61985J0066

1. Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Työntekijä - Käsite - Työsuhteen olemassaolo - Opetusharjoittelija - Sisällyttäminen

(ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklan 1 kohta)

2. Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Poikkeukset - Julkishallinnon palvelussuhde - Käsite - Osallistuminen julkisen vallan käyttöön ja valtion yleisten etujen turvaaminen - Opetusharjoittelija

(ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklan 4 kohta)

1. Perustamissopimuksen 48 artiklassa tarkoitetulla työntekijän käsitteellä on yhteisön oikeudessa oma sisältönsä. Tämä käsite on määriteltävä niiden objektiivisten perusteiden mukaan, jotka kysymyksessä olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet huomioon ottaen ovat luonteenomaisia työsuhteelle; työsuhteen olennainen ominaispiirre on kuitenkin se, että henkilö tekee toiselle tämän johdon alaisena tietyn ajan työtä, josta hän saa vastikkeena palkkaa. Ala, jolla palveluja suoritetaan, ja työnantajan ja työntekijän välisen oikeudellisen suhteen luonne ovat perustamissopimuksen 48 artiklan soveltamisen kannalta merkityksettömiä.

Näin ollen opetusharjoittelijaa, joka suorittaa kouluviranomaisten ohjauksessa ja valvonnassa opettajan ammattiin valmistavaa opetusharjoittelua, jossa hän opetusta antamalla suorittaa palvelua ja saa siitä korvausta, on pidettävä 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna työntekijänä riippumatta siitä, mikä on työsuhteen oikeudellinen luonne.

2. Perustamissopimuksen 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin julkishallinnon palvelussuhteisiin, jotka eivät kuulu tämän artiklan 1-3 kohdan soveltamisalaan, kuuluvat sellaiset palvelussuhteet, joihin liittyy suoraan tai välillisesti julkisen vallan käyttäminen ja sellaisten tehtävien hoitaminen, joiden tarkoituksena on turvata valtion tai muiden julkisyhteisöjen yleiset edut; tällaiset palvelussuhteet edellyttävät nimittäin niissä olevien henkilöiden erityistä solidaarisuussuhdetta valtioon sekä kansalaisuussiteen perustana olevien oikeuksien ja velvollisuuksien vastavuoroisuutta. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät yksinomaan toimet, joilla niihin liittyvät tehtävät ja vastuut huomioon ottaen on hallinnollisille erityistoimille luonteenomaiset piirteet edellä mainituilla aloilla.

Opettajan ammattiin valmistava opetusharjoittelu ei kuulu tämän määräyksen soveltamisalaan.

Asiassa 66/85,

jonka Bundesverwaltungsgericht on saattanut ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen ensiksi mainitussa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

Deborah Lawrie-Blum, kotipaikka Freiburg, Breisgau,

vastaan

Land Baden-Württemberg,

ennakkoratkaisun ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklan tulkinnasta sekä asetuksen (ETY) N:o 1612/68 1 artiklan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,

toimien kokoonpanossa: presidentti A. J. Mackenzie Stuart, jaostojen puheenjohtajat T. Koopmans, U. Everling ja K. Bahlmann sekä tuomarit G. Bosco, O. Due ja F. Schockweiler,

julkisasiamies: C. O. Lenz,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies H. A. Rühl,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet:

- pääasian kantaja Deborah Lawrie-Blum, edustajanaan kirjallisessa käsittelyssä asianajaja Hans-Peter Schmidt, Freiburg, ja suullisessa käsittelyssä asianajaja Siegfried de Witt, Freiburg,

- pääasian vastaaja Land Baden-Württemberg, edustajanaan asianajaja J. Boulanger, Mannheim,

- Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään T. J. G. Pratt, edustajanaan suullisessa käsittelyssä David Donaldson, QC of Gray's Inn,

- Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään kirjallisessa käsittelyssä oikeudellisen yksikön virkamiehet Götz zur Hausen ja Julian Currall ja suullisessa käsittelyssä Götz zur Hausen,

kuultuaan julkisasiamiehen 29.4.1986 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Bundesverwaltungsgericht on esittänyt 24.1.1985 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 14.3.1985, yhteisöjen tuomioistuimelle ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla ennakkoratkaisukysymyksen ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklan tulkinnasta sekä työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15 päivänä lokakuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 tulkinnasta (EYVL L 257, s. 2; oikaisu EYVL L 295, s. 12).

Riidan kohde

2 Tämä kysymys on esitetty Ison-Britannian kansalaisen Deborah Lawrie-Blumin Land Baden-Württembergiä vastaan vireille saattaman valitusasian yhteydessä. Blumin suoritettua Freiburgin yliopistossa tutkinnon, joka koskee soveltuvuutta opettajantoimeen Gymnasiumissa (yläaste ja lukio), Oberschulamt Stuttgart epäsi häneltä hänen kansalaisuutensa perusteella pääsyn valmistavaan opetusharjoitteluun, joka yhdessä "zweite Staatsprüfung" -tutkinnon kanssa antaa soveltuvuuden ylempiin opettajantoimiin Gymnasiumissa.

3 Oikeudenkäyntiasiakirjoista ja yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyistä huomautuksista käy ilmi, että Saksan liittotasavallassa opettajakoulutus kuuluu ensisijaisesti osavaltioiden toimivaltaan. Tämä koulutus käsittää yliopisto-opinnot, joiden päätteeksi suoritetaan "erste Staatsprüfung" (ensimmäinen valtiontutkinto) ja opetusharjoittelu, jota seuraa "zweite Staatsprüfung" (toinen valtiontutkinto) eli pedagogiikan tutkinto soveltuvuudesta opettajantoimeen.

4 Tosiseikkojen tapahtuma-aikaan opetusharjoittelusta säädettiin Land Baden-Württembergissä 14.6.1976 annetussa Verordnung des Ministeriums für Kultus und Sport über den Vorbereitungsdienst und die Pädagogische Prüfung für das Lehramt an Gymnasien -asetuksessa (opetus- ja urheiluministeriön asetus valmistavasta opetusharjoittelusta ja tutkinnosta, joka koskee soveltuvuutta opettajantoimeen Gymnasiumissa) (Gesetzblatt Baden-Württemberg, s. 504), joka tällä välin on korvattu 31.8.1984 annetulla asetuksella Verordnung des Ministeriums für Kultus und Sport über den Vorbereitungsdienst und die zweite Staatsprüfung für die Laufbahn des höheren Schuldienstes an Gymnasien (AProGymn) (opetus- ja urheiluministeriön asetus valmistavasta opetusharjoittelusta ja toisesta valtiontutkinnosta, joka koskee soveltuvuutta ylempiin opettajantoimiin Gymnasiumissa) (Gesetzblatt s. 576).

5 Opetusharjoittelu, jonka tarkoituksena on perehdyttää opetusharjoittelija pedagogiikkaan ja opettamiseen, muodostuu kahdesta jaksosta, jotka kumpikin kestävät yhden vuoden. Ensimmäinen jakso sisältää harjoittelun opettajankoulutuslaitoksessa (Seminar) ja yleensä julkisin varoin yllä pidetyssä koulussa, johon opetusharjoittelija on määrätty. Toinen jakso sisältää lisäkoulutuksen niiden taitojen ja valmiuksien alalla, jotka ovat tarpeellisia pedagogisissa tehtävissä ja kouluopetuksessa; tämän toisen jakson aikana opetusharjoittelijalle voidaan antaa tehtäväksi opettaa Gymnasiumin eri luokilla ensin aineopettajan välittömässä valvonnassa ja sitten kuuden viimeisen kuukauden aikana itsenäisesti yhteensä enintään 11 viikkotuntia.

6 Harjoittelun saattaminen päätökseen ja todistus toisesta valtiontutkinnosta ovat oikeudellisesti välttämättömiä edellytyksiä opettajan ammatin harjoittamiselle julkisin varoin ylläpidetyissä oppilaitoksissa, ja yksityisten oppilaitosten osalta ne tosiasiallisesti vaaditaan myös.

7 Valmistavaan opetusharjoitteluun hyväksytty hakija on nimeltään "Studienreferendar" (opetusharjoittelija), ja hän on tällöin asemaltaan tilapäinen virkamies ("Beamter auf Widerruf") eli hän tässä ominaisuudessaan nauttii kaikista virkamiehelle kuuluvista eduista. Edellä mainituilla asetuksilla vuosilta 1976 ja 1984 harjoitteluun pääsyä on rajoitettu siten, että siihen pääsevät vain henkilöt, jotka täyttävät virkasuhteeseen nimittämiselle asetetut henkilökohtaiset edellytykset. Landesbeamtengesetz für Baden-Württembergin (Land Baden-Württembergin laki julkisesta virkasuhteesta) (Gesetzblatt s. 398) 6 pykälässä, voimassa 8.8.1979 alkaen, vaaditaan Grundgesetzin (Saksan perustuslaki) 116 artiklan mukainen Saksan kansalaisuus, jollei sisäasiainministeriö virkaan liittyvistä pakottavista vaatimuksista johtuen myönnä nimenomaista poikkeusta.

8 Sen jälkeen kun Lawrie-Blumilta oli evätty pääsy opetusharjoitteluun sen vuoksi, ettei hänellä ollut Saksan kansalaisuutta, hän valitti Verwaltungsgericht Freiburgiin kyseisen hylkäävän päätöksen kumoamiseksi niiden yhteisön sääntöjen vastaisena, joissa kielletään kaikki kansalaisuuteen perustuva ammattiin pääsyä koskeva syrjintä.Verwaltungsgericht Freiburg, samoin kuin muutoksenhakutuomioistuin Verwaltungsgerichtshof Baden-Württemberg, jonka käsiteltäväksi asia saatettiin, hylkäsivät hänen vaatimuksensa sillä perusteella, että ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklan 4 kohdassa suljetaan julkishallinnon palvelussuhteet työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen ulkopuolelle; muutoksenhakutuomioistuin lisäsi, että opetus, joka maksetaan julkisin varoin, on perustamissopimuksen soveltamisalan ulkopuolella, koska siinä ei ole kysymys taloudellisesta toiminnasta.

9 Deborah Lawrie-Blum haki muutosta revisiomenettelyssä Bundesverwaltungsgerichtiltä, joka päätti keskeyttää asian käsittelyn siihen saakka, kunnes yhteisöjen tuomioistuin on ratkaissut seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

"Annetaanko vapaata liikkuvuutta koskevissa yhteisön oikeussäännöissä (ETY:n perustamissopimuksen 48 artikla, 15.10.1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 1 artikla (EYVL L 257, s. 2; oikaisu EYVL L 295, s. 12, myöhemmin tehtyine muutoksineen) jonkin jäsenvaltion kansalaiselle oikeus päästä toisessa jäsenvaltiossa valtion järjestämään opetusharjoitteluun samoin edellytyksin kuin viimeksi mainitun jäsenvaltion omille kansalaisille siinäkin tapauksessa, että kysymyksessä oleva opetusharjoittelu kansallisten säännösten mukaan suoritetaan virkasuhteessa (käsiteltävänä olevassa tapauksessa kysymyksessä on tilapäinen virkamies Saksan virkamieslain tarkoittamassa merkityksessä) ja siihen liittyy itsenäisen opetuksen antamista, ja että kansallisessa oikeudessa virkamieheksi nimitettävältä periaatteellisesti edellytetään kysymyksessä olevan valtion kansalaisuutta?"

10 Pääasiallisesti kansallinen tuomioistuin pyrkii esittämällään kysymyksellä ensiksi selvittämään, onko opetusharjoittelijaa, joka suorittaa opettajan ammattiin valmistavaa opetusharjoittelua ja tekee samalla palkkatyötä opetusta antamalla, pidettävä ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklassa tarkoitettuna työntekijänä, ja edelleen, onko tällaista harjoittelua lisäksi pidettävä 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna julkishallinnon palvelussuhteena, johon toisten jäsenvaltioiden kansalaisilta voidaan evätä pääsy.

11 Ennakkoratkaisupyyntöä koskevassa huolellisesti perustellussa päätöksessään Bundesverwaltungsgericht esittää, että sen mielestä tilapäiseksi virkamieheksi nimitettyä harjoittelijaa ei voida pitää ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklassa tarkoitettuna työntekijänä ja että häneen joka tapauksessa sovelletaan 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, koska hän käyttää julkiseen valtaan liittyviä oikeuksia tai osallistuu valtion yleisten etujen turvaamiseen.

Perustamissopimuksen 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu työntekijän käsite

12 Deborah Lawrie-Blum esittää kantanaan, että kaikkea palkkatyötä on pidettävä taloudellisena toimintana ilman että alan, jolla toimintaa harjoitetaan, täytyy välttämättä olla luonteeltaan taloudellista. Perustamissopimuksen 48 artiklan 4 kohdan suppea tulkinta tekisi vapaasta liikkuvuudesta pelkän taloudellisen yhdentymisen välineen, mikä olisi vastoin sen laajaa tavoitetta luoda yhteisön kansalaisille vapaa liikkumisalue, ja veisi 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulta poikkeukselta sen koko merkityksen. Riippumatta siitä, mikä on työsuhteen oikeudellinen luonne, työntekijän käsitteellä tarkoitetaan Lawrie-Blumin mukaan henkilöä, joka tekee toisen hyväksi ja toisen valvonnassa palkkaa vastaan työtä, jota hän ei voi itse määrätä.

13 Land Baden-Württemberg yhtyy Bundesverwaltungsgerichtin ennakkoratkaisupyyntöä koskevassa päätöksessä esittämiin näkökantoihin, joiden mukaan harjoittelijan kasvatustoimeen kuuluva toiminta ei ole perustamissopimuksen 2 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa. Perustamissopimuksen 48 artiklassa ja asetuksessa (ETY) N:o 1612/68 tarkoitettu työntekijän käsite kattaa vain henkilöt, jotka ovat työnantajaansa nähden yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa, eikä koske julkisoikeudellisella perusteella palkattuja henkilöitä. Opetusharjoittelua on pidettävä tulevan opettajan ammatillisen koulutuksen viimeisenä osana.

14 Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on sitä mieltä, että opiskelijan ja työntekijän välillä on tehtävä objektiivisin perustein ero ja että 48 artiklassa tarkoitetulle työntekijän käsitteelle on annettava yhteisön oikeuteen perustuva määritelmä. Työntekijää koskevan määritelmän objektiiviset perusteet muodostuvat toiselle osapuolelle kuuluvasta velvollisuudesta suorittaa palveluja korvausta vastaan toiselle osapuolelle, johon nähden hän on alisteisessa asemassa työn suorittamistapaa koskevien ehtojen osalta. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on otettava huomioon se tosiseikka, että opetusharjoittelijan on viimeistään harjoittelun loppupuolella annettava opetusta ja suoritettava siten palveluja, joilla on taloudellista arvoa ja joista hän saa korvausta, joka perustuu säännönmukaisesti nimitetyn opettajan lähtöpalkkaan.

15 Komission mukaan 48 artiklan soveltamisperusteena on työsuhteen olemassaolo riippumatta siitä, mikä tämän suhteen oikeudellinen luonne ja tarkoitus on. Sillä tosiseikalla ei ole merkitystä, että opetusharjoittelussa on kysymys pakollisesta valmistautumisesta ammatin harjoittamiseen ja että se on järjestetty suoritettavaksi julkishallinnossa, jos työntekijä-käsitteen objektiiviset perusteet täyttyvät, mikä tarkoittaa riippuvuussuhteen - riippumatta tämän suhteen luonteesta - olemassaoloa suhteessa työnantajaan, palveluiden tosiasiallista suorittamista ja vastikkeen saamista.

16 Koska työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi yhteisön perusperiaatteista, 48 artiklassa tarkoitettua työntekijän käsitettä ei voida tulkita eri tavalla eri jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä, vaan sillä on yhteisön oikeudessa oma sisältönsä. Koska yhteisön oikeuden käsite "työntekijä" määrittää tämän perusperiaatteen soveltamisalan, tätä käsitettä on tulkittava laajasti (asia 53/81, Levin, tuomio 23.3.1982, Kok. 1982, s. 1035).

17 Kyseinen käsite on määriteltävä niiden objektiivisten perusteiden mukaan, jotka kysymyksessä olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet huomioon ottaen ovat luonteenomaisia työsuhteelle. Työsuhteen olennainen ominaispiirre on kuitenkin se, että henkilö tekee toiselle tämän johdon alaisena tietyn ajan työtä, josta hän saa vastikkeena palkkaa.

18 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on todettu, että opetusharjoittelija on koko harjoittelun ajan sen oppilaitoksen ohjauksessa ja valvonnassa, johon hänet on määrätty ja joka määrää suoritettavat tehtävät sekä työajat ja jonka ohjeita ja sääntöjä hänen on noudatettava. Harjoittelun kestosta huomattavan ajan opetusharjoittelijan on annettava opetusta oppilaitoksen oppilaille, ja hän suorittaa näin viimeksi mainitulle palveluja, joilla on tietty taloudellinen arvo. Rahamäärää, jonka hän saa, on pidettävä korvauksena, jonka hän saa vastikkeena suoritetuista palveluista sekä opetusharjoittelun suorittamiseen liittyvistä velvoitteista. Näin ollen on todettava, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa täyttyvät ne kolme edellytystä, jotka vaaditaan, jotta kysymyksessä olisi työsuhde.

19 Se, että pedagoginen opetusharjoittelu voidaan mieltää samalla tavoin kuin muiden ammattien harjoittelujaksot itse ammatinharjoittamiseen liittyvänä käytännön harjoitteluna, ei estä 48 artiklan 1 kohdan soveltamista, jos opetusharjoittelu suoritetaan palkkatyötä koskevien ehtojen mukaan.

20 Ei voida myöskään väittää, että koululaitoksessa suoritetut palvelut eivät kuuluisi perustamissopimuksen soveltamisalaan sen vuoksi, etteivät ne ole luonteeltaan taloudellisia. Perustamissopimuksen 48 artiklan soveltamiseksi vaaditaan itse asiassa vain, että toiminnassa on kysymys palkkatyön suorittamisesta, riippumatta lainkaan alasta, jolla sitä harjoitetaan (katso asia 36/74, Walrave, tuomio 12.12.1974, Kok. 1974, s. 1405). Toiminnan taloudellista luonnetta ei myöskään voida kieltää sillä perusteella, että toimintaa harjoitetaan julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa, sillä kuten yhteisöjen tuomioistuin on 12.2.1974 antamassaan tuomiossa (asia 152/73, Sotgiu, Kok. 1974, s. 153) huomauttanut, työnantajan ja työntekijän välisen oikeudellisen suhteen luonne, olipa se julkisoikeudellinen palvelussuhde tai yksityisoikeudellinen sopimus, on 48 artiklan soveltamisen kannalta merkityksetön.

21 Se, että harjoittelija antaa opetusta vain muutamia tunteja viikossa ja saa siitä korvausta, joka on vakinaisessa virassa toimivan opettajan lähtöpalkkaa pienempi, ei estä hänen luokitteluaan työntekijäksi. Yhteisöjen tuomioistuin on itse asiassa todennut edellä mainitussa tuomiossaan Levin, että työntekijän ja palkkatyön käsitteet on ymmärrettävä siten, että ne koskevat myös henkilöitä, jotka sen vuoksi, että he eivät tee kokoaikatyötä, saavat pienempää palkkaa kuin mitä kokoaikaisesta työstä maksetaan, jos se edellytys täyttyy, että kyse on todellisen ja aidon työn tekemisestä. Viimeksi mainittua edellytystä ei ole riitautettu tässä tapauksessa.

22 Näin ollen kysymyksen ensimmäiseen osaan on vastattava, että opetusharjoittelijaa, joka suorittaa kouluviranomaisten ohjauksessa ja valvonnassa opettajan ammattiin valmistavaa opetusharjoittelua, jossa hän opetusta antamalla suorittaa palveluja ja saa siitä palkkaa, on pidettävä 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna työntekijänä riippumatta siitä, mikä on työsuhteen oikeudellinen luonne.

Perustamissopimuksen 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu käsite "julkishallinnollinen palvelussuhde"

23 Deborah Lawrie-Blum huomauttaa, että oikeuskäytännön mukaan 48 artiklan 4 kohdan varaus koskee tointa vain, jos se edellyttää julkisen vallan käyttöä ja jos siihen liittyy valtion yleisten etujen turvaaminen. Opettajan tai varsinkaan opetusharjoittelijan toimintaan ei kuitenkaan sisälly Lawrie-Blumin mukaan julkisen vallan käyttöä.

24 Bundesverwaltungsgerichtin kantaan yhtyen Land Baden-Württembergin mielestä opetusharjoittelijan suorittaessa tehtäviään hän käyttää julkiseen valtaan kuuluvia oikeuksia järjestäessään opetusta, antaessaan oppilaille arvosanoja ja osallistuessaan päätöksentekoon oppilaiden siirtämiseksi ylemmälle luokalle. Joka tapauksessa hän osallistuu tehtävissään valtion yleisten etujen turvaamiseen, joihin koululaitos kuuluu, tämän seikan jo yksinään riittäessä perustelemaan 48 artiklan 4 kohdan soveltamisen.

25 Komission mukaan 48 artiklan 4 kohdan varauksen muodollisena edellytyksenä on, että työhön sisältyy julkisoikeudelle tyypillisten tehtävien suorittamista, ja perusedellytyksenä on, että työhön liittyy julkisen vallan käyttöä ja työssä osallistutaan valtion yleisten etujen turvaamiseen, ja nämä kaksi edellytystä on ymmärrettävä kumulatiivisiksi. Tavanomainen opettajantoimi julkisin varoin ylläpidetyissä kouluissa tai varsinkaan yksityiskouluissa ei kuitenkaan täytä tätä edellytystä.

26 Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi on palautettava mieleen, että koska 48 artiklan 4 kohta on poikkeus työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja syrjintäkieltoa koskevista yhteisön perusperiaatteista, sitä on tulkittava niin, ettei sen soveltamisala ulotu yhtään laajemmalle kuin on ehdottoman välttämätöntä niiden etujen turvaamiseksi, joita jäsenvaltiot saavat tämän määräyksen nojalla suojella. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on 3.6.1986 antamassaan tuomiossa (asia 307/84, komissio v. Ranska, Kok. 1986, s. 1725) todennut, pääsyä tiettyihin toimiin ei voida rajoittaa sillä perusteella, että määrätyssä jäsenvaltiossa tällaisiin toimiin nimitettävistä henkilöistä tulee virkamiehiä. Jos 48 artiklan 4 kohdan soveltaminen saatettaisiin riippuvaiseksi työntekijän ja kyseisen julkissektorin työnantajan välisen suhteen oikeudellisesta luonnehdinnasta, jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus määrätä mielensä mukaan toimista, joita tämä poikkeusmääräys koskee.

27 Kuten tuomioistuin on jo 17.12.1980 (asia 149/79, komissio v. Belgia, Kok. 1980, s. 3881) ja 26.5.1982 antamissaan tuomioissa todennut, 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin julkishallinnon palvelussuhteisiin, jotka eivät kuulu tämän artiklan 1-3 kohdan soveltamisalaan, kuuluvat sellaiset palvelussuhteet, joihin liittyy suoraan tai välillisesti julkisen vallan käyttäminen ja sellaisten tehtävien hoitaminen, joiden tarkoituksena on turvata valtion tai muiden julkisyhteisöjen yleiset edut; tällaiset palvelussuhteet edellyttävät nimittäin niissä olevien henkilöiden erityistä solidaarisuussuhdetta valtioon sekä kansalaisuussiteen perustana olevien oikeuksien ja velvollisuuksien vastavuoroisuutta. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät yksinomaan toimet, joilla niihin liittyvät tehtävät ja vastuut huomioon ottaen on hallinnollisille erityistoimille luonteenomaiset piirteet edellä mainituilla aloilla.

28 Nämä tiukat edellytykset eivät täyty opetusharjoittelijan tapauksessa, vaikka hän tosiasiallisesti osallistuu päätöksentekoon Land Baden-Württembergin mainitsemalla tavalla.

29 Näin ollen kysymyksen toiseen osaan on vastattava, että opettajan ammattiin valmistavaa opetusharjoittelua ei voida pitää 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna julkishallinnon palvelussuhteena, johon toisten jäsenvaltioiden kansalaisilta voidaan evätä pääsy.

Oikeudenkäyntikulut

30 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle ja komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikuluista.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on ratkaissut Bundesverwaltungsgerichtin 24.1.1985 tekemällään päätöksellä esittämän kysymyksen seuraavasti:

1) Opetusharjoittelijaa, joka suorittaa kouluviranomaisten ohjauksessa ja valvonnassa opettajan ammattiin valmistavaa opetusharjoittelua, jossa hän opetusta antamalla suorittaa palveluja ja saa siitä palkkaa, on pidettävä 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna työntekijänä riippumatta siitä, mikä on työsuhteen oikeudellinen luonne.

2) Opettajan ammattiin valmistavaa opetusharjoittelua ei voida pitää 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna julkishallinnon palvelussuhteena, johon toisten jäsenvaltioiden kansalaisilta voidaan evätä pääsy.