EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.5.2026
COM(2026) 258 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17 päivänä kesäkuuta 2022 annetun täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta
{SWD(2026) 136 final}
LIITE
1 JAKSO: Palautus- ja luottamussuunnitelman mukaiset uudistukset ja investoinnit
1.
Uudistusten ja investointien kuvaus
A. Komponentti A: ”Talouden TILINTARKASTUS JA KILPAILU”
Tämä Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue auttaa vastaamaan useisiin haasteisiin, jotka liittyvät Puolan talouden häiriönsietokykyyn ja kilpailukykyyn. Ensimmäinen yleinen haaste liittyy investointi- ja liiketoimintaympäristöön, joita ovat viime vuosina haitanneet sääntelyn puutteet, raskaat hallinnolliset vaatimukset ja menettelyt sekä keskeisten lakien toistuvat muutokset. Toiseksi Puola ei ole vielä lisännyt innovointikapasiteettiaan parantaakseen kasvumalliaan kustannuskilpailukyvystä kestävyyteen ja korkeamman lisäarvon toimintoihin. Tutkimus- ja kehitysmenojen kokonaismäärä (T&K-menot) on edelleen alhainen, 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se EU:ssa oli 2,3 prosenttia vuonna 2020. Vaikka yritysten T&K-menot ovat yli nelinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana, ne ovat edelleen alle EU:n keskiarvon. Kolmanneksi digitalisaatio ja muut taloudelliset siirtymät edellyttävät toimia osaamisen työmarkkinarelevanssin parantamiseksi ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamiseksi. Neljänneksi naiset, ikääntyneet, vammaiset ja heikommin koulutetut osallistuvat työmarkkinoille paljon vähemmän kuin monissa muissa EU-maissa. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon rajallisesta saatavuudesta sekä alhaisesta lakisääteisestä ja tosiasiallisesta eläkeiästä. Lisäksi työmarkkinoiden joustavuutta rajoittavat erityiset eläkejärjestelmät ja työaikajärjestelyjen joustamattomuus. Määräaikaisten työsopimusten osuus on edelleen suuri, vaikka se on jatkuvasti laskenut.
Osa-alueen päätavoitteena on lisätä investointeja, lisätä tuottavuutta ja parantaa Puolan talouden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Tätä varten osa-alueella pyritään seuraaviin tavoitteisiin: i) vahvistaa finanssipoliittisen kehyksen kestävyyttä ja riittävyyttä; ii) vähentää yrityksille ja yrittäjille aiheutuvaa sääntely- ja hallinnollista taakkaa; iii) tukea digitaalista ja vihreää siirtymää sekä talouden keskeisten alojen, myös maatalouselintarvikealan, häiriönsietokykyä; iv) parantaa innovaatioekosysteemiä; v) edistetään taitojen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja parannetaan elinikäistä oppimista; vi) lisätään työmarkkinoille osallistumista ja nostetaan tosiasiallista eläkeikää; vii) parantaa alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon saatavuutta ja laatua ja viii) tehostaa julkisia työvoimapalveluja.
Osa-alue koskee seuraavia Puolalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 annettuja maakohtaisia suosituksia: Maakohtaiset suositukset 3, 2019 ja 4, 2020 liittyvät investointi-ilmapiirin ja sääntely-ympäristön parantamiseen erityisesti vahvistamalla julkisten kuulemisten roolia lainsäädäntöprosessissa. Komponentissa käsitellään lisäksi seuraavia seikkoja: maakohtaiset suositukset 1, 2019 ja 1, 2020 julkisten menojen ja talousarviomenettelyn tehokkuuden parantamisesta sekä talouden elpymisen tukemisesta julkisin toimenpitein; Maakohtainen suositus 2, 2019, joka liittyy tulevien eläke-etuuksien riittävyyteen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen, erityisesti toteuttamalla toimenpiteitä todellisen eläkeiän nostamiseksi sekä toimiin työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi, myös parantamalla lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon saatavuutta, ja poistamalla jäljellä olevat esteet pysyvämmiltä työsuhteilta ja lopuksi toimenpiteillä, joilla lisätään taitojen merkityksellisyyttä työmarkkinoiden kannalta ja parannetaan elinikäistä oppimista; Maakohtainen suositus 3, 2019 vahvistamalla talouden innovointivalmiuksia muun muassa tukemalla tutkimuslaitoksia ja niiden tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa.
On odotettavissa, että tämän osa-alueen toimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien vaiheiden kuvaus ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti.
A.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin
Osa-alue A1 – Covid-19:n yrityksiin kohdistuvien vaikutusten vähentäminen
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisten menojen avoimuutta ja tehokkuutta.
Toimenpide koostuu säädöksistä, joilla tarkistetaan vakauttavaa menosääntöä, talousarvion luokittelujärjestelmää, julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehystä ja menojen uudelleenarviointikehystä sekä otetaan käyttöön julkisten investointien arviointia koskevia vaatimuksia.
A1.2 Sääntely- ja hallintotaakan keventäminen entisestään
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on vähentää Puolan yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista ja sääntelytaakkaa sekä edistää yksityisiä investointeja erityisesti pk-yrityksiin. Tätä varten uudistuksella pyritään i) yksinkertaistamaan hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä, ii) minimoimaan yrityksiä ja yrittäjiä koskevat oikeudelliset vaatimukset ja iii) nopeuttamaan päätöksentekoa.
Uudistus koostuu yhdestä lainsäädäntöpaketista. ”Oikeussuoja” (Tarcza prawna) antaa seuraavat säännökset: i) tehdä sähköisistä menettelyistä hallitseva kanava käsitellä vähintään kahdeksaa hallinnollista ja oikeudellista menettelyä, mukaan lukien matkailualan toimijoiden ja yrittäjien vakuutustakuurahastoon tekemät ilmoitukset; ii) yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät erityisesti merenkulkijoiden ammatteihin ja alkoholijuomien kauppaan; iii) vähennettävä kaksivaiheisen menettelyn käyttöä vähintään kymmenessä erityisesti geologisiin luonnonvaroihin liittyvässä menettelyssä; iv) rajoittaa esimerkiksi aluesuunnittelu- ja rakennusprosesseissa hallinnollisissa menettelyissä vaadittavien asiakirjojen ja muodollisuuksien määrää; ja v) tiettyjen hallinnollisten menettelyjen, esimerkiksi toisesta jäsenvaltiosta ostetun auton rekisteröinnin, määräaikojen pidentäminen.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.
A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tähtäävät hankkeet
Investoinnin tavoitteena on tukea yrityksiä HoReCan, matkailun tai kulttuurin aloilla.
Tällä toimenpiteellä tuetaan hankkeita, joilla pyritään monipuolistamaan näiden alojen yritysten toimintaa.
A1.3 Maankäytön suunnittelun uudistus
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on luoda vakaa ja ennakoitavissa oleva investointi-ilmapiiri rakennusalalle sekä torjua rakennusten hallitsematonta leviämistä kaupunkien lähialueille, erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Uudistuksen tavoitteena on i) virtaviivaistaa nykyistä lainsäädäntöä ja parantaa maankäytön suunnittelun oikeudellista kehystä kuntatasolla; ii) laadittava avoimet ja selkeät säännöt maankäytön kehittämiselle kuntatasolla erityisesti tarjoamalla selkeää, digitaalista ja luotettavaa tietoa maankäytöstä kunnissa; iii) lisätä sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumista kunnallisten yleissuunnitelmien laatimiseen.
Uudistuksessa hyväksytään uusi aluesuunnittelulaki. Lainsäädännössä on i) otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan kaikkien kuntien on laadittava ja hyväksyttävä yleiset aluekehityssuunnitelmat, jotka muunnetaan paikalliseksi lainsäädännöksi, jossa vahvistetaan yleiset rakennussäännöt kunnan alueella; ii) otetaan käyttöön vaatimus, joka velvoittaa sijoittajat toteuttamaan lisähankkeita kunnan hyväksi uusia kehityshankkeita rakennettaessa, jotta voidaan muun muassa vähentää asuntojen kehittämistä ilman riittävää palvelujen tarjontaa; iii) määritellä prosessi, jossa sidosryhmät voivat osallistua strategioiden ja yleissuunnitelmien laatimiseen kunnissa.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
Investoinnin tavoitteena on tukea osa-alueen A toimenpiteessä A.1.3 esitetyn uuden aluesuunnitteluuudistuksen valmistelua.
Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) 40 prosenttia Puolan kunnista hyväksyy yleiset aluekehityssuunnitelmat; ii) tekninen tuki yleisten aluekehityssuunnitelmien laatimiseksi asettamalla koulutusmateriaalia kuntien saataville; iii) uutta aluesuunnittelulakia koskevien kurssien järjestäminen.
A1.4 Uudistus maatalousalan tuottajien/kuluttajien kilpailukyvyn ja suojelun parantamiseksi
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on vahvistaa kuluttajien ja tuottajien asemaa maatalouselintarvikkeiden toimitusketjussa, jotta voidaan lisätä kaikkien maatalouselintarvikealan toimijoiden, erityisesti pk-yritysten ja pientuottajien, investointeja ja häiriönsietokykyä. Tätä varten uudistuksella pyritään i) sellaisten periaatteiden ja hyvien käytäntöjen luominen, jotka koskevat vertikaalisia suhteita maatalouselintarvikkeiden toimitusketjussa; ii) parannetaan maatalouselintarvikealan sopimusten täytäntöönpanojärjestelmää sopimusetujen hyödyntämisen estämiseksi; ja iii) markkinoiden avoimuuden lisääminen.
Uudistuksen on koostuttava uudesta laista, jolla torjutaan sopimusperusteisten etujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalouselintarvikealalla ja joka menee sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaa direktiiviä 2019/633 pidemmälle. Uudistus koostuu seuraavista osista:
·Direktiivissä 2019/633 olevan hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen luettelon lisäksi uudistuksessa otetaan käyttöön hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen avoin määritelmä. Kilpailu- ja kuluttajansuojaviraston (UOKiK) on erityisesti todettava tällaiset muut kaupan käytännöt sopimattomiksi, jos i) ne ovat hyvän kauppatavan vastaisia; ii) ja ne vääristävät tai todennäköisesti vääristävät olennaisesti muiden sopimuspuolten etuja.
·Uudistuksella suojellaan kaikkia kaupan toimijoita, myös maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ostajia.
Uudistukseen sisältyy myös uuden lain väliarvioinnin laatiminen, jossa arvioidaan, onko tavoitteet saavutettu, ja yksilöidään toimintakeinot mahdollisten täytäntöönpano-ongelmien ratkaisemiseksi.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä.
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
Investoinnin tavoitteena on parantaa Puolan maatalousalan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä.
Investoinnilla rahoitetaan alan toimijoiden infrastruktuurin tai laitteiden rakentamista tai nykyaikaistamista sekä hankkeita, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia materiaaleja maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa.
Osa-alue A2 – Kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen: vahvistetaan koordinointia, edistetään innovointivalmiuksia ja yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä, myös ympäristöteknologian alalla
A2.1 Robotisaation, digitalisaation ja innovaatioprosessien nopeuttaminen
Uudistuksen tavoitteena on lisätä osaamisen ja innovoinnin kysyntää ja niiden tehokasta käyttöönottoa yrityksissä ja digitaalitaloudessa.
Uudistuksessa otetaan käyttöön verojärjestelmäetuudet yrityksille, jotka toteuttavat digitalisointiprosessin investoimalla robotisaatioon ja digitalisaatioon. Verohelpotus myönnetään ylimääräisenä verovähennystenä robottien hankinnan tukemiseksi.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.
A2.1.1 Investoinnit robotisaation tai digitalisaation tukemiseen yrityksissä
Investoinnin tavoitteena on tukea yritysten robotisaatiota ja digitalisaatiota.
Tällä toimenpiteellä tuetaan hankkeita, jotka liittyvät robotisaatioon tai tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin yrityksissä.
A2.2 Kiertotalousmalliin siirtymisen edellytysten luominen
Uudistuksella pyritään luomaan asianmukainen oikeudellinen kehys uusioraaka-aineiden kaupan toimivuudelle. Uudistuksella otetaan käyttöön keskeisiin teollisuusjätteisiin sovellettavat jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat säännökset, joihin sisältyy määritelmät tällaisten materiaalien jätteeksi luokittelun päättymisestä ja joilla helpotetaan niiden kiertoa ja käyttöä uusioraaka-aineina.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja innovaatioihin
Tämän toimenpiteen tavoitteena on rahoittaa kiertotalouteen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita, helpottaa pk-yritysten siirtymistä kiertotalouteen ja käyttää jätettä uusioraaka-aineena.
Toimenpide koostuu seuraavien henkilöiden allekirjoittamisesta: i) avustussopimukset sellaisia kiertotalouteen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita koskeville hankkeille, jotka edistävät pk-yritysten siirtymistä kiertotalouteen; ii) avustussopimus hankkeille, jotka koskevat kiertotalouteen tai uusioraaka-aineiden markkinoiden luomiseen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita.
A2.3 Institutionaalisen ja oikeudellisen perustan tarjoaminen miehittämättömien ilma-alusten kehittämiselle
Uudistuksen tavoitteena on perustaa yksikkö, joka tukee uusien miehittämättömiin ilma-aluksiin perustuvien ratkaisujen testausta ja käyttöönottoa erityisesti kaupungistuneilla alueilla.
Uudistuksella annetaan Puolan lennonvarmistuspalveluvirastolle oikeus omistaa pääomaa kaupallisissa yrityksissä ja valtuutetaan se tai sen tytäryhtiöt toteuttamaan pilottihankkeita, joilla tuetaan miehittämättömiin ilma-aluksiin perustuvien liiketoimintamallien ja palvelujen toteuttamista. Puolan lennonvarmistuspalveluvirasto toimii myös miehittämättömien ilma-alusten erikoistuneiden palvelujen tarjoajana suunnitellussa osaamiskeskusten verkostossa.
Tämän uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2023 mennessä.
A2.3.1 Miehittämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset
Tämän investoinnin tavoitteena on perustaa miehittämättömiä ilma-aluksia varten paikallisia osaamiskeskuksia, joiden tavoitteena on mahdollistaa miehittämättömien ilma-alusten kehittyneet lennot kullekin osaamiskeskukselle osoitetulla alueella.
Investointi koostuu kymmenen paikallisen keskuksen perustamisesta, jotka tarjoavat digitaalista infrastruktuuria, laskeutumiskenttiä ja seurantainfrastruktuuria miehittämättömille ajoneuvoille.
A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen
Uudistus koostuu kahdesta toimesta. Ensimmäisen toimen tavoitteena on antaa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuus tulla osakkaiksi yrityksissä. Tavoitteena on lisätä teknologian siirron tieteidenvälisyyttä ja joustavuutta.
Tämän uudistuksen ensimmäisessä toimessa laajennetaan niiden yksikköjen luokkia, joiden kanssa yliopistot voivat perustaa erillisyhtiöitä. Nämä ovat tutkimuslaitoksia, Puolan tiedeakatemian laitoksia ja Łukasiewiczin tutkimusverkoston laitoksia. Uudistuksen on mahdollistettava sellaisten erillisyhtiöiden perustaminen, jotka on erityisesti suunniteltu tutkimus- ja kehitystyön tulosten kaupallistamiseen.
Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.
Tämän uudistuksen toisessa toimessa vahvistetaan maatalous- ja maaseudun kehittämisministeriön valvonnassa oleville tutkimuslaitoksille ja niiden alaisuudessa toimiville yksiköille säännöt, jotka koskevat laboratorioiden käyttöä, tutkimusinfrastruktuuria ja tietämyksen siirtoa tiede- ja tiedeyhteistyön sekä tiede- ja yritysyhteistyön puitteissa. Tuen myöntämissäännöissä on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.
Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.
A2.4.1 Investoinnit tutkimuskapasiteettiin
Tämän investoinnin tavoitteena on varustaa tutkimuslaitokset tutkimus- tai analyysi-infrastruktuurilla.
Toimenpide koostuu hankkeista laboratorioille, joilla on tutkimus- tai analyysi-infrastruktuuri.
Osa-alue A3 – Nykyaikaista taloutta edistävä koulutus
A3.1 Nykyaikaisen talouden työvoima: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa
Uudistuksen tavoitteena on valmistaa työvoimaa nykyaikaiseen talouteen ja sovittaa taidot ja tutkinnot paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa.
Toimenpide koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joilla vahvistetaan alakohtaisia osaamiskeskuksia koskeva oikeudellinen kehys.
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
Investoinnin tavoitteena on perustaa alakohtaisia osaamiskeskuksia.
Toimenpide koostuu i) alueellisten koordinointiryhmien perustamisesta ja kehittämisestä ja ii) rakennustöistä ja laitehankinnoista alakohtaisia osaamiskeskuksia varten.
Osa-alue A4 – Työmarkkinoiden rakenteellisen yhteensovittamisen, tehokkuuden ja kriisinkestävyyden parantaminen
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
Uudistuksen tavoitteena on lisätä osallistumista työmarkkinoille ja tuoda joustavuutta ja turvaa Puolan työmarkkinoille.
Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevan uuden lainsäädännön voimaantulo; ii) julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelman 2025–2027 julkaiseminen; iii) työmarkkinaosapuolten kuuleminen mahdollisista työehtosopimuksista ja tutkimus yksittäisen työsopimuksen mahdollisesta roolista; iv) minkä jälkeen hyväksytään laki (lait), jossa (joissa) otetaan huomioon määritellyt uudistusten painopisteet.
A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistuksen tukemiseksi
Investoinnin tavoitteena on lisätä julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia tukea työmarkkinoiden toimintaa.
Toimenpide koostuu i) julkisten työvoimapalvelujen digitalisoinnista ja ii) uusien menettelyjen soveltamista koskevasta koulutuksesta.
A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla korkealaatuisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on helpottaa alle kolmivuotiaiden lasten hoitopalvelujen saatavuutta ja varmistaa lastenhoitopalvelujen korkea koulutus- ja laatutaso. Uudistuksen tavoitteena on i) virtaviivaistaa lastenhoitopalvelujen luomiseen ja toimintaan tarkoitettujen kotimaisten ja ulkoisten varojen hallinnointia, ii) toteuttaa enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen pitkäaikaista kotimaista rahoitusta; sekä iii) panemaan täytäntöön lastenhoitopalveluja koskevat sitovat vähimmäiskoulutus- ja laatuvaatimukset.
Uudistuksessa hyväksytään enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muutos ja perustetaan erityinen monivuotinen ohjelma lastenhoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten. Tarkistuksella muun muassa kootaan yhteen kolmen erillisen rahoituslähteen hallinnointi lastenhoitopalvelujen luomista ja toimintaa varten: kotimainen rahoitus, Euroopan sosiaalirahasto plus ja elpymis- ja palautumistukiväline. Uudistuksella varmistetaan myös enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen pitkäaikainen kotimainen rahoitus. Lisäksi uudistuksessa tehdään riippumaton analyysi alle kolmivuotiaita lapsia koskevista nykyisistä hoito- ja koulutusvaatimuksista, kehitetään lastenhoitopalveluille asiaankuuluvat hoidon ja koulutuksen laatuvaatimukset, joissa analyysi otetaan huomioon, ja pannaan täytäntöön asiaankuuluvat oikeudelliset muutokset, joilla vähimmäisvaatimuksista tehdään lastenhoitopalvelujen tarjoajia sitovia, jotta voidaan tukea koulutuksen ja hoidon korkeaa laatua varhaisesta iästä alkaen.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
A4.2.1 Tuki alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettuihin lastenhoitopalveluihin ”Aktiiviset taaperolapset” (entinen Maluch+)
Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille.
Toimenpide koostuu i) sellaisen tietoteknisen järjestelmän luomisesta, jolla hallinnoidaan lastenhoitopalvelujen rahoitusta ja perustamista, ja ii) enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rakentamisesta, kunnostamisesta tai mukauttamisesta.
A4.3 Osuus- ja yhteisötalouden kehittämistä koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on lisätä syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ammatillista aktiivisuutta ja tukea sosiaalipalvelujen laitoshoidosta luopumista. Uudistuksen tavoitteena on määritellä lainsäädännössä puitteet yhteisötalouden toimijoiden toiminnalle.
Uudistus käsittää yhteisötaloutta koskevan lain antamisen. Laissa määritellään tähän alaan liittyvät perussäännöt, mukaan lukien erityisesti sosiaalisen yrityksen toiminnan ja tukemisen periaatteet, yhteisötalouden toimijoiden ja paikallishallinnon väliset uudet yhteistyömuodot sosiaalipalvelujen täytäntöönpanossa sekä yhteisötalouden kehittämistä koskevan politiikan koordinoinnin periaatteet.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.
A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin
Tämän investoinnin tavoitteena on maksimoida yhteisötalouden toimijoiden vaikutus sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten sosiaaliseen ja ammatilliseen uudelleenintegroitumiseen ja tukea sosiaalipalvelujen laitoshoidosta luopumista.
Toimenpide koostuu päätöksistä, joilla myönnetään yhteisötalouden yrityksen asema, ja avustussopimusten allekirjoittamisesta sellaisten yhteisötalouden toimijoiden tukemiseksi, jotka sitoutuvat säilyttämään työpaikat vähintään 12 kuukauden ajan sopimuksen tekopäivästä.
A4.4 Työsuhteen muotojen joustavoittaminen ja etätyön käyttöönotto
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on helpottaa perhe- ja työelämän velvollisuuksien yhteensovittamista ja auttaa alhaisen työvoimaosuuden ryhmiin kuuluvia ihmisiä löytämään vakituinen työpaikka. Tätä varten etätyö ja joustavat työajan järjestämisen muodot on vahvistettava työlaissa.
Uudistus käsittää työlain muutoksen hyväksymisen. Tarkistuksella mahdollistetaan etätyö milloin tahansa eikä ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja otetaan käyttöön joustavia työaikajärjestelyjä. Tarkistuksessa määritellään myös useita etätyön ja joustavan työn operatiivisia järjestelyjä, mukaan lukien seuraavat: i) mahdollisuus työskennellä etänä asemapaikan ulkopuolella työntekijän ja työnantajan välisten järjestelyjen perusteella, ii) työnantajan tarjoamia työvälineitä koskevien sääntöjen määrittely ja iii) etätyöhön sovellettavien terveys- ja turvallisuusperiaatteiden puitteiden luominen.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.
A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän jälkeen
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on lisätä työntekijöiden kykyä ja motivaatiota pysyä työmarkkinoilla eläkeiän jälkeen. Tätä varten on otettava käyttöön verokannustin niille, jotka ovat saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän mutta eivät halua jäädä eläkkeelle ja jatkaa työskentelyä. Kahden vuoden kuluttua verokannustimen käyttöönotosta on julkaistava kertomus, jossa arvioidaan sen vaikutusta tosiasialliseen eläkeikään.
Uudistuksessa hyväksytään henkilökohtaisesta tuloverosta annetun lain muutos ja arvioidaan tätä toimenpidettä. Muutoksella alennetaan vuodesta 2023 alkaen niiden henkilöiden tuloveroa, jotka ovat saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän mutta eivät halua jäädä eläkkeelle ja jatkaa työskentelyä. Ensimmäiseen tuloveroluokkaan (85 528 zlotya vuonna 2021) kuuluvat työntekijät, jotka ansaitsevat enintään Puolan kansantalouden keskimääräisen bruttopalkan, vapautetaan tuloverosta. Henkilökohtaista tuloverokantaa alennetaan sellaisten muiden korkeapalkkaisten työntekijöiden osalta, jotka ovat saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän mutta eivät jää eläkkeelle ja jatkavat työskentelyä. Tämän verokannustimen ansiosta verovelvollisten on ansaittava lisämääriä, jotka vastaavat maksamattoman tuloveron määrää, jolla pyritään kannustamaan heitä jatkamaan uraansa. Kahden vuoden kuluttua edellä mainitun toimenpiteen käyttöönotosta on laadittava kertomus, jossa arvioidaan henkilökohtaiseen tuloveroon tehtyjen muutosten vaikutusta tosiasialliseen eläkeikään. Siinä analysoidaan vaikutuksia työmarkkinoille osallistumiseen, eläkejärjestelmän kestävyyteen, julkiseen talouteen ja sukupuolten tasa-arvoon.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.
A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa
Uudistuksen tavoitteena on lisätä tiettyjen ryhmien, erityisesti naisten, osallistumista työmarkkinoille parantamalla pitkäaikaishoitojärjestelmän saatavuutta ja tehokkuutta Puolassa. Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) Puolan pitkäaikaishoitojärjestelmän strategisen uudelleentarkastelun julkaiseminen; ii) sellaisten lakien voimaantulo tai muuttaminen, jotka koskevat: 1) pitkäaikaishoidon määrittely, 2) omaishoitajien ja omaishoitajien määrittely, 3) pitkäaikaishoidon organisaatiostandardeja terveydenhuoltojärjestelmässä koskevien säännösten hyväksyminen ja asuinpaikassa tarjottavien hoitopalvelujen standardeja koskevien uusien säännösten hyväksyminen, 4) pitkäaikaishoitojärjestelmän koordinoinnista, seurannasta, arvioinnista ja tiedottamisesta vastaavien elinten nimeäminen; iii) terveys- ja sosiaalihuoltopolitiikan puitteissa tarjotun pitkäaikaishoidon palvelujen ja etujen julkaiseminen julkisessa tiedotteessa; iv) julkisten menojen uudelleentarkastelun julkaiseminen; sekä v) sellaisen asiakirjan julkaiseminen, jossa ehdotetaan pitkäaikaishoidon laadun yhdenmukaista määritelmää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmissä sekä seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmää ja sen käyttöä pitkäaikaishoidon laadun arvioinnissa.
A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen
Uudistuksen tavoitteena on rajoittaa työmarkkinoiden segmentoitumista ja vahvistaa valtion työsuojelutarkastusta sen valvoessa työlainsäädännön säännösten noudattamista.
Toimenpide koostuu sellaisen säädöksen voimaantulosta, jolla valtion työtarkastusvirasto valtuutetaan antamaan hallinnollisia päätöksiä, joilla siviilioikeudelliset sopimukset muutetaan työsopimukseksi, ja sellaisten toimien hyväksymisestä, joilla pyritään lisäämään valtion työtarkastusviraston valmiuksia.
Osa-alue A5 – Yksityisen sektorin rahoitusvälineet
A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon
Tämä toimenpide koostuu InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon tehtävästä julkisesta investoinnista, jolla kannustetaan yksityisiin investointeihin ja parannetaan puolalaisten pk-yritysten rahoituksen saantia. InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon maksettava rahoitusosuus käytetään takauksiin. Tämä rahoitustuote toimii antamalla takauksia rahoituksen välittäjien kautta yksityiselle sektorille.
Komission ja toteutuskumppanin välinen takuusopimus, joka on valittu InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta 24 päivänä maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti, tulee voimaan.
Puolan on allekirjoitettava Euroopan komission kanssa rahoitusosuussopimus, johon on sisällyttävä
1.Ehdotettu toteutuskumppani.
2.Vaatimus tarkistetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisen teknisen ohjeistuksen noudattamisesta ((2023) 6454 final). Takuusopimuksessa suljetaan tarvittaessa tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja varoista: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot ja varat.
3.Kuvaus seurantajärjestelmästä, jota käytetään raportoitaessa käyttöön otettavista varoista.
Osa-alue A6 – Rahoitusosuus EU:n satelliittiohjelmiin
A6.1: Vapaaehtoinen osallistuminen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)
Tällä toimenpiteellä pyritään tukemaan Puolan suojattuja viestintävalmiuksia.
Toimenpide koostuu 656 326 691 euron vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2 ). Rahoitusosuudella tuetaan uusien MEO- ja LEO-satelliittien hankintaa, Puolassa sijaitsevaa maainfrastruktuuria yhdyskäytävineen ja läsnäolopisteineen, satelliittien viestintäkapasiteettia ja/tai liitännäisyhteyksien kehittämistä.
A.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
A1 – Liiketoimintaympäristö
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
|
Talousarvioluokitukseen integroidun standardikirjanpitokaaviota koskevan periaatemuistion laatiminen
|
Julkaiseminen valtiovarainministeriön verkkosivustolla
|
|
|
|
|
|
Käsitemuistion julkaiseminen valtiovarainministeriön Biuletyn Informacji Publicznej -sivustolla (julkisen tiedon verkkosivusto). Käsitemuistiossa on esitettävä uuden luokitusjärjestelmän kuvaus ja rakenne.
|
|
A2G
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
|
Tarkistettu julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys ja menojen uudelleentarkastelukehys
|
Voimaantuloa koskevan säädöksen (koskevien säädösten) säännös
|
|
|
|
|
|
Tarkistetun julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen käyttöönottoa koskevien lainsäädäntötoimenpiteiden voimaantulo.
Menojen uudelleenarviointikehystä tarkistavan säädöksen (tarkistettavien säädösten) voimaantulo ottamalla käyttöön vaatimus, jonka mukaan
- budjettivallan käyttäjät ottavat menojen uudelleenarviointia koskevien kertomusten havainnot huomioon seuraavan vuoden talousarvioesityksen materiaaleissa;
Valtiovarainministerin on toimitettava ministerineuvostolle vuotuiset kertomukset toimista, joita on toteutettu menojen uudelleentarkastelua koskevien kertomusten tulosten perusteella.
|
|
A2aG
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
|
Muutokset talousarviomenojen aggregoinnissa ja julkisten investointien arviointiperusteet
|
Voimaantuloa koskevat säädöksen (säädösten) säännökset
|
|
|
|
|
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo:
uusi ryhmittymien järjestely, jossa kootaan yhteen valtion talousarviomenot ja jota sovelletaan valtion talousarvion suunnitteluprosessista alkaen varainhoitovuonna 2027;
uudet i) yleiset perusteet julkisten investointihankkeiden arvioimiseksi, mukaan lukien vaatimus arvioida niiden odotetut ylläpitokustannukset, ja ii) säännökset, joissa täsmennetään julkisen sektorin yksiköt ja niiden investointihankkeiden arvo, joihin näitä perusteita sovelletaan pakollisesti;
- alakohtaisten ministerien velvollisuus julkaista kuvaukset yleisistä kriteereistä, joilla julkisia investointihankkeita arvioidaan asianomaisilla aloilla;
- vaatimus julkaista valtiovarainministeriön verkkosivustolla malli sellaisten uusien investointihankkeiden julkaisemista varten, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa zlotya.
|
|
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
|
Julkisesta taloudesta annetun lain muutoksen voimaantulo vakauttavan menosäännön soveltamisalan laajentamiseksi valtion erillisrahastoihin
|
Julkisesta taloudesta annetun lain muutoksen säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Julkisesta taloudesta annetun lain muutoksen voimaantulo vakauttavan menosäännön soveltamisalan laajentamiseksi.
Muutosten oletettuihin vaikutuksiin kuuluu se, että suurempi määrä julkisyhteisöjen yksiköitä (valtion erillisrahastot) kuuluu SER:n soveltamisalaan, mikä mahdollistaa julkisen varainhoidon avoimuuden ja tehokkuuden lisäämisen. Valtiovarainministeriö vastaa muutoksen valmistelusta.
|
|
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
|
Menojen vakauttamista koskevan säännön toimivuuden tarkastelu
|
Julkaiseminen valtiovarainministeriön verkkosivustolla
|
|
|
|
|
|
Vakauttavan menosäännön toimintaa koskevan uudelleentarkastelun julkaiseminen. Katsaus julkaistaan valtiovarainministeriön verkkosivustolla.
Uudelleentarkastelu kattaa vuodet 2019–2023. Uudelleentarkasteluun on sisällyttävä SER-kaavaa ja sen soveltamisalaa koskevia suosituksia.
|
|
|
A1.2 Sääntely- ja hallintotaakan keventäminen entisestään
|
|
Yritysten ja kansalaisten hallinnollisen taakan keventämistä koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo
|
Lainsäädäntöpaketin säännökset, joista käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Sellaisen lainsäädäntöpaketin voimaantulo, jolla pyritään poistamaan investointi-ilmapiiriin vaikuttavat oikeudelliset esteet, erityisesti
1) Hallinnollisten ja hiljaisten menettelyjen yksinkertaistaminen vähintään 12 menettelyssä, jotka liittyvät erityisesti merenkulkijoiden ammatteihin ja alkoholijuomien kauppaan;
2) kaksivaiheisen menettelyn käytön vähentäminen vähintään kymmenessä erityisesti geologisiin resursseihin liittyvässä menettelyssä;
3) digitalisoidaan tapa käsitellä pyyntöjä vähintään kahdeksassa hallinnollisessa menettelyssä, jotka liittyvät esimerkiksi matkailualan toimijoiden ja yrittäjien vakuutusten toimittamiseen vakuutustakuurahastoon ja opiskelijoiden sosiaalietuuksia koskevien hakemusten jättämiseen sekä geodeettisiin menettelyihin;
4) muiden hallinnollisten menettelyjen järkeistäminen (kuten asiakirjojen määrän rajoittaminen tai tarvittavien muodollisuuksien vähentäminen), joka liittyy erityisesti useiden parannusten käyttöönottoon aluesuunnitteluprosessissa, rakennusprosessissa ja tilusjärjestelyprosessissa;
5) Yrittäjien ja luonnollisten henkilöiden hallintovelvollisuuksien täyttämisen määräajan pidentäminen joissakin hallinnollisten menettelyjen tapauksissa, esimerkiksi muista jäsenvaltioista ostetun auton rekisteröinnin määräajan pidentäminen 30 päivästä 60 päivään tai matkailusetelin käytön määräajan pidentäminen 31 päivästä maaliskuuta 2022 30 päivään syyskuuta 2022.
|
|
|
A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tähtäävät hankkeet
|
|
HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritykset, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksia liiketoimintaansa monipuolistavista hankkeista
|
|
|
|
|
|
|
Vähintään 2 510 HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritystä on allekirjoittanut sopimuksia hankkeista, joilla monipuolistetaan tai laajennetaan niiden liiketoimintaa. Ehdotuspyyntöjen tukikelpoisuusperusteissa on edellytettävä, että hankkeet kattavat vähintään yhden seuraavista kolmesta toimityypistä:
1) investoinnit tavaroidensa ja palvelujensa suunnitteluun ja tuotantoon eli sellaisten koneiden ja laitteiden hankintaan, jotka ovat tarpeen uusien tuotteiden tai palvelujen, rakennustöiden tai vihreään siirtymään liittyvien investointien käynnistämiseksi;
2) Konsultointipalvelut projekteille;
3) Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus.
Hanke-ehdotuspyyntöjen tukikelpoisuusperusteissa on edellytettävä, että mikään edellä luetelluista tyypin 1 toiminnoista ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää ympäristöhaittaa (”ei merkittävää haittaa” -periaate).
|
|
|
A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tähtäävät hankkeet
|
|
HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritykset, jotka ovat saaneet rahoitusta liiketoimintansa monipuolistamiseen
|
|
|
|
|
|
|
Vähintään 2 510 HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritystä on saanut rahoitusta liiketoimintaansa monipuolistaviin tai laajentaviin hankkeisiin.
|
|
|
A1.3 Maankäytön suunnittelun uudistus
|
|
Uuden aluesuunnittelulain voimaantulo
|
Aluesuunnittelulain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Julkisen kuulemisen jälkeen tulee voimaan uusi aluesuunnittelusäädös, jolla
1) otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan kaikkien kuntien on laadittava ja hyväksyttävä yleiset aluekehityssuunnitelmat, jotka muunnetaan paikalliseksi lainsäädännöksi, jossa vahvistetaan yleiset rakennussäännöt kunnan alueella;
2) otetaan käyttöön vaatimus, joka velvoittaa sijoittajat toteuttamaan lisähankkeita kunnan hyväksi uusia kehityshankkeita rakennettaessa, jotta voidaan muun muassa vähentää asuntojen kehittämistä ilman riittävää palvelujen tarjontaa;
3) määritellään prosessi, jossa sidosryhmät voivat osallistua kuntien strategioiden ja yleissuunnitelmien laatimiseen.
|
|
A13G
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
|
Välitavoite
|
Kullekin Puolan kunnalle maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpanoa varten myönnettävän tuen jakomekanismia ja ohjeellista määrää koskevan asiakirjan julkaiseminen
|
Julkaisu talouskehitys- ja teknologiaministeriön verkkosivuilla
|
|
|
|
Q3
|
2022
|
Julkisen kuulemisen jälkeen julkaistaan asiakirja, jossa määritetään jakomekanismi ja tuen ohjeellinen määrä, jonka kukin kunta saa välitavoitteessa A12G vahvistetun maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpanoa varten. Asiakirjassa on erityisesti ilmoitettava kullekin kunnalle annettavan tuen määrä ja selitettävä, minkä tyyppisiin toimiin tukea on käytettävä.
Kaikki Puolan kunnat saavat tukea tämän toimenpiteen täytäntöönpanoon. Kullekin kunnalle myönnettävän tuen määrässä on otettava huomioon kunnan väkiluku ja pinta-ala (vähemmän asutut/laaja-alaiset kunnat saavat enemmän tukea).
|
|
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
|
|
Uutta aluesuunnittelulakia koskevan kurssin suorittaneiden paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden henkilöstö
|
|
|
|
|
|
|
Vähintään 850 paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden työntekijää on suorittanut kurssin ja/tai jatko-opintoja uudesta aluesuunnittelulaista, joka on asetettu välitavoitteessa A12G.
|
|
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
|
|
Uutta aluesuunnittelulakia käsittelevät kurssit
|
|
|
|
|
|
|
Vähintään 1 700 todistusta, jotka on myönnetty uutta aluesuunnittelulakia koskeville kursseille.
|
|
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
|
|
Niiden kuntien osuus, jotka ovat aloittaneet yleisten aluekehityssuunnitelmien laatimisen
|
|
|
|
50
|
|
|
Vähintään 50 prosenttia kunnista on aloittanut yleisen aluekehityssuunnitelman laatimisen välitavoitteessa A12G esitetyn uuden lain mukaisesti. Se tapahtuu rekisteröitymällä paikkatietoaineistojen ja -palvelujen rekisteriin.
|
|
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
|
|
Yleisiä aluekehityssuunnitelmia hyväksyneiden kuntien osuus
|
|
|
0
|
|
|
|
40 prosenttia kunnista on hyväksynyt yleisen aluekehityssuunnitelman.
|
|
|
A1.4 Uudistus maatalousalan tuottajien/kuluttajien kilpailukyvyn ja suojelun parantamiseksi
|
|
Sopimusperusteisten etujen epäreilun käytön torjumista maatalous- ja elintarvikekaupassa koskevan uuden lain voimaantulo
|
Uuden lain säännös, jolla torjutaan sopimusperusteisten etujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalous- ja elintarvikekaupassa ja ilmoitetaan sen voimaantulosta
|
|
|
|
|
|
Julkisen kuulemisen jälkeen tulee voimaan uusi laki, jolla torjutaan sopimusperusteisten etujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalous- ja elintarvikekaupassa ja jolla
1) luoda perusta elintarvikeketjun paremmalle toiminnalle ja vahvistaa elintarvikeketjun vertikaalisiin suhteisiin liittyviä hyviä käytäntöjä koskevat periaatteet sekä varmistaa vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistaminen direktiivin (EU) 2019/633 mukaisesti;
2) suojella kaikkia maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppatoimia hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä;
3) menevät pidemmälle kuin hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa 17 päivänä huhtikuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/633.
Tämä laki menee sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaa direktiiviä pidemmälle seuraavilla tavoilla:
a) Vaikka direktiivissä on suljettu luettelo hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, uudessa laissa on tämän luettelon lisäksi otettava käyttöön hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen avoin määritelmä. Kilpailu- ja kuluttajansuojaviraston (UOKiK) on erityisesti todettava tällaiset muut kaupan käytännöt sopimattomiksi, jos i) ne ovat hyvän kauppatavan vastaisia; ii) ja ne vääristävät olennaisesti tai todennäköisesti vääristävät olennaisesti toisen sopimuspuolen etua;
b) Vaikka direktiivillä suojellaan vain maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimittajia, uudella lailla suojellaan kaikkia kaupan toimijoita, myös maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ostajia.
Uudistuksen on mahdollistettava se, että kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto voi tutkia markkinatoimijoiden esittämien tapausten lisäksi myös omat tutkimuksensa.
|
|
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
|
Tuensaajien valintaperusteiden hyväksyminen kaikille tämän investoinnin piiriin kuuluville hankkeille
|
Tuensaajien valintaperusteiden hyväksyminen julkaistaan maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön ja maatalouden rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisviraston verkkosivustolla
|
|
|
|
|
|
Julkisen kuulemisen jälkeen hyväksyttiin kriteerit edunsaajien valitsemiseksi kaikkiin tämän investoinnin piiriin kuuluviin hankkeisiin. Valintaperusteissa on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.
Valintaperusteissa on asetettava etusijalle seuraavat alat:
i) digitalisaatio;
ii) työpaikkojen luominen;
iii) ympäristönsuojelu ja kestävät elintarviketuotantokäytännöt;
iv) kiertotalous, mukaan lukien elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseen liittyvät toimet.
Maatalouden rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisvirasto (ARMA) toteuttaa haku- ja todentamisprosessin johdonmukaisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi ja päällekkäisen rahoituksen estämiseksi.
|
|
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
|
Lopulliset maksumääräykset jakelu- tai varastointikeskusten tai tukkumarkkinoiden rakentamista tai nykyaikaistamista koskeville hankkeille
|
|
|
|
150
|
Q2
|
2026
|
Loppumaksumääräykset, jotka on annettu jakelu- tai varastointikeskusten tai tukkumarkkinoiden rakentamista tai nykyaikaistamista koskevista hankkeista.
Hanke-ehdotuspyynnöissä on varmistettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) noudattaminen erityisesti jätehuoltoon liittyvien vaatimusten osalta.
Hanke-ehdotuspyynnöissä on määrättävä, että
1. Hankittavat kuorma-autot ja muut raskaat hyötyajoneuvot saavat olla ainoastaan päästöttömiä ,-vähäpäästöisiä tai biokaasulla/biometaanilla toimivia nesteytetyn maakaasun/paineistetun maakaasun kuorma-autoja. Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen on oltava edellä esitettyjen sääntöjen mukaisia.
2. Biokaasuenergian tuotantolaitosten on täytettävä 29–31 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit sekä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (direktiivi 2018/2001/EU (REDII)) 26 artiklassa vahvistetut elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt sekä niihin liittyvät täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset.
|
|
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
|
Lopulliset maksumääräykset hankkeille, joilla rakennetaan tai nykyaikaistetaan maatalousalan yritysten infrastruktuuria tai laitteita
|
|
|
|
811
|
Q2
|
2026
|
Lopulliset maksumääräykset hankkeille, joilla rakennetaan tai nykyaikaistetaan maatalousalan yritysten infrastruktuuria tai laitteita.
Hanke-ehdotuspyynnöissä on varmistettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) noudattaminen erityisesti jätehuoltoon liittyvien vaatimusten osalta.
Hanke-ehdotuspyynnöissä on määrättävä, että
1. Ostetut kuorma-autot ja muut raskaat hyötyajoneuvot saavat olla ainoastaan päästöttömiä, vähäpäästöisiä tai biokaasulla/biometaanilla toimivia nesteytetyn maakaasun/paineistetun maakaasun kuorma-autoja. Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen on oltava edellä esitettyjen sääntöjen mukaisia.
2. Biokaasuenergian tuotantolaitosten on täytettävä 29–31 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit sekä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (direktiivi 2018/2001/EU (REDII)) 26 artiklassa vahvistetut elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt sekä niihin liittyvät täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset.
|
|
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
|
Viljelijät, jotka ovat saaneet rahoitusta sellaisten hankkeiden loppuun saattamiseen, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa
|
|
|
|
|
|
|
Vähintään 22 000 viljelijää sai rahoitusta ympäristölle ja terveydelle haitallisten materiaalien korvaamista maataloustuotannossa käytetyissä rakennuksissa koskevien hankkeiden päätökseen saattamiseen.
|
|
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
|
Rahoitus hankkeille, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa
|
|
|
|
42 641
|
Q4
|
2025
|
Hankkeet saivat rahoitusta ympäristölle ja terveydelle haitallisten materiaalien korvaamiseen maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa.
|
|
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
|
Lopulliset maksumääräykset hankkeille, joilla rakennetaan tai nykyaikaistetaan viljelijöiden tai kalastajien infrastruktuuria tai laitteita
|
|
|
|
13 519
|
Q2
|
2026
|
Lopulliset maksumääräykset hankkeille, joilla rakennetaan tai nykyaikaistetaan viljelijöiden tai kalastajien infrastruktuuria tai laitteita.
Hanke-ehdotuspyynnöissä on varmistettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) noudattaminen erityisesti jätehuoltoon liittyvien vaatimusten osalta.
Hanke-ehdotuspyynnöissä on määrättävä, että
1. Hankittavat kuorma-autot ja muut raskaat hyötyajoneuvot saavat olla ainoastaan päästöttömiä ,-vähäpäästöisiä tai biokaasulla/biometaanilla toimivia nesteytetyn maakaasun/paineistetun maakaasun kuorma-autoja. Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen on oltava edellä esitettyjen sääntöjen mukaisia.
2. Biokaasuenergian tuotantolaitosten on täytettävä 29–31 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit sekä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (direktiivi 2018/2001/EU (REDII)) 26 artiklassa vahvistetut elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt sekä niihin liittyvät täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset.
|
A2 – Innovointi
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A2.1 Robotisaation, digitalisaation ja innovaatioprosessien nopeuttaminen
|
|
Uuden lain voimaantulo yritysten automaation, digitalisoinnin ja innovoinnin tukemiseksi ottamalla käyttöön robotisaatiota koskeva verohelpotus
|
Uuden lain säännös, jolla tuetaan yritysten automatisointia, digitalisointia ja innovointia ja ilmoitetaan sen voimaantulosta
|
|
|
|
|
|
Uudella lailla otetaan käyttöön verohelpotus siten, että yrittäjällä on oikeus siihen, että osa robotisaatiokustannuksista poistetaan veropohjasta verovuoden lopussa. Verohelpotuksen on oltava kaikkien yrittäjien saatavilla näiden koosta ja toimipaikasta riippumatta. Tukikelpoisiksi katsotaan seuraavat kustannukset:
• uusien robottien hankintakustannukset,
• koneet ja oheislaitteet niihin toiminnallisesti liittyviä robotteja varten
• koneet, laitteet ja muut robotteihin toiminnallisesti liittyvät asiat, joilla varmistetaan ergonomia ja työturvallisuus
• koneet, laitteet tai järjestelmät robottien etähallintaa, -diagnosointia, -valvontaa tai -huoltoa varten
• ihmisen ja koneen väliset vuorovaikutuslaitteet coboteille tai erittäin herkille roboteille
• edellä mainittuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvien aineettomien hyödykkeiden kustannukset
• robotteja koskevien koulutuspalvelujen kustannukset
• edellä mainittuun käyttöomaisuutta koskevaan leasingsopimukseen liittyvät maksut, jos käyttöomaisuuden omistusoikeus siirtyy leasingsopimuksen perusjakson päätyttyä verovelvolliselle.
On odotettavissa, että tästä toimenpiteestä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti. Uudistuksella tuetaan erityisesti vähävaikutteisia investointeja, jotka ovat teknologianeutraaleja niiden soveltamisen tasolla.
|
|
|
A2.1.1 Investoinnit robotisaation tai digitalisaation tukemiseen yrityksissä
|
|
Hankkeet, jotka liittyvät robotisaatioon tai tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin yrityksissä
|
|
|
|
|
|
|
Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä tuensaajien loppumaksupyynnöt hankkeille, jotka liittyvät robotisaatioon tai tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin yrityksissä.
|
|
|
A2.2 Kiertotalousmalliin siirtymisen edellytysten luominen
|
|
Uusi lainsäädäntö, jolla muutetaan lainsäädäntökehystä uusioraaka-aineiden kaupan mahdollistamiseksi, tulee voimaan
|
Uuden lainsäädännön säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Uuden lainsäädännön on mahdollistettava tiettyjen uusioraaka-aineiden kauppa. Lainsäädännön on mahdollistettava näiden materiaalien käsittelyn helpottaminen, jotta voidaan vähentää luonnonvarojen esiintymien hyödyntämistä, korvata luonnonmateriaaleja ja -tuotteita ja vähentää jätteiden varastointia jätekasoihin.
|
|
|
A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja -innovaatioihin
|
|
Avustussopimukset allekirjoitettu kiertotalouteen liittyviä ympäristöteknologioita ja innovaatioita koskeville hankkeille
|
|
|
|
|
|
|
Kiertotalouteen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita koskeviin hankkeisiin liittyvien allekirjoitettujen avustussopimusten lukumäärä.
Ehdotuspyynnön valintaperusteissa on edellytettävä, että hankkeilla edistetään pk-yritysten siirtymistä kiertotalouteen.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, hanke-ehdotuspyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei sisälly seuraavaa luetteloa toimista: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien jatkokäyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toimet, joissa jätteen pitkäaikainen loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.
|
|
|
A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja -innovaatioihin
|
|
Avustussopimukset, jotka on allekirjoitettu kiertotalouteen tai uusioraaka-aineiden markkinoiden luomiseen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita koskeville hankkeille
|
|
|
|
|
|
|
Niiden allekirjoitettujen avustussopimusten lukumäärä, jotka koskevat kiertotalouteen tai uusioraaka-aineiden markkinoiden luomiseen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita koskevia hankkeita.
Hakuilmoituksessa on oltava tukikelpoisuusperusteet, ja siinä on edellytettävä, että hankkeet kattavat vähintään yhden seuraavista luokista:
- teknologiat, jotka liittyvät jätteiden hyödyntämiseen uusioraaka-aineina;
- kierrätettävien materiaalien määrän lisääminen;
tuotantoprosesseissa käytettävien primaariraaka-aineiden määrän vähentäminen;
- kierrätyksen keskeisten suunnitteluprosessien tukeminen;
tuotteiden käyttöiän pidentäminen;
- kaatopaikoille suunnatun jätteen määrän vähentäminen.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, hanke-ehdotuspyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei sisälly seuraavaa luetteloa toimista: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien jatkokäyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toimet, joissa jätteen pitkäaikainen loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.
|
|
|
A2.3 Institutionaalisen ja oikeudellisen perustan tarjoaminen miehittämättömien ilma-alusten kehittämiselle
|
|
Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Muutossäädöksellä annetaan Puolan lennonvarmistuspalveluvirastolle (PANSA) oikeus omistaa omaa pääomaa kaupallisissa yhtiöissä ja valtuutetaan PANSA tai sen tytäryhtiöt toteuttamaan pilottihankkeita, joilla tuetaan miehittämättömiin ilma-aluksiin perustuvien liiketoimintamallien ja palvelujen toteuttamista.
|
|
|
A2.3.1 Miehittämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset
|
|
Miehittämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset
|
|
|
|
|
|
|
Riippumattomat tarkastustodistukset, joissa vahvistetaan, että on perustettu kymmenen paikallista miehittämättömien ilma-alusten osaamiskeskusta, jotka tarjoavat digitaalista infrastruktuuria, laskeutumiskenttiä ja seurantainfrastruktuuria.
|
|
|
A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen
|
|
Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä koskevan lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo niiden yksiköiden luettelon osalta, jotka voivat perustaa erillisyhtiöitä yhdessä yliopistojen kanssa
|
Korkeakoulu- ja tiedelain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Muutossäädöksen on mahdollistettava sellaisten erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen perustaminen, jotka on suunniteltu erityisesti tutkimus- ja kehitystyön tulosten kaupallistamista varten. Tämän odotetaan mahdollistavan teknologian siirron suuremman tieteidenvälisyyden ja joustavuuden.
|
|
|
A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen
|
|
Laboratorioiden käyttöä ja maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin valvomien laitosten tietämyksen siirtoa koskevien sääntöjen vahvistaminen
|
Asiakirja, joka sisältää vahvistetut säännöt
|
|
|
|
|
|
Laboratorioiden käyttöä ja tietämyksen siirtoa koskevissa säännöissä määritetään menettelyt, jotka koskevat tutkimusinfrastruktuurin käyttöä tiede- ja tiedeyhteistyössä sekä tiede- ja yritysyhteistyössä. Säännöksissä on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.
|
|
|
A2.4.1 Investoinnit tutkimuskapasiteettiin
|
|
Laboratoriohankkeet, joissa on tutkimus- tai analyysi-infrastruktuuri
|
|
|
|
54
|
|
|
Tutkimus- tai analyysi-infrastruktuuria käyttäviä laboratorioita koskevien hankkeiden hyväksymispöytäkirjat tai loppumaksupyynnöt.
|
A3 – KOULUTUS
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A3.1 Nykyaikaisen talouden työvoima: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa
|
|
Alakohtaisten osaamiskeskusten verkoston oikeudellista kehystä koskevien säädösten (mukaan lukien koulutuslain muuttamista koskeva säädös) voimaantulo
|
Säädöksen (säädösten) säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Niiden säädösten (mukaan lukien koulutuslain muuttamista koskeva säädös) voimaantulo, joilla vahvistetaan oikeudellinen kehys alakohtaisten osaamiskeskusten verkostolle, joka tarjoaa työmarkkinoiden tarpeiden kannalta merkityksellistä kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Koulutuslain muuttamisessa kuullaan sidosryhmiä, mukaan lukien alan edustajat, työmarkkinaosapuolet ja alueelliset viranomaiset.
Säädösten on täytettävä seuraavat vaatimukset:
·ennakoimaan osaamiskeskusten verkoston kehittämissuunnitelmaa;
·Määritetään osaamiskeskusten rooli koulutusjärjestelmässä.
·Määritetään osaamiskeskusten henkilöstön työehdot.
·Laaditaan säännökset säännöllisistä uudelleentarkasteluista alakohtaisten osaamiskeskusten valvonnan varmistamiseksi.
·mukauttaa nykyistä hallintojärjestelmää räätälöidyillä säännöksillä, jotka koskevat osaamiskeskusten hallintoa, mukaan lukien työnantajat (mukaan lukien pk-yritysten edustajat), työmarkkinaosapuolet ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien alue- ja paikallisviranomaiset;
·rahoitusjärjestelyjen, koulutusedellytysten, uraohjausta koskevien säännösten ja opetussuunnitelmien laatiminen; ja
·Yksilöidään tarjottavan koulutuksen tyypit, kohderyhmät, tutkintojen ja standardien tyypit sekä laadunvarmistus- ja varmennusmekanismit ja säädetään, että alat on liitettävä osaamiskeskuksiin.
Myös vammaisten henkilöiden osallistamiseen on puututtava.
|
|
|
A3.1 Nykyaikaisen talouden työvoima: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa
|
|
Ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttamisen alakohtaisissa osaamiskeskuksissa mahdollistavien säädösten (myös opettajalain muuttamista koskevan lain) voimaantulo
|
Säännökset, jotka mahdollistavat opettajien ammatillisen koulutuksen toteuttamisen alakohtaisissa osaamiskeskuksissa
|
|
|
|
|
|
Säädösten (myös opettajalain muuttamista koskevan säädöksen) voimaantulon myötä alakohtaiset osaamiskeskukset voivat tarjota opettajien ammatillista koulutusta, mukaan lukien opettajien koulutus uuden teknologian käyttöä varten.
Säädöksissä määritellään puitteet opettajien koulutukselle osaamiskeskuksissa.
|
|
|
A3.1 Nykyaikaisen talouden työvoima: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa
|
|
Osaamispolitiikkaa koskevat alueiden vastuualueet määrittelevän säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Säädöksen (säädösten) säännökset, joissa ilmoitetaan voimaantulopäivät
|
|
|
|
|
|
Säädöksessä (säädöksissä) määritellään alueiden vastuualueet osaamispolitiikan osalta ja määritellään alueellisten koordinointiryhmien toimeksianto, mukaan lukien velvoite seurata alueellista osaamispolitiikkaa.
|
|
|
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
|
T1 – Perustetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusta tarjoavien alakohtaisten osaamiskeskusten verkosto
|
|
|
|
|
|
|
Perustetaan kymmenen alakohtaista osaamiskeskusta, jotka tarjoavat alakohtaista ammatillista koulutusta muun muassa oppijoille, opiskelijoille, ammatillisen koulutuksen opettajille ja muille aikuisille. Tähän sisältyvät seuraavat:
• osaamiskeskusten rakentaminen, jälleenrakentaminen, laajentaminen tai kunnostaminen;
• laitteiden hankinta;
• keskusten institutionaalinen rakenne, mukaan lukien alakohtaisten organisaatioiden osallistuminen;
• henkilöstön palkkaaminen;
• keskuksessa tarjottavat opetussuunnitelmat, joihin sisältyy valittuja kursseja, jotka sisältävät kunkin keskuksen vihreät ja digitaaliset ulottuvuudet.
Uusien rakennusten rakentamisessa on noudatettava rakennusten energiatehokkuudesta annetussa direktiivissä vahvistettua lähes nollaenergiarakennuksia koskevaa standardia.
Toteutettavuustutkimukset olisi tehtävä ennen investoinnin loppuunsaattamista.
|
|
|
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
|
T2 - Alakohtaiset osaamiskeskukset
|
|
|
|
|
|
|
120 alakohtaista osaamiskeskusta, jotka on rakennettu tai rekonstruoitu tai joita on laajennettu tai kunnostettu.
Kunkin keskuksen on ostettava laitteita, mikä käy ilmi ostettuja laitteita koskevista laskuista.
Petrokemian teollisuuden ammattialan alakohtaisten osaamiskeskusten osalta on laadittava opetussuunnitelmia, joilla arvioidaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista.
Alakohtaisia osaamiskeskuksia ei saa perustaa seuraavilla ammattialoilla:
·maanalainen kaivostoiminta ja kivihiilen jalostus;
·geologia, porausreikä, kaivostoiminta ja kaasuverkko.
|
|
|
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
|
Toimivien alueellisten koordinointiryhmien perustaminen ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevan politiikan koordinoimiseksi
|
|
|
|
|
|
|
Perustetaan vähintään 14 alueellista koordinointiryhmää, joiden yleistavoitteena on 16 alueellista koordinointiryhmää (yksi kutakin ”voivodikuntaa” kohti). Keskeisistä sidosryhmistä koostuvat alueelliset koordinointiryhmät koordinoivat ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevia politiikkoja ja tekevät tarvittaessa yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen kanssa, jos asiasta on sovittu asianomaisten korkeakoulujen kanssa.
|
|
|
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
|
Perustettujen ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alueellisten koordinointiryhmien toteuttama yhdennettyä osaamisstrategiaa koskevien operatiivisten täytäntöönpano-ohjelmien kehittäminen alueellisella tasolla
|
|
|
|
|
|
|
On kehitettävä vähintään 14 operatiivista alueellista täytäntöönpano-ohjelmaa, joiden yleistavoitteena on 16 alueellista operatiivista täytäntöönpano-ohjelmaa (yksi kutakin ”voivodikuntaa” kohti).
Vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen yhdennetyn osaamisstrategian operatiiviset täytäntöönpano-ohjelmat kattavat erilaisia oppimisen muotoja, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen koordinointi.
Niihin on sisällyttävä ammatillisen koulutuksen kehittämistä alueilla koskevia suunnitelmia, joissa otetaan huomioon digitaalinen ja vihreä siirtymä ja edistetään innovointia.
Niihin on sisällyttävä seuranta- ja arviointimekanismeja.
|
A4 – Työmarkkinat
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A51G
|
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
|
|
Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevien uusien lakien voimaantulo:
Julkisten työvoimapalvelujen ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan muuttaminen työvoimaosuuden lisäämiseksi
ulkomaalaisten työllistymisen hallinnollisten esteiden vähentäminen
- tiettyjen sopimusten tekomenettelyn yksinkertaistaminen
|
Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevan lainsäädännön säännökset, joista käy ilmi voimaantulo
|
|
|
|
Q2
|
2024
|
Tulee voimaan kolme uutta lakia, joilla otetaan käyttöön uusia säännöksiä:
1. Julkiset työvoimapalvelut ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka: lisätään osallistumista työelämään i) työvoimatoimistojen asiakasryhmän laajentaminen koskemaan työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä; ii) työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tunnistaminen ja tavoittaminen, iii) julkisen ja yksityisen sektorin työnantajien (yrittäjien, jotka käyttävät julkisia varoja esimerkiksi osallistumalla tarjouskilpailuihin) velvoittaminen jättämään työtarjouksia keskitettyyn työtarjoustietokantaan; iv) parannetaan työnhakijoiden mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen rahoittamalla työvoimarahastosta sekä koulutuskustannuksia että tietojen ja taitojen, myös ammattipätevyyden, hankkimisen sertifiointia; v) otetaan käyttöön uusi tukimuoto (seteli täydennyskoulutusta varten) sekä työssäkäyville että työttömille.
2. Hallinnollisten esteiden vähentäminen ja ulkomaalaisten työllistymistä koskevien menettelyjen virtaviivaistaminen: i) julkisten työvoimapalvelujen on voitava luoda julkisiin työvoimapalveluihin erikoistuneita palveluja (ei erillistä toimistoa) ulkomaalaisten tukemiseksi työmarkkinoilla sekä työssäkäyvien että työttömien osalta; ii) julkisten työvoimapalvelujen rooli ulkomaalaisten työlupien myöntämisprosessissa kasvaa, mikä tehostaa sitä; iii) säännökset, joissa vahvistetaan puitteet ulkomaalaisten työluvan saamiseen liittyvien menettelyjen täydelliselle digitalisoinnille, tulevat voimaan; iv) tulee voimaan kotouttamista koskeva kehys ja säännökset, joilla vahvistetaan valvontapalveluja työllisyyden laillisuuden valvomiseksi.
3. Tiettyjen sopimusten sähköinen tekeminen palkkausprosessin yksinkertaistamiseksi. Lainsäädännöllä otetaan käyttöön mahdollisuus tehdä ja sopia tiettyjä työsopimuksia sähköisesti sosiaaliturva- ja verojärjestelmiin integroituna. Tämä helpottaa työsuhteen solmimista. Laissa voidaan säätää tietoteknisen järjestelmän kehittämiseksi tarvittavien säännösten tehokasta soveltamista koskevasta kohtuullisesta siirtymäajasta.
|
|
|
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
|
|
Julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelman 2025–2027 julkaiseminen
|
Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön (MRPiPS) julkaisu julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelmasta 2025–2027
|
|
|
|
Q4
|
2024
|
Julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelma vuosiksi 2025–2027 julkaistaan. Siinä vahvistetaan työmarkkinapolitiikan painopisteet ja tavat, joilla julkiset työvoimapalvelut panevat ne täytäntöön.
|
|
|
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
|
|
Toteutetaan työmarkkinaosapuolten kuulemisprosessi työehtosopimusten mahdollisuuksista ja tehdään kattava tutkimus yhden ainoan työsopimuksen mahdollisesta roolista uuden joustavuuden ja turvallisuuden tuomisessa Puolan työmarkkinoille.
|
Perhe- ja sosiaaliministeriön (MRPiPS) raportti työmarkkinaosapuolten kuulemisesta
|
|
|
|
|
|
Työmarkkinaosapuolten kuulemisen tavoitteena on kartoittaa työehtosopimusten roolia ja mahdollisuuksia Puolan työmarkkinoilla uusien joustomahdollisuuksien tarjoamiseksi uusien ja nopeasti muuttuvien realiteettien mukaisesti. On toteutettava tutkimus, jossa tarkastellaan mahdollista yksittäistä työsopimusta, tarjotaan analyyttinen ja oikeudellinen perusta ja käytetään vertailevaa analyysia. Sitä voidaan kehittää kansainvälisten järjestöjen tuella ja/tai erityisellä teknisellä avulla.
|
|
|
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
|
|
Lainsäädännön (lakien) voimaantulo, kun otetaan huomioon työehtosopimuksia koskevan kuulemisen ja yhtä työsopimusta koskevan tutkimuksen tulokset Puolassa
|
Lainsäädäntö (lainsäädännöt), josta (joista) käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Lainsäädännön (lakien) voimaantulo ottaen huomioon yhden ainoan työsopimuksen mahdollista roolia koskevan tutkimuksen tulokset ja vähintään seuraavat työehtosopimuksia koskevan kuulemisen tulokset:
1) työehtosopimusten rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistaminen;
2) sovittelun käyttö neuvotteluissa;
3) Yksiköt, joilla on valtuudet tehdä työehtosopimuksia;
4) Työehtosopimusten piiriin kuuluvat asiat.
|
|
|
A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistuksen tukemiseksi
|
|
Julkisten työvoimapalvelujen digitalisointi
|
Nykyaikaistetut tietotekniset järjestelmät ja infrastruktuuri
|
|
|
|
|
2026
|
Julkisten työvoimapalvelujen saataville asetetaan 13 nykyaikaistettua tietoteknistä järjestelmää, joihin kuuluvat seuraavat:
hakemukset, jotka koskevat julkisten työvoimapalvelujen asiakkaiden rekisteröintiä, ulkomaalaisten työntekoa Puolassa, korvauksen saamista ja kirjaamista rekisteriin tai
- julkisten työvoimapalvelujen asiakkaiden yksilölliset profiilit tai
- julkisten työvoimapalvelujen asiakkaiden asiakastyytyväisyyskyselytyökalu tai
- julkisten työvoimapalvelujen verkkosivustojen toiminnallisuuden laajentaminen tekoälypohjaisilla mekanismeilla.
Julkisten työvoimapalvelujen tietotekniikkainfrastruktuuri on ostettava.
|
|
|
A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistuksen tukemiseksi
|
|
Uusien menettelyjen soveltamista koskeva koulutus
|
Uusien menettelyjen soveltamista koskeva koulutus
|
|
|
|
Q2
|
2026
|
Viranomaisten on toimitettava a) loppuraportti tai -raportit 10 025 osallistujalle annetusta koulutuksesta, joka koskee joko i) työmarkkinoita ja julkisia työvoimapalveluja koskevassa uudessa laissa tai ii) kolmansien maiden kansalaisten palvelukseen ottamista koskevassa uudessa laissa säädettyjä uusia menettelyjä tai iii) tietyntyyppisten sopimusten käsittelyä koskevasta tietojärjestelmästä annettua uutta lakia.
|
|
A57G
|
A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla korkealaatuisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille
|
|
Lastenhoidon laatuvaatimusten hyväksyminen, mukaan lukien alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen palvelujen koulutus- ja hoitovaatimukset
|
Voimaantuloa koskevat säännökset asiaa koskevissa laeissa
|
|
|
|
Q2
|
2024
|
Riippumaton analyysi alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitetuista nykyisistä hoito- ja koulutusvaatimuksista sekä laadukkaiden ja kohtuuhintaisten varhaiskasvatusjärjestelmien saatavuudesta. Analyysissa on otettava huomioon laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä 22 päivänä toukokuuta 2019 annettu neuvoston suositus (2019/C 189/02), ja se on esitettävä perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön julkaisemassa raportissa.
Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriö kuulee julkisesti lastenhoidon laatuvaatimuksia koskevaa asetusta, johon on sisällyttävä enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen palvelujen koulutus- ja hoitovaatimukset, ja hyväksyy sen sidosryhmien kanssa. Laissa voidaan säätää kohtuullisesta siirtymäajasta, jotta lastenhoitopalvelut voivat tosiasiallisesti soveltaa hyväksyttyjä standardeja.
Alle kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muutoksen voimaantulon myötä vähimmäisvaatimukset sitovat lastenhoitopalvelujen tarjoajia. Laissa säädetään perustasta, jonka nojalla perhe-, työ- ja sosiaaliministeriö tukee kuntia laadunvalvonnassa.
|
|
|
A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla korkealaatuisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille
|
|
Laki alle kolmivuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muuttamisesta, jolla varmistetaan alle kolmivuotiaiden lasten hoitopalvelujen pitkäaikainen kotimainen rahoitus, tulee voimaan
|
Alle kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Laki, jolla muutetaan enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annettua lakia ja jolla varmistetaan kansallisista varoista myönnettävä pitkän aikavälin rahoitus enintään kolmivuotiaiden lasten hoitopalvelujen toiminnalle, tulee voimaan.
|
|
|
A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla alle kolmivuotiaiden lasten mahdollisuuksia saada lastenhoitoa
|
|
Alle kolmivuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo, jonka tarkoituksena on muuttaa enintään kolmivuotiaiden lasten hoidon rahoitusjärjestelmän organisaatiota yhden johdonmukaisen rahoitusjärjestelmän toteuttamiseksi alle kolmivuotiaiden lasten hoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten
|
Alle kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Enintään kolmen vuoden ikäisten lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulolla virtaviivaistetaan lastenhoitopalvelujen perustamisen ja toiminnan rahoituksen hallinnointia
- otetaan käyttöön yhtenäinen rahoituksen hallintajärjestelmä alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen luomista ja toimintaa varten;
- Maluch+-ohjelman eri rahoituslähteistä peräisin olevien varojen hallinnointi.
|
|
|
A4.2.1 Tuki alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettuihin lastenhoitopalveluihin ”Aktiiviset taaperolapset” (entinen Maluch+)
|
|
Luodaan tietotekninen järjestelmä, jolla hallinnoidaan alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rahoitusta ja luomista ja jossa yhdistetään erilaisia lastenhoidon rahoituslähteitä.
|
Täysin toimiva IT-järjestelmä
|
|
|
|
|
|
Luodaan ja otetaan käyttöön operatiivinen tietotekninen järjestelmä (tai laajennetaan yhtä olemassa olevista järjestelmistä), jota käytetään tuen lopullisten saajien eli lastenhoitolaitoksia perustavien ja ylläpitävien yksiköiden hankkeiden tukemiseen niiden täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa. Järjestelmää käyttävät myös uudistusta valvovat ja toteuttavat laitokset. Järjestelmään on sisällyttävä tiedot lastenhoidon eri rahoituslähteistä.
|
|
|
A4.2.1 Tuki alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettuihin lastenhoitopalveluihin ”Aktiiviset taaperolapset” (entinen Maluch+)
|
|
Enintään kolmivuotiaille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rakentaminen, kunnostaminen tai mukauttaminen
|
|
|
|
|
|
|
Enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen rakennettujen, kunnostettujen tai mukautettujen lastenhoitopalvelujen määrä.
|
|
|
A4.3 Osuus- ja yhteisötalouden toimijoita koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano
|
|
Osuus- ja yhteisötaloutta koskevan lain voimaantulo
|
Osuus- ja yhteisötaloutta koskevan lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Osuus- ja yhteisötaloutta koskevan säädöksen, jolla säännellään tähän alaan liittyviä peruskysymyksiä, voimaantulo, mukaan lukien erityisesti seuraavat: yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä, osuus- ja yhteisötalouden yrityksen toiminnan ja tukemisen periaatteet, osuus- ja yhteisötalouden yritysten ja paikallishallinnon väliset uudet yhteistyömallit sosiaalipalvelujen toteuttamisessa sekä politiikan koordinoinnin periaatteet osuus- ja yhteisötalouden kehittämisen alalla.
|
|
|
A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin
|
|
Yhteiskunnallisen yrityksen aseman myöntämistä koskevat päätökset
|
|
|
|
|
|
|
Päätökset, joilla myönnetään yhteiskunnallisen yrityksen asema 1 400 yksikölle.
|
|
|
A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin
|
|
Taloudellista tukea saavien yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä
|
|
|
|
|
|
|
Avustussopimukset vähintään 1 000 yhteisötalouden toimijan tukemiseksi rahoitustuen antamisessa on allekirjoitettava. Avustussopimuksiin on sisällyttävä sitoumus työllisyyden säilyttämisestä vähintään 12 kuukauden ajan sopimuksen tekopäivästä.
|
|
|
A4.4 Työsuhteen muotojen joustavoittaminen ja etätyön käyttöönotto
|
|
Etätyön pysyvän instituution sisällyttämisestä työlain säännöksiin ja joustavista työaikajärjestelyistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
Työlain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Työlakia muuttavan säädöksen voimaantulo. Säädöksen tarkoituksena on auttaa sovittamaan paremmin yhteen ammatilliset ja yksityiset velvollisuudet, vastata kriisiin ja tukea työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, joiden taloudellinen toiminta on vähäisempää, pysyvän työpaikan löytämisessä. Uudistuksen on koostuttava seuraavista:
- otetaan käyttöön mahdollisuus etätyöhön (kokonaan tai osittain) työpaikan ulkopuolella työntekijän ja työnantajan välillä työsopimuksen tekemisen yhteydessä tai työsuhteen aikana tehtyjen sopimusten perusteella;
etätyötä koskevien sääntöjen vahvistaminen työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisellä sopimuksella
- mukaan lukien erityistapaukset, joissa etätyötä voitaisiin tehdä työnantajan pyynnöstä (esimerkiksi poikkeuksellisissa olosuhteissa);
- asetetaan työnantajalle velvoite toimittaa etätyön tekemiseen ja/tai työntekijöiden yksityisten laitteiden käyttöön tarvittavat materiaalit ja välineet;
joustavien työaikajärjestelyjen toteuttaminen.
|
|
|
A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän jälkeen
|
|
Henkilökohtaisesta tuloverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo vuodesta 2023 alkaen tehtävästä henkilökohtaisen tuloveron alennuksesta eläkeiän saavuttaneille mutta työssä jatkaville
|
Henkilökohtaisesta tuloverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Henkilökohtaisesta tuloverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo, jolla pannaan täytäntöön seuraavat muutokset: Henkilökohtaisen tuloveron alennus on kohdennettava verovelvollisille, jotka saavuttavat lakisääteisen eläkeiän eivätkä päätä jäädä eläkkeelle vaan jatkavat työskentelyä. Kyseiset työntekijät on vapautettava tuloverosta tiettyyn tulorajaan asti (enintään ensimmäinen tuloveroluokka, 85 528 zlotya vuonna 2021 ja Puolan kansantalouden keskimääräinen bruttopalkka). Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden henkilökohtaista tuloverokantaa alennetaan. Tämän verokannustimen ansiosta verovelvollisten on ansaittava lisämääriä, jotka vastaavat maksamatta jääneen tuloveron määrää, jolla pyritään kannustamaan heitä jatkamaan työuraansa.
|
|
|
A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän jälkeen
|
|
Raportti todellisen eläkeiän nostamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi
|
Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön arviointikertomuksen julkaiseminen
|
|
|
|
|
|
Tämän mietinnön tavoitteena on arvioida henkilökohtaiseen tuloveroon tehtyjen muutosten vaikutusta tosiasialliseen eläkeikään kahden vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta. Siinä analysoidaan vaikutuksia työmarkkinoille osallistumiseen, eläkejärjestelmän kestävyyteen, julkiseen talouteen ja sukupuolten tasa-arvoon.
|
|
|
A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa
|
|
Pitkäaikaishoidon strateginen uudelleentarkastelu Puolassa uudistusten painopisteiden määrittämiseksi
|
Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriö (MRPiPS) ja terveysministeriö julkaisevat strategisen analyysiraportin
|
|
|
|
|
|
Puolan pitkäaikaishoitojärjestelmää koskevan analyysin loppuun saattaminen järjestelmän uudistamiseksi tulevaisuudessa ja asiaa koskevan raportin julkaiseminen perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön verkkosivustolla Biuletyn Informacji Publicznej ja terveysministeriön verkkosivustolla Biuletyn Informacji Publicznej. Analyysissä on erityisesti arvioitava, onko mahdollista
- integroidaan sosiaali- ja terveysalan pitkäaikaishoito,
- nopeuttaa näiden palvelujen laitoshoidosta luopumista,
- asettaa ne yhden ainoan viranomaisen alaisuuteen,
- vähentää hoitopalvelujen hajanaisuutta,
- tarkistaa hoitoetuuksia työnteon mahdollistamiseksi,
- luoda vakaa järjestelmä pitkäaikaishoitopalvelujen, erityisesti yhteisöperustaisen hoidon ja kotihoidon, riittävää rahoitusta varten,
- otetaan käyttöön pitkäaikaishoitopalvelujen laatupuitteet (henkilöstöä, laitteita ja pitkäaikaishoidon tarjoajien markkinoille pääsyä koskevat vaatimukset).
Analyysi on tehtävä kuullen asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten pitkäaikaishoidon tarjoamista käsitteleviä työmarkkinaosapuolia, omaishoitajia, hoitoa saavia henkilöitä, niitä, jotka eivät saa hoitoa, mutta joiden olisi saatava sitä, sekä paikallisviranomaisia.
|
|
A70G
|
A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa
|
|
Säädösten voimaantulo ja muiden kuin lainsäädäntöasiakirjojen julkaiseminen
|
Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo ja julkisten menojen uudelleentarkasteluun ja pitkäaikaishoidon laatukehykseen liittyvien asiakirjojen julkaiseminen
|
|
|
|
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään seuraavaa:
1)määritellä ”pitkäaikaishoidon” käsite;
2)’epävirallisen hoitajan’ ja ’epävirallisen hoidon’ määritelmät;
3)pitkäaikaishoidon organisatorisia normeja terveydenhuoltojärjestelmässä koskevien säännösten muuttaminen ja asuinpaikassa tarjottavien hoitopalvelujen normeja koskevien uusien säännösten antaminen;
4) pitkäaikaishoitojärjestelmän koordinoinnista, seurannasta, arvioinnista ja tiedottamisesta vastaavien elinten nimeäminen.
Oikeudellisen kehyksen muutosten lisäksi Puolan on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
·julkaistava terveys- ja sosiaalihuoltopolitiikan puitteissa tarjottavan pitkäaikaishoidon palvelut ja hyödyt julkisessa tiedotteessa;
·julkaisee julkisten menojen arvioinnin arvioidakseen pitkäaikaishoidon julkisen talouden tilaa;
·julkaisee asiakirjan, jossa ehdotetaan pitkäaikaishoidon laadun yhdenmukaista määritelmää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmissä sekä seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmää ja sen käyttöä pitkäaikaishoidon laadun arvioinnissa.
|
|
|
A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen
|
|
Valtion työsuojelutarkastuksen uudistus
|
Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, jossa säädetään seuraavista:
1)annetaan valtion työsuojelutarkastajalle valtuudet tehdä hallinnollisia päätöksiä, joilla muutetaan työlain ehtojen mukaisesti tehtyjä siviilioikeudellisia sopimuksia työsopimuksilla;
2)Mahdollistetaan tietojen vaihto valtion työsuojelutarkastuksen, sosiaalivakuutuslaitoksen (ZUS) ja kansallisen verohallinnon (KAS) välillä tarkastustarkoituksia varten.
3)Annetaan valtion työsuojelutarkastukselle mahdollisuus tehdä etätarkastuksia.
4)Otetaan käyttöön valtion työsuojelutarkastusta koskeva velvoite laatia riskianalyysiin perustuvia vuotuisia ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmia kohdennettuja tarkastuksia varten.
5)Valtion työsuojelutarkastajan seuraamusmenettelyissä määräämän sakon enimmäismäärän korottaminen vähintään kaksinkertaiseksi.
|
|
A72G
|
A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen
|
Välitavoite
|
Valmiuksien kehittämistoimenpiteet valtion työsuojelutarkastusta varten
|
Valtion työsuojelutarkastuksen kapasiteetin lisäämiseen tähtäävien toimien hyväksyminen
|
|
|
|
Q2
|
2026
|
Valtion työsuojelutarkastuksen kapasiteetin lisäämiseksi on toteutettava toimia, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat:
1)Valmiuksien kehittämistä ja työoloja koskevan monivuotisen strategian hyväksyminen:
·vastaaminen täyttämättömiin avoimiin työpaikkoihin liittyvään haasteeseen;
·etätarkastuksissa käytettävien tietoteknisten välineiden käyttöönotto;
·henkilöstön koulutussuunnitelma uusista laeista, toimintastandardeista ja tietoteknisistä välineistä;
·hallintamenetelmät ja riskinarviointivälineet tarkastusten kohdentamiseksi.
2)valtion työsuojelutarkastuksen vuoden 2026 talousarvion hyväksyminen siten, että kokonaislisäys on vähintään 10 prosenttia vuoteen 2025 verrattuna;
3)Perustetaan toimielinten välinen riskinarviointityöryhmä, johon osallistuu valtion työsuojelutarkastuksen, sosiaalivakuutuslaitoksen ja kansallisen verohallinnon edustajia.
4)Otetaan käyttöön sähköinen tiedonvaihtokanava valtion työsuojelutarkastuksen (PIP), sosiaalivakuutuslaitoksen (ZUS) ja kansallisen verohallinnon (KAS) välillä.
5)Valtion työsuojelutarkastuksen tietoteknisten turvallisuusjärjestelmien tarkastaminen; ja
6)Työsuojelutarkastajan työsuojelutarkastusten johtamismenetelmiä ja -normeja koskevan määräyksen hyväksyminen.
|
|
|
A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon
|
|
Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen rahoitussopimuksen allekirjoittaminen
|
Rahoitusosuutta koskevan sopimuksen allekirjoittaminen
|
|
|
|
|
|
Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen 339 305 938 euron suuruisen InvestEU-rahoitusosuutta koskevan sopimuksen allekirjoittaminen.
|
|
|
A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon
|
|
InvestEU-investointikomitean hyväksymät rahoitus- tai investointitoimet
|
|
|
|
|
|
|
InvestEU-investointikomitean on hyväksyttävä rahoitus- tai investointitoimet, joiden määrä on 100 prosenttia välineeseen osoitettujen varojen kokonaismäärästä.
|
|
|
A6.1 Vapaaehtoinen osallistuminen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)
|
|
Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden osoittaminen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)
|
Rahoitusosuutta koskevan sopimuksen allekirjoittaminen
|
|
|
|
|
|
Puolan ja Euroopan komission välisen rahoitussopimuksen allekirjoittaminen. Rahoitusosuutta koskeva sopimus sisältää toimet, jotka rahoitettaisiin vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta.
Puola siirtää 656 326 691 euroa EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2).
|
A.3. Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista
A2.5 Kulttuurialan ja kulttuuriteollisuuden taloudellisen kehityksen mahdollisuuksien vahvistaminen
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on luoda puitteet kulttuurialan ja luovien toimialojen tukemiselle covid-19-pandemian jälkeen. Uudistuksessa hyväksytään toimintapoliittinen asiakirja, jossa käsitellään seuraavia kysymyksiä: i) yksilöidä keskeiset keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet arvopaperikaupan selvitysjärjestelmässä; ii) varmistetaan EU:n horisontaalisten periaatteiden, kuten sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden, noudattaminen; iii) määritetään vihreiden ja digitaalisten välineiden ja alustojen potentiaali näihin haasteisiin vastaamiseksi; iv) kehittää käsitteitä yhteistyölle ja tietämyksen ja taitojen siirrolle kulttuurialan ja luovien toimialojen välillä sekä tieteen, koulutuksen, teknologian ja liike-elämän alojen kanssa keskittyen EU:n yleisiin periaatteisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen v) määrittää parhaiksi arvioidut vaihtoehdot julkisen tuen antamiseksi kulttuurialan ja luovien toimialojen toimille.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
A2.5.1 Kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa tukeva ohjelma
Tämän investoinnin tavoitteena on ehkäistä covid-19-pandemian pitkän aikavälin kielteisiä vaikutuksia ja edistää vihreää ja digitaalista siirtymää kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Toimenpide koostuu seuraavista toimenpiteistä: i) kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeille tarkoitettu avustusohjelma ja ii) kulttuurialan ja luovien toimialojen yksittäisille henkilöille tarkoitettu apurahaohjelma.
A2.6 Satelliittitietoja käyttäviä seurantapalveluja, tuotteita, analyysivälineitä, palveluja ja niihin liittyvää infrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän uudistaminen
Uudistuksen tavoitteena on helpottaa satelliittidatan käyttöä.
Toimenpide koostuu avaruustoimintaa koskevan lain hyväksymisestä.
A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin
Tämän investoinnin tavoitteena on helpottaa maan satelliittihavainnoinnin käyttöä Puolassa ja varmistaa käsitellyn maanhavainnointitiedon tuottaminen ja tarjoaminen.
Investointi koostuu kansallisen satelliittitietojärjestelmän (NSIS) tietoteknisestä alustasta, jolla seurataan maan havainnointiin perustuvia satelliittipalveluja, ja neljän satelliitin rakentamisesta.
A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto
Tällä toimenpiteellä pyritään parantamaan Puolan talouden häiriönsietokykyä mukauttamalla rakenteellisesti saatavilla olevan julkisen tuen tasoa, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja tehottomuuteen talouden turvallisuus- ja puolustusaloilla.
Toimenpide koostuu 5 471 689 564 euron pääomasijoituksesta yritykseen, jäljempänä ’rahasto’, puolustus- ja turvallisuusinvestointien rahoittamiseksi jäljempänä esitetyllä tavalla.
Gospodarstwa Krajowego -pankilla (BGK) on lain nojalla valtuudet perustaa rahasto ja valvoa sitä. Lain on sisällettävä seuraavat osatekijät:
a.Määritellään rahaston tavoitteet ja tukikelpoiset investointialat, joita rahastosta voidaan tukea: i) suojaavien rakennusten ja pelastuspalveluinfrastruktuurin kehittäminen, ii) kaksikäyttöinfrastruktuurin rakentaminen ja nykyaikaistaminen, iii) investoinnit kyberturvallisuuteen ja iv) yritysten nykyaikaistaminen, mukaan lukien T&K-tuki;
b.Laissa on täsmennettävä, että rahaston on toimittava elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisesti. Lainsäädäntöön sisältyy myös vaatimus varmistaa, että toteutettavien investointien laajuus vastaa sitä, mitä voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta, myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla.
c.Vaatimus, jonka mukaan rahaston on oltava BGK:n tytäryhtiö ja BGK:n on oltava rahaston ainoa omistaja. Rahasto antaa osan rahastoon sijoitetusta pääomasta BGK:n tehtäväksi lainojen myöntämiseksi lopullisille tuensaajille, ja BGK hallinnoi näitä lainatapahtumia suoraan. Loput sijoitetusta omasta pääomasta on käytettävä oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. BGK osallistuu näitä pääomasijoituksia koskeviin rahaston sijoituspäätöksiin.
d.Rahaston hallintorakenne, eri hallintoelinten, ylimpien hallintoelinten ja asiaankuuluvien investointikomiteoiden kokoonpano ja vastuualueet sekä niiden nimittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
e.Vaatimus, jonka mukaan rahaston sijoituspäätökset tehdään asianomaisissa elimissä ja hyväksytään Puolan hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.
f.Rahastoa koskeva vaatimus soveltaa BGK:n tarkastus- ja valvontajärjestelmää, josta komissio antoi myönteisen arvion asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 157 artiklan mukaisesti.
g.Vaatimus, jonka mukaan rahastoon sijoitettu pääoma on käytettävä sijoituspolitiikan perusteella.
Rahastoon sijoitetun pääoman käyttöä koskevan sijoituspolitiikan on sisällettävä seuraavat osatekijät:
1.Rahaston investointialueiden kuvaus laissa vahvistettujen tukikelpoisten alueiden mukaisesti.
2.Kuvaus rahoitustuotteista, mukaan lukien lainat ja oma pääoma, rahaston tavoitteista, tavasta, jolla rahasto tarjoaa tukea, ja odotetuista tukikelpoisista lopullisista tuensaajista, joita rahasto alun perin tukee. Näiden rahoitustuotteiden on oltava rahaston perustamista koskevan lainsäädännön mukaisia, mukaan lukien se, mitä voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta.
3.Alkuinvestointien toteuttamisvaiheiden suunniteltu aikataulu.
4.”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen sellaisena kuin se esitetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01):
I.Lainojen tai vastaavien välineiden osalta investointipolitiikassa ei hyväksytä seuraavia toimintoja ja omaisuuseriä: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien jatkokäyttö,
ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia
vertailuarvoja, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät.
Oman pääoman osalta sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, jotka keskittyvät
erityisesti seuraaviin aloihin: i) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvät toiminnot;
ii) energiaintensiiviset ja/tai runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat;
iii) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti;
iv) jätteen keräys, käsittely ja loppusijoitus,
v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että tukivälineen lopulliset tuensaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
A.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
A2 – Innovointi
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A2.5 Kulttuurialan ja kulttuuriteollisuuden taloudellisen kehityksen mahdollisuuksien vahvistaminen
|
|
Kulttuurialan ja luovien toimialojen vihreiden ja digitaalisten toimien tukemista koskevan toimintapoliittisen asiakirjan hyväksyminen
|
Toimintapoliittisen asiakirjan julkaiseminen
|
|
|
|
|
|
Kulttuuriasioista vastaava ministeri hyväksyi julkisen kuulemisen jälkeen toimintapoliittisen asiakirjan kulttuurialan ja luovien toimialojen tukemiseksi. Asiakirjassa on käsiteltävä erityisesti seuraavia seikkoja:
-Määritetään kulttuurialan ja luovien toimialojen keskeiset keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet, mukaan lukien covid-19-kriisistä saadut kokemukset.
-Varmistetaan, että tuettavissa hankkeissa noudatetaan EU:n yleisiä periaatteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.
-kartoitetaan vihreiden ja digitaalisten välineiden ja alustojen mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin;
-Kehitetään käsitteitä yhteistyölle ja tietämyksen ja taitojen siirrolle kulttuurialan ja luovien toimialojen välillä sekä tieteen, koulutuksen, teknologian ja liike-elämän alojen kanssa keskittyen EU:n yleisiin periaatteisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä vihreään ja digitaaliseen talouteen.
Määritetään parhaaksi arvioidut vaihtoehdot julkisen tuen antamiseksi kulttuurialan ja luovien toimialojen toimille.
|
|
|
A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi
|
|
Kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeiden tukemista koskevat valintaperusteet
|
Valintaperusteiden julkaiseminen ja riippumattoman valintalautakunnan perustaminen
|
|
|
|
|
|
Kulttuuri- ja kansallisperintöministeriö hyväksyy ja julkaisee valintaperusteet, joilla tuetaan pk-yrityksiä, kulttuurilaitoksia ja kansalaisjärjestöjä kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeiden luomisessa.
Lisäksi perustetaan riippumaton valintakomitea, jossa on eri alojen asiantuntijoita, mukaan lukien riippumattomien kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja laitosten edustajat. Valintalautakunta päättää avustusten ja apurahojen myöntämisestä.
Kulttuurialan ja luovien toimialojen, jotka kuuluvat johonkin Eurostatin määrittelemään NACE-toimialaan, kulttuurilaitosten, kansalaisjärjestöjen, pk-yritysten ja mikroyritysten hankeavustushakemusten valintaperusteet ovat seuraavat:
a) asetetaan etusijalle hankkeet, joilla on todennäköisesti pysyvä vaikutus kulttuurialan ja luovien toimialojen digitaaliseen ja vihreään siirtymään;
b) asettaa etusijalle tuensaajat, joilla on liiketoimintasuunnitelma, sen suhteen, miten avustukset käytetään hankkeen kustannusten rahoittamiseen;
c) asettaa etusijalle edunsaajat, joilla on näyttöä hanke-ehdotukseen liittyvistä toimista tai hankkeista viimeisten 24 kuukauden aikana.
Kaikissa hankkeissa on otettava huomioon EU:n yleiset periaatteet, kuten sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys.
|
|
|
A2.5.1 Ohjelma kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toiminnan tukemiseksi
|
|
Kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeita koskevien allekirjoitettujen sopimusten määrä
|
|
|
|
1 873
|
|
|
Kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeista allekirjoitetaan 1 873 sopimusta.
|
|
|
A2.5.1 Ohjelma kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toiminnan tukemiseksi
|
|
Kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla myönnettyjen apurahojen määrä
|
|
|
|
945
|
|
|
Kulttuurialan ja luovien toimialojen yksityishenkilöille myönnetään 945 apurahaa.
|
|
|
A2.6 Satelliittitietoja käyttäviä seurantapalveluja, tuotteita, analyysivälineitä, palveluja ja niihin liittyvää infrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän uudistaminen
|
|
Avaruustoimintaa koskevan lain voimaantulo
|
Voimaantuloa koskeva lain säännös
|
|
|
|
|
|
Lailla on muun muassa helpotettava satelliittitietojen käyttöä julkishallinnossa. Lailla perustetaan satelliittitietojen kansallinen valvoja. Laissa säädetään kansallisen valvojan velvollisuudesta levittää tietoa satelliittitiedoista ja edistää niiden käyttöä, mukaan lukien koulutuksen järjestäminen asiasta kiinnostuneille tahoille. Laissa vahvistetaan myös avaruustoiminnan harjoittamista ja valvontaa koskevat säännöt ja edellytykset, vastuu avaruusesineen aiheuttamista vahingoista sekä avaruusesineiden kansallisen rekisterin toimintaa koskevat säännöt.
|
|
|
A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin
|
|
Kansallinen satelliittitietojärjestelmä (NSIS)
|
Kansallisen satelliittitietojärjestelmän (NSIS) saatavuus verkossa
|
|
|
|
|
|
Kansallisen satelliittitietojärjestelmän (NSIS) on oltava käytettävissä verkossa.
|
|
|
A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin
|
|
Neljän satelliitin rakentaminen
|
|
|
|
|
|
|
Rakennettujen satelliittien määrä sekä maasegmentin toimitus ja laukaisun maksu.
|
|
|
A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto
|
|
Rahastoa koskevan oikeudellisen kehyksen vahvistaminen
|
Voimaantuloa koskeva lain säännös
|
|
|
|
|
|
Rahaston oikeudellisesta kehyksestä annetun lain voimaantulo. Lain on sisällettävä toimenpiteen kuvaukseen sisältyvät osatekijät.
|
|
|
A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto
|
|
Investointipolitiikan hyväksyminen
|
Investointipolitiikan hyväksyminen
|
|
|
|
|
|
BGK:n ja/tai rahaston on noudatettava sijoitetun oman pääoman käyttöä koskevaa sijoituspolitiikkaa. Sijoituspolitiikkaan on sisällytettävä toimenpiteen kuvaukseen sisältyvät osatekijät.
|
|
|
A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rahastoon sijoitetaan 5 471 689 564 euroa omaa pääomaa.
Kaikki tämän toimenpiteen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat laissa säädetyt sopimukset ovat tulleet voimaan.
Sen lisäksi, että rahastoon tehdään oman pääoman lisäys, joka muodostaa elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnin, Puolan on toimitettava viimeistään 16 päivänä elokuuta 2026 kertomus, jossa esitetään rahaston investointipolitiikan täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet, mukaan lukien toimet, jotka on toteutettu niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita täydentävän oman pääoman ehtoisen rahoituksen odotetaan alun perin tukevan, sekä odotetut toimet kyseisten tuotteiden täytäntöönpanemiseksi edelleen.
|
B. Komponentti B: ”Vihreän energian ja energiaintensiteetin vähentäminen”
Toiseksi ”Puhdasta ilmaa ja energiatehokkuutta” koskevan uudistuksen tavoitteet on saavutettava kehittämällä puhtaan ilman prioriteettiohjelma rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin (2010/31/EU) mukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian mukaisesti, joka on rakennusten energiatehokkuustoimenpiteiden tärkein väline. Nykyisen Puhdasta ilmaa koskevan ohjelman täytäntöönpanon tehokkuutta on näin ollen lisättävä virtaviivaistamalla hakumenettelyjä. Se kehittää pienituloisimmille, pienituloisille ja suurituloisille kotitalouksille suunnattua erityistukea jälkimmäisten tapauksessa erityisesti siten, että pankkiala osallistuu lainojen ja avustusten myöntämiseen. Näillä muutoksilla luodaan perusta investoinnin B1.1.2 ”Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa” mukaisen tuen käyttöönotolle, mikä mahdollistaa kyseisestä ohjelmasta tuettavien rakennusten perusparannusten ja lämmittimien korvaamisen osuuden merkittävän lisäämisen. Puhdasta ilmaa koskevan prioriteettiohjelman päivitykset hyväksytään viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2023.
Uudistuksen kolmantena perustana on kansallisen ilmansuojeluohjelman päivittäminen. Ohjelmassa määritellään kattavat pitkän aikavälin vaatimukset ja mahdollistavat edellytykset alue- ja paikallisviranomaisille ilmanlaadun parantamisen varmistamiseksi. Näille viranomaisille on annettava valtuudet toteuttaa erityistoimenpiteitä kotitalouksien lämmityksestä ja liikenteestä peräisin olevien ilman epäpuhtauksien tason alentamiseksi, kun tietty ilman epäpuhtauksien kynnysarvo ylittyy. Paikallis- ja alueviranomaisille on myös osoitettava erityinen talousarvio ilmansuojelusääntöjen täytäntöönpanoa varten, erityisesti osana niin kutsuttuja savusumun vastaisia päätöslauselmia. Päivitetyssä kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa on määrättävä, että kaikki uusiin hiilikäyttöisiin lämmittimiin tehtäviin investointeihin myönnettävä julkinen tuki on lopetettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.
Uudistuksen neljäs osa on ilmasto- ja ympäristöministerin muutettu asetus, jossa asetetaan standardit kiinteille polttoaineille. Asetuksessa asetetaan kiinteille biomassapolttoaineille laatuvaatimukset ainoastaan kotitalouksissa käytettäviksi tarkoitetuille polttoaineille, mukaan lukien puupelletit. Koska kotitalouksien lämmitykseen käytettävä heikkolaatuinen hiili kiellettiin vuonna 2018, tässä tarkistuksessa asetetaan myös kiinteitä polttoaineita koskevat vähimmäisvaatimukset.
B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin
Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa kaukolämpöä ja vähentää sen kasvihuonekaasupäästöjä. Investointi koostuu kaukolämmön lämmöntuotantolaitoksia koskevista sopimuksista.
B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa
Investoinnin tavoitteena on lisätä yhden perheen asuinrakennusten energiatehokkuutta. Investoinnilla tuetaan i) lämmönlähteiden korvaamista, tai ii) yhden perheen rakennusten lämpömodernisointi; tai iii) uusiutuvia energialähteitä käyttävä laitos.
B1.1.3 Oppilaitosten lämpöuudistus
Investoinnin tavoitteena on lisätä oppilaitosten energiatehokkuutta. Toimenpide koostuu sopimuksista, jotka koskevat lämmönlähteiden laitoksia tai modernisointeja, uusiutuvien energialähteiden laitoksia tai oppilaitosten rakennusten termisiä modernisointeja.
B1.1.4 Sosiaalisen toiminnan laitosten energiatehokkuuden parantaminen
Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä sosiaalisen toiminnan laitosten energiatehokkuutta. Toimenpide koostuu sosiaalisen toiminnan laitosten (kirjastot, kulttuuri- tai yhteisökeskukset) lämpömodernisoinnista, johon voi sisältyä lämmönlähteiden ja/tai uusiutuvien energialähteiden asentaminen.
B1.1.5 Investoinnit moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuteen
Investoinnin tavoitteena on lisätä moniasuntoisten rakennusten energiatehokkuutta. Investointi koostuu i) moniasuntoisten asuinrakennusten lämpömodernisoinnista; tai ii) uusiutuvien energialähteiden asentaminen tällaisiin rakennuksiin.
B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on kehittää uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinat.
Toimenpide koostuu kahdesta toimesta. Ensimmäisen tavoitteena on luoda sääntelykehys vedyn käytölle liikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena ottamalla käyttöön vetyasemien rakentamista, turvallista käyttöä ja parantamista koskevia säännöksiä sekä vetyasemien käytön hyväksymisestä ja niiden tarvittavista teknisistä tarkastuksista vastaavia viranomaisia. Siinä on myös vahvistettava järjestelmä ajoneuvojen käyttövoimana käytettävien vetypolttoaineiden laadun seuraamiseksi ja valvomiseksi. Toimen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 30. joulukuuta 2021 mennessä.
Toisella toimella pyritään luomaan vetyinfrastruktuuri ja markkinoiden rakenne, joilla pyritään tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa markkinoilla, vedyn tuotannon integrointia muille energiamarkkinoille sekä olemassa olevaa ja kohdennettua infrastruktuuria, jolla pyritään luomaan sääntelyn ennustettavuutta sijoittajille ja tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa. Uudistuksissa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjeistusta (2021/C 58/01), jolla varmistetaan, että uudistus ei vaikeuta uusiutuvan vedyn käyttöä ja markkinoille saattamista muihin vetylähteisiin verrattuna. Uudistuksen tavoitteena on kehittää uusiutuvaa vetyä tai elektrolyysilaitteista tuotettua vetyä ja edistää vähähiilistä vetyä, joka on EU:n vetystrategian mukaista.
Tämän toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
Investoinnin tavoitteena on luoda vetyteollisuutta Puolaan ja lisätä uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöä. Investointi koostuu kahdesta toimenpiteestä.
Ensinnäkin investointi, joka koostuu vetykäyttöisten rautateiden henkilöajoneuvojen prototyypin suunnittelusta ja rakentamisesta ja/tai vetykäyttöisten ajoneuvojen tuotantokapasiteetin laajentamisesta.
Toiseksi tukiohjelmaan on tehtävä julkisia investointeja, joilla kannustetaan yksityisiä investointeja ja parannetaan rahoituksen saatavuutta Puolan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantoalalla. Järjestelmä toimii myöntämällä tukia suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella ohjelman tavoitteena on alun perin myöntää tukea vähintään 514 105 514 euroa.
Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).
Järjestelmään on sisällyttävä seuraava tuotelinja:
·Suorat tuet yksityisille yhteisöille tai julkisen sektorin yhteisöille, jotka harjoittavat samankaltaista toimintaa rahoittaakseen investointejaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantokapasiteettiin, mukaan lukien elektrolyysilaitteet, ja niihin liittyvään infrastruktuuriin.
Järjestelmään tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:
1.Kuvaus järjestelmän päätöksentekoprosessista: Investointikomitean tai muun vastaavan hallintoelimen on tehtävä lopullinen päätös järjestelmän myöntämisestä, ja se on hyväksyttävä hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.
2. Asiaan liittyvän tukipolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:
a.Kuvaus myönnetyistä tuista ja tukikelpoisista lopullisista tuensaajista ottaen huomioon tavoite, jonka mukaan järjestelmän ja lopullisten tuensaajien välisten tukisopimusten tuloksena uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn asennettu tuotantokapasiteetti on vähintään 315 MW.
b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.
c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2023) 6454 final. Sijoituspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja varoista: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien jatkokäyttö, ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät ja iv) kaivostoimintaan liittyvät toiminnot ja omaisuuserät.
d.Vaatimus, jonka mukaan järjestelmän lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.
3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus käyttää järjestelmän mahdolliset käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin toimintapoliittisiin tarkoituksiin.
4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien seuraavat:
a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista tuista.
b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.
c.Velvollisuus tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen tuen myöntämistä toimelle.
d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näissä tarkastuksissa on todennettava i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; ii) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja valtiontukisääntöjen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös tarkistettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja tukisopimusten ehtoja noudatetaan.
B2.2.3 Offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen
Investoinnin tavoitteena on helpottaa merituulivoimainfrastruktuurin kehittämistä. Investointi koostuu merituulivoimaloiden uuden terminaalin rakentamisesta ja Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien merituulivoimaloiden huolto- ja kunnossapitolaitteiden parantamisesta tai laajentamisesta.
B3.1 Kestävän vesi- ja jätevesihuollon tukeminen maaseutualueilla
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että vaihtoehtoisia vesi- ja jätevesihuoltoratkaisuja, kuten yksittäisiä puhdistamoja tai sakokaivoja, seurataan, ylläpidetään ja valvotaan asianmukaisesti huonontumisen estämiseksi.
Uudistuksessa otetaan käyttöön kunnille asetettu velvoite käyttää välineitä, joilla estetään jäteveden epäasianmukainen hävittäminen, ja niin sanottu korvaava suoritustapa eli se, että kunta järjestää sakokaivojen tyhjentämisen, jota sovelletaan kiinteistönomistajiin, jotka eivät ole tehneet sopimuksia sakokaivojen tyhjentämisestä. Siinä on myös otettava käyttöön velvoite suorittaa säännöllisiä tarkastuksia ja otettava käyttöön tehokas täytäntöönpanomekanismi.
Tämän toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.
Uudistuksessa on myös vahvistettava alueelliset perusteet maaseutualueiden vesihuoltoon tai jätevesi-investointeihin myönnettävän tuen saajien valitsemiseksi. Valintaperusteissa on asetettava etusijalle kunnat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet rahoittaa investointeja omista varoistaan, ja hankkeet, joilla on suurimmat mahdollisuudet lieventää olemassa olevia kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Toimen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. joulukuuta 2021 mennessä.
B3.1.1 Investoinnit maaseutualueiden jätevesi- tai vesihuoltoinfrastruktuureihin
Investoinnin tavoitteena on parantaa vesi- ja viemäri-infrastruktuurin saatavuutta maaseutualueilla. Tällä toimenpiteellä tuetaan vesihuolto- tai jätevesihuoltojärjestelmien rakentamista, laajentamista tai nykyaikaistamista.
B4.1 Kivihiilestä riippuvuuden vähentäminen
Tämän toimenpiteen tavoitteena on varmistaa vakaa rahoitus investoinneille kaukolämpöalan hiilestä irtautumiseen ministerineuvoston päätöslauselman ja hiilikaivosten vapaaehtoista sulkemista ja tiettyjen kaivostyöntekijöiden sosiaalista suojelua tukevan muutetun oikeudellisen kehyksen hyväksymisen jälkeen. Se koostuu kaukolämmön muutosrahaston hyväksymisestä vuosiksi 2026–2030 ja kivihiilikaivosteollisuuden toiminnasta annetun lain muuttamista koskevasta säädöksestä. Kaukolämmityksen muutosrahaston täytäntöönpanoa ei rahoiteta elpymis- ja palautumistukivälineestä eikä se ole osa toimenpidettä. Kaukolämmityksen muutosrahaston täytäntöönpanoa koskevia neuvontapalveluja voidaan tarjota eurooppalaisen paikallisen energiatuen (ELENA) välineen tuella.
B. Komponentti B: ”Vihreän energian ja energiaintensiteetin vähentäminen”
B.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
|
Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun lain voimaantulo (laki lämpömodernoinnin ja peruskorjauksen tukemisesta ja rakennusten keskitetystä päästörekisteristä; laki vuokrattavien asuintilojen perustamiseen myönnettävästä taloudellisesta tuesta; tietyntyyppistä asumistukea koskeva laki; ja uusiutuvia energialähteitä koskeva laki), jonka nojalla energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän piiriin kuuluvat yhteisöt voivat täyttää energiansäästövelvoitteet ns. tukiohjelmien puitteissa. Siinä on selvennettävä mahdollisuuksia käyttää energiatehokkuussopimuksia julkisella sektorilla. Sen on mahdollistettava energiapalveluyritysten osallistuminen energiatehokkuusvelvoitejärjestelmiin.
|
|
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
|
Puhdasta ilmaa koskevan prioriteettiohjelman päivittäminen
|
Kansallisen ympäristönsuojelurahaston hyväksymät muutokset ”Puhdasta ilmaa” koskevaan ensisijaiseen ohjelmaan, mukaan lukien a) suurituloisille kotitalouksille suunnattua tukea koskevat säännökset erityisesti siten, että pankkiala osallistuu lainojen ja avustusten myöntämiseen; b) pienituloiset kotitaloudet; c) pienituloisimmat kotitaloudet.
|
|
|
|
|
|
Kansallisen ympäristönsuojelurahaston on hyväksyttävä muutoksia puhtaan ilman ensisijaiseen ohjelmaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian mukaisesti, mukaan lukien kohdennettu tuki, joka on suunnattu a) suurituloisille kotitalouksille erityisesti siten, että pankkiala osallistuu lainojen ja avustusten myöntämiseen; b) pienituloiset kotitaloudet; c) pienituloisimmat kotitaloudet (puhdasta ilmaa koskevan prioriteettiohjelman sovellettavien määritelmien mukaisesti).
Edellä mainituille ryhmille kohdennettua tukea tarjoavien säännösten on oltava täysin toimintakykyisiä 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä, ja tuensaajien on voitava saada tätä tukea.
|
|
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
|
Kansallisen ilmansuojeluohjelman päivitys
|
Ilmasto- ja ympäristöministeri hyväksyy päivitetyn kansallisen ilmansuojeluohjelman
|
|
|
|
|
|
Kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa on määriteltävä uudet tehtävät, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2025, 2030 ja 2040 mennessä kansallisella, maakunnallisella ja kunnallisella tasolla: (1) Vaatimusten asettaminen vähäpäästöisille vyöhykkeille kunnille, joissa sallitut NO2-tasot on ylitetty. 2) ”voivodikuntien” sitoutuminen hyväksymään savusumun vastaisia päätöslauselmia kaupungeissa, joissa tiettyjä ilmanlaatunormeja ei noudateta; 3) taloudellinen tuki alue- ja paikallisviranomaisille savusumun torjuntaa koskevissa päätöslauselmissa täsmennettyjen toimien edistämiseksi ja tiedotuspisteiden valmistelemiseksi asukkaille, jotka hakevat rahoitusta Puhdas ilma -prioriteettiohjelmasta; (4) otetaan käyttöön tehtävä, joka koskee savuntorjuntapäätöslauselmissa täsmennettyjen tehtävien täytäntöönpanon valvontajärjestelmää koskevien säännösten vahvistamista; (5) Uusien hiililämmittimien sulkeminen julkisten tukiohjelmien ulkopuolelle 1. tammikuuta 2022 alkaen.
|
|
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
|
Kiinteiden polttoaineiden laatunormeja koskevan ilmasto- ja ympäristöministerin asetuksen muutoksen voimaantulo
|
Kiinteiden polttoaineiden laatuvaatimuksia koskevan asetuksen muutoksen säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Hiilipohjaisia kiinteitä polttoaineita koskevan asetuksen muutos tulee voimaan ministeriöiden välisen ryhmän laatimien tarpeellisia tai suositeltuja lainsäädäntömuutoksia koskevien suositusten perusteella, minkä jälkeen ehdotuksia on kuultu kansalaisjärjestöjen ja hiilialan kamarien kanssa. Sen on kiellettävä kiinteiden hiilipolttoaineiden tuottajia käyttämästä harhaanjohtavaa tuotemerkkiä.
|
|
B5G
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
Välitavoite
|
Kiinteiden biomassapolttoaineiden laatuvaatimuksia koskevan asetuksen voimaantulo
|
Kiinteiden biomassapolttoaineiden laatuvaatimuksia koskevan asetuksen säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo
|
|
|
|
Q3
|
2023
|
Asetuksessa vahvistetaan laatuvaatimukset kotitalouksien käyttöön tarkoitetuille kiinteille biomassapolttoaineille, mukaan lukien puupelletit.
|
|
|
B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin
|
|
T1 - Kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteet
|
|
|
0
|
|
|
|
Kaukolämmön lämmöntuotantolaitoksia koskevat sopimukset on allekirjoitettu.
”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen on osoitettava sopimusten seuraavilla määräyksillä:
Tuetut lämmöntuotantolaitokset eivät saa ylittää kynnysarvoa, joka on 250 g CO2/kWh energiaa.
Bioenergiaa käyttävien laitosten on oltava direktiivin 2018/2001 29 artiklan 2–7 kohdan mukaisia.
Mikään tuettu laitos ei saa käyttää jätteistä peräisin olevaa polttoainetta.
|
|
|
B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa
|
|
T1 - Lämmönlähteen vaihto omakotitaloissa
|
|
|
|
|
|
2023
|
Asennettujen lämmönlähteiden lukumäärä. Investointeja tuetaan puhtaan ilman prioriteettiohjelmasta rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian mukaisesti.
Jos kaasukattiloille myönnetään tukea, ne on otettava käyttöön ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien komission teknisten ohjeiden (2021/C58/021) liitteen III mukaisesti, ja niiden on johdettava kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen, jotta voidaan parantaa merkittävästi ympäristöä ja kansanterveyttä erityisesti pilaantumisen vähentämisen vuoksi erityisesti alueilla, joilla direktiivissä 2008/50/EU vahvistetut EU:n ilmanlaatunormit ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä.
|
|
|
B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa
|
|
Lämmönlähteen vaihto, asennetut uusiutuvat energialähteet ja lämpöuudistukset
|
|
|
|
|
|
|
korvatuilla lämmönlähteillä varustettujen yhden perheen rakennusten lukumäärä; tai asennetut uusiutuvat energialähteet; tai termisesti nykyaikaistettu.
Lisäksi kaasukäyttöisten kattiloiden osuus lämmönlähteiden korvaamisten kokonaismäärästä saa olla investoinnin tasolla enintään 40 prosenttia.
|
|
|
B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa
|
|
T1 - Uusiutuvien energialähteiden lämpömodernisointi ja asentaminen omakotitaloihin
|
|
|
|
|
|
|
Energiatehokkuusvaatimukset täyttävien lämpömodernien omakotitalojen lukumäärä. Investointeja tuetaan Puhdasta ilmaa -prioriteettiohjelmasta.
|
|
|
B1.1.3 Oppilaitosten lämpöuudistus
|
|
Niiden oppilaitosten rakennusten lukumäärä, joiden kanssa on allekirjoitettu sopimukset lämmönlähteiden asentamisesta tai nykyaikaistamisesta, uusiutuvien energialähteiden asentamisesta tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistamisesta.
|
|
|
|
|
|
|
Niiden oppilaitosten rakennusten lukumäärä, joiden kanssa on allekirjoitettu sopimukset lämmönlähteiden asentamisesta tai nykyaikaistamisesta, uusiutuvien energialähteiden asentamisesta ja/tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistamisesta.
Ehdotuspyynnössä jätetään fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmönlähteet hankkeiden toteuttamisen ulkopuolelle.
|
|
|
B1.1.4 Sosiaalisen toiminnan laitosten energiatehokkuuden parantaminen
|
|
Sosiaalisen toiminnan tilojen termomodernisointi
|
|
|
|
|
|
|
Lämpömodernien sosiaalisen toiminnan tilojen (kirjastot, kulttuuri- tai yhteisökeskukset) lukumäärä. Tähän voi sisältyä lämmönlähteiden ja/tai uusiutuvien energialähteiden asentaminen. Hankkeiden valintaa koskevissa menettelysäännöissä on täsmennettävä, että kaasukattiloiden lämmönlähteiden korvaaminen ei ole tukikelpoista.
|
|
|
B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
Säädösten, joilla muutetaan säädöksiä, jotka koskevat vetyä liikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena, voimaantulo
|
Muutossäädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
|
|
1. Sähköistä liikkuvuutta koskevan lain muutos (11. tammikuuta 2018; Dz. U. z 2018 r. poz. 317) otetaan käyttöön vetytankkausinfrastruktuurin määritelmät; vahvistaa tankkausasemia koskevat yleiset turvallisuus- ja tekniset vaatimukset (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan direktiivin mukaisesti) ja määrittää tämän infrastruktuurin tarkastamisen kannalta merkitykselliset menettelyt ja toimivaltaiset viranomaiset.
2. Polttoaineiden laadun seuranta- ja valvontajärjestelmästä annetun lain muutos (25.8.2006; Dz.U. Nr 169, poz. 1200) otetaan käyttöön yhdistetyn nimikkeistön CN 2804 10 00 -koodin mukainen vedyn käsite; vahvistetaan menettelyt vedyn laadun seuraamiseksi ja valvomiseksi; määrittää asiaankuuluvat viranomaiset. Vedyn käsitteen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen. Uudistus ei saa vaikeuttaa uusiutuvan vedyn käyttöä ja markkinointia muihin vetylähteisiin verrattuna. Uudistuksella pyritään ensisijaisesti kehittämään uusiutuvaa vetyä tai elektrolyysilaitteista tuotettua vetyä.
|
|
|
B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
Vetyä koskevista säännöistä annetun lain voimaantulo
|
Voimaantuloa koskeva lain säännös
|
|
|
|
|
|
Sen lain voimaantulo, jossa määritellään vetyinfrastruktuuria ja markkinoiden rakennetta koskevat säännöt, joilla pyritään tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa markkinoilla, vedyn tuotannon integrointia muille energiamarkkinoille sekä olemassa olevaa ja erityistä infrastruktuuria, jolla pyritään luomaan sääntelyn ennustettavuutta sijoittajille ja tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa. Lain on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen. Uudistus ei saa vaikeuttaa uusiutuvan vedyn käyttöä ja markkinointia muihin vetylähteisiin verrattuna. Uudistuksen on oltava EU:n vetystrategian mukainen.
|
|
|
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
|
|
Tutkimus- ja innovointihanke (-hankkeet)
|
|
|
|
|
|
|
Investointi koostuu vetykäyttöisen rautateiden henkilöajoneuvon prototyypin suunnittelusta ja rakentamisesta ja/tai vetykäyttöisten ajoneuvojen tuotantokapasiteetin laajentamisesta.
|
|
|
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
|
|
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
|
|
|
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
|
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
|
|
|
|
|
BGK:n on täytynyt tehdä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia tukisopimuksia, joiden määrä on välttämätön, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnista voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
|
|
|
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
|
|
Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
|
|
|
|
|
|
|
Puolan on siirrettävä tukiohjelmaa varten 514 105 514 euroa BGK:lle.
|
|
|
B2.2.3 Offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen
|
|
Merituulivoimalaitosten uuden terminaalin rakentaminen
|
Rakennustyöt ja terminaalin esikäyttö- tai vuokrasopimus
|
|
|
|
|
|
Uuden merituulivoimalaitosten terminaalin rakennustöitä varten on toimitettava jäljennös työmaajohtajan työmaapäiväkirjaan tekemästä merkinnästä, jossa vahvistetaan rakennustöiden toteuttaminen, tai jäljennös urakoitsijan (urakoitsijoiden) ja hankintayksikön (hankintayksiköiden) allekirjoittamasta lopullisesta vastaanottopöytäkirjasta (jossa on vähintään kaksi offshore-tunkkialusta).
On allekirjoitettava oikeudellisesti sitova alustava käyttö- tai vuokrasopimus tai -sopimukset, joilla varmistetaan terminaalin pääasiallinen käyttö merituulivoimalaitosten asennuksessa.
|
|
|
B2.2.3 Offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen
|
|
Rakennustyöt Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien laitosten parantamiseksi/laajentamiseksi
|
|
|
|
3
|
|
|
Łeban, Ustkan ja Darłowon satamissa sijaitsevien merituulivoimalaitosten huolto- ja ylläpitotöitä varten on toimitettava jäljennös työmaan johtajan työmaapäiväkirjaan tekemästä merkinnästä, jossa vahvistetaan rakennustöiden toteuttaminen, tai jäljennös toimeksisaajan (toimeksisaajien) ja hankintayksikön (hankintayksiköiden) allekirjoittamasta lopullisesta vastaanottopöytäkirjasta.
Satamarakenteiden käytöstä on sovittava oikeudellisesti sitova(t) järjestely(t) (mukaan lukien vähintään yksi seuraavista: maa-alueet, terminaalit tai laituripaikat) merituulipuistojen kehittäjien tai toiminnanharjoittajien kanssa merituulivoimalaitosten huoltoa ja ylläpitoa varten.
|
|
|
B3.1 Kestävän vesi- ja jätevesihuollon tukeminen maaseutualueilla
|
|
Vesihuolto- tai viemäri-investointien tuen alueellistamista maaseutualueilla koskevien sääntöjen kehittäminen
|
Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin hyväksymät suuntaviivat
|
|
|
|
|
|
Tuensaajien valintaa koskevien alueellisten perusteiden hyväksyminen.
Valintaperusteissa on asetettava etusijalle kunnat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet rahoittaa investointeja omista varoistaan. Voivodikunnan itsehallinnot on otettava mukaan edunsaajien valintaperusteiden määrittelyyn.
|
|
|
B3.1 Kestävän vesi- ja jätevesihuollon tukeminen maaseutualueilla
|
|
Säädös, jossa säädetään velvollisuudesta seurata ja valvoa säännöllisesti asianmukaisia yksittäisiä järjestelmiä, tulee voimaan
|
Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla kunnat velvoitetaan seuraamaan ja valvomaan jäteveden loppukäsittelyä ja käyttämään välineitä, joilla estetään epäasianmukainen loppukäsittely, mukaan lukien ns. korvaavan toiminnan mekanismi eli se, että kunta järjestää sakokaivojen tyhjentämisen kiinteistönomistajille, jotka eivät ole tehneet sopimuksia sakokaivojen tyhjentämisestä.
|
|
|
B3.1.1 Investoinnit maaseutualueiden jätevesi- tai vesihuoltoinfrastruktuureihin
|
|
Tuki jätevesi- tai vesihuollolle
|
|
|
|
|
|
|
Vedenjakelu- tai jätevedenkäsittelyjärjestelmien rakentamista, laajentamista tai nykyaikaistamista koskeva hyväksymispöytäkirja.
|
|
|
B3.1.1 Investoinnit maaseutualueiden jätevesi- tai vesihuoltoinfrastruktuureihin
|
|
Tuki jätevesi- tai vesihuollolle
|
|
|
|
|
|
|
Vedenjakelu- tai jätevedenkäsittelyjärjestelmien rakentamista, laajentamista tai nykyaikaistamista koskeva hyväksymispöytäkirja.
|
|
|
B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen
|
|
T1 – Uusiutuvan energian laitteistot ja termomodernisoinnit moniasuntoisissa rakennuksissa
|
|
|
|
|
|
|
Lämpömodernoitujen tai uusiutuvalla energialla varustettujen moniasuntoisten rakennusten lukumäärä.
Investointeja tuetaan TERMO-ohjelmasta.
|
|
|
B1.1.5 Investoinnit moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuteen
|
|
T2 – Uusiutuvan energian laitteistot tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen moniasuntoisissa rakennuksissa
|
|
|
|
|
|
|
Lämpömodernoitujen tai uusiutuvaa energiaa käyttävillä laitteilla varustettujen moniasuntoisten rakennusten lukumäärä.
|
|
B44G
|
B4.1 Kivihiilestä riippuvuuden vähentäminen
|
Välitavoite
|
Kaukolämmityksen muutosrahasto
|
Hallituksen hyväksyntä
|
|
|
|
Q3
|
2026
|
Narodowy Fundusz Ochrony Srodowiska i Gospodarki Wodnejin (NFOSiGW) johto ja/tai hallintoneuvosto hyväksyvät vuosiksi 2026–2030 ensisijaiseksi ohjelmaksi kaukolämmön muutosrahaston, joka koostuu vähintään 700 miljoonasta eurosta, jotka tulevat NFOSiGW:n kansallisista varoista. Hyväksynnässä on täsmennettävä, että kaukolämmön muutosrahaston tavoitteena on tukea Puolan kaukolämpöalan hiilestä irtautumista ja
1. ”District HeatingTransformation Fund” -rahaston tukikelpoiset investoinnit lämmöntuotannon hiilestä irtautumiseen ja investointitavoitteet (kuten uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto, lämpöpumpputeknologiat, lämmön varastointi ja hukkalämmön talteenotto) sekä vaatimus, jonka mukaan tukikelpoisten investointien on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia;
2. Investointitavoitteet uusiutuvien energialähteiden käyttöönottokapasiteetin ja kasvihuonekaasupäästöjen tai fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen osalta.
|
|
B45G
|
B4.1 Kivihiilestä riippuvuuden vähentäminen
|
Välitavoite
|
Kivihiiliteollisuuden toiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
Lainsäädännön muutoksen voimaantulo
|
|
|
|
Q3
|
2026
|
Laki kivihiilen louhintateollisuuden toiminnasta annetun lain muuttamisesta kivihiilen louhinnan lopettamisen osalta tulee voimaan.
|
B.3. Lainatukea koskevien uudistusten ja investointien kuvaus
Uudistuksella muun muassa vapautetaan sähkön varastointi tariffivelvoitteesta ja poistetaan verkkomaksujen kaksinkertainen veloittaminen. Sen on asetettava käyttöoikeussopimuksen tai rekisteriin tehtävän merkinnän saamista koskeva velvoite riippuvaiseksi asennetusta sähkön kokonaisvarastointikapasiteetista sen kapasiteetista riippumatta. Varastointia koskevan ehdotetun tariffikehyksen on oltava syrjimätön ja kustannuksia vastaava.
Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 30. kesäkuuta 2021 mennessä.
B3.2 Ympäristön ennallistamisen ja vaarallisilta aineilta suojelun tukeminen
Uudistuksen tavoitteena on vähentää Puolan merialueilla esiintyvien laajamittaisten jälkiteollisten alueiden ja vaarallisten materiaalien kielteisiä ympäristövaikutuksia. Toimenpide koostuu oikeudellisista muutoksista, joilla helpotetaan tiettyjen laajamittaisten jälkiteollisten alueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista, sekä vaarallisten materiaalien käsittelyä koskevista oikeudellisista muutoksista.
B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin sekä maa- ja merialueiden ennallistamiseen
Investoinnin tavoitteena on poistaa ihmisten terveydelle ja elämälle aiheutuva uhka, joka aiheutuu epäpuhtauksien tai vaarallisten aineiden esiintymisestä maa- ja merialueilla. Tässä toimenpiteessä julkaistaan asiakirjat investoinneista, jotka liittyvät Puolan tasavallassa sijaitseviin ennalta määriteltyihin maa- ja merialueisiin, jotka altistuvat epäpuhtauksille tai vaarallisille aineille.
B3.3 Tuki vesivarojen kestävälle hoidolle maataloudessa ja maaseutualueilla
Uudistuksen tavoitteena on parantaa edellytyksiä investoida maaseutualueilla vesihuoltoon ja resurssitehokkuuteen. Uudistuksella parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; vesitehokkuuden parantaminen sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; Lisääntynyt vedenpidätyskyky.
Uudistus koostuu kansalliseen lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen selviytymiskykyisen vesihuollon edellytysten parantamiseksi maatalouskorppikotka-ja maaseutualueilla. Muutoksilla helpotetaan vedenpidätykseen ja sen kuivatuksen lopettamiseen maatalousmaalta liittyvien investointien valmistelua ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien erityisesti investoinnit, jotka liittyvät kuivatuslaitteiden jälleenrakentamiseen ja uudelleenrakentamiseen siten, että ne täyttävät pidätystehtävän ja suojelevat siten maatalousmaata kuivuudelta ja vähentävät tulvien riskiä.
Uudistuksen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C 58/01) vahvistettujen vaatimusten mukainen, ja sillä on erityisesti varmistettava EU:n ympäristölainsäädännön, mukaan lukien YVA-direktiivi (2011/92/EU) ja vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY), noudattaminen.
Muutokset eivät saa johtaa EU:n ympäristölainsäädännön noudattamisen tason heikkenemiseen, erityisesti kun on kyse investoinneista, joita pidetään merkittävinä tai mahdollisesti merkittävinä investointeina sellaisia hankkeita koskevan ministerineuvoston asetuksen nojalla, joilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus ympäristöön, sekä investoinneista Natura 2000 -alueilla tai Natura 2000 -alueisiin vaikuttavista investoinneista. Muutokset eivät myöskään saa muuttaa vedenottoa koskevia tällä hetkellä sitovia sääntöjä.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.
B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla
Investoinnin tavoitteena on tukea maaseutualueiden investointeja vesihuollon ja resurssitehokkuuden parantamiseen.
Investoinneilla on edistettävä maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; vesitehokkuuden parantaminen sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyskyvyn lisääminen edellyttäen, että niiden tarve ja luonne perustellaan asianmukaisesti. Etusijalle asetetaan ilmastonmuutosta kestävät ja luontoon perustuvat ratkaisut. Tämän toimenpiteen mukaisille hankkeille on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, ja niiden on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (C(2023) 6454 final) vahvistettujen vaatimusten mukaisia. On varmistettava EU:n ympäristölainsäädännön, mukaan lukien YVA-direktiivin (2011/92/EU) ja vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY), noudattaminen. Kaikkien tästä osa-alueesta rahoitettavien investointihankkeiden, jotka edellyttävät YVA-päätöstä, on oltava direktiivin 2011/92/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, mukaisia. Erityisesti kaikki uudet hankkeet, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia, on hyväksyttävä ympäristöä ja sen suojelua koskevan tiedon antamisesta, yleisön osallistumisesta ympäristönsuojeluun ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna kyseisen lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetulla lailla. Puolalle 23 päivänä helmikuuta 2021 ilmoitettujen EU:n rahastoista yhteisrahoitettujen hankkeiden, joihin rikkominen on vaikuttanut, korjaavia toimia koskevien suuntaviivojen 2016/2046 (viite Ares(2021)1423319) säännökset on otettava huomioon kaikkien sellaisten investointihankkeiden täytäntöönpanossa, joista on haettu tai myönnetty ympäristöpäätös tai rakennus- tai kehityslupa ennen 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetun lain voimaantuloa. Tukea voidaan myöntää ainoastaan hankkeille, jotka eivät johda pinta- ja pohjavesien tilan heikkenemiseen eivätkä estä asianomaisten vesimuodostumien ekologisen tilan tai potentiaalin parantamista.
Tukea ei myönnetä investointeihin, joilla on kielteisiä vaikutuksia luontoon. Jos vettä otetaan, asianomaisen viranomaisen on myönnettävä asiaa koskeva lupa, jolla varmistetaan, että asianomaisten vesimuodostumien ekologinen tila on hyvä, ja täsmennetään olosuhteet, joilla vältetään veden huononeminen, direktiivin 2000/60/EY vaatimusten ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden mukaisesti ja uusimpien asiaa koskevien taustatietojen perusteella. Vedenottoa on vältettävä, jos asianomaisten vesimuodostumien (pinta- tai pohjavesien) tila tai potentiaali on (ilmastonmuutoksen voimistuessa) huonompi kuin hyvä tai potentiaalinen. Toimenpiteiden on myös oltava luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi) säännösten mukaisia.
Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
B3.4 Mahdollistava kehys vihreää siirtymää koskeville investoinneille kaupunkialueilla
Uudistuksen tavoitteena on tukea kaupunkien valmiuksia priorisoida, suunnitella, toteuttaa ja rahoittaa investointihankkeita, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Uudistuksella ja siihen liittyvillä investoinneilla pyritään erityisesti lisäämään viheralueiden osuutta kaupungeissa.
Lainsäädäntömuutoksilla on varmistettava, että kestävyysnäkökohdat sisällytetään kaupunkisuunnittelumenettelyihin ja että sidosryhmiä kuullaan osana näitä menettelyjä. Lisäksi on varmistettava, että paikallisviranomaiset saavat asianmukaista kapasiteettitukea ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien hankkeiden priorisoimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Näitä sääntelyyn ja valmiuksien kehittämiseen liittyviä osatekijöitä täydennetään perustamalla erityinen väline, jonka tarkoituksena on tarjota rahoitusta vihreään siirtymään liittyville investoinneille kaupunkialueilla.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, hankkeiden tukikelpoisuusperusteisiin ei sisälly seuraavaa toimintojen luetteloa: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien jatkokäyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toimet, joissa jätteen pitkäaikainen loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Toimeksiannossa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.
Vihreän kaupunkisiirtymän rahasto perustetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.
B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään
Investoinnin tavoitteena on tukea vihreää siirtymää kaupunkialueilla. Tällä toimenpiteellä tuetaan kaupungeissa toteutettavia hankkeita kaupunkien vihreän siirtymän välineestä.
B3.5 Pieni- ja keskituloisten asuntorakentamisen uudistus, jossa otetaan huomioon rakennusten parempi energiatehokkuus
Uudistuksen tavoitteena on lisätä energiatehokkaiden asuntojen tarjontaa pieni- ja keskituloisille kotitalouksille.
Tämä tavoite saavutetaan lisäämällä julkista yhteisrahoitusta rakennuksille, jotka täyttävät energiatehokkuusvaatimukset 20 prosenttia kunnianhimoisemmin kuin Puolassa voimassa oleva energiatehokkuutta koskeva vähimmäisvaatimus (lähes nollaenergiarakennuksia koskeva standardi, lähes nollaenergiarakennusten standardi).
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.
B3.5.1 Investoinnit asuntohankkeisiin
Investoinnin tavoitteena on lisätä asuntotarjontaa.
Toimenpiteellä rakennetaan tai kunnostetaan rakennuksia, jotka ovat osa kuntien asuntokantaa, suojeltuja asuntoja ja vuokra-asuntoja, jotka muut sijoittajat kuin kunta ovat perustaneet yhdessä kunnan tai kuntayhtymän kanssa.
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on parantaa hajautetun energian ja tuottajakuluttajaenergian sääntely-ympäristöä, kehittää merituulivoiman toimitusketjua, ottaa käyttöön energianhallintajärjestelmiä, lisätä uusiutuvien energialähteiden asennettua kapasiteettia ja lisätä uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuutta.
Uudistus koostuu uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin, jäljempänä ’uusiutuvaa energiaa koskeva laki’, tehtävistä muutoksista, kuten energiaklustereiden toimintaedellytysten parantamisesta, energian tuottajakuluttajien yhteisten mallien täytäntöönpanosta, uusia uusiutuvan energian yhteisöjä koskevien säännösten täytäntöönpanosta, sellaisten säännösten käyttöönotosta, joissa täsmennetään yhden uusiutuvan energian yhteisön mallin toimintaperiaatteet, ja biometaanialan liiketoiminnan harjoittamista koskevien periaatteiden hyväksymisestä.
Toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2023.
Uudistuksella muutetaan myös maatuulivoimainvestoinneista annettua lakia, jotta helpotetaan maatuulivoimainvestointien mahdollisuutta kunnissa, jotka haluavat sijoittaa tällaisia laitoksia, antamalla kunnille enemmän valtaa määrittää yksittäisten investointien sijainti ja mahdollistaa laitoksen sijoittaminen lähemmäs asuinrakennuksia kuin nykyinen vähimmäisetäisyys, joka on 10 kertaa laitoksen korkeus.
Toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.
Edellä mainitun uudistuksen yhteydessä tulee voimaan asetus, jossa vahvistetaan suunnitelma uusiutuvan energian huutokaupoista teknologiakohtaisesti (myös uusien maatuulipuistojen osalta). Suunnitelmassa on vahvistettava talousarvio ja sähkön määrä, jotka ovat käytettävissä kutakin kilpailuun perustuvaa huutokauppaa varten kaudella 2022–2027. Asetus julkaistaan viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.
Lisäksi Puolan on asteittain lisättävä maatuulipuistojen ja aurinkosähkölaitosten asennettua kapasiteettia vihreän siirtymän edistämiseksi. Maatuulivoiman ja aurinkosähkön asennetun kapasiteetin on oltava 23,5 GW viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2023.
Merituulipuistojen kehittämisen osalta uudistuksessa otetaan käyttöön yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat toimilupamaksun maksamista energia-alan sääntelyviraston pääjohtajalle ja jotka laajennetaan koskemaan merituulipuistojen sähköntuotantoon osallistuvia yksiköitä.
Tämän toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.
Lisäksi uudistuksessa on säänneltävä kassavirtatyyppejä, jotka on otettava huomioon mukautetun hinnan laskemisessa, sekä mukautetun hinnan yksityiskohtaista laskentamenetelmää.
Tämän toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
B.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteet)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B1.2 Energiayhtiöiden energiansäästövelvoitteen täytäntöönpanon helpottaminen
|
|
Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
|
Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan energiansäästön viitearvo energiatehokkuutta parantaville hankkeille, tulee voimaan. ja vahvistetaan menetelmä liikennealan hankkeiden energiansäästöjen laskemiseksi.
|
|
|
B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali
|
|
Rahoitusohjeet (mukaan lukien tukikelpoisuus- ja valintaperusteet) tukijärjestelmälle, joka koskee energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä yrityksissä, mukaan lukien EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat yritykset
|
Tukijärjestelmän julkaiseminen
|
|
|
|
|
|
Järjestelmän investointipolitiikkaan on sisällyttävä vähintään seuraavat tukikelpoisuus- ja hankkeiden valintaperusteet: i) tavoite alhaisimmasta hinnasta säästettyä kasvihuonekaasutonnia kohti; ii) varmistetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä poissulkemisluetteloa ja noudattamalla EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä ja iii) määritetään hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet.
|
|
|
B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali
|
|
Kaikkien energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden toteuttamista yrityksissä koskevien sopimusten tekeminen
|
|
|
|
|
|
|
Niiden sopimusten lukumäärä, jotka on tehty investointihankkeille, jotka liittyvät teollisuus- ja energiaprosessien parantamiseen energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiaintensiteetin vähentämiseksi, mikä johtaa energiankulutuksen vähentämiseen ja järkeistämiseen investoimalla uusiutuviin ja vähähiilisiin energialähteisiin yrityksissä. Järjestelmä on otettava käyttöön B2L-asiakirjassa kuvattujen rahoitusohjeiden mukaisesti. Järjestelmä on otettava käyttöön syrjimättömällä, läpinäkyvällä ja avoimella prosessilla, joka on avoin kaikille teollisuudenaloille.
|
|
|
B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin
|
|
Sähköntuotannon edistämisestä merituulipuistoissa annetun lain täytäntöönpanoasetusten voimaantulo
|
Asetusten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Kaksi täytäntöönpanoasetusta tulee voimaan:
1. Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus sähkön evakuointilaitteiden ja offshore-sähköasemien osien vaatimuksista – Lisäksi asetuksella on taattava infrastruktuurin asianmukainen laatu, kun se mahdollisesti integroidaan sähköverkkoon, jos sähköpistorasiat siirretään offshore-tuulipuistoista offshore-tuulivoimalain 82–83 §:n mukaisesti.
2. Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus enimmäishinnasta Puolan zlotyina yhtä megawattituntia kohti, joka voidaan ilmoittaa tuottajien huutokaupassa tekemissä tarjouksissa.
|
|
|
B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin
|
|
Merituulivoiman hinnanerosopimusten huutokaupan tulokset
|
|
|
|
|
|
|
Merituulivoimakapasiteetin 4GW:lle järjestetyn hinnanerosopimusten huutokaupan tulokset on julkaistava.
|
|
|
B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin
|
|
Voimaan tulee sähköjärjestelmän toiminnan yksityiskohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen muutos, jolla muutetaan kansallisia tasehallintasääntöjä, jotta jakorajoitteiden vaikutusta voidaan vähentää mahdollisimman paljon.
|
Asetuksen muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Osana energiamarkkinoiden uudistusta tasehallintamarkkinoiden sääntöjä on muutettava siten, että niihin sisällytetään reservien nimenomainen hankinta ennen yhteenkytkettyjen vuorokausimarkkinoiden (SDAC) toteuttamista. ACER ehdotti tätä ratkaisua CORE CCM -menetelmässä (ACERin päätös 02/2019) yhtenä mahdollisena ratkaisuna vähentää mahdollisimman paljon jakorajoitusten vaikutusta. Tämän uudistuksen toteuttamiseksi energia-asioista vastaava ministeri muuttaa sähköjärjestelmän yksityiskohtaisista toimintaedellytyksistä 4 päivänä toukokuuta 2007 annettua talousministerin asetusta.
|
|
|
B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin
|
|
Tutkimus toimenpiteistä Puolan sähköjärjestelmän jakorajoitusten rajoittamiseksi
|
Energia-alan sääntelyviranomaisen verkkosivustolla julkaistu tutkimus toimenpiteistä Puolan sähköjärjestelmän jakorajoitusten rajoittamiseksi
|
|
|
|
|
|
Energia-alan sääntelyviranomaisen on tehtävä ja julkaistava verkkosivustollaan tutkimus toimenpiteistä, joilla rajoitetaan jakorajoituksia Puolan sähköjärjestelmässä. Selvitykseen on sisällyttävä arvio jakorajoitusten käytöstä B6L-uudistuksen hyväksymisen jälkeen, perustelut niiden käytölle ja nykyisten toimenpiteiden vaikutus jakorajoitusten rajoittamiseen, ja siinä on suositeltava lisätoimenpiteitä, joilla vähennetään mahdollisimman paljon jakorajoitusten käyttöä Puolan sähköjärjestelmässä.
|
|
|
B2.4 Energiavarastojen kehittämisen oikeudellinen kehys
|
|
Energialain muutosten voimaantulo energian varastoinnin osalta
|
Energialain muutosten säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Muutoksilla on helpotettava sähkön varastoinnin kehittämistä, mukaan lukien erityisesti vapautus tariffivelvoitteesta, kaksinkertaisista verkkomaksuista, osittainen vapautus maksuista, jotka liittyvät varastoinnin liittämiseen verkkoon, vapautus alkuperätodistusten esittämistä koskevista velvoitteista ja tietyistä varastoitua sähköä koskevista maksuista. Varastointia koskevan ehdotetun tariffikehyksen on oltava syrjimätön ja kustannuksia vastaava.
|
|
|
B3.2 Ympäristön ennallistamisen ja vaarallisilta aineilta suojelun tukeminen
|
|
Sellaisen lain voimaantulo, jolla helpotetaan laajamittaisten jälkiteollisten alueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista.
|
Voimaantuloa koskeva lain säännös
|
|
|
|
|
|
Ihmisten terveyden ja ympäristön tilan turvallisuuden parantamiseen tähtäävän lain voimaantulo. Lailla on poistettava organisatoriset ja oikeudelliset esteet, jotka haittaavat laajamittaisten jälkiteollisten alueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista.
Se on eräänlainen luotsaus ennalta määriteltyihin paikkoihin.
Laissa säädetään neljästä itsenäisestä kenttäkomponentista (eri paikkakunnista ja töiden laajuudesta): 1) entinen Tarnowskie Góryn kemiantehdas Tarnowskie Góryssa; 2) entinen "Zachem" kemiantehdas Bydgoszczissa; 3) "Organika-Azot" -tehdas Jaworznossa; 4) entinen "Boruta" Dyes Industry Plant Zgierzissä.
Hankkeen piiriin kuuluvat alueiden kartoitus ja kartoitus, laajojen ympäristövaurioalueiden ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvien ongelmien valmistelu ja arviointi sekä kattavien investointiasiakirjojen laatiminen näille alueille.
|
|
|
B3.2 Ympäristön ennallistamisen ja vaarallisilta aineilta suojelun tukeminen
|
|
Puolan tasavallan merialueilla viipyviä vaarallisia aineita koskevien säädösten voimaantulo
|
Säädöksen (säädösten) säännös, josta (joista) käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Sellaisen säädöksen (säädösten) voimaantulo, jossa (joissa) säädetään
kuvaus viranomaisten toimivallasta asioissa, jotka liittyvät vaarallisten materiaalien hävittämiseen Puolan tasavallan merialueilla;
velvollisuus laatia vuosittainen suunnitelma vaarallisista aineista, jotka viipyvät Puolan tasavallan merialueilla;
uponneiden vaarallisten materiaalien määritelmä, tällaisia vaarallisia materiaaleja koskevan rekisterin perustaminen, velvollisuus ilmoittaa havaituista tai tunnistetuista vaarallisista materiaaleista.
|
|
|
B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin sekä maa- ja merialueiden ennallistamiseen
|
|
Epäpuhtauksille tai vaarallisille aineille altistuviin maa- ja merialueisiin liittyviä investointeja koskevat asiakirjat
|
|
|
|
|
|
|
Julkaistut asiakirjat, jotka koskevat investointeja riskien neutralointiin ja ennallistamiseen vähintään neljässä ennalta määritellyssä maalla sijaitsevassa paikassa ja neljässä ennalta määritellyssä merellä sijaitsevassa paikassa, jotka ovat alttiina epäpuhtauksien tai vaarallisten aineiden esiintymiselle:
a) kunkin maalla sijaitsevan paikan osalta arvio ympäristön tilasta; ja
b) kunkin merellä sijaitsevan alueen osalta neutralointisuunnitelmat, jotka sisältävät suunnitellut menetelmät tulvineen vaarallisen materiaalin neutraloimiseksi ottaen huomioon suunniteltujen toimintojen vaikutukset ja niiden vaikutukset meriympäristön tilaan.
|
|
|
B3.3 Tuki vesivarojen kestävälle hoidolle maataloudessa ja maaseutualueilla
|
|
Sellaisten kansalliseen lainsäädäntöön tehtävien muutosten voimaantulo, jotka ovat tarpeen selviytymiskykyisen vesihuollon edellytysten parantamiseksi maataloudessa ja maaseutualueilla
|
Voimaantuloa koskevat säännökset muutoksissa
|
|
|
|
|
|
sellaisten muutosten voimaantulo, joilla parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; vesitehokkuuden parantaminen sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; Lisääntynyt vedenpidätyskyky. Muutosten on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C 58/01) vahvistettujen vaatimusten mukaisia, ja niillä on erityisesti varmistettava EU:n ympäristölainsäädännön, mukaan lukien YVA-direktiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin, noudattaminen.
Muutokset eivät saa johtaa EU:n ympäristölainsäädännön noudattamisen tason heikkenemiseen sellaisten investointien osalta, joita pidetään merkittävinä tai mahdollisesti merkittävinä investointeina sellaisia hankkeita koskevan ministerineuvoston asetuksen nojalla, joilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus ympäristöön, ja Natura 2000 -alueilla tai niihin vaikuttavien investointien osalta. Muutoksilla ei myöskään muuteta vedenottoa koskevia tällä hetkellä sitovia sääntöjä.
|
|
|
B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla
|
|
Ehdotuspyyntöjen valintaperusteiden hyväksyminen
|
Kriteerien hyväksyminen maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavassa ministeriössä
|
|
|
|
|
|
Investoinnit valitaan erityisillä ehdotuspyynnöillä ympäristökriteerien perusteella.
Hankkeella edistetään maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; vesitehokkuuden parantaminen sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyskyvyn lisääminen edellyttäen, että niiden tarve ja luonne perustellaan asianmukaisesti.
Etusijalle on asetettava luontoon perustuvat tai muut ilmastonmuutoksen kestävät ratkaisut. Tukea voidaan myöntää ainoastaan hankkeille, jotka eivät johda pinta- ja pohjavesien tilan heikkenemiseen eivätkä estä asianomaisten vesimuodostumien ekologisen tilan tai potentiaalin parantamista.
|
|
|
B3.4 Mahdollistava kehys vihreää siirtymää koskeville investoinneille kaupunkialueilla
|
|
Sellaisen lain voimaantulo, jolla pyritään tukemaan kaupunkialueiden valmiuksia investoida vihreään siirtymään
|
Voimaantuloa koskeva lain säännös
|
|
|
|
|
|
Sellaisen lain voimaantulo, jolla pyritään tukemaan kaupunkialueiden valmiuksia investoida vihreään siirtymään. Sen on varmistettava, että kestävyysnäkökohdat sisällytetään kaupunkisuunnittelumenettelyihin. Sen on varmistettava, että sidosryhmiä kuullaan osana näitä menettelyjä. Se antaa paikallishallinnoille kapasiteettitukea tällaisten hankkeiden toteuttamiseksi. Laissa voidaan säätää kohtuullisesta siirtymäajasta tiettyjen kaupunkialueiden sopeutumisvelvoitteiden tehokkaalle soveltamiselle.
|
|
|
B3.4 Mahdollistava kehys vihreää siirtymää koskeville investoinneille kaupunkialueilla
|
|
Vihreän kaupunkimuutoksen väline
|
Vihreän kaupunkimuutoksen välineen perustaminen ja sen yksityiskohtaisten sääntöjen ja menettelyjen hyväksyminen kaikkia sidosryhmiä kuullen
|
|
|
|
|
|
Vihreän kaupunkisiirtymän välineen perustaminen a) kaupunkien vihreän siirtymän tukemiseksi; ja b) investoinnit kaupunkien vihreään digitalisointiin hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti. Vihreän kaupunkisiirtymän välineen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, hankkeiden tukikelpoisuusperusteisiin ei sisälly seuraavaa toimintojen luetteloa: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toimet, joissa jätteen pitkäaikainen loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Toimeksiannossa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.
Vihreän kaupunkimuutoksen välineellä on varmistettava, että kaikki tähän välineeseen liittyvät takaisin saadut varat (eli lainakorot, oman pääoman tuotto tai takaisin maksettu pääoma, josta on vähennetty siihen liittyvät kustannukset) käytetään samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen, tai elpymis- ja palautumistukivälineen lainan takaisinmaksuun.
|
|
|
B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään
|
|
T1 - Lainasopimusten allekirjoittaminen
|
|
|
|
201
|
|
|
201 lainasopimusta, jotka on allekirjoitettu vihreän kaupunkimuutoksen välineen puitteissa.
|
|
|
B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään
|
|
T2 – Vihreän kaupunkimuutoksen välineeseen kuuluvat hankkeet
|
|
Lukumäärä
|
0
|
1 033
|
Q3
|
2026
|
Käyttölupa, ilmoitus valmistumisesta, lopullinen hyväksymispöytäkirja, toimitusraportti tai vastaava on myönnettävä 1 033 hankkeelle.
|
|
|
B3.5 Pieni- ja keskituloisten asuntorakentamisen uudistus, jossa otetaan huomioon rakennusten parempi energiatehokkuus
|
|
Rahoitustuesta vuokra-asuntojen, suojakotien, yösuojien, asunnottomien turvakotien, lämmityslaitosten ja väliaikaisten tilojen perustamiseen 8 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo ja siitä johtuvat muutokset muihin lakeihin
|
Säädöksen säännös, jolla muutetaan vuokra-asuntojen, suojakotien, yösuojien, asunnottomien turvakotien, lämmityslaitosten ja väliaikaisten tilojen perustamiseen myönnettävästä taloudellisesta tuesta 8 päivänä joulukuuta 2006 annettua lakia ja muutetaan sen voimaantuloa osoittavia muita lakeja
|
|
|
|
|
|
Säädöksen muutoksella lisätään tukea investointeihin sellaisten rakennusten rakentamiseen, joiden energiastandardi on yli 20 prosenttia lähes nollaenergiarakennuksia korkeampi. Tukea korotetaan tavanomaiseen asumiseen verrattuna 80 prosentista 95 prosenttiin pienituloisille kotitalouksille tarkoitettujen rakennusten osalta ja 35 prosentista 60 prosenttiin keskituloisille kotitalouksille tarkoitettujen rakennusten osalta. Näitä säännöksiä sovelletaan kaikkiin julkisen tuen lähteisiin.
|
|
|
B3.5.1 Investoinnit asuntohankkeisiin
|
|
Rakennusten rakentaminen tai kunnostaminen
|
|
|
0
|
|
|
|
Rakennettujen tai kunnostettujen rakennusten lukumäärä.
Ehdotuspyynnössä on täsmennettävä, että tukea myönnetään seuraavantyyppisille hankkeille: kunnan asuntokantaan kuuluvat asunnot, suojellut asunnot ja vuokra-asunnot, jotka muut sijoittajat kuin kunta ovat perustaneet kunnan tai kuntayhtymän myötävaikutuksella.
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
Uusiutuvan energian yhteisöjä ja biometaania koskevan lainsäädäntökehyksen muuttamisesta annettujen säädösten voimaantulo: Uusiutuvia energialähteitä koskevan lain muutokset, energiamarkkinoita koskevan lainsäädännön muutokset ja uusiutuvia energialähteitä koskevan lain asetuksen voimaantulo
|
Muutossäädösten ja niiden voimaantuloa koskevan asetuksen säännökset
|
|
|
|
|
|
Muutossäädösten ja -asetuksen hyväksyminen ja voimaantulo, mukaan lukien seuraavat:
1. Uusiutuvista energialähteistä 20 päivänä helmikuuta 2015 annettuun lakiin (uusiutuvia energialähteitä koskeva laki) tehtävissä muutoksissa muotoillaan uudelleen energiaklustereita koskevat toimintaperiaatteet (paremmat edellytykset tällaisten yksiköiden perustamiselle) säätämällä säännöt, määritelmät tai käsitteet, jotka koskevat energiaklusterin soveltamisala, sopimukset, aihe, energiaklusterin rekisteri tai energiaklusterin yksittäisten jäsenten ja verkonhaltijoiden välinen yhteistyö.
2. Uusiutuvista energialähteistä annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla on pantava täytäntöön energian tuottajakuluttajien kollektiiviset mallit. Energian tuottajakuluttajien kollektiivisia malleja koskevien säännösten voimaantulo voi viivästyä.
3. Energiamarkkinoita koskevien säädösten muutoksilla on pantava täytäntöön uusia uusiutuvan energian yhteisöjä koskevat säännökset, joilla varmistetaan, että loppuasiakkailla, erityisesti kotitalousasiakkailla, on oikeus osallistua uusiutuvan energian yhteisöön.
4. Uusiutuvista energialähteistä annettuun lakiin tehtävällä energiaosuuskuntien energiakirjanpidon periaatteita koskevalla sääntelyllä otetaan käyttöön säännöksiä, joissa täsmennetään toimintaperiaatteita yhdelle uusiutuvan energian yhteisömalleista.
5. Uusiutuvista energialähteistä annettuun lakiin tehtävät muutokset, joilla vahvistetaan biometaanialan liiketoiminnan harjoittamista koskevat säännöt.
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
Maatuulipuistoinvestoinneista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
Maatuulipuistoinvestoinneista annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Sellaisen muutossäädöksen voimaantulo, jolla poistetaan maainfrastruktuuriin tehtävien investointien muodolliset esteet. Tarkistuksella tehdään etäisyyssäännöstä (vähimmäisetäisyys tuulimyllystä asuinrakennukseen – 10 kertaa tuulimyllyn korkeus, 10H) joustavampi antamalla enemmän valtaa määrittää vähimmäisetäisyyksiä kunnille osana alue-/kaavoitusmenettelyä ja alueellisille ympäristönsuojeluvirastoille osana ympäristöoloja koskevien päätösten antamismenettelyä.
Yleinen 10H-etäisyyssääntö on säilytettävä, mutta siitä on voitava poiketa, ja yksittäisille kunnille on annettava enemmän valtaa tuulipuistojen sijainnin määrittämiseen osana paikallista suunnittelumenettelyä (kaavoitus-/alueellinen menettely). Paikallisessa suunnitelmassa on voitava määritellä tuulipuiston lyhyempi etäisyys asuinrakennuksesta ottaen huomioon tuulipuistojen vaikutusten laajuus tällaisen suunnitelman mukaisesti tehdyn ympäristövaikutusennusteen perusteella.
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
Uusiutuvien energialähteiden huutokauppoja koskevasta suunnitelmasta vuosiksi 2022–2027 annetun asetuksen voimaantulo
|
Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Uusiutuvien energialähteiden huutokauppoja teknologiakohtaisesti koskevan suunnitelman vahvistamisesta annetun asetuksen voimaantulo (myös uusien maatuulipuistojen osalta). Suunnitelmassa on vahvistettava talousarvio ja sähkön määrä, jotka ovat saatavilla kilpailuun perustuvien huutokauppojen kautta vuosina 2022–2027.
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
T1 - Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
|
11,2
|
|
|
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
T2 - Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
|
18
|
|
|
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
T3 - Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
|
20
|
|
|
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
T4 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
|
23
|
|
|
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
Sähköntuotannon edistämisestä merituulipuistoissa 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
|
Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Seuraava täytäntöönpanoasetus tulee voimaan:
Ministerineuvoston asetus toimilupamaksusta – Energialain 34 §:n 2 a momentin nojalla velvollisuus maksaa toimilupamaksu energia-alan sääntelyviraston pääjohtajalle ulotettiin koskemaan myös energiayrityksiä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa sähköntuotannon alalla merituulipuistoissa sähköntuotannon edistämisestä merituulipuistoissa 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun lain mukaisesti. Lisäksi 15.4.2021 annetun energialain muutoksen yhteydessä toimilupamaksun piiriin kuuluu myös sähkön varastointi.
|
|
|
B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
|
Sähköntuotannon edistämisestä merituulipuistoissa 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
|
Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus mukautetun hinnan laskennassa huomioon otettavista kassavirtatyypeistä ja mukautetun hinnan yksityiskohtaisesta laskentamenetelmästä. Asetuksessa määritellään ne rahavirtojen tyypit, jotka on otettava huomioon mukautetun hinnan laskemisessa, sekä mukautetun hinnan yksityiskohtainen laskentamenetelmä. Prosessin aikana on otettava huomioon sellaiset tekijät kuin investointituki, investointituen myöntämispäivä ja julkisen tuen myöntämistä ympäristönsuojelun ja energian alalla koskevat säännöt. Tavoitteena on helpottaa edellä mainittua menettelyä merituulipuistoinvestoijien kannalta.
|
C. KOHTA C: ”DIGITAL TRANSFORMATION”
Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella C käsitellään useita haasteita. Ensinnäkin kaupunki- ja maaseutualueiden väliset erot, jotka liittyvät yhteyksiin ja nopeisiin ja luotettaviin internetyhteyksiin sekä kiinteissä että matkaviestinverkoissa. toiseksi digitaalisten palvelujen nopeampi ja turvallisempi käyttö julkisella sektorilla; kolmanneksi kohdennetun digitaalisen koulutusstrategian yleinen puute, joka kävi selvästi ilmi opiskelijoiden ja opettajien riittämättömistä digitaalisista taidoista ja tieto- ja viestintäteknisistä laitteista covid-19-pandemian aikana. Lisäksi on tarpeen lisätä julkisen tietojärjestelmän kyberturvallisuutta, jotta voidaan reagoida nopeasti kyberhyökkäyksiin ja turvallisuuspoikkeamiin.
Osa-alueen tavoitteena on nopeuttaa maan digitalisaatioprosessia julkisen sektorin, talouden ja yhteiskunnan digitalisaation avulla. Se koostuu toimenpiteistä, joiden tavoitteena on nopeiden internetyhteyksien saatavuuden parantaminen; kehitetään sähköisiä palveluja ja niiden saatavuutta mObywatel-mobiilisovelluksessa sekä parannetaan julkisten laitosten, kansalaisten ja yritysten välistä viestintää; kyberturvallisuuden lisääminen, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin turvaaminen ja turvallisuuspalvelujen infrastruktuurin digitalisointi; yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla.
Osa-alueella kehitetyillä uudistuksilla ja investoinneilla vastataan kolmeen Puolalle kahden viime vuoden aikana annettuun maakohtaiseen suositukseen, jotka koskevat tarvetta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka digitaaliseen infrastruktuuriin (maakohtainen suositus 3, 2019) ja digitaaliseen siirtymään (maakohtainen suositus 3, 2020); sekä tarpeesta parantaa digitaalisia taitoja ja edistää sekä yritysten että julkishallinnon digitalisaatiota (maakohtainen suositus 2, 2020).
On odotettavissa, että tämän osa-alueen toimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien vaiheiden kuvaus.
Tämän komponentin odotetaan edistävän digitaalista siirtymää kehittämällä seuraavan sukupolven laajakaistainfrastruktuuria, tehostamalla digitaalisten välineiden käyttöä julkisella sektorilla ja lisäämällä sähköistä osaamista yhteiskunnassa (yritykset, julkishallinto, opettajat ja opiskelijat). Se edistää kyberturvallisuuden optimointia, tietojenkäsittelyn tehokkuuden parantamista ja turvallisuudesta vastaavien valtion yksiköiden infrastruktuurin parantamista. Innovatiivisten seuraavan sukupolven pilviratkaisujen mahdollisella käyttöönotolla on myös luotava vakaita ja kestäviä pilvi-infrastruktuureja.
C.1
Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin
C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi
Uudistuksen tavoitteena on taata nopeiden internetyhteyksien ja digitaalisten palvelujen yleinen saatavuus kaikkialla Puolassa, mukaan lukien niin sanotut ”valkoiset alueet”, joilla ei ole suuren kapasiteetin laajakaistainfrastruktuuria.
Tämä saavutetaan ensinnäkin poistamalla laajakaistainvestointien lainsäädännölliset esteet ja toiseksi yhdenmukaistamalla kansallinen lainsäädäntö 25. maaliskuuta 2021 hyväksytyn EU:n laajuisen yhteenliitettävyysvälineistön kanssa. Oikeudellisissa muutoksissa on käsiteltävä muun muassa muutoksia asetukseen televiestinnän infrastruktuurin kartoituksesta ja asetukseen keskitettyjen tietopisteiden (SIP) järjestelmästä.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.
C1.1.1 Laajakaistaverkkoon pääsy
Investoinnin tavoitteena on lisätä nopeiden laajakaistaverkkojen kattavuutta Puolassa ja tukea lähiverkon (LAN) käyttöönottoa kouluissa. Tällä toimenpiteellä tarjotaan laajakaistainternetyhteys asuinyksiköille ja kouluille, joissa on nykyaikaistettu lähiverkko.
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
Uudistuksen tavoitteena on tukea Puolan digitalisaatiota. Toimenpide koostuu i) julkisten elinten toiminnan tietokoneistamisesta annetun lain muuttamisesta, ii) tavara- ja palveluverolain muuttamisesta jäsenneltyjen laskujen käytön osalta, iii) sitovien standardien määrittelemisestä koulujen varustamiseksi digitaalisella infrastruktuurilla ja iv) digitaalisten taitojen kehittämisohjelman perustamisesta.
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
Tämän investoinnin tavoitteena on laajentaa julkisia sähköisiä palveluja.Toimenpide koostuu seuraavista hankkeista:
-uudet julkiset sähköiset palvelut, jotka ovat saatavilla verkossa, tai mObywatel-sovellukseen integroidut sähköiset palvelut;
-julkisten tietojärjestelmien käyttöönotto tai laajentaminen;
-sähköisten asiakirjojen hallintajärjestelmien asettaminen tuensaajien saataville tuotantokäyttöä varten ja SaaS2 EZD RP -pilvipalvelun käynnistäminen;
-kansallisen sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönotto;
-uusien tai parannettujen sähköisten palvelujen käyttöönotto e-Tax Office -palvelussa.
C2.1.2 Digitaaliteknologia kouluopetuksessa – kannettavat laitteet
Tämän investoinnin tavoitteena on toimittaa Puolan kouluille tieto- ja viestintäteknisiä laitteita digitaaliteknologian käytön laajentamiseksi kouluopetuksessa. Toimenpide koostuu kannettavien laitteiden toimittamisesta kouluille tai koulujen hallintoviranomaisten kautta sekä kannettavien tietokoneiden arvoseteleistä.
C2.1.3 Sähköinen pätevyys
Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä digitaalisten taitojen tasoa yhteiskunnassa. Toimenpide koostuu digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen tarjoamisesta ja digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustamisesta.
C3.1 Kyberturvallisuuden parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on lisätä kansallisen kyberturvallisuusjärjestelmän kapasiteettia. Tämä toimenpide koostuu kyberturvallisuuslain muutoksen hyväksymisestä.
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
Investoinnin tavoitteena on laajentaa kyberturvallisuusratkaisuja Puolassa. Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) kyberturvallisuustoimet; ii) yhden datakeskusrakennuksen rakentaminen; iii) laitteiden toimittaminen lainvalvontaviranomaisille ja iv) infrastruktuurin tai palvelutietojen käsittelyratkaisujen käyttöönotto.
C.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi
|
|
Pääministerin kanslian valmistelema kehys laajakaistahankkeiden osarahoittamiseen valkoisilla Next Generation Access (NGA) -alueilla, joilla ei tällä hetkellä ole NGA-verkkoa
|
Puitteiden julkaiseminen pääministerin kansliassa ja Digital Poland -hankekeskuksen verkkosivustoilla
|
|
|
|
|
|
Kehyksen perustaminen seuraavan ehdotuspyynnön pohjalta.
Kehykseen on sisällyttävä säännöksiä, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen hankkeiden ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) täysimääräinen noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
|
|
|
C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi
|
|
Digitointiministerin vuosittaista televiestintäinfrastruktuuria ja -vahvistinta koskevan asetuksen muuttaminen; palvelujen inventaario
|
Voimaantuloa koskeva säännös asetuksen muutoksessa
|
|
|
|
|
|
Televiestintäinfrastruktuurin ja -palvelujen kansallista inventaariota koskevan asetuksen muutoksen voimaantulo, jotta voidaan paremmin yksilöidä alat, jotka tarvitsevat lisätukea julkisista toimista.
|
|
C3G
|
C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi
|
|
Keskitettyä tietopistettä koskevan asetuksen muuttaminen
|
Asetuksen muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Keskitetyistä tietopisteistä annetun asetuksen muutos, jonka tarkoituksena on antaa operaattoreille tietoa infrastruktuurista televiestintäinvestointeja ja suunnitteluvälinettä varten, tulee voimaan.
|
|
|
C1.1.1 Laajakaistaverkkoon pääsy
|
|
Laajakaistapalvelujen tarjoajien kanssa allekirjoitetut sopimukset
|
Allekirjoitetut sopimukset
|
|
|
|
|
|
Laajakaistapalvelujen tarjoajien kanssa on allekirjoitettava sopimukset laajakaistan asettamisesta 521 000 asuinyksikön saataville.
|
|
|
C1.1.1 Laajakaistaverkkoon pääsy
|
|
Asuinyksiköt, joissa on 100 Mb/s:n laajakaistayhteys
|
Laajakaistayhteydellä varustettujen asuntojen osuuden kasvu
|
|
|
|
|
|
Sellaisten asuntojen osuuden kasvu Puolassa, joissa on vähintään 100 Mb/s:n laajakaistayhteys, vähintään 4 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2023 perusarvoon, joka on 79,6 prosenttia.
|
|
C6aG
|
C1.1.1 Laajakaistaverkkoon pääsy
|
Kohde
|
Lähiverkko (LAN) kouluissa
|
|
Lukumäärä
|
0
|
2 000
|
Q2
|
2026
|
Vähintään 2 000 koulua, joissa on nykyaikaistettu lähiverkko.
|
|
|
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
|
|
Julkisia tehtäviä hoitavien yhteisöjen toiminnan tietokoneistaminen
|
Voimaantuloa koskeva säännös
|
|
|
|
|
2024
|
Julkisia tehtäviä hoitavien yhteisöjen toiminnan tietokoneistamisesta annetun lain muutoksen voimaantulo seuraavien osalta: i) mahdollistetaan valtion tietoarkkitehtuurin luominen, ii) perustetaan digitaaliasioiden valiokunta, iii) luodaan oikeusperusta valtion tiedotusstrategian hyväksymiselle ja iv) otetaan käyttöön tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien inventointijärjestelmä.
|
|
|
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
|
|
Strukturoitujen laskujen käyttö
|
Voimaantuloa koskeva säännös
|
|
|
|
Q4
|
2025
|
Tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta annetun lain muutoksen (muutosten) voimaantulo siltä osin kuin on kyse sellaisten verovelvollisten strukturoitujen laskujen käytöstä, joiden myynnin kokonaisarvo, mukaan lukien veron määrä, joka on dokumentoitu kyseisen kuukauden aikana laadituilla laskuilla, ylittää 10 000 zlotya.
Siirtymäkautta voidaan soveltaa siten, että näiden verovelvollisten strukturoitujen laskujen käyttö on pakollista 1 päivästä huhtikuuta 2026 alkaen.
|
|
C9G
|
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
|
|
Sitovat vähimmäisvaatimukset kaikkien koulujen varustamiseksi digitaalisella infrastruktuurilla, jotta digitaaliteknologiaa voidaan käyttää samantasoisessa oppimisessa kussakin koulussa
|
Standardien hyväksyminen
|
|
|
|
|
|
Sellaisten sitovien standardien hyväksyminen, jotka koskevat koulujen varustamista digitaalisella infrastruktuurilla ja joiden on oltava kouluille pakollisia saman digitaalisen infrastruktuurin tason saavuttamiseksi. Standardien laatimisesta on kuultava sidosryhmiä ja paikallishallintoa.
Koulutuksen alalla on määriteltävä sitovat vähimmäisvaatimukset koulujen varustamiseksi digitaalisilla infrastruktuureilla. Pakolliset suuntaviivat on laadittava yhteistyössä paikallishallintojen kanssa ja laajaa sidosryhmäryhmää kuullen, ja niissä on varmistettava tieto- ja tietotekniikkalaitteiden vähimmäistaso kaikissa Puolan kouluissa.
|
|
|
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
|
|
Digitaalisten taitojen kehittämisohjelmaa koskevan ministerineuvoston päätöslauselman voimaantulo
|
Ministerineuvoston päätöslauselmassa oleva säännös, jossa ilmoitetaan sen voimaantulosta
|
|
|
|
|
|
Digitaalisten taitojen kehittämisohjelmaa (joka on monivuotinen ohjelma vuoteen 2030 asti) koskevan ministerineuvoston päätöslauselman voimaantulo, mukaan lukien täytäntöönpanosuunnitelma sekä arviointi- ja seurantatoimenpiteet kehityspolitiikan periaatteista annetun lain mukaisesti. Ohjelmaa kehitettäessä otetaan huomioon useiden sidosryhmien lähestymistapa. Ohjelmalla perustetaan muun muassa digitaalisten taitojen kehittämiskeskus ja digitaalisten taitojen kehittämispolitiikka.
Digitaalisten taitojen osalta on luotava ja pantava täytäntöön digitaalisten taitojen kehittämisohjelma. Ohjelmassa määritellään kattavat pitkän aikavälin vaatimukset, joilla tuetaan digitaalisten taitojen kehittämistä ja seurantaa virallisessa, epävirallisessa ja arkioppimisessa. Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen ja toiminta on esitettävä selkeästi ohjelmassa. Asiakirja on laadittava käyttäen usean sidosryhmän lähestymistapaa.
|
|
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
|
Julkiset sähköiset palvelut
|
|
|
|
|
|
|
Uudet julkiset sähköiset palvelut on asetettava saataville verkossa tai sähköiset palvelut on integroitava mObywatel-sovellukseen.
|
|
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
|
Julkiset tietojärjestelmät
|
|
|
|
|
|
|
Vähintään kuusi julkista tietojärjestelmää on käynnistettävä tai niitä on laajennettava.
|
|
C13bG
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
Välitavoite
|
Julkishallinnon digitalisointi
|
Käytettävissä olevat sähköiset asiakirjojen hallintajärjestelmät
|
|
|
|
Q2
|
2026
|
Sähköiset asiakirjojen hallintajärjestelmät on asetettava tuotantokäyttöön 2 000 tuensaajalle.
On käynnistettävä SaaS2 EZD RP -pilvipalvelu, joka pystyy yhdistämään noin 300 000 käyttäjää.
|
|
C13cG
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
Välitavoite
|
Kansallisen sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönotto
|
Kansallisen sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönotto
|
|
|
|
Q2
|
2026
|
On käynnistettävä kansallinen sähköisen laskutuksen järjestelmä.
|
|
C13dG
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
Kohde
|
Uusien tai parannettujen sähköisten palvelujen käyttöönotto e-Tax Officessa
|
|
Lukumäärä
|
0
|
33
|
Q2
|
2026
|
33 uutta tai parannettua sähköistä palvelua käynnistetään e-Tax Officessa.
|
|
|
C2.1.2 Digitaaliteknologia kouluopetuksessa – kannettavat laitteet
|
|
Kuponkeja kannettaville tietokoneille
|
|
|
|
533 658
|
|
|
Vähintään 533 658 kannettavien tietokoneiden arvoseteliä (alennuskoodia) on rekisteröitävä opettajien kannettavan tietokoneen (Laptop dla nauczyciela) tietokantaan.
|
|
|
C2.1.2 Digitaaliteknologia kouluopetuksessa – kannettavat laitteet
|
|
Toimitettavat kannettavat laitteet
|
|
|
|
|
|
|
Kannettavat laitteet (kannettavat tietokoneet, kannettavat selaimet tai tabletit) toimitetaan 16 500 koululle suoraan tai koulujen hallintoviranomaisten kautta hyväksymisprotokollien mukaisesti.
|
|
|
C2.1.3 Sähköinen pätevyys
|
|
Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen
|
Raportti DCDC:n organisaatiorakenteesta ja toiminnasta
|
|
|
|
|
|
Digitaalisten taitojen kehittämiskeskus perustetaan digitalisaatiosta vastaavan ministerin toimistoon.
DCDC:n päätavoitteena on tehostaa ja parantaa digitaalisten taitojen kehittämisen koordinointijärjestelmää Puolassa toteuttamalla seuraavat alatoiminnot:
- Tutkimus- ja analyyttinen tehtävä
Tähän toimintoon kuuluu digitaalisia taitoja koskevia tutkimus- ja seurantatoimia yhdistettynä seurantatoimintoon, joka kerää ja jäsentää tätä koskevaa tietoa. Tämän perusteella laaditaan asiaankuuluvia toimia koskevia suosituksia ja ehdotuksia.
- Testaus- ja toteutustoiminto
Tähän tehtävään kuuluu pilottitoimien muodossa tehtäviä testejä ja pilottitoimien tuloksena saatujen arvokkaimpien ja lupaavimpien ratkaisujen, suositusten ja ehdotusten täytäntöönpanoa sekä tutkimus- ja analyysitoiminnon toteuttamista.
Koulutus ja popularisointi -toiminto.
Tähän tehtävään kuuluu muun muassa konsultointia, mentorointia, seminaareja, koulutusta ja kursseja sekä keskuksen toimien tulosten levittämistä tietoportaalin kautta.
|
|
|
C2.1.3 Sähköinen pätevyys
|
|
Digitaalisia taitoja koskevat koulutukset
|
|
|
|
|
|
|
250 000 todistusta, jotka on myönnetty digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta varten.
|
|
|
C3.1 Kyberturvallisuuden parantaminen
|
|
Kyberturvallisuutta koskevan lain muuttaminen
|
Voimaantuloa koskevan lain muutoksen säännös
|
|
|
|
|
2025
|
Kyberturvallisuutta koskevan lain muutos, jolla otetaan käyttöön alakohtaisia tietoturvaloukkauksiin reagoivia ryhmiä ja laajennetaan ”kansallisessa kyberturvallisuusjärjestelmässä tehtävää yhteistyötä tukevaan tieto- ja viestintätekniseen järjestelmään” kuuluvien toimijoiden ryhmää, tulee voimaan.
|
|
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Hallinnollisesti perustetaan neljä alakohtaista tietoturvaloukkauksiin reagoivaa ryhmää.
- ”Kansallisessa kyberturvallisuusjärjestelmässä tehtävää yhteistyötä tukeva tieto- ja viestintätekninen järjestelmä” on asetettava 385 muun edunsaajan saataville.
- 197 214 464 euroa maksetaan vähintään 608 toimijalle kyberturvallisuuteen tehtäviin investointeihin.
|
|
C25G
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
|
Datakeskusrakennuksen rakentaminen
|
|
|
|
|
|
|
On rakennettava yksi datakeskusrakennus. On allekirjoitettava sopimus (sopimukset) siitä, että tämän datakeskusrakennuksen voimanlähteenä käytetään uusiutuvia energialähteitä.
|
|
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
|
Laitteiden toimittaminen lainvalvontaviranomaisille
|
|
|
|
|
|
|
Seuraavat laitteet on toimitettava:
- 13 630 mobiilidatapäätettä (MDT), joissa on ohjelmisto poliisille;
- 30 liikkuvaa pistettä rajavartiostolle;
- yksi omavarainen liikkuva lääkintäpiste lääketieteellisiä, biokemiallisia, säteily- tai luonnonkatastrofiriskejä varten.
|
|
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
|
Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Next Generation Cloud -hankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen
|
Sopimusten allekirjoittaminen valittujen yksiköiden kanssa
|
|
|
|
|
|
Hankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen hanke-ehdotuspyynnön julkaisemisen jälkeen, jotta voidaan tukea seuraavan sukupolven pilvipalveluratkaisujen kehittämistä Puolassa.
|
|
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
|
Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Infrastruktuuri- tai palvelutietojen käsittelyratkaisut
|
|
|
|
|
|
|
Vähintään viisi infrastruktuuri- tai palveludatan käsittelyratkaisua on otettava käyttöön.
|
C.3 Kuvaus lainatukeen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista
C1.2 Nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saatavuuden ja käytön lisääminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten
Uudistuksella parannetaan matkaviestinverkkojen kehittämisen lainsäädäntöympäristöä poistamalla 5G:n käyttöönoton keskeiset esteet ottaen huomioon EU:n yhteenliitettävyysvälineistö.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
C2.2 Koulutusjärjestelmän digitalisoinnin perustan uudistaminen
Uudistuksella luodaan perusta koulutusjärjestelmän digitalisoinnille hyväksymällä koulutuksen digitalisointipolitiikka, jotta lapsia ja nuoria voidaan valmistaa tietoyhteiskuntaan. Tämän strategia-asiakirjan tavoitteissa keskitytään uusien teknologioiden tehokkaaseen ja merkitykselliseen integrointiin opetuksessa, oppimisessa ja arvioinnissa, ja niitä kehitetään osallistavaa lähestymistapaa noudattaen.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.
C2.2.1 Digitaaliteknologia opetuksessa
Investoinnin tavoitteena on lisätä tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja infrastruktuurin määrää kouluissa. Toimenpide koostuu i) etäopetukseen tarkoitettujen tieto- ja viestintätekniikkapakettien toimittamisesta ja ii) tekoälylaboratorioiden toimittamisesta.
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen eli Puolan kehittyneen digitaalisen muutoksen tukirahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta edistyneen digitaalisen muutoksen tukemiseksi Puolassa. Tukiväline toimii myöntämällä lainoja suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille.
Investointikehystä hallinnoi toteutuskumppanina Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK). Tukivälineeseen sisältyvät seuraavat tuotelinjat:
·BGK:n suora linja 1: tästä budjettikohdasta myönnetään yrityksille suoria lainoja älykkäisiin energiaverkkoihin tehtävien investointien kustannusten kattamiseksi.
·BGK:n suora linja 2: tästä budjettikohdasta myönnetään suoria lainoja yrityksille kehittyneisiin digitaaliteknologioihin tehtävien investointien kustannusten kattamiseksi.
·BGK:n suora linja 3: tästä budjettikohdasta myönnetään yrityksille suoria lainoja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin (mukaan lukien laajamittaiset tietotekniset laitteet) tehtävien investointien kustannusten kattamiseksi.
Tukivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:
1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Investointikehyksen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.
2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:
a.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten edunsaajien kuvaus.
b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.
c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2023 6454 final). Sijoituspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja varoista: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien jatkokäyttö, ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että tukivälineen lopulliset tuensaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.
3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa mahdolliset takaisin saadut varat uudelleen tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksujen hoitamiseen.
4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien seuraavat:
a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.
b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.
c.Velvollisuus tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.
d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näissä tarkastuksissa on todennettava i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; ii) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja digitaalista tavoitetta koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös tarkistettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.
5.Toteutuskumppanin tekemiä digitaalisia investointeja koskevat vaatimukset: vähintään 260 000 000 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista on edistettävä digitaalista siirtymää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti.
Toimenpiteeseen on sisällyttävä myös yrityksille tarkoitetun pilvipalveluja koskevan oppaan julkaiseminen. Tämä opas on kooste tietämyksestä (myös usein kysytyistä kysymyksistä) pilvipalvelujen käytöstä yritysten digitaalisessa muutoksessa. Oppaassa käsitellään muun muassa seuraavia seikkoja: pilvipalveluja, kyberturvallisuutta, energiatehokkuutta sekä digitaalisten taitojen ja pilvipalvelutaitojen kehittämistä käyttävän yrityksen muuttamiseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat.
C.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C1.2 Nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saatavuuden ja käytön lisääminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten
|
|
Ympäristön sähkömagneettisten kenttien päästöjen seurannasta 17. helmikuuta 2020 annetun asetuksen muuttaminen
|
Asetuksen muutossäännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Ympäristön sähkömagneettisten kenttien päästöjen mittausmenetelmistä 17. helmikuuta 2020 annetun asetuksen muutoksen voimaantulo.
|
|
|
C1.2 Nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saatavuuden ja käytön lisääminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten
|
|
Ympäristövaikutusten arvioinnista 10. syyskuuta 2019 annetun ministerineuvoston asetuksen muuttaminen
|
Asetuksen muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Sellaisen asetuksen muutoksen voimaantulo, joka koskee hankkeita, joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jolla radioviestintäinvestoinnit jätetään ympäristövaikutusten arviointia edellyttävien hankkeiden luettelon ulkopuolelle.
|
|
|
C1.2 Nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saatavuuden ja käytön lisääminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten
|
|
Uudet säädökset, joilla poistetaan 5G-verkon toteuttamisen keskeiset esteet
|
Säädöksen (säädösten) säännös, josta (joista) käy ilmi sen (niiden) voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Niiden säädösten voimaantulo, joilla poistetaan seuraavat 5G-verkkojen toteuttamisen keskeiset esteet: 1) Taajuuksien jakamista 5G-verkon kehittämiseksi koskeva liian monimutkainen menettely, 2) 5G-verkon toteuttamisen kannalta merkityksellisten käsitteiden riittämätön määrittely, 3) hallinnollisten menettelyjen liiallinen byrokratisointi, 4) julkisen teknisen infrastruktuurin käytön rajoittaminen, 5) 5G-verkon kehittämistä tukevat riittämättömät sääntelyratkaisut.
|
|
|
C2.2 Koulutusjärjestelmän digitalisoinnin perustan uudistaminen
|
|
Otetaan käyttöön uusi koulutuksen digitalisaatiopolitiikka, joka muodostaa perustan koulutusjärjestelmän muutoksille ja tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävien investointien toteuttamiselle ja jossa määritellään koulutusjärjestelmäprosessin digitalisoinnin suuntaviivat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
|
|
|
|
|
|
|
Ministerineuvosto hyväksyy koulutusalueen digitalisointipolitiikkaa koskevan päätöslauselman, joka on luonteeltaan ohjelma ja strateginen asiakirja ja jossa vahvistetaan puitteet koulutuksen digitalisoinnin alalla lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä toteutettaville valtion politiikoille ja toimille.
Tämä asiakirja muodostaa perustan sidosryhmien ja toimijoiden ja osallistujien toiminnalle, ja siinä määritellään välineet, joilla saadaan aikaan täysin digitalisoitu koulutusjärjestelmä, joka on mukautettu esikoulu- ja yleissivistävän koulutuksen nykyisiin haasteisiin. Toimintapolitiikkaan on sisällyttävä täytäntöönpanosuunnitelma sekä arviointi- ja seurantatoimenpiteet, ja sitä on kehitettävä osallistavaa lähestymistapaa noudattaen.
|
|
C9L
|
C2.2.1 Koulujen/laitosten varustaminen riittävillä tieto- ja viestintäteknisillä laitteilla ja infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi
|
Välitavoite
|
Julkinen kuuleminen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja koulujen infrastruktuurin tarjoamista koskevien menettelyjen määrittämistä koskevista puitteista
|
Raportti, jossa esitetään yhteenveto julkisen kuulemisen tuloksista ja seuraavasta hallituksen vastauksesta:
|
|
|
|
Q3
|
2022
|
Eri sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten julkinen kuuleminen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelupuitteista (etäopetuksen tietotekniikkapaketti) ja infrastruktuurin (LAN-yhteys, STEM-aineet ja tekoälylaboratoriot) tarjoamisesta kouluille.
Kuulemisen tuloksista on esitettävä yhteenveto raportissa, joka sisältää sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tärkeimmät huomautukset sekä hallituksen näiden huomautusten johdosta toteuttamat jatkotoimet.
|
|
|
C2.2.1 Koulujen/laitosten varustaminen riittävillä tieto- ja viestintäteknisillä laitteilla ja infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi
|
|
Puitteet, joissa määritellään menettelyt tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja koulujen infrastruktuurin tarjoamista varten
|
Opetus- ja tiedeministeriön hyväksyntä
|
|
|
|
|
|
Kehyksessä on vahvistettava tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja infrastruktuurin tarjoamista edunsaajakouluille koskevat vähimmäisehdot, jotka perustuvat eri sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten julkiseen kuulemiseen.
Kehyksessä on vahvistettava edunsaajakoulujen valintaa koskevat selkeät kriteerit, joissa otetaan huomioon tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja infrastruktuurin, kuten laboratorioiden, tarpeet ja niiden mahdollinen vaikutus koulujen koulutustasoon.
Kun otetaan huomioon eri tukea saavien koulujen tarpeet, seuraavan infrastruktuurin ja tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamista koskevan tarjouskilpailun on oltava tasapuolinen, avoin, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen, ja siinä on varmistettava koulujen tasapuolinen jakautuminen koko maassa sekä väestön että maantieteellisen kattavuuden perusteella.
|
|
|
C2.2.1 Digitaaliteknologia opetuksessa
|
|
Etäopetuksen tieto- ja viestintätekniikkapaketit toimitettu
|
|
|
|
|
|
|
Tieto- ja viestintätekniikkapakettien toimittaminen etäopetusta varten 13 900 kouluun suoraan tai koulujen hallintoviranomaisten kautta hyväksymisprotokollien mukaisesti.
|
|
C13aL
|
C2.2.1 Digitaaliteknologia opetuksessa
|
Välitavoite
|
Tekoälylaboratorioita koskeva puitesopimus (koskevat puitesopimukset)
|
Puitejärjestelyn (puitejärjestelyjen) allekirjoittaminen
|
|
|
|
Q1
|
2026
|
Puitesopimuksen (puitesopimusten) allekirjoittaminen. Puitesopimuksessa (puitesopimuksissa) vahvistetaan ehdot julkisten hankintasopimusten tekemiselle tekoälylaboratorioiden kouluihin toimittamisen osalta.
|
|
|
C2.2.1 Digitaaliteknologia opetuksessa
|
|
Toimitetut tekoälylaboratoriot
|
|
|
|
|
|
|
Tekoälylaboratorioiden toimittaminen 12 000 kouluun suoraan tai koulujen hallintoviranomaisten kautta hyväksymisprotokollien mukaisesti.
|
|
C15L
|
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
|
Välitavoite
|
Opas pilvipalveluista yrityksille
|
Julkaiseminen tietokoneistamisesta vastaavan ministeriön verkkosivustolla
|
|
|
|
Q1
|
2024
|
Yritysten pilvipalveluja koskevan oppaan julkaiseminen asiasta vastaavan ministeriön verkkosivustolla. Tämä opas on kooste tietämyksestä (myös usein kysytyistä kysymyksistä) pilvipalvelujen käytöstä yritysten digitaalisessa muutoksessa.
|
|
C16L
|
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo
|
|
|
|
Q1
|
2025
|
Tietokoneistamisesta vastaavan ministerin ja Bank Gospodarstwa Krajowegon välisen täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
|
|
C17L
|
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
%
|
0
|
100%
|
Q3
|
2026
|
Pankki Gospodarstwa Krajowego on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudelliset rahoitussopimukset määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnit voidaan käyttää kokonaisuudessaan tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
Vähintään 40 prosentilla tästä rahoituksesta on edistettävä digitaalisia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti.
|
|
C18L
|
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
|
Välitavoite
|
Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
|
Siirtotodistus
|
|
|
|
Q3
|
2026
|
Puola siirtää 650 000 000 euroa investointikehykseen Bank Gospodarstwa Krajowegolle.
|
D. CO MPONENT D: ”Terveysjärjestelmän toteutettavuus, käytettävyys ja laatu”
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa terveydenhuollon palvelujen laatu ja saavutettavuus sekä muutokset sairaaloiden rakenteessa ja taloushallinnossa. Toimenpide koostuu seuraavien säädösten antamisesta: i) terveydenhuoltopalvelujen rakenteen järkeistäminen kyseisellä alalla, ii) koordinoidun hoidon lisääminen perusterveydenhuollon tasolla, iii) kansallisen onkologisen verkoston ja kansallisen kardiologisen verkoston perustaminen, iv) terveydenhuoltojärjestelmän laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen ja v) sähköisten terveyspalvelujen tarjoamisen mahdollistaminen.
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
Tämän investoinnin tavoitteena on tukea kansalliseen onkologiseen verkostoon tai kansalliseen kardiologiseen verkostoon liittyneiden lääketieteellisten yksiköiden nykyaikaistamista. Toimenpide koostuu lääkinnällisten laitteiden toimittamisesta tai rakennus- tai jälleenrakennustöistä valituissa sairaaloissa hyväksyttyjen kriteerien perusteella.
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
Investoinnin tavoitteena on terveydenhuollon digitalisointi. Tällä toimenpiteellä otetaan käyttöön erilaisia uusia digitaalisia terveyspalveluja potilaille tai lääkäreille.
D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiselle
Uudistuksen tavoitteena on parantaa terveydenhuollon ammattilaisten tarpeiden ja saatavuuden yhteensovittamista Puolassa.
Uudistus koostuu aloitteista, joilla pyritään kannustamaan nuoria aloittamaan ja jatkamaan lääketieteellisiä opintoja ja sen jälkeen harjoittamaan lääketiedettä Puolassa. Se käsittää i) järjestelmän, jolla myönnetään lainoja lääketieteen opiskelijoille, mukaan lukien taloudelliset kannustimet harjoittaa harjoittelua Puolassa opintojen päätyttyä, ja ii) toisen syklin opintojen luomisen ensiapulääkäreille, mikä lisää asianomaisten ammattihenkilöiden pätevyyttä ja tuloja.
Uudistukseen sisältyy myös lainsäädäntö, jolla parannetaan lääketieteen ammattien houkuttelevuutta ja lääketieteen ammattilaisten työoloja. Tällä lainsäädännöllä lisätään jatkokoulutuksen joustavuutta muun muassa antamalla lääkäreille mahdollisuus saada uusi todistus ammatillisesta pätevyydestä eri erikoisaloilla. Sen on myös korotettava monenlaisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden alinta peruspalkkaa ja järjestettävä uudelleen tiettyjen pätevyyksien jako lääkäreiden ja erikoistuneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden, ensihoidon ammattihenkilöiden, sairaanhoitajien ja muiden sairaanhoitajien välillä asianmukaisen koulutuksen antamisen jälkeen.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
D2.1.1 Opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennukseen sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen liittyvät investoinnit
Investoinnin tavoitteena on lisätä lääketieteellisten opetustilojen kapasiteettia ja tukea lääketieteen opintoihin osallistuvia opiskelijoita. Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) väliaikaisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto opiskelijoille opiskelun aloittamiseksi tietyissä lääketieteellisissä tiedekunnissa, ii) apurahojen tai yhteisrahoituksen myöntäminen lääketieteen opiskelijoille, iii) kirjastojen, opiskelija-asuntoloiden tai lääketieteelliseen koulutukseen käytettävien tilojen rakentaminen tai kunnostaminen tai jälkiasentaminen.
D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla
Uudistuksen tavoitteena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmän laatua ja tehokkuutta tukemalla lääke- ja terveysalan tutkimusta ja kehittämistä.
Uudistus koostuu ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisiä lääketutkimuksia koskevasta uudesta lainsäädännöstä, johon sisältyy avoin järjestelmä ja hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden vähentäminen. Siihen sisältyy myös Puolan biolääketieteen alan kehittämistä koskevan strategisen suunnitelman suunnittelu ja täytäntöönpano, joka perustuu arvioon Puolan biolääketieteen alan tarpeista, sen kehittämisen nykyisistä esteistä ja alueista, joilla on potentiaalista kilpailuetua.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
D3.1.1 Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen
Investoinnin tavoitteena on tukea lääketieteen ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehitystyötä. Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) tukemalla biolääketieteen alan tutkimushankkeita, ii) perustamalla uusia kliinisten tutkimusten tukikeskuksia tai rahoittamalla nykyisiä keskuksia ja iii) luomalla sähköisen viestintäalustan Puolan kliinisten tutkimusten verkostoa varten.
D4.1.1 Pitkäaikaishoidon tarjonnan lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla
Investoinnin tavoitteena on lisätä pitkäaikaishoidon tarjontaa. Toimenpide koostuu rakennus- tai kunnostustöistä tai laitehankinnoista piirisairaaloille.
D.2 Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
|
Terveydenhuollon rakenteen järkeistämistä kyseisellä alalla koskevien säädösten voimaantulo
|
Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Niiden säädösten voimaantulo, joissa säädetään
sairaaloiden tarjoamien terveydenhuoltopalvelujen soveltamisalan muuttaminen terveydenhuollon tarjonnan rakenteen järkeistämiseksi kyseisellä alueella kansallisten tai alueellisten muutossuunnitelmien ja terveystarpeiden kartan perusteella;
- ehdotettujen tariffien vaikutusten arviointi avohoitopalvelujen osuuden lisäämiseksi;
- edellytysten ja kriteerien vahvistaminen velkaantuneiden sairaaloiden elvytyssuunnitelmia varten;
Kansallisesta terveysrahastosta saatavan taloudellisen hyödyn käyttöönotto sairaaloille, jotka saavuttavat laatuindikaattorit. Säädöksessä voidaan sallia kohtuullinen siirtymäaika korjauskertoimien pakolliselle soveltamiselle indikaattoreihin 1 päivästä heinäkuuta 2026 alkaen;
- otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan elvytyssuunnitelman on sisällettävä johdon henkilöstön koulutusta terveydenhuollon yksiköiden uudelleenjärjestelyprosesseista.
|
|
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
|
Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtajan määräyksen ja vastaavien perusterveydenhuollon ja koordinoidun hoidon vahvistamista koskevien säädösten voimaantulo ja sen jälkeen rahoitussäännökset (mukaan lukien sopimusten muutokset), jotka mahdollistavat kansallisen täytäntöönpanon
|
Voimaantulomääräyksen säännökset
|
|
|
|
|
|
Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtajan määräyksen ja vastaavien säädösten, joilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja koordinoitua hoitoa, voimaantulo, mikä mahdollistaa kansallisen täytäntöönpanon ja kattaa seuraavat:
ennaltaehkäisevä terveydenhuolto (tehtävämaksu);
odotetut terveystulokset ja hoidon laatu (kannustimien käyttöönotto) ja
- kroonisten hoitosairauksien hallintaohjelma ja hoitokoordinaattori.
Määräyksellä otetaan käyttöön rahoitusjärjestelyjä, joissa määrätään lisävaroista perusterveydenhuollon sopimuksia varten, lukuun ottamatta yö- ja lomaterveydenhuoltoa.
|
|
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
|
Terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden laadusta annetun lain voimaantulo ja tarvittavat täytäntöönpanomääräykset
|
Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden laadusta annetun lain voimaantulo sisältää säännökset seuraavista seikoista:
1) lupa: järjestelmä, jolla arvioidaan lääketieteellistä toimintaa, kuten sairaalapalveluja, harjoittavia yksiköitä sen perusteella, täyttävätkö ne terveysministeriön ja kansallisen terveysrahaston vaatimukset (ns. korivaatimukset);
2) akkreditointi: puitteet sairaaloiden terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden ulkoiselle arvioinnille;
3) haittatapahtumien seuranta: puitteet lääketieteellisten yksiköiden toteuttamille toimille, erityisesti haittatapahtumien järjestelmälliselle analysoinnille samankaltaisten haittatapahtumien estämiseksi;
4) lääketieteelliset rekisterit: lääketieteellisten rekistereiden perustamista ja rahoitusta koskevien sääntöjen täsmentäminen ja niiden roolin vahvistaminen terveydenhuollon laadun varmistamisessa;
5) potilaiden kokemus: luodaan puitteet potilaiden kokemusten mittaamiselle kansallisen terveysrahaston (NFZ) sopimusmääräyksistä; ja
6) uudelleensairaalahoito: kehys, jolla seurataan ja analysoidaan 30 päivän takaisinottoprosentteja, jotka liittyvät NFZ-sopimuksen määräyksiin (täytäntöönpanoasetuksella).
|
|
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
|
Kansallisesta onkologisesta verkostosta annetun lain ja verkoston toimintasäännöt vahvistavien säädösten voimaantulo ottamalla käyttöön uusi rakenne ja uusi syövänhoidon hallintamalli
|
Voimaantuloa osoittavan säädöksen säännös
|
|
|
|
|
|
Kansallisesta onkologisesta verkostosta annetun lain ja sellaisten asiaa koskevien säädösten voimaantulo, joilla varmistetaan, että kaikki potilaat saavat asuinpaikastaan riippumatta onkologista hoitoa, joka perustuu samoihin diagnostisiin ja terapeuttisiin vaatimuksiin.
Näissä säädöksissä keskitytään seuraaviin:
Onkologisen hoitojärjestelmän organisoinnin parantaminen tarjoamalla potilaille korkealaatuisia diagnostisia ja terapeuttisia prosesseja ja kattavaa hoitoa koko potilaspolun ajan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sairaalahoidon ja kuntoutuksen aloilla.
uuden organisaatiorakenteen ja uuden syöpähoitomallin luominen, seurantakeskukset mukaan luettuina;
parantaa potilaiden elämänlaatua onkologisen hoidon aikana ja sen jälkeen.
|
|
D5G
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
|
Kansallisen kardiologisen verkoston perustamista koskevan lain voimaantulo
|
Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset
|
|
|
|
|
2025
|
Niiden säädösten voimaantulo, joissa säädetään
- kansallisen kardiologisen verkoston organisaatiorakenteen ja kardiologisen hoidon johtamisen perustaminen;
potilaiden kardiologisen hoidon vahvistaminen suositeltujen diagnostisten ja terapeuttisten standardien perusteella;
- kardiologisen hoidon laadun seurantaa koskevien puitteiden luominen kansallisessa kardiologisessa verkostossa.
|
|
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
|
Sähköisten terveyspalvelujen tarjoamisen mahdollistavien säädösten voimaantulo
|
Voimaantuloa koskevan säädöksen (koskevien säädösten) säännös
|
|
|
|
|
|
Sähköisten terveyspalvelujen tarjoamisen mahdollistavien säädösten voimaantulo: potilaiden terveysanalyysin väline, lääkäreille tarkoitettu tekoälyyn perustuva tukiväline ja lääketieteellinen tietovarasto.
|
|
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
|
Onkologisen verkoston voivodikuntien seurantakeskusten luetteloa koskevan asetuksen voimaantulo
|
Voimaantuloa koskeva asetuksen säännös
|
|
|
|
|
|
Asetus tulee voimaan, ja siinä säädetään sellaisten voivodikunnan seurantakeskusten perustamisesta, jotka ovat kussakin 16 voivodikunnassa onkologisesta verkostosta valittuja lääketieteellisiä yksiköitä, jotka ovat erikoistuneet onkologiseen hoitoon ja tarjoavat kattavaa onkologista hoitoa ja seurantaa.
|
|
|
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
|
|
Kutakin syöpähoidon tasoa koskevien vaatimukset täyttävien sairaaloiden luetteloa koskevan säädöksen voimaantulo
|
Voimaantuloa koskevan säädöksen säännös
|
|
|
|
Q4
|
2022
|
Terveysministerin sellaisen säädöksen voimaantulo, joka koskee luetteloa kriteereistä, joiden perusteella onkologiset sairaalat luokitellaan kansallisen onkologisen verkoston eri luokkiin/tasoihin. Näiden luokkien/tasojen on autettava tunnistamaan D4G-uudistuksesta johtuvat investointitarpeet.
Luokitteluperusteiden on perustuttava
- kattavuus (kuten katettu väestö; katetut etuudet; hoidon oikea-aikaisen saatavuuden tarve);
oma pääoma (kuten luovutukseen ja käyttöön liittyvä oma pääoma);
- tehokkuus;
hoidon laatu ja
- resurssien (kuten henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien) saatavuus.
|
|
|
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
|
|
Ensimmäinen ehdotuspyyntö sairaaloille (kansallisen onkologisen verkoston puitteissa) ja niiden kanssa yhteistyötä tekeville erikoistuneille avohoitokeskuksille
|
Ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen
|
|
|
|
Q3
|
2024
|
Käynnistetään ensimmäinen ehdotuspyyntö, joka koskee sairaaloita (kansallisen onkologisen verkoston puitteissa) ja erikoistuneita avohoitokeskuksia, jotka tekevät yhteistyötä sairaaloiden kanssa laitteiden ostamiseksi tai päivittämiseksi tai infrastruktuuriin investoimiseksi. Ehdotuspyynnön on perustuttava luokitteluperusteisiin (jotka on esitetty D9G:ssä) sekä selkeisiin ja avoimiin menettelyihin.
Infrastruktuuri-investoinneilla tai lääkinnällisten laitteiden hankinnoilla on edistettävä hoidon laadun parantamista ja sairaalahoidon oikea-aikaisen ja kattavan saatavuuden varmistamista.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ehdotuspyynnön valintaperusteissa on vahvistettava, että
-tuki koskee yksinomaan sairaaloita ja erikoistuneita avohoitokeskuksia, jotka on hyväksytty kansalliseen onkologiseen verkostoon ja jotka ovat osa näiden sairaaloiden rakenteita;
-valittuja investointeja, mukaan lukien yhteistyössä toimiviin erikoistuneisiin avohoitokeskuksiin kohdistuvat investoinnit, ei saa tukea muista EU:n rahastoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä.
Tuki kattaa ainoastaan kansallisesta terveysrahastosta rahoitettavien terveyspalvelujen tarjoamiseen liittyvät toimet, eikä se kata kaupallista toimintaa.
|
|
|
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
|
|
Kansallisen onkologisen verkoston sairaalat, joihin on tehty rakennus- tai jälleenrakennusinvestointeja tai hankittu lääkinnällisiä laitteita
|
|
|
|
59
|
|
|
Niiden kansallisen onkologisen verkoston sairaaloiden lukumäärä, joilla on todistus rakennus- tai jälleenrakennustöistä tai todistus ostettujen lääkinnällisten laitteiden toimittamisesta.
|
|
|
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
|
|
Kansallisen kardiologisen verkoston sairaalat, joihin on tehty rakennus- tai jälleenrakennusinvestointeja tai hankittu lääkinnällisiä laitteita
|
|
|
|
|
|
|
Niiden kansallisen kardiologisen verkoston sairaaloiden lukumäärä, joilla on todistus rakennus- tai jälleenrakennustöistä tai todistus ostettujen lääkinnällisten laitteiden toimittamisesta.
|
|
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
|
Potilaiden terveysanalyysityökalun käyttöönotto
|
Potilaiden terveysanalyysin työkalu lanseerattiin
|
|
|
|
|
|
Työkalu, joka tukee potilaiden terveydentilan analysointia ja
aggregointitiedot lääketieteellisiä tai elintapamittauksia suorittavista laitteista on asetettava saataville potilaan Internet-tilille (Internetowe Konto Pacjenta) ja Gabinet.gov.pl.
|
|
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
|
Lääketieteellisten asiakirjojen digitalisointikeskus
|
Lääketieteellisten asiakirjojen digitalisointikeskus perustetaan
|
|
|
|
|
|
On perustettava lääketieteellisten asiakirjojen digitalisointikeskus ja vähintään 300 sairaalaverkostoon kuuluvaa sairaalaa on liitettävä sähköiseen lääketieteellisten asiakirjojen arkistoon.
|
|
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
|
Sairaalan vastuuvapausilmoitukset digitalisoitu
|
90 prosenttia vastuuvapausmietinnöistä (karta informacyjna z leczenia szpitalnego) digitalisoitu
|
|
|
|
|
|
Kansallisen terveysrahaston vuosina 2023–2025 maksamista sairaalahoidoista peräisin olevista vastuuvapausilmoituksista (karta informacyjna z leczenia szpitalnego), jotka on annettu vähintään 300 sairaalaverkostoon kuuluvasta sairaalasta, 90 prosentin on oltava saatavilla digitaalisessa muodossa henkilökohtaisessa sähköisessä potilaskertomuksessa.
|
|
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
|
Uudet digitaaliset mallit lääketieteellisille asiakirjoille
|
|
Lukumäärä
|
0
|
9
|
|
|
Lääketieteellisten asiakirjojen uudet digitaaliset mallit on asetettava lääkäreiden saataville.
|
|
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
|
Tekoälyyn perustuvan tukivälineen käyttöönotto lääkäreille
|
Tekoälypohjainen tukiväline lääkäreille lanseerattiin
|
|
|
|
|
|
On otettava käyttöön tekoälyyn perustuva tukiväline lääkäreille. Työkalu on asetettava saataville vähintään 300 sairaalaverkostoon kuuluvassa sairaalassa.
|
|
|
D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiselle
|
|
Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä sekä lääkärin ja hammaslääkärin ammatteja koskevan lain muuttaminen oikeusperustan luomiseksi Puolan lääketieteen alan opiskelijoille lukuvuodesta 2021/2022 alkaen myönnettävälle taloudelliselle tuelle
|
Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä sekä lääkärin ja hammaslääkärin ammatteja koskevan lain muutoksen säännös, joka muodostaa oikeusperustan taloudelliselle tuelle lukuvuodesta 2021/2022 alkaen lääketieteen alan opiskelijoille Puolassa yliopistotasolla (mukaan lukien opiskelijat, jotka aloittivat opintonsa ennen lukuvuotta 2021/2022) ja jossa ilmoitetaan sen voimaantulosta
|
|
|
|
|
|
Laki tulee voimaan ja siinä säädetään mahdollisuudesta käyttää opintolainan muodossa annettavaa taloudellista tukea yliopistotason lääketieteen alan palkallisten opintojen opiskelijoille. Opiskelijan on voitava hakea lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai sen takaisinmaksuajan pidentämistä.
Tiettyjen laissa säädettyjen edellytysten täyttymisen jälkeen opiskelija voi hakea lääketieteellisiin opintoihin myönnetyn lainan osittaista tai täydellistä peruuttamista.
Tukea hyödyntävien opiskelijoiden on voitava hakea lainan täydellistä peruuttamista, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
työskentely valmistumisen jälkeen vähintään kymmenen vuoden ajan 12 peräkkäisen vuoden aikana valmistumispäivästä lukien yksiköissä, jotka harjoittavat lääketieteellistä toimintaa Puolan tasavallan alueella ja jotka tarjoavat julkisin varoin rahoitettuja terveydenhuoltopalveluja, ja
- saada erikoislääkärin ammattinimike edellä mainitussa määräajassa ensisijaiseksi tunnustetulta lääketieteen alalta sinä päivänä, jona lääkäri aloittaa erikoistumiskoulutuksen.
Henkilön, joka täyttää nämä kaksi ehtoa, ei tarvitse maksaa lainaa takaisin lääketieteellisiä opintoja varten. Lainan peruuttamista koskevat yksityiskohtaiset ehdot ja menettely määritellään säädöksessä.
|
|
|
D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiselle
|
|
Ensihoitajan ammattia ja ensihoitajan itsehallintoa koskevan lain voimaantulo. Laissa säädetään mahdollisuudesta perustaa toisen syklin ohjelmia ensihoitajan ammattiin valmistautumisen alalla.
|
Ensihoitajan ammattia ja ensihoitajan itsehallintoa koskevan lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Ensihoitajan pätevyyden parantamiseksi tulee voimaan säädös, joka mahdollistaa toisen syklin ohjelmien luomisen ensihoitajan alalla, joka määritellään kaksivuotisiksi opinnoiksi, jotka päättyvät maisterin tutkinnon suorittamiseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen antaa ensihoitajille mahdollisuuden hankkia lisäpätevyyttä, jonka tarkoituksena on johtaa korkeampaan palkkaluokkaan.
|
|
|
D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiselle
|
|
Lääkintäalan työpaikkojen houkuttelevuuden ja lääkintäalan työntekijöiden työolojen parantamiseen tähtäävien säädösten voimaantulo
|
Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Säädöspaketti tulee voimaan, ja se koostuu lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatillista pätevyyttä koskevasta asetuksesta, lääkärin ja hammaslääkärin ammattia koskevan lain muuttamisesta, lääkäreiden ja hammaslääkäreiden jatkokoulutusta koskevan asetuksen muuttamisesta, ammatillisen koulutuksen perusopetussuunnitelmaa koskevan asetuksen muuttamisesta sekä tiettyjen terveydenhuollon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden alimman peruspalkan määrittämismenetelmästä annetun lain muuttamisesta, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat
1) joustavuuden lisääminen jatko lääketieteellisen koulutuksen prosessi ottamalla käyttöön sertifioitu lääketieteellinen osaaminen, jonka avulla on mahdollista ottaa erikoistuminen tutkimus jälkeen toiseksi viimeisen vuoden erikoistuminen koulutus on suoritettu ja muuttamalla jatko harjoitteluohjelma,
2) otetaan käyttöön keskusjärjestelmä erikoistumispaikkojen saamiseksi ja jakamiseksi,
3) vapauttaa lääkäreitä järjestämällä erikoistumiskoulutusta sairaanhoitajien ja ensihoitajien toimintatuen alalla,
4) terveydenhuollon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden alimman peruspalkan päivittäminen nostamalla kaikkien 8 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa laissa tarkoitettujen ammattiryhmien työastetta ja aikaistamalla puolella vuodella vaatimusta, jonka mukaan kaikkien terveydenhuollon yksiköiden on täytettävä lakisääteisesti taatut terveydenhuollon työntekijöiden peruspalkat: lääkärit, hammaslääkärit, lääkäriharjoittelijat ja hammaslääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, laboratoriodiagnostikot, fysioterapeutit, farmaseutit ja muut lääketieteen ammattilaiset, ja
5) joidenkin pätevyyksien siirtäminen sairaanhoitajilta omaishoitajille.
|
|
|
D2.1.1 Opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennukseen sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen liittyvät investoinnit
|
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan kannustinjärjestelmä tiettyjen lääketieteellisten yliopistojen tiedekuntien opintojen aloittamiseksi ja jatkamiseksi stipendien, opintojen rahoituksen ja mentoroinnin avulla
|
Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Säädökseen, jolla otetaan käyttöön väliaikainen kannustinjärjestelmä lääketieteellisten tutkimusten houkuttelevuuden lisäämiseksi, on sisällyttävä mahdollisuus
stipendien myöntäminen, maksettujen opintojen yhteisrahoitus ja sairaanhoidon, kätilön ja ensihoidon opiskelijoiden mentoroinnin rahoittaminen; ja
- apurahojen myöntäminen lääketieteen, lääketieteen ja hammaslääketieteen, lääketieteellisen analytiikan sekä farmasian ja fysioterapian opiskelijoille.
Järjestelmän käyttöönottoa koskevaan säädökseen on sisällyttävä velvoite tarkastella järjestelmän suorituskykyä elpymis- ja palautumistukivälineen kauden lopussa ja analysoida toteutetun kannustinjärjestelmän vaikutusta koulutuksessa olevien opiskelijoiden määrään, jotta voidaan päättää järjestelmän mahdollisesta jatkamisesta.
|
|
|
D2.1.1 Opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennukseen sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen liittyvät investoinnit
|
|
Apurahat tai yhteisrahoitus lääketieteen opiskelijoille
|
|
|
|
|
|
|
Korkeakoulujen lääketieteellisten oppilaitosten kanssa on allekirjoitettava puitesopimukset stipendien myöntämisestä tai opintojen yhteisrahoituksesta vähintään 7 600 opiskelijalle. Loppumaksut suoritetaan korkea-asteen lääketieteellisille oppilaitoksille.
|
|
|
D2.1.1 Opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennukseen sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen liittyvät investoinnit
|
|
Opetustilat, kirjastot tai opiskelija-asuntolat, jotka on rakennettu tai rekonstruoitu tai kunnostettu
|
|
|
|
|
|
|
Seuraavien rakentamiseen, jälleenrakentamiseen, kunnostamiseen tai jälkiasennukseen liittyvien investointihankkeiden lukumäärä:
kirjastoihin tai opiskelija-asuntoloihin.
|
|
|
D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla
|
|
Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetun lain voimaantulo
|
Lain voimaantuloa koskeva säännös
|
|
|
|
|
|
Laki ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista tulee voimaan ja sisältää:
- avoimet säännöt, ja
- lisäjärjestelyt ja -mekanismit, joilla kannustetaan kliinisiin tutkimuksiin Puolassa ja parannetaan kliinisten tutkimusten laatua ja virtaviivaistetaan niitä Puolassa.
Tällä lailla saatetaan myös ajan tasalle biolääketieteen alaa yleisesti Puolassa koskeva oikeudellinen kehys, mukaan lukien tutkimus ja kehittäminen, siltä osin kuin tällainen ajan tasalle saattaminen katsotaan tarpeelliseksi Puolan biolääketieteen alan kehittämistä koskevassa hallituksen strategisessa suunnitelmassa.
|
|
|
D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla
|
|
Hallituksen biolääketieteen alan kehittämistä koskevassa strategisessa suunnitelmassa täsmennettyjen avaintoimien voimaantulo tai täytäntöönpano strategisessa suunnitelmassa asetetun aikataulun mukaisesti
|
Tausta-asiakirjojen säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo tai täytäntöönpano strategiasuunnitelmassa yksilöityjen avaintoimien tyypin mukaan
|
|
|
|
|
|
Strategisessa suunnitelmassa keskeisiksi toimiksi määriteltyjen toimien on tultava voimaan tai ne on toteutettava strategiseen suunnitelmaan sisältyvän aikataulun mukaisesti ja strategisessa suunnitelmassa määritetyssä laajuudessa. Strateginen suunnitelma hyväksytään ministerineuvoston päätöslauselman muodossa vuonna 2022. Keskeisiin toimiin kuuluvat alan kehittämisen hallintajärjestelmän suunnittelu, ensimmäisiä avustuksia koskevat kilpailut ensisijaisilla aloilla ja Puolan biolääketieteellisten markkinoiden jatkuva seuranta.
|
|
|
D3.1.1 Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen
|
|
Puolan kliinisten tutkimusten verkoston sähköisen alustan käyttöönotto
|
Puolan kliinisten tutkimusten verkoston alustan käyttöönotto
|
|
|
|
|
|
Sähköisen alustan on oltava toiminnassa. Alustan on sisällettävä välineet verkon toiminnan koordinoimiseksi, hakukone, jonka avulla voidaan tunnistaa kliiniset lääketutkimukset, edellä mainittua hakukonetta käyttävä verkkosivusto, joka on tarkoitettu potilaille, jotka etsivät mahdollisuutta osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin, ja hakukone, joka on tarkoitettu kliinisten lääketutkimusten kehittämiseen tai suorittamiseen osallistuville ammattihenkilöille.
|
|
|
D3.1.1 Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen
|
|
Tuettujen hankkeiden lukumäärä biolääketieteen alan tutkimusyksiköille ja yrittäjille
|
|
|
|
|
|
|
Tuensaajan ja Lääketieteellisen tutkimuskeskuksen on allekirjoitettava raportit vähintään 60 tuetusta hankkeesta, jotka koskevat biolääketieteen alan tutkimusyksiköitä tai yrittäjiä. Tuettuja hankkeita toteutetaan farmaseuttisten innovaatioiden, lääkinnällisten laitteiden tai lääketieteellisiin ja terveystarkoituksiin tarkoitettujen tietoteknisten ratkaisujen alalla.
|
|
|
D3.1.1 Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen
|
|
Apurahat kliinisten tutkimusten tukikeskuksille
|
|
|
|
|
|
|
Rahoituksen saajan ja lääketieteellisen tutkimuskeskuksen allekirjoittamat kertomukset:
-vahvistetaan kymmenen kliinisten tutkimusten tukikeskuksen perustaminen;
-vahvistetaan, että 18:lle olemassa olevalle CTSC:lle myönnettiin rahoitusta ainakin yhteen seuraavista toimista:
- koulutus vähintään yhdelle kolmesta vastaanottajaryhmästä: johtoryhmät, tutkijat ja potilaat,
CTSC: n valmistelu hajautetun tutkimuksen toteuttamiseksi (potilaskeskeisellä lähestymistavalla),
- tiedottaminen kliinisistä tutkimuksista yhteiskunnassa,
tietotekniikkajärjestelmien nykyaikaistaminen,
- olemassa olevan infrastruktuurin nykyaikaistaminen,
- uusien prosessien ja menettelyjen suunnittelu ja organisaatiorakenteen muuttaminen laitoksissa tai työntekijöiden palkoissa.
|
|
|
D4.1.1 Pitkäaikaishoidon lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla
|
|
Luettelo erityisiin valintakriteereihin perustuvista piirisairaaloista, jotka on valittu tukemaan pitkäaikaisten ja vanhusten vuodepaikkojen luomista
|
Valittujen sairaaloiden luettelon julkaiseminen
|
|
|
|
|
|
On toimitettava luettelo piirisairaaloista, jotka on valittu tukemaan pitkäaikaisten ja vanhusten vuodepaikkojen luomista.
Valinnan on perustuttava seuraaviin kriteereihin, joihin on sisällyttävä paikalliset olosuhteet:
väestörakenteen kehityssuuntaukset,
väestötiheys,
pitkäaikaishoidon tarpeet,
- pitkäaikaishoidon/geriatristen palvelujen kyllästyminen,
hoidon laatu ja
- rakenneuudistussuunnitelmien tai vastaavien asiakirjojen noudattaminen tietyn sairaalan osalta.
Vastaavassa asiakirjassa on oltava vähintään seuraavat tiedot: tiedot toimenpiteistä, joilla varmistetaan asianomaisen sairaalan terve taloudellinen tila, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot näiden toimenpiteiden luonteesta, aikataulusta, kustannuksista ja odotetuista taloudellisista tuloksista, näiden toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaavasta elimestä ja seurantajärjestelyistä.
|
|
|
D4.1.1 Pitkäaikaishoidon tarjonnan lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Niiden sairaaloiden lukumäärä, joilla on todistus rakennus- tai korjaustöistä tai todistus ostettujen lääkinnällisten laitteiden toimittamisesta
|
D.3 Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen aluetasolla
|
|
Katsaus mahdollisuuksiin perustaa pitkäaikais- ja vanhustenhoitoyksiköitä/-keskuksia piirisairaaloihin Puolassa
|
|
|
|
|
|
|
Katsauksen julkaiseminen osana komponentissa A esitettyä pitkäaikaishoidon yleistä strategista analyysiä Puolassa mahdollisuuksista perustaa pitkäaikaishoidon ja vanhustenhoidon yksiköitä/keskuksia piirisairaaloihin (mukaan lukien piirisairaaloiden osien muuttaminen). Uudelleentarkastelussa tarkastellaan erityisesti mahdollisia tapoja
- parantaa pitkäaikaishoitopalvelujen saatavuutta puuttumalla pitkäaikaishoidon tarjonnassa havaittuihin puutteisiin erityisesti piiritasolla;
- poistaa eriarvoisuus pitkäaikaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa;
- parantaa lääkintähenkilöstön työoloja; ja
- parantaa pitkäaikaishoidon laatua.
|
|
|
D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen aluetasolla
|
|
Pitkäaikaishoidon ja vanhustenhoidon yksikköjen/keskusten perustamisen tukemista piirisairaaloissa koskevan säädöksen voimaantulo uudelleentarkastelun tulosten perusteella
|
Voimaantuloa osoittavan säädöksen säännös
|
|
|
|
|
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, joka perustuu pitkäaikaishoidon ja vanhustenhoidon yksiköiden/keskusten perustamismahdollisuuksien uudelleentarkastelun tuloksiin Puolan piirisairaaloissa. Laissa on täsmennettävä, miten pitkäaikaishoitoyksiköiden ja geriatristen yksiköiden ja/tai keskusten perustamisen tukeminen piirisairaaloissa parantaa muun muassa ikääntyneiden hoitoa paikallistasolla.
Säädöksen on oltava linjassa terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä Puolassa vuosina 2021–2027 koskevan strategisen kehyksen ”Terve tulevaisuus” kanssa.
|
E. KOHTA E: Vihreä, älykäs liikkuvuus
E.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
Toimenpiteen tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjä ja lisätä vaihtoehtoisten polttoaineiden osuutta.
Toimenpide koostuu i) päästöttömien linja-autojen ostamista koskevasta laista, ii) kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämisen tukemisesta, iii) sähköajoneuvotukea koskevasta avustusjärjestelmästä ja iv) sähköajoneuvojen uusista rekisteröinneistä.
E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen
Investoinnin yleisenä tavoitteena on edistää vähähiilisen ja hiilettömän talouden kehittämistä tukemalla teollisuutta puhtaan liikkuvuuden ja energia-alojen osalta. Investoinnin erityistavoitteena on lisätä valittujen alojen mahdollisuuksia kehittää hiilettömiä ja vähähiilisiä tuoteratkaisuja.
Näihin tavoitteisiin pyritään perustamalla erityinen rahoitusväline (rahasto) edellä mainittuja teollisuushankkeita varten. Tuettaviin tuotteisiin ja teknologioihin voi sisältyä erityisesti tutkimus- ja innovointiprosesseja, teknologian siirtoa ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen keskittyen vähäpäästöisiin ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden sekä päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden alalla.
Kyseinen rahasto ja sen sijoitusstrategia on perustettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, rahoitusvälineen valintaperusteisiin ei sisälly seuraavaa toimintojen luetteloa: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toimet, joissa jätteen pitkäaikainen loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Toimeksiannossa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.
Tätä toimenpidettä täydennetään toimenpiteellä E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline.
E1.1.2 Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut
Investoinnin tavoitteena on tehdä julkisesta liikenteestä puhtaampaa ja lisätä sen houkuttelevuutta yksityisautoiluun nähden. Tähän toimenpiteeseen kuuluu päästöttömien tai vähäpäästöisten linja-autojen hyväksyminen tai toimittaminen sekä raitiovaunujen hyväksyminen tai toimittaminen tai ilmoitus niiden vastaanottovalmiudesta.
E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokykyä ja lisätä rautatiealan kilpailukykyä ja tehokkuutta Puolan liikennealalla.
Tämä saavutetaan vahvistamalla intermodaaliliikenteen painopisteet ja parantamalla valmiuksia suunnitella ja ottaa käyttöön rautatieliikennehankkeita. Tämä on saavutettava myös antamalla rataverkon haltijoille mahdollisuus alentaa infrastruktuurin käyttöoikeuksista perittäviä maksuja ja korvata rataverkon haltijoille näiden maksujen alennukset.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
Uudistuksella pyritään myös parantamaan rautateiden kannattavuutta muihin liikennemuotoihin verrattuna laajentamalla tiemaksujärjestelmää niin, että se kattaa vielä 1400 kilometriä moottoriteitä ja moottoriliikenneteitä.
E2.1.1 Rautatielinjat
Investoinnin tavoitteena on lisätä rautatieliikenteen kapasiteettia ja nopeutta. Toimenpide koostuu vähintään 500 kilometrin pituisilla radoilla tehtävistä töistä ja 180 pullonkaulasta (myös tasoristeyksistä).
E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto
Investoinnin tavoitteena on lisätä rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja kannattavuutta. Tämä toimenpide koostuu liikkuvan kaluston (teknisestä) hyväksymisestä tai toimittamisesta.
E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet
Investoinnin tavoitteena on tukea intermodaaliliikennettä. Toimenpide koostuu investoinneista intermodaaliterminaaleihin ja liikkuvaan kalustoon.
E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen
Uudistuksella pyritään lisäämään liikenneturvallisuutta keskittyen haavoittuvassa asemassa olevien liikenteen käyttäjien turvallisuuteen.
Uudistus koostuu lainsäädäntömuutoksista, joilla otetaan käyttöön jalankulkijoiden ensisijaisuus risteyksissä, tasainen nopeus taajamissa ja ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys. Näiden lainsäädäntömuutosten oli määrä tulla voimaan 31. joulukuuta 2021 mennessä. Uudistuksen edistymistä on seurattava suhteessa liikenneturvallisuustavoitteeseen, joka koskee kuolonuhrien ja vakavasti loukkaantuneiden määrän suhteellista vähentämistä liikenneturvallisuutta koskevien EU:n tavoitteiden mukaisesti.
E2.2.1 Liikenteen turvallisuusinvestoinnit
Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa tieliikenteen turvallisuutta muun muassa edistämällä ajopiirtureiden käyttöä. Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) tieturvallisuuden järjestelykeskuksiin liittyvät työt, ii) ohitusteiden rakentaminen ja iii) automaattisten tienvalvontalaitteiden asentaminen.
E2.2.2 Liikenteen digitalisointi
Tämän investoinnin tavoitteena on ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja rautateiden ja julkisen liikenteen houkuttelevuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Toimenpide koostuu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) asentamisesta tai päivittämisestä junayksiköihin, dynaamisten matkustajatietojärjestelmien (SDIP) asentamisesta, tasoristeysjärjestelmiä koskevista töistä ja rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotosta.
E.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E1G
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
|
Päästöttömien linja-autojen ostamista koskevan lain voimaantulo
|
Voimaantuloa osoittavan lain säännös
|
|
|
|
Q1
|
2025
|
Sellaisen lain voimaantulo, jossa asetetaan (tietyin poikkeuksin) yli 100 000 asukkaan kunnille ja yksiköille, joiden kanssa tällaiset kunnat ovat tehneet sopimuksen tai joille ne ovat antaneet tehtäväksi tarjota maanteiden joukkoliikenteen henkilöliikennepalveluja kaupungeissa, oikeudellinen velvoite ostaa päästöttömiä linja-autoja, kun ne tarjoavat palvelujaan yli 100 000 asukkaan kunnissa.
|
|
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
|
Toimenpiteet, joilla tuetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämistä, ja infrastruktuuriministeriön hyväksymät kannustimet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanoa varten, joilla tarjotaan teknistä ja taloudellista tukea kaikille toiminnallisille kaupunkialueille
|
Voimaantuloa koskeva säännös
|
|
|
|
|
|
Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa.
Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä:
-uusi rakenne kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien ohjauskomitean kanssa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämisen ja täytäntöönpanon edistämiseksi;
-infrastruktuuriministeriön alainen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman osaamiskeskus, joka antaa neuvontaa ja taloudellista tukea paikallishallinnon yksiköille;
-kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täysivaltainen edustaja infrastruktuuriministeriössä.
Uuden kehyksen on mahdollistettava riittävän teknisen ja taloudellisen tuen antaminen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien valmistelusta kiinnostuneille tahoille ja parannettava keskushallinnon tällä alalla toteuttamia toimia.
|
|
E4aG
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
Välitavoite
|
Avustusjärjestelmä EV-tukea varten
|
Avustusjärjestelmän (-järjestelmien) julkaiseminen
|
|
|
|
Q2
|
2025
|
Luokkien M1, M2 ja N1 päästöttömien sähköajoneuvojen ostoa, vuokrausta tai leasing-vuokrausta tukevista avustusjärjestelmistä on julkaistava hakuilmoitus.
Luokan M1 ajoneuvojen osalta tuki:
·saa olla enintään 40 000 zlotya lopullista tuensaajaa kohti, kun on kyse luonnollisista henkilöistä ja yksityisistä elinkeinonharjoittajista.
·saa kansallispuistojen osalta olla enintään 40 000 zlotya ajoneuvoa kohti.
Luokkien M2 ja N1 ajoneuvojen osalta tuki:
·myönnetään avustuksina yksityisille elinkeinonharjoittajille, kansalaisjärjestöille, hoito- ja koulutuslaitoksille ja -keskuksille, lääketieteellisille ja koulutuslaitoksille sekä kansallispuistoille.
·saa olla enintään 600 000 zlotya M2-luokan ajoneuvoa kohti ja enintään 70 000 zlotya N1-luokan ajoneuvoa kohti.
|
|
E4cG
|
E1.1. Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
Välitavoite
|
Sähköajoneuvojen tukijärjestelmän (tukijärjestelmien) mukaiset maksut
|
Varojen maksaminen
|
|
|
|
Q2
|
2026
|
246 375 000 euroa maksetaan sähköajoneuvojen tukijärjestelmästä (tukijärjestelmistä).
|
|
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
|
Kaupungit, joilla on hyväksytty kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia
|
|
|
|
|
|
|
Niiden kaupunkien lukumäärä, joilla on hyväksytty kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma.
|
|
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puolassa 1. helmikuuta 2020 jälkeen ensirekisteröityjen sähkökäyttöisten ajoneuvojen (henkilöautot, linja-autot tai raskaat hyötyajoneuvot) vähimmäismäärä.
|
|
E8G
|
E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen
|
Välitavoite
|
Päästöttömän/vähäpäästöisen liikkuvuuden ja energian rahoitusvälineen (rahasto) perustaminen
|
Rahaston hyväksyminen ja rekisteröinti, rahaston hallintoelinten hyväksyntä sijoitusstrategialle
|
|
|
|
Q2
|
2022
|
Rahoitusvälineen, jäljempänä ’rahasto’, perustaminen Puolan vähäpäästöisen talouden tukemiseksi, mukaan lukien siihen liittyvä investointistrategia/-politiikka. Rahaston hallintoelinten on hyväksyttävä viimeksi mainitut, niiden on oltava rahoitusvälineistä 22 päivänä tammikuuta 2021 annettujen komission ohjeiden mukaisia ja niihin on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettuja liiketoimia koskevien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Erityisesti on varmistettava, että tuetut investoinnit ovat luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan sekä lintudirektiivin 5 artiklan mukaisia, ja tarvittaessa on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi tai seulonta YVA-direktiivin mukaisesti. Rahastosta annetaan rahoitusvälineiden (oman tai vieraan pääoman ehtoista) tukea investointihankkeille, jotka liittyvät tutkimus- ja innovointiprosesseihin, teknologian siirtoon ja yritysten väliseen yhteistyöhön, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen, häiriönsietokykyyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen keskittyen vähäpäästöisiin ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden ja päästöttömien/vähäpäästöisten energialähteiden (paineistettua maakaasua ja nesteytettyä maakaasua lukuun ottamatta) alalla ja joita toteuttavat pääasiassa pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset. Rahaston hallinnointi annetaan avoimella tarjouskilpailulla valitun rahastonhoitajan tehtäväksi. Rahaston investointikomitea perustetaan, ja se vastaa rahaston hoitajan ehdottamien lopullisten tuensaajien (sijoituskohteiden) hankkeiden hyväksymisestä markkinoiden tarpeiden perusteella avoimella ja markkinaehtoisella tavalla. Rahaston rakenteen on mahdollistettava yksityisten varojen vipuvaikutus. Taustalla olevilla säädöksillä on varmistettava, että näihin välineisiin liittyvät takaisin saadut varat (eli lainakorot, oman pääoman tuotto tai takaisin maksettu pääoma, josta on vähennetty niihin liittyvät kustannukset) käytetään samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen, tai elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksuun.
|
|
|
E1.1.2 Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut
|
|
Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut
|
|
|
|
|
Q3
|
|
Vähintään 360 päästöttömän tai vähäpäästöisen linja-auton hyväksyminen ja/tai toimittaminen.
Vähintään 28 raitiovaunua on hyväksytty ja/tai toimitettu tai ilmoitettu hyväksyttäviksi.
|
|
|
E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen
|
|
Rautatieliikennelain muutossäädöksen voimaantulo rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Ministerien päätös intermodaaliliikenteen painopisteiden vahvistamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta rautateiden kapasiteetin edistämiseksi
|
Rautatieliikennelain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo ja infrastruktuuriministerin päätös pullonkauloista.
|
|
|
|
|
|
Lainsäädäntö, jolla muutetaan rautatieliikennelakia, antaa rataverkon haltijoille mahdollisuuden alentaa infrastruktuurin käyttöoikeuksista perittäviä maksuja ja korvata rataverkon haltijoille maksujen alennukset. Intermodaaliliikenteen kehittämistä edistetään seuraavin toimenpitein: suunnittelu, ohjelmien koordinointi, innovointi, investoinnit, jotka johtavat intermodaalisen kapasiteetin lisääntymiseen, sekä intermodaalisen yksikön perustaminen infrastruktuuriministeriöön. Verkon tilaa on analysoitava painottaen pullonkauloja, ja infrastruktuuriministerin on tehtävä päätös pullonkaulojen poistamisen painopisteistä, jotka johtavat rautateiden kapasiteetin lisäämiseen.
|
|
|
E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen
|
|
Tiemaksujärjestelmän käyttöönotto uusilla teillä
|
|
|
|
|
|
2024
|
Tietullijärjestelmän alaisten uusien teiden pituus, mukaan lukien sekä moottoritiet että moottoriliikennetiet.
|
|
|
|
|
Sopimusten allekirjoittaminen
|
Allekirjoitetut sopimukset
|
|
|
|
|
|
Sopimukset on allekirjoitettu urakoista, jotka koskevat vähintään 500 kilometrin pituista rataosuutta.
|
|
|
|
|
Toimii 500 km:n rataosuudella
|
|
|
|
|
|
|
teosten (tekninen) vastaanottaminen vähintään yhden haaran osalta: infrastruktuuri, merkinanto tai energia vähintään 500 kilometrin pituisilla radoilla.
|
|
E18aG
|
E2.1.1 Rautatielinjat
|
Kohde
|
Toimii 180 pullonkaulan kanssa
|
|
Lukumäärä
|
0
|
180
|
Q3
|
2026
|
töiden (tekninen) hyväksyminen vähintään 180 pullonkaulan kohdalla (mukaan lukien tasoristeykset).
|
|
|
E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto
|
|
Henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevien sopimusten allekirjoittaminen
|
Allekirjoitetut sopimukset
|
|
|
|
Q4
|
|
Sopimukset on allekirjoitettava vähintään 77 päästöttömän / sähköisen ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (ERTMS) varustetun alueellisen liikkuvan kaluston yksikön / sähköisen junayksikön toimittamisesta.
Puolan hallituksen ja Puolan kansallisen rautatieyhtiön PKP IC:n välillä on allekirjoitettava sopimus (sopimukset) vähintään 56 päästöttömän veturin ja 248 vaunun toimittamisesta.
|
|
|
E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto
|
|
Rautateiden liikkuva kalusto
|
|
|
0
|
|
|
|
Vähintään 56 veturin ja vähintään 248 vaunun (tekninen) vastaanotto ja/tai toimitus.
(Tekninen) hyväksyntä ja/tai toimitus vähintään 77 alueelliselle liikkuvan kaluston yksikölle / sähkömoottorijunayksikölle.
|
|
|
E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet
|
|
Investoinnit intermodaaliterminaaleihin ja liikkuvaan kalustoon
|
|
|
|
|
|
|
(Tekninen) hyväksyntä ja/tai toimitus investointeja varten vähintään viiteen intermodaaliterminaaliin (kuten rakennus- tai kokoonpanotyöt tai laitteiden tai laitteistojen ostot) ja (tekninen) hyväksyntä ja/tai toimitus vähintään 200 liikkuvan kaluston yksikölle. Tähän tavoitteeseen voivat saada tukea ainoastaan Euroopan komission valtiontukipäätöksen SA.109124 (2023/N) mukaiset investointityypit.
|
|
|
E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen
|
|
Säädösten, joilla otetaan käyttöön jalankulkijoiden ensisijaisuus risteyksissä, tasainen nopeus taajamissa, ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys, liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä (-50 prosenttia kuolonuhreista onnettomuuksissa)
|
Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset
|
|
|
|
Q4
|
|
Tehdään seuraavat liikenneturvallisuutta edistävät lainsäädäntömuutokset: jalankulkijoiden ensisijaisuus risteyksissä, yhtenäisen nopeusrajoituksen käyttöönotto kaupunkialueilla (50 km/h) ja ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä (puolet nopeudesta metreinä). Liikenneturvallisuuden yleinen tavoite vahvistetaan kansallisessa tieliikenneturvallisuusohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksissa kuolleita 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2019 verrattuna EU:n sitoumuksen mukaisesti.
|
|
|
E2.2.1 Liikenteen turvallisuusinvestoinnit
|
|
Ohituskäytävien rakentaminen ja tieliikenneturvallisuuden järjestelykeskusten parantaminen
|
|
|
|
10 km ohikulkuteitä, 125 hotspotia
|
|
|
Parannetaan 125:tä tieliikenteen turvallisuuden kannalta keskeistä kohtaa ja rakennetaan 10 kilometrin pituinen ohitustie.
|
|
|
E2.2.1 Liikenteen turvallisuusinvestoinnit
|
|
Ohituskäytävien rakentaminen, tieturvallisuuden järjestelykeskuksiin liittyvät työt, automaattisten tienvalvontalaitteiden asentaminen
|
|
|
10 km ohikulkuteitä, 125 hotspotia
|
90 km ohikulkuteitä, 305 hotspotia, 128 laitetta
|
|
|
90 km:n pituisen ohitustien rakentamiseen myönnetyt käyttöluvat tai hyväksymisprotokollat.
(Tekninen) teosten hyväksyminen 305 järjestelykeskuksessa.
128 automaattisen tienvalvontalaitteen asennuksen (tekninen) hyväksyntä.
|
|
|
E2.2.2 Liikenteen digitalisointi
|
|
Junan ERTMS-yksiköiden asentaminen tai päivittäminen, SDIP:n asentaminen, rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotto ja tasoristeysjärjestelmien työt
|
|
|
0
|
199
|
Q3
|
|
(Tekninen) hyväksyntä ja/tai toimitus: i) seitsemän Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) junayksikön asentaminen tai päivittäminen, ii) vähintään 52 dynaamisen matkustajatietojärjestelmän (SDIP) asentaminen, iii) tasoristeysjärjestelmien rakentaminen vähintään 112 paikkaan, iv) rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotto vähintään 28 paikassa.
|
E.3. Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista
E1.2 Nostetaan päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia
Uudistuksen tavoitteena on vähentää liikenteen ympäristö- ja terveysvaikutuksia.
Toimenpide koostuu sellaisen säädöksen hyväksymisestä, jossa asetetaan velvoite ottaa käyttöön vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, joissa on liikaa haitallisia aineita (NO2) verrattuna EU:n ilmansaasteiden raja-arvoihin, ja vähäpäästöisten liikennevyöhykkeiden perustamisesta.
E1.2.1 Julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)
Investoinnin tavoitteena on lisätä julkisen liikenteen tarjontaa kaupungeissa. Tähän toimenpiteeseen kuuluu raitiovaunujen hyväksyminen.
E2.3 Parannetaan liikenteen saavutettavuutta, turvallisuutta ja digitaalisia ratkaisuja
Uudistuksella pyritään parantamaan liikenteen saavutettavuutta.
Siihen kuuluu rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja liikkuvan kaluston mukauttamisesta liikuntarajoitteisten matkustajien tarpeisiin annetun asetuksen (EY) N:o 1371/2007 nopeutettu täytäntöönpano. Uudistus tulee voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
Uudistukseen on sisällyttävä myös asiaankuuluvat säännökset kansallisen ja kansainvälisen liikkuvan kaluston parantamiseksi vammaisia matkustajia koskevien vaatimusten mukaiseksi. Uudistus tulee voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline
Tämän investoinnin tavoitteena on edistää vähähiilisen ja hiilettömän talouden kehittämistä tukemalla puhtaan liikkuvuuden ja energia-alan teollisuushankkeita. Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista investointikehykseen, joka toimii tarjoamalla pääomasijoituksia suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittavalle julkiselle sektorille.
E.4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E1.2 Nostetaan päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia
|
|
Vähäpäästöisiä vyöhykkeitä koskevan velvoitteen käyttöönottoa koskevan säädöksen voimaantulo valituissa, saastuneimmissa kaupungeissa
|
Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
|
|
Säädöksessä asetetaan velvoite luoda vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin, joissa on liikaa haitallisia aineita (NO2) verrattuna EU:n ilmansaasteiden raja-arvoihin.
Säädöksessä on täsmennettävä, että tätä velvoitetta sovelletaan kaikkiin yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin, jotka ylittävät yleisen ympäristönsuojelun tarkastusviraston vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä laatimassa ilmanlaaturaportissa määritellyt ilmanlaatua koskevat rajat, ja että tällaisiin kaupunkeihin on perustettava vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen.
Säädöksessä on myös edelleen säädettävä mahdollisuudesta ottaa käyttöön vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä kaikilla kaupunkialueilla asukasmäärästä riippumatta.
|
|
|
E1.2 Nostetaan päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia
|
|
Vähäpäästöiset liikennealueet
|
Vähäpäästöisten liikennevyöhykkeiden perustaminen
|
|
|
|
|
|
Vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä perustetaan yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin, joissa ilmanlaatukynnykset ylittyvät, kuten vuodesta 2025 alkaen saatavilla olevassa yleisen ympäristönsuojelun tarkastuslaitoksen viimeisimmässä ilmanlaaturaportissa todetaan.
|
|
|
E1.2.1 Julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)
|
|
Raitiovaunut
|
|
|
|
|
Q1
|
|
88 raitiovaunun hyväksymispöytäkirjat.
|
|
|
E2.3 Parannetaan liikenteen saavutettavuutta, turvallisuutta ja digitaalisia ratkaisuja
|
|
Matkustajien oikeuksia liikkuvan kaluston vaatimusten alalla parantavan säädöksen voimaantulo
|
Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset
|
|
|
|
|
|
Rautatieinvestointeja koskevat tekniset ja toiminnalliset standardit on otettava käyttöön säädöksellä, jotta voidaan varmistaa riittävät infrastruktuuriratkaisut, jotka täyttävät liikuntarajoitteisten matkustajien tarpeet. Tätä varten säädöksellä kumotaan rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annetusta asetuksesta (EY) N:o 1371/2007 poikkeamista koskevat asiaankuuluvat kansalliset säännökset.
|
|
|
E2.3 Parannetaan liikenteen saavutettavuutta, turvallisuutta ja digitaalisia ratkaisuja
|
|
Velvollisuus parantaa kansallista ja kansainvälistä liikkuvaa kalustoa vammaisia matkustajia koskevilla vaatimuksilla
|
Voimaantuloa koskevan säädöksen säännös
|
|
|
|
|
|
Niiden säännösten voimaantulo, jotka koskevat rautateiden liikkuvan kaluston mukauttamista matkustajien oikeuksia koskeviin vaatimuksiin, asetuksen (EU) 2021/782 9 artiklan 3 kohdan mukauttamista (jos nykyaikaistaminen on perusteltua ja järkevää liikkuvan kaluston odotettavissa olevan käyttöiän osalta), jotta kansallista ja kansainvälistä liikkuvaa kalustoa voidaan parantaa vammaisten matkustajien tarpeisiin ja parantaa matkustajien oikeuksia.
|
|
E7L
|
E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
Täytäntöönpanosopimuksen allekirjoittaminen
|
|
|
|
Q1
|
2025
|
Täytäntöönpanosopimuksen allekirjoittaminen kansallisen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahaston kanssa. Täytäntöönpanosopimukseen on sisällyttävä tukivälineen investointipolitiikka, jossa täsmennetään, että
·rahastoa hallinnoi kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto (NFOŚiGW);
·lainajärjestely toimii tarjoamalla pääomasijoituksia suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittavalle julkiselle sektorille;
·tukivälineen tavoitteena on edistää uusien päästöttömien ajoneuvojen tuotantokapasiteetin ja sähköisen liikkuvuuden kehittämiseen tarkoitetun infrastruktuurin sekä päästöttömän energian tuotantoon ja varastointiin tarkoitettujen teollisuuslaitosten ja -ratkaisujen tuotantokapasiteetin lisäämistä;
·tuettuihin tuotteisiin ja teknologioihin voi sisältyä erityisesti tutkimus- ja innovointiprosesseja; teknologian siirto ja yritysten välinen yhteistyö, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen ja vähäpäästöisiin ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden sekä päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden alalla;
·tuensaajat ovat yrityksiä, mukaan lukien pk-yritykset ja midcap-yritykset;
·syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti julkisyhteisöt, jotka harjoittavat samankaltaista toimintaa kuin rahoitusjärjestelmästä hyötyvät yksityiset yhteisöt, voitaisiin myös hyväksyä rahoitusjärjestelmän lopullisiksi edunsaajiksi;
·investointikehyksen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.
|
|
E9L
|
E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline
|
Välitavoite
|
Rahoitussopimusten allekirjoittaminen
|
Rahoitussopimusten allekirjoittaminen
|
|
|
|
Q1
|
2026
|
Sellaisten rahoitussopimusten allekirjoittaminen lopullisten tuensaajien kanssa, jotka ovat tarpeen, jotta vähintään 75 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen.
|
|
E10L
|
E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline
|
Välitavoite
|
Pääomasijoitusten loppuun saattaminen
|
Siirtotodistukset
|
|
|
|
Q2
|
2026
|
1 068 537 519 euron siirto lopullisille edunsaajille ja hallinnointipalkkio kansalliselle ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahastolle.
|
F. KOHTA F: ”Toimielinten laadun ja elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen”
Puolalla on useita pitkäaikaisia investointi-ilmapiiriin liittyviä haasteita, jotka liittyvät erityisesti Puolan oikeusjärjestelmään sekä päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosesseihin.
Sen vuoksi tällä osa-alueella pyritään ensisijaisesti parantamaan investointi-ilmapiiriä ja luomaan edellytykset Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokkaalle täytäntöönpanolle. Tätä varten uudistuksilla pyritään vahvistaa tiettyjä tuomioistuinten riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen liittyviä näkökohtia; korjaamaan niiden tuomareiden tilanteen, joihin Sąd Najwyższyn kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat, jotta heidät voidaan ottaa viipymättä uudelleen palvelukseen uuden jaoston myönteisen uudelleentarkastelumenettelyn jälkeen; tehostaa työmarkkinaosapuolten kuulemista lainsäädäntöprosessissa; lisätään vaikutustenarviointien käyttöä lainsäädäntöprosessissa; nopeutettujen menettelyjen käytön vähentäminen lainsäädäntöprosessissa; varmistettava työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien asianmukainen kuuleminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa, myös perustamalla seurantakomitea, ja varmistettava Arachne-riskinpisteytysvälineen soveltaminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa.
Osa-alueella edistetään maakohtaista suositusta parantaa sääntely-ympäristöä erityisesti vahvistamalla työmarkkinaosapuolten kuulemisten ja julkisten kuulemisten roolia lainsäädäntöprosessissa (vuoden 2019 maakohtainen suositus 3) ja parantaa investointi-ilmapiiriä erityisesti turvaamalla oikeuslaitoksen riippumattomuus sekä varmistaa tehokkaat julkiset kuulemiset ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen päätöksentekoprosessiin (vuoden 2020 maakohtainen suositus 4).
F1 Oikeuslaitos
Uudistusten päätavoitteena on nostaa oikeussuojan tasoa ja parantaa investointi-ilmapiiriä Puolassa sekä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklassa tarkoitettua sisäisen valvonnan järjestelmää vahvistamalla tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeita.
Uudistuksella vahvistetaan lailla perustettujen tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta SEU-sopimuksen 19 artiklan ja asiaa koskevan EU:n säännöstön mukaisesti. Asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki muut uudistukset on toteutettava heikentämättä tätä tulosta ja vaikuttamatta kielteisesti seuraaviin tekijöihin.
F1.1 Tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden vahvistaminen
Uudistuksella
a)määrittää kaikissa tuomareita koskevissa asioissa, myös kurinpitoasioissa ja oikeudellisen koskemattomuuden pidättämisessä, SEU 19 artiklan 1 kohdasta johtuvat vaatimukset täyttävän korkeimman oikeuden jaoston toimivallan laajuuden, lukuun ottamatta nykyistä kurinpitojaostoa. Näin varmistetaan, että edellä mainitut asiat käsitellään laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, kun taas yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevissa asioissa ensimmäisen oikeusasteen toimivaltaisen kurinpitotuomioistuimen nimeämistä koskeva harkintavalta on rajattu,
b)selvennetään tuomareiden kurinpidollisen vastuun laajuutta varmistamalla, että Puolan tuomioistuinten oikeutta esittää ennakkoratkaisupyyntöjä unionin tuomioistuimelle ei rajoiteta. Tällainen pyyntö ei ole peruste kurinpitomenettelyn aloittamiselle tuomaria vastaan,
c)toteaa, että vaikka tuomarit voidaan edelleen saattaa vastuuseen ammatin harjoittamiseen liittyvistä väärinkäytöksistä, mukaan lukien ilmeiset ja törkeät lainrikkomukset, tuomioistuinten päätösten sisältöä ei katsota kurinpitorikkomukseksi,
d)varmistettava, että toimivaltainen tuomioistuin voi aloittaa tuomioistuinmenettelyssä SEU 19 artiklan mukaisen tutkinnan siitä, täyttääkö tuomari riippumattomuuden, puolueettomuuden ja ”laillisen järjestäytymisen” vaatimukset, jos tästä on vakavia epäilyjä, ja että tällaista tutkintaa ei luokitella kurinpitorikkomukseksi,
e)vahvistaa asianosaisten prosessuaalisia takeita ja valtuuksia tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä
i) sen varmistaminen, että yleisten tuomioistuinten tuomareita vastaan nostetut kurinpitokanteet käsitellään kohtuullisessa ajassa,
ii) tarkentamalla kurinpitoasioita käsittelevien tuomioistuinten alueellista toimivaltaa sen varmistamiseksi, että asianomainen tuomioistuin voidaan määrittää suoraan säädöksen mukaisesti; ja
iii) sen varmistaminen, että puolustusasianajaja nimitetään tuomaria koskevassa kurinpitomenettelyssä kohtuullisessa ajassa, sekä ajan antaminen puolustusasianajajan aineelliselle valmistelulle, jotta hän voi hoitaa tehtävänsä kyseisessä menettelyssä. Tuomioistuimen on samanaikaisesti keskeytettävä asian käsittely, jos syytetty tuomari tai hänen avustajansa on asianmukaisesti perustellusta syystä poissa.
Uudistus tulee voimaan vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun mennessä.
F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja oikeudellista koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat
Uudistuksella varmistetaan, että tuomareilla, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, on mahdollisuus saattaa asiansa uudelleen käsiteltäväksi. Tällaiset kurinpitojaoston jo päättämät tapaukset käsitellään SEU 19 artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttävässä tuomioistuimessa edellä mainitun uudistuksen perusteella hyväksyttävien sääntöjen mukaisesti. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä säädetään, että tuomioistuimen ensimmäinen istunto, jossa nämä asiat ratkaistaan, pidetään kolmen kuukauden kuluessa uudelleenkäsittelyä pyytävän tuomarin esityksen vastaanottamisesta ja että asiat ratkaistaan kahdentoista kuukauden kuluessa tällaisen esityksen vastaanottamisesta. Kurinpitojaostossa edelleen vireillä olevat asiat siirretään tuomioistuimen käsiteltäväksi edellä mainitussa menettelyssä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
Uudistus tulee voimaan vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun mennessä.
Molemmat edellä luetellut uudistukset, joiden päättymispäivä on vuoden 2022 toinen neljännes, on toteutettava ennen kuin ensimmäinen maksupyyntö toimitetaan komissiolle, ja niiden on oltava ennakkoedellytys elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 24 artiklan mukaisille maksuille.
F2.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on Sejmin, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen tehtävän muutoksen hyväksyminen.
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
Jotta voidaan varmistaa työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien asianmukainen kuuleminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa, uudistukseen on sisällyttävä sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvista sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista koostuva seurantakomitea.
Seurantakomitean tehtävänä on valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. Säädökseen on sisällytettävä säännös, jossa säädetään oikeudellisesta vaatimuksesta kuulla seurantakomiteaa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana. Uudistukseen sisältyy myös sellaisten ohjeiden hyväksyminen, joissa vahvistetaan säännöt sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.
Uudistukseen on sisällyttävä myös asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukainen rekisterijärjestelmä, joka mahdollistaa välitavoitteita ja tavoitteita koskevien tietojen keräämisen, tallentamisen ja seurannan, myös lopullisten tuensaajien tasolla. Tästä tietovarastojärjestelmästä saatavat tiedot syötetään Arachne-järjestelmään, jota käytetään tarkastuksissa ja valvonnassa eturistiriitojen, petosten, lahjonnan ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Tämä välitavoite on saavutettava ennen kuin ensimmäinen maksupyyntö toimitetaan komissiolle, ja sen on oltava ennakkoedellytys elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 24 artiklan mukaisille maksuille.
Uudistukseen sisältyy myös työmääräanalyysin laatiminen elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointia ja täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten valmiuksien arviointia varten.
Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
F.2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
|
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
F1.1 Tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden vahvistaminen
|
|
Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo
|
Voimaantuloa koskevan säädöksen säännös
|
|
|
|
|
|
Sellaisen uudistuksen voimaantulo, jolla
a)määrittää kaikissa tuomareita koskevissa asioissa, myös kurinpitoasioissa ja oikeudellisen koskemattomuuden pidättämisessä, SEU 19 artiklan 1 kohdasta johtuvat vaatimukset täyttävän korkeimman oikeuden jaoston toimivallan laajuuden, lukuun ottamatta nykyistä kurinpitojaostoa. Näin varmistetaan, että edellä mainitut asiat käsitellään laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, kun taas yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevissa asioissa ensimmäisen oikeusasteen toimivaltaisen kurinpitotuomioistuimen nimeämistä koskeva harkintavalta on rajattu,
b)selvennetään tuomareiden kurinpidollisen vastuun laajuutta varmistamalla, että Puolan tuomioistuinten oikeutta esittää ennakkoratkaisupyyntöjä unionin tuomioistuimelle ei rajoiteta. Tällainen pyyntö ei ole peruste kurinpitomenettelyn aloittamiselle tuomaria vastaan,
c)toteaa, että vaikka tuomarit voidaan edelleen saattaa vastuuseen ammatin harjoittamiseen liittyvistä väärinkäytöksistä, mukaan lukien ilmeiset ja törkeät lainrikkomukset, tuomioistuinten päätösten sisältöä ei katsota kurinpitorikkomukseksi,
d)varmistettava, että toimivaltainen tuomioistuin voi aloittaa tuomioistuinmenettelyssä SEU 19 artiklan mukaisen tutkinnan siitä, täyttääkö tuomari riippumattomuuden, puolueettomuuden ja ”laillisen järjestäytymisen” vaatimukset, jos tästä on vakavia epäilyjä, ja että tällaista tutkintaa ei luokitella kurinpitorikkomukseksi,
e)vahvistaa asianosaisten prosessuaalisia takeita ja valtuuksia tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä
(I)varmistetaan, että yleisten tuomioistuinten tuomareita vastaan nostetut kurinpitokanteet käsitellään kohtuullisessa ajassa,
(II)antamalla tarkempia säännöksiä kurinpitoasioita käsittelevien tuomioistuinten alueellisesta toimivallasta sen varmistamiseksi, että asianomainen tuomioistuin voidaan määrittää suoraan säädöksen mukaisesti; ja
(III)sen varmistaminen, että puolustusasianajaja nimitetään tuomaria koskevassa kurinpitomenettelyssä kohtuullisessa ajassa, sekä ajan antaminen puolustusasianajajan aineelliselle valmistelulle, jotta hän voi hoitaa tehtävänsä kyseisessä menettelyssä. Tuomioistuimen on samanaikaisesti keskeytettävä asian käsittely, jos syytetty tuomari tai hänen avustajansa on asianmukaisesti perustellusta syystä poissa.
|
|
|
F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja oikeudellista koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat
|
|
Korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevissa asioissa tekemien päätösten kohteena olevien tuomareiden tilanteen korjaamiseksi toteutettavan uudistuksen voimaantulo
|
Voimaantuloa koskevan säädöksen säännös
|
|
|
|
|
|
Sellaisen uudistuksen voimaantulo, jolla varmistetaan, että tuomareilla, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, on mahdollisuus saattaa asiansa uudelleen käsiteltäväksi. Tällaiset kurinpitojaoston jo päättämät tapaukset käsitellään SEU 19 artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttävässä tuomioistuimessa edellä mainitun välitavoitteen F1G perusteella hyväksyttävien sääntöjen mukaisesti. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä säädetään, että tuomioistuimen ensimmäinen istunto, jossa nämä asiat ratkaistaan, pidetään kolmen kuukauden kuluessa uudelleenkäsittelyä pyytävän tuomarin esityksen vastaanottamisesta ja että asiat ratkaistaan kahdentoista kuukauden kuluessa tällaisen esityksen vastaanottamisesta. Kurinpitojaostossa edelleen vireillä olevat asiat siirretään tuomioistuimen käsiteltäväksi edellä mainitussa menettelyssä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
|
|
|
F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja oikeudellista koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat
|
|
Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat
|
|
|
|
|
|
|
Kaikki välitavoitteen F2G mukaisesti käynnistetyt uudelleentarkastelutapaukset ratkaistaan, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.
|
|
|
F2.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen
|
Välitavoite
|
Sejmin, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen tehtävien muutosten voimaantulo
|
Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset
|
|
|
|
|
|
Sejmin työjärjestykseen tehtävien muutosten voimaantulo. Muutoksilla rajoitetaan nopeutettujen menettelyjen käyttö perusteltuihin tapauksiin ja otetaan varajäsenten ehdottamien lakiehdotusten osalta käyttöön vaatimus vaikutustenarvioinnista ja julkisesta kuulemisesta perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.
Euroopan parlamentin työjärjestyksen muutosten voimaantulo
Ministerineuvoston menettely, jolla nopeutettujen menettelyjen käyttö rajoitetaan perusteltuihin tapauksiin.
Senaatin työjärjestykseen tehtävien muutosten voimaantulo. Muutoksilla otetaan senaatin ehdottamien lakiehdotusten osalta käyttöön vaatimus vaikutustenarvioinnista perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.
|
|
|
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
|
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan seurantakomitea ja annetaan sen tehtäväksi valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa
|
Voimaantuloa koskevan säädöksen säännös
|
|
|
|
|
|
Julkisen kuulemisen jälkeen tulee voimaan säädös, jolla
1) Perustetaan seurantakomitea, jonka tehtävänä on seurata elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa ja joka koostuu sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista, joihin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano vaikuttaa, mukaan lukien kansalaisyhteiskuntaa edustavien ja perusoikeuksia ja syrjimättömyyttä edistävien elinten edustajat.
2) Tehdään lakisääteiseksi vaatimukseksi kuulla seurantakomiteaa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana.
|
|
F6G
|
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Aluekehityksestä vastaavan ministerin antamat ohjeet, joissa vahvistetaan säännöt sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon
|
Ohjeiden julkaiseminen kehitysrahasto- ja aluepolitiikkaministeriön verkkosivuilla
|
|
|
|
Q2
|
2022
|
Julkisen kuulemisen jälkeen hyväksyttiin ohjeet, joilla varmistetaan sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tehokas osallistuminen elpymis- ja palautumissuunnitelman suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.
Ohjeilla yhdenmukaistetaan toimenpiteet, jotka elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta vastaavien laitosten on toteutettava.
Ohjeisiin on sisällyttävä mekanismeja sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumisen seurantaa ja arviointia varten.
|
|
|
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
|
|
Unionin taloudellisia etuja suojaavan tehokkaan tarkastuksen ja valvonnan varmistaminen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä
|
Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot
|
|
|
|
|
|
Käytössä on oltava tietorekisterijärjestelmä elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten, ja sen on oltava toiminnassa. Järjestelmän on sisällettävä vähintään seuraavat toiminnot:
a) tietojen kerääminen ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta;
b) elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i–iii alakohdassa vaadittujen tietojen kerääminen, säilyttäminen ja niihin pääsyn varmistaminen.
Pääsy näihin tietoihin on annettava kaikille asiaankuuluville kansallisille ja eurooppalaisille elimille tarkastusta ja valvontaa varten. Tästä tietovarastojärjestelmästä saatavat tiedot syötetään Arachne-järjestelmään neljännesvuosittain. Arachne-järjestelmää käytetään tarkastuksissa ja valvonnassa eturistiriitojen, petosten, lahjonnan ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi.
|
|
|
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
|
|
Kehitysrahasto- ja aluepolitiikkaministeriön laatima työmääräanalyysi.
|
Kehitysrahasto- ja aluepolitiikkaministeriön laatima työmääräanalyysi
|
|
|
|
|
|
Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuville laitoksille on tehtävä työmääräanalyysi. Jos työmääräanalyysissa todetaan, että tarvitaan lisähenkilöstöä, on tehtävä hallituksen päätös lisätoimien osoittamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koordinoiville ja täytäntöönpaneville laitoksille.
|
G. Komponentti G: ”REPOWEREU”
REPowerEU-komponentilla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista Puolassa ja mahdollistamaan energiasiirtymä tukemalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja lisäämällä sähköverkkojen kapasiteettia näiden energialähteiden integroimiseksi. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa myös energiatehokkuutta parantavilla toimilla, myös asuntojen osalta. Osa-alueella pyritään myös parantamaan energian toimitusvarmuutta.
Osa-alueen toimenpiteillä pyritään tältä osin vastaamaan Puolalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2022 ja 2023 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin. Suunnitellut toimenpiteet auttavat nopeuttamaan siirtymistä puhtaaseen energiaan erityisesti virtaviivaistamalla lupamenettelyjä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi, laajentamalla ja parantamalla verkkoja, jotta mahdollistetaan uusiutuvaan energiaan perustuva uusiutuva kapasiteetti, tukemalla sähkön varastointilaitoksia ja kannustamalla investoimaan siirto- ja jakeluverkkoihin maaseutualueilla, jotta voidaan lisätä kapasiteettia liittää uusia uusiutuvia energialähteitä verkkoon, ja tukemalla merituulipuistojen kehittämistä. Se auttaa myös poistamaan paikallisten uusiutuvan energian yhteisöjen kehittämisen esteitä ja tukemaan niiden käyttöönottoa. Tämä auttaa vastaamaan tuloksellisesti suosituksiin, joilla nopeutetaan fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä poistamista ja uusiutuvan energian käyttöönottoa, sekä verkkoliitäntälupia ja uusiutuvia energialähteitä, mukaan lukien energiayhteisöt, biometaania ja uusiutuvaa vetyä koskevan oikeudellisen kehyksen uudistamiseen (maakohtaiset suositukset 6.1–6.2 vuonna 2022, 4.1–4.2 vuonna 2023). Jotta voidaan panna täytäntöön suositukset kestävien julkisten liikennemuotojen (maakohtainen suositus 4.4 vuonna 2023) ja sähköajoneuvojen käyttöönoton (maakohtainen suositus 6.4 vuonna 2022) edistämiseksi, komponenttiin sisältyy toimenpiteitä liikennealan hiilestä irtautumiseksi erityisesti korvaamalla saastuttavat julkisen kaupunkiliikenteen ajoneuvot päästöttömillä ajoneuvoilla ja hyväksymällä vihreää liikennettä koskeva toimintasuunnitelma EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Lisäksi komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, joilla tuetaan integroituja kodin perusparannuspalveluja ja fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä poistamista kodin lämmityksessä niiden suositusten mukaisesti, joilla edistetään energiansäästöjä, lisätään investointeja rakennusten energiatehokkuuteen ja irrotetaan kaukolämmön lämpöhuolto hiilestä energiaköyhyyteen puuttumiseksi (maakohtainen suositus 6.3). 2022 ja maakohtainen suositus 4.3. 2023). Komponentilla pyritään myös päivittämään vihreän siirtymän alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä, kuten suosituksissa vauhdittaa politiikkatoimia vihreän siirtymän edellyttämien taitojen ja osaamisen tarjoamiseksi ja hankkimiseksi (maakohtainen suositus 4.5 2023) kannustetaan. Kaasuinfrastruktuuria koskevalla kohdennetulla investoinnilla pyritään vastaamaan Puolan välittömiin toimitusvarmuustarpeisiin oikeasuhteisella ja kohdennetulla tavalla. Energiatukirahaston tavoitteena on saada liikkeelle yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia energiasiirtymän kannalta keskeisillä aloilla. Tämä auttaa vastaamaan suosituksiin lisätä julkisia investointeja digitaaliseen siirtymään ja energiaturvallisuuteen muun muassa hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä, REPowerEU-suunnitelmaa ja muita EU:n varoja. (maakohtainen suositus 1.2 vuonna 2022 ja maakohtainen suositus 1.3 vuonna 2023).
Useimmilla osa-alueen toimenpiteillä on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus. Useilla toimenpiteillä turvataan energiahuolto koko unionissa, erityisesti uudistuksilla, joilla pyritään helpottamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, myös energiayhteisöissä, ja tällaisten energialähteiden liittämistä sähköverkkoon. Lisäksi komponenttiin sisältyy investointeja, joilla pyritään hyötymään uusiutuvan energian hankkeista ja parantamaan uusiutuvan energian integrointia verkkoon. Muilla uudistuksilla ja investoinneilla nopeutetaan rakennusten peruskorjausta ja parannetaan energiatehokkuutta, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentää energian kysyntää. Nämä toimenpiteet edistävät myös laajempia energia- ja ilmastotoimia EU:n tasolla.
On odotettavissa, että tämän osa-alueen toimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien vaiheiden kuvaus ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) mukaisesti, kun taas ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta toimenpiteeseen G3.2.1. ”Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi” asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 6 kohdan f alakohdan mukaisesti.
G1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin
Osa-alue G1.1 – Uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien edistäminen
Osakomponentin tavoitteena on kannustaa kehittämään energiayhteisöjen käyttämiä uusiutuvia energialähteitä käyttäviä laitoksia erityisesti parantamalla puitteita, joilla kannustetaan tällaisten yhteisöjen nopeutettuun käyttöönottoon. Tämä osa-alue sisältää myös toimenpiteitä, joilla tuetaan sähkön varastointia uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi verkkoon, sekä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan REPowerEU-uudistusten ja -investointien täytäntöönpanoon ja uusiutuvan energian hankkeiden prosesseihin osallistuvien instituutioiden hallinnollisia ja organisatorisia valmiuksia.
G1.1.1 Energiayhteisöjä tukevan sääntely-ympäristön määrittely
Uudistuksen tavoitteena on vastata Puolan energiayhteisöjen sääntely-ympäristön haasteisiin. Tässä toimenpiteessä julkaistaan analyysi energiayhteisöjen, energiaklustereiden tai energiaosuuskuntien kehittämisen oikeudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista esteistä.
G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen
Tämän investoinnin tavoitteena on tukea uusiutuvien energialähteiden lisäämistä energiayhteisöissä, mukaan lukien energiaklusterit, energiaosuuskunnat ja muut energiayhteisöt.
Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) avustussopimukset, jotka on allekirjoitettu tuensaajien kanssa investointia edeltävässä osassa, ja ii) avustussopimukset, jotka on allekirjoitettu tuensaajien kanssa investointiosassa.
G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät (tuki, jota ei makseta takaisin)
Investoinnin tavoitteena on varmistaa sähkön toimitusten jatkuvuus asiakkaille ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käytön tehokkuutta. Toimenpide koostuu akkuenergian varastointijärjestelmän (BESS) asentamisesta.
G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille
Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä REPowerEU-uudistusten ja -investointien tukemiseen osallistuvien keskeisten julkisten laitosten hallinnollisia ja organisatorisia valmiuksia. Toimenpide koostuu i) 106 uuden viran/toimen perustamisesta hallintoon, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja koskeva työ ,, ii) taloudellisesta tuesta valtiosta riippumattomille järjestöille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja tukevia valmiuksien kehittämishankkeita, ja iii) tietoteknisen välineen testausvaiheen päättämisestä, jotta voidaan tukea energia-alan sääntelyvirastoa energiainfrastruktuurin seurannassa, verkon kehittämisessä ja uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmän hallinnoinnissa.
Osakomponentti G1.2 – Sähköverkkojen uudistaminen uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttamiseksi
Osakomponentin tavoitteena on ottaa käyttöön välineitä ja päivityksiä, joilla nopeutetaan uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavien uusien laitosten kehittämistä. Tämä tarkoittaa verkkoon liittämisen esteiden poistamista sekä uuden infrastruktuurin rakentamista ja olemassa olevien verkkojen parantamista uusiutuvan energian tuomiseksi sieltä, missä sitä tuotetaan, sinne, missä sitä käytetään.
G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeutetulle integroinnille jakeluverkkoihin
Uudistuksen tavoitteena on tukea ensisijaisia investointeja verkon kehittämiseen, jotta voidaan vähentää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen esteitä. Toimenpide koostuu sellaisen sääntelykehyksen julkaisemisesta, jonka avulla energia-alan sääntelyvirasto voi määrittää verkon kehittämiseen tehtävät ensisijaiset investoinnit ja ottaa huomioon jakeluverkkotariffeihin tehtävät ensisijaiset investoinnit.
G1.2.2 Esteiden poistaminen uusiutuvien energialähteiden liittämiseltä sähköverkkoihin
Uudistuksen tavoitteena on poistaa sääntelyesteet uusiutuvien energialähteiden liittämiseltä sähkön siirto- ja jakeluverkkoihin. Toimenpide koostuu i) oikeudellisen kehyksen vahvistamisesta useiden uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi yhteen liitäntäpisteeseen; ja ii) yhteyspyyntöjen käsittelyä koskevien säädösten voimaantulo.
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
Investoinnin tavoitteena on laajentaa, nykyaikaistaa ja digitalisoida siirtoverkkoja ja helpottaa uusiutuvien energialähteiden liittämistä sähköjärjestelmään.
Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) voimajohtojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen, ii) sähkönsiirtoverkon uudet, laajennetut tai parannetut (ala)asemat, iii) yhden energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmän (CSIRE) ja sähkön laadun seurantajärjestelmien asentaminen ja iv) kolmen uuden, parannetun tai laajennetun tietoteknisen järjestelmän asentaminen siirtoverkonhaltijaa varten.
G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen
Tämän investoinnin tavoitteena on tukea pääasiassa maaseutualueita palvelevien sähkönjakeluverkkojen rakentamista, nykyaikaistamista ja digitalisointia, jotta mahdollistetaan uusien uusiutuvien energialähteiden liittäminen näihin alueisiin.
Toimenpide koostuu jakeluverkkojen rakentamisesta tai nykyaikaistamisesta.
Osa-alue G1.3 – Kestävän liikenteen kehittäminen
Osakomponentin tavoitteena on tukea kestävää liikennettä.
G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)
Investoinnin tavoitteena on tehdä joukkoliikenteestä puhtaampaa ja lisätä sen houkuttelevuutta.
Investointi koostuu päästöttömien linja-autojen toimittamisesta.
G2. Sellaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
Osa-alue G1.1 – Uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien edistäminen
|
Seq. Nro
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Mittayksikkö
|
Lähtötilanne
|
Tavoite
|
Neljännesvuosi
|
Vuosi
|
|
|
G1G
|
G1.1.1 Energiayhteisöjä tukevan sääntely-ympäristön määrittely
|
Välitavoite
|
Analyysi energiayhteisöjen, energiaosuuskuntien tai energiaklustereiden kehittämisen esteistä
|
Analyysin julkaiseminen
|
|
|
|
Q3
|
2024
|
Julkaistaan analyysi energiayhteisöjen, energiaklustereiden tai energiaosuuskuntien kehittämisen oikeudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista esteistä. Analyysissä on myös ehdotettava ratkaisuja näiden esteiden poistamiseksi.
|
|
G2G
|
G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen
|
Välitavoite
|
Investointitukiohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö
|
Käynnistetään ehdotuspyyntö energiayhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita saamaan tukea investointiosuudesta
|
|
|
|
Q4
|
2023
|
Käynnistetään energiaosuuskuntien, energiayhteisöjen ja energiaklustereiden käytettävissä oleva avoin, läpinäkyvä ja kilpailuun perustuva ehdotuspyyntö, jonka tavoitteena on jakaa tukea tasapuolisesti erityyppisille vastaanottajille.
|
|
G3G
|
G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen
|
Kohde
|
Investointia edeltävästä osasta tuetut yhteisöt
|
|
Lukumäärä
|
0
|
162
|
Q1
|
2025
|
Tuensaajien kanssa ennen investointia tehtyjen avustussopimusten lukumäärä.
|
|
G5G
|
G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen
|
Kohde
|
Investointiosiossa tuetut yhteisöt
|
|
Lukumäärä
|
0
|
20
|
Q4
|
2025
|
Investointiosan tuensaajien kanssa tehtyjen avustussopimusten lukumäärä.
|
|
G6G
|
G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät (tuki, jota ei makseta takaisin)
|
Välitavoite
|
Akkuenergian varastointijärjestelmien (BESS) ja suurjännitekaapeleiden asentaminen
|
Laitosten hyväksymisprotokollat
|
|
|
|
Q3
|
2026
|
Hyväksymisprotokollat sellaisten akkuenergian varastointijärjestelmien asentamista varten, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on vähintään 1 800 MWh, ja suurjännitekaapelien asentamista varten.
|
|
G7G
|
G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille
|
Kohde
|
Hallinnollisten valmiuksien lisääminen REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamiseksi
|
|
Lukumäärä
|
0
|
106
|
Q4
|
2024
|
Hallintoon on perustettu vähintään 106 uutta virkaa/toimea, joille on annettu tehtäviä, mukaan lukien REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja koskeva työ.
|
|
G8G
|
G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille
|
Kohde
|
Valmiuksien kehittämishankkeita toteuttavat valtiosta riippumattomat järjestöt
|
|
Lukumäärä
|
0
|
15
|
Q4
|
2025
|
Vähintään 15 valtiosta riippumatonta järjestöä saa rahoitustukea REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja tukevien valmiuksien kehittämishankkeiden toteuttamiseen.
|
|
G11G
|
G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille
|
Välitavoite
|
Energia-alan sääntelyviraston tietotekninen väline
|
Energia-alan sääntelyvirastolle tarkoitetun tietoteknisen välineen testausvaiheen päättäminen
|
|
|
|
Q2
|
2026
|
Hyväksymisprotokolla, jolla vahvistetaan energia-alan sääntelyviraston tietoteknisen välineen testausvaiheen päättäminen.
|
Osakomponentti G1.2 – Sähköverkkojen uudistaminen uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttamiseksi
|
Seq. Nro
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Mittayksikkö
|
Lähtötilanne
|
Tavoite
|
Neljännesvuosi
|
Vuosi
|
|
|
G12G
|
G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeutetulle integroinnille jakeluverkkoihin
|
Välitavoite
|
Verkon kehittämisen ensisijaisia investointeja koskevan uuden sääntelymallin julkaiseminen
|
Sääntelykehys on julkaistu
|
|
|
|
Q4
|
2024
|
Julkaistaan sääntelykehys, jonka avulla energia-alan sääntelyvirasto voi määrittää verkon kehittämiseen tehtävät ensisijaiset investoinnit ja ottaa huomioon jakeluverkkotariffeihin tehtävät ensisijaiset investoinnit.
|
|
G13G
|
G1.2.2 Esteiden poistaminen uusiutuvien energialähteiden liittämiseltä sähköverkkoihin
|
Välitavoite
|
Kaapeliverkkojen yhdistämisen mahdollistavan oikeudellisen kehyksen voimaantulo
|
Muutossäädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
Q4
|
2023
|
Uusiutuvista energialähteistä annettuun lakiin ja energialakiin tehtävät muutokset, jotka mahdollistavat useiden uusiutuvien energialähteiden liittämisen sähköverkkoon yhdessä liittymispisteessä. Uusien sääntöjen on mahdollistettava se, että uusiutuvan energian tuottajat, jotka tekevät sopimuksen energialaissa säädetyin edellytyksin, voivat jakaa liitännän eli käyttää samaa liitäntäkapasiteettia yhdessä liitäntäpisteessä säilyttäen samalla mahdollisuuden tehdä sopimuksia tuotetun energian myynnistä. Lisäksi uusiutuvia energialähteitä koskevaa lakia muutetaan. Muutosten on mahdollistettava se, että uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmistä hyötyvät yhteisöt voivat jakaa liitäntäkapasiteettinsa muiden samaan liitäntäpisteeseen liitettyjen laitosten kanssa menettämättä kyseisessä laissa säädettyä oikeutta tukeen. Yksittäisen liitäntäpisteen jakavista laitoksista vain yksi voi hyötyä tukijärjestelmästä.
|
|
G14G
|
G1.2.2 Esteiden poistaminen uusiutuvien energialähteiden liittämiseltä sähköverkkoihin
|
Välitavoite
|
Verkkoyhteyksiä koskevien säädösten voimaantulo
|
Säädöksen (säädösten) säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
Q4
|
2025
|
Voimaan tulee yksi tai useampi säädös, jossa edellytetään, että sähkön siirto- ja jakeluverkonhaltijat, jotka palvelevat vähintään sataatuhatta verkkoon liitettyä asiakasta,
·Laaditaan yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat muun muassa yhteyspyyntöjen käsittelyn perusteita ja määräaikoja.
·asettaa julkisesti saataville seuraavat tiedot: i) käytettävissä oleva verkkoliitäntäkapasiteetti; ii) hylätyt yhteyspyynnöt, mukaan lukien hylkäämisen perustelut, ja iii) yhdenmukaiset säännöt;
·Mahdollistaa yhteyspyyntöjen sähköisen lähettämisen.
|
|
G17G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Kohde
|
Vasta rakennetun tai uudistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
|
|
Lukumäärä
|
0
|
320
|
Q2
|
2026
|
Sähkönsiirtoverkon uusien tai uudistettujen osuuksien kilometrimäärä (400 kV).
|
|
G18G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Välitavoite
|
Siirtoverkonhaltijan ja viranomaisten välisten sähkönsiirtoverkon osuuksien rakentamista tai nykyaikaistamista koskevien avustussopimusten allekirjoittaminen
|
Allekirjoitetut avustussopimukset
|
|
|
|
Q4
|
2024
|
Avustussopimusten allekirjoittaminen hankkeille, jotka koskevat sellaisten sähkönsiirtoverkon osuuksien rakentamista tai nykyaikaistamista, jotka edustavat 50 kilometriä 220 kV:n sähkönsiirtoverkon osuuksia ja viittä (ala)asemaa sähkönsiirtoverkossa.
|
|
G19G
|
G1.2.3. Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Kohde
|
Vasta rakennetun tai uudistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
|
|
Lukumäärä
|
0
|
50
|
Q2
|
2026
|
Sähkönsiirtoverkon uusien tai uudistettujen osuuksien kilometrimäärä (220 kV).
|
|
G20G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Kohde
|
Laajennetut, parannetut tai uudet (ala)asemat siirtoverkossa
|
|
Lukumäärä
|
0
|
5
|
Q2
|
2026
|
Voimansiirtoverkon laajennettujen, parannettujen tai uusien (ala)asemien lukumäärä.
|
|
G21G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Välitavoite
|
Energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmä (CSIRE) ja sähkönlaadun seurantajärjestelmät
|
Yhden energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmän (CSIRE) asentaminen ja sähkönlaadun seurantajärjestelmien asentaminen 48 sähköasemaan
|
|
|
|
Q3
|
2025
|
Yhden energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmän (CSIRE) asentaminen ja sähkönlaadun seurantajärjestelmien asentaminen 48 sähköasemaan.
|
|
G22G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Kohde
|
Siirtoverkonhaltijan tietojärjestelmät
|
|
Lukumäärä
|
0
|
3
|
Q4
|
2025
|
Kolme uutta, parannettua tai laajennettua tietoteknistä järjestelmää, mukaan lukien tekninen infrastruktuuri, siirtoverkonhaltijaa varten, mukaan lukien seuraavat:
·datakeskus;
·ohjelmistot sähkön tasehallintamarkkinoita varten;
·DYSTER-järjestelmän SCADA- ja EMS-järjestelmien (osajärjestelmien) parantaminen.
|
|
G23G
|
G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen
|
Välitavoite
|
Hankkeiden yksilöinti ja määrittely
|
Sisäinen asiakirja, jossa yksilöidään Puolan jakeluverkkojen parantamiseen tähtäävät hankkeet ja jonka asianomainen viranomainen on allekirjoittanut
|
|
|
|
Q4
|
2024
|
Hankkeet, joiden tarkoituksena on parantaa pääasiassa maaseutualueita palvelevia jakeluverkkoja, yksilöidään ja esitetään Puolan asianomaisen viranomaisen sisäisesti hyväksymässä lopullisessa asiakirjassa. Tässä asiakirjassa on myös ilmoitettava kunkin hankkeen rahoituslähde, joka ei saa sisältää muita EU:n lähteitä.
Edellä mainittujen hankkeiden on yhdessä johdettava vähintään 880 kilometrin pituisen jakeluverkon rakentamiseen tai nykyaikaistamiseen (jännitteestä riippumatta), mukaan lukien siihen liittyvät asemat.
Kaikkiin yksilöityihin hankkeisiin on sisällyttävä älykkäiden verkkojen toimintoja, joiden tavoitteena on mahdollistaa kaksisuuntainen digitaalinen viestintä, reaaliaikainen tai lähes reaaliaikainen, vuorovaikutteinen ja älykäs sähköntuotannon, -siirron, -jakelun ja -kulutuksen seuranta ja hallinta sähköverkossa ja siten edistää uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.
|
|
G24G
|
G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen
|
Kohde
|
Vasta rakennetun tai uudistetun jakeluverkon pituus (km)
|
|
Lukumäärä
|
0
|
880
|
Q2
|
2026
|
Vasta rakennettujen tai rakennettujen kilometrien määrä
nykyaikaistetut jakeluverkot.
|
Osa-alue G1.3 – Kestävän liikenteen kehittäminen
|
Seq. Nro
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Mittayksikkö
|
Lähtötilanne
|
Tavoite
|
Neljännesvuosi
|
Vuosi
|
|
|
G26G
|
G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)
|
Välitavoite
|
Uudet päästöttömät linja-autot: sopimusten allekirjoittaminen
|
Allekirjoitetut sopimukset
|
|
|
|
Q3
|
2024
|
Puolan viranomaiset ja edunsaajayhteisöt (paikallisviranomaiset tai julkisen liikenteen harjoittajat) allekirjoittavat sopimukset 1159 uuden päästöttömän linja-auton ostamisesta. Tukee ainoastaan sähkö-, johdinautoja tai vetylinja-autoja.
|
|
G27G
|
G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)
|
Kohde
|
Päästöttömät linja-autot
|
|
Lukumäärä
|
0
|
1 044
|
Q2
|
2026
|
Päästöttömien linja-autojen (sähkö, johdinautot tai vety) toimittaminen.
|
G3. Kuvaus lainatukeen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista
Osa-alue G3.1 – Uusiutuvan energian käyttöönoton, vihreiden taitojen ja energiatehokkuuden parantaminen
Osakomponentilla pyritään virtaviivaistamaan lupamenettelyjä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi, nopeuttamaan energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia ja kannustamaan työvoiman uudelleenkouluttamista vihreisiin taitoihin. Sen odotetaan myös kannustavan yksityisiin investointeihin ja parantavan rahoituksen saatavuutta energia-alalla, merituulivoima mukaan lukien.
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjen yksinkertaistaminen
Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja lupamenettelyjen virtaviivaistamista. Toimenpide koostuu i) uusiutuvan energian teknologioiden uusiutuvan energian potentiaalin kartoituksen julkaisemisesta, ii) uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämistä koskevasta oikeudellisesta kehyksestä annettujen säädösten voimaantulosta, iii) sellaisen päätöslauselman voimaantulosta, jolla hyväksytään uusiutuvan energian laitosten lupamenettelyjä koskevan tietoteknisen alustan rahoitus, ja iv) maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennetusta kokonaiskapasiteetista, joka on 30 GW.
G3.1.2 kohta Vihreän siirtymän edellyttämä osaaminen
Uudistuksen tavoitteena on muuttaa tutkintojen viitekehyksiä vihreän siirtymän kannalta kriittisillä aloilla. Tällä toimenpiteellä muutetaan rakentamisen, energian, vesihuollon ja jätehuollon alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä ja sisällytetään ne yhdennettyyn tutkintojärjestelmään.
G3.1.3. Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisista polttoaineista luopumisen nopeuttaminen lämmityksessä
Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa asuntojen peruskorjauksia ja fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä poistamista lämmityksessä. Tämä toimenpide koostuu siitä, että kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto päivittää olemassa olevaa ensisijaista ohjelmaa tukeakseen taloudellisesti integroitujen asuntojen peruskorjauspalvelujen tarjoajia.
G3.1.4 kohta Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
Tämä toimenpide koostuu julkisista investoinneista tukivälineeseen, energiatukirahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta niillä Puolan talouden aloilla, jotka vastaavat suoraan energiasiirtymän kustannuksista. Tukiväline toimii myöntämällä lainoja yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Kaikkien tukivälineestä tuettujen investointien on oltava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettujen asiaankuuluvien REPowerEU-tavoitteiden mukaisia, lukuun ottamatta 21 c artiklan 3 kohdan a alakohtaa. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä pyritään alun perin tarjoamaan rahoitusta vähintään 15 045 143 508 euroa.
Investointikehystä hallinnoi toteutuskumppanina Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).
Tukivälineeseen sisältyvät seuraavat tuotelinjat:
·BGK:n suora rahoitus: tästä budjettikohdasta myönnetään suoria lainoja lopullisille edunsaajille vihreiden hankkeiden rahoittamiseksi. Lainat myöntää suoraan BGK.
Tukivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:
1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Investointikehyksen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.
2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:
a)Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.
b)Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.
c)”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskeva vaatimus, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (C(2023) 6454 final). Erityisesti:
I.Sijoituspolitiikassa ei hyväksytä seuraavia toimintoja ja omaisuuseriä: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien jatkokäyttö
, ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja
, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja
mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot
ja omaisuuserät ja iv) kaivostoimintaan liittyvät toiminnot ja omaisuuserät.
II.Investointipolitiikalla tuetaan uusiutuvaa vetyä ainoastaan 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisten asiaankuuluvien delegoitujen säädösten mukaisesti.
III.Investointipolitiikalla tuetaan ainoastaan kestävän biometaanin tuotantoa, siirtoa, jakelua ja varastointia 29–31 artiklassa vahvistettujen kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien sekä tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 2018/2001/EU 26 artiklassa ja siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kestävän biometaanin siirtoon ja jakeluun tehtävien investointien osalta on taattava, että investointipolitiikassa noudatetaan tarkistetussa TEN-E-asetuksessa (COM(2020) 824 final) määriteltyä älykkään kaasuverkon käsitettä, ja otettava käyttöön säännöksiä, joilla varmistetaan metaani- ja biometaanivuotojen havaitsemista ja ehkäisemistä koskevat standardit, olennaisena osana turvallisuusvaatimuksia.
IV.Investointipolitiikalla on tuettava ainoastaan sellaisten rakennusten energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia, joilla saavutetaan vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöt.
V.Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että tukivälineen lopulliset tuensaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
d)Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.
3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa mahdolliset takaisin saadut varat uudelleen tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksujen hoitamiseen.
4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien seuraavat:
1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.
2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.
3.Velvollisuus tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.
4.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näissä tarkastuksissa on todennettava i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; ii) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitevaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös tarkistettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavien täytäntöönpanosopimusten ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.
5.Toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: vähintään 9 087 361 627 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista on edistettävä ilmastonmuutostavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti.
G3.1.5 kohta Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)
Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, merituulivoimarahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta Puolan merituulivoima-alalla. Tukiväline toimii myöntämällä lainoja suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä pyritään alun perin tarjoamaan rahoitusta vähintään 2 226 154 567 euroa.
Investointikehystä hallinnoi toteutuskumppanina Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).
Tukivälineeseen sisältyy seuraava tuotelinja:
·BGK:n suora rahoitus: tästä budjettikohdasta myönnetään suoria lainoja yksityisille yrityksille, jotka tuottavat tai aikovat tuottaa sähköä merituulivoimalla merituulipuistoissa, sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Lainat myöntää suoraan BGK.
Tukivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:
1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Investointikehyksen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.
2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:
1.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten edunsaajien kuvaus.
2.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.
3.”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskeva vaatimus, joka esitetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (C(2023) 6454 final). Sijoituspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja varoista: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien jatkokäyttö,
ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin
biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot
ja omaisuuserät.
4.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.
3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa mahdolliset takaisin saadut varat uudelleen tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksujen hoitamiseen.
4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien seuraavat:
1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.
2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.
3.Velvollisuus tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.
4.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näissä tarkastuksissa on todennettava i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; ii) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitevaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös tarkistettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.
5.Toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: Tukivälineeseen tehdyistä elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista 2 226 154 567 eurolla edistetään ilmastonmuutostavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti.
Osakomponentti G3.2 – Energiainfrastruktuurin ja -laitosten parantaminen kaasun toimitusvarmuuden välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi
G3.2.1 kohta Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi
Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa energiainfrastruktuuria ja -laitteistoja, jotta voidaan vastata kaasun, myös nesteytetyn maakaasun, välittömään toimitusvarmuuteen liittyviin tarpeisiin ja erityisesti mahdollistaa toimitusten monipuolistaminen koko unionin edun mukaisesti. Toimenpide koostuu maakaasun siirtoverkon rakentamisesta Gdańskin ja Gustorzynin välille.
Osakomponentti G3.3 – Energian varastointijärjestelmät (takaisin maksettava tuki)
G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisin maksettava tuki)
Investoinnin tavoitteena on varmistaa sähkön toimitusten jatkuvuus asiakkaille ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käytön tehokkuutta.
Toimenpide koostuu pumpatun vesivoimalaitoksen osittaisesta nykyaikaistamisesta nykyaikaistamalla yläsäiliötä, ylä- ja alavedenottoa sekä johdannaistunneleita.
G4. Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
Osa-alue G3.1 – Uusiutuvan energian käyttöönoton, vihreiden taitojen ja energiatehokkuuden parantaminen
|
Seq. Nro
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Mittayksikkö
|
Lähtötilanne
|
Tavoite
|
Neljännesvuosi
|
Vuosi
|
|
|
G1L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Välitavoite
|
Uusiutuvan energian potentiaalin kartoitus
|
Uusiutuvan energian potentiaalia koskevan kartan (karttojen) julkaiseminen verkossa
|
|
|
|
Q4
|
2024
|
Vähintään aurinko- ja maatuulivoiman uusiutuvien energialähteiden potentiaalia koskevat kartat, jotka kattavat koko Puolan alueen, on julkaistava verkossa, ja niitä on käytettävä panoksena uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämisessä.
|
|
G2L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Välitavoite
|
Säädökset, joissa vahvistetaan oikeudellinen kehys uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämiselle
|
Säädöksen (säädösten) säännös, josta (joista) käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
Q4
|
2024
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa vahvistetaan oikeudellinen kehys uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämiselle sekä maatuulivoimalaitoksia että aurinkosähkölaitoksia varten.
Tässä oikeudellisessa kehyksessä määritellään i) uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämisestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja niiden vastuualueet; ja ii) lupamenettelyt, joita sovelletaan uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueilla.
|
|
G5L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Välitavoite
|
Päätöslauselma, jolla hyväksytään tietoteknisen alustan rahoitus uusiutuvan energian laitosten lupamenettelyjä varten, tulee voimaan
|
Päätöslauselman säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
Q2
|
2026
|
Kansallisen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahaston (NFOŚiGW) päätös, jolla hyväksytään tietoteknisen alustan rahoitus uusiutuvan energian laitosten lupamenettelyjä varten, tulee voimaan.
|
|
G6L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Kohde
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
Lukumäärä
|
23.5
|
28
|
Q4
|
2025
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
|
|
G7L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Kohde
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
Lukumäärä
|
28
|
30
|
Q2
|
2026
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
|
|
G8L
|
G3.1.2 Taidot vihreää siirtymää varten
|
Välitavoite
|
Neljä kertomusta vihreän siirtymän muutetuista alakohtaisista tutkintojen viitekehyksistä
|
Raporttien julkaiseminen muutettuine alakohtaisine tutkintojen viitekehyksineen
|
|
|
|
Q2
|
2025
|
Rakennus-, energia-, vesihuolto- ja jätehuoltoalojen alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä koskeviin kertomuksiin on sisällytettävä muutetut viitekehykset, joihin sisältyy ”vihreä osaaminen”, ja ne on julkaistava.
|
|
G10L
|
G3.1.2 Taidot vihreää siirtymää varten
|
Välitavoite
|
Integroituun tutkintojärjestelmään sisällytetyt rakentamisen, energiahuollon, vesihuollon ja jätehuollon alakohtaiset tutkintojen viitekehykset
|
Asiaankuuluvan säädöksen (asiaankuuluvien säädösten) säännös (säännökset), josta (joista) käy ilmi säädöksen voimaantulo
|
|
|
|
Q4
|
2025
|
Niiden asiaa koskevien säädösten voimaantulo, joilla sisällytetään rakennusalaa, vesihuoltoa, jätehuoltoa ja energiaa koskevat alakohtaiset tutkintojen viitekehykset yhdennettyyn tutkintojärjestelmään.
|
|
G11L
|
G3.1.3 Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisista polttoaineista luopumisen nopeuttaminen lämmityksessä
|
Välitavoite
|
Integroitujen asuntojen peruskorjauspalvelujen ensisijainen ohjelma
|
Päätöslauselman voimaantulo
|
|
|
|
Q4
|
2024
|
Kansallisen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahaston on päivitettävä olemassa olevaa ensisijaista ohjelmaa, jolla tuetaan taloudellisesti integroitujen asuntojen peruskorjauspalvelujen tarjoajia.
|
|
G12L
|
G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo
|
|
|
|
Q2
|
2024
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
|
|
G13L
|
G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
Prosenttiosuus (%)
|
0
|
30%
|
Q3
|
2025
|
BGK on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden määrä on tarpeen, jotta vähintään 30 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). BGK:n on laadittava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää käyttäen kertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisesti tämän rahoituksen prosenttiosuus, jolla edistetään ilmastotavoitteita.
|
|
G14L
|
G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
Prosenttiosuus (%)
|
30%
|
100%
|
Q3
|
2026
|
BGK on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden määrä on tarpeen, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnista voidaan käyttää 100 prosenttia tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Vähintään 60 prosentilla tästä rahoituksesta on edistettävä ilmastotavoitteita käyttäen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää.
|
|
G15L
|
G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
|
Välitavoite
|
Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
|
Siirtotodistus
|
|
|
|
Q3
|
2026
|
Puola siirtää 15 045 143 508 euroa BGK:lle tukivälinettä varten.
|
|
G16L
|
G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo
|
|
|
|
Q3
|
2024
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
|
|
G18L
|
G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
Prosenttiosuus (%)
|
0%
|
100%
|
Q4
|
2025
|
BGK on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden määrä on tarpeen, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnista voidaan käyttää 100 prosenttia tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Tästä rahoituksesta 100 prosentilla on edistettävä ilmastotavoitteita käyttäen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää.
|
|
G19L
|
G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)
|
Välitavoite
|
Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
|
Siirtotodistus
|
|
|
|
Q4
|
2025
|
Puola siirtää 2 226 154 567 euroa BGK:lle tukivälinettä varten.
|
Osakomponentti G3.2 – Energiainfrastruktuurin ja -laitosten parantaminen kaasun toimitusvarmuuden välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi
|
Seq. Nro
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteet)
|
Ohjeellinen valmistumisaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Mittayksikkö
|
Lähtötilanne
|
Tavoite
|
Neljännesvuosi
|
Vuosi
|
|
|
G20L
|
G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Rakennuslupien toimittaminen
|
Rakennuslupien myöntäminen
|
|
|
|
Q2
|
2024
|
Gdańskin ja Gustorzynin kaasuputken rakennusluvat on myönnetty.
|
|
G21L
|
G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Toimeksisaajan (toimeksisaajien) valinta
|
Ilmoitus hankintasopimuksen (hankintasopimusten) tekemisestä
|
|
|
|
Q1
|
2025
|
Ilmoitus Gdańsk–Gustorzyn-kaasuputken rakennusurakkaa koskevan sopimuksen (urakoiden) tekemisestä.
|
|
G23L
|
G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Kaasuputken rakentaminen
|
Kaasuputken tekninen hyväksyntä
|
|
|
|
Q3
|
2026
|
Gdańskin ja Gustorzynin kaasuputki rakennetaan 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.
|
|
G24L
|
G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisin maksettava tuki)
|
Välitavoite
|
Nykyisen pumppuvoimalaitoksen nykyaikaistaminen
|
Tekninen hyväksyntä olemassa olevan pumppuvoimalaitoksen nykyaikaistamiselle
|
|
|
|
Q4
|
2025
|
Tekninen hyväksyntämenettely ylemmän säiliön, ylemmän ja alemman vedenottoaukon ja johdettujen tunnelien nykyaikaistamiseksi.
|
2. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset
Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman, REPowerEU-luku mukaan luettuna, arvioidut kokonaiskustannukset ovat 54 718 157 234 euroa. REPowerEU-luvun arvioidut kokonaiskustannukset ovat 20 564 660 382 euroa. Erityisesti asetuksen (EU) 2023/435 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat 515 162 159 euroa ja muiden REPowerEU-luvun toimenpiteiden kustannukset 20 049 498 223 euroa.
2 JAKSO: Taloudellinen tuki
Rahoitusosuus
Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät on järjestettävä seuraavasti:
2.1.1 Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A1G
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
Välitavoite
|
Talousarvioluokitukseen integroidun standardikirjanpitokaaviota koskevan periaatemuistion laatiminen
|
|
A3G
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
Välitavoite
|
Julkisesta taloudesta annetun lain muutoksen voimaantulo vakauttavan menosäännön soveltamisalan laajentamiseksi valtion erillisrahastoihin
|
|
A5G
|
A1.2 Sääntely- ja hallintotaakan keventäminen entisestään
|
Välitavoite
|
Yritysten ja kansalaisten hallinnollisen taakan keventämistä koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo
|
|
A18G
|
A1.4 Maatalousalan tuottajien/kuluttajien kilpailukykyä ja suojelua tukeva uudistus
|
Välitavoite
|
Sopimusperusteisten etujen epäreilun käytön torjumista maatalous- ja elintarvikekaupassa koskevan uuden lain voimaantulo
|
|
A20G
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
Välitavoite
|
Tuensaajien valintaperusteiden hyväksyminen kaikille tämän investoinnin piiriin kuuluville hankkeille
|
|
A27G
|
A2.1 Robotisaation, digitalisaation ja innovaatioprosessien nopeuttaminen
|
Välitavoite
|
Uuden lain voimaantulo yritysten automaation, digitalisoinnin ja innovoinnin tukemiseksi ottamalla käyttöön robotisaatiota koskeva verohelpotus
|
|
A38G
|
A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen
|
Välitavoite
|
Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä koskevan lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo niiden yksiköiden luettelon osalta, jotka voivat perustaa erillisyhtiöitä yhdessä yliopistojen kanssa
|
|
A39G
|
A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen
|
Välitavoite
|
Laboratorioiden käyttöä ja maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin valvomien laitosten tietämyksen siirtoa koskevien sääntöjen vahvistaminen
|
|
A59G
|
A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla alle kolmivuotiaiden lasten mahdollisuuksia saada lastenhoitoa
|
Välitavoite
|
Alle kolmivuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo, jonka tarkoituksena on muuttaa enintään kolmivuotiaiden lasten hoidon rahoitusjärjestelmän organisaatiota yhden johdonmukaisen rahoitusjärjestelmän toteuttamiseksi alle kolmivuotiaiden lasten hoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten
|
|
A60G
|
A4.2.1 Tuki alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettuihin lastenhoitopalveluihin ”Aktiiviset taaperolapset” (entinen Maluch+)
|
Välitavoite
|
Luodaan tietotekninen järjestelmä, jolla hallinnoidaan alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rahoitusta ja luomista ja jossa yhdistetään erilaisia lastenhoidon rahoituslähteitä.
|
|
A62G
|
A4.3 Osuus- ja yhteisötalouden toimijoita koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano
|
Välitavoite
|
Osuus- ja yhteisötaloutta koskevan lain voimaantulo
|
|
B1G
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
Välitavoite
|
Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
|
B3G
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
Välitavoite
|
Kansallisen ilmansuojeluohjelman päivitys
|
|
B16G
|
B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Säädösten, joilla muutetaan säädöksiä, jotka koskevat vetyä liikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena, voimaantulo
|
|
B39G
|
B3.1 Kestävän vesi- ja jätevesihuollon tukeminen maaseutualueilla
|
Välitavoite
|
Vesihuolto- tai viemäri-investointien tuen alueellistamista maaseutualueilla koskevien sääntöjen kehittäminen
|
|
B40G
|
B3.1 Kestävän vesi- ja jätevesihuollon tukeminen maaseutualueilla
|
Välitavoite
|
Säädös, jossa säädetään velvollisuudesta seurata ja valvoa säännöllisesti asianmukaisia yksittäisiä järjestelmiä, tulee voimaan
|
|
C1G
|
C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Pääministerin kanslian valmistelema kehys laajakaistahankkeiden osarahoittamiseen valkoisilla Next Generation Access (NGA) -alueilla, joilla ei tällä hetkellä ole NGA-verkkoa
|
|
D23G
|
D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiselle
|
Välitavoite
|
Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä sekä lääkärin ja hammaslääkärin ammatteja koskevan lain muuttaminen oikeusperustan luomiseksi Puolan lääketieteen alan opiskelijoille lukuvuodesta 2021/2022 alkaen myönnettävälle taloudelliselle tuelle
|
|
D29G
|
D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetustilojen nykyaikaistamiseen ja jälkiasentamiseen lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseksi
|
Välitavoite
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan kannustinjärjestelmä tiettyjen lääketieteellisten yliopistojen tiedekuntien opintojen aloittamiseksi ja jatkamiseksi stipendien, opintojen rahoituksen ja mentoroinnin avulla
|
|
E8G
|
E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen
|
Välitavoite
|
Päästöttömän/vähäpäästöisen liikkuvuuden ja energian rahoitusvälineen (rahasto) perustaminen
|
|
E23G
|
E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen
|
Välitavoite
|
Säädösten, joilla otetaan käyttöön jalankulkijoiden ensisijaisuus risteyksissä, tasainen nopeus taajamissa, ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys, liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä (50 prosenttia kuolonuhreista onnettomuuksissa)
|
|
F1G
|
F1.1 Tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden vahvistaminen
|
Välitavoite
|
Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo
|
|
F2G
|
F2.1 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja oikeudellista koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat
|
Välitavoite
|
Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo
|
|
F5G
|
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan seurantakomitea ja annetaan sen tehtäväksi valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa
|
|
F6G
|
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Aluekehityksestä vastaavan ministerin antamat ohjeet, joissa vahvistetaan säännöt sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon
|
|
F7G
|
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Unionin taloudellisia etuja suojaavan tehokkaan tarkastuksen ja valvonnan varmistaminen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
2 758 738 902 euroa
|
2.1.2 Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A13G
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
|
Välitavoite
|
Kullekin Puolan kunnalle maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpanoa varten myönnettävän tuen jakomekanismia ja ohjeellista määrää koskevan asiakirjan julkaiseminen
|
|
A49G
|
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
Kohde
|
Toimivien alueellisten koordinointiryhmien perustaminen ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevan politiikan koordinoimiseksi
|
|
A53G
|
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
|
Välitavoite
|
Toteutetaan työmarkkinaosapuolten kuulemisprosessi työehtosopimusten mahdollisuuksista ja tehdään kattava tutkimus yhden ainoan työsopimuksen mahdollisesta roolista uuden joustavuuden ja turvallisuuden tuomisessa Puolan työmarkkinoille.
|
|
A65G
|
A4.4 Työsuhteen muotojen joustavoittaminen ja etätyön käyttöönotto
|
Välitavoite
|
Etätyön pysyvän instituution sisällyttämisestä työlain säännöksiin ja joustavista työaikajärjestelyistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
|
A67G
|
A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän jälkeen
|
Välitavoite
|
Henkilökohtaisesta tuloverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo vuodesta 2023 alkaen tehtävästä henkilökohtaisen tuloveron alennuksesta eläkeiän saavuttaneille mutta työssä jatkaville
|
|
B4G
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
Välitavoite
|
Kiinteiden polttoaineiden laatunormeja koskevan ilmasto- ja ympäristöministerin asetuksen muutoksen voimaantulo
|
|
C3G
|
C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Keskitettyä tietopistettä koskevan asetuksen muuttaminen
|
|
C9G
|
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
|
Välitavoite
|
Sitovat vähimmäisvaatimukset kaikkien koulujen varustamiseksi digitaalisella infrastruktuurilla, jotta digitaaliteknologiaa voidaan käyttää samantasoisessa oppimisessa kussakin koulussa
|
|
C10G
|
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
|
Välitavoite
|
Digitaalisten taitojen kehittämisohjelmaa koskevan ministerineuvoston päätöslauselman voimaantulo
|
|
C16G
|
C2.1.3 Sähköinen pätevyys
|
Välitavoite
|
Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen
|
|
D2G
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
Välitavoite
|
Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtajan määräyksen ja vastaavien perusterveydenhuollon ja koordinoidun hoidon vahvistamista koskevien säädösten voimaantulo ja sen jälkeen rahoitussäännökset (mukaan lukien sopimusten muutokset), jotka mahdollistavat kansallisen täytäntöönpanon.
|
|
D3G
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
Välitavoite
|
Terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden laadusta annetun lain voimaantulo ja tarvittavat täytäntöönpanomääräykset
|
|
D4G
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
Välitavoite
|
Kansallisesta onkologisesta verkostosta annetun lain ja verkoston toimintasäännöt vahvistavien säädösten voimaantulo ottamalla käyttöön uusi rakenne ja uusi syövänhoidon hallintamalli
|
|
D9G
|
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
|
Välitavoite
|
Sellaisten täsmällisten kriteerien luetteloa koskevan säädöksen voimaantulo, joiden perusteella sairaalat voidaan luokitella tiettyihin luokkiin, jotta voidaan määritellä uudistuksesta johtuvat investointitarpeet
|
|
D25G
|
D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiselle
|
Välitavoite
|
Ensihoitajan ammattia ja ensihoitajan itsehallintoa koskevan lain voimaantulo. Laissa säädetään mahdollisuudesta perustaa toisen syklin ohjelmia ensihoitajan ammattiin valmistautumisen alalla.
|
|
D27G
|
D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiselle
|
Välitavoite
|
Lääkintäalan työpaikkojen houkuttelevuuden ja lääkintäalan työntekijöiden työolojen parantamiseen tähtäävien säädösten voimaantulo
|
|
D32G
|
D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla
|
Välitavoite
|
Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetun lain voimaantulo
|
|
D33G
|
D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla
|
Välitavoite
|
Hallituksen biolääketieteen alan kehittämistä koskevassa strategisessa suunnitelmassa täsmennettyjen avaintoimien voimaantulo tai täytäntöönpano strategisessa suunnitelmassa asetetun aikataulun mukaisesti
|
|
D34G
|
D3.1.1 Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen
|
Välitavoite
|
Puolan kliinisten tutkimusten verkoston sähköisen alustan käyttöönotto
|
|
E15G
|
E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen
|
Välitavoite
|
Rautatieliikennelain muutossäädöksen voimaantulo rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Ministerien päätös intermodaaliliikenteen painopisteiden vahvistamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta rautateiden kapasiteetin edistämiseksi
|
|
F4G
|
F3.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen
|
Välitavoite
|
Sejmin, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen tehtävien muutosten voimaantulo
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
2 416 163 752 euroa
|
2.1.3 Kolmas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A12G
|
A1.3 Maankäytön suunnittelun uudistus
|
Välitavoite
|
Uuden aluesuunnittelulain voimaantulo
|
|
A33G
|
A2.3 Institutionaalisen ja oikeudellisen perustan tarjoaminen miehittämättömien ilma-alusten kehittämiselle
|
Välitavoite
|
Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
|
B2G
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
Välitavoite
|
Puhdasta ilmaa koskevan prioriteettiohjelman päivittäminen
|
|
C2G
|
C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Digitointiministerin vuosittaista televiestintäinfrastruktuuria ja -vahvistinta koskevan asetuksen muuttaminen; palvelujen inventaario
|
|
D7G
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
Välitavoite
|
Onkologisen verkoston voivodikuntien seurantakeskusten luetteloa koskevan asetuksen voimaantulo
|
|
E2G
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
Välitavoite
|
Toimenpiteet, joilla tuetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämistä, ja infrastruktuuriministeriön hyväksymät kannustimet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanoa varten, joilla tarjotaan teknistä ja taloudellista tukea kaikille toiminnallisille kaupunkialueille.
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
1 725 649 300 euroa
|
2.1.4 Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A25G
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
Kohde
|
Viljelijät, jotka ovat saaneet rahoitusta sellaisten hankkeiden loppuun saattamiseen, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa
|
|
A41G
|
A3.1 Nykyaikaisen talouden työvoima: taitojen ja pätevyyksien yhteensovittamisen parantaminen työmarkkinoiden kanssa
|
Välitavoite
|
Alakohtaisten osaamiskeskusten verkoston oikeudellista kehystä koskevien säädösten (mukaan lukien koulutuslain muuttamista koskeva säädös) voimaantulo.
|
|
A42G
|
A3.1 Nykyaikaisen talouden työvoima: taitojen ja pätevyyksien yhteensovittamisen parantaminen työmarkkinoiden kanssa
|
Välitavoite
|
Ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttamisen alakohtaisissa osaamiskeskuksissa mahdollistavien säädösten (myös opettajalain muuttamista koskevan lain) voimaantulo
|
|
A50G
|
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
Kohde
|
Perustettujen ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alueellisten koordinointiryhmien toteuttama yhdennettyä osaamisstrategiaa koskevien operatiivisten täytäntöönpano-ohjelmien kehittäminen alueellisella tasolla
|
|
A69G
|
A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa
|
Välitavoite
|
Pitkäaikaishoidon strateginen uudelleentarkastelu Puolassa uudistusten painopisteiden määrittämiseksi
|
|
B5G
|
B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus
|
Välitavoite
|
Kiinteiden biomassapolttoaineiden laatuvaatimuksia koskevan asetuksen voimaantulo
|
|
B8G
|
B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa
|
Kohde
|
T1 - Lämmönlähteen vaihto omakotitaloissa
|
|
B10G
|
B1.1.2 Lämmönlähteen korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa
|
Kohde
|
T1 - Uusiutuvien energialähteiden lämpömodernisointi ja asentaminen yhden perheen asuinrakennuksiin
|
|
B17G
|
B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Vetyä koskevista säännöistä annetun lain voimaantulo
|
|
B42G
|
B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen
|
Kohde
|
T1 – Uusiutuvan energian laitteistot ja lämpömodernisoinnit moniasuntoisissa rakennuksissa
|
|
C27G
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
Välitavoite
|
Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Next Generation Cloud -hankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen
|
|
D10aG
|
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
|
Välitavoite
|
Ensimmäinen ehdotuspyyntö sairaaloille (kansallisen onkologisen verkoston puitteissa) ja niiden kanssa yhteistyötä tekeville erikoistuneille avohoitokeskuksille
|
|
E24G
|
E2.2.1 Liikenteen turvallisuusinvestoinnit
|
Kohde
|
Ohituskäytävien rakentaminen ja tieliikenneturvallisuuden järjestelykeskusten parantaminen
|
|
F3G
|
F2.1 Kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja oikeudellista koskemattomuutta koskevien päätösten kohteena olevien tuomareiden tilanteen korjaaminen
|
Välitavoite
|
Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat
|
|
G2G
|
G1.1.2 Uusiutuvien energialähteiden laitokset, joita energiayhteisöt toteuttavat
|
Välitavoite
|
Investointitukiohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö
|
|
G13G
|
G1.2.2 Esteiden poistaminen uusiutuvien energialähteiden liittämiseltä sähköverkkoihin
|
Välitavoite
|
Kaapeliverkkojen yhdistämisen mahdollistavan oikeudellisen kehyksen voimaantulo
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
1 124 575 104 euroa
|
2.1.5 Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A14G
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen toteuttaminen
|
Kohde
|
Uutta aluesuunnittelulakia koskevan kurssin suorittaneiden paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden henkilöstö
|
|
A16G
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen toteuttaminen
|
Kohde
|
Yleisiä aluekehityssuunnitelmia hyväksyneiden kuntien osuus
|
|
A30G
|
A2.2 Kiertotalousmalliin siirtymisen edellytysten luominen
|
Välitavoite
|
Uusi lainsäädäntö, jolla muutetaan lainsäädäntökehystä uusioraaka-aineiden kaupan mahdollistamiseksi, tulee voimaan
|
|
A44G
|
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
Kohde
|
T1 – Perustetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusta tarjoavien alakohtaisten osaamiskeskusten verkosto.
|
|
A51G
|
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
|
Välitavoite
|
Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevien uusien lakien voimaantulo:
·julkisten työvoimapalvelujen ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan muuttaminen työvoimaosuuden lisäämiseksi
·ulkomaalaisten työllistymisen hallinnollisten esteiden vähentäminen
·yksinkertaistetaan tiettyjen sopimusten tekomenettelyä
|
|
A57G
|
A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla korkealaatuisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille
|
Välitavoite
|
Lastenhoidon laatuvaatimusten hyväksyminen, mukaan lukien alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen palvelujen koulutus- ja hoitovaatimukset
|
|
A58G
|
A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla korkealaatuisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille
|
Välitavoite
|
Laki alle kolmivuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muuttamisesta, jolla varmistetaan alle kolmivuotiaiden lasten hoitopalvelujen pitkäaikainen kotimainen rahoitus, tulee voimaan
|
|
A68G
|
A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän jälkeen
|
Välitavoite
|
Raportti todellisen eläkeiän nostamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi
|
|
B21aG
|
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
|
D38G
|
D4.1.1 Pitkäaikaishoidon tarjonnan lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla
|
Välitavoite
|
Luettelo erityisiin valintakriteereihin perustuvista piirisairaaloista, jotka on valittu tukemaan pitkäaikaisten ja vanhusten vuodepaikkojen luomista
|
|
E16G
|
E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen
|
Kohde
|
Tiemaksujärjestelmän käyttöönotto uusilla teillä
|
|
F8G
|
F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Kehitysrahasto- ja aluepolitiikkaministeriön laatima työmääräanalyysi
|
|
G23G
|
G1.2.4 Pääasiassa maaseutualueita palvelevien sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen uusien uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi verkkoon
|
Välitavoite
|
Hankkeiden yksilöinti ja määrittely
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
1 141 074 881 euroa
|
2.1.6. Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A7G
|
A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tähtäävät hankkeet
|
Kohde
|
HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritykset, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksia liiketoimintaansa monipuolistavista hankkeista
|
|
A52G
|
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
|
Välitavoite
|
Julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelman 2025–2027 julkaiseminen
|
|
A54G
|
A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset
|
Välitavoite
|
Asiaa koskevan lainsäädännön (koskevien lakien) voimaantulo ottaen huomioon työehtosopimuksia koskevan kuulemisen ja yhtä työsopimusta koskevan tutkimuksen tulokset Puolassa
|
|
C5aG
|
C1.1.1 Laajakaistaverkkoon pääsy
|
Välitavoite
|
Laajakaistapalvelujen tarjoajien kanssa allekirjoitetut sopimukset
|
|
C7G
|
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
|
Välitavoite
|
Julkisia tehtäviä hoitavien yhteisöjen toiminnan tietokoneistaminen
|
|
C8G
|
C2.1 Digitaalisten sovellusten lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa
|
Välitavoite
|
Strukturoitujen laskujen käyttö
|
|
C21G
|
C3.1 Kyberturvallisuuden parantaminen
|
Välitavoite
|
Kyberturvallisuutta koskevan lain muuttaminen
|
|
D1G
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
Välitavoite
|
Terveydenhuollon rakenteen järkeistämistä kyseisellä alalla koskevien säädösten voimaantulo
|
|
D5G
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
Välitavoite
|
Kansallisen kardiologisen verkoston perustamista koskevan lain voimaantulo
|
|
E1G
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
Välitavoite
|
Päästöttömien linja-autojen ostamista koskevan lain voimaantulo
|
|
E4aG
|
E1.1. Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
Välitavoite
|
Avustusjärjestelmä EV-tukea varten
|
|
E17G
|
E2.1.1 Rautatielinjat
|
Välitavoite
|
Sopimusten allekirjoittaminen
|
|
E19G
|
E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto
|
Välitavoite
|
Henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevien sopimusten allekirjoittaminen
|
|
G1G
|
G1.1.1 Energiayhteisöjä tukevan sääntely-ympäristön määrittely
|
Välitavoite
|
Analyysi energiayhteisöjen, energiaosuuskuntien tai energiaklustereiden kehittämisen esteistä
|
|
G7G
|
G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille
|
Kohde
|
Hallinnollisten valmiuksien lisääminen REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamiseksi
|
|
G12G
|
G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeutetulle integroinnille jakeluverkkoihin
|
Välitavoite
|
Verkon kehittämisen ensisijaisia investointeja koskevan uuden sääntelymallin julkaiseminen
|
|
G18G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Välitavoite
|
Siirtoverkonhaltijan ja viranomaisten välisten sähkönsiirtoverkon osuuksien rakentamista tai nykyaikaistamista koskevien avustussopimusten allekirjoittaminen
|
|
G26G
|
G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)
|
Välitavoite
|
Uudet päästöttömät linja-autot: sopimusten allekirjoittaminen
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
3 517 566 344 euroa
|
2.1.7. Seitsemäs tukierä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A2G
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
Välitavoite
|
Tarkistettu julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys ja menojen uudelleentarkastelukehys
|
|
A4G
|
A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistus
|
Välitavoite
|
Menojen vakauttamista koskevan säännön toimivuuden tarkastelu
|
|
A15G
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
|
Kohde
|
Uutta aluesuunnittelulakia käsittelevät kurssit
|
|
A31G
|
A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja -innovaatioihin
|
Kohde
|
Avustussopimukset allekirjoitettu kiertotalouteen liittyviä ympäristöteknologioita ja innovaatioita koskeville hankkeille
|
|
A32G
|
A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja -innovaatioihin
|
Kohde
|
Avustussopimukset, jotka on allekirjoitettu kiertotalouteen tai uusioraaka-aineiden markkinoiden luomiseen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita koskeville hankkeille
|
|
A63G
|
A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin
|
Kohde
|
Yhteiskunnallisen yrityksen aseman myöntämistä koskevat päätökset
|
|
A71G
|
A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen
|
Välitavoite
|
Valtion työsuojelutarkastuksen uudistus
|
|
B21dG
|
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
B21eG
|
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
|
Välitavoite
|
Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
|
|
C28G
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
Kohde
|
Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Infrastruktuuri- tai palvelutietojen käsittelyratkaisut
|
|
E5G
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
Kohde
|
Kaupungit, joilla on hyväksytty kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia
|
|
G3G
|
G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen
|
Kohde
|
Investointia edeltävästä osasta tuetut yhteisöt
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
1 515 185 074 euroa
|
2.1.8. Kahdeksas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A2aG
|
A1.1Julkisen talouden kehyksen uudistus
|
Välitavoite
|
Muutokset talousarviomenojen aggregoinnissa ja julkisten investointien arviointiperusteet
|
|
A25aG
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
Kohde
|
Rahoitus hankkeille, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa
|
|
A43G
|
A3.1 Nykyaikaisen talouden työvoima: taitojen ja pätevyyksien yhteensovittamisen parantaminen työmarkkinoiden kanssa
|
Välitavoite
|
Osaamispolitiikkaa koskevat alueiden vastuualueet määrittelevän säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
A45G
|
A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
Kohde
|
T2 - Alakohtaiset osaamiskeskukset
|
|
A64G
|
A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin
|
Kohde
|
Taloudellista tukea saavien yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä
|
|
A72G
|
A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen
|
Välitavoite
|
Valmiuksien kehittämistoimenpiteet valtion työsuojelutarkastusta varten
|
|
A73G
|
A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon
|
Välitavoite
|
Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen InvestEU-ohjelman rahoitussopimuksen allekirjoittaminen
|
|
B41G
|
B3.1.1 Investoinnit jätevesi- ja vesihuoltoinfrastruktuureihin
|
Kohde
|
Tuki jätevesi- ja vesihuollolle
|
|
C14G
|
C2.1.2 Digitaaliteknologia kouluopetuksessa – kannettavat laitteet
|
Kohde
|
Kuponkeja kannettaville tietokoneille
|
|
C15G
|
C2.1.2 Digitaaliteknologia kouluopetuksessa – kannettavat laitteet
|
Kohde
|
Toimitettavat kannettavat laitteet
|
|
C26G
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
Välitavoite
|
Laitteiden toimittaminen lainvalvontaviranomaisille
|
|
G5G
|
G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen
|
Kohde
|
Investointiosiossa tuetut yhteisöt
|
|
G8G
|
G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille
|
Kohde
|
Valmiuksien kehittämishankkeita toteuttavat valtiosta riippumattomat järjestöt
|
|
G14G
|
G1.2.2 Esteiden poistaminen uusiutuvien energialähteiden liittämiseltä sähköverkkoihin
|
Välitavoite
|
Verkkoyhteyksiä koskevien säädösten voimaantulo
|
|
G21G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Välitavoite
|
Energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmä (CSIRE) ja sähkönlaadun seurantajärjestelmät
|
|
G22G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Kohde
|
Siirtoverkonhaltijan tietojärjestelmät
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
4 149 683 785 euroa
|
2.1.9. Yhdeksäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A8G
|
A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tähtäävät hankkeet
|
Kohde
|
HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritykset, jotka ovat saaneet rahoitusta liiketoimintansa monipuolistamiseen
|
|
A17G
|
A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpano
|
Kohde
|
Yleisiä aluekehityssuunnitelmia hyväksyneiden kuntien osuus
|
|
A21G
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
Kohde
|
Lopulliset maksumääräykset jakelu- tai varastointikeskusten tai tukkumarkkinoiden rakentamista tai nykyaikaistamista koskeville hankkeille
|
|
A23G
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
Kohde
|
Lopulliset maksumääräykset hankkeille, joilla rakennetaan tai nykyaikaistetaan maatalousalan yritysten infrastruktuuria tai laitteita
|
|
A26G
|
A1.4.1 Infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen maatalousalalla
|
Kohde
|
Lopulliset maksumääräykset hankkeille, joilla rakennetaan tai nykyaikaistetaan viljelijöiden tai kalastajien infrastruktuuria tai laitteita
|
|
A29G
|
A2.1.1 Investoinnit robotisaation tai digitalisaation tukemiseen yrityksissä
|
Kohde
|
Hankkeet, jotka liittyvät robotisaatioon tai tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin yrityksissä
|
|
A35G
|
A2.3.1 Miehittämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset
|
Kohde
|
Miehittämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset
|
|
A40G
|
A2.4.1 Investoinnit tutkimuskapasiteettiin
|
Kohde
|
Laboratoriohankkeet, joissa on tutkimus- tai analyysi-infrastruktuuri
|
|
A55G
|
A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistuksen tukemiseksi
|
Välitavoite
|
Julkisten työvoimapalvelujen digitalisointi
|
|
A56G
|
A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistuksen tukemiseksi
|
Välitavoite
|
Uusien menettelyjen soveltamista koskeva koulutus
|
|
A61G
|
A4.2.1 Tuki alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitettuihin lastenhoitopalveluihin ”Aktiiviset taaperolapset” (entinen Maluch+)
|
Kohde
|
Enintään kolmivuotiaille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rakentaminen, kunnostaminen tai mukauttaminen
|
|
A70G
|
A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa
|
Välitavoite
|
Säädösten voimaantulo ja muiden kuin lainsäädäntöasiakirjojen julkaiseminen
|
|
A74G
|
A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon
|
Kohde
|
InvestEU-investointikomitean hyväksymät rahoitus- tai investointitoimet
|
|
A75G
|
A6.1 Vapaaehtoinen osallistuminen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)
|
Välitavoite
|
Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden osoittaminen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)
|
|
B7G
|
B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin
|
Kohde
|
T1 – Kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteet
|
|
B9G
|
B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa
|
Kohde
|
Lämmönlähteen vaihto, asennetut uusiutuvat energialähteet ja lämmön modernisointi
|
|
B12G
|
B1.1.3 Oppilaitosten lämpöuudistus
|
Kohde
|
Niiden oppilaitosten rakennusten lukumäärä, joiden kanssa on allekirjoitettu sopimukset lämmönlähteiden asentamisesta tai nykyaikaistamisesta, uusiutuvien energialähteiden asentamisesta tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistamisesta.
|
|
B15G
|
B1.1.4 Sosiaalisen toiminnan laitosten energiatehokkuuden parantaminen
|
Kohde
|
Sosiaalisen toiminnan tilojen termomodernisointi
|
|
B20G
|
B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen
|
Kohde
|
Tutkimus- ja innovointihanke (-hankkeet)
|
|
B37G
|
B2.2.3 Offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen
|
Välitavoite
|
Merituulivoimalaitosten uuden terminaalin rakentaminen
|
|
B38G
|
B2.2.3 Offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen
|
Kohde
|
Rakennustyöt Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien laitosten parantamiseksi/laajentamiseksi
|
|
B41aG
|
B3.1.1 Investoinnit jätevesi- ja vesihuoltoinfrastruktuureihin
|
Kohde
|
Tuki jätevesi- ja vesihuollolle
|
|
B43G
|
B1.1.5 Investoinnit moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuteen
|
Kohde
|
T2 – Uusiutuvan energian laitteistot tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen moniasuntoisissa rakennuksissa
|
|
B44G
|
B4.1 Kivihiilestä riippuvuuden vähentäminen
|
Välitavoite
|
Kaukolämmityksen muutosrahasto
|
|
B45G
|
B4.1 Kivihiilestä riippuvuuden vähentäminen
|
Välitavoite
|
Kivihiiliteollisuuden toiminnasta annetun lain muutosten voimaantulo
|
|
C6G
|
C1.1.1 Laajakaistaverkkoon pääsy
|
Välitavoite
|
Asuinyksiköt, joissa on 100 Mb/s:n laajakaistayhteys
|
|
C6aG
|
C1.1.1 Laajakaistaverkkoon pääsy
|
Kohde
|
Lähiverkko (LAN) kouluissa
|
|
C12G
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
Kohde
|
Julkiset sähköiset palvelut
|
|
C13aG
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
Kohde
|
Julkiset tietojärjestelmät
|
|
C13bG
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
Välitavoite
|
Julkishallinnon digitalisointi
|
|
C13cG
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
Välitavoite
|
Kansallisen sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönotto
|
|
C13dG
|
C2.1.1 Julkishallinnon sähköiset palvelut ja tietotekniset ratkaisut
|
Kohde
|
Uusien tai parannettujen sähköisten palvelujen käyttöönotto e-Tax Officessa
|
|
C20G
|
C2.1.3 Sähköinen pätevyys
|
Kohde
|
Digitaalisia taitoja koskevat koulutukset
|
|
C23G
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
Välitavoite
|
Kyberturvallisuustoimet
|
|
C25G
|
C3.1.1 Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi
|
Välitavoite
|
Datakeskusrakennuksen rakentaminen
|
|
D6G
|
D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen
|
Välitavoite
|
Sähköisten terveyspalvelujen tarjoamisen mahdollistavien säädösten voimaantulo
|
|
D13G
|
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
|
Kohde
|
Kansallisen onkologisen verkoston sairaalat, joihin on tehty rakennus- tai jälleenrakennusinvestointeja tai hankittu lääkinnällisiä laitteita
|
|
D14G
|
D1.1.1 Erikoissairaanhoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen
|
Kohde
|
Kansallisen kardiologisen verkoston sairaalat, joihin on tehty rakennus- tai jälleenrakennusinvestointeja tai hankittu lääkinnällisiä laitteita
|
|
D15G
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
Välitavoite
|
Potilaiden terveysanalyysityökalun käyttöönotto
|
|
D17G
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
Välitavoite
|
Lääketieteellisten asiakirjojen digitalisointikeskus
|
|
D18G
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
Välitavoite
|
Sairaalan vastuuvapausilmoitukset digitalisoitu
|
|
D20G
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
Kohde
|
Uudet digitaaliset mallit lääketieteellisille asiakirjoille
|
|
D21G
|
D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio
|
Välitavoite
|
Tekoälyyn perustuvan tukivälineen käyttöönotto lääkäreille
|
|
D30G
|
D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetustilojen nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen
|
Kohde
|
Apurahat tai yhteisrahoitus lääketieteen opiskelijoille
|
|
D31G
|
D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetustilojen nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen
|
Kohde
|
Opetustilat, kirjastot tai opiskelija-asuntolat, jotka on rakennettu tai rekonstruoitu tai kunnostettu
|
|
D36G
|
D3.1.1 Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen
|
Kohde
|
Tuettujen hankkeiden lukumäärä biolääketieteen alan tutkimusyksiköille ja yrittäjille
|
|
D37G
|
D3.1.1 Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen
|
Kohde
|
Apurahat kliinisten tutkimusten tukikeskuksille
|
|
D40G
|
D4.1.1 Pitkäaikaishoidon tarjonnan lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla
|
Kohde
|
Sairaalat, joihin on tehty rakennus- tai kunnostusinvestointeja, tai ostetut lääkinnälliset laitteet
|
|
E4cG
|
E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
Välitavoite
|
Sähköajoneuvojen tukijärjestelmän (tukijärjestelmien) mukaiset maksut
|
|
E7G
|
E.1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen
|
Kohde
|
Sähköajoneuvot.
|
|
E14G
|
E1.1.2 Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut
|
Kohde
|
Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut
|
|
E18G
|
E2.1.1 Rautatielinjat
|
Kohde
|
Toimii 500 km:n rataosuudella
|
|
E18aG
|
E2.1.1 Rautatielinjat
|
Kohde
|
Toimii 180 pullonkaulan kanssa
|
|
E20G
|
E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto
|
Kohde
|
Rautateiden liikkuva kalusto
|
|
E22G
|
E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet
|
Kohde
|
Investoinnit intermodaaliterminaaleihin ja liikkuvaan kalustoon
|
|
E25G
|
E2.2.1 Liikenteen turvallisuusinvestoinnit
|
Kohde
|
Ohituskäytävien rakentaminen, tieturvallisuuden järjestelykeskuksiin liittyvät työt, automaattisten tienvalvontalaitteiden asentaminen
|
|
E28G
|
E2.2.2 Liikenteen digitalisointi
|
Kohde
|
Junan ERTMS-yksiköiden asentaminen tai päivittäminen, SDIP:n asentaminen, rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotto ja tasoristeysjärjestelmien työt
|
|
G6G
|
G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät (tuki, jota ei makseta takaisin)
|
Välitavoite
|
Akkuenergian varastointijärjestelmien (BESS) ja suurjännitekaapeleiden asentaminen
|
|
G11G
|
G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille
|
Välitavoite
|
Energia-alan sääntelyviraston tietotekninen väline
|
|
G17G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Kohde
|
Vasta rakennetun tai uudistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
|
|
G19G
|
G1.2.3. Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Kohde
|
Vasta rakennetun tai uudistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
|
|
G20G
|
G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri
|
Kohde
|
Laajennetut, parannetut tai uudet (ala)asemat siirtoverkossa
|
|
G24G
|
G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen
|
Kohde
|
Vasta rakennetun tai uudistetun jakeluverkon pituus (km)
|
|
G27G
|
G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)
|
Kohde
|
Päästöttömät linja-autot
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
6 928 216 574 euroa
|
2.2. Laina
Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät on järjestettävä seuraavasti:
2.2.1. Ensimmäinen erä (lainatuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
B1L
|
B1.2 Energiayhtiöiden energiansäästövelvoitteen täytäntöönpanon helpottaminen
|
Välitavoite
|
Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
|
|
B10L
|
B2.4 Energiavarastojen kehittämisen oikeudellinen kehys
|
Välitavoite
|
Energialain muutosten voimaantulo energian varastoinnin osalta
|
|
B21L
|
B3.3 Tuki vesivarojen kestävälle hoidolle maataloudessa ja maaseutualueilla
|
Välitavoite
|
Sellaisten kansalliseen lainsäädäntöön tehtävien muutosten voimaantulo, jotka ovat tarpeen selviytymiskykyisen vesihuollon edellytysten parantamiseksi maataloudessa ja maaseutualueilla
|
|
B22L
|
B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla
|
Välitavoite
|
Ehdotuspyyntöjen valintaperusteiden hyväksyminen
|
|
B25L
|
B3.4 Mahdollistava kehys vihreää siirtymää koskeville investoinneille kaupunkialueilla
|
Välitavoite
|
Vihreän kaupunkimuutoksen väline
|
|
B28L
|
B3.5 Pieni- ja keskituloisten asuntorakentamisen uudistus, jossa otetaan huomioon rakennusten parempi energiatehokkuus
|
Välitavoite
|
Taloudellisesta tuesta vuokrattavien asuintilojen, suojakotien, yömajojen, asunnottomien turvakotien, lämmityslaitosten ja väliaikaisten tilojen perustamiseen 8 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain muutoksen voimaantulo ja siitä johtuvat muutokset muihin lakeihin
|
|
B33L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Maatuulipuistoinvestoinneista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
|
|
B35L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Kohde
|
T1 - Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
B39L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Sähköntuotannon edistämisestä merituulipuistoissa 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
|
|
C1L
|
C1.2 Nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saatavuuden ja käytön lisääminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten
|
Välitavoite
|
Ympäristön sähkömagneettisten kenttien päästöjen seurannasta 17. helmikuuta 2020 annetun asetuksen muuttaminen
|
|
C2L
|
C1.2 Nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saatavuuden ja käytön lisääminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten
|
Välitavoite
|
Ympäristövaikutusten arvioinnista 10. syyskuuta 2019 annetun ministerineuvoston asetuksen muuttaminen
|
|
D1L
|
D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen aluetasolla
|
Välitavoite
|
Katsaus mahdollisuuksiin perustaa pitkäaikais- ja vanhustenhoitoyksiköitä/-keskuksia piirisairaaloihin Puolassa
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
4 178 257 125 euroa
|
2.2.2. Toinen erä (lainatuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A1L
|
A2.5 Kulttuurialan ja kulttuuriteollisuuden taloudellisen kehityksen mahdollisuuksien vahvistaminen
|
Välitavoite
|
Kulttuurialan ja luovien toimialojen vihreiden ja digitaalisten toimien tukemista koskevan toimintapoliittisen asiakirjan hyväksyminen
|
|
A2L
|
A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi
|
Välitavoite
|
Kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeiden tukemista koskevat valintaperusteet
|
|
B2L
|
B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali
|
Välitavoite
|
Rahoitusohjeet (mukaan lukien tukikelpoisuus- ja valintaperusteet) tukijärjestelmälle, joka koskee energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä yrityksissä, mukaan lukien EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat yritykset
|
|
B14L
|
B3.2 Ympäristön tilan parantamisen ja vaarallisilta aineilta suojelun tukeminen
|
Välitavoite
|
Sellaisen lain voimaantulo, jolla helpotetaan laajamittaisten jälkiteollisten alueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista.
|
|
B34L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Uusiutuvien energialähteiden huutokauppoja koskevasta suunnitelmasta vuosiksi 2022–2027 annetun asetuksen voimaantulo
|
|
B36L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Kohde
|
T2 - Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
B40L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Sähköntuotannon edistämisestä merituulipuistoissa 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
|
|
C8L
|
C2.2 Koulutusjärjestelmän digitalisoinnin perustan uudistaminen
|
Välitavoite
|
Otetaan käyttöön uusi koulutuksen digitalisaatiopolitiikka, joka muodostaa perustan koulutusjärjestelmän muutoksille ja tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävien investointien toteuttamiselle ja jossa määritellään koulutusjärjestelmäprosessin digitalisoinnin suuntaviivat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
|
|
C9L
|
C2.2.1 Koulujen/laitosten varustaminen riittävillä tieto- ja viestintäteknisillä laitteilla ja infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi
|
Välitavoite
|
Julkinen kuuleminen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja koulujen infrastruktuurin tarjoamista koskevien menettelyjen määrittämistä koskevista puitteista
|
|
D2L
|
D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen aluetasolla
|
Välitavoite
|
Pitkäaikaishoidon ja vanhustenhoidon yksikköjen/keskusten perustamisen tukemista piirisairaaloissa koskevan säädöksen voimaantulo uudelleentarkastelun tulosten perusteella
|
|
E5L
|
E2.3 Parannetaan liikenteen saavutettavuutta, turvallisuutta ja digitaalisia ratkaisuja
|
Välitavoite
|
Matkustajien oikeuksia liikkuvan kaluston vaatimusten alalla parantavan säädöksen voimaantulo
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
3 309 921 717 euroa
|
2.2.3. Kolmas erä (lainatuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
B32L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Välitavoite
|
Uusiutuvan energian yhteisöjä ja biometaania koskevan lainsäädäntökehyksen muuttamisesta annettujen säädösten voimaantulo: Uusiutuvia energialähteitä koskevan lain muutokset, energiamarkkinoita koskevan lainsäädännön muutokset ja uusiutuvia energialähteitä koskevan lain asetuksen voimaantulo
|
|
B37L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Kohde
|
T3 - Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
C10L
|
C2.2.1 Koulujen/laitosten varustaminen riittävillä tieto- ja viestintäteknisillä laitteilla ja infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi
|
Välitavoite
|
Puitteet, joissa määritellään menettelyt tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja koulujen infrastruktuurin tarjoamista varten
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
2 815 596 004 euroa
|
2.2.4. Neljäs erä (lainatuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
B3L
|
B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali
|
Kohde
|
Kaikkien energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden toteuttamista yrityksissä koskevien sopimusten tekeminen
|
|
B6L
|
B2.3 Merituulipuistoinvestointien tukeminen
|
Välitavoite
|
Voimaan tulee sähköjärjestelmän toiminnan yksityiskohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen muutos, jolla muutetaan kansallisia tasehallintasääntöjä, jotta jakorajoitteiden vaikutusta voidaan vähentää mahdollisimman paljon.
|
|
B24L
|
B3.4 Mahdollistava kehys vihreää siirtymää koskeville investoinneille kaupunkialueilla
|
Välitavoite
|
Sellaisen lain voimaantulo, jolla pyritään tukemaan kaupunkialueiden valmiuksia investoida vihreään siirtymään.
|
|
B38L
|
B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen
|
Kohde
|
T4 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
C3L
|
C1.2 Nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saatavuuden ja käytön lisääminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten
|
Välitavoite
|
Uudet säädökset, joilla poistetaan 5G-verkon toteuttamisen keskeiset esteet
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
1 313 079 799 euroa
|
2.2.5. Viides erä (lainatuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
B4L
|
B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin
|
Välitavoite
|
Sähköntuotannon edistämisestä merituulipuistoissa annetun lain täytäntöönpanoasetusten voimaantulo
|
|
C15L
|
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
|
Välitavoite
|
Opas pilvipalveluja käyttävien yrittäjien digitaaliseen muutokseen
|
|
E1L
|
E1.2 Nostetaan päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia
|
Välitavoite
|
Vähäpäästöisiä vyöhykkeitä koskevan velvoitteen käyttöönottoa koskevan säädöksen voimaantulo valituissa, saastuneimmissa kaupungeissa
|
|
E6L
|
E2.3 Parannetaan liikenteen saavutettavuutta, turvallisuutta ja digitaalisia ratkaisuja
|
Välitavoite
|
Velvollisuus parantaa kansallista ja kansainvälistä liikkuvaa kalustoa vammaisia matkustajia koskevilla vaatimuksilla
|
|
G6L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Kohde
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
G7L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Kohde
|
Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitteistojen asennettu kapasiteetti (GW)
|
|
G12L
|
G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
|
G16L
|
G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
|
G20L
|
G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Rakennuslupien toimittaminen
|
|
G21L
|
G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Toimeksisaajan (toimeksisaajien) valinta
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
3 229 285 224 euroa
|
2.2.6. Kuudes erä (takaisinmaksettava tuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
B26L
|
B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään
|
Kohde
|
T1 - Lainasopimusten allekirjoittaminen
|
|
C16L
|
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
|
G1L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Välitavoite
|
Uusiutuvan energian potentiaalin kartoitus
|
|
G2L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Välitavoite
|
Säädökset, joissa vahvistetaan oikeudellinen kehys uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämiselle
|
|
G11L
|
G3.1.3 Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisista polttoaineista luopumisen nopeuttaminen lämmityksessä
|
Välitavoite
|
Integroitujen asuntojen peruskorjauspalvelujen ensisijainen ohjelma
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
624 431 032 euroa
|
2.2.6. Seitsemäs erä (takaisin maksettava tuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A8L
|
A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin
|
Välitavoite
|
Kansallinen satelliittitietojärjestelmä (NSIS)
|
|
A12L
|
A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto
|
Välitavoite
|
Rahastoa koskevan oikeudellisen kehyksen vahvistaminen
|
|
B15L
|
B3.2 Ympäristön ennallistamisen ja vaarallisilta aineilta suojelun tukeminen
|
Välitavoite
|
Puolan tasavallan merialueilla viipyviä vaarallisia aineita koskevien säädösten voimaantulo
|
|
E7L
|
E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline
|
Välitavoite
|
Täytäntöönpanosopimus
|
|
G8L
|
G3.1.2 Taidot vihreää siirtymää varten
|
Välitavoite
|
Neljä kertomusta vihreän siirtymän muutetuista alakohtaisista tutkintojen viitekehyksistä
|
|
G13L
|
G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
G18L
|
G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
G19L
|
G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)
|
Välitavoite
|
Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
2 162 723 229 euroa
|
2.2.8. Kahdeksas erä (takaisinmaksettava tuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A3L
|
A2.5.1 Ohjelma kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toiminnan tukemiseksi
|
Kohde
|
Kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeita koskevien allekirjoitettujen sopimusten määrä
|
|
A4L
|
A2.5.1 Ohjelma kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toiminnan tukemiseksi
|
Kohde
|
Kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla myönnettyjen apurahojen määrä
|
|
A7L
|
A2.6 Satelliittitietoja käyttäviä seurantapalveluja, tuotteita, analyysivälineitä, palveluja ja niihin liittyvää infrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän uudistaminen
|
Välitavoite
|
Avaruustoimintaa koskevan lain voimaantulo
|
|
A13L
|
A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto
|
Välitavoite
|
Investointipolitiikan hyväksyminen
|
|
B5L
|
B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin
|
Välitavoite
|
Merituulivoiman hinnanerosopimusten huutokaupan tulokset
|
|
B6aL
|
B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin
|
Välitavoite
|
Tutkimus toimenpiteistä Puolan sähköjärjestelmän jakorajoitusten rajoittamiseksi
|
|
C13aL
|
C2.2.1 Digitaaliteknologia opetuksessa
|
Välitavoite
|
Tekoälylaboratorioita koskeva puitesopimus (koskevat puitesopimukset)
|
|
E2L
|
E1.2 2 Nostetaan päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia
|
Välitavoite
|
Vähäpäästöiset liikennealueet
|
|
E4L
|
E1.2.1 Julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)
|
Kohde
|
Raitiovaunut
|
|
E9L
|
E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline
|
Välitavoite
|
Rahoitussopimusten allekirjoittaminen
|
|
G10L
|
G3.1.2 Taidot vihreää siirtymää varten
|
Välitavoite
|
Integroituun tutkintojärjestelmään sisällytetyt rakentamisen, energiahuollon, vesihuollon ja jätehuollon alakohtaiset tutkintojen viitekehykset
|
|
G14L
|
G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
G24L
|
G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisin maksettava tuki)
|
Välitavoite
|
Nykyisen pumppuvoimalaitoksen nykyaikaistaminen
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
4 659 813 429 euroa
|
2.2.9. Yhdeksäs erä (takaisin maksettava tuki):
|
Järjestysnumero
|
Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
A11L
|
A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin
|
Kohde
|
Neljän satelliitin rakentaminen
|
|
A14L
|
A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto
|
Välitavoite
|
Pääomanlisäys
|
|
B16L
|
B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin sekä maa- ja merialueiden ennallistamiseen
|
Kohde
|
Epäpuhtauksille tai vaarallisille aineille altistuviin maa- ja merialueisiin liittyviä investointeja koskevat asiakirjat
|
|
B27aL
|
B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään
|
Kohde
|
T2 – Vihreän kaupunkimuutoksen välineeseen kuuluvat hankkeet
|
|
B30L
|
B3.5.1 Investoinnit asuntohankkeisiin
|
Kohde
|
Rakennusten rakentaminen tai kunnostaminen
|
|
C12L
|
C2.2.1 Digitaaliteknologia opetuksessa
|
Kohde
|
Etäopetuksen tieto- ja viestintätekniikkapaketit toimitettu
|
|
C13L
|
C2.2.1 Digitaaliteknologia opetuksessa
|
Kohde
|
Toimitetut tekoälylaboratoriot
|
|
C17L
|
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
|
Kohde
|
Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
C18L
|
C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle
|
Välitavoite
|
Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
|
|
E10L
|
E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline
|
Välitavoite
|
Pääomasijoitusten loppuun saattaminen
|
|
G5L
|
G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen
|
Välitavoite
|
Päätöslauselma, jolla hyväksytään tietoteknisen alustan rahoitus uusiutuvan energian laitosten lupamenettelyjä varten, tulee voimaan
|
|
G15L
|
G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)
|
Välitavoite
|
Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
|
|
G23L
|
G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi
|
Välitavoite
|
Kaasuputken rakentaminen
|
|
|
|
Maksuerän määrä
|
7 148 195 959 euroa
|
3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELMÄT
Elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt
Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta ja täytäntöönpano toteutetaan seuraavien järjestelyjen mukaisesti:
Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan yleisestä koordinoinnista vastaa rahasto- ja aluepolitiikkaministeriö. Kyseinen elin vastaa myös maksupyyntöjen, johdon vahvistuslausumien ja tarkastusten yhteenvetojen laatimisesta ja toimii myös yhteyshenkilönä komission ja Puolan viranomaisten välillä. Uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta vastaavien instituutioiden on todennettava, että toteutetut toimenpiteet ovat sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia ja että lopullisten tuensaajien tasolla on edistytty määriteltyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa. Näiden tarkastusten tiedot ja tulokset on toimitettava koordinointielimelle tietoteknisen järjestelmän kautta.
Lisäksi perustetaan säädöksellä seurantakomitea, joka koostuu elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvista sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista. Seurantakomitea valvoo elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. Säädökseen on sisällyttävä säännös, jossa säädetään oikeudellisesta vaatimuksesta kuulla seurantakomiteaa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana.
Tarkastukset suorittaa kansallinen verohallinto, erityisesti valtiovarainministeriön julkisten varojen tarkastusosasto ja 16 maan verohallinnon jaostoa (aluetoimistoa). Tarkastuselimen on todennettava uudistusten ja investointien asianmukainen täytäntöönpano, määriteltyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, sellaisten mekanismien tehokkuus, joilla ehkäistään, havaitaan ja korjataan vakavia sääntöjenvastaisuuksia eli petoksia, korruptiota ja eturistiriitoja ja vältetään päällekkäistä rahoitusta, sekä tietojärjestelmän luotettavuus ja turvallisuus.
Järjestelyt, joiden mukaisesti komissiolla on täysi pääsy taustatietoihin
Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman ja sen täytäntöönpanon keskuskoordinointielimenä toimiva rahasto- ja aluepolitiikkaministeriö vastaa suunnitelman yleisestä koordinoinnista ja seurannasta. Se toimii erityisesti koordinointielimenä, joka seuraa edistymistä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa sekä raportoi ja esittää maksupyyntöjä. Se koordinoi välitavoitteiden ja tavoitteiden, asiaankuuluvien indikaattoreiden mutta myös laadullisten taloudellisten tietojen ja muiden tietojen, kuten lopullisia tuensaajia koskevien tietojen, raportointia. Tietojen koodaus tapahtuu tietojärjestelmässä, jonka kautta uudistusten ja investointien toteuttamisesta vastaavat laitokset ovat velvollisia raportoimaan rahasto- ja aluepolitiikkaministeriölle.
Kun tämän liitteen 2.1 jaksossa vahvistetut asiaankuuluvat sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Puolan on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö rahoitusosuuden ja tarvittaessa lainan maksamisesta. Puolan on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysi pääsy taustalla oleviin asiaankuuluviin tietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.