1. Kilpailu - Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt - Yritysten väliset sopimukset - Käsite - Kahdenväliset tai monenväliset käyttäytymiset kuuluvat käsitteen alaan - Yksipuolinen käyttäytyminen ei kuulu käsitteen alaan - Ilmeisesti yksipuolinen käyttäytyminen - Muiden yritysten on näytettävä suostuneen tähän käyttäytymiseen
(EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohta (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta))
2. Kilpailu - Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt - Yritysten väliset sopimukset - Käsite - Yhteinen tahto toimia markkinoilla määrätyllä tavalla kuuluu käsitteen alaan - Tahtojen ilmaisumuodolla ei ole merkitystä
(EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohta (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta))
3. Kilpailu - Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt - Yritysten väliset sopimukset - Näyttö sopimuksen olemassaolosta - Yhteisen tahdon olemassaolo
(EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohta (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta))
4. Kilpailu - Yhteisön säännöt - Aineellinen soveltamisala - Käyttäytyminen, joka vaikuttaa yhteisön sisäiseen kauppaan, mutta jota ei voida pitää kartellina tai määräävän aseman väärinkäyttönä, ei kuulu aineelliseen soveltamisalaan
(EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohta ja 86 artikla (joista on tullut EY 81 artiklan 1 kohta ja EY 82 artikla))
1. Perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta) sanamuodosta ilmenee, että siinä määrätty kielto koskee yksinomaan yritysten välisten sopimusten, yritysten yhteenliittymien päätösten tai yritysten yhdenmukaistettujen menettelytapojen muodossa toteutettuja kahden- tai monenvälisesti yhteensovitettuja käyttäytymisiä. Näin ollen jos yrityksen tekemä päätös on yrityksen yksipuolista käyttäytymistä, perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa määrätty kielto ei koske tätä päätöstä.
Yrityksen ilmeisesti yksipuolinen käyttäytyminen, johon se on ryhtynyt sopimussuhteissaan liikekumppaniensa kanssa, voi todellisuudessa olla lähtökohtana perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle yritysten väliselle sopimukselle, jos on näytetty toteen, että muut liikekumppanit ovat nimenomaisesti tai hiljaisesti suostuneet valmistajan omaksumaan toimintatapaan.
Tilanne, jossa yritys on ryhtynyt tosiasiallisesti yksipuoliseen toimenpiteeseen ilman toisen yrityksen nimenomaista tai hiljaista osallistumista, on erotettava tilanteista, jotka vain vaikuttavat yksipuolisilta. Vaikka ensin mainitut eivät kuulukaan perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, toiseksi mainittuja on pidettävä yritysten välisenä sopimuksena ja ne voivat tästä syystä kuulua tämän määräyksen soveltamisalaan. Tämä koskee muun muassa menettelytapoja ja toimia, joilla kilpailua rajoitetaan ja - vaikka valmistaja onkin määrännyt niistä näennäisen yksipuolisesti sopimussuhteissaan jälleenmyyjiensä kanssa - joihin viimeksi mainitut ainakin hiljaisesti suostuvat.
Komissio ei voi katsoa, että valmistajan ilmeisesti yksipuolinen toiminta, johon se on ryhtynyt sopimussuhteissaan jälleenmyyjiensä kanssa, on todellisuudessa lähtökohtana perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle yritysten väliselle sopimukselle, jollei se näytä toteen, että muut sopimuskumppanit ovat nimenomaisesti tai hiljaisesti suostuneet valmistajan omaksumaan toimintatapaan.
( ks. 64, 66, 71-72 ja 111 kohta )
2. Perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta) tarkoitetun sopimuksen olemassaolon edellytykseksi riittää se, että kyseiset yritykset ovat ilmaisseet yhteisen tahtonsa toimia markkinoilla määrätyllä tavalla. Kyseisen yhteisen tahdon ilmaisumuodon osalta riittää, että sopimusehdoissa ilmaistaan sopimuspuolten tahto käyttäytyä markkinoilla sopimuksen määräysten mukaisesti eikä tällöin ole tarpeen, että ilmaisu olisi kansallisen oikeuden mukainen pakottava ja pätevä sopimus. Tästä seuraa, että perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen käsitteessä on keskeistä vähintään kahden sopimuspuolen yhteinen tahto eikä merkitystä ole sillä, missä muodossa tämä tahdonilmaisu on annettu, kunhan ilmaisu tarkoin vastaa tätä tahtoa.
( ks. 67-69 kohta )
3. Näytön perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta) tarkoitetun yritysten välisen sopimuksen olemassaolosta tulee perustua siihen, että itse sopimuksen käsitteelle ominainen subjektiivinen seikka, nimittäin se, että taloudellisilla toimijoilla on ollut yhteinen tahto ottaa käyttöön tietty politiikka, pyrkiä tiettyyn tavoitteeseen tai omaksua määrätynlainen käyttäytyminen markkinoilla, voidaan todeta suoraan tai epäsuorasti, eikä huomioon oteta sitä, millä tavoin osapuolet ovat ilmaisseet tahtonsa käyttäytyä markkinoilla kyseisen sopimuksen mukaisesti. Komissio jättää ottamatta huomioon kyseisen yhteisen tahdon käsitteen katsoessaan, että liikesuhteiden ylläpito valmistajan kanssa, kun tämä ottaa yksipuolisesti käyttöön uuden politiikan, tarkoittaa sitä, että tukkuliikkeet ovat suostuneet siihen, vaikka niiden tosiasiallinen käyttäytyminen on selvästi kyseisen politiikan vastaista.
( ks. 173 kohta )
4. Yritykselle voidaan määrätä yhteisön kilpailuoikeuteen perustuvia seuraamuksia vain silloin, kun se on rikkonut perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa ja 86 artiklassa (joista on tullut EY 81 artiklan 1 kohta ja EY 82 artikla) määrättyjä kieltoja. Perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan soveltamisella on useita edellytyksiä, nimittäin a) että vähintään kahden yrityksen välillä on sopimus tai että kyse on vastaavanlaisesta tilanteesta, kuten siitä, että niiden välillä on tehty yritysten yhteenliittymän päätös tai saatu aikaan yritysten välinen yhdenmukaistettu menettelytapa, b) että nämä ovat omiaan vaikuttamaan yhteisön sisäiseen kauppaan ja c) että näiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun huomattava rajoittaminen. Tästä seuraa, että tätä artiklaa koskevissa asioissa yrityksen käyttäytymisen vaikutukset yhteisön sisäiseen kilpailuun voidaan tutkia ainoastaan, jos perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, yritysten yhteenliittymän päätöksen tai yhdenmukaistetun menettelytavan on jo näytetty olevan olemassa. Tästä seuraa, että tällä määräyksellä ei pyritä yleisesti "poistamaan" yhteisön sisäisen kaupan esteitä; tavoite on rajoitetumpi, sillä tällä määräyksellä kielletään ainoastaan sellaiset kilpailun esteet, joiden käyttöönottaminen perustuu vähintään kahden osapuolen yhteiseen tahtoon.
Edellä esitetyn perusteella, kun valmistaja on rinnakkaistuontitilanteen kaltaisessa tilanteessa, jossa sen edut ovat vaarantuneet, perustamissopimuksen kilpailusäännöt säätelevät sen oikeutta ratkaista tilanne parhaaksi katsomallaan tavalla vain, jos tilanne kuuluu 85 ja 86 artiklassa määrättyjen kieltojen soveltamisalaan. Valmistaja voi näin ollen ottaa käyttöön tarpeelliseksi katsomansa toimituspolitiikan, edellyttäen, että se ei näin menetellessään käytä väärin määräävää asemaansa ja että sen ja tukkuliikkeiden väliltä puuttuu yhteinen tahto, siitäkin huolimatta, että tämän politiikan käyttöönotolla pyritään rinnakkaisviennin estämisen kaltaiseen tavoitteeseen, saattaa rajoittaa kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
( ks. 174 ja 176 kohta )