1. Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen - Näyttö, joka on esitettävä - Tarvittavan todistusvoiman määrä
(EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohta (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta))
2. Kilpailu - Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt - Yritysten väliset sopimukset - Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan - Arviointiperusteet - Rajoittavat menettelytavat, jotka ulottuvat yhden jäsenvaltion koko alueelle
(EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohta (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta))
3. Kilpailu - Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt - Yritysten väliset sopimukset - Komission velvollisuus näyttää toteen rikkomisen kesto
4. Kilpailu - Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt - Markkinoiden määrittely - Tarkoitus - Jäsenvaltioiden välistä kauppaa koskevan vaikutuksen määrittäminen
(EY:n perustamissopimuksen 85 ja 86 artikla (joista on tullut EY 81 ja EY 82 artikla))
5. Kilpailu - Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt - Yritysten väliset sopimukset - Autojen valikoiva jakelujärjestelmä - Valmistajan jälleenmyyjilleen osoittama kehotus, joka liittyy valmistajan ja jälleenmyyjien kauppasuhteisiin kokonaisuudessaan
(EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohta (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta))
6. Kilpailu - Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt - Kielto - Ryhmäpoikkeus - Asetuksen N:o 123/85 ulottuvuus
(EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 ja 3 kohta (joista on tullut EY 81 artiklan 1 ja 3 kohta); komission asetuksen N:o 123/85 3 artiklan 10 ja 11 kohta)
7. Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Kantelujen tutkiminen - Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen - Hyvän hallinnon periaate - Komission ennenaikaisesti ilmaisema usko kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaoloon - Todisteiden arvioimisen puolueellisuus - Vaikutukset
8. Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Oikeus tutustua todisteina käytettyjen asiakirjojen jäljennöksiin - Komission lopullisen päätöksen tekemisen ja sen tiedoksiannon jälkeen esitetty pyyntö - Kieltäytyminen - Päätöksen laillisuuteen vaikuttava seikka - Tällaista seikkaa ei ole
9. Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Liikesalaisuus - Suunniteltua seuraamusta koskevien tietojen paljastaminen lehdistölle ennen lopullista päätöstä - Liikesalaisuuden, hyvän hallintotavan periaatteen ja syyttömyysolettaman periaatteen loukkaaminen - Päätöksen laillisuuteen vaikuttava seikka - Edellytykset
(EY:n perustamissopimuksen 214 artikla (josta on tullut EY 287 artikla))
10. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet - Perusteluvelvollisuuden laajuus - Kilpailusääntöjen soveltamispäätös - Viittaaminen päätöksen alaviitteissä asiakirjoihin, jotka yrityksillä on käytettävissään - Komission velvollisuus toistaa näiden asiakirjojen sisältö - Tällaista velvollisuutta ei ole
(EY:n perustamissopimuksen 190 artikla (josta on tullut EY 253 artikla))
1. Sen tutkimiseksi, onko komissio tehnyt tosiseikkoja koskevia arviointivirheitä todetessaan, että kantaja on rikkonut perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta) määräyksiä, on selvitettävä, onko komissio esittänyt riittävän täsmällistä ja yhtäpitävää näyttöä, jonka perusteella voidaan vakuuttua siitä, että väitetty rikkominen on tapahtunut.
( ks. 43 kohta )
2. Jotta sopimus tai menettelytapa olisi omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta) tarkoitetulla tavalla, sen on objektiivisten oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella annettava riittävästi aihetta epäillä, että se voi vaikuttaa suoraan tai välillisesti taikka tosiasiallisesti tai mahdollisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tältä osin on tarkasteltava erityisesti, ovatko kyseiset rajoittavat toimenpiteet omiaan eristämään tiettyjen tuotteiden markkinat jäsenvaltioiden välillä ja vaikeuttamaan näin perustamissopimuksessa tarkoitettua taloudellista vastavuoroisuutta. Tilanne on selvästi tällainen, kun nämä toimenpiteet sitovat kaikkia asiaan liittyvien automerkkien jälleenmyyjiä yhteismarkkinoiden merkittävässä osassa. Kilpailua rajoittavat menettelytavat, jotka ulottuvat yhden jäsenvaltion koko alueelle, ovat nimittäin jo lähtökohtaisesti omiaan vahvistamaan kansallisten markkinoiden eristämistä, jolloin ne estävät perustamissopimuksessa tarkoitetun taloudellisen vastavuoroisuuden toteutumista.
( ks. 179 kohta )
3. Oikeusvarmuuden vaatimus, jonka täyttymiseen taloudellisten toimijoiden on voitava luottaa, edellyttää sitä, että jos on olemassa riita, joka koskee kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaoloa, komissio esittää todisteita, jotka liittyvät ajallisesti riittävän läheisiin tosiseikkoihin, jotta voidaan kohtuudella myöntää, että kyseinen kilpailusääntöjen rikkominen on jatkunut keskeytymättä kahden täsmällisen päivämäärän välillä.
( ks. 188 kohta )
4. Markkinoiden määrittelyllä ei ole samaa merkitystä perustamissopimuksen 85 artiklan (josta on tullut EY 81 artikla) ja 86 artiklan (josta on tullut EY 82 artikla) soveltamisessa. Perustamissopimuksen 86 artiklan soveltamisen yhteydessä markkinoiden asianmukainen määrittely on välttämätön ennakkoedellytys komission arvioidessa oletettua kilpailunvastaista toimintaa, sillä ennen määräävän markkina-aseman väärinkäytön osoittamista on näytettävä toteen määräävän aseman olemassaolo tietyillä markkinoilla, mikä edellyttää näiden markkinoiden ennalta rajaamista. Perustamissopimuksen 85 artiklaa sovellettaessa markkinat on sitä vastoin määriteltävä sen ratkaisemiseksi, onko sopimus, yritysten yhteenliittymän päätös tai yritysten yhdenmukaistettu menettelytapa omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja onko sen tarkoituksena estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla tai onko sillä tällainen vaikutus.
Tästä syystä velvollisuus rajata markkinat perustamissopimuksen 85 artiklan mukaisesti tehtävässä päätöksessä velvoittaa komissiota, jos ilman tällaista rajausta ei ole mahdollista päätellä, saattaako kyseinen sopimus, yritysten yhteenliittymän päätös tai yhdenmukaistettu menettelytapa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja onko sen tarkoituksena kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen yhteismarkkinoilla tai onko sillä tällainen vaikutus.
( ks. 230 kohta )
5. Autonvalmistajan sopimukseen sidotuille jälleenmyyjilleen osoittama kehotus ei ole sellainen yksipuolinen päätös, johon ei sovellettaisi perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohtaa (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta), vaan se on tämän määräyksen mukainen sopimus, koska se koskee aikaisemmalla pääsopimuksella säänneltyjä kauppasuhteita.
( ks. 236 kohta )
6. Tilanteessa, jossa valikoivaa jakelujärjestelmää koskevan sopimuksen osapuolet rajoittavat toimenpiteillään rinnakkaistuontia, ei missään tapauksessa voida todeta, että perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohtaa (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta) ei sovelleta. Jälleenmyyntisopimuksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen tarkoituksena on nimittäin asettaa siinä säädetyn poikkeuksen edellytykseksi se, että tekemällä mahdolliseksi rinnakkaistuonti varmistetaan kuluttajien saavan kohtuullisen osan yksinmyynnistä saatavasta hyödystä.
Tässä yhteydessä, vaikka asetuksessa N:o 123/85 annetaan autonvalmistajille merkittäviä keinoja suojella jakeluverkostojaan, siinä ei kuitenkaan sallita niiden eristävän markkinoitaan. Asetuksessa tosin säädetään poikkeuksesta niiden sopimusten osalta, joissa tavarantoimittaja antaa hyväksytyn jälleenmyyjän tehtäväksi edistää moottoriajoneuvojen jälleenmyyntiä ja huoltopalveluja määrätyllä alueella ja sitoutuu varaamaan tälle oikeuden sopimustavaroiden toimittamiseen tällä alueella. Siinä säädetään siis poikkeuksesta muun muassa hyväksytylle jälleenmyyjälle asetetun sen velvoitteen osalta, jonka mukaan jälleenmyyjä ei saa myydä sopimustavaroita jakeluverkostoon kuulumattomille jälleenmyyjille (3 artiklan 10 kohta), ellei kysymys ole välittäjistä eli liikkeenharjoittajista, jotka toimivat lopullisten kuluttajien nimissä ja näiden lukuun ja jotka saavat tätä varten valtakirjan (3 artiklan 11 kohta). Asetuksen 10 artiklan mukaan komissio voi kuitenkin evätä tämän asetuksen soveltamisesta aiheutuvan edun, jos se toteaa, että jossakin erityisessä tapauksessa sopimuksella, jonka osalta on tehty poikkeus tällä asetuksella, on kuitenkin tiettyjä vaikutuksia, jotka ovat ristiriidassa perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdassa määrättyjen edellytysten kanssa, ja muun muassa, jos valmistaja tai jakeluverkostoon kuuluva yritys jatkuvasti tai järjestelmällisesti sellaisia keinoja käyttäen, joita tässä asetuksessa säädetty poikkeus ei koske, vaikeuttaa lopullisten kuluttajien tai muiden jakeluverkostoon kuuluvien yritysten mahdollisuuksia hankkia sopimustavaroita tai vastaavia tavaroita yhteismarkkinoilla.
( ks. 241-242 kohta )
7. Mikäli kilpailusääntöjen rikkominen on todellakin näytetty toteen hallinnollisen menettelyn päättyessä, sen olemassaoloa ei voida kyseenalaistaa sen vuoksi, että komissio on menettelyn aikana ennenaikaisesti ilmaissut uskovansa kyseisen rikkomisen olemassaoloon. Sitä paitsi sikäli kuin komission kanteen kohteena olevassa päätöksessä huomioon ottamat tosiseikat on oleellisilta osin näytetty oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen, kantaja ei voi myöhemmin esittää, että komissio olisi arvioinut haltuun otettuja asiakirjoja puolueellisesti tai toiminut perusteettomien olettamusten pohjalta.
( ks. 270-271 kohta )
8. Kilpailusääntöjen rikkomisen toteavan päätöksen laillisuuteen ei voi missään tapauksessa vaikuttaa se, että komissio kieltäytyi suostumasta kantajan pyyntöön lähettää tälle jäljennökset todisteina käytetyistä asiakirjoista, kun tämä pyyntö oli osoitettu komissiolle päätöksen tekemisen ja sen tiedoksiannon jälkeen.
( ks. 277 kohta )
9. Perustamissopimuksen 214 artiklassa (josta on tullut EY 287 artikla) määrätään, että yhteisön toimielimen jäsen, virkamies tai muu sen henkilöstöön kuuluva ei saa ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja eikä varsinkaan tietoja yrityksistä taikka niiden liikesuhteista tai kustannustekijöistä. Vaikka tämä määräys tarkoittaa lähinnä yrityksiltä saatuja tietoja, adverbin "varsinkaan" käyttäminen osoittaa, että kyseessä on yleinen periaate, jota sovelletaan myös muihin luottamuksellisiin tietoihin.
Tässä suhteessa sellaisissa kontradiktorisissa menettelyissä, joissa saatetaan määrätä seuraamuksia, ehdotetun seuraamuksen laatu ja määrä ovat lähtökohtaisesti liikesalaisuuksia siihen saakka, kun seuraamuksesta on lopullisesti päätetty ja se on julistettu.
Tämä periaate perustuu muun muassa tarpeeseen varjella asianomaisten mainetta ja arvokkuutta siihen saakka, kun tätä ei ole todettu syylliseksi.
Komission velvollisuus olla paljastamatta lehdistölle tarkkoja tietoja suunnitellusta seuraamuksesta ei liity ainoastaan sen velvollisuuteen suojella liikesalaisuuksia vaan myös sen hyvää hallintotapaa koskevaan velvoitteeseen.
Komissio ei selvästikään ole noudattanut syyttömyysolettaman periaatetta, jota sovelletaan menettelyihin, joissa on kyse siitä, että yritykset ovat rikkoneet kilpailusääntöjä, ja jotka voivat johtaa sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen, koska se on ilmoittanut neuvoa-antavalle komitealle ja komission jäsenten kollegiolle ratkaisua varten annetun päätöksen lehdistölle ennen kuin asianomaista yritystä koskeva päätös oli virallisesti annettu.
Tämän kaltainen sääntöjenvastaisuus voi aiheuttaa kyseisen päätöksen kumoamisen, jos näytetään toteen, että päätös olisi ollut sisällöltään erilainen, jos sääntöjenvastaisuutta ei olisi tapahtunut.
( ks. 279, 281 ja 283 kohta )
10. Komissiolla ei ollut velvollisuutta toistaa niiden asiakirjojen sisältöä, joihin se viittaa kilpailusääntöjen rikkomisen toteavan päätöksen alaviitteissä, koska kantajalla tai sen tytäryhtiöillä ovat ne käytettävissään.
( ks. 302 kohta )