61995C0121

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Lenz 12 päivänä maaliskuuta 1996. - VOBIS Microcomputer AG vastaan Oberfinanzdirektion München. - Ennakkoratkaisupyyntö: Bundesfinanzhof - Saksa. - Yhteinen tullitariffi - Tariffinimikkeet - Perusmoduuli, joka on tarkoitettu täydennettäväksi tietojenkäsittelykoneeksi - Luokittelu yhdistettyyn nimikkeistöön. - Asia C-121/95.

Oikeustapauskokoelma 1996 sivu I-03047


Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset


A Johdanto

1 Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa Bundesfinanzhof pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua "perusmoduulin" luokittelusta tullitariffiin.

2 Toimivaltainen Oberfinanzdirektion oli antanut 13.1.1993 VOBIS-nimiselle yritykselle sitovan tullitariffitiedon "tietokonekuoresta, joka sisältää sisäänrakennetut levykeasemat (kompaktimuodossa)". Sitovan tullitariffitiedon mukaisen tavaran kuvauksen mukaan kyseessä on automaattisen tietojenkäsittelykoneen digitaalisen keskusyksikön perusmoduuli (mitat n. 27 x 41 x 15 cm; paino n. 8,1 kg), joka sisältää näyttö- ja ohjainkorteilla varustetussa metallikuoressa virtalähteen, kaksi levykeasemaa sekä liitäntäkaapelin ilman keskusyksikkönä käyttämiselle välttämätöntä kokoonpanoa. Kuten asiakirjoista ilmenee, perusmoduuli täydennetään lisäyksiköillä täydelliseksi digitaaliseksi tietojenkäsittelykoneeksi. Tällöin kootaan keskusyksikkö, johon liitetään perusmoduuliin kuuluvat asemat. Asianosaiset kiistelevät siitä, onko tämä moduuli luokiteltava yksiköksi vaiko osaksi. Oberfinanzdirektion edustaa jälkimmäistä kantaa. Se on luokitellut perusmoduulin yhdistetyn nimikkeistön(1) alanimikkeeseen 8473 30 90. Tämä nimike kuuluu seuraavasti:

"8473 Osat ja tarvikkeet (muut kuin suojuspeitteet, kantolaukut ja niiden kaltaiset tavarat), jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 8469-8472 koneissa:

- -

8473 30 - nimikkeen 8471 koneiden osat ja tarvikkeet:

8473 30 10 - elektroniset rakenneyksiköt

8473 30 90 - muut."

VOBISin mielestä tämä luokittelu on virheellinen. Sen mukaan perusmoduuli on asianomaisissa säännöksissä tarkoitettu yksikkö. VOBIS on lopulta vaatinut kanteella tavaran luokittelua alanimikkeeseen 8471 93, joka kuuluu seuraavasti:

"8471 Automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt; magneettimerkkien lukijat ja optiset lukijat, koneet tietojen siirtämistä varten tietovälineelle koodimuodossa ja koneet tällaisten tietojen käsittelemistä varten, muualle kuulumattomat:

- -

8471 20 - - digitaalityyppiset automaattiset tietojenkäsittelykoneet, jotka sisältävät samassa ulkokuoressa ainakin keskusyksikön sekä yhdistettyinä tai erillisinä syöttöyksikön ja tulostusyksikön:

- -

- - muut - -

8471 93 - - muistiyksiköt, myös jos ne esitetään tullille kokonaisen järjestelmän osana:

8471 93 10 - - siviili-ilma-aluksissa käytettävät

- - muut

8471 93 40 - - keskusmuistiyksiköt

- - muut

- - levymuistiyksiköt:

8471 93 51 - - optiset, myös magneettioptiset

8471 93 59 - - muut

- - ."

Kantaja haki muutosta Bundesfinanzhofissa. Kuten ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevasta päätöksestä ilmenee, Bundesfinanzhof on taipuvainen luokittelemaan perusmoduulin osaksi, mutta se ei kuitenkaan sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että tavara olisi katsottava täydelliseksi asemayksiköksi.

3 Tämän vuoksi Bundesfinanzhof on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

1. Onko yhteistä tullitariffia - vuoden 1993 yhdistettyä nimikkeistöä - tulkittava niin, että tietojenkäsittelykoneeksi täydennettäväksi tarkoitettu, yhdessä ulkokuoressa oleva ja pääasiallisesti kaksi levykeasemaa sisältävä, perusteluissa tarkemmin kuvattu perusmoduuli on luokiteltava sen sisältämät levykeasemat huomioon ottaen välittömästi tai 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaisesti "muistiyksikkönä" alanimikkeeseen 8471 93 59?

2. Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi:

Onko yhteistä tullitariffia tulkittava niin, että edellä kuvatun kaltainen tuote on luokiteltava alanimikkeen 8473 30 90 mukaiseksi (tietojenkäsittelykoneen) "osaksi"?

4 Osien luokittelusta säädetään yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautuksessa. Sen mukaan koneiden osat, jollei XVI jakson huomautuksista muuta johdu, luokitellaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

"a) osat, jotka ovat jonkin 84 tai 85 ryhmän nimikkeen (lukuun ottamatta nimikkeitä 8485 ja 8548) tavaroita, luokitellaan aina kukin omaan nimikkeeseensä;

- - ."

5 Myös yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän osalta on huomautuksia. Niissä on esimerkiksi seuraava määritelmä automaattisille tietojenkäsittelykoneille:

"5. A. Nimikkeessä 8471 tarkoitetaan ilmaisulla 'automaattiset tietojenkäsittelykoneet':

a) digitaalikoneita, jotka

1) pystyvät varastoimaan muistiinsa yhden tai useamman tietojenkäsittelyohjelman ja ainakin ne tiedot, jotka ovat välittömästi tarpeen ohjelman suorittamiseksi;

2) ovat vapaasti ohjelmoitavissa käyttäjän tarpeiden mukaan;

3) pystyvät suorittamaan käyttäjän määrittämiä aritmeettisia laskutoimituksia; ja

4) pystyvät, ilman ihmisen puuttumista toimintaan, suorittamaan ohjelman, joka vaatii niitä muuttamaan suoritustaan ajonaikaisten loogisten päättelyjen perusteella;

- -

B. Automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat olla järjestelmiä, jotka koostuvat vaihtelevista määristä eri ulkokuoriin rakennettuja yksiköitä(2). Yksikköä(3) pidetään täydellisen järjestelmän osana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a) se voidaan yhdistää keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta; ja

b) se on erityisesti suunniteltu sellaisen järjestelmän osaksi (voimayksikköä lukuun ottamatta sen on erityisesti kyettävä ottamaan vastaan tai luovuttamaan sellaisessa muodossa, koodina tai signaaleina, olevaa tietoa, jota järjestelmä voi käyttää).

Tällaiset yksiköt luokitellaan nimikkeeseen 8471, myös jos ne esitetään tullille erikseen.

Nimikkeeseen 8471 eivät kuulu erityistehtävää suorittavat koneet, jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat automaattisen tietojenkäsittelykoneen yhteydessä. Tällaiset koneet luokitellaan siihen nimikkeeseen, joka vastaa niiden asianomaisia toimintoja, tai jollei sellaista ole, kaatonimikkeeseen."

6 On olemassa yhdistettyä nimikkeistöä koskevia yleisiä tulkintasääntöjä, joilla myös on tässä asiassa merkitystä. Ne koskevat epätäydellisten tai eri osista koostuvien tavaroiden luokittelua. Niissä säädetään seuraavaa:

"Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti:

1. Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia: oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

2. a) Nimikkeessä olevaa tavaraa koskeva viittaus tarkoittaa tätä tavaraa myös epätäydellisenä, jos sillä tullille esitettäessä on täydellisen tai valmiin tavaran ominaisuudet. - -

b) Nimikkeessä olevaa ainetta koskeva viittaus tarkoittaa tätä ainetta sellaisenaan tai sekoitettuna taikka yhdistettynä muihin aineisiin. Viittaus tiettyä ainetta oleviin tavaroihin tarkoittaa tavaroita, jotka ovat kokonaan tai osaksi kyseistä ainetta. Useammasta kuin yhdestä aineesta koostuvat tavarat on luokiteltava 3 säännön periaatteiden mukaisesti.

3. Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti.

a) Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin tarkoitetaan ainoastaan osaa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista tai ainoastaan osaa vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämistä tavaroista, näitä sekoitetun tai kokoonpannun tavaran nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina, vaikka tavara kuvattaisiin jossakin niistä täydellisemmin tai täsmällisemmin.

b) Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

- - ."

B Kannanotto

Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys

7 Perusmoduulin luokitteleminen "osaksi" edellyttää XVI jakson 2 huomautuksen a alakohdan mukaan sitä, että perusmoduuli ei ole 84 ryhmän nimikkeeseen kuuluva tavara. Sellaisessa tapauksessa se olisi nimittäin luokiteltava tähän nimikkeeseen siitä riippumatta, mitä konetta varten se on tarkoitettu. Kuten Bundesfinanzhof itse toteaa, tässä on mahdollista luokitella tavara myös nimikkeeseen 8471, eli automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt. Mainitun 84 ryhmän 5 huomautuksen A kohdan a alakohdan sisältämän digitaalisen automaattisen tietojenkäsittelykoneen määritelmän mukaisesti tällaisen koneen on pystyttävä suorittamaan käyttäjän määrittämiä laskutoimituksia ja ilman ihmisen puuttumista toimintaan suorittamaan ohjelma, joka vaatii sitä muuttamaan suoritustaan ajonaikaisten loogisten päättelyjen perusteella. Perusmoduuli ei pysty suorittamaan näitä tehtäviä, koska keskusyksikköä ei ole vielä asennettu, ja perusmoduuli sisältää näin ollen vain kaksi levykeasemaa.

8 Komissio viittaa tässä yhteydessä tulliyhteistyöneuvoston harmonoidun järjestelmän selityksiin (jäljempänä harmonoitua järjestelmää koskevat selitykset). Näitä on yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sovellettava myös tavaroiden luokittelussa tullitariffiin.(4) Niiden mukaan digitaaliset tietojenkäsittelykoneet koostuvat useimmiten useasta yksiköstä, ja ne muodostavat näin järjestelmän. Tällaiseen järjestelmään on kuuluttava vähintään keskusyksikkö, syöttöyksikkö ja tulostusyksikkö.(5) Koska perusmoduuli ei sisällä keskusyksikkönä käyttämiselle välttämättömiä osia, myös komissio tulee siihen lopputulokseen, että perusmoduulia ei voida luokitella tietojenkäsittelykoneeksi.

9 Yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaan myös epätäydellinen tai viimeistelemätön tavara voidaan luokitella kyseistä tavaraa koskevaan nimikkeeseen. Edellytyksenä tälle on kuitenkin, että sillä on täydellisen tai valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet. Kuten komissio perustellusti väittää, keskusyksikköä pidetään täydellisen tavaran (tietojenkäsittelykoneen) olennaisena ominaisuutena. Koska perusmoduulista puuttuu juuri keskusyksikkö, sitä ei myöskään voida luokitella epätäydelliseksi tietojenkäsittelykoneeksi.

10 Nimikkeessä 8471 ei kuitenkaan mainita pelkästään automaattisia tietojenkäsittelykoneita vaan myös niiden yksiköt. Mitä tässä tarkoitetaan yksiköllä, määritellään 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdassa. Sen mukaan yksikköä pidetään täydellisen järjestelmän osana, jos se täyttää kaksi edellytystä: se voidaan yhdistää keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta. Lisäksi sitä käytetään ominaisuuksiensa perusteella osana tällaista järjestelmää. Jos tätä määritelmää sovelletaan perusmoduuliin, sitä ei voida pitää yksikkönä. Perusmoduulia ei nimenomaan ole tarkoitus yhdistää keskusyksikköön, vaan ennemminkin tämä asennetaan perusmoduuliin. Levykeasemat yhdistetään sitten keskusyksikköön, mutta ei kuitenkaan koko perusmoduulia.

11 Tämä päätelmä ei ole vakuuttava, koska perusmoduuli sisältää kaksi levykeasemaa, jotka kiistattomasti täyttävät 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan edellytykset ja joita on siksi pidettävä yksikköinä. Kansallisen tuomioistuimen mielestä levykeasemat ovat asennuksen yhteydessä menettäneet itsenäisyytensä, ja ne ovat sulautuneet uuteen tavaraan, jota on arvioitava sen omien ominaisuuksien perusteella. Tämä uusikin tavara on kuitenkin tarkoitettu yhdessä muiden yksiköiden kanssa täydennettäväksi tietojenkäsittelykoneeksi. Mitään muuta ei ole tuloksena, jos perusmoduulin oman ulkokuoren sisältämät osat koottaisiin tietojenkäsittelykoneeksi. Tällöin levykeasemat katsottaisiin yksiköiksi. Perusmoduulin yhteydessä ne eivät sitä olisi, vaikka ne täyttäisivätkin saman tehtävän.

12 Kantaja viittaa tässä yhteydessä kansallisen tuomioistuimen tuomioon, jonka mukaan kompaktimuodossa tarjottujen koneiden osia on myös pidettävä yksikköinä. Kantajan mielestä yksikköinä on pidettävä myös sellaisten kompaktilaitteiden osia, joilla on samat tekniset ominaisuudet kuin järjestelmien yksiköillä (ks. 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohta). Kantajan mukaan levykeasemat eivät menetä itsenäisyyttään asennuksen yhteydessä. Ne saavat ennemminkin perusmoduulin muiden osien ominaisuuksia, koska näihin verrattuna niissä korostuu sekä niiden merkitys tavaran käyttämiselle että tavaran arvo. On merkityksetöntä, asennetaanko keskusyksikkö perusmoduuliin vai liitetäänkö perusmoduuli keskusyksikköön. Kantajan mielestä 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdasta ei myöskään voida päätellä, että kunkin yksikön olisi oltava omassa kuoressaan. Siinä vain viitataan siihen, että automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat esiintyä myös järjestelminä. Tämä ei merkitse sitä, ettei myöskään omassa kuoressaan olevia useampia yksikköjä sisältäviä kompaktilaitteita voida luokitella nimikkeeseen 8471.

13 Olen tästä asiasta samaa mieltä. Perusmoduulia ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti luokitella digitaalisen tietojenkäsittelykoneen yksiköksi. Näin luokittelu nimikkeeseen 8473 osana olisi myös mahdollista.

14 Jos tavara voidaan luokitella kahteen nimikkeeseen, sen luokittelu tapahtuu 3 yleisen tulkintasäännön mukaisesti. Tässä on ratkaiseva 3 yleisen tulkintasäännön b alakohta. Kuten komissio perustellusti toteaa, perusmoduuli on koottu tavara. Sen yksittäiset osat voidaan erottaa toisistaan. Yhdenmukaistettua järjestelmää koskevien huomautusten mukaan sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, jos osat sopivat toisiinsa, täydentävät toisiaan ja niiden kokoonpano muodostaa kokonaisuuden, jonka osia ei yleensä tarjota myytäviksi erikseen.(6) Perusmoduuli täyttää nämä edellytykset. Se luokitellaan tämän vuoksi 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaan sen tavaran mukaan, joka antaa sille sen olennaisen ominaisuuden. Tältä osin on otettava huomioon osien ominaisuudet, suuruus, määrä, paino, arvo tai merkitys tavaran käyttämiselle.(7) Kuten komissio perustellusti väittää, eri osien ominaisuuksilla, suuruudella, määrällä ja painolla ei tässä yhteydessä voi olla erityistä merkitystä, koska niillä ei ole olennaista merkitystä kyseisen perusmoduulin toiminnalle. Ennemminkin on korostettava osien arvoa ja niiden merkitystä tavaran käyttämiselle. Kuten komissio toteaa, näyttö- ja ohjainkortilla sekä liitäntäkaapelilla ja ulkokuorella on vain välillinen merkitys. Ne ovat olemassa joko sitä varten, että ne tekevät levykeasemat ja virtalähteen varsinaista käyttöä eli automaattista tietojenkäsittelyä varten käyttökelpoisiksi, taikka sitä varten, että ne suojaavat asennettuja osia. Komissio on oikeassa myös, kun se pitää lähtökohtana sitä ajatusta, että arvon määrittelemisessä levykeasemat ovat tärkein osa. Ennen kaikkea käyttötarkoitusta eli automaattista tietojenkäsittelyä arvioitaessa levykeasemat on luokiteltava olennaiseksi ominaisuudeksi virtayksikön sijasta. Tästä seuraa, että perusmoduuli, kuten sen olennaiset osat, levykeasemat, on luokiteltava muistiyksikkönä alanimikkeeseen 8471 93 59. Ensimmäiseen kysymykseen on tämän vuoksi vastattava, että perusmoduuli on sen sisältämien levykeasemien vuoksi luokiteltava 3 yleisen tulkintasäännön säännön b alakohdan mukaisesti muistiyksikkönä alanimikkeeseen 8471 93 59.

Toinen ennakkoratkaisukysymys

15 Koska toiseen kysymykseen on vastattava vain, jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, vastauksen antaminen on tässä tapauksessa tarpeetonta.

C Ratkaisuehdotus

16 Edellä mainittujen seikkojen perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaisi sille esitettyihin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

Yhteistä tullitariffia - vuoden 1993 yhdistettyä nimikkeistöä - on tulkittava niin, että tietojenkäsittelykoneeksi täydennettäväksi tarkoitettu, yhdessä ulkokuoressa oleva ja pääasiallisesti kahdesta levykeasemasta koostuva perusmoduuli on luokiteltava sen sisältämien levykeasemien vuoksi 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaisesti "muistiyksikkönä" alanimikkeeseen 8471 93 59.

(1) - Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä sekä yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I ja II muuttamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2505/92 liite I (EYVL L 267, s. 1).

(2) - Kursivointi kirjoittajan.

(3) - Kursivointi kirjoittajan.

(4) - Asia C-265/89, Vismans Nederland, tuomio 18.9.1990 (Kok. 1990, s. I-3411, 18 kohta).

(5) - Harmonoitua järjestelmää koskevat selitykset, nimike 8471, I osan A kohta.

(6) - Harmonoidun järjestelmän selitykset, 3 yleissäännön b alakohta, IX osa.

(7) - Harmonoidun järjestelmän selitykset, 3 yleissäännön b alakohta, VIII osa.