EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.2.2026
COM(2026) 99 final
2026/0062(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisen tullitariffin tullien suspensiosta sekä tiettyjä lannoitteita koskevien autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Liitteenä olevan asetusehdotuksen tarkoituksena on suspendoida väliaikaisesti asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteisen tullitariffin tullit typpipohjaisten lannoitteiden tuottamiseen käytettävien tavaroiden, tiettyjen typpipohjaisten lannoitteiden ja typpeä sisältävien seosten osalta, jotka luokitellaan tällä hetkellä yhdistetyn nimikkeistön (CN) nimikkeeseen 2814 ja alanimikkeisiin 3102 10, 3102 21, 3102 60, 3102 80, 3105 20, 3105 30 ja 3105 40 tiettyyn unioniin suuntautuvaan tuontimäärään asti.
Tiettyjen typpilannoitteiden, mukaan lukien niiden tuotantoon käytettävien tavaroiden, markkinat unionissa ovat hyvin riippuvaisia tuonnista kolmansista maista. Unioni toi vuonna 2024 typpilannoitteiden tuottamiseksi 2 miljoonaa tonnia ammoniakkia ja 5,9 miljoonaa tonnia ureaa. Lisäksi unioni toi yhteensä 6,7 miljoonaa tonnia typpipohjaisia lannoitteita ja typpeä sisältäviä seoksia muilla alanimikkeillä. Nämä kaikki ovat hiili-intensiivisiä lannoitteita, joiden tuotanto aiheuttaa huomattavia hiilipäästöjä ja joiden tuotannon monipuolistaminen ja korvaaminen on vaikeaa ja vaatii aikaa. Venäjän federaatio on ollut näiden tavaroiden johtava toimittaja maailmanlaajuisesti ja unionin osalta. Nämä lannoitteet ovat välttämättömiä viljelijöille. Eurooppalaiset viljelijät tarvitsevat varmaa ja säännöllistä lannoitteiden kauppaa kilpailukykyisin hinnoin, jotta maataloustuotanto ja elintarviketurva voidaan taata unionissa ja maailmanmarkkinoilla, sillä unioni on maailman johtava monien keskeisten peltokasvien viejä. Typpipohjaisten lannoitteiden hinnat nousivat unionissa jyrkästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja elpyminen vuosien 2023 ja 2024 huippuhinnoista on ollut vain osittaista. Lisäksi typpipohjaisten lannoitteiden hinnat lähtivät uuteen nousuun vuonna 2025 ja olivat vuoden 2025 joulukuussa 23 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2024 keskimääräiset hinnat.
Jotta voidaan keventää unionin lannoitetuottajille aiheutuvia kustannuksia ja siten vähentää unionin viljelijöille aiheutuvia kustannuksia ja edistää unionissa tuotettujen elintarvikkeiden asianmukaista tarjontaa, on aiheellista suspendoida väliaikaisesti typpilannoitteiden tuottamiseen käytettäviin tavaroihin, tiettyihin typpipohjaisiin lannoitteisiin ja typpeä sisältäviin seoksiin sovellettavat tullit tiettyyn tuontimäärään asti. Tarjonnan vakauden lisäämiseksi on myös aiheellista laajentaa muusta kuin etuuskohteluun oikeuttavasta alkuperästä tulevan tuonnin maantieteellistä soveltamisalaa, koska suurin osa asianomaisten tuotteiden muusta kuin etuuskohteluun oikeuttavasta tuonnista on tällä hetkellä edelleen peräisin Venäjän federaatiosta huolimatta tiettyihin Venäjältä peräisin oleviin lannoitteisiin 1 päivästä heinäkuuta 2025 alkaen sovellettavista tiukennetuista tariffitoimenpiteistä. Itse asiassa ja erityisesti aikana, jolloin typpilannoitteista on pulaa kansainvälisillä markkinoilla, ammoniakin ja urean unioniin tuonnissa sovellettavat tullit haittaavat toimituksia unionin markkinoille verrattuna maailman muihin markkinoihin, joilla ei ole käytössä tällaisia tuontitulleja. Koska tässä luokassa kaupankäynnin kohteena olevat tavarat ovat pääasiassa raaka-aineita, tämä tariffiero haittaa pyrkimyksiä monipuolistaa unioniin tapahtuvaa tuontia. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien typpipohjaisten lannoitteiden osalta EU on suuri rakenteellinen nettotuoja muualta maailmasta, ja sekä ammoniakin että urean tarjonta on keskittynyt vain kolmeen tärkeimpään kauppakumppaniin, joista yksi on molempien osalta Venäjän federaatio.
Jotta voidaan edistää tätä monipuolistamista ja samalla suojella unionin kotimaista tuotantoa lisäämättä riippuvuutta tuonnista, tässä ehdotuksessa esitetyt väliaikaiset kaupan vapauttamistoimenpiteet, jotka koskevat CN-koodeja 2814, 3102 10, 3102 21, 3102 60, 3102 80, 3105 20, 3105 30 ja 3105 40, toteutetaan kiintiöjärjestelmässä, joka vastaa tuotekohtaista tullitonta kiintiötä, jonka määrä vastaa unionin suosituimmuuskohtelun mukaisen tuonnin määrää vuonna 2024, lukuun ottamatta tuontia Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta, mutta johon lisätään 20 prosenttia näistä kahdesta maasta unioniin vuonna 2024 tuoduista määristä. Kiintiöraja on perusteltu, koska näiden lannoitetyyppien osuus unionin kotimaisesta tuotannosta on edelleen suuri. Viljelijöiden käyttämistä kolmesta tärkeimmästä lannoitetyypistä ainoastaan typpipohjaiset lannoitteet ovat niitä, joihin sovelletaan yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja, joita sovelletaan tavaroihin, jotka ovat keskeisiä niiden tuotannossa. Sen sijaan potaskan ja fosforin kohdalla tuotannon kannalta keskeisiin tavaroihin sovelletaan jo nyt yhteisen tullitariffin nollatullia. Typpipohjaiset lannoitteet ovat myös unionissa eniten käytetty lannoitetyyppi ja myös se lannoitetyyppi, jonka osalta unioni on tuonnista riippuvainen ja jonka hiilipäästöihin liittyvät kustannukset ovat suurimmat. Näin ollen ehdotetuissa toimenpiteissä keskitytään typpipohjaisten lannoitteiden tuotantoon tarkoitettujen tavaroiden tuontiin ja eniten tuotujen typpipohjaisten lannoitteiden tuontiin.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Kolmannet maat, joilla on etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten nojalla tulliton etuuskohteluun perustuva pääsy unionin markkinoille, ovat tällä hetkellä ammoniakin ja urean tärkeimpiä toimittajia. Merkittävä osa tuonnista on kuitenkin peräisin yhteisen tullitariffin soveltamisalaan kuuluvista maista, joiden tullit ovat tällä hetkellä 5,5–6,5 prosenttia. Tarjonnan vakauden lisäämiseksi on aiheellista laajentaa väliaikaisesti tullittomuuskohtelusta hyötyvien toimittajamaiden maantieteellistä soveltamisalaavapaakauppasopimuksesta hyötyvien maiden ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että tarjonta keskittyy tällä hetkellä suhteellisen pieneen määrään muita kuin etuuskohteluun oikeutettuja toimittajia, joista Venäjän federaatio on yksi tärkeimmistä. Toisin kuin etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten kautta tapahtuva tulliton pääsy, tässä ehdotuksessa esitetyt tullisuspensioita koskevat toimenpiteet ovat kuitenkin väliaikaisia, ja määrän osalta ne on rajattu tiettyjen tariffikiintiöiden tasolle. On myös aiheellista jättää Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta peräisin olevat tuotteet avattuihin kiintiöihin sovellettavan tullinalennuksen ulkopuolelle linjassa erityisesti asetuksen 1227/2025 kanssa, jossa nimenomaisesti määritetään korotetut tullit näistä alkuperämaista peräisin olevien lannoitteiden tuonnille, ja unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Tähän ehdotukseen sisältyvillä kaupan vapauttamistoimenpiteillä pyritään varmistamaan, että unionin yhteisen tullitariffin väliaikainen suspendoiminen toteutetaan SEU-sopimuksen 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja että unionin ulkoisen toiminnan eri alat sekä sen ulkoinen toiminta ja muut unionin politiikat ovat johdonmukaisia. Sen vuoksi on aiheellista jättää Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta peräisin olevat tuotteet tullinalennuksen ulkopuolelle niiden rajoittavien toimenpiteiden mukaisesti, joita unioni on toteuttanut näitä maita vastaan Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Tämän asetusehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 31 artikla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta, koska asia, jota ehdotus koskee, kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä tasapainotetaan talouden toimijoiden (typpilannoitteiden tuottajien ja kuluttajien) kaupalliset edut. Ehdotuksessa esitetään yhteisen tullitariffin tullien suspendoimista ainoastaan lannoitteiden tuotannossa käytettävien tavaroiden, tiettyjen typpipohjaisten lannoitteiden ja typpeä sisältävien seosten tullinimikkeissä, joiden osalta unionin riippuvuus tuonnista on suurin ja joiden osalta tarjonnan monipuolistaminen ja irtautuminen tuonnista Venäjän federaatiosta sekä riippuvuuden vähentäminen nykyisestä toimittajakeskittymästä on keskeistä. Lisäksi suspendoimista sovelletaan vain väliaikaisesti.
•Toimintatavan valinta
SEUT-sopimuksen 31 artiklan mukaan neuvosto vahvistaa komission ehdotuksesta yhteisen tullitariffin tullit. Sen vuoksi neuvoston asetus on asianmukainen toimintatapa. SEUT-sopimuksen 31 artiklan nojalla neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta yhteisen tullitariffin tullit.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ei sovelleta.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ei sovelleta.
•Vaikutustenarviointi
Kun otetaan huomioon typpilannoitteiden tuotannossa käytettävien tavaroiden tuonnin merkittävä lisääntyminen kolmansissa maissa olevilta toimittajilta, mitä Venäjän federaation – joka oli ennen suurin typpilannoitteiden toimittaja EU:hun – hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttama kriisitilanne pahentaa, on tärkeää, että asetus tulee voimaan mahdollisimman pian, jotta voidaan edistää lannoitteiden tuotannossa tarvittavien tavaroiden hankintalähteiden monipuolistamista ja tuotantokustannusten alenemista ennen tulevaa istutus-/kylvökautta. Sen vuoksi nyt käsillä olevasta toimenpiteestä ei tehty vaikutustenarviointia. Ehdotetun toimenpiteen odotetaan kuitenkin muuttavan typpilannoitteita ja tiettyjä typpipohjaisia lannoitteita unioniin toimittavien toimittajien profiilia ja auttavan monipuolistamaan tarjontaa ja irtautumaan tuonnista Venäjän federaatiosta sekä vähentämään riippuvuutta nykyisestä toimittajakeskittymästä.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Toimenpide ei lisää yritysten sääntelytaakkaa.
•Perusoikeudet
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia menoihin, mutta sillä on rahoitusvaikutus tuloihin. Suspensioiden vuoksi tulleja jää kantamatta noin 59,5 miljoonaa euroa 12 kk kestävän toimenpiteen soveltamisajanjakson aikana. Toimenpiteen kesto on yksi vuosi, ja se päättyy vuoden 2027 puolivälissä.
Kielteinen vaikutus talousarvion perinteisiin omiin varoihin on 44,7 miljoonaa euroa (eli 75 prosenttia kokonaismäärästä). Rahoitusselvityksessä on tarkempia tietoja ehdotuksen talousarviovaikutuksista.
Perinteisiin omiin varoihin kohdistuva tulojen menetys katetaan bruttokansantuloon (BKTL) perustuvilla jäsenvaltioiden maksuosuuksilla.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Typpipohjaisten lannoitteiden unioniin tapahtuvan tuonnin kehitystä koskeva verkkoraportointi on saatavilla asiaa koskevilla Euroopan komission (Eurostatin) verkkosivustoilla.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Ei sovelleta.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Unionin lannoitemarkkinoiden poikkeuksellisen tilanteen vuoksi toimenpiteellä pyritään lisäämään typpipohjaisten lannoitteiden tuotantoon tarkoitettujen tavaroiden, tiettyjen typpipohjaisten lannoitteiden ja typpeä sisältävien seosten tuontiin liittyviä kauppavirtoja ja monipuolistamaan niitä suspendoimalla väliaikaisesti näihin tuotteisiin sovellettavat tuontitullit.
2026/0062 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisen tullitariffin tullien suspensiosta sekä tiettyjä lannoitteita koskevien autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Tiettyjen typpilannoitteiden tuotantopanosten markkinat unionissa ovat hyvin riippuvaisia tuonnista kolmansista maista. Unioni toi vuonna 2024 eritoten typpilannoitteiden tuottamiseksi 2 miljoonaa tonnia ammoniakkia ja 5,9 miljoonaa tonnia ureaa. Lisäksi unioni toi yhteensä 6,7 miljoonaa tonnia typpipohjaisia lannoitteita ja typpeä sisältäviä seoksia. Nämä ovat hiili-intensiivisiä lannoitteisiin käytettyjä tavaroita, joiden kohdalla monipuolistaminen on vaikeaa ja vaatii aikaa. Nämä lannoitteet ovat myös välttämättömiä eurooppalaisille viljelijöille, jotka tarvitsevat varmaa ja säännöllistä lannoitteiden kauppaa kilpailukykyisin hinnoin maataloustuotannon ja elintarviketurvan takaamiseksi. Kyseisten tuotteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi vuodesta 2021.
(2)Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien typpipohjaisten lannoitteiden osalta unioni on rakenteellinen nettotuoja, ja tarjonta on keskittynyt muutamiin maihin, joiden joukossa yksi tärkeimmistä toimittajista on Venäjän federaatio.
(3)Tällä hetkellä merkittävä osa näistä typpipohjaisten lannoitteiden tuotantoon tarkoitetuista tavaroista ja typpipohjaisista lannoitteista tuodaan jo unioniin tullitta kolmansista maista, joilla on etuuskohteluun perustuva pääsy unionin markkinoille. Tästä huolimatta unioni tuo kuitenkin suuria määriä näitä tavaroita yhteisen tullitariffin soveltamisalaan kuuluvista maista, ja niiden tullit ovat tällä hetkellä 5,5–6,5 prosenttia.
(4)Nämä tullit lisäävät typpilannoitteiden tuottajien kustannuksia ja vaikuttavat lannoitteiden hintaan, mikä puolestaan vaikuttaa elintarvikkeiden hintaan ja herättää huolta kuluttajien, myös eurooppalaisten viljelijöiden, ostovoimasta. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet unionissa merkittävästi viime vuosina, mutta tämä suuntaus ei ole täysin heijastunut tiettyjen maataloustuotteiden hintoihin. Tilanne aiheuttaa paineita unionin maataloustuotannon kannattavuudelle.
(5)Unionin lannoitemarkkinoiden vahvan dynaamisuuden varmistamiseksi ja toimitusketjujen monipuolistamiseksi on tarpeen helpottaa typpipohjaisten lannoitteiden tuottamiseen käytettävien tavaroiden, tiettyjen typpipohjaisten lannoitteiden ja typpeä sisältävien seosten tuontia. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää monipuolistaa kiireellisesti hankintalähteitä pois Venäjän federaatiosta, erityisesti kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2025/1227 vahvistetut toimenpiteet, joilla korotetaan asteittain joidenkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tulleja.
(6)Unionin energiakustannukset ovat viime vuosina olleet korkealla, mikä on vaikuttanut kielteisesti lannoitteiden, ja erityisesti typpipohjaisten lannoitteiden, tuotantoon unionissa, koska maakaasu on keskeinen energianlähde ja raaka-aine niiden tuotannossa. Tällä on ollut merkittävä vaikutus unionin lannoiteteollisuuden tuotantoon ja myyntiin. Unionin lannoitetuottajien on edelleen mukauduttava tähän geopoliittisista tekijöistä johtuvaan monimutkaiseen ympäristöön. Sen vuoksi kaikissa lannoitteiden tarjonnan parantamiseksi toteutettavissa toimenpiteissä olisi vältettävä vaikuttamasta kielteisesti unionin lannoitetuottajiin.
(7)Koska unionin nykyistä lannoitetuotantoa on suojeltava, on tarpeen parantaa tämän toimitusketjun häiriönsietokykyä suosimalla sen tuotantopanosten monipuolistamista ja minimoimalla edelleen ulkoisten riippuvuuksien riskiä.
(8)On myös aiheellista toteuttaa toimia typpipohjaisten lannoitteiden tuotantoon tarkoitettujen tavaroiden, tiettyjen typpipohjaisten lannoitteiden ja typpeä sisältävien seosten, joiden tuotanto unionissa on riittämätöntä, tuontikustannusten alentamiseksi.
(9)Sen vuoksi on aiheellista suspendoida väliaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu yhteisen tullitariffin tulli urean ja ammoniakin sekä tiettyjen typpipohjaisten lannoitteiden ja typpeä sisältävien seosten tuonnissa tiettyyn määrään asti. Unionin tuottajien ja unionin lannoitteiden kuluttajien etujen tasapainottamiseksi yhteisen tullitariffin tullien väliaikainen suspendoiminen rajoitetaan tuotekohtaisesti unionin suosituimmuuskohtelun mukaisen tuonnin määrään vuonna 2024, lukuun ottamatta tuontia Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta, mutta siihen lisätään 20 prosenttia näistä kahdesta maasta vuonna 2024 tuoduista määristä. Väliaikaista tullisuspensiota olisi sovellettava yhden vuoden ajan. Komissio seuraa lannoitemarkkinoiden tilannetta ja ehdottaa tarvittaessa tullisuspension uusimista, jotta saadaan aikaan riittävä monipuolistaminen ja parannetaan kilpailukykyisesti hinnoiteltujen lannoitteiden saatavuutta eurooppalaisille viljelijöille.
(10)On tarpeen jättää tässä asetuksessa säädetyn väliaikaisen tariffitoimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle typpipohjaisten lannoitteiden tuottamiseen käytettävien tavaroiden, tiettyjen typpipohjaisten lannoitteiden ja typpeä sisältävien seosten tuonti Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta. Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta tulevan tuonnin jättäminen tässä asetuksessa säädetyn väliaikaisen suspension ulkopuolelle on johdonmukaista unionin muilla aloilla toteutettaman ulkoisen toiminnan kanssa, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 3 kohdassa edellytetään.
(11)Unionin ja Venäjän federaation väliset suhteet ovat huonontuneet huomattavasti viime vuosina ja erityisesti vuodesta 2022 lähtien. Suhteiden huonontuminen johtuu Venäjän federaation räikeästä piittaamattomuudesta kansainvälistä oikeutta kohtaan ja sen Ukrainaa vastaan käymästä provosoimattomasta ja perusteettomasta hyökkäyssodasta. Unioni on heinäkuusta 2014 lähtien ottanut asteittain käyttöön Venäjän federaation kanssa käytävää kauppaa rajoittavia toimenpiteitä vastauksena Venäjän federaation toimiin Ukrainaa vastaan. Unioni on myös ottanut käyttöön korkeammat tullit Venäjän federaatiosta tuotaville typpipohjaisille lannoitteille, jotka kuuluvat myös tämän asetuksen soveltamisalaan.
(12)Venäjän federaatio on Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen. Unioni voi kuitenkin Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’WTO-sopimus’, ja erityisesti tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen XXI artiklan (turvallisuuspoikkeukset) nojalla jättää tällä hetkellä huomiotta velvollisuuden myöntää Venäjän federaatiosta tuotaville tavaroille suosituimmuuskohtelu, eikä se estä unionia ottamasta käyttöön tuontitulleja, jotka ovat korkeampia kuin tavarakaupan tullisitoumuksia koskevassa unionin luettelossa, jos unioni katsoo, että tällaiset toimenpiteet ovat tarpeen unionin keskeisten turvallisuusetujen suojelemiseksi.
(13)Myös unionin ja Valko-Venäjän tasavallan väliset suhteet ovat heikentyneet viime vuosina johtuen Valko-Venäjän tasavallan piittaamattomuudesta kansainvälistä oikeutta, perusvapauksia ja ihmisoikeuksia kohtaan sekä sen tuesta Venäjän Ukrainaa vastaan käymälle hyökkäyssodalle. Unioni on lokakuusta 2020 lähtien ottanut asteittain käyttöön Valko-Venäjän tasavallan kanssa käytävää kauppaa rajoittavia toimenpiteitä. Unioni on myös ottanut käyttöön korkeammat tullit Valko-Venäjältä tuotaville typpipohjaisille lannoitteille.
(14)Valko-Venäjän tasavalta ei ole WTO:n jäsen. Sen vuoksi unionilla ei ole WTO-sopimuksen nojalla velvollisuutta myöntää Valko-Venäjän tasavallasta peräisin oleville tavaroille suosituimmuuskohtelua tai muuta kohtelua kyseisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi nykyisissä unionin ja Valko-Venäjän tasavallan välisissä kauppasopimuksissa sallitaan toimet, joita voidaan perustella sovellettavilla poikkeuslausekkeilla ja erityisesti turvallisuuspoikkeuksilla.
(15)Jotta voidaan edistää hankintalähteiden monipuolistamista ja tuotantokustannusten alenemista ennen tulevaa istutus-/kylvökautta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1.Suspendoidaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteisen tullitariffin tullit seuraavien CN-koodien ja tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen kokonaismäärien osalta:
(a)CN-koodit 2814 10 00 ja 2814 20 00;
(b)CN-koodit 3102 10 12, 3102 10 15, 3102 10 19 ja 3102 10 90;
(c)CN-koodi 3102 21 00;
(d)CN-koodi 3102 60 00;
(e)CN-koodi 3102 80 00;
(f)CN-koodit 3105 20 10 ja 3105 20 90;
(g)CN-koodi 3105 30 00;
(h)CN-koodi 3105 40 00.
2.Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin CN-koodeihin kuuluvien tavaroiden tullien suspendoimista ei sovelleta kyseisiin CN-koodeihin kuuluvien tavaroiden tuontiin Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta.
3.Edellä 1 kohdan b, c, d, e, f, g ja h alakohdassa tarkoitettuihin CN-koodeihin kuuluvien tavaroiden, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/1227 soveltamisalaan, tullien suspendoimista ei sovelleta kyseisiin koodeihin kuuluvien tavaroiden tuontiin Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta.
4.Avataan kiintiöiden uudet järjestysnumerot, joiden viitetiedot luetellaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat tämän asetuksen 1 artiklassa vahvistettuja määrällisiä tuontikiintiöitä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 49–54 artiklassa säädetyn tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmän mukaisesti.
3 artikla
Komissio seuraa lannoitemarkkinoiden tilannetta ja ehdottaa tarvittaessa 1 artiklassa säädetyn suspension jatkamista.
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan [...] päivään [...]kuuta [...] [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS ”TULOT” – EHDOTUKSET, JOILLA ON VAIKUTUKSIA TALOUSARVION TULOPUOLEEN
1.EHDOTUKSEN NIMI:
Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisen tullitariffin tullien suspensiosta sekä tiettyjä lannoitteita koskevien autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista.
2.BUDJETTIKOHDAT:
Tulopuolen budjettikohta (luku/momentti/alamomentti): 12 luvun 120 momentti
Talousarvioon kyseiseksi vuodeksi varattu määrä: 2026: 21 368 300 000 euroa
3.RAHOITUSVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia.
X
Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia menoihin, mutta sillä on rahoitusvaikutuksia tuloihin.
Ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.
Vaikutukset ovat seuraavat:
(milj. euroa yhden desimaalin tarkkuudella)
|
Tulopuolen budjettikohta
|
Vaikutus tuloihin
|
12 kk:n ajanjakso alkaa
|
Vuosi N
|
|
CN 2814
|
6,1 miljoonaa euroa
|
1.5.2026
|
2026
|
|
CN 3102 10 12, 3102 10 12, 3102 10 15, 3102 10 19 ja 3102 10 90
|
14,6 miljoonaa euroa
|
1.5.2026
|
2026
|
|
CN 3102 21
|
4,3 miljoonaa euroa
|
1.5.2026
|
2026
|
|
CN 3102 60
|
0,4 miljoonaa euroa
|
1.5.2026
|
2026
|
|
CN 3102 80
|
5,4 miljoonaa euroa
|
1.5.2026
|
2026
|
|
CN 3105 20
|
7,0 miljoonaa euroa
|
1.5.2026
|
2026
|
|
CN 3105 30
|
4,0 miljoonaa euroa
|
1.5.2026
|
2026
|
|
CN 3105 40
|
2,9 miljoonaa euroa
|
1.5.2026
|
2026
|
|
Toteutuksen jälkeen
|
|
Tulopuolen budjettikohta
|
[N+1]
|
[N+2]
|
[N+3]
|
[N+4]
|
[N+5]
|
|
CN 2814
|
0
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
CN 3102 10
|
0
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
CN 3102 21
|
0
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
CN 3102 60
|
0
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
CN 3102 80
|
0
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
CN 3105 20
|
0
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
CN 3105 30
|
0
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
CN 3105 40
|
0
|
0
|
0
|
0
|
0
|
4.PETOSTENTORJUNTA
Ei
5.MUUT HUOMAUTUKSET
Vuonna 2024 CN-koodiin 2814 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 1,1 miljardia euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 5,5 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Jäljelle jäänyt tuonti oli yhteisen tullitariffin mukaista tullia, ja tämän tuonnin yksikköarvo oli lukuun ottamatta Venäjän federaatiota ja Valko-Venäjän tasavaltaa, joihin ei sovelleta tullinalennusta, 489 euroa tonnilta. Tulleja jää näin ollen kantamatta 300 000 tonnin kiintiön osalta arviolta 8,1 miljoonaa euroa (489 x 300 000 x 5,5 %) vuodessa. Tästä määrästä vähennetään 25 prosentin kantokulut, joten tästä tuotteesta EU:n talousarvioon kantamatta jäävien tullien arvioitu enimmäismäärä on 6,1 miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta.
Vuonna 2024 CN-koodiin 3102 10 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 2 miljardia euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 6,5 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Jäljelle jäänyt tuonti oli yhteisen tullitariffin mukaista tullia, ja tämän tuonnin yksikköarvo oli lukuun ottamatta Venäjän federaatiota ja Valko-Venäjän tasavaltaa, joihin ei sovelleta tullinalennusta, 336 euroa tonnilta. Tulleja jää näin ollen kantamatta 890 000 tonnin kiintiön osalta arviolta 19,5 miljoonaa euroa (336 x 890 000 x 6,5 %) vuodessa. Tästä määrästä vähennetään 25 prosentin kantokulut, joten tästä tuotteesta EU:n talousarvioon kantamatta jäävien tullien arvioitu enimmäismäärä on 14,6 miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta.
Vuonna 2024 CN-koodiin 3102 21 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 119 miljoonaa euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 6,5 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Jäljelle jäänyt tuonti oli yhteisen tullitariffin mukaista tullia, ja tämän tuonnin yksikköarvo oli lukuun ottamatta Venäjän federaatiota ja Valko-Venäjän tasavaltaa, joihin ei sovelleta tullinalennusta, 212 euroa tonnilta. Tulleja jää näin ollen kantamatta arviolta 5,7 miljoonaa euroa (212 x 413 000 x 6,5 %) vuodessa. Tästä määrästä vähennetään 25 prosentin kantokulut, joten tästä tuotteesta EU:n talousarvioon kantamatta jäävien tullien arvioitu enimmäismäärä on 4,3 miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta.
Vuonna 2024 CN-koodiin 3102 60 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 84 miljoonaa euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 6,5 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Jäljelle jäänyt tuonti oli yhteisen tullitariffin mukaista tullia, ja tämän tuonnin yksikköarvo oli lukuun ottamatta Venäjän federaatiota ja Valko-Venäjän tasavaltaa, joihin ei sovelleta tullinalennusta, 298 euroa tonnilta. Tulleja jää näin ollen kantamatta arviolta 0,5 miljoonaa euroa (298 x 27 000 x 6,5 %) vuodessa. Tästä määrästä vähennetään 25 prosentin kantokulut, joten tästä tuotteesta EU:n talousarvioon kantamatta jäävien tullien arvioitu enimmäismäärä on 0,4 miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta.
Vuonna 2024 CN-koodiin 3102 80 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 269 miljoonaa euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 6,5 prosenttia. Osa tästä tuonnista oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Jäljelle jäänyt tuonti oli yhteisen tullitariffin mukaista tullia, ja tämän tuonnin yksikköarvo oli lukuun ottamatta Venäjän federaatiota ja Valko-Venäjän tasavaltaa, joihin ei sovelleta tullinalennusta, 190 euroa tonnilta. Tulleja jää näin ollen kantamatta arviolta 7,2 miljoonaa euroa (190 x 583 000 x 6,5 %) vuodessa. Tästä määrästä vähennetään 25 prosentin kantokulut, joten tästä tuotteesta EU:n talousarvioon kantamatta jäävien tullien arvioitu enimmäismäärä on 5,4 miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta.
Vuonna 2024 CN-koodiin 3105 20 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 915 miljoonaa euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 6,5 prosenttia. Osa tästä tuonnista oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Jäljelle jäänyt tuonti oli yhteisen tullitariffin mukaista tullia, ja tämän tuonnin yksikköarvo oli lukuun ottamatta Venäjän federaatiota ja Valko-Venäjän tasavaltaa, joihin ei sovelleta tullinalennusta, 401 euroa tonnilta. Tulleja jää näin ollen kantamatta arviolta 9,4 miljoonaa euroa (401 x 360 000 x 6,5 %) vuodessa. Tästä määrästä vähennetään 25 prosentin kantokulut, joten tästä tuotteesta EU:n talousarvioon kantamatta jäävien tullien arvioitu enimmäismäärä on 7 miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta.
Vuonna 2024 CN-koodiin 3105 30 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 881 miljoonaa euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 6,5 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Jäljelle jäänyt tuonti oli yhteisen tullitariffin mukaista tullia, ja tämän tuonnin yksikköarvo oli lukuun ottamatta Venäjän federaatiota ja Valko-Venäjän tasavaltaa, joihin ei sovelleta tullinalennusta, 945 euroa tonnilta. Tulleja jää näin ollen kantamatta arviolta 5,3 miljoonaa euroa (945 x 87 000 x 6,5 %) vuodessa. Tästä määrästä vähennetään 25 prosentin kantokulut, joten tästä tuotteesta EU:n talousarvioon kantamatta jäävien tullien arvioitu enimmäismäärä on 4 miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta.
Vuonna 2024 CN-koodiin 3105 40 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 357 miljoonaa euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 6,5 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Jäljelle jäänyt tuonti oli yhteisen tullitariffin mukaista tullia, ja tämän tuonnin yksikköarvo oli lukuun ottamatta Venäjän federaatiota ja Valko-Venäjän tasavaltaa, joihin ei sovelleta tullinalennusta, 710 euroa tonnilta. Tulleja jää näin ollen kantamatta arviolta 3,8 miljoonaa euroa (710 x 83 000 x 6,5 %) vuodessa. Tästä määrästä vähennetään 25 prosentin kantokulut, joten tästä tuotteesta EU:n talousarvioon kantamatta jäävien tullien arvioitu enimmäismäärä on 2,9 miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta.
Edellä esitetyn perusteella tästä asetuksesta EU:n talousarvioon aiheutuvien tulonmenetysten arvioidaan olevan 44,7 miljoonaa euroa vuodessa (6,1 miljoonaa euroa + 14,6 miljoonaa euroa + 4,3 miljoonaa euroa + 0,4 miljoonaa euroa + 5,4 miljoonaa euroa + 7 miljoonaa euroa + 4 miljoonaa euroa + 2,9 miljoonaa euroa).
Vuosina 2026 ja 2027 tapahtuvan 12 kuukautta kestävän soveltamisajanjakson aikana vaikutus perinteisiin omiin varoihin kohdistuvaan tulojen menetykseen EU:n talousarviossa on arviolta 75 prosenttia menetettyjen tullien kokonaisbruttomäärästä, joka on 59,5 miljoonaa euroa eli 44,7 miljoonaa euroa.
Perinteisiin omiin varoihin kohdistuva tulojen menetys katetaan bruttokansantuloon (BKTL) perustuvilla jäsenvaltioiden maksuosuuksilla.