Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on nykyaikaistaa hätä-, elvytys- ja tehohoitoyksiköitä sairaaloissa kaikkialla Liettuassa. Tämä toimenpide koostuu näiden lääkintäyksiköiden nykyaikaistamisesta ja laitteiden toimittamisesta.

A.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
1	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.1. Sairaankuljetuspalvelujen järjestämistä, hallinnointia ja tarjoamista sääntelevä lainsäädäntökehys	Virstanpylväs	Terveydenhuollon laitoksia koskevan muutetun lain ja Liettuan tasavallan terveydenhuoltojärjestelmää koskevan lain ja niihin liittyvän lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Sairaankuljetuspalvelujen järjestämistä, hallinnointia ja tarjoamista säännellään terveydenhuollon laitoksista annetulla lailla ja Liettuan tasavallan terveydenhuoltojärjestelmästä annetulla lailla. Sairaankuljetuspalvelujen tarjoamista koskevat vaatimukset ja maksumenettelyt, joilla säännellään sairaankuljetuspalvelujen järjestämistä, hallinnointia ja tarjoamista, sisällytetään terveysministerin määräyksiin.
2	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.2 Terveystietojen toissijaista käyttöä helpottavan digitaalisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen	Virstanpylväs	Terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Terveystietojen toissijaista käyttöä koskevalla lainsäädännöllä ja täytäntöönpanosäännöksillä, jotka koskevat menettelyjä lupien myöntämiseksi tietojen toissijaista käyttöä varten, terveystietojen valmistelua toissijaista käyttöä varten ja niiden kustannusten korvaamista, joita terveystietojen haltijoille aiheutuu terveystietojen toimittamisesta hallituksen hyväksymälle laitokselle, on i) luotava edellytykset terveystietojen tehokkaalle ja turvalliselle toissijaiselle käytölle yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin (tutkimus, kokeellinen kehittäminen ja innovointi, terveysalan koulutus ja tietämyksen hallinta, terveyspoliittinen päätöksenteko, tilastot), ii) varmistettava digitaalisen terveydenhuollon kestävä kehitys ja iii) säänneltävä organisatorisia ja teknisiä toimenpiteitä, joita tarvitaan tietojen yhdenmukaista, koordinoitua ja laadukasta toissijaista käyttöä varten, samalla kun varmistetaan henkilötietojen suoja.
3	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.3 Perhelääketieteen kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma 2016–2025	Virstanpylväs	Perhelääketieteen kehittämistä koskevan päivitetyn toimintasuunnitelman 2016–2025 hyväksyminen	Perhelääketieteen kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen terveysministeriössä	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Terveysministeriö laatii ja hyväksyy perhelääketieteen kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2016–2025. Toimintasuunnitelmassa määritellään perhelääkärin tehtävät, jotka eivät liity suoraan terveydenhuoltopalvelujen tarjoamiseen; ja jakaa vastuu uudelleen yleislääkäreiden ja muiden lääkintäryhmän jäsenten (sairaanhoitajat, kätilöt, hoitoavustajat, elämäntapa-asiantuntijat, sosiaalityöntekijät tai fysioterapeutit) kesken.
4	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.4 Perusluonteisten julkisten terveydenhuoltopalvelujen tarjontamallin laatiminen	Virstanpylväs	Julkisen terveydenhuollon perusmallista annetun lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Lainsäädäntö, jolla velvoitetaan kunnat tarjoamaan julkisen terveydenhuollon peruspalveluja, tulee voimaan. Julkisen terveydenhuollon kehittämiskomission on hyväksyttävä suunnitelma, jossa vahvistetaan kuntien tarjoamat julkisen terveydenhuollon peruspalvelut. Suunnitelmaan on sisällyttävä indikaattoreita, joilla seurataan palvelujen tarjoamista ja määritetään tärkeimmät kohderyhmät.
5	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.5 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työolojen ja ammattipätevyyden parantaminen	Virstanpylväs	Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työolojen ja ammattipätevyyden parantamista koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	KYSYMYS 2	2023	Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työolojen ja ammattipätevyyden parantamista koskevaan lainsäädäntöön on sisällyttävä säännöksiä palkkasääntelystä, työmäärästä, toimenpiteistä lääkäreiden psykoemotionaalisen tilan parantamiseksi ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden täydennyskoulutusjärjestelmästä.
6	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.6 Alueellisen yhteistyön malliin perustuvan henkilökohtaista terveydenhoitoa tarjoavien laitosten verkoston perustaminen	Virstanpylväs	Osaamiskeskusten ja alueellisen yhteistyön malliin perustuvien henkilökohtaisten terveydenhoitolaitosten verkoston perustamista ja sääntelyä koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Osaamiskeskusten ja alueellisen yhteistyön malliin perustuvassa henkilökohtaisten terveydenhoitolaitosten verkostoa koskevassa lainsäädännössä vahvistetaan henkilökohtaisten terveydenhoitolaitosten verkoston perustamista koskevat periaatteet ja perusteet sekä henkilökohtaisten terveydenhoitolaitosten ja osaamiskeskusten välinen yhteistyömekanismi.
7	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.7. Pitkälle kehitettyjen terapioiden keskuksen perustaminen	Virstanpylväs	Pitkälle kehitetyn terapian keskus	Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien keskusten infrastruktuurin laajentaminen	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	KYSYMYS 2	2026	Infrastruktuurin laajentaminen rakennettua pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävää keskusta ja hankittuja laitteita varten.
9	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.8. Vertailugenomitietojen kerääminen	Kohde	Ihmisen genomille tehtyjen sekvensointitestien lukumäärä		Numero	0	1 570	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Ihmisen genomin sekvensointitestit suoritettu.
10	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.9 Terveysalan ammattilaisten osaamisfoorumin perustaminen	Virstanpylväs	Terveysalan ammattilaisten osaamisfoorumin perustaminen	Terveysalan ammattilaisten osaamisfoorumin perustaminen	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Perustetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisfoorumi, joka sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien, kansanterveyden ja lääkeasiantuntijoiden taitojen kehittämisen (uudelleen- ja täydennyskoulutus) tunnistamiseksi, seuraamiseksi, suunnittelemiseksi ja hallinnoimiseksi. Foorumi tallentaa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilöiden luvista, ja se on linkitetty terveydenhuollon ja farmasian alan ammattikäytäntöjen luparekisteriin. Foorumi mahdollistaa asiantuntijoiden ammatillisen kehityksen seurannan ja suunnittelun sekä kansallisten terveydenhuoltopalvelujen ja julkisen terveydenhuollon asiantuntijoiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksen seurannan.
11	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.10 Terveydenhuoltopalvelujen laatuindikaattorien koontinäyttö	Virstanpylväs	Terveydenhuoltopalvelujen laatuindikaattorien koontinäyttö	Terveydenhuoltopalvelujen laatuindikaattorien koontinäyttö verkossa	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	KYSYMYS 2	2025	Terveydenhuoltopalvelujen laatuindikaattorien tulostaulu on julkisesti saatavilla.
13a	A.1.1. Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.11 Terveydenhuoltoalan digitalisointi	Virstanpylväs	Digitaalisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma ja hankkeet	Hyväksytty toimintasuunnitelma ja toteutetut hankkeet	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	KYSYMYS 2	2026	Hyväksytään digitaalisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma ja toteutetaan seuraaviin aloihin liittyviä hankkeita: etälääketiede; tartuntatautien seuranta; lääketieteellisten kuvien sähköiset terveystiedot; lääkemarkkinoita koskevien tietojen seuranta ja päivittäminen; henkilökohtaisten terveyspalvelujen laadun seuranta; ennaltaehkäisevät ohjelmat; sydäninfarktiklusteria koskevien tietojen analysointiin ja seurantaan tarkoitetun tietojärjestelmän mukauttamisen pilotointi; terveydenhuoltopalvelujen kustannusten analysointi; hätätilanteiden hallinnan tietojärjestelmän moduulit.
15	A.1.2. Pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoaminen A.1.2.1 Pitkäaikaishoidon mallin hyväksyminen	Virstanpylväs	Pitkäaikaishoidon mallin täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Pitkäaikaishoidon mallin asteittaista täytäntöönpanoa koskevaan lainsäädäntöön on sisällyttävä pitkäaikaishoitopalvelujen käsite, palvelujen tarjoamista koskevat vaatimukset, pitkäaikaishoitopalvelujen hallinnointi, palvelujen hallinnointitehtävien selkeä osoittaminen tietyille laitoksille, asianomaisten yhteisöjen perusvaatimukset pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoamiselle ja pitkäaikaishoitopalvelujen rahoittamista koskevien periaatteiden ja mekanismien vahvistaminen.
16	A.1.2. Pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoaminen A.1.2.2 Henkilöresurssit ja infrastruktuurikapasiteetti pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoamiseksi	Kohde	Henkilöresurssit ja infrastruktuurikapasiteetti		Numero	0	1 085	KYSYMYS 2	2025	Koulutettiin 1000 pitkäaikaishoidon ammattilaista, 82 liikkuvaa ryhmää, joille toimitettiin laitteita ja/tai ajoneuvoja, ja kunnostettiin kolme päivähoitokeskusta.
17	A.1.2. Pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoaminen A.1.2.2.Henkilöresurssit ja infrastruktuurikapasiteetti pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoamiseksi	Kohde	Ratakapasiteetti		Numero	85	100	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	90 liikkuvaa joukkuetta, joille toimitettiin laitteita ja/tai ajoneuvoja (mukaan lukien välitavoite 16), ja 10 päivähoitokeskusta, jotka kunnostettiin (mukaan lukien välitavoite 16).
18	A.1.3. Terveydenhuoltojärjestelmän kyky selviytyä hätätilanteista A.1.3.1 Toimintasuunnitelma terveydenhuoltolaitosten välisen yhteistyön parantamiseksi ja infrastruktuurin nykyaikaistamiseksi hätätilanteissa	Virstanpylväs	Terveydenhuoltolaitosten välisen yhteistyön parantamista ja hätätilanteiden infrastruktuurin nykyaikaistamista koskevan toimintasuunnitelman voimaantulo	Terveydenhuoltolaitosten välistä yhteistyötä ja hätätilanteiden infrastruktuurin nykyaikaistamista koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen terveysministeriössä	AIHEETON	AIHEETON	AIHEETON	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Toimintasuunnitelmaan, jolla parannetaan terveydenhuoltolaitosten välistä yhteistyötä ja mukautetaan infrastruktuuria hätätilanteisiin, on sisällyttävä vaatimuksia, jotka koskevat terveydenhuoltolaitosten varautumista hätätilanteisiin ja joilla varmistetaan henkilöresurssien tehokas käyttö.
19	A.1.3. Terveydenhuoltojärjestelmän kyky selviytyä hätätilanteista A.1.3.2 Tartuntatautien klusterikeskusten nykyaikaistaminen	Kohde	Nykyaikaistettujen tartuntatautien klusterikeskusten lukumäärä		Numero	0	4	KYSYMYS 2	2026	Neljää tartuntatautien klusterikeskusta on nykyaikaistettu ja laitteita toimitettu.
20	A.1.3. Terveydenhuoltojärjestelmän kyky selviytyä hätätilanteista A.1.3.3 Alueellisten sairaaloiden pelastuslaitosten ja elvytysyksiköiden nykyaikaistaminen	Kohde	Niiden sairaaloiden lukumäärä, joissa on nykyaikaistettuja hätä-, elvytys- tai tehohoitoyksiköitä.		Numero	0	7	KYSYMYS 2	2026	Hätä-, elvytys- tai tehohoitoyksiköt seitsemässä rakennetussa ja/tai kunnostetussa sairaalassa ja laitteet toimitettu.

B. OSATEKIJÄ 2: Liettuan vihreä siirtymä

Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla edistetään vastaamista vihreään siirtymään liittyviin haasteisiin ja erityisesti tarpeeseen vähentää muun muassa liikennealan kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa rakennusten ja liikenteen energiatehokkuutta, parantaa resurssitehokkuutta ja edistää kasvihuonekaasujen sitomista luontopohjaisten ratkaisujen avulla.

Komponentissa suunnitellaan valmistelutöitä merituulivoimalaitoksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämiseksi, tukea yksittäisten varastointilaitosten rakentamiseen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen perustamiseen sekä muun julkiseen käyttöön tarkoitetun sähkön varastointi-infrastruktuurin asentamista ensimmäisen kerran. Liikkuvuuden osalta keskeisiä toimenpiteitä ovat julkisen sektorin ja yritysten käyttämien saastuttavien maantieajoneuvojen korvaaminen puhtailla ajoneuvoilla, julkisen liikenteen palvelujen laadun ja houkuttelevuuden parantaminen parantamalla julkisen liikenteen ajoneuvoja päästöttömillä tai vähäpäästöisillä ajoneuvoilla, lataus- ja uudelleentäyttöinfrastruktuurin perustaminen kaikentyyppisille vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäville puhtaille ajoneuvoille ja vaihtoehtoisten polttoaineiden alojen (biometaani, toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet, vety) kehittäminen. Energiatehokkuus on tarkoitus saavuttaa rakennusten peruskorjauspaketeilla ja -standardeilla, kunnallisilla kehittämissuunnitelmilla, kestävän kaupunkikehityksen menetelmillä ja kaukokorjaushankkeilla, edistämällä rakennusten peruskorjausta nopeuttavien rakennustuotteiden ja -palvelujen tarjontaa ja rahoittamalla peruskorjauksia. Jotta voidaan palauttaa huonontuneiden kosteikkojen kyky sitoa ja varastoida kasvihuonekaasuja, suunnitellaan näiden kosteikkojen ennallistamista koskevaa uudistusta ja hankitaan biologisesti monimuotoisia metsiä. Resurssitehokkuutta edistetään hyväksymällä kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään suunta resurssitehokkaammalle Liettualle vuoteen 2035 mennessä.

Komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä vastataan maakohtaiseen suositukseen keskittyä investointeihin liittyvään talouspolitiikkaan energia- ja resurssitehokkuuden, kestävän liikenteen ja energiaverkkojen yhteenliitäntöjen osalta (vuoden 2019 maakohtainen suositus 3).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet. On myös odotettavissa, että jos tukea myönnetään mille tahansa EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvalle laitokselle, päästökauppajärjestelmän toiminnoissa on saavutettava kasvihuonekaasupäästöjen taso, joka alittaa asiaankuuluvat päästökauppajärjestelmän vertailuarvot 1 .

B.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

B.1.1. Uudistus 1 ”Kestävämpää sähköntuotantoa maassa”

Uudistuksen tavoitteena on kannustaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoon, siirtoon ja kulutukseen, jotta voidaan i) lisätä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoa vähintään 7 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä, millä varmistetaan, että uusiutuvat energialähteet tuottavat 50 prosenttia kansallisesta kokonaissähkönkulutuksesta; II) lisätä paikallista sähköntuotantokapasiteettia; III) helpottaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoon tarvittavan kapasiteetin kehittämistä tukemalla taloudellisesti tehokkaimpia teknologioita; IV) uusiutuvia energialähteitä käyttävien sähköntuottajien asteittainen integroiminen markkinoille; v) varmistaa, että sähkönkuluttajille aiheutuu mahdollisimman pieni taloudellinen rasite; VI) varmistetaan tuontisähkön tuottajien syrjimättömyys ja annetaan muille jäsenvaltioille mahdollisuus hyötyä uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskevalla lakiluonnoksella käyttöön otetusta tukimekanismista; VII) varmistettava toimintansa lopettaneiden voimalaitosten purkaminen; VIII) varmistettava, että sähköä ei tuoteta negatiivisilla hinnoilla; IX) luodaan asianmukaiset edellytykset tuottajakuluttajille ja uusiutuvia energialähteitä käyttäville yhteisöille.

Uudistukseen liittyy kolme alatoimenpidettä: 1) merituulipuistojen ja niihin liittyvän infrastruktuurin valmistelutyöt (alatoimenpide 1); 2) tuki yksittäisten varastojen rakentamiseen (alatoimenpide 2); 3) muun sähkön varastointi-infrastruktuurin asentaminen (alatoimenpide 3).

B.1.1.1 Alatoimenpide 1: Merituulivoimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin valmistelutyöt

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on valmistella merituulivoimaloita ja niihin liittyvää infrastruktuuria. Alatoimenpide koostuu kartoitusten, mittausten ja tutkimusten suorittamisesta.

B.1.1.2 Alatoimenpide 2: Tuki yksittäisten varastojen rakentamiseen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tukea uusiutuvia energialähteitä käyttäviä varastointilaitoksia. Alatoimenpide koostuu uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön varastointikapasiteetin asentamisesta ja liittämisestä verkkoon.

B.1.1.3 Alatoimenpide 3: Muun sähkön varastointi-infrastruktuurin asentaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on varmistaa Liettuan sähköverkon turvallisuus, vakaus ja valmius erillisen työn suorittamiseen ennen sen liittämistä Manner-Euroopan sähköverkkoihin. Alatoimenpide koostuu tuesta neljän 50 MW:n energiavaraston asentamiselle. Kukin niistä tuottaa synteettistä inertiaa vastauksena taajuuden muutokseen ja verkkojen ylikuormituksen hallintaan, mikä on tarpeen, jotta voidaan integroida 100 prosenttia uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

B.1.2. Uudistus 2 ”Liikkuminen ympäristöä saastuttamatta”

Uudistuksen tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Uudistuksen täytäntöönpano alkoi, kun Seimas hyväksyi vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan lain. Sitä jatketaan hyväksymällä ja saattamalla voimaan lainsäädäntökehys, jossa vahvistetaan menettely energiatehokkuus- ja ympäristönsuojeluvaatimusten määrittämiseksi tieliikenteen moottoriajoneuvojen hankinnassa ja tapauksissa, joissa ne ovat pakollisia. Tämä kehys tulee voimaan 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.

Perustetaan kestävän liikkuvuuden rahasto, josta annetaan tietyissä määritellyissä tapauksissa tukea puhtaiden ajoneuvojen hankintaan ja käyttöön sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin asentamiseen, nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen näitä ajoneuvoja varten. Rahastoa on käytettävä myös polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön rajoitusten tukemiseen, lukuun ottamatta päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Tukea annetaan kohdennetusti ja jatkuvasti ainakin vuoteen 2030 saakka. Rahasto aloittaa toimintansa 31 päivään maaliskuuta 2022 mennessä.

Uudistukseen liittyy neljä alatoimenpidettä: 1) puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen (alatoimenpide 1); 2) tuki päästöttömien julkisen liikenteen ajoneuvojen hankintaan (alatoimenpide 2); 3) ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen (alatoimenpide 3); ja 4) tuetaan uusiutuvien polttoaineiden (biometaanikaasu, toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet liikennettä varten ja uusiutuva vety) kehittämistä (alatoimenpide 4).

B.1.2.1 Alatoimenpide 1: Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on kannustaa kestävään liikkuvuuteen ja siten vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita. Tällä alatoimenpiteellä tuetaan päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen toimittamista, linja-autojen jälkiasentamista, pyöräteiden, pyöräkatujen tai pyörä- ja jalankulkuteiden rakentamista tai kunnostamista sekä rautateiden sähköistämistä.

B.1.2.2 Alatoimenpide 2: Päästöttömien julkisen liikenteen ajoneuvojen hankinnan tukeminen

Investoinnin tavoitteena on tehdä julkisesta liikenteestä ympäristöystävällisempää. Tämä alatoimenpide koostuu seuraavista: 1) kaupunkien välisen julkisen kaukoliikenneverkon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaantulo ja 2) sähkö- tai vetykäyttöisten linja-autojen (luokat M2 ja M3) toimittaminen.

B.1.2.3 Alatoimenpide 3: Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on luoda yleisesti saatavilla olevan ja yksityisen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin optimaalinen verkosto, jotta yrityksille ja kansalaisille voidaan luoda suotuisat olosuhteet puhtaiden ajoneuvojen käytölle. Tässä alatoimenpiteessä on toteutettava seuraavat toimet: 1) sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia lataus- ja täyttöpisteitä koskeva tietojärjestelmä otetaan käyttöön (31. maaliskuuta 2022 mennessä); ja 2) latauspisteiden ja vetytankkausaseman asentaminen.

B.1.2.4 Alatoimenpide 4: Tuki uusiutuvien polttoaineiden alalle (biometaanikaasu, liikenteen toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet ja uusiutuva vety)

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on luoda uusiutuvien polttoaineiden tarjontaa ja kannustaa niiden käyttöön liikennealalla. Tämä osatoimenpide koostuu seuraavien asentamisesta: 1) biometaanin tuotantolaitokset; 2) kapasiteetti nestemäisten toisen sukupolven biopolttoaineiden osalta; ja 3) uusiutuvan vedyn tuotantokapasiteetti.

B.1.3. Uudistus 3 ”Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö”

Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa rakennusten peruskorjausprosessia. Uudistus koostuu neljästä alatoimenpiteestä: 1) päivitetään ja testataan käytännössä rakennusten peruskorjauspaketteja ja -standardeja ja luodaan menetelmä kestävien kaupunkien kehittämiseksi (alatoimenpide 1); 2) välineiden luominen rakennusten peruskorjausten koordinoinnin ja teknisen avun helpottamiseksi (alatoimenpide 2); 3) sellaisten rakennustuotteiden ja -palvelujen toimittaminen, jotka nopeuttavat rakennusten peruskorjausta (alatoimenpide 3); ja 4) tuki rakennusten kunnostamiseen (alatoimenpide 4).

B.1.3.1 Alatoimenpide 1: Rakennusten peruskorjauspakettien ja -standardien päivittäminen ja kestävien kaupunkien kehittämistä koskevan menetelmän luominen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tehdä tarvittavat sääntelymuutokset rakennusten peruskorjausten nopeuttamiseksi ja alueiden viherryttämisen edistämiseksi.

Tässä alatoimenpiteessä on tehtävä useita sääntelymuutoksia. Sääntelymuutoksista hyväksytään ja ne tulevat voimaan seuraavasti:

a)Liettuan tasavallan päätöslauselma, jossa hyväksytään rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategian täytäntöönpanosuunnitelma, johon sisältyy lainsäädäntösuunnitelma laitosalueiden muuntamisen ja olemassa olevien rakennusten muuntamisen nopeuttamiseksi ja rakennustietojen mallintamistekniikoiden käytön virallistamiseksi sekä suunnitelma kaukokorjausaloitteiksi ja investointihankkeiksi;

b)Muutetaan rakennusalan teknistä määräystä ”Rakennusten energiatehokkuuden suunnittelu ja sertifiointi”, jolla peruskorjatun rakennuksen energiatehokkuusluokka oikeutetaan vähintään luokkaan B;

c)Rakennusteknisen säännön ”Puurakenteiden suunnittelu” muuttaminen

d)Kaupunkialueiden kestävän kehityksen suuntaviivat.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

B.1.3.2 Alatoimenpide 2: Välineet, joilla helpotetaan rakennusten peruskorjausten koordinointia ja teknistä apua

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on luoda välineitä, joilla helpotetaan rakennusten peruskorjausten koordinointia ja teknistä apua. Alatoimenpide koostuu rakennusten perusparannuksia käsittelevän osaamiskeskuksen perustamisesta (31. joulukuuta 2022 mennessä) ja perusparannuksiin liittyvistä digitaalisista välineistä.

B.1.3.3 Alatoimenpide 3: Rakennusten peruskorjausta nopeuttavien rakennustuotteiden ja -palvelujen tarjonta

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on luoda paikalliset markkinat orgaanisista materiaaleista valmistetuille standardoiduille modulaarisille rakenteille. Tämä alatoimenpide koostuu tuesta orgaanisista materiaaleista valmistettujen modulaaristen rakenteiden tuotantolinjojen asentamiseen.

B.1.3.4 Alatoimenpide 4: Tuki rakennusten kunnostamiseen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on vähentää moniasuntoisten rakennusten energiankulutusta ja päästöjä. Alatoimenpide koostuu moniasuntoisten rakennusten peruskorjauksen tukemisesta:

Elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetaan osaa tämän investoinnin kustannuksista. Tämä investointi voi saada tukea myös muista unionin ohjelmista tai välineistä kustannuksiin, joita ei tueta elpymis- ja palautumistukivälineestä.

B.1.4. Investointi 4: ”Kasvihuonekaasujen vastaanottokyvyn ylläpitäminen ja lisääminen”

Tämän investoinnin tavoitteena on vähentää Liettuan maa-alueiden kasvihuonekaasupäästöjä luomalla suotuisat olosuhteet biologisen monimuotoisuuden säilyttämiselle ja lisäämällä kasvihuonekaasujen poistumia. Investointi koostuu seuraavista: 1) lainsäädännölliset muutokset vahingoittuneiden turvemaiden tunnistamista koskevan kansallisen kehyksen saattamiseksi toimintavalmiiksi ja ennallistettujen turvemaiden hoitamiseksi myöhemmin; ja 2) hankinta metsäalueiden suojelutarkoituksiin.

Investoinnin ensimmäisessä osassa suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla palautetaan vedenpinta, palautetaan hyvä maatalous- ja ympäristökunto ja otetaan tarvittaessa käyttöön seurantajärjestelmä. Asianomaisille toimijoille on tarjottava neuvontaa ja koulutusta. Kun investointi on saatu päätökseen, hakijoiden odotetaan täyttävän uudelleenkostutettujen turvemaiden säilyttämistä koskevat voimassa olevat sitoumuksensa ja saavan uudella ohjelmakaudella korvauksia Liettuan maatalouden ja maaseudun kehittämisen strategiasuunnitelmassa 2023–2027 esitetyn toimenpiteen ”Laajaperäinen kosteikkojen hoito” mukaisesti. Kyseisillä alueilla voidaan sallia taloudellinen toiminta, joka ei vaikuta haitallisesti ennallistettujen kosteikkojen suojeluun. Taloudellinen toiminta on valittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen erityispiirteet ja asiaan liittyvät ympäristörajoitteet.

B.1.5 Uudistus 5: ”Kohti kiertotaloutta”

Uudistuksen tavoitteena on kehittää täysimittainen kiertotalousmalli, johon kaikki sidosryhmät osallistuvat ja jolla varmistetaan kiertotalouden periaatteet ja jätteen syntymisen ehkäiseminen teollisuudessa, laajennetaan uusioraaka-aineiden tuotantoa ja käyttöä, lisätään materiaali- ja resurssitehokkuutta, edistetään kestävää suunnittelua ja vihreää innovointia sekä varmistetaan tuotteiden kestävyys, kestävyys, korjaaminen ja uusiutuminen. Uudistuksen tuloksena hallituksen pöytäkirjalla hyväksytään Liettuan siirtymistä kiertotalouteen vuoteen 2035 mennessä koskeva toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa keskitytään jätteen syntymisen ehkäisemiseen, kierrätykseen, tuotesuunnitteluun ja uusioraaka-aineiden käyttöön, digitalisaatioon, vihreän innovoinnin edistämiseen sekä parannettuun oikeudelliseen kehykseen ja verotuksellisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään pitkän aikavälin hyötyjä lyhyen aikavälin ratkaisujen sijaan ja tuloksia resurssien palauttamiseksi kiertoon. Tavoitteena on varmistaa systeeminen institutionaalinen lähestymistapa kiertotalouteen ja tiivis yhteistyö asianomaisten instituutioiden välillä.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

B.1.6 Uudistus 6: ”Sähköverkon liitäntätietojen avoimuus”

Uudistuksen tavoitteena on antaa yleisölle tietoa sähköverkkoon liittämisen mahdollisuuksista.

Uudistuksessa on kyse sellaisen lainsäädännön voimaantulosta, jossa siirto- ja jakeluverkonhaltijat velvoitetaan julkaisemaan verkkokapasiteettia koskevia ennakoivia tietoja.

B.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/ Kohde	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
21	B.1.1 Maassa tuotettu kestävämpi sähkö	Virstanpylväs	Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoa, siirtoa ja kulutusta edistävien institutionaalisten ja oikeudellisten mekanismien parantamista koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lain voimaantuloa osoittava säännös				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskevaan lakiin, sähkölakiin ja energialakiin (offshore- ja onshore-energia) tehtyjen muutosten voimaantulo. Näissä säädöksissä vahvistetaan, että julkinen laitos, Liettuan energiavirasto, kuulee ja tarjoaa metodologista apua sähköalan toimintoihin liittyvissä kysymyksissä, mikä helpottaisi menettelyjä hakijoiden kannalta ja varmistaisi, että tiedot annetaan oikea-aikaisesti. Näissä säädöksissä on myös — säännellä huutokaupan voittajien edellytyksiä myydä sähköä kahdenvälisten sopimusten nojalla, koska tämä selkeyttäisi sijoittajien mahdollisuuksia toimia markkinoilla; — uusiutuvaa energiaa koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen kaikille aloille eli pitkän aikavälin kansallisten tavoitteiden asettaminen lainsäädännön tasolla ja varmuuden luominen investoijille uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä; — otetaan käyttöön uudentyyppinen lupa – uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 säädetty lupa voimalaitoksen tai sähköntuotantolaitoksen nykyaikaistamiseen (rekonstruointiin).
22	B. 1.1 Maassa tuotettu kestävämpi sähkö – B.1.1.1 Valmistelutyö merituulivoimaloita ja niihin liittyvää infrastruktuuria varten	Virstanpylväs	Merituulivoimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin valmistelutöiden suorittaminen	Suoritetut tai toimitetut selvitykset, mittaukset ja tutkimukset				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	On suoritettava tai toimitettava seuraavat: 1) tutkimus, joka kattaa tekniset ratkaisut, infrastruktuurin asennuksen arvo ja kustannus-hyötyanalyysi. 2) määritetään mahdolliset paikat, joissa merituulipuistot voidaan liittää maalla sijaitsevaan verkkoon. 3) tuulen nopeuden mittaaminen. 4) merenpohjan kartoitus merituulipuiston mahdollista kehittämistä varten. 5) merenpohjan kartoitukset merituulipuiston ja maan välisistä yhteyksistä. 6) merituulipuistojen liittämistä maalla sijaitsevaan verkkoon koskeva aluesuunnitteluasiakirja. 7) tekniset eritelmät, jotka koskevat merituulipuiston liittämistä maalla sijaitsevaan verkkoon.
26	B.1.1 Maassa tuotettu kestävämpi sähkö – B.1.1.2 Tuki yksittäisten varastojen rakentamiseen	Kohde	Asennettu yksilöllinen energianvarastointikapasiteetti		MWh	0	157.2	KYSYMYS 2	2026	Laitosten hyväksymistodistukset ja laitosten sähköverkkoon liittämistä koskevat todistukset on myönnetty 157,2 megawattitunnille yksittäistä energianvarastointikapasiteettia.
27	B.1.1 Maassa tuotettu kestävämpi sähkö – B.1.1.3 Muun sähkön varastointi-infrastruktuurin asentaminen	Kohde	Uusien sähkövarastojen asennettu kapasiteetti (MW)		MW	0	200	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Neljän 50 MW:n energiavaraston käyttöönotto.
28	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta	Virstanpylväs	Sellaisen lainsäädäntökehyksen voimaantulo, jolla vahvistetaan menettely energiatehokkuus- ja ympäristönsuojeluvaatimusten määrittämiseksi maantieajoneuvojen hankinnassa ja tapauksissa, joissa ne ovat pakollisia	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Sen lainsäädännön voimaantulo, jossa määritetään energiatehokkuus- ja ympäristönsuojeluvaatimukset ja tapaukset, joissa ne ovat pakollisia M1-, N1-, N2-, N3-, M2- ja M3-luokan maantieajoneuvoille, ja jota käytetään näiden ajoneuvojen elinkaaren aikaisten energia- ja ympäristövaikutusten laskemiseen.
29	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta	Virstanpylväs	Perustetaan ja otetaan käyttöön kestävän liikkuvuuden rahasto, josta rahoitetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja ajoneuvoinfrastruktuurin kehittämistä.	Sopimuksen/määräyksen määräys, josta käy ilmi voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kestävän liikkuvuuden rahasto on perustettu ja toiminnassa. Perustetaan rahasto, josta rahoitetaan puhtaiden ajoneuvojen hankintaa ja käyttöä sekä ajoneuvojen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin asentamista, nykyaikaistamista ja/tai kehittämistä kohdennetusti ja jatkuvasti ainakin vuoteen 2030 saakka. Rahastosta tuetaan myös polttomoottorilla varustettujen ajoneuvojen käyttöä koskevien rajoitusten asettamista, lukuun ottamatta päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja.
32	B.1.2. Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.1 Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen	Kohde	Liettuassa toimitettujen ja rekisteröityjen puhtaiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä		Numero	0	270	KYSYMYS 2	2026	Liettuassa toimitettujen ja rekisteröityjen saastuttamattomien ajoneuvojen määrä: vähintään 270 asetuksessa 2019/1242 määriteltyä päästötöntä (sähkö- ja vetykäyttöistä) kevyttä ajoneuvoa (luokat M1 ja N1) ja päästötöntä (sähkö- ja vetykäyttöistä) tai vähäpäästöistä raskasta hyötyajoneuvoa (luokat N3 ja M3) (biometaanilla toimivien ajoneuvojen on toimittava yksinomaan biometaanilla, jonka on täytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2018/2001 26 ja 29–31 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit).
32a	B.1.2. Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.1 Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen	Kohde	Vasta rakennettujen tai kunnostettujen pyöräteiden, katujen tai kaistojen tai yhdistettyjen pyörä- ja jalankulkureittien pituus		kilometriä	0	119.23	KYSYMYS 2	2026	119,23 km:n pyöräteiden, pyöräkatujen tai pyörä- ja jalankulkuteiden rakentaminen tai kunnostaminen.
32 b	B.1.2. Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.1 Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen	Virstanpylväs	Radviliškisin ja Klaipėdan välisten rautatieosuuksien sähköistäminen	Ajojohdinjärjestelmä ja rata-asemat asennettu				KYSYMYS 2	2026	Ajojohdinjärjestelmän asentaminen Radviliškisin ja Klaipėdan väliselle rataosuudelle, joka koostuu seuraavista osista: ·Radviliškis – Kužiai ·Kužiai – Lieplaukė ·Lieplaukė – Kretinga ·Kretinga – Klaipėda (Draugystėn asema) Lisäksi Žasliaihin ja Kretingaan on asennettava vetoasemat.
33	B.1.2. Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.1 Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen	Kohde	Jälkiasennettujen linja-autojen lukumäärä		Linja-autojen lukumäärä	0	7	KYSYMYS 2	2026	Seitsemän linja-autoa on jälkiasennettava, jotta ajoneuvot voidaan luokitella päästöttömiksi linja-autoiksi.
34	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.2 Päästöttömien julkisen liikenteen ajoneuvojen hankinnan tukeminen	Virstanpylväs	Kaupunkien välisen liikennejärjestelmän uudistus	Lainsäädäntö tuli voimaan				KYSYMYS 2	2026	Kaupunkien välisen julkisen kaukoliikenneverkon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaantulo, mukaan lukien määritellään kriteerit julkisen palvelun velvoitteille kaukoreiteillä linja-autoreittien mukauttamiseksi rautatiereitteihin ja paikalliseen liikennejärjestelmään alueellisten solmukohtien välisten yhteyksien varmistamiseksi; sekä kuntien välisten reittien käyttöönotto.
36	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.2 Päästöttömien julkisen liikenteen ajoneuvojen hankinnan tukeminen	Kohde	Sähkö- tai vetykäyttöisten linja-autojen toimittaminen		Linja-autojen lukumäärä	0	218	KYSYMYS 2	2026	Toimitetaan 218 (luokkien M2 ja M3) sähkö- tai vetykäyttöistä linja-autoa.
37	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.3 Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen	Virstanpylväs	Sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä koskevan tietojärjestelmän käyttöönotto	Sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä koskevan tietojärjestelmän käyttöönotto				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sellaisen tietojärjestelmän käyttöönotto, joka 1. Annettava ja kirjattava sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ja niiden ylläpitäjien yksilölliset tunnistekoodit. 2. Tarjotaan reaaliaikaista staattista/dynaamista dataa Liettuassa toimivilta yleisesti saatavilla olevilta sähköajoneuvojen latausasemilta.
39	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.3 Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen	Kohde	Yksityisten ja yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden asentaminen		Latauspisteiden lukumäärä	0	19 710	KYSYMYS 2	2026	Asennetaan 800 yleisesti saatavilla olevaa sähköajoneuvojen latauspistettä ja 18910 yksityisten sähköajoneuvojen latauspistettä.
42	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.3 Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen	Kohde	Yleisesti saatavilla olevan vetyaseman asentaminen		Vetyasemien lukumäärä	0	1	KYSYMYS 2	2026	Yleisesti saatavilla olevan vetyaseman asentamista varten on annettu siirtohyväksyntätodistus.
43	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.3 Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen	Virstanpylväs	Sähkölatausinfrastruktuuriverkon integrointia koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen	Hyväksytty sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskeva toimintasuunnitelma				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Sellaisen toimintasuunnitelman hyväksyminen, jossa määritetään ensisijaiset kehityssuunnat ja asetetaan vaatimukset sähköajoneuvojen latauspisteiden asentamiselle, jotta voidaan varmistaa sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin mahdollisimman tehokas kehittäminen.
44	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.4 Tuki uusiutuvien polttoaineiden alalle (biometaanikaasu, liikenteen toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet ja uusiutuva vety)	Virstanpylväs	Liikenteen uusiutuvien polttoaineiden laskentayksiköiden tietoteknisen järjestelmän käyttöönotto	Tietotekninen järjestelmä uusiutuvista lähteistä peräisin olevien polttoaineiden laskentayksiköitä varten toiminnassa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Jotta voidaan varmistaa biometaanikaasun kulutuksen taso liikennealalla, on perustettava asianmukainen tietotekninen alusta, johon kirjataan liikennealalle toimitetun biometaanikaasun ja muiden uusiutuvien polttoaineiden määrät sekä tuottajille myönnetyt todistukset siitä, että tuloksena saatava kaasu käytetään polttoainevelvoitteiden täyttämiseen.
45	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.4 Tuki uusiutuvien polttoaineiden alalle (biometaanikaasu, liikenteen toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet ja uusiutuva vety)	Kohde	Uusien biometaanikaasun ja uusiutuvan vedyn tuotantolaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti		MW	0	21.84	KYSYMYS 2	2026	Asennetaan kaksi uutta biometaanikaasun tuotantolaitosta ja kaksi uutta biometaanikaasun tuotantolaitosta, jotka liitetään maakaasuverkkoon ja joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 17,84 MW. Lisäksi on asennettava ja liitettävä sähköverkkoon 4 megawattia uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksia. Investoinnin on täytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2018/2001 26 ja 29–31 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit.
46	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.4 Tuki uusiutuvien polttoaineiden alalle (biometaanikaasu, liikenteen toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet ja uusiutuva vety)	Kohde	Nestemäisten toisen sukupolven biopolttoaineiden vuotuinen lisätuotanto		KTOE	0	12.4	KYSYMYS 2	2026	Asennetulla tuotantokapasiteetilla tuotetaan lisäksi 12,4 ktoe nestemäisiä toisen sukupolven biopolttoaineita. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) noudattamiseksi nestemäinen toisen sukupolven biopolttoaine on tuotettava uusiutuvan energian direktiivin liitteessä IX luetelluista raaka-aineista.
48	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.1 Rakennusten peruskorjauspakettien ja -standardien päivittäminen ja kestävien kaupunkien kehittämistä koskevan menetelmän luominen	Virstanpylväs	Seuraavien säädösten voimaantulo: rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategian täytäntöönpanosuunnitelma b) Rakennuksen teknisen määräyksen muutos ”Rakennusten energiatehokkuuden suunnittelu ja sertifiointi”, hyväksytty ympäristöministerin määräyksellä nro D1–754 (2016–2011). ympäristöministerin määräyksellä hyväksytyt kaupunkialueiden kestävän kehityksen suuntaviivat d) Rakennuksen teknisen säännön CTR 2.05.07:2005 ”Puurakenteiden suunnittelu” muutos, hyväksytty ympäristöministerin määräyksellä nro D1–79 vuosina 2005–02–10	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Seuraavat säädökset on hyväksytty ja ne ovat tulleet voimaan: 1. Rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategian täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään 1.1. lainsäädäntösuunnitelma, jolla nopeutetaan asuinalueiden muuntamista, virallistetaan rakennustietojen mallintamistekniikoiden käyttö sekä arvioidaan mahdollisia malleja olemassa olevien rakennusten muuntamiseksi, jälleenrakentamiseksi tai kunnostamiseksi; 1.2. suositukset neljännesvuosittaisten peruskorjaushankkeiden valmistelua varten. 2. Muutettu rakentamisen tekninen määräys ”Rakennusten energiatehokkuuden suunnittelu ja sertifiointi”, hyväksytty vuosina 2016–2011 ympäristöministerin määräyksellä nro D1–754, jolla peruskorjatun rakennuksen energiatehokkuusluokka vahvistetaan vähintään luokkaan B. 3. Kestävän kaupunkikehityksen suuntaviivat, joissa esitetään kestäviä kaupunkeja koskevat indikaattorit ja niiden laskentamenetelmä. 4. Muutos rakennustekniseen määräykseen CTR 2.05.07:2005 ”Puurakenteiden suunnittelu”, hyväksytty ympäristöministerin määräyksellä nro D1–79, jolla laajennetaan puurakennustuotteiden käyttöä monikäyttörakennuksissa.
50	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.2 Välineet, joilla helpotetaan rakennusten peruskorjausten koordinointia ja teknistä apua	Virstanpylväs	Rakennusten kunnostamisen osaamiskeskus on perustettu ja toiminnassa	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	1. Ympäristöhankkeiden hallintaviraston perussääntö, jolla perustetaan moniasuntoisten rakennusten kunnostamista (nykyaikaistamista) koskevan ohjelman hallinnointitehtäviä sekä eri lähteistä peräisin olevan rahoituksen hallinnointia, josta vastaa tällä hetkellä asuntojen energiatehokkuusvirasto, sellaisena kuin se on muutettuna ympäristöministerin määräyksellä, hyväksyttiin ja tuli voimaan. 2. Keskitetty rakennusten kunnostamisen osaamiskeskus (EPMA-yksikkö) on toiminnassa (50 prosenttia osaamiskeskuksen avoimista toimista on täytetty).
51	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.2 Välineet, joilla helpotetaan rakennusten peruskorjausten koordinointia ja teknistä apua	Kohde	Perusparannukseen liittyvien digitaalisten välineiden toimittaminen		Numero	0	3	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	Kahdessa tietojärjestelmässä on tarjottava digitaalisia välineitä, jotka kattavat seuraavat: 1. Digitaalinen menetelmäväline investointihankkeiden valmistelua varten, suunnittelua ja urakoita koskevat vakiomuotoiset tekniset eritelmät; 2. Rakennusten peruskorjaushankkeiden hallinnoinnin digitaalinen väline; 3. Liettuan rakennustietokanta.
52	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.3 Rakennusten peruskorjausta nopeuttavien rakennustuotteiden ja -palvelujen tarjonta	Kohde	Orgaanisista materiaaleista valmistettujen modulaaristen rakenteiden asennettu tuotantokapasiteetti		m²/vuosi	0	273 600	KYSYMYS 2	2026	Asennetut uudet orgaanisesta materiaalista valmistettujen modulaaristen rakenteiden tuotantolinjat, joiden kapasiteetti on 273 600 m² vuodessa.
54	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.4 Tuki rakennusten kunnostamiseen	Kohde	Kunnostettujen moniasuntoisten rakennusten pinta-ala		M 2	0	880 000	KYSYMYS 2	2026	Moniasuntoisista rakennuksista on peruskorjattava 880 000 m 2 (korvauksena keskimäärin vähintään 30 prosenttia peruskorjauskustannuksista ja korvauksena näiden peruskorjausten rahoittamiseksi otettujen lainojen korko-osuudesta, joka ylittää 3 prosentin koron) siten, että saavutetaan keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys primäärienergian kulutuksessa ja energiatehokkuusluokassa B. 163 peruskorjattua moniasuntoista rakennusta saa teknistä apua.
55	B.1.4 Kasvihuonekaasujen vastaanottokyvyn ylläpitäminen ja lisääminen	Kohde	Hankitut luonnon monimuotoisuudeltaan rikkaat metsäalueet		ha	0	266	KYSYMYS 2	2026	Vähintään 266 hehtaaria yksityisomistuksessa olevia biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaita metsäalueita on ostettava ja rekisteröitävä suojelutason mukaisesti.
57	B.1.4 Kasvihuonekaasujen vastaanottokyvyn ylläpitäminen ja lisääminen	Virstanpylväs	Lainsäädäntö, jolla säännellään kosteikkojen (turvemaiden) ennallistamista ja niiden suojelun ja kestävän käytön lisäämistä, tuli voimaan	Lainsäädäntö tuli voimaan				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Lainsäädäntö, jolla säännellään kosteikkojen (turvemaiden) ennallistamista ja niiden suojelun ja kestävän käytön lisäämistä, tuli voimaan.
58	B.1.5 Kohti kiertotaloutta	Virstanpylväs	Kiertotalouteen siirtymistä koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen	Hallituksen pöytäkirjalla hyväksytty toimintasuunnitelma				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Hallituksen pöytäkirjan hyväksyminen Liettuan toimintasuunnitelmasta kiertotalouteen siirtymiseksi vuoteen 2035 mennessä. Toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä asiasta kiinnostuneiden instituutioiden ja sosioekonomisten kumppanien kanssa, ja sen tavoitteena on ottaa mukaan kaikki asiaankuuluvat viranomaiset ja koordinoida kiertotalouden täytäntöönpanoa ja kehittämistä maassa.
58c	B.1.6 Sähköverkkoon liittämistä koskevien tietojen avoimuus	Virstanpylväs	Lainsäädännön voimaantulo.	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa edellytetään, että ·Siirtoverkonhaltija ja jakeluverkonhaltija julkaisevat tiedot mahdollisista verkkokapasiteetin muutoksista kymmenvuotisten verkon kehittämissuunnitelmiensa perusteella. ·Siirtoverkonhaltijan on julkaistava tiedot sähkön tuotanto- ja varastointilaitosten suunnitelluista liitännöistä. ·Siirtoverkonhaltija päivittää verkkoliitäntämahdollisuuksia koskevassa kartassaan saatavilla olevat kapasiteettitiedot viiden työpäivän kuluessa väliaikaisen verkkokapasiteettivarauksen peruuttamisesta tai vapauttamisesta. ·Jakeluverkonhaltija päivittää verkkoliitäntämahdollisuuksia koskevassa kartassaan saatavilla olevat kapasiteettitiedot kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun siirtoverkonhaltija on julkaissut luettelon varaukseen oikeutetuista verkonkäyttäjistä.

B.3. Kuvaus lainatukeen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista

B.3.1. Uudistus 1 ”Ympäristöystävällisten rahoitustuotteiden kehittäminen”

Uudistuksen tavoitteena on saattaa voimaan valtiovarainministerin määräys, jolla hyväksytään Liettuan vihreän rahoituksen toimintasuunnitelma 2023–2026. Sen tavoitteena on saada liikkeelle julkista ja yksityistä rahoitusta ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi ja lisätä Liettuan houkuttelevuutta vihreisiin rahoitustuotteisiin sijoittavien kannalta.

Toimintasuunnitelman on sisällettävä seuraavat:

·vihreän rahoituksen osaamis- ja osaamiskeskuksen perustaminen;

·edistetään julkisen vihreän rahoituksen kehittämistä;

·edellytysten luominen yksityisen sektorin investointien houkuttelemiselle vihreiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

·kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuuden varmistaminen;

·vihreän rahoituksen ja julkisen koulutuksen osaamisen kehittäminen.

Tässä uudistuksessa tuetaan vihreän rahoituksen osaamis- ja tietokeskuksen perustamista ja käyttöönottoa, kestävän merkintäekosysteemin kehittämistä Liettuassa kansainvälisten käytäntöjen pohjalta, asiaankuuluvien kestävyyteen liittyvien tietojen levittämisen varmistamista, julkisen ja yksityisen sektorin ja tiedeyhteisön välisen yhteistyön koordinointia sekä Liettuan edistämistä kestävän rahoituksen alalla.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

B.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/ Kohde	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
58 a	B.3.1 Ympäristöystävällisten rahoitustuotteiden kehittäminen	Virstanpylväs	Vihreän rahoituksen toimintasuunnitelman hyväksyminen	Valtiovarainministerin asetuksen voimaantulo				KYSYMYS 2	2023	Liettuan valtiovarainministerin määräys, jolla hyväksytään Liettuan vihreän rahoituksen toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on saada liikkeelle julkista ja yksityistä rahoitusta ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi ja lisätä Liettuan houkuttelevuutta vihreisiin rahoitustuotteisiin sijoittavien silmissä, tulee voimaan. Toimintasuunnitelman on sisällettävä seuraavat: ·vihreän rahoituksen osaamis- ja osaamiskeskuksen perustaminen; ·edistetään julkisen vihreän rahoituksen kehittämistä; ·edellytysten luominen yksityisen sektorin investointien houkuttelemiselle vihreiden tavoitteiden saavuttamiseksi; ·kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuuden varmistaminen; ·vihreän rahoituksen ja julkisen koulutuksen osaamisen kehittäminen.
58 b	B.3.1 Ympäristöystävällisten rahoitustuotteiden kehittäminen	Virstanpylväs	Vihreän rahoituksen osaamis- ja osaamiskeskuksen perustaminen ja käyttöönotto	Vihreän rahoituksen osaamis- ja osaamiskeskus on aloittanut toimintansa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	INVEGAn yhteyteen perustetaan vihreän rahoituksen osaamis- ja osaamiskeskus, joka aloittaa toimintansa edistääkseen kestävän merkintäekosysteemin kehittämistä Liettuassa kansainvälisten käytäntöjen pohjalta, varmistaa asiaankuuluvien kestävyyteen liittyvien tietojen levittämisen, koordinoi julkisen ja yksityisen sektorin sekä tiedemaailman välistä yhteistyötä ja edistää Liettuaa kestävän rahoituksen alalla.

C. KOMPONENTTI 3: Kasvua edistävä digitalisaatio

Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentissa käsitellään useita digitalisaation näkökohtia, kuten digitaalisia yhteyksiä, mukaan lukien kaupunkien ja maaseudun välinen digitaalinen kuilu, julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatiota ja digitaalisia taitoja. Komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, joilla helpotetaan 5G:n käyttöönottoa, kehitetään edelleen kuituinfrastruktuuria maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla ja edistetään yhteenliitettävyyteen liittyvää innovointia. Lisäksi julkisen sektorin digitalisoimiseksi pyritään merkittävillä uudistuksilla ja investoinneilla. Digitaalisten taitojen edistämistä suunnitellaan lapsille, työntekijöille ja ikääntyneille kansalaisille sekä toimenpiteitä, joilla puututaan tietoteknisten työntekijöiden pulaan työmarkkinoilla. Lisäksi komponentissa ehdotetaan investointeja, joilla edistetään kehittyneiden digitaaliteknologioiden käyttöönottoa yksityisellä sektorilla, erityisesti kun on kyse innovatiivisia teknologioita koskevasta tiede- ja yritysmaailman yhteistyöstä ja kulttuurialan digitalisoinnista. Komponentti sisältää kaiken kaikkiaan viisi toimenpidettä (kolme uudistusta ja kaksi investointia).

Komponentilla vastataan maakohtaiseen suositukseen edistää investointeja digitaaliseen siirtymään, erityisesti suuren kapasiteetin laajakaistan kattavuuteen ja käyttöönottoon (maakohtainen suositus 3 2020). Lisäksi komponentin odotetaan edistävän tuottavuuden kasvua muun muassa tehostamalla julkisia investointeja (maakohtainen suositus 3/2019), koska siihen sisältyy toimenpiteitä julkisen sektorin digitalisoimiseksi, millä on pysyvä myönteinen vaikutus julkishallinnon toimintaan ja tuottavuuteen. Komponentin toimenpiteillä vastataan myös osittain haasteisiin, jotka liittyvät teknologisiin innovaatioihin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (maakohtainen suositus 3/2020). Kaiken kaikkiaan digitaaliseen siirtymään suunniteltujen investointien ja uudistusten koko ja laajuus edistävät välillisesti kriisin työllisyysvaikutusten lieventämistä (maakohtainen suositus 2 2020) ja innovointiin tehtävien investointien edistämistä (maakohtainen suositus 3 2019).

C.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

C.1.1. Uudistus 1: Julkisen tietotekniikan hallinnon muuttaminen

Uudistuksen tavoitteena on vakiinnuttaa valtion tietoresurssit ja hallinnoida keskitetysti julkisten laitosten tietotekniikkainfrastruktuuria, -palveluja ja -prosesseja. Uudistuksessa siirrytään valtion laitosten ylläpitämistä järjestelmistä hybridipilviin.

C.1.1a Investointi 1a Valtion kyberturvallisuuden kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä valtion kyberturvallisuusvalmiuksia. Investointi koostuu kansallisen kyberturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksymisestä, kyberturvallisuuden seurantajärjestelmän perustamisesta, laitteistojen ja ohjelmistojen toimittamisesta kyberrikosten tutkimiseksi sekä kyberturvallisuuskoulutuksesta.

a.Hyväksytään kansallinen kyberturvallisuuden kehittämisohjelma, joka on nelivuotinen suunnitteluasiakirja, joka laaditaan Liettuan tasavallan strategisesta hallinnosta annetun lain ja johdetun oikeuden mukaisesti. Ohjelma toimii perustana b-d alakohdassa luetelluille toimille kuvaamalla kyberturvallisuushaasteita, joihin on vastattava, ja yksilöimällä toimien toteuttamiseen tarvittavat varat ja resurssit.

C.1.2. Uudistus 2 Tiedonhallinta ja avoin data

Uudistuksen tavoitteena on tukea julkista tiedonhallintaa. Uudistus koostuu lainsäädännön hyväksymisestä, tiedonhallintamallin toimittamisesta ja tietoresurssien integroimisesta kansalliseen tietojärviin.

C.1.3. Uudistus 3: Asiakaslähtöiset palvelut

Uudistuksen tavoitteena on palvelujen digitalisointi. Uudistus koostuu julkisen sektorin palvelujen digitalisoinnista.

C.1.4. Investointi 1: Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä digitaalisten ratkaisujen käyttöä. Toimenpide koostuu liettuan kielen teknologisista ratkaisuista, kulttuuriresurssien digitalisoinnista, digitaalisista koulutusresursseista, digitaalisen innovoinnin rahoitusvälineistä ja tieto- ja viestintätekniikan osaamiskeskuksesta.

C.1.4.1 Alatoimenpide 1: Liettuankieliset tekniset resurssit

Alatoimenpiteen tavoitteena on tukea liettuankielisiä tekoälyjärjestelmiä ja -palveluja. Alatoimenpide koostuu liettuankielisten tekoälyratkaisujen kehittämiseen tarvittavien resurssien maksuttomasta julkaisemisesta.

C.1.4.2 Alatoimenpide 2: Kulttuuriresurssien digitointi

Alatoimenpiteen tavoite parantaa digitaalisten kulttuuriresurssien saatavuutta. Alatoimenpiteessä otetaan käyttöön e-Culture-alusta, jossa digitalisoitu kulttuurisisältö on saatavilla.

C.1.4.3 Alatoimenpide 3: Digitaalisen koulutussisällön ja -resurssien tuottaminen

Alatoimenpiteen tavoitteena on kehittää oppilaitosten digitaaliseen opetukseen, opiskeluresursseihin ja tietotekniikkainfrastruktuuriin tarvittavia teknologisia ratkaisuja yksilöllisen etäopiskelun mahdollistamiseksi.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.

C.1.4.4 Alatoimenpide 4: Rahoitusvälineet yritysten perustamista ja digitaalista innovointia varten

Alatoimenpiteellä pyritään tarjoamaan taloudellisia kannustimia yritysten perustamiseen ja digitaaliseen innovointiin.

Yrityspalvelukeskuksia tuetaan robotiikan automaatioprosessien ja tekoälyratkaisujen käyttöönotossa rahoittamalla menoja, jotka liittyvät i) hankkeen analysointiin liittyviin konsulttipalveluihin; II) yrityspalveluarkkitehtuurin ja tekoälyratkaisun kehittämiseen liittyvät koulutuskustannukset; III) lisenssien (robottien, ohjelmistolisenssien) hankkiminen hankkeen yhteydessä; IV) hankkeen toimintoihin käytetystä ajasta maksettavat korvaukset; v) automatisoitujen ratkaisujen asentamiseen ja käyttöön liittyvät laitteisto- ja vuokrakustannukset (esim. palvelinten vuokraus).

Start-up- ja spin-off-yrityksiä tuetaan tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseksi tekoälyä, lohkoketjuteknologiaa ja robotiikan prosessien automatisointia varten rahoittamalla menoja, jotka liittyvät i) tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen alkuvaiheessa ennen investointipääoman hankkimista; II) markkinoiden tarpeiden analysointi; III) ratkaisun teknisen konseptin kehittäminen; IV) elinkelpoisen vähimmäistuotteen kehittäminen; ja v) tuotteen markkinointivaiheen saavuttaminen.

Alatoimenpide saatetaan päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2025.

C.1.4.5 Alatoimenpide 5: Tieto- ja viestintätekniikan osaamiskeskus

Alatoimenpiteen tavoitteena on tukea tutkimusta ja kehitystä Liettuassa, myös tieto- ja viestintätekniikan alalla. Alatoimenpide koostuu T & K-alan tieto- ja viestintätekniikan osaamiskeskuksen rakentamisesta.

C.1.5 Investointi 2 – Vaihe kohti 5G-verkkoa

Investoinnin tavoitteena on varmistaa sähköisten viestintäverkkojen kattavuus. Investointi koostuu 5G-etenemissuunnitelmasta, nopeiden yhteyksien infrastruktuurin lisärakentamisesta ja toimenpiteistä, joilla tuetaan innovointia liikkuvuudessa.

C.1.5.1. Alatoimenpide 1: 5G-etenemissuunnitelma

Alatoimenpiteen tavoitteena on ottaa Liettuassa kaupallisesti saatavilla oleva 5G käyttöön.

Alatoimenpide koostuu Liettuan 5G-etenemissuunnitelmasta, johon sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan sääntely- ja investointiedellytyksiä 5G:n kehittämiseksi.

C.1.5.2 Alatoimenpide 2: Nopeiden liitäntäverkkojen rakentamisen jatkaminen

Alatoimenpiteen tavoitteena on rakentaa nopeiden yhteyksien infrastruktuuri.

Alatoimenpide koostuu valokuitulinjojen asentamisesta sosioekonomisten vaikuttajien liittämiseksi olemassa olevaan liikkuvaan infrastruktuuriin sosioekonomisten vaikuttajien yhteyksien helpottamiseksi.

C.1.5.3. Alatoimenpide 3: Innovaatiot liikkuvuudessa

Alatoimenpiteen tavoitteena on tukea liikkuvuutta koskevaa innovointia.

Alatoimenpide koostuu digitaalisten ratkaisujen tukemisesta.

C.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/ Kohde	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
59	C.1.1 Julkisen tietotekniikan hallinnon muuttaminen	Virstanpylväs	Valtion laitosten ja elinten hallinnoimat järjestelmät, jotka on siirretty hybridipilvi-infrastruktuuriin	Tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin uudelleenorganisointi				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Valtioneuvoston päätöslauselmalla nro 709 hyväksyttyyn keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavien valtion laitosten ja elinten luetteloon sisältyvien valtion laitosten ja elinten ylläpitämät järjestelmät ovat siirtyneet hybridipilvi-infrastruktuuriin. Poikkeukset: — Järjestelmät, jotka ovat valtion laitosten ja valtion rekisterikeskuksen hallinnoimien elinten omistuksessa, joita ylläpidetään valtion rekisterikeskuksen talousarviosta ja joita käytetään sen tieto- ja viestintäteknisessä infrastruktuurissa ja säilytetään vaatimustenmukaisissa tietokeskuksissa, voidaan jättää edellä mainitun siirtymisen/parannuksen ulkopuolelle. — Ne valtion laitokset ja elimet, jotka sisältyvät luetteloon keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavista valtion laitoksista ja elimistä ja joita koskee poikkeus päätöslauselmassa nro 907, voidaan jättää edellä mainitun siirtymisen/päivittämisen ulkopuolelle.
60a	C.1.1a Valtion kyberturvallisuuden kehittäminen	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksyminen.	Kyberturvallisuuden kehittämisohjelma hyväksytty				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Liettuan tasavallan hallitus hyväksyy kansallisen kyberturvallisuuden kehittämisohjelman.
60b	C.1.1a Valtion kyberturvallisuuden kehittäminen	Virstanpylväs	Kansallisen kyberturvallisuuden seurantajärjestelmän toteuttaminen.	Kansallinen kyberturvallisuuden seurantajärjestelmä otettu käyttöön				KYSYMYS 2	2026	Käyttöön on otettava kyberturvallisuuden seurantajärjestelmä. Tietoihin on sisällyttävä 1) laitteistojen ja ohjelmistojen toimittaminen; 2) tietojenvaihto käyttäjien (kyberturvallisuusaiheet) ja kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen välillä; ja 3) turvallisuusjohtamiskeskusten perustaminen.
60c	C.1.1a Valtion kyberturvallisuuden kehittäminen	Virstanpylväs	Kyberrikollisuuden tutkinta	Toimitetut laitteistot ja ohjelmistot tietoverkkorikollisuuden tutkintaa varten				KYSYMYS 2	2026	Laitteistot ja ohjelmistot on toimitettava tietoverkkorikollisuuden tutkintaa varten.
61	C.1.1aValtion kyberturvallisuuden kehittäminen	Kohde	Kyberturvallisuuskoulutuksen loppuun saattaminen		Numero	0	300	KYSYMYS 2	2026	Kyberturvallisuuden alalla on koulutettu 300 henkilöä.
62	C.1.1 Julkisen tietotekniikan hallinnon muuttaminen	Kohde	Valtion digitaalisten ratkaisujen virasto tarjoaa tietotekniikkapalveluja valtion laitoksille ja elimille, jotka on määritelty keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavien valtion laitosten ja elinten luettelossa.		Prosenttiosuus	9 %	75 %	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	75 prosenttia keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavien valtion laitosten ja elinten luettelossa mainituista laitoksista hyötyy konsolidoiduista tietotekniikkapalveluista. Lukuun ottamatta: Ne valtion laitokset ja elimet, jotka sisältyvät luetteloon keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavista valtion laitoksista ja elimistä ja joita koskee poikkeus päätöslauselmassa nro 907, voidaan jättää pois edellä mainittua osuutta laskettaessa.
63	C.1.1 Julkisen tietotekniikan hallinnon muuttaminen	Kohde	Valtion digitaalisten ratkaisujen virasto tarjoaa tietotekniikkapalveluja kaikille valtion laitoksille ja elimille, jotka on määritetty keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavien valtion laitosten ja elinten luettelossa.		Prosenttiosuus	75 %	100 %	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Kaikki laitokset, jotka on määritetty keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavien valtion laitosten ja elinten luettelossa, hyötyvät konsolidoiduista tietotekniikkapalveluista. Lukuun ottamatta: Ne valtion laitokset ja elimet, jotka sisältyvät luetteloon keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavista valtion laitoksista ja elimistä ja joita koskee poikkeus päätöslauselmassa nro 907, voidaan jättää pois edellä mainittua osuutta laskettaessa.
64	C.1.2 Tiedonhallinta ja avoin data	Virstanpylväs	Tehokasta tietojenkäsittelyä koskevan lainsäädännön voimaantulo.	Lainsäädäntö tuli voimaan				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Tehokasta tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön voimaantulo. Tähän sisältyy muutoksia virallisista tilastoista annettuun lakiin tai lakiin oikeudesta saada tietoja valtion ja kuntien laitoksilta. Muutoksilla laajennetaan Liettuan tilastolaitoksen tehtävät koskemaan valtion tietojärven (valtion tietoalustan) hallinnointia.
65	C.1.2 Tiedonhallinta ja avoin data	Kohde	Tiedonhallintamallin toimittaminen		Numero	0	1	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Keskitetyn sovellusrajapinnan (API) tietokannan toimittaminen valtion tiedonhallintamallia varten.
66	C.1.2Tietojen hallinta ja avoin data	Kohde	Tietoresurssien integrointi datajärviin		Numero	0	323	KYSYMYS 2	2026	Kansalliseen datajärveen on integroitava 323 tietoresurssia.
67	C.1.2 Tiedonhallinta ja avoin data	Kohde	Tietojenvaihtovälineen käyttöönotto		Numero	0	1	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Asianmukaisten kirjanpitovaatimusten mukaisen tiedonvaihtovälineen käyttöönotto. Tiedonvaihtovälineen luominen mahdollistaa sähköisten laskujen lähettämisen, vastaanottamisen ja käsittelyn. Tietojenvaihtoväline on julkaistava ja sen on oltava käytettävissä maksutta.
68	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Virstanpylväs	Vammaisille henkilöille tiedottamista koskevan muutetun asetuksen voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Vammaisille henkilöille tiedottamista koskevan muutetun asetuksen voimaantulo.
69	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Virstanpylväs	Tarjouskilpailun julkaiseminen innovatiivisista ratkaisuista ja välineistä, joilla varmistetaan paremmat viestintämahdollisuudet vammaisille henkilöille	Tarjouskilpailuilmoituksen julkaiseminen				KYSYMYS 2	2023	Tarjouskilpailun julkaiseminen innovatiivisista ratkaisuista ja välineistä, joilla varmistetaan paremmat viestintämahdollisuudet vammaisille henkilöille. Tekniset eritelmät ja julkiset hankinnat laaditaan yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Pätevyysvaatimuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota toimittajien kokemukseen, taitoihin ja taitoihin toteuttaa vastaavia tietoteknisiä ratkaisuja. Tietotekniikkajärjestelmien on täytettävä kaikki Internetin esteettömyyttä koskevan EY:n direktiivin vaatimukset. (VUODEN 2024 ENSIMMÄINEN NELJÄNNES).
70	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Virstanpylväs	Avointa dataa ja digitalisaatiota käsittelevän osaamiskeskuksen toiminnan aloittaminen	Avoimen datan ja digitalisaation osaamiskeskus toiminnassa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Avointa dataa ja digitalisaatiota käsittelevän osaamiskeskuksen toiminnan aloittaminen Liettuan tasavallan päätöslauselmalla. Osaamiskeskuksen organisaatiorakenne koostuu kahdesta jaostosta: toisessa seurataan ja arvioidaan digitaalisia ratkaisuja ja toisessa keskitytään dataan ja arkkitehtuuriin. Digitaalisten ratkaisujen seuranta- ja arviointiryhmä analysoi ja seuraa tarvittaessa olemassa olevia ratkaisuja arvioimalla niiden toimivuutta ja ratkaistavia haasteita. Siinä arvioidaan uusia aloitteita olemassa olevien ratkaisujen päällekkäisyyden ja teknologisten ratkaisujen suositeltavuuden kannalta. Tieto- ja arkkitehtuuriryhmä määrittelee tietojärjestelmien ja -tietojen yleisen arkkitehtuurin sekä uusiin ratkaisuihin sovellettavat standardit ja tekniset vaatimukset. Jokaisen ehdotetun uuden ratkaisun odotetaan saavan alustavan arvion digitaalisten aloitteiden ryhmästä, ja kun tämä prosessi ja yksityiskohtaiset vaatimusluonnokset on laadittu, sitä on arvioitava arkkitehtonisen yhteensopivuuden näkökulmasta.
71	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Kohde	Vammaisille henkilöille tarkoitettuja digitaalisia julkisia palveluja koskevien ratkaisujen käyttöönotto		Numero		2	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Otetaan käyttöön kaksi ratkaisua, joilla helpotetaan vammaisten henkilöiden pääsyä digitaalisiin julkisiin palveluihin: yksi tietotekninen ratkaisu, jolla varmistetaan paremmat viestintämahdollisuudet kuuroille, ja toinen tietotekninen ratkaisu, jolla varmistetaan tiedon saatavuus sokeille. Palvelujen tarjoajilla on oltava asianmukainen pätevyys, ja ne on hankittava julkisilla hankinnoilla.
73	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Kohde	Sellaisten hankkeiden toteuttaminen, joilla luodaan tai parannetaan digitaalisia ratkaisuja julkisen sektorin digitaalisten palvelujen tarjoamiseksi		Numero	0	63	KYSYMYS 2	2026	Toteutetaan 63 hanketta, joilla luodaan tai parannetaan digitaalisia ratkaisuja julkisen sektorin digitaalisten palvelujen tarjoamiseksi.
75	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.1.Liettuankieliset tekniset resurssit	Kohde	Tekoälyratkaisujen kehittämiseen tarvittavien liettuan kielen resurssien tarjoaminen		Numero	0	5	KYSYMYS 2	2026	Tekoälyratkaisujen kehittämiseen tarkoitetut liettuankieliset resurssit on asetettava julkisesti saataville maksutta.
76	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.2 Kulttuuriresurssien digitointi	Kohde	Allekirjoitetut sopimukset digitaalisten ja digitoitujen kulttuuriresurssien omistajien kanssa resurssien avaamiseksi ja niiden saattamiseksi käyttäjien saataville		Numero	0	12	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Vähintään 12 sopimusta, jotka on allekirjoitettu digitaalisten kulttuuriresurssien omistajien kanssa resurssien avaamiseksi ja niiden saattamiseksi käyttäjien saataville.
77	C.1.4 I Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.2 Kulttuuriresurssien digitointi	Virstanpylväs	Saatavilla olevat kulttuuriresurssit	E-Culture plaform, joka tarjoaa pääsyn vähintään 12 digitaaliseen kulttuuriresurssiin				KYSYMYS 2	2026	E-Culture-alustan on tarjottava pääsy vähintään 12 digitaaliseen kulttuuriaineistoon.
78	C.1.4 I Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.2 Kulttuuriresurssien digitointi	Kohde	Vammaisille henkilöille tarkoitetut digitaaliset (sähköiset) resurssit		%	15 %	20 %	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Kansallisten kustantajien raportointivuoden aikana julkaisemista painetuista kirjoista 20 prosenttia on valmistettava esteettömässä muodossa vammaisille henkilöille.
79	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.3 Digitaalisen koulutussisällön ja -resurssien tuottaminen	Kohde	Digitaalisten oppimispalvelujen käyttöönotto		Numero	0	1 704	KYSYMYS 2	2024	Sellaisten digitaalisten oppimisjärjestelyjen käyttöönotto, joihin kuuluvat I) digitaalinen resurssialusta, ii) etä-/monimuoto-oppimista varten on kehitetty, testattu ja otettu käyttöön kolme prototyyppiä, iii) luentosalit (200 yksikköä) ja luokkahuoneet (500 yksikköä) on varustettu hybridioppimislaitteilla, iv) digitalisoidut oppiaineet/moduulit/tehtävät on toimitettu liettuaksi ja/tai englanniksi (1000 yksikköä).
80	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.4 Rahoitusvälineet yritysten perustamista ja digitaalista innovointia varten	Virstanpylväs	Tarjouskilpailun julkaiseminen ja innovatiivisten teknologisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa liike-elämässä koskevien rahoitusehtojen hyväksyminen	Tarjouspyynnön julkaiseminen				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Tarjouskilpailun julkaiseminen ja rahoitusehtojen hyväksyminen talous- ja innovaatioministeriössä tai tiede-, innovaatio- ja teknologiaviraston johtajan määräyksellä.
81	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.4 Rahoitusvälineet yritysten perustamista ja digitaalista innovointia varten	Kohde	Yritysten perustamiseen ja digitaaliseen innovointiin tarkoitettuja taloudellisia kannustimia koskevien sopimusten allekirjoittaminen		Numero	0	194	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Yritysten perustamiseen ja digitaaliseen innovointiin tarkoitettuja taloudellisia kannustimia koskevien sopimusten allekirjoittaminen: 1) 12 sopimusta taloudellisista kannustimista yrityspalvelukeskuksille robotiikan prosessiautomaation ja tekoälyratkaisujen käyttöönottoa varten. 2) 182 sopimusta taloudellisista kannustimista startup- ja spin-off-yrityksille tekoälyyn, lohkoketjuteknologiaan tai robotiikan prosessiautomaatioon liittyvien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseksi.
82	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.5. Tieto- ja viestintätekniikan osaamiskeskus	Kohde	Tieto- ja viestintätekniikan T & K-keskuksen rakentaminen ja T & K-laitteiden toimittaminen		Numero	0	1	KYSYMYS 2	2026	Tieto- ja viestintätekniikan T & K-keskus on rakennettava ja T & K-laitteet toimitettava.
83	C.1.5 Vaihe kohti 5G-verkkoa – C.1.5.1. 5G-etenemissuunnitelma	Virstanpylväs	5G-verkkojen käyttöönottoon osoitetut radiotaajuudet	Osoitetut radiotaajuudet				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Radiotaajuuksien (kanavien) käyttöä koskevat huutokaupat ja luvat 3400–3800 MHz:n ja 694–790 MHz:n taajuusalueilla.
84	C.1.5 Vaihe kohti 5G-verkkoa – C.1.5.1. 5G-etenemissuunnitelma	Virstanpylväs	Sähköisen viestinnän infrastruktuurin nopeamman asentamisen mahdollistavien asiaankuuluvien lakien muutosten voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KYSYMYS 2	2022	Rakennusalan teknisten määräysten vaatimuksia ja sähköisen viestinnän infrastruktuurin asennusta koskevien muutosten voimaantulo, jotta voidaan edistää yleisten matkaviestintäpalvelujen saatavuutta kaikissa julkisissa rakennuksissa ja helpottaa yleisten viestintäverkkojen käyttöönottoa valtakunnallisilla ja kunnallisilla tiekaistoilla, aukioilla, silloilla, maasiltojen varrella ja tunneleissa.
85	C.1.5 Vaihe kohti 5G-verkkoa – C.1.5.1. 5G-etenemissuunnitelma	Kohde	5G-palvelut kaupunkialueilla ja muilla kansallisesti merkittävillä valtateillä ja rautateillä, lentoasemilla ja merisatamissa		%	0	95	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	5G-palveluja on kaupallisesti saatavilla keskimäärin 95 prosentilla kaupunkialueista, kansainvälisistä maaliikennekäytävistä (Via Baltica, Rail Baltica), kansallisesti merkittävistä valtateistä ja rautateistä, lentoasemista ja merisatamista.
88	C.1.5 Eteneminen kohti 5G-verkkoa – C.1.5.2 Nopeiden liitäntäverkkojen rakentamisen jatkaminen	Kohde	Nopeat yhteydet sosioekonomisiin vaikuttajiin		Numero	0	5 000	KYSYMYS 2	2026	Todistukset nopeiden yhteyksien valokuitukaapeliasennustöiden valmistumisesta 5000 sosioekonomisen vaikuttajan osalta maaseutualueilla.
89	C.1.5 Eteneminen kohti 5G-verkkoa – C.1.5.3. Innovaatiot liikkuvuudessa	Virstanpylväs	Nimetään toimivaltainen viranomainen liikennealan innovointitoimenpiteiden hallinnointia varten.					KYSYMYS 2	2022	Toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen laatimaan rahoitettavien toimien ohjelma sekä kilpailuun perustuvan liikkuvuuden innovaatiomenettelyn ehdot ja valintaperusteet.
90	C.1.5 Eteneminen kohti 5G-verkkoa – C.1.5.3. Innovaatiot liikkuvuudessa	Kohde	Liikkuvuusinnovoinnin kokeellisten digitaalisten ratkaisujen tuottaminen		Numero	0	7	KYSYMYS 2	2026	Liikkuvuutta varten on kehitetty seitsemän kokeellista digitaalista ratkaisua, mikä on vahvistettu CPMA:n loppuraporteissa ja tarkastusten tarkistuslistoissa.

D. KOMPONENTTI 4: Laadukas ja helposti saatavilla oleva koulutus koko eliniän ajan

Liettuan koulutusalan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla pyritään parantamaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta kaikilla tasoilla, myös aikuiskoulutuksessa, sekä edistämään osaamisen kehittämistä. Uudistuksilla ja investoinneilla pyritään 1. yleissivistävän koulutuksen nykyaikaistaminen, 2. aikuisten pätevyyksien ja tutkintojen tunnustamisen parantaminen, 3. ammatillisen ohjausjärjestelmän perustaminen ja 4. ammatillisen koulutuksen parantaminen muun muassa työssäoppimisen avulla. Uudistuksissa keskitytään varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen saatavuuden ja laadun parantamiseen, opettajien ja koulunjohtajien osaamisen vahvistamiseen, oppimissisältöjen päivittämiseen ja uraohjausjärjestelmän perustamiseen. Investoinneilla pyritään parantamaan ja lujittamaan kouluinfrastruktuuria, parantamaan STEAM-aineiden koulutusekosysteemiä, perustamaan keskitetty alusta elinikäistä oppimista varten, tukemaan oppisopimuskoulutusta ja rahoittamaan yksilöllisiä oppimistilejä, tukemaan uraohjauksen asiantuntijoita, oppisopimuskoulutusta ja osallistumista ammatillisen koulutuksen ohjelmiin ja liikkuvuusohjelmiin.

Komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä tuetaan laadun ja tehokkuuden parantamista kaikilla koulutustasoilla, myös aikuiskoulutuksessa ja osaamisen edistämisessä, koskevien maakohtaisten suositusten noudattamista (vuoden 2019 maakohtainen suositus 2, vuoden 2020 maakohtainen suositus 2).

D.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

D.1.1 Uudistus 1 ”Nykyaikainen yleiskoulutus – Taustaa kilpailukykyisille taidoille”

Uudistuksen tavoitteena on tukea yleissivistävää koulutusta oppilaiden suorituserojen pienentämiseksi. Uudistus koostuu seitsemästä alatoimenpiteestä: 1. Koulutuksen laadun parantaminen 2. Kouluverkoston uudelleenorganisointi 3. Vuosituhatjulistuksen kouluohjelma, 4. Pedagogisen henkilöstön koulutus 5. STEAM-keskusten ja liikkuvien laboratorioiden laitehankintojen tukeminen 6. Digitaalisen koulutuksen muutos 7. Varhaiskasvatuksen parantaminen.

D.1.1.1 Alatoimenpide 1: Koulutuksen laadun parantaminen

Alatoimenpiteen tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua. Esiasteen, alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen puiteohjelmien sisältöä on päivitettävä 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä viimeisimmän tieteellisen tiedon ja kehityksen huomioon ottamiseksi. Kouluopetuksen laadun seurantaa varten on hyväksyttävä vähimmäisindikaattorit, ja kouluopetusohjelmia toteuttavien koulujen ulkoisen arvioinnin järjestämistä ja toteuttamista koskevaa menettelyä on muutettava 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä parempien tulosten saavuttamiseksi, osallisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden saavutuksissa olevien erojen vähentämiseksi. On otettava käyttöön menettely yleissivistävien koulujen toiminnan ulkoisen arvioinnin järjestämistä ja toteuttamista varten.

Alatoimenpide saatetaan päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.

D.1.1.2 Alatoimenpide 2: Kouluverkoston uudelleenorganisointi

Alatoimenpiteen tavoitteena on muuttaa sääntöjä, jotka koskevat virallisia koulutusohjelmia toteuttavien koulujen verkoston perustamista, jotta kunnille voidaan asettaa uusia vaatimuksia, jotka koskevat koulun kokoa, yhdistettyjä oppitunteja koskevia sääntöjä sekä uudelleenorganisointimenettelyjä ja rahoitusvaatimuksia. Perusteisiin kuuluu muun muassa se, että poistetaan mahdollisuus yhdistää arvosanoja 5–8, ja vaatimus järjestää uudelleen valtion koulut, joissa on enintään 60 oppilasta. Uusien sääntöjen on johdettava yhteisten luokkien määrän vähenemiseen; pienten kuntosalien ja pienten koulujen (alle 200 oppilasta) lukumäärä.

Osatoimenpide saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2021 mennessä.

D.1.1.3: Alatoimenpide 3: Millennium School -ohjelma

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on optimoida kouluverkosto ja varmistaa liettualaisten lasten yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Alatoimenpide koostuu koulujen tukemisesta vuosituhannen kouluja koskevan edistymisohjelman puitteissa.

D.1.1.4: Alatoimenpide 4: Opetushenkilöstön koulutus

Alatoimenpiteen tavoitteena on tukea opetushenkilöstön koulutusta. Alatoimenpiteessä on kyse opetushenkilöstön kansallisten tutkintojen kehittämisohjelmien valmistelua ja rekisteröintiä sekä yksittäisten henkilöiden koulutusta koskevista laadullisista vaatimuksista annetun lainsäädännön voimaantulosta.

D.1.1.5: Alatoimenpide 5: STEAM-keskusten ja liikkuvien laboratorioiden laitehankintojen tukeminen

Alatoimenpiteen tavoitteena on tukea STEAM-keskusten ja liikkuvien laboratorioiden uudistamista. Alatoimenpide koostuu laitteiston hankinnasta STEAM-keskuksia ja liikkuvia labaraareja varten.

D.1.1.6: Alatoimenpide 6: Digitaalisen koulutuksen muutos

Alatoimenpiteen tavoitteena on edistää digitaalivetoisten koulutusinnovaatioiden käyttöönottoa kouluissa ja vahvistaa kaikkien opettajien digitaalisia taitoja. Perustetaan asiantuntijaryhmä ja katto-EDtech-hanke tukemaan digitaalisen innovoinnin kehittämistä koulutuksessa ja luomaan foorumi innovoinnin testaamiseksi oppilaitoksissa. EDtech-alusta yhdistää startup-yritykset ja innovoijat kouluihin ja niiden koulutustarpeisiin ja mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen testaamisen. Lisäksi on parannettava digitaalisia taitoja kaikilla koulutustasoilla esiopettajista korkea-asteen opettajiin ja edistettävä digitaalisen sisällön ja teknologisten välineiden käyttöä koulutusprosessissa oppimistulosten parantamiseksi.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.

D.1.1.7: Alatoimenpide 7: Varhaiskasvatuksen parantaminen

Alatoimenpiteellä pyritään parantamaan varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua tarkistamalla esikoulun opetussuunnitelmien kriteerejä sen varmistamiseksi, että niiden sisältö on ajan tasalla ja vastaa uusinta tieteellistä tietoa esikouluikäisten lasten ominaisuuksista, heidän kykyjensä ja mieltymystensä tai tarpeidensa tunnistamisesta sekä yksilölliseen lapsen kehitykseen perustuvan koulutuksen tarjoamisesta. Lisäksi 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä on tehtävä tutkimus varhaiskasvatuksen infrastruktuuritarpeiden kartoittamiseksi, jotta varmistetaan, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada varhaiskasvatusta koko alueella.

Osatoimenpide saatetaan päätökseen 30 päivänä syyskuuta 2023.

D.1.2. Uudistus 2 ”Aikuisten pääsy elinikäisen oppimisen tietojärjestelmään”

Toimenpiteen tavoitteena on ottaa käyttöön yhtenäinen malli elinikäisen oppimisen kehyksen toimintaa ja hallinnointia varten. Toimenpide koostuu elinikäisen oppimisen mallia koskevan lainsäädännön voimaantulosta, jossa vahvistetaan koordinointi-, toiminta- ja rahoituselementit, elinikäisen oppimisen keskitetyn tietojärjestelmän käyttöönotosta ja elinikäisen oppimisen tietojärjestelmän avulla koulutetuista henkilöistä.

D.1.3. Uudistus 3 ”Ammatillinen ohjausjärjestelmä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi työmarkkinoilla”

Toimenpiteen tavoitteena on luoda urakehitys- ja uraohjausjärjestelmä, joka alkaa varhaisesta iästä (palkkaluokasta 1). Uraneuvonta- ja suunnittelujärjestelmän on autettava opiskelijoita tunnistamaan kiinnostuksen kohteet ja päättämään mahdollisista urapoluista varhaisessa iässä. Lapset saavat tietoa oppilaitoksissa hankituista taidoista oppiakseen siirtymästä eri koulutustasojen välillä. Koulut ja kunnat vastaavat koulutusurista ja urasuunnittelusta muutetun oikeudellisen kehyksen mukaisesti. Uraohjauspalveluja kouluissa tarjoavat ura-alan ammattilaiset. Yksi järjestelmän keskeisistä osatekijöistä on laadukkaan tiedon tarjoaminen jatko-opinnoista tai uramahdollisuuksista. Näiden tietojen on perustuttava kansallisesta henkilöstöresurssien seurantajärjestelmästä saatuihin tietoihin. Uraohjauksesta on myös tultava olennainen osa elinikäisen oppimisen järjestelmää, jotta henkilöt, joilla on ammattipätevyys ja/tai työkokemusta, voivat saada uraohjausta, jota tarjotaan paitsi elinikäisen oppimisen tietojärjestelmän myös alueellisten urakeskusten verkoston kautta. Lainsäädäntö tulee voimaan viimeistään 31. maaliskuuta 2022. Vähintään 380 ura-asiantuntijan on tarjottava uraohjauspalveluja kouluissa.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

D.1.4. Uudistus 4 ”Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitaalisen muutoksen taidot”

Toimenpiteen tavoitteena on tukea ammatillisessa koulutuksessa hankittua digitaalista muutosta koskevaa osaamista. Toimenpide koostuu neljästä alatoimenpiteestä: 1. Ammatillisen koulutuksen edistämistä käsittelevä kansallinen foorumi 2. Osaamisen arviointi 3. Oppisopimuskoulutus ja ammatillinen koulutus 5. Enemmän mahdollisuuksia opiskella yleissivistävän koulutuksen oppilaille tarkoitetuissa ammatillisen koulutuksen moduuleissa

D.1.4.1: Alatoimenpide 1: Ammatillisen koulutuksen kehittämistä käsittelevä kansallinen foorumi

Alatoimenpiteen tavoitteena on perustaa neuvoa-antava komitea – ammatillisen koulutuksen edistämistä käsittelevä kansallinen foorumi. Alatoimenpide koostuu ammatillisen koulutuksen kehitysfoorumin perustamista, ammatillisen koulutuksen ohjelmien päivittämistä ja koulutukseen osallistumista koskevan lainsäädännön voimaantulosta.

D.1.4.2: Alatoimenpide 2: Pätevyyden arviointi

Alatoimenpiteen tavoitteena on parantaa hankittujen virallisten ja epävirallisten pätevyyksien tunnustamista. Tätä varten ammatillista koulutusta koskevaan lakiin ja täytäntöönpanolainsäädäntöön tehtävät muutokset tulevat voimaan ja niissä nimetään 18 pätevyyden arviointikeskusta, joista tulee lopulta koulutusalan metodologisia keskuksia, jotka kokoavat tietoa verkottumalla saman alan alakohtaisten koulutuskeskusten kanssa.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

D.1.4.3: Alatoimenpide 3: Oppisopimuskoulutus ja koulutus

Alatoimenpiteen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden käytännön taitoja. Alatoimenpide koostuu oppisopimuskoulutuksen tukijärjestelmää ja koulutusta koskevan lainsäädännön voimaantulosta.

D.1.4.5 Alatoimenpide 5: Enemmän mahdollisuuksia opiskella yleissivistävän koulutuksen oppilaille tarkoitetuissa ammatillisen koulutuksen moduuleissa

Alatoimenpiteen tavoitteena on lisätä koululaisten osallistumista ammatilliseen koulutukseen. Alatoimenpide koostuu oppilaista, jotka ovat ilmoittautuneet opiskelemaan ammatillisen koulutuksen moduuleja ja koulutusohjelmia yhdeksännestä luokasta alkaen.

D.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
91	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.1: Koulutuksen laadun parantaminen	Virstanpylväs	Kouluopetusohjelmia toteuttavien oppilaitosten toiminnan laadun ulkoista arviointia koskevan menettelyn menetelmiä koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KYSYMYS 2	2022	Menetelmiä koskeva lainsäädäntö tulee voimaan. Lainsäädännössä on -tarjota kouluille tulosindikaattoreita, koulutusprosessien organisointia, tukea opiskelijoille, johtoa ja johtajuutta, kouluympäristöä, -vahvistaa itsearviointia ja koulun ulkopuolista arviointia koskevat menettelyt; -valtuutettava kansallinen opetusvirasto suorittamaan lastentarhojen ja koulujen ulkoinen arviointi; -asetetaan kouluille velvollisuus parantaa koulun toimintaa ulkoisessa arvioinnissa saatujen tietojen perusteella.
92	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.1: Koulutuksen laadun parantaminen	Virstanpylväs	Tarkistettujen esiasteen, alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutusohjelmien voimaantulo (opetussuunnitelma)	Lainsäädäntö tuli voimaan				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Kansallisen tason sisältöä säätelevien esiasteen, alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutusohjelmien (opetussuunnitelma) voimaantulo. Koulutusohjelmia (opetusohjelmia) on tarkistettava uusimman tieteellisen tiedon ja kehityksen huomioon ottamiseksi. Opetussuunnitelman tarkistamista koskevan lainsäädännön voimaantulo. Lainsäädäntö kattaa — esiasteen, alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen tavoitteet, — sisältö, — oppimistulosten taso.
93	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.2 Kouluverkoston uudelleenorganisointi	Virstanpylväs	Virallisia koulutusohjelmia toteuttavien koulujen verkoston perustamista koskeviin sääntöihin tehtyjen muutosten voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Virallisen koulutuksen ohjelmia toteuttavien koulujen verkoston perustamista koskeviin sääntöihin tehtyjen muutosten voimaantulo. Näissä muutoksissa asetetaan kunnille uusia vaatimuksia, jotka koskevat koulun kokoa, yhdistettyjä oppitunteja ja muita uudelleenorganisointimenettelyjä sekä rahoitusvaatimuksia: sääntöjen mukaisia luokkia pienempiä luokkia ei rahoitettaisi. Perusteisiin kuuluu muun muassa se, että poistetaan mahdollisuus yhdistää arvosanoja 5–8, ja vaatimus järjestää uudelleen valtion koulut, joissa on enintään 60 oppilasta. Uusien sääntöjen on johdettava yhteisten luokkien määrän vähenemiseen; pienten kuntosalien ja pienten koulujen (alle 200 oppilasta) lukumäärä.
94	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.2 Kouluverkoston uudelleenorganisointi	Virstanpylväs	Kuntien vastikään hyväksyttyjen, virallisia koulutusohjelmia toteuttavien koulujen verkoston kehittämistä koskevien sääntöjen mukaisesti laatimat ja hyväksymät suunnitelmat yleissivistävien koulujen verkoston muuttamiseksi	Kuntien päätös kuntien suunnitelmien hyväksymisestä				KYSYMYS 2	2022	Viisivuotisten kunnallisten muutossuunnitelmien on katettava kouluverkoston muutos, erityisesti sen strateginen tavoite, päämäärät, painopisteet, sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen liittyvät keskeiset tulosindikaattorit, koulutuksen laatu ja/tai oppilaiden koulutussaavutusten parantaminen, varojen tehokkaampi käyttö, kouluverkoston muutoksen arviointi sekä koulujen perustamista, uudelleenjärjestelyä ja lakkauttamista koskeva mekanismi. Kunnanhallitus laatii viisivuotissuunnitelmat, jotka kunnanvaltuusto hyväksyy. Kunnanvaltuustojen päätöksiä valvoo hallituksen edustaja. Suunnitelmien täytäntöönpanoa valvoo opetus- ja tiedeministeriön koulutuksen laadusta ja aluepolitiikasta vastaava osasto. Koulujen rakenneuudistusta koskevat päätökset on tehtävä kunkin vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Vähintään 80 prosentin kunnista on laadittava ja hyväksyttävä muutossuunnitelmat. Vähintään 80 prosentin kunnista on laadittava ja hyväksyttävä suunnitelmat kouluverkostonsa muuttamiseksi vuoteen 2025 saakka asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti.
95	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.3: Millennium School -ohjelma	Virstanpylväs	Vuosituhatjulistuksen koulujen edistymisohjelmaa koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Vuosituhatjulistuksen koulumenestysohjelmaa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan, ja siihen sisältyy seuraavaa: 1) Kuntien ja koulujen koulutuksen laadun seurantaindikaattorien luettelot (hyväksytään opetus-, tiede- ja urheiluministerin määräyksellä) 2) Kouluverkon kehittämissääntöjen muutokset (hyväksytty Liettuan tasavallan hallituksen päätöslauselmalla) Vuosituhannen koulukehitysohjelma (hyväksytty opetus-, tiede- ja urheiluministerin määräyksellä) 4) kunnille suunnattuja ehdotuspyyntöjä koskevat vaatimukset (tavoitteet, indikaattorit, kunnille ja kouluille tarkoitetut tukipaketit) 5) seurantamekanismi. Kunnallisten hakijoiden on täytettävä tarvittavat valintaperusteet: 1. voi vaatia: 1.1. kunta, jossa on vähintään 1000 oppilasta esiasteen, alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa; 1.2. vähintään kaksi vierekkäistä (alueellisesti vierekkäistä) kuntaa, jotka vastaavat arviointiperustetta 1; 1.3 kaksi vierekkäistä (alueellisesti vierekkäistä) kuntaa tai useampi vierekkäinen kunta, jos yksi niistä ei täytä kriteeriä 1.1. 2. Edellytykset: 2.1. Visio edistyksellisten vuosituhatkoulujen verkoston kehittämisestä on kehitetty: määritellään suunnitellut investoinnit ja innovaatiot, joilla saavutetaan vuosituhannen koulujen laatutaso, vahvistetaan Good School -koulun ominaispiirteiden ilmaisua ja pannaan täytäntöön sitoumukset edistymistä mittaavien indikaattoreiden mukaisesti; 2.2. kunnanvaltuuston hyväksymä yleissuunnitelma yleissivistävän koulutuksen verkoston uudelleenjärjestämiseksi vuosiksi 2021–2025. Suunnitelma on virallisia koulutusohjelmia toteuttavien koulujen verkoston kehittämistä koskevien sääntöjen mukainen (esim. ei yhteisiä arvosanoja 5–8; luokissa 1–4 voidaan yhdistää ainoastaan luokat 1 ja 2 tai 3 ja 4 kaksi vierekkäistä luokkaa.); 2.3. kunnanvaltuuston hyväksymä luettelo kouluista, jotka muodostavat ”Millennium Schools” -verkoston kunnassa ja täyttävät 3 kohdan kriteerit; 3. Kouluja koskevat kriteerit (ei sovelleta perustettaviin kouluihin): 3.1. koulu ei järjestä oppilaiden valintaa sisäänpääsyn aikana; 3.2 opiskelijoiden määrä kuluvan lukuvuoden syyskuun 1. päivänä. Opiskelijoita on vähintään 200. Ohjelman täytäntöönpanoa valvoo opetus-, tiede- ja urheiluministeriö (seurantaryhmä on perustettu).
96	D.1.1 Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen tausta D.1.1.3: Millennium School -ohjelma	Kohde	Raportit validoitu		Validoitujen raporttien lukumäärä	0	2	KYSYMYS 2	2026	ESR-viraston ja CPMA:n välillä on tehtävä sopimuksia vähintään 150 koulun tukemisesta, mikä vahvistetaan ESR-viraston CPMA:lle toimittamissa raporteissa. CPMA:n on todennettava nämä raportit tavoitteiden saavuttamisen todentamista koskevalla lomakkeella seuranta- ja maksumenettelyn mukaisesti.
98	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.4: Opetushenkilöstön koulutus	Kohde	Maisterin tutkintoon koulutettujen tai tutkinnon suorittaneiden henkilöiden lukumäärä		Numero	0	4 900	KYSYMYS 2	2026	Koulutusta on annettu 4000 henkilölle, ja 900 henkilöä on suorittanut maisterin tutkinnon.
99	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.4: Opetushenkilöstön koulutus	Virstanpylväs	Opetushenkilöstön pätevyyden kehittämistä koskevien kansallisten ohjelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista annetun lainsäädännön voimaantulo.	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Opetushenkilöstön tutkintojen kansallisten kehittämisohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon laadullisia vaatimuksia koskevan lainsäädännön voimaantulo; ohjelmia on kehitettävä ja ne on validoitava. Niiden on vahvistettava opetushenkilöstön pätevyyden kansallisten kehittämisohjelmien täytäntöönpanon sisältö, aiheet, täytäntöönpanolomakkeet ja palveluntarjoajia koskevat vaatimukset.
100	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.5: STEAM-keskusten ja liikkuvien laboratorioiden laitehankintojen tukeminen	Virstanpylväs	STEAM-keskuksia ja liikkuvia laboratorioita varten hankitut laitteet	Maksetut laskut				KYSYMYS 2	2026	Maksettuja laskuja laboratoriolaitteista 10 STEAM-keskuksessa ja 40 liikkuvassa laboratoriossa.
102	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.6: Digitaalisen koulutuksen muutos	Kohde	Niiden opetushenkilöstön jäsenten lukumäärä, jotka ovat suorittaneet digitaalisten taitojen parantamista koskevan kurssin		Numero	0	2 200	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään 2200 pedagogisen henkilöstön jäsenen (esiasteen, alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulut) on suoritettava loppuun tietoteknisiä taitoja ja digitaalivetoista koulutusinnovointia koskeva kurssi kouluissa.
103	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.6: Digitaalisen koulutuksen muutos	Kohde	Niiden korkeakoulujen henkilöstön jäsenten lukumäärä, jotka ovat suorittaneet kurssin digitaalisten taitojen parantamiseksi		Numero	0	800	KYSYMYS 2	2024	Vähintään 800:n yliopiston tai oppilaitoksen henkilöstön jäsenen on täytynyt suorittaa tietoteknisiä taitoja koskeva kurssi.
104	D.1.1.Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen tausta D.1.1.6: Digitaalisen koulutuksen muutos	Kohde	Tietotekniikan opettajaksi pätevöityneen tai tietotekniikka-alan maisterintutkinnon suorittaneen opetushenkilöstön määrä		Numero	0	500	KYSYMYS 2	2024	Vähintään 500 opetushenkilöstön jäsentä on suorittanut tietotekniikan opettajan lisäpätevyyden tai tietotekniikan maisterin tutkinnon.
105	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.7: Varhaiskasvatuksen parantaminen	Virstanpylväs	Tutkimus varhaiskasvatusinfrastruktuurin kehittämisen toteutettavuudesta kunnissa	Varhaiskasvatusinfrastruktuurin kehittämisen toteutettavuutta kunnissa koskevan tutkimuksen julkaiseminen				KYSYMYS 2	2022	Julkaistaan tutkimus varhaiskasvatusinfrastruktuurin kehittämisen toteutettavuudesta kunnissa. Tutkimuksen on katettava sekä nykyisen rakenteen nykyaikaistaminen että uuden infrastruktuurin (kuten liikenteen) kehittäminen, jotta kaikille lapsille voidaan tarjota varhaiskasvatuksen edellytykset syntymästä oppivelvollisuusikään asti. Tutkimuksen on oltava pohjana valtion sisäisille päätöksille, jotka koskevat infrastruktuurin nykyaikaistamista ja uuden infrastruktuurin luomista kuntiin.
106	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.7: Varhaiskasvatuksen parantaminen	Virstanpylväs	Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita (suuntaviivoja) koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Esikoulun opetussuunnitelman suunnittelu on hajautettua, ja sitä on kehitettävä opetus-, tiede- ja urheiluministerin hyväksymien esikoulun opetussuunnitelmaa koskevien kriteerien (suuntaviivojen) mukaisesti. Esiopetuksen opetussuunnitelman päivitettyjen kriteerien (suuntaviivojen) voimaantulo määrittää taidot, jotka lasten on hankittava ennen oppivelvollisuusikää; vastattava uusinta tieteellistä tietoa sopivanikäisten lasten koulutuksesta; kannustetaan lapsia lukemaan (kehitetään kirjanlukukulttuuri).
107	D.1.2. Aikuisten pääsy elinikäisen oppimisen tietojärjestelmään	Virstanpylväs	Aikuiskoulutuslaki, jolla otetaan käyttöön koordinoidun elinikäisen oppimisen järjestelmän malli ja vahvistetaan toimintaperiaatteet, tulee voimaan.	Lainsäädännön voimaantuloa koskeva säännös				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Elinikäisen oppimisen mallia koskevan lainsäädännön voimaantulo, joka on vahvistettava lainsäädännössä, ja aikuiskoulutuslain muutokset, joilla vahvistetaan elinikäisen oppimisen mallin toiminta, tulevat voimaan: Elinikäisen oppimisen järjestelmän hallinto- ja seurantaelementit, mukaan lukien seuraavat: — henkilöstöresurssien seurantakomissio ja sen tehtävät, — pysyvä teknisen tason työryhmä, joka käsittelee ministeriöiden toiminnan yleistä koordinointia, — elinikäisen oppimisen tietojärjestelmän periaatteet (perustuu yksilöllisten oppimistilien malliin), — rahoitusosuudet, — kohderyhmien ja ohjelmien määrittelyä koskevat periaatteet, — korkean lisäarvon osaamisen tunnistamismekanismi, — laadunvarmistus ja — pätevyyden tunnustamisjärjestelmän osatekijät.
108	D.1.2. Aikuisten pääsy elinikäisen oppimisen tietojärjestelmään	Virstanpylväs	Elinikäisen oppimisen keskitetyn tietojärjestelmän käyttöönotto	Henkilökohtaista oppimistiliä koskevan keskitetyn elinikäisen oppimisen tietojärjestelmän käyttöönotto				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Otetaan käyttöön elinikäisen oppimisen tietojärjestelmä, jonka on oltava täysin toimintavalmis ja edustettava kaikkia elinikäisen oppimisen kehyksen täytäntöönpanoon liittyviä oppimistarjouksia, myös korkean lisäarvon ohjelmia. Järjestelmän täytäntöönpanovaiheessa määritellyt ensisijaiset kriteerit täyttävien henkilöiden on voitava saada oppimistarjous ja rekisteröityä elinikäisen oppimisen tietojärjestelmän kautta. Yksilölliseen oppimistiliin perustuvan lähestymistavan on katettava sekä koulutukseen pääsyyn liittyvä tietotekniikkapalvelu että aikuiskoulutuksen rahoitus. Järjestelmän on tarjottava pääsy uraohjaukseen, kerättävä tietoa koulutuksen aikana hankitusta osaamisesta sekä pääsy pätevyyden/pätevyyden tunnustamisprosesseihin.
109	D.1.2. Aikuisten pääsy elinikäisen oppimisen tietojärjestelmään	Kohde	Elinikäisen oppimisen tietojärjestelmän avulla koulutetut henkilöt		Numero	0	21 600	KYSYMYS 2	2026	Vähintään 21600 henkilöä on saanut koulutusta (joista vähintään 40 prosenttia liittyy digitaalisiin taitoihin) elinikäisen oppimisen tietojärjestelmän avulla. Henkilökohtaisten oppimistilien (ILA) järjestelmää koskevassa säädöksessä on vahvistettava, että matalan osaamistason henkilöt, jotka ovat saaneet alemman koulutustason ja/tai pätevyyden, kuuluvat ensisijaisiin ryhmiin.
110	D.1.3. Ammatillinen ohjausjärjestelmä, jolla tasapainotetaan työmarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa	Virstanpylväs	Ammatillisen ohjauksen (uraohjaus) järjestelmää sääntelevistä menettelyistä annetun valtioneuvoston päätöslauselman voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ammatinvalinnanohjausta (uraohjausta) koskevan hallituksen päätöslauselman voimaantulo. Päätöslauselmassa vahvistetaan -uraneuvontaa ja elinikäistä suunnittelua koskevan järjestelmän puitteet, hallinnointi ja laadunvarmistus alkaen peruskoulusta ja tarjoten aikuisille palveluja, jotka on integroitu elinikäisen oppimisen järjestelmään, sekä -kouluissa työskentelevien ammatinharjoittajien tehtävien ja peruspätevyysvaatimusten määrittäminen, oppilaille ja aikuisille tarjottavien palvelujen rahoitusmalli, osallistuvien laitosten laajuus ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen -vahvistetaan kansallisen henkilöstöresurssien seurantajärjestelmän tietojen käyttöä koskevat perusvaatimukset ja vahvistetaan ammatillisen ohjauksen (uraohjaus) järjestelmän seurannan periaatteet.
111	D.1.3. Ammatillinen ohjausjärjestelmä, jolla tasapainotetaan työmarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa	Kohde	Kouluissa palveluja tarjoavien ura-asiantuntijoiden lukumäärä		Numero	80	380	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Uraohjauspalveluja tarjoaa kouluissa vähintään 380 ura-asiantuntijaa.
112	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.1 Ammatillisen koulutuksen edistämistä käsittelevä kansallinen foorumi	Virstanpylväs	Ammatillisen koulutuksen edistymistä käsittelevän kansallisen foorumin perustamista koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KYSYMYS 2	2022	Ammatillisen koulutuksen edistystä käsittelevän foorumin perustamista koskeva lainsäädäntö tulee voimaan. Foorumin avulla varmistetaan pitkän aikavälin kestävä ammatillisen koulutuksen malli kullakin alueella, foorumin tehtävät ja vastuualueet, toimijoiden roolit ja asianomaisten työmarkkinaosapuolten osallistuminen työmarkkinoiden edellyttämään osaamiseen. Foorumiin on kuuluttava yritysten, teollisuuden, koulutusyhteisön ja viranomaisten etuja edustavia työmarkkinaosapuolia. Foorumimuodossa tehdään päätökset ammatillisen koulutuksen hallinnoinnin objektiivisista periaatteista, olemassa olevan ammatillisen koulutuksen verkoston lujittamisen käytännön toteutuksesta, uusien ammatillisten standardien, ammatillisen koulutuksen ja epävirallisen aikuiskoulutuksen ohjelmien päivittämisestä sekä kouluttajien koulutuksesta ja ammatillisesta kehityksestä.
113	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.1 Ammatillisen koulutuksen edistämistä käsittelevä kansallinen foorumi	Kohde	Uudet/päivitetyt ammatilliset koulutusohjelmat rekisteröity		Numero	0	95	KYSYMYS 2	2026	Rekisteröidään yhteensä 95 uutta tai päivitettyä ammatillisen koulutuksen ohjelmaa.
114	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.1 Ammatillisen koulutuksen edistämistä käsittelevä kansallinen foorumi	Kohde	Annettujen koulutukseen osallistumista koskevien todistusten lukumäärä		Numero	0	1 000	KYSYMYS 2	2026	On myönnettävä 1000 todistusta osallistumisesta koulutukseen, joka sisältää pedagogisia jaragogisia taitoja tai teknisiä tai digitaalisia taitoja.
115	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.2: Pätevyyden arviointi	Virstanpylväs	Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskevan ammatillista koulutusta koskevan lain muutoksen voimaantulo	Lainsäädännön voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Ammatillista koulutusta koskevaan lakiin tehtävät muutokset, joilla opetus-, tiede- ja urheiluministerille annetaan valtuudet nimittää ammatillisen koulutuksen tarjoajat toteuttamaan virallisesti, epävirallisesti tai arkioppimisen kautta hankittujen pätevyyksien arviointi ja tunnustaminen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasolla 4, tulevat voimaan. Täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetaan tällaisten pätevyyden arviointikeskusten akkreditointivaatimukset ja -menettely sekä yhtenäinen pätevyyden arviointimenetelmä, jota tällaisten keskusten on sovellettava.
116	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.3: Oppisopimuskoulutus ja koulutus	Virstanpylväs	Oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen tukijärjestelmän perustamista koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KYSYMYS 2	2022	Opetus-, tiede- ja urheiluministerin asetusluonnosten valmistelu, koordinointi ja hyväksyminen oppisopimuskoulutuksen tukijärjestelmän täytäntöönpanomenettelystä. Lainsäädännössä on vahvistettava erityisesti perusteet, kohderyhmät, kohdealat, tarjottavat tukimuodot sekä oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen tukikelpoiset kustannukset.
117	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.3: Oppisopimuskoulutus ja koulutus	Kohde	Myönnettyjen koulutustodistusten lukumäärä		Numero	0	14 375	KYSYMYS 2	2026	Vähintään 14375 koulutustodistusta, joista on myönnettävä vähintään 3609 oppisopimustodistusta. Todistuksista 40 prosentissa on mainittava, että yksilöllä on paremmat digitaaliset taidot.
119	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.5 Enemmän mahdollisuuksia opiskella yleissivistävän koulutuksen oppilaille tarkoitetuissa ammatillisen koulutuksen moduuleissa	Kohde	Oppilaat, jotka opiskelevat ammatillisen koulutuksen moduuleissa tai koulutusohjelmissa yhdeksännestä luokasta alkaen		Numero	0	7 250	KYSYMYS 2	2026	Ammatillisen koulutuksen moduuleihin on ilmoittautunut vähintään 4900 yleissivistävän koulutuksen oppilasta yhdeksännestä luokasta alkaen. Lisäksi vähintään 2350 oppilasta osallistui ammatillisen koulutuksen ohjelmiin yhdeksännestä luokasta alkaen.

E. KOMPONENTTI 5: Korkea-asteen koulutus: johdonmukaiset puitteet tutkimuksen ja innovoinnin sekä korkean lisäarvon yritysten edistämiselle

Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla vastataan korkeakoulujärjestelmän sekä tutkimuksen ja innovoinnin tukikehyksen keskeisiin haasteisiin. Keskeiset korkea-asteen koulutukseen liittyvät haasteet ovat se, että on olemassa suuri määrä oppilaitoksia, jotka eivät vastaa väestörakenteen kehitystä ja työmarkkinoiden tarpeita, joilla ei ole riittävästi resursseja ja kriittistä massaa laadukkaan koulutuksen ja T & K-toiminnan tarjoamiseksi. Nykyinen korkea-asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä kannustaa korkeakouluja keskittymään suurempaan määrään opiskelijoita sen sijaan, että ne varmistaisivat opintojen laadun ja työmarkkinarelevanssin. Lisäksi saatavilla ei ole houkuttelevia akateemisia uramahdollisuuksia, mikä rajoittaa koulutus-, tutkimus- ja innovointialan henkilöresursseja. Keskeisiä innovointiin liittyviä haasteita ovat vähäiset yksityiset T & K-investoinnit, T & K-potentiaalin ja innovaatiojärjestelmän hallinnon hajanaisuus sekä tiede- ja yritysmaailman heikko yhteistyö.

Komponentin tavoitteena on uudistaa korkea-asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ja opiskelijoiden maahanpääsyjärjestelmää, mikä kannustaisi korkea-asteen oppilaitoksia parantamaan opintojen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta sekä edistämään laadukasta T & K-toimintaa, yhteistyötä ja alan vakauttamista. Uudistuksen odotetaan vahvistavan korkeakouluille ja yliopistoille asetettuja laatuvaatimuksia. Komponenttiin sisältyy myös innovaatiotukea koskevan hallinnon ja sen kehyksen uudistus, jossa tällä hetkellä hajanaiset innovaatiotukitoiminnot yhdistetään yhdeksi innovaatiovirastoksi. Uudistus kattaa myös nykyisen innovoinnin sekä tiede- ja yritysmaailman yhteistyön tukijärjestelmän tarkistamisen sen johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Suunnitelman täytäntöönpanon aikana alakohtaista tukea tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistusten suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin on saatavilla Horisontti-ohjelman toimintapolitiikan tukijärjestelyn kautta.

Komponentissa käsitellään maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä innovointiin, johdonmukaisen poliittisen kehyksen kehittämistä tiede- ja yritysmaailman yhteistyön tukemiseksi ja tutkimuksen ja innovoinnin täytäntöönpanovirastojen lujittamiseksi (maakohtainen suositus 3 2019), teknologisten innovaatioiden edistämistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (maakohtainen suositus 3 2020) sekä laadun ja tehokkuuden parantamista kaikilla koulutustasoilla, myös aikuiskoulutuksessa (maakohtainen suositus 2 2019).

E.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

E.1.1. Uudistus 1 ”Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset”

Uudistuksen tavoitteena on parantaa Liettuan korkeakoulu- ja tiedejärjestelmän laatua, tehokkuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Toimenpide koostuu neljästä alatoimenpiteestä: 1) Korkea-asteen koulutuksen rahoituksen ja opiskelijoiden maahanpääsyjärjestelmien parantaminen (alatoimenpide 1); 2) Tehokas korkeakoulutusverkosto parantamalla yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäviä (alatoimenpide 2); 3) Korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen (alatoimenpide 3); 4) Järjestelmällinen T & K-toiminnan edistäminen korkeakouluissa ja tutkimusanalyysit (alatoimenpide 4).

E.1.1.1. Alatoimenpide 1: Korkea-asteen koulutuksen rahoituksen ja opiskelijoiden maahanpääsyjärjestelmien parantaminen

Alatoimenpiteen tavoitteena on tarkistaa opiskelijoiden maahanpääsyjärjestelmää sen varmistamiseksi, että kaikki opiskelijat, jotka osallistuvat sekä valtion rahoittamiin että muihin korkea-asteen opintoihin, täyttävät yhtä korkeat kriteerit. Alatoimenpiteellä pyritään myös parantamaan korkeakoulutuksen rahoitusjärjestelmää ja mukauttamaan se maan strategisiin tavoitteisiin. Tiede- ja tutkimuslakia on näin ollen muutettava opiskelijoiden maahanpääsyä koskevien vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistamiseksi. Lakia on myös muutettava siten, että otetaan käyttöön uusi korkea-asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä, joka perustuu laadullisiin indikaattoreihin ja korkeakoulujen ja valtion välisiin sopimuksiin. Laaditaan sopimusmalli sellaisten strategista edistymistä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten, joilla instituutioiden kehittämiseen, laitosten sulautumiseen, toiminnan laadun parantamiseen, infrastruktuuri-investointeihin ja muiden määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

E.1.1.2 Alatoimenpide 2: Tehokas korkea-asteen koulutusverkosto parantamalla yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäviä

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on määritellä yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävät. Alatoimenpide koostuu korkeakouluja ja yliopistoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta ja korkeakouluverkoston uudelleenjärjestelystä sulautumien avulla.

E.1.1.3 Alatoimenpide 3: Korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä. Tämän saavuttamiseksi viisi kansainvälistymishanketta, jotka kattavat ulkomaisten opiskelijoiden, luennoitsijoiden ja tutkijoiden houkuttelemisen ja joissa kehitetään yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmien suunnittelua ja täytäntöönpanoa; korkea-asteen oppilaitokset kehittävät virtuaalipalvelujen tarjontaa ja muita toimia, joilla edistetään liettualaisten yliopistojen integroitumista eurooppalaisiin yliopistoverkostoihin. Lisäksi 250 ulkomaalaista opiskelijaa, jotka tulevat opiskelemaan Liettuaan, saavat stipendejä Liettuaan integroitumista varten 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

E.1.1.4 Alatoimenpide 4: Järjestelmällinen T & K-toiminnan edistäminen korkeakouluissa ja tutkimusanalyysit

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on luoda johdonmukainen tiedepolitiikan täytäntöönpanomekanismi perustamalla tiedepolitiikan täytäntöönpanovirasto. Tiede- ja tutkimuslakia muutetaan ja asiaankuuluva infrastruktuuri perustetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022, jotta voidaan perustaa opetus-, tiede- ja urheiluministeriön tai Liettuan tasavallan hallituksen alainen tiedepolitiikan täytäntöönpanovirasto, joka perustetaan tiede-, innovaatio- ja teknologiaviraston (MITA), Liettuan tutkimusneuvoston (LMT) ja muiden asiaankuuluvien elinten uudelleenjärjestelyn jälkeen. Uusi elin edistää liettualaisten hakijoiden osallistumista eurooppalaisiin ja kansainvälisiin T & K & I-ohjelmiin, kehittää tieteellistä huippuosaamista julkisella sektorilla ja analysoi tiede- ja tutkimusprosesseja.

E.1.2. Uudistus 2 ”Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi”

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa Liettuan innovaatiopolitiikkaa. Toimenpide koostuu kolmesta alatoimenpiteestä: 1) innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano perustamalla yksi innovoinnin edistämisvirasto ja optimoimalla olemassa olevien virastojen verkosto (alatoimenpide 1); 2) Innovoinnin kysynnän lisääminen ja vihreän innovoinnin tukeminen Liettuassa hyödyntämällä julkisten hankintojen tarjoamia mahdollisuuksia (alatoimenpide 2); 3) startup-ekosysteemin tukeminen (alatoimenpide 3).

E.1.2.1 Alatoimenpide 1: Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano perustamalla yksi innovoinnin edistämisvirasto ja optimoimalla olemassa olevien virastojen verkosto

Alatoimenpiteen tavoitteena on perustaa yksi innovaatiovirasto lujittamalla innovoinnin edistämistoimintoja, jotka ovat tällä hetkellä hajallaan useissa laitoksissa. Alatoimenpiteellä pyritään myös luomaan johdonmukaiset puitteet tiede- ja yritysmaailman yhteistyölle. Innovaatiovirasto perustetaan, kun hallituksen päätös tulee voimaan. Enterprise Lithuania (Versli Lietuva) toimii innovaatioviraston perustana, ja tiede-, innovaatio- ja teknologiaviraston (MITA) ja Liettuan liiketoiminnan tukiviraston (LVPA) innovointiin liittyvät tehtävät ja toimet siirretään innovaatiovirastolle. INVEGA koordinoi innovaatiorahoitukseen liittyviä toimiaan innovaatioviraston kanssa. Innovaatioviraston on integroitava Liettuan innovaatiokeskus (LIC) tai LIC on organisoitava uudelleen peruuttamalla julkisten elinten omistusoikeudet. Uusi virasto edistää johdonmukaista innovoinnin tukikehystä. Uusi virasto perustetaan 31 päivään maaliskuuta 2022 mennessä. Samaan aikaan säädöksiä, erityisesti teknologia- ja innovaatiolakia, tarkistetaan, jotta voidaan korjata innovaatiopolitiikan kehyksen nykyiset puutteet ja päällekkäisyydet ja selkeyttää institutionaalisia vastuita. Tarkistetut säädökset tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Lisäksi on toteutettava T & I-kannustimien johdonmukaisuutta koskeva tutkimus, jonka perusteella muita säädöksiä tarkistetaan 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä, jotta voidaan luoda johdonmukainen T & I-tukitoimenpiteiden kokonaisuus.

E.1.2.2 Alatoimenpide 2: Innovoinnin kysynnän lisääminen ja vihreän innovoinnin tukeminen Liettuassa

Alatoimenpiteen tavoitteena on lisätä innovoinnin kysyntää ja tukea vihreää innovointia. Tämä alatoimenpide koostuu innovatiivisten tavaroiden tai palvelujen julkisista hankinnoista sekä ympäristöystävällisten tuotteiden tai teknologiahankkeiden ja Industry Lab 4.0 -hankkeiden tukemisesta. Elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetaan osaa investointikustannuksista. Industry Lab 4.0 -hankkeet voivat saada rahoitusta myös muista unionin ohjelmista tai välineistä kustannuksiin, joita ei tueta elpymis- ja palautumistukivälineestä.

E.1.2.3 Alatoimenpide 3: Startup-ekosysteemin tukeminen

Alatoimenpiteen tavoitteena on tukea Liettuan startup-ekosysteemiä. Alatoimenpide koostuu tuen antamisesta luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille innovoinnin edistämisrahaston, Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomon ja esihautomo- tai kiihdytysohjelman kautta.

E.1.3. Uudistus 3 ”Älykkääseen erikoistumiseen liittyvät tieteen ja innovoinnin yhteiset missiot”

Uudistuksen tavoitteena on lisätä tieteen ja yritysten välistä yhteistyötä älykkään erikoistumisen alalla ja tukea yhteisiä tiede- ja innovointimissioita. Toimenpide koostuu kolmesta alatoimenpiteestä: 1) älykkään erikoistumisen painopisteiden määrittäminen (alatoimenpide 1); 2) Tehtäviin perustuvien tiede- ja innovointiohjelmien tukeminen älykkäässä erikoistumisessa (alatoimenpide 2); 3) Kannustetaan tiedettä ja yrityksiä osallistumaan EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmaan ”Horisontti Eurooppa” ja muihin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin (alatoimenpide 3).

E.1.3.1 Alatoimenpide 1: Älykkään erikoistumisen painopisteiden määrittely

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tarkistaa älykkään erikoistumisen painopisteitä ja vähentää niiden määrää. Hallitus hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2027 ulottuvan tarkistetun älykkään erikoistumisen toimintaperiaatteen, jossa painopistealat rajataan kolmeen, 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.

E.1.3.2 Alatoimenpide 2: Tutkimus- ja kehitystyön tukeminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tukea tutkimusta ja kehitystä. Tämä alatoimenpide koostuu kahden T & K-keskuksen rakennustöiden toteuttamisesta ja T & K-hankkeiden tukemisesta.

E.1.3.3. Alatoimenpide 3: Tiedemaailman ja yritysten kannustaminen osallistumaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja muihin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tukea Liettuan tieteen ja liike-elämän osallistumista kansainvälisiin T & K-ohjelmiin. Tämä alatoimenpide koostuu rahoitustuen myöntämisestä hankkeille tai neuvontapalveluille.

E.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
121	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset — E.1.1.1. Korkea-asteen koulutuksen rahoituksen ja opiskelijoiden maahanpääsyjärjestelmien parantaminen	Virstanpylväs	Korkea-asteen oppilaitosten sopimusjärjestelmän perustamista koskevien säädösten voimaantulo	Säädösten voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Korkea-asteen koulutusta koskeva laki, jossa vahvistetaan malli korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehtäville sopimuksille ja säädetään lisärahoituksesta korkea-asteen oppilaitosten yhdistämiselle sekä muille strategisille tavoitteille (laitosten laajentaminen, opintojen laadun parantaminen, infrastruktuuri-investoinnit ja muut toimintaa koskevat muutokset, jotka edellyttävät julkisia investointeja), tulee voimaan. Mahdollisten sulautumien on oltava riippumattoman elimen tai riippumattomien asiantuntijoiden laatiman suunnitelman mukaisia. Sopimusten tekeminen vahvistetaan virallisesti tiedettä ja tutkimusta koskevassa laissa, minkä jälkeen laaditaan säännöt sopimusten tekemiseksi korkea-asteen oppilaitosten kanssa.
122	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset — E.1.1.1. Korkea-asteen koulutuksen rahoituksen ja opiskelijoiden maahanpääsyjärjestelmien parantaminen — E.1.1.2 Tehokas korkea-asteen koulutusverkosto parantamalla yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäviä	Virstanpylväs	Tutkimus- ja tutkimustoimintaa koskeva muutettu laki, jolla muutetaan korkeakoulutuksen rahoitus- ja ilmoittautumisjärjestelmää, tulee voimaan.	Lainsäädännön voimaantulo.				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Muutetun tutkimusta ja selvityksiä koskevan lain voimaantulo. Laissa — säätää julkisin varoin rahoitettuihin ja rahoittamattomiin opiskelupaikkoihin pääsyä koskevien vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistamisesta korkeammalle tasolle, — otetaan käyttöön uusi korkeakoulutustoiminnan rahoitusrakenne (perusrahoitus, strategisten tavoitteiden rahoitus, lisärahoitus laadullisille indikaattoreille), — määritellä yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävät (mitkä laatuvaatimukset kummankintyyppisten laitosten on täytettävä, mikä erottaa korkeakoulut yliopistoista), — kannustaa korkea-asteen oppilaitoksia yhteistyöhön, — lisätään T & K-toiminnan rahoitusosuutta korkea-asteen koulutuksen rahoitusrakenteessa. Opiskelijoiden maahanpääsyä koskevat vähimmäisvaatimukset on yhdenmukaistettava ylöspäin, eivätkä ne saa heikentyä muutoksen seurauksena. Korkeakouluja ja yliopistoja koskevat uudet kriteerit on asetettava objektiivisesti, riippumattomasti ja riittävän korkealle tasolle. Ulkoisten arviointien roolia on lisättävä. Lakimuutoksilla on edistettävä yhteistyötä ja voimavarojen vakiinnuttamista korkeakoulusektorilla.
123	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset — E.1.1.2 Tehokas korkea-asteen koulutusverkosto parantamalla yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäviä	Kohde	Kollegioiden sulautuminen		Numero	0	4	KYSYMYS 2	2026	Kollegiossa on toteutettava neljä sulautumista, joihin osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Niissä on: vakiinnutetaan nykyiset opinto-ohjelmat, integroidaan hallinnolliset ja akateemiset tukitoiminnot ja -prosessit ja optimoidaan käytetty infrastruktuuri.
124	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset — E.1.1.3 Korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen	Kohde	Korkeakoulujen toteuttamien kansainvälistymishankkeiden lukumäärä		Numero	0	5	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Korkea-asteen oppilaitokset toteuttavat viisi hanketta, joiden tarkoituksena on tarjota opiskelijoille enemmän kansainvälistä toimintaa, houkutella lisää opiskelijoita sekä houkutella ulkomaisia opiskelijoita ja luennoitsijoita/tutkijoita; yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmien suunnittelun ja täytäntöönpanon kehittäminen; virtuaalipalvelujen tarjonnan kehittäminen; tutkimusten laadun parantaminen ja tarjonnan laajentaminen. Rahoituksen saajat valitaan ehdotuspyyntömenettelyllä.
125	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset — E.1.1.3 Korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen	Kohde	Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ovat saaneet tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden kotouttamiseen		Numero	0	250	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	250 ulkomaalaista opiskelijaa sai stipendejä kotoutumista varten. Apurahoja tarjotaan Liettuaan opiskelemaan tuleville ensimmäisen ja toisen asteen opiskelijoille sekä integroituneille opiskelijoille.
126	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset E.1.1.4 Järjestelmällinen T & K-toiminnan edistäminen korkeakouluissa ja tutkimusanalyysit	Virstanpylväs	Tiedepolitiikan täytäntöönpanoviraston perustamista koskevan säädöksen voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KYSYMYS 2	2022	(Opetus-, tiede- ja urheiluministeriön tai Liettuan tasavallan hallituksen alaisen) tiedepolitiikan täytäntöönpanoviraston vastuualueita, tehtäviä ja toimintaa koskevan lain voimaantulo. Laki sisältää virastoa ja toiminnan alkamispäivää koskevat säännökset. Kaikki tiedepolitiikan täytäntöönpanosta vastaavan viraston toiminnassa tarvittava infrastruktuuri on luotava. Tiedepolitiikan täytäntöönpanoviraston odotetaan edistävän liettualaisten hakijoiden aktiivisempaa osallistumista eurooppalaisiin ja kansainvälisiin T & K & I-ohjelmiin, kehittävät tieteellistä osaamista julkisella sektorilla ja kehittävät tutkimusprosessien pitkän aikavälin analytiikkaa.
127	E.1.2. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi — E.1.2.1 Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano perustamalla yksi innovoinnin edistämisvirasto ja optimoimalla olemassa olevien virastojen verkosto	Virstanpylväs	Innovaatioviraston perustamisesta ja innovoinnin edistämistehtävien siirtämisestä muilta virastoilta annetun hallituksen päätöslauselman voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Innovaatiovirasto perustetaan hallituksen päätöksen tullessa voimaan. Versli Lietuva toimii innovaatioviraston perustana, ja MITA:n ja LVPA:n innovointiin liittyvät tehtävät ja toimet siirretään innovaatiovirastolle. INVEGA koordinoi innovaatiorahoitukseen liittyviä toimiaan innovaatioviraston kanssa. Innovaatioviraston on integroitava Liettuan innovaatiokeskus (LIC) tai LIC on organisoitava uudelleen peruuttamalla julkisten elinten omistusoikeudet. Kaikki virastoinfrastruktuuri on perustettava 31 päivään maaliskuuta 2022 mennessä.
128	E.1.2 Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi— E.1.2.1 Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano perustamalla yksi innovoinnin edistämisvirasto ja optimoimalla olemassa olevien virastojen verkosto	Virstanpylväs	Innovatiivisia toimia koskevan tarkistetun lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädännön voimaantulo.				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Innovaatiotoimintaa koskevan tarkistetun ja muutetun lainsäädännön voimaantulo, mukaan lukien teknologia- ja innovaatiolaki ja valtuuksien myöntämisestä Liettuan tasavallan teknologia- ja innovaatiolain täytäntöönpanoa varten 3 päivänä lokakuuta 2018 annetun päätöslauselman nro 982 muuttaminen. Seimas, Liettuan hallitus ja talous- ja innovaatioministeri hyväksyvät säädökset säädöstyypistä riippuen. Tämä tulee voimaan, kun säädösrekisteri (E-TAR) julkaistaan. Tarkistetuilla säädöksillä vähennetään tutkimus- ja innovaatiopoliittisen kehyksen puutteita ja päällekkäisyyksiä, yhdenmukaistetaan tukitoimenpiteiden yhdistelmää ja täsmennetään institutionaaliset vastuut. Tarkistetussa teknologia- ja innovaatiolaissa määritetään innovaatiopolitiikan laatimisesta ja täytäntöönpanosta vastaavat laitokset sekä innovointiin liittyvien toimien edistämistä koskevat periaatteet.
129	E.1.2. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi E.1.2.1 Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano perustamalla yksi innovoinnin edistämisvirasto ja optimoimalla olemassa olevien virastojen verkosto	Virstanpylväs	Yritysten kannustamista T & K-investointeihin koskevan uudistetun kehyksen voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	T & K-toimenpiteiden tukea koskevien tarkistettujen sääntöjen voimaantulo (noin 20 säädöstä, kuten ministeriön määräykset). Nykyistä T & K-kannustinjärjestelmää on tarkistettu panemalla täytäntöön yrityksille suunnatuista T & K-kannustimista tehdyn tutkimuksen suositukset. Säännöt tulevat voimaan sen jälkeen, kun ne on julkaistu säädösrekisterissä (E-TAR). Tarkistetuissa säännöissä on eri T & K-tukitoimenpiteiden välisten aukkojen ja päällekkäisyyksien vähentäminen yhdenmukaistaa tukitoimenpiteiden yhdistelmää luomalla selkeät loogiset yhteydet eri rahoitusvälineiden sekä rahoitusvälineiden ja erilaisten innovoinnin tukipalvelujen välille.
130	E.1.2. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi — E.1.2.2 Innovoinnin kysynnän lisääminen ja vihreän innovoinnin tukeminen Liettuassa	Virstanpylväs	Hankitut innovatiiviset tavarat tai palvelut ja ympäristöystävälliset tuotteet tai teknologiahankkeet sekä tuetut Industry Lab 4.0 -hankkeet	Hankitut innovatiiviset tavarat tai palvelut ja ympäristöystävälliset tuotteet tai teknologiahankkeet sekä tuetut Industry Lab 4.0 -hankkeet				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tavarat tai palvelut toimitetaan 55 innovatiivisen julkisen hankinnan kautta. Rahoitustukea myönnetään 97:lle ympäristöystävälliselle tuote- tai teknologiahankkeelle. Vähintään 2500000 euroa maksetaan kolmelle Industry Lab 4.0 -hankkeelle. Muista unionin ohjelmista tai välineistä myönnettyjä määriä ei oteta huomioon tässä määrässä.
131	E.1.2. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi — E.1.2.3 Startup-ekosysteemin tukeminen	Kohde	Niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden lukumäärä, jotka ovat saaneet sijoituksia tai palveluja		Numero	0	193	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tukea saaneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden lukumäärä, josta: — 32 oikeushenkilöä, joita tuetaan innovaatioiden edistämisrahaston investoinneilla, — 71 oikeushenkilöä, joita tuetaan erityisestä kiihdytysohjelmasta tehtävillä investoinneilla — 60 oikeushenkilöä, jotka saavat tukea kansainvälisen Accelerator-ohjelman palveluista tai investoinneista, — 30 luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jotka ovat saaneet investointinsa Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomolta tai avaruusalan esihautomo- tai kiihdytysohjelmista.
132	E.1.3. Älykkääseen erikoistumiseen liittyvät yhteiset tiede- ja innovointimissiot — E.1.3.1 Älykkään erikoistumisen painopisteiden määrittely	Virstanpylväs	Tarkistetun älykkään erikoistumisen käsitteen voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Uuden älykkään erikoistumisen käsitteen hyväksyminen Liettuan hallituksen päätöslauselmalla 31. joulukuuta 2027 päättyväksi kaudeksi. Konseptissa yksilöidään kolme älykkään erikoistumisen painopistettä ja niihin kuuluvat aihealueet sekä malli täytäntöönpanon koordinointia ja seurantaa varten.
133	E.1.3. Älykkääseen erikoistumiseen liittyvät yhteiset tiede- ja innovointimissiot — E.1.3.2 Tutkimus- ja kehitystyön tukeminen	Kohde	Kahden T & K-keskuksen rakennustyöt		Numero	0	2	KYSYMYS 2	2026	Kahden T & K-keskuksen ja -laitteiston rakennustyöt on toimitettu.
134	E.1.3. Älykkääseen erikoistumiseen liittyvät yhteiset tiede- ja innovointimissiot — E.1.3.2 Tutkimus- ja kehitystyön tukeminen	Kohde	Rahoitustukea saaneet T & K-hankkeet.		Numero	0	21	KYSYMYS 2	2026	21 T & K-hankkeelle myönnetään rahoitustukea.
135	E.1.3. Älykkääseen erikoistumiseen liittyvät yhteiset tiede- ja innovointimissiot — E.1.3.3. Tiedemaailman ja yritysten kannustaminen osallistumaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja muihin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin	Kohde	Hankkeet ja neuvontapalvelut Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mahdollisille hakijoille, jotka tulevat rahoitustukea saavista korkeakouluista ja pk-yrityksistä		Numero	0	200	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Rahoitustukea myönnetään vähintään 200 hankkeelle tai neuvontapalvelulle, jotka on tarkoitettu korkea-asteen oppilaitoksille ja pk-yrityksille: 150 hanketta, joilla tuetaan toteutettavuustutkimusten valmistelua, jotta mahdolliset edunsaajat voivat osallistua Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimiin, 10 neuvonta-/asiantuntijapalvelua, joilla tuetaan kansainvälisiin T & K & I-ohjelmiin osallistumista. 40 jäsenyyttä kansainvälisissä verkostoissa.
136	E.1.3. Älykkääseen erikoistumiseen liittyvät yhteiset tiede- ja innovointimissiot — E.1.3.3. Tiedemaailman ja yritysten kannustaminen osallistumaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja muihin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin	Kohde	Hankkeet tai neuvontapalvelut Horisontti Eurooppa -ohjelman mahdollisille hakijoille, joille on myönnetty rahoitustukea.		Numero	200	480	KYSYMYS 2	2026	Rahoitustukea myönnetään vähintään 480 hankkeelle tai neuvontapalvelulle (joihin sisältyvät tavoitteesta 135 tuetut hankkeet ja neuvontapalvelut), joista 67 on laboratoriolaitteiden ja T & K-infrastruktuurien parannushankkeita.

E.3 Kuvaus lainatukeen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista

E.3.1. Investointi 1 ”Yrityksille myönnettävät lainat vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseksi teollisuuden kehittämistä varten”

Tällä toimenpiteellä pyritään parantamaan yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseen sekä Liettuan puolustus- ja turvallisuusalan kilpailukykyä.

Liettuan tasavallan talous- ja innovaatioministeriö hyväksyy puolustus- ja turvallisuusalan kehittämistä koskevat suuntaviivat vuosiksi 2023–2027 ministeriön määräyksellä Liettuan puolustus- ja turvallisuusalan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisäksi tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa vihreiden ja korkean lisäarvon teknologioiden rahoituksen saantia sekä Liettuan puolustus- ja turvallisuusalan kilpailukykyä. Lainajärjestely toimii myöntämällä toissijaisia, syndikoituja ja suoria lainoja suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on tarkoitus myöntää aluksi vähintään 850000000 euroa rahoitusta.

Investointikehystä hallinnoi toteutuskumppani INVEGA. INVEGA tarjoaa velkarahoitusta (osarahoittaa liiketoimintahankkeita yksityisten rahoituslaitosten kanssa (pääasiassa toissijaisina lainoina) tai, jos markkinatutkimus on osoittanut sen olevan tarpeen, rahoittaa liiketoimintahankkeita suoraan)

·hankkeet, joilla edistetään vähintään yhtä seuraavista tavoitteista: kiertotalouden, hiilestä irtautumisen, energiatehokkuuden, ympäristöystävällisten, vähän jätettä tuottavien, kehittyneiden, innovatiivisten ja digitaalisten teknologioiden, korkean lisäarvon tuotteiden tuotantokapasiteetin tai puolustus- ja turvallisuusalan hankkeiden kehittäminen.

Jotta investointi tukivälineeseen voidaan toteuttaa, Liettuan ja INVEGAn on allekirjoitettava rahoitussopimus (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastoa koskevan sopimuksen muutos), joka sisältää seuraavan sisällön:

1.Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: Investointikehyksen lopullisen investointipäätöksen tekee luottokomitea, INVEGAn hallintoneuvosto tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Sijoitusstrategian keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:

a.Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus. Strategisiin investointeihin (eli puolustusteknologioihin tehtäviin investointeihin, avaruusinvestoinnit atomikelloihin ja strategisiin kantoraketteihin; avaruustuotteet; ja investoinnit, joissa keskitytään yksinomaan kyberturvallisuusvälineiden ja -ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon, myös silloin, kun ne ovat osa digitaalisten verkkojen ja datainfrastruktuurin käyttöönottoa tai parantamista, eivät saa olla kolmannen maan tai kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa, ja niiden toimeenpaneva johto on unionissa, lukuun ottamatta alle 10000000 euron investointeja. Jos lopullinen tuensaaja osallistuu strategiseen investointiin 5G-yhteyksien alalla, 5G-kyberturvallisuusvälineistön mukaisia toimenpiteitä ja riskinhallintasuunnitelmia sovelletaan myös sen toimittajiin. Tällaisia toimittajia ovat erityisesti televiestintälaitteiden myyjät ja valmistajat sekä muut ulkopuoliset toimittajat, kuten pilvi-infrastruktuurin tarjoajat, hallintapalvelujen tarjoajat, järjestelmäintegraattorit, turvallisuus- ja huoltourakoitsijat ja siirtolaitteiden valmistajat. Jos lopullinen tuensaaja osallistuu puolustusalan strategiseen investointiin, tätä rajoitusta sovelletaan myös sen toimittajiin ja alihankkijoihin. Edellä esitettyjä rajoituksia, jotka koskevat kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallan puuttumista, ei sovelleta tiettyyn rahoitus- ja investointitoimeen, jos lopullinen tuensaaja voi osoittaa olevansa oikeussubjekti, jonka osalta jäsenvaltio, johon se on sijoittautunut, on hyväksynyt Euroopan puolustusrahastoa koskevan asetuksen asiaa koskevissa säännöksissä tarkoitetun takauksen tai avaruusasetuksen asiaa koskevissa säännöksissä vahvistettujen tukikelpoisia yhteisöjä koskevien periaatteiden mukaisesti myönnetyn komission vapautuksen. Toteutuskumppanin on ilmoitettava hallitukselle rajoituksista myönnetyistä poikkeuksista.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Investointistrategiassa jätetään tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 2 , ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 3 , iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 4 ja omaisuuserät 5 . Lisäksi investointistrategiassa on edellytettävä, että lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Rahoitussopimuksen (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastosopimuksen muutoksen) kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus investoida takaisin saadut varat uudelleen tukivälineen investointistrategian mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksuun.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmän pääperiaatteista liikkeelle saatujen investointien raportoimiseksi.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyjen pääperiaatteista, joilla pyritään varmistamaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen toteutuskumppanin toiminnassa.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus rahoitussopimuksessa (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastoa koskevan sopimuksen muutoksessa) vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

d.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia INVEGAn sisäisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) että INVEGAn valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja valtiontukisääntöjen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan rahoitussopimuksen (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastosopimuksen muutoksen) ehtoja noudatetaan.

E.4 Lainatuen seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/ Kohde	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
137 a	E.3.1. Lainat yrityksille vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseksi teollisuuden kehittämistä varten	Virstanpylväs	Puolustus- ja turvallisuusalan teollisen kehittämisen suuntaviivat 2023–2027	Puolustus- ja turvallisuusalan teollisen kehittämisen suuntaviivojen 2023–2027 voimaantulo				KYSYMYS 2	2023	Puolustus- ja turvallisuusalan kehittämistä koskevien vuosien 2023–2027 suuntaviivojen hyväksyminen ja voimaantulo Liettuan tasavallan talous- ja innovaatioministeriön määräyksellä Liettuan puolustus- ja turvallisuusalan kilpailukyvyn parantamiseksi.
137b	E.3.1. Lainat yrityksille vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseksi teollisuuden kehittämistä varten	Virstanpylväs	Rahoitussopimus (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastosopimuksen muutos)	Rahoitussopimuksen (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastosopimuksen muutoksen) voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Rahoitussopimuksen (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastosopimuksen muutoksen) voimaantulo.
137 c	E.3.1. Lainat yrityksille vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseksi teollisuuden kehittämistä varten	Virstanpylväs	INVEGAn julkaisema hakuilmoitus	Ehdotus-pyyntö julkaistaan				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	INVEGA pyytää yrityksiä jättämään lainahakemuksia toimenpiteen kuvauksessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
137 d	E.3.1. Lainat yrityksille vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseksi teollisuuden kehittämistä varten	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		%	0 %	20 %	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	INVEGAn on tehtävä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
137 e	E.3.1. Lainat yrityksille vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseksi teollisuuden kehittämistä varten	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		%	20 %	100 %	KYSYMYS 2	2026	INVEGAn on tehtävä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
137f	E.3.1. Lainat yrityksille vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseksi teollisuuden kehittämistä varten	Virstanpylväs	Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien siirtäminen tukivälineeseen	Todistus tai muu vastaava todiste siirrosta				KYSYMYS 2	2026	Liettua siirtää 850000000 euroa INVEGAlle tukivälinettä varten.

F. KOMPONENTTI 6: Tehokas julkinen sektori ja edellytykset pandemian jälkeiselle elpymiselle

Tämä Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelman osa auttaa vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät verojärjestelmään, verosäännösten noudattamiseen, julkisen talouden kehykseen, julkisen sektorin henkilöstöhallintoon ja yritysten maksukyvyttömyyden hallintaan. Komponentin tavoitteena on parantaa verosäännösten noudattamista ja tasapainottaa verojärjestelmää; parantaa julkisen sektorin henkilöstöhallintoa; parantaa keskipitkän aikavälin talousarviosuunnittelua ja menojen hallintaa; lisätä kuntien taloudellista riippumattomuutta; ja lisätä rahoitusvälineiden valikoimaa julkisten investointien lisäämiseksi.

Komponentti sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään laajentamaan veropohjaa kasvun kannalta vähemmän haitallisiin lähteisiin, sekä oikeudellisia ja teknisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan verosäännösten noudattamista ja vero- ja etuusjärjestelmän rakennetta tuloerojen ja köyhyyden vähentämiseksi. Siihen sisältyy myös useita julkisen talouden kehykseen liittyviä uudistustoimenpiteitä: otetaan käyttöön keskipitkän aikavälin talousarviosuunnittelu ja menojen uudelleenarvioinnit, hienosäädetään talousarvion muuttamismenettelyjä, edistetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käyttöä julkisissa investoinneissa, tarkistetaan kuntien tulorakennetta, yhdistetään neljä kansallista kehityslaitosta yhdeksi julkiseksi elimeksi ja kehitetään neljä digitaalista välinettä, joiden odotetaan auttavan yrityksiä hallitsemaan maksukyvyttömyysriskejä. Lisäksi komponenttiin sisältyy uudistus, joka koskee henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä julkisella sektorilla.

Komponentilla vastataan maakohtaiseen suositukseen parantaa verosäännösten noudattamista ja laajentaa veropohjaa kasvun kannalta vähemmän haitallisiin lähteisiin (maakohtainen suositus 1/2019). Lisäksi komponentti lisää verotuloja ja mahdollisia säästöjä menojen uudelleenarviointien ansiosta ja edistää siten myös vero- ja etuusjärjestelmän vahvistamista koskevien suositusten noudattamista (maakohtainen suositus 1/2019 ja maakohtainen suositus 2/2020). Useilla julkisen talouden kehykseen liittyvillä toimenpiteillä edistetään julkisten investointien tehostamista (maakohtainen suositus 3/2019).

F.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

F.1.1. Uudistus 1 ”Tehokas julkinen sektori”

Uudistuksen tavoitteena on nykyaikaistaa julkishallinnon hallintoprosesseja ja henkilöstöhallintoa.

Uudistus koostuu kahdesta alatoimenpiteestä: 1) julkisen sektorin henkilöstöhallinnon nykyaikaistaminen (alatoimenpide 1); 2) etäopiskelualustan perustaminen julkisen sektorin työntekijöille (alatoimenpide 2).

F.1.1.1 Alatoimenpide 1: Julkisen sektorin henkilöstöhallinnon nykyaikaistaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on nykyaikaistaa julkisen sektorin henkilöstöhallintoa. Alatoimenpide koostuu nykyaikaistetusta henkilöstöhallintojärjestelmästä, johon sisältyy uusi julkisen sektorin työntekijärekisteri.

F.1.1.2 Alatoimenpide 2: Etäopiskelualustan perustaminen julkisen sektorin työntekijöille

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on perustaa julkisen sektorin työntekijöille tarkoitettu osaamiskoulutusfoorumi. Alatoimenpiteessä luodaan etäoppimisalusta ja koulutusmoduuleja, joissa keskitytään digitaalisiin, talousanalyysi- ja johtamistaitoihin.

F.1.2. Uudistus 2 ”Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä”

Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset verojärjestelmän tasapainottamiselle varmistamalla sosiaalisesti oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävä verorakenne ja kannustamalla kuluttajia muuttamaan käyttäytymistään verotuksen avulla, jotta he voivat mukautua yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Uudistus koostuu kolmesta alatoimenpiteestä: 1) sellaisten verovapautusten ja erityisten verojärjestelmien poistaminen tai vähentäminen, jotka ovat tehottomia, eivät enää vastaa valtion prioriteetteja tai eivät ole vihreän kehityksen ohjelman mukaisia (alatoimenpide 1); 2) veropohjan laajentaminen edelleen lähteisiin, jotka eivät haittaa talouskasvua (alatoimenpide 2); 3) arvio vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuudesta köyhyyden ehkäisemisessä ja tuloerojen vähentämisessä (alatoimenpide 3).

F.1.2.1 Alatoimenpide 1: Sellaisten verovapautusten ja erityisten verojärjestelmien poistaminen tai vähentäminen, jotka ovat tehottomia, eivät enää vastaa valtion prioriteetteja tai eivät ole vihreän kehityksen ohjelman mukaisia.

Toimenpiteen tavoitteena on tunnistaa verovapautukset ja erityiset verojärjestelmät, jotka ovat tehottomia, eivät enää vastaa valtion prioriteetteja tai eivät ole vihreän kehityksen ohjelman mukaisia, ja muuttaa asiaa koskevia verolakeja. Valtiovarainministeriö tekee kustannus-hyötyanalyysin ja laatii tarvittavat lakimuutokset, jotka eduskunnan on hyväksyttävä.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

F.1.2.2 Alatoimenpide 2: Veropohjan laajentaminen edelleen lähteisiin, jotka eivät haittaa talouskasvua

Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa veropohjaa lähteisiin, jotka eivät haittaa talouskasvua. Valtiovarainministeriö laatii selvityksen mahdollisuuksista laajentaa veropohjaa ja tekee tarvittavat lakimuutokset eduskunnan hyväksyttäväksi. Analyysissa keskitytään kiinteistöveroon, energiatuotteiden valmisteveroihin ja muihin vihreisiin veroihin.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

F.1.2.3 Alatoimenpide 3: Arvio vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuudesta köyhyyden ehkäisemisessä ja tuloerojen vähentämisessä

Toimenpiteen tavoitteena on mukauttaa henkilökohtaista tuloveroa ja sosiaalivakuutusmaksuja, jotta voidaan paremmin ehkäistä köyhyyttä ja vähentää tuloeroja. Valtiovarainministeriö laatii tutkimuksen luonnollisten henkilöiden tuloveron ja sosiaalivakuutusmaksujen mahdollisista mukautuksista ja laatii tarvittavat lakimuutokset, jotka eduskunnan on hyväksyttävä.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

F.1.3. Uudistus 3 ”Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus”

Uudistuksen tavoitteena on parantaa valtion ja kuntien talousarvioiden pitkän aikavälin kestävyyttä, keskipitkän aikavälin budjetoinnin avoimuutta ja valtion palvelujen rahoitusta. Uudistus koostuu viidestä alatoimenpiteestä: 1) julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys (alatoimenpide 1); 2) menojen uudelleenarvioinnit (alatoimenpide 2); 3) kunnallisten tulojen rakenteen parantaminen (alatoimenpide 3); 4) Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistäminen (alatoimenpide 4); 5) kansallisten kehityslaitosten konsolidointi (alatoimenpide 5).

F.1.3.1 Alatoimenpide 1: Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on luoda keskipitkän aikavälin talousarviokehys. Alatoimenpiteessä hyväksytään keskipitkän aikavälin budjetointia ja peruskustannusten laskentaa koskevat menetelmät, hyväksytään talousarvion rakenteesta annettuun lakiin tehtävät muutokset budjettimuutoksia koskevien sääntöjen selkeyttämiseksi, otetaan käyttöön budjetointiväline ja hallitus hyväksyy keskipitkän aikavälin talousarvion 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi.

F.1.3.2 Alatoimenpide 2: Menojen uudelleenarvioinnit

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on kehittää menojen uudelleenarvioinnin käsite ja toteuttaa ensimmäinen kattava menojen uudelleenarviointi. Menojen kattavan uudelleenarvioinnin tulokset julkistetaan, ja niitä hyödynnetään valmisteltaessa ensimmäisiä keskipitkän aikavälin talousarvioita 1 päivänä tammikuuta 2025 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2024 mennessä.

F.1.3.3 Alatoimenpide 3: Kuntatulojen rakenteen parantaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on määrittää tapoja parantaa kuntien tulojen rakennetta erityisesti lisäämällä kuntien suoraan määräämien tulojen osuutta. Uudistuksen täytäntöönpano edellyttää kunnallisten talousarviotulojen määrittämismenetelmästä annetun lain muuttamista ja sellaisten analyyttisten välineiden luomista, joiden avulla voidaan vertailla kuntien julkisen talouden indikaattoreita ja arvioida kuntien kykyä hankkia tuloja.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2023 mennessä.

F.1.3.4 Alatoimenpide 4: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistäminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on laatia ja hyväksyä lainsäädäntöpaketti, jolla

·mahdollistetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttaminen strategisesti tärkeimmillä aloilla, kuten energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet ja kestävä liikenne, sekä aloilla, joilla investointitarpeet ovat suurimmat, kuten oikeuslaitos ja yleinen järjestys ja yleinen turvallisuus;

·auttaa houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia julkisiin hankkeisiin tarjoamalla pitkän aikavälin kestäviä investointisuunnitelmia ja kehittämällä tasapainoisia molempia osapuolia hyödyttäviä riskinjakomekanismeja;

·mahdollistaa kunnallisten investointihankkeiden ryhmittely, mikä tekisi niistä houkuttelevampia sijoittajille;

·annetaan kunnille mahdollisuus osallistua valtion järjestämiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusohjelmiin, minkä odotetaan vähentävän hallinnollisia kustannuksia.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

F.1.3.5 Alatoimenpide 5: Kansallisten kehityslaitosten lujittaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on yhdistää neljä kansallista kehityslaitosta yhdeksi julkiseksi elimeksi. Laitoksen tavoitteena on keskittää tietämys ja osaaminen yhteen vahvaan kansalliseen kehityslaitokseen, INVEGAan, kansallisten kehityslaitosten toimintakäytäntöjen ja varojen hallinnoinnin yhdenmukaistamiseksi ja optimoimiseksi, edellytysten luomiseksi yhteisösijoittajien houkuttelemiselle, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden vahvistamiseksi ja rahoitusvälineiden tarjonnan lisäämiseksi kestävällä tavalla taloudellisesti kannattavien hankkeiden rahoittamiseksi.

Tällä toimenpiteellä pyritään myös tukemaan Liettuan talouden kasvupotentiaalia mukauttamalla rakenteellisesti saatavilla olevan julkisen tuen tasoa, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja talouden tehottomuuteen vihreän siirtymän alalla.

Toimenpide koostuu 78901216 euron pääomasijoituksesta ILTE:hen.

ILTE muuttaa sijoituspolitiikkaa lisäpääoman käytön osalta. Sijoituspolitiikkaan on sisällyttävä kuvaus rahoitustuotteesta (-tuotteista) ja niiden tukikelpoisten lopullisten tuensaajien odotetusta tyypistä, joita lisäpääoman odotetaan aluksi tukevan, mukaan lukien odotettu toteutusaikataulu ja kunkin rahoitustuotteen odotettu määrä. ILTE:n on käytettävä oman pääoman lisäykseen samaa tarkastus- ja valvontajärjestelmää, josta komissio on antanut myönteisen arvion asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 157 artiklan mukaisesti.

Sijoituspolitiikassa on edellytettävä, että lisäpääoman tukemat rahoitustuotteet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia, kuten ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01) esitetään. Investointipolitiikassa jätetään tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 6 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 7 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät 8 . Lisäksi kun on kyse yrityksille myönnettävästä yleisestä tuesta, sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 9 jotka keskittyvät erityisesti seuraaville aloille: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta, 10 ii) energiaintensiivinen ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttava teollisuus 11 , III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 12 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 13 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että lopulliset tuensaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

F.1.4. Uudistus 4 ”Verosäännösten noudattamisen parantaminen”

Uudistuksen tavoitteena on parantaa verosäännösten noudattamista suuririskisillä aloilla ja lisätä liiketoimien avoimuutta. Uudistus koostuu viidestä alatoimenpiteestä: 1) käytettyjen ajoneuvojen kaupan avoimuuden lisääminen (alatoimenpide 1); 2) verkossa tapahtuvan taloudellisen toiminnan oikeudenmukainen verotus (alatoimenpide 2); 3) käteisen käytön rajoittaminen (alatoimenpide 3); 4) tulevien veronmaksajien taloudellinen lukutaito (alatoimenpide 4); 5) avoimuuden lisääminen rakennusalalla (alatoimenpide 5).

F.1.4.1 Alatoimenpide 1: Käytettyjen ajoneuvojen kaupan avoimuuden lisääminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on parantaa käytettyjen ajoneuvojen myynnin valvontaa keräämällä tietoja niiden todellisista omistajista ja myyjistä. Liikenneturvallisuuslain muutosten voimaantulon myötä on otettu käyttöön ajoneuvojen omistajien kirjanpitojärjestelmä ajoneuvojen todellisten myyjien ja omistajien tunnistamiseksi ja heidän verovelvoitteidensa täyttämisen varmistamiseksi. Valtion verotarkastusvirastolla on pääsy ajoneuvojen omistajien kirjanpitojärjestelmän tietoihin.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä.

F.1.4.2 Alatoimenpide 2: Verkossa tapahtuvan taloudellisen toiminnan oikeudenmukainen verotus

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on muuttaa kansallista lainsäädäntöä siten, että verkkoalustojen toiminta velvoitetaan keräämään tietoja verkkoalustoilla toteutetuista liiketoimista ja raportoimaan niistä veroviranomaisille viimeistään sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 31. tammikuuta, johon tiedot liittyvät. Ensimmäiset tiedot toimitetaan valtion verotarkastusvirastolle 31 päivään maaliskuuta 2024 mennessä.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2024 mennessä.

F.1.4.3 Alatoimenpide 3: Käteisen käytön rajoittaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on muuttaa kansallista lainsäädäntöä käteisen käytön rajoittamiseksi tietyillä talouden aloilla ja/tai tietyntyyppisissä liiketoimissa harmaan talouden supistamiseksi. Lakimuutoksia ehdotetaan valtiovarainministeriön tekemän analyysin perusteella.

Alatoimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

F.1.4.4 Alatoimenpide 4: Verolukutaitoiset tulevat veronmaksajat

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on parantaa tulevien veronmaksajien veroosaamista. Alatoimenpide koostuu lasten ja nuorten verolukutaitoa koskevasta tiedotuskampanjasta, infrastruktuurin asentamisesta ilman käteisrahaa suoritettavia maksuja varten kouluihin ja maksutoiminnolla varustettujen sähköisten oppilaskorttien myöntämisestä.

F.1.4.5 Alatoimenpide 5: Avoimuuden lisääminen rakennusalalla

Alatoimenpiteen tavoitteena on lisätä rakennusalan avoimuutta. Alatoimenpiteessä tarjotaan digitaalinen väline, joka mahdollistaa rakennusalalla työskentelevien henkilöiden pakollisen rekisteröinnin sekä suunnitellut ja muut kuin rutiinitarkastukset.

F.1.5 Uudistus 5 ”Yritysten käytettävissä olevat välineet yritysten maksukyvyttömyysriskin hallitsemiseksi”

Toimenpiteen tavoitteena on auttaa yrityksiä hallitsemaan maksukyvyttömyysriskiä. Toimenpide koostuu neljästä digitaalisesta välineestä, joilla hallitaan yritysten maksukyvyttömyysriskiä.

F.1.6 Uudistus 6 ”Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi”

Uudistuksen tavoitteena on nykyaikaistaa verohallintoa ja pienentää alv-vajetta. Uudistus koostuu kuudesta alatoimenpiteestä: 1) uusien data-analytiikkavälineiden toimittaminen valtion verotarkastusvirastolle (alatoimenpide 1); 2) valtion verotarkastusviraston ja muiden laitosten tietojen laadun seuranta (alatoimenpide 2); 3) liiketoimintaprosessien robotisointi valtion verotarkastusvirastossa (alatoimenpide 3); 4) veromerkkien digitalisointi (alatoimenpide 4); 5) uudet data-analyysivälineet ja Liettuan tullin tietoteknisten järjestelmien parantaminen (alatoimenpide 5); 6) valtion verotarkastusviraston ja Liettuan tullin henkilöstön kouluttaminen (alatoimenpide 6).

F.1.6.1 Alatoimenpide 1: Uusien data-analytiikkavälineiden toimittaminen valtion verotarkastusvirastolle

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tarjota uusia välineitä valtion verotarkastusviraston tietojen analysointia varten. Alatoimenpide koostuu analyyttisten mallien toimittamisesta ja kuuden uuden toiminnon lisäämisestä valtion verotarkastusviraston nykyisiin tietojärjestelmiin.

F.1.6.2. Alatoimenpide 2: Valtion verotarkastusviraston ja muiden laitosten tietojen laadun valvonta

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on seurata valtion verotarkastusviraston ja muiden laitosten tietojen laatua. Alatoimenpiteessä hyväksytään menetelmä ja annetaan suosituksia valtion verotarkastusviraston metatietopohjan luomiseksi ja loogiseksi integroimiseksi.

F.1.6.3 Alatoimenpide 3: Liiketoimintaprosessien robotisointi valtion verotarkastusvirastossa

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on hankkia robottiprosessoriohjelmiston lisenssejä ja käyttää niitä valtion verotarkastusviraston kahden liiketoimintaprosessin automatisointiin:

1)hallinto-oikeuden rikkomista koskevien päätösten ja pöytäkirjojen antaminen;

2)vanhojen verorästien ja sakkojen tarkistaminen.

Tämä alatoimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2022.

F.1.6.4 Alatoimenpide 4: Veromerkkien digitalisointi

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on selvittää pilottihankkeen avulla mahdollisuuksia korvata paperiveromerkit, joita tällä hetkellä käytetään markkinoiden suojelemiseksi laittomilta alkoholijuomilta, digitaalisilla ratkaisuilla tällaisten tuotteiden merkitsemiseksi. Valtion verotarkastusvirasto päättää pilottihankkeen tulosten perusteella, kehittääkö se erityisen moduulin, joka mahdollistaa alkoholijuomien sähköisen merkitsemisen.

Tämä alatoimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2024.

F.1.6.5 Alatoimenpide 5: Uudet data-analyysivälineet ja Liettuan tullin tietoteknisten järjestelmien päivittäminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tarjota uusia välineitä Liettuan tullin suorittamaa tietojen analysointia varten. Tämä alatoimenpide koostuu data-analyysivälineiden ja tietoteknisten sovellusten välisten rajapintojen tarjoamisesta.

F.1.6.6 Alatoimenpide 6: Valtion verotarkastusviraston ja Liettuan tullin henkilöstön kouluttaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on kouluttaa henkilöstöä valtion verotarkastusvirastossa ja Liettuan tullissa. Alatoimenpide koostuu digitaalisten koulutusvälineiden tarjoamisesta valtion verotarkastusvirastolle ja Liettuan tullille.

F.1.7. Uudistus 7 ”Sähköisen asiakirjaekosysteemin toteuttaminen”

Uudistuksen tavoitteena on antaa yrityksille mahdollisuus vaihtaa sähköisiä tietoja viranomaisten kanssa automaattisesti. Uudistus koostuu sähköisten toimitusasiakirjojen ja niiden verotietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön voimaantulosta. Uudistukseen sisältyy myös kaksi alatoimenpidettä: 1) ratkaisun luominen sähköisten vastaanottojen mahdollistamiseksi (alatoimenpide 1); 2) eFTI-portin prototyypin toimittaminen.

F.1.7.1 Alatoimenpide 1: Ratkaisun luominen sähköisten kuittien mahdollistamiseksi

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on luoda sähköisen kuitin prototyyppi ja ottaa se käyttöön valtion verotarkastusviraston tietojärjestelmissä. Valtion verotarkastusvirasto asettaa sen myös yritysten saataville.

F.1.7.2. Alatoimenpide 2: EFTI-portin prototyypin toimittaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on antaa valvontaviranomaisille pääsy yritysten hallinnoimiin rahdinkuljetustietoihin eFTI-tietojen muodossa. Alatoimenpide koostuu prototyypin toimittamisesta verohallinnon järjestelmään tehtäviä mukautuksia varten.

F.1.8. Uudistus 8 ”Yhden luukun periaate sakkojen maksamisessa”

Tavoitteena on uudistaa sakkojen hallinnointia. Toimenpide koostuu lainsäädännön hyväksymisestä, jotta valtion verotarkastusvirasto voi hallinnoida suurinta osaa valtion määräämistä sakoista ja taloudellisista seuraamuksista, sekä tietoteknisten rajapintojen tarjoamisesta.

F.1.9 Uudistus 9 ”Tarkastus- ja valvontarekisterijärjestelmä”

Tarkastuksen ja valvonnan tietovarastojärjestelmään tehtävän investoinnin tavoitteena on varmistaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelman tiedonkeruuta ja seurantaa koskevat vaatimukset täyttyvät ensimmäiseen maksupyyntöön mennessä. Tämä koskee erityisesti tietojen keräämistä ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seurantaa sekä tietojen keräämistä, tallentamista ja saatavuuden varmistamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdan mukaisesti. Tietovarastojärjestelmän toiminnot on vahvistettava tarkastuskertomuksella. Tarkastuskertomuksen on katettava väliaikaiset järjestelyt ja, siltä osin kuin ne ovat jo käytössä, uusi yhteinen tietojärjestelmä EU:n varojen hallinnointia varten ja elpymis- ja palautumissuunnitelma rahoituskaudelle 2021–2027 (IS2021).

Uudistus on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

F.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
138	F.1.1. Tehokas julkinen sektori — F.1.1.1 Henkilöstöhallinnon nykyaikaistaminen julkisella sektorilla	Virstanpylväs	Julkisen sektorin henkilöstöhallinnon nykyaikaistaminen	Uudistetun henkilöstöhallintojärjestelmän palvelujen luovutus- ja hyväksymistodistus				KYSYMYS 2	2026	Uudistetun henkilöstöhallintojärjestelmän, johon sisältyy uusi julkisen sektorin työntekijärekisteri, palvelujen luovuttamista ja hyväksymistä koskeva todistus.
139	F.1.1. Tehokas julkinen sektori — F.1.1.2 Etäoppimisalustan perustaminen julkisen sektorin työntekijöille	Virstanpylväs	Strategiset suuntaviivat ja koulutusmoduulit	Hyväksytyt suuntaviivat ja kehitetyt koulutusmoduulit				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Liettuan hallitus hyväksyy julkisen sektorin työntekijöiden pitkän aikavälin koulutusta ja pätevyyden kehittämistä koskevat strategiset suuntaviivat ja strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanosuunnitelman. Julkishallinnon virasto kehittää koulutusmoduuleja julkisen sektorin työntekijöiden pätevyyden vahvistamiseksi. Seuraavia koulutusmoduuleja on kehitettävä: 1) digitaaliset taidot; 2) talousanalyysiosaaminen; 3) johtamistaidot.
141	F.1.1. Tehokas julkinen sektori — F.1.1.2 Etäoppimisalustan perustaminen julkisen sektorin työntekijöille	Virstanpylväs	Etäopiskelualustan tarjoaminen digitaalisia, rahoitusanalyyttisiä ja johtamistaitoja varten	Palvelun luovutus ja hyväksyntätodistus etäopiskelualustan toimittamista varten				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Etäopiskelualustalle annettu palvelun luovutus- ja hyväksymistodistus, mukaan lukien i) digitaalisia taitoja koskeva koulutus; II) rahoitusanalyysiosaaminen; ja iii) johtamistaidot.
142	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä. — F.1.2.1 Sellaisten verovapautusten ja erityisten verojärjestelmien poistaminen tai vähentäminen, jotka ovat tehottomia, eivät enää vastaa valtion prioriteetteja tai eivät ole vihreän kehityksen ohjelman mukaisia	Virstanpylväs	Verovapautusten ja erityisten verojärjestelmien lakkauttamista koskevan perusteellisen analyysin perusteella tehtyjen ehdotusten toimittaminen parlamentille	Verolainsäädännön muutosluonnosten kirjaaminen säädösjärjestelmään				KYSYMYS 2	2022	Voimassa olevia verovapautuksia ja erityisiä verojärjestelmiä, jotka eivät ole tehokkaita ja (tai) eivät enää vastaa valtion prioriteetteja, koskevan kustannus-hyötyanalyysin julkaisemisen perusteella laaditaan muutosehdotuksia asiaa koskeviin verolakeihin ja toimitetaan ne parlamentille.
143	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä — F.1.2.1 Sellaisten verovapautusten ja erityisten verojärjestelmien poistaminen tai vähentäminen, jotka ovat tehottomia, eivät enää vastaa valtion prioriteetteja tai eivät ole vihreän kehityksen ohjelman mukaisia	Virstanpylväs	Verolainsäädännön muutokset, joilla poistetaan verovapautukset ja erityiset verojärjestelmät tai vähennetään niitä, tulevat voimaan	Verolainsäädännön muutosten voimaantuloa koskevat säännökset				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Verovapautuksia ja erityisiä verojärjestelmiä poistavien tai vähentävien lakien muutosten voimaantulo. Tähän sisältyy eri tulolähteisiin sovellettavien henkilökohtaisten tuloverokantojen erojen pienentäminen.
144	F. 1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä — F.1.2.2 Alatoimenpide 2: Veropohjan laajentaminen edelleen lähteisiin, jotka eivät haittaa talouskasvua	Virstanpylväs	Ympäristöverojen ja muiden talouskasvun kannalta vähemmän haitallisten lähteiden verotuksen laajentamista koskevien ehdotusten toimittaminen parlamentille tehdyn perusteellisen analyysin perusteella	Verolainsäädännön muutosluonnosten kirjaaminen säädösjärjestelmään				KYSYMYS 2	2022	Asiaa koskevien verolakien muutosluonnokset laaditaan ja toimitetaan parlamentille sellaisen tutkimuksen perusteella, jossa analysoidaan vaihtoehtoja laajentaa ympäristöveroja ja muiden talouskasvun kannalta vähemmän haitallisten lähteiden verotusta.
145	F. 1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä — F.1.2.2 Alatoimenpide 2: Veropohjan laajentaminen edelleen lähteisiin, jotka eivät haittaa talouskasvua	Virstanpylväs	Valmisteveroja, ympäristöveroja ja kiinteistöveroja koskevan lainsäädännön muutosten voimaantulo	Muutoslakien säännökset, joista käy ilmi muutosten voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Valmisteveroja, ympäristöveroja ja kiinteistöveroja koskeviin lakeihin tehtyjen muutosten voimaantulo. Muutoksilla on tarkoitus lisätä sellaisten verojen merkitystä, jotka eivät haittaa talouden kasvua verorakenteessa.
146	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä — F.1.2.3 Arvio vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuudesta köyhyyden ehkäisemisessä ja tuloerojen vähentämisessä	Virstanpylväs	Henkilökohtaisen tuloverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuutta köyhyyden ja tuloerojen vähentämisessä koskevan tutkimuksen toimittaminen	Valtiovarainministeriön verkkosivustolla julkaistu tutkimus				KYSYMYS 2	2022	Julkaistaan tutkimus, jossa analysoidaan henkilökohtaisen tuloverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuutta köyhyyden ja tuloerojen vähentämisessä.
147	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä — F.1.2.3 Arvio vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuudesta köyhyyden ehkäisemisessä ja tuloerojen vähentämisessä	Virstanpylväs	Luonnollisten henkilöiden tuloverotusta ja sosiaalivakuutusmaksuja koskevan lainsäädännön muutosten voimaantulo	Henkilöiden tuloverotusta ja sosiaalivakuutusmaksuja koskevan lainsäädännön muutosten voimaantuloa koskevat säännökset				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Henkilötuloverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuutta köyhyyden ja tuloerojen vähentämisessä analysoivan tutkimuksen päätelmiin perustuvien henkilötuloverotusta ja sosiaalivakuutusmaksuja koskevien lakien muutosten voimaantulo.
148	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.1 Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys	Virstanpylväs	Keskipitkän aikavälin budjetointimenetelmän, peruskustannusten laskentamenetelmän ja valtion talousarvion tarkistamiseen liittyvien budjettirakennelain muutosten voimaantulo.	Säännökset, jotka koskevat kahden menetelmän ja talousarvion rakenteesta annetun lain voimaantuloa				KYSYMYS 2	2024	Seuraavien voimaantulo: — talousarvion rakenteesta annettuun lakiin tehtävät muutokset, joilla selvennetään vuotuisten talousarvioiden tarkistamista koskevia sääntöjä; — menetelmä, jolla vahvistetaan keskipitkän aikavälin budjetointimenettelyt, joiden pääperiaatteet on vahvistettu talousarvion rakenteesta annetussa laissa ja hyväksytty hallituksen päätöslauselmalla; — menetelmä, jolla vahvistetaan valtiovarainministerin määräyksellä hyväksytyt menettelyt perusmenojen laskemiseksi.
148 a	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.1 Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys	Virstanpylväs	Strategisen hallinnoinnin tietojärjestelmän välineen käyttöönotto keskipitkän aikavälin budjetoinnin automatisoimiseksi	Strategisen hallinnoinnin tietojärjestelmän välineen toteuttaminen keskipitkän aikavälin budjetoinnin automatisoimiseksi.				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	Keskipitkän aikavälin budjetointivälineen käyttöönotto strategisen hallinnoinnin tietojärjestelmässä. Se mahdollistaa keskipitkän aikavälin budjetoinnin automatisoinnin (mukaan lukien toimintamenojen laskenta).
149	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.1 Keskipitkän aikavälin talousarviokehys	Virstanpylväs	Ensimmäinen yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin talousarviohanke 1. tammikuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi hyväksyvän hallituksen päätöslauselman voimaantulo	Hallituksen päätös ensimmäisen yksityiskohtaisen keskipitkän aikavälin talousarviohankkeen hyväksymisestä 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Hallitus hyväksyy ensimmäisen yksityiskohtaisen kolmivuotisen talousarviohankkeen 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliselle ajalle. Keskipitkän aikavälin talousarvion on oltava hyväksytyn keskipitkän aikavälin budjetointimenetelmän mukainen.
150	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.2 Menojen uudelleenarvioinnit	Virstanpylväs	Talousarvion menojen kattavan tarkastelun loppuun saattaminen	Menojen kattavan uudelleenarvioinnin tulosten toimittaminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Hallitus hyväksyy menojen kattavaa uudelleentarkastelua koskevan suunnitelman, joka pannaan täytäntöön varsinaisessa kattavassa uudelleentarkastelussa, mukaan lukien vuoden 2023 talousarvion toteuttamista koskevien tietojen uudelleentarkastelu. Menojen kattavan uudelleenarvioinnin tulokset julkistetaan, ja niitä hyödynnetään valmisteltaessa ensimmäisiä keskipitkän aikavälin talousarvioita 1 päivänä tammikuuta 2025 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.
151	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.3 Kuntatulojen rakenteen parantaminen	Virstanpylväs	Kunnallisten talousarviotulojen määrittämismenetelmästä annettuun lakiin tehdyn muutoksen voimaantulo ja kunnallisten julkisen talouden indikaattoreiden järjestelmällistä vertailua ja kunnallisen veronkantokyvyn arviointia koskevien tulosten julkaiseminen	Muutoslain säännös, jossa ilmoitetaan kunnallisten talousarviotulojen määrittämismenetelmästä ja tulosten julkaisemisesta annetun lain muutoksen voimaantulosta				KYSYMYS 2	2023	Kunnallisten talousarviotulojen määrittämismenetelmästä annettuun lakiin tehty muutos, jolla parannetaan kunnallisten tulojen rakennetta, tulee voimaan. Valtiovarainministeriö käyttää välineitä, joiden avulla on mahdollista — kuntien tulojen, menojen ja tulosindikaattorien vertailu; — arvio kyvystä lisätä kuntien tuloja. Näiden analyysien tulokset on julkaistava.
152	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.4 Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistäminen	Virstanpylväs	Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien valmistelua ja täytäntöönpanoa koskeviin sääntöihin tehtyjen muutosten voimaantulo	Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevien muutettujen sääntöjen määräys, jossa ilmoitetaan muutosten voimaantulosta				KYSYMYS 2	2022	Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevissa muutetuissa säännöissä on mahdollistaa kunnallisten investointihankkeiden ryhmittely, mikä tekisi niistä houkuttelevampia sijoittajille; — antaa kunnille mahdollisuus osallistua valtion järjestämiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusohjelmiin, minkä odotetaan vähentävän hallinnollisia kustannuksia.
153	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.4 Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistäminen	Virstanpylväs	Strategisten ja pitkän aikavälin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tehostettua käyttöä koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo	Säännökset, jotka koskevat seuraaviin säädöksiin tehtyjen muutosten voimaantuloa: 1) investointilaki, 2) käyttöoikeussopimuksista annettu laki, 3) laki valtion ja kuntien omaisuudesta ja niiden johtajista, 4) Säännöt julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien valmistelusta ja toteuttamisesta				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Lainsäädäntöpaketti, joka koostuu muutoksista investointeja koskevaan lakiin, käyttöoikeussopimuksia koskevaan lakiin, valtion ja kuntien omaisuutta ja niiden hallinnointia koskevaan lakiin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien valmistelua ja täytäntöönpanoa koskeviin sääntöihin, perustuu toteutettavuustutkimukseen, joka koskee mahdollisuuksia toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia julkisella sektorilla, ja siinä otetaan huomioon julkisen talouden rajoitukset. Lainsäädäntöpaketin voimaantulo — mahdollistetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttaminen strategisesti tärkeimmillä aloilla, kuten energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet ja kestävä liikenne, sekä aloilla, joilla investointitarpeet ovat suurimmat, kuten oikeuslaitos ja yleinen järjestys ja yleinen turvallisuus; — auttaa houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia julkisiin hankkeisiin laatimalla pitkän aikavälin kestäviä investointisuunnitelmia ja kehittämällä tasapainoisia molempia osapuolia hyödyttäviä riskinjakomekanismeja.
154	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.5 Kansallisten kehityslaitosten lujittaminen	Virstanpylväs	Kansallisen kehityslaitoksen aseman poistamista kolmelta laitokselta ja sen jättämistä yhdelle laitokselle koskevan hallituksen päätöslauselman voimaantulo	Hallituksen päätös, jolla poistetaan kolmen laitoksen asema kansallisina kehityslaitoksina ja jätetään se yhdelle laitokselle				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Hallituksen päätöslauselma kansallisten kehityslaitosten aseman poistamisesta kolmelta laitokselta (valtion investointien hallinnointivirasto, julkisten investointien kehittämisvirasto ja maatalouden luottotakuurahasto) ja sen jättämisestä yhdelle laitokselle (INVEGA) tulee voimaan. Ainoan jäljellä olevan laitoksen, jolla on kansallisen kehityslaitoksen asema, tavoitteena on keskittää tietämys ja osaaminen yhteen vahvaan kansalliseen kehityslaitokseen, yhtenäistää ja optimoida kansallisten kehityslaitosten toimintakäytäntöjä ja varainhallintaa, luoda edellytykset institutionaalisten sijoittajien houkuttelemiselle, vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ja lisätä kestävästi rahoitusvälineiden tarjontaa taloudellisesti kannattavien hankkeiden rahoittamiseksi.
154 a	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.5 Kansallisten kehityslaitosten lujittaminen	Virstanpylväs	Sijoituspolitiikka	Sijoituspolitiikan muuttaminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Muutetaan ILTE:n sijoituspolitiikkaa lisäpääoman käytön osalta. Investointipolitiikalla varmistetaan, että 78901216 euroa lisäpääomasta osoitetaan strategisten vihreiden investointien tukemiseen asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti toiminta-alojen, joille on määritetty 100 prosentin ilmastokerroin, mukaisesti ja että tähän voi sisältyä muun muassa tuki uudelle kapasiteetille I)olemassa olevan asuntokannan energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet, jotka täyttävät energiatehokkuuskriteerit (025 a), tai II)energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia tai energiatehokkuustoimenpiteitä, jotka koskevat julkista infrastruktuuria, demonstrointihankkeita ja tukitoimenpiteitä, jotka täyttävät energiatehokkuuskriteerit (026 a), tai III)tutkimus- ja innovointiprosessit, teknologian siirto ja yritysten välinen yhteistyö, joissa keskitytään vähähiiliseen talouteen, ilmastonmuutoksen sietokykyyn ja siihen sopeutumiseen (022) tai IV)uusiutuva energia: tuuli (028) tai V)uusiutuva energia: aurinkovoima (029).
154 b	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus — F.1.3.5 Kansallisten kehityslaitosten lujittaminen	Virstanpylväs	Pääomasijoitus	Todistus siirrosta				KYSYMYS 2	2026	Liettua siirtää 78901216 euroa ILTE:lle lisätäkseen omaa pääomaansa. Sen lisäksi, että Liettua tekee pääomasijoituksen ILTEen, joka muodostaa elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnin, sen on toimitettava viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026 raportti, jossa esitetään ILTEn investointipolitiikan täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet, mukaan lukien toimet niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita lisäpääoman odotetaan aluksi tukevan, sekä odotetut toimet kyseisten tuotteiden täytäntöönpanemiseksi edelleen.
155	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.1 Käytettyjen ajoneuvojen kaupan avoimuuden lisääminen	Virstanpylväs	Valtion verotarkastusvirasto ja tulli saavat ajoneuvojen omistajia koskevat tiedot ajoneuvojen omistajien kirjanpitojärjestelmästä	Valtion verotarkastusvirastolla ja tullilla on pääsy ajoneuvojen omistajia koskeviin tietoihin ajoneuvojen omistajien kirjanpitojärjestelmästä				KYSYMYS 2	2021	Liikenneturvallisuuslakiin ja sen täytäntöönpanolainsäädäntöön tehtyjen muutosten voimaantulon myötä on otettu käyttöön ajoneuvojen omistajien kirjanpitojärjestelmä ajoneuvojen todellisten (jälleenmyyjien) ja omistajien tunnistamiseksi ja heidän verovelvoitteidensa täyttämisen varmistamiseksi. Ajoneuvojen omistajien kirjanpitojärjestelmän tietojen saatavuus on varmistettu.
156	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.2 Verkossa tapahtuvan taloudellisen toiminnan oikeudenmukainen verotus	Virstanpylväs	Verkkoalustojen ylläpitäjiä koskeva oikeudellinen vaatimus kerätä tietoja verkkoalustoilla toteutetuista liiketoimista ja ilmoittaa ne veroviranomaisille tulee voimaan	Lain säännös, josta käy ilmi, että alustaoperaattoreiden lakisääteinen velvollisuus toimittaa tietoja valtion verotarkastusvirastolle on tullut voimaan				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Verohallinnosta annetun lain uudet säännökset hyväksytään ja ne tulevat voimaan. Verkkoalustojen toiminta on velvollinen keräämään tietoja verkkoalustoilla toteutetuista liiketoimista ja raportoimaan niistä veroviranomaisille viimeistään sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta, johon tiedot liittyvät.
157	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.2 Verkossa tapahtuvan taloudellisen toiminnan oikeudenmukainen verotus	Virstanpylväs	Valtion verotarkastusvirasto saa yksityiskohtaisia tietoja verkkoalustoilla toteutetuista liiketoimista	Valtion verotarkastusvirasto saa yksityiskohtaisia tietoja verkkoalustoilla toteutetuista liiketoimista				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Valtion verotarkastusvirasto hankkii yksityiskohtaiset tiedot verovelvollisten verkkoalustoilla vuonna 2023 suorittamista liiketoimista.
158	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.3 Käteisen käytön rajoittaminen	Virstanpylväs	Käteismaksuja riskialttiilla talouden aloilla ja/tai tietyntyyppisissä liiketoimissa rajoittavan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sellaisten säännösten voimaantulosta, joilla otetaan käyttöön käteismaksuja koskevia rajoituksia riskialttiilla talouden aloilla ja/tai yksittäisten maksutyyppien osalta				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Valtiovarainministeriön analyysin perusteella tulee voimaan lainsäädäntö, jolla rajoitetaan käteismaksuja riskialttiilla talouden aloilla ja/tai tietyntyyppisissä liiketoimissa. Näillä muutoksilla vähennetään yritysten ja luonnollisten henkilöiden mahdollisuuksia salata tulonsa.
159	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.4 Verolukutaitoiset tulevat veronmaksajat	Kohde	Maksutoiminnolla varustettujen sähköisten oppilaskorttien lukumäärä.		Numero	12 900	90 000	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	90000 sähköistä maksutoiminnolla varustettua oppilaan korttia myönnetty.
160	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.4 Verolukutaitoiset tulevat veronmaksajat	Kohde	Niiden koulujen lukumäärä (perus- ja keskiasteen koulut, progymnasiumit, voimistelutilaisuudet), joissa on hiljattain perustettu tai parannettu muiden maksuvälineiden kuin käteisrahan infrastruktuuri		Numero	40	240	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Muita kuin käteismaksuja varten perustettu tai päivitetty infrastruktuuri 240 koulun ruokaloissa.
161	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.4 Verolukutaitoiset tulevat veronmaksajat	Virstanpylväs	Verolukutaitoa koskeva opetusmateriaali ja kampanja	Koulutusmateriaalia ja veroosaamista koskeva tiedotuskampanja				KYSYMYS 2	2026	1. Valtion verotarkastusviraston laatima verolukutaitoa koskeva koulutusmateriaali lapsille ja nuorille. 2. Verolukutaitokampanjaa varten annettu palvelujen luovutus- ja hyväksymistodistus.
162	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.5 Avoimuuden lisääminen rakennusalalla	Virstanpylväs	Sellaisten digitaalisten välineiden käyttöönotto, jotka mahdollistavat rakennusalalla työskentelevien henkilöiden reaaliaikaisen rekisteröinnin ja rakennustyömailla laittomasti työskentelevien henkilöiden tunnistamisen	Digitaaliset välineet ovat käytössä ja toiminnassa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Täysin toimiva digitaalinen väline (rakennuksen tunnistetietojen osajärjestelmä), joka mahdollistaa rakennusalalla työskentelevien henkilöiden pakollisen rekisteröinnin ja tiettyjen henkilöiden tunnistamisen erityisen rakentajan tunnistekoodin mukaisesti.
163	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen — F.1.4.5 Avoimuuden lisääminen rakennusalalla	Kohde	Sähköisesti tunnistettavat työntekijät, jotka käyttävät rakennustyömailla läpinäkyvän työntekijän tunnistetta		% (prosenttiosuus)	0	80	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Rakennusalalla laittomia tutkintatoimia koskevat todistukset on myönnetty 1400 suunnitellusta tarkastuksesta ja lisäksi 420 muusta kuin rutiininomaisesta tarkastuksesta. Läpinäkyvien työntekijöiden tunnuksella tunnistettavien rakennustyömaiden työntekijöiden osuuden rakennustyömailla tarkastettujen työntekijöiden kokonaismäärästä olisi oltava vähintään 80 prosenttia.
164	F.1.5 Yritysten käytettävissä olevat välineet yritysten maksukyvyttömyysriskin hallitsemiseksi	Virstanpylväs	Yritysten maksukyvyttömyysriskien hallinnan digitaaliset välineet	Neljä digitaalista välinettä yritysten maksukyvyttömyysriskin hallitsemiseksi				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Neljän digitaalisen välineen tarjoaminen yritysten maksukyvyttömyysriskin hallitsemiseksi: 1) maksukyvyttömyysportaali; 2) ohjattu menettely rakenneuudistussuunnitelman laatimiseksi; 3) ohjattu menettely, joka auttaa arvonmääritysprosessissa soveltamaan kansainvälisiä arvonmääritysstandardeja; 4) väline, jolla voidaan vertailla varojen ja transaktioiden arvostusta.
165	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi — F.1.6.1 Uusien data-analytiikkavälineiden toimittaminen valtion verotarkastusvirastolle	Virstanpylväs	Analyysimallit ja tietoteknisen järjestelmän toiminnot alv-vajeen pienentämiseksi	Analyysimallien ja tietotekniikkajärjestelmän toimintojen toimittaminen				KYSYMYS 2	2026	Neljän analyysimallin toimittaminen valtion verotarkastusvirastolle, mukaan lukien 25 riskikriteeristä koostuva verovelvollisten riskiprofiili, ja kuuden uuden toiminnon toimittaminen valtion verotarkastusviraston nykyisiin tietojärjestelmiin
167	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi — F.1.6.2. Valtion verotarkastusviraston ja muiden laitosten tietojen laadun valvonta	Virstanpylväs	Metatietokantojen integrointia koskevien valtion verotarkastusviraston johtajan säädösten hyväksyminen ja hyväksyminen	Valtion verotarkastusviraston johtajan toimien hyväksyminen ja hyväksyminen				KYSYMYS 2	2026	Valtion verotarkastusviraston johtaja a) hyväksyä — menetelmä metatietotietokannan luomiseksi julkisille rahoituslaitoksille; ja — julkisten rahoituslaitosten tiedonhallintaa koskevat suositukset; b) antaa metatietotietokannan käyttöä koskevia määräyksiä, joissa — vahvistaa sen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt; ja — luoda oikeusperusta sen käytölle tietolähteenä.
168	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi — F.1.6.3 Liiketoimintaprosessien robotisointi valtion verotarkastusvirastossa	Virstanpylväs	Valtion verotarkastusviraston toteuttaman kahden liiketoimintaprosessin automatisoinnin loppuun saattaminen	Robottiprosessiautomaatio-ohjelmiston käyttöönotto				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Robottiprosessoriohjelmiston hankittuja lisenssejä käytetään valtion verotarkastusviraston kahden liiketoimintaprosessin automatisointiin: — Hallinto-oikeuden rikkomista koskevien päätösten ja pöytäkirjojen tekeminen; — Vanhojen verorästien ja sakkojen tarkistaminen.
169	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi — F.1.6.4 Veromerkkien digitalisointi	Virstanpylväs	Alkoholijuomien fyysisten veromerkkien korvaamista digitaalisilla ratkaisuilla koskevan pilottihankkeen loppuun saattaminen	Pilottihankkeen tuloksia koskevan raportin toimittaminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Pilottihankkeen loppuun saattamisen on mahdollistettava 1) arvioidaan mahdollisuuksia korvata paperiveromerkit, joita tällä hetkellä käytetään markkinoiden suojelemiseksi laittomilta alkoholijuomilta, digitaalisilla ratkaisuilla tällaisten tuotteiden merkitsemiseksi; 2) arvioidaan mahdollisuuksia vähentää hallinnollista rasitetta ja kustannuksia, jotka liittyvät alkoholijuomien merkintöihin talouden toimijoille. Valtion verotarkastusvirasto päättää pilottihankkeen tulosten perusteella, kehittääkö se erityisen moduulin, joka mahdollistaa alkoholijuomien sähköisen merkitsemisen.
170	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi — F.1.6.5 Uudet data-analyysivälineet ja Liettuan tullin tietoteknisten järjestelmien päivittäminen	Virstanpylväs	Viiden uuden data-analytiikkamenetelmän toimittaminen Liettuan tullialan veroriskien hallintaa varten	Uusien data-analytiikkamenetelmien toimittaminen Liettuan tullialan veroriskien hallintaa varten				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Viiden uuden data-analytiikkamenetelmän toimittaminen Liettuan tullialan veroriskien hallintaa varten.
171	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi — F.1.6.5 Uudet data-analyysivälineet ja Liettuan tullin tietoteknisten järjestelmien päivittäminen	Kohde	Yhdennetyn ajoneuvo- ja tavaravalvontajärjestelmän (TRAKIS) ja ulkoisten käyttäjien kanssa olevien liitäntöjen toimittaminen		Numero	0	6	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Seuraavien toimittaminen: a) yksi yhdennetty ajoneuvo- ja tavaravalvontajärjestelmä (TRAKIS) – yhdennetyn tullitietojärjestelmän osajärjestelmä; ja b) viisi liitäntää TRAKIS-järjestelmän ja — valtion verotarkastuslaitoksen i.VAZ-järjestelmä (älykkään verohallintojärjestelmän (i.MAS) osajärjestelmä) — valtion rajavartiolaitos VSATIS; — Klaipėdan merisatamajärjestelmä ”KIPIS”; — Medininkain rajanylityspaikan liikenteenhallintajärjestelmä; — Software provider JSC ”Softra” ”Licence Plate Recognition System SOFTRA Cloud v3.0”.
172	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi — F.1.6.6 Valtion verotarkastusviraston ja Liettuan tullin henkilöstön kouluttaminen	Virstanpylväs	Välineet, joilla hallinnoidaan valtion verotarkastusviraston, Liettuan tullin henkilöstön ja asiakkaiden toimivaltaa	Työkalujen toimittaminen koulutustarkoituksiin valtion verotarkastusvirastossa ja Liettuan tullissa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Digitaalisen koulutuksen hallintavälineen tarjoaminen Liettuan tullissa; seitsemän koulutusmoduulia Liettuan tulliviranomaisille ja/tai asiakkaille, mukaan lukien vähintään yksi virtuaalitodellisuutta hyödyntävä moduuli; C) oppimisresurssien tietokanta valtion verotarkastusvirastossa.
173	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi — F.1.6.6 Valtion verotarkastusviraston ja Liettuan tullin henkilöstön kouluttaminen	Kohde	Osallistuminen koulutukseen:		Numero	0	1 050	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 1050 koulutustodistusta myönnetty. Valtion verotarkastuslaitoksen koulutukseen on myönnettävä vähintään 800 todistusta ja Liettuan tullilaitoksen koulutukseen vähintään 250 todistusta.
174	F.1.7. Sähköisen asiakirjaekosysteemin tarjoaminen	Virstanpylväs	Kassakoneita ja sähköisiä kuitteja koskevien säädösten voimaantulo	Lainsäädännön voimaantulo.				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla velvoittaa yritykset toimittamaan kassakoneissa olevat digitaaliset tiedot verohallinnolle; ja asettaa sähköisiä kuitteja koskevat pakolliset tekniset vaatimukset.
175	F.1.7. Sähköisen asiakirjaekosysteemin toteuttaminen — F.1.7.1 Alatoimenpide 1. Ratkaisun luominen sähköisten kuittien mahdollistamiseksi	Virstanpylväs	Sellaisten teknologisten ratkaisujen käyttöönotto, jotka mahdollistavat sähköisten kuittien käytännön käytön liiketoimintaprosesseissa	Uuden sähköisen palvelun käyttöönotto				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Sovelluksen (uusi sähköinen palvelu) käyttöönotto. Sovellus kehitettiin sähköisen vastaanoton luomiseksi ja sen toimittamiseksi yrityksiltä kuluttajille. Valtion verotarkastusvirasto asettaa tämän hakemuksen yritysten saataville.
176	F.1.7. Sähköisen asiakirjaekosysteemin toteuttaminen — F.1.7.2. Alatoimenpide 2. EFTI-portin prototyypin toimittaminen	Virstanpylväs	Prototyypin toimittaminen teknologisista ratkaisuista, jotka mahdollistavat pääsyn yritysten hallinnoimiin tavaraliikennetietoihin eFTI-tietojen muodossa	Uuden sähköisen palvelun käyttöönotto				KYSYMYS 2	2026	Valtion verotarkastusviraston hallinnoiman älykkään verohallintojärjestelmän (i.MAS) i.VAZ-osajärjestelmän toimintojen (uusi sähköinen palvelu) prototyypin toimittaminen valvontaviranomaisten pääsyä yritysten eFTI-tietoihin varten.
177	F.1.8. Keskitetty palvelupiste sakkojen maksamista varten	Virstanpylväs	Sellaisten säädösten muutosten hyväksyminen, joiden nojalla valtion verotarkastusvirasto voi hallinnoida suurinta osaa sakoista ja taloudellisista seuraamuksista	Muutoslakien säännökset, joissa säädetään sellaisen lainsäädännön antamisesta, jolla valtion määräämien sakkojen ja taloudellisten seuraamusten hallinnointi siirretään valtion verotarkastusvirastolle				KYSYMYS 2	2023	On annettava tarvittava lainsäädäntö (verohallintolaki ja muut valtion määräämiä sakkoja ja muita taloudellisia seuraamuksia koskevat lait), jonka nojalla valtion verotarkastusvirasto voi hallinnoida suurinta osaa sakoista ja taloudellisista seuraamuksista.
178	F.1.8. Keskitetty palvelupiste sakkojen maksamista varten	Virstanpylväs	Rajapinnat sakkoja ja taloudellisia seuraamuksia varten	Sellaisten rajapintojen käyttöönotto, joiden avulla sakkoja ja taloudellisia seuraamuksia määräävät laitokset voivat lähettää sakkoja ja taloudellisia seuraamuksia koskevia sähköisiä tietoja valtion verotarkastusvirastolle				KYSYMYS 2	2026	Sellaisten rajapintojen käyttöönotto, joiden avulla sakkoja ja taloudellisia seuraamuksia määräävät laitokset voivat lähettää sakkoja ja taloudellisia seuraamuksia koskevia sähköisiä tietoja valtion verotarkastusvirastolle. Tietojärjestelmiä koskevien asetusten hyväksymistä koskevissa hallituksen päätöksissä on lueteltava asianomaiset laitokset.
179	F.1.9 Tarkastus- ja valvontatietokantajärjestelmä	Virstanpylväs	Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot	Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot				KYSYMYS 2	2022	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä toimiva tallennusjärjestelmä. Järjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot: a) tietojen kerääminen ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta; b) elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa edellytettyjen tietojen kerääminen, tallentaminen ja niihin pääsyn varmistaminen.

F.3. Kuvaus lainatukeen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista

F.3.1. Uudistus 1. ”Keskitettyjen julkisten hankintojen käyttöönoton lisääminen”

Uudistuksen tavoitteena on lisätä keskitettyjen julkisten hankintojen käyttöönottoa.

Uudistuksella laajennetaan niiden tuotteiden luetteloa, joita voidaan ostaa keskitetyn hankintaorganisaation (CPO LT) kautta, ja hyväksytään suunnitelma terveydenhuoltolaitosten ja -virastojen julkisten hankintojen keskittämisestä. Tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen ammattimaisuutta, edistää julkisia hankintoja koskevien vaatimusten standardointia ja varmistaa mittakaavaedut.

F.3.2. Investointi 1. ”Kansallisen kehityslaitoksen pääomittaminen ja taloudellinen häiriönsietokyky”

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista, jolla lisätään INVEGAn (kansallinen kehityslaitos) pääomitusta pääomasijoituksella rahoituksen saatavuuden parantamiseksi Liettuassa. Investoinnilla tarjotaan INVEGAlle 150000000 euron lisäpääoma.

INVEGA hyväksyy uuden investointipolitiikan, joka kattaa muun muassa lisäpääoman käytön elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden ja tukikelpoisuuskriteerien mukaisesti. Sijoituspolitiikkaan on sisällyttävä

·Vaatimus, jota sovelletaan vähintään siihen osaan INVEGAn uusista investoinneista, jonka uusi pääoma muodostaa INVEGAn kokonaispääomasta, että INVEGAn investoinnit ovat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteiden mukaisia.

·”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskeva vaatimus, jota sovelletaan vähintään siihen osaan INVEGAn uusista sijoituksista, jonka uusi pääoma muodostaa INVEGAn kokonaispääomasta, sellaisena kuin se esitetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevassa teknisessä ohjeessa (2021/C58/01), jossa sijoituspolitiikassa on erityisesti

opoissuljetaan seuraavat toiminnot: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 14 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 15 ; ja iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 16 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 17 ;

okun on kyse yrityksille myönnettävästä yleisestä tuesta, jätetään tuen ulkopuolelle yritykset, 18 jotka keskittyvät erityisesti seuraaville aloille: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 19 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 20 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 21 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 22 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto;

oedellytetään tuettuja investointeja koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

·Vaatimus, jonka mukaan INVEGAn lopulliset investointipäätökset tekee luottokomitea, INVEGAn hallintoneuvosto tai muu vastaava hallintoelin ja ne hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

F.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
180a	F.3.1. Keskitettyjen julkisten hankintojen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Terveydenhuoltolaitosten ja -virastojen julkisten hankintojen keskittämistä koskevan suunnitelman hyväksymisestä	Terveysministerin valmistelema ja hyväksymä suunnitelma terveydenhuoltolaitosten ja -virastojen julkisten hankintojen keskittämiseksi				KYSYMYS 2	2023	Terveysministeri laatii ja hyväksyy suunnitelman terveydenhuoltolaitosten ja -virastojen julkisten hankintojen keskittämisestä. Terveydenhuoltolaitosten ja -virastojen julkisten hankintojen keskittämiseen kuuluvat terveysministeriön alaiset osto-organisaatiot ja osto-organisaatiot, joissa terveysministeriö yhdessä kunnanvaltuustojen, Vilnan yliopiston, Klaipėdan yliopiston tai Liettuan terveystieteiden yliopiston kanssa on enemmistöosakas.
180 b	F.3.1. Keskitettyjen julkisten hankintojen käytön lisääminen	Kohde	Keskushankintaorganisaation luettelon laajentaminen (CPO LT)		Numero	83	105	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Keskushankintaorganisaation (CPO LT) sähköistä luetteloa laajennetaan vähintään 22 uudella moduulilla niiden tuotteiden osalta, jotka voidaan ostaa CPO LT:n kautta, verrattuna vuoden 2022 loppuun.
180 c	F.3.2. Kansallisen kehityslaitoksen pääomittaminen ja taloudellinen häiriönsietokyky	Kohde	Pääomansiirto Liettuan hallitukselta INVEGAlle		EUR	0	150 000 000	KYSYMYS 2	2024	Liettua siirtää 150000000 euroa INVEGAlle sen pääomituksen lisäämiseksi.
180 d	F.3.2. Kansallisen kehityslaitoksen pääomittaminen ja taloudellinen häiriönsietokyky	Virstanpylväs	INVEGAn investointipolitiikka	Sijoituspolitiikan hyväksyminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Uuden investointipolitiikan hyväksyminen INVEGAa varten, mukaan lukien lisäpääoman käyttö toimenpiteen kuvauksen säännösten mukaisesti.

G. KOMPONENTTI 7: Enemmän mahdollisuuksia kaikille rakentaa aktiivisesti kansallista hyvinvointia

Komponentin yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja vastata joihinkin pitkäaikaisiin haasteisiin, jotka liittyvät sosiaaliseen syrjäytymiseen, köyhyyteen ja tuloeroihin sekä aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden vähäiseen kattavuuteen. Komponenttiin sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja varmistamaan ihmisten kestävä integroituminen työmarkkinoille sekä parantamaan sosiaalisen turvaverkon riittävyyttä korottamalla kohdennetusti tiettyjä etuuksia, parantamalla eläkkeiden indeksointimekanismia, lisäämällä työttömyysvakuutuksen kattavuutta ja muuttamalla akkreditoidun sosiaalihuollon tarjontaa.

Komponentti koostuu kahdesta päätoimenpiteestä: taatusta vähimmäistoimeentuloturvasta ja asiakaslähtöisestä työllisyystuesta.

Komponentin odotetaan edistävän merkittävästi niiden maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat kriisin työllisyysvaikutusten lieventämistä, aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoituksen ja kattavuuden lisäämistä sekä osaamisen edistämistä (maakohtainen suositus 2, 2020). Tämä koskee myös maakohtaista suositusta parantaa laatua ja tehokkuutta kaikilla koulutustasoilla, myös aikuiskoulutuksessa (maakohtainen suositus 2, 2019). Osa-alueella edistetään myös tuloeroihin, köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen puuttumista koskevan maakohtaisen suosituksen noudattamista muun muassa parantamalla vero- ja etuusjärjestelmän rakennetta (maakohtainen suositus 1, 2019) sekä sosiaalisen turvaverkon kattavuuden ja riittävyyden varmistamista ja vero- ja etuusjärjestelmän tehokkuuden parantamista köyhyydeltä suojautumiseksi (maakohtainen suositus 2, 2020).

G.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

G.1.1. Uudistus 1 ”Vakettu vähimmäistoimeentuloturva”

Uudistuksen tavoitteena on lisätä heikoimmassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista hyvinvointia ja lievittää köyhyyttä. Se koostuu kolmesta alatoimenpiteestä: 1) tutkimus vähimmäistulojärjestelmästä ja siihen liittyvistä lainsäädännön muutoksista (alatoimenpide 1), 2) lisätoimenpiteet sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi (alatoimenpide 2), ja 3) sosiaalihuollon hyväksyminen (alatoimenpide 3).

G.1.1.1. Alatoimenpide 1: Tutkimus vähimmäistulojärjestelmästä ja siihen liittyvistä lainsäädännön muutoksista

Alatoimenpiteen tavoitteena on lisätä vähimmäistulojärjestelmän tehokkuutta köyhyyden lievittämiseksi. Alatoimenpiteessä analysoidaan vähimmäistulojärjestelmää ja lainsäädännön muutosten voimaantuloa tutkimuksen suositusten perusteella.

G.1.1.2 Alatoimenpide 2: Lisätoimenpiteet sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on toteuttaa tiettyjä muutoksia sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi tutkimuksesta riippumatta. Ne koskevat lainsäädännön muutoksia, joilla lisätään työttömyysvakuutusjärjestelmän kattavuutta ja riittävyyttä, otetaan käyttöön lisäetuus yksin asuville vanhuksille ja vammaisille sekä parannetaan eläkkeiden indeksointimekanismia vanhuusiän köyhyyden lievittämiseksi.

G.1.1.3 Alatoimenpide 3: Sosiaalihuollon hyväksyminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on parantaa sosiaalihuoltopalvelujen laatua. Tätä varten perustetaan akkreditointijärjestelmä, ja 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen tarjotaan ainoastaan akkreditoitua sosiaalihuoltoa.

G.1.2. Investointi 2: ”Asiakaslähtöinen työllisyystuki”

Tämän toimenpiteen tavoitteena on optimoida julkisen työvoimapalvelun toimintaprosessit ja tuki, kannustaa yrittäjyyteen ja uudelleen- tai täydennyskoulutukseen korkean lisäarvon aloilla sekä tarjota työllisyystukea. Investointi koostuu kahdesta alatoimenpiteestä: 1) työvoimapalvelujen operatiivisten prosessien optimointi ja digitalisointi, jolla varmistetaan järjestelmällinen asiakaslähtöisyys (alatoimenpide 1); ja 2) työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen (alatoimenpide 2).

G.1.2.1. Alatoimenpide 1: Työvoimapalvelujen operatiivisten prosessien optimointi ja digitalisointi, järjestelmällisen asiakassuuntautuneisuuden varmistaminen

Alatoimenpiteen tavoitteena on digitalisoida työvoimapalvelun toimintaprosessit ja varmistaa asiakaslähtöisyys. Alatoimenpide koostuu työvoimapalvelualustan käyttöönotosta.

G.1.2.2 Alatoimenpide 2: Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on lisätä työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalaa ja monipuolisuutta. Alatoimenpide koostuu sellaisen lainsäädännön voimaantulosta, jolla perustetaan kaksi pilottijärjestelmää koulutuksen ja yrittäjyyden tukemiseksi ja osallistujien tukemiseksi näiden järjestelmien puitteissa, sekä työllisyyden tukemiseen tarkoitettujen tukien myöntämisestä.

G.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
180	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva — G.1.1.1. Tutkimus vähimmäistulojärjestelmästä ja siihen liittyvistä lainsäädännön muutoksista	Virstanpylväs	Vähimmäistulojärjestelmän riittävyyttä koskevan tutkimuksen loppuun saattaminen	Loppuraportti annettu				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Tutkimukseen on sisällyttävä suosituksia vähimmäistulojärjestelmän uudistamiseksi sekä ehdotettujen uudistusten vaikutusten ennakkoarviointi.
181	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva — G.1.1.1. Tutkimus vähimmäistulojärjestelmästä ja siihen liittyvistä lainsäädännön muutoksista	Virstanpylväs	Vähimmäistoimeentuloturvaa säänteleviin lakeihin tehtyjen muutosten voimaantulo	Voimaantuloon viittaava lainsäädännön säännös				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Lainsäädännön muutosten voimaantulo vähimmäistoimeentulojärjestelmän riittävyyttä koskevan tutkimuksen suositusten perusteella (ainakin muutokset rahamääräisiin sosiaaliavustuksiin, sairaus- ja äitiysvapaaetuuksiin, sosiaaliavustuksiin, lapsilisiin, lapsilisiin ja sosiaalietuuksien indeksointimenetelmään).
182	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva — G.1.1.2 Lisätoimenpiteet sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi	Virstanpylväs	Vammaisille ja vanhuksille tarkoitettua lisäetuutta koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2021	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla varmistetaan, että yksin asuvalle (muulle kuin puolisolle) vammaiselle ja vanhukselle myönnetään ja maksetaan kuukausittainen lisäetuus (yhden hengen etuus).
183	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva — G.1.1.2 Lisätoimenpiteet sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi	Virstanpylväs	Työttömyysturvalain muutos, jolla lisätään työttömyysturvajärjestelmän kattavuutta ja riittävyyttä, tulee voimaan.	Työttömyysvakuutusta koskevan muutoslain voimaantulosäännös				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Työttömyysvakuutuslakiin tehty muutos tulee voimaan. Muutoksella — nostetaan työttömyysvakuutuksen sosiaalivakuutusetuuden vähimmäismäärä indeksoituun määrään, joka on vähintään viisi perussosiaalietuutta; — pidentää työttömyysvakuutusetuuksien maksamisen enimmäiskestoa varhaiseläkeikäisiin henkilöihin.
184	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva — G.1.1.2 Lisätoimenpiteet sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi	Virstanpylväs	Eläkkeiden indeksointimekanismin muutoksia koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla — tarkistetaan eläkkeiden indeksointimekanismia, jotta eläkkeitä voidaan korottaa nopeammin vanhusten köyhyysriskiasteen alentamiseksi.
185	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva — G.1.1.3 Sosiaalihuollon hyväksyminen	Virstanpylväs	Akkreditoidun sosiaalihuollon tarjoamista koskevista vaatimuksista annetun lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla — vahvistaa yhdenmukaiset vaatimukset (tilojen osalta (jos palvelun tarjoaminen edellyttää tiloja) ja henkilöstön pätevyyden osalta) akkreditoidun sosiaalihuollon tarjoamiselle (10 palvelua); — säädetään, että 1. tammikuuta 2022 alkaen voidaan tarjota ainoastaan akkreditoitua sosiaalihuoltoa.
186	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllisyyden tukeminen — G.1.2.1. Työvoimapalvelujen operatiivisten prosessien optimointi ja digitalisointi, järjestelmällisen asiakassuuntautuneisuuden varmistaminen	Virstanpylväs	Työvoimapalvelujen toimintaprosesseja sääntelevän lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KYSYMYS 2	2022	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, joka sisältää muutoksia työvoimapalvelun operatiivisiin prosesseihin sen digitalisaation mahdollistamiseksi.
187	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllisyyden tukeminen — G.1.2.1. Työvoimapalvelujen operatiivisten prosessien optimointi ja digitalisointi, järjestelmällisen asiakassuuntautuneisuuden varmistaminen	Virstanpylväs	Työvoimapalvelun digitalisaatio	Työvoimapalvelualusta otettu käyttöön				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Digitaalisia palveluja tarjoavan työvoimapalvelualustan käyttöönotto.
188	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllisyyden tukeminen — G.1.2.2 Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen	Virstanpylväs	Työllisyystukijärjestelmää pilottitoimenpiteiden toteuttamiseksi koskevan lainsäädännön voimaantulo (Yrittäjyyden edistäminen ja korkean lisäarvon pätevyyksiä ja osaamista tarjoavan oppimisen tukeminen keskittyen digitaaliseen ja vihreään siirtymään)	Lainsäädäntö tuli voimaan				KYSYMYS 2	2022	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa täsmennetään: — määräaika uusien toimenpiteiden soveltamiselle; — kohderyhmät; — valintaperusteet ja -vaatimukset digitaalisen ja vihreän siirtymän ja kiertotalouden tavoitteiden noudattamiseksi; — uusien työpaikkojen kestävyyttä koskevat vaatimukset.
189	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllisyyden tukeminen — G.1.2.2 Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen	Virstanpylväs	Pilottihanke yrittäjyyden tukemiseksi	Säädökset sellaisten aineellisten ja oikeudellisten edellytysten luomisesta, jotka on allekirjoitettu vähintään 1200 työpaikan luomiseksi tai mukauttamiseksi				KYSYMYS 2	2026	Säädökset sellaisten aineellisten ja oikeudellisten edellytysten luomisesta, jotka on allekirjoitettu vähintään 1200 työpaikan perustamiseksi tai mukauttamiseksi (mukaan lukien vähintään 700 työpaikkaa, jotka tukevat digitaalista siirtymää, ja vähintään 400 työpaikkaa, jotka tukevat vihreää siirtymää ja/tai kiertotaloutta)
190	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllisyyden tukeminen — G.1.2.2 Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen	Virstanpylväs	Tuetusta työllisyystoimenpiteestä hyötyvät henkilöt	1000 henkilöä hyötyy tuetusta työllisyystoimenpiteestä.				KYSYMYS 2	2026	1000 henkilöä hyötyy tuetusta työllisyystoimenpiteestä.
191	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllisyyden tukeminen — G.1.2.2 Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen	Kohde	Koulutus digitaalisten ja muiden pätevyyksien ja/tai taitojen hankkimiseksi		Myönnetyt koulutustodistukset	0	15 078	KYSYMYS 2	2026	15078 koulutustodistusta korkean lisäarvon pätevyyksien ja/tai pätevyyksien hankkimiseksi (joista vähintään 10000 digitaalisten pätevyyksien ja/tai pätevyyksien hankkimiseksi)

G.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

G.3.1. Uudistus: Sosiaali- ja työvoimapalvelujen laadun parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää sosiaali- ja työllisyyspalvelujen ja muiden niihin liittyvien palvelujen suunnittelun ja tarjoamisen hajanaisuutta sekä parantaa sosiaalityöntekijöiden osaamista. Uudistus koostuu kahdesta alatoimenpiteestä: 1) työllisyys-, sosiaali- ja muiden palvelujen integroinnin lisääminen; 2) sosiaalityöntekijöiden osaamisen vahvistaminen.

G.3.1.1. Alatoimenpide 1: Työllisyys-, sosiaali- ja muiden palvelujen integroinnin lisääminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tarjota integroituja työllisyys-, sosiaali- ja muita palveluja työttömiksi rekisteröidyille henkilöille ja työmarkkinoille valmiina oleville henkilöille. Alatoimenpide koostuu lainsäädännön voimaantulosta ja työllisyyttä edistävien ohjelmien hyväksymisestä.

G.3.1.2 Alatoimenpide 2: Sosiaalityöntekijöiden osaamisen vahvistaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on vahvistaa sosiaalityöntekijöiden osaamista. Sosiaalipalvelujen työntekijöiden ammatillisen pätevyyden kehittämiskeskus valitaan julkisella hankepyyntömenettelyllä, ja sen on järjestettävä ja toteutettava säännöllistä ja maksutonta koulutusta, annettava metodologista apua ja varmistettava sosiaalipalvelujen työntekijöiden tukeminen heidän ammatillisessa toiminnassaan.

G.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
192	G.3.1. Sosiaali- ja työvoimapalvelujen laadun parantaminen — G.3.1.1. Työllisyys-, sosiaali- ja muiden palvelujen integroinnin lisääminen	Virstanpylväs	Työvoimapalvelun ja kuntien työttömille ja työmarkkinoille valmiina oleville henkilöille, joilla on haasteita työn vastaanottamisessa, tarjoamia yksilöllisiä palveluja koskevan lainsäädännön muuttaminen	Säännökset, joista käy ilmi lainsäädäntöön tehtyjen muutosten voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Voimaan tulee muutettu lainsäädäntö, jossa säädetään, että työvoimapalvelujen on tarjottava yksilöllisiä palveluja ja kuulemisia soveltamalla tapaushallintaan perustuvaa lähestymistapaa työttömiin henkilöihin ja henkilöihin, jotka on rekisteröity työmarkkinoille valmistautuviksi henkilöiksi ja joilla on vaikeuksia ottaa vastaan työtä. Lainsäädännössä on säädettävä, että kuntien on yhteistyössä työvoimapalvelun kanssa toteutettava työllisyyttä edistäviä ohjelmia soveltamalla edellä mainittuun kohderyhmään tapauskohtaista lähestymistapaa.
193	G.3.1. Sosiaali- ja työvoimapalvelujen laadun parantaminen — G.3.1.1. Työllisyys-, sosiaali- ja muiden palvelujen integroinnin lisääminen	Kohde	Työllisyyttä edistävien ohjelmien hyväksyminen kunnissa		Numero	0	48	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 48 kunnan on hyväksyttävä työllisyyttä lisääviä ohjelmia, joihin sisältyy tapausten hallintaa koskevan lähestymistavan soveltaminen ja/tai tapauskäsittelijän toiminta.
194	G.3.1. Sosiaali- ja työvoimapalvelujen laadun parantaminen — G.3.1.2 Sosiaalityöntekijöiden osaamisen vahvistaminen	Virstanpylväs	Työntekijöiden ammatillisen pätevyyden parantamiseen sosiaalipalvelujen alalla tarkoitetun keskuksen perustaminen	Sosiaalialan työntekijöiden ammatillisen pätevyyden parantamiseen tähtäävän keskuksen perustaminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Sosiaalipalvelujen työntekijöiden ammatillisen pätevyyden kehittämiskeskus valitaan julkisen hankepyyntömenettelyn kautta. Keskus järjestää ja järjestää säännöllistä ja maksutonta koulutusta, antaa menetelmiin liittyvää apua ja varmistaa, että sosiaalipalvelujen uusia työntekijöitä tuetaan heidän ammatillisessa toiminnassaan.

H. KOMPONENTTI 8: REPowerEU-suunnitelma

Tämä Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelman osa auttaa vastaamaan vihreään siirtymään liittyviin haasteisiin ja erityisesti tarpeeseen vähentää muun muassa liikennealan kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa rakennusten ja liikenteen energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön lisätuotantokapasiteetin kehittämistä.

Komponentissa suunnitellaan teknistä ja taloudellista tukea moniasuntoisten rakennusten peruskorjausten nopeuttamiseksi niiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Liikkuvuuden osalta toimenpide sisältää tukea raskaiden tavarankuljetusten päästöttömien komponenttien ostamiseen ja toimittamiseen Liettuan sisävesiväylillä, mikä vähentää tavaroiden maantiekuljetuksia Liettuan moottoriteillä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon osalta suunnitellaan RED II -direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä pidemmälle meneviä lainsäädäntömuutoksia, joilla yksinkertaistetaan uuden uusiutuvan energian kapasiteetin käyttöönottoa koskevia hallinnollisia vaatimuksia, ja Liettuan energiajärjestelmän mallinnustutkimuksessa pyritään määrittämään tapoja saavuttaa 100 prosenttia uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kansallisesta kokonaiskulutuksesta. Lisäksi suunnitellaan rahoitusratkaisuja uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan tuotantokapasiteetin kehittämiseksi. Näillä toimenpiteillä on oltava useita maita kattava ulottuvuus lisäämällä paikallista uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä tuetaan toimia, joilla vastataan maakohtaiseen suositukseen (vuoden 2022 maakohtainen suositus 4) vähentää yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, lisäämällä energiatehokkuutta ja hiilestä irtautumista teollisuudessa, liikenteessä ja rakennuksissa sekä varmistamalla energiaverkkojen yhteenliitäntöjen riittävä kapasiteetti. Lisäksi komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä vastataan maakohtaiseen suositukseen (vuoden 2023 maakohtainen suositus 4), jonka mukaan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tuontienergiasta olisi vähennettävä edelleen nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, erityisesti varmistamalla riittävä verkkokapasiteetti ja verkkoon pääsy, varmistamalla teollisuustuotannon muutos ja hiilestä irtautuminen, lisäämällä julkisen ja kestävän liikenteen käyttöönottoa ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, myös energiaköyhyyden vähentämiseksi; varmistetaan sähköverkkojen yhteenliitäntöjen riittävä kapasiteetti toimitusvarmuuden parantamiseksi, jatketaan oikea-aikaista synkronointia EU:n sähköverkon kanssa ja tehostetaan politiikkatoimia, joilla pyritään tarjoamaan ja hankkimaan vihreän siirtymän edellyttämiä taitoja.

H.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

H.1.1. Investointi 1: ”Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen”

Investoinnin tavoitteena on tukea rakennusten peruskorjausprosessia. Investointi koostuu kahdesta alatoimenpiteestä: 1) peruskorjauspakettien ja -standardien päivittäminen (alatoimenpide 1); 2) tuki rakennusten kunnostamiseen (alatoimenpide 2).

H.1.1.1. Alatoimenpide 1: Peruskorjauspakettien ja -standardien päivittäminen

Tämä alatoimenpide on jatkoa alatoimenpiteelle B.1.3.1. (Rakennusten peruskorjauspakettien ja -standardien päivittäminen ja kestävien kaupunkien kehittämistä koskevan menetelmän luominen). Tämä alatoimenpide koostuu kuuden esittelyrakennuksen vihreän paneelin peruskorjauksen valmistelutöistä.

H.1.1.2 Alatoimenpide 2: Tuki rakennusten kunnostamiseen (laajennettu)

Tällä alatoimenpiteellä laajennetaan alatoimenpidettä B.1.3.4. (Tuki rakennusten kunnostamiseen). Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on vähentää moniasuntoisten rakennusten energiankulutusta ja päästöjä. Alatoimenpide koostuu tuesta moniasuntoisten rakennusten kunnostamiseen. Elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetaan osaa tämän investoinnin kustannuksista. Tämä investointi voi saada tukea myös muista unionin ohjelmista tai välineistä kustannuksiin, joita ei tueta elpymis- ja palautumistukivälineestä.

H.1.2. Investointi 2 ”Tuki puhtaan sisävesiliikenteen ajoneuvojen hankintaan”

Toimenpiteen tavoitteena on edistää tavaroiden ja muuntyyppisen rahdin kuljettamista veden yllä puhtaampana vaihtoehtona maantieliikenteelle. Toimenpide koostuu sähköaluksen ja sähkönosturin hankinnasta.

H.1.3. Uudistus 1 ”Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisääminen”

Uudistuksen tavoitteena on kannustaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoon, siirtoon ja kulutukseen yksinkertaistamalla institutionaalisia ja oikeudellisia mekanismeja ja tarjoamalla investointikannustimia uusiutuvien energialähteiden kehittäjille.

Uudistus koostuu kahdesta alatoimenpiteestä: 1) Uusiutuvien energialähteiden kehittäjien investointiympäristön parantaminen (alatoimenpide 1); 2) Tuki uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten rakentamiseen (aurinkoenergia) (alatoimenpide 2).

H.1.3.1 Alatoimenpide 1: Uusiutuvien energialähteiden kehittäjien investointiympäristön parantaminen

Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on yksinkertaistaa uuden uusiutuvan energian kapasiteetin käyttöönottoa koskevia hallinnollisia vaatimuksia. Uudistus koostuu lainsäädäntömuutosten paketista, joka sisältää elementtejä, jotka menevät uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (RED II) saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä pidemmälle. Uudistuspaketin on erityisesti

-Hybridivoimaloiden määrittely ja sääntely: Uudistuksella on mahdollistettava uusiutuvia energialähteitä käyttävien hybridivoimaloiden (kuten aurinko- ja tuulivoimaloiden) tai energiavarastojen liittäminen yhteen sähköverkon kohtaan noudattamatta lupamenettelyä, joka perustuu pelkästään asennetun kapasiteetin lisäämiseen. Hybridivoimalaitoksen liittämistä sähköverkkoon on arvioitava sallitun tuotantokapasiteetin eikä asennetun kapasiteetin perusteella.

-Vaaditaan hybridivoimaloille yksi rakennuslupa ja yksi valmistuslupa.

-Luopua uusien, enintään 100 kW:n uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten tuottajakuluttajille myönnettävistä kehittämis- ja tuotantokiintiöistä.

-Rajoitetaan lupamenettelyjen kesto yhteen vuoteen uusien uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten osalta: Kolmen tärkeimmän uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kehittämisluvan (sähköntuotantokapasiteetin kehittämislupa, rakennuslupa ja sähköntuotantolupa) myöntäminen uusille uusiutuvia energialähteitä käyttäville voimalaitoksille saa kestää enintään vuoden.

H.1.3.2 Alatoimenpide 2: Tuki uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten rakentamiseen (aurinkoenergia)

Tämä alatoimenpide on jatkoa alatoimenpiteelle B.1.1.2. (Tuki yksittäisten varastojen rakentamiseen). Tämän alatoimenpiteen tavoitteena on tukea uusiutuvan energian tuotantoa ja liittää uusiutuvan energian yhteisöt verkkoon. Alatoimenpide koostuu tuesta uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantokapasiteetin asentamiselle ja liittämiselle verkkoon.

H.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
195	H.1.1 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen H.1.1.1. Peruskorjauspakettien ja -standardien päivittäminen	Virstanpylväs	Esittelyrakennusten vihreän paneelin peruskorjauksen valmistelutyöt	Esittelyrakennusten vihreän paneelin peruskorjausta koskevien valmistelutöiden toteuttaminen				KYSYMYS 2	2026	1) Tekninen suunnittelu on laadittava ja annettava vihreiden paneelien peruskorjausta koskeville demonstrointihankkeille, jotka käsittävät kolme julkista rakennusta ja kolme moniasuntoista rakennusta; 2) Paneelien peruskorjauksen demonstrointia koskeva tiedotusmateriaali on julkaistava; 3) Paneeliperusteisten korjausten soveltamista koskevat menetelmäohjeet on julkaistava; 4) Hankituille teknistä suunnittelua koskeville konsultointipalveluille on allekirjoitettava siirtohyväksyntätodistukset.
196	H.1.1 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen H.1.1.2 Tuki rakennusten kunnostamiseen (laajennettu)	Kohde	Kunnostettujen moniasuntoisten rakennusten pinta-ala		m²	0	346 000	KYSYMYS 2	2026	Moniasuntoisista rakennuksista on peruskorjattava 346 000 m 2, ja heille on maksettava korvaus, joka on keskimäärin vähintään 30 prosenttia peruskorjauskustannuksista, ja korvaus siitä osasta näiden peruskorjausten rahoittamiseksi otetuista lainoista maksettavaa korkoa, joka ylittää 3 prosentin koron, jotta saavutetaan keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys primäärienergian kulutuksessa ja saavutetaan energiatehokkuusluokka A tai B. Viiden peruskorjatun moniasuntoisen rakennuksen on saatava teknistä apua.
197	H.1.2. Tuki puhtaan sisävesikulkuneuvon hankintaan	Virstanpylväs	Sähköaluksen ja sähkönosturin hankinta ja toimitus	Sähkönosturi ja sähköalus ostettu ja toimitettu				KYSYMYS 2	2026	Sähkönosturi ja sähköalus ostettu ja toimitettu.
201	H.1.3. Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisääminen H.1.3.1 Uusiutuvien energialähteiden kehittäjien investointiympäristön parantaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvan energian kehittäjien investointiympäristön parantamista koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lainsäädäntö tuli voimaan				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Uusiutuvan energian tuotantolaitosten kehittämistä koskevien hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistamista koskevan lainsäädännön voimaantulo. Muutetussa lainsäädännössä on — Hybridivoimaloiden määrittely ja sääntely: Uudistuksella on mahdollistettava uusiutuvia energialähteitä käyttävien hybridivoimaloiden (kuten aurinko- ja tuulivoimaloiden) tai energiavarastojen liittäminen yhteen sähköverkon kohtaan noudattamatta lupamenettelyä, joka perustuu pelkästään asennetun kapasiteetin lisäämiseen. Hybridivoimalaitoksen liittämistä sähköverkkoon on arvioitava sallitun tuotantokapasiteetin eikä asennetun kapasiteetin perusteella. — Edellytetään yhdistettyä rakennuslupaa ja yhdistettyä valmistuslupaa hybridivoimaloille. — Luopua tuottajakuluttajien ja enintään 100 kW:n uusien uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kehittämis- ja tuotantokiintiöistä. — Rajoitetaan lupamenettelyjen kesto yhteen vuoteen uusien uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten osalta: Kolmen tärkeimmän uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kehittämisluvan (sähköntuotantokapasiteetin kehittämislupa, rakennuslupa ja sähköntuotantolupa) myöntäminen uusille uusiutuvia energialähteitä käyttäville voimalaitoksille saa kestää enintään vuoden.
203	H.1.3. Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisääminen H.1.3.2 Tuki uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten rakentamiseen (aurinkoenergia)	Kohde	Uuden aurinkoenergian tuotantokapasiteetin luominen		MW	0	324.7	KYSYMYS 2	2026	Aurinkoenergiakapasiteettia on asennettu ja liitetty verkkoon 324,7 MW.

H.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

H.3.1. Investointi 1: Tuki uusiutuvia energialähteitä käyttäville laitoksille (maalla sijaitsevat aurinko-, tuuli- ja hybridivoimalat) ja sähkön varastointilaitoksille

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista energiatehokkuusrahastoon, jäljempänä ’väline’, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Liettuan uusiutuvan energian alalla. Tukivälineestä myönnetään lainoja suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on tarkoitus myöntää aluksi vähintään 549130737 euroa rahoitusta.

Investointikehystä hallinnoi toteutuskumppani INVEGA. Investointikehyksen on sisällettävä seuraava tuoteryhmä:

·Suorat lainat yksityisille tahoille (mukaan lukien samassa ehdotuspyynnössä kilpailevat julkisyhteisöt), jotta voidaan rahoittaa niiden investoinnit uusiutuvan energian voimalaitoksiin (tuuli-, aurinko- ja hybridivoimalat) ja sähkön varastointilaitoksiin.

2.Sijoitusstrategian keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:

a.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti.

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmän pääperiaatteista liikkeelle saatujen investointien raportoimiseksi.

5.Tukivälineen ilmastoinvestointeja koskevat raportointivaatimukset 23 .

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

H.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Nro	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Otsikko	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus ja selkeä määrittely
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
204	H.3.1. Investointituki uusiutuvia energialähteitä käyttäville laitoksille (maalla sijaitsevat aurinko-, tuuli- ja hybridivoimalat) ja sähkön varastointilaitoksille	Virstanpylväs	Rahoitussopimus (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastosopimuksen muutos)	Rahoitussopimuksen (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastosopimuksen muutoksen) voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Rahoitussopimuksen (tai voimassa olevan rahasto-osuusrahastosopimuksen muutoksen) voimaantulo.
205	H.3.1. Investointituki uusiutuvia energialähteitä käyttäville laitoksille (maalla sijaitsevat aurinko-, tuuli- ja hybridivoimalat) ja sähkön varastointilaitoksille	Virstanpylväs	Kansallisen edistämislaitoksen julkaisema hakuilmoitus	Ehdotus-pyyntö julkaistaan				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	INVEGA pyytää yksityisiä tahoja (myös samassa ehdotuspyynnössä kilpailevia julkisyhteisöjä) jättämään lainahakemuksia toimenpiteen kuvauksessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
206	H.3.1. Investointituki uusiutuvia energialähteitä käyttäville laitoksille (maalla sijaitsevat aurinko-, tuuli- ja hybridivoimalat) ja sähkön varastointilaitoksille	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		%	0 %	20 %	KYSYMYS 2	2025	INVEGAn on tehtävä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
207	H.3.1. Investointituki uusiutuvia energialähteitä käyttäville laitoksille (maalla sijaitsevat aurinko-, tuuli- ja hybridivoimalat) ja sähkön varastointilaitoksille	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		%	20 %	100 %	KYSYMYS 2	2026	INVEGA on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
208	H.3.1. Investointituki uusiutuvia energialähteitä käyttäville laitoksille (maalla sijaitsevat aurinko-, tuuli- ja hybridivoimalat) ja sähkön varastointilaitoksille	Virstanpylväs	Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien siirtäminen tukivälineeseen	Todistus tai muu vastaava todiste siirrosta				KYSYMYS 2	2026	Liettua siirtää 549130737 euroa INVEGAlle tukivälinettä varten.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 3849237823 euroa.

2 jakso: Taloudellinen tuki

1.Rahoitustuki

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

1.1Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
21	B.1.1 Maassa tuotettu kestävämpi sähkö	Virstanpylväs	Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoa, siirtoa ja kulutusta edistävien institutionaalisten ja oikeudellisten mekanismien parantamista koskevan lainsäädännön voimaantulo
28	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta	Virstanpylväs	Sellaisen lainsäädäntökehyksen voimaantulo, jolla vahvistetaan menettely energiatehokkuus- ja ympäristönsuojeluvaatimusten määrittämiseksi maantieajoneuvojen hankinnassa ja tapauksissa, joissa ne ovat pakollisia
29	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta	Virstanpylväs	Perustetaan ja otetaan käyttöön kestävän liikkuvuuden rahasto, josta rahoitetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja ajoneuvoinfrastruktuurin kehittämistä.
37	B. 1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.3 Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen	Virstanpylväs	Sähköajoneuvojen julkisia ja puolijulkisia latauspisteitä koskevan tietojärjestelmän käyttöönotto
43	B. 1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.3 Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen	Virstanpylväs	Sähkölatausinfrastruktuuriverkon integrointia koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen
44	B. 1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.4 Tuki uusiutuvien polttoaineiden alalle (biometaanikaasu, liikenteen toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet ja uusiutuva vety)	Virstanpylväs	Liikenteen uusiutuvien polttoaineiden laskentayksiköiden tietoteknisen järjestelmän käyttöönotto
70	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Virstanpylväs	Avointa dataa ja digitalisaatiota käsittelevän osaamiskeskuksen toiminnan aloittaminen
83	C.1.5 Vaihe kohti 5G-verkkoa – C.1.5.1. 5G-etenemissuunnitelma	Virstanpylväs	5G-verkkojen käyttöönottoon osoitetut radiotaajuudet
84	C.1.5 Vaihe kohti 5G-verkkoa – C.1.5.1. 5G-etenemissuunnitelma	Virstanpylväs	Sähköisen viestinnän infrastruktuurin nopeamman asentamisen mahdollistavien asiaankuuluvien lakien muutosten voimaantulo
89	C.1.5 Eteneminen kohti 5G-verkkoa – C.1.5.3. Innovaatiot liikkuvuudessa	Virstanpylväs	Nimetään toimivaltainen viranomainen liikennealan innovointitoimenpiteiden hallinnointia varten.
91	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.1: Koulutuksen laadun parantaminen	Virstanpylväs	Kouluopetusohjelmia toteuttavien oppilaitosten toiminnan laadun ulkoista arviointia koskevan menettelyn menetelmiä koskevan lainsäädännön voimaantulo
93	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.2 Kouluverkoston uudelleenorganisointi	Virstanpylväs	Virallisia koulutusohjelmia toteuttavien koulujen verkoston perustamista koskeviin sääntöihin tehtyjen muutosten voimaantulo
94	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.2 Kouluverkoston uudelleenorganisointi	Virstanpylväs	Kuntien vastikään hyväksyttyjen, virallisia koulutusohjelmia toteuttavien koulujen verkoston kehittämistä koskevien sääntöjen mukaisesti laatimat ja hyväksymät suunnitelmat yleissivistävien koulujen verkoston muuttamiseksi
95	D.1.1.Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen tausta D.1.1.3: Millennium School -ohjelma	Virstanpylväs	Vuosituhatjulistuksen koulujen edistymisohjelmaa koskevan lainsäädännön voimaantulo
105	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.7: Varhaiskasvatuksen parantaminen	Virstanpylväs	Tutkimus varhaiskasvatusinfrastruktuurin kehittämisen toteutettavuudesta kunnissa
110	D.1.3. Ammatillinen ohjausjärjestelmä, jolla tasapainotetaan työmarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa	Virstanpylväs	Ammatillisen ohjauksen (uraohjaus) järjestelmää sääntelevistä menettelyistä annetun valtioneuvoston päätöslauselman voimaantulo
112	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.1 Ammatillisen koulutuksen edistämistä käsittelevä kansallinen foorumi	Virstanpylväs	Ammatillisen koulutuksen edistymistä käsittelevän kansallisen foorumin perustamista koskevan lainsäädännön voimaantulo
116	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.3: Oppisopimuskoulutus ja koulutus	Virstanpylväs	Oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen tukijärjestelmän perustamista koskevan lainsäädännön voimaantulo
126	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset – E.1.1.4. Järjestelmällinen T & K-toiminnan edistäminen korkeakouluissa ja tutkimusanalyysit	Virstanpylväs	Tiedepolitiikan täytäntöönpanoviraston perustamista koskevan säädöksen voimaantulo
127	E.1.2. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi – E.1.2.1 Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano perustamalla yksi innovoinnin edistämisvirasto ja optimoimalla olemassa olevien virastojen verkosto	Virstanpylväs	Innovaatioviraston perustamisesta ja innovoinnin edistämistehtävien siirtämisestä muilta virastoilta annetun hallituksen päätöslauselman voimaantulo
128	E.1.2 Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi – E.1.2.1. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano perustamalla yksi innovoinnin edistämisvirasto ja optimoimalla olemassa olevien virastojen verkosto	Virstanpylväs	Innovatiivisia toimia koskevan tarkistetun lainsäädännön voimaantulo
132	E.1.3. Älykkään erikoistumisen yhteiset tiede- ja innovointimissiot – E.1.3.1 Älykkään erikoistumisen painopisteiden määrittely	Virstanpylväs	Tarkistetun älykkään erikoistumisen käsitteen voimaantulo
142	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä. — F.1.2.1 Sellaisten verovapautusten ja erityisten verojärjestelmien poistaminen tai vähentäminen, jotka ovat tehottomia, eivät enää vastaa valtion prioriteetteja tai eivät ole vihreän kehityksen ohjelman mukaisia	Virstanpylväs	Verovapautusten ja erityisten verojärjestelmien lakkauttamista koskevan perusteellisen analyysin perusteella tehtyjen ehdotusten toimittaminen parlamentille
144	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvuystävällisempi verojärjestelmä – F.1.2.2 Alatoimenpide 2: Veropohjan laajentaminen edelleen lähteisiin, jotka eivät haittaa talouskasvua	Virstanpylväs	Ympäristöverojen ja muiden talouskasvun kannalta vähemmän haitallisten lähteiden verotuksen laajentamista koskevien ehdotusten toimittaminen parlamentille tehdyn perusteellisen analyysin perusteella
146	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä – F.1.2.3. Arvio vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuudesta köyhyyden ehkäisemisessä ja tuloerojen vähentämisessä	Virstanpylväs	Henkilökohtaisen tuloverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuutta köyhyyden ja tuloerojen vähentämisessä koskevan tutkimuksen toimittaminen
152	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.4 Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistäminen	Virstanpylväs	Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien valmistelua ja täytäntöönpanoa koskeviin sääntöihin tehtyjen muutosten voimaantulo
155	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.1 Käytettyjen ajoneuvojen kaupan avoimuuden lisääminen	Virstanpylväs	Valtion verotarkastusvirasto ja tulli saavat ajoneuvojen omistajia koskevat tiedot ajoneuvojen omistajien kirjanpitojärjestelmästä
168	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi – F.1.6.3. Liiketoimintaprosessien robotisointi valtion verotarkastusvirastossa	Virstanpylväs	Valtion verotarkastusviraston toteuttaman kahden liiketoimintaprosessin automatisoinnin loppuun saattaminen
179	F.1.9 Tarkastus- ja valvontatietokantajärjestelmä	Virstanpylväs	Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot
182	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva – G.1.1.2 Lisätoimenpiteet sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi	Virstanpylväs	Vammaisille ja vanhuksille tarkoitettua lisäetuutta koskevan lainsäädännön voimaantulo
185	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva – G.1.1.3 Sosiaalihuollon hyväksyminen	Virstanpylväs	Akkreditoidun sosiaalihuollon tarjoamista koskevista vaatimuksista annetun lainsäädännön voimaantulo
186	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllisyystuki – G.1.2.1. Työvoimapalvelujen operatiivisten prosessien optimointi ja digitalisointi, järjestelmällisen asiakassuuntautuneisuuden varmistaminen	Virstanpylväs	Työvoimapalvelujen toimintaprosesseja sääntelevän lainsäädännön voimaantulo
188	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllistämistuki – G.1.2.2 Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen	Virstanpylväs	Työllisyystukijärjestelmää pilottitoimenpiteiden toteuttamiseksi koskevan lainsäädännön voimaantulo (Yrittäjyyden edistäminen ja korkean lisäarvon pätevyyksiä ja osaamista tarjoavan oppimisen tukeminen keskittyen digitaaliseen ja vihreään siirtymään)
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 649543707 EUROA

1.2Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
1	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.1. Sairaankuljetuspalvelujen järjestämistä, hallinnointia ja tarjoamista sääntelevä lainsäädäntökehys	Virstanpylväs	Terveydenhuollon laitoksia koskevan muutetun lain ja Liettuan tasavallan terveydenhuoltojärjestelmää koskevan lain ja niihin liittyvän lainsäädännön voimaantulo
2	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.2 Terveystietojen toissijaista käyttöä helpottavan digitaalisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen	Virstanpylväs	Terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan lainsäädännön voimaantulo
3	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.3 Perhelääketieteen kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma 2016–2025	Virstanpylväs	Perhelääketieteen kehittämistä koskevan päivitetyn toimintasuunnitelman 2016–2025 hyväksyminen
27	B.1.1 Maassa tuotettu kestävämpi sähkö – B.1.1.3 Muun sähkön varastointi-infrastruktuurin asentaminen	Kohde	Uusien sähkövarastojen asennettu kapasiteetti (MW)
50	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.2 Välineet, joilla helpotetaan rakennusten peruskorjausten koordinointia ja teknistä apua	Virstanpylväs	Rakennusten kunnostamisen osaamiskeskus on perustettu ja toiminnassa
57	B.1.4 Kasvihuonekaasujen vastaanottokyvyn parantaminen	Virstanpylväs	Lainsäädäntö, jolla säännellään kosteikkojen (turvemaiden) ennallistamista ja niiden suojelun ja kestävän käytön lisäämistä, tuli voimaan
60a	C.1.1a Julkisen tietotekniikan hallinnon muuttaminen – Valtion kyberturvallisuuden kehittäminen	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksyminen.
64	C.1.2 Tiedonhallinta ja avoin data	Virstanpylväs	Tehokasta tietojenkäsittelyä koskevan lainsäädännön voimaantulo.
68	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Virstanpylväs	Vammaisille henkilöille tiedottamista koskevan muutetun asetuksen voimaantulo
69	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Virstanpylväs	Tarjouskilpailun julkaiseminen innovatiivisista ratkaisuista ja välineistä, joilla varmistetaan paremmat viestintämahdollisuudet vammaisille henkilöille
76	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.2 Kulttuuriresurssien digitointi	Kohde	Allekirjoitetut sopimukset digitaalisten ja digitoitujen kulttuuriresurssien omistajien kanssa resurssien avaamiseksi ja niiden saattamiseksi käyttäjien saataville
80	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.4 Rahoitusvälineet yritysten perustamista ja digitaalista innovointia varten	Virstanpylväs	Tarjouskilpailun julkaiseminen ja innovatiivisten teknologisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa liike-elämässä koskevien rahoitusehtojen hyväksyminen
92	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.1: Koulutuksen laadun parantaminen	Virstanpylväs	Tarkistettujen esiasteen, alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutusohjelmien voimaantulo (opetussuunnitelma)
99	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.4: Opetushenkilöstön koulutus	Virstanpylväs	Opetushenkilöstön pätevyyden kehittämistä koskevien kansallisten ohjelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista annetun lainsäädännön voimaantulo
106	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.7: Varhaiskasvatuksen parantaminen	Virstanpylväs	Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita (suuntaviivoja) koskevan lainsäädännön voimaantulo
107	D.1.2. Aikuisten pääsy elinikäisen oppimisen tietojärjestelmään	Virstanpylväs	Aikuiskoulutuslaki, jolla otetaan käyttöön koordinoidun elinikäisen oppimisen järjestelmän malli ja vahvistetaan toimintaperiaatteet, tulee voimaan.
115	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.2: Pätevyyden arviointi	Virstanpylväs	Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskevan ammatillista koulutusta koskevan lain muutoksen voimaantulo
129	E.1.2. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi – E.1.2.1 Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano perustamalla yksi innovoinnin edistämisvirasto ja optimoimalla olemassa olevien virastojen verkosto	Virstanpylväs	Yritysten kannustamista T & K-investointeihin koskevan uudistetun kehyksen voimaantulo
151	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.3 Kuntatulojen rakenteen parantaminen	Virstanpylväs	Kunnallisten talousarviotulojen määrittämismenetelmästä annettuun lakiin tehdyn muutoksen voimaantulo ja kunnallisten julkisen talouden indikaattoreiden järjestelmällistä vertailua ja kunnallisen veronkantokyvyn arviointia koskevien tulosten julkaiseminen
156	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.2 Verkossa tapahtuvan taloudellisen toiminnan oikeudenmukainen verotus	Virstanpylväs	Verkkoalustojen ylläpitäjiä koskeva oikeudellinen vaatimus kerätä tietoja verkkoalustoilla toteutetuista liiketoimista ja ilmoittaa ne veroviranomaisille tulee voimaan
158	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.3 Käteisen käytön rajoittaminen	Virstanpylväs	Käteismaksuja riskialttiilla talouden aloilla ja/tai tietyntyyppisissä liiketoimissa rajoittavan lainsäädännön voimaantulo
180	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva – G.1.1.1. Tutkimus vähimmäistulojärjestelmästä ja siihen liittyvistä lainsäädännön muutoksista	Virstanpylväs	Vähimmäistulojärjestelmän riittävyyttä koskevan tutkimuksen loppuun saattaminen
184	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva – G.1.1.2 Lisätoimenpiteet sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi	Virstanpylväs	Eläkkeiden indeksointimekanismin muutoksia koskevan lainsäädännön voimaantulo
201	H.1.3. Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisääminen H.1.3.1 Uusiutuvien energialähteiden kehittäjien investointiympäristön parantaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvan energian kehittäjien investointiympäristön parantamista koskevan lainsäädännön voimaantulo
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 221820028 EUROA

1.3Kolmas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
4	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.4 Perusluonteisten julkisten terveydenhuoltopalvelujen tarjontamallin laatiminen	Virstanpylväs	Julkisen terveydenhuollon perusmallista annetun lainsäädännön voimaantulo
5	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.5 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työolojen ja ammattipätevyyden parantaminen	Virstanpylväs	Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työolojen ja ammattipätevyyden parantamista koskevan lainsäädännön voimaantulo
6	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.6 Alueellisen yhteistyön malliin perustuvan henkilökohtaista terveydenhoitoa tarjoavien laitosten verkoston perustaminen	Virstanpylväs	Osaamiskeskusten ja alueellisen yhteistyön malliin perustuvien henkilökohtaisten terveydenhoitolaitosten verkoston perustamista ja sääntelyä koskevan lainsäädännön voimaantulo
18	A.1.3. Terveydenhuoltojärjestelmän kyky selviytyä hätätilanteista A.1.3.1 Toimintasuunnitelma terveydenhuoltolaitosten välisen yhteistyön parantamiseksi ja infrastruktuurin nykyaikaistamiseksi hätätilanteissa	Virstanpylväs	Terveydenhuoltolaitosten välisen yhteistyön parantamista ja hätätilanteiden infrastruktuurin nykyaikaistamista koskevan toimintasuunnitelman voimaantulo
48	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.1 Rakennusten peruskorjauspakettien ja -standardien päivittäminen ja kestävien kaupunkien kehittämistä koskevan menetelmän luominen	Virstanpylväs	Seuraavien säädösten voimaantulo: a) rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategian täytäntöönpanosuunnitelma, b) Rakennuksen teknisen määräyksen muutos ”Rakennusten energiatehokkuuden suunnittelu ja sertifiointi”, hyväksytty ympäristöministerin määräyksellä nro D1–754 (2016–2011). ympäristöministerin määräyksellä hyväksytyt kaupunkialueiden kestävän kehityksen suuntaviivat d) Rakennuksen teknisen säännön CTR 2.05.07:2005 ”Puurakenteiden suunnittelu” muutos, hyväksytty ympäristöministerin määräyksellä nro D1–79 vuosina 2005–02–10
58	B.1.5 Kohti kiertotaloutta	Virstanpylväs	Kiertotalouteen siirtymistä koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen hallituksen pöytäkirjalla
108	D 1.2. Aikuisten mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja tutkintojen tunnustamiseen	Virstanpylväs	Elinikäisen oppimisen keskitetyn tietojärjestelmän käyttöönotto
121	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset – E.1.1.1. Korkea-asteen koulutuksen rahoituksen ja opiskelijoiden maahanpääsyjärjestelmien parantaminen	Virstanpylväs	Korkea-asteen oppilaitosten sopimusjärjestelmän perustamista koskevien säädösten voimaantulo
122	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset – E.1.1.1. Korkea-asteen koulutuksen rahoituksen ja opiskelijoiden maahanpääsyjärjestelmien parantaminen – E.1.1.2 Tehokas korkea-asteen koulutusverkosto parantamalla yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäviä	Virstanpylväs	Tutkimus- ja tutkimustoimintaa koskeva muutettu laki, jolla muutetaan korkeakoulutuksen rahoitus- ja ilmoittautumisjärjestelmää, tulee voimaan.
143	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä – F.1.2.1. Sellaisten verovapautusten ja erityisten verojärjestelmien poistaminen tai vähentäminen, jotka ovat tehottomia, eivät enää vastaa valtion prioriteetteja tai eivät ole vihreän kehityksen ohjelman mukaisia	Virstanpylväs	Verolainsäädännön muutokset, joilla poistetaan verovapautukset ja erityiset verojärjestelmät tai vähennetään niitä, tulevat voimaan
145	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvuystävällisempi verojärjestelmä – F.1.2.2 Alatoimenpide 2: Veropohjan laajentaminen edelleen lähteisiin, jotka eivät haittaa talouskasvua	Virstanpylväs	Valmisteveroja, ympäristöveroja ja kiinteistöveroja koskevan lainsäädännön muutosten voimaantulo
147	F.1.2. Oikeudenmukaisempi ja kasvua edistävämpi verojärjestelmä – F.1.2.3. Arvio vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen tehokkuudesta köyhyyden ehkäisemisessä ja tuloerojen vähentämisessä	Virstanpylväs	Luonnollisten henkilöiden tuloverotusta ja sosiaalivakuutusmaksuja koskevan lainsäädännön muutosten voimaantulo
153	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.4 Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistäminen	Virstanpylväs	Strategisten ja pitkän aikavälin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tehostettua käyttöä koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo
154	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.5 Kansallisten kehityslaitosten lujittaminen	Virstanpylväs	Kansallisen kehityslaitoksen aseman poistamista kolmelta laitokselta ja sen jättämistä yhdelle laitokselle koskevan hallituksen päätöslauselman voimaantulo
177	F.1.8. Keskitetty palvelupiste sakkojen maksamista varten	Virstanpylväs	Sellaisten säädösten muutosten hyväksyminen, joiden nojalla valtion verotarkastusvirasto voi hallinnoida suurinta osaa sakoista ja taloudellisista seuraamuksista
183	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva – G.1.1.2 Lisätoimenpiteet sosiaalietuuksien riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi	Virstanpylväs	Työttömyysturvalain muutos, jolla lisätään työttömyysturvajärjestelmän kattavuutta ja riittävyyttä, tulee voimaan.
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 477534313 EUROA

1.4Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
15	A.1.2. Pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoaminen A.1.2.1 Pitkäaikaishoidon mallin hyväksyminen	Virstanpylväs	Pitkäaikaishoidon mallin täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön voimaantulo
67	C.1.2 Tiedonhallinta ja avoin data	Kohde	Tietojenvaihtovälineen käyttöönotto
79	C.1.4 Edellytykset innovatiivisille teknologisille ratkaisuille liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.3 Digitaalisen koulutussisällön ja -resurssien tuottaminen	Kohde	Digitaalisten oppimispalvelujen käyttöönotto
81	C.1.4 Edellytykset innovatiivisille teknologisille ratkaisuille liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.4 Rahoitusvälineet yritysten perustamista ja digitaalista innovointia varten	Kohde	Yritysten perustamiseen ja digitaaliseen innovointiin tarkoitettuja taloudellisia kannustimia koskevien sopimusten allekirjoittaminen
103	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.6: Digitaalisen koulutuksen muutos	Kohde	Niiden korkeakoulujen työntekijöiden lukumäärä, jotka ovat suorittaneet kurssin digitaalisten taitojen parantamiseksi
104	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.6: Digitaalisen koulutuksen muutos	Kohde	Tietotekniikan opettajaksi pätevöityneen tai tietotekniikka-alan maisterintutkinnon suorittaneen opetushenkilöstön määrä
124	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset – E.1.1.3 Korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen	Kohde	Korkeakoulujen toteuttamien kansainvälistymishankkeiden lukumäärä
139	F.1.1. Tehokas julkinen sektori – F.1.1.2 Etäoppimisalustan perustaminen julkisen sektorin työntekijöille	Virstanpylväs	Strategiset suuntaviivat ja koulutusmoduulit
148	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.1 Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys	Virstanpylväs	Keskipitkän aikavälin budjetointimenetelmän, peruskustannusten laskentamenetelmän ja valtion talousarvion tarkistamiseen liittyvien budjettirakennelain muutosten voimaantulo
149	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.1 Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys	Virstanpylväs	Ensimmäinen yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin talousarviohanke 1. tammikuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi hyväksyvän hallituksen päätöslauselman voimaantulo
150	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.2 Menojen uudelleenarvioinnit	Virstanpylväs	Talousarvion menojen kattavan tarkastelun loppuun saattaminen
157	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.2 Verkossa tapahtuvan taloudellisen toiminnan oikeudenmukainen verotus	Virstanpylväs	Valtion verotarkastusvirasto saa yksityiskohtaisia tietoja verkkoalustoilla toteutetuista liiketoimista
159	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.4. Verolukutaitoiset tulevat veronmaksajat	Kohde	Maksutoiminnolla varustetun oppilaan kortin numero
160	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.4. Verolukutaitoiset tulevat veronmaksajat	Kohde	Niiden koulujen lukumäärä (perus- ja keskiasteen koulut, progymnasiumit, voimistelutilaisuudet), joissa on hiljattain perustettu tai parannettu muiden maksuvälineiden kuin käteisrahan infrastruktuuri
169	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi – F.1.6.4. Veromerkkien digitalisointi	Virstanpylväs	Alkoholijuomien fyysisten veromerkkien korvaamista digitaalisilla ratkaisuilla koskevan pilottihankkeen loppuun saattaminen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 60000000 EUROA

1.5Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
10	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.9 Terveysalan ammattilaisten osaamisfoorumin perustaminen	Virstanpylväs	Terveysalan ammattilaisten osaamisfoorumin perustaminen
62	C.1.1 Julkisen tietotekniikan hallinnon muuttaminen	Kohde	Valtion digitaalisten ratkaisujen virasto tarjoaa tietotekniikkapalveluja valtion laitoksille ja elimille
71	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Kohde	Vammaisille henkilöille tarkoitettuja digitaalisia julkisia palveluja koskevien ratkaisujen käyttöönotto
102	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.6: Digitaalisen koulutuksen muutos	Kohde	Niiden opetushenkilöstön jäsenten lukumäärä, jotka ovat suorittaneet digitaalisten taitojen parantamista koskevan kurssin
111	D.1.3. Ammatillinen ohjausjärjestelmä, jolla tasapainotetaan työmarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa	Kohde	Kouluissa palveluja tarjoavien ura-asiantuntijoiden lukumäärä
125	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset – E.1.1.3 Korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen	Kohde	Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ovat saaneet tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden kotouttamiseen
135	E.1.3. Älykästä erikoistumista koskevat yhteiset tiede- ja innovointimissiot – E.1.3.3. Tiedemaailman ja yritysten kannustaminen osallistumaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja muihin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin	Kohde	Hankkeet ja neuvontapalvelut Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mahdollisille hakijoille, jotka tulevat rahoitustukea saavista korkeakouluista ja pk-yrityksistä
162	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.5. Avoimuuden lisääminen rakennusalalla	Virstanpylväs	Sellaisten digitaalisten välineiden käyttöönotto, jotka mahdollistavat rakennusalalla työskentelevien henkilöiden reaaliaikaisen rekisteröinnin ja rakennustyömailla laittomasti työskentelevien henkilöiden tunnistamisen
175	F.1.7. Sähköisen asiakirjaekosysteemin toimittaminen – F.1.7.1 Alatoimenpide 1. Ratkaisun luominen sähköisten kuittien mahdollistamiseksi	Virstanpylväs	Sellaisten teknologisten ratkaisujen käyttöönotto, jotka mahdollistavat sähköisten kuittien käytännön käytön liiketoimintaprosesseissa
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 60000000 EUROA

1.6Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
11	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.10 H Ealthcare-palvelun laatuindikaattorien koontinäyttö	Kohde	Terveydenhuoltopalvelujen laatuindikaattorien koontinäyttö
16	A.1.2. Pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoaminen A.1.2.2 Henkilöresurssit ja infrastruktuurikapasiteetti pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoamiseksi	Kohde	Henkilöresurssit ja infrastruktuurikapasiteetti
22	B. 1.1 Maassa tuotettu kestävämpi sähkö – B.1.1.1 Valmistelutyö merituulivoimaloita ja niihin liittyvää infrastruktuuria varten	Virstanpylväs	Merituulivoimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin valmistelutöiden suorittaminen
51	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.2 Välineet, joilla helpotetaan rakennusten peruskorjausten koordinointia ja teknistä apua	Kohde	Perusparannukseen liittyvien digitaalisten välineiden toimittaminen
58c	B.1.6 Sähköverkkoon liittämistä koskevien tietojen avoimuus	Virstanpylväs	Lainsäädännön voimaantulo.
65	C.1.2 Tiedonhallinta ja avoin data	Kohde	Tiedonhallintamallin toimittaminen
78	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.2 Kulttuuriresurssien digitointi	Kohde	Vammaisille henkilöille tarkoitetut digitaaliset (sähköiset) resurssit
85	C.1.5 Vaihe kohti 5G-verkkoa – C.1.5.1. 5G-etenemissuunnitelma	Kohde	5G-palvelut kaupunkialueilla ja muilla kansallisesti merkittävillä valtateillä ja rautateillä, lentoasemilla ja merisatamissa
141	F.1.1. Tehokas julkinen sektori – F.1.1.2 Etäoppimisalustan perustaminen julkisen sektorin työntekijöille	Virstanpylväs	Etäopiskelualustan tarjoaminen digitaalisia, rahoitusanalyyttisiä ja johtamistaitoja varten
163	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.5. Avoimuuden lisääminen rakennusalalla	Kohde	Sähköisesti tunnistettavat työntekijät, jotka käyttävät rakennustyömailla läpinäkyvän työntekijän tunnistetta
164	F.1.5 Yritysten käytettävissä olevat välineet yritysten maksukyvyttömyysriskin hallitsemiseksi	Virstanpylväs	Yritysten maksukyvyttömyysriskien hallinnan digitaaliset välineet
148 a	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.1 Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys	Virstanpylväs	Strategisen hallinnoinnin tietojärjestelmän välineen käyttöönotto keskipitkän aikavälin budjetoinnin automatisoimiseksi
170	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi – F.1.6.5. Uudet data-analyysivälineet ja Liettuan tullin tietoteknisten järjestelmien päivittäminen	Virstanpylväs	Viiden uuden data-analytiikkamenetelmän toimittaminen Liettuan tullialan veroriskien hallintaa varten
171	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi – F.1.6.5. Uudet data-analyysivälineet ja Liettuan tullin tietoteknisten järjestelmien päivittäminen	Kohde	Yhdennetyn ajoneuvo- ja tavaravalvontajärjestelmän (TRAKIS) ja ulkoisten käyttäjien kanssa olevien liitäntöjen toimittaminen
172	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi – F.1.6.6. Valtion verotarkastusviraston ja Liettuan tullin henkilöstön kouluttaminen	Virstanpylväs	Välineet, joilla hallinnoidaan valtion verotarkastusviraston, Liettuan tullin henkilöstön ja asiakkaiden toimivaltaa
173	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi – F.1.6.6. Valtion verotarkastusviraston ja Liettuan tullin henkilöstön kouluttaminen	Kohde	Osallistuminen koulutukseen:
174	F.1.7. Sähköisen asiakirjaekosysteemin tarjoaminen	Virstanpylväs	Kassakoneita ja sähköisiä kuitteja koskevien säädösten voimaantulo
181	G.1.1. Taattu vähimmäistoimeentuloturva – G.1.1.1. Tutkimus vähimmäistulojärjestelmästä ja siihen liittyvistä lainsäädännön muutoksista	Virstanpylväs	Vähimmäistoimeentuloturvaa säänteleviin lakeihin tehtyjen muutosten voimaantulo
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 178000000 EUROA

1.7Seitsemäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
7	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.7. Pitkälle kehitettyjen terapioiden keskuksen perustaminen	Virstanpylväs	Pitkälle kehitetyn terapian keskus
9	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.8. Vertailugenomitietojen kerääminen	Kohde	Ihmisen genomille tehtyjen sekvensointitestien lukumäärä
13a	A.1.1. Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen A.1.1.11 Terveydenhuoltoalan digitalisointi	Virstanpylväs	Digitaalisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma ja hankkeet
17	A.1.2. Pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoaminen A.1.2.2 Henkilöresurssit ja infrastruktuurikapasiteetti pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoamiseksi	Kohde	Ratakapasiteetti
19	A.1.3. Terveydenhuoltojärjestelmän kyky selviytyä hätätilanteista A.1.3.2 Tartuntatautien klusterikeskusten nykyaikaistaminen	Kohde	Nykyaikaistettujen tartuntatautien klusterikeskusten lukumäärä
20	A.1.3. Terveydenhuoltojärjestelmän kyky selviytyä hätätilanteista A.1.3.3 Alueellisten sairaaloiden pelastuslaitosten ja elvytysyksiköiden nykyaikaistaminen	Kohde	Niiden sairaaloiden lukumäärä, joissa on nykyaikaistettuja hätä-, elvytys- tai tehohoitoyksiköitä.
26	B.1.1 Maassa tuotettu kestävämpi sähkö – B.1.1.2 Tuki yksittäisten varastojen rakentamiseen	Kohde	Asennettu yksilöllinen energianvarastointikapasiteetti
32	B.1.2. Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.1 Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen	Kohde	Liettuassa toimitettujen ja rekisteröityjen puhtaiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä
32a	B.1.2. Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.1 Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen	Kohde	Vasta rakennettujen tai kunnostettujen pyöräteiden, katujen tai kaistojen tai yhdistettyjen pyörä- ja jalankulkureittien pituus
32 b	B.1.2. Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.1 Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen	Virstanpylväs	Radviliškisin ja Klaipėdan välisten rautatieosuuksien sähköistäminen
33	B.1.2. Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.1 Puhtaiden ajoneuvojen toimittamisen ja kestävän liikkuvuuden tukeminen	Kohde	Jälkiasennettujen linja-autojen lukumäärä
34	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.2 Päästöttömien julkisen liikenteen ajoneuvojen hankinnan tukeminen	Virstanpylväs	Kaupunkien välisen liikennejärjestelmän uudistus
36	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.2 Päästöttömien julkisen liikenteen ajoneuvojen hankinnan tukeminen	Kohde	Sähkö- tai vetykäyttöisten linja-autojen toimittaminen
39	Yksityisten ja yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden asentaminen	Kohde	Asennetaan 800 yleisesti saatavilla olevaa sähköajoneuvojen latauspistettä ja 18910 yksityisten sähköajoneuvojen latauspistettä.
42	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.3 Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täyttöinfrastruktuurin asentaminen	Kohde	Yleisesti saatavilla olevan vetyaseman palvelun asentaminen
45	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.4 Tuki uusiutuvien polttoaineiden alalle (biometaanikaasu, liikenteen toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet ja uusiutuva vety)	Kohde	Uusien biometaanikaasun ja uusiutuvan vedyn tuotantolaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti
46	B.1.2 Liikkuminen ympäristöä pilaamatta – B.1.2.4 Tuki uusiutuvien polttoaineiden alalle (biometaanikaasu, liikenteen toisen sukupolven nestemäiset biopolttoaineet ja uusiutuva vety)	Kohde	Nestemäisten toisen sukupolven biopolttoaineiden vuotuinen lisätuotanto
52	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.3 Rakennusten peruskorjausta nopeuttavien rakennustuotteiden ja -palvelujen tarjonta	Kohde	Orgaanisista materiaaleista valmistettujen modulaaristen rakenteiden asennettu tuotantokapasiteetti
54	B.1.3 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen ja kestävä kaupunkiympäristö – B.1.3.4 Tuki rakennusten kunnostamiseen	Kohde	Kunnostettujen moniasuntoisten rakennusten pinta-ala
55	Kasvihuonekaasujen vastaanottokyvyn ylläpitäminen ja lisääminen	Kohde	Hankitut luonnon monimuotoisuudeltaan rikkaat metsäalueet
59	C.1.1 Julkisen tietotekniikan hallinnon muuttaminen	Virstanpylväs	Valtion laitosten ja elinten hallinnoimat järjestelmät, jotka on siirretty hybridipilvi-infrastruktuuriin
60b	C.1.1a Valtion kyberturvallisuuden kehittäminen	Virstanpylväs	Kansallisen kyberturvallisuuden seurantajärjestelmän toteuttaminen.
60c	C.1.1a Valtion kyberturvallisuuden kehittäminen	Virstanpylväs	Toimitetut laitteistot ja ohjelmistot kyberrikollisuuden tutkintaa varten
61	C.1.1a Valtion kyberturvallisuuden kehittäminen	Kohde	Kyberturvallisuuskoulutuksen loppuun saattaminen.
63	C.1.1 Julkisen tietotekniikan hallinnon muuttaminen	Kohde	Valtion digitaalisten ratkaisujen virasto tarjoaa tietotekniikkapalveluja kaikille valtion laitoksille ja elimille, jotka on määritetty keskitettyjä tietotekniikkapalveluja vastaanottavien valtion laitosten ja elinten luettelossa.
66	C.1.2 Tiedonhallinta ja avoin data	Kohde	Tietoresurssien integrointi datajärviin
73	C.1.3 Asiakaslähtöiset palvelut	Kohde	Digitalisoitujen uusien tai parannettujen julkisen sektorin palvelujen tarjoaminen
75	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.1 Liettuankieliset tekniset resurssit	Kohde	Tekoälyratkaisujen kehittämiseen tarvittavien liettuan kielen resurssien tarjoaminen
77	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.2 Kulttuuriresurssien digitointi	Virstanpylväs	Saatavilla olevat kulttuuriresurssit
82	C.1.4 Tekniset ratkaisut liike-elämässä ja jokapäiväisessä elämässä – C.1.4.5. Tieto- ja viestintätekniikan osaamiskeskus	Kohde	Tieto- ja viestintätekniikan T & K-keskuksen rakentaminen ja T & K-laitteiden toimittaminen
88	C.1.5 Eteneminen kohti 5G-verkkoa – C.1.5.2 Nopeiden liitäntäverkkojen rakentamisen jatkaminen	Kohde	Nopeat yhteydet sosioekonomisiin vaikuttajiin
90	C.1.5 Eteneminen kohti 5G-verkkoa – C.1.5.3. Innovaatiot liikkuvuudessa	Kohde	Liikkuvuusinnovoinnin kokeellisten digitaalisten ratkaisujen tarjoaminen
96	Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.3: Millennium School -ohjelma	Kohde	Raportit validoitu
98	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.4: Opetushenkilöstön koulutus	Kohde	Maisterin tutkintoon koulutettujen tai tutkinnon suorittaneiden henkilöiden lukumäärä
100	D.1.1. Nykyaikainen yleissivistävä koulutus – Perustaitojen taustaa D.1.1.5: STEAM-keskusten ja liikkuvien laboratorioiden laitehankintojen tukeminen	Kohde	STEAM-keskuksia ja liikkuvia laboratorioita varten hankitut laitteet
109	D.1.2. Aikuisille tarkoitettu pääsy elinikäisen oppimisen tietojärjestelmään	Kohde	Elinikäisen oppimisen tietojärjestelmän avulla koulutetut henkilöt
113	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.1 Ammatillisen koulutuksen edistämistä käsittelevä kansallinen foorumi	Kohde	Uudet/päivitetyt ammatilliset koulutusohjelmat rekisteröity
114	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.1 Ammatillisen koulutuksen edistämistä käsittelevä kansallinen foorumi	Kohde	Annettujen koulutukseen osallistumista koskevien todistusten lukumäärä
117	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.3: Oppisopimuskoulutus ja koulutus	Kohde	Myönnettyjen koulutustodistusten lukumäärä
119	D.1.4. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut digitalisaatiota koskevat taidot D.1.4.5 Enemmän mahdollisuuksia opiskella yleissivistävän koulutuksen oppilaille tarkoitetuissa ammatillisen koulutuksen moduuleissa	Kohde	Oppilaat, jotka opiskelevat ammatillisen koulutuksen moduuleissa tai koulutusohjelmissa yhdeksännestä luokasta alkaen
123	E.1.1. Laadukas korkea-asteen koulutus ja vahvat korkea-asteen oppilaitokset – E.1.1.2 Tehokas korkea-asteen koulutusverkosto parantamalla yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäviä	Kohde	Kollegioiden sulautuminen
130	E.1.2. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi – E.1.2.2 Innovoinnin kysynnän lisääminen ja vihreän innovoinnin tukeminen Liettuassa	Virstanpylväs	Hankitut innovatiiviset tavarat tai palvelut ja ympäristöystävälliset tuotteet tai teknologiahankkeet sekä tuetut Industry Lab 4.0 -hankkeet
131	E.1.2. Innovaatiopolitiikan tehokas täytäntöönpano, innovoinnin kysynnän kasvu, startup-ekosysteemin tukeminen ja vihreä innovointi – E.1.2.3. Startup-ekosysteemin tukeminen	Kohde	Niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden lukumäärä, jotka ovat saaneet sijoituksia tai palveluja
133	E.1.3. Älykkään erikoistumisen yhteiset tiede- ja innovointimissiot – E.1.3.2 Tutkimus- ja kehitystyön tukeminen	Kohde	Kahden T & K-keskuksen rakennustyöt
134	E.1.3. Älykkään erikoistumisen yhteiset tiede- ja innovointimissiot – E.1.3.2 Tutkimus- ja kehitystyön tukeminen	Kohde	Rahoitustukea saaneet T & K-hankkeet.
136	E.1.3. Älykästä erikoistumista koskevat yhteiset tiede- ja innovointimissiot – E.1.3.3. Tiedemaailman ja yritysten kannustaminen osallistumaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja muihin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin	Kohde	Hankkeet tai neuvontapalvelut Horisontti Eurooppa -ohjelman mahdollisille hakijoille, joille on myönnetty rahoitustukea
138	F.1.1. Tehokas julkinen sektori – F.1.1.1 Henkilöstöhallinnon nykyaikaistaminen julkisella sektorilla	Virstanpylväs	Julkisen sektorin henkilöstöhallinnon nykyaikaistaminen
154 a	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.5 Kansallisten kehityslaitosten lujittaminen	Virstanpylväs	Sijoituspolitiikka
154 b	F.1.3. Kansallisen talousarvion pitkän aikavälin kestävyys ja avoimuus – F.1.3.5 Kansallisten kehityslaitosten lujittaminen	Virstanpylväs	Pääomasijoitus
161	F.1.4. Verosäännösten noudattamisen parantaminen – F.1.4.4. Verolukutaitoiset tulevat veronmaksajat	Virstanpylväs	Verolukutaitoa koskeva opetusmateriaali ja kampanja
165	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi – F.1.6.1. Uusien data-analytiikkavälineiden toimittaminen valtion verotarkastusvirastolle	Virstanpylväs	Analyysimallit ja tietoteknisen järjestelmän toiminnot alv-vajeen pienentämiseksi
167	F.1.6 Älykäs verohallinto alv-vajeen pienentämiseksi – F.1.6.2. Valtion verotarkastusviraston ja muiden laitosten tietojen laadun valvonta	Virstanpylväs	Metatietokantojen integrointia koskevien valtion verotarkastusviraston johtajan säädösten hyväksyminen ja hyväksyminen
176	F.1.7. Sähköisen asiakirjaekosysteemin toimittaminen – F.1.7.2. Alatoimenpide 2. EFTI-portin prototyypin toimittaminen	Virstanpylväs	Prototyypin toimittaminen teknologisista ratkaisuista, jotka mahdollistavat pääsyn yritysten hallinnoimiin tavaraliikennetietoihin eFTI-tietojen muodossa
178	F.1.8. Keskitetty palvelupiste sakkojen maksamista varten	Virstanpylväs	Rajapinta sakkoja ja taloudellisia seuraamuksia varten
187	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllisyystuki – G.1.2.1. Työvoimapalvelujen operatiivisten prosessien optimointi ja digitalisointi, järjestelmällisen asiakassuuntautuneisuuden varmistaminen	Virstanpylväs	Työvoimapalvelun digitalisaatio
189	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllistämistuki – G.1.2.2 Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen	Virstanpylväs	Pilottihanke yrittäjyyden tukemiseksi
190	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllistämistuki – G.1.2.2 Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen	Virstanpylväs	Tuetusta työllisyystoimenpiteestä hyötyvät henkilöt
191	G.1.2. Asiakaslähtöinen työllistämistuki – G.1.2.2 Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden soveltamisalan ja monimuotoisuuden lisääminen	Kohde	Koulutus digitaalisten ja muiden pätevyyksien ja/tai taitojen hankkimiseksi
195	H.1.1 Rakennusten peruskorjauksen nopeuttaminen – H.1.1.1. Peruskorjauspakettien ja -standardien päivittäminen	Virstanpylväs	Esittelyrakennusten vihreän paneelin peruskorjauksen valmistelutyöt
196	H.1.1 Rakennusten peruskorjausten nopeuttaminen H.1.1.2 Tuki rakennusten kunnostamiseen (laajennettu)	Kohde	Kunnostettujen moniasuntoisten rakennusten pinta-ala
197	H.1.2. Tuki puhtaan sisävesikulkuneuvon hankintaan	Virstanpylväs	Sähkökäyttöisten alusten ja nosturien hankinta ja toimitus
203	H.1.3. Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisääminen H.1.3.2 Tuki uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten rakentamiseen (aurinkoenergia)	Kohde	Uuden aurinkoenergian tuotantokapasiteetin luominen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 650667416 EUROA

2.Laina

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät järjestetään seuraavasti:

2.1Ensimmäinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
58 a	B.3.1 Ympäristöystävällisten rahoitustuotteiden kehittäminen	Virstanpylväs	Vihreän rahoituksen toimintasuunnitelman hyväksyminen
137 a	E.3.1. Lainat yrityksille vihreän ja korkean lisäarvon teknologian kehittämiseksi teollisuuden kehittämistä varten	Virstanpylväs	Puolustus- ja turvallisuusalan teollisen kehittämisen suuntaviivat 2023–2027
180a	F.3.1. Keskitettyjen julkisten hankintojen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Terveydenhuoltolaitosten ja -virastojen julkisten hankintojen keskittämistä koskevan suunnitelman hyväksymisestä
192	G.3.1. Sosiaali- ja työvoimapalvelujen laadun parantaminen – G.3.1.1. Työllisyys-, sosiaali- ja muiden palvelujen integroinnin lisääminen	Virstanpylväs	Työvoimapalvelun ja kuntien työttömille ja työmarkkinoille valmiina oleville henkilöille, joilla on haasteita työn vastaanottamisessa, tarjoamia yksilöllisiä palveluja koskevan lainsäädännön muuttaminen
194	G.3.1. Sosiaali- ja työvoimapalvelujen laadun parantaminen – G.3.1.2 Sosiaalityöntekijöiden osaamisen vahvistaminen	Virstanpylväs	Työntekijöiden ammatillisen pätevyyden parantamiseen sosiaalipalvelujen alalla tarkoitetun keskuksen perustaminen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 387918090 EUROA