61999C0315

I Johdanto

1. Ismeri Europa Srl (jäljempänä Ismeri) nosti EY:n perustamissopimuksen 178 ja 215 artiklan (joista on tullut EY 235 ja 288 artikla) nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen, jossa se vaati sen vahingon korvaamista, jonka se väitti kärsineensä MED-ohjelmista annetussa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa N:o 1/96 siihen kohdistetun arvostelun takia.

2. Ismeri vaati ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta

1) toteamaan, että «puolustautumisoikeutta ja oikeutta kontradiktoriseen menettelyyn koskevaa perustavanlaatuista periaatetta on loukattu ja tilintarkastustuomioistuin on näin ollen toiminut lainvastaisesti»

2) toteamaan näin ollen tämän toimielimen «sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun» ja

3) määräämään tilintarkastustuomioistuimen «julkaisemaan yhtiön esittämät huomautukset Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja antamaan niistä Euroopan parlamentille välittömästi virallisen ja muodollisen tiedonannon sekä tunnustamaan Ismeri Europa Srl:n oikeus tuoda julki MED-ohjelmia koskevat selvityksensä niiden tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kohteena olevien toimielinten tavoin, joille tämä oikeus myönnetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 206 artiklan 1 kohdassa».

3. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi kanteen 15.6.1999 antamallaan tuomiolla, minkä jälkeen Ismeri teki 24.8.1999 yhteisöjen tuomioistuimelle valituksen.

II Riidan tosiseikat

4. Tämän valituksen käsittelyn kannalta seuraavat tuomioon sisältyvät seikat ovat keskeisiä:

- MED-ohjelmat kuuluvat Välimeren alueen kolmansille maille osoitetun unionin tukipolitiikan piiriin. Ohjelmien avulla yhteisö haluaa kehittää monenvälistä yhteistyötä näiden maiden kanssa ja myös niiden välillä.

Ohjelmia suunniteltaessa on ollut tarkoituksena kehittää joillakin aloilla hajautettua yhteistyötä, joka toteutetaan panemalla täytäntöön hankkeita, joiden käyttöön komissio antaa tarvittavan lisärahoituksen ja teknisen tuen.

- Komissio antoi MED-ohjelmien hallinnon ja talouden hoitamisen Välimeren alueen verkostojen yhteistyöelimen (jäljempänä ARTM) tehtäväksi. ARTM on Belgian oikeuden mukainen voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka komissio perusti nimenomaan kyseistä tehtävää varten. Tekniset seurantatehtävät annettiin teknisen tuen toimistojen hoidettavaksi. Nämä toimistot ovat yleensä konsulttiyrityksiä.

- Hankkeet hyväksyy hallintokomiteaksi kutsuttu komitea, jonka jäseninä ovat ARTM:n ja teknisen tuen toimistojen edustajat, jotka vailla äänioikeutta osallistuvat keskusteluun antaakseen teknisiä seikkoja koskevan mielipiteensä. Komitean puheenjohtajana toimii asiasta vastaava komission hallintovirkamies.

- Tilintarkastustuomioistuin kohdisti 30.5.1996 antamassaan erityiskertomuksessa N:o 1/96 runsaasti arvostelua MED-ohjelmien hallintoon tuoden erityisesti esiin eturistiriidat ohjelmien hallinnoinnin kokonaisjärjestelmässä. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että kaksi ARTM:n neljästä johtohenkilöstä toimi huhtikuuhun 1995 asti myös MED-ohjelmien seurannasta vastaavien teknisen tuen toimistojen johdossa, ja toi esiin sen erikoispiirteen, että nämä kaksi yritystä olivat saaneet sopimuksia, joiden laadintaan ne olivat osallistuneet ARTM:n johtokunnassa. Ismeri on toinen näistä kertomuksessa nimeltä mainituista kahdesta konsulttiyrityksestä.

- Ismeri vaati 31.1.1997 tilintarkastustuomioistuinta oikaisemaan kyseiseen erityiskertomukseen sisältyvät virheelliset tiedot. Ismeri katsoi lisäksi, että sen kanssa olisi pitänyt keskustella ennen erityiskertomuksen julkaisemista. Tilintarkastustuomioistuin hylkäsi Ismerin vaatimuksen ja vastasi Ismerille noudattaneensa asianmukaista menettelyä. Ismeri toisti vaatimuksensa kahteen kertaan 24.4.1997 ja 12.6.1997, ja kumpikin vaatimus hylättiin jälleen.

- Euroopan parlamentti antoi 17.7.1997 pitämässään istunnossa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta N:o 1/96 päätöslauselman, jossa se asettui tukemaan tilintarkastustuomioistuimen näkemystä asiasta. Parlamentti korosti, että kaksi teknisen tuen toimistoa sai 62 prosenttia tekniseen tukeen käytetyistä varoista ja että juuri näiden toimistojen johtajat olivat edustettuina ARTM:ssä. Parlamentti katsoi tämän vuoksi, että «useiden vuosien ajan oli kyse etujen sekoittumisesta» ja että kyseiset johtokunnan jäsenet olivat «tilanteessa, joka on asianomaisten jäsenvaltioiden rikoslain mukaisesti mahdollisesti rangaistava». Parlamentti katsoi, että tapaus on esimerkinomainen ja kehotti komissiota, «jonka uskottavuudesta on kyse», toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä, jotta vastaavia tilanteita ei syntyisi muissa yhteistyöohjelmissa.

- Ismeri nosti 20.10.1997 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen, jonka tämä hylkäsi tuomiolla, jota esillä oleva asia koskee.

III Valituksenalainen tuomio

5. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiossa asian aineellisia kanneperusteita käsitellään kahdessa selvästi erillisessä osassa. Toinen koskee kontradiktorisen periaatteen väitettyä loukkaamista ja toinen sitä, loukattiinko tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen N:o 1/96 sisältyneellä arvostelulla Ismerin kunniaa.

6. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi kontradiktorisen periaatteen loukkaamisesta seuraavaa:

- sopimussuhteen ulkopuolista virhettä koskevan yhteisön vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää kantajan näyttävän toteen paitsi sen, että kyseessä olevan toimielimen moitittu toiminta on lainvastaista ja että vahinko on tosiasiassa syntynyt, myös sen, että tämän toiminnan ja vahingon välillä on syy-yhteys.

- Jos oletetaan, että tilintarkastustuomioistuimen olisi pitänyt antaa kantajalle mahdollisuus esittää käsityksensä ennen erityiskertomuksen antamista eikä se tehnyt näin, se toimi laittomasti, mutta kertomuksen sisältöä ei kuitenkaan olisi muutettu. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki tämän johtopäätöksen, koska tilintarkastustuomioistuin oli hylännyt kaikki Ismerin sille 31.1.1997 lähettämässään kirjeessä tekemät huomautukset. Tilintarkastustuomioistuimen tähän kirjeeseen antamasta vastauksesta ilmenee, ettei se olisi muuttanut erityiskertomuksen sisältöä, vaikka Ismerillä olisi ollut mahdollisuus esittää sille huomautuksensa ennen sen julkaisemista.

7. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi kertomukseen sisältyvän arvostelun kunniaa loukkaavasta luonteesta seuraavaa:

- Tilintarkastustuomioistuin voi tehtävänsä tehokkaan toteuttamisen vuoksi poikkeuksellisesti tuoda julki kaikki todetut seikat ja siis mainita nimeltä väärinkäytöksessä suoraan mukana olleet ulkopuoliset henkilöt. Tämä nimeäminen on tärkeää etenkin silloin, kun henkilöllisyyden salaamisesta aiheutuu väärinkäsityksiä tai jos siitä aiheutuisi epäilyksiä mukana olleiden henkilöiden henkilöllisyydestä, mikä saattaisi haitata tilintarkastustuomioistuimen selvitysten kohteena olleiden mutta moitteitta jääneiden henkilöiden etuja. Toimielinten ulkopuolisiin henkilöihin kohdistettu arvostelu kuuluu kuitenkin tällaisessa tilanteessa kokonaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen valvontavaltaan. Tällainen arvostelu saattaa olla toimielimen virhe, jonka perusteella yhteisö saattaa joutua sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen.

- Tilintarkastustuomioistuimen oli tehtäväänsä hoitaessaan tuotava julki tilanne, jossa julkisia hankintoja koskeva sopimus myönnettiin henkilölle, joka oli osallistunut tarjousten arviointiin ja valintaan. Ismeri pystyi vaikuttamaan päätöksentekomenettelyyn ja edistämään omia henkilökohtaisia etujaan, koska yksi sen johtajista oli ARTM:n jäsen. Ismeri oli siten eturistiriitatilanteessa.

- Tilintarkastustuomioistuin toteaa erityiskertomuksessaan, että komissio oli vaatinut kahden teknisen tuen toimiston johtajaa irtisanoutumaan ARTM:n johtokunnasta, mutta että Ismeri oli vastustanut tätä. Nämä väitteet perustuvat todettuihin ja asianmukaisesti tulkittuihin tosiseikkoihin. Ismerin johtaja, joka oli jäsenenä ARTM:n johtokunnassa, irtisanoutui vasta kaksi vuotta sen jälkeen, kun komissio oli esittänyt tätä koskevan pyynnön ja hyväksynyt irtisanoutumista koskevat ehdot, jotka koskivat hänen seuraajansa valintaa ja teknistä tukea koskevan sopimuksen antamista.

- Ismerin tekemän työn laatu ja työssä saadut tulokset eivät ole arviointiperuste, jolla voitaisiin kyseenalaistaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan N:o 1/96 tekemien päätelmien asianmukaisuus.

IV Valitus

8. Ismeri esittää valituksessaan kuusi valitusperustetta, jotka käsittelen lyhyesti peräkkäin viitaten tilintarkastustuomioistuimen niihin kuhunkin antamaan vastaukseen. Tämän jälkeen arvioin niitä yksitellen ratkaisuehdotuksen V luvussa.

Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on tehty menettelyvirheitä, kun todistajia ei ole määrätty kuultavaksi eivätkä selvittämistoimet ole olleet riittäviä

9. Ismerin mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt menettelyvirheen, kun se ei ole vastannut Ismerin vaatimukseen todistajien kuulemisesta, koska tuomioistuimen on yleisten oikeusperiaatteiden nojalla otettava kantaa kaikkiin sille esitettyihin kysymyksiin. Se, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin epäsuorasti hylkäsi sille esitetyt todisteet, merkitsi sitä, ettei asiaa selvitetty riittävästi, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin epäili tiettyjen asiakirjojen luotettavuutta ja tukeutui mieluummin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa N:o 1/96 esitettyyn versioon tosiseikoista.

10. Tilintarkastustuomioistuin vastaa, ettei tätä valitusperustetta voida ottaa tutkittavaksi, koska sillä tähdätään siihen, että tilintarkastustuomioistuin puuttuu alaan, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä siksi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esitetyn tosiseikaston arviointi kuuluu sen yksinomaiseen harkintavaltaan. Näin ei kuitenkaan ole, jos sen väitetään ottaneen todisteet huomioon virheellisesti. Tätä valitusperustetta ei kuitenkaan ole esitetty. Toissijaisesti tilintarkastustuomioistuin katsoo, että valitusperuste on perusteeton, koska selvittämistoimet olivat riittävät ja koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ei tarvitse selittää tuomiossaan niitä syitä - jotka lisäksi ovat esillä olevassa asiassa ilmeisiä - joiden perusteella se ei hyväksy ehdotettua todistajien kuulemista todisteeksi.

Toinen valitusperuste, joka koskee yhteisön oikeuteen kuuluvan kontradiktorisen periaatteen loukkaamista ja perustelujen riittämättömyyttä

11. Ismeri väittää, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ollut ottanut tuomiossaan kantaa kontradiktorisen periaatteen soveltamiseen Ismerin vastustamassa tilintarkastustuomioistuimen menettelyssä ja että se piti olennaisena perusteluna sitä, ettei tilintarkastustuomioistuimen suorittama arviointi olisi muuttanut kertomuksen sisältöä, vaikka se olisi päättänyt kuulla Ismeriä ennen kertomuksen julkaisemista. Valituksen tehneen yrityksen mukaan kontradiktorinen periaate, jonka noudattaminen edellyttää, että kaikki viranomaiset kuulevat asianomaisia henkilöitä ennen heitä koskevan päätöksen tekemistä, on perustavanlaatuinen edellytys viranomaisella olevan harkintavallan käyttämiselle. EY:n perustamissopimuksen 206 artiklassa (josta on tullut muutettuna EY 276 artikla) annetaan oikeus tulla kuulluksi sekä tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kohteena oleville yhteisön toimielimille että muille oikeussubjekteille, joiden toimia se tarkastaa. Ennalta kuuleminen on myös välttämätön osa Euroopan parlamentissa käytävää vastuuvapausmenettelyä.

12. Tilintarkastustuomioistuin muistuttaa, että riita-asian kohteena on sen sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun eikä sen toimien lainvastaisuuden toteaminen. Koska tällaisen vastuun syntyminen edellyttää kolmen edellytyksen (lainvastaisuus, vahinko ja näiden välinen syy-yhteys) täyttymistä, yhdenkin puuttuminen (eli syy-yhteyden) poistaa vastuun ilman, että on tarpeen tutkia kahta muuta edellytystä (kuten riidanalaisen toimen lainvastaisuutta ja sen aiheuttamaa vahinkoa). Lisäksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että valituksen tehnyt yritys on yksinomaan toistanut jo ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esittämänsä perustelut eikä ole esittänyt erityisiä moitteita valituksenalaisen tuomion perusteluista, minkä vuoksi valitusperustetta ei voida ottaa tutkittavaksi.

Kolmas valitusperuste, joka koskee sitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole ottanut kantaa puolustautumisoikeutta ja kontradiktorista periaatetta koskeviin kanneperusteisiin

13. Ismeri väittää, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ole ottanut kantaa Ismerin kanteessaan esiin tuomaan riita-asian keskeiseen kysymykseen, joka koskee puolustautumisoikeutta ja oikeutta kontradiktoriseen asian käsittelyyn tilintarkastustuomioistuimessa käytävässä menettelyssä.

14. Tilintarkastustuomioistuin toteaa tähän, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ollut tarpeen käsitellä tätä kysymystä, koska tilintarkastustuomioistuin oli ilmoittanut, ettei se olisi muuttanut erityiskertomuksen sisältöä, vaikka kontradiktorista periaatetta olisi sovellettu. Tilintarkastustuomioistuimen mielestä tämä valitusperuste on perusteeton.

Neljäs valitusperuste, joka koskee yhteisön oikeuden rikkomista kunnianloukkauksen ja perustelujen riittämättömyyden vuoksi

15. Ismeri väittää, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ole esittänyt niitä perusteita, joiden nojalla se on tehnyt päätöksen kunnianloukkauksesta, ja että tämä päätös on perusteeton. Ismeri väittää, että kahden teknisen tuen toimiston mainitseminen nimeltä erityiskertomuksessa viittauksin mahdolliseen rikosoikeudelliseen vastuuseen on vastoin luottamuksellisuus- ja suhteellisuusperiaatetta.

16. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä valitusperuste on jätettävä tutkimatta, koska se ei kohdistu suoraan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antaman tuomion päättelyyn ja koska siinä ainoastaan toistetaan kanteessa esitetyt perustelut. Lisäksi valitusperuste on jätettävä tutkimatta sen vuoksi, että sillä tuodaan keskusteluun tekijöitä (kuten vaitiolovelvollisuus, suhteellisuusperiaate ja se, etteivät ARTM:n johtokunnan kaksi muuta jäsentä olleet minkään MED-ohjelmien seurannasta vastaavan teknisen tuen toimiston palveluksessa), jotka nekin on jätettävä tutkimatta, koska ne ovat uusia.

Viides valitusperuste, joka koskee väitettyä eturistiriitaa koskevien tosiseikkojen virheellistä esittämistä, perustelujen riittämättömyyttä ja oikeudellisesti virheellistä luonnehdintaa

17. Ismeri katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen väite, jonka mukaan ARTM:n johtokunnalla olisi ratkaiseva asema päätettäessä julkisten hankintasopimusten tekemisestä teknisen tuen toimistojen kanssa, ja sen esittämä näkemys Ismerille annetuista kahdesta sopimuksesta ja «kokeiluvaiheesta» perustuvat ilmeisen virheellisesti esitettyihin tosiseikkoihin. Ismeri toteaa myös, että kyseinen väite ja kyseiset näkökohdat ovat lisäksi täysin perusteettomia. Ismerin mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen soveltama eturistiriidan käsite on sitä paitsi virheellinen ja perusteeton.

18. Tilintarkastustuomioistuin katsoo sitä vastoin, että valitusperuste on jätettävä tutkimatta, koska sen tarkoituksena on kyseenalaistaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toteuttama tosiseikkojen arviointi, vaikka todisteita ei ollut otettu huomioon virheellisesti eivätkä ne olleet aineellisesti paikkansapitämättömiä. Eturistiriidan käsitettä koskevan pohdinnan osalta tilintarkastustuomioistuin katsoo, että valitusperusteen tämä osa on jätettävä tutkimatta, koska Ismeri yksinomaan toistaa valitusperusteen, johon se vetosi jo ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, eikä esitä väitteidensä tueksi minkäänlaista kriittistä arviota tuomiosta. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kyseinen valitusperuste on perusteeton jo senkin vuoksi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut eturistiriidan käsitteestä esillä olevaa asiaa vastaavan määritelmän.

Kuudes valitusperuste, joka koskee tosiseikkojen virheellistä esittämistä ja perustelujen riittämättömyyttä sen osalta, että ARTM:n johtokuntaan kuuluneen Ismerin edustajan väitettiin vastustaneen komission esittämää vaatimusta irtisanoutua johtokunnasta

19. Ismeri katsoo, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi pitänyt tyytyä vain epäilemään sen asiakirjan luotettavuutta, joka osoitti komission luopuneen vaatimasta Ismerin edustajan irtisanoutumista ARTM:n johtokunnasta, ja kiistää sen, että irtisanoutuminen olisi tapahtunut vasta pitkien neuvottelujen ja tiettyjen ehtojen hyväksymisen jälkeen.

20. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä valitusperuste on jätettävä tutkimatta, koska mikään ei anna aihetta olettaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin olisi esittänyt edellä mainituissa päätelmissään virheellisesti ne todisteet, joihin se perusti ratkaisunsa.

V Valituksen arviointi

21. Ismerin valituksessaan esittämiä perusteluja on tosiasiassa enemmän kuin kuusi, koska joihinkin niistä sisältyy erillisiä perusteluja. Valitusperusteet voidaan kuitenkin jakaa kolmeen ryhmään:

- asian käsittelyn ja tuomion muodollista sääntöjenmukaisuutta koskevat valitusperusteet: ensimmäinen ja kolmas valitusperuste

- ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiossaan esittämiin tosiseikkoja koskeviin päätelmiin kohdistetut valitusperusteet: tähän ryhmään kuuluvat viidennen valitusperusteen ensimmäinen osa ja kuudes valitusperuste

- ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeudellista tulkintaa koskevat aineelliset valitusperusteet: toinen ja neljäs valitusperuste sekä viidennen valitusperusteen toinen osa.

22. Edeltävän luokittelun ainoana etuna on se, että sen avulla asian tarkastelua voidaan selkeyttää hiukan. Se voi kuitenkin osoittautua keinotekoiseksi, kun joillekin valitusperusteille esitetyt perustelut esitetään myös toisille. Kaikki valitusperusteet liittyvät toisiinsa, minkä vuoksi joudun useaan otteeseen jättämään jonkin perustelun käsittelyn hetkeksi kesken, palaamaan taaksepäin ja jatkamaan sen käsittelyä myöhemmin uudelleen.

1. Muotoseikkoja koskevat valitusperusteet

A Todistajien kuulemista koskevan ehdotuksen jättäminen huomiotta (ensimmäinen valitusperuste)

23. Oikeus oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen oikeudenkäyntiin on yhteisön oikeuden yleinen periaate, joka perustuu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta 4.11.1950 tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohtaan. Oikeus esittää todisteet ja käyttää tarvittavia keinoja niiden tosiseikkojen toteamiseksi, joihin kunkin riidan asianosaisen puolustama oikeudellisesti suojattu intressi perustuu, kuuluu oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden varmistaviin ominaisuuksiin. Vaikka onkin totta, ettei tämä oikeus estä sitä tuomioistuinta, jossa kanne on nostettu, arvioimasta sille esitettyjen todisteiden merkityksellisyyttä tai hylkäämästä niitä perusteita, joiden se ei katso liittyvän asiaan, on niin ikään totta, että hylkääminen on perusteltava, eikä ole suurempaa perustelun laiminlyöntiä kuin vaikeneminen.

24. Muotoseikat ja myös prosessuaaliset muotoseikat ovat väline eivätkä koskaan päämäärä. Jotta tämänluonteinen valitusperuste voitaisiin hyväksyä, ei riitä, että muotovirhe tapahtuu, vaan sen on johdettava käytännössä siihen, että muotovirheeseen vetoavan osapuolen puolustautumiskeinoja on tosiasiassa rajoitettu. Lisäksi sen asianosaisen, joka ilmoittaa puolustautumisoikeutensa heikenneen menettelyvirheen takia, on pitänyt kärsiä tästä virheestä silloin, kun se on tapahtunut, sekä ilmoittaa siitä ensi tilassa.

25. Ismeri toteaa, että se oli ehdottanut kanteessaan yhdeksän todistajan kuulemista ja ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ollut vastannut selvästi tähän pyyntöön. Vaikka nämä toteamukset pitävät paikkansa, ne eivät kerro koko totuutta. Ismeri jättää mainitsematta toistaneensa vastauskirjelmässään todistajien kuulemista koskevan ehdotuksensa, mutta «vain siinä tapauksessa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, etteivät kantajan ja vastaajan toimittamat asiakirjat yhdessä riitä tosiseikkojen selvittämiseen ja sen toteamiseen, että tilintarkastustuomioistuimen Ismerin toiminnasta esittämät huomautukset ovat perusteettomia». Kantaja jättää mainitsematta myös sen seikan, että tuon ajankohdan jälkeen se ei enää milloinkaan muistuttanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta siitä, että sen pitäisi ottaa kantaa todisteita koskevaan ehdotukseen.

26. Edellä mainitusta seuraa, että tämä valitusperuste on perusteeton. Ensinnäkin Ismeri asettaa itse vastauskirjelmässään todistajien kuulemiselle ehdoksi sen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo asianosaisten toimittamat asiakirjat riittämättömiksi. Tuomio osoittaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi toisin (erityisesti tuomion 95-147 kohta). Lisäksi kantaja näyttää itsekin katsoneen, etteivät nämä todisteet olleet tosiasiassa tarpeen, koska menettelyn kirjallisen vaiheen alussa ja ennen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemää päätöstä se katsoi, ettei kyseistä tuomioistuinta ollut tarpeen muistuttaa siitä, että sen pitäisi esittää Ismerin alun perin vaatimat todisteet, ja että vielä vähemmän oli tarpeen kiinnittää huomiota näiden todisteiden puuttumisen mahdollisesti aiheuttamaan puolustautumisoikeuden loukkaamiseen. Nähdäkseni asianosainen, joka on joko passiivisuutensa tai välinpitämättömyytensä vuoksi osaltaan aiheuttanut puolustautumisoikeutta loukkaavan tilanteen, ei voi vedota tämän oikeuden loukkaamiseen. Kaikki viittaa siihen, että Ismeri laati tämän valitusperusteen ainoastaan tappiostaan kiukustuneena ja käytti ainoastaan tekosyynä sellaista muotovirhettä, jota se oli pitänyt sen tapahtuma-aikana merkityksettömänä.

27. Tästä valitusperusteesta käy epäsuorasti ilmi Ismerin selvityksessä toistuva näkemys, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on uskonut mieluummin tilintarkastustuomioistuimen versiota tosiseikoista eikä ole halunnut antaa määräystä esittää todisteita, joita kantaja oli sille ehdottanut. Tällä tavoin laaditun valitusperusteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtävänä on määrittää riita-asian tosiseikasto sen käytettävissä olevia todisteita arvioimalla. Yhteisöjen tuomioistuin, jolle valitus on tehty, voi ryhtyä tähän ainoastaan siinä tapauksessa, että todisteet on saatu rikkomalla jotakin yhteisön oikeuden säännöstä tai yleistä periaatetta loukkaamalla tai jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on rikkonut todisteiden esittämistä ja arviointia koskevia sääntöjä ja tulkinnut niitä epäloogisesti tai mielivaltaisesti tavalla, joka vääristää nämä todisteet. Yhteisöjen tuomioistuin ei voi koskaan arvioida asian tosiseikastoa, vaan se voi ainoastaan muotoilla tuomion uudelleen korjaamalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen mahdollisesti tekemät oikeuden loukkaukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tosiseikaston oikeudelliseen luonnehdintaan kohdistettavaa valvontaa.

B Dispositiivisuutta koskevan periaatteen loukkaaminen (kolmas valitusperuste)

a) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole ottanut kantaa väitteeseen, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuin on loukannut Ismerin oikeutta tulla kuulluksi

28. Sillä, ettei väitteeseen vastata, jätetään antamatta oikeussuoja, ja vastaamatta jättäminen koskettaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden perimmäistä olemusta. Koska kaikilla henkilöillä on oikeus tulla kuulluiksi, vastaamatta jättämisellä tätä oikeutta loukataan mitä vakavimmin.

29. Ismeri esitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle kolme vaatimusta. Ensimmäinen vaatimus on monitahoinen, ja siinä Ismeri vaati ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta tunnustamaan, että Ismerillä oli oikeus esittää näkemyksensä tilintarkastustuomioistuimelle ennen Ismeriä suoraan koskevan kertomuksen julkaisemista, ja toteamaan, että kyseinen toimielin oli loukannut tätä oikeutta. Toisen vaatimuksen tavoitteena oli saada korvaus vahingosta ja haitoista, joita Ismeri väitti kärsineensä, koska tilintarkastustuomioistuin oli loukannut sen oikeutta tulla kuulluksi. Kolmannen vaatimuksen tavoitteena oli, että tilintarkastustuomioistuin määrättäisiin julkaisemaan huomautukset, jotka Ismeri oli laatinut erityiskertomuksesta N:o 1/96. Tarkastelen ensiksi ensimmäistä vaatimusta ja siirryn käsittelemään kahta muuta jäljempänä.

30. Ismeri moittii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta siitä, ettei tämä ottanut kantaa Ismerin ensimmäiseen vaatimukseen. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jätti todellakin tuomiossaan vastaamatta tähän vaatimukseen ja tutki suoraan toista vaatimusta, jonka se hylkäsi sillä perusteella, ettei tilintarkastustuomioistuin joutuisi sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen sittenkään, vaikka oletettaisiin, että sen olisi pitänyt kuulla Ismeriä ennen kertomuksensa julkaisemista ja että se toimi tämän laiminlyödessään lainvastaisesti, koska tämän hypoteettisesti virheellisen toiminnan ja yritykselle aiheutuneeksi väitetyn vahingon välillä ei ole minkäänlaista syy-yhteyttä.

31. Dispositiivisuutta koskevan periaatteen loukkaaminen edellyttää kuitenkin välttämättä sitä, että vaatimus, johon ei ole vastattu, on asian kannalta merkityksellinen ja sitä on tarkasteltava ja siihen on vastattava. Jos näin ei ole, sillä, ettei tuomioistuin vastaa vaatimukseen, ei ole merkitystä. Kuulematta jättämisestä voi valittaa vain se, jolla on oikeus tulla kuulluksi.

32. Ismeri aloitti valituksensa todeten harjoittaneensa toimintaa, johon sovelletaan perustamissopimuksen 215 artiklan 2 kohdan ja 178 artiklan mukaisesti sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta. Valituksessaan esittämissään näkemyksissä Ismeri meni kuitenkin pidemmälle ja vaati ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta toteamaan, että tilintarkastustuomioistuimen vastuu oli syntynyt, ja tämän lisäksi tunnustamaan Ismerin oikeuden esittää näkemyksensä tilintarkastustuomioistuimelle. Lisäksi Ismeri vaati ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta katsomaan, että tilintarkastustuomioistuin oli loukannut kyseistä oikeutta, ja määräämään tilintarkastustuomioistuimen julkaisemaan Ismerin erityiskertomuksesta N:o 1/96 esittämät huomautukset. Näitä vaatimuksia ei esitetty ainoastaan vastuun toteamisen edellytyksenä ja sen seurauksena, vaan ne olivat myös itsenäisiä.

33. Mikään ei estä soveltamasta tällaista menettelyä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Erilaisten kanteiden käsittely samassa oikeudenkäynnissä on täysin hyväksyttävää edellyttäen, että toimet liittyvät toisiinsa eivätkä ole ristiriidassa keskenään. Tällainen toiminta on täysin sopusoinnussa prosessiekonomiaa edellyttävien yleisten periaatteiden kanssa. Kanteiden yhdistämisen taustalla on kuitenkin myös oikeudellinen perustelu: sillä voidaan välttää asian sisällön pirstoutuminen ja estää ristiriitaiset ratkaisut.

b) Kumoamiskanne ja tilintarkastustuomioistuin

34. Esillä olevassa asiassa on ratkaistava, onko Ismerin nostama kanne mahdollinen eli voiko Ismeri vaatia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta toteamaan, että Ismerillä oli oikeus ilmaista näkemyksensä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta N:o 1/96, ja tarvittaessa katsomaan, että tätä oikeutta on loukattu. Ismeri vaati ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta valvomaan sen menettelyn lainmukaisuutta, jonka mukaisesti tilintarkastustuomioistuin oli antanut erityiskertomuksensa, ja toteamaan, että menettelyssä oli tehty olennaisia muotovirheitä.

35. Ensi näkemältä näyttäisi siltä, että tähän kysymykseen on vastattava kielteisesti. EY:n perustamissopimuksen 173 artiklan (josta on muutettuna tullut EY 230 artikla) nojalla nostettujen kanteiden kohteena voi olla ainoastaan sen toimen kumoaminen, joka vastaan ne on suunnattu; kanne ei voi koskea yksinomaan todettuja tosiseikkoja tai oikeussääntöjä. Ismeri vaatii erityiskertomuksen N:o 1/96 kumoamista (sitä, voidaanko tällainen asiakirja kumota, on toinen kysymys, johon palaan jäljempänä). Jos nimittäin katsotaan, että erityiskertomuksen N:o 1/96 hyväksyntämenettelyssä on loukattu puolustautumisoikeutta ja oikeutta kontradiktoriseen menettelyyn, tämä asiakirja on pätemätön ja se on kumottava.

i) Mahdollisuus nostaa kumoamiskanne tilintarkastustuomioistuimen toimia vastaan

36. Perustamissopimuksen 173 artiklassa viitataan ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdessä antamiin säädöksiin sekä neuvoston, komission ja EKP:n säädöksiin suosituksia ja lausuntoja lukuun ottamatta, samoin kuin Euroopan parlamentin sellaisiin säädöksiin, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Artiklassa ei mainita tilintarkastustuomioistuinta. Jos tätä määräystä näin ollen noudatettaisiin kirjaimellisesti, tuomioistuin ei voisi valvoa tilintarkastustuomioistuimen laatimaa kertomusta eikä sitä menettelyä, jota se sovelsi tämän kertomuksen antamiseksi, minkä vuoksi Ismerin kanne pitäisi jättää tutkimatta tältä osin. Sillä, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ole ottanut kantaa asiaan, ei näin ollen olisi merkitystä, ja tämä kanneperuste olisi perusteeton.

37. Katson kuitenkin, ettei pohdinta voi jäädä tähän, vaan kanta on perusteltava tarkemmin. On tarpeen tutkia perustamissopimuksen tämän määräyksen tarkoitusta sen määrittelemiseksi, onko todellakin niin, ettei tilintarkastustuomioistuimen toimista voida nostaa kumoamiskannetta. Kun perustamissopimuksen 173 artiklaa tarkastellaan lähemmin, havaitaan, että kumoamiskanteella on kaksi tavoitetta: toisaalta sen tavoitteena on valvoa, että yhteisön toimielimet noudattavat yhteisön oikeutta, toisaalta puolustaa kantajien (muiden yhteisön toimielinten, jäsenvaltioiden tai yksityisten oikeussubjektien) oikeuksia toimielinten toimia vastaan. Tämän vuoksi olisi käsittämätöntä, jos yhdellä yhteisön toimielimellä, tilintarkastustuomioistuimella, olisi jonkinlainen koskemattomuus. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tämä toimielin olisi yhteisön toimielin, koska Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sille osoitetaan tämä ominaisuus mainitsemalla se EY:n perustamissopimuksen 4 artiklassa (josta on tullut EY 7 artikla), vaikka tämän aseman tunnustaminen on ristiriitaista, koska muista toimielimistä poiketen tilintarkastustuomioistuin ei osallistu mihinkään yhteisön olennaisten valtaoikeuksien käyttöön. Sen sijaan tilintarkastustuomioistuimella on itsehallinto, se on oikeustoimikelpoinen ja sillä on oikeus hyväksyä oma työjärjestyksensä.

38. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun yhteisöjen tuomioistuimen on pohdittava kysymystä, sovelletaanko perustamissopimuksen 173 artiklaa sellaisten toimielinten toimiin, joita ei mainita kyseisessä määräyksessä. Yhteisöjen tuomioistuin käsitteli tätä kysymystä ensimmäisen kerran asiassa Luxemburg vastaan Euroopan parlamentti 10.2.1983 antamassaan tuomiossa, mutta tuomioistuin kiersi kysymyksen ja pidättyi täsmentämästä, voidaanko perustamissopimuksen 173 artiklaa tulkita laajasti ja voidaanko sen nojalla nostaa kumoamiskanne Euroopan parlamentin toimia vastaan. Yhteisöjen tuomioistuin myönsi vasta myöhemmin asiassa Les Verts vastaan Euroopan parlamentti 23.4.1986 antamassaan tuomiossa, että sillä oli valtuudet ottaa käsiteltäväksi perustamissopimuksen 173 artiklan perusteella nostettu kumoamiskanne sellaista Euroopan parlamentin toimea vastaan, jonka tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Tämän tuomion jälkeen yhteisöjen tuomioistuin on aina noudattanut samaa oikeuskäytäntöä.

39. Asiassa Les Verts vastaan Euroopan parlamentti yhteisöjen tuomioistuin korosti, että Euroopan yhteisö on oikeusyhteisö, koska sekä sen jäsenvaltiot että sen toimielimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden toteuttamien toimenpiteiden yhteensoveltuvuus perustuslakia vastaavan asiakirjan eli perustamissopimuksen kanssa. Perustamissopimuksen 173 ja 164 artiklalla (josta on tullut EY 220 artikla) sekä 177 artiklalla (josta on tullut EY 234 artikla) on luotu täysin kattava oikeussuojateiden ja menettelyjen järjestelmä, jonka tarkoituksena on antaa toimielinten toimenpiteisiin kohdistuva laillisuusvalvonta yhteisöjen tuomioistuimen tehtäväksi. Tämän järjestelmän mukaisesti voidaan nostaa kanne «kaikista toimielinten toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia».

40. Yhteisöjen tuomioistuin ratkaisi ongelman, joka aiheutui siitä, ettei Euroopan parlamenttia mainita perustamissopimuksen 173 artiklassa, toteamalla, ettei Euroopan parlamenttia ole nimenomaisesti mainittu niiden toimielinten joukossa, joiden toimista voidaan nostaa kanne, koska perustamissopimuksen alkuperäisversiossa sille annetaan ainoastaan neuvoa-antavia ja poliittiseen valvontaan liittyviä tehtäviä eikä toimivaltaa toteuttaa toimia, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Kun parlamentilla on mahdollisuus tällaisten oikeudellisten toimien toteuttamiseen, niistä voidaan nostaa kumoamiskanne. Näin oli EHTY:n perustamissopimuksen 38 artiklan osalta. Kun parlamentti sai toimivaltuuden toteuttaa ETY:n perustamissopimuksen alalla sellaisia toimenpiteitä ja antaa sellaisia säädöksiä, joilla voi olla vaikutuksia kolmansiin osapuoliin, oli pakko katsoa, että sen toimintaan oli kohdistettava yhteisöjen tuomioistuimen valvontaa perustamissopimuksen 173 artiklan nojalla. Sellainen tämän määräyksen tulkinta, «jossa Euroopan parlamentin toimenpiteet suljettaisiin pois kannekelpoisten toimenpiteiden joukosta, olisi perustamissopimuksen tarkoituksen, sellaisena kuin se on ilmaistu 164 artiklassa, vastainen».

41. Tämä oikeuskäytäntö sisällytettiin 173 artiklan ensimmäiseen kohtaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen G artiklan 53 kohdassa, ja se sisältyy nyt EY 230 artiklaan. Uuden tekstin mukaan yhteisöjen tuomioistuin valvoo myös sellaisia Euroopan parlamentin toimia, «joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin».

42. Näin ollen on selvää, että kumoamiskanteen osalta tilintarkastustuomioistuimen nykyinen tilanne vastaa tilannetta, jossa parlamentti oli vuonna 1982, ja että niitä perusteluja, jotka yhteisöjen tuomioistuin esitti asiassa Les Verts vastaan Euroopan parlamentti antamassaan tuomiossa, voidaan nykyään soveltaa tilintarkastustuomioistuimeen.

43. Toimielinten tehtävänä on toteuttaa yhteisön tavoitteet niille perustamissopimuksella annettujen toimivaltuuksien rajoissa (perustamissopimuksen 4 artikla). Näiden perustamissopimuksen 2 artiklassa mainittujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sellaisen politiikan ja toiminnan täytäntöönpanoa, joka voi 3 artiklassa mainittujen toimenpiteiden tavoin vaikuttaa eri jäsenvaltioiden oikeussubjektien oikeusasemaan. EY:n perustamissopimuksen 8-8 E artiklassa (joista on muutettuina tullut EY 17-22 artikla) hahmoteltu kansalaisten Eurooppa ei toteutuisi, jos niillä, joille toimenpiteet on viime kädessä osoitettu (8 artiklan 2 kohta), ei olisi käytettävissään asianmukaisia keinoja saada oikeussuojaa toimielinten toteuttamia toimenpiteitä kohtaan. Tätä edellyttää sitä paitsi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, jota Euroopan unioni on sitoutunut noudattamaan, 6 artiklan 1 kohdassa tunnustettu perusoikeus.

44. Yhteisön lainsäätäjä halusi, että kaikkien toimielinten toimenpiteisiin kohdistetaan yhteisöjen tuomioistuimen valvontaa siltä osin, kuin ne voivat tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Koska tilintarkastustuomioistuin on yhteisön toimielin, mikään ei estä sitä, että yhteisöjen tuomioistuin ottaa tutkittavaksi tilintarkastustuomioistuimen toimenpiteitä vastaan nostetun kumoamiskanteen.

ii) Oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin tuottavien toimien käsite

45. Tämän käsitteen määrittelemiseksi on aivan perusteltua tarkastella yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jonka perusteella toimen nimitys tai sen muoto eivät ole ratkaisevia. Tärkeitä ovat sen sijaan toimen sisältö ja sen soveltamisala. Kanne voidaan nostaa kaikista sellaisista pakottavia oikeusvaikutuksia tuottavista toimista, jotka saattavat vaikuttaa kolmansien osapuolten etuihin muuttamalla näiden oikeusasemaa. Tämän oikeuskäytännön perusteella yhteisöjen tuomioistuin otti tutkittavaksi kanteen sellaista neuvoston päätöstä vastaan, jossa jäsenvaltioita kehotettiin tekemään kansainvälinen sopimus yhteisön nimissä, sekä kanteen sellaista komission tiedonantoa vastaan, jossa jäsenvaltioille asetettiin uusia velvoitteita direktiivin säännösten tulkinnan vuoksi.

46. Toimen muodolla ei ole merkitystä. Yhteisöjen tuomioistuin on nimittäin ottanut tutkittavaksi kirjettä vastaan nostetun kanteen ja jopa suullista päätöstä vastaan nostetun kanteen.

47. Sen sijaan tutkittavaksi ei oteta kanteita, jotka on nostettu sellaisia toimia vastaan, jotka eivät itsessään tuota oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Tämän vuoksi yhteisöjen tuomioistuin on hylännyt sellaiset ainoastaan yhtä valtiota koskevista toimenpiteistä nostetut kanteet, joiden vaikutus ei millään tavoin ulotu säädöksen antaneen toimielimen ulkopuolelle. Tutkittavaksi ei myöskään oteta sellaisia kanteita, jotka on nostettu monimutkaisessa menettelyssä tehtyä lopullista päätöstä edeltäviä tai sen jälkeisiä toimenpiteitä vastaan. Niistä epäkohdista, joita on toimielimen myöhemmin tekemää päätöstä valmistelevissa säädöksissä, on ilmoitettava itse päätöstä vastaan nostetussa kanteessa, mikä ei tarkoita sitä, etteikö valmistelevista säädöksistä voitaisi nostaa itsenäistä kannetta siltä osin, kuin ne tuottavat pääasian oikeudenkäyntiä ratkaisevalla tavalla sääteleviä oikeusvaikutuksia. Samasta syystä kannetta ei voida nostaa säädöksistä, joiden tarkoituksena on ainoastaan toistaa tai vahvistaa aiemmat säädökset, eikä myöskään pelkistä toimeenpanosäädöksistä.

48. Kun nyt olen näyttänyt toteen, että yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voivat valvoa poikkeuksetta kaikkia yhteisön toimielimiä, koska niitä vastaan voidaan nostaa kumoamiskanne niiden antaessa sellaisia säädöksiä, jotka tuottavat oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin, on seuraavaksi vastattava siihen kysymykseen, voiko tilintarkastustuomioistuin tehdä tämänluonteisia päätöksiä. Tarkemmin ottaen on määriteltävä, voivatko tilintarkastustuomioistuimen laatimat kertomukset tuottaa oikeusvaikutuksia ulospäin (ad extra). Tähän kysymykseen vastaamiseksi on arvioitava tämän toimielimen toiminnan luonnetta.

a) Tilintarkastustuomioistuimen toiminnan luonne

49. Tilintarkastustuomioistuimella on kaksoistehtävä: se on sekä valvova että neuvoa-antava elin. Ensin mainittua tehtäväänsä toteuttaessaan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa yhteisön tilit tutkien tarkkaan kaikki yhteisön tulot ja menot. Se valvoo tulojen ja menojen laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuutta. Erityisesti tilintarkastustuomioistuimen on ilmoitettava kaikista havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista. Tehtävänsä toteuttamiseen tarvittavien tietojen keräämiseksi tilintarkastustuomioistuin voi toimittaa tarvittavia tarkastuksia paikalla kyseisissä toimielimissä tai yhteisöjen tuloja tai menoja hoitavissa elimissä, mukaan lukien talousarviosta tuloja saavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden toimitilat. Lisäksi näiden on annettava tilintarkastustuomioistuimelle kaikki tämän tarkastuksen kannalta aiheelliset asiakirjat tai tiedot. Käytännön tuloksina tästä toiminnasta ovat kertomukset ja huomautukset. Neuvoa-antavaa tehtäväänsä tilintarkastustuomioistuin toteuttaa antamalla lausuntoja.

50. Tilintarkastustuomioistuimen laatimiin kertomuksiin (vuosikertomuksiin tai erityiskertomuksiin) sisältyvät sen antamat lausunnot ja sen tekemät huomautukset sen tarkastamasta varainhoidosta. Kertomukset päättävät menettelyn, jonka aikana tilintarkastustuomioistuin toteuttaa täsmällisiä tarkastuksia ja arvioi tämän jälkeen tuloksia. Tilintarkastustuomioistuin antaa kuitenkin valvonnan kohteena olevalle toimielimelle etukäteen mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksensä valvontaelimen tekemistä huomautuksista, mikä auttaa varmistamaan näiden huomautusten täsmällisyyden ja perusteltavuuden. Kertomukset eivät kuitenkaan ole luonteeltaan sellaisia, että ne voisivat tuottaa välittömästi oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa tarkastuksen kohteena oleviin toimielimiin tai elimiin. Kertomuksiin ei sisälly mitään päätöstä, vaan niissä ilmaistaan ainoastaan näkemys.

b) Yhteisön talousarvion toteuttamisen tarkastusta ja valvontaa koskeva tehtävä

51. Tämä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustehtävä on osa paljon laajempaa prosessia, jossa neuvosto ja Euroopan parlamentti toteuttavat yhteisön talousarviota. Tätä toteuttamista koskevaan tarkastukseen kuuluu tilintarkastuksen esittämistä koskeva menettely tai vastuuvapausmenettely, jossa tilintarkastustuomioistuimella on sen toimittamien kertomusten ja tietojen vuoksi äärimmäisen tärkeä, vaikkakin täydentävä tehtävä, koska sen on tuettava näitä kahta toimielintä ilmaisemalla näkemyksensä talousarvion toteuttamisesta. Lopullisen päätöksen varainhoidon hyväksymisestä tekee Euroopan parlamentti neuvoston antaman ehdotuksen perusteella.

52. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuimen laatima kertomus ei ole nähdäkseni sellainen toimi, jolla saattaa olla oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin, eikä siitä voida yhteisöjen oikeuskäytännön mukaisesti nostaa kumoamiskannetta. Tästä seuraa, että se, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ottanut kantaa Ismerin esittämään vaatimukseen, on merkityksetön, koska kannetta ei kuitenkaan olisi voitu ottaa tutkittavaksi. Kanneperuste osoittautuu näin ollen edelleen perusteettomaksi.

iii) Kumoamiskanteen nostamiselle asetettu määräaika

53. On mahdollista väittää, ettei yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella toimielimen toimen tarvitse välttämättä vaikuttaa välittömästi sen vastaanottajan oikeusasemaan tai muuttaa sitä, vaan että vähäinen tai jopa epäsuora vaikutus oikeusasemaan olisi riittävä. Tällainen vaikutus voisi olla vastaanottajan maininnalla arvostelevaan sävyyn sellaisessa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa, joka on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

54. Vaikka näin olisikin, Ismerin ensimmäistä vaatimusta ei kuitenkaan voitaisi ottaa tutkittavaksi sen ajallisen sopimattomuuden vuoksi. EY:n perustamissopimuksen 230 artiklan 5 kohdan nojalla Ismerin olisi nimittäin pitänyt nostaa kanne kahden kuukauden kuluessa kertomuksen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, mitä Ismeri ei tehnyt. Erityiskertomus N:o 1/96 julkaistiin 19.8.1996, ja kanne nostettiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa 20.10.1997. Tuolloin määräaika oli jo kulunut umpeen, eikä kannetta siis otettu tutkittavaksi, koska tästä näkökulmasta tarkasteltuna kertomuksesta oli tullut lopullinen päätös.

55. Kuten olen jo aiemmin toisessa asiassa huomauttanut, yleistä sääntöä, jolla estetään muutoksenhaku lopullisiin toimiin, ei sovelleta niihin toimiin, joita on pidettävä mitättöminä, eli sellaisiin toimiin, joihin sisältyy korjaamaton epäkohta, jota ei voida poistaa ajalla eikä asianomaisen osapuolen hiljaisella suostumuksella. Klassisina esimerkkeinä mitättömistä toimista mainitsin tuolloin sen, että toimen on antanut elin, jonka toimivaltuuksien puuttuminen on ilmeistä, tai että lakisääteinen menettely on sivuutettu täydellisesti. Muistutin myös, että yhteisöjen tuomioistuin on käyttänyt tästä pätemättömyystyypistä ja sen vaikutuksista mitättömän toimen käsitettä, vaikkakin melko rajoittavasti.

56. Nähdäkseni muotovirhe, josta Ismeri arvostelee tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 1/96 antamista koskevaa menettelyä, ei riitä muuttamaan kertomusta aineellisesti mitättömäksi. Korkeintaan kyseessä voisi olla kumottava toimi siltä osin kuin kantajana olevaa yhtiötä ei kuultu ennen kertomuksen antamista, mikä heikensi sen puolustautumismahdollisuutta. Kantajana olevan yhtiön olisi kuitenkin pitänyt toimia perustamissopimuksessa asetetussa määräajassa, mitä se ei tehnyt, kuten äsken totesin.

57. Näin ollen mikään ei oikeuta katsomaan, että Ismerin ensimmäinen vaatimus olisi otettava tutkittavaksi ja että sitä, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ottanut kantaa asiaan, olisi voitu pitää oikeussuojan antamatta jättämisenä, jonka aiheutti laiminlyönnistä johtuva dispositiivisuutta koskevan periaatteen loukkaaminen.

2. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämien tosiseikkojen kiistäminen (kuudes valitusperuste ja viidennen valitusperusteen ensimmäinen osa)

58. Muistutin tämän ratkaisuehdotuksen 27 kohdassa siitä, ettei yhteisöjen tuomioistuimen tehtävänä ole ryhtyä arvioimaan sille esitetyn valituksen tosiseikkoja. Tarkastelen nyt perusteita, joiden vuoksi Ismeri on kiistänyt ensimmäisen oikeusasteen tuomiossaan esittämät tosiseikat sen määrittämiseksi, antavatko nämä perusteet syyn poiketa tästä kiellosta, jonka pitäisi muutoin olla pitävä.

59. Ismeri väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin erehtyy todetessaan, että ARTM:llä on ratkaisevan tärkeä asema teknistä tukea koskevien sopimusten tekemisessä, ja että se erehtyy niin ikään arvioidessaan Ismerille annettuja sopimuksia ja kuvatessaan kokeiluvaihetta, jonka aikana sopimuksia annettiin suoraan.

60. Mitä tulee ARTM:n ratkaisevaan asemaan sopimusten antamisessa, jo pelkästään valituksen (91-98 kohta) tarkastelun perusteella voidaan todeta, että kantajana oleva yhtiö tyytyy yksinomaan vastustamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemiä päätelmiä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin perustaa päätelmänsä ARTM:n puuttumisesta ratkaisevalla tavalla sopimusten antamiseen seikkoihin, joita Ismeri ei kiistä, kuten ARTM:n kokoonpanoon, sen antamiin sopimuksiin ja toimintaan. Koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätelmät eivät vaikuta mielivaltaisilta, epätodennäköisiltä eivätkä järjenvastaisilta, tämä valitusperuste on hylättävä.

61. Ismeri väittää, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kuvannut asianmukaisesti sen kokeiluvaiheen päättymistä, jonka aikana sopimuksia tehtiin suoraan, ja että se kuvasi virheellisesti niitä kahta teknisen tuen sopimusta, jotka annettiin Ismerille ARTM:n perustamisen jälkeen - mitä Ismeri ei kiistä. Ismerin esiin tuomat virheet eivät kuitenkaan ole merkityksellisiä.

62. Jotta näiden väitettyjen virheiden merkitystä voitaisiin arvioida asianmukaisesti, on pidettävä tarkoin mielessä niiden asiayhteys. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki Ismerin kiistämät tosiseikkoihin perustuvat toteamukset perustellessaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan N:o 1/96 esille tuomaa eturistiriitaa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi eturistiriidan olleen todellinen tukeutuen sellaiseen tosiseikastoon, jota ei ollut kiistetty, eli ARTM:n tehtäviin, sen kokoonpanoon, yhden Ismerin johtajan osallistumiseen ARTM:n johtokuntaan sekä siihen, että kyseiselle yhtiölle oli annettu useita teknistä tukea koskevia sopimuksia. Näin ollen sellaisilla tosiseikoilla, kuten kokeiluvaiheen päättymisajankohdalla tai sillä, annettiinko yksi sopimuksista Ismerille ARTM:n ehdotuksesta vai suoraan komission ohjeiden mukaan, ei ole merkitystä.

63. Vaikka ajateltaisiinkin, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin olisi erehtynyt tässä asiassa, kyseisellä virheellä ei olisi merkitystä riita-asian ratkaisun kannalta. Tämän vuoksi valitusperuste on perusteeton.

64. Ismerin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen välillä on muitakin tosiseikkoihin liittyviä mielipide-eroja. Kantajana oleva yhtiö on kiistänyt viimeisessä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esittämässään kanneperusteessa, että sen ARTM:n johtokuntaan osallistunut edustaja olisi suhtautunut vastahakoisesti johtokunnasta irtisanoutumiseen. Kantajana olevan yhtiön tässä yhteydessä esittämät perustelut (122 kohta ja sitä seuraavat kohdat) osoittavat selkeästi, että loppujen lopuksi Ismeri kiistää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suorittaman todisteiden arvioinnin sekä niiden ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käytettävissä olleiden asiakirjojen luotettavuuden, joihin se perusti päätöksensä. Tämänkaltaiset perustelut eivät kuulu valitukseen. Tämän vuoksi myös kuudes valitusperuste on hylättävä.

3. Aineelliset kysymykset (toinen ja neljäs valitusperuste ja viidennen valitusperusteen toinen osa)

A Etujen sekoittumisen käsite

65. Aloitan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen valituksenalaisessa tuomiossa esittämään oikeudelliseen tulkintaan liittyvien perusteiden tarkastelun viidennen valitusperusteen toisesta osasta, jossa Ismeri käsittelee etujen sekoittumisen käsitettä.

66. Ilmaisulla sekoittuminen tarkoitetaan sekaannukseen johtavaa selkeyden puutetta. Kun oikeushenkilö on sellaisessa oikeudellisessa asemassa, jossa hänen on puolustettava omien etujensa kanssa vastakkaisia julkisia tai yksityisiä etuja, tuloksena on näille tilanteille tunnusomainen kaksiselitteisyys. Kenenkään, ei edes Ismerin, tulisi mieleen kiistää sitä, että esimerkiksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ollessa samanaikaisesti sellaisen yrityksen omistaja, jolle myönnetään tämän toimielimen tarkastusten kohteena olevia yhteisön varoja, kyseessä on ilmeinen eturistiriita. Tämän vuoksi kukaan, edes Ismeri, ei voi kiistää sitä, että eturistiriita on kyseessä myös silloin, kun suosituksia julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemiseksi antava henkilö (tai näitä suosituksia antavan organisaation jäsen) on myös jonkin tarjouskilpailuun osallistuvan yrityksen johtaja. Kummassakin tapauksessa varainhoidon valvontaa tai neuvontaa yleisen edun mukaisesti hallinnoivan tai hoitavan henkilön henkilökohtainen etu estää mainitun yleisen edun moitteettoman ajamisen.

67. Näin ollen on vaikea nähdä, miltä osin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiossaan ja erityisesti sen 112 ja 119 kohdassa tekemiä väitteitä voitaisiin moittia. Aivan toinen kysymys on se, mihin tosiseikkoihin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin perusti nämä väitteensä. Kuten jo edellä totesin, yhteisöjen tuomioistuimen ei ole syytä käsitellä tätä kysymystä, koska valittaja ei ole esittänyt sille perusteluja, jotka oikeuttaisivat sen puuttumaan kysymyksiin tällä alalla, jolle pääsy siltä on periaatteessa kielletty.

B Tilintarkastustuomioistuimen kertomukset, mainitseminen nimeltä ja kuulemismenettely

68. Esillä olevan asian ennakkoratkaisukysymyksen kaksi muuta aineellista valitusperustetta voidaan käsitellä yhdessä ja niihin voidaan siis antaa yksi ainoa vastaus. Ismeri kiistää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviot, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

- tilintarkastustuomioistuin ei ollut kuullut kantajaa ennen kertomuksen julkaisemista; Ismeri katsoo, että hylätessään tämän valitusperusteen perusteettomana vahingonkorvausvaatimusta ratkaistessaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jätti huomiotta kontradiktorisen periaatteen tarkoituksen ja velvollisuuden soveltaa sitä tilintarkastustuomioistuimen menettelyihin (toinen valitusperuste)

- tilintarkastustuomioistuin oli maininnut kertomuksessaan henkilöitä nimeltä (neljäs valitusperuste).

Lähemmin tarkasteltuna näiden kahden valitusperusteen esiin nostama kysymys koskee sitä, voiko tilintarkastustuomioistuin mainita kertomuksissaan henkilöitä tai yrityksiä nimeltä ja onko sen annettava näille mahdollisuus tulla kuulluiksi.

69. Huomautan ensinnäkin, että Ismeri on valituksensa ensimmäisellä perusteella aloittanut sopimattomana ajankohtana uudelleen keskustelun, jonka piti olla jo päättynyt. En pidä tätä hyvänä seikkana etenkään, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vastannut sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun syntymistä koskevaan vahingonkorvausvaatimukseen oikeudelliselta kannalta moitteettomasti, vaikkakin vastauksen soveltuvuus voidaan kyseenalaistaa ydinkysymyksen kiertämisen vuoksi.

70. Tietoisena lainkäyttötehtävästäni avustaa yhteisöjen tuomioistuinta sen tehtävien hoidossa (EY 222 artiklan toinen kohta) ilmaisen kuitenkin näkemykseni tästä asiasta.

a) Mainitseminen nimeltä

71. Sen selvittämiseksi, voiko tilintarkastustuomioistuin mainita kertomuksissaan nimeltä ne henkilöt, jotka ovat vastuussa sen havaitsemista sääntöjenvastaisuuksista, on pidettävä erittäin tarkoin mielessä tilintarkastustuomioistuimen tehtävä, jota olen käsitellyt jo edellä, ja erityisesti sen tarkastusta koskevien toimivaltuuksien tarkoitus. Tilintarkastustuomioistuin tutkii ja arvioi kaikki yhteisön tulot ja menot varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi. Tätä tehtävää toteuttaessaan se toimii yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Yksi tämän yhteistyön ilmentymistä on tilintarkastustuomioistuimen velvollisuus tuoda havaitsemansa sääntöjenvastaisuudet julki. Sen on kiinnitettävä huomio havaitsemiinsa toimintahäiriöihin, jotta asianomaiset voivat tulevaisuudessa korjata ne ja jotta ne eivät toistu. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävä on täydentävä: se antaa tietoja ja tarvittaessa neuvoja, mutta ei missään tapauksessa tee päätöksiä, uhkaile eikä määrää seuraamuksia.

72. Jotta tilintarkastustuomioistuin voisi hoitaa sille annetun tehtävän, sääntöjenvastaisuuden tai moitittavan käytännön muodostavien tosiseikkojen on siis oltava tiedossa. Niistä vastuussa olevia ei sitä vastoin ole välttämätöntä yksilöidä. Tilanteen objektiivinen kuvaus on riittävä varmistamaan sen, että ne, joiden toimivaltaan asia kuuluu, voivat toteuttaa korjaavat toimenpiteet.

73. Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin ei siis voi yksilöidä julkaisemissaan kertomuksissa niitä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka ovat vastuussa sen havaitsemista puutteellisista rahoituskäytännöistä tai sääntöjenvastaisuuksista. Tämä sääntö johtuu luottamuksellisuuden periaatteesta, jonka sekä lainsäätäjä että yhteisöjen tuomioistuin ovat kirjanneet yhteisön oikeuteen ja joka vastaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa mainittua perusvapautta. Kaikkien sääntöjen tavoin tähänkin sääntöön on joitakin poikkeuksia.

74. Ensimmäinen poikkeus johtuu samankaltaisista syistä, joilla tilintarkastustuomioistuinta kielletään viittaamasta kertomuksissaan nimeltä henkilöihin. Jos syyllisen nimeäminen on välttämätöntä tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien sääntöjenvastaisuuksien paljastamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, sen lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin voi mainita tämän syyllisen nimeltä, sillä on myös velvollisuus toimia näin. Yleinen etu, johon tilintarkastustuomioistuimen toimivaltuudet perustuvat, nimittäin vaatii, että tällaisissa tapauksissa sääntöjenvastaisuuksista vastuussa oleva henkilö tai henkilöt nimetään.

75. Yhteisöjen tuomioistuimessa nyt esillä oleva asia kuuluu tämän poikkeuksen soveltamisalaan. Kuten tiedetään, tilintarkastustuomioistuimen esiin tuoma sääntöjenvastaisuus koostui siitä, että kahden MED-ohjelmien seurantaa koskevan sopimuksen tehneen teknisen tuen toimiston johtaja oli jäsenenä myös ARTM:n johtokunnassa, mikä ainakin antoi mahdollisuuden eturistiriitatilanteen syntymiselle. Tilanteen korjaamiseksi näiden kahden johtajan oli irtisanouduttava tehtävästään, minkä he tekivätkin, vaikkakin vastahakoisesti, ennen kertomuksen julkaisemista, mutta lisäksi MED-ohjelmien suunnittelua, hallinnointia ja täytäntöönpanoa oli tarkistettava. Tässä tilanteessa kaksi asianomaista toimistoa oli välttämätöntä mainita nimeltä, jotta niiden aiempi tilanne voitiin ottaa huomioon tulevia ohjelmia suunniteltaessa.

76. Toista poikkeusta yleiseen sääntöön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käsittelee tuomionsa 109 kohdassa. Kyseisen poikkeuksen perustana on sama arvo kuin se, jonka perusteella talousarvion hallinnoinnissa ilmenneistä sääntöjenvastaisuuksista vastuussa olevat henkilöt on pidettävä salassa. Jos mainitsematta jättäminen voi aiheuttaa epäilyksiä ja siirtää vastuun sääntöjenvastaisista talousarviokäytännöistä niille henkilöille, joille se ei lainkaan kuulu, luottamuksellisuuden periaatteesta on joustettava, jotta epätietoisuus voidaan poistaa silloin, kun siitä saattaa olla haittaa niiden osapuolten oikeutetuille eduille, jotka eivät ole esiin tuodusta tilanteesta millään tavoin vastuussa.

77. Ainoastaan kaksi ARTM:n neljästä johtajasta oli tilintarkastustuomioistuimen esille tuomassa eturistiriitatilanteessa. Jos tilintarkastustuomioistuin olisi ainoastaan kuvaillut objektiivisesti tosiseikkoja täsmentämättä sitä, ketkä asianomaiset johtajat olivat, se olisi langettanut epäilyksiä myös niitä henkilöitä kohtaan, jotka olivat syyttömiä sääntöjenvastaisuuksiin.

78. Täsmentämäni kaksi poikkeusta koskevat niin tarkastusten kohteena olevien yhteisön toimielinten virkamiehiä ja toimihenkilöitä kuin myös niitä, jotka jossakin muussa asemassa hoitavat ja hallinnoivat talousarviota ja jopa niitä, joille myönnetään yhteisön julkisia varoja. Tilintarkastustuomioistuimella on toimivaltuudet tutkia kaikki yhteisön tulot ja menot, ja se voi tehtävänsä toteuttamiseksi pyytää apua talousarviovaroja käsitteleviltä henkilöiltä tai vaatia pääsyä niiden toimitiloihin. Näitä varoja jakavat ja soveltuvissa tapauksissa niitä saavat henkilöt pyrkivät toiminnallaan saavuttamaan yhteisön tavoitteet, ja ne kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen piiriin siinä määrin kuin ne toimivat yhteisön toimielinten toimeksiannosta.

79. Mainitsematta jättäminen on siis pääsääntö, mutta siihen on poikkeuksia. Toisaalta on kuitenkin yhtä totta, että kun sellaiset henkilöt, joista tilintarkastustuomioistuin on esittänyt arvostelua, on yksilöitävä, on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan yhteisön toimielinten säädöksillä ei saa ylittää sitä, mikä on asianmukaista ja tarpeellista niillä lainmukaisesti tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseksi, koska on selvää, että kun on mahdollista valita usean asianmukaisen toimenpiteen välillä, on valittava vähiten rajoittava. Tämä periaate edellyttää siis, että tekijöiden tunnistamisen mahdollistavat tiedot ja kertomuksessa ilmaistujen arvostelmien sisältö eivät saa olla laajemmat kuin on ehdottoman välttämätöntä niiden arvojen turvaamiseksi, joilla poikkeaminen luottamuksellisuutta koskevasta pääsäännöstä perustellaan.

80. Esillä olevassa asiassa tarkoituksena oli korjata nyt ja vastaisuudessa eturistiriitatilanne, jossa kaksi teknisen tuen toimistoa olivat, koska niiden molempien johtajista yksi oli myös ARTM:n johtokunnan jäsen. Kuten jo edellä totesin, tämän tavoitteen saavuttamiseksi nämä henkilöt oli mainittava kertomuksessa nimeltä, ja tämä nimeäminen oli sitä paitsi kohtuullista, koska näin vältettiin kyseenalaistamasta kahden muun johtajan toimintaa. Tilintarkastustuomioistuin toimi tässä yhteydessä tavalla, joka aiheutti kaikille asianosaisille mahdollisimman vähän haittaa: se yksilöi kaksi asianomaista johtajaa mainitsemalla nimeltä ne teknisen tuen toimistot, joissa nämä henkilöt olivat johtajina, ja saavutti näin molemmat tavoitteet. Katson, että tilintarkastustuomioistuin noudatti täydellisesti suhteellisuusperiaatetta ja pienimmän vahingon periaatetta.

81. Ismeri väittää, että tilintarkastustuomioistuin on joka tapauksessa rikkonut suhteellisuusperiaatetta, koska se on kertomuksessaan tuonut esiin rikosoikeudellisen vastuun, jonka sen kuvaamat tosiseikat voivat synnyttää. Kertomuksen kielitoisinnoista kuitenkin vain italiankielisessä toisinnossa käytetään rikosoikeudelliseen vastuuseen nimenomaisesti viittaavaa ilmaisua. Muissa kielitoisinnoissa käytetään väljempiä ilmaisuja, joilla voidaan tarkoittaa kaikenlaisia syytöksiä, olivatpa ne sitten siviili- tai rikosoikeudellisia tai pelkästään hallinnollisia.

82. Oli asian laita miten tahansa, tilintarkastustuomioistuin rajoittui ilmoittamaan, että tosiseikkojen vakavuuden vuoksi se oli välittömästi tiedottanut asiasta komissiolle, jotta tämä saattoi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja tutkia, oliko vastuussa olevia henkilöitä vastaan mahdollisesti ryhdyttävä "rikosoikeudellisiin toimiin". Komissio vastasi tilintarkastustuomioistuimelle aikovansa aloittaa tutkimuksen ja tarvittaessa "ryhtyvänsä rikosoikeudelliseen menettelyyn". Tähän ei sisälly minkäänlaista arvoarvostelmaa, joka ei olisi ollut tarpeen ja jota voitaisiin moittia suhteettomaksi. Tilintarkastustuomioistuin toi esiin, miten MED-ohjelmia oli hallinnoitu, miten järjestelmään kohdistettu tarkastuskäynti oli edennyt etenkin toimivallan jaon osalta, ja selosti, kuinka se oli menettelyn aikana katsonut velvollisuudekseen ilmoittaa komissiolle havaitsemiensa sääntöjenvastaisuuksien vakavuudesta sekä vastuualueiden määrittelyn tarpeesta. Tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen ei sisälly mitään tämänluonteista väitettä eikä vähäisintäkään rikosoikeudellista syytöstä vastuussa olevia Ismerin henkilöitä kohtaan, tarkasteltiinpa sitten tilintarkastustuomioistuimen tekemiä päätelmiä tai suosituksia, joissa se tuo esiin tahtonsa ja ilmaisee näkemyksensä.

b) Kuulemismenettely

83. Aivan toinen kysymys on, onko tilintarkastustuomioistuimen annettava niille nimeltä mainituille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joiden toiminnasta se on tehnyt kertomuksissaan arvostelevia huomautuksia, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja puolustautua heihin kohdistettuja syytöksiä vastaan.

84. Tähän kysymykseen vastaamiseksi ei riitä, että ainoastaan toistetaan kuulemismenettelyä koskevat EY 248 artiklan 4 kohdan ja EY 276 artiklan 1 kohdan määräykset tai varainhoitoasetuksen 88 artiklan ja tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen 32 artiklan tätä asiaa koskevat täsmennykset. Näistä määräyksistä ja säännöksistä seuraa, että tarkastuksen kohteena olevat toimielimet voivat ilmaista näkemyksensä tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista kahtena eri ajankohtana:

1) ensinnäkin silloin, kun kertomus on vielä luonnosvaiheessa ja ennen kuin tilintarkastustuomioistuin antaa sille lopullisen tekstin aseman (edellä mainitun työjärjestyksen 32 artikla)

2) tämän jälkeen tilintarkastustuomioistuimen hyväksyttyä kertomuksensa; tilintarkastustuomioistuin osoittaa huomautuksensa toimielimille, jotta nämä voivat laatia niihin vastaukset, jotka voidaan julkaista kertomuksen kanssa (EY 248 artiklan 4 kohta ja varainhoitoasetuksen 88 artiklan 1 ja 3 kohta sekä 90 artikla).

85. Näiden kuulemisten tarkoituksena ei ole varmistaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien toimielinten ja organisaatioiden puolustautumisoikeutta. Niiden tavoitteena on auttaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan huomautuksensa harkiten ja sopivana ajankohtana sekä auttaa Euroopan parlamenttia tekemään samoin edellytyksin päätös talousarvion hallinnoinnista ajallaan.

86. Nähdäkseni Ismeri erehtyy väittäessään, että sitä olisi pitänyt kuulla, koska lainsäädännön mukaan tämä mahdollisuus on ainoastaan toimielimillä. Komissio on tarkastuksen kohteena kertomuksessa N:o 1/96, ja vaikka Ismeri mainitaankin siinä, tämä johtuu siitä, että se osallistui yhden johtajansa välityksellä talousarvion toteuttamiseen ja sai lisäksi yhteisön varoja.

87. Tämä seikka ei kuitenkaan oikeuta väittämään, ettei Ismerillä ollut oikeutta tulla kuulluksi kertomusta laadittaessa ja annettaessa, mutta tällä oikeudella on erilaiset perustelut kuin toimielinten kuulemisella. Näiden perustelujen merkitys on näin ollen aivan erilainen.

88. Puolustautumisoikeudet, jotka pohjautuvat yhteisön oikeusjärjestyksen yleiseen periaatteeseen, merkitsevät, että kaikilla oikeussubjekteilla on oltava oikeus tulla kuulluiksi ennen sellaisen niiden kannalta kielteisen päätöksen tekemistä, joka vaikuttaa niihin suoraan ja erikseen, ei ainoastaan oikeudellisissa vaan myös hallinnollisissa menettelyissä, jotta oikeussubjekteilla on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä ennen niiden vastaisen päätöksen tekemistä, vaikka menettelystä ei olisi annettu mitään määräyksiä.

89. Ilmaisulla "vaikuttaa" on tässä yhteydessä paljon laajempi merkitys kuin se, jossa olen sitä aiemmin käyttänyt selittäessäni, ettei tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta voida nostaa kumoamiskannetta. Vaikuttamisella tarkoitetaan kielteistä vaikutusta toimenpiteen kohteena olevan tahon oikeudelliseen asemaan, ja tästä on kyse silloin, kun tilintarkastustuomioistuin antaa luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä kielteisen arvion kertomuksessa, joka on julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, jotta se tulee yleiseen tietoisuuteen tai jotta sitä voidaan levittää "laajasti". Kuten olen jo todennut, on aivan selvää, ettei kertomuksessa aseteta Ismerille suoraan velvoitteita eikä vastuita. Aivan yhtä totta kuitenkin on, että mainitseminen nimeltä saattaa heikentää luottamusta Ismeriä kohtaan ja aiheuttaa vakavaa vahinkoa Ismerin lainmukaisille eduille.

90. Tämän vuoksi katson, että jos edellä esitettyjen näkemysten mukaiset olosuhteet oikeuttavat sen, että talousarviota koskevista sääntöjenvastaisuuksista vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö mainitaan nimeltä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa, tälle henkilölle on annettava mahdollisuus puolustautua edellyttäen, että kertomus on aikomus julkaista tai sitä aiotaan levittää laajasti. Kyseisen toimielimen on otettava huomioon tämä seikka ja järjestettävä tarvittaessa kuulemistilaisuus.

91. Esillä olevassa asiassa tilintarkastustuomioistuin ei muodollisesti antanut Ismerille mahdollisuutta ilmaista näkemyksiään ennen erityiskertomuksen N:o 1/96 hyväksymistä ja levittämistä. Jos yhteisöjen tuomioistuin katsoisi, että esitetyt valitusperusteet on otettava tutkittavaksi, sen olisi siis hyväksyttävä ne ja katsottava, että oikeutta kontradiktoriseen menettelyyn on loukattu.

C Vahingonkorvausvaatimuksen sekä kantajan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta tekemien huomautusten julkaisemista koskevan vaatimuksen hylkääminen

92. Kanteen hyväksyminen äsken selostamieni perusteluiden vuoksi merkitsisi sitä, että yhteisöjen tuomioistuin ottaisi tutkittavaksi Ismerin valituksen ensimmäisen vaatimuksen. Tunnustettuaan oikeuden, johon Ismeri vetoaa, yhteisöjen tuomioistuimen olisi näin ollen katsottava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut tätä oikeutta. Katson kuitenkin, ettei toista ja kolmatta vaatimusta voida hyväksyä.

93. Kolmatta vaatimusta ei voida hyväksyä, koska Ismerille myönnetyn kuulemisen perusteena olisi ollut velvollisuus taata puolustautumisoikeudet, kun taas toimielinten osallistumisen tarkoituksena on auttaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan kertomuksensa harkiten ja sopivana ajankohtana siten, että yhteisöjen yleiset edut voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Perustelut ovat siis erilaiset, eikä mikään oikeuta siihen, että Ismerin huomautukset julkaistaisiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja tuotaisiin Euroopan parlamentin tietoon. Kantajana olevan yhtiön puolustautumisoikeuksien mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen olisi pitänyt kuulla sitä, mutta näiden oikeuksien nojalla sen huomautuksia ei tarvitse julkaista eikä tuoda yhteisön talousarvion toteuttamisen hyväksyvän toimielimen tietoon.

94. Toinen vaatimus, joka koskee sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta, on hylättävä, koska tilintarkastustuomioistuimen väitetyn lainvastaisen toiminnan ja Ismerin kohtaaman väitetyn vahingon välillä ei ole tarvittavaa syy-yhteyttä. Tämä syy-yhteys ei puutu ensimmäisen oikeusasteen esiin tuomista syistä vaan siksi, että Ismeri on itse vastuussa mahdollisesti kärsimistään vahingoista.

95. Vahingot ja haitat, joita Ismeri väittää kärsineensä, johtuisivat tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen N:o 1/96 sisältyvistä huomautuksista. Nämä väitteet ovat kuitenkin perusteltuja ainakin oikeudenkäynnin kannalta. ARTM, sen tehtävät, yhden Ismerin johtajan osallistuminen ARTM:n johtokuntaan, useiden julkisten hankintasopimusten tekeminen ja kyseisen johtajan viivyttely ARTM:stä irtisanoutumisessa ovat tosiseikkoja, joita joko kantaja ei ole kiistänyt tai jotka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut toteen näytetyiksi arvioituaan kaikkia sen käytettävissä olleita todisteita asianmukaisesti harkintavaltansa rajoissa. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessaan tekemät maininnat ja arvoarvostelmat eivät myöskään ylitä niille asetettuja rajoja, kuten on jo käynyt ilmi. Ismerille aiheutunut vahinko, jonka korvaamista se vaatii, ei johdu siitä, ettei tilintarkastustuomioistuin antanut sille mahdollisuutta tulla kuulluksi, vaan vahingon syy on paljon aiempi ja koskee kantajana olevan yhtiön omaa toimintaa. Nähdäkseni sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskeva yhteisön järjestelmä vääristyisi, jos luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle olisi tunnustettava oikeus vahingonkorvaukseen muotoseikkaa koskevan sääntöjenvastaisuuden vuoksi, koska jokin toimielin on tehtäväänsä toteuttaessaan tiedottanut kyseisen henkilön toiminnasta.

96. Lisäksi vaikka Ismeriä ei kuultukaan, sen puolustautumisoikeuksia ei rajoitettu millään sellaisella tavalla, josta se ei itse olisi vastuussa. Erityiskertomusta N:o 1/96 valmisteltaessa ja laadittaessa sillä oli ainakin kerran mahdollisuus ilmaista näkemyksensä. Komissio toimitti ARTM:lle yhden kappaleen erityiskertomuksen luonnoksesta: Ismerillä oli näin mahdollisuus tutustua sen sisältöön ja sitä koskeviin syytöksiin, koska se osallistui ARTM:n perustajajäsenen ominaisuudessa sen kokoukseen. Kun Ismeri ei kerran reagoinut tuolloin, sen on hyväksyttävä välinpitämättömyytensä seuraukset.

97. Pidän tämän ratkaisuehdotuksen lopussa kiinni samasta päätelmästä kuin alussakin. Tilintarkastustuomioistuin on tehnyt merkityksettömän muotovirheen, josta kantajalle aiheutuneet vahingolliset seuraukset johtuvat kantajan omasta toiminnasta. Tämä seikka poistaa tilintarkastustuomioistuimen väitetyn lainvastaisen toiminnan ja Ismerille aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden, jota yhteisön vahingonkorvausvelvoitteen syntyminen edellyttää.

VI Oikeudenkäyntikulut

98. Valitukseen yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 118 artiklan nojalla sovellettavien 122 artiklan ja 69 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti hävinnyt asianosainen on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Näin ollen jos yhteisöjen tuomioistuin hylkää ehdotukseni mukaisesti valittajan esittämät valitusperusteet tai tarvittaessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetyt vaatimukset, Ismeri on velvoitettava korvaamaan asian käsittelystä yhteisöjen tuomioistuimessa ja tarvittaessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

VII Ratkaisuehdotus

99. Edellä esitetyn perusteella ehdotan yhteisöjen tuomioistuimelle, että se jättää valituksen osittain tutkimatta ja katsoo sen osittain perusteettomaksi. Jos yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee asian lopullisesti hyväksymällä jonkin valitusperusteen, ehdotan, että valittajan vaatimukset hylätään ja se velvoitetaan korvaamaan asian käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja yhteisöjen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.