1 Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Työntekijät - Oleskeluoikeus työn hakemista varten - Oleskelun pituus - Kansallista lainsäädäntöä, jonka mukaan työtä hakevien muiden jäsenvaltioiden kansalaisten on automaattisesti poistuttava valtion alueelta kolmen kuukauden määräajan päätyttyä, ei voida hyväksyä
(EY:n perustamissopimuksen 48 artikla; neuvoston direktiivi 68/360/ETY)
2 Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Jäsenvaltioiden kansalaisten oikeus tulla maahan ja oleskella siellä - Työntekijät, joiden työsuhde kestää yli vuoden - Kansallista lainsäädäntöä, jonka mukaan kuuden ensimmäisen kuukauden ajaksi myönnetään uudistettavissa oleva maksullinen rekisteröintitodistus, ei voida hyväksyä
(EY:n perustamissopimuksen 48 artikla; neuvoston direktiivin 68/360/ETY 1 ja 4 artikla sekä 9 artiklan 1 kohta)
3 Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Jäsenvaltioiden kansalaisten oikeus tulla maahan ja oleskella siellä - Palkatut työntekijät ja kausityöntekijät, joiden työsuhde kestää enintään kolme kuukautta - Kansallista lainsäädäntöä, jonka mukaan myönnetään oleskeluun liittyvä maksullinen asiakirja, ei voida hyväksyä
(EY:n perustamissopimuksen 48 artikla; neuvoston direktiivin 68/360/ETY 8 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta sekä 8 artiklan 2 kohta)
4 Perustamissopimuksen 48 artiklan 1-3 kohdan mukainen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaate, jota on tulkittava laajasti, merkitsee jäsenvaltioiden kansalaisten oikeutta liikkua vapaasti muiden jäsenvaltioiden alueella ja oleskella siellä työn hakemista varten.
Perustamissopimuksen 48 artiklan tehokas vaikutus (effet utile) taataan siltä osin kuin yhteisön säännöksissä, tai niiden puuttuessa jäsenvaltion lainsäädännössä, myönnetään asianomaisille kohtuullinen määräaika, jonka aikana he voivat tutustua kyseisen jäsenvaltion alueella ammattipätevyyttään vastaaviin työtarjouksiin ja ryhtyä mahdollisesti tarpeellisiin toimenpiteisiin työn saamiseksi.
Koska ei ole sellaista yhteisön säännöstä, jossa vahvistettaisiin määräaika sille, kuinka kauan jäsenvaltioiden kansalaiset voivat oleskella maassa työn hakemista varten, jäsenvaltioilla on oikeus vahvistaa kohtuullinen määräaika tätä tarkoitusta varten. Jos asianomainen kuitenkin osoittaa tämän määräajan päätyttyä, että hän hakee edelleen työtä ja että hänellä on tosiasiallisia mahdollisuuksia saada työtä, häntä ei pidä velvoittaa poistumaan vastaanottavan jäsenvaltion alueelta.
Näin ollen jäsenvaltio ei noudata perustamissopimuksen 48 artiklan mukaisia velvoitteitaan vaatiessaan alueellaan työtä hakevia muiden jäsenvaltioiden kansalaisia poistumaan automaattisesti alueeltaan kolmen kuukauden määräajan päätyttyä.
5 Jäsenvaltio ei noudata perustamissopimuksen 48 artiklan ja jäsenvaltioiden työntekijöiden ja heidän perheidensä liikkumista ja oleskelua yhteisön alueella koskevien rajoitusten poistamisesta annetun direktiivin 68/360/ETY mukaisia velvoitteitaan antaessaan sellaisille palkatuille työntekijöille, joiden työssäoloaika on vähintään yksi vuosi, kaksi peräkkäistä rekisteröintitodistusta direktiivissä tarkoitetun oleskeluluvan asemesta heidän kuuden ensimmäisen oleskelukuukautensa aikana ja periessään kunkin todistuksen myöntämisestä saman suuruisen maksun, kuin minkä se perii kansalaisiltaan myöntäessään henkilötodistuksen.
Direktiivin 4 artikla merkitsee jäsenvaltioille velvollisuutta myöntää oleskeluoikeus kaikille niille työntekijöille, jotka osoittavat asianmukaisilla asiakirjoilla, eli maahantuloasiakirjalla sekä työnantajan vahvistuksella työhönotosta tai työpaikkatodistuksella, kuuluvansa johonkin direktiivin 1 artiklassa määriteltyyn ryhmään. Tällaisessa rekisteröintitodistusjärjestelmässä ei kuitenkaan oteta huomioon, esittääkö toisen jäsenvaltion työntekijä kaikki direktiivissä edellytetyt asiakirjat jo ensimmäisen oleskelulupahakemuksensa yhteydessä. Koska kuusi kuukautta voi kulua jo ennen kuin oleskelulupa myönnetään, tämä käsittely ja sen kesto aiheuttavat lisäksi kohtuuttomia rasituksia ja merkitsevät tämän vuoksi sellaista työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tosiasiallista rajoittamista, joka on perustamissopimuksen 48 artiklan vastaista.
Direktiivin 9 artiklan 1 kohdasta ilmenee selvästi, että yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisille oleskelua varten myönnettävät asiakirjat on myönnettävä ja uudistettava maksutta tai hintaan, joka ei ylitä kansalaisille myönnettävistä henkilötodistuksista perittäviä maksuja ja veroja. Rekisteröintitodistusjärjestelmässä yhteisöjen jäsenvaltion kansalaisen on käytävä läpi useita hallinnollisia vaiheita ennen lopullisen asiakirjan saamista, ja jokaisessa vaiheessa häneltä peritään maksu. Vaikka mikään maksuista ei erikseen ylitä sitä määrää, joka kansalaisilta peritään henkilötodistuksen myöntämisestä, niiden yhteissumma ylittää tämän määrän, mikä merkitsee direktiivin 9 artiklan 1 kohdan rikkomista.
6 Jäsenvaltio ei noudata perustamissopimuksen 48 artiklan ja jäsenvaltioiden työntekijöiden ja heidän perheidensä liikkumista ja oleskelua yhteisön alueella koskevien rajoitusten poistamisesta annetun direktiivin 68/360/ETY mukaisia velvoitteitaan antaessaan sellaisille palkatuille työntekijöille ja kausityöntekijöille, joiden työn arvioitu kestoaika on enintään kolme kuukautta, heidän oleskeluunsa liittyvän asiakirjan ja periessään maksun tämän asiakirjan myöntämisestä.
Kun direktiivin 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on, vaikka ne eivät myöntäisi oleskelulupaa, annettava palkatussa työssä olevalle työntekijälle oikeus oleskella alueellaan, jos työn ei arvioida kestävän yli kolmea kuukautta, oleskeluoikeuden perustuessa maahantuloasiakirjaan sekä työnantajan antamaan lausuntoon arvioidun työskentelyajan pituudesta, ja kun tämän kohdan c alakohdan nojalla oleskeluoikeus on annettava kausityöntekijälle, jolla on sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valmistama työsopimus, jossa työ suoritetaan, se merkitsee sitä, ettei mikään mainitun direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, jota vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia työntekijältä maahantulosta, lisäksi vaadittu asiakirja, jolla on luvan tai oleskeluluvan luonne, ole yhteensoveltuva direktiivin kanssa. Lisäksi se, että tällaisen ilmoituksen yhteydessä vaaditaan maksun suorittamista, merkitsee rahallista estettä työntekijöiden liikkuvuudelle, mikä on niinikään yhteisön säännösten vastaista.