61982J0264

1. Kumoamiskanne - Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt - Toimet, jotka koskevat heitä suoraan ja erikseen - Asetus polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta - Yhteisöön sijoittautunut ja kyseistä tuotetta valmistava yritys - Kanneoikeus - Tuomioistuimen suorittaman valvonnan tarkoitus

(ETY:n perustamissopimuksen 173 artiklan toinen kohta; neuvoston asetukset (ETY) N:o 3017/79 ja (ETY) N:o 1882/82)

2. Yhteinen kauppapolitiikka - Suojautuminen polkumyyntikäytännöiltä - Tutkimuksen kulku - Komission hankkimat tiedot - Tiedoksiantovelvoite - Merkitys

(Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdan a alakohta)

3. Yhteinen kauppapolitiikka - Suojautuminen polkumyyntikäytännöiltä - Tutkimuksen kulku - Komission hankkimat tiedot - Luottamuksellinen käsittely - Komission velvollisuus - Merkitys

(ETY:n perustamissopimuksen 214 artikla; neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdan a alakohta ja 8 artikla)

1. Polkumyyntitullin käyttöön ottamista koskeva asetus on yrityksen suhteen perustamissopimuksen 173 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu päätös, joka koskee kyseistä yritystä suoraan ja erikseen, jos tämän yrityksen, joka on kyseisen tuotteen ainoa valmistaja jäsenvaltiossa ja johtava valmistaja yhteisössä, esittämät väitteet ovat antaneet toimialajärjestölle, jonka jäsen tämä yritys on, aiheen tehdä valitus, joka on johtanut tutkintamenettelyn vireille panemiseen, jos tätä yritystä on kuultu tämän menettelyn aikana ja jos polkumyyntitulli on vahvistettu suhteessa sen kärsimään vahinkoon.

Tämä yritys voi siis saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi kaikki ne seikat, joiden avulla voidaan tutkia, onko komissio noudattanut valituksen tekijöille asetuksessa (ETY) N:o 3017/79 myönnettyjä menettelyllisiä takeita ja onko se tehnyt ilmeisiä virheitä tosiseikkoja arvioidessaan tai jättänyt ottamatta huomioon olennaisia seikkoja tai sisällyttänyt perusteluihinsa toteamuksia, jotka merkitsevät harkintavallan väärinkäyttöä. Vaikka yhteisöjen tuomioistuin ei voi puuttua niihin arviointeihin, joiden tekeminen kuuluu edellä mainitun asetuksen mukaan yhteisön viranomaisille, yhteisöjen tuomioistuin harjoittaa tältä osin valvontaa siinä laajuudessa, kuin se tavanomaisesti voi valvoa viranomaisten harkintavallan käyttöä.

2. Asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdan a alakohta koskee niiden tietojen luovuttamista, joita komissio on hankkinut polkumyyntiä koskevan tutkintamenettelyn aikana, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että asianomaiset elinkeinonharjoittajat voivat aiheellisesti esittää oman näkökantansa asiasta.

Tämän vuoksi kyseisen säännöksen sisältämää ilmausta "osapuolet, joita tutkimus koskee", on tulkittava siten, että siinä ei tarkoiteta ainoastaan osapuolia, joita vastaan tutkimus on suunnattu, vaan myös niitä osapuolia, joiden tietoja on käytetty kyseisten tuotteiden normaaliarvon laskemisessa, sillä nämä tiedot liittyvät sekä valituksen tekijöiden etujen että polkumyyntiä harjoittavien yritysten etujen puolustamiseen. Tämän johdosta kaikki tiedot, jotka eivät ole luottamuksellisia - riippumatta siitä, olivatko ne yhteisön elinkeinonharjoittajan tai jonkin kolmannen maan yrityksen hankkimia - ja joita komissio on käyttänyt polkumyyntitutkimuksen aikana ja joiden perusteella se on tehnyt polkumyyntitullia koskevan päätöksensä, on saatettava tietojen luovuttamista pyytävän valituksen tekijän käyttöön.

3. Yhteisön toimielimet ovat perustamissopimuksen 214 artiklan nojalla velvollisia noudattamaan yrityksiä koskevien tietojen luottamuksellisen käsittelyn periaatetta jopa ilman tätä varten esitettyä, asetuksen (ETY) N:o 3017/79 8 artiklassa tarkoitettua nimenomaista pyyntöä, ja tämä koskee erityisesti niiden tietojen käsittelyä, jotka on saatu sellaisilta kolmansien maiden yrityksiltä, jotka ovat todenneet olevansa valmiita olemaan yhteistyössä komission kanssa polkumyyntitutkimusten yhteydessä. Tätä velvol-

lisuutta on kuitenkin tulkittava siten, että edellä tarkoitetun asetuksen 7 artiklan 4 kohdan a alakohdasta aiheutuvien oikeuksien olennainen sisältö ei muutu.

Asiassa 264/82,

Timex Corporation, Harrison Road, Dundee, Skotlanti, edustajanaan asianajajat Ivo Van Bael ja Jean-François Bellis, Bryssel, prosessiosoite Luxemburgissa c/o Elvinger ja Hoss, Côte d'Eich,

kantajana,

jota tukevat

Saksan liittotasavalta, asiamiehenään asianajajat Martin Seidel ja Dietrich Ehle, Köln, prosessiosoite Luxemburgissa Saksan liittotasavallan suurlähetystö, 20-22 avenue Emile-Reuter,

ja

Chambre française de l'horlogerie, 34 avenue de Messine, 75008 Pariisi,

ja

Pforzheimer Uhren-Rohwerke Porta GmbH & Co., Maximilianstraße 46, 7530 Pforzheim,

joita edustaa asianajaja Dominique Borde, Pariisi, joka toimii asianajotoimisto Siméon Moquet, Borde & kumppanit nimissä, prosessiosoite Luxemburgissa c/o Elvinger ja Hoss, 15 Côte d'Eich,

väliintulijoina,

vastaan

Euroopan yhteisöjen neuvosto, asiamiehenään oikeudellinen neuvonantaja Gijs Peeters, prosessiosoite Luxemburgissa c/o Oreste Montalto, bâtiment Jean Monnet, Kirchberg,

ja

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellinen neuvonantaja John Temple, avustajana oikeudellisen yksikön virkamies Pieter Jan Kuyper, prosessiosoite Luxemburgissa c/o Manfred Beschel, bâtiment Jean Monnet, Kirchberg,

vastaajina,

jossa käsiteltävänä on ETY:n perustamissopimuksen 173 artiklan toisen kohdan nojalla vireille pantu kanne, jossa vaaditaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Neuvostoliitosta peräisin olevien mekaanisten rannekellojen tuonnissa 12 päivänä heinäkuuta 1982 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1882/82 1 artiklan (EYVL N:o L 207, s. 1) osittaista kumoamista,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,

toimien kokoonpanossa: presidentti A. J. Mackenzie Stuart, jaostojen puheenjohtajat G. Bosco, O. Due ja C. Kakouris sekä tuomarit T. Koopmans, U. Everling, K. Bahlmann, Y. Galmot ja R. Joliet,

julkisasiamies: M. Darmon,

kirjaaja: hallintovirkamies D. Louterman,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Yhtiö Timex Corporation, Dundee, Skotlanti, on yhteisöjen tuomioistuimeen 27.9.1982 jättämällään kanteella vaatinut ETY:n perustamissopimuksen 173 artiklan toisen kohdan nojalla yhteisöjen tuomioistuinta osittain kumoamaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Neuvostoliitosta peräisin olevien mekaanisten rannekellojen tuonnissa 12 päivänä heinäkuuta 1982 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1882/82 1 artiklan (EYVL L 207, s. 1).

2 Asiakirja-aineistosta ilmenee, että British Clock & Watch Manufacturers' Association Ltd pani vuoden 1980 kesäkuussa Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan mekaanisten kellojen valmistajien nimissä vireille valituksen, joka koski Neuvostoliitosta peräisin olevien mekaanisten kellojen ja kellokoneistojen polkumyyntiä. Tämän valituksen johdosta vireille pantu polkumyyntimenettely johti väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Neuvostoliitosta peräisin olevien mekaanisten rannekellojen tuonnissa 14 päivänä tammikuuta 1982 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 84/82 antamiseen (EYVL N:o L 11, s. 14). Tätä väliaikaista tullia pidennettiin 4.5.1982 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1072/82 (EYVL L 125, s. 1).

3 Neuvosto antoi 12.7.1982 edellä mainitun asetuksen (ETY) N:o 1882/82. Asetuksen riidanalaisen 1 artiklan mukaan Neuvostoliitosta peräisin olevien mekaanisten rannekellojen tuonnissa otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jonka todettua polkumyyntimarginaalia vastaava määrä on 12,6 prosenttia niiden kellojen osalta, joissa ei ole kultapäällystettä tai joiden kultapäällysteen paksuus on korkeintaan viisi mikronia, ja 26,4 prosenttiin niiden kellojen osalta, joiden kultapäällysteen paksuus on yli viisi mikronia.

4 Tällaisten kellojen koneistojen tuonnissa ei kuitenkaan otettu käyttöön väliaikaisia eikä lopullisia polkumyyntitulleja. Komission asetuksen (ETY) N:o 84/82 johdanto-osan perustelukappaleissa esitetään tältä osin, että "mekaanisten kellojen koneistojen osalta komissio on vahvistanut, että huomattavien polkumyyntimarginaalien olemassaolosta huolimatta vähäinen markkinaosuus ja Ranskassa voimassa olevat määrälliset rajoitukset aiheuttavat, että merkittävää vahinkoa ei ole aiheutunut ja että vahingon vaaraa ei edes ole olemassa". Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1882/82 perusteissa ei sen sijaan ole mainintaa mekaanisten kellojen koneistoista.

5 Edellä mainitut säädökset perustuvat polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 20 päivänä joulukuuta 1979 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 3017/79 (EYVL L 339, s. 1). Tässä asetuksessa vahvistetaan polkumyyntitullin tai tasoitustullin käyttöön ottamisen edellytykset ja siinä määritellään muun muassa polkumyynnin ja vahingon käsitteet ja vahvistetaan lisäksi menettelysääntöjä, jotka koskevat erityisesti valittamista, tutkimuksen vireillepanoa ja kulkua, saatujen tietojen luottamuksellista käsittelyä ja menettelyn jättämistä silleen silloin kun suojautumistoimenpiteet ovat tarpeettomia.

6 Kantaja on kellojen ja kellojen koneistojen huomattavin valmistaja yhteisössä ja ainoa näiden tuotteiden valmistaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kantaja esittää käsiteltävänä olevassa kanteessa, että asetus (ETY) N:o 1882/82 on annettu vastoin sekä perusasetuksen (ETY) N:o 3017/79 että perustamissopimuksen aineellisoikeudellisia sääntöjä ja menettelysääntöjä, koska kyseisten kellojen tuonnissa käyttöön otettu polkumyyntitulli on riittämätön ja koska tällaisten kellojen koneistojen tuonnissa ei ole otettu käyttöön mitään polkumyyntitullia.

7 Chambre française de l'horlogerie, Pforzheimer Uhren-Rohwerke Porta GmbH & Co. ja Saksan liittotasavallan hallitus, joka on ottanut kantaa ainoastaan kanteen tutkittavaksi ottamiseen, on työjärjestyksen 93 artiklan mukaisesti hyväksytty 9.3.1983 ja 28.4.1983 annetuilla määräyksillä väliintulijoiksi tukemaan kantajan vaatimuksia.

Tutkittavaksi ottaminen

8 Neuvosto ja komissio ovat esittäneet työjärjestyksen 91 artiklan 1 kohdan nojalla oikeudenkäyntiväitteen. Yhteisöjen tuomioistuin on 21.9.1983 antamallaan määräyksellä päättänyt työjärjestyksen 91 artiklan 4 kohdan mukaisesti ratkaista oikeudenkäyntiväitteen lopullisen tuomion yhteydessä.

9 Vastaajat esittävät oikeudenkäyntiväitteensä tueksi, että Timex Corporationia, jolle riidanalaista asetusta ei ole osoitettu, ei ole nimeltä mainittu kyseisen asetuksen artikloissa ja että tämä säädös, joka vaikuttaa samalla tavalla kaikkiin mekaanisten rannekellojen valmistajiin yhteisössä, ei koske kyseistä yritystä suoraan ja erikseen. Vastaajien mukaan tähän päätelmään ei vaikuta se, että Timex Corporationilla voi olla mahdollisuus vaatia polkumyyntimenettelyn aloittamista sen vuoksi, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti asetuksen ja päätöksen välinen ero voi perustua ainoastaan kyseisen toimen luonteeseen ja sen tuottamiin oikeusvaikutuksiin.

10 Timex Corporation ja sitä tukevat väliintulijat katsovat, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi sillä perusteella, että kanteen kohteena oleva asetus on Timex Corporationin suhteen tosiasiassa perustamissopimuksen 173 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu päätös, joka koskee sitä suoraan ja erikseen. Riidanalainen säädös on annettu muun muassa Timex Corporationin nimissä tehdyn valituksen johdosta, minkä vuoksi se siis muodostaa päätöksen kyseisen yrityksen vaatimuksesta käynnistetylle hallinnolliselle menettelylle. Kantajan asiavaltuutta vahvistaa entisestään se, että se on ainoa Britannian markkinoilla jäljellä oleva rannekellojen valmistaja ja se, että kyseinen polkumyyntitulli on määritelty yksinomaan suhteessa kyseisen yrityksen taloudelliseen tilanteeseen.

11 Neuvoston ja komission esille tuomia kysymyksiä kanteen tutkittavaksi ottamisesta on tarkasteltava asetuksella (ETY) N:o 3017/79 käyttöön otetun järjestelmän perusteella ja erityisesti asetuksessa säädettyjen polkumyyntitoimenpiteiden luonteen perusteella sekä ottaen huomioon perustamissopimuksen 173 artiklan toisen kohdan määräykset.

12 Asetuksen (ETY) N:o 3017/79 13 artiklan 1 kohdan mukaan "polkumyyntitullit ja tasoitustullit otetaan käyttöön asetuksella riippumatta siitä, ovatko ne väliaikaisia vai lopullisia". Vaikka on totta, että kun huomioon otetaan perustamissopimuksen 173 artiklan toisessa kohdassa määrätyt kriteerit, nämä toimenpiteet ovat todellakin luonteensa ja soveltamisalansa puolesta normatiivisia, koska niitä sovelletaan kaikkiin asianomaisiin elinkeinonharjoittajiin, ei ole myöskään poissuljettua, että niiden säännökset koskisivat tiettyjä näistä elinkeinonharjoittajista suoraan ja erikseen. Tältä osin on tarkasteltava erityisesti kantajan osuutta polkumyyntimenettelyssä ja sen asemaa kanteen kohteena olevassa päätöksessä tarkoitetuilla markkinoilla.

13 Ensimmäiseksi on huomautettava, että British Clock & Watch Manufacturers' Association Ltd on tehnyt asetuksen (ETY) N:o 3017/79 5 artiklassa tarkoitetun ja asetuksen (ETY) N:o 1882/82 antamiseen johtaneen valituksen Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan mekaanisten kellojen valmistajien, siis myös Timex Corporationin, nimissä. Asiakirja-aineistosta ilmenee, että tämä toimialajärjestö oli ryhtynyt toimiin sen vuoksi, että komissio oli hylännyt Timex Corporationin aiemmin vuoden 1979 huhtikuussa tekemän valituksen sen vuoksi, että sen teki ainoastaan yksi yhteisön tuottaja.

14 Kantajan esittämät väitteet antoivat siis aiheen valitukseen, joka on johtanut tutkintamenettelyn aloittamiseen. Lisäksi tämän menettelyn aikana Timex Corporationia on kuultu, mikä ilmenee sekä komission asetuksen (ETY) N:o 84/82 että neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1882/82 johdanto-osien perustelukappaleista.

15 Edelleen on huomattava, että kantaja on mekaanisten kellojen ja kellojen koneistojen huomattavin valmistaja yhteisössä ja ainoa näiden tuotteiden toiminnassa oleva valmistaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lisäksi, kuten ilmenee asetuksen (ETY) N:o 84/82 ja asetuksen (ETY) N:o 1882/82 johdanto-osista, Timex Corporationin esittämät huomautukset ovat pitkälti ohjanneet tutkintamenettelyn kulkua ja polkumyyntitulli on vahvistettu suhteessa todetun polkumyynnin kyseiselle yritykselle aiheuttamiin seurauksiin. Asetuksen (ETY) N:o 1882/82 johdanto-osan perustelukappaleissa täsmennetään erityisesti, että lopullinen polkumyyntitulli on otettu käyttöön vahvistetun polkumyyntimarginaalin tasoisena "ottaen huomioon polkumyynnillä tapahtuneista tuonneista Timexille aiheutuneen vahingon huomattavuuden". Riidanalainen asetus perustui siis kantajan omaan tilanteeseen.

16 Tämän vuoksi kanteen kohteena oleva säädös on Timex Corporationin osalta perustamissopimuksen 173 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu päätös, joka koskee mainittua yritystä suoraan ja erikseen. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut 4.10.1983 antamassaan tuomiossa (asia 191/82, FEDIOL v. komissio, Kok. 1983, s. 2913), kantaja voi saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi kaikki ne seikat, joiden avulla voidaan tutkia, onko komissio noudattanut valituksen tekijöille asetuksessa (ETY) N:o 3017/79 myönnettyjä menettelyllisiä takeita ja onko se tehnyt ilmeisiä virheitä tosiseikkoja arvioidessaan tai jättänyt ottamatta huomioon olennaisia seikkoja tai sisällyttänyt perusteluihinsa toteamuksia, jotka merkitsevät harkintavallan väärinkäyttöä. Vaikka yhteisöjen tuomioistuin ei voi puuttua niihin arviointeihin, joiden tekeminen kuuluu edellä mainitun asetuksen mukaan yhteisön viranomaisille, yhteisöjen tuomioistuin harjoittaa tältä osin valvontaa siinä laajuudessa, kuin se tavanomaisesti voi valvoa viranomaisten harkintavallan käyttöä.

17 Koska kanne siis voidaan ottaa tutkittavaksi, neuvoston ja komission esittämä oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

Pääasia

18 Vaatimuksensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen perusteeseen: polkumyyntihinnoilla myytyjen kellojen normaaliarvon virheelliseen ja asetuksen (ETY) N:o 3017/79 2 artiklan 5 kohdan vastaiseen määrittelemiseen, kyseisen asetuksen 7 artiklan 4 kohdan a alakohdan vastaiseen kieltäytymiseen ilmoittamasta kantajalle tiettyjä tietoja ja perustamissopimuksen 190 artiklan vastaiseen perustelujen riittämättömyyteen.

19 Asiakirja-aineisto huomioon ottaen ensimmäiseksi on tarkasteltava asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdan a alakohdan rikkomista koskevaa väitettä. Tämän säännöksen mukaan:

"Valituksen tekijä sekä - - voivat tutustua kaikkiin tietoihin, jotka ne osapuolet, joita tutkimus koskee, ovat toimittaneet komissiolle, - - jos nämä tiedot liittyvät heidän etujensa puolustamiseen eivätkä ne ole 8 artiklassa tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja ja jos komissio käyttää niitä tutkimuksessaan. Tätä varten ne, joita asia koskee, osoittavat komissiolle kirjallisen hakemuksen, josta selviää, mitä tietoja pyydetään."

20 Kyseisen asetuksen 8 artiklassa, johon edellä tarkoitetussa säännöksessä viitataan, säädetään muun muassa seuraavaa:

"2. a) Neuvosto, komissio, jäsenvaltiot sekä niiden palveluksessa olevat eivät saa ilman tiedot toimittaneen lupaa ilmaista tätä asetusta sovellettaessa saatuja tietoja, joita tiedot toimittanut on pyytänyt käsittelemään luottamuksellisina.

b) Luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä esitetään, miksi tiedot ovat luottamuksellisia, ja sen mukana toimitetaan tietoja koskeva yhteenveto, joka ei ole luottamuksellinen, taikka selvitys syistä, miksi tiedoista ei voi laatia yhteenvetoa.

3. Tietoa pidetään tavallisesti luottamuksellisena, jos sen ilmaiseminen on omiaan aiheuttamaan huomattavia haitallisia seurauksia sille, joka on toimittanut tämän tiedon tai on toiminut tietolähteenä."

21 Kantaja väittää, että komissio on kieltäytynyt luovuttamasta tiettyjä viiteyrityksiksi valituissa Hongkongin yrityksissä kerättyjä tietoja. Ensinnäkin komissio ei ole antanut Timex Corporationin tarkastaa, olivatko Hongkongista peräisin olevien kellojen kuoret ja kellotaulut verrattavissa vastaaviin neuvostoliittolaisiin osiin. Toiseksi komissio ei ole antanut sille tietoja Hongkongissa kokoonpantujen osien hinnoista tai kustannuksista. Kyseinen kieltäytyminen on ollut vastoin asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä sen vuoksi, että kyseiset tiedot, joita oli käytetty asetuksen 2 artiklassa tarkoitetun normaaliarvon määrittelemisen perustana, liittyvät Timex Corporationin etujen puolustamiseen eivätkä ole 8 artiklassa tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja. Erityisesti Hongkongissa kokoonpantujen osien hintojen osalta kantaja lisää, että on olemassa myös muita menetelmiä, jotka olisivat mahdollistaneet sen, että sille olisi voitu ilmoittaa Hongkongin yrityksissä saaduista tiedoista vaikuttamatta näiden tietojen luottamukselliseen luonteeseen. Komissio olisi erityisesti voinut paljastaa joko tutkittuja yhtiöitä koskevien lukujen keskiarvot tai yhtiöiden kustannus- ja hintaindeksin tai tietyn todellisen hintahaitarin sisältämät likimääräiset luvut.

22 Vastaajina olevat toimielimet myöntävät, että Timex Corporationille ei ole annettu tietoja kuorista ja koteloista eikä kyseisten osien hinnoista. Ne eivät kiistä sitä, että komissiolla olisi periaatteessa ollut velvollisuus ilmoittaa kantajalle asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot, mutta väittävät, että tässä tapauksessa halutut tiedot eivät kuulu kyseisen säännöksen alaan. Tältä osin ne esittävät ensinnäkin, että kyseisessä säännöksessä mahdollistetaan pääsy ainoastaan niihin tietoihin, joita "osapuolet, joita tutkimus koskee", ovat hankkineet, mikä poissulkee erityisesti jonkin kolmannen maan yritykset. Kellojen kuorien ja kellotaulujen osalta ne lisäävät, että Hongkongin yhtiöt eivät ole antaneet tuotekuvauksia, joista olisi saattanut olla hyötyä Timex Corporationille, ja että komissiolla ei ole ollut velvollisuutta säilyttää näytteitä.

23 Hongkongissa kokoonpantuja osia koskevien hintatietojen osalta vastaajat esittävät lisäksi, että näiden tietojen asetuksen (ETY) N:o 3017/79 8 artiklan mukainen luottamuksellinen luonne estää tietojen paljastamisen. Edelleen, hintatietojen hankkimista koskevia vaihtoehtoisia menetelmiä ei olisi voitu soveltaa etenkään viiteyritysten hintojen yhdenmukaisuuden vuoksi, eikä Timex Corporation ollut edes esittänyt tätä koskevaa pyyntöä tutkimuksen aikana.

24 Tältä osin on todettava, että asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdan a alakohdan tarkoituksena on varmistaa, että asianomaiset elinkeinonharjoittajat voivat tutustua komission tutkintamenettelyn aikana hankkimiin tietoihin voidakseen asianmukaisesti esittää oman näkökantansa. Tässä säännöksessä taattujen oikeuksien suojaaminen on kuitenkin tarvittaessa sovitettava yhteen luottamuksellisuuden suojelemisen periaatteen noudattamisen kanssa. Tämä periaate on yleisellä tavalla tunnustettu perustamissopimuksen 214 artiklassa ja sitä on asetuksessa (ETY) N:o 3017/79 tarkoitetun menettelyn osalta täsmennetty kyseisen asetuksen 8 artiklassa.

25 Näistä toteamuksista seuraa, että vastaajina olevien toimielinten väitettä, joka koskee kerättyjen tietojen alkuperää, ei voida hyväksyä. Asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdan a alakohdan sisältämää ilmausta "osapuolet, joita tutkimus koskee," on tulkittava siten, että siinä ei tarkoiteta ainoastaan osapuolia, joita vastaan tutkimus on suunnattu, vaan myös niitä osapuolia, joiden tietoja on käytetty - kuten tässä tapauksessa - kyseisten tuotteiden normaaliarvon laskemisessa, sillä nämä tiedot liittyvät sekä valituksen tekijöiden etujen että polkumyyntiä harjoittavien yritysten etujen puolustamiseen. Tämän vuoksi kaikki tiedot, jotka eivät ole luottamuksellisia - riippumatta siitä, olivatko ne yhteisön elinkeinonharjoittajan tai jonkin kolmannen maan yrityksen hankkimia - ja joita komissio on käyttänyt tutkimuksen aikana ja joiden perusteella se on tehnyt polkumyyntitullia koskevan päätöksensä, on saatettava tietojen luovuttamista pyytäneen valituksen tekijän käyttöön.

26 Hongkongista peräisin olevien kellon kuorien ja kellotaulujen osalta vastaajat myöntävät, että samankaltaisen tuotteen valinta, johon kanteen kohteena oleva päätös on perustunut, on tehty valittujen osien ulkoisten piirteiden perusteella ja että näitä osia sai vapaasti markkinoilta.

27 Tämän vuoksi komissiolla oli velvollisuus hankkia kantajalle näytteitä tai, jättäessään tämän tekemättä, hankkia ainakin kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla kantaja voisi tunnistaa kyseiset tuotteet voidakseen arvioida, olivatko toimielimet vahvistaneet tosiseikat oikeellisesti.

28 Hongkongissa kokoonpantujen osien hintojen osalta on huomautettava, että komissio on, kantajan asiaa pyytäessä, välittänyt kantajalle ainoastaan luettelon Ranskassa valikoiduista koneistoista, joiden katsottiin olevan verrattavissa neuvostoliittolaisiin koneistoihin, sekä "taulukon normaaliarvon laskemismenetelmistä". Tämä taulukko on kuitenkin ollut ainoastaan luettelo mekaanisen kellon osista ja muista hintatekijöistä, eikä siinä ole esitetty mitään näitä osia ja tekijöitä vastaavia lukuja, minkä vuoksi se on kantajan kannalta ollut täysin hyödytön.

29 Vastaajat esittävät virheellisesti, että kyseiset tiedot ovat olleet luonteeltaan luottamuksellisia, minkä vuoksi niitä ei olisi voinut välittää valituksen tekijälle. On myönnettävä, että yhteisön toimielimet ovat perustamissopimuksen 214 artiklan nojalla velvollisia noudattamaan yrityksiä koskevien tietojen luottamuksellisen käsittelyn periaatetta ilman tätä varten esitettyä, asetuksen (ETY) N:o 3017/79 8 artiklassa tarkoitettua nimenomaista pyyntöä, ja tämä koskee erityisesti niiden tietojen käsittelyä, jotka on saatu sellaisilta kolmansien maiden yrityksiltä, jotka ovat todenneet olevansa valmiita olemaan yhteistyössä komission kanssa.

30 Tämän vuoksi komission olisi tässä tapauksessa pitänyt pyrkiä kaikin salassapitovelvollisuuden kanssa yhteensopivin keinoin ilmoittamaan kantajalle seikkoja, joita se tarvitsisi etujensa puolustamisessa, ja valitsemaan, tarvittaessa omasta aloitteestaan, tällaista tiedonantoa koskevat menetelmät, sillä pelkkä laskentaperusteiden paljastaminen ilman mitään numeerisia tietoja ei täytä näitä pakottavia edellytyksiä. Tämä toteamus on erityisen merkityksellinen sen vuoksi, että normaaliarvo on määritelty asetuksen (ETY) N:o 3017/79 2 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun samankaltaisen tuotteen laskennallisen arvon perusteella ja että Timex Corporation oli etujaan puolustaessaan tämän vuoksi täysin riippuvainen komission käyttämistä laskentaperusteista.

31 Koska polkumyyntitulli on siis otettu käyttöön vastoin asetuksen (ETY) N:o 3017/79 7 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädettyjä olennaisia menettelymääräyksiä, asetuksen (ETY) N:o 1882/82 1 artikla on kumottava ilman, että kantajan esittämiä muita samaa vaatimusta koskevia perusteita olisi tarpeen tutkia.

32 Kanteella ei kuitenkaan pyritä ainoastaan riidanalaisen säännöksen poistamiseen, vaan sen korvaamiseen merkitykseltään ankarammalla toimenpiteellä, joka muodostuisi sekä mekaanisten kellojen korkeammasta polkumyyntitullista että tällaisten kellojen koneistojen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta. Kumotussa säännöksessä käyttöön otettu polkumyyntitulli on siis pidettävä voimassa siihen asti, että toimivaltaiset elimet ovat perustamissopimuksen 174 artiklan toisen kohdan mukaisesti toteuttaneet tämän tuomion täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Oikeudenkäyntikulut

33 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

34 Koska vastaajat ovat hävinneet asian, ne on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1) Kumotaan 12.7.1982 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1882/82 1 artikla.

2) Tässä säännöksessä käyttöön otettu polkumyyntitulli pidetään voimassa siihen asti, että toimivaltaiset elimet ovat toteuttaneet tämän tuomion täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

3) Neuvosto ja komissio vastaavat kantajan ja väliintulijoiden oikeudenkäyntikuluista yhteisvastuullisesti.