YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS

12 päivänä heinäkuuta 1996

Asia T-93/96 R

Catherine Prėsle

vastaan

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus

”Henkilöstö — Asemapaikkaan määrääminen — Täytäntöönpanon lykkääminen — Välitoimet”

Täydellinen teksti saksan kielellä   II-1093

Aihe:

Vastaajan tekemän sen päätöksen täytäntöönpanon lykkääminen, jolla kantajan asemapaikaksi määrättiin Thessaloniki; kantajan asemapaikan pysyttäminen väliaikaisesti Euroopan parlamentin Saksan tiedotustoimiston Berliinin yksikössä.

Lopputulos:

Hylkääminen.

Määräyksen lyhennelmä

Vastaajana oleva Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Centre européen pour le développement de la formation professionnelle, jäljempänä Cedefop) otti kantajan palvelukseensa joulukuussa 1985 toistaiseksi tehdyllä työsopimuksella. Kyseisen sopimuksen mukaan kantajan asemapaikaksi määrättiin Berliini, joka oli tuolloin Cedefopin kotipaikka.

Neuvosto siirsi 1.9.1994 Cedefopin kotipaikan Thessalonikiin (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N: o 337/75 muuttamisesta 16 päivänä toukokuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1131/94, EYVL L 127, s. 1).

Cedefopin johtajan ja henkilöstön edustajien Cedefopin Thessalonikiin muuttamiseen liittyvistä sosiaalisista toimenpiteistä 23.1.1995 tekemään puitesopimukseen sisältyy määräyksiä erityisesti henkilöstön vakinaistamisesta (4.1) ja tilanteesta, jolloin asianomainen henkilö ei voi lähteä Berliinistä (4.3). Näihin määräyksiin viitattiin muun muassa kantajalle 27.2.1995 osoitetussa toimen säilymistä koskevassa takuukirjeessä.

Cedefopin henkilöstöön alettiin soveltaa 1.3.1995 alkaen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muihin toimenhaltijoihin sovellettavia asetuksia ja määräyksiä (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 337/75 muuttamisesta 6 päivänä helmikuuta 1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 251/95, EYVL L 30, s. 1).

Kantaja nimitettiin 1.4.1995 koeajalla olevaksi virkamieheksi ja 1.1.1996 vakinaiseksi virkamieheksi.

Esitettyään puitesopimuksen 4.3 kohtaan perustuvan pyynnön kantaja, joka oli naimisissa Berliinissä omaa asianajotoimistoaan pitävän asianajajan kanssa ja jolla oli kaksi lasta, määrättiin toimimaan kymmenen kuukauden ajaksi 1.9.1995 (Cedefopin todellinen muuttopäivä Thessalonikiin) alkaen Euroopan parlamentin Saksan tiedotustoimiston Berliinin yksikössä (Cedefopin 31.7.1995 tekemä päätös, jossa viitataan sen 7.7.1995 tekemään yleispäätökseen).

Vastaaja hylkäsi kantajan hakemuksen tämän asemapaikan määräämistä koskevan toimenpiteen pidentämisestä (22.5.1996 tehty päätös, jonka kantaja vastaanotti 29.5.1996).

Oikeudelliset seikat

Ottaen huomioon sen laajan harkintavallan, joka toimielimillä on niiden jäljestäessä toimintaansa niille uskottujen tehtävien edellyttämällä tavalla ja vastaavasti niiden määrätessä henkilöstöään asemapaikkoihinsa, asemapaikan uudelleen määräämistä koskeva päätös, vaikka se aiheuttaisi hankaluuksia asianomaisille virkamiehille, ei ole epätavallinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma virkamiesuralla. Näissä olosuhteissa täytäntöönpanon lykkääminen on perusteltua vain sellaisten pakottavien ja poikkeuksellisten seikkojen vuoksi, jotka voivat aiheuttaa asianomaiselle virkamiehelle vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa (45 kohta).

Viittaukset: asia T-102/95R, Aubineau v. komissio, 17.5.1995 (Kok. H. 1995, s. II-365, 23 kohta); asia T-24/96 R, U v. Cedefop, 29.3.1996 (Kok. H. 1996, s. II-479,61 ja 62 kolua).

Näitä periaatteita, jotka on kehitetty erityisesti siksi, että otettaisiin huomioon se, että toimielimillä on useita toimipaikkoja, voidaan soveltaa myös esillä olevassa asiassa varsinkin kun ensi näkemältä kantajan toiminta Berliinissä tapahtuu ainakin olennaisilta osin Euroopan parlamentin hyväksi eikä vastaajan hyväksi, jossa kantajalla on virka ja joka maksaa hänelle palkan (46 kohta).

Puitesopimuksen 4.3 artikla ei estä sitä, että kantajan pyytämästä pidentämistä koskevasta toimenpiteestä päättäminen kuuluu vastaajan harkintavaltaan, koska vastaajan etu siirtää kyseiset virkamiehet takaisin yksikköihinsä voi korostua syistä, joita aiheutuu näiden virkamiesten jatkuvasta poissaolosta (47 kohta).

Lisäksi se, että komissio olisi tehnyt vasta tietyllä viiveellä mahdolliseksi puitesopimuksessa tavoitellun liikkuvuuden (puitesopimuksen 4.3 kohdan tarkoitus oli kantajan mukaan mahdollistaa virkamiehille tällainen liikkuvuus), ei muuta esillä olevan asian arviointia, koska kantaja ei ole näyttänyt, että ilman tätä väitettyä viivettä kantaja olisi jo voinut saada avoimena olleen viran Berliinissä ja tulla siirretyksi tällaiseen virkaan (48 kohta).

Vaikkakin on totta, että kanteen kohteena oleva päätös voi vahingoittaa kantajan perhekokonaisuutta, kantaja on kuitenkin hyväksynyt virkamiehen kaikki velvoitteet tuntien asiaan liittyvät seikat ja niistä mahdollisesti aiheutuvat seuraukset asemapaikkaansa ja siten sen vaikutukset myös perhe-elämäänsä. Tämän vuoksi etujen tasapaino ei puolla haettujen välitoimien myöntämistä (50—53 kohta).

Viittaukset: em. asia U v. Cedefop, 66 kohta.

Tätä ratkaisua ei muuta se, että takuukirjeen mukaan kantaja voi säilyttää virkansa vain hyväksymällä henkilöstösäännöt. Itse asiassa jo Cedefopin kotipaikan siirron vuoksi, jota ei ollut kiistetty, ja riippumatta kantajan alkuperäisen työsuhteen saattamisesta henkilöstösääntöjen piiriin, kantajan oli päätettävä määräajassa toimintansa jatkamisesta Thessalonikissa tai talousarviossa huomioidun virkansa jättämisestä, ellei poikkeuksellisista siirtymätoimenpiteistä muuta johtuisi. Tällaisen valinnan tarpeellisuuteen ei siten voida vedota vastaajaa vastaan esillä olevassa oikeudenkäynnissä (54 kohta).

Ammatillisesti kantajan asemapaikan määrääminen Thessalonikiin ei voi vaikuttaa kantajan mahdollisuuksiin saada siirtoa avoimena olevaan virkaan Cedefopin ulkopuolella (55 kohta).

Ratkaisu:

Välitoimihakemus hylätään.