Investoinnin tavoitteena on tukea kroatialaisten yritysten digitalisaatiota tarjoamalla taloudellista tukea digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon niiden liiketoiminnassa. Tässä toimenpiteessä pk-yrityksille myönnetään avustuksia digitaalisten välineiden käyttöönottoon, digitaalisten taitojen vahvistamiseen ja innovatiivisten digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

A.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
1	C1.1.1. R1	M	Kroatian hallituksen hyväksymä strategia asetuksen pk-yritysalaan kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma	Strategian ja toimintasuunnitelman hyväksyminen				Q4	2022	Keskittyen ensisijaisesti sääntelyn taloudellisiin vaikutuksiin pk-yrityssektorilla MINGOR hyväksyy ministeriöitä koskevan sitovan sääntelypoliittisen strategian, jossa osoitetaan selkeästi hallinto- ja operatiiviset vastuut pakollisen pk-yritystestin suorittamisvaiheissa sääntelyprosessin aikana. Sääntelypoliittisen strategian perusteella hyväksytään toimintasuunnitelma asiaankuuluvien välineiden ja menetelmien täytäntöönpanon organisoimiseksi, suunnittelemiseksi, koordinoimiseksi ja seuraamiseksi asiasta vastaavissa ministeriöissä (ensisijaisesti pk-yritystestiä ja muita sääntelyn taloudellisia analyyseja varten, jos havaitaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia).
2	C1.1.1. R1-I1	M	Operatiivinen digitaalinen alusta maksujen maksamiseen	Digitaalinen alusta maksujen maksamiseen toiminnassa				Q2	2022	Perustetaan keskitetty maksualusta pakollisia maksuja varten uutena digitaalisena julkisena palveluna, jotta voidaan optimoida nykyinen hallinnollinen prosessi ja tarjota seuraavat toiminnot: (1) Luettelo maksuista, jotka elinkeinonharjoittajan on maksettava (2) Maksuaikataulu ja maksujen suorittamisen määräajat (3) Mahdollisuus maksujen suoraan maksamiseen verkossa (4) Yhteenveto maksetuista sitoumuksista.
3	C1.1.1. R1-I1	M	START-järjestelmien päivittäminen	START-alusta ja lisäpalvelut päivitetty				Q4	2024	Osakeyhtiöiden perustamista koskevaa digitaalista alustaa, jota kutsutaan START-alustaksi, on päivitettävä digitoimalla lisäpalveluja rekisteröintiä ja raportointia sekä olemassa olevien käynnistysjärjestelmien integrointia varten. Ensimmäiseen toimeen sisältyy investointeja, jotka perustuvat olemassa olevaan digitaaliseen alustaan nimeltä START osakeyhtiöiden perustamiseksi ja joiden avulla käyttäjät voivat rekisteröidä uusia yhtiöitä verkossa. Hänen toimensa on laajennettava START-alustan toimintoja palvelujen määrän lisäämiseksi, järjestelmän saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki uudet liiketoimintatiedot integroidaan yhteen tietokantaan. Toiseksi START-alustaan on lisättävä uusia toimintoja päivittämällä sitä ja linkittämällä se yritysrekisterin eri tietokantoihin, jotta hallinnolliseen menettelyyn on pääsy digitaalisen todentamisen avulla. Kolmanneksi on perustettava digitaalinen lisensointialusta (START Plus), jotta voidaan lisätä markkinoille pääsyn edellytysten läpinäkyvyyttä ja liiketoimintasääntöjen läpinäkyvyyttä.
4	C1.1.1. R1-I1	T	Fyysisten yhteyspisteiden perustaminen START-alustalle		Lukumäärä	0	20	Q4	2024	START-alustan käytön lisäämiseksi ja digitaalisten ja fyysisten alustojen kautta käynnistettyjen prosessien integroimiseksi paremmin on perustettava 20 uutta fyysistä yhteyspistettä START-alustalle.
5	C1.1.1. R1-I1	M	Kroatian tasavallan strategisia investointihankkeita koskevan lain, investointien edistämistä koskevan lain ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää valtiontukea koskevan lain mukaisten MINGORin kohdennettujen prosessien digitalisointi sekä JRPI-järjestelmän digitalisoinnin ja verkottumisen jatkaminen	MINGORin kohdennettujen prosessien digitalisointi				Q4	2024	Tämä välitavoite edellyttää strategisia investointihankkeita koskevan Kroatian lain, investointien edistämistä koskevan lain ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää valtiontukea koskevan lain täytäntöönpanoprosessien digitalisointia sekä yritysinfrastruktuurien yhteisen rekisterin (JRPI) digitalisoinnin ja verkostoitumisen jatkamista. Tämä edellyttää edellä mainittujen menettelyjen yksinkertaistamista, yrityksiä koskevan JRPI:n sähköisen tietokannan kehittämistä ja päivittämistä edelleen sekä digitaalisen alustan käyttöönottoa hakemusten jättämistä ja niihin pääsyä varten.
6	C1.1.1. R1-I2	T	Muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen vähentämistä koskevan vuoden 2020 toimintasuunnitelman täytäntöönpano		% (prosenttiosuus)	0	100	Q1	2022	Kroatian hallituksen toukokuussa 2020 hyväksymän vuoden 2020 muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen alentamista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano, joka sisältää 33 toimenpidettä muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen alentamiseksi ja 17 toimenpidettä ammattitutkintojen maksujen alentamiseksi, tuo suoria kustannussäästöjä yksityiselle sektorille.
7	C1.1.1. R1-I2	T	Talouden hallinnollisen taakan keventämiseksi laadittuihin toimintasuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpano vuosina 2018, 2019, 2020		% (prosenttiosuus)	61,02	95	Q4	2022	Toteutetaan vuosien 2018, 2019 ja 2020 toimintasuunnitelmissa yksilöityjä hallinnollisen rasituksen keventämistoimenpiteitä, joiden osuus suunnitellusta kustannusten vähentämisestä on vähintään 95 prosenttia. Hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevilla toimintasuunnitelmilla on optimoitava ja digitalisoitava hallinnolliset prosessit, jotka on määritelty kaikkein raskaimmiksi yksityiselle sektorille. Kaikki rasitusta keventävät toimenpiteet on toteutettava yhteistyössä elinkeinoelämän, kauppakamarien ja ammattialajärjestöjen edustajien kanssa.
8	C1.1.1. R1-I2	M	Pk-yritysten vaikutustenarviointitestin digitalisointi kehittämällä digitaalinen alusta koordinaattoreiden yhteistyötä, verkkokoulutusta ja keskinäistä viestintää varten	Digitaalinen alusta toiminnassa				Q4	2023	Tietoteknisten konsulttipalvelujen käytöllä on kehitettävä ja perustettava digitaalinen alusta pk-yritystestin täytäntöönpanoa varten. Foorumi koostuu pk-yritystestien tietoteknisestä tietokannasta ja vaikutustenarvioinnin laskennassa käytettävien standardoitujen arvojen tietokannasta, ja sen on mahdollistettava laskettujen vaikutusten järjestelmällinen seuranta ja seuranta, analyysiraportit ja vaikutussimulaatiot. Foorumin erottamattoman osan on tietokannan lisäksi muodostettava portaali, joka on tarkoitettu parempaa sääntelyä koskevan verkoston muodostavien kansallisten asiantuntijoiden keskinäiseen viestintään ja kokemusten vaihtoon. Kaikki toimet toteutetaan teknisen avun hankkeiden (YTE) kautta.
9	C1.1.1. R1-I2	T	Muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen alentamista koskevan uuden toimintasuunnitelman toimien täytäntöönpano		Lukumäärä (euroa)	0	132 722 808	Q4	2023	Tärkeä tekijä liiketoimintaympäristön arvioinnissa ovat erilaiset maksut veronluonteisten maksujen ja hallinnollisten maksujen muodossa. Kaikki julkisen sääntelyn säännöksistä johtuvat maksut, joita yritykset maksavat keskushallinnon elimille, paikallis- ja alueviranomaisille tai muille julkista valtaa käyttäville elimille, on analysoitava ja otettava huomioon. Veronluonteisista ja muista kuin veroluonteisista maksuista yrityksille aiheutuvaa rasitetta vähentävien toimenpiteiden toteuttaminen uudessa/toisessa verojen ja muiden maksujen alentamista koskevassa toimintasuunnitelmassa johtaa vähintään 132 722 808 euron välittömään kustannussäästöön.
10	C1.1.1. R1-I2	T	Yrittäjien hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevassa uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen ensimmäisten toimenpiteiden täytäntöönpano		Lukumäärä (euroa)	0	132 722 808	Q4	2024	Hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevan uuden/viidennen toimintasuunnitelman laatimisella jatketaan yksityiselle sektorille raskaimmiksi katsottujen hallinnollisten prosessien optimointia ja digitalisointia. Se tarjoaa yrityksille suotuisamman oikeudellisen ja hallinnollisen ympäristön jatkamalla sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla vähennetään taakkaa, yksinkertaistetaan ja tehdään liiketoiminnasta halvempaa. Talouden hallinnollisen taakan keventämistä koskevassa uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon on kevennettävä yrittäjien taakkaa vähintään 132 722 808 eurolla. Toimenpiteiden täytäntöönpano varmistetaan talous- ja kestävän kehityksen ministeriön ja digitaalisen yhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskusviraston välisellä yhteistyöllä.
11	C1.1.1. R1-I2	T	Uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toisen toimenpidekokonaisuuden täytäntöönpano yrittäjien hallinnollisen taakan vähentämiseksi edelleen		Lukumäärä (euroa)	132 722 808	265 445 617	Q4	2025	Talouden hallinnollisen taakan vähentämistä koskevassa uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon on vähennettävä yrittäjien taakkaa vähintään 132 722 808 euroa verrattuna vuoden 2024 neljänteen neljännekseen asetettuun tavoitteeseen.
12	C1.1.1. R2	T	Asiantuntijapalveluja koskevien vähintään 50 sääntelyvaatimuksen yksinkertaistaminen tai poistaminen		Lukumäärä	250	300	Q4	2024	Tavoitteeseen on sisällyttävä vähintään 50:n asiantuntijapalveluja koskevan sääntelyvaatimuksen yksinkertaistaminen tai poistaminen kokonaan palvelumarkkinoiden vapauttamista koskevien toisen ja kolmannen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon perusteella, mukaan lukien asianajajien, notaarien, veroneuvojien, tilintarkastajien, farmaseuttien ja apteekkien, fysioterapeuttien, arkkitehtien, insinöörien ja matkaoppaiden ammatit, ottaen huomioon teknisen avun hankkeen suositukset yhteistyössä Maailmanpankin kanssa sekä suositukset, jotka koskevat - ammattikamarien rekisteröinti- ja jäsenyyskulut; - hajanaiset yksinoikeudet yksittäisissä ammateissa (esim. arkkitehdit ja insinöörit) - Jatkotutkinnon suorittaminen (esim. arkkitehdit ja insinöörit) - Omistus- ja johto-osuuksia tai äänioikeutta koskevat veroneuvojia koskevat rajoitukset.
13	C1.1.1. R3	M	Strategisten puitteiden luominen yksityisten investointien edistämiseksi	Hyväksytään toimintasuunnitelma investointien lisäämiseksi ja digitaalisen alustan käyttöönottamiseksi, jotta voidaan koordinoida ja varmistaa investointien tehokas edistäminen ja tukeminen kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti.				Q4	2024	Perustetaan analyysien ja suositusten perusteella yksityisten investointien edistämistä koskeva strateginen kehys, johon kuuluvat investointien edistämistä koskevan kansallisen suunnitelman 2023–2030, investointien edistämistä koskevan toimintasuunnitelman 2023–2028 ja investointien edistämistä koskevan uuden lain voimaantulon hyväksyminen ja julkaiseminen sekä operatiivisen digitaalisen alustan käyttöönotto koordinointia ja tehokasta kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten investointien edistämistä ja tukemista varten. Välitavoitteeseen on sisällyttävä kolme analyyttistä tutkimusta: esitetään i) institutionaalisen toimintaympäristön uudelleentarkastelu, ii) ulkomaisten suorien sijoitusten vaikutusten arviointi ja iii) suositukset sääntelyyn liittyvistä, institutionaalisista muutoksista ja verokannustimien suunnittelusta; strategisen kehyksen hyväksyminen, mukaan lukien toimintasuunnitelma, ja digitaalisen alustan perustaminen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Strategisen kehyksen odotetaan varmistavan politiikan johdonmukaisuuden ja koordinoinnin investointien edistämisestä ja helpottamisesta vastaavien eri ministeriöiden ja instituutioiden välillä, maksimoivan investointien vaikutuksen tuottavuuteen, työpaikkojen luomiseen ja aluekehitykseen sekä tukevan Kroatian digitaalista siirtymää ja ilmastosiirtymää.
14	C1.1.1. R4-I1	M	Sellaisten ympäristöystävällisiin toimintoihin suunnattuja investointeja koskevien rahoituspyyntöjen julkaiseminen, joissa hakijoille ja hankkeille on vahvistettu tukikelpoisuuskriteerit (mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskevat kriteerit)	Avustusehdotuspyyntöä koskevan ilmoituksen julkaiseminen				Q2	2022	Käynnistetään ehdotuspyyntöjä avustuksista, joilla tuetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten vihreää siirtymää kohti energiatehokasta taloutta. Avustuksilla tuetaan vihreiden teknologioiden kehittämistä ja soveltamista yritysten liiketoimintaprosesseissa kielteisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi, kestävän tuotannon edistämiseksi, työllisyyden lisäämiseksi kestävämmissä työpaikoissa ja paikallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi (EU:n luokitusjärjestelmän mukaisesti). Valinta-/tukikelpoisuusperusteissa on otettava huomioon elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteissä VI ja VII olevien sovellettavien tukitoimialojen vaatimukset ja varmistettava, että tuetut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista. Tällä toimenpiteellä ei tueta investointeja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin. Avustuksilla tuetaan yksityisen sektorin yritysten investointeja, joiden tavoitteena on - Hankkeet, joissa keskitytään kiertotalouteen sisällyttämällä resurssitehokkuusnäkökohdat tuotteiden tuotantoon ja elinkaareen, mukaan lukien primaari- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta, ja/tai - Energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautuminen ja näiden teollisuudenalojen päästöjen merkittävä vähentäminen muun muassa demonstroimalla innovatiivisia vähäpäästöisiä teknologioita.
15	C1.1.1. R4-I1	T	Varojen myöntäminen pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille ympäristöystävällisiin toimintoihin tehtäviin investointeihin		Lukumäärä	0	290	Q3	2025	Sopimukset, jotka on allekirjoitettu vähintään 250 pk-yrityksen ja vähintään 40 midcap-yrityksen kanssa varojen myöntämiseksi välitavoitteessa #14 vahvistettujen tukikelpoisuus-/valintakriteerien mukaisesti.
16	C1.1.1. R4-I2	M	Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten investointeja tukevan rahoitusvälineen perustaminen	Sopimukset, jotka on julkaistu i) asianomaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HAMAG BICROn välillä sekä ii) asianomaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HBORin välillä suotuisten rahoitusehtojen tarjoamiseksi investoinneille ja käyttöpääomalle, jotka ovat tarpeen investointien toteuttamiseksi ja/tai talouden toimijoiden toiminnan laajentamiseksi.				Q1	2022	Toimenpiteellä kannustetaan mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan, hankkimaan nykyaikaisia koneita ja laitteita ja lisäämään tuotanto- ja palvelukapasiteettia sekä toteuttamaan vihreää siirtymää koskevia toimenpiteitä (kuten vihreän teknologian käyttöönotto, kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien käyttöönotto, uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus). Tällä toimenpiteellä ei tueta investointeja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin. Toimenpide koostuu neljästä rahoitusvälineestä: 1) Kroatian pk-yritys-, innovointi- ja investointiviraston (HAMAG BICRO) suorat enintään 100 000 euron mikroluotot yrityksille, joilla on vaikeuksia saada liikepankkilainoja enintään kymmeneksi vuodeksi edullisin koroin ja pienemmin lainavakuusvaatimuksin. Tästä rahoitusvälineestä odotetaan saatavan rahoitusta 49 816 843 euroa (375 744 000 Kroatian kruunua). Vähintään 9 519 695 euroa (71 726 143 kruunua) osoitetaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien tukemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen pk-yrityksissä, 7 916 199 euroa (59 644 601 kruunua) käytetään pk-yritysten auttamiseen niiden toiminnan digitalisoinnissa ja loput 32 380 949 euroa (243 974 260 kruunua) osoitetaan investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Tätä rahoitusvälinettä hallinnoidaan erillään HAMAG BICROn muista välineistä sen varmistamiseksi, että tästä välineestä pääoman takaisinmaksun kautta mahdollisesti käyttämättä jääneet varat tai takaisin saadut varat käytetään samanlaisiin tarkoituksiin ja samoin tukikelpoisuusehdoin ympäristövaikutusten osalta. 2) Kroatian jälleenrakennus- ja kehityspankin (HBOR) yli 100 000 euron suorat lainat tietyille kohderyhmille, kuten startup-yrityksille, nuorille yrittäjille, naisyrittäjille, investoinneille epäsuotuisille, taloudellisesti vähemmän kehittyneille alueille ja TKI:lle, joilla ei suuremman riskin vuoksi ole mahdollisuutta saada pankkirahoitusta edullisin koroin ja pienemmin lainavakuusvaatimuksin. Tästä rahoitusvälineestä odotetaan saatavan rahoitusta 66 361 404 euroa (500 000 000 kruunua). Vähintään 12 681 260 euroa (95 546 955 kruunua) osoitetaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien tukemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen pk-yrityksissä, 10 545 231 euroa (79 453 045 kruunua) käytetään pk-yritysten auttamiseen niiden toiminnan digitalisoinnissa ja loput 43 134 913 euroa (325 000 000 kruunua) osoitetaan investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Tätä rahoitusvälinettä on hallinnoitava erillään muista HBOR-instrumenteista sen varmistamiseksi, että kaikki käyttämättömät varat tai tästä instrumentista pääoman takaisinmaksun kautta takaisin saatavat varat käytetään samaan tarkoitukseen ja samoin tukikelpoisuusehdoin ympäristövaikutusten osalta. 3) HAMAG BICROn korkotuen perustaminen olemassa olevia HAMAG BICRO -takausvälineitä käyttäville mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyjen pankkilainojen lainaehtojen helpottamiseksi. Tästä rahoitusvälineestä odotetaan saatavan rahoitusta 3 272 281 euroa (24 655 001 kruunua). Vähintään 625 313 euroa (4 711 421 kruunua) osoitetaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien tukemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen pk-yrityksissä, 519 985 euroa (3 917 827 kruunua) käytetään pk-yritysten auttamiseen niiden toiminnan digitalisoinnissa ja loput 2 126 983 euroa (16 025 753 kruunua) osoitetaan investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. 4) Perustetaan HBOR:n korkotukirahasto helpottamaan olemassa olevia HBOR-luottovälineitä käyttäville mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyjen pankkilainojen lainaehtoja. Tästä rahoitusvälineestä odotetaan saatavan rahoitusta 26 544 562 miljoonaa euroa (200 000 000 kruunua). Vähintään 5 072 504 euroa (38 218 782 kruunua) osoitetaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien tukemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen pk-yrityksissä, 4 218 093 miljoonaa euroa (31 781 218 kruunua) käytetään pk-yritysten auttamiseen niiden toiminnan digitalisoinnissa ja loput 17 253 965 miljoonaa euroa (130 000 000 kruunua) osoitetaan investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Vihreää siirtymää edistäville hankkeille suunnitellaan suotuisampia lainaehtoja kuin hankkeille, joissa ei keskitytä vihreään siirtymään. Näiden rahoitusvälineiden yhdistäminen muista EU:n tai kansallisista lähteistä saatavaan rahoitukseen on sallittua edellyttäen, että investoinnille ei myönnetä päällekkäistä rahoitusta. Kaikkien neljän rahoitusvälineen sijoituspolitiikalla on varmistettava tämän toimenpiteen nojalla tuettuja liiketoimia koskevien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Toimenpiteen kokonaismäärästä: i) vähintään 27 898 772 euroa osoitetaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien ja resurssitehokkuuden tukemiseen pk-yrityksissä olettaen, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen käytetään vähintään 11 128 934 euroa; ii) 23 199 509 euroa osoitetaan pk-yritysten tukemiseen toimintojen digitalisoinnissa; iii) 94 896 808 euroa osoitetaan investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä.
17	C1.1.1. R4-I2	T	Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat/korkotuet		Lukumäärä	0	750	Q2	2026	HAMAG BICRO myöntää 750 lainaa/korkotukea mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.
18	C1.1.1. R4-I2	T	Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat/korkotuet		Lukumäärä	0	350	Q2	2026	HBOR myöntää 350 lainaa/korkotukea mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.
19	C1.1.1. R4-I3	M	Rahoitusvälineen perustaminen markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten ja suurten yritysten investointien tukemiseksi	Toimivaltaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HBORin välinen sopimus suotuisista (kannustavista) rahoitusehdoista ja takuista investoinneille ja käyttöpääomalle, jotka ovat tarpeen investointien tekemiseksi ja/tai taloudellisen toiminnan laajentamiseksi.				Q1	2022	Perustetaan uusi takuurahasto, joka on suunnattu midcap-yrityksille ja suurille yrityksille ja jonka tarkoituksena on myöntää yksittäisiä tai portfoliotakauksia investointilainoille ja käyttöpääomalainoille, joita tarvitaan investointien toteuttamiseen sekä midcap-yritysten ja suurten yritysten kasvuun. Yleistakuurahaston kokonaismäärärahat ovat 59 633 685 euroa. Käyttämättömät varat tai tästä välineestä pääoman takaisinmaksun kautta takaisin saatavat varat on käytettävä samaan tarkoitukseen ja samoin tukikelpoisuusehdoin ympäristövaikutusten osalta. Uusien investointien ja liiketoiminnan kasvun edistämiseksi perustetaan markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille ja suurille yrityksille myönnettyjen lainojen korkotukirahasto, jonka kokonaismäärärahat ovat 46 544 562 euroa. Ehdotettuihin toimenpiteisiin kuuluu yhteistyö rahoituksen välittäjien (pankkien ja leasing-yritysten) kanssa yksityisen sektorin velkaantumisvaikutuksen aikaansaamiseksi. Molemmilla rahoitusvälineillä on varmistettava tämän toimenpiteen nojalla tuettuja liiketoimia koskevien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Tällä toimenpiteellä ei tueta investointeja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin. Tuensaajien, jotka ovat edellisen tilikauden aikana saaneet yli 10 prosenttia tuloistaan poissulkemisluetteloon sisältyvistä toiminnoista tai varoista, on hyväksyttävä ja julkaistava vihreää siirtymää koskevat suunnitelmat. Toimenpiteen kokonaismäärästä: i) vähintään 26 544 562 euroa osoitetaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien ja resurssitehokkuuden tukemiseen midcap-yrityksissä ja suurissa yrityksissä olettaen, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen käytetään vähintään 10 617 824 euroa; ii) 79 633 685 euroa osoitetaan investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä Rahoitusvälineitä on käytettävä investointeihin uusiin, ajantasaisiin ja kehittyneisiin teknologioihin (koneet ja laitteet), liiketoimintakapasiteetin laajentamiseen ja vahvistamiseen (valmistus- ja palvelulaitosten ja -kapasiteetin laajentaminen) siten, että etusijalle asetetaan uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen, ympäristönsuojeluun sekä tuotanto-, hankinta- ja myyntiprosessien digitalisointiin liittyvät hankkeet.
20	C1.1.1. R4-I3	T	Myönnettyjen hankkeiden lukumäärä midcap-yrityksille ja suurille yrityksille		Lukumäärä	0	75	Q2	2026	Vähintään 75 hanketta (yhteensä vähintään 331 807 021 euroa) midcap-yrityksiä ja suuria yhteisöjä, joiden tukena on investointeja varten takuurahaston elpymis- ja palautumistukivälineen takauksia/tukia ja hankkeita varten toimivia rahastoja.
21	C1.1.1. R4-I4	M	Rahoitusvälineen perustaminen julkisyhteisöjen edullisempaa rahoitusta varten	Toimivaltaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HBORin välinen sopimus, joka sisältää toimien ja tuensaajien tukikelpoisuus- ja soveltuvuuskriteerit				Q2	2022	Taloudellinen tuki valtion omistamille yrityksille ja laitoksille tai paikallis-, alue- ja aluehallinnon yksiköille suotuisin ehdoin investointien edistämiseksi i) tarvittavaan taloudelliseen, kunnalliseen, liikenne- ja sosiaaliseen infrastruktuuriin ja ii) investointeihin uusiin teknologioihin ja järjestelmiin, jotka ovat tarpeen julkisen sektorin yksiköiden tehokkuuden lisäämiseksi, jotta voidaan parantaa julkisten palvelujen laatua ja vähentää julkisen sektorin rahoituksen kustannuksia. Toimenpiteeseen on sisällyttävä myös investointeja julkisen sektorin vihreän siirtymän hankkeisiin, kuten vihreän teknologian käyttöönottoon, kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoon, uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen. Rahoitusvälineillä on varmistettava tämän toimenpiteen nojalla tuettavien tuensaajien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista koskevaa vaatimusta sekä vaatimusta, jonka mukaan tuensaajien, jotka ovat edellisen varainhoitovuoden aikana saaneet yli 10 prosenttia tuloistaan poissulkemisluetteloon sisältyvistä toiminnoista tai varoista, on hyväksyttävä ja julkaistava vihreän siirtymän suunnitelmat. Tällä toimenpiteellä ei tueta investointeja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin. Toimenpiteeseen osoitetusta 26 544 562 euron kokonaismäärästä (200 000 000 Kroatian kruunua) i) vähintään 7 963 368 euroa tai 30 prosenttia on kohdennettava ympäristöystävällisten tuotantoprosessien ja resurssitehokkuuden tukemiseen julkisella sektorilla olettaen, että vähintään 3 185 347 euroa käytetään kasvihuonekaasujen vähentämiseen; ii) 18 581 193 euroa osoitetaan investointeihin, joilla pyritään parantamaan infrastruktuurin kestävyyttä ja laatua. Varojen jakaminen määritellään sekä HBOR-sopimuksessa että rahoituksen välittäjien (pankkien ja leasing-yhtiöiden) kanssa tehtävissä sopimuksissa.
22	C1.1.1. R4-I4	T	Julkisen sektorin hankkeisiin myönnetyt luotot		Lukumäärä	0	132 722 808	Q2	2026	HBOR myöntää tuettuja lainoja julkisen sektorin hankkeisiin vähintään 132 722 808 euroa.
444	C1.1.1. R4-I5	M	Strategisia digitaalisia investointeja ja strategisia vihreitä investointeja koskeva investointipolitiikka	Sijoituspolitiikan hyväksyminen				Q4	2025	HBORin uuden sijoituspolitiikan hyväksyminen oman lisäpääoman käyttöä varten. Investointipolitiikalla varmistetaan, että 74 303 410 euroa lisäpääomasta osoitetaan sellaisten strategisten vihreiden investointien tukemiseen, jotka ovat linjassa niiden tukitoimialojen kanssa, joille on määritetty 100 prosentin ilmastokerroin asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti, ja joihin voi sisältyä muun muassa tuki uudelle kapasiteetille, joka on I)verkkoon asennetut ja liitetyt tuulienergian uusiutuvat energialähteet. Tukikelpoisia ovat myös hybridihankkeet, joihin liittyy energian varastointia. II)asennetut ja verkkoon liitetyt aurinkosähkön uusiutuvat energialähteet. Tukikelpoisia ovat myös hybridihankkeet, joihin liittyy energian varastointia. III)verkkoon asennetut ja liitetyt uusiutuvat energialähteet (lukuun ottamatta tuulisähköä mutta myös geotermistä energiaa). Kun kyseessä on geoterminen energia, poraukseen ei saa sisältyä öljyn tai kaasun etsintää tai talteenottoa. Laitteita ei saa ostaa tai käyttää tällaisiin tarkoituksiin. On varmistettava, että metaanipäästöt minimoidaan ja että ne jäävät selvästi alle 20 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuotuisen kynnysarvon. On myös varmistettava, että geoterminen poraus ei vaikuta haitallisesti veden niukkuuteen ja laatuun. Investointipolitiikalla varmistetaan, että 203 094 958 euroa lisäpääomasta osoitetaan sellaisten strategisten digitaalisten investointien tukemiseen, jotka ovat yhdenmukaisia niiden tukitoimialojen kanssa, joille on asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI vahvistettu 100 prosentin digitaalinen kerroin, mihin voi sisältyä muun muassa tuki yritysten digitalisoinnille, mukaan lukien sähköinen kaupankäynti, sähköinen liiketoiminta ja verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaali-innovointikeskittymät, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, B2B.
445	C1.1.1. R4-I5	M	Pääomanlisäys strategisiin digitaalisiin investointeihin ja strategisiin vihreisiin investointeihin	Siirtotodistus				Q2	2026	Kroatia siirtää 277 398 368 euroa HBOR:lle oman pääoman lisäämiseksi. Elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnin muodostavan HBOR-pääomasijoituksen lisäksi Kroatian on toimitettava 31 päivään elokuuta 2026 mennessä raportti toimista, jotka HBOR on toteuttanut investointipolitiikan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimet, jotka on toteutettu niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita oman pääoman lisäyksellä odotetaan alun perin tuettavan, sekä odotetut toimet kyseisten tuotteiden täytäntöönpanemiseksi edelleen.
23	C1.1.1. R5-I1	M	Oman pääoman ehtoisen ja oman pääoman luonteisen rahoitusvälineen perustaminen	toimivaltaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HBORin välillä julkaistu sopimus riskipääomarahastoihin tehtävistä sijoituksista, yhteistyössä EIR:n kanssa kehitettyjen olemassa olevien pääomasijoitusrahastojen lisäämisestä ja/tai uusien rahastojen ja/tai yhteissijoitusten kehittämisestä				Q4	2022	Osana nykyistä yhteistyötä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa HBOR perustaa rahoitusvälineen, jonka tarkoituksena on lisätä Kroatian markkinoilla toimivien pääomasijoitusrahastojen ja riskipääomarahastojen kokoa tai saavuttaa niiden enimmäiskoko sekä perustaa uusia rahastoja ja/tai yhteissijoituksia. Yksityiset pääomasijoitusrahastot ja riskipääomarahastot perustetaan siten, että yksityisten sijoittajien osuus on 30 prosenttia suhteessa yksittäisen rahaston tavoitekokoon. Rahoitusvälineillä on varmistettava tämän toimenpiteen nojalla tuettavien tuensaajien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista koskevaa vaatimusta sekä vaatimusta, jonka mukaan tuensaajien, jotka ovat edellisen varainhoitovuoden aikana saaneet yli 10 prosenttia tuloistaan poissulkemisluetteloon sisältyvistä toiminnoista tai varoista, on hyväksyttävä ja julkaistava vihreää siirtymää koskeva suunnitelma. Tällä toimenpiteellä ei tueta investointeja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin. Kaikki toiminta suunnataan ”taloudellisesti elinkelpoisiin” hankkeisiin, joiden taloudellisen elinkelpoisuuden rahastoyhtiöt määrittävät EIR:n ja HBOR:n vahvistaman sijoituspolitiikan mukaisesti. Investointia toteuttaessaan HBOR varmistaa, että varoja käytetään toimenpiteen kuvauksessa kuvattujen rajojen sekä rahoitusvälineessä pk-yrityksille, midcap-yrityksille ja suurille yhteisöille kuvatun poissulkemisluettelon mukaisesti.
24	C1.1.1. R5-I1	T	Oman pääoman ehtoisiin ja oman pääoman luonteisiin instrumentteihin tehdyt sijoitukset		Lukumäärä	0	29 862 632	Q2	2026	HBOR (yhteissijoituksena EIR:n kanssa) on tehnyt pääomarahastojen/riskipääomarahastojen kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden määrä on välttämätön, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Kroatia siirtää 29 862 632 euroa HBOR:lle tukivälinettä varten.
25	C1.1.1. R6	M	Muutokset oikeudelliseen kehykseen	Sähköisiä tiedotusvälineitä koskevan lain sekä tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lain voimaantulo				Q2	2022	Sähköisiä tiedotusvälineitä koskevaan lakiin ja tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevaan lakiin tehtävillä muutoksilla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksiä niiden sopeuttamisessa digitaalisiin sisämarkkinoihin ja uuteen EU:n ja Kroatian sääntelykehykseen, vahvistetaan valmiuksia mukautua uusiin liiketoimintaedellytyksiin ja muuttaa ne nopeasti uusiksi liiketoimintaedellytyksiksi, saavutetaan kilpailukykyä ja hyödynnetään markkinoiden potentiaalia.
26	C1.1.1. R6-I1	T	Investoinnit kulttuurialan ja luovien toimialojen muutokseen ja kilpailukykyyn		Lukumäärä	0	100	Q2	2026	Vähintään 100 tukitoimenpidettä, jotka on myönnetty mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja muille kulttuurialan ja luovien toimialojen oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille, jotta voidaan vahvistaa niiden valmiuksia mukautua digitaalisten sisämarkkinoiden uuteen sääntely- ja lainsäädäntökehykseen sekä luoda, edistää ja jakaa uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja.
27	C1.1.1. R6-I2	M	Faktantarkistusjärjestelmän perustaminen	Käytössä oleva faktantarkistusjärjestelmä				Q2	2026	Sähköisen median viraston toteuttamiin investointeihin sisältyvät seuraavat: -kehitetään keskitetty foorumi faktantarkistusorganisaatioita koskevalle yhteistyölle, -allekirjoittamalla sopimuksia sellaisten julkisella ehdotuspyynnöllä valittujen organisaatioiden kanssa, jotka myöntävät avustuksia faktantarkistushankkeisiin, ja -tietokannan kehittäminen mediayritysten omistusoikeuden alaisten tietojen ja rahoituslähteiden julkaisemista varten.
28	C1.1.2. R1	M	T & K-toimintaa koskevan oikeudellisen kehyksen muuttaminen ja täydentäminen; D-verokannustin	Tutkimus- ja kehityshankkeille myönnettävästä valtiontuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo				Q4	2024	T&D-toimintaan investoivien yritysten määrän lisäämiseksi ja T&D-toimintaan tehtävien yksityisten investointien lisäämiseksi on tehtävä analyysi nykyisestä T&D-verokannustinjärjestelmästä. T&amp-toimintaa koskevan oikeudellisen kehyksen muutokset, T&amp-verokannustimet, joilla kannustetaan yksityistä sektoria lisäämään T&amp-investointiensa intensiteettiä, T&amp-investointien edunsaajien määrän lisääminen, T&amp-verokannustimet, menettelyjen yksinkertaistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen sekä avoimuuden ja saatavuuden parantaminen tulevat voimaan. Valtiontukilakiin tehtävät muutokset on tehtävä nykyisen verokannustinjärjestelmän asianmukaisuudesta ja tehokkuudesta tehdyn analyysin tulosten perusteella, ja niihin on otettava mukaan asiaankuuluvat sidosryhmät, erityisesti MFIN ja Verohallinto. MINGOR valmistelee lakimuutokset ja saattaa ne parlamentin käsittelyyn.
29	C1.1.2. R2-I2	T	Pk-yritysten tukeminen hallinnointivalmiuksien parantamisessa		Lukumäärä	0	150	Q4	2025	Vähintään 150 pienelle ja keskisuurelle yritykselle on annettava yritysneuvontaa niiden johtamisvalmiuksien parantamiseksi, kuten koulutusta tai yksilöllistä yritysmentorointia.
30	C1.1.2. R2-I3	T	Tuen myöntäminen aloittelevien yritysten kasvun edistämiseksi huipputeknologian ja osaamisen aloilla		Lukumäärä	0	141	Q2	2025	Tuen myöntäminen hanke-ehdotusten arvioinnin perusteella ehdotuspyynnön ”käynnistystuki, jota ei makseta takaisin” mukaisesti. Tavoitteena on edistää startup-yritysten kasvua esikaupallisessa vaiheessa huipputeknologian ja osaamisen aloilla tukemalla tuotekehitystä, lisäämällä tuotantokapasiteettia ja investointivalmiutta siten, että vähintään 141 startup-yritystä hyötyy myönnetystä tuesta. Tähän sisältyvät päivittäminen, suunnittelu, suorituskyvyn validointi, markkinoiden validointi, testaus, pilottituotantolinjojen kehittäminen, teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja ulkoiset palvelut, joilla pyritään kehittämään innovatiivinen idea, sekä rahoitustarpeiden lieventämistä ja riskinarviointia koskeva koulutus. Rahoitettuihin toimiin voi sisältyä myös osa kustannuksista, jotka aiheutuvat pääsystä maailmanlaajuisiin yritysverkostoihin tai klustereihin, uusien markkinointivälineiden käyttöönotosta ja pääsystä uusille markkinoille. Tukikelpoisiin edunsaajiin kuuluvat innovatiiviset pk-yritykset, jotka eivät ole syntyneet sulautuman tuloksena ja jotka kuuluvat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen innovatiivisen pk-yrityksen määritelmän piiriin enintään viiden vuoden ajan rekisteröinnistä.
31	C1.1.2. R2-I4	T	Tuetaan startup-yritysten kasvua perustamalla Accelerator-ohjelma.		Lukumäärä	0	120	Q2	2026	Accelerator-ohjelmasta tarjotaan mentorointia, investointitukea ja sijoittajaverkostoihin pääsyä vähintään 120 startup-yritykselle vähintään kolmen kuukauden aikana.
32	C1.1.2. R2-I5	T	Innovaatioiden kaupallistamishankkeiden tukeminen		Lukumäärä	0	95	Q4	2024	Tuen myöntäminen vähintään 95 pienelle ja keskisuurelle yritykselle, joilla on pitkälle kehitettyjä innovaatiohankkeita (teknisen valmiuden taso 7 tai korkeampi), kotimarkkinoille tuotuun innovatiiviseen tuotteeseen liittyvän markkinointi-, myynti- ja jakelutoiminnan kaupallistamiseksi ja kansainvälistämiseksi. Tällä kohdennetulla investoinnilla tuetaan kehittyneen tuotteen tai palvelun mukauttamista ja sen markkinoille saattamisen valmistelua. Kehitetyn tuotteen mukauttamiseen soveltuvia toimia ovat muun muassa lisätestaus ja testitulosten integrointi lopputuotteeseen, neuvontapalvelut, valmiuksien kehittäminen, toteutettavuustutkimusten tarkastukset, tuotesuunnittelu ja teollis- ja tekijänoikeuksien suoja. Tukikelpoisia toimia tuotelanseerausten valmistelemiseksi ovat liiketoimintasuunnitelman tai markkinointisuunnitelman valmistelu tai tarkistaminen, markkinatutkimus ja testaus, tuotetestaus potentiaalisten asiakkaiden kanssa, tuotannon valmistelu ja investoinnit nollasarjatuotteisiin sekä operatiiviset markkinointitoimet. Sillä tuetaan pk-yrityksiä kypsissä innovointihankkeissa, jotka ovat lähellä markkinoille saattamista ja joiden odotetaan asettavan etusijalle vihreää siirtymää edistävät ehdotukset.
33	C1.1.2. R3-I2	T	Avustussetelien muodossa myönnettävä tuki		Lukumäärä	0	1 500	Q2	2026	Vähintään 1 500 pk-yritystä hyötyy digitalisaation tukiseteleistä. Arvoseteleillä on autettava työntekijöitä parantamaan digitaalisia taitoja, myös pilviteknologioihin liittyviä taitoja, testaamaan ideoiden ja suunnittelustrategioiden kestävyyttä mahdollista digitaalista muutosta varten, hankkimaan digitaalisia markkinointipalveluja, lisäämään kyberturvallisuutta ottamalla käyttöön järjestelmän turvallisuustarkastuksia tai kehittämään tai ottamaan käyttöön monimutkaisia digitaalisia tuotteita ja palveluja.
34	C1.1.2. R3-I3	T	Avustustuki kroatialaisten pk-yritysten digitalisaatioon		Lukumäärä	0	360	Q2	2026	Sopimukset on allekirjoitettava vähintään 360 pk-yrityksen kanssa, jotka myöntävät avustuksia yritysten digitalisointihankkeisiin. Tukikelpoiseen yritysten digitalisointihankkeeseen on sisällyttävä seuraavat: i) liiketoiminnan muutosta tukeva digitaalinen ratkaisu tai teknologia; tai ii) digitaalisiin valmiuksiin tähtäävät toimet.

A.3. Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus C1.1.1 R5 – Pääomamarkkinoiden monipuolistaminen ja vaihtoehtoisen rahoituksen saatavuuden parantaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on luoda strategiset puitteet ja toimia kansallisten pääomamarkkinoiden kehittämiseksi. Uudistuksessa hyväksytään strategia ja sen jälkeen toimintasuunnitelma.

Uudistus C1.1.1 R7 – Kestävän rahoituksen tukifoorumin perustaminen

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusalan panosta vihreään siirtymään ja tukea sitä kestävää rahoitusta koskevien sääntelyvaatimusten täytäntöönpanossa. Toimenpide koostuu toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja sidosryhmäfoorumin perustamisesta.

Investointi C1.1.1. R4-I6-investoinnit – oman pääoman sijoittaminen HBORiin strategisten puolustus- ja turvallisuusinvestointien tukemiseksi

Tällä toimenpiteellä pyritään tukemaan Kroatian talouden kasvupotentiaalia mukauttamalla rakenteellisesti saatavilla olevan julkisen tuen tasoa, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja tehottomuuteen taloudessa puolustuksen ja turvallisuuden alalla.

Toimenpide koostuu 133 214 015 euron pääomasijoituksesta Kroatian rakenneuudistus- ja kehityspankkiin (HBOR).

HBOR ottaa käyttöön uuden sijoituspolitiikan lisäpääoman käyttöä varten. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä kuvaus rahoitustuotteesta tai -tuotteista sekä odotetusta tukikelpoisten lopullisten edunsaajien tyypistä, jota oman pääoman lisäyksellä odotetaan alun perin tuettavan, mukaan lukien kunkin rahoitustuotteen odotettu toteutusaikataulu ja odotettu määrä. HBOR käyttää oman pääoman lisäykseen samaa tarkastus- ja valvontajärjestelmää, josta komissio antoi myönteisen arvion asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 157 artiklan mukaisesti.

Sijoituspolitiikassa on edellytettävä, että rahoitustuotteet, joita täydentävällä omalla pääomalla tuetaan, ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia, kuten ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01) esitetään. Erityisesti kun on kyse lainoista tai vastaavista välineistä, investointipolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja varoista: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien jatkokäyttö, 10 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia 11 vertailuarvoja, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 12 ja omaisuuserät. 13 Oman pääoman osalta sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, jotka keskittyvät 14 erityisesti seuraaviin aloihin: i) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvät toiminnot; 15 ii) energiaintensiiviset ja/tai runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat; 16 iii) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti; 17 iv) jätteen keräys, käsittely ja loppusijoitus, 18 v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että tukivälineen lopulliset tuensaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

A.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
373	C1.1.1.R5	M	Kroatian pääomamarkkinoiden kehittämistä koskevan strategiakehyksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksyminen	Kroatian hallituksen hyväksymä strategiakehys ja toimintasuunnitelma kansallisten pääomamarkkinoiden kehittämisen tukemiseksi				Q4	2024	Valtiovarainministeriö laatii yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa Kroatian tasavallan pääomamarkkinoiden kehittämistä koskevan strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman, jotka Kroatian hallituksen on määrä hyväksyä. Toimintasuunnitelma on liitettävä strategiseen kehykseen, ja siihen on sisällyttävä aikataulut yksittäisten toimien täytäntöönpanolle. Strategiassa (Kroatian pääomamarkkinoiden kehittämistä koskeva strategiakehys) esitetään analyysi Kroatian pääomamarkkinoiden tilasta ja yksilöidään keskeiset esteet sen toiminnalle vaihtoehtoisena rahoituslähteenä sekä mahdollisuudet sen monipuolistamiseen ja kehittämiseen. Ainakin seuraavat seikat on otettava huomioon: I.suurten institutionaalisten sijoittajien rooli pääomamarkkinoilla, mukaan lukien toisen pilarin laitokset (erityisesti pakolliset eläkerahastot ja eläkevakuutusyhtiöt) ja vakuutusyhtiöt; II.Laajennetaan listautumismahdollisuuksia ja yksinkertaistetaan listautumismenettelyjä ottaen huomioon valtion omistamat yritykset, pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset. III.likviditeetin, hajauttamisen ja liikevaihdon lisääminen pääomamarkkinoilla, mukaan lukien markkinatakaustoiminnan edistäminen; IV.syvempien markkinoiden edistäminen rahoitusvälineille, kuten yritysten joukkolainoille ja valtion joukkolainoille sekä hyödykejohdannaisille ja arvopaperistamisille; V.olemassa olevien rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien kehittäminen, mukaan lukien vaihtoehdot keskusvastapuolen liiketoimintamallin parantamiseksi; VI.Mukautetaan sääntelykehystä, jotta se vastaisi paremmin pääomamarkkinoiden kehittämistavoitetta. VII.sijoittajien finanssiosaamisen vahvistaminen; VIII.Kestävän rahoituksen puitteiden vahvistaminen.
375	C1.1.1. R7	M	Ensimmäisen toimintasuunnitelman hyväksyminen kestävän rahoituksen tavoitteiden tukemiseksi	Hyväksytty ensimmäinen toimintasuunnitelma, joka sisältää toimenpiteitä kestävän rahoituksen tavoitteiden tukemiseksi ja jossa asetetaan täytäntöönpanon määräajat				Q1	2025	Valtiovarainministeriö laatii ensimmäisen toimintasuunnitelman, joka sisältää toimenpiteitä ja aikatauluja yksittäisten toimien toteuttamiseksi ja jolla tuetaan rahoitusalaa vihreän siirtymän etujen palvelemisessa ja helpotetaan sen oikea-aikaista valmistautumista uusiin sääntelyvaatimuksiin ja muihin aloitteisiin kestävän rahoituksen alalla. Perustetaan kestävän rahoituksen tukifoorumiksi kutsuttu yhteinen foorumi, jonka tarkoituksena on vaihtaa tietoja ja yhdistää rahoitusala (pankkiala ja muut alat) asiasta vastaaviin ministeriöihin, valvontaviranomaisiin, asiantuntijoihin ja muihin sidosryhmiin.
446	C1.1.1. R4-I6	M	Strategisia puolustus- ja turvallisuusinvestointeja koskeva investointipolitiikka	Sijoituspolitiikan hyväksyminen				Q4	2025	HBORin uuden sijoituspolitiikan hyväksyminen oman lisäpääoman käyttöä varten. Investointipolitiikalla varmistetaan, että 133 214 015 euroa lisäpääomasta osoitetaan Kroatian talouden strategisiin puolustus- ja turvallisuusaloihin tehtävien investointien tukemiseen, mihin voi sisältyä muun muassa seuraavien tukeminen: (I)suojarakenteiden ja pelastuspalveluinfrastruktuurin rakentaminen; (II)kaksikäyttöinfrastruktuurin rakentaminen ja nykyaikaistaminen; (III)kyberturvallisuusinvestoinnit; (IV)yritysten nykyaikaistaminen; (V)tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen (T&D).
447	C1.1.1. R4-I6	M	Pääomanlisäys strategisiin puolustus- ja turvallisuusinvestointeihin	Siirtotodistus				Q2	2026	Kroatia siirtää 133 214 015 euroa HBOR:lle oman pääoman lisäämiseksi. Elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnin muodostavan HBOR-pääomasijoituksen lisäksi Kroatian on toimitettava 31 päivään elokuuta 2026 mennessä raportti toimista, jotka HBOR on toteuttanut investointipolitiikan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimet, jotka on toteutettu niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita oman pääoman lisäyksellä odotetaan alun perin tuettavan, sekä odotetut toimet kyseisten tuotteiden täytäntöönpanemiseksi edelleen.

B. Osatekijä 1.2: Energiasiirtymä kestävään talouteen

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on helpottaa energia- ja liikennealojen hiilestä irtautumista, mukaan lukien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen, ja edistää Kroatian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa vuodelle 2030 asetetun uusiutuvien energialähteiden 36,6 prosentin osuutta koskevan tavoitteen saavuttamista ja saavuttaa Kroatian panos EU:n 32,5 prosentin energiatehokkuustavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Sillä pyritään myös edistämään tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteessä on 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Osa-alueen uudistukset koostuvat lainsäädäntöaloitteista, joilla i) poistetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa rajoittavia esteitä ja hallinnollisia menettelyjä; ii) saatettava päätökseen kaasun siirtoverkonhaltijan sertifiointi; ja iii) edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden, myös vedyn ja kehittyneiden biopolttoaineiden, käyttöä liikenteessä.

Osa-alueen uudistusten ja investointien odotetaan edistävän vihreää siirtymää ja ilmastotavoitteen saavuttamista vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä energia- ja liikennealoilla kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti.

Näillä investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Kroatialle osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta ”keskittää investointeihin liittyvä politiikka […] energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja ”keskittää investoinnit vihreään […] siirtymään, erityisesti […] puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön” (maakohtainen suositus 3, 2020).

B.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C.1.2 R1 – Energia-alan hiilestä irtautuminen

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa energia- ja liikennealojen hiilestä irtautumista ja tukea kansallista panosta uusiutuvaa energiaa koskevaan unionin tavoitteeseen. Uudistukseen on sisällyttävä

-Lainsäädäntömuutokset sähkömarkkinalakiin ja tehokkaasta yhteistuotannosta annettuun lakiin uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden kehittämistä rajoittavien sääntelyllisten ja hallinnollisten esteiden lieventämiseksi nykyisen pullonkaulan perusteellisen analyysin tulosten ja julkisten kuulemisten perusteella sekä uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien tukemista koskevan palkkioperusteisen järjestelmän käyttöönotto, jolla helpotetaan uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämistä 1 500 MW:lla.

-Kroatian kansallisen energia-alan sääntelyviranomaisen (HERA) tekemä päätös todistuksen myöntämisestä Plinacro-siirtoverkonhaltijalle; päätöksen on saatettava päätökseen siirtotoimintojen eriyttäminen kaasumarkkinoilla ja erotettava valtion omistaman kaasun siirtoverkonhaltijan valvonta valtion omistamasta toimitus- ja tuotantotoiminnasta.

-Hyväksytään uusi laki vaihtoehtoisista polttoaineista liikenteessä, jotta voidaan luoda lainsäädäntökehys vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle liikennealalla ja edistää kehittyneiden biopolttoaineiden ja vedyn tuotantoa ja käyttöä liikenteessä. Laaditaan vedyn kehittämisstrategia, jossa määritellään vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet vihreän vedyn tuotannolle Kroatiassa.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C1.2 R1-I1 – Energiajärjestelmän elvyttäminen, rakentaminen ja digitalisointi sekä infrastruktuurin tukeminen energia-alan hiilestä irtautumiseksi

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea energia-alan sähköistämistä ja hiilestä irtautumista sekä parantaa Kroatian etelä-pohjoisen verkon liitäntää.

Investointi koostuu suurjänniteverkon ja merenalaisten kaapelien parantamisesta, kuuden saaren mantereen verkkoon yhdistävien maanalaisten kaapelien parantamisesta, älykkäiden mittareiden asentamisesta ja uuden energian varastointikapasiteetin asentamisesta.

Investointi C1.2 R1-I2 – Energiatehokkuuden, lämmön ja uusiutuvan energian edistäminen energia-alan hiilestä irtautumiseksi

Investoinnin tavoitteena on lisätä teollisuuden energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Investoinnissa tutkitaan geotermistä potentiaalia, tuetaan yritysten energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä teollisuudessa sekä hyväksytään energiatehokkuusohjelma.

Investointi C1.2 R1-I3 – Vedyn käyttö ja uudet teknologiat

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa vedyn ja uusien teknologioiden käyttöä Kroatiassa liikenteen ja teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi hyväksymällä vaihtoehtoisia liikenteen polttoaineita koskeva laki ja vedyn kehittämisstrategia.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022.

B.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
36	C1.2. R1	M	Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä rajoittavien esteiden ja hallinnollisten menettelyjen lieventämistä koskevia suosituksia sisältävän arviointiasiakirjan julkaiseminen	Talous- ja kestävän kehityksen ministeriön arviointiasiakirjan julkaiseminen				Q2	2022	Asiakirjassa on esitettävä arviointi ja suosituksia politiikkatoimista, joilla pyritään lieventämään esteitä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka rajoittavat uusiutuvien energialähteiden laajempaa käyttöönottoa. Analyysiin ja suosituksiin on sisällyttävä myös toimenpiteitä, joilla edistetään itse tuotetun uusiutuvan energian kulutusta ja uusiutuvan energian yhteisöjä.
37	C1.2. R1	M	Lainsäädännön ja/tai sääntelyn voimaantulo uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton parantamiseksi, mukaan lukien palkkioihin perustuvan järjestelmän käyttöönotto uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi.	Lainsäädännön ja/tai asetuksen voimaantulo				Q4	2022	Tarkistetulla sähkömarkkinalailla ja tehokkaasta yhteistuotannosta annetulla lailla on lievennettävä esteitä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka rajoittavat uusiutuvien energialähteiden laajempaa käyttöönottoa, mukaan lukien toimenpiteet, joilla edistetään itse tuotetun uusiutuvan energian kulutusta ja uusiutuvan energian yhteisöjä. Uusiutuvia energialähteitä tukeva premium-pohjainen järjestelmä on täysin toimintavalmis.
38	C1.2. R1	M	Kroatian kansallisen energia-alan sääntelyviranomaisen (HERA) Plinacro-sertifiointi	Kroatian kansallisen energia-alan sääntelyviranomaisen (HERA) päätös sertifikaatin myöntämisestä				Q4	2023	Kaasun siirtoverkonhaltijan (Plinacro) hallinnon täydellinen erottaminen valtion toimitus- ja tuotantotoiminnasta ja sen sertifiointi Kroatian kansallisen energia-alan sääntelyviranomaisen (HERA) toimesta.
39	C1.2. R1-I1	M	Suurjänniteverkon parantamista varten myönnetty rakennuslupa	Fysikaalisesta suunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaavan ministeriön myöntämä rakennuslupa				Q2	2023	Myönnetty rakennuslupa, joka on myönnetty luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisen seulonnan ja/tai asianmukaisen arvioinnin jälkeen ja joka on suoritettu aluekohtaisten suojelutavoitteiden perusteella direktiivin vaatimusten mukaisesti. On esitettävä todisteet siitä, että hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta asianomaisten Natura 2 000 -alueiden koskemattomuuteen.
40	C1.2. R1-I1	T	Kuusi saarta mantereen verkkoon yhdistävien maanalaisten kaapeleiden päivitys valmis		Lukumäärä	0	6	Q2	2024	Vähintään kuudella saarella on oltava parannettu sähköverkkoyhteys mantereeseen (suunnitellut saaret ovat Krk, Cres, Lošinj, Brač, Hvar ja Korčula). Investointi sisältää vanhojen merenalaisten kaapeleiden korvaamisen uusilla, ympäristöystävällisillä kaapeleilla
41	C1.2. R1-I1	T	Suurjänniteverkon (220/110 kV) päivitys valmistui	Suurjännite- ja keskijänniteverkon parantamisen loppuun saattaminen (220/110 kV)	kilometriä	0	300	Q3	2024	Vähintään 300 km suurjännitejohtoa on parannettava, millä on edistettävä verkkoliitäntöjen vahvistamista.
42	C1.2. R1	T	Uusiutuvien energialähteiden kapasiteettia lisätty 1500 MW:lla		Lukumäärä	0	1 500	Q4	2024	Vähintään 1 500 MW uutta uusiutuvan energian kapasiteettia asennettuna.
43	C1.2. R1-I1	T	Asennettujen älykkäiden mittareiden määrä		Lukumäärä	0	40 000	Q4	2024	Älykkäitä sähkömittareita on asennettu vähintään 40 000.
376	C1.2. R1-I1	T	Asennettujen älykkäiden mittareiden määrä		Lukumäärä	40 000	100 000	Q2	2026	Älykkäitä sähkömittareita on asennettu vähintään 60 000.
44	C1.2. R1-I1	M	Jakeluverkon suurjänniteverkon (220/110 kV) parannetut ja merenalaiset kaapelit	Suurjänniteverkon (220/110 kV) parannetut kaapelit ja merenalaiset kaapelit purkuverkkoa varten				Q2	2026	On toimitettava todisteet siitä, että vähintään 250 km suurjännitejohtoa ja 96 km merenalaisia kaapeleita on parannettu jakeluverkkoa varten.
377	C1.2. R1-I1	M	Uusi energia-akun varastointikapasiteetti	Uusi energia-akun varastointikapasiteetti asennettu		0		Q2	2026	On toimitettava todisteet uusien 100 MhW:n energia-akkuvarastojen asentamisesta.
45	C1.2. R1-I2	M	Hallituksen hyväksymä energiatehokkuusohjelma energia-alan hiilestä irtautumiseksi	Talous- ja kestävän kehityksen ministeriön laatiman energia-alan hiilestä irtautumista koskevan energiatehokkuusohjelman voimaantulo				Q3	2021	Energiatehokkuusohjelmassa on määriteltävä energiatehokkuuteen ja kaukolämpöjärjestelmiin tehtävien investointien alat, mukaan lukien investointiprioriteetit vuoteen 2030 saakka. Investointisuunnitteluun on sisällyttävä kaukolämpöjärjestelmien ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen nykyaikaistaminen keskittyen energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian potentiaaliin. Ohjelma mukautetaan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman suunniteltuun päivitykseen, jossa asetetaan korkeampi tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudelle lämmitys- ja jäähdytysalalla, mukaan lukien erityistoimenpiteet.
46	C1.2. R1-I2	T	Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat tukea energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön teollisuudessa		Lukumäärä	0	50	Q4	2021	50 sopimusta, jotka tehtiin tuensaajayritysten kanssa sellaisen julkisen tarjouskilpailun perusteella, jolla tuettiin uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuustoimenpiteitä pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Sopimuksiin on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla parannetaan valmistusteollisuuden tuotantoprosesseja ja jotka vastaavat liitteessä VI/VII olevia ilmastotoimien seurannan toiminta-aloja [024 – Energiatehokkuus- ja demonstrointihankkeet pk-yrityksissä ja tukitoimenpiteet ja 024 a – Energiatehokkuus- ja demonstrointihankkeet suurissa yrityksissä ja tukitoimenpiteet], ja niissä on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C58/01). Erityisesti energiatehokkuutta ja/tai uusiutuvaa energiaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanon on johdettava vähintään 20 prosentin energiankulutuksen vähenemiseen tuotantolaitoksissa. Kun kyseessä on yksinomaan teollisiin tai tuotantoprosesseihin liittyvien tuotantolaitoksen yhteydessä olevien rakennusten energiaperuskorjaus, toimenpiteiden täytäntöönpanon on johdettava energiankulutuksen vähintään 40 prosentin vähenemiseen. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, luettelo toiminnoista jätetään sopimuksissa määrättyjen toimenpiteiden ulkopuolelle: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö[1]; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja[2]; iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin[3] ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin[4] liittyvät toimet; ja iv) toimet, joissa jätteen pitkäaikainen loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Toimeksiannossa on lisäksi edellytettävä, että sopimuksissa voidaan määrätä ainoastaan toiminnasta, joka on asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaista.
47	C1.2. R1-I2	T	Sopimukset allekirjoitettu geotermisen potentiaalin selvittämiseksi		Lukumäärä	0	6	Q4	2024	On allekirjoitettava kuusi sopimusta geotermisen potentiaalin tutkimisesta. Lisäksi allekirjoitetaan kaksi uutta sopimusta geotermisten koekaivojen poraamisesta. Hankkeeseen ei sisälly öljyn tai kaasun etsintää tai talteenottoa. Laitteita ei saa ostaa tai käyttää tällaisiin tarkoituksiin. On varmistettava, että metaanipäästöjä ei synny. On myös varmistettava, että geoterminen poraus ei vaikuta haitallisesti veden niukkuuteen ja laatuun. Toimenpide ei sisällä tukea fossiilisia energialähteitä käyttäville kaukolämpöjärjestelmille eikä investointeja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin.
48	C1.2. R1-I2	M	Kaukolämmön geotermisen potentiaalin tulokset julkistettu	Kroatian hiilivetyviraston verkkosivustolla julkaistut tulokset				Q4	2025	Koetoimien tulokset on asetettava julkisesti saataville ja julkaistava hiilivetyviraston verkkosivustolla.
49	C1.2. R1-I3	M	Vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita koskevan lain voimaantulo	Liikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan lain voimaantulo				Q3	2021	Vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita koskeva laki tuli voimaan viimeistään vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä EU:n säännöstön mukaisesti. Lailla edistetään kehittyneiden biopolttoaineiden/vedyn tuotantoa ja käyttöä liikenteessä.
50	C1.2. R1-I3	M	Vedyn kehittämisstrategian hyväksyminen	Kroatian vetystrategian voimaantulo				Q1	2022	Vedyn kehittämisstrategiaan on sisällyttävä määrällisiä tavoitteita vihreän vedyn tuotantopotentiaalista vuoteen 2030 mennessä elektrolyysin perusteella. Strategiassa on erityisesti käsiteltävä vihreän vedyn mahdollista roolia liikennealan hiilestä irtautumisessa.

C. Osatekijä 1.3: Vesi- ja jätehuollon parantaminen

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on edistää ympäristön säilyttämistä, biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luoda siten edellytykset ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen palautumiskyvyn vahvistamiselle.

Komponenttiin 1.3 kuuluvilla suunnitelluilla investoinneilla pyritään kaventamaan vesi- ja jätehuoltoalan investointivajetta, jonka arvioidaan olevan lähes 7 prosenttia Kroatian vuoden 2019 BKT:stä. Investointeja tuetaan uudistuksilla, joilla lujitetaan vesialaa ja parannetaan vesihuoltoa koko Kroatiassa. Lisäksi on hyväksyttävä uutta jätelainsäädäntöä ja jätehuoltosuunnitelmia kiertotalouden edistämiseksi EU:n uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti.

Näillä investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Kroatialle vuosina 2019 ja 2020 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta ”keskittää investointeihin liittyvä politiikka […]-ympäristöinfrastruktuuriin ottaen huomioon alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja ”keskittää investoinnit vihreään […]-siirtymään, erityisesti ympäristöinfrastruktuuriin” (maakohtainen suositus 3, 2020).

C.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C1.3 R1 – Vesihuolto-ohjelman täytäntöönpano

Uudistuksen tavoitteena on puuttua julkisten vesilaitosten hajanaisuuteen Kroatiassa. Sen tavoitteena on vakiinnuttaa veden toimittajien määrä ja vähentää sitä, jotta voidaan parantaa niiden tehokkuutta ja hallintoa. Tällä uudistuksella otetaan käyttöön vertailuanalyysijärjestelmä vesipalvelujen tarjoajien toiminnan ja taloudellisen suorituskyvyn seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi ja edistetään infrastruktuuri-investointien pitkän aikavälin kestävyyden parantamista.

Uudistus toteutetaan siten, että neljään sääntöön tehtävät muutokset tulevat voimaan:

-palveluala-asetus,

-asetus vesialan toimijoiden suorituskyvyn arvioinnista, mukaan lukien vertailuanalyysijärjestelmän perustaminen

-asetus vesipalvelujen hinnoittelun määrittämismenetelmistä ja

-asetus vesipalvelujen tarjoamista koskevista erityisehdoista.

Uudistukseen sisältyy vesi- ja jätevesi-infrastruktuuria koskevan monivuotisen investointiohjelman kehittäminen, jotta varmistetaan investointien C1.3 R1-I1 ja C1.3 R1-I2 johdonmukainen täytäntöönpano sekä täydentävyys muun EU:n rahoituksen kanssa.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C1.3 R1-I1 – Julkisen viemäröinnin kehittämisohjelma

Investoinnin tavoitteena on parantaa jäteveden keräystä ja käsittelyä Kroatiassa.

Toimenpide koostuu julkisten viemäriverkkojen rakentamisesta ja jälleenrakentamisesta sekä jätevedenpuhdistamojen rakentamisesta.

Investointi C1.3 R1-I2 – Julkisen vesihuollon kehittämisohjelma

Investoinnin tavoitteena on parantaa vesihuoltoinfrastruktuuria.

Toimenpide koostuu vesijohtojen rakentamisesta ja kunnostamisesta sekä mittauslaitteiden ostamisesta.

Investointi C1.3 R1-I3 – Katastrofiriskin vähentämisohjelma

Investoinnin tavoitteena on parantaa tulvasuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.

Toimenpide koostuu tulvilta suojaavien pengerrysten rakentamisesta ja makean veden järjestelmien elvyttämisestä.

Uudistus C1.3 R2 – Kestävän jätehuollon toteuttaminen

Uudistuksen tavoitteena on luoda uusi oikeudellinen kehys, jolla helpotetaan jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamiseksi.

Toimenpide koostuu lainsäädännön voimaantulosta ja jätehuoltosuunnitelmien hyväksymisestä.

Investointi C1.3. R2-I1 – Jätteenkäsittelyn vähentämisohjelma

Investoinnin tavoitteena on tarjota tarvittava infrastruktuuri kaatopaikalle sijoittamisen vähentämiseksi ja kierrätyksen edistämiseksi.

Tämä toimenpide koostuu asiaankuuluvan infrastruktuurin rakentamisesta.

Investointi C.1.3 R2-I2 – Suljettujen kaatopaikkojen ja vaarallisen jätteen saastuttamien alueiden kunnostusohjelma

Investoinnin tavoitteena on kymmenen suljetun kaatopaikan kunnostaminen.

Toimenpide koostuu vähintään kymmenen suljetun kaatopaikan ja/tai vaarallisen jätteen saastuttaman alueen kunnostamisesta.

C.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
59	C1.3. R1	M	Monivuotisen vesi- ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan rakennusohjelman hyväksyminen	Monivuotisen vesi- ja jätevesirakentamisohjelman julkaiseminen				Q4	2021	Kroatian tasavallan hallitus hyväksyy monivuotisen vesi- ja jätevesirakentamisohjelman, joka kattaa yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin vaatimusten noudattamiseksi tarvittavat investoinnit, priorisointi mukaan luettuna. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös riskien arviointi ja lieventävät toimenpiteet.
60	C1.3. R1	M	Muutokset vesialan oikeudelliseen kehykseen	Seuraavia seikkoja koskevien neljän lakimuutoksen voimaantulo: i) palvelualueiden sääntely; ii) asetus vedenkäyttäjien suorituskyvyn arvioinnista; iii) Asetus menetelmät vesipalvelujen hinnoittelun määrittämiseksi; iv) asetus vesipalvelujen tarjoamisen erityisehdoista, jolla uudistetaan julkisia vesihuoltolaitoksia;				Q4	2022	Palveluala-asetusta, vesialan toimijoiden suorituskyvyn arvioinnista annettua asetusta, vesipalvelujen hinnoittelun määrittämismenetelmistä annettua asetusta ja vesipalvelujen tarjoamisen erityisehdoista annettua asetusta on muutettava, jotta voidaan luoda oikeudellinen ennakkoedellytys vesialan toimijoiden yhdistämiselle. Vesialan toimijoiden suorituskyvyn arviointia koskevaan asetukseen on sisällyttävä myös oikeusperusta yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien yritysten pakollisen vertailuanalyysijärjestelmän luomiselle, joka asetetaan julkisesti saataville, sekä sen varmistamiselle, että vähintään yhteenvedot yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien yritysten vuosittaisista tarkastetuista kertomuksista asetetaan julkisesti saataville.
61	C1.3. R1	T	Vesipalvelujen tarjoajien integrointi		Lukumäärä	200	40	Q4	2024	Nykyisten 200 julkisen toimittajan yhdistäminen 40:een noudattaen periaatetta, jonka mukaan kullakin palvelualueella on yksi veden toimittaja.
63	C1.3. R1-I1	T	Julkinen viemäriverkko rakennettu tai rekonstruoitu		Lukumäärä	0	115	Q2	2022	Vähintään 115 km rakennettua tai rekonstruoitua julkista viemäriverkkoa (viemäriverkostoa) Investoinnilla on varmistettava yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin noudattaminen aihealueilla monivuotisen vesi- ja jätevesirakentamisohjelman mukaisesti.
64	C1.3. R1-I1	T	Jätevesi-infrastruktuurihankkeita koskevat urakkasopimukset		Lukumäärä	0	60	Q4	2023	Vuoden 2023 loppuun mennessä tehtäviin sopimuksiin liittyvistä jätevesi-infrastruktuurihankkeista on allekirjoitettava vähintään 60 urakkasopimusta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on noudatettava direktiivin 2011/92/EU mukaisia YVA-hyväksyntämenettelyjä ja luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaista seulontaa ja/tai asianmukaista arviointia. On esitettävä todisteet siitä, että hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kyseisten Natura 2000 -alueiden koskemattomuuteen.
65	C1.3. R1-I1	T	Rakennetut tai parannetut jätevedenpuhdistamot		Lukumäärä	0	12	Q4	2025	Vähintään 12 jätevedenpuhdistamoa on kunnostettava tai rakennettava.
66	C1.3. R1-I1	T	Julkinen viemäriverkko rakennettu tai rekonstruoitu		Lukumäärä	115	807	Q4	2025	Vähintään 692 km rakennettua tai rekonstruoitua julkista viemäriverkkoa
68	C1.3. R1-I2	T	Julkinen vesijohtoverkko rakennettu tai rekonstruoitu		Lukumäärä	0	226	Q2	2022	Vähintään 226 kilometriä rakennettua tai rekonstruoitua julkista vesijohtoverkkoa. Investointi koostuu sellaisten juomavesijärjestelmien rakentamisesta, joiden keskimääräinen energiankulutus on ≤ 0,5 kWh tai infrastruktuurivuotoindeksi (ILI) ≤ 1,5, ja olemassa olevien juomavesijärjestelmien kunnostamisesta keskimääräisen energiankulutuksen vähentämiseksi yli 20 prosentilla tai vuotojen vähentämiseksi yli 20 prosentilla.
69	C1.3. R1-I2	T	Vedenottopaikoille asennetut vedenmittauslaitteet		Lukumäärä	0	526	Q4	2022	Vedenottopaikoille on asennettu vähintään 526 mittauslaitetta veden määrän mittaamista varten.
70	C1.3. R1-I2	T	Vedenjakeluhankkeita koskevat urakkasopimukset		Lukumäärä	0	100	Q4	2023	Vesihankkeisiin liittyvien urakkasopimusten määrä liittyy sopimuksiin, jotka on määrä tehdä vuoden 2023 loppuun mennessä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on noudatettava direktiivin 2011/92/EU mukaisia YVA-hyväksyntämenettelyjä ja luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaista seulontaa ja/tai asianmukaista arviointia. On esitettävä todisteet siitä, että hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kyseisten Natura 2 000 -alueiden koskemattomuuteen.
71	C1.3. R1-I2	T	Julkinen vesijohtoverkko rakennettu tai rekonstruoitu		Lukumäärä	0	517	Q4	2023	Vähintään 517 kilometriä rakennettua tai rekonstruoitua julkista vesijohtoverkkoa. Investointi koostuu sellaisten juomavesijärjestelmien rakentamisesta, joiden keskimääräinen energiankulutus on ≤ 0,5 kWh tai infrastruktuurivuotoindeksi (ILI) ≤ 1,5, ja olemassa olevien juomavesijärjestelmien kunnostamisesta keskimääräisen energiankulutuksen vähentämiseksi yli 20 prosentilla tai vuotojen vähentämiseksi yli 20 prosentilla.
72	C1.3. R1-I2	T	Julkinen vesijohtoverkko rakennettu tai rekonstruoitu		Lukumäärä	517	1023	Q4	2025	Vähintään 506 kilometriä rakennettua tai rekonstruoitua julkista vesijohtoverkkoa. Investointi koostuu sellaisten juomavesijärjestelmien rakentamisesta, joiden keskimääräinen energiankulutus on ≤ 0,5 kWh tai infrastruktuurivuotoindeksi (ILI) ≤ 1,5, ja olemassa olevien juomavesijärjestelmien kunnostamisesta keskimääräisen energiankulutuksen vähentämiseksi yli 20 prosentilla tai vuotojen vähentämiseksi yli 20 prosentilla.
74	C1.3. R1-I3	T	Tulvasuojeluhankkeita koskevat urakkasopimukset		Lukumäärä	0	20	Q4	2022	Tulvientorjunta-alan hankkeita varten on tehty vähintään 20 urakkasopimusta, jotka liittyvät vuoden 2022 loppuun mennessä tehtäviin sopimuksiin. Tarjousperusteissa on keskityttävä luontopohjaisiin ratkaisutoimenpiteisiin ja vihreään infrastruktuuriin. Sopimuksilla on varmistettava, että hankkeet toteutetaan EU:n säännöstön ja ympäristöasetusten sekä asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä annetun komission delegoidun asetuksen (C(2021)2800 final) liitteiden mukaisesti. On odotettavissa, että tästä toimenpiteestä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien vaiheiden kuvaus ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Kaikkien toimien on oltava Kroatian lainsäädäntöön sisällytetyn EU:n vesilainsäädännön vaatimusten mukaisia. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on noudatettava direktiivin 2011/92/EU mukaisia YVA-hyväksyntämenettelyjä ja luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaista seulontaa ja/tai asianmukaista arviointia. On esitettävä todisteet siitä, että hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kyseisten Natura 2 000 -alueiden koskemattomuuteen.
75	C1.3. R1-I3	T	Rakennetut tulvasuojarakenteet		Lukumäärä	0	13	Q4	2022	vähintään 13 km tulvasuojarakenteita, jotka on rakennettu suojaamaan veden haitallisilta vaikutuksilta;
76	C1.3. R1-I3	T	Elvytetyt vesistöt		Lukumäärä	0	2	Q4	2022	Vähintään 2 km kunnostettuja vesistöjä, mukaan lukien hylättyjen holkkien elvyttäminen, pysyvät joki- ja holkkikosketukset ja investoinnit niihin liittyvään infrastruktuuriin.
77	C1.3. R1-I3	T	Rakennetut tulvasuojarakenteet		Lukumäärä	0	65	Q2	2024	Vähintään 65 km tulvasuojarakenteita, jotka on rakennettu suojaamaan veden haitallisilta vaikutuksilta.
78	C1.3. R1-I3	T	Elvytetyt vesistöt		Lukumäärä	0	16	Q2	2025	Vähintään 16 km kunnostettuja vesistöjä, mukaan lukien hylättyjen holkkien elvyttäminen, pysyvät joki- ja holkkikosketukset ja investoinnit niihin liittyvään infrastruktuuriin.
79	C1.3. R1-I3	T	Rakennetut tulvasuojarakenteet		Lukumäärä	65	77	Q4	2025	Vähintään 12 km tulvasuojarakenteita, jotka on rakennettu suojaamaan veden haitallisilta vaikutuksilta.
81	C1.3. R2	M	Jätehuoltolain hyväksyminen	Jätehuoltolain voimaantulo				Q3	2021	Uudella jätehuoltosäädöksellä säännellään jätteen syntymisen ehkäisemistä, valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä kiertotalouden käsitteen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Säädökseen sisältyy erityisiä toimenpiteitä kiertotalouden tukemiseksi eli kiertotalouden etenemissuunnitelman, laajennetun tuottajavastuun järjestelmien ja jakojärjestelmien kehittäminen. Säädöksessä otetaan huomioon kaikki Kroatiaa koskevassa vuoden 2018 ennakkovaroituskertomuksessa esitetyt komission suositukset.
82	C1.3. R2	M	Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelman tarkistaminen vuosiksi 2017–2022	Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelmaan vuosiksi 2017–2022 tehtävien muutosten julkaiseminen Kroatian tasavallan virallisessa lehdessä				Q4	2021	Kroatian tarkistetun jätehuoltosuunnitelman 2017–2022 hyväksyminen ja julkaiseminen uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti julkisten kuulemisten jälkeen. Tarkistetussa suunnitelmassa on asetettava 50 prosentin tavoite jätteen kierrätykselle, lajittelulle, uudelleenkäytölle ja korjaamiselle vuoteen 2022 mennessä sekä erillinen tavoite biojätteen keräykselle ja kierrätykselle. Siihen on sisällyttävä myös erityistoimenpiteitä, joilla edistetään paikallisten ja alueellisten yksiköiden kunnianhimoisia tavoitteita, kuten viestintätoimia tehokkaan erilliskeräyksen varmistamiseksi lähteellä, tai digitaalisia näkökohtia. Suunnitelmaan on sisällyttävä arvio nykytilanteesta, olemassa olevista keräysjärjestelmistä ja kaatopaikkojen sulkemista koskevasta investointivajearvioinnista. Siinä on esitettävä prioriteettiluettelo suunnitelluista jäteinvestoinneista, tulevien jätteenkäsittelylaitosten kapasiteetista sekä tiedot siitä, miten tulevat sijaintipaikat määritetään. Suunnitelmassa on myös harkittava tukea infrastruktuurihankkeiden täytäntöönpanovalmiuksien kehittämiseen.
83	C1.3. R2	M	Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen vuosiksi 2023–2029	Kroatian jätehuoltosuunnitelman 2023–2029 julkaiseminen Kroatian tasavallan virallisessa lehdessä				Q4	2022	Kroatian jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen ja julkaiseminen vuosiksi 2023–2029 yhdessä jätehuoltolaissa ja kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa vahvistettujen uusien tavoitteiden kanssa julkisten kuulemisten jälkeen. Suunnitelmassa on asetettava vähintään 55 prosentin tavoite jätteen kierrätykselle, lajittelulle, uudelleenkäytölle ja korjaamiselle vuoteen 2025 mennessä sekä biojätteen keräämiselle ja kierrätykselle.
84	C1.3. R2-I1	T	Loppukäsiteltäväksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (49 %)		% (prosenttiosuus)	66	49	Q4	2022	Loppukäsiteltäväksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuus on alennettava 49 prosenttiin, mikä johtuu investoinneista kaatopaikalle sijoittamisen vähentämiseen tähtäävään infrastruktuuriin, mukaan lukien uudelleenkäyttökeskusten perustaminen, erilliskerätyn yhdyskuntajätteen lajittelulaitosten rakentaminen, erilliskerätyn biojätteen biokäsittelylaitosten rakentaminen, yhdyskuntajätepaikkojen ja rakennusjätteen kierrätystelakoiden rakentaminen ja laitteistojen hankkiminen yhdyskuntajätteen hyötyjakeiden erilliskeräystä varten.
85	C1.3. R2	T	Loppukäsiteltäväksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (51 %)		% (prosenttiosuus)	56	51	Q4	2024	Loppukäsiteltäväksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuus on vähennettävä 51 prosenttiin vuonna 2022 ilmoitetusta 56 prosentin perustasosta. Loppukäsiteltäväksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuus lasketaan täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/1004 (direktiivin 2008/98/EY mukaiset jätetietojen laskentaa, todentamista ja raportointia koskevat säännöt) säädetyn laskentamenetelmän mukaisesti.
86	C1.3. R2-I1	T	Rakennetut lajittelulaitokset		Lukumäärä	0	6	Q4	2025	Vähintään 6 lajittelulaitosta rakennettu.
87	C1.3. R2-I1	T	Erikseen kerätyn biojätteen käsittelyyn tarkoitetut rakennetut tilat		Lukumäärä	0	3	Q4	2025	Vähintään kolme laitosta, jotka on rakennettu erilliskerätyn biojätteen käsittelyä varten.
88	C1.3. R2-I1	T	Toiminnallinen kiinteän/liikkuvan jätteen lajittelupaikka		Lukumäärä	0	20	Q3	2025	Vähintään 20 rakennettua tai toimitettua kiinteän tai liikkuvan jätteen lajittelupaikkaa.
90	C1.3. R2-I2	T	Kaatopaikkojen kunnostaminen		Lukumäärä	0	10	Q2	2026	Vähintään kymmenen vaarallisen jätteen saastuttamaa kaatopaikkaa on kunnostettu.
378	C1.3. R2-I1	M	Kaatopaikkaveroasetuksen voimaantulo	Kaatopaikkaveroa koskevan asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2024	Kaatopaikkaveroasetus tulee voimaan ja siinä säädetään yksikkömaksusta, joka mahdollistaa kaatopaikkaveron laskemisen jätehuoltolain mukaisesti. Asetuksessa on säädettävä kaatopaikkaveron asteittaisesta korottamisesta kierrätettävän ja hyödynnettävissä olevan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen lopettamiseksi asteittain ja siitä, että tulot on käytettävä jätehuoltolain mukaisesti.
380	C1.3. R2-I1	T	Laitteet biojätteen käsittelyyn		Lukumäärä	0	20	Q4	2025	Biojätteen käsittelyyn on toimitettava vähintään 20 laitetta. Kierrätykseen ja/tai uudelleenkäyttöön on toimitettava vähintään 30 laitetta.
381	C1.3. R2-I1	T	Jätteensiirtoasemien rakentaminen		Lukumäärä	0	15	Q1	2026	Jätteensiirtoasemia on rakennettava vähintään 15 kappaletta.

C.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

R eform C1.3 R3 – Vesihuolto-ohjelman täytäntöönpanon jatkaminen

Uudistuksen tavoitteena on vastata Kroatian vesialan keskeisiin poliittisiin haasteisiin.

Uudistus käsittää lainsäädännön, kansallisen suunnitelman ja vesihuollon toimijoiden suunnitelmat vesihävikin vähentämiseksi julkisissa vesihuoltojärjestelmissä sekä kansallisen vesihävikin seurantaelimen perustamisen.

Investointi C1.3 R3-I1 – Lisäinvestoinnit julkiseen jätevedenkäsittelyn kehittämisohjelmaan

Investoinnin tavoitteena on lisäksi parantaa jäteveden keräys- ja käsittelyinfrastruktuuria.

Toimenpide koostuu julkisten viemäriverkkojen lisärakentamisesta ja jälleenrakentamisesta sekä jätevedenpuhdistamojen rakentamisesta.

Investointi C1.3 R3-I2 – Lisäinvestoinnit julkisen vesihuollon kehittämisohjelmaan

Investoinnin tavoitteena on parantaa lisäksi vesihuoltoinfrastruktuuria.

Toimenpide koostuu vesijohtojen lisärakentamisesta ja jälleenrakentamisesta.

Investointi C1.3 R3-I3 – Lisäinvestoinnit katastrofiriskin vähentämisohjelmaan

Tämän investoinnin tavoitteena on toteuttaa lisäinvestointeja katastrofiriskien vähentämisohjelmaan.

Toimenpide koostuu tulvilta suojaavien rakenteiden rakentamisesta ja makean veden järjestelmien elvyttämisestä.

C.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

382

C1.3. R3

M

Kansallisen vesihävikin vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen

Kroatian vesialueiden hyväksymä kansallinen tappioiden vähentämistä koskeva toimintasuunnitelma

Q2

2024

Kroatian vesialueiden on hyväksyttävä kansallinen tappioiden vähentämistä koskeva toimintasuunnitelma ja julkaistava se verkkosivustollaan. Kansalliseen toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä luettelo suunnitelluista toimista vesihävikin vähentämiseksi, mukaan lukien investointiarviot ja rahoituslähteet. Suunnitelman on katettava ajanjakso 2024–2026, ja siinä on otettava huomioon vuoteen 2030 ulottuvat näkymät vuoden 2030 monivuotisen vesi- ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan rakennusohjelman mukaisesti.

383

C1.3. R3

M

Perustettu kansallinen vesihävikin seurantaviranomainen

Vesihävikin seurannasta vastaavan kansallisen viranomaisen perustaminen

Q4

2024

On perustettava vesihävikin seurannasta vastaava kansallinen viranomainen, jolla on valtuudet valvoa kansallisessa vesihävikin vähentämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden toteuttamista ja todentaa vesialan toimijoiden vesihävikin vähentämistä koskevat toimintasuunnitelmat.

384

C1.3. R3

T

Vesihuollon toimijoiden vesihävikin vähentämistä koskevien toimintasuunnitelmien hyväksyminen

Lukumäärä

0

40

Q4

2025

Vesialan toimijoiden on hyväksyttävä vähintään 40 yksittäistä vesihävikin vähentämistä koskevaa toimintasuunnitelmaa.

Kuhunkin suunnitelmaan on sisällyttävä organisatorisia järjestelmiä ja suunnitelmia työntekijöiden kouluttamiseksi, järjestelmätietojen parantamistoimenpiteitä, vesihuoltojärjestelmän optimointitoimenpiteitä, aktiivisia vuotojen hallintatoimenpiteitä, toimenpiteitä ilmeisten häviöiden torjumiseksi, suunnittelua ja verkkoverkon korvaamistoimenpiteitä.

385

C1.3. R3

M

Vesipalveluneuvostoa koskevan asetuksen voimaantulo

Vesipalveluneuvostoa koskevan asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

Q1

2024

Asetus vesipalveluneuvostosta tulee voimaan. Siinä säädetään vesipalveluneuvoston päätösten pakollisesta julkaisemisesta, vesipalvelulain, vesihuollon rahoitusta koskevan lain ja sääntelyviranomaisen sääntöjen pätevien tulkintojen pakollisesta julkaisemisesta sekä henkilöstön pakollisesta ammatillisesta koulutuksesta.

386

C1.3. R3

T

Vesipalveluneuvoston valmiuksien kehittäminen

Lukumäärä

0

7

Q4

2024

Vesipalveluneuvosto ottaa palvelukseensa vähintään seitsemän kokoaikaista työntekijää, nimitettyjä valtuutettuja lukuun ottamatta.

388

C1.3. R3-I1

T

Rakennetut tai parannetut jätevedenpuhdistamot

Lukumäärä

12

31

Q4

2025

Vähintään 19 uutta jätevedenpuhdistamoa on rakennettava tai parannettava.

389

C1.3. R3-I1

T

Julkinen viemäriverkko rakennettu tai rekonstruoitu

Lukumäärä

807

883

Q4

2025

Julkista viemäriverkkoa on rakennettava tai kunnostettava vähintään 76 kilometriä lisää.

391

C1.3. R3-I2

T

Julkinen vesijohtoverkko rakennettu tai rekonstruoitu

Lukumäärä

1023

1154

Q4

2025

Lisäksi on rakennettava tai kunnostettava vähintään 131 kilometriä julkista vesijohtoverkkoa.

Investointi koostuu sellaisten juomavesijärjestelmien rakentamisesta, joiden keskimääräinen energiankulutus on ≤ 0,5 kWh tai infrastruktuurivuotoindeksi (ILI) ≤ 1,5, ja olemassa olevien juomavesijärjestelmien kunnostamisesta keskimääräisen energiankulutuksen vähentämiseksi yli 20 prosentilla tai vuotojen vähentämiseksi yli 20 prosentilla.

440

C1.3 R3-I3

T

Rakennetut tulvasuojarakenteet

Lukumäärä

77

79

Q2

2026

Lisäksi on rakennettava vähintään 2 km lisää tulvasuojarakenteita.

441

C1.3 R3-I3

T

Elvytetyt vesistöt

Lukumäärä

16

23

Q2

2026

Vähintään 7 km lisää kunnostettuja vesistöjä.

D. Osatekijä 1.4: KILPAILUKYKYISEN, ENERGIA KESTÄVÄN JA TEHOKAS KULJETUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Liikenneala on yksi Kroatian suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista, ja sen osuus kokonaispäästöistä vuonna 2018 oli 27 prosenttia, josta maanteiden matkustajaliikenteen osuus oli 71,6 prosenttia, maanteiden tavaraliikenteen 24,7 prosenttia, rautatieliikenteen 0,8 prosenttia, meri- ja jokiliikenteen 2,4 prosenttia ja kotimaan lentoliikenteen 0,5 prosenttia päästöistä. Nykyisen liikenneinfrastruktuurin nykyaikaistamisella investoimalla ympäristön kannalta kestäviin, tehokkaisiin, innovatiivisiin ja kilpailukykyisiin liikennetyyppeihin odotetaan olevan keskeinen rooli vihreän ja digitaalisen siirtymän tehokkaassa täytäntöönpanossa.

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on kehittää yhtenäinen liikenneverkko, jossa on kehittynyt rautatie- ja julkisen liikenteen infrastruktuuri ja intermodaalisuus eri liikennemuotojen välillä, lisätä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien henkilöautojen osuutta, vähentää liikennealan kasvihuonekaasupäästöjä ja ympäristöjalanjälkeä sekä edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkuvuutta.

Tämä osa-alue sisältää uudistuksia ja investointeja kaikkiin liikennemuotoihin (rautatie-, maantie-, meri-, lento-, julkinen kaupunki- ja sisävesiliikenne), ja se kattaa kaikki Kroatian alueet.

Näillä investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Kroatialle osoitetun maakohtaisen suosituksen ”tarve keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”kestävä kaupunki- ja rautatieliikenne” (maakohtainen suositus 3, 2019) noudattamista.

On odotettavissa, että tämän osa-alueen toimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien vaiheiden kuvaus.

D.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C1.4 R1 – Tiealan uudistus

Uudistuksen tavoitteena on vähentää yritysten toimintakustannuksia, sovittaa taloudelliset velvoitteet yhteen kassavirtojen kanssa, lisätä liikenneturvallisuutta ja siten vähentää liikennekuolemia. Uuden tiemaksujärjestelmän käyttöönoton odotetaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä poistamalla pullonkauloja ja vaarallisia paikkoja maanteillä. Osana tätä uudistusta tiealan lainsäädäntöä päivitetään tielain muutoksen voimaantulon myötä.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi C1.4 R1-I2 – Vammaisten henkilöiden oikeuksien käyttöä liikkuvuuden alalla koskevan järjestelmän parantaminen

Investoinnilla pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan liikkuvuuden alalla ottamalla käyttöön vammaisille henkilöille tarkoitettu yhtenäinen asiakirja, jonka avulla he voivat käyttää kaikkia liikkumisoikeuksiaan, yksinkertaistamaan digitaalisten julkisten palvelujen loppukäyttäjien hallinnollista ympäristöä liikkuvuuden alalla ja parantamaan digitaalisten julkisten palvelujen saatavuutta vammaisille henkilöille. Investoinnilla pyritään myös parantamaan käyttäjien henkilötietojen suojaa ja yhdenmukaistamaan päätöksentekokäytäntöjä, jotka vaikuttavat vammaisten oikeuksiin liikkuvuuden alalla. Investoinnin odotetaan mahdollistavan sen, että valtion instituutiot voivat helpommin ja kattavammin valvoa saavutettuja oikeuksia ja varmistaa kaikkien tietojen tehokkaan julkisen saatavuuden. Investoinnin odotetaan alentavan valtion ja paikallisten palvelujen työntekijöiden työvoimakustannuksia 15–35 prosenttia.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C1.4 R1-I3 – Kansallinen tieliikenteen sähköinen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmä (NSCP)

Investoinnin tavoitteena on lisätä tieliikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä.

Investointi koostuu kansallisen tieliikenteen sähköisen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmän (NSCP) perustamisesta.

Investointi C1.4 R1-I4 – Maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen raportoinnin valvontajärjestelmä

Investoinnin tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta luomalla toiminnallinen ilmoitusten valvontajärjestelmä maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteelle. Raportoinnin valvontajärjestelmän on yhdistettävä ajopiirturien keskuskäsittelyjärjestelmästä (SOTAH) saatavat tiedot ja Kroatian tasavallan meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön vastuulla olevat ajopiirturikorttien kansalliset rekisterit ja niihin liittyvät rekisterit ja edistettävä Kroatian liikennealan digitalisaatiota.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C1.4 R1-I5 – Vaarallisten aineiden tiekuljetusten seuranta (e-ADR)

Investoinnin tavoitteena on parantaa vaarallisten aineiden tiekuljetuksia.

Investointi koostuu vaarallisten aineiden tiekuljetusten valvontajärjestelmän (e-ADR) perustamisesta.

Uudistus C1.4 R2 – Rautatiealan uudistus

Uudistuksella pyritään lisäämään rautatiealan kilpailukykyä ja tehokkuutta, jotta matkustaja- ja tavaraliikenteen asiakkaille voidaan tarjota parempia palveluja ja parantaa Kroatian taloudellista kilpailukykyä. Uudistuksen tukemiseksi Kroatian hallitus hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021 rautatiealaa koskevan alakohtaisen poliittisen kirjeen, jossa esitetään etenemissuunnitelma rautatiealan uudistukseen ja nykyaikaistamiseen liittyvillä keskeisillä aloilla ja vahvistetaan hallituksen ja rautatieyhtiöiden täytäntöönpanosuunnitelmat, mukaan lukien yksityiskohtaiset toimenpiteet ja toimet, jotka koskevat seuraavia:

·alan hallinto;

·rautatieyhtiöiden ja -toimintojen hallinnointi;

·alakohtainen investointi- ja rahoitussuunnittelu;

·Tietämyksen, teknologian ja taitojen kehittäminen rautatiealalla.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi C1.4 R2-I3 – Rautatieinfrastruktuurin pullonkaulojen poistaminen

Investoinnin tavoitteena on poistaa Kroatian rautatieverkon pullonkauloja.

Investointi koostuu viiden pullonkaulan poistamisesta Kroatian rautatieverkosta.

Investointi C1.4 R2-I4 – Zagrebin nykyaikaistaminen Kustošija – Zagreb ZK – Zagreb GK

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa Zagreb Kustošijan – Zagreb Zapadni Kolodvorin – Zagreb Glavni Kolodvorin rautatieosuus, parantaa rautateiden paikallisen ja alueellisen henkilöliikenteen laatua ja saatavuutta, integroida rautatiet paremmin Zagrebin kaupungin julkiseen liikennejärjestelmään sekä lisätä rautateiden ja paikallisen julkisen liikenteen osuutta Zagrebin kaupungin laajemmalla alueella. Hankkeen on edistettävä TEN-T-ydinverkon valmiiksi saattamista 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamista.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C1.4 R2-I6 – Vihreän teknologian käyttö rautateiden henkilöliikenteessä

Investoinnin tavoitteena on lisätä rautateiden henkilöliikennettä sähköistämättömillä radoilla.

Investointi koostuu kahdesta valmistetun akkujunan prototyypistä.

Investointi C1.4 R2-I7 – IT-järjestelmien nykyaikaistaminen

Investoinnin tavoitteena on parantaa rautatiepalvelujen laatua.

Investointi koostuu HŽ-henkilöliikenteen tietojärjestelmien nykyaikaistamisesta.

Uudistus C1.4 R3 – Meri- ja sisävesiliikenteen uudistus

Uudistuksen tavoitteena on kehittää kestävää ja tehokasta meri- ja sisävesiliikennettä, joka osaltaan lisää merenkulun turvallisuutta, varmistaa sisävesiväylien elvyttämisen, parantaa saarten liikenneyhteyksiä ja parantaa satamainfrastruktuuria liikennealan kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Osana tätä uudistusta tulevat voimaan uusi säännöllistä ja kausiluonteista rannikkoliikennettä koskeva laki, uusi merialue- ja merisatamalaki sekä uusi sisävesiliikennettä ja satamia koskeva laki.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Investointi C1.4 R3-I1 – Splitin kaupungin sataman nykyaikaistaminen

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa satamainfrastruktuuria ja parantaa julkisen meriliikenteen laatua.

Investointi koskee Splitin kaupungin sataman uutta matkustajaterminaalia.

Investointi C1.4 R3-I3 – Uuden kaapelilautan ”Križnica” rakentaminen Pitomačan kuntaan

Investoinnin tavoitteena on rakentaa uusi kaapelilautta ”Križnica” Drava-joen yli Pitomačan kunnassa liikenneyhteyksien varmistamiseksi ja vähemmän kehittyneiden alueiden kehittämisen edistämiseksi. Investointiin on sisällyttävä uusi aurinkoenergialla toimiva sähkökaapelilautta, jolla sekä lisätään liikennekapasiteettia että edistetään liikennealan viherryttämistä.

Investointi on saatettava päätökseen 30 päivään lokakuuta 2022 mennessä.

Investointi C1.4 R4-I2 – Raitiovaunukaluston nykyaikaistaminen

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa raitiovaunukalustoa Osijekin ja Zagrebin kaupungeissa.

Investointi koostuu uusien raitiovaunujen toimittamisesta.

Investointi C1.4 R5-I1 – Maahuolinta- ja virransyöttöjärjestelmän sähköistäminen ja viherryttäminen Zadarin lentoasemalla

Investoinnin tavoitteena on varmistaa ilma-alusten ympäristöä säästävä maahuolintajärjestelmä ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Investointi koostuu ilma-alusten maahuolinnan sähköistämisestä ja viherryttämisestä Zadarin lentoasemalla.

Investointi C1.4 R5-I2 – Uusien liikkumisvälineiden ja niitä tukevan infrastruktuurin tutkimus, kehittäminen ja tuotanto

Investoinnin tavoitteena on lisätä liikenneturvallisuutta ja samalla lisätä tehokkuutta ja vähentää ruuhkia sekä vähentää moottoriajoneuvojen kokonaispäästöjä Zagrebin kaupungissa.

Investointi koostuu täysin autonomisten sähköajoneuvojen uuden kaupunkiliikennepalvelun kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Investointi C1.4 R5-I3 – Uusien vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen osto-ohjelma

Investoinnin tavoitteena on lisätä tieliikenteen energiatehokkuutta vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Investointi koostuu vaihtoehtoisten moottoriajoneuvojen (sähkö- ja/tai vetyajoneuvojen) hankinnasta.

D.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
91	C1.4. R1	M	Tielain muutokset	Tielain muutosten voimaantulo				Q3	2021	Tielain muutoksilla on muun muassa: -varmistaa sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuus koko unionin tieverkossa, kaupunkien ja kaupunkien välisillä moottoriteillä, pää- ja sivuteillä ja eri rakenteilla, kuten tunneleilla tai silloilla, sekä lautoilla; -helpottaa sellaisten ajoneuvorekisteritietojen rajatylittävää vaihtoa, jotka koskevat ajoneuvoja ja sellaisten ajoneuvojen omistajia tai haltijoita, joiden osalta on todettu, että unionissa ei ole maksettu minkäänlaisia tietulleja; -sisältää säännöksiä, joilla edistetään polkupyörä- ja jalankulkuliikenteessä käytettävän infrastruktuurin lisäämistä; -asettaa perusteet ja ehdot tiemaksukustannusten kattamiselle; -Hyväksytään vapautuksia velvollisuudesta maksaa maksuja rakennusoikeudesta ja oikeudesta rasitukseen yleisellä tiellä poistamalla nämä vapautukset lainsäädännöstä. Näin luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset tällaisten maksujen osalta kaikille yrittäjille.
92	C1.4. R1	M	Kansallinen liikenneturvallisuusohjelma 2021-2030	Kroatian hallituksen hyväksymä kansallinen tieliikenneturvallisuusohjelma 2021–2030				Q3	2021	Sisäministeriön yhteistyössä meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön ja muiden asiasta vastaavien ministeriöiden kanssa valmisteleman kansallisen tieliikenneturvallisuusohjelman 2021–2030 tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta Kroatiassa.
94	C1.4. R1-I2	T	Toimivan järjestelmän perustaminen vammaisten henkilöiden oikeuksien käyttämiseksi liikkuvuuden alalla		% (prosenttiosuus)	0	50	Q4	2023	Osana investointia, jolla otetaan käyttöön funktionaalinen järjestelmä, jonka avulla vammaisten on helpompi hakea kaikkia liikkuvuusoikeuksia yhdessä paikassa ja jolla varmistetaan hakemusten nopeampi käsittely, on otettava käyttöön yksi asiakirja, jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää funktionaalista järjestelmää ja käyttää samoja oikeuksia koko Kroatian alueella (sähköinen työkyvyttömyyskortti), ja vähintään 50 prosenttia suunnitelluista korteista on myönnettävä vammaisille henkilöille, joilla on oikeuksia liikkuvuuden alalla.
95	C1.4. R1-I3	M	Kansallisen tieliikenteen sähköisen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmän (NSCP) perustaminen	Perustettu kansallinen tieliikenteen sähköinen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmä (NSCP)				Q2	2026	On otettava käyttöön kansallinen tieliikenteen sähköinen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmä (NSCP).
96	C1.4. R1-I4	M	Hyvin toimivan maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen ilmoitusten valvontajärjestelmän perustaminen	Perustetaan hyvin toimiva maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen ilmoitusten valvontajärjestelmä				Q4	2024	On otettava käyttöön hyvin toimiva maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen ilmoitusten valvontajärjestelmä, joka yhdistää ajopiirturien keskuskäsittelyjärjestelmästä (SOTAH) saatavat tiedot sekä meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön vastuulla olevat ajopiirturikorttien kansalliset rekisterit ja niihin liittyvät rekisterit.
97	C1.4. R1-I5	M	Vaarallisten aineiden tiekuljetusten seurantajärjestelmän perustaminen (e-ADR)	Vaarallisten aineiden tiekuljetusten valvontajärjestelmä (e-ADR)				Q2	2026	Vaarallisten aineiden tiekuljetusten valvontajärjestelmä (e-ADR) on otettava käyttöön.
98	C1.4. R2	M	Alakohtaisen poliittisen kirjeen hyväksyminen	Kroatian hallituksen hyväksymä rautatiealaa koskeva alakohtainen kirje				Q2	2021	Alakohtaiseen kirjeeseen on sisällyttävä i) keskeiset tavoitteet ii) suunniteltujen parannusten, kuten ammattimaisuuden, toiminnan ja hallintotoimien avoimuuden, uudelleentarkastelu ja iii) rautatiealan uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen tähtäävien toimenpiteiden ja toimien täytäntöönpanosuunnitelma, kuten rautatiealan strategiakehyksen, rautatieinfrastruktuurin kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman ja rautatieinfrastruktuurin ja rautatiepalvelulaitosten kansallisen hallintosuunnitelman hyväksyminen; ja rautatieliikennepalvelujen kehittäminen.
99	C1.4. R2	M	Kansallinen rautatieinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma ja kansallinen rautatieinfrastruktuurin ja rautatiepalvelulaitosten hallintosuunnitelma	Kroatian hallituksen hyväksymä kansallinen rautatieinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma ja rautatieinfrastruktuurin ja rautatiepalvelulaitosten kansallinen hallintosuunnitelma				Q4	2022	Kansallisessa rautatieinfrastruktuurin kehittämissuunnitelmassa on määriteltävä hankkeet ja toimet, jotka ovat tarpeen rautatieinfrastruktuurin kehittämiseksi. Rautateiden infrastruktuurin ja palvelupaikkojen kansallisessa hallintasuunnitelmassa on määriteltävä hankkeet ja toimet, jotka liittyvät rautatieliikenteen hallintaan, sääntelyyn ja rautatieliikennepalvelujen kehittämiseen.
100	C1.4. R2	M	Rautatieyhtiöiden ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestely	Rautatieyhtiöiden johtaminen ja toiminnan uudelleenorganisointi				Q4	2024	Rautatieyhtiöiden ja -toimintojen hallinnon uudelleenjärjestely on saatettava päätökseen.
104	C1.4. R2-I3	T	Viisi pullonkaulaa poistettu rataosuuksilla, joiden nykyiset ajonopeudet ovat enintään 60 km/h		Lukumäärä	0	5	Q4	2025	Investoinnin on johdettava viiden pullonkaulan poistamiseen osuuksilla, joiden nykyinen nopeusrajoitus on enintään 60 km/h.
105	C1.4. R2-I4	T	Kaksoisraidelinja Zagreb Kustošija - ZG Zapadni Kolodvor - Zagreb Glavni Kolodvor, 3,4 km, kunnostettu ja parannettu		Lukumäärä (km)	0	3,4	Q4	2024	Kaksiraiteinen 3,4 kilometrin pituinen rataosuus Zagreb Kustošija-Zagreb Zapadni Kolodvor-Zagreb Glavni Kolodvor on kunnostettava ja nykyaikaistettava. On esitettävä todisteet direktiivin 2011/92/EU mukaisten YVA-hyväksyntämenettelyjen noudattamisesta.
107	C1.4. R2-I6	T	Kaksi tuotetun akkujunan prototyyppiä		Lukumäärä	0	2	Q4	2025	Yksi prototyyppi akkukäyttöisestä sähkömoottorijunasta (BEMV) ja yksi prototyyppi akkukäyttöisestä moottorijunasta (BMV) on tuotettava, tyyppitestattava ja saatava käyttövalmius. Junan ajoakkujen lataamiseen rakennetaan kuusi vakaata virtaliitäntää.
108	C1.4. R2-I7	M	HŽ-henkilöliikenteen tietojärjestelmien nykyaikaistaminen	HŽ-henkilöliikenteen tietotekniset järjestelmät uudistettu				Q2	2026	HŽ-henkilöliikenteen tietoteknisten järjestelmien nykyaikaistamiseen on sisällyttävä ·WIFI:n asentaminen 40 junaan; ·GPS-järjestelmän asentaminen 40 junaan; ·myyntijärjestelmän tietokeskuksen päivittäminen; ja ·Laitteiden hankinta virtualisointialustaa varten.
109	C1.4. R3	M	Säännöllistä ja kausiluonteista rannikkoliikennettä koskeva uusi laki	Säännöllistä ja kausiluonteista rannikkoliikennettä koskevan uuden lain voimaantulo				Q3	2021	Säännöllistä ja kausiluonteista rannikkomeriliikennettä koskevalla uudella lailla yksinkertaistetaan nykyisiä hallinnollisia menettelyjä ja luodaan paremmat edellytykset julkisen rannikkomeriliikenteen tehokkaammalle toiminnalle sääntelemällä säännöksiä, jotka liittyvät säännöllisestä rannikkomeriliikenteestä vastaavan viraston toimintaan, erityisesti valtion reittien toimilupia koskevassa jaksossa, sekä julkisen liikenteen tietoteknisten järjestelmien (SEOP-järjestelmä) parempaan käyttöön ja valvontaan.
110	C1.4. R3	M	Uusi sisävesiliikenne- ja satamalaki	Uuden sisävesiliikenne- ja satamalain voimaantulo				Q3	2021	Uudessa sisävesiliikenne- ja satamalaissa on mahdollistettava, jos se on tarpeen vesiliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi, erityisten riskien tunnistaminen Kroatian sisävesiliikennealoilla (tai niiden osissa).
111	C1.4. R3	M	Uusi merialue- ja merisatamalaki	Uuden merialue- ja merisatamalain voimaantulo				Q4	2022	Uudella merialue- ja merisatamalailla järjestetään uudelleen julkiselle liikenteelle avoimen satamajärjestelmän rakenne, jolla pyritään varmistamaan julkisten satamien toimintaa koskevien oikeudellisten velvoitteiden yhdenmukainen täytäntöönpano ja järkeistämään hallinnointikustannuksia.
112	C1.4. R3-I1	T	Splitin kaupungin sataman uusi matkustajaterminaali		Lukumäärä	0	2	Q4	2025	Splitin kaupungin satamaan rakennetaan uusi matkustajaterminaali.
114	C1.4. R3-I3	T	Uusi köysirata-alus ”Križnica”, toiminnassa Drava-joen yli Pitomačan kunnassa		Lukumäärä	0	1	Q4	2022	Tämän investoinnin tuloksena rakennetaan aurinkoenergialla toimiva sähkökaapelilautta, joka yhdistää mantereen Križnican saareen ja toimii Kroatian merenkulkurekisterin suostumuksella.
117	C1.4. R4-I2	T	30 uutta raitiovaunua julkiseen liikenteeseen		Lukumäärä	0	30	Q4	2025	On toimitettava 30 uutta raitiovaunua.
118	C1.4. R5-I1	T	Lentokoneiden maahuolinnan sähköistäminen ja viherryttäminen Zadarin lentoasemalla		Lukumäärä	0	1	Q4	2024	Ilma-alusten maahuolinnan sähköistäminen ja viherryttäminen, mukaan lukien: i) kiinteiden liitäntöjen asentaminen sähköenergian syöttämiseksi paikallaan oleviin ilma-aluksiin tarvittavilla suunnittelu- ja turvallisuusmukautuksilla (lisäämättä asematason kapasiteettia); ii) dieselkäyttöisten liikkuvien maahuolintalaitteiden korvaaminen sähkökäyttöisillä yksiköillä; ja iii) 610 kW:n aurinkosähkövoimalan rakentaminen ja sen liittäminen sähkökäyttöisten liikkuvien maahuolintalaitteiden kiinteään virransyöttöjärjestelmään ja latausasemiin. On odotettavissa, että tästä toimenpiteestä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Hanke on erityisesti toteutettava ilman asematason kapasiteetin lisäämistä, ja dieselkäyttöiset siirrettävät maahuolintalaitteet on korvattava sähkökäyttöisillä yksiköillä. On esitettävä todisteet siitä, että hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta asianomaisten Natura 2 000 -alueiden koskemattomuuteen.
119	C1.4. R5-I2	T	Täysin autonomisten ja sähköajoneuvojen prototyyppien todentaminen ja asiaankuuluva testaus		Lukumäärä	0	60	Q1	2025	Varmennusprototyypit on tuotettava ja testattava, ja autonomiset ajojärjestelmät on testattava.
120	C1.4. R5-I2	M	Autonomista ajamista koskeva uusi lainsäädäntö	Autonomista ajamista koskevan uuden lainsäädännön voimaantulo				Q2	2024	Autonomista ajamista koskevan uuden lainsäädännön on katettava muun muassa seuraavat: kansallisen testimenettelyn kehittäminen itseohjautuvaa ajamista varten; kansallisen liikenneturvallisuuslainsäädännön mukauttaminen liikenteessä olevien autonomisten ajoneuvojen mahdollistamiseksi; Ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien kansallisten sääntöjen mukauttaminen Maanteiden matkustajien turvallisuutta koskevien sääntöjen mukauttaminen siten, että mahdollistetaan matkustajien kuljettaminen autonomisilla ajoneuvoilla; Kansallisen vakuutuslainsäädännön mukauttaminen autonomisten ajoneuvojen ja palvelujen vakuuttamisen mahdollistamiseksi.
122	C1.4. R5-I2	M	Täysin autonomisten ja sähköajoneuvojen uusi kaupunkiliikennepalvelu, joka on mukautettu vammaisten matkustajien tarpeisiin, sekä erikoistunut infrastruktuuri	Täysin autonomiset ja sähkökäyttöiset ajoneuvot, jotka on mukautettu vammaisten matkustajien tarpeisiin, sekä erikoistunut infrastruktuuri, joka toimii kaikilla asennetuilla toiminnoilla				Q4	2025	Uusi kaupunkiliikennepalvelu, joka koostuu seuraavista osista: (I)täysin autonomisten sähköajoneuvojen ajoneuvokanta, joka pystyy tekoälyn avulla suorittamaan kaikki dynaamiset ajotoiminnot ilman kuljettajan apua, (II)julkiseen kaupunkiliikenteeseen integroitujen autonomisten ja sähköajoneuvojen kalustoon erikoistuneen infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen, ja (III)ohjelmistoalustan kehittäminen koko järjestelmän toimintaa varten; niiden on oltava toimivia ja mahdollistettava täysin autonomisten uusien sähköajoneuvojen toiminta. Täysin autonominen uusi sähköajoneuvo on mukautettava vammaisten matkustajien tarpeisiin siten, että siinä on suuret liukuovet, jotka mahdollistavat helpon pääsyn ajoneuvoon, ja tavaratila, johon pyörätuolit mahtuvat.
123	C1.4. R5-I2	M	50 000 ilmaista matkakuponkia täysin autonomisella ajoneuvolla matkustaville vammaisille henkilöille ja/tai henkilöille, joilla on vaikeuksia käyttää muita julkisen liikenteen välineitä	Allekirjoitettu sopimus Zagrebin kaupungin ja julkisen liikenteen harjoittajan kanssa 50 000 ilmaisen ajokortin myöntämisestä				Q1	2026	Zagrebin kaupungin ja julkisen liikenteen harjoittajan kanssa on tehtävä allekirjoitettu sopimus 50 000 maksuttoman ajosetelin myöntämisestä vammaisille henkilöille ja/tai henkilöille, joilla on vaikeuksia käyttää muita julkisen liikenteen välineitä, ja arvosetelien on oltava voimassa vähintään viisi vuotta niiden myöntämisestä.
124	C1.4. R5-I3	M	2 000 vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaa maantieajoneuvoa (sähkö- ja/tai vetyajoneuvoa)	2 000 ostettua vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaa maantieajoneuvoa				Q2	2026	Todiste 2 000 uuden vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan maantieajoneuvon (sähkö- ja/tai vetyajoneuvon) hankinnasta on toimitettava.

D.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi C1.4 R1-I1 – Sähköinen tietullijärjestelmä

Investoinnin tavoitteena on vähentää liikenneruuhkia sekä parantaa ympäristönsuojelua ja liikenneturvallisuutta.

Investointi koostuu uuden sähköisen tiemaksujärjestelmän toimittamisesta.

D.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

93

C1.4. R1-I1

M

Uusi sähköinen tiemaksujärjestelmä

Uusi sähköinen tiemaksujärjestelmä toimitettu

Q2

2026

Toimitetaan sellaisen uuden sähköisen tietullijärjestelmän ohjelmistot (kuten keskitetty tietotekninen järjestelmä) ja laitteistot (kuten uudet kameroilla varustetut tietulliportaalit), joka perustuu monikaistaiseen vapaan virtauksen ratkaisuun (MLFF) pysäyttämättä ajoneuvoja, joissa on kontaktittomia maksutapoja Kroatian moottoriteitä varten ja joita käyttävät Croatian Motorways Ltd, Highway Zagreb-Macelj (AZM) ja BINA Istra. Uuden sähköisen tietullijärjestelmän ensimmäinen asennustesti on suoritettava paikan päällä.

E. Osatekijä 1.5: Luonnonvarojen käytön parantaminen ja elintarvikkeiden täyttöasteen vahvistaminen

Tällä Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella pyritään lisäämään elintarviketurvaa ja Kroatian maatalouselintarvikealan kilpailukykyä.

Osatekijä koostuu seuraavista osista: i) logistiikkainfrastruktuurin verkoston perustaminen hedelmä- ja vihannesalan tuotantomarkkinaketjun vahvistamiseksi; ii) maatalousmaan rakenneuudistus- ja vakauttamisjärjestelmän perustaminen; iii) digitaalisten ratkaisujen kehittäminen maatalousalalla; ja iv) elintarvikkeiden lahjoitusjärjestelmien parantaminen.

Osa-alueella edistetään sen maakohtaisen suosituksen noudattamista, joka koskee tarvetta toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja reagoida tehokkaasti pandemiaan, ylläpitää taloutta ja tukea elpymistä (maakohtainen suositus 1, 2020); ”tarpeesta parantaa digitaalisten palvelujen saatavuutta” (maakohtainen suositus 2, 2020) ja ”talouden elpymistä tukevien julkisten ja mahdollisesti julkisen ja yksityisen sektorin investointihankkeiden täytäntöönpanon ja rahoituksen priorisoinnista” (maakohtainen suositus 3, 2020).

E.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C1.5 R1 – Logistiikkainfrastruktuuriverkoston perustaminen hedelmä- ja vihannesalan tuotantomarkkinaketjun vahvistamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on organisoida ja yhdistää pientilojen tarjonta tuottajaorganisaatioiden kautta, jotta voidaan edistää yhdistämistä, yhteistyötä, kokemusten ja tietämyksen vaihtoa. Uudistuksen odotetaan parantavan viljelijöiden asemaa toimitusketjuissa, erityisesti hedelmä- ja vihannesalalla, ja edistävän lisäarvoltaan suurempien tuotteiden kehittämistä. Uudistukseen sisältyy se, että Kroatian hallitus hyväksyy toimintaohjelman hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamiseksi vuosina 2021–2026.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi C1.5 R1-I1 – Hedelmien ja vihannesten logistiikka- ja jakelukeskusten rakentaminen

Investoinnin tavoitteena on parantaa kilpailua hedelmä- ja vihannesalalla.

Toimenpide koostuu hedelmien ja/tai vihannesten logistiikkakeskusten rakentamisesta.

Investointi C1.5 R1-I2 Tuottajien aseman ja näkyvyyden vahvistaminen elintarvikeketjussa

Investoinnin tavoitteena on antaa tuottajille merkittävämpi rooli logistiikka- ja jakelukeskusten hallinnossa ja omistusrakenteessa.

Toimenpide koostuu tuottajaorganisaatioille annettavasta koulutuksesta ja hedelmien ja vihannesten tunnistettavan merkintäjärjestelmän perustamisesta.

Uudistus C1.5 R2 – Maatalousmaan rakenneuudistus- ja vakauttamisjärjestelmien parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa konsolidointimenettelyjä ja maatalousmaan jatkuvaa seurantaa, mikä luo edellytykset nykyaikaisten viljelymenetelmien soveltamiselle, infrastruktuurin rakentamiselle (kuten peltoteiden ja melioraatiokanavien verkosto) ja maatalousmaan omistusoikeudellisten suhteiden hoitamiselle. Uudistuksella edistetään maatalousmaan tehokkaampaa käyttöä maataloudessa, lisätään maataloustuotannon tuottavuutta ja kestävyyttä keskittyen ympäristön säilyttämiseen ja elämän parantamiseen maaseutualueilla. Uudistuksen yhteydessä tulee voimaan uusi maatalousmaan yhdistämisestä annettu laki.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2026.

Investointi C1.5 R2-I2 – Maatalousmaan seurantaohjelma

Investoinnin tavoitteena on varmistaa edellytykset maatalousmaan tehokkaalle suojelulle, maaperän tilan arvioinnissa tarvittavien tietojen jatkuva saatavuus ja kestävän hoidon politiikan täytäntöönpano.

Toimenpide koostuu maatalousmaan seurantaan tarkoitetun operatiivisen tietojärjestelmän parantamisesta ja 90 pysyvän maanseuranta-aseman perustamisesta.

Uudistus C1.5 R3 – Maatalouden digitalisaatio

Uudistuksen tavoitteena on parantaa maatalousalan julkisten palvelujen saatavuutta viljelijöiden kannalta digitalisoimalla nämä palvelut ja keventämällä samalla hallinnollista taakkaa. Uudistukseen sisältyy sellaisen koordinointiyksikön perustaminen, joka suunnittelee ja seuraa kaikkien investointien toteuttamista ja varmistaa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen: digitalisoidut julkiset palvelut, älykkään maatalouden operatiivinen alusta ja julkisesti saatavilla oleva jäljitettävyyttä koskeva tietojärjestelmä.

Uudistuksen odotetaan lisäävän maataloustuotantoa, varmistavan maataloustuotteiden laadun ja jäljitettävyyden sekä varmistavan pitkällä aikavälillä ilmaston ja ympäristön kannalta kestävien maatalouskäytäntöjen soveltamisen.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi C1.5 R3-I1 – Digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotto

Tämän investoinnin tavoitteena on vähintään 30 maatalousalan julkisen palvelun digitalisaatio. Investointiin on sisällyttävä muun muassa digitaalista muutosta koskevan toimintasuunnitelman valmistelu, joka muodostaa perustan kaikkien digitalisoitavien maatalouspalvelujen kirjaamiselle. Vähintään 30 julkista palvelua, jotka on rekisteröitävä toimintasuunnitelmaan, on digitalisoitava ja asetettava tuensaajien saataville. Investoinnilla vähennetään henkilökohtaisten palvelujen tarvetta ja edistetään digitaalisten julkisten palvelujen luomista viljelijöille.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C1.5 R3-I2 – Älykäs maatalous

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea Kroatian maatalousalan digitalisaatiota.

Tähän toimenpiteeseen kuuluu älykkään maatalouden foorumin perustaminen.

Investointi C1.5 R3-I3 – Jäljitettävyysjärjestelmä

Investoinnin tavoitteena on edistää edelleen kestävää maataloutta, erityisesti pienten paikallisten tuottajien osalta, ja tiedottaa kuluttajille kestävällä tavalla tuotettujen tuotteiden merkityksestä ja saatavuudesta paikallisella tasolla kaikkialla Kroatiassa. Investoinnin odotetaan vaikuttavan myönteisesti maaseudun kehittämiseen useissa paikallisyhteisöissä ja lisäävän kuluttajien luottamusta paikallisesti tuotettuihin ja kestäviin elintarvikkeisiin. Investointiin on sisällyttävä sellaisen kansallisen jäljitettävyyttä koskevan tietojärjestelmän perustaminen, jonka on oltava yleisön saatavilla.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Uudistus C1.5 R4 – Elintarvikkeiden lahjoitusjärjestelmien parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on edistää kiertotaloutta maatalouselintarvikealalla, vähentää ruokahävikkiä ja parantaa köyhempien ruokaturvaa parantamalla ruokalahjoitusjärjestelmää. Uudistukseen sisältyy elintarvikepankin perustaminen, elintarvikelahjoitusketjun välittäjien infrastruktuurikapasiteetin vahvistaminen, elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevan verkkoalustan perustaminen, elintarvikelahjoituksia koskevan tietoteknisen järjestelmän parantaminen, elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien vapaaehtoisten sopimusten tekeminen asiaankuuluvien viranomaisten ja elintarvikeketjun sidosryhmien, tiedeyhteisön, tiedeyhteisön ja kansalaisjärjestöjen välillä sekä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä ja elintarvikelahjoituksia koskevan tiedotus- ja koulutuskampanjan toteuttaminen.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C1.5 R4-I1 – Elintarvikepankin ja elintarvikelahjoitusketjun välittäjien infrastruktuurivarustus

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa elintarvikelahjoitusketjun välittäjien ja elintarvikepankin infrastruktuurikapasiteettia, jotta voidaan luoda perusedellytykset lahjoitettujen elintarvikkeiden määrän lisäämiselle ja siten osaltaan vähentää ruokahävikkiä ja parantaa köyhempien väestöryhmien ruokaturvaa. Investointiin sisältyy maatalousministeriön kehittämien ja Kroatian hallituksen hyväksymien elintarvikepankkien ja elintarvikelahjoitusketjun välittäjien infrastruktuurin varustamista koskevien tukijärjestelmien täytäntöönpano.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

E.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
126	C1.5. R1	M	Toimenpideohjelma hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamiseksi vuosina 2021–2026	Kroatian hallituksen päätös hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamista kaudella 2021–2026 koskevan toimintaohjelman hyväksymisestä tulee voimaan				Q4	2021	Jotta voidaan panna täytäntöön toimenpide, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan tuottajaorganisaatioiden asemaa ja hallintovalmiuksia hedelmä- ja vihannestuotannon ja kaupan pitämisen ketjussa, Kroatian hallitus hyväksyy hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamista koskevan toimintaohjelman vuosiksi 2021–2026. Siihen on sisällyttävä seuraavien toimenpiteiden täytäntöönpano: i) hedelmien ja vihannesten logististen jakelukeskusten rakentaminen ja varustaminen ja ii) tuottajien aseman ja hyväksynnän vahvistaminen hedelmien ja vihannesten toimitusketjussa.
127	C1.5. R1-I1	T	Rakennettu ja toiminnassa oleva logistinen jakelukeskus (LDC)		Lukumäärä	0	1	Q4	2023	Rakennetun logistisen jakelukeskuksen (LDC) on sisällettävä kunnostusosa, joka on tarkoitettu tuotteen vastaanottoon, puhdistukseen, pesuun, lajitteluun ja pakkaamiseen, sekä varastointiosa, jossa on asianmukainen vastaanotto- ja varastointikapasiteetti jäähdytyksessä ja pitkäaikaisessa varastoinnissa sekä tuotteen tietty jalostusaste. Hedelmien ja vihannesten alkujalostuksessa on tarkoitus hyödyntää standardoimattomia tuotteita ja välttää siten elintarvikejätettä. Vähiten kehittyneen maan varastointikapasiteetin on oltava vähintään 3 000 tonnia ja enintään 12 000 tonnia. Toimenpide koskee sellaisen uuden rakennuksen rakentamista, jonka primäärienergian kysyntä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin lähes nollaenergiarakennuksen.
128	C1.5. R1-I1	T	Vähintään kaksi logistista jakelukeskusta rakennettu		Lukumäärä	1	3	Q1	2026	On rakennettava vähintään kaksi logistiikan jakelukeskusta, joiden kunkin varastointikapasiteetti on vähintään 3 000 tonnia. Toimenpide koskee sellaisten uusien rakennusten rakentamista, joiden primäärienergian kysyntä on vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin lähes nollaenergiarakennuksen kynnysarvojen keskiarvo muiden kuin asuinrakennusten osalta ja joissa käytetään uusiutuvia energialähteitä.
129	C1.5. R1-I2	T	Tuottajaorganisaatioiden koulutus		Lukumäärä	0	3	Q2	2026	Logistiikan jakelukeskuksiin yhteydessä olevien vähintään kolmen tuottajaorganisaation on täytynyt osallistua tuottajaorganisaatioiden hallintoon ja rahoitukseen liittyvään koulutukseen, johon on osallistunut vähintään 15 henkilöä.
130	C1.5. R1-I2	M	Hedelmien ja vihannesten merkintäjärjestelmä	Annettu asiakirja, jossa vahvistetaan, että uusi tuote on laatujärjestelmien merkintävaatimusten mukainen				Q2	2026	Hyväksytään järjestelmä tunnistettavien merkintöjen luomiseksi hedelmä- ja vihannesmarkkinoille. Järjestelmän on oltava vapaaehtoinen ja täydennettävä jo olemassa olevaa maatalousministeriön kehittämää laatujärjestelmää.
131	C1.5. R2	M	Uusi laki maatalousmaan konsolidoinnista	Maatalousmaan konsolidoinnista annetun uuden lain voimaantulo				Q1	2022	Suunnitellussa uudessa maatalousmaan konsolidointia koskevassa laissa muun muassa • Luodaan edellytykset konsolidointiprosessin yksinkertaistamiseksi. • vähentää osallistuvien elinten määrää, • Lyhennetään määrärahojen jakamiseen liittyvien toimien toteuttamiseen tarvittavaa aikaa. • Tietotekniikan soveltaminen ja yhteydet eri sidosryhmien nykyisiin ja uusiin tietokantoihin sekä maaperän laatua koskevan tietokannan luominen.
133	C1.5. R2-I2	T	Maatalousmaan seurantaan tarkoitetun operatiivisen tietojärjestelmän parantaminen ja 90 pysyvän aseman perustaminen maatalousmaan tilan seurantaa varten		Lukumäärä	0	90	Q2	2025	Perustetaan maatalousmaan tilan pysyvää seurantaa koskeva ohjelma. Ohjelman tuloksissa on ilmoitettava kriisialueet, joilla maaperään kohdistuu uhkia. Maatalousmaan seurantaa koskevan tietojärjestelmän parantamisen on mahdollistettava vertailukelpoisten parametrien saaminen. Osana parannettua järjestelmää on perustettava vähintään 90 asemaa maatalousmaan kunnon seuraamiseksi, ja niiden on katettava kaikki maatalouden osa-alueet.
134	C1.5. R3	M	Digitaalisen muutoksen hankkeiden täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista vastaavan yksikön perustaminen maatalousministeriöön	Maatalousministerin päätös perustaa maatalousministeriöön digitaalisen muutoksen hankkeiden täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista vastaava yksikkö				Q4	2021	Perustettu yksikkö suunnittelee ja seuraa yhteistyössä asiaankuuluvien viranomaisten (maksajavirasto, Kroatian maatalous- ja elintarvikevirasto ja digitaalisen yhteiskunnan kehittämisestä vastaava valtion keskusvirasto) kanssa kaikkien investointien toteuttamista sen varmistamiseksi, että vähintään 30 digitalisoitua julkista palvelua, toimiva älykkään maatalouden alusta ja julkisesti saatavilla oleva jäljitettävyyttä koskeva tietojärjestelmä.
135	C1.5. R3-I1	T	Maatalouden julkisten palvelujen digitaalista muutosta koskevassa toimintasuunnitelmassa lueteltujen vähintään 30 julkisen maatalouspalvelun digitalisointi		Lukumäärä	0	30	Q4	2024	Digitaalista muutosta koskeva toimintasuunnitelma muodostaa perustan kaikkien digitalisoitavien maatalouspalvelujen kirjaamiselle. Toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä malli ja muutosprosessi kutakin kirjattua julkista palvelua varten. Vähintään 30 julkista palvelua, jotka on rekisteröitävä toimintasuunnitelmaan ja joita tuetaan Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta, on digitalisoitava ja asetettava tuensaajien saataville. Toimintasuunnitelmassa on määriteltävä yksittäiset julkiset palvelut, jotka digitalisoidaan hankkeen toteuttamisen kautta. Vähintään 30 palvelua on digitalisoitava ja asetettava edunsaajien saataville.
136	C1.5. R3-I2	M	Älykkään maatalouden alustan perustaminen	Älykäs maatalous -alusta saatavilla				Q4	2025	Tuensaajien saataville on asetettava älykkään maatalouden foorumi. Älykkään maatalouden foorumi tarjoaa ajantasaista, jäsenneltyä ja oikea-aikaista tietoa suoraan pelloilta ja maatiloilta.
137	C1.5. R3-I3	M	Jäljitettävyyttä koskevan tietojärjestelmän perustaminen	Jäljitettävyystietojärjestelmä toiminnassa ja yleisön saatavilla				Q4	2024	Suunnitellun jäljitettävyyttä koskevan tietojärjestelmän on mahdollistettava parempi kuluttajille tiedottaminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jäljitettävyyden seurannan avulla. Järjestelmän on oltava vapaaehtoinen, ja sitä on käytettävä tietojen seurannan yhtenäistämiseen ja helpottamiseen, liiketoiminnan helpottamiseen ja tietojen antamiseen kuluttajille QR-koodin avulla. Järjestelmä on suunniteltava siten, että se on yhteydessä muihin sähköisiin järjestelmiin ja että jäljitettävyyttä koskevia tietoja päivitetään jatkuvasti. Järjestelmään on myös voitava tallentaa tietoja elinkeinonharjoittajista ja välittäjistä, jotka eivät ehkä koskaan joudu fyysiseen kosketukseen tuotteen kanssa.
138	C1.5. R4	M	Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä ja elintarvikelahjoitusten tietoteknisen järjestelmän päivittämistä koskeva verkkoalusta	Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä ja elintarvikelahjoituksia koskevan tietoteknisen järjestelmän teknisen ratkaisun päivittämistä koskeva verkkoalusta on toiminnassa ja yleisön saatavilla				Q2	2022	Perustetaan elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä ja vähentämistä käsittelevä verkkofoorumi parhaiden käytäntöjen levittämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi ja elintarvikejätettä ja elintarvikelahjoituksia koskevan tiedon lisäämiseksi. Elintarvikelahjoituksia koskevaa tietoteknistä järjestelmää, joka on jo käytössä, on päivitettävä uusilla toiminnoilla, joista korostetaan mahdollisuutta järjestelmän alueelliseen hallinnointiin ja tietojen tilastolliseen esittämiseen.
139	C1.5. R4-I1	M	Tukijärjestelmä elintarvikepankkien ja elintarvikelahjoitusketjun välittäjien infrastruktuurin varustamiseksi	Elintarvikepankkien ja elintarvikelahjoitusketjun välittäjien infrastruktuurin varustamista koskeva tukijärjestelmä on pantu täytäntöön ja varoja on maksettu				Q4	2023	Tukijärjestelmä otetaan käyttöön julkisen ehdotuspyynnön ja sellaisten sopimusten perusteella, jotka tehdään maksamalla varoja, joita käytetään varastojen, varastointilaitteiden ja -kalusteiden, jäähdytys- ja elintarvikevarastolaitteiden, haarukkatrukkien, kylmäajoneuvojen, ajoneuvojen ja tietoteknisten laitteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen.

F. Osatekijä 1.6: KESTÄVÄN, INNOVATIIVISEN JA RESILIENTIN TOURISMIN KEHITTÄMINEN

Covid-19-pandemialla on ollut erittäin kielteinen vaikutus matkailualaan sekä maailmanlaajuisesti että Kroatiassa. Strategisena toimintana Kroatiassa matkailun osuus BKT:stä on 11,4 prosenttia, ja yöpymisten määrä väheni 55 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Kun otetaan huomioon nämä kriisin vaikutukset ja muuttuvat kysyntäodotukset, Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on muuttaa ja nykyaikaistaa matkailualaa ja parantaa samalla sen kilpailukykyä, kestävyyttä ja häiriönsietokykyä saavuttamalla seuraavat yleiset tavoitteet:

-Parannetaan matkailualan häiriönsietokykyä ja kestävyyttä tukemalla vihreää ja digitaalista siirtymää.

-Edistetään matkailualan elpymistä covid-19-kriisistä parantamalla majoituskapasiteettia sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

-Lisätään kiertotaloutta matkailussa ja edistetään vastuullista kulutusta sekä lisätään matkailun välillisiä vaikutuksia siihen liittyvään toimintaan.

Osatekijä tukee seuraavia toimia: maakohtainen suositus vähentää raskaimpia veronluonteisia maksuja (maakohtainen suositus 4, 2019), toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi tehokkaasti (maakohtainen suositus 1, 2020) ja aikaistaa kehittyneitä julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi (maakohtainen suositus 3, 2020).

Tämä osa-alue edistää myös tämän suunnitelman muissa alakomponenteissa, erityisesti kohdassa C1.5, asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Luonnonvarojen käytön parantaminen ja elintarvikeketjun vahvistaminen sekä C2.3. Yhteiskunnan ja julkishallinnon digitalisaatio.

F.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C1.6 R1 – Matkailualan häiriönsietokyvyn ja kestävyyden parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on luoda tehokas organisatorinen ja oikeudellinen kehys kestävän matkailun kehityksen hallinnoimiseksi laatimalla matkailulaki, vuoteen 2030 ulottuva matkailun kestävän kehityksen strategia, vuoteen 2027 ulottuva kansallinen matkailun kestävän kehityksen suunnitelma ja strateginen ympäristöarviointi.

Uudistukseen on sisällyttävä

-Hallinnolliset ja veronluonteiset lisähelpotukset matkailualalle

-Lainsäädäntökehystä on muutettava edelleen, jotta matkailun kehittämistä voidaan hallinnoida paremmin ja samalla kannustaa yrityksiä investoimaan innovointiin.

-sellaisen uuden matkailumallin kehittäminen, joka tarjoaa monipuolisempia matkailutuotteita, edistää matkailuyrittäjien vihreää ja digitaalista siirtymää ja varmistaa kiertotalouden periaatteiden noudattamisen;

-Vähennetään toimintamenettelyjä, jotka helpottavat, nopeuttavat ja alentavat matkailualan yritysten perustamista.

Matkailun hallintajärjestelmän uudistuksen toteuttamista suunnitellaan myös investoinnilla C.2.3 R3-I15 - Matkailusovellusratkaisujen luominen yrittäjien hallinnollisen vapauttamisen ja matkailumallin muuttamisen kohti kestävyyttä. Uudistus toteutetaan julkisen kuulemisen periaatteen mukaisesti, ja siihen osallistuu laaja joukko matkailun kokonaisekosysteemin sidosryhmiä, kuten yrittäjiä, toimialajärjestöjä ja tutkijoita.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C1.6 R1-I1 – Kroatian matkailun alueellinen monipuolistaminen ja erikoistuminen korkean lisäarvon matkailutuotteiden kehittämiseen tehtävillä investoinneilla

Tämän investoinnin tarkoituksena on tarjota taloudellista tukea avustuksina julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen, mukauttamiseen ja parantamiseen kaikkialla Kroatiassa.

Toimenpide koostuu investoinneista, joilla kehitetään edelleen matkailuinfrastruktuuria, lisätään energiatehokkuutta ja edistetään turismituotteita vähemmän kehittyneissä matkailukohteissa.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi C1.6 R1-I2 – Yrittäjien kilpailukyvyn vahvistaminen ja matkailualan vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen

Investoinnin tavoitteena on tarjota taloudellista tukea matkailualan vihreään ja digitaaliseen siirtymään.

Tämän investoinnin tavoitteena on toteuttaa vihreitä hankkeita, kuten lisätä energiatehokkuutta, käyttää uusiutuvia energialähteitä ja kiertotaloutta, ottaa käyttöön innovointia ja digitaaliteknologiaa sekä kehittää ympäristöystävällisiä matkailutuotteita ja resurssitehokkuutta.

Investointi valmistuu 30.6.2026 mennessä.

Investointi C1.6 R1-I3 – Joustavaa ja kestävää matkailua koskevien järjestelmävalmiuksien vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa inhimillisen pääoman häiriönsietokykyä koko matkailualalla erityisesti työmarkkinoiden tarpeisiin suunniteltujen koulutusohjelmien avulla.

Investointien päätoimintoihin on kuuluttava työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavien koulutusohjelmien suunnittelu ja koulutusohjelmien piiriin kuuluvien henkilöiden kouluttaminen.

Investointi on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

F.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
140	C1.6. R1	M	Skenaarioanalyysi osana vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän matkailun kehittämisstrategiaa	Skenaarioanalyysin kehittäminen				Q4	2021	Strategian kehittämisprosessin osana laadittu skenaarioanalyysi muodostaa perustan tässä osakomponentissa tarkoitettujen investointien liikkeelle saamiselle. Skenaarioanalyysissä on kehitettävä kehityssuunnan ennustetta kansallisella ja alueellisella tasolla alan keskeisiä sidosryhmiä kuullen.
141	C1.6. R1	M	Kroatian tasavallan hallituksen hyväksymä kestävän matkailun kehittämisstrategia vuoteen 2030 mennessä	Säännös kestävän matkailun kehittämisstrategian voimaantulosta vuoteen 2030 mennessä				Q3	2022	Osana tätä uudistusta matkailun kehittämismallin muuttaminen kestävyyteen tähtääväksi toteutetaan laatimalla vuoteen 2030 ulottuva kestävän matkailun kehittämisstrategia sosioekonomisen kestävyyden sekä ympäristön ja alueiden kestävyyden näkökulmasta. Strategia on kansallisesti merkittävä pitkän aikavälin strateginen suunnittelutoimi, ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota tähänastiseen maankäyttöön eli liikamatkailuun yksittäisissä kohteissa, joka on yksi matkailun kehittämisen keskeisistä ongelmista. Strategia tarjoaa myös vastauksen siihen, miten voidaan paremmin edistää epätasaisen aluekehityksen vähentämistä Kroatiassa.
142	C1.6. R1	M	Kroatian tasavallan kestävän matkailun satelliittitilinpidon metodologisen kehyksen laatiminen	Kestävän matkailun satelliittitilinpidon metodologisen kehyksen voimaantuloa koskeva säännös				Q3	2023	Matkailun ja kestävän kehityksen satelliittitilinpitojärjestelmä luo edellytykset matkailun kehityksen hallinnoinnille ja seurannalle sekä kansallisella että alueellisella tasolla määriteltyjen matkailun kestävyysindikaattoreiden avulla. Satelliittitilistä tulee julkisen politiikan hallinnan väline. Tietojen keruu ja kokoaminen yhdenmukaistetaan Euroopan matkailuindikaattorijärjestelmän (ETIS) sekä ympäristötilinpitojärjestelmän (SEEA) käsitteiden, määritelmien, luokitusten ja kirjanpitosääntöjen kanssa. Alueellisen matkailupolitiikan tehostamiseksi perustetaan alueellinen matkailun kannalta kestävä satelliittitilinpito, johon lisätään matkailutoimintaa matkakohteiden tasolla koskevia erityisiä indikaattoreita, joita mukautetaan liiallisen matkailun mahdollisen esiintymisen ilmaisemiseksi. Tietojen ja analyysien on tuettava sekä julkista että yksityistä suunnittelun strategista suuntaa ja niistä on tultava asiaankuuluva politiikan hallinnan väline.
143	C1.6. R1	M	Matkailulaki, jolla luodaan puitteet matkailualan seurannalle ja kehittämiselle	Matkailulain voimaantulo				Q4	2023	Matkailulailla luodaan puitteet matkailualan seurannalle ja kehittämiselle perustamalla tietojen seuranta- ja analysointijärjestelmä, kannustinjärjestelmä, investointien seuranta- ja analysointijärjestelmä, määrittelemällä keskeisten sidosryhmien rooli matkailun ja yksiköiden välisen yhteistyön kehittämisessä sekä määrittelemällä indikaattorit ja standardit matkailun kestävyyden varmistamiseksi (erityisesti vihreät ja digitaaliset standardit).
144	C1.6. R1-I1	M	Käynnistetään julkisia ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat nykyisen julkisen matkailuinfrastruktuurin vihreää ja digitaalista siirtymää ja julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämistä tärkeimpien matkailu- ja rannikkoalueiden ulkopuolella	Nykyisen julkisen matkailuinfrastruktuurin vihreää ja digitaalista siirtymää ja julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämistä tärkeimpien matkailu- ja rannikkoalueiden ulkopuolella koskevien tarjouspyyntöasiakirjojen julkaiseminen				Q3	2022	Tarjouskilpailuasiakirjoissa on täsmennettävä, että investoinneissa on keskityttävä hankkeisiin, joilla voidaan parantaa matkailuinfrastruktuurin vihreää ja digitaalista laatua ja vähentää ympäristövaikutuksia ja siten vieraiden keskittymistä sesonkiin. Matkailun kehittämisindeksin mukaan tärkeimmillä matkailu- ja rannikkoalueilla tukikelpoisia ovat ainoastaan investoinnit olemassa olevan matkailuinfrastruktuurin vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja enintään 29 623 731 euroa investoinnin kokonaistalousarviosta, joilla edistetään matkakohteiden kestävää hoitoa ja vähennetään ympäristövaikutuksia matkailukauden aikana. Tukikelpoisuuskriteereihin on sisällyttävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen.
145	C1.6. R1-I1	M	Julkisen matkailuinfrastruktuurin rakentamista ja mukauttamista koskevien palkittujen hankkeiden loppuun saattaminen	Valvovan insinöörin todistus valmistumisesta.				Q2	2026	Saatetaan päätökseen kymmenen palkittua hanketta, jotka liittyvät julkisen matkailuinfrastruktuurin rakentamiseen ja mukauttamiseen.
146	C1.6. R1-I2	M	Käynnistetään julkisia ehdotuspyyntöjä, joilla vahvistetaan kestävyyttä ja edistetään matkailuyrittäjien vihreää ja digitaalista siirtymää siten, että vähintään 50 prosenttia kaikista investoinneista tukee vihreää siirtymää.	Tarjouspyyntöasiakirjojen julkaiseminen kestävyyden vahvistamiseksi ja matkailuyrittäjien vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi				Q3	2022	Tarjouskilpailuasiakirjoissa on täsmennettävä, että vähintään 29 862 632 euroa kokonaisinvestoinneista myönnetään investointeihin, joissa keskitytään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai siihen sopeutumiseen, toimintojen digitalisointiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuutta ja jätteiden vähentämistä koskevien kriteerien mukaisesti sekä kiertotalouteen siirtymiseen. Hankkeiden valintakriteereillä edistetään vihreää siirtymää kansallisen strategiastrategian, Euroopan vihreän sopimuksen, Kroatian tasavallan kestävän matkailun satelliittitilin luomista koskevassa toteutettavuustutkimuksessa määriteltyjen kestävyysindikaattoreiden ja vuoteen 2030 ulottuvan kestävän matkailun kehittämisstrategian laatimista koskevien suuntaviivojen mukaisesti. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden hakijoiden on osoitettava, miten ne lieventävät hankkeeseen mahdollisesti liittyviä kielteisiä ympäristövaikutuksia ja miten ne edistävät myönteisiä vaikutuksia hankkeen toteutuksen aikana. Tarjouskilpailuasiakirjassa osoitetaan vähintään 29 862 632 euroa kaikista investoinneista vihreän siirtymän tukemiseen ja täsmennetään kyseisten investointien osalta valinta- ja tukikelpoisuusperusteet, joissa otetaan huomioon liitteessä [VI/VII] olevien sovellettavien toiminta-alojen [3–100] vaatimukset ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen sekä se, ovatko tuetut hankkeet asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristösäännöstön mukaisia.
147	C1.6. R1-I2	M	Saatetaan päätökseen palkitut investointihankkeet, joilla vahvistetaan kestävyyttä ja edistetään matkailuyrittäjien vihreää ja digitaalista siirtymää.	Valvovan insinöörin todistus valmistumisesta.				Q2	2026	Saatetaan päätökseen 37 palkittua investointihanketta, joilla vahvistetaan kestävyyttä ja edistetään matkailuyrittäjien vihreää ja digitaalista siirtymää.
148	C1.6. R1-I3	T	Koulutusohjelmat matkailualan tietojen ja taitojen vahvistamiseksi		Lukumäärä	0	10	Q4	2024	Matkailualan tietojen ja taitojen vahvistamiseksi kehitetyt koulutusohjelmat, mukaan lukien valtionhallinnon ja virkamiesten digitaaliset taidot matkailujärjestelmässä, työttömät ja työnantajien koulutus Kehitetyt koulutusohjelmat perustuvat työmarkkinoiden tarpeiden analysointiin ja luovat perustan matkailualan tietojen ja taitojen vahvistamiselle, mukaan lukien matkailujärjestelmän virkamiesten ja matkailuyhteisöjärjestelmässä työskentelevien, työttömien ja työnantajien koulutuksen digitaaliset taidot. Kehitettävien ohjelmien valintakriteerinä on edistää digitaalisen ja vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamista eli sellaisten tietojen ja taitojen hankkimista, joita tarvitaan tämän alakomponentin investoinneilla C1.6 I2 ja I1 rahoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi, kuten vihreään rakentamiseen, uusiutuvaan energiaan, innovatiivisiin tuotteisiin, yrittäjyystaitoihin ja kestävään matkakohteiden hallintaan liittyvä tietämys.
149	C1.6. R1-I3	T	Koulutetut henkilöt matkailuun liittyvissä koulutusohjelmissa		Lukumäärä	0	1 000	Q4	2025	Matkailuun liittyvään koulutukseen osallistuu vähintään 1 000 henkilöä.

G. Osatekijä 2.1: Julkisten politiikkojen ja hankkeiden suunnittelu- ja toteutuskyvyn vahvistaminen

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla pyritään parantamaan julkisen päätöksenteon laatua, lisäämään julkishallinnon valmiuksia suunnitella ja panna täytäntöön julkisia politiikkoja ja poistamaan julkishallinnon hajanaisuus tehostamalla asiaankuuluvien ministeriöiden välistä koordinointia ja parantamalla julkisten politiikkojen ja hankkeiden täytäntöönpanoa. Osa-alueeseen on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla

-Helpotetaan julkisten politiikkojen ja hankkeiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa keskus- ja paikallistasolla lisäämällä digitaaliteknologian käyttöä.

-Tuetaan tuensaajia vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvien hankkeiden valmistelussa ja teknisessä dokumentaatiossa.

-Vahvistetaan julkisen politiikan koordinointi- ja hallinnointimekanismeja.

Osa-alueella edistetään sellaisten maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat hallinnon valmiuksien lisäämistä julkisten hankkeiden ja politiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa (maakohtainen suositus 3, 2019) ja julkishallinnon valmiuksien ja tehokkuuden vahvistamista julkisten hankkeiden ja politiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa keskus- ja paikallistasolla (maakohtainen suositus 4, 2020).

G.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.1 R1 – Julkisen politiikan integrointi- ja hallinnointimekanismien vahvistaminen strategisen suunnittelun ammattimaistumisen avulla

Uudistuksen tavoitteena on parantaa julkisen politiikan hallinnointia ja täytäntöönpanoa.

Toimenpide koostuu sellaisen lainsäädännön antamisesta, jolla parannetaan julkisen politiikan koordinointia ja tehdään siten sääntelyn strategisesta suunnittelusta ja vaikutustenarvioinnista ammattimaisempaa.

Uudistus C2.1 R2 – EU:n hankkeiden valmistelu- ja täytäntöönpanovalmiuksien vahvistaminen

Unionin varojen käytön lisäämiseksi tällä uudistuksella lisätään unionin varojen valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyviä valmiuksia. Lisäksi hallituksen päätöksessä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanojärjestelmän elimistä määritellään toimivaltaiset viranomaiset ja vastuut täytäntöönpanotehtävien suorittamiseksi, perustetaan valtiovarainministeriön alainen keskuskoordinointielin kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa ja seurantaa varten ja annetaan täytäntöönpanokomitealle tehtäväksi varmistaa unionin varojen käytön johdonmukaisuus ja yhtenäisyys. On laadittava työmääräanalyysi hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi kaikissa toimenpideohjelmissa. Euroopan unionin ohjelmien täytäntöönpanojärjestelmän tarkastusviraston (ARPA) perussääntöä mukautetaan, jotta se olisi asetuksen (EU) 2021/241 mukainen, ja siinä annetaan oikeudellinen toimeksianto kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman soveltamisalaan kuuluvien tarkastusten suorittamiseksi. Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa käytettävää tietoteknistä järjestelmää on päivitettävä, jotta välitavoitteita ja tavoitteita koskevia tietoja voidaan kerätä, tallentaa ja seurata, myös lopullisten tuensaajien tasolla.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2022 ja ennen ensimmäisen maksupyynnön toimittamista komissiolle.

Investointi C2.1 R1-I1 – Julkisen politiikan strategisen suunnittelun ja vaikutustenarvioinnin prosessien optimointi, standardointi ja digitalisointi

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea julkisen politiikan strategisen suunnittelun, täytäntöönpanon ja arvioinnin digitalisointia.

Toimenpide koostuu tietoteknisen alustan eli strategisen suunnittelun tietojärjestelmän kehittämisestä strategisten asiakirjojen valmistelun seurantaa varten.

Investointi C2.1 R2-I1 – Tuensaajien avustaminen hanketeknisten asiakirjojen valmistelussa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä onnistumisastetta ja EU:n varojen käyttöä.

Toimenpide koostuu ehdotuspyynnöistä, joilla autetaan EU:n eri rahastojen mahdollisia edunsaajia nopeuttamaan ja optimoimaan hanketeknisten asiakirjojen valmistelua.

G.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
150	C2.1. R1	M	Kroatian tasavallan strategisen suunnittelun ja kehittämisen hallintojärjestelmästä annetun lain ja sen sääntöjen muuttaminen	Kroatian tasavallan kehittämisen strategisen suunnittelun ja hallinnon järjestelmästä annetun lain ja siihen liittyvien sääntöjen muuttamisesta annetun lain voimaantulo				Q4	2022	Kroatian tasavallan strategisen suunnittelun ja kehittämisen hallintajärjestelmästä annettuun lakiin ja siihen liittyviin sääntöihin tehtävillä muutoksilla parannetaan strategisen suunnittelun tehokkuutta ja strategisten asiakirjojen valmistelun ammattimaisuutta. Se sisältää myös perustan virkamiesten toimenkuvauksille ja pätevyydelle, jotka liittyvät strategiseen suunnitteluun;
151	C2.1. R1	M	Lainsäädännön vaikutusten arvioinnista annetun lain muuttaminen	Laki sääntelyn vaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta tulee voimaan				Q4	2023	Sääntelyvaikutusten arviointia koskevaan lakiin tehtävillä muutoksilla yksinkertaistetaan sääntelyn vaikutusten jälkiarviointiprosesseja, mukaan lukien menetelmät ja menettelyt, jotka perustuvat sääntelyn vaikutusten jälkiarviointiin liittyviin hankkeen teknisen tuen välineen suosituksiin. Muutoksiin on sisällyttävä myös muutokset virkamiesten toimenkuviin ja toimivaltuuksiin, jotka liittyvät vaikutustenarviointiin, jotta voidaan ammattimaistaa sääntelyn vaikutusten koordinointi, laatiminen ja seuranta julkishallinnossa.
152	C2.1. R1	T	Kansalaisiin suoraan vaikuttavan hallinnollisen taakan vähentäminen digitalisoinnin ja menettelyjen yksinkertaistamisen avulla		% (prosenttiosuus)	0	20	Q4	2025	Vähintään 20 prosenttia vähemmän hallinnollista rasitusta kuin 31. joulukuuta 2019 kansalaisten osalta käyttämällä vakiokustannusmallimenetelmää digitalisoinnin ja/tai menettelyjen yksinkertaistamisen avulla.
153	C2.1. R1-I1	T	Kaikkien liiketoimintaprosessien kartoituksen digitalisointi strategisen suunnittelun ja sääntelyn vaikutusten arvioinnin alalla		% (prosenttiosuus)	0	100	Q4	2025	Kaikki strategiseen suunnitteluun ja sääntelyn vaikutusten arviointiin liittyvät kartoitetut liiketoimintaprosessit on digitalisoitava ja niitä on käytettävä tietoteknisen alustan (strategisen suunnitteluprosessin digitalisointiin ja sääntelyn vaikutusten arviointiin tarkoitettu tietotekninen järjestelmä) kautta. Tietojärjestelmän avulla on voitava seurata strategia-asiakirjojen valmistelua, julkisen politiikan täytäntöönpanoa ja arviointia sekä asetusten vaikutustenarviointia. Tietotekniseen järjestelmään on sisällyttävä myös tulostaulu, jossa esitetään yleiskatsaus julkisen politiikan täytäntöönpanon tuloksista.
156	C2.1. R2	M	ARPAn perussäännön muuttaminen sen toimeksiannon määrittelemiseksi uudelleen	ARPAn perussäännön muutosten voimaantuloa koskevat tiedot				Q3	2021	Euroopan unionin ohjelmien täytäntöönpanojärjestelmän (ARPA) tarkastusviraston perussääntöön tehtävissä muutoksissa määritellään ARPAn toimeksianto perustaa ja toteuttaa kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyviä järjestelmätarkastuksia ja -valvontaaf
157	C2.1. R2	M	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano-, tarkastus- ja valvontajärjestelmän perustaminen	Kroatian hallituksen päätös kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanojärjestelmään kuuluvista elimistä, valtiovarainministeriön alaisen koordinointielimen perustamisesta ja täytäntöönpanoelinten käyttämien menettelyjen päivittämisestä tulee voimaan.				Q4	2021	Elpymis- ja palautumissuunnitelman järjestelmän elimiä koskevassa päätöksessä on määriteltävä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja vastuut, mukaan lukien valtiovarainministeriön alainen keskuskoordinointielin, joka varmistaa elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteiden, myös uudistusten, täytäntöönpanon ja seurannan, ja täytäntöönpanokomitea varmistaa EU:n varojen käytön johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden. Elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointielimen on oltava perustettu ja täysin toimintakykyinen valtiovarainministeriössä. Kaikki täytäntöönpanoelinten elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten käyttämät menettelyt on saatettava ajan tasalle ja otettava käyttöön.
158	C2.1. R2	M	Säädöksen antaminen EU:n varojen institutionaalisesta kehyksestä	EU:n varojen institutionaalisesta kehyksestä annetun lain voimaantulo				Q4	2021	Sen lisäksi, että laissa säädetään institutionaalisesta kehyksestä ja nimeämiselimistä, laissa säädetään myös kehyksestä valmiuksien kehittämistoimille, joita on tarkoitus kehittää edelleen hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevan etenemissuunnitelman avulla. Etenemissuunnitelmaa kehitetään ERI-rahastojen ohjelmasuunnittelussa. Laissa on tunnustettava tarve vahvistaa edelleen edunsaajien valmiuksia valmistella, soveltaa ja panna täytäntöön hankkeita, jotka pannaan täytäntöön EU:n rahoittamien (operatiivisten) ohjelmien kautta.
159	C2.1. R2	M	Hallinnollisten valmiuksien arviointi	Työmäärä-analyysi julkaistaan				Q4	2021	Työmääräanalyysit on tehtävä asianomaisiin hallinto- ja valvontajärjestelmiin osallistuville laitoksille ottaen huomioon myös elpymis- ja palautumistukivälineestä aiheutuva rasite. Analyysissä on annettava riittävät tiedot hallinnollisten valmiuksien tarpeista, jotta ne voidaan saavuttaa oikea-aikaisesti, muun muassa laatimalla tarvittaessa suosituksia riittämättömien valmiuksien korjaamiseksi. Analyysin ja suositusten perusteella asianomaisille laitoksille osoitetaan tarvittavat resurssit.
160	C2.1. R2	M	eFondovin tietojärjestelmän päivittäminen: Tarkastusten ja valvonnan tallennusjärjestelmä: tiedot elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten	Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot				Q1	2022	Käytössä on oltava tietorekisterijärjestelmä elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten, ja sen on oltava toiminnassa. Järjestelmän on sisällettävä vähintään seuraavat toiminnot: a) tietojen kerääminen ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta; b) kerätä, tallentaa ja varmistaa pääsy elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i–iii alakohdassa vaadittuihin tietoihin.
161	C2.1. R2-I1	T	Hankkeiden teknisten asiakirjojen valmistelu vihreää ja digitaalista siirtymää koskevia hankkeita varten		Lukumäärä (määrä)	0	6 370 695	Q4	2022	Ministeriöiden, kansallisten toimistojen sekä paikallis- ja alueviranomaisten vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi laatimien hankekohtaisten teknisten asiakirjojen kehittämisen rahoitusta koskevilla päätöksillä myönnetään 6 370 695 euroa.
162	C2.1. R2-I1	T	Hankkeiden teknisten asiakirjojen valmistelu vihreää ja digitaalista siirtymää koskevia hankkeita varten		Lukumäärä	0	100	Q4	2025	Avustuksia myönnetään julkisyhteisöille hanketeknisten asiakirjojen kehittämiseen vähintään 100 hankkeelle, joilla tuetaan vihreää ja digitaalista siirtymää.

G.3. Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista  

Investointi C2.1 R1-I2 – Strategisen suunnittelun valmiuksien vahvistaminen ja sääntelyn parantaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää strategisen suunnittelujärjestelmän kestävyyden varmistamista ja parantaa julkisen politiikan valmistelun ja täytäntöönpanon laatua Kroatiassa.

Investoinnilla kehitetään koulutusmoduuleja ja koulutuksen järjestämistä, jotta voidaan parantaa strategisen suunnittelun tehtävien suorittamista valtion elimissä.

Investointi on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

G.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu  

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
154	C2.1. R1-I2	T	Strategisen suunnittelun ja sääntelyn vaikutusten arvioinnin koulutusmoduulit kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla		Lukumäärä	0	10	Q4	2024	Kehitetään 10 koulutusmoduulia strategista suunnittelua ja parempaa sääntelyä varten työn ammattimaisuuden varmistamiseksi, mukaan lukien verkko-oppimiskumppanit, joilla on NSPA:n (National School of Public Administration) tekninen tuki. Moduulit kehitetään vuoden 2024 loppuun mennessä.
155	C2.1. R1-I2	T	Strategisen suunnittelun järjestelmään ja sääntelyvaikutusten täytäntöönpanoon kansallisella ja alueellisella tasolla liittyville virkamiehille järjestetyt koulutuspäivät		Lukumäärä	0	15	Q4	2025	Vähintään 15 koulutuspäivää koulutusmoduuleihin perustuvan koulutuksen järjestämiseksi strategisen suunnittelun järjestelmässä ja sääntelyvaikutusten täytäntöönpanossa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

H. Osatekijä 2.2: Julkisen hallinnon vaikuttavuuden parantaminen

Komponentilla pyritään nykyaikaistamaan Kroatian julkishallintoa ja tekemään siitä käyttäjäkeskeisempi kannustamalla paikallishallinnon yksiköiden tosiasiallisiin ja toiminnallisiin sulautumiin, lisäämällä digitalisaatiota, yhteentoimivuutta, tehostamalla resurssien kohdentamista paikallistasolla sekä uudistamalla palkka- ja palkkiojärjestelmää ja henkilöstöhallintoa.

Yleisinä tavoitteina on parantaa kykyä houkutella ja pitää palveluksessaan korkealaatuisia ja lahjakkaita julkishallinnon työntekijöitä sekä parantaa julkisten palvelujen laatua paikallis- ja aluehallinnon yksiköissä, joita heikot hallinnolliset ja rahoitusvalmiudet sekä avoimuuden puute haittaavat.

Osa-alue sisältää merkittäviä uudistuksia ja niihin liittyviä investointeja:

-Parannetaan virkamiesten palvelukseenottoprosessia vahvistamalla virkamiesten maahanpääsyjärjestelmää ja parantamalla edelleen virkamiesten pätevyyttä.

-uusien palkka- ja työmallien käyttöönotto julkishallinnossa, mukaan lukien julkisen sektorin palkkajärjestelmän uudistaminen, henkilöstöhallintojärjestelmän parantaminen ja vertikaalisen ja horisontaalisen liikkuvuuden edistäminen,

-konservointikeskusten ja arkistojen digitalisointi,

-Toimivan ja kestävän paikallishallinnon varmistaminen jatkamalla paikallishallinnon yksiköiden optimointia ja hajauttamista kannustamalla tukemaan toiminnallisia ja todellisia fuusioita.

Osa-alueella edistetään sellaisten maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta tehostaa julkishallintoa (maakohtainen suositus 1, 2019) ja palvelujen tarjonnan ja laadun parantamista pienemmissä paikallishallinnon yksiköissä (maakohtainen suositus 4, 2020).

Osatekijä sisältää neljä uudistusta ja seitsemän investointia.

H.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.2 R1 – Virkamiesten rekrytoinnin parantaminen

Uudistuksella pyritään parantamaan virkamieskunnan palvelukseenottojärjestelmää, jotta voidaan varmistaa erittäin pätevien virkamiesten palkkaaminen, mikä osaltaan parantaa julkishallinnon tehokkuutta ja mahdollistaa julkishallinnon uudelleenkohdentamisen kansalaisten tarpeisiin. Uudistukseen on sisällyttävä muutoksia lainsäädäntökehykseen. Uudistuksen ohella viranomaiset aikovat kehittää tietoteknisiä välineitä, menetelmiä ja tarvittavan sisällön pätevyyden todentamista ja valmiuksien kehittämistoimenpiteitä varten.

Otetaan käyttöön virkamiesten keskitetty valintajärjestelmä, joka perustuu ennalta laadittuihin suunnitelmiin, työmääräanalyysiin ja viranomaisten todellisiin tarpeisiin tietyn virkamiesprofiilin ottamiseksi palvelukseen. Rekrytointiprosessissa hakijat testataan verkossa, mikä varmistaa hakijoiden avoimen ja objektiivisemman valinnan.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.

Investointi C2.2 R1-I1 – Keskitetty valintajärjestelmä

Investoinnilla pyritään luomaan objektiivisempi ja avoimempi rekrytointijärjestelmä, joka perustuu todellisiin tunnistettuihin tarpeisiin ja taloudellisiin resursseihin. Se varmistaa parhaiden ja pätevimpien ehdokkaiden rekrytoinnin ja edistää siten julkishallinnon tehokkuutta.

Investointiin on sisällyttävä seuraavat toiminnot:

-Kehitetään vertaileva analyysi EU:n jäsenvaltioiden keskitettyjen työllisyysjärjestelmien rakenteesta ja laaditaan ehdotus uudeksi työllisyysmalliksi.

-Muutokset lainsäädäntökehykseen, mukaan lukien virkamieslaki, valtion hallintoelinten, asiantuntijapalvelujen ja valtion virastojen virkamiesten palvelukseenottomenettelyihin;

-standardoitujen testien ja koulutuksen kehittäminen;

-tietoteknisen alustan kehittäminen;

-Tietoteknisen alustan testaus ja käyttöönotto.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.2 R1-I2 – Sähköisen valtion tentti

Tällä investoinnilla pyritään luomaan uusi järjestelmä valtion kokeen läpäisemiseksi sähköisesti ja varmistamaan objektiivisempi, asianmukaisempi ja pätevämpi tapa arvioida hakijoiden tietämystä standardoidun kirjallisen kokeen avulla.

Investointiin on sisällyttävä sellaisen ohjelmistosovelluksen kehittäminen, jonka kautta toimitetaan menettelyt valtiollisen kokeen koemateriaalin kehittämiseksi, kokeen hakemiseksi, järjestämiseksi, suorittamiseksi ja läpäisemiseksi. Tutkimustodistus on asetettava saataville sähköisesti. Järjestelmässä on luotava tietokanta testaustehtävistä ja -aineistosta, tietokanta hakijoista ja varmistettava testien suorittamiseen ja tuloksiin liittyvien raporttien laatiminen. Tällaisen järjestelmän on mahdollistettava kaikkien valtiollisten kokeiden kehittämiseen ja suorittamiseen liittyvien prosessien jatkuva seuranta ja parantaminen. Testaustilat neljässä testikeskuksessa Zagrebissa, Splitissä, Rijekassa ja Osijekissa on varustettava ja asetettava sähköisen kokeen sekä keskitetyn valintajärjestelmän käyttöön (investointi C2.2.R1-I1).

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Uudistus C2.2 R2 – Uudet palkka- ja työmallit julkishallinnossa

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön oikeudenmukainen, avoin, johdonmukainen ja taloudellisesti kestävä palkkajärjestelmä valtionhallinnossa ja julkishallinnossa sekä standardoitu, digitalisoitu ja käyttäjälähtöinen henkilöstöhallintojärjestelmä. Työskentelyn uuteen todellisuuteen vastaamiseksi on otettava käyttöön älykäs työmalli, joka tarjoaa virkamiehille tarvittavat välineet ja taidot, jotta he voivat suorittaa tehtävänsä etänä.

Valtionhallinnon ja julkishallinnon palkkatilanteen analyysin ja palkkavertailun perusteella luodaan uusi maksujärjestelmä ja annetaan uusi laki julkishallinnon palkoista ja uusi laki julkishallinnon palkoista. Uusiin lakeihin on sisällytettävä säännöksiä, joilla arvioidaan työpaikkoja vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja varmistetaan valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkkojen yhdenmukaistaminen. Uudessa palkkamallissa on otettava käyttöön suoritukseen (työsuoritukseen) perustuva palkitsemisjärjestelmä. Virkamiesten arviointiin ja uralla etenemiseen liittyviä asetuksia muutetaan. Suorituskyvyn ja vaikuttavuuden arviointi muodostaa perustan urakehitykselle ja uralla etenemiselle.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.

Investointi C2.2 R2-I1 – Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkitsemisjärjestelmän parantaminen

Investoinnilla otetaan käyttöön uusi valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkitsemisjärjestelmä, jolla tuetaan uudistusta samalla alalla. Se varmistaa, että järjestelmä on virkamiesten näkökulmasta oikeudenmukaisempi, että siitä tulee kilpailukykyisempi ja että se on verotuksellisesti kestävämpi, jotta voidaan säilyttää valtion talousarvion kokonaispalkkapaino ja sen järkevämpi jakautuminen.

Perustetaan yksi ainoa hallitusten koordinointielin, joka vastaa kaikkien toimien koordinoinnista toimielinten välillä, ja siihen liitetään asiantuntijaryhmiä, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten edustajat. Nykyistä palkkajärjestelmää ja oikeudellista kehystä analysoidaan ja kehitetään vertaileva analyysi vertaisjäsenvaltioiden kanssa. Analyysien perusteella laaditaan uusi ehdotus uudeksi palkkajärjestelmäksi ja oikeudelliseksi kehykseksi, henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään sisällytetään yhdeksän uutta toimintoa ja laaditaan ja pannaan täytäntöön viestintästrategia.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Investointi C2.2 R2-I2 – Hybridityöpaikkamallin käyttöönotto – Älykäs työ

Investoinnilla pyritään ottamaan käyttöön malli, jonka avulla virkamiehet voivat työskennellä etänä, jotta voidaan tarjota jatkuva ja laadukas julkinen palvelu, joka on kaikkien saatavilla, ja lisätä virkamiesten motivaatiota. Sen on luotava innovatiivinen työnkulku, joka perustuu työajan ja työpaikan joustavuuteen julkishallinnon prosessien ja suunnitelmien tarpeiden mukaisesti. Virkamiehiä ja työsuhteita koskevia lainsäädäntöjärjestelyjä, jotka koskevat hybridimuotoisen työn käyttöönottoa julkishallinnossa ja oikeuslaitoksessa (työlaki, virkamieslaki, työsuojelulaki ja säännöt), on muutettava, jotta työntekijät voivat työskennellä sujuvasti ja jatkuvasti.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteeseen sisältyy seuraavia toimia:

-Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaaminen etätyöolojen nykytilanteen kartoittamiseksi ja johdon koulutuksen valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi.

-Laaditaan ehdotus työpaikalle pääsyä koskevaksi malliksi ja suunnitelmaksi sekä täydellinen normatiivinen ratkaisu, jotta ulkopuoliset asiantuntijat voivat panna sen täytäntöön.

-Lainsäädäntökehyksen ja työmenetelmien muutokset.

-Tietotekniikan (kannettavat tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet sekä tarvittavat ohjelmistot) hankinta avoimilla julkisilla hankintamenettelyillä.

-Henkilöstön koulutus.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2023.

Uudistus C2.2 R3 – Säilyttämistukikohtien ja arkistojen digitalisointi

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa viranomaisten suorittamaa asiakirjahallintoa liiketoimintaprosessien parantamiseksi. Toimenpiteen odotetaan mahdollistavan julkishallinnon palvelujen tehokkaamman tarjoamisen käyttämällä toteutettuja tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan yhteentoimivuus ja datan jakaminen, kustannusten vähentäminen, liiketoiminnan avoimuus ja kansalaisten oikeuksien suojelu.

Lisäksi viranomaiset aikovat kehittää ja ottaa käyttöön digitaalisen julkisen palvelun, joka tarjoaa pääsyn kulttuurikohteita ja historiallisia kohteita varten rakennettuihin digitaalisiin suojelukeskuksiin. Lisäksi tarvittavien standardien ja kriteerien kehittäminen parantaa julkishallinnon yleistä tehokkuutta tässä yhteydessä. Kansallisen arkistotietojärjestelmän kehittämisen, valtion arkistojen infrastruktuurin ja inhimillisten valmiuksien vahvistamisen sekä asiakirjojen laatijoiden ja omistajien analogisten paperiasiakirjojen digitointivalmiuksien vahvistamisen tarkoituksena on parantaa digitaalisia julkisia palveluja nopeuttamalla asiakirjojen saatavuutta ja valvomalla paremmin käyttäjien ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden kansalaisten oikeuksien toteutumista.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Investointi C2.2 R3-I1 – Digitaalisen infrastruktuurin ja julkishallinnon palvelujen käyttöönotto kehittämällä säilyttämisperusteinen järjestelmä

Investoinnilla perustetaan uusi digitaalinen julkinen palvelu, joka liittyy nykyisiin digitaalisiin julkisiin palveluihin ja jonka tavoitteena on vähentää hallinnollisia esteitä ja antaa virkamiehille mahdollisuus käsitellä tapauksia nopeammin ja tehokkaammin.

Toimenpide koostuu digitaalisten säilyttämisperusteiden kehittämisestä.

Investointi C2.2 R3-I2 – Julkisen sektorin digitaalisen infrastruktuurin ja palvelujen parantaminen kehittämällä kansallista arkistotietojärjestelmää ja vahvistamalla kansallista arkistoverkostoa

Investoinnilla parannetaan viranomaisten ja oikeusjärjestelmän laatimien asiakirjojen hallinnointia ja arkistointia tarjoamalla pääsy kaikkiin asianomaisiin viranomaisiin.

Investointi koostuu kansallisen arkistotietojärjestelmän kehittämisestä ja uuden e-arkistopalvelun perustamisesta valtion tietoinfrastruktuuriin.

Uudistus C2.2 R4 – Toimiva ja kestävä paikallishallinto

Uudistuksen tavoitteena on luoda korkealaatuinen ja tehokas paikallis- ja aluehallinnon järjestelmä kannustamalla sekä paikallishallinnon yksiköiden toiminnalliseen että tosiasialliseen yhdentymiseen. Uudistuksen odotetaan edistävän julkisten palvelujen parempaa, tehokasta ja avointa tarjoamista kansalaisille ja tarjoavan heille yhtäläiset mahdollisuudet vastata tarpeisiinsa ja etuihinsa asuinpaikastaan riippumatta.

Asiaa koskevaa lainsäädäntöä, Kroatian tasavallan vuoden 2022 valtion talousarvion toteuttamisesta annettua lakia, muutetaan ja otetaan käyttöön rahoitustukimekanismi, jolla kannustetaan sekä toiminnallisiin että tosiasiallisiin sulautumisiin. Valtion talousarviossa on varmistettava riittävät resurssit, joilla edistetään taloudellisesti vähintään 20 prosentin tosiasiallista fuusiota paikallishallinnon yksiköistä ja vähintään 40 prosentin toiminnallista fuusiota paikallishallinnon yksiköistä. Mekanismin suunnitteluvaiheessa on määriteltävä useita mahdollisia rahoitusmalleja yhteiselle suorituskyvylle ottaen huomioon niiden palvelujen laajuus, joita paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden on lain määritelmän mukaisesti tarjottava, sekä yksiköiden raportoidut tarpeet yhteisten tehtävien suorittamiseksi. Tosiasiallisten tai toiminnallisten sulautumisten onnistuminen on ennakkoedellytys lisävarojen myöntämiselle tai yhteisrahoitukselle kansallisesta talousarviosta. Kroatian hallituksen päätöksessä vahvistetaan perusteet ja kannustimien taso sekä suuremmat verokannustimet tosiasiallisille sulautumille, kun taas toiminnallisten sulautumien kannustimet riippuvat sulautumiselle suunniteltujen toimintojen lukumäärästä ja tyypistä.

Muutokset paikallis- ja alueviranomaisten rahoitustukimekanismia koskeviin asetuksiin, jotka mahdollistavat fuusioihin liittyvien taloudellisten kannustimien maksamisen.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022.

Investointi C2.2 R4-I1 – Paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden optimoinnin ja hajauttamisen jatkaminen tukemalla toiminnallisia ja tosiasiallisia sulautumia

Toimenpiteen tavoitteena on tukea paikallishallinnon yksiköitä niiden tehdessä päätöksiä toiminnallisten tai tosiasiallisten sulautumien toteuttamisesta paikallishallinnon palvelujen laadun parantamiseksi.

Investointi koostuu tietoteknisen järjestelmän päivittämisestä siihen liittyvän uudistuksen tukemiseksi (C2.2 R4) ja korkealaatuisen järjestelmän perustamisesta paikallishallinnon yksiköiden toiminnallisten ja tosiasiallisten sulautumien edistämiseksi.

H.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
163	C2.2. R1	M	Valtionhallinnon keskitettyä valintajärjestelmää, virkamiesten tarvittavien pätevyyksien määrittämistä ja nykyaikaisen palvelukseenottojärjestelmän perustamista koskeva muutettu lainsäädäntökehys	virkamiesten keskitettyä valintajärjestelmää koskevan muutetun lainsäädäntökehyksen voimaantulo,				Q2	2023	Tarkistettuun lainsäädäntöön on sisällyttävä vähintään seuraavat toimenpiteet: - Määritellään kansalliselle hallinnolle ominaiset toimenkuvat tarvittavien pätevyyksien ja taitojen houkuttelemiseksi. - yhden ainoan työllisyysfoorumin luominen rekrytointimenettelyjen keskittämiseksi yhteen ainoaan foorumiin kaikkia kansallisia hallintoja varten; - Rekrytointiprosessin mukauttaminen seuraavien osalta: i) siirtyminen pelkän tietämyksen järjestelmästä järjestelmään, joka perustuu ensisijaisesti osaamiseen ja asianmukaisiin taitoihin; ii) virkamiesten pätevyyksien arviointi; iii) erotetaan toisistaan ensimmäisen tason rekrytointi, jonka olisi perustuttava yksinomaan pätevyyteen, ja erityisprofiilien rekrytointi, jossa olisi yhdistettävä pätevyys asiaankuuluvaan työkokemukseen ja johdettava korkeamman tason uramahdollisuuksiin; - Vahvistetaan sitoutumista sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja varmistetaan sukupuolten tasapuolinen edustus rekrytoinnissa sekä naisten ylentäminen ylemmän johdon tehtäviin.
164	C2.2. R1-I1	T	Kaikki uudet ja vakituiset virkamiehet julkishallinnon elimissä työskentelevät 100-prosenttisesti uuden keskitetyn, digitalisoidun ja standardoidun valinta- ja palvelukseenottojärjestelmän kautta, joka on saatavilla äskettäin kehitetyn tietoteknisen alustan kautta.		% (prosenttiosuus)	0	100	Q4	2024	Virkamiesten keskitetty valintajärjestelmä otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön ennalta laadittujen vastaanottosuunnitelmien pohjalta, jotka perustuvat työmääräanalyyseihin ja viranomaisten todellisiin tarpeisiin ottaa palvelukseen tietty virkamiesprofiili. Järjestelmässä on määrättävä, että palvelukseenottomenettelyssä hakijat testataan verkossa, jotta varmistetaan hakijoiden avoimempi ja objektiivisempi valinta.
165	C2.2. R1-I2	T	100% kaikkien julkisten laitosten virkamiehistä, joiden on läpäistävä valtion tentti, läpäistävä digitaalisesti valtion tentti, joka perustuu uuteen tenttimalliin.		% (prosenttiosuus)	0	100	Q4	2022	Kaikkien julkisten laitosten virkamiehistä, joiden on läpäistävä valtion tentti, 100 prosenttia läpäisee kokeen täysin digitoidun mallin kautta. Valtiontutkinnon läpäisemisprosessi digitalisoidaan, jotta tenttijärjestelmästä tulisi avoimempi, saavutettavampi (useissa paikoissa eri puolilla maata) ja tehokkaampi.
166	C2.2. R2	M	Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkoista annettujen lakien sekä liikkuvuutta koskevien määräysten voimaantulo	Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkoista annettujen lakien sekä julkishallinnon virkamiesten vertikaalista ja horisontaalista liikkuvuutta koskevien määräysten voimaantulo				Q2	2023	Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkkoja koskevan uuden lainsäädännön on mahdollistettava virkojen oikeudenmukainen ja avoin arviointi vahvistettujen kriteerien mukaisesti, varmistettava virkamieskunnan ja julkishallinnon palkkaluokkien ja palkkioiden yhdenmukaistaminen, vahvistettava ammatilliset kertoimet työmarkkinaosapuolia kuullen ja perustettava suoritusperusteinen palkitsemisjärjestelmä (työsuoritukset). Perustetaan uusi maksujärjestelmä, ja virkamiesten palkoista ja julkisten palvelujen palkoista annettuihin uusiin lakeihin sisällytetään säännöksiä, joilla arvioidaan virkoja oikeudenmukaisesti ja avoimesti vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja varmistetaan virkamiesten ja julkisten palvelujen palkkojen yhdenmukaistaminen sekä otetaan käyttöön työsuoritukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä. Vertikaalista ja horisontaalista liikkuvuutta koskevaa lainsäädäntökehystä (henkilöstölaki ja säännöt) muutetaan. Tähän sisältyy urasuunnitelma, joka sisältää mahdollisen pääsyn keskijohdon ja ylemmän johdon tehtäviin ja vahvistaa urakehityksen ja suorituskyvyn arvioinnin välistä yhteyttä. Lisäksi asetetaan edellytykset julkishallinnon tehokkaille työmarkkinoille, mukaan lukien a) avoimen ja yhdenmukaisen mainontajärjestelmän luominen kaikille julkishallinnon avoimille työpaikoille b) mahdollisuus hakea mitä tahansa saatavilla olevaa työpaikkaa mistä tahansa julkishallinnon alalta.
167	C2.2. R2-I1	T	Henkilöstöhallintojärjestelmää, virkamiesten rekisteriä ja keskitettyä palkkajärjestelmää (RegZap – Cop) täydennetään yhdeksällä uudella toiminnolla, joilla digitalisoidaan kaikki asiaan liittyvät prosessit palkkajärjestelmän muuttamisen yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi.		Lukumäärä	0	9	Q2	2024	REGZAP-COP-järjestelmässä kehitetään ja toteutetaan yhdeksän uutta toimintoa (nämä ovat henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia, arviointia, työpöytäkirjoja, urasuunnittelua ja -kehitystä, sisämarkkinoita ja virkamiesten yksilöllistä lähestymistapaa järjestelmään koskevien säädösten laatiminen, virkamatkat) palkkajärjestelmään ehdotettujen muutosten täytäntöönpanon tukemiseksi.
168	C2.2. R2-I2	T	Vähintään 20 prosenttia virkamiehistä työskentelee älykkään työn mallissa		% (prosenttiosuus)	0	20	Q3	2023	Virkamiehistä 20 prosenttia työskentelee jo älykkään työn mallissa, jonka avulla he voivat työskennellä etänä tarjotakseen jatkuvan ja laadukkaan julkisen palvelun, joka on kaikkien saatavilla, ja lisätäkseen virkamiesten motivaatiota.
169	C2.2. R2-I2	T	Vähintään 60 prosenttia virkamiehistä on koulutettu älykkääseen työskentelyyn		% (prosenttiosuus)	0	60	Q3	2023	Virkamiehistä 60 prosenttia on koulutettu älykkääseen työskentelymalliin, ja heillä on tarvittavat taidot etätyöhön, jotta he voivat tarjota jatkuvaa ja laadukasta julkista palvelua, joka on kaikkien saatavilla, ja lisätä virkamiesten motivaatiota.
170	C2.2. R3	M	Sähköisen säilyttämispalvelun perustaminen	Sähköisen säilyttämisen perustan digitaalinen julkinen palvelu täysin toimiva ja esteetön				Q4	2023	Perustamalla digitaalisen infrastruktuurin ja julkishallinnon palvelut suojelupohjajärjestelmän kehittäminen parantaa viranomaisten ja muiden asiakirjojen laatijoiden suorittamaa asiakirjahallintoa olennaisina tukitoimintoina kaikissa liiketoimintaprosesseissa. Sähköisen säilyttämisjärjestelmän on mahdollistettava julkishallinnon palvelujen tehokkaampi toimittaminen käyttäen toteutettuja tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan yhteentoimivuus ja datan jakaminen, kustannusten vähentäminen, liiketoiminnan avoimuus ja kansalaisten oikeuksien suojelu. Perustetaan olemassa oleviin digitaalisiin julkisiin palveluihin liittyvä digitaalinen julkinen palvelu (sähköisen säilyttämisen perusta), jolla poistetaan kulttuuriomaisuuden suojelusta ja säilyttämisestä annetun lain mukaisen lupamenettelyn hallinnolliset esteet.
171	C2.2. R3	M	Kansallisen arkistotietojärjestelmän perustaminen	Kansallisarkiston tietojärjestelmä on täysin toimiva ja käytettävissä				Q2	2024	Perustetaan kansallinen arkistotietojärjestelmä, jolla parannetaan viranomaisten ja muiden asiakirjojen laatijoiden suorittamaa asiakirjahallintoa ja joka on olennainen tukitoiminto kaikissa liiketoimintaprosesseissa.
172	C2.2. R3-I1	T	60 julkisesti saatavilla olevan suojelupohjan luominen monimutkaisimmille kulttuuri- ja historiallisille kohteille, joilla on suuri monumenttiarvo		Lukumäärä	0	60	Q2	2026	On luotu ja julkistettu tietotekninen alusta, jolla on vähintään 60 sähköisen säilyttämisen perustaa. Muistomerkkiarvoltaan merkittäville kulttuurihistoriallisille kohteille, jotka täyttävät vaarantumisen ja valmistumisen kiireellisyyden kriteerit suunniteltua rakennustoimintaa silmällä pitäen, on kehitettävä sähköinen suojelukeskus.
173	C2.2. R3-I2	T	600 asiakirjan tekijää käyttää arkistotietojärjestelmää		Lukumäärä	0	600	Q2	2026	Vähintään 600 luovan työn tekijää käyttää kansallista tietojärjestelmää asiakirjojen hallintaan ja tallentamiseen. . Kansallisen arkistotietojärjestelmän perustamiseen on sisällyttävä seuraavat toimet: ·Vahvistetaan varastointikapasiteettia kahdeksassa aluehallinnon arkistossa pysyvien paperiasiakirjojen siirtämiseksi. ·oikeusviranomaisten paperiasiakirjoihin tutustuminen ja niiden valinta, ·sellaisten oikeusviranomaisten suorittama tietojen hävittäminen, jotka ovat ylittäneet säilytysajat ja joita ei enää käytetä tavanomaisissa liiketoimintaprosesseissa, ·Oikeusviranomaisten hallussa olevien tiettyjen paperiasiakirjojen digitointi arkistojen digitointia koskevien ammatillisten ohjeiden ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
174	C2.2. R4	M	Lainsäädäntökehysten muuttaminen paikallishallinnon yksiköiden vapaaehtoisen toiminnallisen tai tosiasiallisen sulautumisen edistämiseksi ja Kroatian hallituksen päätöksen hyväksyminen perusteista verokannustimien myöntämiseksi vapaaehtoisille toiminnallisille tai tosiasiallisille sulautumisille	Lainsäädäntökehyksen voimaantulo				Q1	2022	Muutetussa lainsäädäntökehyksessä ja rahoitustukimekanismissa on edistettävä paikallishallintoyksiköiden toiminnallista ja tehokasta sulautumista ja varmistettava samalla, että valtion talousarviossa on riittävät resurssit, jotta voidaan taloudellisesti edistää vähintään 20 prosentin tosiasiallista sulautumista paikallishallintoyksiköistä eli vähintään 40 prosentin tosiasiallista sulautumista paikallishallintoyksiköistä vuoteen 2026 ulottuvalla kaudella. Näin tehdessään toiminnallisesti sulautuneiden LGU-yksiköiden on säilytettävä samat talousarviovarat, jotka niillä oli käytettävissään ennen sulautumista, vähintään kahden vuoden ajan, kannustimien on katettava myös kertaluonteiset yhdistämiskustannukset ja tarjottava lisävaroja seuraavien viiden vuoden aikana saavutettujen säästöjen perusteella. Lisäksi todellisten LGU-fuusioiden kannustimiin on sisällyttävä kertaluonteisia pääomansiirtoja viiden vuoden aikana, jotta LGU voi käyttää niitä infrastruktuurihankkeisiin. Kroatian hallituksen päätöksessä vahvistetaan perusteet ja kannustimien taso sekä suuremmat verokannustimet tosiasiallisille sulautumille, kun taas toiminnallisten sulautumien kannustimet riippuvat sulautumiselle suunniteltujen toimintojen lukumäärästä ja tyypistä. Kroatian tasavallan hallituksen päätöksen hyväksymisen jälkeen virallisessa lehdessä julkaistaan LGU:ille osoitettu julkinen kiinnostuksenilmaisupyyntö, joka koskee vapaaehtoista toiminnallista tai tosiasiallista sulautumista.
175	C2.2. R4-I1	M	Vapaaehtoisten toiminnallisten ja todellisten yhteyksien tukimekanismi ja täydellisen tukijärjestelmän perustaminen yksiköiden toiminnallista ja tehokasta kytkentää varten	Käytössä on kattava tukimekanismi paikallishallinnon yksiköiden toiminnallisia/todellisia sulautumia varten.				Q2	2025	Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa ”Paikallisen ja alueellisen itsehallintojärjestelmän optimointi” kehitettyä tietoteknistä järjestelmää on päivitettävä, jotta voidaan tukea ja kannustaa paikallisia hallintoyksiköitä joko suorittamaan tehtäviä yhdessä (toiminnallinen sulautuminen) tai sulautumaan tosiasiallisesti muihin paikallisiin itsehallintoyksiköihin, .iin. Paikallisten yksiköiden toimialaan kuuluvan toiminnallisen työn optimoinnin jatkoprosessin tukemiseen on kuuluttava - (itse)arviointikysely, jonka paikallishallinnon yksiköt ovat laatineet ja täyttäneet arvioidakseen yksiköiden valmiuksia suorittaa niiden toimialaan kuuluvat tehtävät ja osoittaakseen, että tehtävien yhteinen suorittaminen eli tosiasiallinen sulautuminen on tarpeen ja kiinnostavaa kaikissa paikallishallinnon yksiköissä; - Suuntaviivat, jotka laaditaan edellä mainittujen tietojen perusteella. - Yksilöidään toimet, jotka soveltuvat yksittäisten yksiköiden yhteiseen toimintaan tehokkuuden parantamiseksi, yksilöidään mahdolliset kumppanit finktionaalisia ja tosiasiallisia sulautumisia varten ja ehdotetaan sulautumismalleja. Tietoteknisen tukijärjestelmän käyttöönotto paikallishallinnon yksiköiden tehtävien toiminnallista yhdistämistä varten - Valtionhallinnon 50 virkamiestä koulutetaan tukemaan paikallishallinnon yksiköitä toiminnallisten yhteyksien ja varsinaisten fuusioiden osalta. - Koulutus 100 paikallishallinnon yksikön virkamiehelle yhteisten tehtävien hoitamiseksi osana valmiiksi saatua toiminnallista yhteyttä.

H.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus C2.2 R5 – Uudet palkka- ja työmallit julkishallinnossa – Uudistuksen tavoitetason nostaminen asettamalla lisävaatimuksia sääntöjen sisällölle

Uudistuksella pyritään nostamaan uudistuksen R2 ”Uudet palkka- ja työmallit siviili- ja julkishallinnossa” täytäntöönpanon tavoitetasoa lisäämällä erityisiä vaatimuksia R2:n nojalla hyväksyttyyn siviili- ja julkisten palvelujen palkoista annettuun lakiin liittyvien sääntöjen sisällöstä.

Siviili- ja julkisten palvelujen palkoista annettua lakia tukevissa valtioneuvoston asetuksissa määritellään yksityiskohtaisesti valtion elinten ja julkisten palvelujen yhtenäiseen palkkataulukkoon sisältyvät kertoimien ja palkkaluokkien vaihteluvälit.

Lisäksi hallituksen asetuksessa säädetään virkojen nimikkeistä, tiettyyn toimeen nimittämisen edellytyksistä, virkojen luokittelusta, asianomaisesta palkkaluokasta ja palkan laskentakertoimista kyseisessä palkkaluokassa.

Palkan laskentakertoimet määritetään työn arvioinnin perusteella ottaen huomioon siviili- ja julkisten palvelujen palkoista annetussa laissa määritellyt vakiomuotoiset työn arviointi- ja luokitteluperusteet (kuten työn monimutkaisuus, vaadittu työkokemus, työn itsenäisyys sekä vaaditut lisäpätevyydet ja -luvat). Tavat, joilla vakiokriteereitä sovelletaan työn arviointi- ja luokitteluprosessissa, määritellään valtioneuvoston määräyksissä.

Työpaikkojen vertailuanalyysin tavoitteena on varmistaa samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaatteen täytäntöönpano soveltamalla yhdenmukaisia vakiovertailuarvoja ja poistamalla käytäntö, jonka mukaan samoista tai samankaltaisista työpaikoista maksetaan eri tavalla eri valtion elimissä tai julkisissa palveluissa.

Lisäksi säännöillä pyritään varmistamaan, että sama palkkaluokka luokitellaan samanarvoisiksi tai lähes samanarvoisiksi viroiksi työn monimutkaisuuden, vastuiden, työn itsenäisyyden ja muiden vakiokriteerien osalta.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

H.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

393

C2.2.R5

Uusia palkkamalleja ja keskitettyä valintajärjestelmää siviilipalveluissa ja julkisissa palveluissa sääntelevien sääntöjen voimaantulo

Siviili- ja julkisten palvelujen uusien palkkamallien sääntelyperusteita koskevien hallituksen asetusten voimaantulo

2024

On tullut voimaan kuusi ohjesääntöä, joissa määritellään yksityiskohtaisesti siviili- ja julkisten palvelujen työntekijöiden palkkaluokka- ja palkkakerroinjärjestelmä sekä valtion elinten ja julkisten palvelujen virkamiesten ja työntekijöiden työsuorituksen arviointimenettely, -perusteet ja -menetelmät. Säännöissä on tarvittaessa otettava huomioon Maailmanpankin sijoitusta C2.2.R2-I1 koskeva analyysi.

Säännöissä on määriteltävä:

-siviili- ja julkisten palvelujen palkoista annetussa laissa säädettyjen vakiokriteerien soveltamismenetelmä valtion elinten ja julkisten palvelujen virkojen arviointi- ja luokittelumenettelyssä (valtionhallinnon ja julkisten palvelujen asiantuntijaryhmät arvioivat virkoja ja tekevät yhteistyössä oikeus- ja hallintoministeriön tai työ-, eläkejärjestelmä-, perhe- ja sosiaaliministeriön kanssa analyysin, joka on otettava huomioon palkkakertoimia määritettäessä);

-virkojen nimikkeet, virkojen valintaperusteet, virkojen luokittelu ja palkkaluokat sekä virkamiesten palkkakertoimet (virkojen määrän vahvistamisen tai vähentämisen jälkeen);

-siviili- ja julkisten palvelujen yhtenäisen palkkataulukon palkkaluokkiin sisältyvien kertoimien vaihteluvälit;

-virkamiesten (myös johtotehtävissä toimivien) ja julkishallinnon työntekijöiden suoritusten arviointimenettely, -perusteet ja -menetelmä.

I. Osatekijä 2.3: Yhteiskunnan ja julkisen hallinnon digitaalinen siirto

Kroatia sijoittui vuonna 2020 digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI) sijalle 20, ja julkisten palvelujen verkkosaatavuudessa on huomattavasti parantamisen varaa. Kroatian heikot digitaaliset yhteydet haittaavat myös maan digitaalitalouden jatkokehitystä ja lisäävät digitaalista kuilua kaupunki- ja maaseutualueiden välillä.

Tämän osa-alueen tavoitteena on tukea Kroatian talouden ja yhteiskunnan digitaalista siirtymää. Siihen sisältyy uudistuksia ja investointeja, joilla digitalisoidaan julkishallintoa, lisätään julkisten verkkopalvelujen tarjontaa ja tarjotaan pääsy gigabittiyhteysverkkoihin alueilla, joihin markkinoiden toimintapuute vaikuttaa, myös maaseutualueilla.

Tällä osa-alueella vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta ”vahvistaa sosiaalietuuksia ja parantaa niiden valmiuksia vähentää köyhyyttä”(maakohtainen suositus 2, 2019), ”parantaa digitaalisen infrastruktuurin ja palvelujen saatavuutta” (maakohtainen suositus 2, 2020) ja ”keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti nopeisiin laajakaistayhteyksiin” (maakohtainen suositus 3, 2020).

Osatekijä sisältää neljä uudistusta ja 20 investointia.

I.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.3 R1 – Digitaalinen Kroatia -strategia ja toimielinten välisen yhteistyön ja koordinoinnin vahvistaminen yhteiskunnan ja talouden digitaalisen siirtymän onnistumiseksi

Uudistuksen tavoitteena on ohjata Kroatian yhteiskunnan ja talouden digitalisaatiota seuraavalla vuosikymmenellä. Se tarjoaa strategisen kehyksen, ”Kroatian vuoteen 2030 ulottuvan digitaalistrategian”, jossa vahvistetaan kehys digitaaliseen siirtymään tehtäville investoinneille ja määritellään strategiset tavoitteet seuraavilla aloilla: i) talouden digitaalinen siirtymä, ii) julkishallinnon ja oikeuslaitoksen digitalisointi, iii) digitaaliset yhteydet / sähköisten laajakaistaviestintäverkkojen kehittäminen ja iv) digitaalisten taitojen ja digitaalisten työpaikkojen kehittäminen.

Uudistuksella perustetaan myös mekanismi, jolla koordinoidaan yhteiskunnan ja talouden digitalisaatiota tukevien hankkeiden valmistelua ja täytäntöönpanoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ja annetaan suuntaviivat investointien selkeille priorisointi- ja arviointikriteereille.

Uudistus C2.3 R2 - Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on tukea digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamista ja helpottaa kansalaisten/yritysten ja julkishallinnon välistä vuorovaikutusta. Uudistuksen tavoitteena on myös ottaa käyttöön kehittynyt data-analytiikka kansallisessa hallinnossa, jotta voidaan tukea datavetoista päätöksentekoa hallinnon kaikilla tasoilla.

Vaikka Kroatian viranomaiset käyttävät tällä hetkellä satoja erilaisia rekistereitä ja tietokantoja, uudistuksen odotetaan luovan edellytykset ydinrekistereitä yhdistävän keskusrekisterin (yhteentoimiva keskusjärjestelmä) perustamiselle (investointi C2.3.R2.I1) sekä sellaisen keskustietokannan perustamiselle, joka mahdollistaa kehittyneiden data-analytiikkatietojen käytön toimivaltaisille viranomaisille (investointi C2.3.R2.I2).

Uudistuksen odotetaan tuovan systeemisiä muutoksia kohti yhteentoimivien järjestelmien kehittämistä kansallisella tasolla ja kohti datavetoista päätöksentekoa. Sen odotetaan myös parantavan laadukkaiden julkisten palvelujen tarjoamista verkossa yrityksille ja kansalaisille.

Toimenpiteessä on määriteltävä organisaatio- ja hallintorakenne keskusyhteentoimivuusjärjestelmän hallinnointia varten sekä luettelo keskusyhteentoimivuusjärjestelmään liitettävistä sähköisistä palveluista. Se kehittää myös ekosysteemiä tietojen keräämistä, käsittelyä, analysointia, esittämistä ja jakamista varten, jotta data-analytiikka voidaan ottaa käyttöön kansallisessa hallinnossa uutena työskentelytapana kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.3 R2-I1 – Keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän perustaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on korjata rekistereiden nykyinen hajanaisuus eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIR) mukaisesti.

Toimenpide koostuu keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän perustamisesta.

Investointi C2.3 R2-I2 – Keskitetyn tietovaraston ja liiketoiminta-analytiikkajärjestelmän perustaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on rakentaa valtion viranomaisille keskitetty tietovarasto, jonka odotetaan parantavan tiedonhallintajärjestelmää helpottamalla tietojen keräämistä standardoiduissa muodoissa sekä tietojen käsittelyä, analysointia ja jakamista viranomaisten (kuten valtion ja paikallishallinnon yksiköiden) kesken. Alustan on mahdollistettava reaaliaikainen data-analyysi ja tuotettava kehittyneitä data-analytiikkavälineitä (kuten ennalta määriteltyjä liiketoimintaindikaattoreita, tulostauluja ja raportteja päivittäin), joiden odotetaan parantavan merkittävästi datavetoista päätöksentekoa kaikilla kansallisen hallinnon tasoilla.

Osan tietovarastosta on oltava myös kansalaisten ja yritysten saatavilla, jotta yksityinen sektori voi rakentaa ja kehittää lisäarvopalveluja niiden saataville asetettujen tietojen ja analyysivälineiden pohjalta.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.3 R3-I1 – Yhteispalvelukeskuksen päivittäminen

Tämän investoinnin tavoitteena on laajentaa valtion pilvipalvelujen (Shared Services Centre, CDU) kapasiteettia.

Toimenpide koostuu valtion pilven päivittämisestä ja sen käyttäjien määrän lisäämisestä.

Investointi C2.3 R3-I2 – Poliisin valmiuksien vahvistaminen kyberrikollisuuden torjunnassa

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa sisäministeriön valmiuksia torjua kyberrikollisuutta.

Investointiin sisältyy poliisin erityislaitteiden hankinta digitaalisen todistusaineiston analysointia varten, poliisien erityiskoulutus kyberhyökkäysten havaitsemiseksi ja torjumiseksi sekä yrityksille ja kansalaisille suunnatun julkisen ennaltaehkäisykampanjan toteuttaminen tietoisuuden lisäämiseksi kyberrikollisuudesta.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.3 R3-I3 – Keskitetyn palvelupisteen perustaminen kaikkia sähköisiä julkisia neuvontapalveluja varten

Investoinnin tavoitteena on luoda keskitetty asiointipiste (JKC), jolla yhdenmukaistetaan ja keskitetään kaikkien julkishallinnon verkkopalvelujen neuvontapalvelujärjestelmä. Keskitetyn asiointipisteen odotetaan tarjoavan kansalaisille ja yrityksille uuden ja parannetun palvelun, jonka avulla ne voivat viestiä julkishallintojen kanssa ja jonka avulla käyttäjät voivat helposti löytää pyydetyt tiedot. Keskitetyssä asiointipisteessä on myös oltava ominaisuuksia, joiden avulla käyttäjät voivat lähettää palautetta, arvioida virkamiesten kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen laatua ja tehdä jälkiarviointeja, joiden odotetaan muuttavan Kroatian julkishallinnon ja sen käyttäjien välistä vuorovaikutusta.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C2.3 R3-I4 – CEZIH:n terveystietoinfrastruktuurijärjestelmien konsolidointi

Investoinnin tavoitteena on päivittää Kroatian tasavallan keskitettyä terveystietojärjestelmää (CEZIH), jota käyttävät kaikki terveydenhuoltojärjestelmän toimijat (kuten sairaalat, lääkintähenkilöstö, lääketieteelliset koulut, kansanterveyslaitokset, apteekit ja laboratoriot).

Investoinnilla on erityisesti siirrettävä järjestelmä valtion pilvipalveluun (Jaettu palvelukeskus) ja luotava ratkaisuja katastrofien varalta, jotta voidaan varmistaa toiminnan jatkuvuus ja tarjota keskitettyyn terveystietojärjestelmään jatkuva, luotettava ja turvallinen toimintatapa.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Investointi C2.3 R3-I5 – Digitaalisen henkilökortin käyttöönottohanke

Investoinnin tavoitteena on edistää sähköisten allekirjoitusten käyttöä kansalaisten vuorovaikutuksessa julkishallinnon kanssa. Toimenpiteen odotetaan antavan sähköisen tunnistamisen käyttäjille mahdollisuuden allekirjoittaa asiakirjoja mobiilialustoilla käyttämällä Certilia-mobiilisovellusta.

Se perustaa digitaalisen identiteetin hallintajärjestelmän (IDP) ja mobiiliallekirjoitusjärjestelmän etävarmenteiden myöntämiseksi etähyväksytylle sähköiselle allekirjoitukselle. Tällaisen varmenteen myöntäminen on edellytys asiakirjojen sähköiselle allekirjoittamiselle mobiilialustoilla tai mobiilisovelluksissa.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.3 R3-I6 – Investoinnit valtion tietoinfrastruktuuriverkkoon

Tämän investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa ja laajentaa valtion tietoinfrastruktuuriverkon (DII-verkko) kapasiteettia.

Toimenpide koostuu DII-verkon parantamisesta ja uusien käyttäjien liittämisestä DII-verkkoon.

Investointi C2.3 R3-I7 – Aluesuunnittelun, rakentamisen ja valtion varojen järjestelmän parantaminen digitalisoinnin avulla

Tämän investoinnin tavoitteena on päivittää aluesuunnitelmien tietojärjestelmä (ISPU) yhdennetyksi aluesuunnittelun tietojärjestelmäksi ja mahdollistaa yksittäisten hankkeiden valmisteluun ja toteutukseen liittyvien menettelyjen digitalisointi.

Toimenpide koostuu seuraavan sukupolven aluesuunnitelmien laatimisesta ja ISPU:n päivittämisestä.

Investointi C2.3 R3-I8 – Digitaalisen mobiilialustan luominen

Tämän investoinnin tavoitteena on luoda julkisen palvelun mobiilialusta, jonka avulla kansalaiset voivat helposti käyttää julkisia verkkopalveluja älypuhelimissaan. Nykyiset eCitizens-palvelut on kehitetty henkilökohtaisia tietokoneita varten, eikä niitä ole tällä hetkellä mukautettu mobiililaitteisiin, minkä vuoksi tarvitaan mobiilisovelluksiin mukautettu alusta.

Tällä investoinnilla, jossa käytetään uusinta teknologiaa ja standardeja, on rakennettava alusta, joka tarjoaa standardoidun tavan tarjota julkisia palveluja mobiilialustoilla (kuten syntymätodistusta koskeva pyyntö, asuinpaikkatodistusta koskeva pyyntö, osoitteenmuutoksen rekisteröinti; moottoriajoneuvon rekisteröinti). Se yhdistää kaikki asiaan liittyvät rekisterit ja tietokannat keskustiedonsiirtoväylään (Central Data Interchange Bus, GSB). Investoinnin on myös mahdollistettava kansallisen tunnistusjärjestelmän (NIAS) päivittäminen mobiilialustojen uusimpiin todentamissuuntauksiin ottamalla käyttöön nykyaikaisia biometrisiä sovellusmenetelmiä.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.3 R3-I9 – Uuden alustan perustaminen Kroatian tasavallan sähköisiä julkisia hankintoja koskevaa tiedotetta varten

Tämän investoinnin tavoitteena on perustaa uusi tietotekninen alusta sähköistä hankintajärjestelmää varten, jotta voidaan tukea julkisen hankintamenettelyn digitalisointia ja panna täytäntöön komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/1780 vahvistetut uudet vakiolomakkeet ilmoitusten julkaisemiseksi julkisten hankintojen alalla (sähköiset lomakkeet).

Investoinnilla nykyaikaistetaan Kroatian sähköisen julkisten hankintojen mainonnan (EOJN) tietoteknistä alustaa, joka perustuu tällä hetkellä vanhentuneeseen teknologiaan eikä tue asianmukaisesti julkisten hankintamenettelyjen tehokasta toteuttamista. Toimenpiteen avulla on erityisesti voitava yhdistää kaikki hankintaprosessit (hankintasuunnitelmasta menettelyn kulkuun ja tehtyihin sopimuksiin perustuvia maksuja koskeviin tietoihin) ja ottaa käyttöön pakolliset sähköiset muutoksenhaut (sähköiset valitukset) ja mahdollisuus maksujen sähköiseen maksamiseen. Investoinnilla on myös luotava kehys tiettyjen pakollisten vähimmäiskriteerien ja -tavoitteiden (kuten strategisten, ympäristöä säästävien tai innovatiivisten julkisten hankintojen) noudattamisen seuraamiseksi.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C2.3 R3-I10 – Yhteisen työllisyysstrategian digitalisointi (eHZZ)

Tämän investoinnin tavoitteena on digitalisoida Kroatian työvoimapalvelu (CES – HZZ).

Toimenpide koostuu CES:n digitaalisen identiteetin hallintajärjestelmän ja digitaalisten henkilöresurssien hallintajärjestelmän käyttöönotosta ja CES:n digitalisoinnin päivittämisestä.

Investointi C2.3 R3-I11 – Tieto- ja viestintätekniikan tuki HZMO:n nykyaikaistamiseen (eHZMO)

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) tietotekniikkajärjestelmää ja digitalisoida sen keskeiset liiketoimintaprosessit.

Toimenpide koostuu HZMO:n tietojärjestelmän päivittämisestä.

Investointi C2.3 R3-I12 – HZMO-arkistojen digitalisointi (eArhiva)

Tämän investoinnin tavoitteena on digitalisoida Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) arkistot ja parantaa HZMOn työn yleistä tuloksellisuutta ja arkistojen kustannustehokkuutta.

Toimenpide koostuu digitaalisten arkistojen (digitaalisten arkistojen hallintajärjestelmä) saattamisesta toimintavalmiiksi sekä kansallisen arkiston sivujen skannaamisesta ja digitaalisesta indeksoinnista.

Investointi C2.3 R3-I13 – Verohallinnon digitalisaatio

Investoinnin tavoitteena on uudistaa Verohallinnon tietojärjestelmä ja tehostaa Verohallintoa.

Toimenpide koostuu uudistetun verohallinnon tietojärjestelmän saattamisesta verkkoon ja sen asettamisesta saataville.

Investointi C2.3 R3-I14 – Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan perustuvan järjestelmän toteuttaminen taloudessa käyttämällä sähköisiä laskuja, joissa on integroidut sähköiset arkistot ja aktiivinen verokirjanpito

Tämän investoinnin tavoitteena on perustaa sähköinen verokirjanpitojärjestelmä, jonka tavoitteena on vähentää veronmaksajien hallinnollista taakkaa.

Investoinnilla on perustettava uusi tietojärjestelmä viranomaisten muiden kuin käteismaksujen osalta laatimien sähköisten laskujen (sähköisten laskujen) rekisteröimiseksi Verohallinnon tietojärjestelmään. Investoinnilla on myös perustettava kehittynyt sähköinen alv-kirjanpitojärjestelmä,

Investoinnin odotetaan yksinkertaistavan veroilmoituksia vähentämällä tarvittavien lomakkeiden määrää ja tukevan verosäännösten noudattamista.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.3 R3-I15 – Matkailusovellusratkaisujen käyttöönotto

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää uusia tietoteknisiä välineitä, jotka auttavat hallinnoimaan matkailun kehittämistä tehokkaasti ja tukemaan alan kestävyyttä.

Toimenpide koostuu neljän tietoteknisen välineen tarjoamisesta.

Investointi C2.3 R3-I16 – Urheilu- ja virkistystoiminnan prosessien digitalisointi paikallis- ja aluetasolla

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa urheilun tietojärjestelmää ja helpottaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien pääsyä järjestelmään.

Toimenpide koostuu kolmesta uudesta sovellusmoduulista, jotka integroidaan parannettuun ISS:ään.

Investointi C2.3 R3-I18 – Vapaaehtoiset rahoitusosuudet EuroHPC-yhteisyritykseen tekoälyn gigatehdasta tai vastaavaa tekoälyinfrastruktuuria varten

Tällä toimenpiteellä pyritään tukemaan Kroatian tekoälyn gigatehtaiden ja niiden palvelujen perustamista ja saatavuutta. Toimenpide koostuu 39 000 000,00 euron vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta EuroHPC-yhteisyritykselle. Rahoitusosuudella tuetaan unionissa perustettavaa tekoälyn Gigafactory-infrastruktuuria tai vastaavaa tekoälyinfrastruktuuria ja kvanttiteknologioita.

Uudistus C2.3 R4 – Yhteenliitettävyyden vahvistaminen yhteiskunnan ja talouden digitaalisen siirtymän kulmakivenä

Uudistuksen tavoitteena on tasoittaa tietä gigabittiyhteyksiä kotitalouksille ja sosioekonomisille vaikuttajille tarjoavien sähköisten viestintäverkkojen saatavuuden varmistamiselle eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukaisesti.

Uudistuksella pyritään varmistamaan sähköisen viestinnän sääntely- ja strategiakehyksen oikea-aikainen ja kattava täytäntöönpano hyväksymällä sähköistä viestintää koskeva laki eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä annetun direktiivin (EU) 2018/1972 säännösten mukaisesti sekä Kroatian kansallisen laajakaistasuunnitelman vuosien 2021–2027 tavoitteiden täytäntöönpano.

Uudistuksen odotetaan tunnistavan gigabittiyhteysverkkojen, myös 5G-verkkojen, rakentamiseen liittyvät hallinnolliset rasitteet ja sääntelyesteet ja puuttuvan niihin, jotta voidaan kannustaa investoimaan 5G-verkkojen käyttöönottoon.

Uudistus täydentää investointeja digitaalisiin yhteyksiin laajakaistayhteyksien kautta kiinteissä ja kehittyneissä langattomissa verkoissa ja matkaviestinverkoissa, myös 5G-teknologioiden käytön kautta.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi C2.3 R4-I1 – Laajakaistainfrastruktuurin kehittämistä koskevaan kansalliseen puiteohjelmaan kuuluvien hankkeiden toteuttaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä gigabittiyhteyksillä varustettujen kansallisten laajakaistayhteyksien kattavuutta alueilla, joilla kaupalliset edut ovat riittämättömät, laajakaistayhteyksien infrastruktuurin kehittämistä koskevan kansallisen puiteohjelman mukaisesti.

Toimenpide koostuu avustussopimusten allekirjoittamisesta laajakaistainfrastruktuurin kehittämistä koskevan kansallisen kehyksen mukaisten hankkeiden toteuttamiseksi ja laajakaistayhteyksien tarjoamiseksi kotitalouksille valkoisilla NGA-alueilla.

Investointi C2.3 R4-I2 – Passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentaminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä gigabittiverkkojen saatavuutta maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla, joilla näiden verkkojen rakentaminen ei ole kaupallisesti kannattavaa.

Toimenpide koostuu avustussopimuksen allekirjoittamisesta passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentamiseksi ja 5G-yhteyksien tarjoamiseksi maaseutualueille ja harvaan asutuille alueille.

I.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
176	C2.3. R1	M	Digitaalinen Kroatia -strategia	Digitaalista Kroatiaa koskevan strategian voimaantulo				Q4	2022	Vuoteen 2030 ulottuvassa Kroatian digitaalistrategiassa on määriteltävä selkeästi strategiset tavoitteet ja painopisteet, jotka muodostavat perustan toimien määrittelylle seuraavilla aloilla: julkishallinnon ja oikeuslaitoksen digitalisointi; sähköisten laajakaistaviestintäverkkojen kehittäminen; digitaalisten taitojen ja digitaalisten työpaikkojen kehittäminen.
177	C2.3. R2 C2.3. R2.I2	M	Keskusyhteentoimivuusjärjestelmän alustojen perustaminen	Digitaaliyhteiskunnan kehittämisen keskustoimiston (SDURDD) raportti siitä, että alustat ovat toiminnassa ja testattuja käyttöä varten				Q4	2022	Kansallisen keskitetyn yhteentoimivuusportaalin on tarjottava luettelo kaikista saatavilla olevista palveluista, ja tietovaraston on oltava käyttövalmis.
178	C2.3. R2-I1	M	Keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän perustaminen	Digitaaliyhteiskunnan kehittämisen keskustoimiston (SDURDD) raportti siitä, että järjestelmä on toiminnassa ja testattu käyttöön				Q3	2024	Rekistereiden yhteentoimivuuden mahdollistavan yhteentoimivan keskusjärjestelmän on oltava verkossa ja käytettävissä. Sen tehtävänä on I)varmistetaan yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen liitteessä II lueteltujen 19 hallinnollisen menettelyn tarjoaminen verkossa EU:n rajatylittäville käyttäjille; II)sisältää kansallisen keskusportaalin; III)integroida ja liittää järjestelmään vähintään kahdeksan muuta olemassa olevaa julkista ydinrekisteriä; IV)varmistettava, että eri rekistereitä koskevat tiedot kootaan yhteen paikkaan ja että ne ovat julkishallinnon, kansalaisten ja yritysten saatavilla.
179	C2.3. R3-I1	T	Valtion pilven päivittäminen	Digitaaliyhteiskunnan kehittämisen keskustoimiston (SDURDD) raportti	Lukumäärä	0	6	Q4	2022	6 uutta toimintoa on otettava käyttöön käytettäväksi valtion pilvessä (CDU) ja niiden on oltava käyttäjien saatavilla: -alusta sovellusten kehittämistä, toteutusta ja testausta varten käyttäjille, -tieto- ja viestintätekniikan tukifoorumi, -keskustietoturvallisuuden seurantajärjestelmä mahdollisten turvallisuustapahtumien hallintaa varten, biometrinen todennusalusta, -alusta verkkosivustojen digitaalisen sisällön hallintaa varten, -Alusta lohkoketjuteknologioiden kehittämiselle valtion pilveä varten.
180	C2.3. R3-I1	T	Yhteispalvelukeskuksen käyttäjämäärän kasvu		Lukumäärä	0	450	Q2	2026	Yhteiseen palvelukeskukseen integroidaan 450 uutta käyttäjää. Yhteisten palvelukeskusten alustan integrointi yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin on alkanut, kuten integroinnin mahdollistavan teknologian toimittaja on vahvistanut, ottaen huomioon, että I)Datajärvellä sijaitseva terveystietojen metaluettelo on laadittu teknisesti, ja II) SPE (Secure Processing Environment) on suojattu.
181	C2.3. R3-I2	M	Kyberturvallisuutta koskeva pilottihanke	Sisäministeriön raportti				Q4	2023	On toteutettava järjestelmän stressitestiä koskeva pilottihanke, jossa simuloidaan ”kyberriippuvaisia” ja ”kyberkäytön mahdollistavia” rikoksia. Järjestelmässä on oltava erityisiä ohjelmisto- ja laitteistokomponentteja kyberrikollisuuden tutkintaa, avoimen lähdekoodin hakua internetissä ja digitaalista rikostutkintaa varten sekä tutkinta-analyysejä digitaalisen todistusaineiston analysointia varten. Hankkeen toteuttamisen on täytettävä tarvittava ennakkoedellytys rikosteknisten välineiden ja järjestelmien sekä sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen salaisten valvontajärjestelmien päivittämiselle, jotta voidaan parantaa kyberturvallisuuden tasoa Kroatiassa ja EU:ssa. Kun laitteet on hankittu ja ne ovat täysin toimintakykyisiä, toteutetaan pilottihanke, jolla simuloidaan kyberrikollisuutta koskevaa tutkimusta pöytäharjoituksen muodossa, jotta voidaan arvioida laitteiden vaikutusta kybervalvontahankkeen toimenpiteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen.
182	C2.3. R3-I2	M	Kyberturvallisuuden julkinen ehkäisykampanja	Sisäministeriön raportti				Q1	2024	Tietoverkkorikollisuuden ilmenemismuotoja ja ehkäiseviä toimenpiteitä varten toteutetaan julkinen ennaltaehkäisykampanja, jota seurataan seuraavilla indikaattoreilla: - eri kohderyhmien toteuttamien ennaltaehkäisevien tiedotus- ja valistustoimien lukumäärä, jotka koskevat kyberrikollisuuden riskeihin liittyvää itsesuojelukäyttäytymistä - toimintaan osallistuvien lukumäärä jaettujen ennaltaehkäisevien materiaalien määrä mediaviestien määrä (sisältää kaikki tiedotusvälineet) - kohderyhmien sosiaalisessa mediassa antamien vastausten määrä sosiaalisten verkostojen kautta tehtyjen verkkotutkimusten lukumäärä ja käsitellyt tulokset määrällisin menetelmin toteutettujen kohderyhmien arviointien lukumäärä
183	C2.3. R3-I3	M	Keskitetyn palvelupisteen perustaminen	Digitaaliyhteiskunnan kehittämisen keskustoimiston (SDURDD) raportti keskitetyn asiointipisteen perustamisesta ja käytöstä				Q4	2023	Perustetaan keskitetty asiointipiste (JKC), joka tarjoaa kansalaisille ja yrityksille tietoa ja asiakastukea yhdessä keskitetyssä paikassa, ja otetaan se käyttöön.
184	C2.3. R3-I4	M	CEZIH-tietojärjestelmä	Terveysministeriön raportti				Q2	2024	Kroatian keskitetyn terveystietojärjestelmän on oltava toimintavalmis käytettäväksi valtion pilvessä (CDU).
185	C2.3. R3-I5	T	Digitaalinen henkilökortti, sähköinen allekirjoitus	Digitaalisen turvallisuuden viraston (AKD) raportti	Lukumäärä	0	300 000	Q4	2024	Certilia-mobiilisovellus ladataan 300 000 kertaa Google Play Storen ja App Storen kautta. Lisäksi hyväksytylle sähköiselle etäallekirjoitukselle myönnetään 100 000 varmennetta. Certilia-mobiilisovelluksen ja henkilökohtaisten mobiilitunnistetietojen on mahdollistettava se, että vähintään 50 000 yksittäistä käyttäjää voi suorittaa todentamisprosessin vähintään 700 000 kertaa.
186	C2.3. R3-I6	M	Valtion tietoinfrastruktuuriverkon (DII) päivitys	Päivitetty DII verkossa ja saatavilla				Q3	2025	Parannetun valtion tietoinfrastruktuuriverkon (DII) on oltava verkossa ja käytettävissä. Verkoston on I)Varmistetaan kaikille viranomaisille mahdollisuus saada laajakaistayhteys erittäin suuren kapasiteetin verkkoon II)varmistettava kaikkien järjestelmän laitosten jatkuva yhteenliitettävyys sellaisen ohjelman avulla, jolla tuetaan verkon toiminnan valvontaa sähköisen verkon seurantakeskuksen (NOC) toimesta, ja III)sisältää järjestelmän, joka on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa ja joka tarjoaa teknistä vianmääritystä ja apua käyttäjille.
187	C2.3. R3-I6	T	Valtion tietoinfrastruktuuriverkon (DII) uudet käyttäjät		Lukumäärä	36	136	Q4	2025	Vähintään 100 uutta käyttäjää on liitettävä valtion tietoinfrastruktuuriverkkoon. Kuituinfrastruktuuria ja päätelaitteita on oltava kaikissa toimipaikoissa.
188	C2.3. R3-I7	M	Digitaaliset aluesuunnitelmat	Digitaaliset tilasuunnitelmat luotu				Q4	2025	Urakoitsijan antama luovutustodistus 570:n seuraavan sukupolven aluesuunnitelman (digitaalisessa muodossa olevien aluesuunnitelmien) kehittämistä ja toimittamista varten.
189	C2.3. R3-I7	M	Alueellisia suunnitelmia koskevan tietojärjestelmän päivittäminen	Sähköiset moduulit verkossa ja saatavilla sekä hankitut satelliittikuvat				Q4	2025	Sähköisten moduulien, joilla digitalisoidaan aluesuunnittelun, rakentamisen ja valtion omaisuuden menettelyjä osana aluesuunnitelmien tietojärjestelmää, on oltava saatavilla verkossa. Hankitaan satelliittikuvia Kroatian korkean resoluution alueesta.
190	C2.3. R3-I8	T	Uuteen mobiilialustaan integroidut digitaaliset sähköiset julkiset palvelut	SDURDD:n raportti, jonka mukaan 20 sähköistä palvelua on integroitu ja käytössä	Lukumäärä	0	20	Q4	2024	Mobiilialustaan on integroitava vähintään 20 sähköistä palvelua, joiden on oltava käyttövalmiita, mukaan lukien 1) syntymätodistusta koskeva hakemus, 2) asuinpaikkatodistusta koskeva hakemus, 3) opiskelijastatustodistus, 4) julkiseen korkeakouluun pääsyä koskeva ensimmäinen hakemus, 5) tutkintotodistusten, todistusten tai muiden opinto- tai kurssitodistusten akateemista tunnustamista koskeva hakemus, 6) sähköinen sosiaalihuoltopalvelu, 7) eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskeva hakemus, 8) verokorttia koskeva hakemus, 9) osoitteenmuutoksen rekisteröinti, 10) jäsenvaltiosta peräisin olevan tai jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn moottoriajoneuvon rekisteröinti, epätavalliset menettelyt, 11) käyttäjäpostilaatikko, 12) sähköinen viestintä tuomioistuinten kanssa, 13) tilini – Regos, 14) pakollisista järjestelmistä saatavia eläkkeitä koskeva tietopyyntö, 15) pakollisten maksujen maksuaikataulu, 16) työhakemusten vakuutus, 17) sähköinen työkirja – sähköinen tallenne työoikeudellisesta asemasta, 18) sähköinen hallintomenettely, 19) vakuutus siitä, ettei rikosoikeudellista menettelyä ole vireillä, 20) sähköinen lapsikortti – Mudrica.
191	C2.3. R3-I9	M	Uuden julkisten hankintojen alustan ja mobiilisovelluksen perustaminen	Uudella sähköisen tarjouskilpailun alustalla käynnistetty ensimmäinen julkinen hankintamenettely				Q3	2023	Julkisten hankintamenettelyjen toteuttamista koskevan uuden alustan ja mobiilisovelluksen on oltava toiminnassa, ja julkisia hankintoja koskeva menettely käynnistetään uudella sähköisen tarjouskilpailun alustalla.
192	C2.3. R3-I10	M	CES:n digitaalisen identiteetin ja henkilöresurssien hallintajärjestelmät	CES:n/HZZ:n raportti				Q4	2023	CES:n digitaalisen identiteetin hallintajärjestelmän ja digitaalisten henkilöresurssien hallintajärjestelmän on oltava käytössä ja toiminnassa.
193	C2.3. R3-I10	M	Yhteisen työllisyysstrategian digitalisoinnin parantaminen	CES:n liiketoimintaprosessit digitalisoitu				Q2	2026	Toimeksisaaja toimittaa CES:n toimintaprosessien automatisoinnin ja digitalisoinnin, jotka mahdollistavat sähköisten asiakirjojen jakelun ja keskitetyn käsittelyn. Siihen on sisällyttävä: I)tietoturvapoikkeamien ja tapahtumien hallintajärjestelmän ohjelmistolisenssit II) ydinprosessien tukijärjestelmä III)e_Advisor-järjestelmä (joka sisältää digitaalisen ja biometrisen allekirjoitustoiminnon) IV) digitaaliset arkistot, vi) kirjanpitojärjestelmä vii) digitaalinen asiakirjahallintajärjestelmä.
194	C2.3. R3-I11	M	Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) päivitetty tietojärjestelmä	Kroatian eläkevakuutuslaitoksen päivitetty tietojärjestelmä on toimitettava.				Q2	2026	Toimeksisaaja huolehtii Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) tietojärjestelmästä ja keskeisistä toimintaprosesseista. Toimitettuun tietotekniseen järjestelmään on sisällyttävä moduuleja, joilla hallinnoidaan i) eläke- ja lapsi-etuuksia koskevat laskelmat, ii) maksut ja maksutiedot, iii) edunsaajatiedot, iv) muutoksenhaut, uudelleentarkastelumenettelyt ja riidat, v) digitaaliset asiakirjat ja arkistot, vi) analyyttiset ja kirjanpitotiedot, vii) rahoitustoimet, vii) hankinta-, sopimus- ja tilausprosessit, viii) velat ja vastuut (ostajat/tavarantoimittajat), ix) omaisuudenhoito.
195	C2.3. R3-I12	M	Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) digitaaliset arkistot	Digitaalisten arkistojen hallinnointia koskevan käyttöjärjestelmän luovutusta koskeva HZMO:n rekisteri				Q4	2022	Digitaalisten arkistojen hallintajärjestelmän (digitaalisten arkistojen hallintajärjestelmä) on oltava toiminnassa.
196	C2.3. R3-I12	M	Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) digitaaliset arkistot	Skannatut ja indeksoidut arkistot				Q2	2026	Toimeksisaajan antama todistus 50 000 000 sivun digitointi- ja indeksointitöiden valmistumisesta kansallisesta arkistosta uuteen digitaaliseen arkistoon.
197	C2.3. R3-I13	M	Päivitetty Verohallinnon tietojärjestelmä	Päivitetty verohallinnon tietojärjestelmä on verkossa ja käytettävissä				Q2	2026	Päivitetty verohallinnon tietopalvelu Syste on verkossa ja käytettävissä. Järjestelmään on sisällyttävä: I)Foorumi, joka a) mahdollistaa verohallinnon liiketoimintaprosessien automatisoinnin ja b) tarjoaa data-analytiikkaa. II)340 määritys- ja perintämenettelyn digitalisointi, mukaan lukien arvonlisäveron, sosiaaliturvamaksujen ja yhtiöveron, verokirjanpidon, maksutapahtumien sekä eurooppalaisen ja kansainvälisen verotietojen vaihdon järjestelmien arviointi- ja perintämenettelyt, joista on osoituksena toimeksisaajan antama luovutustodistus. III)Tieto- ja viestintätekninen turvallisuusinfrastruktuuri, joka a) lujittaa ja parantaa TVT-infrastruktuuria, b) parantaa TVT-turvallisuuden tasoa ja c) varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.
199	C2.3. R3-I14	M	Sähköisten laskujen ja sähköisen alv-kirjanpidon järjestelmä	Valtiovarainministeriön kertomus – Verohallinto				Q4	2024	Uuden järjestelmän, jolla sähköiset laskut rekisteröidään Verohallintoon kaikkia käyttäjiä varten (B2B-malli ja verovelvolliset julkisissa hankinnoissa), ja kehittyneen sähköisen alv-kirjanpidon on oltava toiminnassa ja käyttövalmis.
200	C2.3. R3-I15	T	Matkailun tietojärjestelmän työkalut	Matkailu- ja urheiluministeriön (MINTS) raportti	Lukumäärä	0	4	Q2	2026	Toimeksisaajan on toimitettava työkalut: 1) yhdennettyihin hallinnollisiin ja muihin kuin hallinnollisiin menettelyihin, joilla helpotetaan liiketoimintaa ja viestintää julkishallinnon kanssa 2) matkakohteiden hallintaan, mukaan lukien ratkaisu matkailijavirtojen hallintaan 3) matkailualan yritystiedustelu, jolla tuetaan yrittäjiä yritysten päätöksenteossa ja julkisen sektorin päätöksenteossa käyttämällä eri lähteistä, kuten matkailun keskusrekisteristä, e-Visitor-järjestelmästä ja CROSTO-järjestelmästä, saatuja tietoja 4) CROSTO-järjestelmän digitalisoinnin parantaminen kehittämällä digitaalinen ”kohdekehityksen seurantajärjestelmä”, jolla seurataan kohteiden kestävyyttä Euroopan matkailuindikaattorijärjestelmän (ETIS) mukaisesti.
201	C2.3. R3-I16	T	Uusia sovellusmoduuleja urheilun tietojärjestelmään	Matkailu- ja urheiluministeriön (MINTS) raportti	Lukumäärä	0	3	Q2	2026	Urheilutietojärjestelmään integroidaan kolme uutta sovellusmoduulia: 1) urheiluseurojen suoran pääsyn tarjoaminen urheilun tietojärjestelmän perusrekistereihin ja rekistereihin sekä tiedonsyöttöoikeudet (mukaan lukien urheilurekisterit ja urheilijoiden lääkärintarkastusrekisterit) 2) paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden julkisen urheilun tarpeiden rahoittaminen; 3) urheilua ja terveyspainotteista liikuntaa koskevien tietojen keruu, mukaan lukien terveyspainotteista liikuntaa koskevan rekisterin laatiminen.
449	C2.3. R3-I18	M	Kroatian ja EuroHPC-yhteisyrityksen välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden maksaminen EuroHPC-yhteisyritykselle	Rahoitusosuutta koskevan sopimuksen allekirjoittaminen				Q2	2026	Kroatian ja EuroHPC-yhteisyrityksen välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen. Rahoitusosuutta koskevaan sopimukseen on sisällyttävä I)Ilmoitus vapaaehtoisella rahoitusosuudella rahoitettavista toimista eli taloudellisesta tuesta unionissa kehitettävälle ja perustettavalle tekoälyn gigatehtaalle tai vastaavalle tekoälyinfrastruktuurille ja kvanttiteknologia-aloitteille. II)Vaatimus, jonka mukaan vapaaehtoista rahoitusosuutta on käytettävä noudattaen teknisissä ohjeissa 2021/C58/01 vahvistettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. III)Elpymis- ja palautumistukivälineen rahastoista maksettavan vapaaehtoisen rahoitusosuuden tarkka määrä. IV)Vaatimus, jonka mukaan EuroHPC-yhteisyrityksen on käytettävä sopimuksen kattamat käyttämättömät määrät samojen toimintapoliittisten tavoitteiden tukemiseen asianomaisen jäsenvaltion hyväksi eikä niitä saa siirtää takaisin jäsenvaltiolle. V)Kroatia siirtää 39 000 000,00 euroa Euroopan suurteholaskennan yhteisyritykselle.
202	C2.3. R4	M	Yhteenliitettävyysinvestointien lupamenettelyn optimointi	Tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo				Q2	2022	Tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä on tuettava lupaprosessin optimointia ja mahdollistettava sähköisen viestinnän infrastruktuurin esittäminen aluesuunnitelmissa. Uudessa kehyksessä on puututtava erittäin suuren kapasiteetin verkkojen, myös 5G-verkkojen, rakentamiseen liittyvään hallinnolliseen taakkaan ja sääntelyesteisiin.
203	C2.3. R4-I1	M	Avustussopimukset, jotka on allekirjoitettu laajakaistayhteyksien infrastruktuurin kansallisen kehittämiskehyksen (ONP) mukaisten hankkeiden toteuttamiseksi	Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön raportti				Q3	2023	Valintamenettelyn tuloksena allekirjoitetaan 20:tä ONP-hanketta koskevat avustussopimukset.
204	C2.3. R4-I1	M	Laajakaistayhteydet kotitalouksille valkoisilla NGA-alueilla	Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön raportti				Q2	2026	Todistus siitä, että laajakaistainfrastruktuuri on rakennettu ja että se mahdollistaa vähintään 100 MBit/s:n (päivitettävissä 1 Gigaan) laajakaistayhteyden lataamista varten vähintään 40 136 uudelle kotitaloudelle valkoisilla NGA-alueilla.
205	C2.3. R4-I2	M	Passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentamista koskeva avustussopimus allekirjoitettu	Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön raportti				Q1	2023	Avustussopimuksen allekirjoittaminen ja hankkeen toteutuksen aloittaminen passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentamiseksi
206	C2.3. R4-I2	T	5G:n saatavuus	Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön raportti	Lukumäärä	0	14	Q2	2026	Maaseudulle ja harvaan asutulle alueelle (jossa keskimääräinen väkiluku on alle 20/km²) on asennettava 14 passiivista viestintäpylvästä. Toimijoiden kanssa on tehtävä sopimuksia, joista käy ilmi, että toimijat ovat sitoutuneet i) asentaa aktiivisia laitteita 14 passiiviseen viestintäpylvääseen, ii) tarjota 5G-palveluja aktiivisten laitteiden kautta vuoden 2026 loppuun mennessä. Investoinnilla rakennettavaa infrastruktuuria on hallinnoitava yksinomaan voittoa tavoittelemattomalta pohjalta sen varmistamiseksi, että infrastruktuurin vuokrauksesta saatavat tulot kattavat kaikki infrastruktuurin käyttö- ja ylläpitokustannukset. Jos vuokratulot ylittävät kustannukset, ylijäämä suunnataan uuden infrastruktuurikapasiteetin laajentamiseen tai rakentamiseen.

I.3. Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi C2.3 R3-I17 – Väestö-, perhe- ja kotitalousrekisterin perustaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on perustaa väestö-, perhe- ja kotitalousrekisteri (Kroatia: Registar stanovništva, obitelji i kućanstva; vastedes: SOK) väestön, perheiden ja kotitalouksien tuloja ja varoja koskevien tietojen yhtenäistämiseksi.

Toimenpide koostuu SOK:n perustamisesta annetun lain voimaantulosta.

I.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Q

Vuosi

394

C2.3 R3-I17

M

Laki väestö-, perhe- ja kotitalousrekisterin perustamisesta (SOK)

Lain voimaantulo

Q4

2025

Laki SOK:n perustamisesta tulee voimaan. Laissa säädetään, että SOK:n on

I)yhdenmukaistettava menettelyt ja määritelmät, joita käytetään arvioitaessa yksilöiden, perheiden tai kotitalouksien tuloista tai varoista riippuvia oikeuksia ja velvollisuuksia.

II)oltava yhteydessä eTax-järjestelmään.

J. Osatekijä 2.4: Valtion varojen hallinnoinnin parantaminen

Valtion omistamien yritysten osuus koko talouden arvonlisäyksestä on noin 7 prosenttia, ja niiden osuus kokonaistyöllisyydestä on 4 prosenttia. Koska valtio-omisteisilla yrityksillä on merkittävä rooli Kroatian taloudessa, niiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän parantaminen ja valtion omaisuuserien salkun jatkuva supistuminen voivat johtaa kokonaistuottavuuden selvään kasvuun.

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin tavoitteena on edistää talouskehitystä ja lisätä valtion omistamien yritysten yleistä tehokkuutta seuraavin toimenpitein:

-Valtio-omisteisten yritysten määrän vähentäminen edelleen.

-Valtion omaisuuden hallinnan parantaminen.

-Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan kansallisen sääntelykehyksen mukauttaminen OECD:n suosituksiin perustuviin kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin.

-Kroatian tasavallan kannalta erityisen tärkeiden valtionyritysten ja keskushallinnon enemmistöomisteisten yritysten hallinnon parantaminen ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisen koordinoinnin tehostaminen.

-Vahvistetaan inhimillisiä valmiuksia valvoa yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää valtio-omisteisissa yrityksissä.

Komponentilla tuetaan maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän parantamista ja valtion omistamien yritysten ja tuottamattomien omaisuuserien myynnin tehostamista (maakohtainen suositus 4, 2019). Osa-alueesta tuetaan myös ERM II:n jälkeisiä liittymissitoumuksia, joilla vahvistetaan valtion omistamien yritysten hallinnointia.

J.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.4 R1 – Kroatian kannalta erityisen kiinnostavien valtionyritysten luettelon tarkistaminen

Uudistuksen tavoitteena on järkeistää valtion omistajuutta hyväksymällä uusi omistajuuspolitiikka, jossa vahvistetaan strategisia omaisuuseriä koskevat kriteerit ja päivitetään luetteloa valtio-omisteisista yrityksistä, jotka ovat erityisen kiinnostavia Kroatian kannalta, ja julkaistaan selitys, jolla perustellaan päätös pitää yritys luettelossa.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.

Uudistus C2.4 R2 – Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän parantaminen Kroatian tasavallan kannalta erityisen merkittävissä valtionyrityksissä ja keskushallinnon enemmistöomisteisissa yrityksissä.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää.

Uudistus koostuu säännöksestä, joka koskee OECD:n suositukset sisältävän valtion omistamia yrityksiä koskevan uuden oikeudellisen kehyksen voimaantuloa ja omistuspolitiikan voimaantuloa.

Uudistus C2.4 R3 – Vahvistetaan inhimillisiä valmiuksia valvoa valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä

Uudistuksen tavoitteena on parantaa valtionhallinnon inhimillisiä valmiuksia valvoa valtionyhtiöiden hallintoa.

Uudistus käsittää koulutuksen järjestämisen vastuuministeriöille ja keskuskoordinaatioyksiköille hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toiminnassa.

Uudistus C2.4 R4 – Sellaisten valtion omistamien yritysten määrän vähentäminen, jotka eivät ole erityisen kiinnostavia Kroatian kannalta

Uudistuksen tavoitteena on vähentää sellaisten valtion omistamien yritysten määrää, jotka eivät ole erityisen kiinnostavia Kroatialle, helpottamalla niiden myyntiä.

Uudistus C2.4 R5 – Valtion omistamien kiinteistöjen hallinnoinnin optimointi

Uudistuksen tavoitteena on parantaa valtion omaisuuden hallinnointia, kaupallistamista ja tuottoa.

Uudistuksessa kehitetään valtion omaisuuden hallinnointia varten hallinnollinen tietotekninen järjestelmä ja metodologia, mikä nopeuttaa käyttämättömien varojen aktivointia.

J.2 kohta. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
207	C2.4. R1	M	Kroatian hallituksen uusi päätös Kroatian kannalta erityisen merkittävistä valtionyrityksistä	Tarkistetun luettelon julkaiseminen Kroatiaa erityisesti kiinnostavista valtionyrityksistä vahvistettujen perusteiden mukaisesti				Q4	2021	Hallitus hyväksyy ja julkaisee uuden päätöksen, jossa määritellään uusi luettelo Kroatian kannalta erityisen merkittävistä valtion omistamista yrityksistä. Päätöksessä on selitettävä, miksi yhtiö pidetään tässä luettelossa. Listatut yritykset, joiden osalta ei ole osoitettu yleisen edun olemassaoloa, siirretään rakenneuudistus- ja myyntikeskuksen (CERP) salkkuun varojen rahaksi muuntamista varten. Tällä tavoin Kroatian rahoitusvarojen salkku erotetaan selvästi erityisen kiinnostavaan osaan, minkä vuoksi se pysyy valtion omistuksessa ja osa, joka ei ole erityisen kiinnostava Kroatialle, minkä vuoksi se muunnetaan rahaksi.
208	C2.4. R2	M	Valtion omistamia yrityksiä koskeva uusi oikeudellinen kehys, joka sisältää OECD:n suositukset.	Valtion omistamia yrityksiä koskevan lain voimaantuloa koskeva säännös				Q1	2024	Valtio-omisteisten yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaan uuteen oikeudelliseen kehykseen on sisällyttävä säännöksiä, jotka ovat valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien OECD:n suuntaviivojen mukaisia, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat: i) Uusi laki, jolla yhdenmukaistetaan valtio-omisteisten yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeva asetus Kroatiassa. Lisäksi tässä laissa säädetään keskitetyn koordinointiyksikön perustamisesta omistusoikeuspolitiikan täytäntöönpanon tehostamiseksi keskipitkällä aikavälillä eli omistusoikeustehtävien hoitamisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välisestä horisontaalisesta koordinoinnista. Tällä lailla vahvistetaan hallintoneuvoston autonomiaa ja riippumattomuutta. Laissa säädetään myös, että a) valtion on nimettävä/nimitettävä valtion omistamien yritysten hallintoneuvoston jäsenet kolmen kuukauden kuluessa viran vapautumisesta ja että b) asiasta vastaava ministeriö ehdottaa hallitukselle ehdokasta keskuskoordinointiyksikön suosituksen perusteella. ii) hallituksen päätös, jolla perustetaan omistajuutta koordinoiva keskusyksikkö, jolla on riittävät valtuudet ja resurssit, jotta se voi hoitaa koordinointitehtävänsä tehokkaasti. Yhteisön on laadittava valtio-omisteisten yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat standardit ja valvottava näiden standardien noudattamista, seurattava valtio-omisteisten yritysten toimintaa ja raportoitava niistä säännöllisesti julkisesti.
442	C2.4. R2	M	Valtionyhtiöiden omistajapolitiikka	Omistajuuspolitiikan voimaantulo				Q3	2025	Sellaisen omistuspolitiikan voimaantulo, jossa esitetään perustelut valtion kokonaan tai enemmistöomistuksessa olevien valtio-omisteisten yritysten valtionomistukselle kansallisella tasolla ja otetaan käyttöön Kroatian kannalta erityisen kiinnostavien valtio-omisteisten yritysten luettelon tarkistusprosessi.
209	C2.4. R3	T	Johtavien ministeriöiden ja keskuskoordinointiyksiköiden koulutus yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyvissä toimissa		Lukumäärä	0	40	Q2	2026	Valtio-omisteisten yritysten johtamiseen liittyvää koulutusta on tarjottava vähintään 40 henkilölle.
210	C2.4. R4	T	CERP:n hallinnoimien 90 valtion omistaman yrityksen, joilla ei ole erityistä merkitystä Kroatian tasavallalle, myynnin toteuttaminen		Lukumäärä	0	90	Q4	2024	Vähintään 90 CERP:n hallinnoimaa valtion omistamaa yritystä, jotka eivät ole Kroatian kannalta erityisen kiinnostavia, on myytävä.
211	C2.4. R4	T	CERP:n salkkuun kuuluvien 20 valtionyrityksen myynnin toteutuminen.		Lukumäärä	0	20	Q2	2026	20 muun sellaisen valtion omistaman yrityksen myynti, jotka eivät ole erityisen kiinnostavia Kroatialle.
212	C2.4. R5	M	Kehitetään tietotekninen järjestelmä ja menetelmä valtion kiinteistökannan pienentämiseksi ja käyttämättömien valtion varojen nopeammaksi ja tehokkaaksi aktivoimiseksi.	Kehitetty ja toteutettu tietotekninen järjestelmä ja metodologia				Q4	2024	Valtion kiinteistökannan hallintoa ja hallinnointia koskevan tietoteknisen järjestelmän kehittäminen on saatettava päätökseen. Kehitetään menetelmä, jolla luodaan tapa hallinnoida tehokkaasti valtion omistaman omaisuuden myyntiä kaikentyyppisille kiinteistöille, jotka syntyvät fyysisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja valtion omaisuudesta vastaavan ministeriön (MPGI) hallinnoinnissa. Tietoteknisen järjestelmän ja menetelmän on mahdollistettava valtion kiinteistökannan supistaminen ja käyttämättömien valtion varojen nopeampi ja tehokas aktivointi. Tietotekninen järjestelmä luo sähköisen yhteyden muiden valtion hallintojen ja instituutioiden tietokantoihin ja parantaa kohderyhmän valtion omistamaa kiinteistösalkkua koskevia olemassa olevia sisäisiä rekistereitä.
213	C2.4. R5	T	Valtion omistamien kiinteistöjen luovutus		Lukumäärä	0	4 500	Q2	2026	Valtion omistamien kiinteistöjen luovutusta tai muuta käyttöä varten on tehtävä vähintään 4 500 sopimusta tai kiinteistönsiirtolupaa.

K. Osatekijä 2.5: Nykyaikainen oikeusturva tulevaisuuden haasteisiin

Yksi Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyistä tärkeimmistä strategisista tavoitteista on saada aikaan tehokas ja toimiva oikeusjärjestelmä, joka edistää talouden kehitystä ja vastaa kansalaisten odotuksiin oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisesta edelleen. Komponentti sisältää yhden keskeisen uudistuksen, jolla vähennetään ruuhkautumista ja lyhennetään tuomioistuinmenettelyjä.

Osa-alueella tuetaan maakohtaista suositusta, jonka mukaan oikeudenkäyntien kestoa on edelleen lyhennettävä ja sähköistä viestintää tuomioistuimissa parannettava (maakohtainen suositus 4, 2019 ja maakohtainen suositus 4, 2020).

Osatekijä sisältää yhden uudistuksen ja kuusi investointia.

K.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.5 R1 – Oikeusjärjestelmän tehostaminen kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on luoda oikeudellinen, organisatorinen ja teknologinen kehys, joka auttaa vähentämään ruuhkautumista ja lyhentämään tuomioistuinmenettelyjen kestoa.

Uudistus käsittää oikeusalan lainsäädäntökehyksen muuttamisen, tuomareiden työtä koskevien uusien kehysvertailuarvojen hyväksymisen ja organisaatiomuutokset.

Investointi C2.5 R1-I1 – Tuomioistuinten asianhallintajärjestelmän (eSpis) parantaminen.

Investoinnin tavoitteena on parantaa edelleen eSpis-järjestelmää (yhdessä kaikkien moduulien, erityisesti sähköisen viestinnän, kanssa sähköisen viestinnän mahdollistamiseksi kaikille oikeudenkäynnin osapuolille) ja siirtyä kohti keskitettyä laitteisto- ja ohjelmistoratkaisua, jotta mahdollistetaan paremmat ja halvemmat tulevat päivitykset ja kehityksen kestävyys mutta myös eSpis-järjestelmän vakaus, toimivuus ja turvallisuus.

Investointiin on sisällyttävä uusien toimintojen lisääminen eSpis-järjestelmään oikeusjärjestelmän digitalisoinnin parantamiseksi:

-asiakirjojen täydellinen sähköinen toimittaminen sähköisille kansalaisille, mukaan lukien käyttäjien postilaatikko ja tiedot sähköisestä toimittamisesta, jos asiakirjat lähetetään fyysisellä toimituksella;

-käyttäjäkokemuksen parantaminen panemalla täytäntöön toimintasuunnitelma, joka sisältää suosituksia teknisistä ja tietotekniikan hallintaan liittyvistä näkökohdista (hallinto- ja toimintaprosesseja koskevat suositukset ja tekniset suositukset);

-Jaettujen palvelujen keskuksen (State Cloud) uusi integroitu arkkitehtuuri, jolla vähennetään järjestelmän pullonkauloja, lisätään vakautta ja mahdollistetaan yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.5 R1-I2 – Kiinteistörekisteritietojärjestelmän ja kiinteistörekisterin parantaminen.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä maarekisterin ja maarekisteritietojen välisten linkitettyjen tietojen määrää ja laatua maarekisteritietokannassa (BZP).

Investointi koostuu integroitujen tietojen lisäämisestä 3,86 prosentista 60 prosenttiin.

Investointi C2.5 R1-I3 – Kehitetään välineistö tuomioistuinten päätösten julkista julkaisemista ja hakua varten.

Investoinnin tavoitteena on perustaa järjestelmä, jolla julkaistaan kaikki tuomioistuinten päätökset, jotka esianonymisoidaan automaattisesti tietyllä ohjelmistolla, ja julkaista ne yhdessä julkisessa portaalissa, jossa on yksityiskohtaiset hakuvaihtoehdot, henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä noudattaen.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C2.5 R1-I4 – Zagrebin oikeusaukiota koskevan hankkeen täytäntöönpano

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa fyysistä infrastruktuuria toteuttamalla Zagrebin oikeusaukio -hanke.

Investointi koostuu 45 000 m2:n maanalaisen autotallin rakentamisesta.

Investointi C2.5 R1-I5 – Energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttaminen oikeusviranomaisten vanhentuneiden tilojen kunnostamiseksi.

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa ja tehostaa joidenkin oikeus- ja rikosviranomaisten työtä Kroatian alueella toteuttamalla energiatehokkuustoimenpiteitä, joilla edistetään vihreää siirtymää. Oikeusjärjestelmän 20 rakennuksen on täytettävä energian järkevää käyttöä ja lämpösuojausta koskevat vaatimukset. Investointi koskee keskimäärin vähintään rakennusten peruskorjauksesta annetussa komission suosituksessa (EU) 2019/786 määriteltyä keskitason perusteellista peruskorjausta, jonka tuloksena primäärienergian kysyntä vähenee vähintään 30 prosenttia; tai saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennyksen suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna ennakkopäästöihin. Lisäksi pääsy rakennuksiin on mukautettava vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Tässä investoinnissa etusija annetaan oikeusviranomaisten sijaintipaikoille Kroatian taloudellisesti vähemmän kehittyneissä osissa.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Investointi C2.5 R1-I6 – Oikeuselinten tietoteknisen infrastruktuurin parantaminen.

Investoinnin tavoitteena on parantaa oikeuslaitoksen tietojärjestelmien infrastruktuuria.

Investointi koostuu uudistetusta verkkoinfrastruktuurista ja uusista verkkolaitteista.

K.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

214

C2.5. R1

M

Sähköiset välineet ja riittävät hallinnolliset valmiudet valtion tuomarineuvostolle (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja valtion syyttäjäneuvostolle (Državnoodvjetničko vijeće, DOV)

Sähköiset välineet ja riittävät hallinnolliset valmiudet valtion tuomarineuvostolle (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja valtion syyttäjäneuvostolle (Državnoodvjetničko vijeće, DOV)

Q1

2022

Valtion tuomarineuvostolla (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja valtion syyttäjäneuvostolla (Državnoodvjetničko vijeće, DOV) on oltava käytössään sähköiset välineet ja riittävät hallinnolliset valmiudet molempien neuvostojen työn laadun parantamiseksi. Niiden henkilöresursseja on lisättävä 50 prosenttia vuoden 2021 perustasoon verrattuna (vähintään neljän henkilön rekrytoinnilla), ja DSV:n ja DOV:n yhdistäminen yhteiseen kiinteistörekisteri- ja kiinteistörekisteritietojärjestelmään (ZIS) ja verohallinnon tietojärjestelmään on toteutettava, jotta voidaan luoda tehokas mekanismi valtion virkamiesten varallisuusilmoitusten todentamiseksi.

215

C2.5. R1

M

Konkurssilain ja kuluttajan maksukyvyttömyyslain muutokset

Konkurssilain ja kuluttajakonkurssilain voimaantulo

Q2

2022

Konkurssilakiin ja kuluttajan maksukyvyttömyyslakiin (julkaistaan virallisessa lehdessä) tehtävät muutokset, joilla varmistetaan maksukyvyttömyysmenettelyjen tehostaminen, parannetaan selvittäjien organisaatiota ja nimittämistä sekä palvelun suorittamisen valvontaa, ehkäisevät tapausten määrän mahdollista kasvua covid-19-pandemian olosuhteiden ja takaisinsaantimenettelyihin liittyvän konkurssilain 212 §:n muuttamisen vuoksi.

216

C2.5. R1

M

Hyväksytyt muutokset rikosprosessilakiin

Rikosprosessilain muutosten voimaantulo

Q2

2022

Rikosprosessilain muutokset, joilla sallitaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö rikosoikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien etäkuulemisten käyttöönotto, mahdollisuus antaa rikoksen uhreille verkossa todistajanlausuntoja, mahdollisuus olla yhteydessä asianajajiin suojatun videoyhteyden kautta ja tutkintavankeudessa olevien syytettyjen kuulemisten valmistelu sekä sähköisen viestinnän käyttöönotto.

217

C2.5. R1

T

Oikeusalan koulutusohjelman puitteissa käyttöön otetut uudet koulutusohjelmat

Lukumäärä

0

6

Q1

2023

Oikeusakatemian oikeusalan virkamiehille ja oikeusviranomaisten virkamiehille tarkoitetun oikeusalan koulutusohjelman osana toteutetaan kuusi uutta koulutusohjelmaa:
-Erilaisten taitojen kehittäminen (tuomioistuinten presidenttien johtamis- ja johtamistaidot, tuomioistuinten hallintopäälliköiden johtamistaidot ja tuomioistuinten henkilöstön viestintätaidot – kolme ohjelmaa).
-Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien edistäminen laadukkaan koulutuksen avulla Kroatian oikeuslaitoksessa.
-maksukyvyttömyystuomareiden erityiskoulutusohjelmat ja perheoikeudellisten tuomareiden koulutuskurssit.

218

C2.5. R1

M

Lainsäädäntökehyksen muutosten hyväksyminen oikeusalalla uudella oikeudenkäyntilainkäyttölailla.

Siviiliprosessilakiin, hallintoriitalakiin, kiinteistörekisterilakiin, tuomioistuinlakiin, tuomioistuinalue- ja -paikkalakiin, notaarilakiin ja uuteen hakemuslainkäyttölakiin tehtyjen muutosten voimaantulo.

Q2

2023

I) siviiliprosessilain ja hallintoriitalain muutokset, jotka auttavat lyhentämään tuomioistuinkäsittelyä, nopeuttamaan hallintoriitojen ratkaisemista, vähentämään asioiden kulkua ja vähentämään kustannuksia;
II) uusi hakemuslainkäyttölaki, jolla helpotetaan kansalaisten mahdollisuutta saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, varmistetaan oikeussuojakeinojen laatu ja avoimuus ja poistetaan oikeudellinen epävarmuus;
III) notaareista annetun lain muuttaminen notaarien liiketoiminnan nykyaikaistamiseksi tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen avulla;
IV) laki kiinteistörekisterilain muuttamisesta asioiden sähköisen käsittelyn osalta ja asioiden tehokkaamman uudelleenjaon mahdollistamisesta tuomioistuimissa;
V) laki tuomioistuinlain ja tuomioistuinalueista ja -paikoista annetun lain muuttamisesta, joka mahdollistaa tuomareiden erikoistumisen ja erikoistuneiden perheyksiköiden perustamisen kunnallisiin tuomioistuimiin, jotta voidaan varmistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien, lasten, oikeussuojan tehokkaampi taso, ja jolla tarkistetaan asiantuntemuksen ja tulkkauksen tarjoamisen edellytyksiä, joiden tärkeä piirre on pakollisen ammatillisen koulutuksen järjestelmä. Toimivalta päättää asemaa koskevista kysymyksistä siirretään tuomioistuimilta oikeus- ja julkishallintoministeriölle, ja valvonta- ja vastuuvelvollisuusjärjestelmää vahvistetaan.

219

C2.5. R1

T

Perustetaan neljä sovittelukeskusta Zagrebin, Splitin, Osijekin ja Rijekan kauppatuomioistuimiin ja hyväksytään muutoksia sovittelulakiin.

Lukumäärä

0

4

Q2

2023

Sovittelulakiin tehtävät muutokset, joilla edistetään edelleen vapaaehtoista sovittelua riita-asioissa ja hallinnollisissa riita-asioissa lyhentäen asioiden kestoa ja kustannuksia. Zagrebiin, Splitiin, Osijekiin ja Rijekaan perustetaan ja otetaan käyttöön neljä sovittelukeskusta, joissa sovittelijat koulutetaan ja sovittelumenettelyt toteutetaan. Zagrebin keskuskeskuksen ja Splitin, Osijekin ja Rijekan aluekeskusten on sijaittava samassa paikassa kuin Kroatian tasavallan kauppatuomioistuin, ja osapuolille on voitava tarjota tarvittavaa ammatillista tukea.

220

C2.5. R1

M

Tuomareiden työtä koskevat uudet kehysvertailuarvot on hyväksytty ja käyttöön on otettu aktiivinen oikeudellisten asioiden hallinnointiväline.

Tuomareiden työtä koskevat ohjeelliset arviointiperusteet hyväksytty, käyttöön otettu aktiivinen asianhallintaväline

Q3

2023

Tuomareiden työtä koskevat ohjeelliset arviointiperusteet, joiden mukaan ratkaistavien asioiden määrää on lisättävä, jotta kannustettaisiin käsittelemään useampia asioita, erityisesti vanhoja asioita. Välineen käyttö tuomioistuinasioiden aktiiviseen hallinnointiin valituissa tuomioistuimissa, mukaan lukien Zagrebin kaupungin siviilituomioistuin, lisää tehokkuutta (tarkistuslistojen laatiminen, erityisesti merkitseminen, itsearviointivälineet, jotka perustuvat oikeuslaitoksen huippuosaamista koskevaan kansainväliseen kehykseen).

221

C2.5. R1

T

Oikeudenkäyntien ja kauppaoikeudellisten asioiden keston lyhentäminen

Lukumäärä

656

456

Q2

2026

Vuoteen 2020 verrattuna: Oikeudenkäyntien ja kauppaoikeudellisten asioiden keston lyhentäminen vähintään 200 päivällä EU:n oikeusalan tulostaulun menetelmän mukaisesti.

222

C2.5. R1

T

Kaikkien vireillä olevien asioiden kokonaismäärän vähentäminen

Lukumäärä

468 092

398 322

Q2

2026

Vuoteen 2020 verrattuna: Vähennetään kaikkien vireillä olevien asioiden määrää vähintään 69 770:llä.

224

C2.5. R1-I1

M

Päivitetty eSpis-järjestelmä uusilla toiminnoilla ja uudella arkkitehtuurilla, joka on integroitu yhteiseen palvelukeskukseen (CDU)

Oikeuslaitoksen digitalisoinnin edistämiseksi otetaan käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, kuten parannettu eSpis-järjestelmä ja CDU:hun integroitu uusi arkkitehtuuri.

Q4

2024

Oikeusjärjestelmän digitalisoinnin parantamiseksi otetaan käyttöön uusia piirteitä:
-Asiakirjojen täydellinen sähköinen toimittaminen sähköisille kansalaisille, mukaan lukien käyttäjien postilaatikko ja tiedot sähköisestä toimittamisesta, jos asiakirjat lähetetään fyysisellä toimituksella.
-parannetaan käyttäjäkokemusta panemalla täytäntöön toimintasuunnitelma, joka sisältää suosituksia teknisistä näkökohdista ja tietotekniikan hallinnasta (hallinnolliset ja liiketoimintaprosessisuositukset sekä tekniset suositukset),
-yhteispalvelukeskuksen uusi integroitu arkkitehtuuri, jolla vähennetään järjestelmän pullonkauloja, lisätään vakautta ja mahdollistetaan yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa.

225

C2.5. R1-I2

T

60 % maan rekisteröinnistä ja kiinteistötiedoista integroitu

% (prosenttiosuus)

3,86

60

Q2

2026

Toimeksisaajan toimittama loppuraportti, joka sisältää maarekisterikuntien luettelon ja maarekisterilohkojen prosenttiosuuden maarekisteritietokannassa (BZP) kunkin maarekisterikunnan osalta ja jossa vahvistetaan, että 60 prosenttia maarekisteri- ja maarekisteritiedoista on integroitu. Raportissa on myös vahvistettava, että tekoälyyn perustuva ohjelmistomoduuli (virtuaalinen avustaja) on luotu.

226

C2.5. R1-I3

M

Kaikki uudet ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökset, joilla menettely päätetään, anonymisoidaan ja julkaistaan portaalissa.

Tuomioistuinten päätösten julkista julkaisemista ja hakua koskeva järjestelmä on toiminnassa.

Q4

2024

Uusiin toimintoihin kuuluu kaikkien ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioiden julkaiseminen internetissä yksityiskohtaisilla hakuvaihtoehdoilla ja automatisoiduilla anonymisointimenetelmillä, joissa noudatetaan henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.

227

C2.5. R1-I4

T

Zagrebin oikeusaukion autotallialueen rakentaminen

Lukumäärä (brutto m2)

0

45 000

Q2

2026

On rakennettava autotalli, jonka pinta-ala on 45 000 m², mistä ovat osoituksena

1. valvovan insinöörin laatima raportti rakennuksen rakentamisen tilasta, joka osoittaa, että rakennus on rakennettu
2.Geodeettinen kartoitus rakennetusta rakennuksesta
3.Energiatehokkuuskortin rakentaminen

Investointi koskee sellaisen uuden rakennuksen rakentamista, jonka primäärienergian kysyntä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin lähes nollaenergiarakennuksen.

228

C2.5. R1-I5

T

Hiljattain kunnostetut tuomioistuinrakennukset, jotka ovat energian järkevää käyttöä ja rakennusten lämpösuojausta koskevan teknisen määräyksen mukaisia

Lukumäärä

0

20

Q2

2024

20 oikeusrakennuksen peruskorjaus on saatettava päätökseen. Hiljattain kunnostettujen rakennusten on täytettävä järkevää energiankäyttöä ja lämpösuojausta koskevat vaatimukset. Investointi koskee keskimäärin vähintään rakennusten peruskorjauksesta annetussa komission suosituksessa (EU) 2019/786 määriteltyä keskitason perusteellista peruskorjausta, jonka tuloksena primäärienergian kysyntä vähenee vähintään 30 prosenttia; tai sillä on saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna ennakkopäästöihin. Lisäksi pääsy rakennuksiin on mukautettava vammaisten henkilöiden tarpeisiin, ja tähän mukautukseen on liityttävä palontorjuntaa ja teknistä suojelua koskevien normien noudattaminen sekä sisätilojen toiminnallinen suunnittelu. Tässä investointisyklissä etusija annetaan oikeusviranomaisten sijaintipaikoille Kroatian taloudellisesti vähemmän kehittyneissä osissa.

229

C2.5. R1-I6

M

Kaikilla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla on tarvittavat välineet ja ne täyttävät etäistunnon edellytykset.

Etäiskäsittelyjen järjestäminen kaikissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa

Q4

2022

Kaikissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa pidettävien etäistuntojen ennakkoedellytysten on oltava toimintavalmiita.

230

C2.5. R1-I6

M

Tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin parantaminen oikeuselimissä

Todiste/todistus verkkolaitteiden ja verkkoinfrastruktuurin toimittamisesta

Q4

2025

Verkkolaitteiden ja parannetun verkkoinfrastruktuurin toimittamisesta on toimitettava todisteet/todistus.

K.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi C2.5 R1-I7 – Zagrebin oikeusaukiota koskevan hankkeen täytäntöönpano

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa fyysistä infrastruktuuria toteuttamalla Justice Square -hanke.

Investointi koostuu 26 000 m2:n rakennuksen rakentamisesta.

K.4 kohta. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

L. Osatekijä 2.6: Korruption estäminen ja korjaaminen

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman osan tavoitteena on vahvistaa korruption ehkäisemistä ja siitä määrättäviä seuraamuksia koskevaa kehystä toimenpiteillä, joilla i) lisätään viranomaisten tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja avoimuutta korruption torjunnassa, ii) parannetaan tiedonsaantioikeutta koskevan lain täytäntöönpanoa, iii) parannetaan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomisteisissa yrityksissä ja iv) vahvistetaan oikeussuojakeinoja julkisissa hankintamenettelyissä.

Komponentilla tuetaan maakohtaista suositusta siitä, että korruption ehkäisemistä ja siitä määrättäviä seuraamuksia koskevaa kehystä on edelleen vahvistettava, jotta voidaan taata julkisten varojen laillinen, avoin ja tehokas käyttö (maakohtainen suositus 4, 2019).

L.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.6 R1 – Viranomaisten tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja avoimuuden lisääminen korruption torjunnassa digitalisaation avulla, avoimuuden lisääminen ja koordinoinnin parantaminen.

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa kansallisten korruptiontorjuntapoliittisten asiakirjojen täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten koordinointia ja yhteistyötä.

Uudistus koostuu eturistiriitojen ehkäisemistä ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevaan lainsäädäntökehykseen tehtävistä muutoksista ja uudesta korruptiontorjuntastrategiasta vuosiksi 2021–2030.

Investointi C2.6 R1-I1 – Suuren yleisön osallistaminen korruption torjuntaan lisäämällä yleistä tietoisuutta korruption haitallisuudesta

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä suuren yleisön, virkamiesten ja julkishallinnon virkamiesten tietoisuutta korruption haitallisuudesta.

Investointi koostuu kansallisen korruption vastaisen tiedotuskampanjan vaikutuksia koskevan vaikutustenarviointiraportin julkaisemisesta.

Investointi C2.6 R1-I2 – Virkamiesten eettisen järjestelmän digitalisointi.

Investointiin sisältyy sellaisen sähköisen eettisen infrastruktuurin hallintajärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto, jolla nykyaikaistetaan ja parannetaan eettisistä kysymyksistä vastaavien komission jäsenten, eettisen toimikunnan ja eettisestä ja lahjomattomuudesta vastaavan yksikön palveluksessa olevien virkamiesten työtä.

Investointi on toteutettava kokonaisuudessaan 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi C2.6 R1-I3 – Valtion virkamiesten varallisuusilmoitusten tietojärjestelmän parantaminen.

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa edelleen virkamiesten varallisuusilmoitusten jättämis- ja käsittelymenettelyä automatisoimalla joitakin nykyisen tietojärjestelmän prosesseja virkamiehen varallisuusilmoituksen toimittamiseksi.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Investointi C2.6 R1-I4 – Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehokkuuden tukeminen

Investoinnin tavoitteena on tehostaa korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.

Investointi koostuu PNUSKOKin Zagrebin ja Splitin toimistojen kunnostamisesta ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavan kansallisen poliisiviraston (PNUSKOK) neljän alueellisen keskuksen uusista laitteista.

Uudistus C2.6 R2 – Tiedonsaantioikeutta koskevan lain täytäntöönpanon parantaminen

Tiedonsaantioikeutta koskeva laki on tärkein väline, jolla käytetään perustuslaissa taattua kansalaisten oikeutta saada viranomaisten hallussa olevia tietoja hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja korruption torjumiseksi. Uudistukseen on sisällyttävä perusteellinen arviointi laista ja sen vaikutuksista tiedonsaantioikeuden käyttöön sekä käyttäjien että viranomaisten näkökulmasta, minkä jälkeen on hyväksyttävä muutoksia tiedonsaantioikeudesta annettuun lakiin arvioinnin suosituksen huomioon ottamiseksi.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Uudistus C2.6 R3 – Hallinto- ja ohjausjärjestelmien parantaminen paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomisteisissa yrityksissä

Uudistuksen tavoitteena on parantaa paikallishallinnon omistamien yritysten tehokkuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta.

Uudistus koostuu käsikirjan laatimisesta paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomisteisten yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien OECD:n suositusten täytäntöönpanoa varten, vuosien 2021–2022 korruptiontorjuntaohjelman vaikutusten arvioinnista paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomisteisille yrityksille sekä koulutuksesta.

Uudistus C2.6 R4 – Oikeudellisten muutoksenhakuvalmiuksien vahvistaminen julkisissa hankintamenettelyissä

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa oikeussuojaa julkisissa hankintamenettelyissä järjestämällä tuomareille koulutusseminaareja, joiden odotetaan lisäävän heidän tietämystään ja tietoisuuttaan korruptioriskien hallinnasta ja oikeussuojakeinoista julkisissa hankintamenettelyissä. Seminaarit järjestää oikeusalan akatemia osana oikeuslaitoksen virkamiesten elinikäistä ammatillista kehitystä.

Uudistus on pantava täytäntöön viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

L.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
231	C2.6. R1	M	Uuden korruptiontorjuntastrategian hyväksyminen vuosiksi 2021–2030	Parlamentin hyväksymä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistu uusi korruptiontorjuntastrategia 2021–2030				Q3	2021	Strategiaan on sisällyttävä toimenpiteitä korruptioriskien hallitsemiseksi ensisijaisilla aloilla ja seuraavien viiden tavoitteen saavuttamiseksi: •Vahvistetaan korruptiontorjunnan institutionaalista ja normatiivista kehystä. •Viranomaisten työn avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. •Vahvistetaan eheyden ja eturistiriitojen hallintajärjestelmiä. •Korruptiontorjuntapotentiaalin vahvistaminen julkisten hankintojen järjestelmässä. •Yleisön tietoisuuden lisääminen korruption haitallisuudesta, sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamisen tarpeellisuudesta ja avoimuuden lisäämisestä.
232	C2.6. R1	M	Eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan uuden lain hyväksyminen	Eturistiriitojen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo				Q4	2021	Eturistiriitojen ehkäisemisestä annettua lakia muutetaan siten, että i) lain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan sen adressaatteja, mukaan lukien paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden omistamat yritykset ja tällaisten yritysten omistamat yritykset, ii) tietyt lain adressaattiryhmät velvoitetaan täyttämään varallisuusilmoitukset vuosittain ja antamaan ilmoitukset asetetuissa määräajoissa, iii) mahdolliset eturistiriidat korjataan, iv) säädetään mahdollisuudesta määrittää paremmin rikkomisista määrättävät seuraamukset sisällyttämällä lainsäädäntöön suhteellisuusperiaate ja säännellään eräitä jäähtymisajan näkökohtia, mukaan lukien eturistiriitojen ratkaisukomitean ehdotukset siitä, miten lainsäädäntöä voidaan parantaa käytännössä, ja v) luodaan oikeusperusta paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden edustavien elinten jäsenten eettisten mallisääntöjen laatimiselle, jonka hyväksyminen, täytäntöönpano ja valvonta kuuluisi edustavien elinten vastuulle.
233	C2.6. R1	M	Sääntöjenvastaisuuksista ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun lain muutosten hyväksyminen	Sääntöjenvastaisuuksista ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun lain muutosten voimaantulo				Q4	2022	Sääntöjenvastaisuuksista ilmoittavien henkilöiden suojelusta annettua lakia muutetaan siten, että i) parannetaan lain säännöksiä, ii) selvennetään luottamuksellisen henkilön käsitettä ja iii) säädetään vastaanotetun rekisteröintitodistuksen toimittamisesta.
234	C2.6. R1	M	Parlamentin jäsenten eettisten sääntöjen ja toimeenpanevien virkamiesten eettisten sääntöjen hyväksyminen	Hyväksyttyjen parlamentin jäsenten eettisten sääntöjen ja toimeenpanevien virkamiesten eettisten sääntöjen voimaantulo				Q4	2023	Parlamentin jäsenten ja toimeenpanevan elimen virkamiesten eettisissä säännöissä annetaan ohjeita eturistiriidoista ja muista lahjomattomuuteen liittyvistä kysymyksistä.
235	C2.6. R1	T	Lisätään oikeuslaitoksen korruptiontorjuntaelinten työntekijöiden henkilöstömäärärahoja.		% (prosenttiosuus)	100	110	Q2	2024	Henkilöstömäärärahoja lisätään 10 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna (mukaan lukien palvelukseenotto ja liikkuvuus oikeusjärjestelmässä).
236	C2.6. R1	T	Lisätään määrärahoja tietoteknisten välineiden ja laitteiden hankintaan oikeusviranomaisten toimesta korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkimiseksi		% (prosenttiosuus)	100	120	Q2	2024	Korruptiontorjuntaviranomaisten oikeusjärjestelmässä käyttämien atk-palvelujen ja tietoteknisten laitteiden määrärahoja lisätään 20 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.
237	C2.6. R1	M	Tietoteknisen alustan perustaminen kansallisten korruptiontorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanon seurantaa varten	Tietotekninen alusta verkossa ja käytettävissä				Q4	2025	Tietoteknisen alustan perustaminen korruptiontorjunnan eri alojen seurantaa varten: 1) väärinkäytösten paljastajien suojelu, 2) tiedonsaantioikeus, 3) edunvalvonta, 4) eturistiriidat, 5) kansallisten viranomaisten koordinointi kansallisten strategia- ja täytäntöönpanoasiakirjojen laatimisessa, täytäntöönpanossa ja täytäntöönpanon seurannassa, 6) valtion omistamien yritysten ja paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden omistamien yritysten luetteloiden päivittäminen ja julkaiseminen, 7) raportointi oikeusasiamiehen toimistolle,
238	C2.6. R1	T	Korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien keskimääräisen keston lyhentäminen		Lukumäärä	999	799	Q4	2024	Korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien keskimääräistä kestoa lyhennetään 200 päivällä verrattuna vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen (999 päivää).
239	C2.6. R1-I1	M	Korruption vastaisen kansallisen tiedotuskampanjan vaikutusten arviointi	Vaikutustenarviointiraportin julkaiseminen				Q2	2025	Vaikutustenarviointiraportti on julkaistava. Se sisältää suosituksia, jotka koskevat korruption vastaisen kansallisen mediakampanjan vaikutusten arviointia.
240	C2.6. R1-I2	M	Tietojärjestelmän perustaminen virkamiesten eettisen infrastruktuurin hallinnointia varten	Tietojärjestelmä on täysin kehitetty ja otettu käyttöön				Q4	2024	Kehitetään ja otetaan käyttöön sähköinen eettinen infrastruktuurin hallintajärjestelmä, jolla nykyaikaistetaan ja parannetaan eettisistä kysymyksistä vastaavien komission jäsenten, eettisen toimikunnan ja eettisestä ja lahjomattomuudesta vastaavassa yksikössä työskentelevien virkamiesten työtä ja joka sisältää toimintoja vähintään seuraavien valitusten käsittelemiseksi: Valitukset siitä, miten virkamiehet kohtelevat kansalaisia - Valitukset käyttäytymisestä julkisissa esiintymisissä. Valitukset aineellisten tai muiden etujen saamisesta. - Eturistiriitoja koskevat valitukset. - Virkamiesten valitukset, jotka koskevat muita virkamiehiä, myös esimiesten käyttäytymistä.
241	C2.6. R1-I3	M	Valtion virkamiehille ja oikeuslaitoksen virkamiehille tarkoitettujen varallisuusilmoitusten tietojärjestelmien parantaminen	Tietojärjestelmiä on parannettu ja otettu käyttöön				Q2	2024	Nykyistä järjestelmää virkamiesten varallisuusselvityksen toimittamiseksi on parannettava mahdollistamalla käytettävissä olevista julkisista lähteistä peräisin olevien tietojen automaattinen täyttäminen ja parantamalla edellytyksiä valtion virkamiesten ja oikeusviranomaisten varallisuusselvityksen sisältämien tietojen tarkistamiselle.
242	C2.6. R1-I4	T	Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavan kansallisen poliisiviraston (PN USKOK) neljän alueellisen keskuksen päivittäminen		Lukumäärä	0	4	Q2	2025	Zagrebissa ja Splitissä sijaitseville alueellisille PN USKOK -keskuksille on toimitettava insinööriraportit ja raportit energiaperuskorjausten tehokkuudesta. Uusien tietoteknisten laitteiden, esimerkiksi ohjelmistotyökalujen ja digitaalisten todisteiden tallennuspalvelimien, toimitustodistukset on toimitettava kaikille neljälle alueelliselle keskukselle.
243	C2.6. R2	M	Tiedonsaantioikeudesta annetun lain vaikutusten arviointi	Tiedonsaantioikeutta koskevan lain arviointikertomuksen julkaiseminen				Q4	2023	Julkaistu tutkimus suosituksista, jotka koskevat tiedonsaantioikeutta koskevan lain vaikutusten arviointia ja sen vaikutusta perustuslaissa taattuun harjoitussegmenttiin käyttäjien ja viranomaisten näkökulmasta. Suositukset otetaan huomioon tiedonsaantioikeudesta annetun lain tulevissa muutoksissa.
244	C2.6. R3	M	Paikallisten ja alueellisten yksiköiden enemmistöomistusta koskevien OECD:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien suositusten soveltaminen	Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää enemmistöomisteisissa paikallis- ja alueyksiköissä koskevien OECD:n suositusten soveltamista koskevan käsikirjan julkaiseminen				Q1	2024	Julkaistu käsikirja: -OECD:n suositusten soveltaminen paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomistuksessa olevaan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään. -Vaatimusten noudattamista valvovan toiminnon käyttöönotto ja toteuttaminen kaikissa oikeushenkilöissä, jotka ovat velvollisia perustamaan sen. On tärkeää panna täytäntöön korruption vastaisia toimintaperiaatteita, ottaa käyttöön eettiset säännöt ja vahvistaa sääntöjen noudattamista valvova toiminto, jotta voidaan vahvistaa, että yritys toteuttaa huolellisesti epäeettisen käyttäytymisen ehkäisemistä sekä organisaatiokulttuuria, joka kannustaa eettiseen käyttäytymiseen ja sääntöjen noudattamiseen.
245	C2.6. R3	M	Arviointi vuosien 2021–2022 korruptiontorjuntaohjelman täytäntöönpanon vaikutuksista paikallishallinnon ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomisteisiin yrityksiin	Vaikutustenarviointiraportin julkaiseminen				Q2	2026	Raportti täytäntöönpanon vaikutuksista julkaistaan.Raportissa kehitetyn menetelmän avulla on voitava arvioida korruptiontorjuntaohjelman täytäntöönpanon vaikutuksia paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden omistamiin yrityksiin sekä tulevia tällaisia asiakirjoja. On järjestettävä viisi koulutusta, jotka koskevat paikallisten ja alueellisten yksiköiden enemmistöomistuksessa olevien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevien OECD:n suositusten täytäntöönpanoa koskevan käsikirjan soveltamista ja lahjomattomuuden vahvistamisen ja korruption torjunnan merkitystä. Järjestetään kolme pyöreän pöydän kokousta ja yksi konferenssi paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomisteisten yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä.
246	C2.6. R4	T	Tuomareiden koulutus korruptioriskien hallinnasta julkisissa hankinnoissa ja oikeussuojasta julkisissa hankintamenettelyissä		Lukumäärä	0	20	Q2	2024	Kroatian korkeimman hallinto-oikeuden 20 tuomarille annetaan koulutusta korruptioriskien hallinnasta julkisissa hankinnoissa ja oikeussuojakeinoista julkisissa hankintamenettelyissä. Tätä varten oikeusalan akatemia järjestää osana oikeusviranomaisten elinikäistä ammatillista kehitystä kaksi työpajaa, jotka toteutetaan perinteisenä/säännöllisenä koulutuksena ja etäopetuksena olosuhteista riippuen, jotta voidaan edelleen vahvistaa oikeussuojaa julkisissa hankintamenettelyissä.

M. Osatekijä 2.7: FISCAL-kehyksen vahvistaminen

Tällä osa-alueella pyritään vahvistamaan finanssipoliittista kehystä ja budjettikuria uudella talousarviolailla, jotta voidaan parantaa talousarvioprosesseja, parantaa tilinpäätösraportointia ja kehittää makrotaloudellinen ennustemalli.

Julkisen talouden kehyksen vahvistaminen on yksi keskeisistä tekijöistä julkisen talouden kestävyyden parantamisessa, mikä puolestaan edistää makrotalouden vakautta ja luo edellytykset potentiaalisen kasvuvauhdin lisäämiselle sekä talouden elpymiselle ja palautumiskyvylle.

Komponentissa otetaan huomioon maakohtaiset suositukset julkisen talouden kehyksen vahvistamisesta (maakohtainen suositus 1, 2019) ja maltilliseen julkisen talouden rahoitusasemaan keskipitkällä aikavälillä tähtäävän finanssipolitiikan harjoittamisesta (maakohtainen suositus 1, 2020).

M.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.7 R1 – Julkisen talouden suunnittelun ja raportoinnin parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on muuttaa talousarviolakia talousarviomenettelyjen ja niihin liittyvien talousarvioasiakirjojen sekä tilinpäätösraportoinnin parantamiseksi ja siten varmistaa tehokkaan ja kestävän julkisen varainhoidon järjestelmän kehittäminen.

Uudistukseen on sisällyttävä

-Uuden talousarviolain laatiminen ja hyväksyminen.

-Varmistetaan finanssipoliittisen komitean täysi toimintakyky nimittämällä uusi puheenjohtaja julkisen ehdotuspyynnön perusteella.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022.

Uudistus C2.7 R2 – Kroatian talouden rakenteellisen makrotaloudellisen mallin kehittäminen

Uudistuksen tavoitteena on kehittää Kroatian taloudesta rakenteellinen makrotaloudellinen malli, joka soveltuu keskipitkän aikavälin makrotalouden ennusteiden laatimiseen, talouspolitiikan vaikutusten simulointiin ja häiriöiden vaikutusten arviointiin, ja viime kädessä vahvistaa valtiovarainministeriön valmiuksia laatia julkisen talouden ennusteita.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.

M.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

N. Osatekijä 2.8: Anti-MONEY-kehyksen vahvistaminen

Tämän osa-alueen tavoitteena on vahvistaa Kroatian viranomaisten (valvontaviranomaisten, rahanpesuntorjuntaviraston ja lainvalvontaviranomaisten) valmiuksia torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, parantaa niiden koordinointia ja yhteistyötä sekä lisätä edelleen kaikkien asianomaisten sidosryhmien tietoisuutta.

Uudistus on yhdenmukainen Euroopan valuuttakurssimekanismiin II (ERM II) osallistumista koskevan Kroatian toimintasuunnitelman kanssa.

N.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.8 R1 - Tietoisuuden lisääminen rahanpesun estämisen tarpeesta

Uudistuksen tavoitteena on säilyttää rahoitusjärjestelmän tehokkuus kansainvälisten normien mukaisesti ja estää samalla laittomat rahavirrat lisäämällä kaikkien rahanpesun vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaavien laitosten ja viranomaisten tietoisuutta ja luomalla puitteet säännölliselle koulutukselle.

Uudistus C2.8 R2 – Rahanpesuntorjuntaviraston ja valvontaviranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa rahanpesuntorjuntaviraston ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä parantamalla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Uudistus C2.8 R3 – Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen havaittujen riskien vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon saattaminen päätökseen

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on panna täytäntöön Kroatian hallituksen hyväksymässä kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskinarvioinnissa yksilöityjen riskien vähentämistä koskeva toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään esimerkiksi vahvistamaan rahanpesuntorjuntaviraston, rahoitustarkastusviraston ja valvontaviranomaisten hallinnollisia valmiuksia, lisäämään valvontatoimien määrää, parantamaan tietoteknistä infrastruktuuria ja tarjoamaan koulutusta kaikkien ilmoitusvelvollisten virkailijoille yhteistyön ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi.

Uudistus C2.8 R4 – Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnan tehostaminen Kroatian rahoitusalan riskinarvioinnin perusteella

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on parantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen puitteita Kroatiassa ja vahvistaa institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia panemalla täytäntöön teknisen tuen välinettä koskevassa hankkeessa annetut suositukset riskiperusteisen lähestymistavan kehittämisestä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaan.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

N.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Ohjeellinen valmistumisaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

250

C2.8. R1

M

Tiedottaminen kaikille vastuullisille tahoille säännöllisen koulutuksen avulla

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä raportoivan henkilöstön jatkokoulutusta koskeva kehys

Q4

2020

Käytössä oleva kehys valvontaelinten ja rahanpesuntorjuntaviraston kaikkien raportoivien laitosten ja viranomaisten henkilöstölle, mukaan lukien rahanpesun torjunnasta vastaavat toimihenkilöt ja luottolaitosten johto, antamalle jatkuvalle koulutukselle. Kehyksessä suunnitelluissa koulutusaloitteissa on keskityttävä lisäämään tietoisuutta asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen sovellettavasta riskiperusteisesta lähestymistavasta ja velvoitteesta ilmoittaa epäilyttävästä toiminnasta. Valvontaelinten ja rahanpesuntorjuntaviraston on osana kehystä annettava laitoksille ja viranomaisille säännöllisesti ajantasaista tietoa rahanpesun kehityksestä.

251

C2.8. R2

M

Yhteistyön jatkaminen rahanpesuntorjuntaviraston ja valvontaviranomaisten välillä

Rahanpesuntorjuntavirasto ja valvontaviranomaiset allekirjoittavat päivitetyn yhteistyösopimuksen tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä

Q4

2020

Päivitetty rahanpesuntorjuntaviraston ja valvontaviranomaisten välinen tietojenvaihtoa ja yhteistyötä koskeva yhteistyösopimus, johon sisältyy
i) valvontamenettelyissä tarvittavien tietojen vaihto,
ii) tietojenvaihto ilmoittavissa yhteisöissä havaituista sääntöjenvastaisuuksista,
iii) tietojenvaihto rahanpesuntorjuntaviraston ja valvontaviranomaisten yksilöimistä viimeisimmistä rahanpesun ja terrorismin rahoittajien luokista,
iv) rahanpesun ja terrorismin rahoituksen havaittuihin riskeihin perustuvan valvontatoiminnan lisääntyminen ja
v) tilastotietojen vaihto rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevaa kansallista riskinarviointia sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen ja havaitsemiseen tähtäävien järjestelmätoimien tehokkuuden arviointia varten.

252

C2.8. R2

T

Tehostetaan valvontaa toimielinten välisen valvontatyöryhmän säännöllisten kokousten avulla

Lukumäärä

0

12

Q4

2024

Jotta voidaan yhdenmukaistaa valvontakäytäntöjä, parantaa valvontaviranomaisten välistä kokemusten ja tietämyksen vaihtoa ja vaihtaa tietoja, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaa käsittelevä toimielinten välinen työryhmä pitää vähintään 12 kokousta vuoden 2020 lopun ja vuoden 2024 lopun välisenä aikana. Toimielinten välinen valvontatyöryhmä vahvistaa yhteistyötä kaikkien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen lain toimenpiteiden ja toimien täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien valvontaviranomaisten välillä. Toimielinten välinen valvontatyöryhmä seuraa erityisesti i) toteutettua valvontaa koskevien tilastotietojen tehokas vaihto, ii) valvontakokemusten vaihto (”parhaat käytännöt”), iii) lain soveltamisessa havaittuja sääntöjenvastaisuuksia koskevien tietojen vaihto, iv) valvontatoimien vahvistaminen ja koordinointi ja v) valvontasuunnitelmia koskevien tietojen vaihto.

253

C2.8. R3

M

On saatettava päätökseen uuden toimintasuunnitelman täytäntöönpano havaittujen rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien riskien lieventämiseksi päivitetyn kansallisen riskinarvioinnin perusteella.

Saatetaan päätökseen uuden toimintasuunnitelman täytäntöönpano havaittujen rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien riskien lieventämiseksi vahvistamalla edelleen yhteistyötä ja tietojenvaihtoa.

Q4

2021

Kroatian tasavallassa tehdyn rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevan kansallisen riskinarvioinnin perusteella toimintasuunnitelma havaittujen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien lieventämiseksi on pantava täysimääräisesti täytäntöön 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä. Toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä toimenpiteitä tunnistettujen riskien vähentämiseksi, julkisoikeudellisia ja muita elimiä, jotka haltijat ovat nimenneet yksittäisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten, sekä toimenpiteiden täytäntöönpanon määräaika. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaviranomaisten (Kroatian keskuspankki, rahoitustarkastusvirasto, Kroatian rahoituspalvelujen valvontavirasto), rahanpesuntorjuntaviraston, Kroatian tasavallan syyttäjänviraston ja oikeushenkilöiden (pankit ja muut) havaitsemat riskit. Se vahvistaa edelleen yhteistyötä ja tietojenvaihtoa kaikkien asiasta vastaavien laitosten ja viranomaisten välillä.

254

C2.8. R4

M

Rahoitusalan valvonnan tehostaminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan riskinarvioinnin perusteella

Pannaan täysimääräisesti täytäntöön riskiperusteisen valvonnan tehostetut menettelyt ja menetelmät, jotka on kehitetty teknisen tuen välineen hankkeessa ”Riskiperusteinen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta rahoitusalalla Kroatiassa”, jotta havaittuja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä voidaan lieventää tehokkaasti.

Q4

2023

Viranomaisten on toteutettava toimenpiteitä, tarvittaessa hyväksymällä lainsäädäntöä, rahoitusalan valvonnan tehostamiseksi Kroatian keskuspankin ja Kroatian rahoituspalvelujen valvontaviraston tekemän riskinarvioinnin perusteella ja käyttäen riskiperusteista lähestymistapaa, joka on kehitetty teknisen tuen välineestä annetun teknisen avun tulosten mukaisesti. Toimilla vahvistetaan institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia ja autetaan parantamaan koko rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmän tehokkuutta Kroatiassa ja viime kädessä parantamaan yleistä rahanpesun vastaista kehystä Kroatiassa.

O. Osatekijä 2.9: Julkisia menettelyjä koskevan kehyksen vahvistaminen

Julkisia hankintoja koskevan kehyksen parantamiseksi ja sen yhdenmukaistamiseksi EU:n parhaiden käytäntöjen kanssa tämä Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa sisältää toimenpiteitä, joilla parannetaan julkisten hankintojen koulutusjärjestelmää, vahvistetaan uudelleentarkastelujärjestelmää ottamalla käyttöön pakolliset sähköiset muutoksenhaut ja kannustetaan innovatiivisten hankintojen käyttöön. Tehostetun julkisten hankintojen järjestelmän on muun muassa edistettävä korruption torjuntaa ja johdettava EU:n varojen parempaan käyttöön, minkä odotetaan parantavan liiketoimintaympäristöä, lisäävän yksityisiä investointeja, tuottavuutta ja luovan uusia työpaikkoja.

Osatekijä sisältää kolme uudistusta ja yhden investoinnin, joilla pyritään lisäämään Kroatian julkisten hankintojen järjestelmän avoimuutta ja tehokkuutta. Niillä myös tehostetaan korruption ehkäisemistä erityisesti paikallistasolla (vuoden 2019 maakohtainen suositus) ja parannetaan Kroatian julkishallinnon valmiuksia ja tehokkuutta (vuoden 2020 maakohtainen suositus).

O.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C2.9 R1 – Julkisia hankintoja koskevan koulutuksen jatkuva tarjoaminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa julkisten hankintojen koulutusjärjestelmää kehittämällä uusia välineitä, joilla hankitaan teoreettista ja käytännön tietoa, ammattitaitoa ja pätevyyttä julkisten hankintamenettelyjen ammatillista, kustannustehokasta, tehokasta ja vaikuttavaa täytäntöönpanoa varten kaikilla tasoilla. Se perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jolla vahvistetaan sidosryhmien kilpailukykyä julkisten hankintojen järjestelmässä sisällyttämällä siihen investointitoimen C2.9.R1-I1 mukaisen työmääräanalyysin tulokset. Analyysissä on erityisesti määriteltävä julkisten hankintojen keskeisten työntekijöiden jatkuvan ja suunnitellun koulutuksen tarpeet osaamismatriisin perusteella, jossa määritellään 30 osaamista ja osaamista.

Lisäksi Kroatian koulutusjärjestelmään otetaan 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä käyttöön julkisten hankintojen ammattilaisten eurooppalainen osaamiskehys ProcurCompEU, joka toimii hankinta-alan toimijoiden yhteisenä viitekehyksenä. Ensinnäkin yksilöiden kannalta kehys helpottaa henkilökohtaisten ja ammatillisten taitojen tunnistamista ja suunnittelua. Toiseksi hankintayksiköiden on käytettävä sitä arvioidakseen ja parantaakseen julkisten hankintojen tehokkuutta organisaatiossaan. Julkisia hankintoja koskevan koulutuksen tarjoajien on myös voitava käyttää ProcurCompEU-kehystä kattavien oppimis- ja koulutusohjelmien kehittämiseen.

Kolmanneksi yleisillä koulutusohjelmilla, joiden on oltava avoimia myös tarjoajille, on parannettava tarjoajien tietämystä ja taitoja julkisten hankintamenettelyjen toteuttamisessa, mikä parantaa pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja niiden onnistumista niissä.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

Investointi C2.9 R1-I1 – Analyysi keskeisten toimielinten työntekijöiden työmäärästä julkisten hankintojen järjestelmässä

Investoinnilla on tehtävä työmääräanalyysi, jossa määritetään toimijoiden lukumäärä, henkilöstön tarvittava pätevyys ja tarvittavat parannukset korvausjärjestelmään. Analyysin suosituksen täytäntöönpanolla odotetaan saavutettavan ja ylläpidettävän optimaalinen määrä korkeasti koulutettua ja motivoitunutta henkilöstöä, joka vastaa keskeisten julkisten hankintalaitosten tarpeisiin.

Toimenpide sisältää seuraavat:

-EU:n varojen hallinnointiin sisältyvä työmääräanalyysi julkisissa hankintaelimissä;

-niiden suorittamien tehtävien kuvaus;

-tarvittavien pätevyyksien määrittely.

Työmääräanalyysin on perustuttava aiempiin työmäärää koskeviin tietoihin, ja siinä on otettava huomioon myös odotettavissa olevat työmäärän suuntaukset, mukaan lukien henkilöstön tarve jatkuvaan ja suunniteltuun koulutukseen tietyistä hankintoihin liittyvistä aiheista, kuten strategisista, sosiaalisesti vastuullisista ja kestävistä hankinnoista, innovatiivisista hankinnoista ja pk-yritysten pääsystä näille hankintamarkkinoille.

Analyysin tulosten perusteella määritellään julkisten hankintojen järjestelmän keskeisten instituutioiden henkilöstön jatkuvat ja suunnitellut koulutustarpeet (MINGOR – talous- ja kestävän kehityksen ministeriö, SAFU – varainhoidon ja hankintasopimusten keskusvirasto ja DKOM – julkisten hankintojen valvontakomissio).

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.

Uudistus C2.9 R2 – Julkisten hankintojen tarkistusjärjestelmän vahvistaminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää muutoksenhakujärjestelmään liittyvää hallinnollista taakkaa ja auttaa korruption torjunnassa lyhentämällä muutoksenhakuun keskimäärin kuluvaa aikaa ja tekemällä sähköisistä muutoksenhakukeinoista pakollisia.

Uudistus koostuu julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntökehykseen tehtävistä muutoksista, joilla otetaan käyttöön sähköinen muutoksenhaku julkisten hankintojen järjestelmän pakollisena välineenä, ja muutoksenhakujen keskimääräisen käsittelyajan lyhentämisestä.

Uudistus C2.9 R3 – Innovatiiviset hankinnat

Uudistuksen tavoitteena on lisätä innovaatiohankintojen käyttöä Kroatiassa.

Tähän toimenpiteeseen sisältyy innovaatiohankintoja koskevan koulutusohjelman kehittäminen ja täytäntöönpano julkisille hankkijoille Kroatiassa.

O.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

P. Osatekijä 3.1: Koulutusjärjestelmän uudistaminen

Kroatian koulutusjärjestelmällä on edessään useita merkittäviä haasteita. Viralliseen lastenhoitoon osallistuminen ja varhaiskasvatukseen osallistuminen ovat EU:n alhaisimpia. Tämä johtuu suurelta osin varhaiskasvatusinfrastruktuurien puutteesta ja opettajien puutteesta, ja suuret alueelliset erot pahentavat eriarvoisuutta. Oppivelvollisuus (kahdeksan vuotta) on vuotta lyhyempi kuin EU:n normi. Myös peruskoulujen vuotuinen opetusaika on EU:n keskiarvoa lyhyempi, sillä monet koulut toimivat vuoroissa infrastruktuuripulan vuoksi. Oppilaiden suoriutuminen kaikista perustaidoista on alle EU:n keskiarvon. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on yksi EU:n alhaisimmista. Myös aikuiskoulutukseen osallistuminen on hyvin vähäistä.

Tämän osa-alueen tavoitteena on vastata kaikkiin näihin haasteisiin. Siihen sisältyy koulutusjärjestelmän kattava uudistus, jolla pyritään tukemaan koulutuksen saatavuutta ja laatua kaikilla koulutustasoilla. Siihen sisältyy myös täydentäviä investointeja varhaiskasvatuksen infrastruktuuriin, kouluihin ja korkeakoulutuksen digitaaliseen infrastruktuuriin.

Tällä osa-alueella vastataan Kroatialle kahden viime vuoden aikana annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta ”toteuttaa koulutusuudistus ja parantaa sekä koulutukseen pääsyä kaikilla tasoilla että koulutuksen laatua ja sen merkityksellisyyttä työmarkkinoiden kannalta”(vuoden 2019 maakohtainen suositus 2) ja ”edistää taitojen hankkimista”(vuoden 2020 maakohtainen suositus 2).

P.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C3.1 R1 - Koulutusjärjestelmän rakenneuudistus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua kaikilla tasoilla, erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin 19 ryhmiin kuuluvien ihmisten ja lasten osalta.

·Varhaiskasvatus

Uudistuksella parannetaan varhaiskasvatuksen saatavuutta kolmen vuoden iästä peruskoulutuksen aloittamiseen saakka ja luodaan uusi rahoitusmalli varhaiskasvatuksen rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi.

·Peruskoulut

Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tulevien lasten opetus- ja oppimistulosten laatua toteuttamalla yksivuoroista kokopäiväopetusta peruskouluissa ja lisäämällä pakollisten opetustuntien määrää. Uudistuksella pyritään myös tukemaan opettajien jatkuvaa kehittämistä ja oppimistulosten järjestelmällistä ulkoista arviointia alakouluissa.

Uudistuksella muutetaan koulutuslakia siten, että alakouluissa otetaan käyttöön uusi kokopäiväinen opetusmalli, jolla muutetaan alakoulujen pakollisten opetustuntien vähimmäismäärää ja opetussuunnitelmaa, ja siihen on liitettävä järjestelmällisiä opettajien kehittämisohjelmia.

Tämä uudistuksen toimenpiteiden osakokonaisuus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

·Yläasteet ja lukiot

Uudistuksen tavoitteena on lisätä toisen asteen koulutuksen relevanssia lisäämällä opiskelijoiden osallistumista toisen asteen yleissivistävään koulutukseen (gimnazija-ohjelmat) samalla kun vähennetään ammatillisen koulutuksen osuutta ja parannetaan ammatillisten ohjelmien relevanssia työmarkkinoiden kannalta.

Uudistuksella on lujitettava lukuisia olemassa olevia toisen asteen ammatillisia ohjelmia vähentämällä ammatillisten ohjelmien ylijäämää ja lisäämällä ohjelmien merkitystä työmarkkinoiden tarpeiden kannalta. Uudistuksella otetaan käyttöön Kroatian tutkintojen viitekehyksen (CROQF) pätevyys- ja ammattistandardeihin perustuvat uudet opetussuunnitelmat, joiden yhteydessä kehitetään uutta opetusmateriaalia ja ammatillisen koulutuksen opettajien ammatillista koulutusta.

Tämä uudistuksen toimenpiteiden osakokonaisuus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

·Aikuiskoulutus

Uudistuksen tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen laatua ja relevanssia. Uudella aikuiskoulutuslailla aikuiskoulutusohjelmat yhdenmukaistetaan Kroatian tutkintojen viitekehyksen (CROQF) pätevyysvaatimusten kanssa, minkä odotetaan helpottavan hankittujen tietojen ja taitojen tunnustamista. Uudistuksessa on myös säädettävä yksilöllisten koulutustilien käyttöönotosta, jotta jokainen voi osallistua elinikäiseen oppimiseen. Uudistuksessa otetaan käyttöön myös aikuiskoulutuksen tarjoajien arviointijärjestelmä.

Tämä uudistuksen toimenpiteiden osakokonaisuus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

Uudistusta tuetaan kolmella investoinnilla (C3.1 R1-I1, C3.1 R1-I2, C3.1 R1-I3 ja C3.1 R1-I4).

Investointi C3.1 R1-I1 – Varhaiskasvatuslaitosten rakentaminen, parantaminen, jälleenrakentaminen ja varustaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen saatavuutta Kroatiassa. Tähän toimenpiteeseen sisältyy uusien varhaiskasvatuslaitosten rakentaminen ja nykyisten peruskorjaus, ja tavoitteena on luoda 12 000 uutta varhaiskasvatuspaikkaa.

Investointi C3.1 R1-I2 – Alakoulujen rakentaminen, parantaminen, jälleenrakentaminen ja varustaminen kokopäiväistä kertavuoro-opetusta varten

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea siirtymistä kokopäiväiseen opetukseen alemman perusasteen kouluissa Kroatiassa. Toimenpide koostuu uusien peruskoulujen rakentamisesta ja nykyisten koulujen päivittämisestä.

Investointi C3.1 R1-I3 – Keskiasteen oppilaitosten rakentaminen, parantaminen, kunnostaminen ja varustaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä toisen asteen oppilaitosten fyysistä infrastruktuurikapasiteettia. Toimenpide sisältää uusien keskiasteen koulujen rakentamisen ja nykyisten, myös koulujen urheiluinfrastruktuurien, parantamisen.

Uudistus C3.1 R2 – Korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistaminen

Uudistuksella pyritään parantamaan korkea-asteen koulutuksen saatavuutta, laatua ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta sekä lisäämään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevista ja aliedustetuista ryhmistä.

Uudistukseen sisältyy uuden tiedettä ja korkeakoulutusta koskevan lain sekä uuden tieteen ja korkeakoulutuksen laadunvarmistusta koskevan lain hyväksyminen, jotta voidaan luoda uusi tehokas rahoitusmalli julkisille yliopistoille ja muille julkisille korkeakouluille. Uuden rahoitusmallin on perustuttava laitoksen kehitystavoitteisiin liittyviin läpinäkyviin kriteereihin ja tulosindikaattoreihin. Uuden rahoitusmallin käyttöönoton odotetaan toteutuvan kahden vuoden ohjelmasopimuksilla, jotka kattavat yliopiston/laitoksen tieteellisen tutkimus- ja opetustoiminnan.

Uudistuksella pyritään myös sovittamaan koulutus paremmin yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Se jatkaa kaikkia korkea-asteen tutkintoja koskevien pätevyysvaatimusten vahvistamista ja niiden sisällyttämistä Kroatian tutkintojen viitekehyksen (CROQF) rekisteriin, jonka odotetaan mukauttavan korkea-asteen tutkintoja paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Uudistuksessa perustetaan myös tutkintotodistusten digitaalinen rekisteri, mikä on askel kohti tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmän kehittämistä tutkinnon suorittaneiden työllistettävyyden seuraamiseksi.

Uudistuksella tuetaan myös tiiviimpiä yhteyksiä opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen välillä, Kroatian yliopistojen kansainvälistymistä ja osallistumista tulevaisuuden eurooppalaisten yliopistojen liittoutumiin sekä korkeakoulutuksen digitalisaatiota.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C3.1 R2-I1 – Korkea-asteen koulutuksen digitalisaatio

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea korkea-asteen koulutuksen digitalisaatiota ja helpottaa verkko-oppimista.

Toimenpide koostuu investoinneista opetuksen digitaalisiin infrastruktuureihin ja digitaalisiin opetusvälineisiin.

P.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

P.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi C3.1 R1-I4 – Alakoulujen rakentaminen, parantaminen, jälleenrakentaminen ja varustaminen kokopäiväistä kertavuoro-opetusta varten

Tämän investoinnin tavoitteena on, että kaikki peruskoulun oppilaat osallistuvat singe shift -kouluihin. Investointi koostuu uusien peruskoulujen rakentamisesta ja olemassa olevien koulujen, myös urheiluinfrastruktuurien, parantamisesta.

P.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Q. Osatekijä 3.2: Tutkimus- ja innovointikyvyn kehittäminen

Kroatian julkinen tutkimus- ja innovointiympäristö on erittäin hajanainen. Riittämättömät investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin erityisesti yrityssektorilla sekä yliopistojen ja tieteellisten laitosten riittämätön rahoitus- ja organisaatiomalli haittaavat Kroatian tutkimusalan koko potentiaalia. Tämän seurauksena tieteellinen tuottavuus, tehokkuus ja tietämyksen siirto ovat edelleen rajallisia. Edellytykset henkilöresurssien kehittämiselle luonnontieteiden, teknologiatekniikan ja matematiikan (STEM-aineet) sekä tieto- ja viestintätekniikan (TVT) aloilla, mikä mahdollistaisi yhteiskunnan valmiuden lisäämisen digitaaliseen siirtymään, ovat alikehittyneet. Tutkimus-, kehitys- ja innovointipolitiikkojen hajanaisuus ja tehottomuus sekä tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investointien tulosten puute ovat tärkeimpiä syitä tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun hidastumiseen.

Tällä osa-alueella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin pyrkimällä seuraaviin tavoitteisiin:

-Parannetaan yliopistojen ja tiedelaitosten institutionaalista rahoitusjärjestelmää tieteellisen tuottavuuden, tehokkuuden ja tietämyksen siirron motivoimiseksi suorilla investoinneilla ja lisäämällä tieteellisen tutkimuksen rahoitusta.

-Lisätään investointeja yliopistojen ja tieteellisten laitosten tutkimusinfrastruktuuriin ja organisatorisiin valmiuksiin, jotta voidaan parantaa tieteellisen tutkimuksen laatua ja lisätä tutkijanurien houkuttelevuutta Kroatiassa.

-Otetaan käyttöön uusi mahdollistava kehys tutkijoiden etenemiselle ja urakehitykselle tieteenalojen erityispiirteiden mukaisesti houkuttelemalla nuoria kroatialaisia tutkijoita ja korkealaatuisia ulkomaisia tutkijoita ja pitämällä heidät palveluksessa.

-Otetaan käyttöön tehokkaampi institutionaalinen ja ohjelmointikehys tutkimuksen ja kehityksen rahoitusjärjestelmille.

Osa-alueella tuetaan tutkimukseen ja innovointiin liittyvästä investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annetun maakohtaisen suosituksen (maakohtainen suositus 3, 2019) noudattamista.

Q.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C3.2 R1 – Julkisen tutkimussektorin tutkimus- ja kehittämisvalmiuksien uudistaminen ja vahvistaminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa julkisen tutkimuksen laatua ja kansainvälistä näkyvyyttä, vahvistaa kohdennettua tutkimusta ja tieteen vaikutusta innovoinnin, talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen julkisen tutkimussektorin uudelleenjärjestelyn avulla. Uudistukseen on sisällyttävä seuraavat toimet:

-uuden ohjelmasopimusmallin hyväksyminen julkisen tieteellisen tutkimusjärjestelmän rahoittamiseksi,

-Lisätään tieteellisten laitosten määrärahoja vaikuttavampaan tutkimukseen.

-tieteellisen tutkimusjärjestelmän hajanaisuuden vähentäminen integroimalla tieteelliset tutkimuslaitokset, jotta voidaan siirtyä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tehokkaampaan organisointiin,

-Parannetaan tieteellisen tutkimustyön laatua edistämällä siirtymistä tulosperusteiseen rahoitusjärjestelmään.

Uudistuksen täytäntöönpanoon kuuluu uuden tieteellistä toimintaa ja korkea-asteen koulutusta koskevan lain hyväksyminen, joka tarjoaa oikeudelliset ja taloudelliset puitteet yliopistojen ja tieteellisten laitosten organisatoriselle ja toiminnalliselle integroinnille, sekä vuoropuhelu institutionaalisista tavoitteista ja uusi tulosperusteinen rahoituskehys. Uuden oikeudellisen ja rahoituskehyksen odotetaan johtavan vaikutusvaltaisempiin julkaisuihin, kilpailukykyisempiin hankkeisiin, vahvempaan kansainväliseen yhteistyöhön ja entistä useampiin hankkeisiin yhteistyössä yritysten kanssa.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.

Investointi C3.2 R1-I1 – Innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen keskittyvien yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoittamista koskevan ohjelmasopimusjärjestelmän kehittäminen

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa yliopistojen ja tiedelaitosten tieteellisen työn rahoitusjärjestelmää, jotta tutkimustulokset olisivat laadukkaampia ja merkityksellisempiä.

Investointi koostuu rahoituksen toimittamisesta tutkimushankkeita koskeviin ehdotuspyyntöihin niille julkisille tutkimusyksiköille, jotka allekirjoittavat ohjelmasopimuksia.

Uudistus C3.2 R2 – Puitteiden luominen opiskelijoiden ja tutkijoiden houkuttelemiseksi luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan sekä tieto- ja viestintätekniikan aloille

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön uudet mahdollistavat puitteet STEM-alojen ja tieto- ja viestintätekniikan alojen tutkijoiden etenemiselle ja urakehitykselle, jotta voidaan lisätä tutkijoiden ja ammattilaisten määrää ja laatua tiede- ja yritysaloilla sekä lisätä innovointimahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä uudistuksen odotetaan mahdollistavan inhimillisen pääoman leviämisen tieteellisistä laitoksista talouteen siirtämällä erityisosaamista, kehittynyttä teknologiaa, tiedeyhteisön ja yritysten välistä yhteistyötä teknologia-alustojen kautta ja kehittämällä huipputeknologian startup- ja spin-off-yrityksiä sekä avoimia tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja.

Tieteellisen uran houkuttelevuutta on lisättävä selkeällä, avoimella ja ansioihin perustuvalla rekrytointipolitiikalla tieteellisen tutkimuksen keskeisillä aloilla. Luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan sekä tieto- ja viestintätekniikan alan tutkijanuria edistetään koulutuksen varhaisimmalta tasolta alkaen. Lainsäädäntökehystä muutetaan Kroatian tieteellisen tutkimusjärjestelmän kilpailukyvyttömän ja hallinnollisesti raskaan rekrytointi- ja ylennysmallin käsittelemiseksi.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.

Investointi C3.2 R2-I1 – Tutkijoiden urakehityksen mahdollistavan mallin kehittäminen ja huipputason tieteellisen tutkimuksen tekeminen STEM-aloilla ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusi mahdollistava kehys ja kannustinjärjestelmä tutkijoiden urakehityksen edistämiseksi.

Investointi koostuu tutkimusapurahoja koskevista ehdotuspyynnöistä, joilla kannustetaan nuoria tutkijoita, koulutusohjelmista ja liike-elämän kanssa käytävästä liikkuvuudesta.

Investointi C3.2 R2-I2 – Investoinnit tutkimukseen – teknologiainfrastruktuuri STEM-aloilla ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea digitaalista siirtymää investoimalla keskeisiin infrastruktuurihankkeisiin soveltavaa ja kohdennettua tutkimusta varten.

Investointi koostuu kuudesta infrastruktuurihankkeesta, joilla tuetaan suoraan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Uudistus C3.2 R3 – Parannetaan tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin tehtävien julkisten investointien tehokkuus

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön toimivampi ja tehokkaampi hallintomalli kilpailukykyistä tutkimusta varten ja ottaa käyttöön kehittämis- ja innovointijärjestelmiä, jotka mahdollistavat tutkimushankkeiden nopeamman ja ansioihin perustuvan valintaprosessin.

Uudistukseen sisältyy Kroatian tiedesäätiötä koskevan uuden lain hyväksyminen, jotta voidaan vahvistaa Kroatian tiedesäätiön valmiuksia ja vähentää tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmien hallinnointiin ja täytäntöönpanoon tällä hetkellä osallistuvien laitosten määrää. Tämä uusi oikeudellinen kehys mahdollistaa säätiön valmiuksien muuttamisen ja vahvistamisen elimeksi, joka kansallisen innovaationeuvoston toimielinten välisen koordinoinnin puitteissa selkeästi sovittujen ja määriteltyjen toimivaltuuksien lisäksi varmistaa yksinkertaistetun ja järjestelmällisen lähestymistavan hankerahoituksen hallinnointiin.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.

Investointi C3.2 R3-I1 – Toimivampi tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeiden rahoituskehys

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa nykyistä tutkimus-, kehitys- ja innovointijärjestelmää (T&D&I) rahoittamalla ja tukemalla huippututkimuksen ja -tuotteiden kehittämistä.

Investointi koostuu pilottirahoitusohjelmaan kuuluvista tutkimushankkeita koskevista ehdotuspyynnöistä.

Kysymys 2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

275

C3.2. R1

M

Uusi tiede- ja korkeakoululaki

Uutta tiedettä ja korkeakoulutusta koskevan lain voimaantulo

Q3

2022

Uudella säädöksellä luodaan oikeudelliset ja taloudelliset edellytykset julkisten yliopistojen ja tiedelaitosten organisatoriselle ja toiminnalliselle uudistukselle sekä institutionaalisten kehittämistavoitteiden saavuttamiseen tähtäävälle rahoitukselle.

276

C3.2. R1-I1

T

Tutkimusorganisaatioiden sisäisten ehdotuspyyntöjen perusteella tutkimushankkeille myönnetty rahoitus ohjelmasopimusten täytäntöönpanon ensimmäisen kaksivuotisjakson aikana

Lukumäärä (määrä)

0

17 619 079

Q1

2023

Ohjelmasopimuksen allekirjoittaneiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten toteuttamille tutkimushankkeille on myönnetty 17 619 079 euroa. Hankkeilla tuetaan suoria tieteellisiä ja tutkimustoimia (tutkimushankkeita), ja niiden on perustuttava julkaistuihin tarjouseritelmiin, joiden tarjouseritelmät sisältävät tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

277

C3.2. R1-I1

T

Ohjelmasopimuksia allekirjoittaneiden yliopistojen tai tutkimuslaitosten osuus

% (prosenttiosuus)

0

65

Q3

2024

Vähintään 65 prosenttia julkisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista on allekirjoittanut uuden tieteellistä toimintaa ja korkeakoulutusta koskevan lain säännösten mukaiset uudet ohjelmasopimukset, joilla otetaan käyttöön julkisten tieteellisten organisaatioiden tulosperusteinen rahoitustavoitejärjestelmä.

278

C3.2. R1-I1

T

”Vihreän” alan loppuun saatetut tutkimushankkeet, joiden toteuttajina ovat uudet ohjelmasopimukset allekirjoittaneet tieteelliset organisaatiot

Lukumäärä

0

8

Q1

2026

Vähintään kahdeksan vihreää siirtymää tukevaa tutkimushanketta, jotka ovat uusien ohjelmasopimusten allekirjoittaneiden tieteellisten organisaatioiden toteuttamia, on oltava saatettu päätökseen julkaistuihin tarjouseritelmiin perustuvan hankepyynnön perusteella.

279

C3.2. R1-I1

T

Tutkimusorganisaatioiden sisäisiin ehdotuspyyntöihin perustuva rahoitus tutkimushankkeille

Lukumäärä (määrä)

17 619 079

121 109 984

Q1

2026

Lisäksi on myönnettävä vähintään 103 490 905 euroa ohjelmasopimuksen allekirjoittaneiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten toteuttamiin tutkimushankkeisiin. Hankkeilla tuetaan suoraa tieteellistä ja tutkimustoimintaa (tutkimushankkeita), ja niiden on perustuttava julkaistuihin tarjouseritelmiin.

280

C3.2. R1-I1

T

Korkeakoulujen ja tieteellisten laitosten uudelleenjärjestelyt

Lukumäärä

0

6

Q4

2025

Riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden kehittämän ja tiede-, opetus- ja nuorisoministeriön tiedeyhteisön ja työmarkkinaosapuolten kanssa vuoropuhelussa hyväksymän korkeakoulujen ja tieteellisten laitosten uudelleenjärjestelymallin perusteella on saatettava päätökseen vähintään kuusi (6) korkeakoulujen ja tieteellisten laitosten uudelleenjärjestelyä, joihin osallistuu vähintään kaksitoista (12) korkeakoulua ja tieteellistä laitosta.

281

C3.2. R2

M

Uusi oikeudellinen kehys, jolla säännellään opinto-ohjelmien, tohtorintutkintojen ja tieteellisten laitosten työolojen laatuvaatimuksia

Uuden oikeudellisen kehyksen voimaantulo

Q3

2022

Uusi oikeudellinen kehys tarjoaa perustan uudelle ylennysjärjestelmälle, joka perustuu huippuosaamiseen ja urakehityksen parempaan sääntelyyn, mikä mahdollistaa edellytykset laadukkaiden tutkijoiden houkuttelemiselle ja pitämiselle. Uusi oikeudellinen kehys antaa nuorille tutkijoille mahdollisuuden menestyä kansainvälisesti tunnustettujen tieteellisten laatukriteerien pohjalta ja vähemmillä hallinnollisilla esteillä. Siihen on sisällyttävä joustavia työjärjestelyjä, joilla edistetään hoitovastuussa olevien tutkijoiden rekrytointia.
Uusi oikeudellinen kehys koostuu seuraavista osista:
1) Tieteen ja korkeakoulutuksen uusi laadunvarmistuslaki
2) Asetus tieteellisten nimikkeiden valintaedellytyksistä

282

C3.2. R2-I1

T

Ohjelmakehyksen puitteissa myönnetyt avustukset STEM/ICT-alojen tutkinnon suorittaneiden saatavuuden ja työllistettävyyden parantamiseksi ja heidän liikkuvuutensa parantamiseksi kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten

Lukumäärä

0

3 354

Q1

2025

Tiede-, opetus- ja nuorisoministeriön on myönnettävä vähintään 3 354 avustusta hankkeiden rahoitusta koskevilla päätöksillä sellaisten tutkimusohjelmien uudessa rahoituskehyksessä, joissa keskitytään huippututkimuksen palkitsemiseen, yhteistyöhön teollisuuden kanssa ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kehykseen sisältyy avustuksia i) STEM-aineiden ja tieto- ja viestintätekniikan apurahat; ii) nuorten tutkijoiden ohjelma; iii) Tenure track -ohjelma; iv) liikkuvuusjärjestelmä; v) nuorten tutkijoiden yritysten perustaminen/perustaminen; ja vi) yrittäjyysharjoitteluohjelma.

283

C3.2. R2-I2

T

Soveltavan ja kohdennetun tutkimuksen infrastruktuurihankkeet

Lukumäärä

0

6

Q2

2026

Saatetaan päätökseen kuusi tieteen ja teknologian infrastruktuurihanketta, jotka koskevat soveltavaa ja kohdennettua tutkimusta STEM-aloilla ja tieto- ja viestintätekniikassa ja joilla tuetaan digitalisaatiota ja joihin osallistuu nuoria tutkijoita. Infrastruktuurin on perustuttava avoimen innovoinnin periaatteisiin, ja sillä on tuettava suoraan puhtaan teknologian aloja sekä vihreää ja digitaalista siirtymää.

Vähintään 3 222 325 euroa osoitetaan kolmeen kuudesta tiede- ja teknologiainfrastruktuurihankkeesta:

1)MARBLE Smart Marina

2)MARBLE Smart Mussel Farm

3)MARBLE Autonominen merikulkuneuvon käyttöpaikka

ainoastaan ja yksinomaan työpaketissa 3 määriteltyjen tuotteiden tukemiseksi: MARBLE-hankkeen ”infrastruktuuri ja laitteet”. Muista unionin ohjelmista tai välineistä myönnettyjä määriä ei oteta huomioon tässä määrässä.

Tiede-, opetus- ja nuorisoministeriön rahoitusta koskevat päätökset sekä kansallisen kirjanpitojärjestelmän otteet, joissa esitetään korvamerkityt määrät ja budjettikohdat, joista on mahdollista erottaa rahoituslähteet, joita käytetään kunkin kolmen hankkeen eri osiin ja toimintoihin (MARBLE Smart Marina, MARBLE Smart Mussel Farm, MARBLE Autonomous Marine Vehicle Operation site), on toimitettava asiaa koskevan maksupyynnön esittämisen yhteydessä.

284

C3.2. R3

M

Kroatian tiedesäätiötä koskeva uusi laki

Kroatian tiedesäätiötä koskevan uuden lain voimaantulo.

Q3

2022

Kroatian tiedesäätiötä koskevassa uudessa laissa määritellään ohjelman toteuttamista, koordinointia, suunnittelua, seurantaa ja arviointia sekä T&D-hankkeiden rahoitusohjelmien ja -politiikkojen arviointia varten perustetun säätiön selkeä tehtävä ja luodaan vahva ja riippumaton järjestelmä T&D-hankkeen vaikutusten valintaa, rahoitusta ja seurantaa varten.

285

C3.2. R3-I1

T

Avustukset, jotka myönnetään pilottiohjelmasta, jolla tuetaan uudistetun T &amp-, D &amp- ja I-puitteiden luomista.

Lukumäärä

0

300

Q4

2025

Uuden T &amp-, D &amp-, I institutionaalisen ja ohjelmointikehyksen sekä uusien T &amp- ja D-ohjelmien suunnittelun laatimiseen osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden neuvonta-avun perusteella on myönnetty vähintään 300 avustusta hankkeille, jotka kohdistuvat yritysten ja tutkimusorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön tai tietämyksen ja teknologian siirtoon pilottiohjelmassa, jolla tuetaan uudistetun T &amp-, D &amp- ja I-kehyksen perustamista.

R. Osatekijä 4.1: Työllisyystoimenpiteiden ja nykyaikaisten työmarkkinoiden oikeudellisen kehyksen sekä tulevaisuuden talouden parantaminen

Tässä Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman osassa käsitellään työmarkkinakysymyksiä erityisesti nykyaikaistamalla työmarkkinoiden sääntelyä ja kehittämällä kohdennettua aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Tämän osa-alueen uudistusten ja investointien yleisenä tavoitteena on auttaa lisäämään työllisyyttä Kroatiassa, joka on edelleen selvästi EU:n keskiarvon alapuolella viime vuosien parannuksista huolimatta.

Tämän osa-alueen erityistavoitteet ovat seuraavat:

-Sellaisten uusien aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen kehittäminen ja täytäntöönpano, joilla tuetaan työpaikkojen luomista vihreillä ja digitaalisilla aloilla

-Heikossa asemassa olevien ryhmien osallisuutta ja seurantaa työmarkkinoilla koskevan järjestelmän parantaminen

-Aikuiskoulutuksen ja ammattitaidon parantamisen arvosetelijärjestelmän käyttöönotto, erityisesti vihreään ja digitaaliseen teknologiaan liittyvien taitojen hankkiminen

-Työlainsäädännön parantaminen

Tässä osassa käsitellään maakohtaista suositusta työmarkkinatoimenpiteiden ja -laitosten vahvistamisesta ja niiden koordinoinnista sosiaalipalvelujen kanssa (maakohtainen suositus 2, 2019) sekä maakohtaista suositusta edistää taitojen hankkimista (maakohtainen suositus 2.4, 2020).

R.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C4.1 R1 – Uusien kohdennettujen aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen kehittäminen ja täytäntöönpano työmarkkinoiden vihreää ja digitaalista siirtymää varten

Tämän toimenpiteen tavoitteena on hyväksyä uusia aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja, joilla edistetään vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvää työllisyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista sekä lisätään työvoiman kilpailukykyä ja työllistettävyyttä työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti ja keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Tässä toimenpiteessä otetaan käyttöön uusia aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja ja tuetaan edunsaajia, myös haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä tulevia edunsaajia.

Uudistus C4.1 R2 – Heikossa asemassa olevien ryhmien osallisuutta ja seurantaa työmarkkinoilla koskevan järjestelmän vahvistaminen parantamalla työvoimapalveluprosesseja

Tämän toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa työttömille ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille annettavaa tukea. Toimenpide koostuu työmarkkinalain muuttamisesta, CES-prosessien parantamisesta profilointia ja aktivointia varten sekä tuen tarjoamisesta haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.

Uudistus C4.1 R3 – Arvosetelijärjestelmän perustaminen aikuiskoulutusta ja ammattitaidon parantamista varten

Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden työllistettävyyttä ja sovittaa tarjonta ja kysyntä paremmin yhteen työmarkkinoilla tukemalla elinikäistä oppimista ja uusien taitojen, erityisesti vihreiden ja digitaalisten taitojen, hankkimista.

Uudistukseen on sisällyttävä

-Hyväksytään uusi aikuiskoulutuslaki, jolla pyritään parantamaan aikuiskoulutuksen laatua parantamalla aikuiskoulutuslaitosten akkreditointia, seurantaa ja arviointia, ottamalla aikuiskoulutussetelit käyttöön ja mukauttamalla ne Kroatian tutkintojen viitekehykseen aikuiskoulutusjärjestelmässä.

-Taitojen kartoitus, jossa keskitytään työmarkkinoiden ensisijaisiin taitoihin, mukaan lukien pulassa olevat taidot sekä vihreät ja digitaaliset taidot, joita käytetään osaamisluettelon päivittämiseen ja arvoseteleillä rahoitettavien taitojen ja niihin liittyvien koulutusohjelmien määrittelyyn.

-Tietoteknisen välineen kehittäminen mahdollisten edunsaajien taitojen kattavaa arviointia varten.

-Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tavoittaminen hyödyntämällä perehdytystä ja neuvontaa, jotta voidaan lisätä heidän osallistumistaan taitojen parantamista koskeviin aloitteisiin, mukaan lukien arvosetelit.

-Edunsaajien, koulutuksen tarjoajien, neuvonantajien ja työnantajien on otettava käyttöön arvosetelien käyttöä koskeva hakemus.

Uudistus on pantava täytäntöön viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

Investointi C4.1 R3-I1 – Aikuiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen tarkoitettujen arvosetelien käyttöönotto

Investoinnin tavoitteena on rahoittaa akkreditoitujen aikuiskoulutus- ja täydennyskoulutusohjelmien arvoseteleitä työmarkkinoilla ja erityisesti vihreään ja digitaaliseen talouteen siirtymisessä tarvittavien taitojen hankkimiseksi. Tässä toimenpiteessä myönnetään aikuiskoulutusseteleitä, joissa keskitytään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.

Uudistus C4.1 R4 – Työlainsäädännön parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä ja nykyaikainen lainsäädäntökehys, jolla pyritään parantamaan työoloja ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa, sääntelemään paremmin uusia työn muotoja ja kannustamaan siirtymistä määräaikaisista toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin ja pimeästä työstä ilmoitettuun työhön.

Uudistukseen on sisällyttävä muutoksia työlakiin seuraavasti:

(1)Kotona tehtävän työn sääntely, jolla pyritään varmistamaan työsuhteen osapuolten oikeusvarmuus poikkeuksellisissa ja säännöllisissä olosuhteissa.

(2)Estetään perusteettomien määräaikaisten työsopimusten, erityisesti erittäin lyhytaikaisten työsopimusten, käyttöä ja rajoitetaan mahdollisten perättäisten määräaikaisten työsopimusten määrää ja estetään tällaisten sopimusten väärinkäyttö erityisesti etuyhteydessä olevien työnantajien työhönotossa sekä määritellään paremmin perättäisyyden käsite.

(3)Vahvistetaan muiden työnantajien oikeutta lisätyöhön.

(4)Luodaan oikeudellinen kehys, jolla säännellään verkkoalustojen kautta tehtävää työtä erityisenä työn muotona vahvistamalla tästä erityisestä oikeussuhteesta johtuvat subjektiiviset oikeudet ja velvoitteet – työhön perustuvat perusoikeudet ja -velvoitteet, pakollinen vakuutus, turvallisuus ja turvatoimet, lepoajat, sopimusten irtisanominen, yhteispäätösmenettely ja yhdistyminen sekä oikeudet kollektiivisissa työsuhteissa.

(5)Tarkistetaan työsuhteen automaattista päättymistä eläkeiän alkaessa koskevaa säännöstä ja pakollista irtisanomista koskevaa säännöstä, kun työntekijät saavuttavat eläkeiän, jotta työntekijöitä kannustettaisiin pysymään aktiivisina ja samalla vältettäisiin työnantajille aiheutuva kohtuuton rasite.

(6)Määritellään asianmukaisesti palkan käsite ja kaikki sen osatekijät, jotta se voidaan yhdistää paremmin vähimmäispalkkaan ja helpottaa työlainsäädännön ja työtulojen verotusta koskevien sääntöjen soveltamista.

(7)Määritellään työehtosopimusten oikeuksien kattavuus kytkemällä ne paremmin jäsenyyteen, jotta voidaan lisätä työntekijöiden vähäistä osallistumista ammattiliittoihin ja työehtosopimusneuvotteluihin ja siten vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

Uudistuksella muutetaan pakollista sairausvakuutusta koskevaa lakia siirtämällä vanhuuseläkkeeseen oikeutettujen aktiivityöntekijöiden sairauslomakustannukset Kroatian sairausvakuutuslaitokselle.

Uudistukseen on sisällyttävä muutoksia työsuhteita sääntelevään voimassa olevaan lainsäädäntöön ja pimeän työn torjumista koskevan uuden lain hyväksyminen sekä muita kuin lainsäädännöllisiä toimia pimeän työn torjumiseksi, joita ovat

(1)Sidosryhmien ja niitä valvovien instituutioiden tietämyksen ja osaamisen vahvistaminen

(2)Luodaan yhteisiä tietokantoja tehokasta täytäntöönpanon valvontaa varten

(3)Pimeästä työstä määrättävien seuraamusten uudelleenmäärittely ja parempi yhdenmukaistaminen

(4)Lisätään yleistä tietoisuutta laillisen työn eduista ja pimeän työn haitoista muun muassa kampanjoilla, joissa myös mainostetaan mahdollisuuksia käyttää itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyviä aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, sekä koulutuksilla erilaisista tavoista rekisteröidä liike-elämän käsiteollisuus, josta maksetaan julkisia etuuksia kertasuorituksina verosääntöjen mukaisesti.

(5)Työntekijöitä ja työaikaa koskevien sähköisten rekisterien laatiminen rakennusalalla ja sen jälkeen asteittain muissa toiminnoissa.

(6)Laajempi sääntely, joka koskee vastuuta palkkojen maksamatta jättämisestä sopimusketjussa alihankinnan yhteydessä.

(7)Määritellään pimeä työ sen kaikissa ilmenemismuodoissa, tehostetaan säännösten rikkomiseen sovellettavia tarkastuksia ja seuraamuksia sekä säännellään pimeän työn torjuntaan osallistuvien viranomaisten toimia.

(8)Määritellään prosessi, jossa siirrytään pimeästä työstä ilmoitettuun työhön, valtuuttamalla työnantajat rekisteröimään työntekijä takautuvasti ensimmäisestä työpäivästä (ja vähintään kolme kuukautta) kolmen päivän kuluessa siitä, kun tarkastuksessa havaitaan pimeää työtä. Lisäksi rikkomisesta seuraa määrätty seuraamus pimeää työntekijää kohti ja velvollisuus maksaa työntekijän palkka sekä maksut ja etuudet.

Uudistukseen on sisällyttävä muutoksia vähimmäispalkkalakiin seuraavasti:

(1)Suurimman osan palkanlisistä sulkeminen vähimmäispalkan ulkopuolelle ja vähimmäiskorotusten määrääminen ylityön, yötyön sekä sunnuntai- ja lomatyön osalta.

(2)Poistetaan mahdollisuus luopua vähimmäispalkasta, jotta estetään työnantajien mahdolliset väärinkäytökset.

(3)Tehostetaan tarkastusviranomaisten suorittamaa valvontaa ja määritellään uudelleen vähimmäispalkkojen maksamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset.

(4)Vahvistetaan vähimmäispalkan kehityksen seurantaa ja analysointia käsittelevän asiantuntijakomitean roolia antamalla sen tehtäväksi analysoida vähimmäispalkan korotusten mahdollisia vaikutuksia talouteen, työllisyyteen, elintasoon ja muihin elämän ja työn osa-alueisiin ja näin ollen suositella suuntaviivoja.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

R.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

286

C4.1. R1

M

Aktiivisen työmarkkinapolitiikan täydentäminen

Kolme uutta aktiivista työmarkkinapoliittista toimenpidettä hyväksytty

Q1

2022

Kroatian työvoimapalvelu hyväksyy kolme uutta toimenpidettä, joilla tuetaan työpaikkojen luomista vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Näiden toimenpiteiden mukaisten varojen käyttöä koskevat ehdot ja perusteet sekä Kroatian julkisen työvoimapalvelun toiminta on suunniteltava siten, että etusijalle asetetaan työelämän ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömien ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET) uudelleenaktivointi ja (itse)työllistyminen.

287

C4.1. R1

T

Uusien aktiivisten työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden edunsaajien lukumäärä

Lukumäärä

0

5 000

Q4

2025

Uusista aktiivisista työmarkkinapolitiikoista hyötyy vähintään 5 000 henkilöä, joista vähintään 3 200 kuuluu heikossa asemassa oleviin ryhmiin. Nämä uudet aktiiviset työmarkkinapoliittiset toimenpiteet koostuvat seuraavista:

- Avustusten myöntäminen työllisyyteen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvissä työpaikoissa,

- Avustusten myöntäminen vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvään harjoitteluun

- Avustustuki vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvään itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

288

C4.1. R2

M

Työmarkkinalain muutosten voimaantulo

Työmarkkinalain muuttamisesta annetun lain voimaantulo

Q3

2024

Sellaisen muutetun tai uuden työmarkkinalain voimaantulo, jolla nostetaan työttömyysetuuksien määrää ja pidennetään niiden kestoa, kevennetään heikossa asemassa olevien työntekijöiden vaatimuksia ja digitalisoidaan työttömyysetuuksien hakuprosessi tehdyn analyysin mukaisesti.

289

C4.1. R2

M

Haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille annettavan tuen laadun parantaminen

Delegoidun säädöksen voimaantulo tai yhteisen työllisyysstrategian tehostettuja prosesseja koskevan sisäisen sääntökirjan hyväksyminen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien profilointia, segmentointia, integrointia ja aktivointia varten

Q4

2024

Kroatian uudet julkisen työvoimapalvelun prosessit ovat toiminnassa heikossa asemassa olevien ryhmien profilointia, segmentointia, integrointia ja aktivointia varten, välineiden kehittämiseksi työttömien ja avoimien työpaikkojen yhteensovittamiseksi ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan seuranta- ja arviointijärjestelmän käyttöönottamiseksi.

290

C4.1. R2

T

Tuen laadun parantaminen vähintään 5 000:lle haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvalle ihmiselle

Lukumäärä

0

5 000

Q2

2025

Haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvien tiedotustoimien on mahdollistettava 5 000 uuden käyttäjän osallistaminen.

291

C4.1. R3

M

Taitojen kehittäminen markkinoiden tarpeiden mukaan

Kuponkijärjestelmä käytössä

Q1

2022

Arvosetelijärjestelmä on toiminnassa, ja sillä rahoitetaan yksinomaan osallistumista koulutusohjelmiin, jotka on kehitetty Kroatian tutkintojen viitekehyksen perusteella ja pantu täytäntöön akkreditoitujen laitosten kautta hyväksytyn uuden aikuiskoulutuslain mukaisesti. Mukana on vähintään 25 koulutusohjelmaa. Järjestelmään on sisällyttävä osaamisluettelo, jossa kartoitetaan työmarkkinoiden nykyiset ja tarvittavat taidot, sekä tietotekninen sovellus arvosetelien hallinnointia ja myöntämistä varten. Arvosetelijärjestelmä hyödyttää työssäkäyviä ja työttömiä keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin (pitkäaikaistyöttömät, työelämän ulkopuolella olevat tai työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret).

292

C4.1. R3-I1

T

Koulutussetelien käyttö

Lukumäärä

0

40 389

Q2

2026

Arvosetelit myönnetään vähintään 40 389 yksittäiselle edunsaajalle, joista vähintään 12 000 kuuluu heikossa asemassa oleviin ryhmiin.

293

C4.1. R4

M

Vähimmäispalkkalain muutosten voimaantulo

Vähimmäispalkkalain muuttamisesta annetun lain voimaantulo

Q4

2021

Uudessa vähimmäispalkkalaissa eri palkanlisät jätetään vähimmäispalkan ulkopuolelle ja säädetään vähimmäiskorotuksista ylityö-, yötyö-, sunnuntai- ja juhlapyhien osalta. Siinä on myös kiellettävä mahdollisuus luopua vähimmäispalkasta väärinkäytösten estämiseksi, tarkastuselinten valvonnan tehostamiseksi ja rikkomuksiin syyllistyneille määrättävien seuraamusten määrittelemiseksi uudelleen.

294

C4.1. R4

M

Pimeän työn torjuntaa koskevan lain ja uuden työlain hyväksyminen

Pimeän työn torjunnasta annetun lain ja työlain muuttamisesta annetun lain voimaantulo

Q4

2022

Muutetussa tai uudessa työlaissa on säänneltävä ulkoista työtä ja alustatyötä, rajoitettava perättäisten määräaikaisten työsopimusten määrää, vahvistettava muiden työnantajien oikeutta tehdä työtä ja tarkistettava 65 vuoden eläkelauseketta, muutettava säännöksiä, jotka koskevat eläkeiässä olevien työntekijöiden sairausloman ja eron rahoittamista, kannustettava lisätyöskentelyyn ja osa-aikatyöhön sekä sisällytettävä säännöksiä, jotka mahdollistavat työajan ja työpaikan joustavuuden ja kaventavat sukupuolten välistä palkkaeroa. Uudessa tai muutetussa pimeän työn torjuntaa koskevassa laissa määritellään pimeä työ ja kaikki sen ilmenemismuodot, tehostetaan tarkastuksia ja säädetään rikkomuksista, säännellään prosessia työntekijöiden siirtämiseksi pimeästä työstä ilmoitettuun työhön.

295

C4.1. R4

T

Nostetaan vähimmäispalkan suhde keskimääräiseen bruttopalkkaan 50 prosenttiin vuonna 2024.

% (prosenttiosuus)

46,29

50

Q4

2024

Työmarkkinaosapuolia kuullen ja yhteistyössä vähimmäispalkkakehityksen seurantaa ja analysointia käsittelevän asiantuntijapaneelin kanssa vähimmäispalkka nostetaan 50 prosenttiin edellisen vuoden keskipalkasta.

296

C4.1. R4

T

Määräaikaisten työsopimusten osuuden vähentäminen 17 prosenttiin

% (prosenttiosuus)

18,1

17

Q4

2024

Työlakiin tehtävillä muutoksilla luodaan edellytykset määräaikaisten työsopimusten määrän vähentämiselle, jonka odotetaan vähenevän 18,1 prosentista enintään 17 prosenttiin.

S. KOHTA 4.2: Pensiojärjestelmän parantaminen lisääntyneen pensiokyvyn avulla

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella pyritään vahvistamaan edelleen eläkejärjestelmän kestävyyttä erityisesti kannustamalla pidempiin työuriin, vahvistamalla toista eläkepilaria ja korottamalla pienimpiä eläkkeitä. Tämän osa-alueen uudistuksen yleisenä tavoitteena on parantaa eläkkeiden riittävyyttä ja kestävyyttä.

S.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C4.2 R1 – Eläkkeiden riittävyyden parantaminen jatkamalla eläkeuudistusta

Uudistuksella on kolme tavoitetta: i) eläkkeiden riittävyyden parantaminen erityisesti pienituloisimpien edunsaajien osalta, ii) eläkejärjestelmän kestävyyden parantaminen vahvistamalla toista eläkepilaria ja iii) uudistustoimien elvyttäminen pitkällä aikavälillä sosiaalisesti osallistavalla tavalla perustamalla työryhmä, johon osallistuvat kaikki keskeiset sidosryhmät ja työmarkkinaosapuolet. Toimenpide koostuu eläkelakien muuttamisesta vähimmäiseläkkeiden ja perhe-eläkkeiden korottamiseksi, toisen pilarin eläkerahastojen sijoitusvaihtoehtojen laajentamisesta ja lisäuudistusten toteuttamisesta työryhmän suositusten perusteella.

S.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

297

C4.2. R1

M

Eläkevakuutuslain muutosten hyväksyminen

Uuden tai muutetun eläkevakuutuslain voimaantulo.

Q1

2023

Eläkevakuutuslain muutoksilla korotetaan vähimmäiseläkettä ja perhe-eläkkeen määrän laskemisessa käytettävää eläkekerrointa siten, että osa perhe-eläkkeestä voidaan käyttää yksilöllisen eläkkeen (vanhuus/työkyvyttömyys) lisäksi pienituloisten eläkkeensaajien ikään ja tuloihin liittyvin edellytyksin.

298

C4.2. R1

M

Pakollisia eläkerahastoja koskevan lain muuttamisesta annetun lain hyväksyminen

Laki pakollisista eläkerahastoista annetun lain muuttamisesta pakollisten eläkerahastojen sijoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Q1

2025

Toisen pilarin eläkerahastojen tukikelpoisten sijoitusten soveltamisalaa laajennetaan. Annetaan laki pakollisista eläkerahastoista annetun lain muuttamisesta, jolla parannetaan edelleen yksilöllisten pääomitettujen eläkesäästöjen järjestelmää karttumisvaiheessa, jotta pääomitettuun järjestelmään kuuluvien yhteisöjen liiketoimintaa voidaan parantaa kaikkien eläkerahaston jäsenten eduksi. Hallituksen hyväksymässä asetuksessa täsmennetään tarkemmin: i) perusteet, joilla liikkeeseenlaskija luokitellaan nimetyksi liikkeeseenlaskijaksi Kroatian tasavallan alueella toteutettavien infrastruktuurihankkeiden rahoitusta tai arvopaperistamista varten; ii) hakemuksen menettely ja sisältö eli luokittelupyyntö ja iii) luokittelun arviointi- ja myöntämismenettely.

299

C4.2. R1

T

Uudelleen määritellyn perhe-eläkkeen saajien kokonaiseläketuloa korotetaan vähintään 10 prosenttia.

% (prosenttiosuus)

0

10

Q4

2024

Perhe-eläkkeen laskentaan tehtävien muutosten on johdettava siihen, että perhe-eläkkeen saajien kokonaiseläketulot kasvavat yhteensä vähintään 10 prosenttia vuoden 2014 tasoon verrattuna, ja niissä on otettava käyttöön mahdollisuus käyttää osa perhe-eläkkeestä (sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeen) saajien yksilöllisen eläkkeen lisäksi ikään ja tuloihin liittyvin edellytyksin.

300

C4.2. R1

M

Eläkevakuutuslain muutosten hyväksyminen

Uuden eläkevakuutuslain voimaantulo

Q4

2025

Perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on analysoida eläkejärjestelmän tilannetta ja keskustella muista vaihtoehdoista sen riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi. Se koostuu työmarkkinaosapuolista, eläkejärjestöistä, tiedeyhteisöstä, erikoistuneista konsulteista ja muista sidosryhmistä, joita asia koskee. Työryhmän päätelmät ja suositukset otetaan huomioon lainsäädäntökehystä muutettaessa.

Hyväksytään vähintään seuraavat muutokset: i) korotetaan vähimmäiseläke 103 prosentista eläkkeen nykyarvosta vähintään 106 prosenttiin; ii) muuttaa nykyistä suhdelukua, jota käytetään eläkkeiden indeksoinnissa palkka- ja kuluttajahintaindeksien välillä 70.30–85.15, ja antaa eläkeläisille edullisemmalle indeksille suuremman painoarvon; iii) otetaan käyttöön vuotuinen eläkkeenlisä kaikille eläkkeensaajille.

301

C4.2. R1

T

Vähimmäiseläkkeen korottaminen 3 prosentilla

% (prosenttiosuus)

0

3

Q4

2024

Vähimmäiseläkkeen reaalikorotus vähintään 3 prosenttia (eli säännöllisen indeksoinnin ylittävä korotus) vuoteen 2020 verrattuna.

T. Osatekijä 4.3: Sosiaalisen hyvinvointijärjestelmän parantaminen

Tällä Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella käsitellään sosiaaliturvajärjestelmään liittyviä haasteita sekä sosiaalietuuksien että sosiaalipalvelujen osalta. Tämän osa-alueen uudistusten ja investointien yleisenä tavoitteena on vähentää köyhyyttä, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja kehittää heikossa asemassa oleville ryhmille räätälöityjä sosiaalipalveluja ja siten rakentaa selviytymiskykyisempää yhteiskuntaa.

Komponenttiin on sisällyttävä seuraavat toimenpiteet:

-Lainsäädäntökehyksen parantaminen hyväksymällä uusi sosiaalihuoltolaki ja kolme strategista asiakirjaa;

-Parannetaan taatun vähimmäisetuuden, joka on tärkein köyhyyttä vähentävä etuus kansallisella tasolla, riittävyyttä ja kattavuutta.

-sosiaalietuuksien tekninen ja toiminnallinen vahvistaminen kansallisella ja paikallisella tasolla ottamalla käyttöön säännöllinen indeksointi ja mukauttamalla tukikelpoisuusperusteita;

-sosiaalipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistaminen eri nykyisten palveluntarjoajien välillä;

-Kehitetään uusia sosiaalipalveluja (sosiaalinen mentorointi ja perheavustajat), joilla pyritään ehkäisemään laitostumista ja sosiaalista syrjäytymistä.

-Edistetään ikääntyneiden siirtymistä koti- ja yhteisöperustaiseen pitkäaikaishoitoon kehittämällä muita kuin laitospalveluja ja tarjoamalla samalla riittävästi majoituskapasiteettia yksinomaan pitkäaikaishoitoa tarvitseville henkilöille, joilla ei ole toteuttamiskelpoisia koti- ja yhteisöpohjaisia vaihtoehtoja.

Komponentissa käsitellään maakohtaista suositusta vahvistaa sosiaalietuuksia ja parantaa niiden valmiuksia vähentää köyhyyttä (maakohtainen suositus 2.2, 2019), työttömyysetuuksien riittävyyttä ja vähimmäistoimeentulojärjestelmien parantamista (maakohtainen suositus 2.2, 2020) sekä digitaalisen infrastruktuurin ja palvelujen saatavuuden parantamista (maakohtainen suositus 2.3, 2020) ja osaamisen hankkimisen edistämistä (maakohtainen suositus 2.4, 2020).

T.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C4.3 R1 - Sosiaalietuuksien avoimuus ja riittävyys sosiaalisen suojelun järjestelmässä

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville ryhmille suunnattujen tärkeimpien sosiaalietuuksien riittävyyttä ja edistää eriarvoisuuden ja hallinnollisen taakan vähentämistä sekä lisätä järjestelmän avoimuutta. Toimenpide koostuu köyhyyden vastaisen kansallisen suunnitelman hyväksymisestä, sosiaalihuoltolain muuttamisesta, etuuksien sisällyttämisestä, taatun vähimmäisetuuden korottamisesta ja tuen laajentamisesta useampiin edunsaajiin.

Investointi C4.3 R1-I1 – Sosiaalietuusjärjestelmän digitalisoinnin parantaminen kansallisen ja paikallisen tason välillä

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää edelleen kaikkien saatavilla olevien sosiaalietuuksia koskevien tietojen toiminnallista saatavuutta kunkin yksittäisen edunsaajan osalta. Toimenpiteellä varmistetaan, että kaikilla paikallis- ja alueviranomaisilla on toiminnallinen pääsy yhdennettyihin sosiaalietuuksia koskeviin tietoihin.

Investointi C4.3 R1-I2 – Sosiaalietuuksien saamista kansallisella tasolla koskevan verkkosovelluksen kehittäminen

Tämän investoinnin tavoitteena on luoda kansalaisten käytettävissä oleva verkkosovellus, joka kokoaa yhteen sosiaalisen suojelun järjestelmän sosiaalietuudet kansallisella tasolla ja niiden tarjoamisen edellytykset. Edellytykset 12 sosiaalietuustyypin saamiselle sosiaalisen suojelun järjestelmässä kansallisella tasolla on oltava saatavilla hakemuksessa.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Uudistus C4.3 R2 – Sosiaalisen mentorointipalvelun kehittäminen

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa riittävät inhimilliset valmiudet tarjota sosiaalipalveluja paremman yhteistyön ja tietojen jakamisen avulla taattujen vähimmäisetuuksien edunsaajille ja heikommassa asemassa oleville edunsaajaryhmille. Uudistuksella otetaan käyttöön uusi riskialttiille tai syrjäytyneessä yhteiskunnallisessa asemassa oleville henkilöille suunnattu sosiaalinen mentorointipalvelu, joka sisällytetään uuteen sosiaalihuoltolakiin.

Investointi C4.3 R2-I1 – Sosiaalisten mentorointipalvelujen käyttöönotto

Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota uusi sosiaalinen mentorointipalvelu kaikille mahdollisille edunsaajille, erityisesti taatun vähimmäisetuuden edunsaajille, vammaisille henkilöille, väkivallan uhreille, asunnottomille, maahanmuuttajille, romaneille ja sosiaalihuoltojärjestelmästä poistuville nuorille, vankeusrangaistusta suorittaville henkilöille ja muihin sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluville. Toimenpide koostuu koulutettujen sosiaaliohjaajien palkkaamisesta ja yksilöllisen tuki- ja yhteistyöjärjestelmän perustamisesta sosiaali- ja työvoimapalvelujen välille. Ÿ

Uudistus C4.3 R3 - Yhteisöperustaisten palvelujen kehittäminen laitoshoidon estämiseksi

Uudistuksen tavoitteena on hyväksyä vuosien 2021–2027 kansallinen sosiaalipalvelujen kehittämissuunnitelma, jossa

-Määritellään sosiaalipalvelujen kehittämisen painopisteet.

-Tarkastellaan tarvetta erilaisille sosiaalihuollon muodoille, sekä ei-institutionaalisille että institutionaalisille, keskittyen erityisesti pitkäaikaistyöttömiin, vammaisiin henkilöihin, taattujen vähimmäisetuuksien saajiin, väkivallan ja ihmiskaupan uhreihin, vailla huolenpitoa oleviin nuoriin, asunnottomiin, maahanmuuttajiin, romaneihin ja vankeusrangaistuksia suorittaviin henkilöihin.

-Laaditaan järjestelmällinen pitkäaikaishoitosuunnitelma, joka on räätälöity edunsaajien erityistarpeisiin.

-luetellaan tavoitteet ja kriteerit oleskelupalvelujen kehittämiseksi käyttäjille, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida täyttää laitoshoidon ulkopuolisten palvelujen, yhteisö- ja kotiapupalvelujen sekä muiden sellaisten palvelujen avulla, jotka parantavat elämänlaatua ja antavat käyttäjille mahdollisuuden asua pidempään kodeissaan ja yhteisössään;

-Mukautetaan palveluja siten, että niissä keskitytään antamaan yksilöille mahdollisuus vaikuttaa sosiaaliseen asemaansa siirtymällä syrjäytymisestä osallisuuteen ja pyrkimällä laajentamaan sosiaalista verkostoaan.

-Kehitetään ikääntyneille järjestelmällinen ja yhdennetty pitkäaikaishoito, jossa asetetaan etusijalle siirtyminen laitoshoidosta kotihoitoon ja yhteisöperustaiseen vanhustenhoitoon.

-Tuetaan kotipalvelujen ja yhteisöperustaisten palvelujen kehittämistä pitkäaikaishoitoa varten.

-Varmistetaan laitospalvelujen saatavuus vain niille ikääntyneille henkilöille, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida täyttää laitospalvelujen ulkopuolella.

-Puoliasunto- tai asumisajan suunnitelma, jossa suositaan voimakkaasti kotihoitopalveluja ottaen huomioon palvelujen saatavuus ja käyttäjien tarpeet.

Lisäksi osana perheavustajien kohtelua koskevia uudistusstandardeja kehitetään. Perheensuojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvien ammatillisten käytäntöjen standardoinnilla on edistettävä lasten, vammaisten aikuisten ja vanhusten suojelun parantamista, tarjottavan palvelun laadun yhdenmukaistamista ja laitoshoidon estämistä tarjoamalla palveluja suoraan käyttäjien kotona yhteistyössä muiden asiaankuuluvien paikallisten sidosryhmien kanssa.

Uudistuksen on sisällettävä uuteen sosiaalihuoltolakiin tehtävät muutokset, joilla

-asettavat laitoshoidosta luopumisen etusijalle pitkäaikaishoidossa rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi tällä sosiaalipolitiikan alalla;

-Mahdollistetaan sosiaalipalvelujen välinen koordinointi ja edistetään sitä sekä varmistetaan koordinoitu lähestymistapa niiden tarjoamien laadukkaiden palvelujen laajaan valikoimaan.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Investointi C4.3 R3-I1 – Yhdyskuntapalvelualan ammattilaisten valmiuksien vahvistaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa ihmisten valmiuksia tarjota sosiaalipalveluja koulutustoiminnan ja ammattilaisten rekrytoinnin avulla. Investoinnilla rahoitetaan 750 neuvonantajan ja 40 perheavustajan koulutusta ja lupakirjoja. Lisäksi sosiaalihuoltolaitoksissa on palkattava 400 ammattityöntekijää tarjoamaan laitoslaitoksen ulkopuolisia palveluja. Investoinnilla on edistettävä yhteisöperustaisten sosiaalipalvelujen kehittämistä ja alueellista saatavuutta ja vahvistettava ammattilaisten valmiuksia vakiomuotoiseen hoitoon perhe- ja oikeusturvatyössä lasten, nuorten ja muiden sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien laitoshoidon estämiseksi.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi C4.3 R3-I3 – Sosiaaliturvajärjestelmän digitalisoinnin parantaminen ja sosiaalipalvelujen hintojen laskentamenetelmää koskevan järjestelmän täytäntöönpano

Toimenpiteen tavoitteena on kehittää valtion talousarviosta rahoitettava uusi tiedonhallintaratkaisu sosiaalipalvelujen tarjoajille. Kehitetyn tiedonhallintaratkaisun päätoimintona on oltava automaattinen tiedonkeruu, laatuanalyysi ja sosiaalipalvelujen hintojen laskenta. Investoinnilla rahoitetaan ohjelmisto-, laitteisto- ja koulutusvaatimuksia, jotka mahdollistavat ratkaisun täyden toimivuuden.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C4.3 R3-I4 – Vanhustenhoitokeskusten rakentaminen ja varustaminen (koti- ja yhteisöpalvelut sekä laitospalvelut)

Tämän toimenpiteen tavoitteena on rakentaa vanhuksille tarkoitettuja keskuksia, joihin mahtuu 900 iäkästä aikuista, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida täyttää laitoshoidon ulkopuolella. Tässä toimenpiteessä rakennetaan vanhuksille tarkoitettuja keskuksia ja yhteisöllisiä palveluja.

T.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

302

C4.3. R1

M

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan kansallisen suunnitelman 2021–2027 hyväksyminen

Vuosina 2021–2027 hyväksytyn köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan kansallisen suunnitelman hyväksyminen

Q4

2021

Vuosina 2021–2027 hyväksytty köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan kansallinen suunnitelma, jossa

- Määritellään tavoite köyhyysriskiasteen alentamisesta alle 15 prosenttiin vuoden 2019 18,3 prosentin perustasosta ja täytäntöönpanosuunnitelmasta.
- Varmistetaan olosuhteet, jotka vähentävät tehokkaasti köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja parantavat köyhyysvaarassa olevien sekä vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivien ihmisten jokapäiväistä elämää.
- Määritellään kehitysprioriteetit köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja yksilöidään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin liittyvät tarpeet järjestelmissä.

303

C4.3. R1

M

Uuden sosiaalihuoltolain hyväksyminen

Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulo

Q1

2022

Uudella sosiaalihuoltolailla tehdään seuraavat muutokset:
- nykyisten asumiskustannusten ja lämmitystukien yhdistäminen yhdeksi integroiduksi avustukseksi;
- Taattua vähimmäisetuutta koskevaa säännöstä muutetaan korottamalla perusmäärä 1 000 kunaan ja korottamalla sitä vähintään 25 prosentilla sellaisten kotitalouksien osalta, joissa on lapsia, lieventämällä kaikkein vaikeimpia kelpoisuusperusteita, mukaan lukien tulorajan korottaminen 1 000 kunaan;
uuden sosiaalisen mentorointipalvelun käyttöönotto;
- pitkäaikaishoitoon tehdyt rakenteelliset muutokset, joilla helpotetaan laitoshoidosta luopumista ja siirtymistä koti- ja yhteisöperustaisiin palveluihin;
- Annetaan valtuutus sosiaalipalveluja ja sosiaalietuuksia tarjoavien laitosten väliselle yhteistyölle ja säännölliselle tietojenvaihdolle koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi kaikissa tarjotuissa palveluissa.

304

C4.3. R1

T

Taatun vähimmäisetuuden saajat ja vanhuksille maksettava kansallinen korvaus

Lukumäärä

66 890

68 000

Q1

2026

Taattua vähimmäisetuutta tai kansallista korvausta ikääntyneille saavien edunsaajien kokonaismäärä nousee 68 000:een.

305

C4.3. R1

M

Toiminnallisesti integroituja sosiaalietuuksia koskevan normatiivisen säännön hyväksyminen

Sosiaalihuoltolain tai täydentävän sosiaalihuoltolain voimaantulo

Q4

2024

Sosiaalihuoltolakiin tai integroituja sosiaalietuuksia koskevaan osallistavaan lisälakiin tehtävät muutokset, joilla
-muuttaa taattua vähimmäisetuutta korottamalla perusmäärää 160 euroon päätöksellä taatun vähimmäisetuuden määrän laskemisen perusteella ja vähintään 25 prosentilla sellaisten kotitalouksien osalta, joilla on lapsia, ja varmistaa taatun vähimmäisetuuden täysimääräisen integroinnin muihin sosiaalietuuksiin;
Määritellään sosiaalietuuksien (funktionaalinen) integrointi asiantuntija-analyysin perusteella.
Vahvistetaan sosiaalietuuksien saamiskelpoisuutta koskevia säännöksiä muun muassa parantamalla varojen käyttöä ja tulotestausta.
-sisältää toimenpiteitä ja säännöksiä sosiaalietuuksien kattavuuden, riittävyyden ja kohdentamisen parantamiseksi asiantuntija-analyysin perusteella ja kiinnittäen erityistä huomiota ihmisiin, jotka kärsivät jatkuvasta köyhyydestä;
-sisältää säännöksiä seurantaprosessista ja asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumisesta täytäntöönpanon aikana;
- Otetaan indeksointi sosiaalietuuksien vakio-ominaisuudeksi

-sisältää säännöksiä sosiaalietuuksien vaikuttavuuden ja riittävyyden arvioinnista ja seurannasta;

398

C4.3. R1

M

Sosiaalihuoltolain muutosten voimaantulo ja taattua vähimmäisetuutta koskevan päätöksen hyväksyminen

Muutetun sosiaalihuoltolain voimaantulo ja valtioneuvoston päätöksen hyväksyminen

Q4

2023

Sosiaalihuoltolain muutoksilla on:

- Poistetaan säännökset, joiden mukaan maksetut taatut vähimmäisetuudet (GMB) on maksettava takaisin ja GMB:n edunsaajien omistamiin kiinteistöihin on kohdistettava panttioikeuksia.

- Kevennetään GMB:n edunsaajien hallinnollista taakkaa luomalla lakisääteinen mekanismi panttioikeuksien automaattista poistamista varten.

Hallitus tekee päätöksen taatun vähimmäisetuuden määrän laskemisen perusteella. Päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024 ja korottaa perusmäärän 150 euroon.

307

C4.3. R1-I1

T

Kuntayksiköiden pääsy kunkin yksittäisen edunsaajan sosiaalietuuksia koskeviin tietoihin

Prosenttiosuus

0

1

Q4

2025

Kaikilla paikallis- ja aluehallinnon yksiköillä on oltava toiminnallinen pääsy kaikkiin saatavilla oleviin sosiaalietuuksia koskeviin tietoihin kunkin yksittäisen edunsaajan osalta.

308

C4.3. R1-I2

M

Sosiaaliturvaetuuksia koskevien tietojen digitaalinen saatavuus kansallisella tasolla

Kehitetty ja toimiva verkkosovellus, joka tarjoaa tietoa sosiaalietuuksista ja jonka kriteerit ja ehdot on pantu täytäntöön 12 sosiaalietuustyypin saamiseksi sosiaalisen suojelun järjestelmässä kansallisella tasolla

Q4

2024

Hanketiedoston ja teknisen eritelmän perusteella on kehitettävä verkkosovellus, joka on kaikkien kansalaisten saatavilla. Hakemuksessa on annettava mahdollisuus saada tietoja kaikista sosiaaliturvajärjestelmän nykyisistä sosiaaliturvaetuuksista ja ohjeellinen mahdollisuus saada niitä kansallisella tasolla. Perusteet ja edellytykset 12 sosiaalietuustyypin saamiseksi sosiaalisen suojelun järjestelmässä kansallisella tasolla on oltava saatavilla hakemuksessa.

309

C4.3. R2

T

Sosiaalisen mentoroinnin ammattilaisten koulutus

Lukumäärä

0

220

Q2

2022

Sosiaalisten mentorien koulutus toteutetaan 15 moduulin kautta, ja sen suorittaa 220 ammattilaista. Tämän palvelun on noudatettava sosiaalityön ammatin periaatteita ja täydennettävä sosiaalikeskusten jo olemassa olevaa toimintaa. Siinä on käsiteltävä tarvetta tehdä yhteistyötä muiden yhteisöperustaisten sosiaalipalvelujen tarjoajien kanssa ja tarvetta saada sosiaaliturvajärjestelmien edunsaajat osallistumaan aktiivisesti oman sosiaalisen syrjäytymisensä torjumiseen.

310

C4.3. R2-I1

T

Sosiaalisen mentoroinnin ammattilaisten työllistäminen

Lukumäärä

0

220

Q4

2025

220 sosiaalisen mentoroinnin ammattilaisen työllistäminen kaikissa Kroatian sosiaalityön instituutin 21 alueellisessa palvelussa.

312

C4.3. R3

M

Sosiaalipalvelujen kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman 2021–2027 hyväksyminen

Sosiaalipalvelujen kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman 2021–2027 hyväksyminen

Q3

2021

Kansallisessa sosiaalipalvelujen kehittämissuunnitelmassa 2021–2027 määritetään sosiaalipalvelujen kehittämisen painopisteet ja hahmotellaan kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet erilaisille hoitomuodoille, sekä muille kuin institutionaalisille että institutionaalisille, jotta saadaan aikaan järjestelmällinen ja kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, joka on räätälöity käyttäjien tarpeisiin. Suunnitelmassa on myös määriteltävä ja vahvistettava kriteerit, jotka ovat tarpeen asumispalvelujen, kotipalvelujen ja yhteisöpalvelujen sekä muiden sellaisten palvelujen kehittämiseksi, jotka parantavat elämänlaatua ja antavat käyttäjille mahdollisuuden pysyä pidempään kodeissaan ja yhteisöissään. Suunnitelmassa on myös esitettävä sosiaalisen mentorointipalvelun käyttöönotto sekä siirtyminen laitoshoidosta kotiin ja yhteisöperustaisiin palveluihin vanhustenhoidossa, ja siinä on
-Tuetaan pitkäaikaishoidon kotipalvelujen ja yhteisöperustaisten palvelujen kehittämistä.
-varmistaa, että laitospalveluja on saatavilla vain niille iäkkäille henkilöille, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida tyydyttää laitoshoidon ulkopuolisilla palveluilla;
-Otetaan käyttöön osittain asumiseen tai asumiseen perustuvan hoidon suunnittelu ja suositaan voimakkaasti kotihoitopalveluja ottaen huomioon palvelujen saatavuus ja käyttäjien tarpeet.

313

C4.3. R3

M

Perheavustajien kohtelua koskevien vaatimusten hyväksyminen

Perheavustajien kohtelua koskevien vaatimusten hyväksyminen

Q4

2022

Kehitettyjen standardien, joilla säännellään perheavustajien toimintaa, on mahdollistettava paikan päällä suoritettavien palvelujen yhdenmukainen tarjoaminen edunsaajan kotona yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa paikallisyhteisötasolla.

314

C4.3. R3-I1

T

Vahvistetaan inhimillisiä valmiuksia tuottaa yhteisöpohjaisia palveluja

Lukumäärä

0

400

Q4

2024

Laitoshoitoon joutumista on ehkäistävä rekrytoimalla uusia sosiaalialan ammattilaisia tarjoamaan laitoshoidon ulkopuolisia palveluja ja kouluttamalla neuvonantajia ja myöntämällä heille toimilupia perheiden oikeudellista suojelua koskevissa toimenpiteissä. Erityisesti on järjestettävä sosiaalihuoltolaitosten ammattihenkilöille jatkuvaa ja kohdennettua koulutusta ja lisenssejä lapsia koskevien lakisääteisten perhesuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi (koulutusta ja lisenssejä yhteensä 750 sosiaalipalvelujen ammattihenkilölle – neuvonantajia lakisääteisistä perhesuojelutoimenpiteistä ja 30 perheavustajan koulutusta). Sosiaalihuollon laitoksiin ja sosiaalipalvelujen tarjoajiin on palkattava 400 ammattityöntekijää.

316

C4.3. R3-I3

M

Verkoston sosiaalipalvelujen ja palveluntarjoajien hintojen tietojärjestelmälaskenta

Kehitetty ja toimiva tietotekninen järjestelmä kaikkien sosiaalipalvelujen ja kaikkien verkon palveluntarjoajien hintojen laskemiseen

Lukumäärä

0

1

Q2

2023

Tiedonhallinnan IT-järjestelmä on kehitetty keräämään ja analysoimaan automaattisesti tietoja ja laskemaan hintoja kaikentyyppisille tarjotuille sosiaalipalveluille ja kaikille sosiaalipalvelujen tarjoajille verkossa. Investoinnilla rahoitetaan ohjelmisto-, laitteisto- ja koulutusvaatimuksia, jotka mahdollistavat ratkaisun täyden toimivuuden.

317

C4.3. R3-I4

T

Ikääntyneiden laitos-, koti- ja yhdyskuntahoitokeskusten rakentaminen

Lukumäärä

0

9

Q2

2026

Perustetaan yhdeksän vanhuksille tarkoitettua keskusta, joihin mahtuu 900 edunsaajaa ja jotka on tarkoitettu yksinomaan henkilöille, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida tyydyttää kotona tai yhteisön tasolla. Lisäksi vanhustenhoitokeskusten on luotava edellytykset yhteisöpalvelujen ja laitoshoidon ulkopuolisten palvelujen tarjoamiselle kotona asuville vanhuksille.

T.3. Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi C4.3 R3-I2 – Sosiaaliturvajärjestelmän digitalisoinnin parantaminen ja sosiaalikeskusten yhdistäminen sosiaalipalvelujen tarjoajiin

Tämän investoinnin tavoitteena on päivittää sosiaalihuollon kotisovellusta, joka hallinnoi ja tallentaa menettelyjä, jotka liittyvät yksittäisten palveluntarjoajien sosiaalipalveluihin liittyvien oikeuksien tunnustamiseen. Investointiin on sisällyttävä sovelluksen integrointi yhteiseen sosiaalihuollon tietojärjestelmään, joka tarjoaa keskitetyn digitaalisen alustan käyttäjiä ja sosiaalipalveluja koskevien tietojen seurantaa ja analysointia varten.

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

T.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

315

C4.3. R3-I2

T

Yhtenäinen tietojärjestelmä (SocSkrb-tietojärjestelmä)

Lukumäärä

0

1

Q4

2024

Tämän investoinnin tavoitteena on päivittää sosiaalihuollon sovellus, joka hallinnoi ja tallentaa sosiaalipalveluihin liittyvien oikeuksien tunnustamiseen liittyviä menettelyjä, yhdeksi toimivaksi tietotekniseksi järjestelmäksi, joka ottaa kaikki sidosryhmät mukaan oikeuksien tunnustamisprosessiin ja palvelujen tarjoamiseen käyttäjälle, ja mahdollistaa siten sosiaalihuoltojärjestelmän käyttäjiä ja palveluja koskevien tietojen, kuten palvelujen tarjoajien käytettävissä olevia paikkoja ja niiden palvelujen hintoja koskevien tietojen, seurannan ja analysoinnin. Kehitetty ohjelmistoratkaisu integroidaan olemassa olevaan SocSkrb-tietojärjestelmään, jota sosiaalikeskukset käyttävät. Tämä mahdollistaa myös kaikkien sosiaalikeskusten tietoteknisen yhteyden valtion talousarviosta rahoitettuihin sosiaalipalvelujen tarjoajiin.

U. Osatekijä 5.1: Terveyshoitojärjestelmän luotettavuuden vahvistaminen

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella pyritään vastaamaan covid-19-pandemian pahentamiin haasteisiin, jotka liittyvät terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyyn ja kestävyyteen EU:n keskimääräistä lyhyemmän elinajanodotteen sekä heikon ennaltaehkäisevän, kroonisen ja pitkäaikaishoidon yhteydessä. Tämän osa-alueen uudistusten ja investointien yleisenä tavoitteena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta, laatua, saatavuutta ja taloudellista kestävyyttä.

Komponenttiin on sisällyttävä seuraavat toimenpiteet:

-uusien hoitomallien käyttöönotto potilaille keskittyen erityisesti syöpäpotilaiden ennaltaehkäisevään ja krooniseen hoitoon;

-sairaaloiden toiminnallinen integrointi ja päiväsairaaloiden vahvistaminen keski- ja korkea-asteella (horisontaalinen ja vertikaalinen);

-Lisätään perheasiantuntijoiden osuutta kaikista lääkäreistä, joille on tehty sopimus yleensä, ja perhetiimeistä.

-Parannetaan yhteishankintojen digitalisoitua järjestelmää siten, että siihen sisällytetään maakunnan omistamat sairaalat, jotta järjestelmään saadaan aikaan merkittäviä säästöjä ja parannetaan laatua.

-Keskusvalmistejärjestelmän laaja käyttö kahdeksassa sairaalassa ja yksikköhoidon jakelujärjestelmän käyttöönotto 40 sairaalassa.

Osa-alueella edistetään terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamista, terveydenhuollon työntekijöiden ja palvelujen tasapainoista maantieteellistä jakautumista, tiiviimpää yhteistyötä kaikkien hallinnon tasojen välillä ja investointeja sähköiseen terveydenhuoltoon koskevan maakohtaisen suosituksen (maakohtainen suositus 1.2, 2020) noudattamista sekä digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen saatavuuden parantamista (maakohtainen suositus 2.3, 2020) ja osaamisen hankkimisen edistämistä (maakohtainen suositus 2.4, 2020).

On odotettavissa, että tämän osa-alueen toimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien vaiheiden kuvaus.

U.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C5.1 R1 – Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden, laadun ja saatavuuden parantaminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon yhdenvertaista saatavuutta erityisesti maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja saarilla parantamalla perhelääkäreiden (yleislääkäreiden) palvelujen valikoimaa ja laatua ja vähentämällä näin sairaaloiden taakkaa. Jotta terveystuloksia voitaisiin seurata paremmin, on perustettava terveysjärjestelmän suorituskyvyn arviointikehys (HSPA), jolla edistetään keskeisten suorituskykyindikaattoreiden luomista määritellyn menetelmän mukaisesti, jotta toimenpiteet voidaan yhdistää kansallisissa strategia-asiakirjoissa ja uudistuksissa asetettuihin tavoitteisiin ja jotta voidaan parantaa strategiseen ja toimintapoliittiseen analyysiin käytettävissä olevien terveystietojen oikea-aikaisuutta.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C5.1 R1-I4 – Kliinisen sairaalakeskuksen ”KBC Split” digitaalinen kuvadiagnostiikka

Tämän toimenpiteen tavoitteena on päivittää KBC Splitin digitaalista kuvadiagnoosia ja parantaa siten terveydenhuoltoa sairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja diagnosoinnin alalla. Investoinnilla pyritään parantamaan terveydenhuollon laatua ja saatavuutta kaikille potilasryhmille, parantamaan kliinisiä tuloksia ja tarjoamaan varhaisempaa ja laadukkaampaa diagnostiikkaa erityisesti pediatrisille ja onkologisille potilaille. Sen on erityisesti digitalisoitava terveyspalvelut ja -prosessit, varmistettava terveyspalvelujen tarjoamisen avoimuus, optimoitava sairaalajärjestelmän resurssien käyttö ja varmistettava tuleva rahoitusvakaus. Investoinnilla mukautetaan tilaa uusien lääkinnällisten laitteiden sijoittamiseksi, mukaan lukien magneettiresonanssi 3T, neurointervention digitaalinen DSA-angio-huone, digitaalinen diaskooppinen RTG-kone ja endoskooppinen gastroenterologinen huone.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Investointi C5.1 R1-I5 – OB Varaždin -sairaalan keskuskäyttökorttelin rakentaminen ja varustaminen

Investoinnin tavoitteena on optimoida sairaalan terveydenhuoltojärjestelmän resurssit, lisätä potilasturvallisuutta ja tarjota asianmukaiset olosuhteet hoitohenkilökunnan työlle. Toimenpide koostuu keskitetyn toimintalohkon rakentamisesta ja asentamisesta sekä olemassa oleviin lääketieteellisiin laitoksiin johtavien yhdyskäytävien rakentamisesta.

Investointi C5.1 R1-I6 – Digitaalinen kuva-analyysi Kliininen sairaala ”KB Dubrava”

Toimenpiteen tavoitteena on hankkia digitaalisia radiologisia laitteita KB Dubrava Clinical Institute for Diagnostic and Intervention Radiology -laitokselle, joka tarjoaa palveluja yli 350 000 potilaalle. Kaiken kaikkiaan tämän investoinnin odotetaan parantavan merkittävästi terveydenhuollon laatua ja saatavuutta kaikkien potilasryhmien osalta, parantavan diagnoosia, hoitoa ja hoidon jälkeistä seurantaa ja siten kliinisiä tuloksia kaikkien potilasryhmien osalta, myös niiden potilaiden osalta, jotka tarvitsevat monimutkaisinta hoitoa klinikoilla ja sairaalan organisaatioyksiköissä. Tämän odotetaan lyhentävän sairaalahoidon kestoa, komplikaatioita, sairaalahoitoa tehohoitoyksiköissä, hoitokustannuksia ja jonotuslistoja. Investointiin on sisällyttävä uusimman tekniikan mukaisten laitteiden hankinta.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.

Investointi C5.1 R1-I7 – Kliinisen sairaalakeskuksen ”KBC Sestre Milosrdnice” päiväsairaalan ja päiväkirurgian uusien tilojen sekä integroidun päivystyssairaalan vastaanoton ja neurokirurgisen klinikan mukauttamisen varustaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä potilaiden hoitokapasiteettia vähintään 22 prosentilla verrattuna tällä hetkellä hoidettavien potilaiden määrään. Investoinnin odotetaan parantavan huomattavasti KBC:n hoitamien noin 700 000 potilaan terveydenhuollon laatua. Näistä noin 300 000 edustaa hätätilanteita ja noin 40 000 potilasta hoidetaan päiväsairaalassa ja kirurgiassa. Toimenpiteellä on varustettava uudet tilat päiväsairaalaa ja yhden päivän leikkausta sekä sairaalan integroitua hätävastaanottoa varten ja mukautettava kliinisen sairaalakeskuksen (KBC) Sestre Milosrdnicen neurokirurgista klinikkaa.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2024.

Investointi C5.1 R1-I8 – Farmakoresistenttiä epilepsiaa sairastavien potilaiden esihoito ja hoito KB Dubravan yleissairaalassa

Toimenpiteen tavoitteena on kehittää edelleen Institute of Neurology KB Dubravaa sekä epilepsian leikkausta edeltäviä menetelmiä ja hoitoja farmakoille vastustuskykyisillä potilailla. Investointiin on sisällyttävä uusimman tekniikan mukaisten laitteiden hankinta ja alueellisen kapasiteetin mukauttaminen.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.

Investointi C5.1 R1-I9 – Kliinisen sairaalakeskuksen ”KBC Zagreb” kehittäminen, vaihe III – lääkinnällisten ja muiden laitteiden varustaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on mahdollistaa nykyaikaisen teknologian soveltaminen ja parantaa hoidon saatavuutta korkea-asteen ja mikrotason terveydenhuollossa. Toimenpide koostuu lääkinnällisten ja ei-lääkinnällisten laitteiden hankinnasta Kliinisen sairaalan keskuksessa Zagrebissa.

Uudistus C5.1 R2 – Uusi hoitomalli keskeisiin terveyshaasteisiin

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa terveydenhuoltopalvelujen laatua. Tähän toimenpiteeseen kuuluu integroitujen kliinisten sähköisten ohjeiden kehittäminen.

Investointi C5.1 R2-I1 – Syöpäpotilaiden ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon tarkoitettujen laitteiden hankinta

Tämän toimenpiteen tavoitteena on varmistaa optimaalinen hoito kaikille onkologisille potilaille Kroatiassa viipymättä käyttämällä nykyaikaisia sädehoitotekniikoita.Toimenpide koostuu lääkinnällisten laitteiden hankinnasta.

Investointi C5.1 R2-I2 – Laitteiden hankinta ja käyttöönotto kansallisen onkologisen verkoston ja kansallisen onkologisen tietokannan perustamista varten

Tämän toimenpiteen tavoitteena on luoda kansallinen onkologisen tietokannan verkosto, joka yhdistää ja tallentaa sairaalan tietojärjestelmistä ja muista järjestelmistä peräisin olevia tietoja automatisoidusti. Toimenpide koostuu onkologisten potilaiden seurantaan tarkoitetun tietoteknisen alustan perustamisesta ja kansallisen onkologisen verkoston perustamisesta.

Uudistus C5.1 R3 – Terveydenhuollon henkilöresurssien strategisen hallintajärjestelmän käyttöönotto

Uudistuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten, erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla asuvien, mahdollisuuksia saada terveydenhuoltoa ja samalla parantaa ensihoidon tehokkuutta ja varmistaa korkealaatuinen ja tehokas terveydenhuoltojärjestelmä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarjottava erikoistumiskoulutusta terveydenhuollon ammattilaisille, erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreille sekä ensiapulääketieteen alan sairaanhoitajille ja teknikoille, jotta voidaan saavuttaa terveydenhuollon ammattilaisten tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen ja riittävä julkisten terveyspalvelujen verkoston ammatti. Lisäksi uudistuksessa on tarkoitus hyväksyä vuosien 2021–2027 kansallinen terveyden kehittämissuunnitelma, jossa

Määritellään kehitystarpeet joustavan, tehokkaan ja kokonaisvaltaisesti hallinnoidun terveydenhuoltojärjestelmän saavuttamiseksi.

- Ilmoitetaan toimenpiteet, joilla edistetään terveyttä ja ehkäistään tauteja menestyksekkäästi.

- Otetaan käyttöön terveydenhuollon tarjoajien koordinointi ja hoito- ja kuntoutusmallien muuttaminen kohti aktiivista hoitoprosessien hallintaa kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla.

Määritellään terveys- ja sosiaalipalvelujen integrointi ja kehitetään integroituja pitkäaikaishoidon malleja.

Otetaan käyttöön toimenpiteitä terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden valvomiseksi ja parantamiseksi.

- Parannetaan henkilöstöhallintoa koskevia säännöksiä.

- Otetaan käyttöön erityistavoitteita, jotka edistävät välillisesti kansallisessa uudistusstrategiassa asetetun strategisen tavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä.

Elinajanodotteen pitenemiseen terveysvuosina vaikuttavat seuraavat tekijät:

Edistetään terveellisiä elämäntapoja ja sairauksien ehkäisyä, jotka ovat merkittävin kansanterveydellinen ongelma.

- Parannetaan terveydenhuollon laatua parantamalla tehokkuutta, turvallisuutta, saatavuutta ja toiminnallista integrointia terveydenhuollon kaikilla tasoilla ja kaikissa osissa.

Uuden hoitomallin käyttöönotto keskeisiin terveyshaasteisiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpäsairauksiin ja harvinaisiin sairauksiin sekä diabetekseen, pituuden pidentämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi

Tehdään terveydenhuoltojärjestelmästä toivottava työpaikka strategisen hallinnon avulla ja varmistetaan siten terveydenhuoltojärjestelmän työntekijöiden optimaalinen määrä ja jakautuminen.

- Parannetaan terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus- ja hallintomallia.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2021.

Investointi C5.1 R3-I1 – Erikoistumisalojen keskitetty rahoitus

Toimenpiteen tavoitteena on varmistaa, että kaikki terveyspalvelut ovat asianmukaisesti yleisön saatavilla myös lääkäripulan vuoksi. Toimenpide koostuu erikoistumiskoulutuksen tarjoamisesta terveydenhuollon ammattilaisille, perusterveydenhuollon lääketieteen lääkäreille sekä kansanterveyden alalla.

Investointi C5.1 R3-I2 – Sairaanhoitajien ja teknikkojen erikoistumiskoulutus ensihoidossa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on antaa ensihoidon sairaanhoitajille ja teknikoille mahdollisuus työskennellä itsenäisesti ensihoitopalveluissa. Toimenpide koostuu erikoistumiskoulutuksen tarjoamisesta sairaanhoitajille ja teknikoille ensiapulääketieteen alalla.

Uudistus C5.1 R4 – Terveydenhuoltojärjestelmän taloudellisen kestävyyden varmistaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on puuttua maksurästien kestämättömään kasvuun, epäjohdonmukaisiin menettelyihin ja kalliiden lääkkeiden hankintaan terveydenhuoltojärjestelmässä. Tavoitteena on saavuttaa taloudellisesti kestävä julkinen terveydenhuoltojärjestelmä noudattamalla yhdenmukaisia valmistelu-, sopimus- ja täytäntöönpanomenettelyjä, jotka vaikuttavat terveydenhuollon tarjoamisen tapoihin ja mahdollisuuksiin. Uudistukseen sisältyy terveydenhuoltolain ja pakollisesta sairausvakuutuksesta annetun lain muodostaman lainsäädäntökehyksen tarkistaminen seuraavin osin:

-hätälääketieteen instituutin hätälääketieteen toiminnan organisoinnin parantaminen ja operatiivisten tehtävien suorittaminen määriteltyjen organisaatioyksiköiden kautta;

-Julkisten terveydenhuoltopalvelujen uudelleenorganisointi niiden tehokkuuden lisäämiseksi keskittyen erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen diagnosointiin sekä hätä- ja erityistilanteissa (pandemiat) toteutettavien toimien tehostamiseen.

-sairaaloiden hoito-oikeuksien siirtäminen maakunnista ja Zagrebin kaupungista Kroatian tasavaltaan, jotta olemassa olevia valmiuksia voidaan käyttää tehokkaasti ja tuloksellisesti, ja terveydenhuollon saatavuuden ja laadun parantaminen organisoimalla sairaalan hoitomalli uudelleen;

-Lyhennetään yksittäisten terveydenhuoltopalvelujen jonotuslistoja, optimoidaan pakollisesta sairausvakuutuksesta saatavilla olevat terveydenhuoltoresurssit ja jaetaan ne paremmin, jotta vakuutetut saisivat helpommin terveydenhuoltopalveluja.

-Vahvistetaan varainhoitoa koskevia säännöksiä ja taataan samalla rahoituspääoma julkisen terveydenhuoltojärjestelmän rahoitusvakauden saavuttamiseksi.

-Lainsäädäntömuutokset Kroatian sairausvakuutusrahaston (HZZO) maksuvelvoitteiden oikea-aikaisen täyttämisen varmistamiseksi.

Uudistuksella on saavutettava seuraavat tavoitteet:

-Vähintään kahdeksan sairaalan toiminnallinen integrointi on saatettava päätökseen;

-Vähintään 85 prosenttia hankintaluokista, jotka edustavat vähintään 80:tä prosenttia valtion hallinnoimien sairaaloiden kokonaismenoista, hankitaan yhteishankintamenettelyllä.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi C5.1 R4-I1 – parenteraalisten valmisteiden keskitetty valmistelu kahdeksassa kroatialaissairaalassa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on alentaa kustannuksia ja tarjota paras mahdollinen turvallisuustaso parenteraalisten lääkkeiden käytössä, ehkäistä lääkitysvirheitä ja ylimääräisiä sairaalahoitopäiviä sekä vähentää lääkäreiden ja sairaanhoitajien taakkaa sairaalaosastolla. Tässä toimenpiteessä otetaan käyttöön keskitetty valmistejärjestelmä parenteraalisia valmisteita varten sairaaloissa.

Investointi C5.1 R4-I2 – Yksikköterapian jakelujärjestelmän käyttöönotto 40 kroatialaissairaalassa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on edistää potilasturvallisuuden parantamista, lääkitysvirheiden ehkäisemistä, lääkevarastojen hallintaa ja potilaiden edunvalvonnan lisäämistä tavoitteena parantaa hoidon kokonaistuloksia. Toimenpide koostuu yksikköhoitojen jakelujärjestelmän käyttöönotosta sairaaloissa.

Investointi C5.1 R4-I3 – Lääkeseurannan digitalisointi terveydenhuoltolaitosten kautta keski- ja korkea-asteen terveydenhuollossa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on digitalisoida lääkepolku, jotta Kroatian terveydenhuoltojärjestelmä voi seurata lääkkeiden kulutusta. Tämä toimenpide koostuu toiminnallisen integroidun IT-ratkaisun toimittamisesta sairaalajärjestelmän lääkkeiden täydelliseen seurantaan apteekista potilaalle.

Investointi C5.1 R4-I4 – Lääkepulan seuranta- ja ehkäisyjärjestelmän kehittäminen Kroatiassa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on ottaa käyttöön lääkevarastotietojen kohdennettu hallinta, jonka tavoitteena on tehostaa lääkkeiden hankintaa. Toimenpiteellä otetaan käyttöön tarkka operatiivinen järjestelmä tiettyjen lääkkeiden liikevaihdon seuraamiseksi ja analysoimiseksi.

Investointi C5.1 R4-I5 – Otetaan käyttöön avohoidon hoitotulosten seurantajärjestelmä, jossa keskitytään kroonisiin potilaisiin julkisissa apteekeissa

Toimenpiteen tavoitteena on suunnitella, seurata ja arvioida järjestelmällisemmin muiden kuin sairaalapotilaiden lääkehoitoon tehtävien investointien kustannustehokkuutta. Toimenpide koostuu julkisen apteekin potilastulosten seurantaohjelman perustamisesta.

Uudistus C5.1 R5 – Sähköiset terveyspalvelut

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa hallintovalmiuksia tehostamalla tietojen käyttöä ja kannustamalla innovatiivisia terveysratkaisuja terveydenhuoltojärjestelmien hallinnan parantamiseksi. Sähköisen terveydenhuollon uudistuksella tuetaan toimia, joilla varmistetaan, että kaikilla ihmisillä on käytettävissään riittävän laadukkaat tarvittavat terveyspalvelut (mukaan lukien ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja palliatiivinen hoito). Uudistukseen sisältyy kansallisten telelääketieteellisten puitteiden hyväksyminen, jotta voidaan

-Laajennetaan etälääketieteen palvelujen soveltamisalaa ja varmistetaan yhteentoimivuus kansallisen terveystietojärjestelmän kanssa ja soveltuvuus tulevaan rajatylittävään tietojenvaihtoon.

-Potilaan elintärkeiden parametrien siirtäminen ensihoitopalvelusta (HMS) yhteiseen ensihoitopalveluun (OHBP) ja avohoidon etäseurantaan.

-Perustetaan terveydenhuollon hätäpalvelujen etävalvonta ja toimintasuunnitelma valvonnan käyttöönottoa ja täytäntöönpanon seurantaa varten asiaan liittyvän teknisen tuen välineen puitteissa laadittujen asiakirjojen, tilanneanalyysin, kansallisen kehyksen ja toimintasuunnitelman perusteella.

Kansallisessa sähköisten terveyspalvelujen tiedonhallintajärjestelmässä on oltava seuraavat toiminnot:

-säännöllinen raportointi väestön terveydestä kohdennettujen tautien ehkäisy- ja hallintatoimien perustana;

-Kehitetään kansallisia data-analytiikkavalmiuksia, mukaan lukien terveydenhuollon tarjoajien ja potilaiden rajapintojen integrointi olemassa oleviin infrastruktuureihin ja käytäntöihin.

-Parannetaan kansallisia valmiuksia tekoälyn ja suurteholaskennan käyttöönottamiseksi nostamalla terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden sähköisen terveydenhuollon kyberturvallisuuden ja kehittyneiden digitaalisten taitojen tasoa kehittyneiden teknologioiden, erityisesti tekoälyn, avulla.

-Mahdollistetaan uusien terveyspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltojärjestelmässä saatavilla olevien anonyymisti kerättyjen tietojen perusteella.

Uudistusta tuetaan viidellä liitännäisinvestoinnilla (C5.1 R5-I1–I5).

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Investointi C5.1 R5-I1 - leikkaussalien ja robottikirurgian digitaalinen integrointi KBC Splitissä

Tämän toimenpiteen tavoitteena on mahdollistaa pahanlaatuisia sairauksia sairastavien potilaiden kattava hoito ja integroida terveydenhuollon optimointitoimenpiteet. Näin investoinnin odotetaan parantavan terveystuloksia, kun potilaille otetaan käyttöön uusi hoitomalli, erityisesti uudet huippuluokan kirurgiset hoidot. Investoinnilla edistetään leikkaussalien digitalisointia ja pitkälle kehitetyssä syövänhoidossa tarvittavien laitteiden hankintaa KBC Splitissä.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Investointi C5.1 R5-I2 – TELECORDIS

Tämän toimenpiteen tavoitteena on digitalisoida kardiologiset palvelut, joiden on mahdollistettava potilaiden, erityisesti kroonisia sydänsairauksia sairastavien potilaiden, tilan jatkuva seuranta. Perusterveydenhuollon nopeiden ja helposti saatavilla olevien kardiologian diagnostisten palvelujen odotetaan auttavan potilaiden sydänterveysongelmien oikea-aikaisessa havaitsemisessa, oikea-aikaisessa ja asianmukaisessa hoidossa sekä heidän terveydentilansa jatkuvassa seurannassa. Lisäksi EKG Holter -etähoitopalvelun on tarjottava syrjäseuduilla ja maaseudulla asuville potilaille mahdollisuus erikoissairaanhoitoon, mikä lisää merkittävästi erikoissairaanhoitopalvelujen saatavuutta paikallisissa avohoitokeskuksissa, parantaa asiantuntijoiden suorituskykyä, parantaa potilaiden hoitotuloksia, vähentää jonotuslistoja ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia. Investointiin on sisällyttävä diagnostisten prosessien digitalisointi, ja sen on mahdollistettava tietojen jakaminen hajautettujen asiantuntijakeskusten kanssa.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2023.

Investointi C5.1 R5-I3 – Telesiirto

Tämän toimenpiteen tavoitteena on digitalisoida verensiirtopalvelu ja varmistaa päivystävän verensiirtoasiantuntijan saatavuus kaikissa sairaaloissa, joissa on verensiirtoyksiköitä, edistää etälääketieteen palvelun vahvaa kehittämistä lääketieteellisten tietojen digitaalisen siirron avulla ja vahvistaa kaikkien sairaaloiden yhteenliittämistä verensiirtoyksiköiden kanssa.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Investointi C5.1 R5-I4 – Robottikirurgialla varustettujen leikkaussalien digitalisointi ja integrointi KBC Sestre Milosrdnicen kliinisessä sairaalakeskuksessa

Toimenpiteen tavoitteena on leikkaussalien digitalisointi ja kehittyneiden hoitolaitteiden hankinta uusia nykyaikaisia kirurgisia hoitoja varten. Leikkaussalien digitalisoinnin ja integroinnin on muutettava potilastietojen suunnittelua, dokumentointia, tallentamista ja jakamista sekä operatiivisen hoidon tyyppejä ja menetelmiä. Robottikirurgialla on parannettava kirurgisen hoidon laatua, lisättävä potilasturvallisuutta, lisättävä hoidon läpinäkyvyyttä, parannettava kustannusten hallintaa ja terveystuloksia, vahvistettava ja vahvistettava keskeisiä terveystietoinfrastruktuurin resursseja, otettava käyttöön paperiton terveydenhuoltopalvelujärjestelmä ja edistettävä digitaalista siirtymää.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2024.

Investointi C5.1 R5-I5 – Kliinisen sairaalan ”KB Merkur” -diagnostiikkayksiköiden digitalisointi ja varustaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on digitalisoida ja varustaa diagnostiset yksiköt, helpottaa diagnostisten kehitysmenettelyjen seurantaa ja tarjota potilaille laadukkaampaa palvelua. Investointiin on sisällyttävä viimeisintä kehitystä edustavien laitteiden hankinta.

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2023.

U.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

318

C5.1. R1

M

Terveysjärjestelmän suorituskyvyn arviointikehyksen (HSPA) hyväksyminen

Terveysjärjestelmän suorituskyvyn arviointikehyksen voimaantulo

Q3

2022

Terveysjärjestelmän suorituskyvyn arvioinnissa on vahvistettava terveystulosten mittauskehys, jossa esitetään keskeiset suorituskykyindikaattorit määritellyn arviointimenetelmän mukaisesti ja joka liittyy prosessiin, jossa toimenpiteet kytketään kansallisissa strategia-asiakirjoissa ja uudistuksissa asetettuihin tavoitteisiin, tietojen oikea-aikaisuuteen ja terveystulosten seurannan parantamiseen.

319

C5.1. R1

T

Diagnostiseen hoitoon kuluvan ajan optimointi – jonotuslistat

Päivien lukumäärä

400

270

Q4

2023

Diagnostista hoitoa saavien potilaiden odotusaika lyhennetään 270 päivään nykyisestä 400 päivän odotusajasta.

323

C5.1. R1-I4

M

Terveyspalvelujen nykyaikaistaminen Kliininen sairaalakeskus KBC Splitissä

Kliinisen diagnostisen ja interventioradiologian instituutille ostetut laitteet KBC Split

Q4

2022

Laitteiden asentaminen kliinisen diagnostisen ja interventioradiologian instituuttia ja kliinisen ydinlääketieteen instituuttia varten sekä hybridien endoskooppisen huoneen rakentaminen ja laitteet gastroenterologian instituutissa, jotta kliininen sairaalakeskus KBC Split voi ottaa käyttöön uusia diagnostisia ja terapeuttisia menettelyjä. Asennettujen laitteiden on oltava vähintään magneettiresonanssi 3T, neurointervention digitaalinen DSA-angiohuone, digitaalinen diaskooppinen röntgenlaite, endoskooppinen gastroenterologinen huone.

324

C5.1. R1-I5

T

Keskeinen leikkaussalirakennus ja siihen liittyvä Varaždinin yleisen sairaalan sisältö

Lukumäärä

0

1

Q4

2025

Keskitetyn toimintalohkorakennuksen (COB) rakentaminen ja varustaminen tehohoitoyksiköillä (JIL), keskitetyllä steriloinnilla, RTG-diagnostiikalla, verensiirroilla ja lääketieteellis-biokemiallisilla laboratorioilla sekä yhdyskäytävien rakentaminen olemassa oleviin lääketieteellisiin laitoksiin.

325

C5.1. R1-I6

T

Diagnostiset lääkinnälliset laitteet kliinisessä sairaalassa (KB) Dubrava

Lukumäärä

0

8

Q2

2023

Kahdeksan diagnostisen lääkinnällisen laitteen ja digitaalisen radiologisen laitteen hankinta ja asentaminen diagnostisen ja interventionaalisen radiologian kliinistä instituuttia varten. Kaikki laitteet on tarkoitus asentaa vaiheittain, ja kaikkien laitteiden on oltava toiminnassa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.

326

C5.1. R1-I7

T

Kliinisen sairaalan (KBC) uudet tilat Sestre Milosrdnice

Lukumäärä

0

2

Q1

2024

Kliinisen sairaalan keskus (KBC) Sestre Milosrdnice on varustettava integroiduilla hätäsairaalan vastaanottotiloilla, päiväsairaalalla ja yhden päivän leikkaustiloilla, joissa on lääketieteelliset, muut kuin lääketieteelliset laitteet ja kalusteet.

327

C5.1. R1-I8

T

Lääketieteelliset laitteet farmakoille vastustuskykyistä epilepsiaa sairastavien potilaiden operatiivista hoitoa varten Clinical Hospital (KB) Dubrava

Lukumäärä

0

10

Q2

2023

Kliinisen sairaalan neurologian laitoksen (KB) jatkokehittämistä varten on asennettava kymmenen lääkinnällistä laitetta (laitetta) ja saatettava ne toimintavalmiiksi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023. Investointiin sisältyy SEEG 256 -kanavan tallennuslaitteiden, digitaalisen EMNG:n ja EP 12 -kanavaisen kuvantamislaitteen kaltaisten laitteiden hankinta. Radiotaajuus (RF) termokoagulaatiolaite ja riittävän tilakapasiteetin mukauttaminen.

328

C5.1. R1-I9

M

Kliinisen sairaalan kehittämishanke (KBC) Zagreb

Ostetut laitteet Clinical Hospital Centre (KBC) Zagreb

Q1

2026

Uusien lääketieteellisten ja ei-lääketieteellisten laitteiden hankinta Kliinisen sairaalan keskukselle (KBC) Zagrebille. .

329

C5.1. R2

M

Terveydenhuollon laadun parantaminen ja yhdenmukaistaminen kehittämällä kliinisiä sähköisiä ohjeita

Terveysministeriön (MIZ) laatimat ja Kroatian terveydenhuoltojärjestelmän sähköisiin ohjeisiin sisällytetyt kliiniset ohjeet.

Q3

2025

Terveysministeriö (MIZ) kehittää ja sisällyttää Kroatian terveydenhuoltojärjestelmän kliinisiä ohjeita sekä sähköisiä ohjeita, joilla yhdenmukaistetaan terveydenhuollon laatua.

331

C5.1. R2-I1

T

Onkologisen sädehoidon laadun parantaminen

Lukumäärä

0

6

Q4

2025

Kuudessa sairaalassa on oltava lääkinnälliset laitteet syövän ehkäisyä, diagnosointia ja hoitoa varten. Investointiin on kuuluttava kahdeksan bunkkerin rakentaminen lineaarisia paikannuskiihdyttimiä varten, 17 lineaarista VMAT-kiihdytintä, neljä lineaarista SBRT-kiihdytintä, neljä HDR-brakyterapiaa, yhdeksän CT-simulaattoria, sädehoitoverkkolaitteet, annosmittauslaitteet, kiinnityslaitteet.

332

C5.1. R2-I2

T

Onkologisten potilaiden seurantaan tarkoitettu keskitetty tietotekninen alusta

Lukumäärä

0

1

Q4

2025

Yhtenäisen tietoteknisen alustan on mahdollistettava terveystietojen kerääminen, organisatoristen ja rakenteellisten muutosten suunnittelu ja riskien tunnistaminen . Kaikki Kroatian onkologiset laitokset sisällytetään kansalliseen onkologiseen verkostoon.

333

C5.1. R3

M

Kansallinen terveydenhuollon kehittämissuunnitelma 2021–2027

Kansallisen terveyden kehittämissuunnitelman 2021–2027 hyväksyminen

Q3

2021

Kansallisessa terveyden kehittämissuunnitelmassa 2021–2027 on alakohtaisena yleissuunnittelusäädöksenä vahvistettava erityiset tavoitteet, toimenpiteet, hankkeet ja toimet, jotka toteutetaan terveysministeriön puitteissa ja joiden ensisijaisena tavoitteena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmää ja terveystuloksia. Kansallisen terveyden kehittämissuunnitelman on oltava johdonmukainen Kroatian hallituksen uudistusohjelman ja Euroopan komission vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan suuntaviivojen kanssa. Kansallisessa terveyden kehittämissuunnitelmassa on määriteltävä keskipitkän aikavälin kehitystarpeet seuraavasti:
Määritellään kehitystarpeet joustavan, tehokkaan ja kokonaisvaltaisesti hallinnoidun terveydenhuoltojärjestelmän saavuttamiseksi.
- Terveyden edistämisen ja tautien ehkäisyn onnistumista koskevien toimenpiteiden osoittaminen;
-Terveydenhuollon tarjoajien koordinoinnin käyttöönotto ja hoito- ja kuntoutusmallien muuttaminen kohti aktiivista hoitoprosessien hallintaa kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla.
Määritellään terveys- ja sosiaalipalvelujen integrointi ja kehitetään integroituja pitkäaikaishoidon malleja.
-Otetaan käyttöön toimenpiteitä terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden valvomiseksi ja parantamiseksi.
Henkilöstöhallintoa koskevien säännösten parantaminen.
-Otetaan käyttöön erityistavoitteita, jotka edistävät välillisesti kansallisessa uudistusstrategiassa asetetun strategisen tavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Elinajanodotteen pitenemiseen terveysvuosina vaikuttavat seuraavat tekijät:
-Edistetään terveellisiä elämäntapoja ja sairauksien ehkäisyä, jotka ovat merkittävin kansanterveydellinen ongelma.
-terveydenhuollon laadun parantaminen parantamalla tehokkuutta, turvallisuutta, saatavuutta ja toiminnallista integrointia terveydenhuollon kaikilla tasoilla ja kaikissa osissa;
Uuden hoitomallin käyttöönotto keskeisiin terveyshaasteisiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpäsairauksiin ja harvinaisiin sairauksiin sekä diabetekseen, pituuden pidentämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi
Tehdään terveydenhuoltojärjestelmästä toivottava työpaikka strategisen hallinnon avulla ja varmistetaan siten terveydenhuoltojärjestelmän työntekijöiden optimaalinen määrä ja jakautuminen.
- Parannetaan terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus- ja hallintomallia.
Erityistavoitteiden saavuttamiseksi on määriteltävä toteutettavat toimenpiteet ja toimet. Kunkin erityistavoitteen tulosindikaattorit ja kunkin toimen tulosindikaattorit on määriteltävä. Kansalliseen terveyden kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä pitkäaikaishoidon terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeiden kartoituksen tulokset. Asiakirjassa itsessään hyödynnetään muista kansallisista säädöksistä ja ohjelmista (kansallinen syöväntorjunnan strategiakehys 2030, kansallinen suunnitelma kliinisten sairaaloiden, kliinisten sairaaloiden, kliinisten sairaaloiden ja yleisten sairaaloiden kehittämiseksi Kroatiassa, kansallinen syöpä, diabetes ja harvinaiset sairaudet) saatuja tietoja sekä suosituksia Kroatialle vuosiksi 2019 ja 2020.

399

C5.1. R3-I1

M

Erikoislääkärikoulutukseen tarkoitetun keskitetyn rahoitusjärjestelmän luominen

Hallituksen päätöksen hyväksyminen

Q4

2023

Lääketieteen erikoisalojen rahoitustuki institutionalisoidaan perustamalla lääketieteen erikoistumiskoulutukseen tarkoitettu keskitetty rahoitusjärjestelmä, jonka ensisijaisena tarkoituksena on korjata tiettyjen lääketieteen erikoisalojen, muun muassa perusterveydenhuollon ja kansanterveyden, puutteita. Taloudellisten resurssien osoittaminen tähän tarkoitukseen osoitetaan yksinomaan julkisten terveyspalvelujen verkoston tarpeiden täyttämiseksi.

Tämä järjestelmä on rakennettava siten, että varmistetaan varojen saaminen epätäydellisistä erikoislääkärinkoulutusohjelmista ja ohjataan ne erikoislääkärinkoulutuksen keskitetyn rahoitusjärjestelmän ennalta määriteltyihin tavoitteisiin keskittyen erityisesti puutteellisten erikoislääkäreiden pulan korjaamiseen.

334

C5.1. R3-I1

T

Erikoislääkärin koulutus perusterveydenhuollossa

Lukumäärä

0

467

Q1

2026

On tehtävä sopimukset sellaisen rahoituksen myöntämisestä, jota ei palauteta ja joka koskee erikoislääkärikoulutusta ja joka kattaa vähintään 467 terveydenhuollon työntekijää, mukaan lukien perusterveydenhuoltoon, ensihoitoon ja kansanterveyteen erikoistuneet lääkärit.

335

C5.1. R3-I2

T

Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutuksen kandidaatit ensiapulääketieteessä

Lukumäärä

0

375

Q2

2026

Sairaanhoitajien/lääketieteellisten teknikkojen yhteensä 375 kandidaattia on koulutettava vuoden pituiseen ensiapulääketieteen erikoistumiskoulutukseen.

336

C5.1. R4

M

Terveydenhuoltolain ja pakollisesta sairausvakuutuksesta annetun lain muuttaminen

Terveydenhuoltolain ja pakollisesta sairausvakuutuksesta annetun lain muuttamisesta annettujen lakien voimaantulo

Q4

2022

Terveydenhuoltolakiin tehtävillä muutoksilla mahdollistetaan se, että uusi yhteishankintapäätös sitoo myös niitä terveydenhuollon laitoksia, joiden osallistuminen on tähän mennessä ollut vapaaehtoista, ja näin ollen lisätään yhteishankinnan piiriin kuuluvien sidosryhmien määrää.
Hätälääketieteen yksikkö parantaa hätälääketieteen toiminnan organisointia ja suorittaa operatiivisia tehtäviä koko Kroatian tasavallan alueella tiettyjen organisaatioyksiköiden kautta.
-Julkisen terveydenhuollon uudelleenorganisoinnin on osaltaan lisättävä tehokkuutta ja vahvistettava julkista terveydenhuoltojärjestelmää keskittyen erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen diagnosointiin sekä hätä- ja erityistilanteissa (pandemiat) toteutettavien toimien tehostamiseen.
-Kroatian tasavallalle siirretään tällä hetkellä maakuntien ja Zagrebin kaupungin hallinnoimien sairaaloiden hallinnointioikeudet, jotta olemassa olevia valmiuksia voidaan käyttää järkevästi ja laadukkaasti ja parantaa terveydenhuollon saatavuutta ja laatua organisoimalla sairaalan hallinnointimalli uudelleen.

Pakollisesta sairausvakuutuksesta annettuun lakiin tehtävissä muutoksissa on vahvistettava selkeät ja avoimet perusteet pakollisen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvien terveydenhuollon toimenpiteiden ohjelman määrittämiseksi, elimet, joiden on laadittava ja hyväksyttävä toimenpideohjelma, pakollisen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvan terveydenhuollon laajuus ja muun lainsäädännön noudattaminen. Lain tavoitteena on:
-parannetaan terveydenhuollon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta vakuutettujen kannalta silloin, kun he sitä tarvitsevat;
Yksittäisten terveydenhuoltopalvelujen jonotuslistojen vähentäminen, optimointi ja tässä yhteydessä pakollisesta sairausvakuutuksesta saatavien terveydenhuoltoresurssien parempi jakaminen
-tarjoamaan rahoitusta rahoitusvakauden ja sen kestävyyden saavuttamiseksi ja tässä yhteydessä parantamaan vakuutettujen asemaa lakisääteisen sairausvakuutuksen yhteydessä;
-Lisätään säännös, jolla suositaan HZZO:n hankintayksiköitä pakollisen sairausvakuutuksen tarjoajina siltä osin kuin on kyse HZZO:n velvoitteiden maksamisesta niitä kohtaan laissa säädetyissä määräajoissa, jotta taataan vakuutettujen oikeus terveydenhoitoon.

337

C5.1. R4

T

Sairaaloiden toiminnallinen integrointi

Lukumäärä

12

20

Q4

2023

Vähintään kahdeksan sairaalan toiminnallinen integrointi on saatettava päätökseen, jotta voidaan järkeistää sairaalajärjestelmää vähentämällä/jakamalla toimintoja uudelleen ja vähentämällä akuuttia kiinteää kapasiteettia sekä vahvistamalla päivittäisiä sairaaloita kustannustehokkaampina hoitoina.

338

C5.1. R4

T

Terveydenhuoltolaitosten yhteishankintamenettely

% (prosenttiosuus)

0

85

Q4

2023

Vähintään 85 prosenttia hankintaluokista, jotka edustavat vähintään 80:tä prosenttia valtion hallinnoimien sairaaloiden kokonaismenoista, on hankittava yhteishankintamenettelyllä. Tavoitteen saavuttamiseksi terveysministeriö (MIZ) muuttaa terveydenhuollon yksiköiden yhteisen hankintamenettelyn pakollista toteuttamista koskevaa päätöstä seuraavasti: i) päättää toteuttaa yhteishankintamenettelyn;
ii) tehdä sopimuksia yhteishankintoihin osallistuvien sidosryhmien kanssa; iii) perustaa asiantuntijapaneeleja teknisten eritelmien laatimiseksi kyseisiä luokkia varten; ja iv) pantava täytäntöön terveydenhuoltolaitoksia koskevan erityisen hankintamenettelyn pakollisesta yhteisestä täytäntöönpanosta tehdyssä päätöksessä tarkoitetut hankintaluokat – teknisten eritelmien voimaantulon jälkeen. Yhteishankintamenettelyt on toteutettava julkisista hankinnoista annetun lain ja puitejärjestelyjen/sopimusten tekemisen mukaisesti.

339

C5.1. R4-I1

T

parenteraalisten valmisteiden keskitetty hallinta 8 sairaalassa

% (prosenttiosuus)

0

75

Q2

2025

Kahdeksassa kroatialaisessa sairaalassa vähintään 75 prosenttia parenteraalisista valmisteista on valmistettava keskitetysti.

340

C5.1. R4-I2

T

Kiinteän lääkemuodon yksikköhoitojärjestelmä 40 kroatialaissairaalassa

Lukumäärä

0

40

Q4

2025

Asennettu yksikköterapiajärjestelmä 40 kroatialaiseen sairaalaan.

341

C5.1. R4-I3

T

Lääkkeiden seuranta sairaalajärjestelmässä apteekista potilaaseen

Lukumäärä

0

30

Q2

2026

Vähintään 30 sairaalassa on oltava toimiva integroitu tietotekninen ratkaisu sairaalajärjestelmässä olevien lääkkeiden seurantaan apteekista potilaaseen.

342

C5.1. R4-I4

T

Lohkoketjuteknologiaan perustuva lääkepulan seurantajärjestelmä

Lukumäärä

0

1

Q2

2025

On kehitettävä ohjelmistoratkaisu, jolla seurataan lääkepulaa Kroatiassa ja kehitetään integroitu malli lääkepulan ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi. Lääkkeitä on valvottava lohkoketjuohjelmistoratkaisun avulla.

343

C5.1. R5-I5

T

Diagnostiset yksiköt Kliininen sairaalakeskus (KBC) Merkur

Lukumäärä

0

4

Q1

2023

Jotta voidaan parantaa palvelun laatua, lisätä potilashoitojen määrää, nopeuttaa ja parantaa terveydenhuollon saatavuutta ja laatua kaikkien potilasryhmien osalta, laitteet on asennettava vähintään neljään diagnostiseen yksikköön Kliinisen sairaalan keskuksessa (KBC) Merkur. Asennetun laitteiston on koostuttava seuraavista osista:
-transtoraktisen ja transesogastrisen kaikukardiografian laitteet;
-kolme monitoria sepelvaltimoyksikköä varten;
-Avoimella vuodeosastolla olevien potilaiden etämittausjärjestelmä;
-Vahvempi teho ultraääni;
-pienempitehoinen ultraääni;
-magneettinen resonanssi MR 3T;
-Mammografiaskanneri;
tietokonetomografia (multi-slice computer tomography, MSCT)
-Ultraääni;
-Ultrasound 3D / 4D kupera, 3D / 4D emättimen, 2 D emättimen ja 2D kupera anturi ja tulostin;
Ultraääni korkean luokan väri Doppler.

344

C5.1. R4-I5

T

Muiden kroonisten potilaiden kuin sairaalapotilaiden hoitotulosten seuranta julkisissa apteekeissa

Lukumäärä

0

1

Q4

2025

Hankkeessa seurataan potilaita ja luodaan jäsenneltyjä tietoja, jotka asetetaan saataville Kroatian tasavallan keskitetyn terveystietojärjestelmän (CEZIH) kautta.

346

C5.1. R5

M

Telelääketieteellisten palvelujen parantaminen ja laajentaminen

Telelääketieteellisten palvelujen soveltamisalaa laajentavan kansallisen telelääketieteellisen kehyksen voimaantulo

Q4

2022

Uudistuksella otetaan käyttöön säännökset toiminnallisen kansallisen telelääketieteellisen kehyksen perustamisesta potilaiden elintärkeiden parametrien siirtämiseksi hätäterveydenhuollosta (HMS) yhteiseen hätäsairaalapalveluun (OHBP) ja avohoidon hätäterveydenhuollon etäseurantaan (HMS). Hankkeella on saatava aikaan i) tilanneanalyysi; ii) kansallinen kehys hätätilanteiden terveydenhuollon etävalvonnan käyttöönottamiseksi ja iii) toimintasuunnitelma valvonnan käyttöönottamiseksi ja kehys täytäntöönpanon seuraamiseksi.
Kun otetaan huomioon teknisen avun rajalliset resurssit ja kesto, teleradiologiaa koskeva osa on vain johdanto-osa parhaiden käytäntöjen kartoituksen tasolla.

347

C5.1. R5-I1

T

Digitoidut, integroidut käyttöhallit (Firule ja Križine) ja robottijärjestelmä Firulen työmaalla asennettuna ja toimivana

Lukumäärä

0

4

Q2

2024

Hanke sisältää neljän leikkaussalin digitoinnin ja integroinnin Firulessa ja Križinessä sekä Firulen toimipaikan robottijärjestelmän. Digitaalinen siirtymä, integrointi ja robottikirurgia muuttavat hoitopolkua parantamalla kirurgisen hoidon laatua, parantamalla potilasturvallisuutta, lisäämällä hoidon läpinäkyvyyttä, valvomalla paremmin kustannuksia ja terveystuloksia, vahvistamalla ja vakiinnuttamalla keskeisiä terveystietoinfrastruktuurin resursseja ja nykyaikaistamalla paperittomia terveydenhuoltopalveluja.

348

C5.1. R5-I2

T

Telekardiologiset palvelut

Lukumäärä

0

40

Q1

2023

TeleCordis-hankkeen tavoitteena on asentaa lääketieteelliset ja tietotekniset laitteet, joita tarvitaan elektrokardiogrammi- (EKG) holter-, paine holter- ja 12-kanavaisten elektrokardiogrammipalvelujen (EKG) suorittamiseen syrjäisillä ja maaseutualueilla, joita nämä palvelut eivät kata riittävästi, kuten se, että niillä ei ole kardiologian asiantuntijaa. Laitteet on ostettava (keskuskohtainen paketti) ja sijoitettava vähintään 40 telelääketieteelliseen vastaanottokeskukseen. Ohjelman on oltava yhteydessä telelääketieteen erikoislääkärikeskuksiin ja tarjottava telekardiologiapalveluja.

349

C5.1. R5-I3

T

Telesiirtopalvelut

Lukumäärä

0

35

Q4

2022

Telesiirtohankkeella tuetaan olemassa olevaa digitaalisen hoidon prosessi-infrastruktuuria, jossa se käyttää sähköisestä lääkemääräyksestä ja sähköisestä asiakirjasta saatuja potilastietoja, joita tarvitaan hoidon aloittamiseksi toisen asteen tai korkea-asteen terveydenhuollon laitoksessa.
Hankkeessa yhdistetään Kroatian alueella sijaitsevat sairaalan verensiirtokeskukset (vähintään 35 sairaalan verensiirtokeskusta) ja asetetaan palvelu saataville 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Laitteet on ostettava (keskuskohtainen paketti) ja sijoitettava telelääketieteellisiin vastaanottokeskuksiin, ohjelman on oltava yhteydessä telelääketieteellisiin erikoistumiskeskuksiin ja tarjottava telesiirtopalvelu.

350

C5.1. R5-I4

T

Leikkausteatterit Kliininen sairaalakeskus (KBC) Sestre milosrdnice varustettu robottikirurgialla

Lukumäärä

0

4

Q1

2024

vähintään neljä uutta leikkaussalia, joissa on uusinta robottiteknologiaa,
Seuraavien toimintojen on oltava mahdollisia: saada kaikki potilasta koskevat tiedot reaaliaikaisesti näytön näytöltä leikkaussalissa itse leikkauksen aikana. Lisäksi on oltava mahdollista, että kaikki potilaan kuvantamismateriaali on saatavilla näytön näytöllä toimenpiteen aikana, mikä edistää turvallisempia ja tehokkaampia menettelyjä. Integroinnin on mahdollistettava myös muiden diagnostisten ja terapeuttisten laitteiden käyttö samassa leikkaussalissa, ja ne on myös integroitava integroituun leikkaussalijärjestelmään.

U.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista 

Investointi C5.1 R1-I1 - Liikkuvien apteekkien käyttöönotto perusterveydenhuollossa

Tämän investoinnin tavoitteena on toimittaa lääkkeitä alueille, joilla ei ole apteekkeja .Toimenpide koostuu liikkuvien apteekkien hankinnasta.

Investointi C5.1 R1-I2 – Liikkuvat avohoitoyksiköt

Tämän toimenpiteen tavoitteena on perustaa liikkuva perusterveydenhuoltojärjestelmä maaseutu-, syrjäseutu- ja saarialueille. Toimenpide koostuu liikkuvan klinikkajärjestelmän perustamisesta.

Investointi C5.1 R1-I3 – Kliinisten eristysyksiköiden rakentaminen ja varustaminen (3, 4 ja 1/5 rakennuksista) Tartuntatautiklinikka ”Dr Fran Mihaljević”

Toimenpiteen tavoitteena on saada aikaan tartuntatautien hoito käyttämällä ajantasaista ja innovatiivista teknologiaa, jolla pyritään lyhentämään hoitoaikaa, vähentämään kustannuksia ja tarjoamaan laadukasta hoitoa potilaille. Toimenpiteeseen kuuluu rakennusten ja laitteiden rakentaminen tartuntatautiklinikan Fran Mihaljevićin tilalle.

U.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
320	C5.1. R1-I1	T	Apteekkihoidon ja lääkkeiden saatavuus		Lukumäärä	0	8	Q2	2025	On hankittava vähintään kuusi liikkuvaa asuntovaunuapteekkia ja vähintään kaksi veneapteekkia.
321	C5.1. R1-I2	T	Liikkuvan avohoidon tarjoaminen perusterveydenhuollossa		Lukumäärä	0	33	Q4	2025	Maakuntiin, jotka kattavat maaseutu-, syrjäseutu- ja saarialueet, on perustettava liikkuva klinikkajärjestelmä, jossa on 33 perusterveydenhuollon avohoitoajoneuvoa ja joka perustuu kartoitukseen, jonka kohteena on 80-prosenttisesti liikkuvien perusterveydenhuollon avohoitopalvelujen kattavuus maaseutu-, syrjäseutu- ja saarialueilla. Lisäksi on laadittava sopimusmalli palvelun pitkän aikavälin taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi. Terveysministeriö hallinnoi koulutusta, jolla lisätään liikkuvien ryhmien valmiuksia tarjota avohoitoa perusterveydenhuollossa.
322	C5.1. R1-I3	T	Uusi rakennus tartuntatautiklinikan kompleksissa Fran Mihaljević		Lukumäärä	0	1	Q1	2026	Hanke koostuu olemassa olevien rakennusten purkamisesta (3, 4 ja 1/5) ja uuden rakennuksen rakentamisesta osana rakennuskokonaisuutta. Hankkeeseen sisältyy tartuntatautiklinikan ”Dr Fran Mihaljević” laitteiden korvaaminen.

V. ALOITE 6.1: Rakennusten uudistaminen

Kroatian nykyinen rakennuskanta on suhteellisen vanha, ja rakennusten energiaperuskorjausaste oli vain 0,7 prosenttia vuodessa vuosina 2014–2020. Vanhojen ja tehottomien rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 36 prosenttia, ja jopa 30 prosenttia rakennuksista kuuluu energiatehokkuudeltaan heikoimpaan luokkaan. Useimmat energiatehokkuudeltaan heikoimmista rakennuksista eivät täytä maanjäristyksiltä suojaamisen, palontorjunnan tai terveydensuojelun vähimmäisvaatimuksia, minkä vuoksi ne on peruskorjattava perusteellisesti. Lisäksi Kroatiassa tapahtui maalis- ja joulukuussa 2020 kaksi maanjäristyssarjaa, jotka aiheuttivat merkittäviä aineellisia vahinkoja Zagrebin kaupungissa, Zagrebin piirikunnassa, Krapina-Zagorjen piirikunnassa, Sisak-Moslavinan piirikunnassa ja Karlovacin piirikunnassa. Nopean vahinkotarpeiden arvioinnin (Kroatian tasavallan hallitus, 2020) mukaan Zagrebin kaupungin, Zagrebin ja Krapina-Zagorjen maakuntien maaliskuun maanjäristyksestä johtuvien jälleenrakennus- ja elvytystarpeiden kokonaismääräksi on arvioitu noin 17 469 000 000 euroa. Joulukuun maanjäristyksen aiheuttamia vahinkoja arvioidaan edelleen.

Tämä Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvä aloite koskee investointeja ja uudistuksia, joilla pyritään kannustamaan rakennusten kattavaan peruskorjaukseen, mukaan lukien energiaperuskorjaus, rakenteellinen vahvistaminen ja maanjäristyksen jälkeinen peruskorjaus. Peruskorjauksen on katettava monen asunnon rakennukset ja julkiset rakennukset, mukaan lukien terveys- ja koulutuslaitokset, sekä rakennukset, joilla on kulttuuriesineen asema.

Aloitteeseen sisältyy uudistuksia, joilla tuetaan rakennusten perusparannusprosessia ja hiilestä irtautumista ja puututaan samalla rakennusmarkkinoiden esteisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin: i) rakennusten hiilestä irtautumiseen tähtäävä uudistus, ii) uudistus, jolla pyritään lisäämään energiatehokkuuden ja maanjäristyksen jälkeisen jälleenrakentamisen työntekijöiden ja asiantuntijoiden määrää, iii) uudistus, jolla pyritään vähentämään hakijoiden hallinnollista taakkaa peruskorjausprosessissa, iv) uudistus, jolla pyritään lisäämään tietämystä seismisistä toimista, v) uudistus, jolla pyritään edistämään ja kehittämään vihreää infrastruktuuria ja rakennusten ja tilojen kiertotaloutta, ja vi) uudistus, jolla pyritään kehittämään järjestelmällistä energianhallintaa ja testaamaan uutta energiatehokkuuden rahoitusmallia.

Investoinneilla ja uudistuksilla on edistettävä Kroatialle kahden viime vuoden aikana osoitettuja maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat tarvetta ”keskittää investointeihin liittyvä politiikka […] energiatehokkuuteen, […] ja ympäristöinfrastruktuuriin (maakohtainen suositus 3, 2019)” ja ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja […] siirtymään, erityisesti ympäristöinfrastruktuuriin […] (maakohtainen suositus 3, 2020).

V.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C6.1 R1 – Rakennusten hiilestä irtautuminen

Uudistuksella edistetään olemassa olevien rakennusten perusparannusaaltoa koskevaa aloitetta ja olemassa olevan rakennuskannan muuttamista erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi rakennuskannaksi vuoteen 2050 mennessä.

Uudistukseen on sisällyttävä energiatehokkuutta parantavien peruskorjausohjelmien hyväksyminen vuosiksi 2021–2030 moniasuntoisille rakennuksille, julkisille rakennuksille ja erityiselle rakennusluokalle, jolla on kulttuurihyödykkeen asema, sekä energiaköyhyyden vähentämistä koskevan ohjelman hyväksyminen valtion kannalta erityisen tärkeillä aloilla vuosiksi 2021–2025. Näillä ohjelmilla on edistettävä rakennusten perusteellista peruskorjausta kiinnittäen samalla erityistä huomiota terveellisten sisäilmasto-olosuhteiden ja paloturvallisuuden varmistamiseen sekä seismisen toiminnan lisääntymiseen liittyviin riskeihin puuttumiseen ja energiaköyhyyden vähentämiseen.

Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022.

Investointi C6.1 R1-I1 – Rakennusten energiaperuskorjaus

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää lämmityksen energiankulutusta ja lisätä primäärienergian säästöjä moniasuntoisissa ja julkisen sektorin rakennuksissa. Tämä toimenpide koostuu julkisten rakennusten ja moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjauksista.

Investointi C6.1 R1-I3 – Kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten energiaperuskorjaus

Toimenpiteen tavoitteena on kunnostaa kulttuuriesineen asemassa olevia rakennuksia energiankulutuksen vähentämiseksi. Toimenpide koostuu kahden rakennusluokan kunnostamisesta: suojeltujen kulttuuri- ja historiallisten kokonaisuuksien sisällä sijaitsevat yksilöllisesti suojellut kulttuuriesineet ja rakennukset.

Uudistus C6.1 R2 – Puitteiden kehittäminen riittävien taitojen varmistamiseksi maanjäristyksen jälkeisessä jälleenrakentamisessa tarvittavien vihreiden työpaikkojen yhteydessä

Toimenpiteen tavoitteena on puuttua ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen rakentamisessa tarjoamalla koulutusohjelmia. Toimenpide koostuu vihreiden taitojen kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman julkaisemisesta, energiaperuskorjausta koskevien aikuiskoulutusohjelmien tarjoamisesta sekä peruskorjausta ja energiatehokkuutta koskevasta uudesta master-ohjelmamoduulista.

Uudistus C6.1 R3 – Tehokkuuden lisääminen, hallinnollisen taakan vähentäminen ja peruskorjausprosessin digitalisointi

Toimenpiteen tavoitteena on tarjota kansalaisille palveluja, joilla vähennetään hallinnollista taakkaa energia-alan peruskorjausprosessissa ja maanjäristyksen jälkeisessä peruskorjausprosessissa. Tällä toimenpiteellä kehitetään keskitettyjä asiointipisteitä ja vahvistetaan julkisen sektorin työntekijöiden ammatillisia valmiuksia.

Uudistus C6.1 R4 – Seismisten tietojen nykyaikaistaminen ja integrointi peruskorjausprosessia ja julkisen infrastruktuurin tulevan rakentamisen ja seurannan suunnittelua varten

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa aluesuunnittelun ja rakennusalan riskinsietokykyä tehostamalla seismisten tietojen keräämistä ja käsittelyä. Tällä toimenpiteellä vahvistetaan valmiuksia, joita tarvitaan seismisten tietojen keräämiseen ja soveltamiseen aluesuunnittelua ja turvallisempia rakennuskäytäntöjä varten.

Investointi C6.1 R4-I1 – Seismologisen tietoverkon kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa maanjäristysten seuranta- ja analysointivalmiuksia. Toimenpide koostuu seismisten laitteiden hankkimisesta ja laitteita käyttävien ja tietoja käsittelevien asiantuntijoiden kouluttamisesta.

Uudistus C6.1 R5 – Uuden mallin käyttöönotto kaupunkien vihreissä uudistamisstrategioissa ja pilottihankkeen toteuttaminen vihreän infrastruktuurin kehittämiseksi sekä rakennusten ja tilojen kiertotalouden toteuttamiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on luoda kestävää kehitystä edistävä kehys kaupunkien vihreälle uudistamiselle. Toimenpide koostuu tilojen ja rakennusten kiertotaloutta ja kaupunkien vihreää infrastruktuuria koskevien ohjelmien hyväksymisestä, kaupunkien vihreiden uudistamisstrategioiden hyväksymisestä ja pilottihankkeen toteuttamisesta.

Uudistus C6.1 R6 – Pilottihanke energian järjestelmällisen hallinnan perustamiseksi ja toteuttamiseksi sekä uuden rahoitusmallin kehittämiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on kehittää ja testata moniasuntoisten rakennusten energiankulutuksen seurantamallia. Toimenpide koostuu pilottihankkeesta, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön automaattinen tiedonkeruu moniasuntoisten rakennusten energian- ja vedenkulutuksen seuraamiseksi.

V.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

V.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus C6.1 R7 – Kulttuuriesineen asemassa olevista rakennuksista peräisin olevan rakennusjätteen kiertokäyttö: pilottihanke, jossa tutkitaan vaihto- ja kauppamahdollisuuksia

Toimenpiteen tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia kulttuuriesineen asemassa olevista rakennuksista peräisin olevan rakennusjätteen kiertoon perustuvaan käyttöön. Toimenpide koostuu pilottihankkeiden toteuttamisesta ja kulttuurihyödykkeinä pidettävistä rakennuksista peräisin olevan rakennusjätteen kiertokäyttöä koskevien kansallisten suuntaviivojen hyväksymisestä.

Investointi C6.1 R1 – I4 Kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten energiaperuskorjaus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on nostaa nykyisen toimenpiteen C6.1 R1-I3 ”Kulttuurihyödykkeenä pidettävien rakennusten energiaperuskorjaus” tavoitetasoa. Kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten energiaperuskorjausta koskevat ohjeet laaditaan ja julkaistaan kulttuuri- ja mediaministeriön virallisella verkkosivustolla. Ohjeissa on annettava suosituksia energiaperuskorjaustoimenpiteistä, teknisistä ratkaisuista ja nykyaikaisista materiaaleista sekä selkeytettävä menettelyjä asiakirjojen laatimiseksi ja tarvittavien lupien saamiseksi.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

V.4 Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Lähtötilanne	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
402	C6.1. R7	M	Allekirjoitetut sopimukset pilottihankkeiden toteuttamisesta	Allekirjoitetut sopimukset pilottihankkeiden toteuttamisesta				Q3	2024	Pilottihankkeiden toteuttamista koskevat sopimukset allekirjoitetaan paikallisten itsehallintoyksiköiden kanssa.
403	C6.1. R7	T	Toteutetut pilottihankkeet	Saatetaan päätökseen pilottihankkeet, joissa on varustettuja ja toimivia infrastruktuurikohteita.	Lukumäärä	0	2	Q1	2026	Pilottihankkeet on saatettava päätökseen kahdessa valitussa paikallishallinnon yksikössä keskittyen kulttuuriperintörakennuksista peräisin olevan rakennusjätteen uudelleenkäyttöön. Kaksi rakennusjätehuoltolaitosta on varustettava ja otettava käyttöön. Hankkeet on toteutettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti. Ajoneuvojen hankintatukea annetaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti yksinomaan päästöttömille ajoneuvoille ja/tai ladattaville hybridiajoneuvoille, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO2/km, tai erikoiskäyttöön tarkoitetuille ajoneuvoille, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan. Kummallekin paikallishallinnon yksikölle on laadittava luettelo valituista rakennuksista, joilla on kulttuuriesineen asema.
404	C6.1. R7	M	Kansalliset ohjeet kulttuuriesineen asemassa olevista rakennuksista peräisin olevan rakennusjätteen kiertokäytöstä	Kansalliset ohjeet rakennusjätteen kiertokäytöstä kulttuuriesineen asemassa olevissa rakennuksissa julkaistu				Q1	2026	Kulttuurihyödykkeinä pidettävistä rakennuksista peräisin olevan rakennusjätteen kiertokäyttöä koskevat ohjeet on julkaistava. Perustetaan digitaalinen alusta kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten inventointia varten.
405	C6.1. R1–I4	M	Suuntaviivat kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten energiaperuskorjauksia varten	Julkaiseminen kulttuuri- ja mediaministeriön virallisella verkkosivustolla				Q4	2023	Kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten energiaperuskorjausta koskevat ohjeet laaditaan ja julkaistaan kulttuuri- ja mediaministeriön virallisella verkkosivustolla. Ohjeissa on annettava suosituksia energiaperuskorjaustoimenpiteistä, teknisistä ratkaisuista ja nykyaikaisista materiaaleista sekä selkeytettävä menettelyjä asiakirjojen laatimiseksi ja tarvittavien lupien saamiseksi.

W. Osatekijä 7.1: Energia ja kestävä liikenne (REPowerEU-Osatekijä)

Tämän osa-alueen päätavoitteena on vähentää riippuvuutta erityisesti Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa vihreää siirtymää koko taloudessa. Tämä on tarkoitus saavuttaa toimenpiteillä, jotka liittyvät energiaverkkoihin, nesteytetyn maakaasun ja kaasun infrastruktuuriin, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon, päästöttömään liikenteeseen ja uusiutuvaan vetyyn. Mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa toimitusvarmuutta ja monipuolistaa unionin kaasuntoimituksia, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista lisäämällä uusiutuvien energialähteiden, kuten kestävän biometaanin, uusiutuvan vedyn ja geotermisen energian, tuotantoa ja käyttöönottoa, lisätä uusiutuvan energian osuutta ja nopeuttaa sen käyttöönottoa, edistää energiavarmuuden parantamista ja puuttua sähkönjakelun pullonkauloihin sekä tukea päästötöntä liikennettä.

Tähän osa-alueeseen kuuluvista yhdeksästä toimenpiteestä kahdeksalla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus. Suurimmat investoinnit, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus, koskevat Krk-saaren LNG-terminaalin kapasiteetin lisäämistä ja kaasuinfrastruktuurin vahvistamista sekä sähköverkon siirto- ja jakelukapasiteetin vahvistamista. Muut merkittävät investoinnit, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus, liittyvät uusiutuvien energialähteiden, kuten uusiutuvan vedyn, kestävän biometaanin ja geotermisen energian, käyttöönoton lisäämiseen sekä investointeihin vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimiviin ajoneuvoihin julkisessa kaupunki- ja esikaupunkiliikenteessä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien kehittämiseen tieliikenteessä.

Investoinneilla ja uudistuksilla on edistettävä Kroatialle osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta parantaa sähkön siirto- ja jakeluverkkoja (maakohtaiset suositukset 2022.3.3 ja 2023.3.4), lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa (maakohtaiset suositukset 2019.3.3, 2020.3.8, 2022.3.2, 2023.3.1 ja 3.2), monipuolistaa fossiilisten polttoaineiden tuontia (maakohtainen suositus 2022.3.1) ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista liikenteessä ja edistää päästötöntä liikennettä (maakohtaiset suositukset 2019.3.3, 2020.3.7, 2022.3.5, 2023.3.1 ja 3.6).

On odotettavissa, että tämän osa-alueen toimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien vaiheiden kuvaus ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) mukaisesti, kun taas ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta investointiin C7.1 I3 – Nesteytetyn maakaasun terminaalin kapasiteetin lisääminen Krkin saarella ja kaasuinfrastruktuurin vahvistaminen asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 6 kohdan mukaisesti.

W.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C7.1 R1 – Laajennettu toimenpide: Energia-alan hiilestä irtautuminen

Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa uudistusta C1.2 R1: Energia-alan hiilestä irtautuminen komponentissa 1.2 (Energiasiirtymä kestävää taloutta varten).

Toimenpide koostuu itse tuotetun energian tuotantolaitosten omaan kulutukseen perustuvasta järjestelmästä.

Investointi C7.1 R1-I1 – Vedyn käyttö ja uudet teknologiat (investointi C1.2.R1-I3 siirretty jo hyväksytystä neuvoston täytäntöönpanopäätöksestä)

Investoinnin tavoitteena on lisätä vedyn käyttöä Kroatiassa.

Investointi koostuu uusiutuvan vedyn hankkeen rahoittamisesta ja hiilen geologista varastointia koskevista tutkimuksista.

Investointi C7.1 R1-I2 – Vetypohjaisen talouden perustaminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä uusiutuvan vedyn tuotannon käyttöönottoa ja käyttöä.

Investointi koostuu Kroatian hiilivetyviraston nimeämisestä Kroatian vetykoordinointielimeksi ja Kroatian hiilivetyviraston vuoteen 2050 ulottuvan Kroatian vetystrategian kehittämis-ja täytäntöönpanosuunnitelmaa koskevan tutkimuksen hyväksymisestä.

Investointi C7.1 R1-I3 – Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen liikenteessä ja lämmityksessä

Investoinnin tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Investoinnit koostuvat geotermisen energian poraustöistä ja geotermisen potentiaalin kehittämissuunnitelman hyväksymisestä.

Investointi C7.1 I4 – Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen hankinta säännöllistä julkista kaupunki- ja esikaupunkiliikennettä varten

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa julkista säännöllistä henkilöliikennettä kaupungeissa ja esikaupungeissa ja lisätä nolla-ajoneuvojen käyttöä.

Investointi koostuu vaihtoehtoisia polttoaineita (sähköä ja/tai vetyä) käyttävien linja-autojen hankinnasta.

Investointi C7.1 I1 – Laajennettu toimenpide: Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen hankinta säännöllistä julkista kaupunki- ja esikaupunkiliikennettä varten

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä investointia C7.1 I4: Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen hankinta säännöllistä julkista kaupunki- ja esikaupunkiliikennettä varten komponentissa 7.1 (Energia ja kestävä liikenne (REPowerEU-Osatekijä)).

Investointi koostuu vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien linja-autojen (sähkö- ja/tai vetylinja-autojen) ja vetyenergiayksikön hankinnasta sähkövetureita varten.

W.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

406

C7.1 R1

M

Uuden itse tuotetun energian kulutusjärjestelmän perustamista koskevan lainsäädännön voimaantulo

Säädöksessä, jolla perustetaan uusi itse tuotetun energian kulutusjärjestelmä, oleva säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

Q1

2025

Omaan kulutukseen tarkoitettujen energiantuotantolaitosten uusi oma kulutusjärjestelmä on otettava käyttöön, ja sitä on sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2026. Uudella itse tuotetun energian kulutusta koskevalla järjestelmällä on varmistettava kaikkien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu jakeluverkkoon pääsyn ja verkkomaksujen osalta. Uudessa järjestelmässä on suunniteltava uudelleen itse tuotetusta verkkoon syötetystä sähköstä maksettavan korvauksen laskentatapa; kaikkien maksujen, myös verkkotariffien, on oltava kustannuksia vastaavia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Samalla uudella järjestelmällä on luotava kuluttajille kannustimia ryhtyä itse kuluttajiksi sekä itse kulutettaviksi. Maksuja ei saa periä itse tuotetusta sähköstä, joka jää itse tuotetun kuluttajan tiloihin.

51

C7.1 R1-I1

M

Uusiutuvaa vetyä koskevan hankkeen rahoitus

Avustussopimus uusiutuvaa vetyä koskevasta hankkeesta, elektrolyysilaitteen toimittamisesta, aurinkosähkösuunnitelman asentamisesta ja allekirjoitetusta sopimuksesta elektrolyysilaitteen asentamisesta

Q4

2025

Avustus, jonka määrä on 15 miljoonaa euroa ja joka myönnetään sellaisen integroidun uusiutuvaa vetyä koskevan hankkeen rahoittamiseen, johon sisältyy vähintään 10 MW:n uusiutuvan vedyn elektrolyysilaitteiston toimitus paikan päällä, aurinkosähkövoimalan asentaminen ja allekirjoitettu sopimus elektrolyysilaitteiston asentamisesta.
Hankkeen on täytettävä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 ja asiaankuuluvien delegoitujen säädösten (EU) 2023/1185 ja (EU) 2023/1184 mukaiset edellytykset.

52

C7.1 R1-I1

M

Vetykapasiteetin lisäämistä koskeva julkinen tarjouskilpailu käynnistetty

Vetykapasiteetin lisäämistä koskeva julkinen tarjouskilpailu käynnistetty

Q2

2026

Julkinen tarjouskilpailu käynnistetään sellaisen laitoksen rakentamiseksi, johon asennetaan 20 MW uusiutuvan vedyn tuotantokapasiteettia elektrolyysin avulla.

54

C7.1 R1-I1

M

Hiilidioksidin geologista varastointia koskevat tutkimukset

Hiilidioksidin geologista varastointia koskevien tutkimusten teknisten yhteenvetojen julkaiseminen

Q2

2026

Teknisten yhteenvetojen julkaiseminen tutkimuksista, joissa käsitellään mahdollisuuksia geologiseen hiilidioksidin maanalaiseen varastointiin Kroatiassa (maalla ja merellä). Tutkimuksiin on sisällyttävä hiilidioksidin pysyvään hävittämiseen hyväksyttävien geologisten rakenteiden kartoitus ja integroitu toteutettavuustutkimus hiilidioksidin pysyvästä hävittämisestä Bockovacin alueella.

407

C7.1 R1-I2

M

Vedyn koordinointielin

Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

Q1

2024

Kroatian hiilivetyviraston nimeämisestä Kroatian vetykoordinointielimeksi annettu säädös tulee voimaan.

408

C7.1 R1-I2

M

Tutkimus Kroatian vuoteen 2050 ulottuvan vetystrategian kehittämis- ja täytäntöönpanosuunnitelmasta

Tutkimus Kroatian hiilivetyviraston hyväksymästä Kroatian vuoteen 2050 ulottuvan vetystrategian kehittämis- ja täytäntöönpanosuunnitelmasta

Q1

2025

Vuoteen 2050 ulottuvan Kroatian vetystrategian kehittämis- ja täytäntöönpanosuunnitelmaa koskevassa tutkimuksessa analysoidaan vedyn tarkoituksenmukaisinta käyttöä Kroatian talouden hiilestä irtautumisessa ja keskitytään vedyn käyttöön hiilestä irtautumisessa aloilla, joita on vaikea sähköistää, kuten teollisuus (korkean lämpötilan prosessit), raskaat hyötyajoneuvot sekä meri- ja rautatieliikenne, ennen kuin tarkastellaan muita aloja.

412

C7.1 R1-I3

M

Geotermisen potentiaalin kehittämissuunnitelma

Talous- ja kestävän kehityksen ministeriön hyväksymä ja julkaisema geotermisen potentiaalin kehittämissuunnitelma

Q1

2024

Geotermisen potentiaalin kehittämissuunnitelma on hyväksyttävä ja julkaistava. Suunnitelmassa määritetään Kroatian tasavallan alueet, joilla geotermisen energian potentiaalia on tarkoitus tutkia, kehittää ja hyödyntää.

413

C7.1 R1-I3

T

Geotermiset poraustyöt suoritettu

Lukumäärä

0

2

Q2

2026

Kaksi geotermistä etsintäkaivoa on porattava valitussa paikassa.

Poraukseen ei saa sisältyä öljyn tai kaasun etsintää tai talteenottoa. Laitteita ei saa ostaa tai käyttää tällaisiin tarkoituksiin.
On varmistettava, että metaanipäästöt minimoidaan ja että ne jäävät selvästi alle 20 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuotuisen kynnysarvon. On myös varmistettava, että geoterminen poraus ei vaikuta haitallisesti veden niukkuuteen ja laatuun.
Tällä toimenpiteellä ei tueta fossiilisia energialähteitä käyttäviä kaukolämpöjärjestelmiä eikä investointeja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin.

116

C1.4. R4-I1

M

70 vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää linja-autoa (sähkö ja/tai vety)

70 vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää linja-autoa (sähkö- ja/tai vetylinja-autot), alustavasti hyväksytty

0

Q2

2026

70 uuden (sähkö- ja/tai vetykäyttöisen) vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan linja-auton rakenteesta on toimitettava todistus väliaikaisesta teknisestä hyväksynnästä.

414

C7.1 I1

M

103 vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää linja-autoa (sähkö ja/tai vety)

103 vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää linja-autoa (sähkö- ja/tai vetylinja-autot), alustavasti hyväksytty

Q2

2026

Todiste väliaikaisesta teknisestä hyväksynnästä sen jälkeen, kun ne on rakennettu 103 uudelle vaihtoehtoisella käyttövoimalla (sähkö- ja/tai vetykäyttöiselle) linja-autolle, on toimitettava.

415

C7.1 I1

T

Yksi vetyenergiayksikkö sähkövetureiden käyttövoimana erillisessä vaunussa (HERMES)

Lukumäärä

0

1

Q2

2026

On asennettava yksi vetyenergiayksikkö, joka toimii sähkövetureiden voimanlähteenä ja joka sijaitsee erillisessä vaunussa (HERMES).

W.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi C7.1 R1-I4 – Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen liikenteessä ja lämmityksessä

Investoinnin tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Investointi koostuu sähköbussien latausinfrastruktuurin rakentamisesta.

Investointi C7.1 R1-I5 – Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä (investointi C1.2.R1-I4 siirretty jo hyväksytystä neuvoston täytäntöönpanopäätöksestä)

Investoinnin tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta liikenteessä.

Investointi koostuu biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä liikenteessä koskevan suunnitelman hyväksymisestä.

Investointi C7.1 R1-I6 - Sähköverkon siirtokapasiteetin vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on tukea energia-alan sähköistämistä ja hiilestä irtautumista.

Investointi koostuu vanhojen sähkömuuntajien uusimisesta ja sähköasemien jälleenrakentamisesta.

Investointi C7.1 I3 - Krk-saaren LNG-terminaalin kapasiteetin lisääminen ja kaasuinfrastruktuurin vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on monipuolistaa unionin kaasutoimituksia ja parantaa kaasun toimitusvarmuutta Kroatian naapurijäsenvaltioissa.

Investointi koostuu Krkin saarella sijaitsevan LNG-terminaalin kapasiteetin laajentamisesta, Zlobin–Bosiljevo-putken, Bosiljevo–Sisak–Kozarac-putken sekä Kroatian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon Lučko–Zabok-osuuden laajentamisesta.

W.4 Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

418

C7.1 R1-I4

M

Sähkökäyttöisten linja-autojen latausinfrastruktuuri

Sähkökäyttöisten linja-autojen latausinfrastruktuuri rakennettu

Q2

2026

Sähkökäyttöisten linja-autojen vähintään 150 latauspisteen rakenteesta on toimitettava todisteet.

55

C7.1 R1-I5

M

Biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä liikenteessä koskeva suunnitelma hyväksytty

Biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä liikenteessä koskevan suunnitelman ja ohjelman voimaantulo

Q4

2023

Biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä liikenteessä koskeva suunnitelma tulee voimaan. Suunnitelmassa esitetään politiikka, jolla edistetään kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä liikenteessä Kroatian tasavallassa. Suunnitelmaan on sisällyttävä jatkuva arviointi biopolttoainemarkkinoiden tilasta, uusista liiketoimintamalleista, sidosryhmistä sekä toimenpiteistä, joilla edistetään kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämistä liikenteessä.

419

C7.1 R1-I6

T

Sähkömuuntajien korvaaminen

Lukumäärä

0

8

Q2

2026

Siirtoverkossa on vaihdettava vähintään kahdeksan vanhaa sähkömuuntajaa.

420

C7.1 R1-I6

T

Sähköasemien jälleenrakentaminen

Lukumäärä

0

2

Q2

2026

Vähintään kaksi 110 kV:n sähköasemaa on rakennettava uudelleen.

421

C7.1 I3

M

Sopimus Krk-saaren LNG-terminaalin laajentamiseen tarvittavista laitteista

Laitteita koskeva sopimus allekirjoitettu

Q4

2023

On allekirjoitettava sopimus Krk LNG -terminaalin laajentamiseen tarkoitetuista laitteista, joiden tarkoituksena on laajentaa kapasiteetti 700 000 m3:iin tunnissa (m3/h).

422

C7.1 I3

T

Krk-saaren LNG-terminaalin laajennus toiminnassa

m3 tunnissa

450 000

700 000

Q3

2025

Krk-saarella sijaitsevan LNG-terminaalin laajennus on otettava käyttöön lisäämällä kaasutuskapasiteettia 700 000 m3/h. Krk-saarella sijaitsevan LNG-terminaalin kapasiteettia on lisättävä nykyisestä 450 000 m3/h:sta 700 000 m3/h:iin.

423

C7.1 I3

M

Zlobin–Bosiljevo-kaasuputken laajentamista koskeva urakkasopimus

Allekirjoitettu urakkasopimus

Q3

2023

Zlobin–Bosiljevo-kaasuputken laajentamista koskeva urakkasopimus allekirjoitetaan.

424

C7.1 I3

T

Laajennetun Zlobin–Bosiljevo-kaasuputken rakentaminen

kilometriä

0

58

Q2

2025

Rakennetaan laajennettu Zlobin–Bosiljevo-kaasuputki, jonka pituus on 58 km.

425

C7.1 I3

M

Tarjouskilpailu Bosiljevo–Sisak–Kozarac-kaasuputken laajentamiseen tarkoitettujen putkien hankinnasta

Tarjouskilpailu putkien hankinnasta käynnistetty

Q1

2024

Putkien hankintaa koskeva tarjouskilpailu käynnistetään Bosiljevo–Sisak–Kozarac-kaasuputken laajentamiseksi.

426

C7.1 I3

T

Bosiljevo–Sisak–Kozarac-kaasuputken rakentaminen

kilometriä

0

122

Q2

2026

Rakennetaan 122 kilometrin pituinen Bosiljevo–Sisak–Kozarac-kaasuputki, jolla lisätään kaasun siirtokapasiteettia Unkariin 400 000 sm3/h.

427

C7.1 I3

M

Tarjouskilpailu Kroatian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon osuuden Lučko–Zabok laajentamiseksi tarvittavien putkien hankinnasta

Tarjouskilpailu putkien hankinnasta käynnistetty

Q1

2024

Tarjouskilpailu putkien hankinnasta käynnistetään Kroatian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon osuuden Lučko–Zabok laajentamiseksi.

428

C7.1 I3

T

Kroatian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon Lučko–Zabok-osuuden rakentaminen

kilometriä

0

36

Q2

2026

Rakennetaan 36 kilometrin pituinen Kroatian ja Slovenian välisen kaasuyhdysjohdon Lučko–Zabok-osuus, jolla lisätään kaasun siirtokapasiteettia Sloveniaan 170 000 sm3/h:iin.

X. Osatekijä 7.2: Rakennusten energiaremontti (REPowerEU-luku)

Tämän osa-alueen päätavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa vihreää siirtymää koko taloudessa. Tämä on tarkoitus saavuttaa toimenpiteillä, jotka liittyvät rakennusten kunnostamiseen, energiaköyhyyden torjumiseen ja vihreiden taitojen parantamiseen. Mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, puuttua energiaköyhyyteen, parantaa energiavarmuutta ja tukea työvoiman uudelleenkoulutusta vihreisiin taitoihin.

Tähän osa-alueeseen kuuluvista viidestä toimenpiteestä kahdella on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus, nimittäin investoinnit rakennusten energiaperuskorjaukseen ja maanjäristyksissä vahingoittuneiden rakennusten peruskorjaukseen energiaperuskorjauksen yhteydessä.

Investoinneilla ja uudistuksilla on edistettävä niiden Kroatialle osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta vähentää energian kysyntää parantamalla energiatehokkuutta pääasiassa asuinrakennuksissa (maakohtaiset suositukset 2019.3.3, 2022.3.4, 2023.3.1 ja 3.5), tarvetta toteuttaa politiikkatoimia vihreän siirtymän edellyttämien taitojen tarjoamiseksi ja hankkimiseksi (maakohtainen suositus 2023.3.7) sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton ja käyttöönoton lisäämiseksi (maakohtaiset suositukset 2019.3.3, 2020.3.8, 2022.3.2, 2023.3.1 ja 3.2).

X.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin

Uudistus C7.2 R1 – Laajennettu toimenpide: Tehokkuuden lisääminen, hallinnollisen taakan vähentäminen ja peruskorjausprosessin digitalisointi

Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa uudistusta C6.1.R3: Aloitteen 6.1 mukaisen perusparannusprosessin tehokkuuden lisääminen, hallinnollisen taakan vähentäminen ja digitalisointi: Rakennusten kunnostaminen. Toimenpiteen laajennettu osa koostuu osallistavien työpajojen järjestämisestä, ohjelman ja oppaan laatimisesta paikallisille itsehallintoyksiköille sekä koulutusmateriaalin julkaisemisesta.

Uudistus C7.2 R2 – Laajennettu toimenpide: Kaupunkien viherryttämisstrategioiden uuden mallin käyttöönotto ja pilottihankkeen toteuttaminen vihreän infrastruktuurin kehittämiseksi sekä rakennusten ja tilojen kiertotalouden toteuttamiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa uudistusta C6.1.R5: Kaupunkien viherryttämisstrategioiden uuden mallin käyttöönotto ja pilottihankkeen toteuttaminen vihreän infrastruktuurin kehittämiseksi sekä rakennusten ja tilojen kiertotalouden toteuttamiseksi aloitteen 6.1 mukaisesti: Rakennusten kunnostaminen. Toimenpiteen laajennettu osa koostuu uusien vihreiden kaupunkialueiden uudistamisstrategioiden hyväksymisestä ja uusien pilottihankkeiden toteuttamisesta.

Investointi C7.2 I3 Maanjäristyksissä vaurioituneiden rakennusten kunnostaminen energiaremontin avulla

Toimenpiteen tavoitteena on korjata vuoden 2020 maanjäristysten julkisille rakennuksille aiheuttamia vahinkoja, parantaa rakennusten maanjäristyskestävyyttä ja lisätä niiden energiatehokkuutta. Investointi koostuu maanjäristyksissä vaurioituneiden julkisten rakennusten energiaperuskorjauksista.

Rakennusten kunnostaminen alkuperäiseen tilaansa ennen vahinkoja rahoitetaan tapauksen mukaan EU:n solidaarisuusrahastosta, kun taas ero täysimittaiseen kunnostamiseen, mukaan lukien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja niiden seismisen häiriönsietokyvyn parantaminen (”paremman jälleenrakentamisen periaate”), rahoitetaan tällä investoinnilla.

X.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

429

C7.2 R1

T

Toteutetut osallistavat työpajat

Lukumäärä

0

6

Q3

2025

Eri itsehallintoyksiköissä on järjestettävä vähintään kuusi osallistavaa työpajaa energiaperuskorjausten ja vihreän infrastruktuurin kehittämisestä.

On laadittava ohjelma ja opas paikallisten itsehallintoyksiköiden edustajille tarkoitettujen osallistavien työpajojen järjestämisestä.

Työpajojen opetusmateriaali on asetettava yleisön saataville vähintään yhden luukun portaalissa.

430

C7.2 R2

T

Kaupunkien vihreiden uudistamisstrategioiden hyväksyminen

Lukumäärä

10

70

Q3

2025

On hyväksyttävä vähintään 60 vihreää kaupunkialueiden uudistamisstrategiaa.

431

C7.2 R2

T

Kaupunkien vihreän uudistamisen strategioissa yksilöityjen pilottihankkeiden loppuun saattaminen

Lukumäärä

0

15

Q2

2026

Vähintään 15 pilottihanketta, jotka on yksilöity kaupunkien vihreissä uudistamisstrategioissa, on saatettava päätökseen.

448

C7.2 I3

T

Maanjäristysten vahingoittamien julkisten rakennusten energia- ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostaminen

Lukumäärä (m2)

0

22 178

Q2

2026

Maanjäristysten vahingoittamien julkisten rakennusten energiaperuskorjaus ja maanjäristyksen jälkeinen peruskorjaus vähintään 22178 m2:n osalta (yhdellä tai useammalla seuraavista alueista: Zagrebin kaupunki, Krapina-Zagorjen piirikunta, Zagrebin piirikunta, Sisak-Moslavinan piirikunta, Karlovacin piirikunta, Varaždinin piirikunta, Međimurjen piirikunta, Brod-Posavinan piirikunta, Koprivnica-Križevcin piirikunta ja Bjelovar-Bilogoran piirikunta) saavuttavat vähimmäisvaatimuksen, jonka mukaan lämmityksen energiankulutusta on vähennettävä vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmityksen vuotuiseen energiankulutukseen ennen kunkin rakennuksen peruskorjausta (lukuun ottamatta rakennuksia, joilla on kulttuurihyödykkeen asema), minkä on tuotettava 30 prosentin lisäys primäärienergian säästöihin tavoitetasolla peruskorjausta edeltävään tilaan tasoon verrattuna ja oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen.

Nykyiset kaasu-, hiili- ja öljypohjaiset kattilat korvaavien kaasulauhdutinkattiloiden asennuskustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjauskustannuksista.

X.3. Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus C7.2 R3 – Laajennettu toimenpide: Kaupunkien viherryttämisstrategioiden uuden mallin käyttöönotto ja pilottihankkeen toteuttaminen vihreän infrastruktuurin kehittämiseksi sekä rakennusten ja tilojen kiertotalouden toteuttamiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa uudistusta C6.1.R5: Kaupunkien viherryttämisstrategioiden uuden mallin käyttöönotto ja pilottihankkeen toteuttaminen vihreän infrastruktuurin kehittämiseksi sekä rakennusten ja tilojen kiertotalouden toteuttamiseksi aloitteen 6.1 ”Rakennusten kunnostaminen” puitteissa. Toimenpiteen laajennettu osa koostuu uusien pilottihankkeiden toteuttamisesta.

Uudistus C7.2 R4 – Otetaan käyttöön uusi aikuiskoulutusohjelmien malli, jonka tarkoituksena on kehittää vihreitä taitoja ja osaamista rakennusalalla, mukaan lukien moduulit, joilla tuetaan kolmansien maiden työntekijöiden integroitumista

Toimenpiteen tavoitteena on luoda puitteet kolmansien maiden rakennusalan työntekijöiden osaamisen vahvistamiselle. Toimenpide koostuu energiatehokkuutta parantavia rakennusteknologioita koskevan aikuiskoulutusohjelman kehittämisestä kolmansista maista tuleville työntekijöille, rakennusalan kroaatinkielisen moduulin kehittämisestä ,-ohjelmassa sekä kulttuurienvälisestä moduulista. .

Investointi C7.2 I1 – Laajennettu toimenpide: Rakennusten energiaperuskorjaus

Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa investointia C6.1 R1-I1: Aloitteen 6.1 mukainen rakennusten energiaperuskorjaus: Rakennusten kunnostaminen. Toimenpiteen laajennettu osa koostuu julkisten ja moniasuntoisten rakennusten kunnostettujen neliömetrien määrän lisäämisestä ja uusiutuvan energian järjestelmien asentamisesta tällä investoinnilla kunnostettuihin julkisiin rakennuksiin.

Investointi C7.2 I2 – Maanjäristyksissä vaurioituneiden rakennusten kunnostaminen energiaremontin avulla

Toimenpiteen tavoitteena on korjata vuoden 2020 maanjäristysten moniasuntoisille ja julkisille rakennuksille aiheuttamat vahingot, parantaa rakennusten maanjäristyskestävyyttä ja lisätä niiden energiatehokkuutta. Investointi koostuu maanjäristyksissä vaurioituneiden julkisten ja moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjauksista ja uusiutuvan energian järjestelmien asentamisesta tällä investoinnilla kunnostettuihin julkisiin rakennuksiin.

X.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Lukumäärä

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)

Aika

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

Lähtötilanne

Tavoite

Neljännesvuosi

Vuosi

432

C7.2 R3

T

Kaupunkien vihreän uudistamisen strategioissa yksilöityjen pilottihankkeiden loppuun saattaminen

Lukumäärä

0

4

Q2

2026

Vähintään neljä kaupunkien vihreän uudistamisen strategioissa yksilöityä pilottihanketta on saatettava päätökseen.

433

C7.2 R4

M

Kolmansista maista tulevien työntekijöiden koulutusohjelma

Koulutusohjelma, joka kattaa remontin aiheet

Q1

2025

Perusparannusaiheet kattava aikuiskoulutusohjelma on suunniteltava.

435

C7.2 I1

T

Moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjaus

Lukumäärä (m2)

0

361 431

Q2

2026

Moniasuntoisten rakennusten vähintään 361 431 m2:n energiaperuskorjaus, jolla saavutetaan vähimmäisvaatimus lämmityksen energiankulutuksen vähentämisestä vähintään 50 prosentilla verrattuna lämmityksen vuotuiseen energiankulutukseen ennen peruskorjausta kunkin rakennuksen osalta (lukuun ottamatta rakennusta, jolla on kulttuurihyödykkeen asema), jonka on tuotettava 30 prosentin lisäys primäärienergian säästöihin tavoitetasolla peruskorjausta edeltävään tilaan verrattuna ja oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen.

Nykyiset kaasu-, hiili- ja öljypohjaiset kattilat korvaavien kaasulauhdutinkattiloiden asennuskustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjauskustannuksista.

436

C7.2 I1

T

Julkisten rakennusten energiaperuskorjaus

Lukumäärä (m2)

0

365 517

Q2

2026

Vähintään 365 517 m2:n suuruiset julkisten rakennusten energiaperuskorjaukset, joilla saavutetaan vähimmäisvaatimus lämmityksen energiankulutuksen vähentämisestä vähintään 50 prosentilla verrattuna lämmityksen vuotuiseen energiankulutukseen ennen peruskorjausta kunkin rakennuksen osalta (lukuun ottamatta rakennuksia, joilla on kulttuurihyödykkeen asema), mikä lisää primäärienergian säästöjä 30 prosentilla tavoitetasoon verrattuna peruskorjausta edeltävään tilaan ja on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaista.

Nykyiset kaasu-, hiili- ja öljypohjaiset kattilat korvaavien kaasulauhdutinkattiloiden asennuskustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjauskustannuksista.

437

C7.2 I1

T

Uusiutuvan energian järjestelmien asentaminen julkisiin rakennuksiin

Lukumäärä

0

60

Q2

2026

Tämän investoinnin yhteydessä peruskorjattuihin julkisiin rakennuksiin on asennettava vähintään 60 uusiutuvan energian järjestelmää.

438

C7.2 I2

T

Sopimukset allekirjoitettu maanjäristysten vahingoittamien moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjauksesta

EUR

0

13 000 000

Q2

2024

Allekirjoitetut sopimukset, joissa myönnetään vähintään 13 miljoonaa euroa maanjäristysten vahingoittamien moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjaukseen. Kaikissa sopimuksissa on edellytettävä i) lämmityksen energiankulutuksen vähentämistä vähintään 50 prosentilla verrattuna lämmityksen vuotuiseen energiankulutukseen ennen kunkin rakennuksen peruskorjausta (lukuun ottamatta rakennuksia, joilla on kulttuuriesineen asema), millä on edistettävä vähintään 30 prosentin lisäystä primäärienergian säästöissä peruskorjausta edeltävään tilaan verrattuna, ja ii) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa vahvistetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista.

356

C7.2 I2

T

Maanjäristysten vahingoittamien moniasuntoisten rakennusten energia- ja maanjäristyksen jälkeinen peruskorjaus

Lukumäärä (m2)

0

78 350

Q2

2026

Maanjäristysten vahingoittamien moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjaus ja maanjäristyksen jälkeinen peruskorjaus, joiden pinta-ala on vähintään 78 350 m2 (jollakin seuraavista alueista: Zagrebin kaupunki, Krapina-Zagorjen piirikunta, Zagrebin piirikunta, Sisak-Moslavinan piirikunta, Karlovacin piirikunta, Varaždinin piirikunta, Međimurjen piirikunta, Brod-Posavinan piirikunta, Koprivnica-Križevcin piirikunta ja Bjelovar-Bilogoran piirikunta) saavuttavat vähimmäisvaatimuksen, jonka mukaan lämmityksen energiankulutusta on vähennettävä vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmityksen vuotuiseen energiankulutukseen ennen kunkin rakennuksen peruskorjausta (lukuun ottamatta rakennuksia, joilla on kulttuurihyödykkeen asema), mikä lisää primäärienergian säästöjä 30 prosenttia tavoitetasoon verrattuna perusparannusta edeltävään tilaan tasoon ja on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaista.

Nykyiset kaasu-, hiili- ja öljypohjaiset kattilat korvaavien kaasulauhdutinkattiloiden asennuskustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjauskustannuksista.

357

C7.2 I2

T

Maanjäristysten vahingoittamien julkisten rakennusten energia- ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostaminen

Lukumäärä
(m2)

0

574 317

Q2

2026

Maanjäristysten vahingoittamien julkisten rakennusten energiaperuskorjaus ja maanjäristyksen jälkeinen peruskorjaus vähintään 574 317 m2:n osalta (yhdellä tai useammalla seuraavista alueista: Zagrebin kaupunki, Krapina-Zagorjen piirikunta, Zagrebin piirikunta, Sisak-Moslavinan piirikunta, Karlovacin piirikunta, Varaždinin piirikunta, Međimurjen piirikunta, Brod-Posavinan piirikunta, Koprivnica-Križevcin piirikunta ja Bjelovar-Bilogoran piirikunta) saavuttavat vähimmäisvaatimuksen, jonka mukaan lämmityksen energiankulutusta on vähennettävä vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmityksen vuotuiseen energiankulutukseen ennen kunkin rakennuksen peruskorjausta (lukuun ottamatta rakennuksia, joilla on kulttuurihyödykkeen asema), minkä on tuotettava 30 prosentin lisäys primäärienergian säästöihin tavoitetasolla peruskorjausta edeltävään tilaan tasoon verrattuna ja oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen.

Nykyiset kaasu-, hiili- ja öljypohjaiset kattilat korvaavien kaasulauhdutinkattiloiden asennuskustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjauskustannuksista.

439

C7.2 I2

T

Uusiutuvan energian järjestelmien asentaminen maanjäristysten vahingoittamiin julkisiin rakennuksiin

Lukumäärä

0

50

Q2

2026

Tämän investoinnin yhteydessä peruskorjattuihin julkisiin rakennuksiin on asennettava vähintään 50 uusiutuvan energian järjestelmää.

4.Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 9 961 398 190 euroa.

REPowerEU-luvun arvioidut kokonaiskustannukset ovat 2 721 804 579 euroa. Erityisesti asetuksen (EU) 2023/435 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat 559 000 000 euroa, kun taas muiden REPowerEU-luvun toimenpiteiden kustannukset ovat 2 162 804 579 euroa.

2 JAKSO: Taloudellinen tuki

1. Rahoitusosuus

Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät järjestetään seuraavasti:

1.Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
45	C1.2. R1-I2	M	Hallituksen hyväksymä energiatehokkuusohjelma energia-alan hiilestä irtautumiseksi
46	C1.2. R1-I2	T	Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat tukea energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön teollisuudessa
49	C1.2. R1-I3	M	Vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita koskevan lain voimaantulo
59	C1.3. R1	M	Monivuotisen vesi- ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan rakennusohjelman hyväksyminen
81	C1.3. R2	M	Jätehuoltolain hyväksyminen
82	C1.3. R2	M	Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelman tarkistaminen vuosiksi 2017–2022
91	C1.4. R1	M	Tielain muutokset
92	C1.4. R1	M	Kansallinen liikenneturvallisuusohjelma 2021-2030
98	C1.4. R2	M	Alakohtaisen poliittisen kirjeen hyväksyminen
109	C1.4. R3	M	Säännöllistä ja kausiluonteista rannikkoliikennettä koskeva uusi laki
110	C1.4. R3	M	Uusi sisävesiliikenne- ja satamalaki
126	C1.5. R1	M	Toimenpideohjelma hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamiseksi vuosina 2021–2026
134	C1.5. R3	M	Digitaalisen muutoksen hankkeiden täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista vastaavan yksikön perustaminen maatalousministeriöön
140	C1.6. R1	M	Skenaarioanalyysi osana kestävää matkailun kehittämistä Vuoteen 2030 ulottuva strategia
156	C2.1. R2	M	ARPAn perussäännön muuttaminen sen toimeksiannon määrittelemiseksi uudelleen
157	C2.1. R2	M	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano-, tarkastus- ja valvontajärjestelmän perustaminen
158	C2.1. R2	M	Säädöksen antaminen EU:n varojen institutionaalisesta kehyksestä
159	C2.1. R2	M	Hallinnollisten valmiuksien arviointi
207	C2.4. R1	M	Kroatian hallituksen uusi päätös Kroatian kannalta erityisen merkittävistä valtionyrityksistä
231	C2.6. R1	M	Uuden korruptiontorjuntastrategian hyväksyminen vuosiksi 2021–2030
232	C2.6. R1	M	Eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan uuden lain hyväksyminen
247	C2.7. R1	M	Finanssipoliittisen kehyksen vahvistaminen muuttamalla talousarviolakia talousarviomenettelyjen parantamiseksi
248	C2.7. R1	M	Varmistetaan finanssipoliittisen komission täysi toimintakyky.
250	C2.8. R1	M	Tiedottaminen kaikille vastuullisille tahoille säännöllisen koulutuksen avulla
251	C2.8. R2	M	Yhteistyön jatkaminen rahanpesuntorjuntaviraston ja valvontaviranomaisten välillä
253	C2.8. R3	M	On saatettava päätökseen uuden toimintasuunnitelman täytäntöönpano havaittujen rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien riskien lieventämiseksi päivitetyn kansallisen riskinarvioinnin perusteella.
265	C3.1. R1	M	Tarkistetun aikuiskoulutusta koskevan oikeudellisen kehyksen hyväksyminen
293	C4.1. R4	M	Vähimmäispalkkalain muutosten voimaantulo
302	C4.3. R1	M	Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan kansallisen suunnitelman 2021–2027 hyväksyminen
312	C4.3. R3	M	Sosiaalipalvelujen kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman 2021–2027 hyväksyminen
333	C5.1. R3	M	Kansallinen terveydenhuollon kehittämissuunnitelma 2021–2027
351	C6.1. R1	M	Kansallisten energiaperuskorjausohjelmien hyväksyminen i) moniasuntoisille rakennuksille, ii) kulttuuriesineen asemassa oleville rakennuksille (molemmat vuosiksi 2021–2030) ja iii) energiaköyhyyden vähentämiselle valtion kannalta erityisen tärkeillä aloilla (vuodet 2021–2025)
362	C6.1. R3	M	Fyysinen keskitetty asiointipiste energiaremontteja ja maanjäristyksiä varten Vahvistus perustettu ja toimintavalmis
368	C6.1. R5	M	Avaruusalan ja rakennusten kiertotalouden kehittämisohjelman (2021–2030) ja kaupunkien vihreän infrastruktuurin kehittämisohjelman (2021–2030) hyväksyminen
		Maksuerän määrä	804 597 701 euroa

2.Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
2	C1.1.1. R1-I1	M	Operatiivinen digitaalinen alusta maksujen maksamiseen
6	C1.1.1. R1-I2	T	Muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen vähentämistä koskevan vuoden 2020 toimintasuunnitelman täytäntöönpano
14	C1.1.1. R4-I1	M	Sellaisten ympäristöystävällisiin toimintoihin suunnattuja investointeja koskevien rahoituspyyntöjen julkaiseminen, joissa hakijoille ja hankkeille on vahvistettu tukikelpoisuuskriteerit (mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskevat kriteerit)
16	C1.1.1. R4-I2	M	Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten investointeja tukevan rahoitusvälineen perustaminen
19	C1.1.1. R4-I3	M	Rahoitusvälineen perustaminen markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten ja suurten yritysten investointien tukemiseksi
21	C1.1.1. R4-I4	M	Rahoitusvälineen perustaminen julkisyhteisöjen edullisempaa rahoitusta varten
25	C1.1.1. R6	M	Muutokset oikeudelliseen kehykseen
36	C1.2. R1	M	Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä rajoittavien esteiden ja hallinnollisten menettelyjen lieventämistä koskevia suosituksia sisältävän arviointiasiakirjan julkaiseminen
50	C1.2. R1-I3	M	Vedyn kehittämisstrategian hyväksyminen
63	C1.3. R1-I1	T	Julkinen viemäriverkko rakennettu tai rekonstruoitu
68	C1.3. R1-I2	T	Julkinen vesijohtoverkko rakennettu tai rekonstruoitu
131	C1.5. R2	M	Uusi laki maatalousmaan konsolidoinnista
138	C1.5. R4	M	Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemisen ja elintarvikkeiden päivittämisen verkkoalusta lahjoituksia koskeva tietojärjestelmä
160	C2.1. R2	M	eFondovin tietojärjestelmän päivittäminen: Tarkastusten ja valvonnan tallennusjärjestelmä: tiedot elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten
174	C2.2. R4	M	Lainsäädäntökehysten muuttaminen paikallishallinnon yksiköiden vapaaehtoisen toiminnallisen tai tosiasiallisen sulautumisen edistämiseksi ja Kroatian hallituksen päätöksen hyväksyminen perusteista verokannustimien myöntämiseksi vapaaehtoisille toiminnallisille tai tosiasiallisille sulautumisille
202	C2.3. R4	M	Yhteenliitettävyysinvestointien lupamenettelyn optimointi
214	C2.5. R1	M	Sähköiset välineet ja riittävät hallinnolliset valmiudet valtion tuomarineuvostolle (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja valtion syyttäjäneuvostolle (Državnoodvjetničko vijeće, DOV)
215	C2.5. R1	M	Konkurssilain ja kuluttajan maksukyvyttömyyslain muutokset
216	C2.5. R1	M	Hyväksytyt muutokset rikosprosessilakiin
266	C3.1. R1	M	Perusteellinen analyysi toisen asteen koulutuksen tarpeista
286	C4.1. R1	M	Aktiivisen työmarkkinapolitiikan täydentäminen
291	C4.1. R3	M	Taitojen kehittäminen markkinoiden tarpeiden mukaan
303	C4.3. R1	M	Uuden sosiaalihuoltolain hyväksyminen
309	C4.3. R2	T	Sosiaalisen mentoroinnin ammattilaisten koulutus
352	C6.1. R1	M	Julkisen sektorin rakennusten energiaperuskorjausohjelman hyväksyminen vuosiksi 2021–2030
		Maksuerän määrä	804 597 701 euroa

3.Kolmas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
1	C1.1.1. R1	M	Kroatian hallituksen hyväksymä strategia asetuksen pk-yritysalaan kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma
7	C1.1.1. R1-I2	T	Talouden hallinnollisen taakan keventämiseksi laadittuihin toimintasuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpano vuosina 2018, 2019, 2020
23	C1.1.1. R5-I1	M	Oman pääoman ehtoisen ja oman pääoman luonteisen rahoitusvälineen perustaminen
37	C1.2. R1	M	Lainsäädännön ja/tai sääntelyn voimaantulo uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton parantamiseksi, mukaan lukien palkkioihin perustuvan järjestelmän käyttöönotto uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi.
60	C1.3. R1	M	Muutokset vesialan oikeudelliseen kehykseen
69	C1.3. R1-I2	T	Vedenottopaikoille asennetut vedenmittauslaitteet
74	C1.3. R1-I3	T	Tulvasuojeluhankkeita koskevat urakkasopimukset
75	C1.3. R1-I3	T	Rakennetut tulvasuojarakenteet
76	C1.3. R1-I3	T	Elvytetyt vesistöt
83	C1.3. R2	M	Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen vuosiksi 2023–2029
84	C1.3. R2-I1	T	Loppukäsiteltäväksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (49 %)
99	C1.4. R2	M	Kansallinen rautatieinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma ja kansallinen rautatieinfrastruktuurin ja rautatiepalvelulaitosten hallintosuunnitelma
111	C1.4. R3	M	Uusi merialue- ja merisatamalaki
114	C1.4. R3-I3	T	Uusi köysirata-alus ”Križnica”, toiminnassa Drava-joen yli Pitomačan kunnassa
141	C1.6. R1	M	Kroatian tasavallan hallituksen hyväksymä kestävän matkailun kehittämisstrategia vuoteen 2030 mennessä
144	C1.6. R1-I1	M	Käynnistetään julkisia ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat nykyisen julkisen matkailuinfrastruktuurin vihreää ja digitaalista siirtymää ja julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämistä tärkeimpien matkailu- ja rannikkoalueiden ulkopuolella
146	C1.6. R1-I2	M	Käynnistetään julkisia ehdotuspyyntöjä, joilla vahvistetaan kestävyyttä ja edistetään matkailuyrittäjien vihreää ja digitaalista siirtymää siten, että vähintään 50 prosenttia kaikista investoinneista tukee vihreää siirtymää.
150	C2.1. R1	M	Strategisen suunnittelun järjestelmästä annetun lain muuttaminen ja Kroatian tasavallan kehityksen hallinnointi ja säännöt
161	C2.1. R2-I1	T	Hankkeiden teknisten asiakirjojen valmistelu vihreää ja digitaalista siirtymää koskevia hankkeita varten
165	C2.2. R1-I2	T	100% kaikkien julkisten laitosten virkamiehistä, joiden on läpäistävä valtion tentti, läpäistävä digitaalisesti valtion tentti, joka perustuu uuteen tenttimalliin.
176	C2.3. R1	M	Digitaalinen Kroatia -strategia
177	C2.3. R2 C2.3. R2.I2	M	Keskusyhteentoimivuusjärjestelmän alustojen perustaminen
179	C2.3. R3-I1	T	Valtion pilven päivittäminen
195	C2.3. R3-I12	M	Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) digitaaliset arkistot
229	C2.5. R1-I6	M	Kaikilla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla on tarvittavat välineet ja ne täyttävät etäistunnon edellytykset.
233	C2.6. R1	M	Sääntöjenvastaisuuksista ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun lain muutosten hyväksyminen
249	C2.7. R2	M	Kroatian talouden rakenteellisen makrotaloudellisen mallin kehittäminen keskipitkän aikavälin makrotaloudellisten ennusteiden laatimista ja julkisen talouden suunnittelua varten ja talouspoliittiset analyysit
256	C2.9. R1	M	Ohjeet pk-yritysten julkisiin hankintamenettelyihin osallistumisen ja niiden yhdistämisen parantamiseksi
259	C2.9. R1-I1	M	Riippumattoman analyysin ja konkreettisten suositusten julkaiseminen hankintajärjestelmän keskeisten toimielinten (MINGOR, SAFU, DKOM) koko henkilöstön taakanhallinnan parantamiseksi.
260	C2.9. R2	M	Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen muuttaminen siten, että sähköisen muutoksenhaun käyttö on pakollinen muutoksenhakukeino
273	C3.1. R2	M	Tieteellistä toimintaa ja korkeakoulutusta koskevan uuden lain hyväksyminen
275	C3.2. R1	M	Uusi tiede- ja korkeakoululaki
281	C3.2. R2	M	Uusi oikeudellinen kehys, jolla säännellään opinto-ohjelmien, tohtorintutkintojen ja tieteellisten laitosten työolojen laatuvaatimuksia
284	C3.2. R3	M	Kroatian tiedesäätiötä koskeva uusi laki
294	C4.1. R4	M	Pimeän työn torjuntaa koskevan lain ja uuden työlain hyväksyminen
313	C4.3. R3	M	Perheavustajien kohtelua koskevien vaatimusten hyväksyminen
318	C5.1. R1	M	Terveysjärjestelmän suorituskyvyn arviointikehyksen (HSPA) hyväksyminen
323	C5.1. R1-I4	M	Kliinisen sairaalakeskuksen KBC:n terveyspalvelujen nykyaikaistaminen Split
336	C5.1. R4	M	Terveydenhuoltolain ja pakollisesta sairausvakuutuksesta annetun lain muuttaminen
346	C5.1. R5	M	Telelääketieteellisten palvelujen parantaminen ja laajentaminen
349	C5.1. R5-I3	T	Telesiirtopalvelut
353	C6.1. R1-I1	T	Julkisten rakennusten ja moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjausta koskevat sopimukset allekirjoitettu
359	C6.1. R2	M	Kansallisen osaamisen kehittämissuunnitelman hyväksyminen energiatehokkuuteen ja maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen liittyvien vihreiden työpaikkojen yhteydessä
363	C6.1. R3	M	Sähköinen keskitetty asiointipiste energiaperuskorjauksia ja seismistä vahvistamista varten
366	C6.1. R4-I1	T	Hankitut seismiset laiteyksiköt
		Maksuerän määrä	804 597 701 euroa

4. Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

39

C1.2. R1-I1

M

Suurjänniteverkon parantamista varten myönnetty rakennuslupa

163

C2.2. R1

M

Valtionhallinnon keskitettyä valintajärjestelmää, virkamiesten tarvittavien pätevyyksien määrittämistä ja nykyaikaisen palvelukseenottojärjestelmän perustamista koskeva muutettu lainsäädäntökehys

166

C2.2. R2

M

Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkoista annettujen lakien sekä liikkuvuutta koskevien määräysten voimaantulo

205

C2.3. R4-I2

M

Passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentamista koskeva avustussopimus allekirjoitettu

217

C2.5. R1

T

Oikeusalan koulutusohjelman puitteissa käyttöön otetut uudet koulutusohjelmat

218

C2.5. R1

M

Lainsäädäntökehyksen muutosten hyväksyminen oikeusalalla uudella oikeudenkäyntilainkäyttölailla.

219

C2.5. R1

T

Perustetaan neljä sovittelukeskusta Zagrebin, Splitin, Osijekin ja Rijekan kauppatuomioistuimiin ja hyväksytään muutoksia sovittelulakiin.

257

C2.9. R1

M

Julkisiin hankintoihin liittyvää koulutusta koskevien sääntöjen muuttaminen

267

C3.1. R1

M

Varhaiskasvatuksen rahoitusmallin hyväksyminen

276

C3.2. R1-I1

T

Tutkimusorganisaatioiden sisäisten ehdotuspyyntöjen perusteella tutkimushankkeille myönnetty rahoitus ohjelmasopimusten täytäntöönpanon ensimmäisen kaksivuotisjakson aikana

297

C4.2. R1

M

Eläkevakuutuslain muutosten hyväksyminen

316

C4.3. R3-I3

M

Verkoston sosiaalipalvelujen ja palveluntarjoajien hintojen tietojärjestelmälaskenta

325

C5.1. R1-I6

T

Diagnostiset lääkinnälliset laitteet kliinisessä sairaalassa (KB) Dubrava

327

C5.1. R1-I8

T

Lääketieteelliset laitteet farmakoille vastustuskykyistä epilepsiaa sairastavien potilaiden operatiivista hoitoa varten Clinical Hospital (KB) Dubrava

343

C5.1. R4-I5

T

Diagnostiset yksiköt Kliininen sairaalakeskus (KBC) Merkur

348

C5.1. R5-I2

T

Telekardiologiset palvelut

Maksuerän määrä

306 166 382 euroa

5.Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

8

C1.1.1. R1-I2

M

Pk-yritysten vaikutustenarviointitestin digitalisointi kehittämällä digitaalinen alusta koordinaattoreiden yhteistyötä, verkkokoulutusta ja keskinäistä viestintää varten

9

C1.1.1. R1-I2

T

Muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen alentamista koskevan uuden toimintasuunnitelman toimien täytäntöönpano

38

C1.2. R1

M

Kroatian kansallisen energia-alan sääntelyviranomaisen (HERA) Plinacro-sertifiointi

64

C1.3. R1-I1

T

Jätevesi-infrastruktuurihankkeita koskevat urakkasopimukset

70

C1.3. R1-I2

T

Vedenjakeluhankkeita koskevat urakkasopimukset

71

C1.3. R1-I2

T

Julkinen vesijohtoverkko rakennettu tai rekonstruoitu

94

C1.4. R1-I2

T

Toimivan järjestelmän perustaminen vammaisten henkilöiden oikeuksien käyttämiseksi liikkuvuuden alalla

127

C1.5. R1-I1

T

Rakennettu ja toiminnassa oleva logistinen jakelukeskus (LDC)

139

C1.5. R4-I1

M

Tukijärjestelmä elintarvikepankkien ja elintarvikelahjoitusketjun välittäjien infrastruktuurin varustamiseksi

142

C1.6. R1

M

Kroatian tasavallan kestävän matkailun satelliittitilinpidon metodologisen kehyksen laatiminen

143

C1.6. R1

M

Matkailulaki, jolla luodaan puitteet matkailualan seurannalle ja kehittämiselle

151

C2.1. R1

M

Lainsäädännön vaikutusten arvioinnista annetun lain muuttaminen

168

C2.2. R2-I2

T

Vähintään 20 prosenttia virkamiehistä työskentelee älykkään työn mallissa

169

C2.2. R2-I2

T

Vähintään 60 prosenttia virkamiehistä on koulutettu älykkääseen työskentelyyn

170

C2.2. R3

M

Sähköisen säilyttämispalvelun perustaminen

181

C2.3. R3-I2

M

Kyberturvallisuutta koskeva pilottihanke

183

C2.3. R3-I3

M

Keskitetyn palvelupisteen perustaminen

191

C2.3. R3-I9

M

Uuden julkisten hankintojen alustan ja mobiilisovelluksen perustaminen

192

C2.3. R3-I10

M

CES:n digitaalisen identiteetin ja henkilöresurssien hallintajärjestelmät

203

C2.3. R4-I1

M

Avustussopimukset, jotka on allekirjoitettu laajakaistayhteyksien infrastruktuurin kansallisen kehittämiskehyksen (ONP) mukaisten hankkeiden toteuttamiseksi

220

C2.5. R1

M

Tuomareiden työtä koskevat uudet kehysvertailuarvot on hyväksytty ja käyttöön on otettu aktiivinen oikeudellisten asioiden hallinnointiväline.

234

C2.6. R1

M

Parlamentin jäsenten eettisten sääntöjen ja toimeenpanevien virkamiesten eettisten sääntöjen hyväksyminen

243

C2.6. R2

M

Tiedonsaantioikeudesta annetun lain vaikutusten arviointi

254

C2.8. R4

M

Rahoitusalan valvonnan tehostaminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan riskinarvioinnin perusteella

258

C2.9. R1

M

ProcurCompEU-hankinnoista vastaavien virkamiesten täydennyskoulutusta koskevien räätälöityjen puitteiden sisällyttäminen julkisten hankintojen pakolliseen koulutus- ja sertifiointijärjestelmään.

268

C3.1. R1

M

Kokopäiväistä opetusmallia koskevien tarkistusten hyväksyminen

319

C5.1. R1

T

Diagnostiseen hoitoon kuluvan ajan optimointi – jonotuslistat

337

C5.1. R4

T

Sairaaloiden toiminnallinen integrointi

338

C5.1. R4

T

Terveydenhuoltolaitosten yhteishankintamenettely

369

C6.1. R5

T

Kaupunkien vihreiden uudistamisstrategioiden hyväksyminen

371

C6.1. R6

M

Onnistuneesti toteutettu systemaattinen energianhallinnan pilottihanke, jonka tavoitteena on testata uutta energiatehokkuuskorjausten rahoitusmallia

398

C4.3. R1

M

Sosiaalihuoltolain muutosten voimaantulo ja taattua vähimmäisetuutta koskevan päätöksen hyväksyminen

399

C5.1. R3-I1

M

Erikoislääkärikoulutukseen tarkoitetun keskitetyn rahoitusjärjestelmän luominen

Maksuerän määrä

642 949 403 euroa

6.Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
40	C1.2. R1-I1	T	Kuusi saarta mantereen verkkoon yhdistävien maanalaisten kaapeleiden päivitys valmis
77	C1.3. R1-I3	T	Rakennetut tulvasuojarakenteet
120	C1.4. R5-I2	M	Autonomista ajamista koskeva uusi lainsäädäntö
167	C2.2. R2-I1	T	Henkilöresurssien hallintajärjestelmä, julkisen sektorin rekisteri Virkamiehet ja keskitetty palkkajärjestelmä (RegZap – poliisi) täydennetty yhdeksällä uudella toiminnolla, jotka digitalisoivat kaikki asiaan liittyvät toiminnot prosessit, joilla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan palkkausjärjestelmä
171	C2.2. R3	M	Kansallisen arkistotietojärjestelmän perustaminen
182	C2.3. R3-I2	M	Kyberturvallisuuden julkinen ehkäisykampanja
184	C2.3. R3-I4	M	CEZIH-tietojärjestelmä
208	C2.4. R2	M	Valtion omistamia yrityksiä koskeva uusi oikeudellinen kehys, joka sisältää OECD:n suositukset.
228	C2.5. R1-I5	T	Hiljattain kunnostetut tuomioistuinrakennukset, jotka ovat energian järkevää käyttöä ja rakennusten lämpösuojausta koskevan teknisen määräyksen mukaisia
235	C2.6. R1	T	Lisätään oikeuslaitoksen korruptiontorjuntaelinten työntekijöiden henkilöstömäärärahoja.
236	C2.6. R1	T	Lisätään määrärahoja tietoteknisten välineiden ja laitteiden hankintaan oikeusviranomaisten toimesta korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkimiseksi
241	C2.6. R1-I3	M	Valtion virkamiehille ja oikeuslaitoksen virkamiehille tarkoitettujen varallisuusilmoitusten tietojärjestelmien parantaminen
244	C2.6. R3	M	Paikallisten ja alueellisten yksiköiden enemmistöomistusta koskevien OECD:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien suositusten soveltaminen
246	C2.6. R4	T	Tuomareiden koulutus korruptioriskien hallinnasta julkisissa hankinnoissa ja oikeussuojasta julkisissa hankintamenettelyissä
263	C2.9. R3	M	Innovatiivisten julkisten hankintojen suunnitteluun ja hallinnointiin tähtäävät ohjelmat ja toimet
326	C5.1. R1-I7	T	Kliinisen sairaalan (KBC) uudet tilat Sestre Milosrdnice
347	C5.1. R5-I1	T	Digitoidut, integroidut käyttöhallit (Firule ja Križine) ja robottijärjestelmä Firulen työmaalla asennettuna ja toimivana
350	C5.1. R5-I4	T	Leikkausteatterit Kliininen sairaalakeskus (KBC) Sestre milosrdnice varustettu robottikirurgialla
407	C7.1 R1-I2	M	Vedyn koordinointielin
412	C7.1 R1-I3	M	Geotermisen potentiaalin kehittämissuunnitelma
		Maksuerän määrä	505 174 531 euroa

7.Seitsemäs tukierä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

3

C1.1.1. R1-I1

M

START-järjestelmien päivittäminen

4

C1.1.1. R1-I1

T

Fyysisten yhteyspisteiden perustaminen START-alustalle

5

C1.1.1. R1-I1

M

Kroatian tasavallan strategisia investointihankkeita koskevan lain, investointien edistämistä koskevan lain ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää valtiontukea koskevan lain mukaisten MINGORin kohdennettujen prosessien digitalisointi sekä JRPI-järjestelmän digitalisoinnin ja verkottumisen jatkaminen

10

C1.1.1. R1-I2

T

Yrittäjien hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevassa uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen ensimmäisten toimenpiteiden täytäntöönpano

12

C1.1.1. R2

T

Asiantuntijapalveluja koskevien vähintään 50 sääntelyvaatimuksen yksinkertaistaminen tai poistaminen

13

C1.1.1. R3

M

Strategisten puitteiden luominen yksityisten investointien edistämiseksi

28

C1.1.2. R1

M

T & K-toimintaa koskevan oikeudellisen kehyksen muuttaminen ja täydentäminen; D-verokannustin

30

C1.1.2. R2-I3

T

Tuen myöntäminen aloittelevien yritysten kasvun edistämiseksi huipputeknologian ja osaamisen aloilla

32

C1.1.2. R2-I5

T

Innovaatioiden kaupallistamishankkeiden tukeminen

41

C1.2. R1-I1

T

Suurjänniteverkon (220/110 kV) päivitys valmistui

42

C1.2. R1

T

Uusiutuvien energialähteiden kapasiteettia on lisätty 1500 MW:lla.

43

C1.2. R1-I1

T

Asennettujen älykkäiden mittareiden määrä

47

C1.2. R1-I2

T

Sopimukset allekirjoitettu geotermisen potentiaalin selvittämiseksi

61

C1.3. R1

T

Vesipalvelujen tarjoajien integrointi

85

C1.3. R2

T

Loppukäsiteltäväksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (51 %)

96

C1.4. R1-I4

M

Hyvin toimivan maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen ilmoitusten valvontajärjestelmän perustaminen

100

C1.4. R2

M

Rautatieyhtiöiden ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestely

105

C1.4. R2-I4

T

Kaksoisraidelinja Zagreb Kustošija - ZG Zapadni Kolodvor - Zagreb Glavni Kolodvor, 3,4 km, kunnostettu ja parannettu

118

C1.4. R5-I1

T

Lentokoneiden maahuolintajärjestelmän sähköistäminen ja viherryttäminen Zadarin lentoasemalla

135

C1.5. R3-I1

T

Maatalouden julkisten palvelujen digitaalista muutosta koskevassa toimintasuunnitelmassa lueteltujen vähintään 30 julkisen maatalouspalvelun digitalisointi

137

C1.5. R3-I3

M

Jäljitettävyyttä koskevan tietojärjestelmän perustaminen

148

C1.6. R1-I3

M

Koulutusohjelmat matkailualan tietojen ja taitojen vahvistamiseksi

164

C2.2. R1-I1

T

Kaikki uudet ja vakituiset virkamiehet julkishallinnon elimissä työskentelevät 100-prosenttisesti uuden keskitetyn, digitalisoidun ja standardoidun valinta- ja palvelukseenottojärjestelmän kautta, joka on saatavilla äskettäin kehitetyn tietoteknisen alustan kautta.

178

C2.3. R2-I1

M

Keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän perustaminen

185

C2.3. R3-I5

T

Digitaalinen henkilökortti, sähköinen allekirjoitus

190

C2.3. R3-I8

T

Uuteen mobiilialustaan integroidut digitaaliset sähköiset julkiset palvelut

199

C2.3. R3-I14

M

Sähköisten laskujen ja sähköisen alv-kirjanpidon järjestelmä

210

C2.4. R4

T

CERP:n hallinnoimien 90 valtion omistaman yrityksen, joilla ei ole erityistä merkitystä Kroatian tasavallalle, myynnin toteuttaminen

212

C2.4. R5

M

Kehitetään tietotekninen järjestelmä ja menetelmä valtion kiinteistökannan pienentämiseksi ja käyttämättömien valtion varojen nopeammaksi ja tehokkaaksi aktivoimiseksi.

224

C2.5. R1-I1

M

Kaikki uudet ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökset, joilla menettely päätetään, anonymisoidaan ja julkaistaan portaalissa.

226

C2.5. R1-I3

M

Päivitetty eSpis-järjestelmä uusilla toiminnoilla ja uudella arkkitehtuurilla, joka on integroitu yhteiseen palvelukeskukseen (CDU)

238

C2.6. R1

T

Korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien keskimääräisen keston lyhentäminen

240

C2.6. R1-I2

M

Tietojärjestelmän perustaminen virkamiesten eettisen infrastruktuurin hallinnointia varten

252

C2.8. R2

T

Tehostetaan valvontaa toimielinten välisen valvontatyöryhmän säännöllisten kokousten avulla

261

C2.9. R2

T

Valitusten ja päätösten keskimääräisen käsittelyajan lyhentäminen

277

C3.2. R1-I1

T

Ohjelmasopimuksia allekirjoittaneiden yliopistojen tai tutkimuslaitosten osuus

288

C4.1. R2

M

Työmarkkinalain muutosten voimaantulo

289

C4.1. R2

M

Haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille annettavan tuen laadun parantaminen

295

C4.1. R4

T

Vähimmäispalkan suhde keskimääräiseen bruttopalkkaan nostetaan 50 prosenttiin vuonna 2024.

296

C4.1. R4

T

Määräaikaisten työsopimusten osuuden vähentäminen 17 prosenttiin

299

C4.2. R1

T

Uudelleen määritellyn perhe-eläkkeen saajien kokonaiseläketulojen korottaminen vähintään 10 prosentilla

301

C4.2. R1

T

Vähimmäiseläkkeen korottaminen 3 prosentilla

305

C4.3. R1

M

Toiminnallisesti integroituja sosiaalietuuksia koskevan normatiivisen säännön hyväksyminen

308

C4.3. R1-I2

M

Sosiaaliturvaetuuksia koskevien tietojen digitaalinen saatavuus kansallisella tasolla

314

C4.3. R3-I1

T

Vahvistetaan inhimillisiä valmiuksia tuottaa yhteisöpohjaisia palveluja

378

C1.3. R2-I1

M

Kaatopaikkaveroasetuksen voimaantulo

408

C7.1 R1-I2

M

Tutkimus Kroatian vuoteen 2050 ulottuvan vetystrategian kehittämis- ja täytäntöönpanosuunnitelmasta

Maksuerän määrä

699 096 086 euroa

8.Kahdeksas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

78

C1.3. R1-I3

T

Elvytetyt vesistöt

119

C1.4. R5-I2

T

Täysin autonomisten ja sähköajoneuvojen prototyyppien todentaminen ja asiaankuuluva testaus

133

C1.5. R2-I2

T

Maatalousmaan seurantaan tarkoitetun operatiivisen tietojärjestelmän parantaminen ja 90 pysyvän aseman perustaminen maatalousmaan tilan seurantaa varten

175

C2.2. R4-I1

M

Vapaaehtoisten toiminnallisten ja todellisten yhteyksien tukimekanismi ja täydellisen tukijärjestelmän perustaminen yksiköiden toiminnallista ja tehokasta kytkentää varten

239

C2.6. R1-I1

M

Korruption vastaisen kansallisen tiedotuskampanjan vaikutusten arviointi

242

C2.6. R1-I4

T

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavan kansallisen poliisiviraston (PN USKOK) neljän alueellisen keskuksen päivittäminen

282

C3.2. R2-I1

T

Ohjelmakehyksen puitteissa myönnetyt avustukset STEM/ICT-alojen tutkinnon suorittaneiden saatavuuden ja työllistettävyyden parantamiseksi ja heidän liikkuvuutensa parantamiseksi kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten

290

C4.1. R2

T

Tuen laadun parantaminen vähintään 5 000:lle haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvalle ihmiselle

298

C4.2. R1

M

Laki pakollisista eläkerahastoista annetun lain muuttamisesta.

339

C5.1. R4-I1

T

parenteraalisten valmisteiden keskitetty hallinta 8 sairaalassa

342

C5.1. R4-I4

T

Lohkoketjuteknologiaan perustuva lääkepulan seurantajärjestelmä

365

C6.1. R4

M

Seismisten tietojen integrointi

406

C7.1 R1

M

Uuden itse tuotetun energian kulutusjärjestelmän perustamista koskevan lainsäädännön voimaantulo

Maksuerän määrä

20 095 476 euroa

9.Yhdeksäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Järjestysnumero

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

11

C1.1.1. R1-I2

T

Uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toisen toimenpidekokonaisuuden täytäntöönpano yrittäjien hallinnollisen taakan vähentämiseksi edelleen

15

C1.1.1. R4-I1

T

Varojen myöntäminen pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille ympäristöystävällisiin toimintoihin tehtäviin investointeihin

17

C1.1.1. R4-I2

T

Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat/korkotuet

18

C1.1.1. R4-I2

T

Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat/korkotuet

20

C1.1.1. R4-I3

T

Myönnettyjen hankkeiden lukumäärä midcap-yrityksille ja suurille yrityksille

22

C1.1.1. R4-I4

T

Julkisen sektorin hankkeisiin myönnetyt luotot

24

C1.1.1. R5-I1

T

Oman pääoman ehtoisiin ja oman pääoman luonteisiin instrumentteihin tehdyt sijoitukset

26

C1.1.1. R6-I1

T

Investoinnit kulttuurialan ja luovien toimialojen muutokseen ja kilpailukykyyn

27

C1.1.1. R6-I2

M

Faktantarkistusjärjestelmän perustaminen

29

C1.1.2. R2-I2

T

Pk-yritysten tukeminen hallinnointivalmiuksien parantamisessa

31

C1.1.2. R2-I4

T

Tuetaan startup-yritysten kasvua perustamalla Accelerator-ohjelma.

33

C1.1.2. R3-I2

T

Avustussetelien muodossa myönnettävä tuki

34

C1.1.2. R3-I3

T

Avustustuki kroatialaisten pk-yritysten digitalisaatioon

44

C1.2. R1-I1

M

Suurjänniteverkon (220/110 kV) parannetut kaapelit ja jakeluverkon merenalaiset kaapelit

48

C1.2. R1-I2

M

Kaukolämmön geotermisen potentiaalin tulokset julkistettu

51

C7.1 R1-I1

M

Uusiutuvaa vetyä koskevan hankkeen rahoitus

52

C7.1 R1-I1

M

Vetykapasiteetin lisäämistä koskeva julkinen tarjouskilpailu käynnistetty

54

C7.1 R1-I1

M

Hiilidioksidin geologista varastointia koskevat tutkimukset

65

C1.3. R1-I1

T

Rakennetut tai parannetut jätevedenpuhdistamot

66

C1.3. R1-I1

T

Julkinen viemäriverkko rakennettu tai rekonstruoitu

72

C1.3. R1-I2

T

Julkinen vesijohtoverkko rakennettu tai rekonstruoitu

79

C1.3. R1-I3

T

Rakennetut tulvasuojarakenteet

86

C1.3. R2-I1

T

Rakennetut lajittelulaitokset

87

C1.3. R2-I1

T

Erikseen kerätyn biojätteen käsittelyyn tarkoitetut rakennetut tilat

88

C1.3. R2-I1

T

Toiminnallinen kiinteän/liikkuvan jätteen lajittelupaikka

90

C1.3. R2-I2

T

Kaatopaikkojen kunnostaminen

95

C1.4. R1-I3

M

Kansallisen tieliikenteen sähköisen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmän (NSCP) perustaminen

97

C1.4. R1-I5

M

Vaarallisten aineiden tiekuljetusten seurantajärjestelmän perustaminen (e-ADR)

104

C1.4. R2-I3

T

Viisi pullonkaulaa poistettu rataosuuksilla, joiden nykyiset ajonopeudet ovat enintään 60 km/h

107

C1.4. R2-I6

T

Kaksi tuotetun akkujunan prototyyppiä

108

C1.4. R2-I7

M

HŽ-henkilöliikenteen tietojärjestelmien nykyaikaistaminen

112

C1.4. R3-I1

T

Splitin kaupungin sataman uusi matkustajaterminaali

116

C7.1 I4

M

70 vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää linja-autoa (sähkö ja/tai vety)

117

C1.4. R4-I2

T

30 uutta raitiovaunua julkiseen liikenteeseen

122

C1.4. R5-I2

M

Täysin autonomisten ja sähköajoneuvojen uusi kaupunkiliikennepalvelu, joka on mukautettu vammaisten matkustajien tarpeisiin, sekä erikoistunut infrastruktuuri

123

C1.4. R5-I2

T

50 000 ilmaista matkakuponkia täysin autonomisella ajoneuvolla matkustaville vammaisille henkilöille ja/tai henkilöille, joilla on vaikeuksia käyttää muita julkisen liikenteen välineitä

124

C1.4. R5-I3

T

2 000 vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaa maantieajoneuvoa (sähkö- ja/tai vetyajoneuvoa)

128

C1.5. R1-I1

T

Vähintään kaksi logistista jakelukeskusta rakennettu

129

C1.5. R1-I2

T

Tuottajaorganisaatioiden koulutus

130

C1.5. R1-I2

M

Hedelmien ja vihannesten merkintäjärjestelmä

136

C1.5. R3-I2

M

Älykkään maatalouden alustan perustaminen

145

C1.6. R1-I1

M

Julkisen matkailuinfrastruktuurin rakentamista ja mukauttamista koskevien palkittujen hankkeiden loppuun saattaminen

147

C1.6. R1-I2

M

Saatetaan päätökseen palkitut investointihankkeet, joilla vahvistetaan kestävyyttä ja edistetään matkailuyrittäjien vihreää ja digitaalista siirtymää.

149

C1.6. R1-I3

T

Koulutetut henkilöt matkailuun liittyvissä koulutusohjelmissa

152

C2.1. R1

T

Kansalaisiin suoraan vaikuttavan hallinnollisen taakan vähentäminen digitalisoinnin ja menettelyjen yksinkertaistamisen avulla

153

C2.1. R1-I1

T

Kaikkien liiketoimintaprosessien kartoituksen digitalisointi strategisen suunnittelun ja sääntelyn vaikutusten arvioinnin alalla

162

C2.1. R2-I1

T

Hankkeiden teknisten asiakirjojen valmistelu vihreää ja digitaalista siirtymää koskevia hankkeita varten

172

C2.2. R3-I1

T

60 julkisesti saatavilla olevan suojelupohjan luominen monimutkaisimmille kulttuuri- ja historiallisille kohteille, joilla on suuri monumenttiarvo

173

C2.2. R3-I2

T

600 asiakirjan tekijää käyttää arkistotietojärjestelmää

180

C2.3. R3-I1

T

Yhteispalvelukeskuksen käyttäjämäärän kasvu

186

C2.3. R3-I6

M

Valtion tietoinfrastruktuuriverkon (DII) päivitys

187

C2.3. R3-I6

T

Valtion tietoinfrastruktuuriverkon (DII) uudet käyttäjät

188

C2.3. R3-I7

M

Digitaaliset aluesuunnitelmat

189

C2.3. R3-I7

M

Alueellisia suunnitelmia koskevan tietojärjestelmän päivittäminen

193

C2.3. R3-I10

M

Yhteisen työllisyysstrategian digitalisoinnin parantaminen

194

C2.3. R3-I11

M

Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) päivitetty tietojärjestelmä

196

C2.3. R3-I12

M

Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) digitaaliset arkistot

197

C2.3. R3-I13

M

Päivitetty Verohallinnon tietojärjestelmä

200

C2.3. R3-I15

T

Matkailun tietojärjestelmän työkalut

201

C2.3. R3-I16

T

Uusia sovellusmoduuleja urheilun tietojärjestelmään

449

C2.3. R3-I18

M

Kroatian ja EuroHPC-yhteisyrityksen välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden maksaminen EuroHPC-yhteisyritykselle

204

C2.3. R4-I1

M

Laajakaistayhteydet kotitalouksille valkoisilla NGA-alueilla

206

C2.3. R4-I2

T

5G:n saatavuus

209

C2.4. R3

T

Johtavien ministeriöiden ja keskuskoordinointiyksiköiden koulutus yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyvissä toimissa

211

C2.4. R4

T

CERP:n salkkuun kuuluvien 20 valtionyrityksen myynnin toteutuminen

213

C2.4. R5

T

Valtion omistamien kiinteistöjen luovutus

221

C2.5. R1

T

Oikeudenkäyntien ja kauppaoikeudellisten asioiden keston lyhentäminen

222

C2.5. R1

T

Kaikkien vireillä olevien asioiden kokonaismäärän vähentäminen

225

C2.5. R1-I2

T

60 % maan rekisteröinnistä ja kiinteistötiedoista integroitu

227

C2.5. R1-I4

T

Zagrebin oikeusaukion autotallialueen rakentaminen

230

C2.5. R1-I6

M

Tieto- ja viestintäteknisten infrastruktuurien parantaminen oikeuselimissä

237

C2.6. R1

M

Tietoteknisen alustan perustaminen kansallisten korruptiontorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanon seurantaa varten

245

C2.6. R3

M

Arviointi vuosien 2021–2022 korruptiontorjuntaohjelman täytäntöönpanon vaikutuksista paikallishallinnon ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomisteisiin yrityksiin

264

C2.9. R3

T

Innovaatiohankintoja koskeva koulutus

269

C3.1. R1

T

Varhaiskasvatukseen osallistuminen

270

C3.1. R1-I1

T

Varhaiskasvatukseen rakennettujen paikkojen lukumäärä

271

C3.1. R1-I2

T

Peruskoulun rakennettujen tai rekonstruoitujen luokkahuoneiden lukumäärä

274

C3.1. R2-I1

T

Julkisille korkeakouluille toimitettavat digitaaliset infrastruktuurit ja laitteet

278

C3.2. R1-I1

T

”Vihreän” alan loppuun saatetut tutkimushankkeet, joiden toteuttajina ovat uudet ohjelmasopimukset allekirjoittaneet tieteelliset organisaatiot

279

C3.2. R1-I1

T

Tutkimusorganisaatioiden sisäisiin ehdotuspyyntöihin perustuva rahoitus tutkimushankkeille

280

C3.2. R1-I1

T

Korkeakoulujen ja tieteellisten laitosten uudelleenjärjestelyt

283

C3.2. R2-I2

T

Soveltavan ja kohdennetun tutkimuksen infrastruktuurihankkeet

285

C3.2. R3-I1

T

Avustukset, jotka myönnetään pilottiohjelmasta, jolla tuetaan uudistetun T &amp-, D &amp- ja I-puitteiden luomista.

287

C4.1. R1

T

Uusien aktiivisten työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden edunsaajien lukumäärä

292

C4.1. R3-I1

T

Koulutussetelien käyttö

300

C4.2. R1

M

Eläkevakuutuslain muutosten hyväksyminen

304

C4.3. R1

T

Taatun vähimmäisetuuden saajat ja vanhuksille maksettava kansallinen korvaus

307

C4.3. R1-I1

T

Kuntayksiköiden pääsy kunkin yksittäisen edunsaajan sosiaalietuuksia koskeviin tietoihin

310

C4.3. R2-I1

T

Sosiaalisen mentoroinnin ammattilaisten työllistäminen

317

C4.3. R3-I4

T

Ikääntyneiden laitos-, koti- ja yhdyskuntahoitokeskusten rakentaminen

324

C5.1. R1-I5

T

Keskeinen leikkaussalirakennus ja siihen liittyvä Varaždinin yleisen sairaalan sisältö

328

C5.1. R1-I9

M

Kliinisen sairaalan kehittämishanke (KBC) Zagreb

329

C5.1. R2

M

Terveydenhuollon laadun parantaminen ja yhdenmukaistaminen kehittämällä kliinisiä sähköisiä ohjeita

331

C5.1. R2-I1

T

Onkologisen sädehoidon laadun parantaminen

332

C5.1. R2-I2

T

Onkologisten potilaiden seurantaan tarkoitettu keskitetty tietotekninen alusta

334

C5.1. R3-I1

T

Erikoislääkärin koulutus perusterveydenhuollossa

335

C5.1. R3-I2

T

Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutuksen kandidaatit ensiapulääketieteessä

340

C5.1. R4-I2

T

Kiinteän lääkemuodon yksikköhoitojärjestelmä 40 kroatialaissairaalassa

341

C5.1. R4-I3

T

Lääkkeiden seuranta sairaalajärjestelmässä apteekista potilaaseen

344

C5.1. R4-I5

T

Muiden kroonisten potilaiden kuin sairaalapotilaiden hoitotulosten seuranta julkisissa apteekeissa

354

C6.1. R1-I1

T

Moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjaus

355

C6.1. R1-I1

T

Julkisten rakennusten energiaperuskorjaus

358

C6.1. R1-I3

T

Kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten energiaperuskorjaus

360

C6.1. R2

M

Koulutussertifiointi

364

C6.1. R3

T

Täydennetty koulutus julkisen sektorin työntekijöille keskitettyjen asiointipisteiden tarjoamisesta

367

C6.1. R4-I1

M

Seismologisen tutkimuksen työntekijöiden koulutus

370

C6.1. R5

T

Kaupunkien vihreän uudistamisen strategioissa yksilöidyn pilottihankkeen loppuun saattaminen

376

C1.2 R1-I1

T

Asennettujen älykkäiden mittareiden määrä

377

C1.2 R1-I1

M

Uusi energia-akun varastointikapasiteetti

380

C1.3. R2-I1

T

Laitteet biojätteen käsittelyyn

381

C1.3. R2-I1

T

Jätteensiirtoasemien rakentaminen

396

C3.1. R1-I3

T

Peruskorjattujen tai rakennettujen toisen asteen luokkahuoneiden lukumäärä

401

C6.1. R2

M

Ilmoittautuminen uuteen master-ohjelma moduuli tarjotaan

413

C7.1 R1-I3

T

Geotermiset poraustyöt suoritettu

414

C7.1 I1

M

103 vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää linja-autoa (sähkö ja/tai vety)

415

C7.1 I1

T

Yksi vetyenergiayksikkö sähkövetureiden käyttövoimana erillisessä vaunussa (HERMES)

429

C7.2 R1

T

Toteutetut osallistavat työpajat

430

C7.2 R2

T

Kaupunkien vihreiden uudistamisstrategioiden hyväksyminen

431

C7.2 R2

T

Kaupunkien vihreän uudistamisen strategioissa yksilöityjen pilottihankkeiden loppuun saattaminen

442

C2.4 R2

M

Valtionyhtiöiden omistajapolitiikka

444

C1.1.1. R4-I5

M

Strategisia digitaalisia investointeja ja strategisia vihreitä investointeja koskeva investointipolitiikka

445

C1.1.1. R4-I5

M

Pääomanlisäys strategisiin digitaalisiin investointeihin ja strategisiin vihreisiin investointeihin

448

C7.2 I3

T

Maanjäristysten vahingoittamien julkisten rakennusten energia- ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostaminen

Maksuerän määrä

1 015 269 647 euroa

2. Laina

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät järjestetään seuraavasti:

1.Ensimmäinen erä (lainatuki):

Järjestysnumero	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
55	C7.1 R1-I5	M	Biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä liikenteessä koskeva suunnitelma hyväksytty
405	C6.1 R1 -I4	M	Suuntaviivat kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten energiaperuskorjauksia varten
421	C7.1 I3	M	Sopimus Krk-saaren LNG-terminaalin laajentamiseen tarvittavista laitteista
423	C7.1 I3	M	Zlobin–Bosiljevo-kaasuputken laajentamista koskeva urakkasopimus
		Maksuerän määrä	303 868 355 euroa

2.Toinen erä (lainatuki):

Järjestysnumero

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

382

C1.3. R3

M

Kansallisen vesihävikin vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen

385

C1.3. R3

M

Vesipalveluneuvostoa koskevan asetuksen voimaantulo

393

C2.2 R5

M

Uusia palkkamalleja ja keskitettyä valintajärjestelmää siviilipalveluissa ja julkisissa palveluissa sääntelevien sääntöjen voimaantulo

425

C7.1 I3

M

Tarjouskilpailu Bosiljevo–Sisak–Kozarac-kaasuputken laajentamiseen tarkoitettujen putkien hankinnasta

427

C7.1 I3

M

Tarjouskilpailu Kroatian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon osuuden Lučko–Zabok laajentamiseksi tarvittavien putkien hankinnasta

438

C7.2 I2

T

Sopimukset allekirjoitettu maanjäristysten vahingoittamien moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjauksesta

Maksuerän määrä

455 802 533 euroa

3.Kolmas erä (lainatuki):

Järjestysnumero

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

154

C2.1. R1-I2

T

Strategisen suunnittelun ja sääntelyn vaikutusten arvioinnin koulutusmoduulit kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla

315

C4.3. R3-I2

T

Yhtenäinen tietojärjestelmä (SocSkrb-tietojärjestelmä)

373

C1.1.1.R5

M

Kroatian pääomamarkkinoiden kehittämistä koskevan strategiakehyksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksyminen

383

C1.3. R3

M

Perustettu kansallinen vesihävikin seurantaviranomainen

386

C1.3. R3

T

Vesipalveluneuvoston valmiuksien kehittäminen

402

C6.1. R7

M

Allekirjoitetut sopimukset pilottihankkeiden toteuttamisesta

Maksuerän määrä

531 769 622 euroa

4.Neljäs erä (lainatuki):

Järjestysnumero

Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

320

C5.1. R1-I1

T

Apteekkihoidon ja lääkkeiden saatavuus

375

C1.1.1. R7

M

Ensimmäisen toimintasuunnitelman hyväksyminen kestävän rahoituksen tavoitteiden tukemiseksi

424

C7.1 I3

T

Laajennetun Zlobin–Bosiljevo-kaasuputken rakentaminen

433

C7.2 R4

M

Kolmansista maista tulevien työntekijöiden koulutusohjelma

Maksuerän määrä

822 976 794 euroa

5.Viides erä (lainatuki):

Järjestysnumero	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

93	C1.4. R1-I1	M	Uusi sähköinen tiemaksujärjestelmä
155	C2.1. R1-I2	T	Strategisen suunnittelun järjestelmään ja sääntelyvaikutusten täytäntöönpanoon kansallisella ja alueellisella tasolla liittyville virkamiehille järjestetyt koulutuspäivät
321	C5.1. R1-I2	T	Liikkuvan avohoidon tarjoaminen perusterveydenhuollossa
384	C1.3. R3	T	Vesihuollon toimijoiden vesihävikin vähentämistä koskevien toimintasuunnitelmien hyväksyminen
388	C1.3. R3	T	Rakennetut tai parannetut jätevedenpuhdistamot
389	C1.3. R3	T	Julkinen viemäriverkko rakennettu tai rekonstruoitu
391	C1.3. R3-I2	T	Julkinen vesijohtoverkko rakennettu tai rekonstruoitu
394	C2.3 R3-I17	M	Laki väestö-, perhe- ja kotitalousrekisterin perustamisesta (SOK)
397	C3.1. R1-I4	T	Peruskoulun rakennettujen tai rekonstruoitujen luokkahuoneiden lukumäärä
322	C5.1. R1-I3	T	Uusi rakennus tartuntatautiklinikan kompleksissa Fran Mihaljević
356	C7.2 I2	T	Maanjäristysten vahingoittamien moniasuntoisten rakennusten energia- ja maanjäristyksen jälkeinen peruskorjaus
357	C7.2 I2	T	Maanjäristysten vahingoittamien julkisten rakennusten energia- ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostaminen
403	C6.1. R7	T	Pilottihanke saatettu päätökseen
404	C6.1. R7	M	Kansalliset ohjeet kulttuuriesineen asemassa olevista rakennuksista peräisin olevan rakennusjätteen kiertokäytöstä
418	C7.1 R1-I4	M	Sähkökäyttöisten linja-autojen latausinfrastruktuuri
419	C7.1 R1-I6	T	Sähkömuuntajien korvaaminen
420	C7.1 R1-I6	T	Sähköasemien jälleenrakentaminen
422	C7.1 I3	T	Krk-saaren LNG-terminaalin laajennus toiminnassa
426	C7.1 I3	T	Bosiljevo–Sisak–Kozarac-kaasuputken rakentaminen
428	C7.1 I3	T	Kroatian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon Lučko–Zabok-osuuden rakentaminen
432	C7.2 R3	T	Kaupunkien vihreän uudistamisen strategioissa yksilöityjen pilottihankkeiden loppuun saattaminen
435	C7.2 I1	T	Moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjaus
436	C7.2 I1	T	Julkisten rakennusten energiaperuskorjaus
437	C7.2 I1	T	Uusiutuvan energian järjestelmien asentaminen julkisiin rakennuksiin
439	C7.2 I2	T	Uusiutuvan energian järjestelmien asentaminen maanjäristysten vahingoittamiin julkisiin rakennuksiin
440	C1.3 R3-I3	T	Rakennetut tulvasuojarakenteet
441	C1.3 R3-I3	T	Elvytetyt vesistöt
443	C2.5. R1-I7	T	Hiljattain rakennettu rakennus Zagrebin Oikeusaukiolla
446	C1.1.1. R4-I6	M	Strategisia puolustus- ja turvallisuusinvestointeja koskeva investointipolitiikka
447	C1.1.1. R4-I6	M	Pääomanlisäys strategisiin puolustus- ja turvallisuusinvestointeihin
		Maksuerän määrä	2 060 436 258 euroa

3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELMÄT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta ja täytäntöönpano toteutetaan seuraavien järjestelyjen mukaisesti:

Perustetaan monitasoinen hallinto-, seuranta- ja täytäntöönpanorakenne, jossa on kullakin tasolla sovellettavia erityistehtäviä ja -vastuita seuraavasti:

a) Johtokunta, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri ja joka vastaa suunnitelman täytäntöönpanon poliittisesta johtamisesta ja seurannasta.

b) täytäntöönpanokomitea, joka koostuu pääministerin kabinetin, koordinointielimen, täytäntöönpanoelinten, tarkastusviranomaisen, maksupyyntöjen lähettämisestä vastaavan elimen sekä aluekehitys- ja EU-rahastoministeriön edustajista ja joka vastaa suunnitelman yleisestä seurannasta ja täytäntöönpanosta sekä johdonmukaisuuden varmistamisesta muiden EU:n rahastojen kanssa.

c) Keskuskoordinointielin, joka on perustettu valtiovarainministeriön (makrotalouden analyysin osaston) alaisuuteen ja jonka tehtävänä on elpymis- ja palautumissuunnitelman operatiivinen koordinointi ja seuranta, mukaan lukien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymisen aktiivinen seuranta kullekin osa-alueelle asetettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden perusteella.

d) Tarkastusviranomainen, Euroopan unionin ohjelmien täytäntöönpanojärjestelmän tarkastusvirasto, jonka tehtävänä on tehdä tarkastuksia Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman soveltamisalalla.

e) Maksupyyntöjen lähettämisestä vastaava elin, valtiovarainministeriön alainen kansallinen rahasto, joka vastaa maksupyyntöjen ja johdon vahvistuslausumien laatimisesta ja toimittamisesta.

f) Kunkin erityistoimenpiteen täytäntöönpanosta sekä hankkeiden edistymisen seurannasta vastaavat täytäntöönpanoelimet ja -virastot.

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa todetaan, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattaminen toimenpiteiden koko täytäntöönpanon ajan. Lisäksi näitä menettelyjä on sovellettava kaikkiin vakaviin sääntöjenvastaisuuksiin (petokset, korruptio, eturistiriidat) ja päällekkäiseen rahoitukseen siten, että valvonta ja tarkastukset voidaan toteuttaa vastuuministeriön tasolla. Luotettavien tietojen raportoinnin varmistamiseksi kustakin osa-alueesta vastaavien täytäntöönpanoelinten on tehtävä hallinnollisia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Koordinointielin tarkastaa säännöllisesti tietojen todenperäisyyden ja oikeellisuuden yhteistyössä kansallisen rahaston kanssa. Lisäksi tarkastusviranomainen suorittaa toisen tason tarkastuksia puolen vuoden välein, mukaan lukien järjestelmätarkastukset ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevat tarkastukset.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissiolla on täysi pääsy taustatietoihin

Jotta komissiolla olisi täysi pääsy asiaankuuluviin taustatietoihin, Kroatialla on oltava käytössään seuraavat järjestelyt:

Keskuskoordinointielin vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelmien yleisestä täytäntöönpanosta, koordinoinnin varmistamisesta maan muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa (mukaan lukien muiden EU:n varojen käytön johdonmukaisuuden varmistaminen), välitavoitteiden ja tavoitteiden edistymisen seurannasta ja kaikesta tarvittavasta raportoinnista.

Koordinointielimen on tehtäviään suorittaessaan käytettävä eFondovin tietoteknistä järjestelmää, jota käytetään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen seurannassa ja jota päivitetään toiminnoilla, jotka on kehitetty elpymis- ja palautumissuunnitelman laadullisista ja määrällisistä indikaattoreista raportointia varten. Tietojärjestelmän on mahdollistettava tietojen kerääminen hankkeen edunsaajilta avustussopimusten täytäntöönpanon edistymisestä. Täytäntöönpanoelimet ovat vastuussa kerättyjen tietojen oikeellisuudesta ja täydellisyydestä. Koordinointielin tarkastaa säännöllisesti tietojen todenperäisyyden ja oikeellisuuden yhteistyössä kansallisen rahaston kanssa.

Kun tämän liitteen 2.1 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Kroatian on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle rahoitusosuuden maksamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö. Kroatian on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysi pääsy taustalla oleviin asiaankuuluviin tietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.