1 Oikeudenkäyntimenettely - Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa - Vahingonkorvauskanne - Muutetut, numeeriset vahingonkorvausvaatimukset - Kannekirjelmän vaatimusten lisääminen - Tutkittavaksi ottaminen
(Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 42 artiklan 2 kohta)
2 Oikeudenkäyntimenettely - Kielto esittää uusia vaatimuksia käsittelyn kuluessa - Ulottuvuus - Vahingonkorvauskanne - Rahan arvon alentumisesta johtuva, hyvitysluonteisia korkoja koskeva vaatimus - Tutkittavaksi ottaminen
(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artikla; yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 38 artikla)
3 Oikeudenkäyntimenettely - Oikeusvoima - Viivästyskorkoja koskeva tuomio - Ulottuvuus - Ei vaikuta hyvitysluonteisiin korkoihin
4 Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Sellaisen lainsäädännön pätemättömyys, jolla maidontuottajilta on laittomasti evätty viitemäärät asetuksilla N:o 875/84 ja N:o 1371/84 käyttöönotetun lisämaksujärjestelmän soveltamisen yhteydessä - Vahinko - Vahingonkorvaus - Menetetyn voiton määrän vahvistaminen ja tällöin huomioon otettavat seikat - Laskemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt
(EY:n perustamissopimuksen 215 artiklan toinen kohta (josta on tullut EY 288 artiklan toinen kohta); neuvoston asetukset N:o 1078/77, N:o 857/84 ja N:o 764/89; komission asetus N:o 1371/84)
5 Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Sellaisen lainsäädännön pätemättömyys, jolla maidontuottajilta on laittomasti evätty viitemäärät asetuksilla N:o 875/84 ja N:o 1371/84 käyttöönotetun lisämaksujärjestelmän soveltamisen yhteydessä - Vahinko - Vahingonkorvaus - Periaatteet - Tosiasiallisesti aiheutuneen vahingon arviointi - Laskentatapa - Yhteisöjen tuomioistuimen harkintavalta - Todistustaakka
(EY:n perustamissopimuksen 215 artiklan toinen kohta (josta on tullut EY 288 artiklan toinen kohta); neuvoston asetus N:o 857/84; komission asetus N:o 1371/84)
6 Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Sellaisen lainsäädännön pätemättömyys, jolla maidontuottajilta on laittomasti evätty viitemäärät asetuksilla N:o 875/84 ja N:o 1371/84 käyttöönotetun lisämaksujärjestelmän soveltamisen yhteydessä - Vahinko - Vahingonkorvaus - Ajanjakso, jolta vahingot korvataan
(EY:n perustamissopimuksen 215 artiklan toinen kohta (josta on tullut EY 288 artiklan toinen kohta); neuvoston asetus N:o 857/84; komission asetus N:o 1371/84)
1 Tilanteessa, jossa yhteisöjen tuomioistuin on velvoittanut välituomiossa yhteisön korvaamaan kantajille riidanalaisten säädösten johdosta aiheutuneen vahingon, on niin, että kunkin kantajan menettämän voiton laskemista koskevan asiantuntijalausunnon jättämisen jälkeisiä ja välituomiossa määritettyjen vahingon laskentatavan yksityiskohtaisten sääntöjen huomioon ottamiseksi muutettuja numeerisia vaatimuksia, jotka perustuvat asiantuntijan käyttämiin tilastoihin, ei voida katsoa esitetyn vahingonkorvausasiassa liian myöhään, koska niiden on katsottava olevan sallittuja lisäyksiä kannekirjelmän vaatimuksiin. Tämä pätee varsinkin, koska yhteisöjen tuomioistuin ensinnäkin määritteli vahingon laskemiseksi tarvittavat seikat ensimmäisen kerran välituomiossaan ja koska toiseksi vahinkojen tarkkaa koostumusta ja maksettavan vahingonkorvauksen täsmällistä laskentatapaa ei ollut vielä käsitelty välituomion yhteydessä. (ks. 38-39 kohta)
2 EY:n tuomioistuimen perussäännön 19 artiklasta ja yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 38 artiklasta, joissa suljetaan pois uusien vaatimusten lisääminen asian käsittelyn kuluessa, käy ilmi, että hyvitysluonteisia korkoja koskevia lisävaatimuksia ei oteta tutkittavaksi, jos ne esitetään ensimmäistä kertaa asian käsittelyn aikana, ja varsinkin, jos ne esitetään välituomion antamisen jälkeen. Kuitenkin sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun yhteydessä tapahtuvan vahingonkorvauksen tarkoituksena on saattaa niin pitkälle kuin mahdollista vahinkoa kärsineen omaisuus ennalleen. Näin ollen silloin kun sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevat edellytykset täyttyvät, sellainen lukuina ilmaistuihin vaatimuksiin tehty muutos, joka johtuu rahanarvon alentumisen huomioon ottamiseksi tehdyn hyvitysluonteisten korkojen suorittamista koskevasta sellaisesta vaatimuksesta, joka esitettiin yhteisöjen tuomioistuimen todettua välituomiossa yhteisön olevan vastuussa vahingosta, on katsottava kannekirjelmässä esitettyjen vaatimusten välttämättömäksi mukautukseksi ja se on siten otettava tutkittavaksi. (ks. 47, 50-52 kohta)
3 Vahingonkorvauskanteen yhteydessä on tehtävä ero viivästyskorkojen ja hyvitysluonteisten korkojen välillä. Siten yhteisöjen tuomioistuimen viivästyskorkoja koskeva päätös ei voi vaikuttaa hyvitysluonteisiin korkoihin. (ks. 55 kohta)
4 Se voitto, jonka kukin kantaja menetti maidon lisämaksun soveltamista koskevista yleisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen N:o 857/84, sellaisena kuin se on täydennettynä asetuksella N:o 1371/84, pätemättömyyden johdosta, siksi että näissä asetuksissa ei ollut säädetty sille tuottajaryhmälle, johon kantajat kuuluivat, myönnettävistä viitemääristä, koostuu niiden tulojen, jotka kantajat olisivat saaneet 1.4.1984 eli asetuksen N:o 857/84 voimaantulopäivän ja 29.3.1989 eli asetuksen N:o 857/84 muuttamisesta annetun asetuksen N:o 764/89 voimaantulopäivän välisenä ajanjaksona toteuttamistaan maidontoimituksista, jos heillä olisi tuolloin ollut käytettävissään ne viitemäärät, joihin he olivat oikeutettuja, (jäljempänä hypoteettiset tulot) sekä toisaalta niiden tulojen, jotka kantajat tosiasiallisesti saivat tämän ajanjakson aikana sen aikana toteuttamistaan viitemäärien ulkopuolisista maidontoimituksista lisättynä tuloilla, jotka he samana ajanjaksona saivat tai olisivat voineet saada mahdollisesta korvaavasta toiminnasta (jäljempänä vaihtoehtoiset tulot), välisestä erotuksesta.
Hypoteettisten tulojen laskemiseksi on otettava huomioon hypoteettiset viitemäärät, jotka on laskettava asetuksella N:o 1078/77 käyttöönotetun kaupan pitämisestä luopumista koskevan palkkion määrittämiseksi käytettyjen määrien perusteella, joita on korotettava yhdellä prosentilla ja joista on tehtävä asetuksen N:o 857/84 2 artiklassa tarkoitettuihin tuottajiin sovellettava vähennys. Hypoteettisten tulojen laskemisessa on laskentaperusteeksi otettava kunkin kantajan tilatyypin osalta edustavaksi katsottavan tilan kannattavuus, jolloin voidaan ottaa huomioon myös tilan huono kannattavuus maidontuotannon käynnistämisvaiheessa. Vaihtoehtoiset tulot käsittävät kantajien korvaavasta toiminnasta tosiasiallisesti saadut tulot (tosiasialliset vaihtoehtoiset tulot) ja ne tulot, jotka kantajat olisivat voineet hankkia, jos he olisivat järkevällä tavalla ryhtyneet tällaiseen toimintaan (keskimääräiset vaihtoehtoiset tulot). (ks. 60-62 ja 92-94 kohta)
5 Koska vahingonkorvauksen tarkoituksena on saattaa niin pitkälle kuin mahdollista yhteisön toimielinten lainvastaisesta toiminnasta kärsineen henkilön omaisuus ennalleen, kantajien asetusten N:o 857/84 ja N:o 1371/84 pätemättömyyden takia menettämä voitto on arvioitava mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisten tietojen ja lukujen perusteella, jotka kuvastavat kunkin kantajan ja hänen maatilansa tosiasiallista tilannetta. Tulot, jotka kantajat olisivat saaneet maidontoimituksista, jos he olisivat tuottaneet maitoa niiden viitemäärien mukaisesti, joihin he olivat oikeutettuja, ovat luonteeltaan hypoteettisia tuloja, jotka voidaan luonteensa takia arvioida ainoastaan turvautumalla keskimääräisiin tilastoarvoihin, jotka vastaavat kunkin kantajan tilatyypin osalta edustavaksi katsottavaa tilatyyppiä. Tällainen menetelmä on myös asianmukainen keskimääräisten vaihtoehtoisten tulojen osalta siltä osin kuin ne käsittävät keskimääräiset vaihtoehtoiset tulot, jotka kantajat olisivat voineet hankkia, jos he olisivat järkevällä tavalla ryhtyneet korvaavaan toimintaan.
Koska tilastoarvojen perusteella määritellyt hypoteettiset ja vaihtoehtoiset tulot kuvastavat kuitenkin ainoastaan sen tilaryhmän keskimääräistä tilannetta, johon kantajien tilat kuuluvat, tosiasiallisia lukuja käyttämällä voidaan antaa, siltä osin kuin nämä luvut ovat saatavilla, täsmällisempi kuva kunkin kantajan henkilökohtaisesta tilanteesta yksilöllisesti ja näitä lukuja ei siten voida jättää ottamatta huomioon. Lisäksi, koska menetettyä voittoa ei saada selville pelkästään matemaattisen laskutoimituksen avulla, vaan monitahoisten taloudellisten tietojen arvioinnin ja tarkastelun perusteella, yhteisöjen tuomioistuimella on käytössään suuri harkintavalta käytettävien tilastolukujen ja tilastotietojen suhteen ja ennen kaikkea sen osalta, miten niitä käytetään vahingon määrän laskemisessa ja arvioimisessa.
Koska menetetyn voiton arviointi on luonteeltaan pääasiallisesti hypoteettista, asiantuntijalla on määräävä merkitys, jos yksikään asianosainen ei kykene itse esittämään näyttöä niistä tiedoista tai luvuista, joihin hän vetoaa, silloin kun nämä tiedot ja luvut ovat riidanalaisia. (ks. 63-66, 75-79 ja 84 kohta)
6 Kantajille asetusten N:o 857/84 ja N:o 1371/84 pätemättömyyden takia aiheutuneen, korvattavaksi tulevan vahingon määrittämiseksi on otettava huomioon 1.4.1984 ja 29.3.1989 välinen ajanjakso, jonka aikana kantajat olisivat saaneet suorittamistaan maidontoimituksista tuloja, jos heillä olisi tuolloin ollut käytettävissään ne viitemäärät, joihin he olivat oikeutettuja. Kunkin kantajan henkilökohtainen vahingonkorvausajanjakso alkaa kuitenkin sinä päivänä, jolloin hänen maidon kaupan pitämisestä luopumisesta antamansa sitoumus umpeutui ja päättyy päivänä, jolloin tuottaja tosiasiallisesti aloitti uudelleen maidontuotantonsa, kuitenkin niin, että ajanjakson viimeinen päivä ei voi olla 29.3.1989 jälkeen; tämän päivän jälkeen maidontuotannon uudelleen aloittamisen myöhästymistä ei missään tapauksessa voida lukea yhteisön syyksi. (ks. 85-86, 89, 265 ja 268 kohta)