1. Menettely - Kanteen nostamiselle asetetun määräajan laskeminen
(Työjärjestyksen 80 artiklan 1 kohta ja 81 artiklan 1 kohta)
2. Sosiaalipolitiikka - Komission toimivalta - Jäsenvaltioiden välisen yhteistoiminnan edistäminen - Yhteistoiminnan alue - Kolmansiin valtioihin sovellettava siirtolaisuuspolitiikka - Mukaanlukeminen - Rajoitukset
(ETY:n perustamissopimuksen 118 artikla)
3. Sosiaalipolitiikka - Komission toimivalta - Jäsenvaltioiden välisen yhteistoiminnan edistäminen - Toimivalta tehdä päätös ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelystä - Ei toimivaltaa määrittää neuvotteluissa saavutettavat tulokset tai estää jäsenvaltioita käyttämästä toimivaltaansa
(ETY:n perustamissopimuksen 118 artikla)
4. Sosiaalipolitiikka - Komission toimivalta - Jäsenvaltioiden välisen yhteistoiminnan edistäminen - Komission alustavat ja menettelyjä koskevat päätökset - Ei velvollisuutta kuulla talous- ja sosiaalikomiteaa
(ETY:n perustamissopimuksen 118 artiklan kolmas kohta)
1. Kun kanteen nostamiselle asetettu määräaika on ilmaistu kuukausina, se päättyy näistä viimeiseksi ilmoitetun kuukauden sen päivän päättyessä, joka järjestysnumeroltaan vastaa määräajan alkamispäivää eli toisin sanoen tiedoksiantopäivää. Näin ollen kun kysymyksessä on tiedoksi annettu päätös, määräaika päättyy tiedoksiantopäivän päättyessä.
2. Perustamissopimuksen 118 artiklassa annetaan komission tehtäväksi edistää jäsenvaltioiden kiinteää yhteistoimintaa sosiaalialalla ja erityisesti asioissa, jotka koskevat työllisyyttä ja työoloja. Kolmansiin valtioihin sovellettava siirtolaisuuspolitiikka kuuluu 118 artiklassa tarkoitettuun sosiaalialaan. Itse asiassa jäsenvaltioiden kolmansista valtioista lähtöisin oleviin työntekijöihin soveltama politiikka voi vaikuttaa työllisyystilanteeseen ja yleisemmin elin- ja työolojen parantamiseen yhteisössä. Näin ollen on tärkeää varmistautua siitä, että jäsenvaltioiden kolmansiin maihin sovellettavassa siirtolaisuuspolitiikassa otetaan huomioon yhteisön tasolla harjoitettu yhteinen politiikka ja toimet, erityisesti osana yhteisön työmarkkinapolitiikkaa, jotta sen tulokset eivät vaarantuisi. Perustamissopimuksen 118 artiklan siirtolaisuuspolitiikkaan kuuluu erityisesti kolmansista valtioista lähtöisin olevien työntekijöiden ammatillisen yhdenmukaistamisen edistäminen ja, siinä tapauksessa, että kyse on hankkeista, joissa yhdistyvät työllisyyskysymykset ja työolot, sosiaalinen yhdenmukaistaminen. Sitä vastoin heidän kulttuurielämänsä yleisen yhdenmukaistamisen edistäminen ylittää sosiaalialan, jolla 118 artiklassa komissiolle annetaan tehtäväksi edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistoimintaa.
3. Kun ETY:n perustamissopimuksessa, tässä tapauksessa 118 artiklassa, annetaan komissiolle täsmällinen tehtävä, on myönnettävä, että siinä väistämättä annetaan samalla komissiolle kyseisen tehtävän toteuttamiseen tarvittava valta, sillä muuten viedään kyseiseltä artiklalta sen tehokas vaikutus. Näin ollen 118 artiklan toista kohtaa on tulkittava siten, että siinä annetaan komissiolle kaikki neuvottelujen järjestämiseksi tarvittava valta. Täyttääkseen neuvottelujen järjestämistehtävän komissiolla on välttämättä oltava mahdollisuus velvoittaa jäsenvaltiot toimittamaan tarvittavat tiedot, ensin ongelmien selvittämiseksi ja sen jälkeen voidakseen kaavailla jäsenvaltioiden mahdollisen tulevan yhteistoiminnan mahdolliset suuntaviivat. Samoin komissiolla on oltava mahdollisuus velvoittaa jäsenvaltiot osallistumaan neuvottelumenettelyyn. Näin ollen komissiolla on valtuudet 118 artiklan nojalla tehdä jäsenvaltioita sitova päätös tiedotus- ja neuvottelumenettelystä. Koska komissiolla on kuitenkin ainoastaan menettelyä koskeva toimivalta, se ei voi määrätä neuvotteluissa saavutettavaa tulosta eikä estää jäsenvaltioita toteuttamasta hankkeita, sopimuksia tai toimenpiteitä, joiden se katsoo olevan ristiriidassa yhteisön politiikan ja toiminnan kanssa.
4. Komissiolla ei ole velvollisuutta kuulla talous- ja sosiaalikomiteaa silloin, kun se edistäessään jäsenvaltioiden välistä yhteistoimintaa sosiaalialalla päättää koota tietoja tai järjestää kokouksen, jolloin kysymyksessä on itse asiassa puhtaasti valmistavat ja menettelyjä koskevat päätökset, joiden määritelmästä jo käy ilmi, etteivät ne koske peruskysymyksiä, joista olisi saatava talous- ja sosiaalikomitean yhteiskunnallistaloudellinen arvio.