YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS

4 päivänä helmikuuta 1999

Asia T-196/98 R

Eduardo Peña Abizanda ja 105 muuta virkamiestä

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

”Välitoimihakemus — Pääasian tutkittavaksi ottaminen”

Täydellinen teksti espanjan kielellä   II-15

Aihe:

Kanne, jossa vaaditaan lykkäämään sen komission päätöksen täytäntöönpanoa, joka sisältyy Espanjan kuningaskunnan pysyvälle edustajalle Euroopan unionissa osoitettuun 9.9.1998 päivättyyn kirjeeseen, joka koskee Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjenliitteessä VIII olevan eläkeoikeuksien siirtämistä koskevan 11 artiklan voimaansaattamiseksi kansallisessa oikeudessa annettua lakiesitystä.

Ratkaisu:

Välitoimihakemus hylätään. Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Tiivistelmä

1. Välitoimet – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset – Pääasian tutkittavaksi ottaminen – Asiaan vaikuttamattomuus – Rajat

   (EY:n perustamissopimuksen 185 ja 186 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

2. Henkilöstö – Muutoksenhaku – Henkilöstösääntöjen mukaiset muutoksenhakukeinot – Sitovuus – Edeltävä hallinnollinen valitus – Vaikutus muutoksenhakukeinon valintaan – Myöhempi virheellinen viittaus perustamissopimuksen 173 artiklaan ei vaikuta välitoimihakemuksen tutkittavaksi ottamiseen

   (EY:n perustamissopimuksen 173 ja 179 artikla; henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

3. Henkilöstö – Muutoksenhaku – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset – Asianomaiselle vastaisen toimen käsite – Komission huomautukset kansallisesta lakiesityksestä eivät kuulu käsitteeseen

   (Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

1.  Pääasian kanteen tutkittavaksi ottamista ei ole pääsääntöisesti tarkasteltava välitoimimenettelyn yhteydessä, vaan se on jätettävä pääasian kanteen tutkimisen yhteyteen, paitsi jos kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset näyttävät ensi arviolta selvästi puuttuvan. Kanteen tutkittavaksi ottamisen ratkaiseminen välitoimimenettelyssä silloin, kun tutkittavaksi ottaminen ei ole jo lähtökohtaisesti täysin poissuljettua, johtaisi siihen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökseen otettaisiin ennalta kantaa.

   (ks. 10 kohta)

   Viittaukset: asia 221/86 R, Groupe des droites européennesja Front national -puolue v. parlamentti, 16.10.1986 (Kok. 1986, s. 2969, 19 kohta); asia C-117/91 R, Bosman v. komissio, 27.6.1991 (Kok. 1991, s. I-3353, 6 ja 7 kohta); yhdistetyt asiat T-10/92 R, T-11/92 R, T-12/92 R, T-14/92 R ja T-15/92 R, Cimenteries GBR ym. v. komissio, 23.3.1992 (Kok. 1992, s. II-1571, 44 ja 54 kohta); asia T-191/96 R, CAS Succhi di Frutta v. komissio, 26. 2. 1997 (Kok. 1997, s. II-211, 18 kohta).

2.  Henkilöstöasioissa on noudatettava sekä oikaisumenettelyn että tuomioistuinmenettelyn osalta henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan sekä perustamissopimuksen 179 artiklan mukaisia erityisiä menettelytapoja. Koska kantaja on ennen kanteen nostamista tehnyt nimittävälle viranomaiselle valituksen riidanalaisesta päätöksestä, hän on käyttänyt edellä mainittujen määräysten mukaista muutoksenhakukeinoa. Näin ollen se, että välitoimihakemuksessa on viitattu perustamissopimuksen 173 artiklaan riidanalaisen päätöksen kumoamisperusteena, on virhe, joka ei johda hakemuksen tutkimatta jättämiseen.

   (ks. 16-18 kohta)

   Viittaukset: asia T-192/94, Maurissen v. tilintarkastustuomioistuin, 26.9.1996 (Kok. H. 1996, s. II-1229, 14 kohta).

3.  Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa ja 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asianomaiselle vastaisen toimen olemassaolo on ehdoton edellytys virkamiehen toimielintään vastaan nostaman kanteen tutkittavaksi ottamiselle. Kumoamiskanteen kohteena voivat kuitenkin olla ainoastaan sellaiset toimet tai päätökset, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin suoraan ja välittömästi muuttaen hänen oikeudellista asemaansa ilmeisellä tavalla. Tällainen ei ole kirje, joka on muodoltaan ja sisällöltään pelkkä yhteenveto komission kansallisesta lakiesityksestä esittämistä huomautuksista, jotka eivät sido missään oloissa kansallisia viranomaisia.

   (ks. 19 ja 20 kohta)

   Viittaukset: asia 32/68, Grasselli v. komissio, 10.12.1969 (Kok. 1969, s. 505, 4-7 kohta);asia 17/78, Deshormesv. komissio, 1.2.1979 (Kok. 1979, s. 189,10 kohta); asia T-20/92, Moat v. komissio, 13.7.1993 (Kok. 1993, s. II-799, 39 kohta); asia T-391/94, Baiwir v. komissio, 6.6.1996 (Kok. H. 1996, s. II-787, 34 kohta); asia T-293/94, Vela Palacios v. TSK, 18.6.1996 (Kok. H. 1996, s. II-893, 22 kohta).