Bryssel 18.6.2026

COM(2026) 298 final

2026/0161(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 4 päivänä lokakuuta 2022 annetun täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta

{SWD(2026) 161 final}


2026/0161 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 4 päivänä lokakuuta 2022 annetun täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Alankomaiden toimitettua kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa 8 päivänä heinäkuuta 2022 komissio esitti neuvostolle myönteisen arvionsa. Neuvosto hyväksyi myönteisen arvion 4 päivänä lokakuuta 2022 annetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2 , jäljempänä ’lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös’. Lokakuun 4 päivänä 2022 annettua neuvoston täytäntöönpanopäätöstä muutettiin 17 päivänä lokakuuta 2023 3 , 5 päivänä marraskuuta 2024 4 , 13 päivänä toukokuuta 2025 5 ja 20 päivänä tammikuuta 2026 6 annetuilla neuvoston täytäntöönpanopäätöksillä.

(2)Alankomaat esitti 22 päivänä toukokuuta 2026 komissiolle perustellun pyynnön lokakuun 4 päivänä 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen muuttamiseksi asetuksen (EU 2021/241 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, koska elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi enää voida kaikilta osin toteuttaa. Tällä perusteella Alankomaat on toimittanut muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman.

Asetuksen (EU) 2021/241 21 artiklaan perustuvat muutokset

(3)Muutokset, joita Alankomaat on esittänyt elpymis- ja palautumissuunnitelmaan objektiivisten olosuhteiden vuoksi, koskevat 12:ta toimenpidettä. 

(4)Alankomaiden mukaan yhtä toimenpidettä ei voida enää kaikilta osin toteuttaa, koska toimenpiteen toteuttamisen todentaminen aiheuttaa suuren hallinnollisen rasitteen. Tämä koskee toimenpidettä C1.1 I1 Merituulivoima. Tämän perusteella Alankomaat on pyytänyt toimenpiteen muuttamista. Lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

(5)Alankomaiden mukaan yhtä toimenpidettä ei voida enää kaikilta osin toteuttaa laitetoimitusten viivästymisen ja teknisten haasteiden vuoksi ja koska verkon ylikuormituksesta johtuvat ongelmat ovat pahentuneet erityisesti toimenpiteen toteuttamisen kannalta tärkeissä paikoissa. Tämä koskee toimenpidettä C1.1 I3 Sisävesiliikenteen energiakäänne, ZES-hanke. Tämän perusteella Alankomaat on pyytänyt toimenpiteen muuttamista. Lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

(6)Alankomaiden mukaan yhtä toimenpidettä ei voida enää kaikilta osin toteuttaa, koska poikkeukselliset rankkasateet ovat aiheuttaneet viivästyksiä, jotka estävät töiden toteuttamisen. Tämä koskee toimenpidettä C1.2 I1 Luonto-ohjelma. Tämän perusteella Alankomaat on pyytänyt toimenpiteen muuttamista. Lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

(7)Alankomaiden mukaan yhtä toimenpidettä ei voida enää kaikilta osin toteuttaa, koska on olemassa riski päällekkäisestä rahoituksesta toisen Euroopan unionin rahoitusohjelman kanssa, joka vaikuttaisi samoihin tuotoksiin. Tämä koskee toimenpidettä C2.2 I2 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikkuvuus. Tämän perusteella Alankomaat on pyytänyt toimenpiteen poistamista. Lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

(8)Alankomaiden mukaan kahta toimenpidettä ei voida enää kaikilta osin toteuttaa korkeina pysyvien rahoituskustannusten, rakennusalan työvoimapulan ja odotettua pienemmän kysynnän vuoksi. Tämä koskee toimenpidettä C3.1 I1 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen ja toimenpidettä C3.2 I1 Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukijärjestelmä. Tämän perusteella Alankomaat on pyytänyt toimenpiteen poistamista. Lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

(9)Alankomaiden mukaan kolmea toimenpidettä on muutettu, jotta voidaan toteuttaa parempia vaihtoehtoja toimenpiteiden alkuperäisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä koskee toimenpidettä C4.1 R2 Itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyysvakuutus (uudelleennimettynä uudistus C4.1 R2 Lisävarmuutta joustotyöntekijöille ja uusi uudistus C4.1 R5 Eläkevarauksen poistaminen), toimenpidettä C4.1 R3 Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus ja toimenpidettä C4.1 R4 Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjunta. Tämän perusteella Alankomaat on pyytänyt näiden toimenpiteiden muuttamista. Lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

(10)Alankomaat on pyytänyt asetuksen (EU) 2021/241 21 artiklan mukaisen toimenpiteiden toteuttamistason alentamisen jatkotoimenpiteenä, että toteuttamistason alentamisen myötä vapautuneet varat voitaisiin käyttää kolmen toimenpiteen toteuttamistason nostamiseen. Tämä koskee toimenpiteitä C1.1 I6 AanZET, C2.2 I1 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) ja C3.2 I2 Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön. Tämän perusteella Alankomaat on pyytänyt kolmen toimenpiteen (C1.1 I6, C2.2 I1, C3.2 I2) toteuttamistason nostamista. Lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

Kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaaminen

(11)Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä on havaittu yksi kirjoitus- tai laskuvirhe, joka vaikuttaa yhteen tavoitteeseen ja yhteen komponenttiin sisältyvään yhteen toimenpiteeseen. Neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava, jotta korjataan tämä virhe, joka ei vastaa komissiolle 8 päivänä heinäkuuta 2022 toimitetun elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältöä sellaisena kuin komissio ja Alankomaat ovat sen hyväksyneet. Virhe koskee toimenpiteen C2.2 I3 Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS) tavoitetta 56. Kyseinen korjaus ei vaikuta asianomaisten toimenpiteiden toteuttamiseen.

Komission arvio

(12)Komissio on arvioinut muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa vahvistettuihin arviointikriteereihin nähden.

Vihreän siirtymän edistäminen, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien

(13)Muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.5 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 56,2 prosenttia muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista ja 100 prosenttia REPowerEU-luvun toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklassa edellytetään, muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan vuosiksi 2021–2030.

(14)Alankomaat on pyytänyt tiettyjen toimenpiteiden toteuttamistason alentamista ja kyseisten varojen käyttämistä seuraavien kolmen toimenpiteen laajentamiseen: C1.1 I6 AanZET, C2.2 I1 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) ja C3.2 I2 Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön. Näillä muutoksilla on hienoinen positiivinen vaikutus siihen, miten suurella osalla muutettua elpymis- ja palautumissuunnitelmaa edistetään vihreää siirtymää. Muutettuun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet edistävät edelleen merkittävästi vihreää siirtymää.

Digitaalisen muutoksen edistäminen

(15)Muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.6 mukaisesti toimenpiteitä, joilla edistetään suuressa määrin (luokitus A) digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisen muutoksen tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 28,2 prosenttia muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista mainitun asetuksen liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.

(16)Alankomaat on pyytänyt tiettyjen toimenpiteiden toteuttamistason alentamista ja kyseisten varojen käyttämistä seuraavien kolmen toimenpiteen laajentamiseen: C1.1 I6 AanZET, C2.2 I1 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) ja C3.2 I2 Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön. Näillä muutoksilla on hienoinen negatiivinen vaikutus siihen, miten suurella osalla muutettua elpymis- ja palautumissuunnitelmaa edistetään digitaalista siirtymää. Muutettuun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet edistävät edelleen merkittävästi digitaalista siirtymää.

Kustannukset

(17)Muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossain määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.9 mukaisesti kohtuulliset, uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(18)Alankomaiden muutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmastaan toimittamat kustannustiedot ovat yksityiskohtaisia ja hyvin perusteltuja. Lisäksi Alankomaat on toimittanut erilliset asiakirjat, jotka sisältävät yksityiskohtaisemmat kuvaukset kustannuslaskelmien perustana olevasta menetelmästä ja selvityksen siitä, miten aiemmat hankkeet liittyvät muutettujen toimenpiteiden kustannusarvioihin, sekä tapauksen mukaan unionin rahoituksen täydentävyydestä. Kustannusarvioiden ja täydentävien tietojen arviointi osoittaa, että suurin osa muutettujen toimenpiteiden kustannuksista on hyvin perusteltuja, kohtuullisia ja uskottavia eikä niihin sisälly kustannuksia, jotka rahoitetaan jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta, mikä merkitsee luokitusta B. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on kustannustehokkuusperiaatteen mukainen ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Siten muutetulle elpymis- ja palautumissuunnitelmalle myönnetään luokitus B.

Mahdolliset muut arviointikriteerit

(19)Komissio katsoo, että Alankomaiden esittämät muutokset eivät vaikuta myönteiseen arvioon, joka lokakuun 4 päivänä 2022 annetussa neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä esitettiin elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyydestä, vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja johdonmukaisuudesta 19 artiklan 3 kohdan a, b, c, d, d a, d b, g, h, j ja k alakohdassa vahvistettuihin arviointikriteereihin nähden.

Toimenpiteet, joilla tuetaan Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) tavoitteita edistäviä investointitoimia

(20)Alankomaat on pitänyt asetuksen (EU) 2024/795 4 artiklan 4 kohtaa noudattaen ensisijaisina hankkeita, joille on asetuksen (EU) 2024/795 4 artiklan 1 kohdan nojalla myönnetty suvereniteettimerkki. Alankomaat katsoi kuitenkin, että muutettuun elpymis- ja palautumissuunnitelmaan ei tulisi sisällyttää yhtään hanketta, jolle oli myönnetty suvereniteettimerkki, koska kutakin hanketta varten oli käytettävissä vain tietty määrä rahoitusta ja koska toteutettavuuden varmistamiseen elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisessa aikataulussa liittyi haasteita. Sen vuoksi Alankomaat asetti etusijalle elpymis- ja palautumissuunnitelman nykyisten toimenpiteiden laajentamisen.

Myönteinen arvio

(21)Koska komissio antaa muutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, olisi vahvistettava edellä mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan ja liitteen V mukaisesti muutetun suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.

Rahoitusosuus

(22)Alankomaiden muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 5 443 259 340 euroa. Koska muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on suurempi kuin Alankomaiden käytettävissä oleva päivitetty enimmäisrahoitusosuus, Alankomaiden muutettua elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden, joka määritetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 7 4 a artiklan ja asetuksen (EU) 2021/241 20 artiklan 4 kohdan ja 21 a artiklan 6 kohdan mukaisesti, olisi oltava 5 441 423 046 euroa. Näin ollen Alankomaiden käyttöön annettu rahoitusosuus pysyy ennallaan.

(23)Lokakuun 4 päivänä 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. Lokakuun 4 päivänä 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen liite olisi selkeyden vuoksi korvattava kokonaan.

(24)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin elpymis- ja palautumistukivälineen nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Alankomaiden muutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta.

2 artikla
Muutokset

Muutetaan Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 4 päivänä lokakuuta 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös seuraavasti:

korvataan liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

3 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Alankomaiden kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17, ELI: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2021/241/oj .
(2)    ST 12275/22 INIT ja ST 12275/22 ADD 1.
(3)    ST 13613/23 INIT ja ST 13613/23 REV 1 (fi), ja ST 13613/23 ADD 1 COR 1.
(4)    ST 13789/24 INIT ja ST 13789/24 ADD 1 REV 1.
(5)    ST 8132/25 INIT ja ST 8132/25 ADD 1.
(6)    ST 17030/25 INIT ja ST 17030/25 ADD 1.
(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755, annettu 6 päivänä lokakuuta 2021, brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (EUVL L 357, 8.10.2021, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1755/oj ).

Bryssel 18.6.2026

COM(2026) 298 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖKSEKSI

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 4 päivänä lokakuuta 2022 annetun täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta

{SWD(2026) 161 final}


LIITE

1 JAKSO: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1.Uudistusten ja investointien kuvaus

A.OSATEKIJÄ 1: VIHREÄN SIIRTYMÄN EDISTÄMINEN

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on edistää ja nopeuttaa vihreää siirtymää Alankomaissa ja puuttua ongelmiin, jotka johtuvat Alankomaiden Natura 2000 -alueilla ja niiden ympäristössä esiintyvistä liiallisista typpilaskeumista. Komponentti koostuu viidestä uudistuksesta ja kuudesta investoinnista, joilla edistetään vihreää siirtymää ja joista kahdella vastataan typpihaasteisiin.

Vihreän siirtymän tavoitteita tuetaan finanssipoliittisilla viherryttämisuudistuksilla, joilla pyritään tekemään kestävistä energialähteistä taloudellisesti houkuttelevampia fossiilisiin polttoaineisiin nähden ja kannustamaan kansalaisia ja yrityksiä rajoittamaan energiankulutustaan. Esimerkiksi kattavalla energialain uudistuksella pyritään päivittämään, nykyaikaistamaan ja integroimaan kaasu- ja sähköenergiajärjestelmien sääntelykehys, jotta voidaan tukea sähköverkon siirtymistä vähähiiliseen energiajärjestelmään. Näitä uudistuksia täydennetään investointiohjelmilla, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden (eli merituulivoiman) ja liikenteenharjoittajien (eli vihreän vedyn) käyttöönottoa, sekä investoinneilla kestävien liikkuvuusratkaisujen kehittämiseen, kuten päästöttömiin sisävesialuksiin ja vetykäyttöisiä käyttövoimajärjestelmiä käyttäviin ilma-aluksiin.

Typen aiheuttamiin haasteisiin vastataan kattavalla luonnon ennallistamisohjelmalla, jossa keskitytään typpilaskeumien vähentämiseen herkillä luontotyypeillä Natura 2000 -alueilla. Typpeen liittyviin haasteisiin vastataan myös tukijärjestelmällä, joka koskee Natura 2000 -alueiden läheisyydessä sijaitsevien sikatilojen lopettamista.

Komponentilla edistetään Alankomaiden energia- ja ilmastotavoitteiden, kuten kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman, saavuttamista. Komponentilla tuetaan myös maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisstrategioihin (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019), investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020) ja yleisen riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa erityisesti lisäämällä täydentäviä investointeja verkkoinfrastruktuuriin ja virtaviivaistamalla edelleen lupamenettelyjä, parantamalla energiatehokkuutta erityisesti rakennuksissa ja nopeuttamalla investointeja kestävään liikenteeseen ja kestävään maatalouteen (maakohtainen suositus 4 vuonna 2022).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

1.1.Kuvaus rahoitustukea, jota ei makseta takaisin, koskevista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus C1.1 R1: Energiaverotuksen uudistus

Uudistuksen tavoitteena on kannustaa yrityksiä ja kotitalouksia rajoittamaan energiankulutustaan, siirtymään ilmastoystävällisempiin energialähteisiin ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Uudistus koostuu tariffimuutosten ja energiaverotuksen rakenteellisten mukautusten yhdistelmästä.

Uudistus C1.1 R2: Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja kiristäminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä teollisuuden hiilidioksidiverolla. Tämä maksu toimii pohjahintana ja asettaa vähimmäishinnan hiilidioksidipäästötonnille, jos hinta Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä laskee tämän vähimmäishinnan alapuolelle, päästökauppajärjestelmän hinnan ja pohjahinnan välinen erotus peritään verona.

Teollisuuden hiilidioksidimaksua koskevaan uudistukseen on sisällyttävä seuraavat osatekijät:

a)teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto; ja

b)tiukennetaan maksua teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi edelleen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistus C1.1 R3: Lentomatkaveron korotus

Uudistuksen tavoitteena on ottaa paremmin huomioon matkustajalentoliikenteen sosiaaliset kustannukset ja ehkäistä lyhyen matkan lentoja. Uudistuksella korotetaan lentomatkaveroa, mikä johtaa Alankomaissa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevien matkustajien lentolippujen välittömään hinnannousuun.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistus C1.1 R4: Ajoneuvoverotuksen uudistaminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen ajokilometrejä. Uudistuksessa luovutaan asteittain yrittäjien fossiilisia polttoaineita käyttävien pakettiautojen vapauttamisesta moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien ostoverosta, otetaan käyttöön kilometriperusteinen kuorma-autovero ja julkaistaan monivuotinen kuorma-autoveron alennusohjelma.

Uudistus C1.1 R5: Energialainsäädäntö

Uudistuksen tavoitteena on päivittää, nykyaikaistaa ja yhdentää kaasu- ja sähköenergiajärjestelmien sääntelykehystä. Uudistus koostuu energialain voimaantulosta.

Investointi C1.1 I1: Merituulivoima

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä tuulivoiman tuotantokapasiteettia. Investointi koostuu avustuksista, joita myönnetään hankkeille, jotka edistävät luonnon tilan parantamista ja/tai ennallistamista, tutkimusraporttien julkaisemisesta, antureiden valmistumistodistusten allekirjoittamisesta kahdella staattisella seuranta-asemalla, hallintosopimusten allekirjoittamisesta, hallinnollisten sopimusten allekirjoittamisesta, Waddenzeen ekologisesta Impulssipaketista tehtyjen päätösten hyväksymisestä ja maatalousmaan suolaantumisen korvaamista ja lieventämistä koskevista toimista tehtyjen päätösten hyväksymisestä.

Investointi C1.1 I2: Vedyn vihreä energia

Tämän investoinnin tavoitteena on nopeuttaa ja laajentaa vihreän vedyn ekosysteemiä Alankomaissa. Investointi koostuu inhimillistä pääomaa koskevan ohjelman julkaisemisesta, demonstrointilaitosten rakentamisesta ja tutkimushankkeista.

Investointi C1.1 I3: Sisävesiliikenteen energiakäänne, Zero Emission Services (ZES) -hanke

Tämän investoinnin tavoitteena on ottaa käyttöön täysin sähköinen ja päästötön sisävesiliikenne. Investointi koostuu vaihdettavien energiasäiliöiden ja telakointiasemien asentamisesta aluksiin.

Investointi C1.1 I4: Siirtymävaiheessa oleva ilmailu

Investoinnin tavoitteena on tehdä Alankomaiden ilmailualasta kestävä. Investointi koostuu kansallisen kasvurahaston komiteasta, joka vahvistaa, että vetyä ja optimointia koskeva hanke (HOT) on valmis toista vaihetta varten, kansallisen kasvurahaston komiteasta, joka vahvistaa, että vetykäyttöisiä ilma-aluksia koskeva voimalaite- ja varastointijärjestelmähanke (HAPSS) on valmis toista vaihetta varten, ja Flying Vision -ajatushautomosta, joka julkaisee ilmastoneutraalia ilmailua koskevan etenemissuunnitelman.

Investointi C1.1 I5: Sähköajoneuvojen tukijärjestelmä (SEPP)

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää ja nopeuttaa vihreää liikkuvuutta. Investointi koostuu taloudellisesta tuesta sähköajoneuvojen ostamiseen tai vuokraamiseen.

Investointi C1.1 I6: AanZET

Investoinnin tavoitteena on kannustaa yrityksiä ja voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ostamaan uusia päästöttömiä kuorma-autoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Investointi koostuu taloudellisen tuen myöntämisestä päästöttömien kuorma-autojen hankintaan.

Investointi C1.2 I1: Luonto-ohjelma

Tämän investoinnin tavoitteena on vähentää typpipäästöjen kielteisiä vaikutuksia Alankomaissa, mikä on vaikuttanut erityisesti lajeihin ja luontotyyppeihin, ja ennallistaa haavoittuva luonto. Investointi koostuu maakuntatason täytäntöönpano-ohjelmien ja toteutettujen toimien toimittamisesta, varojen maksamisesta maankäyttäjille ja raporttien toimittamisesta.

Investointi C1.2 I2: Sikatilojen kunnostamiseen tarkoitettu tukijärjestelmä

Tämän investoinnin tavoitteena on vähentää lyhyellä aikavälillä ammoniakkipäästöjä ja hajuhaittoja alueilla, joilla sikatilojen määrä on suuri, sekä typpilaskeumia Natura 2000 -alueilla. Tukea myönnetään siankasvattajille sikatilojen pysyvään ja peruuttamattomaan lopettamiseen vapaaehtoiselta pohjalta seuraavien kautta:

a)sikojen jalostusoikeuksien pysyvä luovuttaminen; ja

b)tuensaajien velvollisuus purkaa tuotantokapasiteettinsa, mukaan lukien tallet, lantakellarit, lantasiilot ja rehusiilot.

Siankasvattajat saavat korvauksen sikojen jalostusoikeuksista luopumisesta sekä tuotanto-omaisuuden arvon alenemisesta. Investointi vähentää karjanlannasta johtuvaa hajuhaittaa ja typpipäästöjä Natura 2000 -alueilla vähentämällä Alankomaiden sikakantaa kansallisella tasolla vähintään 6 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Korvausta myönnetään 275 sikatilan lopettamisesta, minkä arvioidaan vähentävän ammoniakkipäästöjä noin 900 000 kg vuoteen 2019 verrattuna.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.

1.2.Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/

Kohde

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Q

Vuosi

1

C1.1 R1–1

Energiaverotuksen uudistus

Virstanpylväs

Energiaverotariffeja mukauttavan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla muutetaan energiaverotariffeja seuraavasti:

a)Kaasun käytöstä perittävää ensimmäistä tariffiluokkaa korotetaan ja sähkön käytöstä perittävää ensimmäistä tariffiluokkaa alennetaan. Ensimmäisen kaasuluokan tariffia korotetaan reaalisesti vähintään 2,5 senttiä/m³ vuonna 2024 vuoteen 2023 verrattuna, ja tämä tariffi nousee reaalisesti vähintään 3,5 senttiin/m³ vuonna 2026. Ensimmäisen sähkötariffiluokan hintaa alennetaan reaalisesti vähintään 2,5 senttiä/kWh vuonna 2024 vuoteen 2023 verrattuna, ja tämä alennus nousee reaalisesti vähintään 3,5 senttiin/kWh vuonna 2026.

b)Toisen ja kolmannen taajuuskaistan sähkönkäyttötariffeja alennetaan vuonna 2024 reaalimääräisesti vuoteen 2023 verrattuna.

c)Energiatariffirakenteesta on tehtävä vähemmän aleneva korottamalla sekä korkeimpien kaasun- että sähkönkulutusluokkien tariffeja.

d)Sähkönkuluttajien energiaveron alennuksen vuotuisen kiinteämääräisen määrän on oltava vähintään 493.27 euroa sähköliitäntää kohti vuonna 2023.

2

C1.1 R1–2

Energiaverotuksen uudistus

Virstanpylväs

Energiaverojen rakenteellisia osatekijöitä mukauttavan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2025

Seuraavat muutokset sisältävän lain voimaantulo:

a)Otetaan käyttöön hiilidioksidin hinta, joka kasvihuoneviljely-yritysten on maksettava hiilidioksidipäästöistään. Hiilidioksidin hinnaksi vahvistetaan vähintään 9,50 euroa hiilidioksiditonnia kohti vuonna 2025 ja 11,14 euroa hiilidioksiditonnia kohti vuonna 2026.

b)Vapautus energiaverosta, joka koskee maakaasun kulutusta sähköntuotantolaitoksissa, rajoitetaan enintään 0.2808 Nm3:een vuonna 2025 tuotetun sähkön kilowattituntia kohti ja enintään 0.2635 Nm3:een vuonna 2026 tuotetun sähkön kilowattituntia kohti. Lailla rajoitetaan edelleen maakaasun kulutuksen vapauttamista energiaverosta vuosina 2027–2030 ja edellytetään, että vuonna 2030 vapautus on enintään 0.1896 Nm3 tuotettua sähkön kilowattituntia kohti.

c)Lämmitykseen kasvihuoneviljelyssä käytettävän maakaasun kulutuksesta kannettavan energiaveron alennettua verokantaa rajoitetaan seuraavasti:

-vuonna 2025 tariffin on oltava 170 000 m³:iin saakka vähintään 23 prosenttia kyseisen luokan maakaasun tavanomaisesta tariffista, sellaisena kuin se on vahvistettu ympäristöverolaissa (Wet belasting milieugrondslag), ja 170 000 m³:n ja 1 000 000 m³:n välillä tariffin on oltava vähintään 43 prosenttia kyseisen luokan maakaasun tavanomaisesta tariffista;

-vuonna 2026 tariffin on oltava enintään 170 000 m³:n luokassa vähintään 30 prosenttia kyseisen luokan maakaasun tavanomaisesta tariffista, sellaisena kuin se on vahvistettu ympäristöverolaissa (Wet belasting milieugrondslag), ja 170000–1000000 m³:n luokassa tariffin on oltava vähintään 48 prosenttia kyseisen luokan maakaasun tavanomaisesta tariffista.

Alennettu verokanta on poistettava lailla vuoteen 2035 mennessä.

3

C1.1 R2–1

Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja kiristäminen

Virstanpylväs

Teollisuuden hiilidioksidiveron käyttöönottoa koskevan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2021

Kansallisen hiilidioksidimaksun käyttöönottoa teollisuudelle koskevan lain voimaantulo. Maksu toimii pohjahintana ja asettaa vähimmäishinnan hiilidioksidipäästötonnille: jos Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän hinta laskee tämän vähimmäishinnan alapuolelle, päästökauppajärjestelmän hinnan ja pohjahinnan välinen erotus peritään verona.

4

C1.1 R2–2

Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja kiristäminen

Virstanpylväs

Teollisuuden hiilidioksidiveroa tiukentavan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla teollisuuden hiilidioksidiveroa korotetaan 30 eurosta tonnilta vuonna 2021 50,10 euroon tonnilta vuonna 2023 ja sen jälkeen asteittain 82,80 euroon tonnilta vuonna 2026, sekä sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla vähennetään asteittain teollisuuden hiilidioksidiverosta vapautettujen hiilidioksidipäästöjen määrää, minkä seurauksena vuonna 2026 odotetaan syntyvän 2,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, joista on vähennetty verosta vapautetut päästöt.

5

C1.1 R3–1

Lentomatkaveron korotus

Virstanpylväs

Alankomaissa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevien lentomatkustajien lentomatkaveron korottamista koskevan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Alankomaissa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevien matkustajien lentomatkaveron korottamista koskevan lain voimaantulo. Veron on oltava vähintään kolminkertainen vuoden 2022 veroon verrattuna (7,94 euroa matkustajaa kohti vuonna 2022).

6

C1.1 R4–1

Ajoneuvoverotuksen uudistaminen

Virstanpylväs

Ammattikäyttöön tarkoitettujen pakettiautojen moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien ostoverovapautuksen asteittaista poistamista koskevan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2025

Laki moottoriajoneuvon ja moottoripyörän ostoveron asteittaisesta poistamisesta (Belasting van Personenauto’s en Motorrijwielen, BPM) tulee voimaan. Vapautus koskee alv-lain (Wet op de omzetbelasting 1968) 7 §:ssä määriteltyjä yrittäjien fossiilisia polttoaineita käyttäviä pakettiautoja.

7

C1.1 R4–2

Ajoneuvoverotuksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kuorma-autoilta kilometrimäärän perusteella perittävää maksua koskevan lain voimaantulo

Kuninkaallisen asetuksen säännös, jossa säädetään kuorma-autoilta kilometriperusteisen maksun käyttöönotosta annetun lain voimaantulosta

KYSYMYS 2

2026

Laki, jolla otetaan käyttöön kuorma-autoihin sovellettava kilometriperusteinen maksu, tulee voimaan. Laissa säädetään maksun tyypistä, maksun rakenteesta ja siitä, miten kilometrimäärä määritetään.

8

C1.1 R4–3

Ajoneuvoverotuksen uudistaminen

Virstanpylväs

Monivuotisen kuorma-automaksujen alennusohjelman julkaiseminen

Monivuotisen kuorma-automaksujen alennusohjelman julkaiseminen

KYSYMYS 2

2025

Julkaistaan monivuotinen kuorma-autoveron alennusohjelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten kuorma-autoverosta saatavat tulot käytetään innovoinnin ja kestävyyden tukemiseen liikennealalla.

9

C1.1 R5–1

Energialainsäädäntö

Virstanpylväs

Energialain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2025

Energialaki, jolla nykyinen kaasulaki ja nykyinen sähkölaki yhdistetään yhdeksi oikeudelliseksi kehykseksi ja jolla on seuraavat ominaisuudet:

a)parantaa kaasu- ja sähkötietojen keruu-, varastointi- ja vaihtojärjestelmää;

b)tarkistetaan oikeusperustaa maakunta- tai keskushallinnon toimille energiainfrastruktuurihankkeissa, jotta voidaan optimoida kansallisesti merkittävien hankkeiden – Energieprojecten van Nationale Belang – lupamenettelyt ja täytäntöönpano (kansallisen koordinointijärjestelmän – Rijkscoördinatieregeling, RCR– kautta);

c)päivittää siirtoverkonhaltijoita ja jakeluverkonhaltijoita koskevaa sääntelykehystä;

d)sääntelee sähkönkäyttäjien mahdollisuuksia ryhtyä aktiivisiksi toimijoiksi energiamarkkinoilla sallimalla a) useiden operaattorien osallistumisen yhteen liitäntään, b) itse tuotetun sähkön myynnin ja c) loppukäyttäjien todellisen kysynnän joustavuuden rahaksi muuttamisen aggregoinnin avulla; ja 

e)parannetaan loppukuluttajien suojaa.

10

C1.1 I5

Sähköajoneuvojen tukijärjestelmä (SEPP)

Kohde

Sähköajoneuvojen ostoon tai leasing-vuokraukseen myönnetty tuki

0

105 000

KYSYMYS 2

2026

Avustuspäätökset, jotka on tehty yhteensä 105000 henkilökohtaisen sähköajoneuvon ostamisen tai vuokraamisen jälkeen.

11

C1.1 I6

AanZET

Kohde

Päästöttömien kuorma-autojen oston jälkeen vahvistetut avustukset

0

610

KYSYMYS 2

2026

Päästöttömien kuorma-autojen hankinnan jälkeen on vahvistettava vähintään 610 avustusta, kuten johtopäätösasiakirjassa osoitetaan (haastattelu).

14

C1.1 I1–5

Merituulivoima

Kohde

Pohjanmeren ekosysteemi – hankkeet, joilla edistetään luonnon tilan parantamista ja/tai ennallistamista Natura 2000 -alueilla ja niitä ympäröivillä Natura 2000 -alueilla sekä meristrategiapuitedirektiivin mukaisilla suojelualueilla

Niiden hankkeiden lukumäärä, joille on myönnetty avustusta/avustuksia

0

4

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Avustus (avustukset) vähintään neljälle hankkeelle, joilla edistetään luonnon tilan parantamista ja/tai ennallistamista Natura 2000 -alueilla, Natura 2000 -alueita ympäröivillä alueilla ja yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annetun direktiivin 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi) nojalla suojelluilla alueilla. Hankesuunnitelmassa (-suunnitelmissa) on esitettävä toteutettavat toimet, joilla pyritään saavuttamaan yksi tai useampi suojelualueiden hoitosuunnitelmissa ilmoitettu suojelutavoite.

15

C1.1 I1–6

Merituulivoima

Virstanpylväs

Pohjanmeren ekosysteemi – merituulivoiman ekologinen ohjelma (WOZEP)

Julkaistut tutkimusraportit

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Tutkimusraportit on julkaistava:

a)tietojen kerääminen ja mallintaminen merituulivoiman kehittämisen ja tuuliturbiinien vaikutuksista lintuihin ja lepakoihin;

b)merituulivoiman kehittämisen vaikutukset merinisäkkäisiin;

c)merituulivoiman vaikutukset Pohjanmeren ekosysteemiin; ja

d)suunniteltujen ja olemassa olevien tuulipuistojen kumulatiivinen vaikutus suojeltuihin lajeihin.

16

C1.1 I1–7

Merituulivoima

Kohde

Pohjanmeren ekosysteemi – Pohjanmeren seuranta-asemien digitalisointi

Valvonta-asemilla olevien antureiden valmistumistodistusten lukumäärä

0

2

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Kahdella staattisella seuranta-asemalla olevien antureiden allekirjoitetut valmistumistodistukset.

17

C1.1 I1–8

Merituulivoima

Virstanpylväs

Offshore-sähköliitäntä maalla sijaitseviin purkupaikkoihin – Alueinvestointisuunnitelmien hallinnointisopimukset

Allekirjoitetut hallintosopimukset

KYSYMYS 2

2024

Hallintosopimukset allekirjoitetaan talous- ja ilmastoministeriön ja kunkin sellaisen alueen välillä, jolla on merituulivoiman purkupaikkoja (ainakin Borssele, Maasvlakte, Noordzeekanaalgebied ja Eemshaven). Näissä sopimuksissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)Niiden osapuolten ja sidosryhmien oikeudet ja velvollisuudet, jotka osallistuvat investointien hallinnoinnin hallintojärjestelmään alueilla, joilla on merituulivoiman purkupaikkoja;

b)Vihreän energian edellyttämän infrastruktuurin määrittely ja sen seuraukset kullekin alueelle;

c)Määrä, joka on osoitettu alueelle toimiin, joilla lievennetään merituulivoiman laskeutumisten kielteisiä vaikutuksia alueen elinympäristön laatuun; ja

d)Suunniteltujen lieventävien toimien tyyppi.

18

C1.1 I1–9

Merituulivoima

Virstanpylväs

Offshore-sähköliitäntä maalla sijaitseviin purkupaikkoihin – Alueinvestointisuunnitelmia koskevat hallinnolliset sopimukset

Allekirjoitetut hallinnolliset sopimukset

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Hallintosopimukset allekirjoitetaan talous- ja ilmastoministeriön ja kunkin sellaisen alueen välillä, jolla on merituulivoiman purkupaikkoja (ainakin Borssele, Maasvlakte, Noordzeekanaalgebied ja Eemshaven). Näihin sopimuksiin on sisällyttävä toimenpidepaketteja, jotka on pantava täytäntöön alueilla, jotta voidaan lieventää merituulivoiman laskeutumisten kielteisiä vaikutuksia fyysisen elinympäristön laatuun, ja vastaava rahoitussitoumus. Hallinnollisiin sopimuksiin on sisällyttävä kollektiivisesti vähintään seuraavat toimet:

a)Korkeajänniteasemien äänisuojaus

b)Viher- ja/tai virkistysalueet, esimerkiksi metsät tai puistot

c)Paikallisen liikenneinfrastruktuurin, kuten pyöräily- tai kävelyreittien, parantaminen

d)Energiasiirtymää koskevat julkiset tiedotuskeskukset.

Ilmastopolitiikasta ja vihreästä kasvusta vastaava ministeriö sitoo vähintään 200000000 euroa kaikkiin toimiin yhdessä.

19

C1.1 I1–10

Merituulivoima

Virstanpylväs

Offshore-sähköliitäntä maalla sijaitseviin purkupaikkoihin – Ekologinen Impulssipaketti Vattimeri

Päätös/päätökset Vattimeren ekologisesta Impulssipaketista hyväksytty

KOLMAS VUOSINELJÄNNES

2025

Vattimeren alueen politiikkakomitea, joka koostuu kansallisten ja alueellisten hallitusten edustajista, tekee päätöksen/päätökset Vattimeren ekologisesta impulssipaketista. Vattimeren ekologinen Impulssipaketti kattaa toimet, joilla tuetaan

a)Siitoslintuja koskevan toimintasuunnitelman toisen vaiheen täytäntöönpano 1 ;

b)Vattimeren hallintoviranomaisen yhdennetyn hoitosuunnitelman täytäntöönpano, vedenalaisen biologisen monimuotoisuuden 2 tukeminen, esimerkiksi merilevän elpyminen ihmisen rakentamien kovien rakenteiden ympärillä veden ja simpukkapenkereiden alla, suola-altaiden seuranta ja vahvistaminen sekä valvonta ja täytäntöönpano;

c)Luonnon ennallistaminen meriveden ja makean veden yhtymäkohdissa olevilla alueilla; ja

d)Tutkimus ihmisen aiheuttamien paineiden kumulatiivisista vaikutuksista Vattimerellä ja ilmastonmuutoksen ekologisista vaikutuksista.

Päätökseen/päätöksiin on sisällyttävä myös näitä toimia vastaava rahoitussitoumus.

Maatalous-, kalastus-, elintarviketurva- ja luontoministeriö sitoo vähintään 17000000 euroa kaikkiin toimiin yhteensä.

20

C1.1 I1–11

Merituulivoima

Virstanpylväs

Offshore-sähköliitäntä maalla sijaitseviin purkupaikkoihin – maatalousmaan suolaantumisen korvaaminen ja lieventäminen

Vattimeren alueen poliittisen komitean päätös (päätökset) hyväksytty

KOLMAS VUOSINELJÄNNES

2025

Vattimeren alueen hallintoneuvosto päättää toimista, joilla korvataan ja hillitään maatalousmaan suolaantumista. Ilmastopolitiikasta ja vihreästä kasvusta vastaava ministeriö sitoo vähintään 4875000 euroa kaikkiin toimiin yhdessä.

21

C1.1 I2–1

Vedyn vihreä energia

Virstanpylväs

Inhimillistä pääomaa koskevan toimintaohjelman julkaiseminen vihreää vetyä koskevan osaamisen tarjonnan lisäämiseksi

Inhimillistä pääomaa koskevan toimintaohjelman hyväksyminen ja julkaiseminen vihreää vetyä koskevan osaamisen tarjonnan lisäämiseksi

KOLMAS VUOSINELJÄNNES

2023

Hallitus hyväksyy ja julkaisee inhimillistä pääomaa koskevan toimintaohjelman vihreää vetyä koskevan osaamisen tarjonnan lisäämiseksi. Toimintasuunnitelmassa on esitettävä toimintasuunnitelma vähintään viiden alueellisen oppimisyhteisön, kurssimateriaalin ja tapahtumien tai keskusten perustamiseksi helpottamaan yritysten ja koulutus- tai tutkimuslaitosten välistä vaihtoa.

22

C1.1 I2–2

Vedyn vihreä energia

Kohde

Vihreän vedyn demonstrointilaitoksille myönnetyt avustukset

Myönnettyjen avustusten määrä

0

2

KYSYMYS 2

2025

Avustukset, jotka myönnetään vähintään kahden vihreän vetyteknologian demonstrointilaitoksen rakentamiseen.

23

C1.1 I2–3

Vedyn vihreä energia

Kohde

Vihreää vetyä koskeville tutkimushankkeille myönnetyt avustukset

Myönnettyjen avustusten määrä

0

3

KYSYMYS 2

2025

Avustukset vähintään kolmelle vihreän vedyn tuotantoon, varastointiin, kuljetukseen tai käyttöön keskittyvälle tutkimushankkeelle.

24

C1.1 I3–1

Sisävesiliikenteen energiasiirtymä, ZES-hanke

Kohde

Megawattitunteja

(MWh) vaihdettavissa energiasäiliöissä tuotettu sähkö

MWh

0

55

KYSYMYS 2

2026

Sisävesialuksille soveltuvat vaihdettavissa olevat energiasäiliöt, joiden kokonaiskapasiteetti on vähintään 55 MWh, on asennettava ja niiden on oltava toimivia.

25

C1.1 I3–2

Sisävesiliikenteen energiasiirtymä, ZES-hanke

Kohde

Telakointiasemien lukumäärä

Telakointiasemien lukumäärä

0

7

KYSYMYS 2

2026

7 telakointiasemaa on asennettava ja niiden on oltava toimivia. Telakointiasemien on kyettävä lataamaan vaihdettavia energiasäiliöitä ja syöttämään sähköä takaisin verkkoon.

27

C1.1 I4–1

Siirtymävaiheessa oleva ilmailu

Virstanpylväs

Vety- ja optimointihanke

Kansallisen kasvurahaston komitean vakuutus

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Kansallisen kasvurahaston komitean on todistettava, että vedyn optimointi- ja testaushanke (HOT) on valmis toiseen vaiheeseen ensimmäisen tutkimus- ja suunnitteluvaiheen jälkeen.

28

C1.1 I4–2

Siirtymävaiheessa oleva ilmailu

Virstanpylväs

Vetykäyttöisiä ilma-aluksia koskeva voimalaite- ja varastointijärjestelmähanke

Kansallisen kasvurahaston komitean vakuutus

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Kansallisen kasvurahaston komitea todistaa, että vetykäyttöisiä ilma-aluksia koskeva voimalaite- ja varastointijärjestelmähanke (HAPSS) on valmis toiseen vaiheeseen, joka seuraa ensimmäistä tutkimus- ja suunnitteluvaihetta.

29

C1.1 I4–3

Siirtymävaiheessa oleva ilmailu

Virstanpylväs

Ilmastoneutraaliin ilmailuun tähtäävän teknologian etenemissuunnitelma

Ilmastoneutraaliin ilmailuun tähtäävän teknologian etenemissuunnitelman julkaiseminen

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Ilmailualan ”Flying Vision” -ajatushautomon on julkaistava ensimmäinen ilmastoneutraaliin ilmailuun tähtäävä teknologian etenemissuunnitelmansa. Etenemissuunnitelmassa on määriteltävä

a)mahdolliset pitkän aikavälin ratkaisut ilmastoneutraaliin lentämiseen liittyviin haasteisiin; ja

b)koko toimialan laajuiset tutkimus- ja teknologiatarpeet.

30

C1.2 I1–1

Luonto-ohjelma

Kohde

Toimet Natura 2000 -alueilla tai niiden ympärillä

Kohteena olevien hehtaarien määrä

0

61 500

KYSYMYS 2

2026

Maakuntatason täytäntöönpano-ohjelmat, joissa kuvataan Natura 2000 -alueilla tai niiden ympärillä toteutettavia toimia, on toimitettava kansalliselle hallitukselle. Kansallinen hallitus hyväksyy täytäntöönpano-ohjelmien toimien rahoituksen. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi seuraavat:

a)luonnon laatua koskevat toimet;

b)hydrologiset toimet;

c)luontoalueiden rakenteen hankinta ja optimointi;

d)siirtymävyöhykkeillä toteutettavat toimenpiteet, mukaan lukien alueiden väliset yhteydet;

e)metsien kompensaatiotoimet.

On toteutettava toimia, jotka koskevat 61500 hehtaaria luontoa. Samalla alueella toteutettavat eri toimet voivat edistää kumulatiivisesti luonnon hehtaareja koskevan tavoitteen saavuttamista.

31

C1.2 I1–2

Luonto-ohjelma

Kohde

Maankäyttäjien suorittama luonnon ennallistaminen

Määrä (EUR)

0

38 900 000

KYSYMYS 2

2026

Kansallinen hallitus maksaa maankäyttäjille vähintään 38900000 euroa Natura 2000 -alueilla tai niiden läheisyydessä toteutettavia luonnon ennallistamistoimia varten.

32

C1.2 I1–3

Luonto-ohjelma

Virstanpylväs

Vesihuoltoa, hydrologisia toimia ja infrastruktuurin pientareita koskevat hankkeet

KYSYMYS 2

2026

Raportit on toimitettava hankkeista, jotka kattavat vähintään kolme toimityyppiä:

a)Vesienhoitotoimet esimerkiksi tulvatasanteilla;

b)Hydrologiset toimet;

c)Infrastruktuurin reuna-alueita koskevat toimet.

34

C1.2 I2–1

Sikatilojen kunnostamiseen tarkoitettu tukijärjestelmä

Kohde

Lopetettujen siankasvatuspaikkojen lukumäärä

Lopetettujen siankasvatuspaikkojen lukumäärä

0

275

KYSYMYS 2

2023

Korvausta myönnetään 275 sikatilan lopettamisesta, mikä vähentää sikakantaa kansallisella tasolla vähintään 6 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Koska 275 siankasvatuspaikkaa on suljettu, ammoniakkipäästöjen arvioidaan vähenevän noin 900 000 kg vuoteen 2019 verrattuna.

B.OSATEKIJÄ 2: DIGITALISAATION VAUHDITTAMINEN

Tällä Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella pyritään nopeuttamaan Alankomaiden talouden digitaalista siirtymää. Komponenttiin sisältyy yhdeksän investointia ja yksi uudistus, joiden tavoitteena on i) edistää innovatiivisten teknologioiden ja digitaalisten taitojen kehittämistä, ii) tehdä liikkuvuudesta tulevaisuudenkestävää ja iii) nopeuttaa Alankomaiden keskushallinnon digitalisaatiota.

Komponentilla pyritään edistämään Alankomaille osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, erityisesti keskittämään investoinnit digitaaliseen siirtymään (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020) ja vähentämään liikenteen pullonkauloja (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

2.1.Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi C2.1 I1: Kvanttidelta NL

Tämän investoinnin tavoitteena on nopeuttaa kvanttiteknologian sovellusten käyttöönottoa, houkutella osaajia ja saada heidät jäämään sekä edistää uusien yritysten perustamista kvanttiteknologian alalla Alankomaissa. Investointi koostuu Quantum Delta NL:n julkaiseman toimintasuunnitelman ensimmäisen ja toisen vaiheen viimeistelystä.

Investointi C2.1 I2: Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää ja hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia Alankomaiden taloudelle ja yhteiskunnalle. Investointi koostuu apurahoista ja tutkimusavustuksista tekoälyn alalla, tutkimuslaboratorioiden perustamisesta ja kuuden soveltavan tekoälyn oppimisyhteisön perustamisesta.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetaan osaa tutkimusavustusten kustannuksista. Tutkimusavustukset voivat saada tukea myös muista unionin ohjelmista tai välineistä kustannuksiin, joita ei tueta elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Investointi C2.1 I3: Digitaalisen koulutuksen sysäys

Tämän investoinnin tavoitteena on hyödyntää edelleen digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa ja parantaa opiskelijoiden ja opettajien digitaalisia taitoja.

Investointi koostuu seuraavista:

a)alusta digitaalisten oppimateriaalien jakamista varten; ja

b)Opetus- ja oppimiskeskukset, jotka voivat tarjota opiskelijoille, luennoitsijoille ja tutkijoille digitaalista oppimateriaalia koskevaa tukea.

Investointi C2.1 I4: Digitaalisen infrastruktuurin logistiikka

Tämän investoinnin tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa logistiikka-alan digitalisointia.

Investointi koostuu seuraavista:

a)perustietoinfrastruktuurin luominen Alankomaille;

b)digitaalista valmiutta koskevan työpaketin laatiminen; ja

c)vähintään neljän elävän laboratorion liittäminen perustietoinfrastruktuuriin.

Investointi C2.2 I1: Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää nykyisen analogisen junakulunvalvontajärjestelmän korvaamista eurooppalaisella junakulunvalvonnan digitaalisella standardilla eli Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (ERTMS). Investointi koostuu suunnittelututkimusten laatimisesta ERTMS-osuuksia varten, ERTMS-järjestelmässä toimimaan soveltuvista GSM-rautatiemastoista, kolmannen osapuolen suorittamasta valvonnasta, jossa vahvistetaan, että tietotekniset logistiikkajärjestelmät voivat vastaanottaa ja käsitellä ERTMS-tietoja, ja siitä, että keskusturvallisuusjärjestelmä on ProRailin vahvistamien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukainen.

Investointi C2.2 I2: Turvallinen, älykäs ja kestävä liikkuvuus

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää siirtymistä turvalliseen, älykkääseen ja kestävään liikkuvuuteen optimoimalla olemassa olevien infrastruktuuriverkkojen käyttö. Investointi koostuu älykkäiden liikenteenvalvontalaitteiden asentamisesta, kansallisen digitaalisen infrastruktuurin perustamisesta tulevaisuuden häiriönsietokykyistä liikkuvuutta varten (DITM) ja kansallisen liikkuvuusdatan liityntäpisteen alustasta (NTM).

Investointi C2.2 I3: Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)

Tämän investoinnin tavoitteena on korvata nykyiset tienvarsiasemat (WKS) älykkäillä tienvarsiasemilla (iWKS), joilla on enemmän toimintoja. Investointi koostuu iWKS:n hankinnasta ja asentamisesta.

Uudistus C2.3 R1: Julkisen tiedon hallinta (Avoin hallitus -laki)

Uudistuksen tavoitteena on tarkistaa julkishallinnon tiedonhallintaa. Uudistus koostuu avointa hallintoa koskevan lain voimaantulosta, keskushallinnon organisaatioiden ja itsenäisten hallintoelinten ja -virastojen velvollisuus toimittaa toimintasuunnitelmat ja ladata alustalle vähintään 330000 asiakirjaa.

Investointi C2.3 I1: Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on antaa puolustusministeriölle mahdollisuus käyttää turvallisia järjestelmiä. Investointi koostuu kyberturvallisuustoimista, kuten suojatun etäverkon tarjoamisesta puolustusministeriön siviilihenkilöstölle sekä verkon nykyaikaistamisesta ja siirtymisestä uuteen tietotekniikkainfrastruktuuriin.

Investointi C2.3 I2: Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi

Tällä investoinnilla pyritään parantamaan rikosoikeudellisen ketjun tehokkuutta korvaamalla olemassa oleviin prosesseihin liittyvä paperityö digitaalisilla keinoilla ja varmistamalla asiaankuuluvien tietojen jatkuva saatavuus.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea

a)sellaisen portaalin kehittäminen, jonka avulla kansalaiset voivat suorittaa toimia rikosoikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien ilmoitusten tekeminen; ja

b)parannetaan rikosoikeusketjun nykyisiä tietoteknisiä järjestelmiä, jotta rikosoikeusketjun sidosryhmät (poliisi, syyttäjänvirasto ja oikeuslaitos) voivat käsitellä sähköisesti toistuvan rikollisuuden luokkaan kuuluvia rikosasioita; ja antaa sidosryhmille pääsy video- ja äänimateriaaliin, joka liittyy toistuvien rikosten luokkaan kuuluviin tapauksiin.

Tämän toimenpiteen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on varmistettava lainkäyttöelimen osallistuminen.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

2.2.Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Q

Vuosi

35

C2.1 I1–1

Kvanttidelta NL

Virstanpylväs

Kvanttidelta-Alankomaiden järjestely

Quantum Delta NL:lle myönnetty tuki ja toimintasuunnitelman julkaiseminen

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2021

Kvanttidelta NL:lle myönnetään kansallisesta kasvurahastosta tukea kvanttilaskennan ja -verkostoitumisen edistämiseen sekä tutkimuksen ja osaamisen kehittämisen tukemiseen kvanttialalla. Quantum Delta NL julkaisee yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman, joka laaditaan vaiheittain.

”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) noudattaminen varmistetaan käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

36

C2.1 I1–2

Kvanttidelta NL

Virstanpylväs

Kvanttidelta NL

Toimintasuunnitelman vaiheet 1 ja 2

KYSYMYS 2

2026

Quantum Delta NL:n on saatettava päätökseen suunnitelmansa kaksi ensimmäistä vaihetta (lukuun ottamatta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavaa QCINININ-järjestelmää), jotka on toimitettu kansalliseen kasvurahastoon. Perustetaan esisiemenlaitos startup-yrityksiä varten, kehitetään Alankomaiden kvanttialan T & K-verkosto, myönnetään kvanttiteknologian alan tohtorinkoulutusapurahoja ja saatetaan päätökseen investoinnit Nanolabin puhdastilaan.

37

C2.1 I2–1

Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Kohde

Apurahojen myöntäminen

Numero

0

13

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Myönnetään 13 apurahaa väitöskirjatutkijoiden ja tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden palkkaamiseen tekoälyn alalla.

38

C2.1 I2–2

Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Kohde

ELSA AI -tutkimuslaboratoriot

Numero

0

4

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Toiminnassa on oltava vähintään neljä eettisten, oikeudellisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien (ELSA) tekoälytutkimuslaboratoriota, mikä osoitetaan toimintakertomuksissa.

39

C2.1 I2–3

Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Kohde

T & K-hankkeille maksetut avustukset

EUR

0

4 488 450

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Vähintään 4488450 euroa maksetaan hankkeille Newlife, A-IQ Ready, CLEVER ja EdgeAI. Muista unionin ohjelmista tai välineistä myönnettyjä määriä ei oteta huomioon tässä määrässä.

40

C2.1 I2–4

Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Kohde

Tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Numero

0

6

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Vähintään kuusi tekoälyn oppimisyhteisöä on perustettava yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien muodossa osana tekoälyn tarvetta.

41

C2.1 I3–1

Digitaalisen koulutuksen sysäys

Virstanpylväs

Alusta, jonka kautta oppilaat voivat tutustua luotuihin digitaalisiin oppimateriaaleihin ja digitaaliseen identiteettiratkaisuun

Luodaan alusta ja digitaalinen identiteettiratkaisu käytössä oleville opiskelijoille

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Luodaan alusta digitaalisen oppimateriaalin löytämistä, jakamista ja uudelleenkäyttöä varten ammatillista koulutusta, ammattikorkeakouluja ja tutkimusyliopistoja varten. Alustan on oltava saatavilla verkossa, ja sen on tarjottava pääsy digitaaliseen oppimateriaaliin.

MBO:n, HBO:n ja WO:n opiskelijoille tarkoitetun digitaalisen identiteettiratkaisun on oltava käytössä, ja sen on mahdollistettava opiskelijoiden tunnistaminen ja opiskelijoita koskevien tietojen vaihto oppilaitosten välillä.

42

C2.1 I3–2

Digitaalisen koulutuksen sysäys

Kohde

Perustetaan opetus- ja oppimiskeskuksia

Numero

0

20

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Edistymiskertomukset on toimitettava sen osoittamiseksi, että on perustettu 20 ammatillisen koulutuksen opetus- ja oppimiskeskusta (MBO), ammattikorkeakoulua (HBO) tai tutkimusyliopistoa (WO).

43

C2.1 I4–1

Digitaalisen infrastruktuurin logistiikka

Kohde

Perustietoinfrastruktuuri luotu

Prosenttiosuus

0

80

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2024

On luotava perustietoinfrastruktuuri, johon sisältyy vähintään 80 prosenttia seuraavista kahdesta keskeisestä täytäntöönpanovälineestä: Trust KIT and Logistics Event KIT (luottamus- ja logistiikkatapahtuma).

44a

C2.1 I4–2

Digitaalisen infrastruktuurin logistiikka

Virstanpylväs

Digitaalista valmiutta koskeva työpaketti ja elävät laboratoriot

Digitaalista valmiutta koskeva työpaketti luotu ja elävät laboratoriot liitetty verkkoon

KYSYMYS 2

2026

Alankomaiden logistiikka-alalle luodaan digitaalista valmiutta koskeva työpaketti. Perustietoinfrastruktuuriin on liitettävä vähintään neljä elävää laboratoriota.

46

C2.2 I1–1

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Virstanpylväs

ERTMS:n suunnittelututkimus Kijfhoek-Belgian rajalla saatu päätökseen

Rautatieliikenteen suunnittelu valmis

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Rautatieliikenteen suunnittelu saatetaan päätökseen osana Kijfhoekin ja Belgian rajan välistä rataosuutta koskevaa suunnittelututkimusta. Rautatieliikenteen suunnittelusta on käytävä ilmi, että tarvittavat liikenteenhallinnan mukautukset ovat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisia.

47

C2.2 I1–2

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Virstanpylväs

ERTMS:n suunnittelututkimus saatettu päätökseen Pohjois-Alankomaissa

Toiminnallinen integroitu järjestelmäsuunnittelu ja rautatieliikenteen suunnittelu valmiina

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Toiminnallinen integroitu järjestelmäsuunnittelu ja rautatieliikenteen suunnittelu saatetaan päätökseen osana Pohjois-Alankomaiden rataosuuksia koskevaa suunnittelututkimusta. Rautatieliikenteen suunnittelusta on käytävä ilmi, että tarvittavat liikenteenhallinnan mukautukset ovat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevien asiaankuuluvien säädösten ja määräysten mukaisia ja että niihin liittyvä toiminnallinen integroitu järjestelmäsuunnittelu on laadittu.

48

C2.2 I1–3

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Kohde

ERTMS-järjestelmässä toimivien GSM-rautatiemastojen lukumäärä

Numero

0

152

KYSYMYS 2

2026

152:n peruslähetin-vastaanotinaseman (GSM-rautatiemastojen) on pystyttävä toimimaan ERTMS-järjestelmän mukaisesti.

49

C2.2 I1–4

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Virstanpylväs

ERTMS:ään mukautetut logistiikkajärjestelmät

Tietotekniikkalogistiikkajärjestelmä voi vastaanottaa ja käsitellä ERTMS/CSS-tietoja

KYSYMYS 2

2026

Kolmannen osapuolen suorittamassa tarkastuksessa on vahvistettava, että tietotekniset logistiikkajärjestelmät voivat vastaanottaa ja käsitellä oikeita ERTMS-tietoja.

50

C2.2 I1–5 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Virstanpylväs

Keskusturvallisuusjärjestelmä

Keskusturvallisuusjärjestelmä on vaatimusten mukainen

KYSYMYS 2

2026

Keskusturvallisuusjärjestelmän (CSS) on oltava ProRailin vahvistamien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukainen.

51

C2.2 I2–1

Turvallinen, älykäs ja kestävä liikkuvuus

Kohde

Älykkäät liikenteenvalvontalaitteet

Numero

0

402

KYSYMYS 2

2026

Kansalliseen kaupunkidata-alustaan on liitettävä vähintään 402 älykästä liikenteenvalvontalaitetta (Intelligente Verkeersregelinstallaties).

53

C2.2 I2–3

Turvallinen, älykäs ja kestävä liikkuvuus

Kohde

Tulevaisuuden häiriönsietokykyisen liikkuvuuden digitaalinen infrastruktuuri (DITM)

EUR

0

29 700 000

KYSYMYS 2

2026

Innovaatiotuista sidotaan 29700000 euroa, ja kansallinen hallitus maksaa 90 prosenttia niistä valitulle yritysten yhteenliittymälle tulevan kestävän liikkuvuuden digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi.

54

C2.2 I2–4

Turvallinen, älykäs ja kestävä liikkuvuus

Kohde

Kansallisessa liikkuvuustietojen yhteyspisteessä saatavilla olevat tietoaineistot

Numero

0

20

KYSYMYS 2

2026

Verkossa on julkaistava vähintään 20 tietoaineistoa kansallisten liikkuvuustietojen yhteyspisteen alustalla.

55

C2.2 I3–1

Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)

Kohde

Asennettujen älykkäiden tienvarsiasemien lukumäärä

Numero

0

152

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

On asennettava vähintään 152 älykästä tienvarsiasemaa, jotka ovat fyysisesti sijoitettuja ja toiminnassa.

56

C2.2 I3–2

Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)

Kohde

Uusien älykkäiden tienvarsiasemien lopullinen määrä

Numero

152

394

KYSYMYS 2

2026

Vähintään 394 älykästä tienvarsi-asemaa on asennettava tai niiden on toimittava tulevaa asennusta varten.

58

C2.3 R1–1

Julkisen tiedon hallinta (Avoin hallitus -laki)

Virstanpylväs

Avointa hallintoa koskevan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

KYSYMYS 2

2022

Laki avoimesta hallinnosta tulee voimaan. Säädöksellä muun muassa laajennetaan avoimuusvaatimusten soveltamisalaa parlamenttiin, tuomarineuvostoon, ylimpään hallintotuomioistuimeen, yleiseen tarkastusvirastoon ja kansalliseen oikeusasiamieheen, sisällytetään näiden avoimuusvaatimusten soveltamisalaan kuuluvia laitoksia koskeva aktiivinen julkistamisvelvollisuus, lyhennetään tietopyyntöjen käsittelyaikaa ja perustetaan avoimuutta käsittelevä neuvoa-antava lautakunta. Säädöksellä varmistetaan, että julkisen sektorin tiedot ovat helposti kansalaisten, lehdistön ja tiedotusvälineiden, parlamentin jäsenten ja heidän henkilöstönsä saatavilla digitaalisesti. Velvollisuus ilmoittaa aktiivisesti tiettyjä tietoluokkia (avointa hallintoa koskevan lain 3 §:n 3 momentti) voi tulla voimaan vaiheittain kuninkaan asetuksella määriteltävinä ajankohtina.

59

C2.3 R1–2

Julkisen tiedon hallinta (Avoin hallitus -laki)

Virstanpylväs

Tiedonhallinnan parantamista koskevien päivitettyjen toimintasuunnitelmien julkaiseminen

Keskushallinnon organisaatioiden päivitetyn toimintasuunnitelman julkaiseminen

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Keskushallinnon organisaatioiden (12 ministeriötä, mukaan lukien niiden itsenäiset hallintoelimet ja virastot) on julkaistava päivitetyt toimintasuunnitelmat tietojärjestelmiensä digitaalisen saavutettavuuden parantamiseksi.

Ministeriöiden päivitetyissä toimintasuunnitelmissa käsitellään seuraavia kahdeksaa painopistettä:

1.Asiaankuuluvan oman hallintojärjestelmän perustaminen ministeriöiden, riippumattomien hallintoelinten ja virastojen tasolle.

2.Lähtötilanteen mittaus ministeriön tietojärjestelmässä.

3.Laatukehyksen tai vastaavien järjestelmä IV:n toimintojen toteuttaminen.

4.Parlamentin asiakirjojen täytäntöönpano ydinosastoissa.

5.Kansallisten osien yhteys avoimen hallinnon tietofoorumiin (PLOOI).

6.Keskushallinnon sähköpostin arkistointikäsikirjan täytäntöönpano.

7.Viestintäsovellusten toimintalinjan täytäntöönpano.

8.Verkkoarkistoinnin toteuttaminen asiaa koskevan puitesopimuksen mukaisesti.

60

C2.3 R1–3

Julkisen tiedon hallinta (Avoin hallitus -laki)

Virstanpylväs

Open Government Act -alusta

Esteetön alusta

KYSYMYS 2

2026

Open Government Act -alustan on oltava käytettävissä, ja sen on sisällettävä vähintään 330000 asiakirjaa, jotka kuuluvat vähintään neljään niistä 17 tietoluokasta, jotka luetellaan Open Government Act -lain 3 §:n 3 momentissa.

61

C2.3 I1–1

Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Virstanpylväs

Toteutetut kyberturvallisuustoimet

Toteutetut kyberturvallisuustoimet

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Puolustusministeriö toteuttaa seuraavat kyberturvallisuustoimet:

-Turvallisuusoperaatiokeskuksen puolustus- ja seurantavalmiuksien parantaminen;

-Tunnistus- ja pääsynhallintajärjestelmän parantaminen, jotta voidaan luoda turvallisempi ympäristö kolmansien osapuolten kanssa tehtävälle yhteistyölle;

-Matalan turvallisuusluokan ja korkean turvallisuusluokan tietojen vaihtoa koskevan ratkaisun täytäntöönpano; ja

-Datakeskuksiin pääsyn digitaalista valvontaa koskevan ratkaisun täytäntöönpano.

62

C2.3 I1–2

Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Virstanpylväs

Puolustusministeriön siviilihenkilöstö, joka työskentelee etänä suojatun verkon kautta

Puolustusministeriön siviilihenkilöstöllä on pääsy suojattuun verkkoon

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2024

Puolustusministeriön siviilihenkilöstöllä on oltava pääsy suojattuun etäverkkoon, mukaan lukien viestintävälineet (puhe, video ja chat); b) virtuaaliset lähityöpaikat; yhtenäiset yhteistyötilat; ja d) perussovellukset (mukaan lukien esitysten käsittely, laskentataulukot, yritysten internet ja painolaitokset).

63

C2.3 I1–3

Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Virstanpylväs

Uudenaikaistetut verkot ja siirtyminen uuteen tietotekniikkainfrastruktuuriin

Verkon nykyaikaistaminen ja siirtyminen uuteen tietotekniikkainfrastruktuuriin

KOLMAS VUOSINELJÄNNES

2025

Puolustusministeriön datakeskukseen toimitetaan uusia verkkolaitteita. Taustasovellus on siirrettävä uuteen datakeskusinfrastruktuuriin ja säilytysalustoihin.

64

C2.3 I1–4

Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Virstanpylväs

Puolustusministeriön siviilihenkilöstö, jolla on pääsy ylimääräisiin etätyötiloihin

Uudistettu yhteyskeskus, johon puolustusministeriön siviilihenkilöstöllä on pääsy

 

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Puolustusministeriön siviilihenkilöstöllä on oltava pääsy uudistettuun yhteyskeskukseen.

65

C2.3 I2–1

Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi

Virstanpylväs

Digitaalinen portaali rikosoikeudellisissa menettelyissä tapahtuvaa virallista viestintää varten toiminnassa

Digitaalinen portaali toiminnassa

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Digitaalisen viestinnän digitaalisen portaalin on oltava toiminnassa ja kansalaisten saatavilla, ja sen on tarjottava edellytykset rikosoikeudellisia menettelyjä koskevalle viralliselle viestinnälle uhrien, asianajajien ja rikoksentekijöiden kanssa (mukaan lukien ilmoitusten tekeminen) digitaalisesti.

66

C2.3 I2–2

Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi

Virstanpylväs

Toistuvien rikostapausten digitaalinen käsittely toiminnassa

Toistuvien rikostapausten digitaalinen käsittely toiminnassa

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

Kaikki toistuvaan rikollisuuteen (veel voorkomende criminaliteit, VVC) kuuluvat rikosasiat on voitava käsitellä digitaalisesti.

Poliisiraportit (prosessiverbaal) on laadittava digitaalisesti, ja rikosasioita koskevat päätökset on laadittava ja käsiteltävä digitaalisesti.

Video- ja äänimateriaalin muodossa olevat todisteet toistuvien rikosten luokkaan kuuluvista rikostapauksista on asetettava digitaalisesti poliisin, syyttäjänviraston ja oikeuslaitoksen saataville.

C.OSATEKIJÄ 3: ASUNTOMARKKINOIDEN PARANTAMINEN JA KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

Tällä Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella pyritään vastaamaan Alankomaiden asuntomarkkinoiden haasteisiin. Se koostuu viidestä uudistuksesta ja kolmesta investoinnista, joiden tarkoituksena on i) poistaa Alankomaiden verojärjestelmästä piirteitä, jotka suosivat tietyntyyppisiä asuinkiinteistöjä toisten kustannuksella, ii) nopeuttaa ja vapauttaa rakennustoimintaa Alankomaissa ja iii) parantaa sekä yksityisten että julkisten kiinteistöjen energiatehokkuutta perusparannustukien avulla. Tämän komponentin toimenpiteillä pyritään vähentämään eriarvoisuutta asuntomarkkinoilla poistamalla verotuksen vääristymiä ja lisäämällä (kohtuuhintaisten) asuntojen tarjontaa uuden asuntotarjonnan keskitetyn suunnittelun avulla, poistamalla rakentamisen suunnitteluprosessin pullonkauloja ja tarjoamalla julkisia investointeja asuinrakennushankkeiden käynnistämiseksi. Sen tavoitteena on myös tehdä sosiaalisesta vuokrasta tuloriippuvaisempi sallimalla suuremmat vuokrankorotukset suurituloisille vuokralaisille. Komponentin toiseen osaan tehtävillä investoinneilla pyritään parantamaan julkisten ja yksityisten rakennusten energiatehokkuutta, mukaan lukien toimet, kuten lämpöpumppujen ja aurinkokattiloiden asentaminen sekä asuntojen eristyksen parantaminen.

Komponentilla pyritään edistämään Alankomaille osoitettuja maakohtaisia suosituksia, erityisesti vähentämään kotitalouksien velanoton suosimista ja asuntomarkkinoiden vääristymiä muun muassa tukemalla yksityisen vuokra-asuntosektorin kehittämistä ja toteuttamalla toimia asuntotarjonnan lisäämiseksi (maakohtainen suositus 1 vuonna 2019, maakohtainen suositus 1 vuonna 2022) ja ”vähentämään yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista (...) parantamalla energiatehokkuutta erityisesti rakennuksissa” (maakohtainen suositus 4 vuonna 2022) sekä ”keskittämään investointeihin liittyvä talouspolitiikka energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeviin strategioihin (...)” (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

3.1.Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C3.1 R1: Vapaan hallussapidon arvon osuuden kasvu

Uudistuksella lisätään Alankomaiden verojärjestelmän vapaan hallussapidon arvoa (leegwaarderatio). Yksityisomistuksessa olevan omaisuuden nykyisessä verotuksessa oletetaan, että sellaisen kiinteistön, joka ei ole omassa käytössä, arviointiarvossa yliarvioidaan kiinteistön todellinen arvo. Näin ollen vuokrattavan kiinteistön arvoa korjataan vapaan omistuksen arvon suhteella, jolla otetaan tosiasiallisesti käyttöön veroalennus vuokrattavien kiinteistöjen omistajille. Suhdeluvun kasvattamisen tavoitteena on mukauttaa vuokra-asuntojen verotus vastaamaan paremmin niiden todellista taloudellista arvoa kiinteistönomistajille ja vähentää siten asuntomarkkinoiden vääristymiä.

Sellaisten vuokra-asuntojen osalta, joiden vuosivuokra on yli 5 prosenttia kyseisen kunnan (Waardering Onroerende Zaken (WOZ)) määrittämästä kiinteistön arviointiarvosta, ja lähipiirille vuokrattujen kiinteistöjen osalta suhdelukua korotetaan 100 prosenttiin, mikä käytännössä poistaa veroalennuksen. Sellaisten vuokrakiinteistöjen osalta, joiden vuosivuokra on enintään 5 prosenttia arviointiarvosta, suhdelukua on korotettava vähintään 25 prosenttiyksikköä verrattuna vuonna 2022 sovellettuun suhdelukuun. Vapaan omistuksen arvoa ei sovelleta vuokrakiinteistöihin, joilla on tilapäinen vuokrasopimus, mikä käytännössä poistaa veronalennuksen näissä tapauksissa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistus C3.1 R2: Asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittainen poistaminen

Uudistuksella poistetaan kahdessa vaiheessa verovapautus lahjoilta, joilla rahoitetaan nuorten asunnonhankintaa. Vuonna 2022 kaikilla 18–40-vuotiailla on oikeus kertaluontoiseen verovapautukseen enintään 106671 euron suuruisten lahjojen vastaanottamisesta, jos lahjoitettu määrä käytetään henkilön ensimmäisen (omistajan käyttämän) kodin hankintaan. Verovapautusta on alennettava 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen vähintään 70 prosenttia vuoden 2022 verovapautukseen verrattuna. Se kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2024. Uudistuksella pyritään vähentämään sekä vääristymiä että eriarvoisuutta asuntomarkkinoilla.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2024 mennessä.

Uudistus C3.1 R3: Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Uudistuksen tavoitteena on lisätä asuntotarjontaa. Uudistuksessa vahvistetaan kussakin maakunnassa rakennettavien tai muuhun käyttöön muunnettavien asuntojen määrä ja perustetaan seurantajärjestelmä.

Uudistus C3.1 R4: Vuokrien tuloriippuvuuden lisääminen

Uudistuksella korotetaan määrää, jolla keski- ja suurituloisten sosiaalisen asuntotuotannon vuokralaisten vuokria voidaan korottaa vuosittain. Uusi kuukausivuokran enimmäiskorotus on 50 euroa keskituloisille vuokralaisille ja 100 euroa korkean tulotason vuokralaisille 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen. Uudistuksella pyritään mukauttamaan vuokrat paremmin vuokralaisen tuloihin ja mahdollistamaan kohtuuhintaisten asuntojen kohdennetumpi tarjoaminen pienituloisille kotitalouksille sekä auttamaan asunto-osakeyhtiöitä lisäämään investointeja uusiin vuokra-asuntoihin.

Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.

Uudistus C3.1 R5: Asuntojen rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen

Uudistuksen tavoitteena on poistaa rakennusprosessien suunnittelu- ja lupamenettelyjen pullonkaulat Alankomaissa. Ensimmäisessä vaiheessa asiasta vastaava ministeriö laatii toimintasuunnitelman parlamentille osoitetun kirjeen muodossa. Toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä luettelo toimista, joilla nopeutetaan suunnittelu- ja lupamenettelyjä, ja aikataulu niiden täytäntöönpanolle. Toisessa vaiheessa toteutetaan huomattava määrä yksilöityjä toimia. Tähän on sisällyttävä vähintään seuraavat toimet: i) parannetaan kuntien ja rakennusyritysten tietämystä suunnittelumenettelyistä, ii) perustetaan asiantuntijaryhmä, joka voi auttaa kuntia ja asuntoyhtiöitä nopeuttamaan uusien asuntojen rakentamiseen tarvittavia menettelyjä, iii) perustetaan kansallinen ryhmä, joka voi auttaa kuntia poistamaan suunnittelumenettelyjen pullonkauloja, ja iv) otetaan käyttöön järjestelmä, jolla seurataan edistymistä menettelyjen nopeuttamisessa.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2024 mennessä.

Investointi C3.1 I1: Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen

Investoinnin tavoitteena on tarjota kunnille keinot toteuttaa tarvittavat investoinnit asuinrakennusten rakentamisen helpottamiseksi. Investointi koostuu kunnille tukijärjestelmien kautta myönnettävästä taloudellisesta tuesta.

Investointi C3.2 I1: Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukijärjestelmä

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja vähentää julkisten kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä. Investointi koostuu taloudellisesta tuesta peruskorjauksiin tai energiatehokkuustoimiin.

Investointi C3.2 I2: Investointituet kestävään energiaan ja energiansäästöön

Investoinnin tavoitteena on parantaa asuntojen energiatehokkuutta. Investointi koostuu tukien myöntämisestä kotitalouksille ja asunnonomistajien yhdistyksille energiansäästötoimia varten.

3.2.Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Q

Vuosi

67

C3.1 R1–1

Vapaan hallussapidon arvon osuuden kasvattaminen

Virstanpylväs

Vapaan hallussapidon arvon suhdetta nostavan lainsäädännön voimaantulo

Säädöksen säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Vapaan hallussapidon arvoa lisäävän lainsäädännön voimaantulo. Suhdeluku korotetaan 100 prosenttiin sellaisten vuokrakiinteistöjen osalta, joiden vuosivuokra on yli 5 prosenttia asianomaisen kunnan ( Waardering Onroerende Zaken (WOZ)) määrittämästä kiinteistön arviointiarvosta, ja lähipiirille vuokrattujen kiinteistöjen osalta. Sellaisten vuokrakiinteistöjen osalta, joiden vuosivuokra on enintään 5 prosenttia arviointiarvosta, suhdelukua on korotettava vähintään 25 prosenttiyksikköä verrattuna vuonna 2022 sovellettuun suhdelukuun. Vapaan omistuksen arvoa ei sovelleta tilapäisellä vuokrasopimuksella vuokrattuihin kiinteistöihin.

68

C3.1 R2–1

Asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittainen poistaminen

Virstanpylväs

Asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittaista poistamista koskevan lainsäädännön voimaantulo kahdessa vaiheessa

Säädöksen säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, johon sisältyy seuraavat kaksi vaihetta asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittaiseksi poistamiseksi:

(1)tammikuun 1. päivästä 2023 alkaen asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen enimmäismäärää alennetaan vähintään 70 prosenttia verrattuna vuoden 2022 verovapautuksen enimmäismäärään.

(2)verovapautuksen poistaminen 1 päivästä tammikuuta 2024.

69

C3.1 R3–1

Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Virstanpylväs

Kansallisen hallituksen ja maakuntien väliset sopimukset 900000 uuden asunnon rakentamisesta

Kansallisen hallituksen ja maakuntien välisten sopimusten allekirjoittaminen

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Kansallisen hallituksen ja maakuntien välisten sopimusten allekirjoittaminen uusien asuntojen määrästä, joka on määrä toteuttaa vuoteen 2030 mennessä, myös muutostöiden avulla. Sopimuksissa on vahvistettava rakennettavien uusien asuntojen lukumäärä provinssia kohti sekä niiden uusien asuntojen lukumäärä, joiden on oltava kohtuuhintaisia. Maakunnissa sijaitsevien uusien asuntojen yhteismäärän on oltava vähintään 900000 asuntoa, joista vähintään 600000 on oltava kohtuuhintaisia asuntoja.

Kohtuuhintaiset asunnot määritellään a) sosiaaliperusteisiksi vuokra-asunnoiksi, b) vuokra-asunnoiksi tiettyyn enimmäisvuokraan asti, joka on 1000 euroa kuukaudessa vuonna 2022, ja c) omistusasunnoiksi, joiden hinta on enintään sen asunnon enimmäisostohinta, jonka kiinnitys on taattu kansallisella kiinnitysvakuudella. Edellä b alakohdassa mainittua enimmäisvuokraa voidaan mukauttaa seuraavina vuosina, jos se on perusteltua politiikan ja talouden kehityksen, kuten hintojen tai tulojen kehityksen, vuoksi. Kaikki mukautukset, erityisesti ne, jotka menevät hinta- ja tulokehityksen indeksointia pidemmälle, on perusteltava asianmukaisesti.

70

C3.1 R3–2

Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Virstanpylväs

Maakuntien ja kuntien väliset sopimukset 900000 uuden asunnon rakentamisesta

Maakuntien ja kuntien välisten sopimusten allekirjoittaminen

KYSYMYS 2

2023

Maakuntien ja kuntien välisten sopimusten allekirjoittaminen kuntakohtaisesta uusien asuntojen määrästä, joka on tarkoitus toteuttaa 900000 uuden asunnon toteuttamiseksi kansallisesti, myös muutostöiden avulla, vuoteen 2030 mennessä, ja joista vähintään 600000 asunnon on oltava kohtuuhintaisia. Näissä sopimuksissa on oltava ainakin seuraavat osat:

(1)toteutettaville kuntakohtaisille asunnoille asetetut tavoitteet, joissa ilmoitetaan erikseen kohtuuhintaisten asuntojen määrä,

(2)määräys, jossa täsmennetään käytettävät valtion varat ja välineet, ja

(3)uusien asuntojen toteutusaikataulu.

Kohtuuhintaiset asunnot määritellään a) sosiaaliperusteisiksi vuokra-asunnoiksi, b) vuokra-asunnoiksi tiettyyn enimmäisvuokraan asti, joka on 1000 euroa kuukaudessa vuonna 2022, ja c) omistusasunnoiksi, joiden hinta on enintään sen asunnon enimmäisostohinta, jonka kiinnitys on taattu kansallisella kiinnitysvakuudella. Edellä b alakohdassa mainittua enimmäisvuokraa voidaan mukauttaa seuraavina vuosina, jos se on perusteltua politiikan ja talouden kehityksen, kuten hintojen tai tulojen kehityksen, vuoksi. Kaikki mukautukset, erityisesti ne, jotka menevät hinta- ja tulokehityksen indeksointia pidemmälle, on perusteltava asianmukaisesti.

71

C3.1 R3–3

Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Virstanpylväs

Kuntien kanssa tehtyjen sopimusten täytäntöönpanon seurantajärjestelmä otettu käyttöön

Seurantajärjestelmän käynnistäminen

KOLMAS VUOSINELJÄNNES

2023

On otettava käyttöön seurantajärjestelmä, jolla seurataan maakuntien ja kuntien välillä allekirjoitettujen sopimusten täytäntöönpanon edistymistä eli uusien asuntojen rakentamisen edistymistä.

72

C3.1 R3–4

Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Virstanpylväs

Laki, jossa säädetään valtion lisätoimista uusien asuntojen rakentamista tai muuntamista koskevien sopimusten täytäntöönpanemiseksi, tulee voimaan.

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

KYSYMYS 2

2026

Laki, jonka nojalla kansallinen hallitus voi puuttua hallinnollisiin tai oikeudellisiin toimiin, jos uusien asuntojen rakentamista tai muuntamista koskevien maakunta- tai aluekohtaisten sopimusten mukaisia velvoitteita rikotaan, tulee voimaan. Lakiin on sisällyttävä säännöksiä, joiden nojalla hallitus voi asettaa, saavuttaa ja panna täytäntöön uusien asuntojen rakentamista ja muuntamista koskevia tavoitteita.

73

C3.1 R4–1

Tuloriippuvuuden lisääminen vuokrasta

Virstanpylväs

Sosiaaliperusteisissa asunnoissa asuvien keski- ja suurituloisten vuokralaisten vuokrankorotuksen vuotuista enimmäismäärää korottavan lainsäädännön voimaantulo

Säädöksen säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla nostetaan sosiaaliperusteisten asuntojen kuukausivuokran sallittu vuotuinen enimmäiskorotus 50 euroon keskituloisten vuokralaisten osalta ja 100 euroon korkean tulotason vuokralaisten osalta 1. tammikuuta 2022 alkaen.

Keskituloisilla vuokralaisilla tarkoitetaan vuokralaisia, joiden vuositulot ovat 47948–56527 euroa (yhden hengen kotitaloudet) tai 55486–75369 euroa (usean hengen kotitaloudet) (vuoden 2022 hintataso). Suurituloisilla vuokralaisilla tarkoitetaan vuokralaisia, joiden vuositulot ylittävät näiden marginaalien ylärajan.

74

C3.1 R5–1

Asuntojen rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen

Virstanpylväs

Kirje parlamentille suunnitteluprosessin pullonkauloista ja mahdollisista julkaistuista ratkaisuista

Parlamentille osoitetun kirjeen julkaiseminen

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Sisäasiain- ja kuningaskunnan sisäisten suhteiden ministeriön parlamentille lähettämän kirjeen julkaiseminen; kirjeessä yksilöidään toimia sellaisten pullonkaulojen poistamiseksi, jotka viivästyttävät suunnitteluprosessia, lupien myöntämistä ja asuinrakennushankkeisiin liittyviä oikeudellisia menettelyjä, tarvittaessa myös muuttamalla lainsäädäntöä; ja aikataulu, joka sisältää konkreettiset toimet toimien toteuttamiseksi.

75

C3.1 R5–2

Asuntojen rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen

Virstanpylväs

Toimet asuntohankkeiden suunnitteluprosessin nopeuttamiseksi

Parlamentille osoitetussa kirjeessä yksilöityjen merkittävien toimien toteuttaminen

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Parlamentille osoitetussa kirjeessä välitavoitteen 74 osalta yksilöityjä merkittäviä toimia toteutetaan asuinrakennushankkeiden suunnitteluprosessin nopeuttamiseksi. Tähän on sisällyttävä vähintään seuraavat toimet: i) parannetaan kuntien ja rakennusyritysten tietämystä suunnittelumenettelyistä, ii) perustetaan asiantuntijaryhmä, joka voi auttaa kuntia ja asuntoyhtiöitä nopeuttamaan uusien asuntojen rakentamiseen tarvittavia menettelyjä, iii) perustetaan kansallinen ryhmä, joka voi auttaa kuntia poistamaan suunnittelumenettelyjen pullonkauloja, ja iv) otetaan käyttöön järjestelmä, jolla seurataan menettelyjen nopeuttamisen edistymistä.

77

C3.1 I1–2

Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen

Kohde

Rakennustyöt (1 jakso)

Numero

0

10 000

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2024

Tukijärjestelmän kautta kunnille myönnettävä taloudellinen tuki on hyväksyttävä. Aloitetaan 10000 asunnon rakentaminen. Tämän tavoitteen mukaisten asuinrakennushankkeiden alkamisella tarkoitetaan asuinrakennusten perustusten rakennustöiden alkamista.

79

C3.1 I1–4

Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen

Kohde

Rakennustyöt (2 jakso)

Numero

10 000

40 000

KYSYMYS 2

2026

Kunnille tukijärjestelmien kautta myönnettävä taloudellinen tuki on hyväksyttävä. Lisäksi on aloitettava 30000 asunnon rakentaminen. Asuinrakennushankkeiden aloittaminen tämän tavoitteen yhteydessä määritellään töiden alkamiseksi 1) asuinrakennusten perustuksissa, 2) muiden kuin asuinrakennusten muuntamiseksi asuinrakennuksiksi tai 3) olemassa olevien asuinrakennusten laajentamiseksi.

80

C3.1 I1–5

Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen

Virstanpylväs

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet

Julkaistu raportti ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista toimista, jotka täyttävät asiaankuuluvien sopimusten asettamat vähimmäisvaatimukset hyväksyttyjen tukihakemusten mukaisesti

KYSYMYS 2

2026

Kansallinen hallitus julkaisee raportin. Kertomuksessa on esitettävä laadullista näyttöä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista toimista, jotka täyttävät asiaankuuluvien kovenanttien asettamat vähimmäisvaatimukset hyväksyttyjen tukihakemusten mukaisesti. Kovenanttien on oltava maakuntien, kuntien ja muiden asuin- ja liikerakennusprosessin sidosryhmien välisiä sopimuksia, joissa sidosryhmät sitoutuvat yksityisellä ja julkisella maaperällä tapahtuvaa ilmastonmuutokseen sopeutuvaa rakentamista koskeviin vähimmäisvaatimuksiin, jotka koskevat suojelua kuumuudelta, kuivuudelta, hulevesi-, joki- ja rannikkotulvilta sekä luonnon osallistavuutta.

81

C3.2 I1–1

Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukijärjestelmä

Virstanpylväs

Perusparannustukijärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen voimaantulo

Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

KYSYMYS 2

2022

Asetus peruskorjaustukijärjestelmän perustamisesta tulee voimaan. Tukijärjestelmästä myönnetään tukia julkisten kiinteistöjen, kuten paikallishallinnon rakennusten tai koulutus- ja terveydenhuoltolaitosten rakennusten, omistajille rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

82

C3.2 I1–2

Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukijärjestelmä

Kohde

Järjestelmästä tuettujen hyväksyttyjen peruskorjaus- ja energiatehokkuustoimien vuotuisten hiilidioksidipäästöjen vähennysten summa (tonnia)

CO2- päästövähennykset kilotonneina vuodessa

0

89.2

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2025

Tukijärjestelmän puitteissa hyväksytyt energiatehokkuustoimet vähentävät hiilidioksidipäästöjä yhteensä 89,2 kilotonnia vuodessa ennakkoarvioinnin mukaisesti.

83

C3.2 I2–1

Investointituet kestävään energiaan ja energiansäästöön

Kohde

Investointituki kestävään energiaan ja kotitalouksien energiansäästöön (ISDE)

Tuettujen tukitoimien lukumäärä

605 320

820 634

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2026

Lisäksi on saatettava päätökseen vähintään 215314 kestävän energian ja energiansäästön (esimerkiksi aurinkokattilat, eristys, lämpöpumput) investointitukeen kuuluvaa tukitoimea, kuten maksupäätös osoittaa. Toimilla on saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin primäärienergian kysynnän vähennys, mikä osoitetaan Alankomaiden yritysviraston (RVO) julkaisemassa raportissa, jossa simuloidaan energiansäästöjä vakiintuneen ja objektiivisen menetelmän perusteella. Vaatimuksella, jonka mukaan primäärienergian kysyntää on vähennettävä keskimäärin vähintään 30 prosenttia, on viitattava erityisesti tavoitteiden 83 ja 128 mukaisesti tuettujen tukitoimien kokonaismäärään.

83a

C3.2 I2–2

Investointituet kestävään energiaan ja energiansäästöön

Kohde

Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön asunnonomistajien yhdistyksille (SVVE)

EUR

0

40 000 000

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Vähintään 40000000 euroa maksetaan asunnonomistajien yhdistyksille investointitukena kestävään energiaan ja energiansäästöön asunnonomistajien yhdistyksille (SVVE).

D.KOMPONENTTI 4 S TYÖMARKKINOIDEN, ELÄKKEIDEN JA TULEVAISUUTEEN SUUNTAUTUVAN KOULUTUKSEN VAHVISTAMINEN

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin, joka koostuu neljästä uudistuksesta ja kuudesta investoinnista, tavoitteena on i) valmistella työmarkkinoita ja eläkejärjestelmää nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ja ii) torjua pandemiasta johtuvaa oppimisvajetta ja samalla edistää digitaalista innovointia koulutuksessa. Tähän komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä pyritään vähentämään työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä eroja ja puuttumaan näennäiseen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen sekä investoimaan työvoiman kestävään työllistettävyyteen täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien avulla. Lisäksi eläkejärjestelmän toista pilaria on tarkoitus uudistaa niin, että se mukautuu paremmin muuttuviin työmarkkinoihin ja parantaa samalla sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja häiriönsietokykyä. Koulutuksen alalla suunnitellaan toimenpiteitä, joilla torjutaan koulujen sulkemisesta covid-19-pandemian aikana aiheutunutta koulutusmenetystä. Komponenttiin sisältyy myös investointi digitaalisen innovoinnin edistämiseksi koulutuksessa.

Komponentilla pyritään edistämään Alankomaille osoitettuja maakohtaisia suosituksia erityisesti sen varmistamiseksi, että eläkejärjestelmän toinen pilari on avoimempi, sukupolvien välillä oikeudenmukaisempi ja kestävämpi häiriöiden varalta (maakohtainen suositus 1 vuonna 2019 ja maakohtainen suositus 1 vuonna 2022), vähentämään sellaisten itsenäisten ammatinharjoittajien kannustimia, joilla ei ole työntekijöitä, samalla kun edistetään riittävää sosiaalista suojelua itsenäisille ammatinharjoittajille ja torjutaan näennäistä itsenäistä ammatinharjoittamista, sekä lieventämään covid-19-kriisin työllisyysvaikutuksia (ja sosiaalisia vaikutuksia) ja vahvistamaan erityisesti työmarkkinoiden laitamilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osaamista (maakohtainen suositus 2 vuonna 2019, maakohtainen suositus 2 vuonna 2020 ja maakohtainen suositus 3 vuonna 2022).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

4.1.Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C4.1 R1: Pienennetään itsenäisten ammatinharjoittajien vähennystä

Uudistuksen tavoitteena on vähentää työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien erilaista verokohtelua. Enimmäismäärää, jonka itsenäiset ammatinharjoittajat voivat vähentää veroistaan, alennetaan asteittain 6310 eurosta vuonna 2022 enintään 3710 euroon vuonna 2026. Vähennyskelpoisen enimmäismäärän on saavutettava rakenteellinen taso, joka on enintään 1200 euroa vuonna 2030.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistus C4.1 R2: Varmuuden lisääminen joustavia työjärjestelyjä tekeville työntekijöille

Uudistuksen tavoitteena on lisätä joustotyöntekijöiden varmuutta. Uudistus koostuu 1) joustotyöntekijöiden suurempaa varmuutta koskevan lain julkaisemisesta ja 2) kuninkaallisesta asetuksesta, jossa säädetään, että laki tulee voimaan siltä osin kuin siinä edellytetään vuokratyöntekijöiltä samanlaisia työehtoja kuin vuokraavan yrityksen palveluksessa olevilta työntekijöiltä.

Uudistus C4.1 R3: Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus

Uudistuksen tavoitteena on tehdä Alankomaiden eläkejärjestelmän toisesta pilarista avoimempi, oikeudenmukaisempi, häiriönsietokykyisempi ja paremmin muuttuviin työmarkkinoihin soveltuva. Uudistus koostuu eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistamista koskevan lain voimaantulosta ja valvojan hyväksynnästä sille, että vähintään 66 prosenttia toisen pilarin eläkejärjestelmän vakuutuksenottajista siirtää eläkevaransa uuteen eläkejärjestelmään.

Uudistus C4.1 R4: Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjunta

Uudistuksen tavoitteena on vähentää näennäistä itsenäistä ammatinharjoittamista. Uudistus koostuu seuraavista osista:

a)parlamentille osoitettu kirje, jossa kuvataan suunniteltuja toimia näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen vähentämiseksi;

b)työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lain täytäntöönpanoa koskevan moratorion poistaminen;

c)lain, jolla otetaan käyttöön työsopimusta koskeva oikeudellinen olettama, ja kuninkaan asetuksen, jossa säädetään sen voimaantulosta, julkaiseminen; ja

d)työsuhteen määritelmää koskevan täytäntöönpanokehyksen julkaiseminen.

Uudistus C4.1 R5: Vanhuuseläkerahaston lakkauttaminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien erilaista verokohtelua. Uudistuksessa poistetaan vanhuuseläkevaraus.

Investointi C4.1 I1: Alankomaat jatkaa oppimista

Investoinnin tavoitteena on tukea henkilöiden työmarkkina-asemaa ja työllistettävyyttä Alankomaiden työmarkkinoilla. Investointi koostuu yksityishenkilöille annettavasta ammatillisen kehityksen neuvonnasta, yksityishenkilöiden taitojen kehittämistä tukevista toimista, räätälöityjen alakohtaisten väylien luomisesta ja tukijärjestelmien sosioekonomisten vaikutusten arvioinnista.

Investointi C4.1 I3: Työttömien täydennys- ja uudelleenkoulutusbudjetti

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä sellaisten henkilöiden uudelleentyöllistymistä, jotka saavat tilapäisiä työttömyysetuuksia ja joiden työmarkkina-asema on heikko. Investointi koostuu taloudellisesta tuesta koulutusohjelmille, jotka koskevat kohderyhmään kuuluvien henkilöiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta.

Investointi C4.2 I1: Kansallisen koulutuslaboratorion tekoäly

Tämän investoinnin tavoitteena on asettaa saataville skaalautuvia tekoälyratkaisuja perus- ja/tai keskiasteen koulutuksen oppimisprosessia varten. Investointi koostuu perus- ja/tai keskiasteen koulutuksen digitaalisista innovointihankkeista.

Investointi C4.2 I2: Tuki uusille tulokkaille oppimisvajeiden ehkäisemiseksi

Tämän investoinnin tavoitteena on estää uusien tulokkaiden oppimisvajeet, jotka johtuvat covid-19-pandemiasta, kuten koulujen sulkemisesta. Alemman ja ylemmän perusasteen oppilaitokset saavat rahoitusta, jonka avulla ne voivat tukea Alankomaissa alle kaksi vuotta asuneita maahanmuuttajataustaisia ylemmän perusasteen ja keskiasteen oppilaita tai Alankomaissa alle neljä vuotta asuneita maahanmuuttajataustaisia alemman perusasteen oppilaita.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

Investointi C4.2 I3: Tuki toisen asteen koulutuksen viimeisen vuoden oppilaille

Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota toisen asteen oppilaille lisätukea heidän viimeisenä vuonnaan covid-19-pandemiasta johtuvan oppimisvajeen, kuten koulujen sulkemisesta johtuvan oppimisvajeen, lieventämiseksi. Investointi koostuu opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriön perustamasta verkkoalustasta, joka sisältää oppimateriaaleja, joilla tuetaan oppilaita toisen asteen koulutuksen loppukokeen suorittamisessa, sekä lisärahoituksesta toisen asteen oppilaitosten lautakunnille, jotta koulut voivat tarjota oppilaille lisätukea toisen asteen koulutuksen viimeisenä vuonna. Koululautakunnat, joissa on muita heikommassa asemassa olevia oppilaita, saavat taloudellista lisätukea.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2022.

Investointi C4.2 I4: Kannettavat tietokoneet ja tabletit verkko- ja hybridikoulutukseen oppimisvajeen torjumiseksi ja lieventämiseksi 

Investoinnilla pyritään tukemaan kouluja hybridi- ja verkko-opetuksen järjestämisessä, jotta voidaan torjua ja lieventää covid-19-pandemiasta johtuvia oppimisvajeita, kuten koulujen sulkemisista johtuvia oppimisvajeita. Investoinnit koostuvat 75000 laitteen (kannettavan tietokoneen ja tabletin) tarjoamisesta valituille kouluille verkko- ja hybridiopetuksen helpottamiseksi alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen sekä ammatillisen keskiasteen koulutuksen opiskelijoille.

Investoinnin toteuttaminen oli määrä saada päätökseen 31. joulukuuta 2021 mennessä.

4.2.Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Q

Vuosi

84

C4.1 R1–1

Pienennetään itsenäisten ammatinharjoittajien vähennystä

Virstanpylväs

Itsenäisten ammatinharjoittajien verovähennyksen alentamista koskevan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Laki itsenäisten ammatinharjoittajien vuotuisen verovähennyksen alentamisesta 6310 eurosta vuonna 2022 enintään 5660 euroon vuonna 2023, enintään 5010 euroon vuonna 2024, enintään 4360 euroon vuonna 2025 ja enintään 3710 euroon vuonna 2026 tulee voimaan. Lailla vähennetään työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien erilaista verokohtelua.

85

C4.1 R2–1

Varmuuden lisääminen joustavia työjärjestelyjä tekeville työntekijöille

Virstanpylväs

Vuokratyöntekijöitä koskevien vastaavien työehtojen voimaantulo verrattuna työntekijöitä vuokraavan yrityksen palveluksessa oleviin työntekijöihin

Julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja kuninkaallisen asetuksen säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

KYSYMYS 2

2026

Joustotyöntekijöiden varmuuden lisäämistä koskevan lain julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kuninkaallisessa asetuksessa säädetään, että lain osa, joka edellyttää vuokratyöntekijöiltä vastaavia työehtoja kuin vuokraavan yrityksen palveluksessa olevilta työntekijöiltä, tulee voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026.

87

C4.1 R3–1

Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus

Virstanpylväs

Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistamista koskevan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Eläkejärjestelmän toista pilaria uudistavan lain voimaantulo. Lailla lakkautetaan järjestelmällinen uudelleenjako eri ikäryhmien välillä (doorsneesystematiek), vahvistetaan iän mukaan riippumaton eläkemaksu, jossa eläkeoikeuksien karttuminen vastaa eläkemaksun karttumista, ja vahvistetaan säännöt uusille eläkesopimuksille, jotka perustuvat eläkkeen karttumiseen pääoman perusteella.

Lakia sovelletaan välittömästi lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin eläkesopimuksiin. Laissa voidaan säätää olemassa olevia eläkesopimuksia koskevasta kohtuullisesta siirtymäajasta, jonka aikana voimassa olevia eläkesopimuksia muutetaan ja olemassa oleviin eläkesopimuksiin perustuvat eläkevarat siirretään uuteen järjestelmään. Eläkesopimukset, joissa maksut ovat progressiivisia, voidaan vapauttaa uudesta laista.

88

C4.1 R3–2

Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus

Virstanpylväs

Uuteen eläkejärjestelmään siirtymistä koskevat suunnitelmat viimeistelty ja julkaistu

Siirtymäsuunnitelmien julkaiseminen eläkerahastojen verkkosivustoilla

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2025

Eläkerahastojen on julkaistava hallinnoimiaan eläkesopimuksia koskevat lopulliset siirtymäsuunnitelmat verkkosivustoillaan. Näissä suunnitelmissa on täsmennettävä työnantajien ja työntekijöiden edustajien (eli työmarkkinaosapuolten) välinen sopimus uusien eläkesopimusten ehdoista ja eläkevarojen siirtämisestä uuteen eläkejärjestelmään.

89a

C4.1 R3–3

Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus

Kohde

Valvojan raportointi vakuutuksenottajien eläkevarojen siirrosta uuteen eläkejärjestelmään

Vakuutuksenottajien prosenttiosuus

0

66 %

KYSYMYS 2

2026

Valvojan raportointi, jossa vahvistetaan, että vähintään 66 prosenttia toisen pilarin eläkejärjestelmän vakuutuksenottajista siirtää eläkevaransa viimeistään 1. tammikuuta 2027.

90

C4.1 R4–1

Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjuminen

Virstanpylväs

Parlamentille esitetty toimintasuunnitelma näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen vähentämiseksi

Parlamentille osoitettu kirje, jossa esitetään toimintasuunnitelma yksityiskohtaisesti

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Alankomaiden hallitus lähettää parlamentille kirjeen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti suunnitellut toimet näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen vähentämiseksi. Siinä on kuvattava a) toimet, jotka on toteutettava työsuhteiden arviointia koskevan lain täytäntöönpanon keskeyttämisen poistamiseksi, b) toimet, joilla tehostetaan kyseisen lain julkista täytäntöönpanoa ja lisätään asiaankuuluvien täytäntöönpanovirastojen valmiuksia, ja c) ennaltaehkäisevät toimet näennäisesti itsenäistä ammatinharjoittamista vastaan.

91

C4.1 R4–2

Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjuminen

Virstanpylväs

Sellaisen lain voimaantulo, jolla otetaan käyttöön työsopimusta koskeva oikeudellinen olettama

Lain julkaiseminen virallisessa lehdessä ja kuninkaallinen säännös sen voimaantulosta

KYSYMYS 2

2026

Sen lain julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jolla otetaan käyttöön oikeusolettama enintään tuntipalkkaisesta työsopimuksesta. Kuninkaan asetuksessa säädetään, että laki tulee voimaan viimeistään 31.12.2026.

91a

C4.1 R4–3

Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjuminen

Virstanpylväs

Työsuhteen määritelmää koskevan täytäntöönpanokehyksen julkaiseminen

Veroviranomaiset julkaisevat täytäntöönpanokehyksen

KYSYMYS 2

2026

Veroviranomaiset julkaisevat täytäntöönpanokehyksen tämän määritelmän täytäntöönpanon selventämiseksi. Sosiaali- ja työministerin parlamentille lähettämä kirje, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten veroviranomaiset ovat edistyneet tämän määritelmän täytäntöönpanossa.

92

C4.1 R4–3

Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjuminen

Virstanpylväs

Työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lain täytäntöönpanoa koskeva moratorio on poistettu

Kirje parlamentille täytäntöönpanon lykkäämisestä luopumisesta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2025

Kumotaan työsuhteiden arviointia koskevan lain (Wet deregulering beoordeling arbeidsrelaties) täytäntöönpanon lykkääminen.

92a

C4.1 R5–1

Vanhuuseläkerahaston lakkauttaminen

Virstanpylväs

Vanhuuseläkkeen lakkauttamista koskevan lain voimaantulo.

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

KYSYMYS 2

2026

Vanhuuseläkkeen lakkauttamista koskevan lain voimaantulo.

93

C4.1 I1–1

Alankomaat jatkaa oppimista

Kohde

Uraneuvontaa yksityishenkilöiden tueksi

Uraneuvontaa saavien henkilöiden lukumäärä

0

68 705

KOLMAS VUOSINELJÄNNES

2020

68705 henkilöä saa ammattitaitoisen uraneuvojan tarjoamaa ammatillista kehitysneuvontaa uransa uudelleensuuntaamiseksi.

94

C4.1 I1–2

Alankomaat jatkaa oppimista

Kohde

Taitokoulutus yksilöiden tukemiseksi

Taitokoulutusta saavien henkilöiden lukumäärä

0

119 000

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

119000 henkilöä osallistuu ilmaisiin koulutus- ja oppimistoimiin taitojen kehittämisen tukemiseksi.

95

C4.1 I1–3

Alankomaat jatkaa oppimista

Kohde

Räätälöityjä alakohtaisia väyliä työelämään siirtymisen tukemiseksi

Luotujen räätälöityjen väylien määrä

0

21

KYSYMYS 2

2023

Luodaan 21 räätälöityä alakohtaista väylää. Näiden väylien on sisällettävä vähintään yksi seuraavista osatekijöistä: uraneuvonta (jossa keskitytään nykyiseen työhön, taitoihin ja urapolkuun), uraohjaus (jossa keskitytään uramuutoksiin ja/tai uusiin taitoihin ja työpaikkoihin), osaamiskoulutus ja hankitun osaamisen tunnustaminen.

96

C4.1 I1–4

Alankomaat jatkaa oppimista

Virstanpylväs

”Alankomaat jatkaa oppimista” -osioon kuuluvien tukijärjestelmien sosioekonomisten vaikutusten riippumaton arviointi

Riippumaton arviointi suoritettu ja raportti julkaistu

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2024

”Alankomaat jatkaa oppimista” -osioon kuuluvien tukijärjestelmien sosioekonomisista vaikutuksista tehdään riippumaton arviointi. Arviointikertomus sisältää tietoja mahdollisista tavoista parantaa järjestelmien suunnittelun ja täytäntöönpanon perustana olevia toimintapoliittisia prosesseja. Arviointikertomuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tukijärjestelmien vaikutukseen muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, myös niihin, joilla on enintään ammatillinen koulutus. Kertomukseen on sisällyttävä toimintapoliittisia tietoja tukijärjestelmien sosioekonomisista ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Arviointikertomus julkaistaan verkossa.

97 a

C4.1 I3–1

Työttömien täydennys- ja uudelleenkoulutusbudjetti

Virstanpylväs

Talousarviolain voimaantulo

Rahoituskehyksestä annetun lain säännös

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

Sellaisen talousarviolain voimaantulo, jossa säädetään rahoituskehyksestä, jonka kautta asetetaan saataville rakenteellinen talousarvio sellaisten henkilöiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta varten, jotka saavat tilapäisiä työttömyysetuuksia ja joiden työmarkkina-asema on heikko.

98 a

C4.1 I3–2

Työttömien täydennys- ja uudelleenkoulutusbudjetti

Virstanpylväs

Työttömien täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevat koulutusohjelmat

Koulutusohjelmia koskevien vuosikertomusten julkaiseminen

KYSYMYS 2

2026

UWV:n (Alankomaiden työntekijöiden vakuutuslaitos) julkaisemat vuosikertomukset, joista käy ilmi, että tämän toimenpiteen nojalla on myönnetty vähintään 8000 koulutusohjelmaa (toegekende).

101

C4.2 I1–1

Kansallisen koulutuslaboratorion tekoäly

Kohde

Valitut hankkeet, joilla edistetään digitaalisia koulutusratkaisuja

Hankkeiden lukumäärä

0

20

KYSYMYS 2

2024

Kansallisen tekoälyalan koulutuslaboratorion johtokunta valitsee vähintään 20 digitaalisen innovoinnin hanketta perus- ja/tai keskiasteen koulutusta varten.

102

C4.2 I1–2

Kansallisen koulutuslaboratorion tekoäly

Kohde

Tuotteet, jotka ovat saavuttaneet teknologisen valmiuden tason

Tuotteiden lukumäärä

0

12

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Valittujen hankkeiden tuloksena on oltava kaksi tuotetta, jotka ovat saavuttaneet teknologisen valmiuden tason 6, ja kymmenen tuotetta, jotka ovat saavuttaneet vähintään teknologisen valmiuden tason 4, kuten tekniset raportit osoittavat.

104

C4.2 I2–1

Tuki uusille tulokkaille oppimisvajeiden ehkäisemiseksi

Kohde

Perus- ja keskiasteen koulujen koululautakuntien tukeminen lisätuen tarjoamiseksi uusille tulokkaille

Niiden alemman ja ylemmän perusasteen koulujen lukumäärä, jotka saavat rahoitusta koulujensa kautta

0

2 198

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

Vähintään 1800 alemman perusasteen koulun ja 398 ylemmän perusasteen koulun koululautat saavat rahoitusta, jonka avulla ne voivat tarjota tukea uusille tulokkaille covid-19-pandemiasta johtuvien oppimisvajeiden ehkäisemiseksi.

105

C4.2 I3–1

Tuki toisen asteen koulutuksen viimeisen vuoden oppilaille

Virstanpylväs

Verkkoalustan käynnistäminen oppilaiden tukemiseksi keskiasteen koulutuksen viimeisenä vuonna

Verkkoalustan käynnistäminen

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2021

Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö perustaa verkkoalustan, jolla tuetaan lukion viimeisen vuoden oppilaita loppukokeen suorittamisessa. Alusta sisältää verkkoseminaareja, toimeksiantoja ja opetusvideoita koeaiheista.

106

C4.2 I3–2

Tuki toisen asteen koulutuksen viimeisen vuoden oppilaille

Kohde

Tuki koululautakunnille lisätuen antamiseksi oppilaille toisen asteen koulutuksen viimeisenä vuonna

Rahoitusta saavien koululautakuntien lukumäärä

0

300

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Vähintään 300 koululautakunnalle on annettava rahoitusta, jonka avulla ne voivat tukea oppilaita keskiasteen koulutuksen viimeisenä vuonna covid-19-pandemiasta johtuvan oppimisvajeen lieventämiseksi. Koululautakunnat, joissa on muita heikommassa asemassa olevia oppilaita, saavat taloudellista lisätukea.

107

C4.2 I4–1

Kannettavat tietokoneet ja tabletit verkko- ja hybridikoulutukseen oppimisvajeen torjumiseksi ja lieventämiseksi

Kohde

Tarjottujen digitaalisten laitteiden lukumäärä

Digitaalisten laitteiden lukumäärä

0

75 000

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2021

Kouluille on tarjottava 75000 digitaalista laitetta, joilla tuetaan alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden verkko- ja hybridikoulutusta.

E.KOMPONENTTI 5 S JULKISEN TERVEYDENHUOLLON JA PANDEMIAVALMIUDEN VAHVISTAMINEN

Tässä Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentissa keskitytään vahvistamaan julkista terveydenhuoltoalaa ja Alankomaiden terveydenhuoltojärjestelmän pandemiavalmiutta. Siihen sisältyy neljä investointia terveydenhuoltoalan henkilöstöpulan vähentämiseksi terveyskriisin aikana ja tehohoitokapasiteetin lisäämiseksi. Lisäksi komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä pyritään mahdollistamaan etäterveydenhuolto sähköisten palvelujen avulla ja vahvistamaan terveydenhuoltolaitosten välistä tiedonvaihtoa.

Komponentilla pyritään edistämään Alankomaille osoitettuja maakohtaisia suosituksia ja erityisesti toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi muun muassa puuttumalla terveydenhuollon työntekijäpulaan terveyskriisin aikana ja tehostamalla asiaankuuluvien sähköisen terveydenhuollon välineiden käyttöönottoa (maakohtainen suositus 1 vuonna 2020).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

5.1.Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi C5.1 I1: Tilapäiset lisähenkilöstöresurssit kriisiaikoina annettavaa hoitoa varten

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa henkilöstöresurssit kriisiaikoina. Investointi koostuu koulutuksen tarjoamisesta ja työpaikkakoulutuksesta sekä kansallisen terveydenhuoltoreservin perustamisesta entisille terveydenhuollon ammattilaisille.

Investointi C5.1 I2: Tehohoidon laajentaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä sairaaloiden valmiuksia hoitaa erityisesti covid-19-potilaita. Investoinnilla pyritään parantamaan sairaaloiden henkilöresursseja ja infrastruktuuria, jotta ne voivat hoitaa covid-19-potilaita covid-19-kriisin aikana ja sen jälkeen. Sairaalat voivat ylläpitää tai poistaa laitoksia (lähinnä sairaaloiden kunnostustöitä, joiden tarkoituksena on laajentaa tehohoitoyksiköitä), jotka lisäsivät tehohoitoyksiköiden kapasiteettia covid-19-pandemian aikana tukijärjestelmän voimassaolon päättymisen jälkeen. Sairaalat voivat lähettää tai rekrytoida koulutettua henkilöstöä säännöllisesti auttaakseen vähentämään työvoimapulaa tällä alalla.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea

a)51 sairaalaa mukauttaa laitoksia kiinteiden ja joustavien tehohoitopaikkojen määrän lisäämiseksi; ja

b)67 sairaalaa kouluttaa henkilöstöään tehohoito- ja kliinisten hoitoyksiköiden kapasiteetin lisäämiseksi.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

Investointi C5.1 I3: COVID-19-PANDEMIA

Tämän investoinnin (Sähköisen terveydenhuollon edistäminen kotona – Sähköisen terveydenhuollon edistäminen – Thuis, SET) tavoitteena on tukea kotona asuvien henkilöiden, erityisesti ikääntyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, hoitoa. Näille kahdelle haavoittuvassa asemassa olevalle ihmisryhmälle on tarjottava lisähoitoa ja -tukea sähköisen terveydenhuollon ratkaisujen avulla covid-19-pandemian aikana.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea avustuksina erilaisten sähköisen terveydenhuollon sovellusten (videoyhteyden kautta tarjottava verkkoterveydenhuolto, diagnoosi sovelluksen kautta ja lääkkeiden jakelulaitteet) käyttöön yleissairaanhoidon, kaukohoidon, mielenterveyspalvelujen ja sosiaaliavustusten tarjoajien toimesta.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2022.

Investointi C5.1 I4: Terveydenhuollon tutkimusinfrastruktuuri (HRI)

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää innovointia biotieteiden ja terveydenhuollon aloilla standardoimalla ja yhdistämällä tietoja terveysalan tutkimusinfrastruktuurien yhteenliittymän (Health Research Infrastructures, RI) kesken. Investoinnin tavoitteena on kehittää yhdennetty kansallinen terveystietoinfrastruktuuri, poistaa sosiaaliset ja organisatoriset esteet julkisten ja yksityisten sidosryhmien välisellä sopimuksella ja luoda keskitetty yhteyspiste tietojen antamista varten.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea

a)sellaisen tutkijoille tarkoitetun tukijärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto, joka koostuu alueellisen tason palvelupisteestä ja kansallisen tason keskitetystä palvelupisteestä;

b)terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen; etenemissuunnitelmassa on täsmennettävä toimet, jotka yliopistojen terveyskeskusten on toteutettava sen varmistamiseksi, että niiden terveystietoja voidaan paikantaa, niihin voidaan päästä ja niitä voidaan vaihtaa ja käyttää uudelleen; ja

c)tietoportaalin ensimmäisen version käyttöönotto terveystietojen paikallistamiseksi ja käyttämiseksi.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

5.2.Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Q

Vuosi

108 a

C5.1 I1–1

Tilapäiset lisähenkilöstöresurssit kriisiaikoina annettavaa hoitoa varten

Virstanpylväs

Terveydenhuoltoalan koulutusta sisältävät tukijärjestelmät

Terveydenhuoltoalan koulutusta sisältävien tukijärjestelmien voimaantulo

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2024

Terveydenhuoltoalan koulutusta sisältävien tukijärjestelmien voimaantulo.

109 a

C5.1 I1–2

Tilapäiset lisähenkilöstöresurssit kriisiaikoina annettavaa hoitoa varten

Kohde

Ammatilliseen koulutukseen ja ”työharjoitteluohjelmaan” osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Henkilöiden määrä

0

8 325

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Vähintään 8325 henkilön on täytynyt osallistua ammatilliseen koulutukseen ja ammatillisen terveydenhuollon ammattikoulutusohjelmiin.   

110

C5.1 I1–3

Tilapäiset lisähenkilöstöresurssit kriisiaikoina annettavaa hoitoa varten

Kohde

Kansallinen terveydenhuoltoreservi luotu

Reserviin kuuluvien entisten terveydenhuollon ammattilaisten lukumäärä

0

2 500

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2024

Tiedotuskampanjoiden sekä koulutuksen ja entisten terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon organisaatioiden yhteensaattamisen avulla luodaan vähintään 2500 entisen terveydenhuollon ammattilaisen reservi.

111

C5.1 I2–1

Tehohoidon laajentaminen

Kohde

Niiden sairaaloiden lukumäärä, jotka ovat mukauttaneet olemassa olevien kiinteiden vuodepaikkojen ja joustavien vuodepaikkojen tiloja

Sairaaloiden lukumäärä

0

51

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

Vähintään 51 sairaalan on mukautettava tilojaan kiinteiden ja joustavien tehohoitopaikkojen määrän lisäämiseksi.

112

C5.1 I2–2

Tehohoidon laajentaminen

Kohde

Sairaalahenkilökunnan koulutus

Sairaaloiden lukumäärä

0

67

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

Vähintään 67 sairaalan on koulutettava ja valmennettava henkilöstöään tehohoito- ja kliinisen hoidon yksiköiden kapasiteetin lisäämiseksi.

113

C5.1 I3–1

COVID-19-PANDEMIA

Kohde

Myönnettyjen avustusten määrä

Numero

0

1 000

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Terveydenhuollon tarjoajille on myönnettävä vähintään 1000 avustusta erilaisten sähköisen terveydenhuollon sovellusten (kuten videoyhteydellä tarjottava verkkoterveydenhuolto, diagnosointi sovelluksen kautta ja lääkkeiden jakelulaitteet) käyttöön yleissairaanhoidossa, lähisairaanhoidossa, avohoidossa, mielenterveyshuollossa ja sosiaalihuollossa.

114

C5.1 I4–1

Terveydenhuollon tutkimusinfrastruktuuri (HRI)

Virstanpylväs

Tutkijoiden tukijärjestelmä toiminnassa – palvelupisteet

Alueelliset ja kansalliset palvelupisteet ovat toiminnassa

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Tutkijoille on kehitettävä tukijärjestelmä, joka koostuu alueellisen tason palvelupisteestä ja kansallisen tason keskitetystä palvelupisteestä ja jonka on oltava toiminnassa.

115

C5.1 I4–2

Terveydenhuollon tutkimusinfrastruktuuri (HRI)

Virstanpylväs

Oikeudenmukainen data (sen varmistaminen, että data on löydettävissä, saatavilla, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävissä) etenemissuunnitelma hyväksytty

FAIR-periaatteiden mukaista tietojen luomista koskeva etenemissuunnitelma on hyväksytty

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

Terveysalan tutkimusinfrastruktuurikonsortio laatii etenemissuunnitelman terveystietojen löydettävissä olevaa, esteetöntä, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää toissijaista käyttöä (FAIR) varten, ja yliopistolliset terveyskeskukset hyväksyvät sen. Etenemissuunnitelmassa on täsmennettävä toimet, jotka UMC:n on toteutettava sen varmistamiseksi, että sen terveystietoja voidaan paikantaa, käyttää, vaihtaa ja käyttää uudelleen.

116

C5.1 I4–3

Terveydenhuollon tutkimusinfrastruktuuri (HRI)

Virstanpylväs

Operatiivisten tietojen portaali

Tutkimusdatan paikantamiseen ja käyttöön tarkoitettu dataportaali on toiminnassa

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

Terveystietojen paikallistamista ja niihin pääsyä koskevan tietoportaalin ensimmäisen version on oltava toiminnassa, mikä tarkoittaa, että yliopistojen terveyskeskukset (UMC) on liitetty kansalliseen tietoinfrastruktuuriin.

F.KOMPONENTTI 6 AGGRESSIIVINEN VEROSUUNNITTELU JA RAHANPESU

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on torjua tehokkaammin aggressiivista verosuunnittelua ja rahanpesua Alankomaissa. Komponentti koostuu viidestä uudistuksesta, joilla puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun, ja yhdestä uudistuksesta, jolla puututaan rahanpesuun.

Komponentilla torjutaan veronkiertoa i) määräämällä ehdollinen lähdevero osingoista, jotka maksetaan alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille, ja tilanteissa, jotka ovat Alankomaiden väärinkäytösten vastaisten asetusten mukaisia verotukseen liittyviä väärinkäytöksiä, ii) ottamalla käyttöön laki verokohtelun eroavuuksien torjumisesta markkinaehtoperiaatetta sovellettaessa, iii) estämällä verovapautus erityisen korkovähennysrajoituksen avulla, iv) rajoittamalla likvidaatio- ja lopettamisjärjestelyjä ja v) rajoittamalla tappiovähennystä. Alankomaat aikoo myös seurata veronkierron torjunnan kehitystä.

Rahanpesuun liittyviin haasteisiin vastataan strategialla, jonka tavoitteena on i) lisätä rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstökapasiteettia 20 kokoaikavastaavalla ja ii) ottaa käyttöön käteismaksuja koskeva rajoitus. Tällä tavoin komponentilla pyritään lisäämään rikollisten rahanpesun esteitä ja vahvistamaan tutkinta- ja syytevalmiuksia.

Komponentilla edistetään aggressiivista verosuunnittelua koskevien maakohtaisten suositusten (maakohtainen suositus 1 vuonna 2019 ja 4 vuonna 2020) ja rahanpesua koskevien maakohtaisten suositusten (maakohtainen suositus 4 vuonna 2020) noudattamista.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

6.1.Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C6.1 R1: Alankomaiden veropolitiikka

Uudistuksen tavoitteena on rajoittaa mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun ja vähentää Alankomaista alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille virtaavia varoja. Uudistuksessa otetaan käyttöön lähdevero alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille jaetuille osingoille tilanteissa, joissa on kyse Alankomaiden väärinkäytösten vastaisten asetusten mukaisesta verovilpistä.

Uudistus C6.1 R2: Markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen liittyviin eroavuuksiin puuttuminen

Uudistuksen tavoitteena on puuttua eroavuuksiin, jotka johtuvat markkinaehtoperiaatteen erilaisesta soveltamisesta tai tulkinnasta yhtiöverotuksessa. Erityisesti kansainvälisissä tilanteissa tällaiset eroavuudet voivat johtaa siihen, että osa monikansallisen yhtiön voitoista jää voitoista kannettavan veron ulkopuolelle. Uudistuksen tavoitteena on neutralisoida siirtohinnoittelu tai hallussapitovoitot ja -tappiot kaksinkertaisen verottamatta jäämisen estämiseksi ja Alankomaiden verotusjärjestelmän kansainvälisen avoimuuden lisäämiseksi.

Uudistuksessa on kyse sellaisen lain voimaantulosta, jolla puututaan markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa esiintyviin eroavuuksiin.

Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.

Uudistus C6.1 R3: Korkovähennyksen erityisen rajoituksen muuttaminen negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten estämiseksi

Uudistuksen tavoitteena on välttää se, että yhteisöverolain (10 a §:n) mukainen veronkierron vastainen korkovähennysrajoitus johtaisi perusteettomiin verovapautuksiin.

Uudistus koostuu yhtiöverolakiin tehtyjen muutosten voimaantulosta, jotta vältetään erityisen korkovähennysrajoituksen soveltaminen silloin, kun se johtaa negatiivisten korkojen ja positiivisten valuuttatulosten vapautukseen veroista.

Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2021 mennessä.

Uudistus C6.1 R4: Likvidaatiosta ja toiminnan lopettamisesta aiheutuvien tappioiden vähentämisen rajoittaminen

Uudistuksen tavoitteena on rajoittaa yksikön lopullisten tappioiden (likvidaatiotappiot) ja kiinteän toimipaikan lopullisten tappioiden (tappiot) vähennyskelpoisuutta yhteisöverotuksessa.

Uudistuksella muutetaan yhtiöverolakia likvidaatio- ja lopettamistappioiden vähennyskelpoisuuden rajoittamiseksi ottamalla käyttöön kolme edellytystä näiden tappioiden verovähennyskelpoisuudelle:

a)ajallinen edellytys: likvidaatiosta tai toiminnan lopettamisesta aiheutuvat tappiot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan, jos likvidaatio tai toiminnan lopettaminen saatetaan päätökseen kolmen vuoden kuluessa siitä kalenterivuodesta, jona liiketoiminta lopetettiin tai sitä koskeva päätös tehtiin;

b)alueellinen edellytys: selvitystilaan tai toiminnan lopettamiseen liittyvät tappiot otetaan huomioon verovähennyksessä vain, jos purettu yksikkö tai kiinteä toimipaikka on sijoittautunut Alankomaihin, Euroopan unioniin, Euroopan talousalueeseen tai kolmansiin maihin, joiden kanssa Euroopan unionilla on vaatimukset täyttävä assosiaatiosopimus; ja

c)määrällinen edellytys: likvidaation yhteydessä syntyvien tappioiden vähentäminen on mahdollista vain, jos on olemassa ratkaiseva vaikutusvalta (määräysvalta), mikä tarkoittaa, että verovelvollisella on valta päättää likvidoidun yksikön toiminnasta.

Alueellisia ja määrällisiä edellytyksiä sovelletaan ainoastaan yli 5000000 euron menetyksiin. Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2021 mennessä.

Uudistus C6.1 R5: Tappiovähennyksen rajoittaminen

Uudistuksen tavoitteena on rajoittaa mahdollisuutta vähentää voittoja muiden vuosien tappioista. Uudistuksella pyritään estämään Alankomaissa kannattavaa toimintaa harjoittavia yrityksiä kiertämästä yhtiöveron maksamista.

Uudistuksella muutetaan yhtiöverolakia, jolla rajoitetaan tappioiden vähentämistä yhteisöverosta. Tappiontasaus voi olla enintään 50 prosenttia verotettavasta voitosta, joka ylittää 1000000 euroa, yhdistettynä rajoittamattomaan tappiontasausjaksoon (aiemmin enintään kuusi vuotta). Jos verotettava voitto on enintään 1000000 euroa, tappiot ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia.

Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.

Uudistus C6.2 R6: Rahanpesun torjuntapolitiikka

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa Alankomaiden rahanpesun torjuntakehystä ja torjua sitä, että rikolliset käyttävät väärin Alankomaiden rahoitusjärjestelmää. Uudistuksessa lisätään rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöä. ja sellaisen lain voimaantulo, jolla rajoitetaan tavaroista suoritettavia käteismaksuja.

6.2.Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/

Kohde

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Q

Vuosi

117

C6.1 R1–1

Alankomaiden veropolitiikka

Virstanpylväs

Lähdeverolain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Matalan verotuksen lainkäyttöalueille maksettujen osinkojen lähdeveroa koskeva laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2024 tilanteissa, joissa on kyse Alankomaiden väärinkäytösten vastaisten asetusten mukaisesta verovilpistä.

118

C6.1 R1–2

Alankomaiden veropolitiikka

Virstanpylväs

Parlamentille lähetetty kirje, jossa seurataan veropolitiikan muutosten vaikutuksia

Kabinetin parlamentille lähettämä valvontakirje

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Kabinetti lähettää parlamentille kirjeen, jossa seurataan veronkierron vastaisten politiikkojen vaikutuksia, ja se asetetaan julkisesti saataville verkossa. Kirjeeseen on sisällyttävä Alankomaista tulevien ja Alankomaihin suuntautuvien rahoitusvirtojen (osingot, korot ja rojaltit) varhainen seuranta Alankomaiden keskuspankin (De Nederlandsche Bank) ilmoittamien riippumattomien tietojen perusteella.

119

C6.1 R2–1

Markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen liittyviin eroavuuksiin puuttuminen

Virstanpylväs

Markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen liittyviä eroavuuksia torjuvan lain voimaantulo

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa ilmeneviä eroavuuksia koskevan lain voimaantulo. Lailla on poistettava eroavuudet, jotka liittyvät siirtohinnoittelun tai hankittujen varojen arvostuksen eroihin, jotka johtavat kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen.

120

C6.1 R3–1

Korkovähennyksen erityisen rajoituksen muuttaminen negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten estämiseksi

Virstanpylväs

Yritystuloverolain muutosten voimaantulo negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten poistamiseksi

Yritystuloverolain muuttamisesta annetun lain säännös, jossa säädetään lain voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2021

Voimaan tulevat yritystuloverolain muutokset (10 a §), joilla muutetaan yritystuloverolaissa säädettyä erityistä korkovähennysrajoitusta siten, että tämän väärinkäytösten vastaisen säännön soveltaminen ei saa johtaa perusteettomaan vapautukseen negatiivisten korkojen ja positiivisten valuuttatulosten verottamisesta.

121

C6.1 R4–1

Selvitystilaan ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä tappioista johtuvien verovähennysten rajoittaminen

Virstanpylväs

Selvitystilaan ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä tappioista johtuvan verovapauden rajoittamista koskevien yritystuloverolain muutosten voimaantulo

Yritystuloverolain muuttamisesta annetun lain säännös, jossa säädetään lain voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2021

Selvitystilaan ja toiminnan lopettamiseen liittyvien tappioiden vähennyskelpoisuutta rajoittavien yritystuloverolain muutosten voimaantulo. Muutoksilla otetaan käyttöön kolme välttämätöntä edellytystä, joiden täyttyessä likvidaatio- ja lopettamistappiot ovat verovähennyskelpoisia:

a)Ajallinen edellytys: selvitystilaan ja toiminnan lopettamiseen liittyvät tappiot ovat vähennyskelpoisia vain, jos selvitystila tai toiminnan lopettaminen saatetaan päätökseen kolmen vuoden kuluessa siitä kalenterivuodesta, jona liiketoiminta lopetettiin tai sitä koskeva päätös tehtiin.

b)Alueellinen edellytys: likvidaatiosta ja toiminnan lopettamisesta aiheutuvat tappiot ovat verovähennyskelpoisia vain, jos yksikkö tai kiinteä toimipaikka on sijoittautunut Alankomaihin, Euroopan unioniin, Euroopan talousalueeseen tai kolmanteen maahan, jonka kanssa Euroopan unionilla on vaatimukset täyttävä assosiaatiosopimus.

c)Määrällinen edellytys: likvidaatiotappioiden verovähennys on mahdollista vain, jos on olemassa ratkaiseva vaikutus (määräysvalta), mikä tarkoittaa, että verovelvollisella on valta päättää likvidoidun yksikön toiminnasta.

Alueellisia ja määrällisiä edellytyksiä sovelletaan ainoastaan, jos menetykset ovat yli 5000000 euroa.

122

C6.1 R5–1

Tappiovähennyksen rajoittaminen

Virstanpylväs

Yritystuloverolakiin tappiovähennyksen rajoittamiseksi tehtyjen muutosten voimaantulo

Yritystuloverolain muuttamisesta annetun lain säännös, jossa säädetään lain voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Yhtiöverolakiin tehdyt muutokset, joilla pienennetään tappiovähennystä yhtiöverotuksessa, tulevat voimaan seuraavasti: tappiontasaus voi olla enintään 50 prosenttia verotettavasta voitosta, joka ylittää 1000000 euroa, yhdistettynä rajoittamattomaan tappiontasausjaksoon (aiemmin enintään kuusi vuotta). Jos verotettava voitto on enintään 1000000 euroa, tappiot ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia.

123

C6.2 R6–1

Rahanpesun torjuntapolitiikka

Kohde

Rahanpesun selvittelykeskuksen kokoaikavastaavien määrän lisääminen

Numero

82

102

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2024

Rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöä lisätään 20 kokoaikavastaavalla verrattuna tammikuuhun 2022, ja sen päätehtävänä on rahanpesun havaitseminen, petosten torjunta ja rikosten rahoituksen jäljittäminen.

124

C6.2 R6–2

Rahanpesun torjuntapolitiikka

Virstanpylväs

Laki, jolla rajoitetaan tavaroista suoritettavia käteismaksuja, tulee voimaan

Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2025

Laki, jolla rajoitetaan tavaroista suoritettavia käteismaksuja, tulee voimaan.

G.AUDIT JA C ONTROL

7.1.Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi tehokkaasti keskusrekisterijärjestelmän, johon kirjataan ja jossa säilytetään kaikki elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät merkitykselliset tiedot – mukaan lukien vähintään välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen sekä tiedot lopullisista saajista, toimeksisaajista, alihankkijoista ja tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista – on oltava käytössä ja toiminnassa ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä. Alankomaiden on toimitettava ennen ensimmäistä maksupyyntöä erityinen tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toimintojen olemassaolo.

Lisäksi Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon koordinointiin, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen osallistuville viranomaisille annettavat asiaankuuluvat oikeudelliset toimeksiannot ja tehtävät on hyväksyttävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

7.2.Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Q

Vuosi

125

C7–1

Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys

Virstanpylväs

Tarkastus- ja valvontatietokantajärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2023

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä keskustietokantajärjestelmä, joka on toiminnassa.

Järjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot:

(a)tietojen keruu sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta;

(b)asetuksen (EU) 2021/241 (elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetus) 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa edellytettyjen tietojen kerääminen, tallentaminen ja niihin pääsyn varmistaminen.

126

C7–2

Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys

Virstanpylväs

Tarkastuselimen (Auditdienst Rijk) perussäännön muuttamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo

Ministeriön asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Tarkastuselimen (Auditdienst Rijk) perussääntöä muuttava ministeriön asetus sisältää valtuudet ottaa käyttöön ja suorittaa Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyviä järjestelmätarkastuksia ja aineistotarkastuksia.

Valtiovarainministeriö antaa Alankomaiden tarkastuselimelle (”Auditdienst Rijk”) tehtäväksi laatia ja suorittaa Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyviä järjestelmätarkastuksia ja aineistotarkastuksia.

127

C7–3

Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys

Virstanpylväs

Organisaatiopäätöksen (”organisatiebesluit”), jossa määritellään elpymis- ja palautumissuunnitelman ohjelmaosaston toimeksianto, muuttamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo

Ministeriön asetuksen voimaantulosäännös

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Valtiovarainministeriön elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmaosasto valtuutetaan virallisesti, kun voimaan tulee ministeriön asetus, jolla muutetaan valtiovarainministeriön, jäljempänä ’valtiovarainministeriö’, organisaatiopäätöstä Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon koordinointielimenä.

H.REPowerEU-suunnitelma

REPowerEU-komponentti auttaa vastaamaan haasteeseen vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Komponentin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta, helpottaa investointeja sähköverkkoon, edistää verkon ylikuormitukseen puuttumista ja nopeuttaa uusiutuvan energian hankkeita koskevia oikeudellisia menettelyjä. Kaikilla näillä tavoitteilla pyritään edistämään laajempaa tavoitetta lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta Alankomaiden energialähteiden yhdistelmässä. Tämän komponentin toimenpiteillä on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus, koska ne edistävät energian toimitusvarmuutta koko unionissa.

REPowerEU-komponentilla edistetään maakohtaisia suosituksia, joiden mukaan investointeihin liittyvä talouspolitiikka olisi keskitettävä uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisstrategioihin (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019), investoinnit olisi keskitettävä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020) ja yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista olisi vähennettävä nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa erityisesti lisäämällä täydentäviä investointeja verkkoinfrastruktuuriin ja virtaviivaistamalla edelleen lupamenettelyjä ja parantamalla energiatehokkuutta erityisesti rakennuksissa (maakohtainen suositus 4 vuonna 2022).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

8.1.Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi C8 I1 (Laajennettu toimenpide): Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön

Tämän investoinnin tavoitteena on laajentaa komponenttiin 3 (Asuntomarkkinoiden parantaminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen) sisältyvää toimenpidettä C3.2 I2 ”Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön”. Investointi koostuu tukien myöntämisestä kotitalouksille energiansäästötoimiin.

Uudistus C8 R1: Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Uudistuksen tavoitteena on vastata useisiin energiamarkkinoihin liittyviin haasteisiin, joita Alankomailla on edessään. Uudistus koostuu toimista, joilla pyritään vähentämään Alankomaiden sähköverkon ylikuormitusta.

8.2.Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/

Kohde

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Q

Vuosi

128

C8-I1

Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön

Kohde

Tuetut kestävää energiaa ja energiansäästöä koskevat toimet

Tuettujen tukitoimien lukumäärä

0

605 320

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2025

Vähintään 605320 kestävän energian ja energiansäästön investointituen mukaista tukitoimea (esimerkiksi aurinkokattilat, eristys ja lämpöpumput) on saatettava päätökseen maksupäätöksen osoittamalla tavalla. Toimilla on saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin primäärienergian kysynnän vähennys, mikä osoitetaan Alankomaiden yritysviraston (RVO) julkaisemassa raportissa, jossa simuloidaan energiansäästöjä vakiintuneen ja objektiivisen menetelmän perusteella. Vaatimuksella, jonka mukaan primäärienergian kysyntää on vähennettävä keskimäärin vähintään 30 prosenttia, on viitattava tämän tavoitteen mukaisesti tuettuihin tukitoimiin kokonaisuudessaan.

131

C8-R1

Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Virstanpylväs

Kuluttaja- ja markkinaviranomaisen sähköverkkolain muuttamisesta tekemän päätöksen voimaantulo

Kuluttaja- ja markkinaviranomaisen päätöksen säännös sen voimaantulosta

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2022

Kuluttaja- ja markkinaviranomaisen päätös sähköverkkolain muuttamisesta tulee voimaan. Päätöksessä on tarjottava verkonhaltijoille lisävälineitä verkon joustavaa käyttöä varten, kun verkko on ylikuormitettu. Sen on myös tarjottava kannustimia kysynnän vähentämiseen ja verkkokapasiteetin uudelleenjakoon verkon käyttäjille.

132

C8-R1

Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Virstanpylväs

Sähköverkkoinvestointien ensisijaista kehystä koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo

Ministeriön asetuksen säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta

KYSYMYS 2

2023

Ministeriön asetus, jolla vahvistetaan siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoinvestointien ensisijaiset puitteet, tulee voimaan. Kehyksellä on varmistettava, että investoinnit, jotka ovat osa kansallisia ja alueellisia monivuotisia energia- ja ilmastoinfrastruktuuriohjelmia (MIEK), asetetaan etusijalle.

133

C8-R1

Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Kohde

Hyväksytään 12 monivuotista alueellista energia- ja ilmastoinfrastruktuuriohjelmaa 2.0

Hyväksyttyjen ohjelmien lukumäärä

0

12

KYSYMYS 2

2025

Hyväksytään yhteensä 12 monivuotista alueellista energia- ja ilmastoinfrastruktuuriohjelmaa (pMIEK) 2.0 (yksi kutakin maakuntaa kohti). Näihin ohjelmiin on sisällyttävä verkonhaltijoiden energiainfrastruktuurihankkeita, jotka liittyvät sähköverkon laajentamiseen.

134

C8-R1

Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Virstanpylväs

Ympäristöpäätöksen muuttamisesta annetun lain voimaantulo (Omgevingsbesluit)

Ympäristöpäätöksen muuttamisesta annetun lain ( Omgevingsbesluit) säännös, jossa säädetään päätöksen voimaantulosta

KYSYMYS 2

2026

Ympäristöpäätöksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (Omgevingsbesluit) voimaantulo. Valtioneuvoston muutosasetuksella tehdään seuraavat muutokset vähintään 21 kilovoltin sähköverkkohankkeiden lupamenettelyihin:

a)Rakennuslupia (omgevingsvergunningen) koskevat muutoksenhakumenettelyt käydään korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

b)Korkein hallinto-oikeus ratkaisee valitukset kuuden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta;

c)Muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen ei voida esittää eikä lisätä muutoksenhakuperusteita.

2. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 5443259340 euroa.

REPowerEU-luvun arvioidut kokonaiskustannukset ovat 1417054120 euroa.

2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI

1.Rahoitustuki

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

1.1.Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Asiaan liittyvä toimenpide

(Uudistus tai investointi)

Välitavoite/

Kohde

Nimi

3

C1.1 R2–1

Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja kiristäminen

Virstanpylväs

Teollisuuden hiilidioksidiveron käyttöönottoa koskevan lain voimaantulo

4

C1.1 R2–2

Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja kiristäminen

Virstanpylväs

Teollisuuden hiilidioksidiveroa tiukentavan lain voimaantulo

5

C1.1 R3–1

Lentomatkaveron korotus

Virstanpylväs

Alankomaissa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevien lentomatkustajien lentomatkaveron korottamista koskevan lain voimaantulo

35

C2.1 I1–1

Kvanttidelta NL

Virstanpylväs

Kvanttidelta-Alankomaiden järjestely

46

C2.2 I1–1

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Virstanpylväs

ERTMS:n suunnittelututkimus Kijfhoekin ja Belgian rajalla saatu päätökseen

58

C2.3 R1–1

Julkisen tiedon hallinta (Avoin hallitus -laki)

Virstanpylväs

Avointa hallintoa koskevan lain voimaantulo

59

C2.3 R1–2

Julkisen tiedon hallinta (Avoin hallitus -laki)

Virstanpylväs

Tiedonhallinnan parantamista koskevien päivitettyjen toimintasuunnitelmien julkaiseminen

67

C3.1 R1–1

Vapaan hallussapidon arvon osuuden kasvattaminen

Virstanpylväs

Vapaan hallussapidon arvon suhdetta nostavan lainsäädännön voimaantulo

69

C3.1 R3–1

Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Virstanpylväs

Kansallisen hallituksen ja maakuntien väliset sopimukset 900000 uuden asunnon rakentamisesta

73

C3.1 R4–1

Vuokrien tuloriippuvuuden lisääminen

Virstanpylväs

Sosiaaliperusteisissa asunnoissa asuvien keski- ja suurituloisten vuokralaisten vuokrankorotuksen vuotuista enimmäismäärää korottavan lainsäädännön voimaantulo

74

C3.1 R5–1

Asuntojen rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen

Virstanpylväs

Kirje parlamentille suunnitteluprosessin pullonkauloista ja mahdollisista julkaistuista ratkaisuista

81

C3.2 I1–1

Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukijärjestelmä

Virstanpylväs

Perusparannustukijärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen voimaantulo

84

C4.1 R1–1

Pienennetään itsenäisten ammatinharjoittajien vähennystä

Virstanpylväs

Itsenäisten ammatinharjoittajien verovähennyksen alentamista koskevan lain voimaantulo

87

C4.1 R3–1

Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus

Virstanpylväs

Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistamista koskevan lain voimaantulo

90

C4.1 R4–1

Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjunta

Virstanpylväs

Parlamentille esitetty toimintasuunnitelma näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen vähentämiseksi

93

C4.1 I1–1

Alankomaat jatkaa oppimista

Kohde

Uraneuvontaa yksityishenkilöiden tueksi

94

C4.1 I1–2

Alankomaat jatkaa oppimista

Kohde

Taitokoulutus yksilöiden tukemiseksi

105

C4.2 I3–1

Tuki toisen asteen koulutuksen viimeisen vuoden oppilaille

Virstanpylväs

Verkkoalustan käynnistäminen oppilaiden tukemiseksi keskiasteen koulutuksen viimeisenä vuonna

106

C4.2 I3–2

Tuki toisen asteen koulutuksen viimeisen vuoden oppilaille

Kohde

Tuki koululautakunnille lisätuen antamiseksi oppilaille toisen asteen koulutuksen viimeisenä vuonna

107

C4.2 I4–1

Kannettavat tietokoneet ja tabletit verkko- ja hybridikoulutukseen oppimisvajeen torjumiseksi ja lieventämiseksi

Kohde

Tarjottujen digitaalisten laitteiden lukumäärä

113

C5.1 I3–1

COVID-19-PANDEMIA

Kohde

Myönnettyjen avustusten määrä

114

C5.1 I4–1

Terveydenhuollon tutkimusinfrastruktuuri (HRI)

Virstanpylväs

Tutkijoiden tukijärjestelmä toiminnassa – palvelupisteet

119

C6.1 R2–1

Markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen liittyviin eroavuuksiin puuttuminen

Virstanpylväs

Markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen liittyviä eroavuuksia torjuvan lain voimaantulo

120

C6.1 R3–1

Korkovähennyksen erityisen rajoituksen muuttaminen negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten estämiseksi

Virstanpylväs

Yritystuloverolain muutosten voimaantulo negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten poistamiseksi

121

C6.1 R4–1

Selvitystilaan ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä tappioista johtuvien verovähennysten rajoittaminen

Virstanpylväs

Selvitystilaan ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä tappioista johtuvan verovapauden rajoittamista koskevien yritystuloverolain muutosten voimaantulo

122

C6.1 R5–1

Tappiovähennyksen rajoittaminen

Virstanpylväs

Yritystuloverolakiin tappiovähennyksen rajoittamiseksi tehtyjen muutosten voimaantulo

125

C7–1

Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys

Virstanpylväs

Tarkastus- ja valvontatietokantajärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

126

C7–2

Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys

Virstanpylväs

Tarkastuselimen (Auditdienst Rijk) perussäännön muuttamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo

127

C7–3

Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys

Virstanpylväs

Organisaatiopäätöksen (”organisatiebesluit”), jossa määritellään elpymis- ja palautumissuunnitelman ohjelmaosaston toimeksianto, muuttamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo

131

C8-R1

Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Virstanpylväs

Kuluttaja- ja markkinaviranomaisen sähköverkkolain muuttamisesta tekemän päätöksen voimaantulo

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 1332776071 EUROA

1.2.Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Asiaan liittyvä toimenpide

(Uudistus tai investointi)

Välitavoite/

Kohde

Nimi

1

C1.1 R1–1

Energiaverotuksen uudistus

Virstanpylväs

Energiaverotariffeja mukauttavan lain voimaantulo

6

C1.1 R4–1

Ajoneuvoverotuksen uudistaminen

Virstanpylväs

Ammattikäyttöön tarkoitettujen pakettiautojen moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien ostoverovapautuksen asteittaista poistamista koskevan lain voimaantulo

21

C1.1 I2–1

Vedyn vihreä energia

Virstanpylväs

Inhimillistä pääomaa koskevan toimintaohjelman julkaiseminen vihreää vetyä koskevan osaamisen tarjonnan lisäämiseksi

34

C1.2 I2–1

Sikatilojen kunnostamiseen tarkoitettu tukijärjestelmä

Kohde

Lopetettujen siankasvatuspaikkojen lukumäärä

47

C2.2 I1–2

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Virstanpylväs

ERTMS:n suunnittelututkimus saatettu päätökseen Pohjois-Alankomaissa

55

C2.2 I3–1

Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)

Kohde

Asennettujen älykkäiden tienvarsiasemien lukumäärä

65

C2.3 I2–1

Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi

Virstanpylväs

Digitaalinen portaali rikosoikeudellisissa menettelyissä tapahtuvaa virallista viestintää varten toiminnassa

66

C2.3 I2–2

Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi

Virstanpylväs

Toistuvien rikostapausten digitaalinen käsittely toiminnassa

68

C3.1 R2–1

Asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittainen poistaminen

Virstanpylväs

Asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittaista poistamista koskevan lainsäädännön voimaantulo kahdessa vaiheessa

70

C3.1 R3–2

Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Virstanpylväs

Maakuntien ja kuntien väliset sopimukset 900000 uuden asunnon rakentamisesta

71

C3.1 R3–3

Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Virstanpylväs

Kuntien kanssa tehtyjen sopimusten täytäntöönpanon seurantajärjestelmä otettu käyttöön

75

C3.1 R5–2

Asuntojen rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen

Virstanpylväs

Toimet asuntohankkeiden suunnitteluprosessin nopeuttamiseksi

95

C4.1 I1–3

Alankomaat jatkaa oppimista

Kohde

Räätälöityjä alakohtaisia väyliä työelämään siirtymisen tukemiseksi

97 a

C4.1 I3–1

Työttömien täydennys- ja uudelleenkoulutusbudjetti

Virstanpylväs

Talousarviolain voimaantulo

104

C4.2 I2–1

Tuki uusille tulokkaille oppimisvajeiden ehkäisemiseksi

Kohde

Perus- ja keskiasteen koulujen koululautakuntien tukeminen lisätuen tarjoamiseksi uusille tulokkaille

111

C5.1 I2–1

Tehohoidon laajentaminen

Kohde

Niiden sairaaloiden lukumäärä, jotka ovat mukauttaneet olemassa olevien kiinteiden vuodepaikkojen ja joustavien vuodepaikkojen tiloja

112

C5.1 I2–2

Tehohoidon laajentaminen

Kohde

Sairaalahenkilökunnan koulutus

115

C5.1 I4–2

Terveydenhuollon tutkimusinfrastruktuuri (HRI)

Virstanpylväs

Oikeudenmukainen data (sen varmistaminen, että data on löydettävissä, saatavilla, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävissä) etenemissuunnitelma hyväksytty

116

C5.1 I4–3

Terveydenhuollon tutkimusinfrastruktuuri (HRI)

Virstanpylväs

Operatiivisten tietojen portaali

117

C6.1 R1–1

Alankomaiden veropolitiikka

Virstanpylväs

Lähdeverolain voimaantulo

132

C8-R1

Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Virstanpylväs

Sähköverkkoinvestointien ensisijaista kehystä koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 1185101166 EUROA

1.3.Kolmas vaihe (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Asiaan liittyvä toimenpide

(Uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

2

C1.1 R1–2

Energiaverotuksen uudistus

Virstanpylväs

Energiaverojen rakenteellisia osatekijöitä mukauttavan lain voimaantulo

8

C1.1 R4–3

Ajoneuvoverotuksen uudistaminen

Virstanpylväs

Monivuotisen kuorma-automaksujen alennusohjelman julkaiseminen

9

C1.1 R5–1

Energialainsäädäntö

Virstanpylväs

Energialain voimaantulo

15

C1.1 I1–6

Merituulivoima

Kohde

Pohjanmeren ekosysteemi – merituulivoiman ekologinen ohjelma (WOZEP)

17

C1.1 I1–8

Merituulivoima

Virstanpylväs

Offshore-sähköliitäntä maalla sijaitseviin purkupaikkoihin – Alueinvestointisuunnitelmien hallinnointisopimukset

28

C1.1 I4–2

Siirtymävaiheessa oleva ilmailu

Virstanpylväs

Vetykäyttöisiä ilma-aluksia koskeva voimalaite- ja varastointijärjestelmähanke

36

C2.1 I1–2

Kvanttidelta NL

Virstanpylväs

Kvanttidelta NL

37

C2.1 I2–1

Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Kohde

Apurahojen myöntäminen

43

C2.1 I4–1

Digitaalisen infrastruktuurin logistiikka

Kohde

Perustietoinfrastruktuuri luotu

54

C2.2 I2–4

Turvallinen, älykäs ja kestävä liikkuvuus

Kohde

Kansallisessa liikkuvuustietojen yhteyspisteessä saatavilla olevat tietoaineistot

61

C2.3 I1–1

Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Virstanpylväs

Toteutetut kyberturvallisuutta parantavat toimet

62

C2.3 I1–2

Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Virstanpylväs

Puolustusministeriön siviilihenkilöstö, joka työskentelee etänä suojatun verkon kautta

64

C2.3 I1–4

Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Virstanpylväs

Puolustusministeriön siviilihenkilöstö, jolla on pääsy ylimääräisiin etätyötiloihin

77

C3.1 I1–2

Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen

Kohde

Rakennustyöt (1 jakso)

88

C4.1 R3–2

Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus

Virstanpylväs

Uuteen eläkejärjestelmään siirtymistä koskevat suunnitelmat viimeistelty ja julkaistu

92

C4.1 R4–3

Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjuminen

Virstanpylväs

Työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lain täytäntöönpanoa koskeva moratorio on poistettu

96

C4.1 I1–4

Alankomaat jatkaa oppimista

Virstanpylväs

Riippumaton arviointi tukijärjestelmien sosioekonomisista vaikutuksista kohdassa ”Alankomaiden oppiminen jatkuu”

101

C4.2 I1–1

Kansallisen koulutuslaboratorion tekoäly

Kohde

Valitut hankkeet, joilla edistetään digitaalisia koulutusratkaisuja

108 a

C5.1 I1–1

Tilapäiset lisähenkilöstöresurssit kriisiaikoina annettavaa hoitoa varten

Kohde

Terveydenhuoltoalan koulutusta sisältävät tukijärjestelmät

110

C5.1 I1–3

Tilapäiset lisähenkilöstöresurssit kriisiaikoina annettavaa hoitoa varten

Kohde

Kansallinen terveydenhuoltoreservi luotu

123

C6.2 R6–1

Rahanpesun torjuntapolitiikka

Kohde

Rahanpesun selvittelykeskuksen kokoaikavastaavien määrän lisääminen

124

C6.2 R6–2

Rahanpesun torjuntapolitiikka

Virstanpylväs

Laki, jolla rajoitetaan tavaroista suoritettavia käteismaksuja, tulee voimaan

128

C8-I1

Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön

Kohde

Tuetut kestävää energiaa ja energiansäästöä koskevat toimet

133

C8-R1

Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Kohde

Hyväksytään 12 monivuotista alueellista energia- ja ilmastoinfrastruktuuriohjelmaa 2.0

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 550968407 EUROA

1.4.Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Asiaan liittyvä toimenpide

(Uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

14

C1.1 I1–5

Merituulivoima

Kohde

Pohjanmeren ekosysteemi – hankkeet, joilla edistetään luonnon tilan parantamista ja/tai ennallistamista Natura 2000 -alueilla ja niitä ympäröivillä Natura 2000 -alueilla sekä meristrategiapuitedirektiivin mukaisilla suojelualueilla

16

C1.1 I1–7

Merituulivoima

Kohde

Pohjanmeren ekosysteemi – Pohjanmeren seuranta-asemien digitalisointi

18

C1.1 I1–9

Merituulivoima

Virstanpylväs

Offshore-sähköliitäntä maalla sijaitseviin purkupaikkoihin – Alueinvestointisuunnitelmia koskevat hallinnolliset sopimukset

19

C1.1 I1–10

Merituulivoima

Virstanpylväs

Offshore-sähköliitäntä maalla sijaitseviin purkupaikkoihin – Ekologinen Impulssipaketti Vattimeri

20

C1.1 I1–11

Merituulivoima

Virstanpylväs

Offshore-sähköliitäntä maalla sijaitseviin purkupaikkoihin – maatalousmaan suolaantumisen korvaaminen ja lieventäminen

22

C1.1 I2–2

Vedyn vihreä energia

Kohde

Vihreän vedyn demonstrointilaitoksille myönnetyt avustukset

23

C1.1 I2–3

Vedyn vihreä energia

Kohde

Vihreää vetyä koskeville tutkimushankkeille myönnetyt avustukset

27

C1.1 I4–1

Siirtymävaiheessa oleva ilmailu

Virstanpylväs

Vety- ja optimointihanke

29

C1.1 I4–3

Siirtymävaiheessa oleva ilmailu

Virstanpylväs

Ilmastoneutraaliin ilmailuun tähtäävän teknologian etenemissuunnitelma

38

C2.1 I2–2

Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Kohde

ELSA AI -tutkimuslaboratoriot

39

C2.1 I2–3

Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Kohde

T & K-hankkeille maksetut avustukset

40

C2.1 I2–4

Tekoälyä tarvitsevat ja soveltavat tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

Kohde

Tekoälyä hyödyntävät oppimisyhteisöt

41

C2.1 I3–1

Digitaalisen koulutuksen sysäys

Virstanpylväs

Alusta, jonka kautta oppilaat voivat tutustua luotuihin digitaalisiin oppimateriaaleihin ja digitaaliseen identiteettiratkaisuun

42

C2.1 I3–2

Digitaalisen koulutuksen sysäys

Kohde

Perustetaan opetus- ja oppimiskeskuksia

44a

C2.1 I4–2

Digitaalisen infrastruktuurin logistiikka

Kohde

Digitaalista valmiutta koskeva työpaketti ja elävät laboratoriot

48

C2.2 I1–3

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Kohde

ERTMS-järjestelmässä toimivien GSM-rautatiemastojen lukumäärä

63

C2.3 I1–3

Puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistaminen

Virstanpylväs

Uudenaikaistetut verkot ja siirtyminen uuteen tietotekniikkainfrastruktuuriin

82

C3.2 I1–2

Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukijärjestelmä

Kohde

Järjestelmästä tuettujen hyväksyttyjen peruskorjaus- ja energiatehokkuustoimien vuotuisten hiilidioksidipäästöjen vähennysten summa (tonnia)

83

C3.2 I2–1

Investointituet kestävään energiaan ja energiansäästöön

Kohde

Investointituki kestävään energiaan ja kotitalouksien energiansäästöön (ISDE)

89a

C4.1 R3–3

Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus

Kohde

Valvojan raportointi vakuutuksenottajien eläkevarojen siirrosta uuteen eläkejärjestelmään

98 a

C4.1 I3–2

Työttömien täydennys- ja uudelleenkoulutusbudjetti

Virstanpylväs

Työttömien täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevat koulutusohjelmat

102

C4.2 I1–2

Kansallisen koulutuslaboratorion tekoäly

Kohde

Tuotteet, jotka ovat saavuttaneet teknologisen valmiuden tason

109 a

C5.1 I1–2

Tilapäiset lisähenkilöstöresurssit

kriisiajat

Kohde

Ammatilliseen koulutukseen ja ”työharjoitteluohjelmaan” osallistuvien henkilöiden lukumäärä

118

C6.1 R1–2

Alankomaiden veropolitiikka

Virstanpylväs

Parlamentille lähetetty kirje, jossa arvioidaan veropolitiikan muutosten vaikutuksia

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 661162089 EUROA

1.5.Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Asiaan liittyvä toimenpide

(Uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

7

C1.1 R4–2

Ajoneuvoverotuksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kuorma-autoilta kilometrimäärän perusteella perittävää maksua koskevan lain voimaantulo

10

C1.1 I5

Sähkökäyttöisten henkilökohtaisten ajoneuvojen tukijärjestelmä (SEPP)

Kohde

Sähköajoneuvojen ostoon tai leasing-vuokraukseen myönnetty tuki

11

C1.1 I6

AanZET

Kohde

Päästöttömien kuorma-autojen oston jälkeen vahvistetut avustukset

24

C1.1 I3–1

Sisävesiliikenteen energiasiirtymä, ZES-hanke

Kohde

Vaihdettavilla energiasäiliöillä tuotettu sähkö megawattitunteina (MWh)

25

C1.1 I3–2

Sisävesiliikenteen energiasiirtymä, ZES-hanke

Kohde

Telakointiasemien lukumäärä

30

C1.2 I1–1

Luonto-ohjelma

Kohde

Toimet Natura 2000 -alueilla tai niiden ympärillä

31

C1.2 I1–2

Luonto-ohjelma

Kohde

Maankäyttäjien suorittama luonnon ennallistaminen

32

C1.2 I1–3

Luonto-ohjelma

Virstanpylväs

Vesihuoltoa, hydrologisia toimia ja infrastruktuurin pientareita koskevat hankkeet

49

C2.2 I1–4

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Virstanpylväs

ERTMS:ään mukautetut logistiikkajärjestelmät

50

C2.2 I1–5

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä

(ERTMS)

Virstanpylväs

Keskusturvallisuusjärjestelmä

51

C2.2 I2–1

Turvallinen, älykäs ja kestävä liikkuvuus

Kohde

Älykkäät liikenteenvalvontalaitteet

53

C2.2 I2–3

Turvallinen, älykäs ja kestävä liikkuvuus

Kohde

Tulevaisuuden häiriönsietokykyisen liikkuvuuden digitaalinen infrastruktuuri (DITM)

56

C2.2 I3–2

Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)

Kohde

Uusien älykkäiden tienvarsiasemien lopullinen määrä

60

C2.3 R1–3

Julkisen tiedon hallinta (Avoin hallitus -laki)

Virstanpylväs

Open Government Act -alusta

72

C3.1 R3–4

Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Virstanpylväs

Laki, jossa säädetään valtion lisätoimista uusien asuntojen rakentamista tai muuntamista koskevien sopimusten täytäntöönpanemiseksi, tulee voimaan.

79

C3.1 I1–4

Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen

Kohde

Rakennustyöt (2 jakso)

80

C3.1 I1–5

Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen

Virstanpylväs

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet

83a

C3.2 I2–2

Investointituet kestävään energiaan ja energiansäästöön

Kohde

Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön asunnonomistajien yhdistyksille (SVVE)

85

C4.1 R2–1

Varmuuden lisääminen joustavia työjärjestelyjä tekeville työntekijöille

Virstanpylväs

Vuokratyöntekijöitä koskevien vastaavien työehtojen voimaantulo verrattuna työntekijöitä vuokraavan yrityksen palveluksessa oleviin työntekijöihin

91

C4.1 R4–2

Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjuminen

Virstanpylväs

Sellaisen lain voimaantulo, jolla otetaan käyttöön työsopimusta koskeva oikeudellinen olettama

91a

C4.1 R4–2

Näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjuminen

Virstanpylväs

Työsuhteen määritelmää koskevan täytäntöönpanokehyksen julkaiseminen

92a

C4.1 R5–1

Vanhuuseläkerahaston lakkauttaminen

Virstanpylväs

Vanhuuseläkkeen lakkauttamista koskevan lain voimaantulo.

134

C8-R1

Energiamarkkinoiden uudistuspaketti

Virstanpylväs

Ympäristöpäätöksen muuttamisesta annetun lain voimaantulo (Omgevingsbesluit)

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 1711415313 EUROA

3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta ja täytäntöönpano toteutetaan seuraavien järjestelyjen mukaisesti:

·Valtiovarainministeriön elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmaosastolla on kokonaisvastuu (”systeemverantwoordelijk”) suunnitelman seurannasta ja täytäntöönpanosta sekä unionin taloudellisten etujen suojaamisesta.

·Asianomaisten ministeriöiden, virastojen ja konsortioiden politiikkaosastojen on varmistettava elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden raportointi ja täytäntöönpano, kun taas asianomaisten ministeriöiden talousasioiden osastot valvovat ja seuraavat politiikkaosastoja ja erityisesti valvovat edistymistä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa.

·Valtiovarainministeriön elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmaosasto laatii yleiset suuntaviivat, joissa määritellään, miten välitavoitteet ja tavoitteet on raportoitava, ja joihin liitetään lisänäyttöä. Nämä suuntaviivat sisällytetään vuosittain päivitettävään hallituksen talousarvioasetukseen. Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano on sisällytettävä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvien eri ministeriöiden sisäiseen suunnittelu- ja valvontasykliin ja sisällytettävä niiden vuosikertomuksiin. Täytäntöönpanoelinten on vahvistettava väli-ilmoituksilla (eli täytäntöönpanoelinten tasolla annettavilla johdon vahvistuslausumilla) unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja välitavoitteita ja tavoitteita koskevien raportoitujen tietojen oikeellisuus. Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvien ministeriöiden talousasioista vastaavat osastot tarkastavat ja allekirjoittavat nämä välilausumat.

·Tarkastusviranomainen ”Auditdienst Rijk”, joka on valtiovarainministeriön riippumaton yksikkö, tekee säännöllisesti hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastuksia, myös aineistotarkastuksia. Sen on myös laadittava tehdyistä tarkastuksista yhteenveto, joka sisällytetään maksupyyntöihin. Hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastuksissa on arvioitava, antavatko seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt kattavat ja luotettavat tiedot elpymis- ja palautumissuunnitelmassa määritellyistä indikaattoreista ja varmistetaanko täytäntöönpanojärjestelmällä, että varoja hallinnoidaan sääntöjen mukaisesti ja että niillä voidaan ehkäistä, havaita ja korjata petoksia, eturistiriitoja, korruptiota ja päällekkäistä rahoitusta.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa täyden pääsyn perustana oleviin tietoihin

Jotta komissio saisi rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot, Alankomailla on oltava käytössä seuraavat järjestelyt:

·Koordinointielimenä toimii valtiovarainministeriön elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmaosasto. Se vastaa myös maksupyyntöjen esittämisestä ja johdon vahvistuslausumien laatimisesta. Kaikki suunnitelman täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvät tiedot on tallennettava keskustietokantajärjestelmään, joka kehitetään elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Täytäntöönpanoelinten on kerättävä ja säilytettävä kaikki asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot. Tiedot tallennetaan eri ministeriöiden tietojärjestelmiin ja jaetaan koordinointielimen kanssa. Kehitettävän keskustietoarkistojärjestelmän on sisällettävä välitavoitteisiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, ja sen on kerättävä, tallennettava ja varmistettava pääsy tietoihin asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti.

·Kun tässä liitteessä olevassa 2.1 jaksossa sovitut asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Alankomaiden on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle rahoitusosuuden maksamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö. Alankomaiden on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysimääräinen pääsy maksupyynnön asianmukaisia perusteluja tukeviin asiaankuuluviin taustatietoihin sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1)

  https://rijkewaddenzee.nl/wp-content/uploads/2018/05/Actieplan-Broedvogels-Waddenzee-2018_DEF_MET_voorwoord.pdf .

(2)

  https://www.beheerautoriteitwaddenzee.nl/integraal-beheerplan .