1. Valtiontuki - Käsite - Valtion valvoman elimen välityksellä myönnetty tuki - Soveltamisalaan kuuluminen
(ETY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohta)
2. Valtiontuki - Käsite - Jäsenvaltion yritykselle myöntämä taloudellinen tuki - Harkintaperuste - Toimen kohtuullisuus keskipitkän tai pitkän aikavälin politiikkaa toteuttavan yksityisen investoijan kannalta
(ETY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohta)
3. Valtiontuki - Vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen kauppaan - Kilpailua rajoittava vaikutus - Sellaiselle yritykselle myönnetty tuki, jonka toiminta rajoittuu sisämarkkinoihin - Vähäinen kovan kilpailun alalla myönnetty tuki
(ETY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohta)
4. Valtiontuki - Kielto - Poikkeukset - Tuki, jota voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana - Komission harkintavalta - Viittaus koko yhteisöön
(ETY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohta)
5. Valtiontuki - Perustamissopimuksen 93 artiklan menettelysääntöjen vastaisesti myönnetty tuki - Tukea myöntäneen jäsenvaltion luottamuksensuoja - Ei voida hyväksyä
(ETY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artikla)
6. Valtiontuki - Tukihankkeet - Ilmoittamatta jättäminen - Täytäntöönpano ennen komission lopullista päätöstä - Komission valta antaa määräyksiä - Määräyksen noudattamatta jättäminen - Seuraukset
(ETY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 2 ja 3 kohta)
7. Valtiontuki - Komission päätös valtiontuen soveltumattomuudesta yhteismarkkinoille - Täytäntöönpanovaikeudet - Komission ja jäsenvaltion velvollisuus olla yhteistyössä perustamissopimuksen mukaisen ratkaisun löytämiseksi
(ETY:n perustamissopimuksen 5 artikla ja 93 artiklan 2 kohdan 1 alakohta)
1. Sen ratkaisemiseksi, voidaanko tuki katsoa perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, ei ole tarpeen tehdä eroa sen mukaan, myöntääkö valtio tuen suoraan vai myöntävätkö tuen valtion tätä tarkoitusta varten perustamat tai valitsemat julkiset tai yksityiset elimet.
2. Pääomaa, jonka valtio on suoraan tai välillisesti antanut jonkin yrityksen käyttöön tavanomaisia markkinaolosuhteita vastaavissa olosuhteissa, ei voida pitää valtiontukena.
Sellaiseen tilapäisissä vaikeuksissa olevaan yritykseen, josta voi mahdollisen rakenneuudistuksen jälkeen tulla uudestaan kannattava, sen olemassaolon turvaavan pääoman tuova yksityinen osakkeenomistaja tai emoyhtiö, joka tiettynä ajankohtana ottaa kantaakseen jonkin tytäryhtiönsä tappiot mahdollistaakseen sen toiminnan lakkauttamisen parhaiden mahdollisten edellytysten mukaisesti, täyttää kyseiset edellytykset. Sellaisia päätöksiä voidaan perustella sekä välillisen aineellisen hyödyn todennäköisyydellä että myös muilla syillä, kuten konsernin yrityskuvan säilyttämisellä tai sen toiminnan uudelleen suuntaamisella.
Jos julkisen sijoittajan pääomasijoituksissa ei sen sijaan lainkaan oteta huomioon edes pitkän aikavälin kannattavuusnäkymiä, kyseisiä pääomasijoituksia on pidettävä perustamissopimuksen 92 artiklassa tarkoitettuina tukina.
3. Yrityksen saama tuki voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua, vaikka tuensaajayritys ei itse harjoittaisi vientiä, jos yritys on kilpailevassa asemassa muiden jäsenvaltioiden yrityksiin nähden. Se, että jäsenvaltio myöntää tukea yritykselle, saattaa ylläpitää tai kasvattaa kyseisen jäsenvaltion kotimaan tuotantoa, minkä seurauksena muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten mahdollisuus viedä tuotteitaan kyseiseen jäsenvaltioon heikkenee huomattavasti. Lisäksi suhteellisen vähäinenkin tuki voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos sillä alalla, jolla tuensaajayritys toimii, on kova kilpailu.
4. Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla alalla komissiolla on laaja harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää sellaisia taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten arviointeja, jotka on tehtävä yhteisön kannalta katsoen.
5. Kun jäsenvaltio on myöntänyt tukea noudattamatta perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrättyä ilmoitusvelvollisuutta eikä se anna viivytyksettä komissiolle sen tarvitsemia tietoja, seurantamenettelyn pitkittyminen johtuu jäsenvaltiosta itsestään; se ei siis voi vedota siihen, että se on menettelyn keston vuoksi voinut perustellusti luottaa tuen soveltuvan yhteismarkkinoille. Jos tämä olisi mahdollista, kyseenalaistettaisiin näin perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan määräysten tehokas vaikutus, koska kansalliset viranomaiset voisivat tällä tavoin vaarantaa perustamissopimuksen nojalla tehtyjen komission päätösten tehokkuuden käyttäen perusteena omaa lainvastaista menettelyään tai laiminlyöntiään.
6. Komission todetessa, että jokin tuki on otettu käyttöön ilmoittamatta, sillä on valta antaa määräyksiä. Komission annettua kyseiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää näkemyksensä se voi määrätä väliaikaisella päätöksellä, että jäsenvaltion on välittömästi lopetettava tuen maksaminen tuen tutkimisen ajaksi ja toimitettava komissiolle määräajan kuluessa kaikki sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, onko tuki yhteismarkkinoille soveltuva.
Jos jäsenvaltio noudattaa täysimääräisesti komission määräystä, komission on perustamissopimuksen 93 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti tutkittava, onko tuki yhteismarkkinoille soveltuva. Jos jäsenvaltio sen sijaan ei komission määräyksestä huolimatta toimita kyseisiä tietoja, komissiolla on valta keskeyttää menettely ja tehdä käytettävissään olevien tietojen perusteella päätös tuen yhteismarkkinoille soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta.
Jos jäsenvaltio ei komission määräyksestä huolimatta lopeta tuen maksamista, komissiolla on oikeus, samalla kun se jatkaa tuen asiasisällön tutkimista, saattaa asia suoraan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi sen
vahvistamiseksi, että perustamissopimuksen määräyksiä on rikottu.
7. Jäsenvaltio, jolle aiheutuu ennalta-arvaamattomia ongelmia pantaessa täytäntöön tuen takaisin perimisestä tehtyä päätöstä, saattaa kyseiset ongelmat komission arvioitaviksi. Tällöin komission ja jäsenvaltion on noudatettava
erityisesti perustamissopimuksen 5 artiklassa ilmaistua jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten välisen lojaalin yhteistyön velvoitetta ja pyrittävä ratkaisemaan kyseiset ongelmat vilpittömän yhteistyön avulla niin, että perustamissopimuksen määräyksiä ja erityisesti sen valtiontukea koskevia määräyksiä noudatetaan täysimääräisesti.