61980J0022

1. Ennakkoratkaisukysymykset - Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta - Rajoitukset

(ETY:n perustamissopimuksen 177 artikla)

2. Yhteisön oikeus - Periaatteet - Yhdenvertainen kohtelu - Kansalaisuuteen perustuva syrjintä - Kielto - Peitelty syrjintä - Soveltamisalaan kuuluminen

(ETY:n perustamissopimuksen 7 artikla)

3. Yhteisön oikeus - Periaatteet - Yhdenvertainen kohtelu - Kansalaisuuteen perustuva syrjintä - Saatavien perinnän yksinkertaistettu menettely, jossa tehdään ero sen perusteella, minkä valuutan määräisenä velka on annettu - Hyväksyttävyys

(ETY:n perustamissopimuksen 7 artikla)

$$1. Vaikka yhteisöjen tuomioistuin ei perustamissopimuksen 177 artiklan yhteydessä voi antaa ratkaisua kansallisen lain pätevyydestä, sillä on kuitenkin toimivalta, toimiessaan yhteistyössä kansallisten tuomioistuinten kanssa, erotella kysymyksestä ne yhteisön oikeuteen liittyvät näkökohdat, joiden tulkinnan avulla kansallisen tuomioistuimen on mahdollista ratkaista sen käsiteltävänä olevat ongelmat.

2. ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklassa kielletään kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä perustamissopimuksen soveltamisalalla. Kyseisessä artiklassa kielletään sekä näkyvä, kansalaisuuteen perustuva syrjintä, että kaikki peitellyn syrjinnän muodot, joilla muita erottelevia perusteita käyttäen päädytään samaan tulokseen.

3. ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan määräykset eivät ole ristiriidassa sellaisen kansallisen siviiliprosessioikeuden säännök-

sen kanssa, jossa säädetään yksinkertaistetusta perintämenettelystä, jota kansalliselle alueelle sijoittautuneelta velalliselta ulkomaisena valuuttana annettua velkaa perivät velkojat eivät voi käyttää, mutta jossa annetaan kaikille jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille velkojille mahdollisuus periä velka tuomioistuimissa tavanomaisia menettelyitä noudattaen riippumatta siitä, minkä valuutan määräisenä velka on annettu.

Asiassa 22/80,

jonka Amtsgericht Berlin-Schöneberg on saattanut ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen ensin mainitussa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

Boussac Saint-Frères SA, Lille (Ranska),

vastaan

Brigitte Gerstenmeier, Euskirchen (Saksan liittotasavalta),

ennakkoratkaisun ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,

toimien kokoonpanossa: presidentti H. Kutscher, jaostojen puheenjohtajat P. Pescatore ja T. Koopmans, tuomarit J. Mertens de Wilmars, Mackenzie Stuart, A. O'Keeffe ja A. Touffait,

julkisasiamies: H. Mayras,

kirjaaja: A. Van Houtte,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Amtsgericht Berlin-Schöneberg on esittänyt 24.11.1979 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 14.1.1980, ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti kysymyksen perustamissopimuksen 7 artiklan soveltamisesta.

2 Ranskaan sijoittautunut yritys, joka oli myynyt ja toimittanut tekstiilejä Saksan liittotasavallassa asuvalle kauppiaalle, saattoi saksalaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi hakemuksen, joka koski kyseiseen sopimukseen liittyvän laskun maksamatta olevan määrän perimistä "Mahnverfahren"-nimellä tunnettua menettelyä noudattaen. Menettelyn avulla velkojan on mahdollista saada tiettyä rahamäärää koskeva maksumääräys yksinkertaisesti ja nopeasti. Hakemuksen esittämisen jälkeen velallista ei kehoteta saapumaan tuomioistuimeen; velallinen voi kuitenkin esittää vastaväitteen sen jälkeen kun maksukehotus ("Mahnbescheid"), jonka tuomioistuin on velkojan täyttämän lomakkeen perusteella laatinut, on annettu hänelle tiedoksi; mikäli vastaväitteitä ei esitetä, maksukehotus muutetaan velkojan pyynnöstä täytäntöönpanomääräykseksi ("Vollstreckungsbescheid").

3 Amtsgericht otti huomioon sen, että ennen 1.7.1977 tätä menettelyä noudattaen oli mahdollista periä kansallisena tai ulkomaisena valuuttana annettu velka, mutta mainitusta päivästä alkaen, jolloin 3.12.1976 annettu niin kutsuttu yksinkertaistamislaki tuli voimaan, ei menettelyä enää voida käyttää velan perimiseksi Saksan alueelle sijoittautuneelta velalliselta, jos velka on annettu ulkomaisena valuuttana, kun taas menettelyä voidaan käyttää ulkomaisena valuuttana annetun velan perimiseen ulkomaille sijoittautuneelta velalliselta.

4 Näissä olosuhteissa kansallinen tuomioistuin esitti yhteisöjen tuomioistuimelle kysymyksen, onko tämä Saksan prosessioikeuteen tehty muutos muihin yhteisön jäsenvaltioihin sijoittautuneita velkojia syrjivä toimenpide, jota on pidettävä vaikutuksettomana, koska se on perustamissopimuksen 7 artiklan vastainen.

5 Vaikka yhteisöjen tuomioistuin ei perustamissopimuksen 177 artiklan yhteydessä voi antaa ratkaisua kansallisen lain pätevyydestä, sillä on kuitenkin toimivalta, toimiessaan yhteistyössä kansallisten tuomioistuinten kanssa, erotella kysymyksestä ne yhteisön oikeuteen liittyvät näkökohdat, joiden tulkinnan avulla kansallisen tuomioistuimen on mahdollista ratkaista sen käsiteltävänä olevat ongelmat.

6 Asiakirjoista ilmenee, että saksalaisessa tuomioistuimessa epävarmuutta herättäneen yksinkertaistamislain tarkoituksena on järkeistää maksumääräysmenettelyä tietokoneiden avulla. Koska tekninen tutkimus osoitti, että ulkomaan valuuttana annettujen velkojen ottaminen elektroniseen käsittelyjärjestelmään aiheuttaisi suuria vaikeuksia, Saksan viranomaiset päättivät periaatteessa rajoittaa maksumääräysmenettelyn soveltamisen Saksan valuuttana annettuihin velkoihin. Viranomaiset hyväksyivät kuitenkin poikkeuksen tähän sääntöön siltä osin kuin kyse on ulkomaisena valuuttana annettujen velkojen perimisestä sellaiselta velalliselta, joka on sijoittautunut tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevan 27.9.1968 tehdyn Brysselin yleissopimuksen sopimusvaltioiden alueelle, koska yleissopimuksen määräykset tekivät poikkeuksesta välttämättömän.

7 Lisäksi asiakirjoista ilmenee, että velkojat, jotka eivät voi hyödyntää yksinkertaistettua "Mahnverfahren"-menettelyä, voivat edelleen käyttää tavanomaisia muutoksenhakukeinoja. Myös velkojan, joka on "Mahnverfahren"-menettelyssä saanut maksukehotuksen, on käytettävä tavanomaisia muutoksenhakukeinoja velallisen esitettyä vastaväitteen.

8 Tässä tilanteessa kansallisen tuomioistuimen esittämä kysymys on käsitettävä siten, että siinä kysytään, ovatko perustamissopimuksen 7 artiklan määräykset ristiriidassa kansallisen siviiliprosessioikeuden säännöksen kanssa, jossa säädetään yksinkertaistetusta perintämenettelystä, jota kansalliselle alueelle sijoittautuneelta velalliselta ulkomaisena valuuttana annettua velkaa perivät velkojat eivät voi käyttää, mutta jossa annetaan kaikille jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille velkojille mahdollisuus periä velka tuomioistuimissa tavanomaisia menettelyitä noudattaen riippumatta siitä, minkä valuutan määräisenä velka on annettu.

9 ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklassa kielletään kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä perustamissopimuksen soveltamisalalla. Kyseisessä artiklassa kielletään sekä näkyvä, kansalaisuuteen perustuva syrjintä, että kaikki peitellyn syrjinnän muodot, joilla muita erottelevia perusteita käyttäen päädytään samaan tulokseen.

10 On selvää, että kansallinen lainsäädäntö, joka asettaa asian saattamiselle tuomioistuinkäsittelyyn edellytyksiä, jotka liittyvät valuuttaan, jonka määräisenä velka on annettu, voi asettaa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneet velkojat huonompaan asemaan verrattuna kansalliselle alueelle sijoittautuneisiin velkojiin, ja muodostaa näin yhteismarkkinoiden kaupallisille suhteille esteen, joka vaikuttaa pääasiassa muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin.

11 Väliintulijana tuomioistuinkäsittelyssä esiintynyt Saksan hallitus korosti, ettei tämän kaltainen lainsäädäntö voi aiheuttaa syrjintää, koska valuuttaan, jonka määräisenä velka on annettu, perustuva ero on asiallisin syin perusteltua, sillä Saksan lainsäädännössä tarkoitettu elektroninen käsittely "Mahnverfahren"-menettelyn yksinkertaistamiseksi ei sovellu ulkomaan valuuttoina annettujen velkojen käsittelyyn.

12 Peruste ei ole vakuuttava. Koska Saksan lainsäädäntö antaa mahdollisuuden "Mahnverfahrenin" käyttöön ulkomaan valuuttoina annettujen velkojen perinnässä muiden Brysselin yleissopimuksen sopimusvaltioiden alueelle sijoittautuneilta velallisilta ja koska tämän säännön täytäntöönpano edellyttää, kuten on todettu, näiden hakemusten käsittelyä manuaalisesti "Mahnverfahren"-menettelyn yhteydessä, kansalliselle alueelle sijoittautuneilta velallisilta perittävien ulkomaan valuuttana annettujen velkojen osalta ei voida vedota siihen, että kaikki tässä menettelyssä perittävät saatavat olisi voitava käsitellä elektronisesti.

13 Tämä päätelmä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa kokonaan. Erottelu, joka perustuu valuuttaan, jonka määräisenä velka on annettu ja jota sovelletaan ainoastaan yksinkertaistettuun perimismenettelyyn, ei ole edes epäsuorasti kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää, jos sopimuspuolet voivat vapaasti valita valuutan, jonka määräisenä velka annetaan ja jos tavanomaiset perimismenettelyt ovat toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneiden velkojien käytettävissä riippumatta valuutasta, jonka määräisenä velka on annettu.

14 Kysymykseen on siis vastattava, että perustamissopimuksen 7 artiklan määräykset eivät ole ristiriidassa sellaisen kansallisen siviiliprosessioikeuden säännöksen kanssa, jossa säädetään yksinkertaistetusta perintämenettelystä, jota kansalliselle alueelle sijoittautuneelta velalliselta ulkomaisena valuuttana annettua velkaa perivät velkojat eivät voi käyttää, mutta jossa annetaan kaikille jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille velkojille mahdollisuus periä velka tuomioistuimissa tavanomaisia menettelyitä noudattaen riippumatta siitä, minkä valuutan määräisenä velka on annettu.

Oikeudenkäyntikulut

15 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Saksan liittotasavallan hallitukselle ja Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikuluista.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on ratkaissut Amtsgericht Berlin-Schönebergin 24.11.1979 tekemällä päätöksellä esittämän kysymyksen seuraavasti:

ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan määräykset eivät ole ristiriidassa sellaisen kansallisen siviiliprosessioikeuden säännöksen kanssa, jossa säädetään yksinkertaistetusta perintämenettelystä, jota kansalliselle alueelle sijoittautuneelta velalliselta ulkomaisena valuuttana annettua velkaa perivät velkojat eivät voi käyttää, mutta jossa annetaan kaikille jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille velkojille mahdollisuus periä velka tuomioistuimissa tavanomaisia menettelyitä noudattaen riippumatta siitä, minkä valuutan määräisenä velka on annettu.