1 Tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta tehty yleissopimus - Toimivalta kuluttajien tekemien sopimusten osalta - Kuluttajan käsite - Kantajaa, joka on tehnyt sopimuksen ammatinharjoittamisesta tulevaisuudessa, ei pidetä kuluttajana
(27.9.1968 tehdyn yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäinen kappale ja 14 artiklan ensimmäinen kappale, sellaisina kuin ne ovat muutettuina vuoden 1978 liittymissopimuksella)
2 Tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta tehty yleissopimus - Toimivallan laajennus - Oikeuspaikkalauseke - Sopimuksessa määrätyn tuomioistuimen yksinomaisen toimivallan ulottuvuus - Toimivalta, joka kattaa myös pääsopimuksen mitättömyyden toteamisen
(27.9.1968 tehdyn yleissopimuksen 17 artiklan ensimmäinen kappale)
3 Tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27 päivänä syyskuuta 1968 tehdyn yleissopimuksen 13 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa käyttöön otetun erityisjärjestelmän mukaisesti ainoastaan henkilön yksityisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi tehdyt sopimukset kuuluvat kuluttajaa taloudellisesti heikompana osapuolena suojaavien määräysten soveltamisalaan. Sitä vastoin näillä määräyksillä tavoiteltu yksityisen oikeussubjektin suojaaminen ei ole perusteltua sellaisia sopimuksia koskevissa tapauksissa, joiden tavoitteena on ammattitoiminta, vaikka se toteutettaisiinkin vasta tulevaisuudessa, koska se, että toiminta toteutetaan tulevaisuudessa, ei muuta sitä, että se on ammattitoimintaa. Tästä seuraa, että kyseinen järjestelmä koskee vain sellaisia sopimuksia, jotka on tehty sekä nykyisestä että tulevasta ammattitoiminnasta tai -tavoitteesta erillään ja siitä riippumatta niin, että kantajaa, joka on tehnyt sopimuksen harjoittaakseen ammattitoimintaa tulevaisuudessa, ei voida pitää yleissopimuksen 13 artiklan ensimmäisessä kappaleessa ja 14 artiklan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettuna kuluttajana.
4 Tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27.9.1968 tehdyn yleissopimuksen 17 artiklan tavoitteena on määrittää selvästi ja täsmällisesti sopimusvaltion tuomioistuin, jolla on yksinomainen toimivalta tämän artiklan tiukkojen muotomääräysten mukaisesti ilmaistun osapuolten yhteisen tahdon mukaisesti. Tällä määräyksellä tavoiteltu oikeusturva voisi helposti vaarantua, jos jollekin sopimuspuolelle annettaisiin mahdollisuus tehdä tyhjäksi tämä yleissopimuksen sääntö vain väittämällä, että koko sopimus on mitätön sovellettavan aineellisen oikeuden säännöksiin perustuvien syiden vuoksi. Tästä seuraa, että yleissopimuksen 17 artiklan ensimmäisen kappaleen mukaisesti pätevästi tehdyssä oikeuspaikkalausekkeessa määritelty sopimusvaltion tuomioistuin on myös yksinomaisesti toimivaltainen silloin, kun kanteen tarkoituksena on, että kyseisen lausekkeen sisältävä sopimus todetaan mitättömäksi. Oikeuspaikkalausekkeen tulkinta sen soveltamisalaan kuuluvien riitojen ratkaisemiseksi on sen kansallisen tuomioistuimen tehtävä, jossa oikeuspaikkalausekkeeseen vedotaan, ja sen tehtävänä on päättää, tarkoittaako lauseke myös tämän sopimuksen pätevyyden kiistämistä kokonaan.