1. Ennakkoratkaisukysymykset - Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta - Rajoitukset - Selvästi merkityksetön kysymys
(ETY:n perustamissopimuksen 177 artikla)
2. Kilpailu - Yhteisön säännöt - Kansallisten viranomaisten suorittama soveltaminen - Asetusta N:o 17 ei sovelleta
(Neuvoston asetus N:o 17)
3. Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Komission asetuksen N:o 17 nojalla saamat tiedot - Kansallisten viranomaisten mahdollisuus käyttää tietoja todisteina - Ei voida hyväksyä - Perusteleminen - Yritysten puolustautumisoikeuksien turvaaminen - Salassapitovelvollisuuden noudattaminen - Huomioon ottaminen kansallisessa oikeudessa säädetyn menettelyn aloittamiseksi - Hyväksyttävyys
(ETY:n perustamissopimuksen 214 artikla; neuvoston asetuksen N:o 17 2, 4, 5, 11 ja 20 artikla)
$$1. Perustamissopimuksen 177 artiklassa luodaan puitteet kansallisten tuomioistuinten ja yhteisöjen tuomioistuimen väliselle kiinteälle yhteistyölle, joka perustuu näiden väliseen tehtävien jakoon. Tässä yhteydessä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on kunkin asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen yhteisöjen tuomio-istuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta.
Kansallisen tuomioistuimen esittämä pyyntö voidaan jättää tutkimatta, jos on ilmeistä, että kansallisen tuomioistuimen pyytämällä yhteisön oikeuden tulkitsemisella tai yhteisön oikeussäännön pätevyyden tutkimisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen.
2. Kansallisten viranomaisten on, myös soveltaessaan perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan tai 86 artiklan asiasisältöä koskevia määräyksiä, meneteltävä kansallisten sääntöjen mukaisesti. Asetuksella N:o 17 säännellään komissiossa käytäviä menettelyjä yhteisön kilpailusääntöjen soveltamiseksi.
3. Perustamissopimuksen 214 artiklaa ja asetuksen N:o 17 säännöksiä on tulkittava siten, etteivät jäsenvaltiot voi käyttäessään niille kansallisten ja yhteisön kilpailusääntöjen soveltamiseen myönnettyä toimivaltaa käyttää todisteina asetuksen N:o 17 11 artiklan mukaisesti yrityksille osoitettuihin tietojensaantipyyntöihin annettujen vastausten sisältämiä julkaisemattomia tietoja eivätkä saman asetuksen 2, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuissa hakemuksissa ja ilmoituksissa esitettyjä tietoja.
Se, että mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaan kyseiset tiedot toimitetaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, ei nimittäin missään olosuhteissa merkitse sitä, että kyseiset viranomaiset voisivat käyttää niitä mielensä mukaan.
Siltä osin kuin on kyse asetuksen 11 artiklan mukaisesti saaduista tiedoista, saman asetuksen 20 artiklassa kielletään - yritysten puolustautumisoikeuksien turvaamiseksi - niiden käyttö muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty, nimittäin komission käytettäviksi oman toimivaltansa harjoittamiseksi, ja asetetaan sekä komissiolle että jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä niissä toimiville virkamiehille ja muille niiden palveluksessa oleville kyseisiä tietoja koskeva salassapitovelvollisuus, joka merkitsee sekä luottamuksellisten tietojen levittämistä koskevaa kieltoa että sitä, etteivät ne viranomaiset, joilla on lain mukaan oikeus ky-seisiin tietoihin, voi - ellei nimenomaisessa säännöksessä toisin säädetä - käyttää kyseisiä tietoja muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on hankittu.
Siltä osin kuin on kyse mainitun asetuksen 2, 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin hakemuksiin ja ilmoituksiin sisältyvistä tiedoista, 20 artiklaa vastaavan säännöksen puuttuminen ei poista puolustautumisoikeuksien ja salassapitovelvollisuuden kunnioittamista koskevia vaatimuksia. Lisäksi yritysten komissiolle antamia tietoja on aina käytettävä noudattaen juuri sen menettelyn oikeudellista yhteyttä, jota noudattaen kyseiset tiedot on hankittu, ja ilmoitusmenettelyllä pyritään juuri saavuttamaan tasapaino yritysten välisiä menettelyjä tai yhdenmukaistettuja menettelytapoja - joihin yritysten kannalta liittyy tietty riski - koskevan vapaaehtoisen ilmoituksen ja ilmoituksenjälkeisiä toimia koskevan vapautuksen välillä, josta säädetään asetuksen 15 artiklan 5 kohdan c alakohdassa ja jolla taataan yri tyksille tietty etu; tätä tasapainoa rikottaisiin, jos annettuja tietoja käytettäisiin seuraamusten määräämiseksi kansallisessa oikeudessa säädetyn menettelyn yhteydessä.
Se, että toimivaltaisille kansallisille viranomaisille annettujen tie-tojen on pysyttävä kyseisten vi-ranomaisten hallussa, mikä estää niiden antamisen muille kansallisille viranomaisille tai kolmansille, ja se, etteivät ensin mainitut voi vedota niihin alustavan tutkintamenettelyn aikana eivätkä perustellakseen kilpailuoikeuden säännösten perusteella tehtyä pää-töstä, riippumatta siitä, onko ky-se kansallisesta oikeudesta vai yhteisön oikeudesta, ei estä sitä, että kyseisiä tietoja voidaan kui-tenkin käyttää sen arvioimiseksi, onko kansallisen menettelyn aloit-taminen aiheellista; tässä menettelyssä tosiasiat on todettava kan-sallisessa oikeudessa säädettyjen todistelukeinojen avulla ja siinä säädettyjä takeita noudattaen.