1. Maatalous - Yhteinen markkinajärjestely - Vientituki - Hakemukseen sovellettavat säädökset ennakkovahvistushakemuksen puuttuessa - Toimivaltaisen tulliviranomaisen suorittaman vienti-ilmoitusta koskevan hyväksymisen päivänä julkaistu asetus
(Neuvoston asetuksen N:o 1766/92 13 artiklan 3 kohta; komission asetuksen N:o 3665/87 3 artiklan 1 ja 2 kohta ja komission asetus N:o 1521/95)
2. Maatalous - Yhteinen markkinajärjestely - Vientituki - Määrien vahvistaminen - Ensimmäistä asetusta seuraa toinen, sisällöltään täysin samanlainen asetus, jossa ei ole mitään viittausta ensimmäiseen - Ensimmäistä asetusta ei ole kumottu toisella asetuksella
(Komission asetukset N:o 1521/95 ja N:o 1576/95)
3. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet - Perustelut - Perusteluvelvollisuuden laajuus - Viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta annettu asetus
(EY:n perustamissopimuksen 190 artikla (josta on tullut EY 253 artikla); komission asetus N:o 1521/95)
4. Maatalous - Yhteinen markkinajärjestely - Vientituki - Viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta annetun asetuksen pätemättömyyden seuraukset
(Komission asetukset N:o 1415/95 ja N:o 1521/95)
1. Vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen N:o 1766/92 13 artiklan 3 kohdasta ja maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 3665/87 3 artiklan 1 ja 2 kohdasta seuraa, kun niitä luetaan yhdessä, että silloin kun vientituen ennakkovahvistusta ei ole haettu, sovellettavien säädöksien ja näin ollen vientituen määrän määräytymisperusteena on otettava huomioon toimivaltaisen tulliviranomaisen suorittama sen vienti-ilmoituksen hyväksyminen, jossa ilmoitetaan, että tukea haetaan. Tästä seuraa, että ennakkovahvistushakemuksen puuttuessa vientitukihakemukseen sovelletaan säädöksiä, jotka ovat voimassa tämän hakemuksen sisältävän vienti-ilmoituksen hyväksymispäivänä.
Näin ollen viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta annettua asetusta N:o 1521/95 oli sovellettava niihin vientitoimenpiteisiin, joiden osalta toimivaltaiset tulliviranomaiset hyväksyivät asetuksen julkaisupäivänä vienti-ilmoituksen, jossa ilmoitettiin vientituen hakemisesta, ja joiden osalta ei ollut haettu vientituen ennakkovahvistusta.
( ks. 14 ja 17 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta )
2. Mitä tulee viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamiseen, asetuksella N:o 1576/95 ei ole kumottu asetusta N:o 1521/95, eikä sillä näin ollen ole ollut mitään vaikutusta jälkimmäisen sovellettavuuteen 30.6.1995. Sen perusteella, että ensimmäistä asetusta seuraa toinen sisällöltään täysin samanlainen asetus, jossa ei ole mitään viittausta ensimmäiseen, ei nimittäin voida päätellä, että toinen asetus olisi kumonnut ensimmäisen. Säädöksen kumoaminen on taannehtivia vaikutuksia omaava poikkeuksellinen toimenpide, joka voidaan näin ollen tehdä vain nimenomaisesti.
( ks. 18-19 ja 21 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta )
3. Perustamissopimuksen 190 artiklan (josta on tullut EY 253 artikla) mukainen perusteluvelvollisuus määräytyy kyseisen säädöksen, päätöksen tai muun toimenpiteen luonteen mukaan. Perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen tehneen yhteisön toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että yhteisöjen tuomioistuin voi tutkia toimenpiteen laillisuuden. Ei voida myöskään vaatia, että toimen perusteluissa esitettäisiin kaikki asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat yksityiskohdat, koska kyseinen toimi kuuluu järjestelmälliseen kokonaisuuteen, josta se on osa. On kuitenkin myös todettu, että vaikka päätös, joka on samansuuntainen vakiintuneen päätöskäytännön kanssa, voidaan perustella suppeasti, muun muassa viittaamalla kyseiseen käytäntöön, niin komission on esitettävä päättelynsä nimenomaisesti silloin, kun päätös menee aikaisempia päätöksiä huomattavasti pidemmälle.
Viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta annetun asetuksen N:o 1521/95 osalta ei ole noudatettu tätä velvollisuutta, ja kyseinen asetus on näin ollen pätemätön. Yksinkertaisia viittauksia tuotteiden myyntimahdollisuuksiin ja -edellytyksiin maailmanmarkkinoilla, tarpeeseen välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla ja viennin taloudellisiin seikkoihin ei voida pitää riittävänä perusteluna kyseisen asetuksen kaltaiselle asetukselle, jolla poiketaan komission tavallisesta käytännöstä, jonka mukaan vientituen määrä vahvistetaan kyseisten tuotteiden yhtäältä yhteisön markkinoilla ja toisaalta maailmanmarkkinoilla vallitsevien hintojen välisen erotuksen perusteella.
( ks. 27-28 ja 30 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta )
4. Mitä tulee viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamiseen, asetuksen N:o 1521/95 pätemättömyydestä seuraa, että viljapohjaisten rehujen vientituet, jotka oli ilmoitettu haettavaksi toimivaltaisen tulliviranomaisen kyseisen asetuksen ainoana soveltamispäivänä eli 30.6.1995 hyväksymissä vienti-ilmoituksissa ja joiden osalta ei ollut haettu ennakkovahvistusta, on laskettava viljapohjaisten rehuseosten vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta annetun asetuksen N:o 1415/95 mukaisesti.
( ks. 39 kohta ja tuomiolauselman 4 kohta )