1. Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Sijoittautumisvapaus - Työntekijät - Vähintään kolmevuotisesta
ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen - Direktiivin 89/48/ETY soveltamisala - Säännellyn ammatin käsite - Ammatti, jonka harjoittamisen tai jonka harjoittamisen aloittamisen edellytyksiä ei ole säännelty, mutta jonka harjoittaminen tosiasiassa edellyttää määrättyyn tutkintoon johtavan koulutuksen suorittamista - Poissulkeminen
(Neuvoston direktiivin 89/48/ETY 1 artiklan c ja d kohta)
2. Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Sijoittautumisvapaus - Työntekijät - Ammatin harjoittamisen aloittamisen edellytykset - Jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa huomioon siinä jäsenvaltiossa suoritetut tutkinnot, hankitut taidot ja ammattipätevyys sekä muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, josta henkilö on peräisin
(EY:n perustamissopimuksen 6, 48 ja 52 artikla)
1 Vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 89/48/ETY 1 artiklan c kohtaa yhdessä sen 1 artiklan d kohdan kanssa on tulkittava siten, ettei kyseessä ole säännelty ammatti silloin, kun jäsenvaltiossa ei ole voimassa lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joilla säänneltäisiin tähän ammattiin ryhtymistä tai sen harjoittamista tai jotain sen harjoittamisen muotoa, vaikka ainoa siihen valmistava koulutus koostuukin vähintään neljän ja puolen vuoden mittaisista tutkintoon johtavista korkeakouluopinnoista ja vaikka tästä syystä työmarkkinoilla ammattiin hakeutuvat ja sitä harjoittavat käytännössä vain tämän tutkinnon suorittaneet henkilöt. Tästä seuraa, ettei geologin ammatin voida katsoa olevan Saksassa direktiivissä tarkoitetulla tavalla säännelty ammatti.
2 EY:n perustamissopimuksen 6, 48 ja 52 artiklaa on tulkittava siten, että vireille saatettua lupahakemusta käsitellessään jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on velvollisuus ottaa huomioon tutkinnot, todistukset tai muut nimikkeet, jotka hakija on hankkinut harjoittaakseen samaa ammattia toisessa jäsenvaltiossa, vertailemalla todistuksilla osoitettua pätevyyttä ja kansallisen sääntelyn edellyttämiä tietoja ja pätevyyttä, kun kyseessä on lupa sellaisen ammattitoiminnan harjoittamiseen, joka kansallisen lainsäädännön mukaan edellyttää suoritettua tutkintoa tai ammatillista pätevyyttä.
Edellä mainittu koskee myös sellaista ammattitoimintaa, jonka harjoittaminen tai harjoittamiseen ryhtyminen ei oikeudellisten säännösten mukaan edellytä tutkinnon suorittamista. Näin ollen jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka vastaavat vastaanottavassa jäsenvaltiossa muiden jäsenvaltioiden kansalaisten työnsaantimahdollisuuksiin vaikuttavasta hallinnollisesta luokittelemisesta, on velvollisuus ottaa luokittelussa huomioon suoritetut tutkinnot, taidot, ammattipätevyyttä ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka hakija on hankkinut voidakseen harjoittaa ammattia koti- tai lähtömaassaan.