EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.2.2026

COM(2026) 105 final

2026/0065(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä

PERUSTELUT

Tällä ehdotuksella komissio pyytää neuvostolta lupaa tehdä Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimus.

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 14. marraskuuta 2022 päätöslauselman A/RES/ES-11/5 1 ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine”. Yleiskokous vahvisti päätöslauselmassa, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kansainvälisen oikeuden loukkauksista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, mukaan lukien Venäjän toteuttama Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys, samoin kuin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksista ja että sen on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen.

Päätöslauselmassa tunnustettiin tarve perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi. Siinä myös suositettiin, että jäsenvaltiot perustavat yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälisen vahinkorekisterin. Rekisterin on tarkoitus muodostaa asiakirja-aineisto, joka sisältää todisteet ja korvausvaatimustiedot niistä vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista. Rekisterin avulla voidaan myös edistää ja koordinoida todisteiden keräämistä. Valtiot hyväksyivät YK:n yleiskokouksen päätöslauselman mukaisen vaiheittaisen toimintatavan ja päättivät ensin perustaa rekisterin ja sen jälkeen korvausmekanismin muut osat eli vaadekomission ja korvausrahaston.

Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 12. toukokuuta 2023 päätöslauselman CM/Res(2023)3 2 laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteristä, jäljempänä ’rekisteri’. Unioni liittyi rekisteriä koskevaan laajennettuun osittaiseen sopimukseen perustajajäsenenä toukokuussa 2023 3 ja muutti statuksensa liitännäisjäsenestä osallistujaksi heinäkuussa 2024 4 . Tämä muutos korosti unionin vahvaa sitoutumista rekisterin toimintaan muun muassa vuotuisen pakollisen rahoitusosuuden maksamisen kautta.

Rekisterin toiminta käynnistettiin virallisesti 2. huhtikuuta 2024 pidetyn ”Restoring Justice for Ukraine” -ministerikokouksen yhteydessä. Asiasta kiinnostuneet valtiot sopivat tuolloin aloittavansa keskustelut säädösluonnoksesta vaadekomission perustamiseksi. Tämän hallintoelimen tarkoituksena on tarkastella ja arvioida hakemusten korvauskelpoisuutta ja tehdä niistä päätöksiä sekä määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrä rekisterin työn pohjalta. Rekisterin sihteeristö laati alustavan luonnoksen kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, jäljempänä ’säädösluonnos’. Se järjesti yhdessä Ukrainan ja Alankomaiden kanssa heinäkuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana neljä valmistelukokousta, joissa vaihdettiin alustavia näkemyksiä säädösluonnoksesta ja sen myöhemmistä tarkistuksista. Näihin kokouksiin kutsuttiin kaikki 94 valtiota, jotka olivat äänestäneet edellä mainitun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta.

Neuvosto antoi 17. maaliskuuta 2025 päätöksen 5 luvan antamisesta komissiolle osallistua unionin puolesta neuvotteluihin säädösluonnoksesta, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio.

Maalis-syyskuussa 2025 Haagissa pidettyihin neljään neuvottelukokoukseen osallistui noin 55 valtuuskuntaa, myös Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot. Ensimmäiset kolme kokousta kutsuttiin koolle Ukrainan vaadekomission perustamiseen tähtäävää kansainvälistä sopimusta käsittelevän hallitustenvälisen neuvottelukomitean, jäljempänä ’hallitustenvälinen neuvottelukomitea’, muodossa. Euroopan komissio on tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) kanssa osallistunut neuvotteluihin aktiivisesti neuvoston neuvotteluohjeissa asetettujen tavoitteiden pohjalta ja raportoinut asiasta säännöllisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä ja Euroopan neuvostoa käsittelevälle neuvoston työryhmälle edellä mainitun päätöksen mukaisesti.

Hallitustenvälinen neuvottelukomitea päätti kolmannessa kokouksessaan laatia tämän kansainvälisen sopimuksen avoimena Euroopan neuvoston yleissopimuksena, jäljempänä ’yleissopimus’. Syyskuussa 2025 pidettiin neljäs neuvottelukierros Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista käsittelevän tilapäisen komitean, jäljempänä ’CAHEC’, ensimmäisen kokouksen yhteydessä. Tässä kokouksessa CAHEC keskusteli yleissopimuksesta, työjärjestyksestä, päätöslauselmasta ja päätösasiakirjasta ja hyväksyi ne alustavasti. Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi yleissopimuksen alustavasti 22. lokakuuta 2025. 6  

Neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2025 päätöksen (EU) 2025/2655 7 , jossa komissiolle annettiin lupa allekirjoittaa yleissopimus Euroopan unionin puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen. Päätöksellä annettiin myös lupa diplomaattikokouksen päätösasiakirjan allekirjoittamiseen ja hyväksyttiin päätöslauselma, jossa vahvistetaan vaadekomission toimintojen käynnistämistä ja sen toimeksiannon täyttämistä varten tarvittavat järjestelyt.

Diplomaattikokous pääsi 15. joulukuuta 2025 Haagissa yhteisymmärrykseen yleissopimusluonnokseen tehtävistä vähäisistä teknisistä muutoksista, minkä jälkeen yleissopimus, päätöslauselma ja päätösasiakirja hyväksyttiin virallisesti 16. joulukuuta 2025. Yleissopimuksen allekirjoitti 34 valtiota ja Euroopan unioni 16. joulukuuta. Sopimuksen allekirjoitti vielä yksi valtio 19. joulukuuta, joten allekirjoittajien kokonaismäärä on nyt 36.

Diplomaattikokous vahvisti, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mihin kuuluu myös velvoite korvata tällaisten tekojen aiheuttamat fyysiset ja aineelliset vahingot. Diplomaattikokous myös kannusti kaikkia osallistujia siihen, että ne tarkastelisivat edelleen kansainvälisellä tasolla ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti Ukrainan kansainvälisen vaadekomission yleissopimuksen nojalla määrittämän ja myöntämän korvauksen mahdollisia rahoituslähteitä.

Kuten diplomaattikokouksen päätöslauselmassa määrätään, Euroopan neuvosto perustaa yhteistyössä vahinkorekisterin kanssa ennakkoryhmän valmistelemaan vaadekomission toiminnan käynnistämistä. Euroopan unioni ilmoitti 16. joulukuuta 2025 enintään miljoonan euron vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta näiden valmistelutoimien tukemiseen.

Sopimuksessa mukana olevia valtioita ja Euroopan unionia pyydetäänkin tämän 16. joulukuuta 2025 pidetyn diplomaattikokouksen seurauksena tekemään yleissopimus. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on pyytää neuvostolta lupa yleissopimuksen tekemiseen, jotta unionista voi tulla yleissopimuksen 27 artiklan 1 kohdassa määrätyn mukainen vaadekomission jäsen.

Vaadekomission neuvostossa olisi yleissopimuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan oltava vähintään yhdeksän ja enintään 15 jäsentä, jotka toimivat vuorotteluperiaatteella kolmen vuoden ajan. Yleissopimuksen voimaantuloedellytysten täyttyessä yleiskokouksen olisi yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdan nojalla nimettävä ensimmäiset yhdeksän jäsentä, jotka muodostavat neuvoston. Yleiskokouksen olisi sen jälkeen nimettävä lisää jäseniä kasvattaen yleissopimuksen ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisten määrää asteittain siten kuin yleissopimuksen 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määrätään. Tämän vuoksi on unionin edun mukaista olla ensimmäisten yhdeksän osapuolen joukossa, jotka suostuvat yleissopimuksen noudattamiseen, jotta siitä tulee yksi neuvoston ensimmäisistä yhdeksästä jäsenestä.

Yleissopimuksen sisältö

Yleissopimuksessa, joka on tämän ehdotuksen liitteenä, määrätään seuraavaa:

1)Vaadekomissio on riippumaton elin, jolla on kansainvälinen oikeushenkilöllisyys osana Euroopan neuvoston institutionaalista kehystä. Se muodostaa kansainvälisen korvausmekanismin toisen osan, joka seuraa vahinkorekisteriä. Rekisterin toimintojen olisi jatkuttava osana vaadekomissiota, josta tulee rekisterin oikeusseuraaja ja joka saa käyttöönsä rekisterin digitaalisen alustan, datan ja arkistot.

2)Yleissopimuksessa selvennetään, että vaikka siinä käsitellään kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, joihin Venäjän federaatio on syyllistynyt Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022 tai sen jälkeen, tämä ei vapauta Venäjän federaatiota vastuusta sen Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 20. helmikuuta 2014 alkaen toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista eikä sulje pois mahdollisuutta muuttaa yleissopimusta tulevaisuudessa siten, että sen ajallinen soveltamisala voidaan laajentaa alkamaan 20. helmikuuta 2014.

3)Vaadekomission jäseneksi voi liittyä mikä tahansa diplomaattikokoukseen osallistunut Euroopan neuvoston jäsenvaltio, mikä tahansa muu valtio ja Euroopan unioni sekä mikä tahansa muu valtio, joka äänesti 14. marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 puolesta. Yleissopimuksen voimaantulon jälkeen yleissopimuksen osapuolet voivat kutsua minkä tahansa valtion tai alueellisen yhdentymisen järjestön liittymään yleissopimukseen. Jäsenten on maksettava vuotuinen maksuosuus vaadekomission rahoittamiseksi, kunnes Venäjän federaatio alkaa vastata kustannuksista. Tarkkailijat osallistuvat yleensä ilman äänioikeutta, mutta merkittäviä vapaaehtoisia rahoitusosuuksia suorittavat tarkkailijat saavat äänioikeuden tiettyjen rahoituskertomusten ja talousarvion osalta.

4)Jos Venäjän federaatio hakee jäsenyyttä, sen on annettava julistus, jonka mukaan se suostuu ottamaan vastuun kaikista vahingoista, rahoittamaan korvaukset ja korvaamaan kaikkien jäsenten ja tarkkailijoiden kustannukset yleissopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

5)Yleissopimuksen mukaan vaadekomissiolla on kaikista jäsenistä koostuva yleiskokous, joka toimii sen hallintoelimenä. Yleiskokous vastaa vaadekomission toimeksiannon täyttämisen valvonnasta, sen keskeisten elinten ja virkamiesten nimittämisestä ja valtuuttamisesta sekä sääntöjen ja talousarvion hyväksymisestä. Yleiskokouksen olisi kokoonnuttava vaadekomission kotipaikassa, jollei se toisin päätä. Sen ensimmäinen kokous on kutsuttava koolle vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta.

6)Vaadekomission neuvostossa olisi yleissopimuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan lisäksi oltava vähintään yhdeksän ja enintään 15 jäsentä, jotka toimivat vuorotteluperiaatteella kolmen vuoden ajan. Yleiskokouksen olisi nimettävä neuvoston yhdeksän ensimmäistä jäsentä ensimmäisessä kokouksessaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Vaadekomission neuvosto on vastuussa vaadekomission toimeksiannon hoitamisesta ja se nimittää vaadekomission jäsenet ja paneelit, hyväksyy korvausvaatimuksia ja korvauksia koskevat aineelliset ja menettelysäännöt sekä tekee tai peruuttaa korvauspäätökset paneelin suositusten perusteella yleiskokouksen valvonnassa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen suhteessa toimiin, joita unioni on toteuttanut vastauksena Venäjän federaation helmikuussa 2022 käynnistämään hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan. Ehdotuksella vahvistetaan unionin sitoumus noudattaa kansainvälistä oikeutta, varmistaa vastuuvelvollisuus kansainvälisistä rikoksista Ukrainassa ja sitä vastaan sekä tukea Ukrainan oikeutta oikeuteen ja täysimääräiseen korvaukseen.

Ehdotuksen välittömänä perustana on etenkin unionin sitoumus perustaa kansainvälinen korvausmekanismi Ukrainaa varten sekä osallistua vahinkorekisteriin. Rekisteristä ilmoitettiin Reykjavikissa 16. ja 17. toukokuuta 2023 järjestetyssä Euroopan neuvoston valtion- ja hallitusten johtajien neljännessä huippukokouksessa. Siihen tallennetaan asiakirjatodisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot niistä vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut 24. helmikuuta 2022 alkaen Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen seurauksena. Kuten edellä on todettu, unioni liittyi perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä laajennettuun osittaiseen sopimukseen rekisteristä alusta alkaen ja lujitti sitoumustaan vielä heinäkuussa 2024, kun siitä tuli täysivaltainen jäsen.

Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 9. heinäkuuta 2025 rekisterin jatkamisen toukokuun 2026 jälkeen päätöslauselmalla CM/Res(2025)3 8 , jossa vahvistettiin laajennettu osittainen sopimus Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteristä.

Kuten yleissopimuksessa ja vahinkorekisteriä koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamisesta annetussa päätöslauselmassa CM/Res(2023)3 määrätään, rekisterin työn siirtämiseen vaadekomissiolle on sisällyttävä rekisterin digitaalinen alusta, mukaan lukien kaikki siihen sisältyvät tiedot korvausvaatimuksista ja todisteista sekä kaikki muut asiakirjat, arkistot sekä irtain ja kiinteä omaisuus. Siirron olisi katettava muun muassa pankkitilit, tietotekniset laitteet, ohjelmistot ja niihin liittyvät rekisterin käyttöluvat, sopimukset ja järjestelyt sekä niihin liittyvät tiedot siten, että vaadekomissiosta tulee rekisterin oikeusseuraaja.

Unionin rahoitustuki Ukrainaa koskevan kansainvälisen korvausmekanismin perustamiselle on ensisijaisesti mahdollistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 212 artiklan perusteella hyväksytyllä asetuksella (EU) 2024/792 9 (Ukrainan tukivälinettä koskeva asetus). Tukivälineen tavoitteiden mukaan sillä on tarkoitus ”tukea aloitteita demokratian, kansainvälisen oikeuden ja korruptionvastaisten toimien tukemiseksi ja toteuttamiseksi Ukrainassa ja tähän työhön osallistuvia toimijoita ja järjestöjä” (3 artiklan 2 kohdan i alakohta) ja ”vahvistaa kansainvälisen oikeuden noudattamista” (3 artiklan 2 kohdan h alakohta). Unioni on Ukrainan tukivälinettä koskevan asetuksen 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti tukenut taloudellisesti prosesseja, joilla ”edistetään oikeudenmukaisuutta, totuuden selvittämistä, kokonaisvaltaista konfliktinjälkeistä olojen normalisoimista kohti osallistavaa ja rauhanomaista yhteiskuntaa sekä todisteiden keräämistä sodan aikana tehdyistä rikoksista”, kuten vahinkorekisteriä ja Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvää kansainvälistä keskusta (ICPA).

Komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2026 ehdotuksen asetukseksi 10 tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Ukrainan tukilainan perustamisessa vuosiksi 2026 ja 2027. Ehdotuksen tarkoituksena on vastata Ukrainan kiireellisiin tarpeisiin varmistamalla uuden välineen perustaminen niin, että Ukrainalle annetaan 90 miljardia euroa unionin tukea lainana, joka maksetaan takaisin Venäjän federaation maksettavaksi kuuluvista korvauksista. Ehdotuksen johdanto-osan 24 kappaleen mukaan Ukraina voi käyttää tällaista makrotaloudellista rahoitusapua, kun se tukee korvausten rahoittamista niille henkilöille, joille on koitunut vahinkoa Venäjän laittomien toimien tuloksena, myös Euroopan neuvoston yhteyteen perustetun Ukrainan vaadekomission kautta.

Komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2026 SEUT-sopimuksen 212 artiklaan perustuvan ehdotuksen 11 Ukrainan tukivälinettä koskevan asetuksen muuttamisesta. Se on yksi välineistä, joilla 90 miljardin euron rahoitustukipaketti voidaan toimittaa Ukrainalle.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen Ukrainaa tukevien unionin laajempien toimintapolitiikkojen kanssa. Sillä pyritään saavuttamaan erillisiä mutta toisiaan vahvistavia tavoitteita laajemmassa vastuuvelvollisuusrakenteessa, jolla puututaan Venäjän federaation laittomaan hyökkäyssotaan.

Komissio ilmoitti 2. helmikuuta 2023 Eurojustin yhteydessä toimivan ICPA:n perustamisesta. Heinäkuussa 2023 perustettu ICPA on ollut hyvin tärkeässä roolissa Ukrainan ja viiden jäsenvaltion toteuttamien, hyökkäysrikosta koskevien kansallisten tutkintojen tehostamisessa, sillä se on hankkinut todisteita ja helpottanut yhteistä asioiden vireillepanoa erityistuomioistuimessa tulevaisuudessa käytäviä oikeudenkäyntejä varten.

Unioni osallistui tammikuusta 2023 maaliskuuhun 2025 Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamista käsittelevään ydinryhmään, jäljempänä ’ydinryhmä’, keskustellakseen yksityiskohdista perustettaessa tuomioistuinta, jolla on valtuudet tutkia Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäysrikoksesta suurimmassa vastuussa olevia henkilöitä, asettaa heitä syytteeseen ja tuomita heidät.

Ulkoasiainministerit ja muut ydinryhmän osallistujien edustajat kokoontuivat 9. toukokuuta 2025 Lviviin ja antoivat Lvivin julkilausuman, jossa he sitoutuivat erityistuomioistuimen perustamiseen Euroopan neuvoston puitteissa, sen toiminnan nopeaan käynnistämiseen ja sen toiminnan sujuvuuden tukemiseen. Samalla tunnustettiin komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon keskeinen panos koko prosessin ajan.

Ukraina ja Euroopan neuvosto allekirjoittivat sopimuksen 12 erityistuomioistuimen perustamisesta 25. kesäkuuta 2025. Tämän jälkeen työtä on jatkettu Euroopan neuvoston puitteissa, jotta saataisiin valmiiksi tarvittavat tuomioistuimen perustamissäädökset, erityisesti laajennettu osittainen sopimus erityistuomioistuimen hallintokomiteasta.

Lisäosoitus unionin sitoumuksesta tukea Ukrainaa ja varmistaa vastuuvelvollisuus Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan tehdyistä kansainvälisistä rikoksista on unionin 10 miljoonan euron tuki erityistuomioistuinta valmistelevalle ennakkoryhmälle 24 kuukauden ajan tammikuusta 2026 alkaen 13 naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen 14 (NDICI – Globaali Eurooppa) kautta.

Tällä ehdotuksella täydennetään myös unionin aktiivista osallistumista koordinointifoorumeille, kuten Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n muodostamaan hirmutekoja käsittelevään neuvoa-antavaan ryhmään, joka antaa asiantuntija-apua Ukrainan ylimmän syyttäjän toimistolle, sekä vuoropuheluryhmään, joka toimii kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja avunantajien Ukrainan oikeusalalle antaman tuen koordinointikeskuksena.

Ehdotuksella myös noudatetaan unionin toimintapolitiikkaa, jonka mukaan Venäjän federaatioon kohdistetaan jatkuvasti useammanlaisia rajoittavia toimenpiteitä sen laittomista toimista aiheutuvien kustannusten kasvattamiseksi ja hyökkäyksen jatkamiskyvyn rajoittamiseksi. 15 Rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistamisen lujittamiseksi unioni on muun muassa perustanut jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän ja hyväksynyt direktiivin (EU) 2024/1226 16 , jolla yhdenmukaistetaan unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen määritelmät ja rikosoikeudelliset seuraamukset. Lisäksi komissio on nimittänyt EU:n pakotelähettilään, jonka tehtävänä on ylläpitää jatkuvaa korkean tason keskustelua kolmansien maiden kanssa siitä, miten vältetään erityisesti Venäjän federaatioon kohdistuvien unionin rajoittavien toimenpiteiden kiertäminen. Komissio on myös julkaissut kansallisille viranomaisille ja yksityisille toimijoille tarkoitettuja ohjeita asiaa koskevien unionin sääntöjen tulkinnasta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Menettelyllinen oikeusperusta yleissopimuksen tekemistä koskevan neuvoston päätöksen hyväksymiselle on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohta, jossa määrätään, että neuvoston olisi hyväksyttävä päätös sopimuksen tekemisestä sen jälkeen, kun se on saanut Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Kuten edellä mainituista Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmista ja yleissopimuksen johdanto-osasta käy ilmi, vaadekomissio perustetaan varmistamaan, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman, selvästi Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa rikkovan hyökkäyksen uhrit saavat kansainvälisen oikeuden mukaisesti asianmukaisen korvauksen Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista aiheutuneista vahingoista. Mekanismin perustaminen on tämän vuoksi myös osa kansainvälisen yhteisön laajempia pyrkimyksiä varmistaa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittaminen sekä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden varmistaminen. Unionin näkökulmasta osallistuminen tähän mekanismiin vastaa Euroopan uniosta tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 21 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja unionin ulkoisen toiminnan perustana olevia tavoitteita.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

Se, että unioni tekee yleissopimuksen, edellyttää SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan nojalla ehdotusta neuvoston päätökseksi, jonka nojalla neuvosto voi antaa luvan kansainvälisen sopimuksen tekemiseen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Venäjän federaation olisi kansainvälisen oikeuden ja yleissopimuksessa säädetyn mukaisesti vastattava vaadekomission työskentelystä aiheutuvista kustannuksista. Yleissopimuksen mukaan vaadekomissio olisi rahoitettava sen jäsenten vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja vapaaehtoisilla maksuilla siihen asti kun Venäjän federaatiosta tulee vaadekomission jäsen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta periä asiaan liittyviä kustannuksia Venäjän federaatiolta.

Unionin liittyminen yleissopimukseen edellyttää vuotuisen rahoitusosuuden maksamista. Yleissopimuksen voimaantulopäivä on edelleen epävarma, mutta vaadekomission koko vuotuista talousarviota ei odoteta tarvittavan ennen vuotta 2028. Kuten yleissopimuksen allekirjoittamista koskevassa neuvoston päätöksessä (EU) 2025/2655 todetaan, unionin vuotuisen rahoitusosuuden odotetaan kasvavan 3 miljoonaan euroon aktiivisimpien toimintavuosien aikana. Unionin pakollinen rahoitusosuus voidaan myöntää Globaali Eurooppa -välineestä, jollei vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksesta muuta johdu, ja sen jälkeen määrittää vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismissa.

Kuten diplomaattikokouksessa 16. joulukuuta 2025 ilmoitettiin, vaadekomission toiminnan käynnistämisen valmistelua varten unioni rahoittaa Euroopan neuvoston yhteydessä toimivan ennakkoryhmän kustannukset, joihin osallistuu myös vahinkorekisteri. Näiden kustannusten arvioidaan olevan 880 000 euroa 18 kuukauden aikana, ja ne rahoitetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) nopean toiminnan pilarista. Unionin vapaaehtoinen rahoitusosuus kattaa erityisesti kustannukset, jotka liittyvät vaadekomission ennakkoryhmän perustamiseen sekä valmistelukomitean työn mahdollistamiseen neuvoston päätöksen (EU) 2025/2655 liitteenä olevan päätöslauselman mukaisesti.

Sillä välin unioni maksaa Ukrainan tukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2024/792 mukaisesti edelleen vuotuisen pakollisen rahoitusosuutensa vahinkorekisteriin vuosina 2026 ja 2027.

Lisätietoja tämän ehdotuksen rahoitusvaikutuksista on liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

5.    LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 1 artikla koskee Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemistä.

Ehdotuksen 2 artiklassa vahvistetaan päivä, jona päätös tulee voimaan.

·Yleissopimuksen teksti ja tallettaja

Yleissopimuksen teksti toimitetaan neuvostolle yhdessä tämän ehdotuksen kanssa.

Perussopimusten mukaisesti komission tehtävänä on antaa yleissopimuksen 37 artiklassa määrätty ilmoitus osoitukseksi siitä, että unioni sitoutuu noudattamaan yleissopimusta.

2026/0065 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 17 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Komissio allekirjoitti neuvoston päätöksen (EU) 2025/2655 18 mukaisesti unionin puolesta 16 päivänä joulukuuta 2025 Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’vaadekomissiota koskeva yleissopimus’ sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen. Komissio myös allekirjoitti Haagissa pidetyssä diplomaattikokouksessa yleissopimuksen päätösasiakirjan ja hyväksyi päätöslauselman tarvittavista järjestelyistä vaadekomission toimintojen käynnistämiseksi ja sen toimeksiannon täyttämiseksi.

(2)Yleissopimuksessa todetaan, että vaadekomissio muodostaa toisen osan kansainvälisestä korvausmekanismista, jonka on määrä olla Ukrainan vahinkorekisteri jatkaja, ja että vahinkorekisterin työ siirretään vaadekomissiolle mahdollisimman pian vaadekomission perustamisen jälkeen. Yleissopimuksessa todetaan myös, että kansainvälisen korvausmekanismin kolmas osa voi tulevaisuudessa sisältää myös tulevan korvausrahaston, jonka tehtävänä on maksaa korvauksia Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista aiheutuneista vahingoista, menetyksistä ja vammoista.

(3)Eurooppa-neuvosto tuomitsi Venäjän federaation Ukrainaa vastaan ilman edeltävää provokaatiota toteuttaman ja perusteettoman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä 19 ehdottoman jyrkästi Venäjän federaation sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja vahvisti, että Venäjän federaatio on täysin vastuussa tästä hyökkäyksestä ja kaikesta tuhosta ja ihmishenkien menetyksistä, jotka se aiheuttaa, ja että se saatetaan vastuuseen toimistaan.

(4)Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous hyväksyi 14 päivänä marraskuuta 2022 päätöslauselman A/RES/ES-11/5 20 , jossa se totesi, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kaikista kansainvälisen oikeuden rikkomisista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan. Lisäksi yleiskokous totesi, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. YK:n yleiskokous totesi tätä taustaa vasten, että on tarpeen perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi. Tämän vuoksi YK:n yleiskokous suositteli, että perustettaisiin kansainvälinen vahinkorekisteri, johon tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi, ja jolla edistetään ja koordinoidaan todisteiden keräämistä.

(5)Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2023 päätöslauselman CM/Res(2023)3 21 laajennetusta osittaisesta sopimuksesta, joka koskee Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteriä, jäljempänä ’vahinkorekisteri’. Kuten kyseisessä päätöslauselmassa todetaan, vahinkorekisterin perustaminen on ensimmäinen vaihe sellaisen kansainvälisen korvausmekanismin perustamisessa, johon voi sisältyä vaadekomissio ja korvausrahasto. Päätöslauselmassa CM/Res(2023)3 todetaan myös, että vahinkorekisterin ja sen digitaalisen alustan, joka sisältää kaiken korvausvaatimuksia koskevan datan ja todisteet, on tarkoitus olla keskeinen osa korvausmekanismissa, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja elinten kanssa.

(6)Unioni liittyi vahinkorekisteriin perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä 11 päivänä toukokuuta 2023 22 ja muutti asemansa täysivaltaiseksi osallistujaksi 22 päivänä heinäkuuta 2024 23 .

(7)Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 29 päivänä helmikuuta 2024 Ukrainan tukivälineen perustamista koskevan asetuksen (EU) 2024/792 24 , joka koskee muun muassa rahoitusta kansainvälisen oikeuden toteutumista ja sen noudattamisen valvontaa Ukrainassa tukeville aloitteille ja elimille. Tähän kuuluu muun muassa unionin vahinkorekisteriin maksama rahoitusosuus.

(8)Vuonna 2024 Ukrainan presidentin kanslia, Ukrainan ulkoministeriö, Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministeriö ja Ukrainan vahinkorekisteri kutsuivat YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/ES-11/5 hyväksymistä tukeneet valtiot valmistelukokouksiin kansainvälisestä välineestä Ukrainan vaadekomission perustamiseksi Haagiin.

(9)Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2025 päätöksen (EU) 2025/702 25 , jossa komissiolle annettiin lupa osallistua unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio.

(10)Vuoden 2025 maaliskuusta syyskuuhun Haagissa järjestettiin neljä neuvottelukierrosta, joihin osallistui noin 55 valtuuskuntaa, mukaan lukien Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot. Ensimmäiset kolme neuvottelukierrosta pidettiin Ukrainan vaadekomission perustamiseen tähtäävää kansainvälistä sopimusta käsittelevän hallitustenvälisen neuvottelukomitean, jäljempänä ’INC’, puitteissa, ja niissä keskusteltiin sopimusluonnoksesta, saatettiin päätökseen useita tekstin käsittelykierroksia ja laadittiin tekstistä useita tarkistettuja versioita.

(11)Heinäkuussa 2025 käydyn kolmannen neuvottelukierroksen aikana INC päätti laatia kansainvälisen välineen Ukrainaa koskevan vaadekomission perustamiseksi Euroopan neuvoston yleissopimuksena, joka on avoin myös sellaisille sopimusvaltioille, jotka eivät ole Euroopan neuvoston tai Euroopan unionin jäseniä. Tämän jälkeen INC:n työ siirrettiin Euroopan neuvoston alaisuudessa toimivalle Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista käsittelevälle tilapäiselle komitealle, jäljempänä ’ad hoc -komitea’, ja työtä jatkettiin sen puitteissa. Ad hoc -komitea tarkasteli edelleen yleissopimusta sekä yleissopimuksen hyväksymistä varten järjestetyn diplomaattikokouksen työjärjestystä, vaadekomission toimintojen käynnistämistä ja sen toimeksiannon täyttämistä varten tarvittavista järjestelyistä annettua päätöslauselmaa sekä Haagissa 16 päivänä joulukuuta 2025 pidettävässä diplomaattikokouksessa hyväksyttäväksi esitettyä päätösasiakirjaa, jotka kaikki se hyväksyi alustavasti. Yleissopimus, päätöslauselma ja diplomaattikokouksen kokousraportti sisällytetään päätösasiakirjaan lisäyksinä.

(12)Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi yleissopimuksen 26 alustavasti 22 päivänä lokakuuta 2025, jotta se voitiin hyväksyä ja avata allekirjoittamista varten 16 päivänä joulukuuta 2025 pidetyn diplomaattikokouksen yhteydessä.

(13)Yleissopimus on sen 30 artiklan nojalla avoinna ratifiointia ja hyväksymistä varten kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, Euroopan unionille ja muille valtioille, jotka osallistuivat 16 päivänä joulukuuta 2025 pidettyyn diplomaattikokoukseen, sekä kaikille muille valtioille, jotka äänestivät YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/ES-11/5 puolesta. Muita valtioita ja alueellisia järjestöjä voidaan yleissopimuksen 31 artiklan nojalla kutsua liittymään yleissopimukseen sen voimaantulon jälkeen.

(14)Unioni on vakaasti sitoutunut varmistamaan, että Venäjän federaatio vastaa oikeudellisista seurauksista, jotka johtuvat sen Ukrainaan kohdistamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvollisuus korvata kyseisistä teoista aiheutuneet vahingot, menetykset ja vammat. Tämän vuoksi unionin on aiheellista hyväksyä Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimus 27 .

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 29  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–    voimassa yleissopimuksen voimaantulopäivästä [VVVV], kun vaadekomission toimeksianto on täytetty, ja keston odotetaan olevan 10 vuotta [VVVV].

–    Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 31	EFTA-mailta 32	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 33	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
3	[Globaali Eurooppa -budjettikohta] 34	Jaks.	EI	EI	EI	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 otsake

3 35

Globaali Eurooppa

Pääosasto						Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi	Vuosi			Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2028–2034
						2028		2029		2030		2031		2032	2033			2034
Toimintamäärärahat
[Globaali Eurooppa -budjettikohta 36 ]		Sitoumukset		(1a)		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000	3 000 000			3 000 000		18 000 000
		Maksut		(2a)		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000	3 000 000			3 000 000		18 000 000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
Budjettikohta				(3)																0,000
Pääosaston määrärahat YHTEENSÄ		Sitoumukset		= 1a + 1b + 3		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000	3 000 000			3 000 000		18 000 000
		Maksut		= 2a + 2b + 3		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000 3 000 000	3 000 000 3 000 000			3 000 000 3 000 000		18 000 000
					Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi			Vuosi	Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2028–2034
					2028		2029		2030		2031		2032			2033	2034
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		(4)		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000			3 000 000	3 000 000		18 000 000
	Maksut		(5)		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000			3 000 000	3 000 000		18 000 000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ			(6)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000			0,000	0,000		0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 3 37	Sitoumukset		= 4 + 6		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000			3 000 000	3 000 000		18 000 000
kuuluvat määrärahat yhteensä	Maksut		= 5 + 6		1 000 000		2 000 000		3 000 000		3 000 000		3 000 000			3 000 000	3 000 000		18 000 000

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

						Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2021–2027
						2024		2025		2026		2027
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		(4)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
	Maksut		(5)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ			(6)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat yhteensä	Sitoumukset		= 4 + 6			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
kuuluvat määrärahat yhteensä	Maksut		= 5 + 6			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
						Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2021–2027
						2024		2025		2026		2027
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		(4)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
	Maksut		(5)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ			(6)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat yhteensä	Sitoumukset		= 4 + 6			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
kuuluvat määrärahat yhteensä	Maksut		= 5 + 6			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
							Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2021–2027
							2024		2025		2026		2027
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		Sitoumukset		(4)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
		Maksut		(5)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ				(6)			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6		Sitoumukset		= 4 + 6			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
kuuluvat määrärahat yhteensä (Viitemäärä)		Maksut		= 5 + 6			0,000		0,000		0,000		0,000		0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Pääosasto: <…….>				Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
				2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ	Määrärahat			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto: <…….>				Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
				2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ	Määrärahat			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ		(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)		0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
		2024	2025	2026	2027
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7	Sitoumukset	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
kuuluvat määrärahat yhteensä	Maksut	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset 

Vuosi  2024

Vuosi  2025

Vuosi  2026

Vuosi  2027

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 38

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 … 39

– Tuotos

– Tuotos

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä

YHTEENSÄ  HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT + ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen Tuen budjettikohta  [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat

ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen Tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT + ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT YHTEENSÄ		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen Tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

	Katetaan komission yksiköissä käytettävissä olevalla henkilöstöllä	Poikkeuksellinen lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet			Ei sovelleta
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotuksen/aloitteen

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi  2024	Vuosi  2025	Vuosi  2026	Vuosi  2027	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

 
3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutuksia omiin varoihin

–    vaikutuksia muihin tuloihin

–    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 40
		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

4.2.Data

4.3.Digitaaliset ratkaisut

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

(1)    YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/ES-11/5, OP2-OP.

(2)    Päätöslauselma CM/Res(2023)3 laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteristä (ministerikomitea hyväksynyt 12. toukokuuta 2023 ministerien sijaisten 1466. kokouksessa).

(3)    Komission päätös, annettu 11 päivänä toukokuuta 2023, EU participation as Founding Associate Member in the Enlarged Partial Agreement on the Register of damage caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine within the institutional framework of the Council of Europe, C(2023) 3241.

(4)    Neuvoston päätös (EU) 2024/2045, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2024, Euroopan neuvoston elimissä unionin puolesta otettavasta kannasta Euroopan unionin asemaa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevassa laajennetussa osittaisessa sopimuksessa koskevilta osin, EUVL L, 2024/2045, 24.7.2024.

(5)    Neuvoston päätös (EU) 2025/702, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2025, luvan antamisesta Euroopan komissiolle osallistua unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, EUVL L, 2025/702, 8.4.2025.

(6)    CM(2025)139-final – [1541/10.1] Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista käsittelevä tilapäinen komitea (CAHEC) – Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimusluonnos (Strasbourg, 22. lokakuuta 2025).

(7)    Neuvoston päätös (EU) 2025/2655 , annettu 16 päivänä joulukuuta 2025, Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta, EUVL L, 2025/2655, 23.12.2025.

(8)    Päätöslauselma CM/Res(2025)3 Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamisesta (ministerikomitea hyväksyi päätöslauselman 9. heinäkuuta 2025 ministerien sijaisten 1534. kokouksessa).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta, EUVL L, 2024/792, 29.2.2024.

(10)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Ukrainan tukilainan perustamiseksi vuosiksi 2026 ja 2027, Bryssel 14.1.2026, COM(2026) 20 final.

(11)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ukrainan tukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2024/792 muuttamisesta, Bryssel 14.1.2026, COM(2026) 22 final.

(12)    CM(2025)104 final – [1532/2.3] Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seuraukset – Euroopan neuvoston ja Ukrainan välinen sopimus Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamisesta, Strasbourg 24. kesäkuuta 2025.

(13)    Commission Implementing Decision on the financing of the multiannual action plan for Support to the preparations of the launch of the Special Tribunal for the Crime of Aggression against Ukraine for 2025 and 2026, Bryssel, 4.12.2025, C(2025) 8248 final.

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti).

(15)    Viimeisimmät: neuvoston päätös (YUTP) 2026/260, annettu 29 päivänä tammikuuta 2026, rajoittavista toimenpiteistä Venäjän vakautta horjuttavan toiminnan vuoksi annetun päätöksen (YUTP) 2024/2643 muuttamisesta, EUVL L, 2026/260, 29.1.2026; neuvoston päätös (YUTP) 2025/2648, annettu 22 päivänä joulukuuta 2025, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta, EUVL L, 2025/2648, 23.12.2025; neuvoston päätös (YUTP) 2025/2572, annettu 15 päivänä joulukuuta 2025, rajoittavista toimenpiteistä Venäjän vakautta horjuttavan toiminnan vuoksi annetun päätöksen (YUTP) 2024/2643 muuttamisesta, EUVL L, 2025/2572, 15.12.2025.

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1226, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä ja direktiivin (EU) 2018/1673 muuttamisesta, EUVL L, 2024/1226, 29.4.2024.

(17)    Hyväksyntä julkaistu EUVL:ssä C , , p. .

(18)    Neuvoston päätös (EU) 2025/2655, annettu 16 päivänä joulukuuta 2025, Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta, EUVL L, 2025/2655, 23.12.2025.

(19)    Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous, 24. helmikuuta 2022 – Päätelmät, EUCO 18/22.

(20)    YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/ES-11/5, OP2-OP.

(21)    Päätöslauselma CM/Res(2025)3 Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevan laajennetun osittaisen sopimuksen vahvistamisesta (ministerikomitea hyväksynyt 9. heinäkuuta 2025 ministerien sijaisten 1534. kokouksessa).

(22)    Komission päätös, annettu 11 päivänä toukokuuta 2023, EU participation as Founding Associate Member in the Enlarged Partial Agreement on the Register of damage caused by the Aggression of the Russian Federation against Ukraine within the institutional framework of the Council of Europe, C(2023) 3241.

(23)    Neuvoston päätös (EU) 2024/2045, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2024, Euroopan neuvoston elimissä unionin puolesta otettavasta kannasta Euroopan unionin asemaa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevassa laajennetussa osittaisessa sopimuksessa koskevilta osin, EUVL L, 2024/2045, 24.7.2024.

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta, EUVL L, 2024/792, 29.2.2024.

(25)    Neuvoston päätös (EU) 2025/702, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2025, luvan antamisesta Euroopan komissiolle osallistua unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, EUVL L, 2025/702, 8.4.2025.

(26)    CM(2025)139-final – [1541/10.1] Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista käsittelevä tilapäinen komitea (CAHEC) – Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskeva yleissopimusluonnos (Strasbourg, 22. lokakuuta 2025).

(27)    Yleissopimuksen teksti on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L […], […], s. […].

(28)    Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(29)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(30)    Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(31)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(32)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(33)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(34)    Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(35)

   Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(36)    Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(37)    Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja ohjausmekanismilla. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

(38)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(39)    Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2. ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”

(40)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.2.2026

COM(2026) 105 final

LIITE

asiakirjaan ehdotus

Neuvoston päätös

Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä

LIITE

Euroopan neuvoston sopimussarja – nro 229

Yleissopimus Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamisesta

Haag 16. joulukuuta 2025

Johdanto

Tämän yleissopimuksen allekirjoittajat, jotka

palauttavat mieliin kaikkia valtioita koskevat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan mukaiset velvoitteet, mukaan lukien velvoite pidättyä kansainvälisissä suhteissa väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa, ja selvittää kansainväliset riidat rauhanomaisin keinoin,

ilmaisevat syvän huolensa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä, siviiliväestön siirroista, infrastruktuurin ja luonnonvarojen katastrofaalisesta hävittämisestä, julkisen ja yksityisen omaisuuden menetyksistä ja taloudellisesta tuhosta,

pitävät mielessä, että on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa vapauteen, yhdenvertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa kansainvälistä rauhaa ja kehittää ystävällisiä suhteita kansakuntien välillä riippumatta niiden poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä tai niiden kehitystasosta,

palauttavat mieliin 2 päivänä maaliskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/1 nimeltä ”Aggression against Ukraine”, jossa yleiskokous tuomitsee jyrkästi Venäjän federaation hyökkäyksen Ukrainaa vastaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan vastaisena tekona,

palauttavat mieliin Kansainvälisen oikeuden toimikunnan artiklat kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja koskevasta valtiovastuusta ja vastuussa olevan valtion velvollisuuden korvata täysimääräisesti vahinko, joka on aiheutunut kansainvälisen oikeuden vastaisesta teosta,

palauttavat mieliin 16 päivänä joulukuuta 2005 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 60/147, jossa yleiskokous hyväksyi perusperiaatteet ja suuntaviivat kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön törkeiden loukkausten ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavien loukkausten uhreiksi joutuneiden oikeudesta korvaukseen ja hyvitykseen (Principles and Guidelines on the Right to a Remedy and Reparation for Victims of Gross Violations of International Human Rights Law and Serious Violations of International Humanitarian Law),

palauttavat mieliin 14 päivänä marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 nimeltä ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine”, jossa yleiskokous totesi, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kaikista kansainvälisen oikeuden loukkauksista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, mukaan lukien sen tekemä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset,

palauttavat mieliin, että päätöslauselmassa ES/11-5 yleiskokous totesi lisäksi, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korjaaminen,

palauttavat mieliin, että yleiskokous lisäksi tunnusti tarpeen perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi,

palauttavat mieliin, että yleiskokous suositti, että jäsenvaltiot perustavat yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälisen vahinkorekisterin, johon tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen aiheuttamista vahingoista, menetyksistä tai vammoista ja jonka tarkoituksena on myös edistää ja koordinoida todisteiden keräämistä,

pitävät myönteisenä Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisterin perustamista Euroopan neuvoston ministerikomitean 12 päivänä toukokuuta 2023 antamalla päätöslauselmalla CM/Res(2023)3 Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä koskevan laajennetun osittaissopimuksen laatimisesta, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 9 päivänä heinäkuuta 2025 antamassa päätöslauselmassa CM/Res(2025)3,

panevat myös merkille, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteri on toimintavalmis ja ottaa vastaan, käsittelee ja kirjaa korvausvaatimuksia perussääntönsä mukaisesti,

palauttavat mieliin Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisterin perussäännön, jonka mukaan rekisterin toiminnan, mukaan lukien sen digitaalinen alusta kaikkine siihen kirjattuine korvausvaatimuksiin liittyvine tietoineen ja todisteineen, on tarkoitus muodostaa ensimmäinen osa tulevasta kansainvälisestä korvausmekanismista, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan kanssa,

panevat merkille, että tämä yleissopimus on tällainen kansainvälinen väline ja että sillä perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, joka muodostaa kansainvälisen korvausmekanismin toisen osan. Korvausmekanismiin voi kolmantena osana sisältyä myös tuleva korvausrahasto, jonka tehtävänä on maksaa korvauksia Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi aiheutuneista vahingoista, menetyksistä tai vammoista,

panevat merkille, että vaikka tässä yleissopimuksessa käsitellään Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 24 päivänä helmikuuta 2022 tai sen jälkeen tekemiä kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, tämä ei vapauta Venäjän federaatiota vastuusta niistä kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, joita se on tehnyt Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 27 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen, eikä estä tämän yleissopimuksen muuttamista siten, että sen ajallinen soveltamisala ulotetaan 20 päivään helmikuuta 2014,

sitoutuvat panemaan täytäntöön tämän yleissopimuksen määräykset kansainvälisen oikeuden mukaisesti,

ovat sopineet tästä Euroopan neuvoston avoimesta yleissopimuksesta seuraavasti:

I OSA – KÄSITTEIDEN KÄYTTÖ

1 artikla – Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:

a)”yleiskokous” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 7 artiklan mukaisesti perustettua komission jäsenten kokousta,

b)”korvausvaatimukset” tarkoittavat tämän yleissopimuksen 3 artiklan mukaisia korvausvaatimuksia, jotka on toimitettu Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriin sen sääntöjen mukaisesti, ja sen jälkeen, kun rekisterin toiminta on tämän yleissopimuksen VII osan mukaisesti siirretty komissiolle, korvausvaatimuksia, jotka on toimitettu tämän yleissopimuksen 25 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti,

c)”komissio” tarkoittaa tällä yleissopimuksella perustettua Ukrainan kansainvälistä vaadekomissiota,

d)”komissaari” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 11 artiklan mukaisesti paneelin jäseneksi nimettyä henkilöä,

e)”neuvosto” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti perustettua komission neuvostoa,

f)”pääjohtaja” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 14 artiklan mukaisesti nimitettyä komission pääjohtajaa,

g)”taloudellinen komitea” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 8 artiklan mukaisesti perustettua komission taloudellista komiteaa,

h)”merkittävä rahoittaja” tarkoittaa jäsentä, joka varainhoitovuotena osallistuu komission talousarvioon korkeimmalla pakollisella rahoitusosuudella Euroopan neuvoston ministerikomitean 4 päivänä marraskuuta 1994 antamassa päätöslauselmassa (94)31 esitettyjen perusteiden mukaisesti,

i)”jäsen” tarkoittaa valtiota tai alueellisen yhdentymisen järjestöä, josta on tullut komission jäsen siten, että siitä on tullut tämän yleissopimuksen osapuoli tämän yleissopimuksen 27, 28, 30 tai 31 artiklan mukaisesti,

j)”tarkkailija” tarkoittaa valtiota, alueellisen yhdentymisen järjestöä tai kansainvälistä järjestöä, josta on tullut komission tarkkailija tämän yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

k)”paneeli” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti perustettua komissaaripaneelia,

l)”alueellisen yhdentymisen järjestö” tarkoittaa tietyn alueen täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa,

m)”Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteri” tai ”rekisteri” tarkoittaa Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteriä, joka on perustettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 12 päivänä toukokuuta 2023 antamalla päätöslauselmalla CM/Res(2023)3, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 9 päivänä heinäkuuta 2025 antamassa päätöslauselmassa CM/Res(2025)3,

n)”säännöt ja määräykset” tarkoittavat komission toimintaa ohjaavia sääntöjä ja määräyksiä, jotka neuvosto on hyväksynyt tämän yleissopimuksen 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ja jotka yleiskokous on hyväksynyt tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti,

o)”sihteeristö” tarkoittaa tämän yleissopimuksen 13 artiklan mukaisesti perustettua komission sihteeristöä.

II OSA – UKRAINAN KANSAINVÄLISEN VAADEKOMISSION PERUSTAMINEN, TOIMEKSIANTO JA TEHTÄVÄT

2 artikla – Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustaminen

Tällä yleissopimuksella perustetaan Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio riippumattomaksi elimeksi Euroopan neuvoston toimielinjärjestelmän puitteissa.

3 artikla – Komission toimeksianto ja tehtävät

1.Komissio on hallinnollinen elin, joka ratkaisee sellaisten vahinkojen, menetysten tai vammojen korvausvaatimukset, jotka ovat aiheutuneet Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien sen tekemä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys sekä Venäjän federaation tekemät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset,

a)24 päivänä helmikuuta 2022 tai tämän päivän jälkeen,

b)i.Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäisellä alueella, joka käsittää Ukrainan maa-alueet, ilmatilan, sisäiset aluevedet ja aluemeren,

ii.    Ukrainan talousvyöhykkeellä ja sen mannerjalustalla kansainvälisen oikeuden ja soveltuvin osin Ukrainan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tai

iii.    Ukrainan lainkäyttövaltaan kuuluville ilma-aluksille tai aluksille, sekä

c)kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle, mukaan lukien sen alue- ja paikallisviranomaiset sekä valtion omistamat tai määräysvallassa olevat yhteisöt.

2.Tätä yleissopimusta sovellettaessa edellä olevan 1 kohdan mukaisella komission toimeksiannolla tarkoitetaan sitä, että komissio tarkastelee, arvioi ja ratkaisee korvausvaatimukset ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän.

3.Komissio käsittelee kaikki hallinnolliset, taloudelliset, menettelylliset, tosiasialliset, oikeudelliset ja poliittiset seikat tarpeen mukaan korvausvaatimusten ratkaisemiseksi ja kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän määrittämiseksi.

4.Komission toiminnan perustana on se, että Venäjän federaatio on kansainvälisen oikeuden mukaisesti vastuussa kaikista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan tekemiensä kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen aiheuttamista vahingoista, menetyksistä ja vammoista edellä olevan 1 kohdan mukaisesti.

5.Komission päätökset, mukaan lukien tämän yleissopimuksen mukaisesti määritettyjen ja myönnettyjen korvausten määriä koskevat päätökset, ovat lopullisia. Korvausmääriä koskevien päätösten on heijastettava perusteltua ja oikeudenmukaista korvausvaatimuksen arvon arviointia ja määrittämistä.

6.Kaikkien komission jäsenten on katsottava komission päätösten, siltä osin kuin kyse on komission toiminnasta, ratkaisevan lopullisesti kaikki korvausvaatimukseen liittyvät tosiasialliset ja oikeudelliset kysymykset.

III OSA – OIKEUDELLINEN ASEMA JA KOTIPAIKKA

4 artikla – Oikeushenkilöllisyys

1.Komissiolla on kansainvälinen oikeushenkilöllisyys.

2.Näin ollen komissiolla on sellainen oikeudellinen kelpoisuus, joka on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, toimeksiannon täyttämiseksi ja etujen turvaamiseksi, erityisesti kelpoisuus tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä panna vireille oikeudellisia menettelyjä.

5 artikla – Kotipaikka

1.Komission kotipaikka on jonkin tämän yleissopimuksen osapuolen alueella.

2.Komission asemasta ja toiminnasta isäntämaassa määrätään isäntämaan ja komission välillä tehtävällä isäntämaasopimuksella.

3.Komissiolla on toimisto Ukrainassa, jotta se pystyy avustamaan yleiskokousta, neuvostoa ja paneeleita niiden tehtävissä.

4.Komissio tekee Ukrainan kanssa järjestelyjä ja/tai sopimuksia, joilla säännellään komission Ukrainassa olevan toimiston asemaa ja toimintaa.

5.Yleiskokous voi päättää perustaa komission toimistoja mihin tahansa muuhun valtioon kyseisen valtion suostumuksella.

6 artikla – Erioikeudet ja vapaudet

1.Komissiolla, mukaan lukien sen toimisto Ukrainassa ja mahdolliset toimistot muissa valtioissa, on kunkin jäsenenä olevan valtion alueella ne erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen komission tehtävien hoitamiseksi ja toimeksiannon täyttämiseksi.

2.Jäseninä olevat valtiot soveltavat alueillaan Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen mukaisia sääntöjä komissioon, sen toimistoihin, pääjohtajaan, muihin sihteeristön jäseniin ja komission palkkaamiin asiantuntijoihin, erityisesti

a)Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 3–7 artiklaa komissioon, mukaan lukien sen toimistot, omaisuus ja varat, 

b)Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 18 artiklaa pääjohtajaan ja muihin sihteeristön jäseniin,

c)Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 18 artiklan a ja e kohtaa komission palkkaamiin asiantuntijoihin.

3.Jäseninä olevat valtiot soveltavat alueillaan komissaareihin samoja erioikeuksia ja vapauksia kuin Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 16 artiklassa määrätään silloin, kun nämä toimivat komission asioissa.

4.Jäsenten edustajat komission elimissä, komissaarit, pääjohtaja, muut sihteeristön jäsenet ja komission palkkaamat asiantuntijat on kunkin jäsenenä olevan valtion alueella vapautettu kaikenlaisesta lainkäytöstä sen suhteen, mitä he puhuvat, kirjoittavat tai tekevät virallisessa ominaisuudessaan, ja tätä vapautusta sovelletaan edelleen heidän toimikautensa päätyttyä.

5.Jäsenenä oleva valtio voi Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella antaa selityksen, jonka mukaan edellä olevien 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti henkilölle annettua vapautusta lainkäytöstä ei sovelleta tällaisen henkilön tekemään moottoriajoneuvoliikennettä koskevien säännösten rikkomiseen tai tällaiselle henkilölle kuuluvan tai hänen kuljettamansa moottoriajoneuvon aiheuttamaan vahinkoon.

6.Erioikeuksista ja vapauksista, jotka kuuluvat

a)komissaareille, voi luopua yleiskokous,

b)pääjohtajalle, muille sihteeristön jäsenille ja komission palkkaamille asiantuntijoille, voi luopua Euroopan neuvoston pääsihteeri.

7.Edellä olevan 2 kohdan a alakohdan mukaisesta vapaudesta voi luopua yleiskokous. Vapaudesta luopumisen ei tule ulottua minkäänlaisiin täytäntöönpanoon tai menetetyksi tuomitsemiseen liittyviin toimiin, jotka kohdistuvat komission omaisuuteen, mukaan lukien komission digitaalinen alusta ja kaikki korvausvaatimuksia koskevat tiedot ja todisteet. Niiden osalta edellytetään yleiskokouksen tekemää erillistä luopumista.

8.Jos jäsen irtisanoo tämän sopimuksen tai tämä sopimus päätetään, jäsenet myöntävät edelleen tässä artiklassa tarkoitetut vapaudet.

IV OSA – ORGANISAATIORAKENNE

7 artikla – Yleiskokous

1.Yleiskokous koostuu kaikista komission jäsenistä.

2.Yleiskokous kokoontuu komission kotipaikassa, jollei yleiskokous toisin päätä. Yleiskokouksen ensimmäisen istunnon kutsuu koolle tämän yleissopimuksen tallettaja yhden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta.

3.Yleiskokous valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Yleiskokouksen puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessa estynyt yksi varapuheenjohtajista johtaa yleiskokousta ja suorittaa muut tehtävät yleiskokouksen hyväksymien menettelysääntöjen mukaisesti.

4.Yleiskokous

a)on kokonaisvastuussa komission toimeksiannon täyttämisestä ja valvoo komission elinten työtä,

b)suosittaa jäsenille, komission elimille ja jäljempänä i alakohdassa tarkoitetuille apuelimille toimenpiteitä komission tavoitteiden edistämiseksi,

c)hyväksyy komission toimintaa koskevat säännöt ja määräykset, jotka neuvosto on hyväksynyt tämän yleissopimuksen 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti,

d)päättää neuvoston jäsenistä tämän yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti,

e)hyväksyy komissaariehdokkaiden luettelon ja siihen tehtävät päivitykset vähintään vuosittain,

f)valitsee ensimmäisessä istunnossaan ja myöhemmin tarpeen mukaan komission pääjohtajan Euroopan neuvoston pääsihteerin nimitettäväksi,

g)valtuuttaa pääjohtajan toteuttamaan rekisterin siirron komissiolle tämän yleissopimuksen 24 ja 25 artiklan mukaisesti asianmukaiseksi katsomanaan ajankohtana ottaen huomioon vaikutukset jäsenille määritettäviin vuotuisiin rahoitusosuuksiin,

h)valtuuttaa neuvoston suosituksesta neuvoston perustamaan paneeleja ja nimeämään tarvittavat komissaarit asianmukaiseksi katsomanaan ajankohtana ottaen huomioon vaikutukset jäsenille määritettäviin vuotuisiin rahoitusosuuksiin,

i)perustaa neuvoston ja/tai pääjohtajan suosituksesta apuelimiä, jotka ovat tarpeen komission tehtävien hoitamiseksi,

j)hyväksyy vuotuisen rahoitusosuusasteikon,

k)hyväksyy komission vuotuisen talousarvion,

l)hyväksyy komission vuotuisen rahoituskertomuksen,

m)hyväksyy komission vuotuisen toimintakertomuksen sekä

n)hoitaa muita tehtäviä, jotka sille kuuluvat tämän yleissopimuksen nojalla, ja muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen komission toimeksiannon täyttämiseksi ja jotka eivät tämän yleissopimuksen nojalla kuulu neuvostolle, komissaaripaneeleille, pääjohtajalle tai sihteeristölle. Yleiskokous voi siirtää joitakin näistä muista tehtävistä tai ne kaikki neuvostolle.

5.Yleiskokous kokoontuu niin usein kuin on tarpeen, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Yleiskokous kokoontuu omalla päätöksellään, neuvoston pyynnöstä tai jäsenen pyynnöstä, jos kolmasosa jäsenistä kannattaa tällaista pyyntöä. Puheenjohtajalla on oikeus kutsua koolle yleiskokouksen ylimääräisiä istuntoja kiireellisissä tapauksissa. Jollei jäljempänä olevasta 6 kohdasta muuta johdu, yleiskokouksen päätöksenteko edellyttää kaikkien jäsenten enemmistön läsnäoloa.

6.Yleiskokous voi tehdä päätöksiä kirjallisella menettelyllä ja sähköisesti siten kuin yleiskokouksen menettelysäännöissä on määrätty.

7.Yleiskokous voi perustaa neuvoa-antavia komiteoita avustamaan työtään erityisaloilla, joilla on merkitystä yleiskokoukselle tai koko komissiolle.

8.Yleiskokous hyväksyy omat menettelysääntönsä ja muut tehtäviensä hoitamiseksi vaadittavat säännöt tai järjestelyt.

9.Sihteeristö toimii yleiskokouksen sihteeristönä.

8 artikla – Taloudellinen komitea

1.Yleiskokous perustaa taloudellisen komitean yleiskokouksen apuelimeksi. Varainhoitokomitea

a)määrittää jäsenten vuotuiset rahoitusosuudet tämän yleissopimuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

b)antaa sihteeristölle neuvoja komission talousarvion valmistelusta,

c)tarkastelee sihteeristön valmistelemaa komission talousarvioehdotusta seuraavalle vuodelle ja raportoi siitä yleiskokoukselle,

d)tarkastelee muiden kuin jäsenten ja tarkkailijoiden maksamia rahoitusosuuksia ja myöntää luvan niiden vastaanottamiseen tämän yleissopimuksen 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

e)antaa yleiskokoukselle suosituksia muista olennaisista rahoitusasioista sekä

f)hoitaa muut yleiskokouksen sille antamat rahoitusasioihin liittyvät tehtävät.

2.Taloudellinen komitea koostuu seuraavien tahojen edustajista:

a)kaikki jäsenet, jotka ovat komission talousarvion merkittäviä rahoittajia, 

b)muut jäsenet ja tarkkailijat, jotka rahoittavat komission talousarviota vähintään määrällä, joka vastaa merkittävien rahoittajien pakollisia rahoitusosuuksia sinä varainhoitovuonna, jonka osalta ne ovat maksaneet tällaisen rahoitusosuuden,

c)muut yleiskokouksen valitsemat jäsenet.

3.Yleiskokous määrää edellä olevan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten lukumäärän ja edellä olevan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tarkkailijoiden lukumäärän. Yleiskokous tarkastelee näitä lukumääriä vuosittain. Tarkkailijoiden lukumäärä ei saa olla suurempi kuin jäsenten lukumäärä.

4.Jos komissio saa talousarviotarpeitansa varten riittävät varat muista lähteistä kuin määritetyistä rahoitusosuuksista, taloudellinen komitea koostuu ainoastaan yleiskokouksen valitsemista jäsenten edustajista.

5.Taloudellinen komitea pyrkii tekemään päätöksensä yksimielisesti. Jos kaikista pyrkimyksistä huolimatta yksimielisyyteen ei ole päästy, taloudellinen komitea tekee päätökset kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä siten, että kullakin taloudellisen komitean jäsenellä on yksi ääni, jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä. Taloudellisen komitean päätöksenteko edellyttää aina taloudellisen komitean jäsenten enemmistön läsnäoloa.

6.Menettelyä koskevat päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä. Jos on epäselvyyttä tai epävarmuutta siitä, onko asia menettelyllinen, päätös tehdään edellä olevan 5 kohdan mukaisesti.

7.Taloudellinen komitea kokoontuu tarvittaessa ja raportoi yleiskokoukselle. Taloudellinen komitea voi kutsua kokouksiinsa jäseniä, tarkkailijoita sekä muita valtioita ja yhteisöjä, jotka ovat tukeneet komissiota taloudellisesti kyseisellä raportointikaudella.

8.Sihteeristö antaa taloudelliselle komitealle tarvittavaa hallinnollista tukea.

9 artikla – Yleiskokouksessa äänestäminen

1.Jollei tässä yleissopimuksessa nimenomaisesti edellytetä muuta rajaa, yleiskokous tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. 

2.Tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitetut päätökset tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, mukaan lukien merkittävien rahoittajien myöntävät äänet.

3.Menettelyä koskevat päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä. Jos on epäselvyyttä tai epävarmuutta siitä, onko asia menettelyllinen, päätös tehdään edellä olevan 1 kohdan mukaisesti.

4.Jokaisella jäsenellä on yleiskokouksessa yksi ääni.

10 artikla – Neuvosto

1.Neuvoston kokoonpano määräytyy seuraavasti:

a)Neuvostossa on vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista jäsentä. Jollei yleiskokous toisin päätä, neuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta vuorotteluperiaatteella. Yleiskokous päättää neuvoston kokoonpanon valitsemalla jäsenet neuvostossa toimimista kohtaan kiinnostuksensa ilmaisseiden jäsenten luettelosta siinä järjestyksessä, jossa ne ovat tulleet jäseniksi.

b)Yleiskokous määrittää ensimmäisessä istunnossaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen yhdeksän ensimmäistä jäsentä, jotka muodostavat neuvoston.

c)Yleiskokous määrittää kolme neuvoston lisäjäsentä istunnossa, joka pidetään sen jälkeen, kun kolmaskymmenes tämän yleissopimuksen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, ja kolme lisäjäsentä sen jälkeen, kun neljäskymmenes tällainen asiakirja on talletettu.

d)Jos Ukraina ja/tai Venäjän federaatio ovat neuvoston jäseninä edellä olevan a alakohdan sääntöjen mukaisesti, ne pidättäytyvät äänestämästä jäljempänä olevan 2 kohdan b alakohdassa, c alakohdan ii–v alakohdassa ja d alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa. Jos Ukraina ja/tai Venäjän federaatio ovat jäseninä mutta eivät neuvoston jäseninä, ne kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin ja niillä on oikeus esittää kantansa mutta ei äänioikeutta.

e)Yleiskokous hyväksyy säännöt, jotka koskevat jäsenten vuorottelua neuvostossa tämän artiklan määräysten mukaisesti, mukaan lukien jatkuvuuden varmistaminen jäsenten vaihtuessa.

2.Rajoittamatta tämän yleissopimuksen 7 artiklan soveltamista neuvosto

a)vastaa komission toimeksiannon täyttämisestä,

b)nimittää komissaarit ehdokasluettelosta, jonka yleiskokous on hyväksynyt tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisesti, ja perustaa paneeleja tämän yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti,

c)hyväksyy komission toimintaa ohjaavat säännöt ja määräykset, jotka yleiskokous myöhemmin hyväksyy, muun muassa seuraavien määrittämisen osalta:

i.säännöt ja menettelyt, joilla komissaarit nimitetään paneeleihin ja erotetaan niistä,

ii.säännöt ja menettelyt korvausvaatimusten esittämistä, tarkastelua, arviointia ja ratkaisemista varten ja kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän määrittämistä varten,

iii.todisteita koskevat standardit ja vaatimukset,

iv.säännöt vahinkojen, menetysten tai vammojen arvioimiseksi,

v.korvauksia koskevat standardit ja toimintatavat,

vi.menettelyt kiistanalaisten kysymysten ratkaisemiseksi,

vii.korvausvaatimusten tarkastelua, arviointia ja ratkaisemista koskeva ensisijaisuusjärjestys,

viii.säännöt ja menettelyt, jotka tarvitaan rekisterin toiminnan jatkamiseksi komission yhteydessä, ja sekä

ix.muut neuvoston toimivaltaan kuuluvat asiat,

d)on valtuutettu hyväksymään ja palauttamaan käsittelyyn paneelien päätössuosituksia, jotka koskevat paneelien käsittelemien korvausvaatimusten perusteella suoritettavien korvausten määriä sekä suositusten oikeudellista ja tosiasiallista perustaa, jollei tämän yleissopimuksen 17 ja 18 artiklassa toisin määrätä sekä

e)suorittaa muut yleiskokouksen sille siirtämät tehtävät.

3.Neuvosto kokoontuu säännöllisesti käsittelemään paneelien suosituksia käsiteltyjä korvausvaatimuksia koskeviksi päätöksiksi ja tekemään muita päätöksiä, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi. Sihteeristö voi osallistua neuvoston kokouksiin neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

4.Neuvosto pyrkii tekemään päätöksensä yksimielisesti. Jos kaikista pyrkimyksistä huolimatta yksimielisyyteen ei ole päästy, neuvosto tekee päätökset kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä siten, että kullakin neuvoston jäsenellä on yksi ääni, jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä. Jollei jäljempänä olevasta 5 kohdasta muuta johdu, neuvoston päätöksenteko edellyttää neuvoston jäsenten enemmistön läsnäoloa.

5.Neuvosto voi tehdä päätöksiä kirjallisella menettelyllä ja sähköisesti siten kuin sen menettelysäännöissä on määrätty.

6.Menettelyä koskevat päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä. Jos on epäselvyyttä tai epävarmuutta siitä, onko asia menettelyllinen, päätös tehdään edellä olevan 4 kohdan mukaisesti.

7.Neuvosto hyväksyy omat menettelysääntönsä ja muut tehtäviensä toteuttamiseksi vaadittavat järjestelyt. Neuvosto valitsee keskuudestaan yhden vuoden toimikaudeksi puheenjohtajan ja yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa, jotka voidaan valita uudelleen.

8.Neuvosto antaa yleiskokoukselle kertomuksen kaksi kertaa vuodessa. Kertomukset sisältävät neuvoston käsittelemien korvausvaatimusten lukumäärän ja kussakin luokassa myönnettyjen korvausten kokonaismäärän sekä yhteenvedon kaikista muista komission toimintaan liittyvistä merkittävistä tosiasiallisista tai oikeudellisista seikoista.

11 artikla – Komissaarit

1.Komissaarinimitykset tehdään osallistavasti pitäen mielessä tarve huomioida riippumattomuus, puolueettomuus, rehellisyys, nuhteettomuus, kokemus, monialainen ammatillinen asiantuntemus, laaja maantieteellinen edustus ja sukupuolten välinen tasapaino. Komissaarien tulee olla asiantuntijoita sellaisilla aloilla kuin kansainvälinen oikeus, riitojenratkaisu, rahoitus, tilinpito, vakuutukset tai vahinkojen arviointi. Neuvosto voi asettaa komissaarien nimittämistä koskevia lisävaatimuksia ottaakseen huomioon paneelien erityistarpeita.

2.Jäsenet voivat nimetä komissaariehdokkaita. Ehdokkaat voivat myös hakea suoraan komissaareiksi. Sihteeristö järjestää nimeämis- ja hakuprosessin, selvittää ehdokkaiden taustat ja laatii luettelon komissaareiksi soveltuvista ehdokkaista.

3.Sihteeristö toimittaa ehdokasluettelon yleiskokoukselle hyväksyttäväksi. Sihteeristö toimittaa päivitetyn luettelon yleiskokoukselle hyväksyttäväksi vuosittain tai yleiskokouksen tai neuvoston sitä pyytäessä.

4.Ehdokkaita ei voida hylätä pelkästään heidän kansalaisuutensa perusteella.

5.Neuvosto päättää komissaarien toimeen sovellettavista ehdoista, mukaan lukien heille maksettavat korvaukset.

6.Komissaarit toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan ja ovat käytettävissä suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti.

12 artikla – Paneelit

1.Neuvosto perustaa paneeleita tarkastelemaan ja arvioimaan korvausvaatimuksia ja määrittämään kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän. Paneelit antavat neuvostolle päätössuosituksia hyväksyttäväksi.

2.Neuvosto määrittää perustettavien paneelien lukumäärän sekä kunkin paneelin toimeksiannon sihteeristön suosituksesta ja ottaen huomioon tehokkuuteen, joustavuuteen ja työmäärään liittyvät näkökohdat.

3.Kukin paneeli koostuu kolmesta komissaarista, jotka neuvosto on siihen nimennyt.

4.Kunkin paneelin komissaarit nimeävät yksimielisesti keskuudestaan paneelin puheenjohtajan. Jos he eivät pääse yksimielisyyteen, neuvosto nimeää puheenjohtajan.

13 artikla – Sihteeristö

1.Komissiolla on sihteeristö, jota johtaa pääjohtaja.

2.Sihteeristö antaa pääjohtajan alaisuudessa käsiteltäviin asioihin liittyvää, teknistä ja hallinnollista tukea komission ylläpidolle ja toiminnalle.

3.Sihteeristöllä on oltava sen tehtävien hoitamiseksi tarvittava asiantuntemus, mukaan luettuna riittävä asiantuntemus asiaa koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja tarvittavien kielten taito, tai sihteeristön tulee huolehtia tällaisen asiantuntemuksen hankkimisesta.

4.Sihteeristöön sovelletaan Euroopan neuvoston henkilöstömääräyksiä ja -sääntöjä. Kaikkien Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kansalaisia ja kaikkien jäsenten kansalaisia voidaan nimittää komission henkilöstöön. Yleiskokous voi lisäksi poiketa sovellettavista Euroopan neuvoston säännöistä ja määräyksistä, myös henkilöstön kansalaisuuden osalta, jos tämä edistää komission tehtävien hoitamista. Tällaisista hyväksytyistä poikkeuksista on ilmoitettava Euroopan neuvoston ministerikomitealle ja pääsihteerille.

14 artikla – Pääjohtaja

1.Pääjohtaja edustaa komissiota, ja hänellä on oikeus toimia sen puolesta.

2.Pääjohtajalla on oikeus tehdä sopimuksia ja järjestelyjä komission puolesta. Pääjohtaja tekee komission puolesta kansainvälisiä sopimuksia yleiskokouksen etukäteen antaman hyväksynnän jälkeen. Pääjohtaja tekee komission puolesta korvausvaatimuksia koskevien tietojen tai todisteiden vaihtamisen mahdollistavia järjestelyjä kansallisten tai kansainvälisten elinten kanssa neuvoston etukäteen antaman hyväksynnän jälkeen.

3.Euroopan neuvoston pääsihteeri siirtää pääjohtajalle ne valtuudet, jotka ovat tarpeen pääjohtajan tehtävien hoitamiseksi sihteeristön osalta.

4.Pääjohtaja

a)vastaa päivittäisestä sihteeristön toiminnan valvonnasta ja hallinnoinnista,

b)varmistaa käsiteltäviin asioihin liittyvän, teknisen, hallinnollisen ja organisatorisen tuen yleiskokouksen, neuvoston ja paneelien toiminnalle, mukaan lukien säännöllinen yhteydenpito ja niiden kokousten valmistelu,

c)vastaa korvausvaatimusten toimittamisesta paneelien käsiteltäviksi ja paneelien suositusten toimittamisesta neuvostolle,

d)pitää yhteyttä asiaankuuluviin kansallisiin ja kansainvälisiin elimiin erilaisissa kysymyksissä, jotka liittyvät komission toimintaan, mukaan lukien korvausvaatimuksia ja todisteita koskevat kysymykset sekä

e)hoitaa pääjohtajalle tämän yleissopimuksen nojalla kuuluvia tai yleiskokouksen ja/tai neuvoston siirtämiä muita tehtäviä.

5.Yleiskokous valitsee pääjohtajan. Yleiskokouksen tekemän valinnan jälkeen Euroopan neuvoston pääsihteeri nimittää pääjohtajan, jonka odotetaan palvelevan neljän vuoden pituisen, uusittavissa olevan toimikauden ajan.

6.Jäseniä pyydetään nimeämään ehdokkaita tähän toimeen ottaen huomioon komission käsiteltäväksi tulevien korvausvaatimusten luonne.

7.Ehdokkaiden tulisi olla rehellisiä ja nuhteettomia henkilöitä, joilla on asianmukaista kokemusta ja tehtävän edellyttämä ammatillinen pätevyys.

15 artikla – Riippumattomuus

1.Komissaarit sekä pääjohtaja ja sihteeristön muut jäsenet ovat tehtäviään hoitaessaan riippumattomia.

2.Tehtäviään hoitaessaan komissaarit, pääjohtaja ja sihteeristön muut jäsenet eivät pyydä eivätkä hyväksy ohjeita miltään hallitukselta tai muulta komission ulkopuoliselta viranomaiselta tai yhteisöltä. He pidättyvät kaikista toimista, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti heidän asemaansa yksinomaan komissiolle vastuussa olevina kansainvälisinä virkahenkilöinä.

3.Jokainen jäsen sekä Euroopan neuvosto ja sen elimet sitoutuvat kunnioittamaan komissaarien sekä pääjohtajan ja sihteeristön muiden jäsenten tehtävien täysin riippumatonta luonnetta ja pidättymään vaikuttamasta heihin heidän suorittaessaan tehtäviään.

4.Komissaareilla, pääjohtajalla ja sihteeristön muilla jäsenillä ei saa olla henkilökohtaista tai taloudellista intressiä missään komission käsiteltävänä olevassa asiassa. Mahdolliset eturistiriidat on julkistettava ja käsiteltävä komission sääntöjen mukaisesti.

5.Neuvosto hyväksyy eturistiriitoja ja niiden julkistamista koskevat säännöt komissaarien sekä tarvittaessa pääjohtajan ja sihteeristön muiden jäsenten osalta.

V OSA – KORVAUSVAATIMUKSET JA MENETTELY

16 artikla – Paneelien suorittama korvausvaatimusten tutkiminen

1.Paneelit tutkivat korvausvaatimukset, toteavat, ovatko korvausvaatimukset perusteltuja, määrittävät kunkin vaatimuksen osalta maksettavan korvauksen määrän ja antavat neuvostolle päätössuosituksia hyväksyttäväksi sovellettavien sääntöjen ja määräysten mukaisesti.

2.Paneelit voivat pyytää sihteeristöltä, että se palkkaa paneelien avuksi asiantuntijoita silloin, kun tarvitaan erityistä osaamista, asiantuntemusta tai kokemusta.

3.Korvausvaatimukset tutkitaan sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Paneelit päättävät omista työmenetelmistään.

4.Sihteeristö antaa paneeleille hallinnollista, teknistä, oikeudellista ja muuta apua niiden suorittaessa tehtäviään mutta ei osallistu paneelien lopulliseen päätöksentekoon.

17 artikla – Paneelien päätöksenteko

1.Paneelit pyrkivät hyväksymään suosituksensa yksimielisesti. Jos kaikista pyrkimyksistä huolimatta yksimielisyyteen ei ole päästy, paneelissa olevien komissaarien enemmistö hyväksyy päätössuositukset. Sihteeristö kirjaa sen, tehtiinkö paneelien päätökset yksimielisesti vai enemmistöllä, sekä mahdollisen äänestyksen tuloksen.

2.Paneelien päätössuositukset on perusteltava.

18 artikla – Paneelien suosituksia koskeva päätöksenteko

1.Neuvosto käsittelee korvausvaatimuksia koskevia paneelien suosituksia mahdollisimman pian sen jälkeen, kun suositukset on toimitettu neuvostolle. Suosituksia arvioidessaan neuvosto noudattaa paneelien mahdollisesti käyttämää korvausvaatimusten ryhmittelyä.

2.Kun neuvosto on täysin käsitellyt suosituksen, se katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto säännöissä ja määräyksissä määrätyin perustein päätä palauttaa sitä paneelille esittäen samalla päätöksensä perustelut ja mahdolliset lisäohjeet, jotka ovat neuvoston päätöksen erottamaton osa.

3.Paneeli ottaa huomioon neuvoston ohjeet ja antaa tarvittaessa uuden suosituksen.

4.Säännöissä ja määräyksissä määrätyissä poikkeustapauksissa neuvosto voi siirtää paneelin suosituksen käsiteltäväksi tilapäiselle tarkastelupaneelille, jonka neuvosto on tätä tarkoitusta varten perustanut.

5.Tilapäinen tarkastelupaneeli koostuu kolmesta paneelien puheenjohtajasta. Tämän yleissopimuksen 16 ja 17 artiklaa sovelletaan tilapäisiin tarkastelupaneeleihin ja niiden työhön.

6.Kun neuvosto on täysin käsitellyt asian, tilapäisen tarkastelupaneelin suositus katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto siirrä asiaa käsiteltäväksi yleiskokoukselle, joka ratkaisee asian lopullisesti neuvoston sijasta. 

7.Tämän artiklan mukaisesti hyväksytystä suosituksesta tulee komission lopullinen päätös kyseisen korvausvaatimuksen osalta, eikä siihen saa enää hakea muutosta tai tarkistusta.

8.Sihteeristö pitää kirjaa yleiskokouksen, neuvoston ja mahdollisten tilapäisten tarkastelupaneelien päätöksenteosta.

19 artikla – Tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten tuomiot tai ratkaisut

1.Paneelit ja neuvosto ottavat päätöksenteossaan tarvittaessa huomioon tuomioistuinten ja muiden kansainvälisen oikeuden nojalla perustettujen lainkäyttöelinten asiaankuuluvat tuomiot tai ratkaisut.

2.Paneelit ja neuvosto voivat myös ottaa huomioon kansallisten tuomioistuinten asiaankuuluvat tuomiot tai ratkaisut.

3.Komissio toteuttaa toimielintensä välityksellä aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei kukaan hakija saa kaksinkertaista korvausta samasta vahingosta, menetyksestä tai vammasta. Jäsenet pyrkivät tukemaan komissiota tältä osin, erityisesti vaihtamalla tarvittaessa tietoja komission kanssa.

20 artikla – Standardit ja takeet

1.Komissio, mukaan lukien sen neuvosto, paneelit ja sihteeristö, toimii korkeimpien riippumattomuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja objektiivisuutta koskevien standardien mukaisesti.

2.Komissio toimii avoimesti, tiedottaa säännöllisesti yleisölle toiminnastaan ja suojaa henkilötietoja asianmukaisesti. Neuvosto hyväksyy avoimuutta koskevat säännöt, mukaan lukien komission päätösten julkaisemista koskevat säännöt.

3.Neuvosto hyväksyy henkilötietojen suojaa ja luottamuksellisuutta koskevat säännöt.

4.Kaikki komission menettelyt toteutetaan asianmukaiset menettelylliset takeet varmistaen.

21 artikla – Myönnettyjen korvausten rahoitus ja täytäntöönpano

1.Jäsenet tunnustavat, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. Näin ollen Venäjän federaation odotetaan rahoittavan korvaukset, jotka komissio määrittää ja myöntää tämän yleissopimuksen mukaisesti.

2.Jäsenten ei Venäjän federaatiota lukuun ottamatta tarvitse rahoittaa komission määrittämiä ja myöntämiä korvauksia.

3.Jäsenten kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvat tuomioistuimet tai muut oikeudelliset tai niihin verrattavat laitokset eivät voi panna täytäntöön komission päätöksiä, jollei asianomainen jäsen ole nimenomaisesti sallinut sitä kyseisen jäsenen kansallisen lainsäädännön nojalla.

22 artikla – Myönnettyjen korvausten maksamiseen liittyvät järjestelyt

Yleiskokous voi käsitellä myönnettyjen korvausten maksamiseen liittyviä järjestelyjä sen jälkeen, kun rahoitus on tullut saataville, mukaan lukien maksut mahdollisesta korvausrahastosta, joka voidaan perustaa tai nimetä tätä tarkoitusta varten yleiskokouksen sopivaksi katsomana ajankohtana.

VI OSA – KOMISSION TOIMINNAN RAHOITTAMINEN

23 artikla – Rahoitus ja talousarvio

1.Venäjän federaation tultua jäseneksi se vastaa komission kuluista tämän yleissopimuksen voimaantulosta lähtien.

2.Siihen saakka, kunnes Venäjän federaatio alkaa vastata komission kuluista, komission toiminta rahoitetaan jäsenille määritettävillä vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla. Tällaisten rahoitusosuuksien suorittaminen ei rajoita mahdollisuutta periä ne takaisin Venäjän federaatiolta.

3.Taloudellinen komitea määrittää jäsenten vuotuiset rahoitusosuudet niiden kriteerien perusteella, joilla määritetään Euroopan neuvoston yleiseen talousarvioon maksettavien rahoitusosuuksien vuotuinen asteikko, ja yleiskokous voi mukauttaa niitä kyseisen asteikon perustana olevien periaatteiden mukaisesti.

4.Komissio voi vastaanottaa ja hyödyntää toimintaansa liittyviä vapaaehtoisia rahoitusosuuksia, mukaan lukien luontoissuoritukset. Näiden rahoitusosuuksien on oltava yhteensopivia komission toimeksiannon ja tehtävien kanssa. Muiden kuin jäsenten ja tarkkailijoiden maksamat rahoitusosuudet edellyttävät taloudellisen komitean etukäteishyväksyntää.

5.Komissiolla on oma talousarvionsa Euroopan neuvoston yhteydessä. Yleiskokous hyväksyy vuosittain sihteeristön valmisteleman ja taloudellisen komitean tarkistaman komission talousarvion seuraavalle vuodelle.

6.Jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä, sovelletaan Euroopan neuvoston taloussääntöjä.

7.Yleiskokous voi keskeyttää jäsenen oikeudet, jos se katsoo, että jäsen ei ole täyttänyt tämän yleissopimuksen mukaisia taloudellisia velvoitteitaan.

VII OSA – VENÄJÄN FEDERAATION UKRAINAAN KOHDISTAMAN HYÖKKÄYKSEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN REKISTERI

24 artikla – Rekisterin toiminnan siirtäminen

1.Mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on perustettu ja sen pääjohtaja nimitetty, pääjohtaja ottaa yhteyttä rekisteriin ja/tai Euroopan neuvostoon tehdäkseen tarvittavat valmistelut rekisterin toiminnan siirtämiseksi komissiolle siten, että rekisterin keskeytymätön toiminta varmistetaan sen lakkauttamiseen saakka ja että komissio saa käyttöönsä tiedot rekisterissä olevista korvausvaatimuksista ja todisteista. Siirto käsittää rekisterin digitaalisen alustan kaikkine sen sisältämine korvausvaatimuksia koskevine tietoineen ja todisteineen, muut asiakirjat, arkistot, irtaimen ja kiinteän omaisuuden, kuten muun muassa rekisterin pankkitilit, tietotekniset laitteet, ohjelmistot ja niiden lisenssit, sopimukset ja järjestelyt, sekä kaikki niihin liittyvät tiedot siten, että komissiosta tulee rekisterin oikeusseuraaja.

2.Yleiskokous, neuvosto ja jäsenet avustavat tarvittaessa ja asianmukaisesti pääjohtajaa valmisteltaessa rekisterin toiminnan siirtämistä komissiolle.

3.Sen jälkeen kun yleiskokous on tehnyt tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan g alakohdassa tarkoitetun päätöksen, pääjohtaja toteuttaa rekisterin toiminnan siirron komissiolle ja vahvistaa yleiskokoukselle, kun siirto on suoritettu ja komissio voi aloittaa korvausvaatimuksiin liittyvän työnsä.

25 artikla – Rekisterin toiminnan jatkuminen komission yhteydessä

1.Rekisterin tehtävät, mukaan lukien korvausvaatimusten esittämiseen liittyvät järjestelyt, jatkuvat osana komissiota. 

2.Neuvosto hyväksyy pääjohtajan ehdotuksesta asiaankuuluvat säännöt ja menettelyt.

VIII OSA – LOPPUMÄÄRÄYKSET

26 artikla – Riidanratkaisu

Jos jäsenten välille syntyy riita tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, kyseiset jäsenet pyrkivät ratkaisemaan riidan neuvottelemalla tai muulla valitsemallaan rauhanomaisella keinolla, kuten kääntymällä yleiskokouksen puoleen, joka auttaa tällaisten riitojen ratkaisemisessa sovinnollisesti.

27 artikla – Jäsenyys ja tarkkailijan asema

1.Jollei tämän yleissopimuksen 28 artiklasta muuta johdu, mikä tahansa valtio, Euroopan unioni ja mikä tahansa muu alueellisen yhdentymisen järjestö voi tulla komission jäseneksi tulemalla tämän yleissopimuksen osapuoleksi tässä yleissopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

2.Yleiskokous voi kutsua minkä tahansa valtion, alueellisen yhdentymisen järjestön tai kansainvälisen järjestön komission tarkkailijaksi yleiskokouksen asettamien ehtojen mukaisesti. Mikä tahansa valtio, alueellisen yhdentymisen järjestö tai kansainvälinen järjestö voi pyytää, että se kutsutaan tarkkailijaksi.

3.Tarkkailijat voivat osallistua yleiskokouksen istuntoihin ilman äänioikeutta ja antaa suullisia tai kirjallisia lausuntoja yleiskokouksen istunnoissa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tämän yleissopimuksen 7 artiklan soveltamiseen.

4.Tarkkailijoilla, jotka ovat maksaneet komission talousarvioon vapaaehtoisesti vähintään sen suuruisen rahoitusosuuden kuin minkä yleiskokous on määrittänyt tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan j alakohdan mukaisesti, on oikeus osallistua komission vuotuisen talousarvion, komission vuotuisen rahoituskertomuksen ja komission vuotuisen toimintakertomuksen hyväksymiseen tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kohdan k–m alakohdan mukaisesti, ja niillä on äänioikeus yleiskokouksessa sinä varainhoitovuonna, jonka osalta ne ovat maksaneet tällaisen rahoitusosuuden.

5.Jäseneltä, joka toimii komission toimeksiannon kanssa yhteensopimattomalla tavalla tai vaikeuttaa komission tehtävien hoitamista, voidaan pidättää oikeudet, ja yleiskokous voi pyytää jäsentä vetäytymään tämän yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti. Jos jäsen ei noudata pyyntöä, yleiskokous voi päättää, että kyseinen jäsen on lakannut olemasta jäsen yleiskokouksen määräämästä päivästä lähtien.

6.Yleiskokous keskeyttää tai peruuttaa tarkkailijan aseman vahvistamiensa menettelyjen mukaisesti tarkkailijalta, joka toimii komission toimeksiannon kanssa yhteensopimattomalla tavalla tai vaikeuttaa komission tehtävien hoitamista.

28 artikla – Venäjän federaation jäsenyys ja osallistuminen komission elinten työhön

1.Venäjän federaatiosta voi milloin tahansa tulla komission jäsen siten, että se ilmaisee suostumuksensa tulla tämän yleissopimuksen sitomaksi tämän yleissopimuksen 31 artiklan mukaisesti, ja sillä ehdolla, että se antaa tämän yleissopimuksen liittymiskirjaan liitettäväksi selityksen, jonka mukaan

a)se hyväksyy kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa niistä vahingoista, menetyksistä ja vammoista, jotka ovat aiheutuneet sen Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien sen tekemä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys sekä sen tekemät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset,

i.Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäisellä alueella, joka käsittää Ukrainan maa-alueet, ilmatilan, sisäiset aluevedet ja aluemeren,

ii.Ukrainan talousvyöhykkeellä ja sen mannerjalustalla kansainvälisen oikeuden ja soveltuvin osin Ukrainan kansallisen lainsäädännön mukaisesti,

iii.Ukrainan lainkäyttövaltaan kuuluville ilma-aluksille tai aluksille,

iv.kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle, mukaan lukien sen alue- ja paikallisviranomaiset sekä valtion omistamat tai määräysvallassa olevat yhteisöt.

b)se suostuu noudattamaan komission tekemiä korvauspäätöksiä ja antamaan tarvittavat varat myönnettyjen korvausten tai Ukrainan kanssa sovitun muun määrän maksamiseen, ja sekä

c)se suostuu korvaamaan jäsenille ja tarpeen mukaan myös tarkkailijoille rahoitusosuudet, jotka nämä ovat maksaneet komission kulujen kattamiseksi.

2.Yleiskokous varmistaa, että Venäjän federaation antama ja sen liittymiskirjaan liitetty selitys täyttää edellä olevan 1 kohdan ehdot.

3.Heti kun Venäjän federaatio ilmaisee kiinnostuksensa liittyä komission jäseneksi, neuvosto hyväksyy lisäsääntöjä, jotka sääntelevät Venäjän federaation osallistumista komission toimintaan. Yleiskokous hyväksyy nämä säännöt yksimielisesti.

4.Venäjän federaatio voi milloin tahansa pyytää, että se kutsutaan komission tarkkailijaksi tämän yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti.

29 artikla – Tallettaja

Euroopan neuvoston pääsihteeri toimii tämän sopimuksen tallettajana.

30 artikla – Allekirjoittaminen, ratifiointi, hyväksyminen ja voimaantulo

1.Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille valtioille ja Euroopan unionille, jotka osallistuivat tämän yleissopimuksen hyväksymistä varten pidettyyn diplomaattiseen konferenssiin, sekä kaikille muille valtioille, jotka äänestivät 14 päivänä marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 “Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine” puolesta.

2.Tämä yleissopimus ratifioidaan tai hyväksytään. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3.Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)kaksikymmentäviisi allekirjoittajaa on ilmaissut suostumuksensa tulla tämän yleissopimuksen sitomaksi edellä olevan 2 kohdan määräysten mukaisesti, ja sekä

b)näiden allekirjoittajien yksittäiset rahoitusosuudet rekisterin talousarvioon vuodelle 2025 1 muodostavat yhteenlaskettuina vähintään 50 prosenttia kyseisen talousarvion kokonaismäärästä.

4.Jollei tämän Venäjän federaatiota koskevan yleissopimuksen 28 artiklassa toisin määrätä, tämä yleissopimus tulee voimaan sellaisen edellä 1 kohdassa tarkoitetun allekirjoittajan osalta, joka myöhemmin ilmaisee suostumuksensa tulla sen sitomaksi, seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona allekirjoittajan ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

31 artikla – Liittyminen

1.Tämän yleissopimuksen osapuolet voivat tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen yleiskokouksen välityksellä kutsua minkä tahansa valtion tai alueellisen yhdentymisen järjestön, joka ei osallistunut tämän yleissopimuksen hyväksymistä varten pidettyyn diplomaattiseen konferenssiin ja joka ei äänestänyt 14 päivänä marraskuuta 2022 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/5 ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine” puolesta, liittymään tähän yleissopimukseen.

2.Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa määrätään, ja tämän yleissopimuksen 28 artiklan mukaisesti Venäjän federaatio voi liittyä tähän yleissopimukseen milloin tahansa.

3.Yleissopimukseen liittyvän valtion tai alueellisen yhdentymisen järjestön osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

32 artikla – Alueellinen soveltaminen

1.Valtio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määrittää yhden tai useamman kyseisen valtion alueen, johon yleissopimusta sovelletaan.

2.Valtio voi myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä laajentaa tämän yleissopimuksen soveltamisen muuhun, selityksessä määritettyyn kyseisen valtion alueeseen, jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa tai jonka puolesta sillä on toimivalta tehdä sitoumuksia. Tällaisen alueen osalta tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.

3.Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti annettu selitys voidaan peruuttaa siinä määritetyn alueen osalta ilmoittamalla peruutuksesta Euroopan neuvoston pääsihteerille. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

33 artikla – Muutokset

1.Jäsen voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.

2.Tämän yleissopimuksen muuttamista koskeviin ehdotuksiin voi sisältyä ehdotus tämän yleissopimuksen ajallisen soveltamisalan laajentamisesta sisältämään korvausvaatimukset, jotka koskevat Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan 20 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen tekemistä kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista aiheutuneita vahinkoja, menetyksiä tai vammoja.

3.Euroopan neuvoston pääsihteeri antaa muutosehdotuksen tiedoksi sopimuspuolille. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa asiasta yleiskokoukselle.

4.Yleiskokous käsittelee ehdotetun muutoksen ja voi hyväksyä sen.

5.Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa yleiskokouksen hyväksymän muutoksen tekstin jäsenille ratifioitavaksi tai hyväksyttäväksi.

6.Tämän artiklan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kaikki jäsenet ovat ilmoittaneet Euroopan neuvoston pääsihteerille ratifioineensa tai hyväksyneensä sen.

34 artikla – Varaumat

Tämän yleissopimuksen määräyksiin ei voida tehdä varaumia.

35 artikla – Irtisanominen

1.Milloin tahansa sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan tämän yleissopimuksen 30 artiklan mukaisesti, jäsen voi irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla siitä Euroopan neuvoston pääsihteerille.

2.Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen. Jos Venäjän federaatio irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on kymmenen vuotta tai kunnes tämä yleissopimus päättyy tämän yleissopimuksen 36 artiklan mukaisesti.

3.Tämän artiklan mukaisella irtisanomisella ei ole taannehtivaa vaikutusta tämän yleissopimuksen mukaisiin sitoumuksiin ja velvoitteisiin irtisanovan jäsenen jäsenyyden aikana.

36 artikla – Voimassaolo ja päättyminen

1.Tämä yleissopimus on voimassa vähintään kymmenen vuoden ajan sen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä olevan 4 kohdan soveltamista.

2.Sen jälkeen yleissopimuksen voimassaolo jatkuu enintään viisi vuotta kerrallaan, jos yleiskokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kaikista jäsenistä vuoden sisällä ennen kuluvan kauden päättymistä päättää pitää sen voimassa.

3.Yleiskokous voi milloin tahansa tämän yleissopimuksen voimaantulon kymmenvuotispäivän jälkeen vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kaikista jäsenistä päättää tämän yleissopimuksen ja lakkauttaa komission.

4.Yleiskokous päättää tämän yleissopimuksen, jos

a)tämän yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti tehtyjen irtisanomisten seurauksena tämän yleissopimuksen osapuolten lukumäärä alittaa tämän yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritellyn rajan tai

b)varat eivät riitä komission toiminnasta seuraavien kahdentoista kuukauden kuluessa aiheutuviksi ennakoitujen kustannusten rahoittamiseen eikä komissio pysty varmistamaan vaihtoehtoisia tapoja toimintansa rahoittamiseksi.

5.Edellä olevan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yleissopimuksen päättyminen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut tämän tapahtuman aiheuttavan irtisanomisilmoituksen, jollei yleiskokous kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tämän yleissopimuksen osapuolten lukumäärä alittaa tämän yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritellyn rajan, yksimielisesti päätä, että tämä yleissopimus pidetään voimassa ja että komissio jatkaa määrätyn ajan.

6.Edellä olevan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yleissopimuksen päättyminen tulee voimaan mahdollisimman pian sen päivän jälkeen, jona yleiskokous päätti päättää sen.

7.Jos tämä yleissopimus päätetään ja komissio lakkautetaan, yleiskokous varmistaa, että kaikki korvausvaatimuksia koskevat tiedot ja komission saamat todisteet sekä sen päätökset ja muut asiakirjat, mukaan lukien arkistot, säilytetään.

8.Ennen tämän yleissopimuksen päättymistä ja komission lakkauttamista tämän artiklan mukaisesti yleiskokous hyväksyy tarvittavat siirtymävaiheen järjestelyt.

37 artikla – Ilmoitukset

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille valtioille ja Euroopan unionille, jotka osallistuivat tämän yleissopimuksen hyväksymistä varten pidettyyn diplomaattiseen konferenssiin, allekirjoittajille, osapuolille ja muille valtioille tai alueellisen yhdentymisen järjestöille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen,

a)kaikista allekirjoituksista;

b)kaikkien ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisesta;

c)tämän yleissopimuksen 30 artiklan mukaisesta tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä,

d)tämän yleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti hyväksytyistä muutoksista ja tällaisten muutosten voimaantulopäivistä,

e)tämän yleissopimuksen 6 artiklan 5 kohdan mukaisista selityksistä,

f)tämän yleissopimuksen 35 artiklan mukaisista irtisanomisista,

g)kaikista muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimista, selityksistä, ilmoituksista tai tiedonannoista.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Haagissa 16 päivänä joulukuuta 2025 yhtenä englannin-, ranskan- ja espanjankielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, muille valtioille ja Euroopan unionille, jotka osallistuivat tämän yleissopimuksen hyväksymistä varten pidettyyn diplomaattiseen konferenssiin, sekä valtioille tai alueellisen yhdentymisen järjestöille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

(1)    Tarkistetun talousarvion 2025 (asiakirja RD4U-COP (2024)16, s. 6, taulukko 7) mukaisesti, sellaisena kuin rekisterin osallistujien konferenssi sen hyväksyi 11 päivänä lokakuuta 2024 (asiakirja RD4U-COP (2024)18, s. 3), 50 prosenttia rekisterin kokonaisbudjetista vuodelle 2025 on 3 692 150 euroa. Niiden allekirjoittajien osalta, jotka eivät ole suorittaneet rahoitusosuutta vuodelle 2025 hyväksyttyyn rekisterin talousarvioon, määrä, joka olisi ollut niille määritetty rahoitusosuus rekisterin talousarvioon, jos ne olisivat olleet rekisterin osallistujia, otetaan huomioon laskettaessa yksittäisten rahoitusosuuksien kokonaismäärää tämän b alakohdan mukaisesti.