61998J0369

1. Maatalous - Yhteinen maatalouspolitiikka - Tiettyjä tukijärjestelmiä koskeva yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä - Jäsenvaltion tietokonepohjainen tietokanta - Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa uudelle viljelijälle tuen aikaisemman hakijan antamia tietoja - Edellytykset

(Komission asetuksen N:o 3508/92 3 artiklan 1 kohta ja 9 artikla)

2. Maatalous - Yhteinen maatalouspolitiikka - Tiettyjä tukijärjestelmiä koskeva yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä - Toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta tietoja, jotka ovat tarpeen tukihakemuksen säännönmukaisuuden varmistamiseksi - Seuraamusten määräämistä antamatta jätettyjen tietojen perusteella ei voida hyväksyä

(Komission asetuksen N:o 3887/92 9 artikla)

1. Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun asetuksen N:o 3508/92 3 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklassa, kun niitä tarkastellaan yhdessä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden kanssa, sallitaan se, että toimivaltaiset viranomaiset kyseisten henkilöiden intressejä punnittuaan antavat aikaisempina vuosina viljeltyihin peltokasveihin liittyviä tietoja, jotka peltokasvien viljelyalan tuen aikaisempi hakija on antanut tai jotka on annettu hänen lukuunsa, uudelle viljelijälle, joka tarvitsee niitä voidakseen hakea tällaista tukea samoille alueille ja joka ei voi saada niitä muualta.

( ks. 39 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta )

2. Kun toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, sillä ei ole oikeutta määrätä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 3887/92 9 artiklan perusteella seuraamuksia hakijalle, käyttäen perusteena niitä tietoja, joita se ei pyynnöistä huolimatta ole tälle antanut.

( ks. 47 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta )

Asiassa C-369/98,

jonka High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Division (Divisional Court) (Yhdistynyt kuningaskunta) on saattanut EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

The Queen

vastaan

Minister of Agriculture, Fisheries & Food,

ex parte: Trevor Robert Fisher and Penny Fisher, joka toimii nimellä "TR and P Fisher",

ennakkoratkaisun tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 (EYVL L 355, s. 1) 3 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan sekä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 (EYVL L 391, s. 36) 9 artiklan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(neljäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. A. O. Edward sekä tuomarit P. J. G. Kapteyn (esittelevä tuomari) ja H. Ragnemalm,

julkisasiamies: S. Alber,

kirjaaja: apulaiskirjaaja H. von Holstein,

ottaen huomioon kirjalliset huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

- Trevor Robert ja Penny Fisher, edustajanaan barrister H. Mercer, solicitor P. Tillin valtuuttamana,

- Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään R. Magrill, Treasury Solicitor's Department, avustajanaan barrister P. Watson,

- Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellisen yksikön virkamies X. Lewis,

ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,

kuultuaan herra ja rouva Fisherin, Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja komission 16.12.1999 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,

kuultuaan julkisasiamiehen 10.2.2000 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1 High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Division (Divisional Court) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 13.3.1998 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 16.10.1998, EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) nojalla kolme ennakkoratkaisukysymystä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 (EYVL L 355, s. 1) 3 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan sekä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 (EYVL L 391, s. 36) 9 artiklan tulkinnasta.

2 Nämä kysymykset on esitetty High Court of Justicessa vireillä olevassa hallinto-oikeudellisessa menettelyssä (judicial review), jossa vaaditaan, että asiassa annetaan certiorari-määräys, jolla kumotaan Ministry of Agriculture, Fisheries & Foodin (maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriö; jäljempänä MAFF) päätös, jolla määrättiin toiminimellä "TR and P Fisher" (jäljempänä Fisher) toimiville Trevor Robert ja Penny Fisherille seuraamuksia, että tämä päätös todetaan lainvastaiseksi ja pätemättömäksi ja että asiassa määrätään suoritettavaksi vahingonkorvausta.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Yhteisön oikeussäännöt

3 Neuvoston asetuksella N:o 1765/92 (EYVL L 181, s. 12) otettiin käyttöön asetuksen liitteessä I määriteltyjen peltokasvien viljelijöitä koskeva korvausjärjestelmä. Järjestelmässä korvausta maksetaan kutakin sellaista eriteltyä viljelykasviluokkaa kohti, joka on kasvatettu tukikelpoisilla mailla, jos tietyt edellytykset täyttyvät ("Arable Area Payments"; jäljempänä peltokasvien viljelyalan tuki). Kunkin peltokasvien viljelyalan yleiseen järjestelmään kuuluvan tuen hakijan on sitouduttava kesannoimaan vähimmäispinta-ala niistä maista, joita hakemus koskee; kyseessä olevana markkinointivuonna tämä osuus oli 10 prosenttia. Kesannointikelpoisia ovat joko maat, joita on edellisenä vuonna viljelty, tai maat, jotka kuuluivat kesannointijärjestelmän piiriin.

4 Asetuksella n:o 3508/92 otettiin käyttöön yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (jäljempänä yhdennetty järjestelmä). Sillä pyritään estämään väärinkäytökset säätämällä lainvastaisille menettelyille tai väärinkäytöksille tosiasiallisia seuraamuksia. Sillä pyritään myös vähentämään sekä tuottajille että eri tukijärjestelmien hallinnosta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta säätämällä kaikkia tukijärjestelmiä koskevasta yhdestä ainoasta hallintojärjestelmästä ja asettamalla kullekin jäsenvaltiolle velvollisuus perustaa tietokonepohjainen tietokanta tukihakemuksista saatujen tietojen kirjaamista varten.

5 Asetuksen N:o 3508/92 pääasian kannalta oleelliset säännökset ovat seuraavat:

"2 artikla

Yhdennetty järjestelmä sisältää seuraavat osat:

a) tietokonepohjainen tietokanta; b) aakkosnumeerinen viljelylohkojen tunnistejärjestelmä;

c) aakkosnumeerinen eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva järjestelmä;

d) tukihakemukset; e) yhdennetty valvontajärjestelmä.

3 artikla

1. Tietokonepohjaiseen tietokantaan on kirjattava kunkin maatilan osalta tukihakemuksista saadut tiedot. Tämän tietokannan on mahdollistettava erityisesti se, että [vähintään kolmea viimeksi kulunutta kalenterivuotta ja/tai markkinointivuotta koskevat tiedot ovat suoraan ja viipymättä saatavilla jäsenvaltion toimivaltaisessa viranomaisessa].(1)

- -

4 artikla

Aakkosnumeerinen viljelylohkojen tunnistejärjestelmä perustuu maarekisterikarttoihin ja -asiakirjoihin, muihin kartta-aineistoihin tai ilmavalokuviin tai satelliittikuviin tai muuhun vastaavaan tukiaineistoon tai useisiin näistä tekijöistä.

- -

9 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kerättyjen tietojen suojaamisen turvaamiseksi."

6 Asetuksen N:o 3887/92 9 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavasti:

"Jos todetaan, että pinta-alatukia koskevassa hakemuksessa ilmoitettu pinta-ala on suurempi kuin määritetty pinta-ala, tuen määrä lasketaan tarkastuksessa tosiasiallisesti määritetyn pinta-alan perusteella. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta, tosiasiallisesti määritetystä pinta-alasta vähennetään kuitenkin:

- todettu ylitys kaksinkertaisena, jos se on enemmän kuin 2 prosenttia tai 2 hehtaaria enintään 10 prosenttia määritetystä pinta-alasta,

- 30 prosenttia, jos todettu ylitys on enemmän kuin 10 prosenttia ja enintään 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta.

Jos todettu ylitys on enemmän kuin 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta, pinta-alaperusteista tukea ei myönnetä.

Kuitenkin, jos kysymyksessä on tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin johdosta tehty väärä ilmoitus:

- asianomainen tuottaja menettää oikeutensa kyseisen tukijärjestelmän etuihin kuluvana kalenterivuonna

ja

- jos väärä ilmoitus on tehty tahallisesti, tuottajalla ei ole oikeutta asetuksen (ETY) N:o 3508/92 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tukijärjestelmän etuihin seuraavana kalenterivuonna sellaisen pinta-alan osalta, joka on saman suuruinen kuin pinta-ala, jota koskeva tukihakemus on hylätty.

Edellä tarkoitettuja vähennyksiä ei sovelleta, jos tuottaja todistaa pinta-alan määrityksen perustuneen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiin tietoihin.

- - ."

Kansalliset oikeussäännökset

7 Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa peltokasvien viljelyalan tukea koskeva hakemus on tehtävä yhdennetyn järjestelmän lomakkeelle, jossa on seuraavat kaksi osaa: päälomake (Base Form) ja tuloste peltoja koskevista tiedoista (Field Data Printout; jäljempänä peltotuloste). Peltotulosteessa luetteloidaan kaikki hakijan pellot erikseen; tuottajalla on velvollisuus ilmoittaa kunkin pellon osalta, mitä viljelykasvia sillä kasvaa, vai onko se kesannoitu. MAFF lähettää joka vuosi kaikille peltokasvien viljelyalan tuen hakijoille, jotka viljelevät edelleen samaa alaa, tietokonetulosteen, josta ilmenevät kaikki heidän edellisvuoden hakemuksessaan antamansa tiedot. Tuottajan tarvitsee siis tehdä ainoastaan tarvittavat muutokset täyttäessään yhdennettyyn järjestelmään liittyvää hakemusta.

8 Kaikissa MAFF:n käyttämissä päälomakkeissa hakija velvoitetaan vakuuttamaan, että hakemuksen sisältämät tiedot ovat oikeat ja että "maatalousviranomainen (-viranomaiset) voivat luovuttaa [tiedot] luottamuksellisesti asianmukaisesti valtuutetuille toimihenkilöille, jotta nämä voivat tutkia hakemuksen oikeellisuuden, arvioida hakemuksen kattamaa (kattamia) järjestelmää (järjestelmiä) tai käyttää niitä kyseisten maatalousviranomaisten tehtäviin liittyvässä muussa tarkoituksessa".

9 Koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetyssä peruslomakkeessa on tämä vaatimus, tuottaja saa tietyn pellon ensimmäisenä viljelyvuonna peltoja koskevia tietoja vastaavan tyhjän tulosteen, ja hänen oletetaan saavan tiedot, jotka olisi mainittu tulosteessa, muista lähteistä kuin MAFF:stä. Jos tuottaja kykenee osoittamaan MAFF:lle, että kyse on poikkeuksellisista seikoista ja että hän on käyttänyt kaikki tavanomaiset keinot hankkiakseen peltotulosteessa tavallisesti olevat tiedot, MAFF voi antaa hänelle tiettyjä tähän tulosteeseen merkittyjä tietoja.

Pääasia

10 Fisher viljelee kolmea tilaa, Glebe Farmia, Castle Hill Farmia ja Carlam Hill Farmia. Castle Hill Farmin ja Carlam Hill Farmin omistaa The Flint Co. Ltd (jäljempänä Flint) ja ne oli vuoteen 1995 saakka vuokrattu Nicholsonille. Nicholson asetettiin konkurssiin vuonna 1994, ja Flint irtisanoi vuokrasopimuksen.

11 Kesällä 1995 Flintin edustajat pyysivät Fisheriä tarkastamaan Castle Hill Farmin ja Carlam Hill Farmin viljelykasvit sen selvittämiseksi, mitkä sadot olivat korjattavissa. Tarkastuksen toimitti Fisher asiantuntija-agronomin kanssa. Flint sai tilat hallintaansa lokakuun lopulla 1995 ja tämän jälkeen Flintin edustaja Fisher alkoi viljellä niitä.

12 Kansallinen tuomioistuin toteaa, ettei Nicholson eikä kukaan muukaan hänen lukuunsa toimiva henkilö ollut halukas toimittamaan Fisherille tietoja Castle Hillin ja Carlam Hillin tilojen aikaisemmasta viljelyhistoriasta. Tämän vuoksi Fisher pyysi vuoden 1995 marraskuun alussa näitä tietoja MAFF:ltä perustellen tätä sillä, ettei hän ollut voinut saada niitä mistään muualta, mitä viimeksi mainittu ei ole kiistänyt. Yksityiskohtaisia tietoja pyydettiin kesannointikorvauksiin oikeuttavista maista ja edellisten vuosien peltotulosteista.

13 MAFF kieltäytyi 7.11.1995 päivätyllä kirjeellään antamasta pyydettyjä tietoja perustaen kantansa vuoden 1984 Data Protection Actiin (vuoden 1984 tietosuojalaki) ja todeten samalla, että "jos te ette voi saada tarvittavia tietoja ehdotetuista lähteistä, voimme poikkeuksellisesti harkita maita koskevien perustietojen antamista".

14 MAFF katsoi 21.11.1995 päivätyssä kirjeessään, että kantaja oli käyttänyt kaikki tavanomaiset keinot pyydettyjen tietojen saamiseksi ja toimitti tälle kahden tilan maita koskevat tietyt perustiedot ja tiettyjä tietoja siitä, mitkä maat oli kesannoitu edellisinä vuosina. Tietoja aikaisemmin viljellyistä kasveista eli kasveista, joita aikaisempia vuosia koskevien peltotulosteiden mukaan oli viljelty eri pelloilla, ei kuitenkaan annettu.

15 Kun Fisher sai nämä tiedot, hän oli jo kylvänyt osan maista ja aikoi kylvää loppuosan seuraavana keväänä. Yhteisöjen tuomioistuimen istunnossa kaikki asianosaiset ovat kuitenkin täsmentäen myöntäneet, ettei yksikään syksyllä 1995 kylvetyistä alueista ollut kesannointikelvoton.

16 Fisher jätti 3.5.1996 yhdennettyyn valvontajärjestelmään liittyvän hakemuksensa MAFF:lle. Hänelle ilmoitettiin 26.11.1996, että hänen hakemuksensa käsittelyn yhteydessä oli ilmennyt, että kaksi hänen Castle Hillin ja Carlam Hillin tiloilla kesannoimaansa peltoa eivät olleet oikeutettuja kesannointikorvauksiin aiemman viljelyhistoriansa vuoksi ja että näin ollen tällaisia korvauksia ei voitu myöntää.

17 Fisherille määrättiin lisäksi asetuksen N:o 3887/92 9 artiklan mukaiset seuraamukset.

18 Fisher valitti päätöksestä, jolla seuraamukset oli määrätty. Valituksen tultua hylätyksi hän pani ennakkoratkaisukysymykset esittäneessä tuomioistuimessa vireille hallinto-oikeudellisen menettelyn vaatien, että asiassa annettaisiin certiorari-määräys, jolla kumottaisiin MAFF:n päätös, jolla hänelle oli määrätty seuraamuksia, että päätös todettaisiin lainvastaiseksi ja pätemättömäksi ja että asiassa määrättäisiin suoritettavaksi vahingonkorvausta.

19 Fisher väitti ennakkoratkaisukysymykset esittäneessä tuomioistuimessa, että hänen erehdyksensä, kun hän kesannoi tukikelvottomia maita, johtui siitä, että MAFF oli kieltäytynyt toimittamasta hänelle yksityiskohtaisia tietoja kyseisten maiden aiemmasta viljelyhistoriasta. Hänen mukaansa MAFF oli toiminut kahdessa suhteessa lainvastaisesti. Ensiksikin jos Fisherille olisi annettu hänen marraskuun alussa 1995 pyytämänsä tarpeelliset tiedot, hän olisi tiennyt, mitkä pellot olivat kesannointikelpoisia, eikä hän seuraavana keväänä kevätkylvön tehdessään olisi kesannoinut kesannointikelvottomia peltoja. Toiseksi MAFF oli menetellyt lainvastaisesti, koska se - määrätessään Fisherille seuraamukset tämän yhdennettyyn valvontajärjestelmään liittyvässä hakemuksessa tekemien virheiden vuoksi - perusti menettelynsä tietoihin, joita se oli aiemmin kieltäytynyt antamasta tälle tämän pyynnöistä huolimatta. Fisherin mukaan MAFF:n ei olisi pitänyt käyttää häntä vastaan tietoja, joita se oli kieltäytynyt antamasta hänelle.

20 MAFF on ennakkoratkaisukysymykset esittäneessä tuomioistuimessa vastannut ensimmäiseen riitauttamisperusteeseen siten, ettei se voinut toimittaa viljelyhistoriaa koskevia tietoja rikkomatta niitä velvollisuuksia, joita sillä oli Nicholsonia ja pesänhoitajaa kohtaan, jotka olivat antaneet nämä tiedot luottamuksellisesti päälomakkeessa olevan edellä mainitun vakuutuksen mukaisesti. Toisen riitauttamisperusteen osalta MAFF on todennut, että sillä oli viljelyhistoriaa koskevassa esityksessään oikeus ja jopa velvollisuus käyttää näitä tietoja tarkistaakseen, olivatko kesannoidut maat tukikelpoisia.

21 MAFF on lisäksi väittänyt - ja ennakkoratkaisukysymykset esittänyt tuomioistuin on tähän yhtynyt - että Fisher olisi voinut varmistua siitä, että kesannoidut maat olivat kesannointikelpoisia, jos hän olisi käyttänyt kesällä 1995 itse tekemäänsä tarkastukseen perustuvia tietoja ja MAFF:n hänelle marraskuussa 1995 antamia tietoja. Ennakkoratkaisukysymykset esittänyt tuomioistuin on kuitenkin katsonut, että tämä ei ollut vastaus Fisherin väitteisiin, ja toteaa näytetyn, että jos Fisherin pyytämät lisätiedot olisi annettu hänelle ennen kuin hän teki kevätkylvön 1996, hän olisi kesannoinut vain tukikelpoiset maat. Ennakkoratkaisukysymykset esittäneen tuomioistuimen mukaan se seikka, että Fisher ei toiminut niin, johtuu välittömästi siitä, että hänelle ei ollut annettu hänen haluamiaan lisätietoja.

Ennakkoratkaisukysymykset

22 Näin ollen High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Division (Divisional Court) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

"1. a) Sallitaanko asetuksen N:o 3508/92 3 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklassa, kun niitä tarkastellaan yhdessä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden kanssa, asetuksen 2 artiklan nojalla käyttöön otetun tietokonepohjaisen tietokannan sisältämien sellaisten tietojen antaminen sivullisille, jotka liittyvät peltokasvien viljelyalan tuen (Arable Area Payments) aikaisemman hakijan antamiin tietoihin tai hänen lukuunsa annettuihin tietoihin?

b) Jos vastaus kysymykseen 1 a) on myöntävä, onko toimivaltaiselta viranomaiselta lainmukaisesti edellytettyä tietojen antamista rajoitettu niiden henkilöiden osalta, joille tiedot voidaan ilmaista

i) aikaisemman hakijan Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytössä olevassa päälomakkeessa (UK Base Form) valtuuttamiin henkilöihin ja/tai

ii) henkilöihin, jotka pyytävät näitä tietoja hakiessaan maataloustukea samoille alueille kuin aikaisempi hakija, vaikka viimeksi mainittu kieltäytyisi antamasta näitä tietoja

ja niiden tietojen osalta, jotka pitää antaa,

iii) tietoihin, jotka eivät kuulu liikesalaisuuden piiriin ja/tai

iv) tietoihin, joiden antaminen on tarpeen sen varmistamiseksi, että tietoja pyytävä henkilö voi kohtuullisin toimin välttää omaan maataloustukihakemukseensa liittyvät seuraamukset?

2. Jos vastaus kysymykseen 1 a) on myöntävä ja toimivaltainen viranomainen on lainvastaisesti jättänyt antamatta tiedot, joita on pyydetty olosuhteissa, joissa asianomainen henkilö olisi kesannoinut vain tukikelpoiset maat, jos hän olisi saanut nämä tiedot, riittääkö tämä aiheuttamaan sen, että asetuksen N:o 3887/92 9 artiklan nojalla määrätyt seuraamukset ovat lainvastaisia?

3. Riippumatta siitä, onko toimivaltaisen viranomaisen menettely sen jättäessä ilmaisematta tietoja ollut lainmukaista vai lainvastaista, onko näillä viranomaisilla oikeus käyttää henkilöä vastaan sellaisia tietoja, joita ne ovat pyynnöistä huolimatta kieltäytyneet toimittamasta tälle henkilölle?"

Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys

23 Ensimmäisellä ennakkoratkaisukysymyksellään kansallinen tuomioistuin haluaa pääasiallisesti selvittää, sallitaanko asetuksen N:o 3508/92 3 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklassa, kun niitä tarkastellaan yhdessä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden kanssa, se, että toimivaltaiset viranomaiset ilmaisevat aikaisempina vuosina viljeltyihin peltokasveihin liittyviä tietoja, jotka peltokasvien viljelyalan tuen aikaisempi hakija on antanut tai jotka on annettu hänen lukuunsa, uudelle viljelijälle, joka tarvitsee niitä voidakseen hakea vastaavaa tukea samoille alueille.

24 Koska asetuksen N:o 3508/92 3 artiklan 1 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että tukihakemuksista peräisin olevien, tietokantaan rekisteröityjen tietojen on oltava saatavilla toimivaltaisessa viranomaisessa, sen mukaan ei ole mahdotonta, että tiedot ovat myös muiden henkilöiden kuin itse toimivaltaisen viranomaisen saatavilla.

25 Tämän asetuksen 9 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kerättyjen tietojen suojaamisen turvaamiseksi, mutta siinä ei kuitenkaan säädetä asiasta yksityiskohtaisesti.

26 Näin ollen vaikka jäsenvaltion tehtäviin kuuluukin täsmällisten säännösten puuttuessa tältä osin päättää tämän suojan ulottuvuudesta ja suojaamistavoista, kansallisilla toimenpiteillä ei kuitenkaan saada mennä pitemmälle kuin asetuksen N:o 3508/92 oikean soveltamisen kannalta on tarpeellista eikä vaarantaa sen ulottuvuutta tai tehokkuutta.

27 Asetuksen N:o 3508/92 toisesta ja kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee, että asetuksella pyritään hallinto- ja valvontakoneiston tehokkuuden parantamiseen. Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 42 kohdassa todennut, tehokkaan menettelyn edellytys on, että ne tiedot, jotka tuenhakijan on tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti annettava, ovat täydellisiä ja pitävät paikkansa heti alusta lähtien ja että hakijalla on mahdollisuus saada ne tiedot, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että toimivaltaiselle viranomaiselle esitetyt hakemukset ovat säännönmukaisia.

28 Lisäksi on pakko todeta, että asetuksen N:o 3508/92 soveltamisalaan kuuluvien tukien hakijalla on olennainen ja oikeutettu intressi saada tarvittavat tiedot voidakseen esittää asianmukaisen tukihakemuksen ja välttääkseen seuraamukset.

29 Toimenpiteissä, jotka jäsenvaltiot toteuttavat kerättyjen tietojen suojaamisen turvaamiseksi, ei siis voida jättää huomioonottamatta tätä intressiä.

30 Toisin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus väittää, tätä vaatimusta ei täytä sellainen yleinen sääntö, jonka mukaan kerätyt tiedot ilmaistaan sivulliselle vain näiden tietojen antajan suostumuksella ja vain pakottavan intressin edellyttämin osin, koska tämä sääntö aiheuttaa sen, että tuenhakijalla mahdollisesti olevaa oikeutettua intressiä saada tutustua joihinkin näistä tiedoista ei ole mahdollista ottaa huomioon.

31 Kun toimivaltainen viranomainen vastaa kysymykseen siitä, voidaanko tietokannassa olevat tietyt tiedot antaa, sen on lainmukaisen tavoitteen saavuttaakseen punnittava keskenään yhtäältä tiedot antaneen henkilön ja toisaalta tietoja tarvitsevan henkilön intressejä.

32 Niiden henkilöiden intressejä, joiden henkilökohtaisista tiedoista on kyse, on kuitenkin arvioitava ottaen huomioon perusvapauksien ja -oikeuksen suoja.

33 Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/ETY (EYVL L 281, s. 31) säädetään niistä perusteista, joita toimivaltaisen viranomaisen on tätä arviointia suorittaessaan sovellettava.

34 Vaikka tämä direktiivi ei ollutkaan vielä tullut voimaan pääasiassa esillä olevien seikkojen tapahtuma-aikaan, sen kuudennesta ja yhdennestätoista perustelukappaleesta ilmenee, että siinä säädetään yhteisön tasolla sellaisista yleisistä periaatteista, jotka jo tunnustettiin jäsenvaltioissa näillä oikeudenaloilla.

35 Tietojen antamisen osalta on erityisesti todettava, että direktiivin 7 artiklan f kohdassa sallitaan tietojen antaminen, jos se on tarpeen sen sivullisen oikeutetun intressin toteuttamiseksi, jolle henkilökohtaisia tietoja annetaan, paitsi milloin tämän intressin syrjäyttävät rekisteröidyn suojaa tarvitsevat intressit ja perusoikeudet ja -vapaudet.

36 Kun pääasiassa sovelletaan näitä perusteita, asiassa esille tulleiden seikkojen perusteella ei voida katsoa, että Fisher olisi pyrkinyt toteuttamaan jonkin muun kuin niiden tietojen saamiseen liittyvän olennaisen ja oikeutetun intressin, joita hän tarvitsi täyttääkseen asetuksessa N:o 3508/92 asetetut velvollisuudet ja joita hän ei voinut saada muualta.

37 Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että rekisteröidyn jokin intressi tai hänen perusoikeutensa ja -vapautensa olisivat vaarantuneet, jos Fisherille olisi annettu tämän pyytämät tiedot.

38 Koska ainoastaan kansallinen tuomioistuin tietää kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat, sen tehtäviin kuuluu punnita kyseisten henkilöiden intressejä, kun se arvioi, voitiinko Fisherille antaa tämän pyytämät tiedot.

39 Näin ollen ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava siten, että asetuksen (ETY) N:o 3508/92 3 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklassa, kun niitä tarkastellaan yhdessä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden kanssa, sallitaan se, että toimivaltaiset viranomaiset kyseisten henkilöiden intressejä punnittuaan antavat aikaisempina vuosina viljeltyihin peltokasveihin liittyviä tietoja, jotka peltokasvien viljelyalan tuen aikaisempi hakija on antanut tai jotka on annettu hänen lukuunsa, uudelle viljelijälle, joka tarvitsee niitä voidakseen hakea tällaista tukea samoille alueille ja joka ei voi saada niitä muualta.

Toinen ja kolmas ennakkoratkaisukysymys

40 Toisella ja kolmannella ennakkoratkaisukysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, kansallinen tuomioistuin haluaa pääasiallisesti selvittää, onko toimivaltaisella viranomaisella oikeus tai jopa velvollisuus määrätä asetuksen N:o 3887/92 9 artiklan perusteella seuraamuksia hakijalle, kun se kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, ja voiko se näin menetellessään käyttää perusteena niitä tietoja, joita se ei pyynnöistä huolimatta ole tälle antanut.

41 Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan toimivaltaisella viranomaisella oli velvollisuus määrätä asetuksen N:o 3887/92 9 artiklassa säädetyt seuraamukset väärän ilmoituksen vuoksi, sillä Fisher ei voinut vedota 9 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa säädettyyn ainoaan poikkeukseen, joka koskee tapauksia, joissa "tuottaja todistaa pinta-alan määrityksen perustuneen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiin tietoihin".

42 Tältä osin on ensin todettava, että kansallinen tuomioistuin on pääasiassa todennut, että seuraamuksien määrääminen aiheutui kiistattomasti siitä, että toimivaltainen viranomainen kieltäytyi pyydettyjen tietojen antamisesta.

43 Sitten on todettava, ettei seuraamuksia ole mahdollista määrätä, jos ilmoitus on väärä siitä syystä, että toimivaltainen viranomainen on antanut virheellisiä tietoja. Tästä seuraa, että asetuksen N:o 3887/92 9 artiklan 2 kohdan lopussa säädettyä poikkeusta voidaan perustella sillä, että hakijan antaman pinta-alan määritystä koskeva väärä ilmoitus on toimivaltaisen viranomaisen syytä.

44 Näin on myös silloin, kun ilmoitus on väärä siitä syystä, että toimivaltainen viranomainen on jättänyt antamatta tietoja. On näet kiistatonta, että jos viranomainen on vain kieltäytynyt antamasta uudelle viljelijälle tämän tarvitsemia tietoja, joita tämä ei voinut saada muualta, väärä ilmoitus on toimivaltaisen viranomaisen syytä.

45 Toimivaltainen viranomainen ei näin ollen voi määrätä seuraamuksia uudelle viljelijälle, jos se on tiennyt, ettei tällä ole ollut tukihakemuksen säännönmukaisuuden varmistamiseksi tarvittavia tietoja siitä syystä, että tämä viranomainen on itse kieltäytynyt niitä antamasta.

46 Asetuksen N:o 3887/92 9 artiklan 2 kohtaa on siis tulkittava siten, ettei siinä sallita seuraamusten määräämistä, jos väärä ilmoitus johtuu siitä, että toimivaltainen viranomainen on kieltäytynyt antamasta tietoja uudelle viljelijälle, joka tarvitsee niitä varmistaakseen tukihakemuksensa säännönmukaisuuden ja joka ei voi saada niitä muualta.

47 Toiseen ja kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen on siis vastattava siten, että kun toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, sillä ei ole oikeutta määrätä asetuksen N:o 3887/92 9 artiklan perusteella seuraamuksia hakijalle, käyttäen perusteena niitä tietoja, joita se ei pyynnöistä huolimatta ole tälle antanut.

Oikeudenkäyntikulut

48 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle ja Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(neljäs jaosto)

on ratkaissut High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Division (Divisional Court) 13.3.1998 antamallaan päätöksellä esittämät ennakkoratkaisukysymykset seuraavasti:

1) Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 3 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklassa, kun niitä tarkastellaan yhdessä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden kanssa, sallitaan se, että toimivaltaiset viranomaiset kyseisten henkilöiden intressejä punnittuaan antavat aikaisempina vuosina viljeltyihin peltokasveihin liittyviä tietoja, jotka peltokasvien viljelyalan tuen aikaisempi hakija on antanut tai jotka on annettu hänen lukuunsa, uudelle viljelijälle, joka tarvitsee niitä voidakseen hakea tällaista tukea samoille alueille ja joka ei voi saada niitä muualta.

2) Kun toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, sillä ei ole oikeutta määrätä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 9 artiklan perusteella seuraamuksia hakijalle, käyttäen perusteena niitä tietoja, joita se ei pyynnöistä huolimatta ole tälle antanut.

(1) - Lainausta on korjattu yhteisöjen tuomioistuimessa, koska asetuksen suomenkielinen versio on virheellinen.