1.Johdanto: Miksi Euroopan unioni tarvitsee lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman?

Lannoitteet ovat olennaisen tärkeitä maatalouden tuottavuuden, maatilojen elinkelpoisuuden ja elintarviketurvan kannalta. Niistä saadaan keskeisiä kasviravinteita eli typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K), joilla on suuri merkitys viljelykasvien kasvun, kasvinterveyden, tuotoksen ja tuotteiden laadun kannalta. Maailmanlaajuinen elintarviketuotanto on erittäin riippuvainen lannoitteista.

Kivennäislannoitteiden hinnat ovat nousseet jyrkästi Euroopassa ja muualla maailmassa jo toisen kerran alle viidessä vuodessa. Komissio antoi vuonna 2022 lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamista koskevan tiedonannon 1 , jäljempänä ’vuoden 2022 tiedonanto’, jossa esitetään välittömiä toimenpiteitä saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden turvaamiseksi. Jatkuvasti korkeat hinnat ja rakenteelliset vaikeudet ovat sittemmin johtaneet siihen, että komissio ilmoitti REsourceEU-tiedonannossa 2 lannoitteita koskevasta toimintasuunnitelmasta, jolla varmistetaan kotimaisten lannoitteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus ja jossa ehdotetaan toimia, jotka mahdollistavat siirtymisen kierrätysravinteisiin ja muihin vaihtoehtoihin. Lähi-idän kriisi on paljastanut lisää rakenteellisia haavoittuvuuksia lannoitteiden tarjonnassa EU:ssa.

Tällä hetkellä epäorgaanisten lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden (maakaasu, ammoniakki, raakafosfaatti) tarjonta EU:ssa on suurelta osin riippuvainen tuonnista. 3 Samaan aikaan energian hinnat vaikuttavat voimakkaasti kotimaiseen tuotantoon, erityisesti typpilannoitteiden tuotantoon, jossa maakaasua käytetään sekä raaka-aineena että merkittävänä energialähteenä. Lannoitteiden tuotannossa syntyy suuria määriä kasvihuonekaasupäästöjä, ja tuotanto on erittäin riippuvainen fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Sen vuoksi niiden tuotanto olisi irrotettava hiilestä vaarantamatta elintarviketurvaa ja viljelijöiden taloudellisia valmiuksia.

EU:n lannoitestrategian onnistuminen edellyttää teollisuuden ja viljelijöiden tiivistä yhteistyökumppanuutta ja avointa arvoketjua: on varmistettava sekä viljelijöiden että lannoiteteollisuuden kilpailukyky ja EU:n strateginen riippumattomuus samalla, kun edistetään EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Äskettäin annetussa AccelerateEU-tiedonannossa 4 rohkaistaan EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla puututaan energian hintojen vaikutuksiin lannoitteisiin ja maatalouteen. Tavoitteena ovat välittömät vaikutukset keskipitkällä aikavälillä. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään laajempi joukko toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa lannoitetuottajien ja viljelijöiden kumppanuutena ja joilla pyritään saavuttamaan useita vahvistavia tavoitteita, jotka liittyvät saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen, strategiseen riippumattomuuteen ja häiriönsietokykyyn sekä avoimuuteen ja vuoropuheluun.

2.Tausta ja haasteet

2.1. EU:n maatalouden kilpailukykyyn vaikuttava kustannusten kasvu

Lannoitekustannukset on yksi viljelijöiden suurimmista kustannuksista, ja siksi ne vaikuttavat suoraan elintarviketuotantoon. 5 Lannoitteiden painoarvo maatalouskirjanpidossa on erityisen suuri peltokasvien viljelijöille. 6 Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä EU:n viljelijöiden lannoitekustannukset olivat edelleen 62 prosenttia vuoden 2020 tasoa (ennen edellistä huippuhintaa) korkeammat. Vuoden 2026 ensimmäisinä kuukausina EU:n kotimaisten lannoitteiden, erityisesti typpilannoitteiden, hinnat ovat nousseet merkittävästi maailmanlaajuisen kysynnän, kaupan ja geopoliittisten tekijöiden vuoksi. Huhtikuussa 2026 typpilannoitteiden kokonaishinnat nousivat EU:ssa vielä 40 prosenttia joulukuun 2025 tasoa korkeammiksi.

Lannoitekustannusten kasvu saattaa pakottaa viljelijät vähentämään lannoitteiden käyttöä, mihin liittyy selvä laadun ja tuotoksen heikkenemisen riski. Se voisi myös vähentää näiden viljelemää alaa, mikä vaikuttaisi EU:n tuotantoon. Lisäksi se voi johtaa siihen, että viljelijät asettavat lyhyen aikavälin tuotannon etusijalle suosimalla typpeä fosforin ja kaliumin sijaan, millä voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia maaperän hedelmällisyyteen.

2.2. Teollisuuden haasteet

EU:n lannoiteteollisuuden kustannusrakenne määräytyy pitkälle energian mukaan. Maakaasun osuus typpilannoitteiden tuotantokustannuksista on 70–80 prosenttia. EU on riippuvainen maakaasun tuonnista, eikä typpilannoitteiden paikallinen tuotanto takaa omavaraisuutta. Energiakriisin myötä myös omavaraisuusaste on laskenut. Tämä on seurausta siitä, että Euroopassa tuotettu ammoniakki sijoittuu maailmanlaajuisen tuotantokustannuskäyrän yläpäähän. Fosfaatti- ja kaliumlannoitteiden tuotanto on hyvin riippuvainen louhituista raaka-aineista.

Jos tuotantopanosten hinnat pysyvät korkeina, vaarana on teollisuuden katoaminen EU:sta. Kotimainen tuotantokapasiteetti on kuitenkin EU:lle strategisesti tärkeä: viime vuosina ammoniakkituotanto on vähentynyt EU:ssa yhä nopeammin. Vuoden 2023 jälkeen on suljettu pysyvästi laitoksia, jotka kattoivat 9 prosenttia EU:n kapasiteetista. Useat lannoitetehtaat eri puolilla Eurooppaa ovat poissa käytöstä tai suljettuja. Haasteita lisää se, että tällainen teollisuus on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja 7 , ja siirtyminen vähähiiliseen tuotantoon edellyttää suuria investointeja, joita EU:n yritysten on vaikea toteuttaa, kun korkeat tuotantopanoskustannukset, maailmanlaajuinen epävakaus ja epätasapuoliset toimintaedellytykset heikentävät niiden kannattavuutta.

Viljelyjärjestelmissä pyritään vähentämään päästöjä hiilestä irtautumista koskevan EU:n strategian ja ravinteiden kierron parantamisen avulla, mutta muutoksen tiellä on merkittäviä esteitä. Vihreään ammoniakkiin, jota tuotetaan käyttämällä uusiutuvasta energiasta elektrolyysillä tuotettua vetyä, on vielä tehtävä suuria investointeja. Vihreän ammoniakin tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien vaihtoehtojen, kuten sinisen ammoniakin – jonka tuotannossa hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan – ja biopohjaisten typpilannoitteiden. Toisaalta biopohjaisiin lannoitteisiin liittyy sääntely- ja markkinoillepääsyesteitä, kuten pitkälliset hyväksymisprosessit, jäteperäisiin tuotantopanoksiin liittyvät sääntelyn pullonkaulat ja niiden käytön epätasaisuus eri jäsenvaltioissa.

2.3. Lannoitemarkkinoiden epävakaus

·Maailmanlaajuiset lannoitemarkkinat ovat erittäin epävakaat

Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on johtanut häiriöihin lannoitteiden tarjonnassa, mikä on lisännyt hintojen nousupaineita. Komissio otti 20. kesäkuuta 2025 käyttöön asianmukaisia tariffitoimenpiteitä puuttuakseen unionin taloudelliseen riippuvuuteen Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjältä tulevasta typpipohjaisten lannoitteiden tuonnista. Toimenpide oli tarpeen, jotta voidaan vähentää EU:n strategista riippuvuutta Venäjästä.

Venäjän federaatiosta, Yhdysvalloista ja Trinidad ja Tobagosta tulevan urea-ammoniumnitraatin tuontiin sovellettavien lopullisten polkumyyntitullien voimassaolon äskettäinen jatkaminen rajoittaa tarjontaa entisestään, mutta se oli tarpeen EU:n lannoiteteollisuuden suojelemiseksi jatkuvalta epäreilulta kilpailulta. Joulukuussa 2025, ennen hiilirajamekanismin (CBAM) 8 käyttöönottoa, markkinoiden odotukset tulevista tuontiolosuhteista yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttivat typpilannoitteiden hintojen kasvuun.

Lähi-idän tilanteen sotilaallinen kärjistyminen 28. helmikuuta 2026 alkaen on vaikuttanut alueeseen, jolla on tärkeä merkitys lannoitteiden maailmanlaajuisessa tarjonnassa. Sen osuus maailmanlaajuisesta viennistä on 20–30 prosenttia (erityisesti ammoniakin ja urean osalta), ja sillä on merkittävä rooli fosfaattilannoitteiden tuotannossa käytettävän rikin toimittamisessa. Typpilannoitteiden keskihinnat nousivat jyrkästi huhtikuussa 2026, noin 40 prosenttiyksikköä helmikuuhun 2026 verrattuna (ja ovat noin 70 prosenttia vuoden 2024 keskiarvoa korkeammat). Vaikutukset kohdistuvat myös fosfaattilannoitteiden hintoihin.

Kaavio 1: Lannoitteiden hintojen kehitys ja suhde viljan hintoihin. Mitä suurempi lannoitteiden ja viljan hintasuhde on, sitä kalliimpia lannoitteet ovat.

Maailmanlaajuisesti vaikutukset kohdistuvat eniten matalan tulotason ja keskitulotason maihin, jotka ovat riippuvaisia globaaleista markkinoista lannoitteiden hankinnassa, erityisesti Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maihin, jotka perinteisesti ostavat typpilannoitteita Lähi-idästä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) uskoo, että jos Hormuzinsalmen liikenteen häiriöt jatkuvat, riskit lisääntyvät merkittävästi ja vaikuttavat viljelypäätöksiin vuonna 2026 ja sen jälkeen. 9 Useat maat (Kiina, Intia, Meksiko, Venäjä ja Yhdysvallat) ovat alkaneet toteuttaa toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi: ne hyödyntävät strategisia varantoja, asettavat vientirajoituksia, vahvistavat hintakattoja viljelijöille sekä poistavat tuonnin esteitä. Maailmanmarkkinoiden tasapaino ja elintarviketurva ovat vaarassa.

·Tarvitaan avoimempi, toimivampi ja kehittyneempi EU:n toimitusketju

Muihin markkinoihin verrattuna EU:n lannoitemarkkinoille on ominaista epäsymmetria, hajanaisuus, avoimuuden puute ja suhteellisen keskittynyt tuotanto. Vaikka viljelijät hankkivat yhdessä tuotantopanoksia tuottajaorganisaatioiden kautta, neuvotteluvoima ja tiedon saatavuus ketjussa ovat edelleen epäsymmetrisiä. Erityisesti julkisesti saatavilla olevat reaaliaikaiset hintatiedot ja yleiset markkinatiedot tarjonnasta ja kysynnästä ovat puutteelliset.

EU:ssa ei ole lannoitteiden sisämarkkinoita. Lannoitevalmisteasetuksen 10 mukaisesti lannoitteet liikkuvat vapaasti EU:ssa CE-merkittyinä tuotteina. Lannoitevalmisteasetuksen mukaan yhdenmukaistaminen on kuitenkin vapaaehtoista, ja kansalliset lannoitemarkkinat toimivat sisämarkkinoiden rinnalla. Tuottajat suhtautuvat lähestymistapaan, jota on noudatettu vuodesta 2003 ja joka vahvistettiin vuonna 2019, myönteisesti, koska se mahdollistaa kansalliset säännökset, jotka koskevat jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia sääntöjä, ja kansalliset toimenpiteet, jotka koskevat eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttöä, ja lisää viljelijöiden saatavilla olevien lannoitevalmisteiden määrää. Samalla asetus kuitenkin rajoittaa mahdollisuutta ostaa lannoitevalmisteita rajojen yli sisämarkkinoilla. Sisämarkkinat ovat vieläkin hajanaisemmat vähähiilisten kivennäislannoitteiden ja biopohjaisten (orgaanisten) lannoitteiden osalta, sillä niiden vähäisempi standardointi ja monimutkainen sääntely-ympäristö muodostavat lisäesteen.

Komissio perusti vuonna 2022 lannoitemarkkinoiden seurantakeskuksen 11 , joka on lisännyt markkinoiden avoimuutta erityisesti julkaisemalla tuoreita ja ajantasaisia tietoja kivennäislannoitteiden hinnoista ja kaupasta EU:ssa. Saavutettu edistys ei kuitenkaan riitä antamaan viljelijöille täyttä selkeyttä ja ennustettavuutta hankintoja varten.

3.Tavoitteet

Tällä toimintasuunnitelmalla jatketaan aiempia toimia kiireellisemmässä geopoliittisessa, kauppapoliittisessa ja kiertotalouspoliittisessa tilanteessa. Lannoitteita koskevassa toimintasuunnitelmassa käsitellään arvoketjun kaikkia vaiheita EU:n laajempien kilpailukykyä, strategista riippumattomuutta, elintarviketurvaa, kestävyyttä ja ilmastoneutraaliutta koskevien tavoitteiden puitteissa alkaen EU:n lannoiteteollisuuden tuotannosta aina loppukäyttöön EU:n viljelijöiden tasolla ottaen huomioon, että molemmat ovat alttiita tuotantopanosten kansainvälisten markkinoiden dynamiikalle. Toimien on katettava koko arvoketju tarjonnasta kysyntään.

Toimintasuunnitelman tavoitteena on perustaa lannoitetuottajien ja viljelijöiden välinen kumppanuus ja saada kaikki EU:n ja kansallisen tason toimijat toteuttamaan lyhyen aikavälin toimia, joilla pyritään tukemaan kohtuuhintaisuutta ja toimitusvarmuutta. Siinä ehdotetaan laajempaa keskipitkän ja pitkän aikavälin lähestymistapaa, jolla pyritään tukemaan kotimaista tuotantoa ja edistämään ravinteiden tehokkaampaa ja kestävämpää käyttöä sekä siirtymistä vähähiilisiin ja kierrätyslannoitteisiin.

Lannoitteita koskevalla toimintasuunnitelmalla on kolme toisiaan vahvistavaa tavoitetta:

1.parantaa lannoitteiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta lyhyellä aikavälillä

2.vahvistaa EU:n avointa strategista riippumattomuutta ja häiriönsietokykyä vahvistamalla kotimaista tuotantoa, monipuolistamalla tarjontaa, varmistamalla kestävä ravinnehuolto ja nopeuttamalla hiilestä irtautumista sekä

3.lisätä avoimuutta ja vuoropuhelua lannoitteiden koko toimitusketjussa.

4.Keskeiset toiminta-alat

Toimintasuunnitelmalla pyritään saavuttamaan edellä mainitut tavoitteet kahdentyyppisillä toimenpiteillä, joita ovat lyhyen aikavälin toimenpiteet, joilla puututaan äkillisiin geopoliittisiin häiriöihin, jotka vaikuttavat lannoitteiden saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen eurooppalaisten viljelijöiden kannalta, ja pidemmän aikavälin toimenpiteet, joilla edistetään rakenteellista muutosta lannoitteiden eurooppalaisessa arvoketjussa ja ravinteiden käytössä.

Toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta lyhyellä aikavälillä, muodostavat perustan pitkän aikavälin toimille.

4.1. Kohtuuhintaisten lannoitteiden saatavuuden parantaminen viljelijöiden kannalta: lyhyen aikavälin toimet

Tulevina viikkoina ja kuukausina Euroopan viljelijät joutuvat tekemään vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa vaikeita päätöksiä seuraavan kylvökauden osalta vuoden 2027 sadonkorjuuta varten. Tästä syystä tarvitaan välittömiä toimenpiteitä. Lannoitteiden tuotantokustannuksista ja hinnoista viljelijöille aiheutuvan paineen vähentämiseksi ja toimitusten turvaamiseksi viljelijöille ja kotimaiselle lannoiteteollisuudelle ehdotetaan seuraavia lyhyen aikavälin toimenpiteitä.

Jotta voidaan turvata maksuvalmius ja ylläpitää maataloustuotantoa, on tarpeen antaa kohdennettua poikkeuksellista tukea tilanteesta eniten kärsiville eurooppalaisille viljelijöille olemassa olevista kriisivälineistä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mukaisesti. Komissio aikoo ehdottaa pikaisesti, että EU:n talousarviosta otetaan käyttöön varoja maatalousalan varauksen kasvattamiseksi merkittävällä määrällä, jotta viljelijöille voidaan tarjota nopeaa apua.

Jotta voidaan varmistaa ennustettavuus ja vakaus ja helpottaa yhteistyötä koko arvoketjussa, komissio käynnistää lannoitetuottajien, viljelijöiden, muiden asianomaisten sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välisen EU:n lannoitealan arvoketjun kumppanuuden. Tällaisen kumppanuuden tarkoituksena on i) varmistaa, että EU:n viljelijöillä on käytettävissään kohtuuhintaisia kotimaassa tuotettuja lannoitteita, ii) parantaa ennustettavuutta sekä tuottajien että käyttäjien kannalta ja iii) tukea EU:n lannoiteteollisuuden hiilestä irtautumista ottaen huomioon EU:n energia- ja ilmastotavoitteet. Kumppanuus toteutetaan poliittisena vuoropuheluna. Jotta voidaan varmistaa EU:n kilpailusääntöjen noudattaminen tällaisissa keskusteluissa ja niiden tulosten osalta, toteutetaan asianmukaisia suojatoimia.

Jotta voidaan puuttua Lähi-idän kriisin vaikutuksiin aloilla, joihin kriisi vaikuttaa eniten, komissio hyväksyi 29. huhtikuuta 2026 tilapäiset valtiontukipuitteet 12 , joilla täydennetään voimassa olevia valtiontukisääntöjä. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää tilapäisiä puitteita tukeakseen maataloustuotteiden alkutuotannossa toimivia yrityksiä, joihin Lähi-idän kriisi vaikuttaa suoraan tai välillisesti, ja lievittääkseen polttoaineen ja lannoitteiden hintojen poikkeuksellisen jyrkän kasvun seurauksia.

Jotta voidaan tarjota lisää helpotusta lyhyellä aikavälillä, komissio ehdottaa kohdennettua YMP-pakettia, jonka avulla jäsenvaltiot voivat hyödyntää mahdollisimman paljon nykyisten YMP:n strategiasuunnitelmien puitteissa saatavilla olevaa tukea. Komissio aikoo

·ehdottaa YMP:n nykyisten määrärahojen puitteissa toimenpidettä, jolla viljelijöille annetaan tarpeen mukaan maksuvalmiustukea, ja tuensaajille maksettavien ennakkomaksujen sujuvoittamista, jotta viljelijät voivat täyttää taloudelliset velvoitteensa pankkeja ja tuotantopanosten toimittajia kohtaan myös näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa,

·suositella, että jäsenvaltiot kehittävät ja rahoittavat YMP:n strategiasuunnitelmiensa puitteissa uuden ekojärjestelmän tai maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteen tai mukauttavat entisiä, jotta voidaan parantaa lannoituksen tehokkuutta, lisätä kierrätysravinteiden kestävää käyttöä ja vahvistaa maatilojen häiriönsietokykyä, tarvittaessa myös kohdentamalla interventioita uudelleen ja kehittämällä uusia interventioita,

·suositella, että jäsenvaltiot lisäävät YMP:n nykyisten määrärahojen puitteissa rahoitusta investointitoimenpiteisiin, joilla tuetaan lannoitteiden tehokkaampaa ja kestävämpää käyttöä (kuten luonnonmukaista maataloutta, täsmäviljelyä jne.).

Näiden ehdotusten avulla jäsenvaltiot voisivat tarjota nopeasti poikkeuksellista tukea nykyisen kauden (2027) loppuun mennessä ja varmistaa, että YMP:n määrärahoilla tuetaan viljelijöitä tehokkaasti nykyisessä kriisissä.

Komissio aikoo myös koota ja jakaa jäsenvaltioille tietopaketin viljelijöiden käytettävissä olevista välineistä ja levittää asiaan liittyvää tietoa EU:n YMP‑verkoston 13 sekä erityisen biopohjaisiin lannoitteisiin liittyviä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimus- ja innovointituloksia koskevan julkaisun kautta.

Nykyisten rahastojen, erityisesti koheesiorahastojen, puitteissa jäsenvaltioilla on mahdollisuus tukea kestävän biokaasun ja biometaanin tuotantoa tiedonannon 14 ”AccelerateEU – energiaunioni – Kohtuuhintaista ja turvallista energiaa nopeutettujen toimien avulla” mukaisesti ja nopeuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa jo sisältyvien asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Tuki voi kattaa maatila- ja yhteistyöhankkeita, olemassa olevien laitosten peruskorjauksia, uusien laitosten lupia koskevien jäljellä olevien pullonkaulojen poistamista, mädätteiden hyödyntämistä ja kestävien raaka-aineiden kuljetuksia alueiden välillä. Biokaasu voi vähentää energia- ja ravinneriippuvuutta, tuoda viljelijöille lisätuloja, luoda paikallista arvoa maaseutualueilla ja parantaa häiriönsietokykyä energiaa ja kierrätysravinteita koskevien kiertotalouden ratkaisujen avulla.

Lisäksi jäsenvaltioilla on AccelerateEU-tiedonannon mukaisesti mahdollisuus kehittää kohdennettuja, oikein ajoitettuja ja väliaikaisia toimenpiteitä, mukaan lukien hintainterventiot, tulotukijärjestelmät ja verokannustimet, joilla pyritään tukemaan energiaintensiivisiä teollisuudenaloja mutta säilyttämään samalla kannustimet säästää energiaa ja vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Tämä voisi auttaa vakauttamaan lannoitetuottajien energiakustannuksia. Se antaisi niille mahdollisuuden jatkaa kohtuuhintaisten kotimaisten lannoitteiden tuotantoa, parantaisi alan kilpailukykyä ja lisäisi kiertotalouden ja biopohjaisten materiaalien käyttöönottoa vaihtoehtoisina raaka-aineina. Tämä vastaa komission suunnitelmaa kartoittaa Euroopan kapasiteettia ja tehdä yhteistyötä teollisuuden kanssa käyttöönoton lyhyen aikavälin esteiden poistamiseksi.

Jotta voidaan valmistella jäljempänä kuvattuja rakenteellisia toimenpiteitä, komissio tarkastelee lyhyen aikavälin toimia, joilla helpotettaisiin mädätteen käyttöä, mukaan lukien mukaan lukien asiaa koskeva ehdotus ja sääntelyn testiympäristön perustaminen.

Komissio aikoo seurata säännöllisesti Euroopan ja maailman lannoitemarkkinoiden kehityssuuntauksia ja on valmis harkitsemaan täydentäviä kauppatoimenpiteitä, jos ne ovat oikeudellisesti, taloudellisesti ja markkinaolosuhteiden kannalta perusteltuja, jotta voidaan parantaa lannoitteiden saatavuutta laajemmalta toimittajajoukolta ottaen samalla huomioon kotimaisten tuottajien tilanne ja lannoitteiden tuonnista riippuvaiset hauraat maat. Tähän voisi sisältyä lannoitevalmisteiden määritelmän laajentaminen, mitä edesauttaa komission jo ehdottama suosituimmuustullien väliaikainen suspendoiminen. 15

Komissio voi pyytää neuvostoa aktivoimaan sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskevan säädöksen 16 (IMERA) mukaisen valmiustila- tai hätätilavaiheen markkinakehityksen perusteella. Tämä edellyttäisi lannoitteiden ja niiden tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden nimeämistä kriisin kannalta olennaisiksi tavaroiksi, mikä mahdollistaisi esimerkiksi tehostetun seurannan, komission jäsenvaltioiden puolesta tekemät julkiset hankinnat, kohdennetut tietopyynnöt, ensisijaisiksi luokitellut pyynnöt, nopeammat hyväksynnät ja toimenpiteet tuotantokapasiteetin lisäämiseksi samalla kun säilytetään lannoitteiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla.

Jos tilanne heikkenee entisestään lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden osalta, komissio voi harkita muita toimenpiteitä, jotka voisivat olla luonteeltaan väliaikaisia.

Lisäksi komissio on osana välittömiä toimiaan jo toteuttanut useita toimia tai ilmoittanut niistä.

·Kauppatoimenpiteiden osalta komissio hyväksyi 20. helmikuuta 2026 ehdotuksen neuvoston asetukseksi 17 , jolla suspendoidaan muista maista kuin Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevia ammoniakkia, ureaa ja tiettyjä muita typpipohjaisia ja seoslannoitteita koskevat yhteisen tullitariffin tullit ja korvataan ne tullittomilla tariffikiintiöillä yhden vuoden ajaksi. Toimenpiteen hyväksyminen vahvistaa EU:n maatalouselintarvikealaa ja alentaa viljelijöiden ja lannoiteteollisuuden kustannuksia säästämällä arviolta 60 miljoonaa euroa tuontitullikustannuksissa.

·Hiilirajamekanismia (CBAM) ollaan ottamassa käyttöön asteittain, mutta komissio otti jo käyttöön oletusarvojen vakiolaskentasääntöjä koskevan poikkeuksen: lannoitteiden CBAM-oletusarvoihin sovelletaan kiinteää 1 prosentin korotusta, joka on paljon pienempi kuin muihin CBAM-tavaroihin sovellettavat korotukset (10 % vuonna 2026, 20 % vuonna 2027 ja 30 % vuonna 2028). Komissio tarkastelee oletusarvoja uudelleen viimeistään joulukuussa 2027. Komissio on myös julkaissut täytäntöönpanosäädöksen, joka koskee mukautusta maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin. Kyseinen säädös ja muut CBAM:n varsinaisen soveltamiskauden käynnistämistä varten tarvittavat täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset julkaistiin vuoden 2025 lopussa. Nämä säännöt tarjoavat tuojille tarvittavan selkeyden CBAM-riskin arviointia varten. 18 Komissio edistää myös todentajien saatavuutta tosiallisten arvojen ilmoittamisen helpottamiseksi, mikä todennäköisesti johtaa pienempään CBAM-velvoitteeseen kuin oletusarvojen käyttö.

·Komissio antoi 22. huhtikuuta 2026 energiatiedonannon ”AccelerateEU – energiaunioni – Kohtuuhintaista ja turvallista energiaa nopeutettujen toimien avulla”, jonka välittömänä tavoitteena on suojella haavoittuvia aloja korkeilta energian hinnoilta ja pitkän aikavälin tavoitteena alentaa rakenteellisesti energian hintoja ja tarjota helpotusta yrityksille. Tiedonannossa tunnustetaan lannoitteiden erityistilanne ja viitataan kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen, kierrätysravinteiden sekä biokaasun ja biometaanin hyödyntämättömän potentiaalin merkitykseen.

·Komissio tukee kansainvälisellä tasolla, muun muassa G7- ja G20-foorumeilla, annettuja suosituksia koordinoinnin tehostamiseksi, jotta voidaan helpottaa toimitusten uudelleenreititystä, myös vaihtoehtoisten kauppakäytävien avulla, mikä lisää markkinoiden avoimuutta, varmistaa toimitusketjujen asianmukaisen toiminnan, pitää kaupan avoimena, ehkäisee elintarvikkeiden ja keskeisten maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, perusteettomia vientirajoituksia ja vahvistaa samalla maailmanlaajuista elintarviketurvaa.

4.2. Strategisen riippumattomuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen keskipitkällä aikavälillä: kotimaisen tuotannon vahvistaminen, riippuvuuksien vähentäminen ja vähähiilisiin ja kierrätyslannoitteisiin siirtymisen nopeuttaminen

Pidemmän aikavälin rakenteelliset toimenpiteet perustuvat vuoden 2022 tiedonannossa jo esitettyyn lähestymistapaan, jolla varmistetaan, että toimitusvarmuutta, elintarviketurvaa, strategista riippumattomuutta, teollisuuden kilpailukykyä ja kestävyyttä on tavoiteltava yhdessä.

Saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta tukevat toimet

Jotta voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, parantaa häiriönsietokykyä ulkoisten tekijöiden suhteen ja kehittää EU:n kotimaista teollisuutta, on varmistettava riittävä tuotantokapasiteetti ja kestävämpi mineraalilannoitteiden tuotanto sekä laajennettava vähähiilisiin, kiertotalouteen perustuviin, kierrätettyihin ja biopohjaisiin ravinnelähteisiin pohjautuvien vaihtoehtojen käyttöä.

4.2.1. Teollisuus, tarjonta ja varautuminen

EU:n lannoitealan arvoketjun kumppanuudella komissio tehostaa vuoropuhelua kartoittaakseen mahdollisuuksia vahvistaa ja laajentaa tuotantokapasiteettia, puuttua energiaan liittyviin rajoituksiin, turvata keskeisten tuotantopanosten ja raaka-aineiden saatavuus, poistaa toiminnallisia pullonkauloja ja parantaa kilpailukykyä.

Suhteissaan kumppanimaihin komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että edistetään ammoniakin, urean ja muiden asiaankuuluvien lannoitteiden ja tuotantopanosten tarjonnan monipuolistamista sekä EU:ssa että sen kumppanimaissa unionin kauppapolitiikan ja pakotejärjestelmän mukaisesti ja säilytetään samalla häiriönsietokykyinen kotimainen tuotantopohja. Tarjonnan monipuolistamiseksi komissio tarkastelee investoimista kumppanimaihin molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien avulla, muun muassa Global Gateway -strategian 19 ja Team Europe ‑lähestymistavan 20 puitteissa. Tähän kuuluu muun muassa ammoniakin ja biopohjaisten orgaanisten lannoitteiden tuotanto, jolla täytetään paikallisten, alueellisten ja EU:n markkinoiden tarpeet käyttäen yksilöityjä toimitusreittejä, joilla on luotettavat kuljetus-, logistiikka- ja varastointiresurssit. Vihreän ammoniakin osalta hyviä esimerkkejä ovat mahdolliset tai jo käynnissä olevat Team Europe ‑investointihankkeet, jotka koskevat uusiutuvan vedyn tuotantoa kolmansissa maissa, kuten Namibiassa tai Paraguayssa, sekä mahdollisuudet biometaania koskevaan yhteistyöhön Ukrainan kanssa. Tehostettu yhteistyö EU:n kumppaneiden kanssa on sen vuoksi avainasemassa, kun hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia työvirtoja, kuten kattavia kumppanuuksia ja alueellisia ja monenvälisiä foorumeita. Välimeren sopimus voi myös luoda konkreettisia lyhyen aikavälin mahdollisuuksia erityisesti eteläisten naapurimaiden ja Persianlahden kumppaneiden kanssa.

Komissio arvioi kaliumin ja fosfaatin sekä fosfori- ja kaliumlannoitteiden saatavuuteen liittyviä riskejä EU:ssa, puuttuu niihin ja vähentää niitä muun muassa ylläpitämällä tai lisäämällä kotimaista tuotantokapasiteettia, varmistamalla tuonnin monipuolistamisen ja vastaamalla nykyaikaistamistarpeisiin ja ympäristönäkökohtiin muuttamalla tarvittaessa sääntelyä.

Komissio arvioi keskeisten lannoitteiden ja tuotantopanosten varastointia ja muita varautumisvaihtoehtoja, mukaan lukien kausittaiset varastot tai vähimmäisvarastot ja tarvittaessa yhteishankinnat tai muut välineet, joilla parannetaan kykyä sietää ulkoisia häiriöitä ja vakautetaan hintojen epävakautta. Näillä toimilla edistetään EU:n aineellista varautumista koskevaa asiaankuuluvaa tietojenvaihtoa EU:n varastointiverkostossa, joka perustettiin EU:n varastointistrategian mukaisesti 21 , muita varautumisunionin keskeisiä toimia, IMERA-välineistöä ja jäljempänä ehdotettujen markkinoiden avoimuutta koskevien toimenpiteiden mukaista tiedonkeruuta varastoista. Siinä otetaan täysimääräisesti huomioon toissijaisuusperiaate, varastointiin ja turvallisuuteen liittyvät rajoitukset, mahdolliset vaikutukset hintoihin ja tuonnista riippuvaisiin hauraisiin kolmansiin maihin sekä johdonmukaisuus suhteessa laaja-alaisiin valmiustoimiin.

4.2.2. Kiertotalous, markkinoiden yhdentyminen ja hiilestä irtautuminen

EU:n maataloudessa on selvästi potentiaalia parantaa ravinnetehokkuutta ja vahvistaa kiertotaloutta. On sekä mahdollista että hyödyllistä sulkea ravinnekierto ja ylläpitää kotimaista tuotantoa, sillä se tuo kustannussäästöjä, vähentää saastumisriskejä ja parantaa resurssitehokkuutta ja toimitusvarmuutta.

Komissio tukee orgaanisten lannoitteiden ja perinteisten epäorgaanisten lannoitteiden vaihtoehtojen, erityisesti biopohjaisten lannoitteiden, kehittämistä ja käyttöönottoa ravinteiden kierrätyksen, fosforin ja typen talteenoton, biometaanin ja biokaasun tuotannon, mädätteen hyödyntämisen, leväbiomassan hyödyntämisen, mikrobiratkaisujen ja muiden innovatiivisten teknologioiden avulla. Toimet perustuvat biotalousstrategiaan 22 , yhdyskuntajätevesidirektiivin 23 täytäntöönpanoon ja asiaankuuluviin kiertotalousaloitteisiin, joilla pyritään helpottamaan kierrätysravinteiden tuotantoa ja turvallista käyttöä sekä hyödyntämään jäämiä, jätteitä ja sivutuotteita arvoketjuissa, myös maataloudessa, metsätaloudessa, vesiviljelyssä ja kalastuksessa. Asiaankuuluvia toimenpiteitä arvioidaan myös tulevan kiertotaloussäädöksen kannalta.

Uudessa biotalousstrategiassa biopohjaiset lannoitteet yksilöidään yhdeksi edelläkävijämarkkinoista, joilla korvataan perinteiset kivennäislannoitteet. Komissio tarkastelee vaihtoehtoja niiden selkeää määrittelemistä varten. Tällaisen määritelmän laatiminen yhdessä sääntely- tai markkinaesteiden poistamisen kanssa on välttämätön ensimmäinen askel, jotta voidaan toteuttaa jäljempänä kuvatut toimenpiteet ja luoda edelläkävijämarkkinat tällaisille tuotteille. Nopeuttaakseen siirtymistä fossiilipohjaisista lannoitevalmisteista kiertotalouteen perustuviin ja biopohjaisiin vaihtoehtoihin komissio ehdottaa toimenpiteitä, joilla lisätään biopohjaisten lannoitevalmisteiden, myös kasvibiostimulanttien, kilpailukykyä ja käyttöönottoa, ottaen huomioon kriittisten kemikaalien allianssin suositukset.

Bioteknologiasäädöstä II koskevassa ehdotuksessa komissio ehdottaa toimenpiteitä, joilla luodaan edelläkävijämarkkinat biopohjaisille lannoitevalmisteille. Tällaisten edelläkävijämarkkinoiden luomisen tarkoituksena on vahvistaa liiketoimintamalleja tällaisille tuotantoprosesseille ja tehdä tuotteista ajan mittaan kohtuuhintaisempia. Tähän sisältyvät vähähiilisen ja/tai biopohjaisen sisällön sekoittamista koskevat vähimmäisvaatimukset ja/tai muut kysyntäpuolen mekanismit, kuten vapaaehtoiset ja pakolliset merkintäjärjestelmät.

Eläinperäisten biopohjaisten lannoitteiden osalta komissio tarkastelee pullonkauloja, joita EU:n lainsäädäntö voi aiheuttaa tällaisten edelläkävijämarkkinoiden luomiselle. Jätepuitedirektiivin 24 arvioinnin yhteydessä komissio tarkastelee toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan eläimistä saatavien sivutuotteiden tai muiden sivutuotteiden käsittelyä, mukaan lukien biokaasu- tai kompostointilaitoksissa käytettäviksi tarkoitetut sivutuotteet, sekä anaerobisesti mädätetyn tai kompostoidun lannan maatalouskäyttöä, ja erityisesti sitä, voitaisiinko ne jättää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Komissio tarkastelee myös, miten sivutuoteasetuksen säännöksiä voitaisiin edelleen parantaa eläinperäisten biopohjaisten lannoitteiden markkinoille saattamisen ja käytön helpottamiseksi. Komissio jatkaa myös asetuksen (EU) 2019/1009 (EU:n lannoitevalmisteasetus) kehittämistä, jotta EU-lannoitevalmisteissa voidaan käyttää laajempaa valikoimaa biopohjaisia materiaaleja ja edistää siten innovointia ja valmisteiden kiertoa sisämarkkinoilla.

Komissio pyrkii edistämään vähähiilisten valmisteiden käyttöönottoa. Kriittisten kemikaalien allianssi arvioi toimintavaihtoehtoja edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi vähähiilisille valmisteille, mukaan lukien typpilannoitteet, jotta voidaan vahvistaa vähähiiliseen tuotantoon tehtävien investointien liiketoimintamahdollisuuksia. Komissio ottaa huomioon allianssin suositukset toimenpiteistä, joilla lisätään vähähiilisten tuotteiden, myös lannoitteiden, kysyntää.

Komissio antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää tarvittaessa valtiontukivälineitä, joilla viljelijöitä tuetaan biopohjaisten (orgaanisten) ja vähähiilisten lannoitteiden käytössä ja käyttöönotossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien suuntaviivojen 25 ja maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen 26 mukaiset nykyiset mahdollisuudet.

EU:n lannoitevalmistemarkkinat toimivat rinnakkain kansallisten lannoitejärjestelmien kanssa. EU:n lannoitevalmisteasetus perustuu vapaaehtoisen yhdenmukaistamisen periaatteeseen, mikä kannustaa asetuksessa vahvistetut kriteerit täyttävien CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla EU:ssa. Vaikka EU:n lannoitevalmisteasetuksen mukaiset valmisteet voidaan varustaa CE-merkinnällä ja ne voivat liikkua vapaasti sisämarkkinoilla, valmistajat voivat myös päättää pitää lannoitevalmisteitaan kaupan kansallisten sääntöjen mukaisesti. Kun otetaan huomioon pitkään voimassa ollut epäorgaanisia lannoitteita koskeva EU:n kehys, olisi tutkittava epäorgaanisia lannoitteita koskevien sääntöjen täydellistä yhdenmukaistamista, jotta sisämarkkinoista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty ja tuottajat voisivat saattaa valmisteensa useiden jäsenvaltioiden markkinoille yhden järjestelmän puitteissa. Tämä lisäisi niiden liikkuvuutta kaikkialla unionissa. Komissio arvioi, ovatko täysin yhdennetyt epäorgaanisten lannoitteiden sisämarkkinat toteutettavissa esimerkiksi muuttamalla lannoitevalmisteasetusta.

Niiden tuotteiden osalta, jotka eivät kuulu yhdenmukaistettujen sääntöjen soveltamisalaan, valmistajat tukeutuvat vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen asettaessaan niitä saataville muiden jäsenvaltioiden markkinoilla. Komissio arvioi parhaillaan toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyjen tavaroiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annettua asetusta (EU) 2019/515 27 . Tähän sisältyy arviointi asetuksen vaikuttavuudesta sisämarkkinoiden toiminnan vahvistamisessa yhdenmukaistamattomien ja osittain yhdenmukaistettujen tavaroiden, kuten kansallisten sääntöjen mukaisten lannoitevalmisteiden, osalta. Komissio harkitsee jatkotoimia arvioinnin tulosten perusteella.

Fosfaattilannoitteiden osalta komission arvioon asetuksesta (EU) 2019/1009 sisältyy kyseisessä asetuksessa vahvistettujen kadmiumin raja-arvojen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan mahdollisuutta alentaa raja-arvoja asianmukaiselle tasolle ottaen huomioon saatavilla olevat teknologiat ja terveys- ja ympäristövaikutuksia koskeva tieteellinen näyttö sekä lannoitteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus.

Komissio tukee myös toimia, jotka liittyvät fosforin ja typen talteenottoon orgaanisista jätevirroista, mukaan lukien teollisuus- ja kaupunkiperäinen jätevesi ja liete, biojäte, mädäte ja muu jäte. Komissio arvioi tarvetta asettaa tavoitteet ravinteiden kierrätykselle ottaen huomioon, mitä voidaan realistisesti saavuttaa.

4.2.3. Hiilen hinnoittelu ja teollisuuden tukeminen

EU:n päästökauppajärjestelmä 28 on vähentänyt päästöjä ja kannustanut investoimaan teollisuuden hiilestä irtautumiseen. Järjestelmän täydentämiseksi CBAM:llä varmistetaan, että EU:n teollisuus ei altistu hiilivuodon riskille. On ratkaisevan tärkeää säilyttää tämä lähestymistapa, koska sillä on varmistettu, että ilmasto- ja teollisuuspolitiikka kulkevat käsi kädessä. Komissio aikoo parantaa mekanismia edelleen, muun muassa tekemällä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa siltä osin kuin on kyse ehdotuksista mahdollisiin CBAM:n kiertämiseen liittyviin riskeihin puuttumiseksi, siten, että se myös tukee tehokkaasti EU:n lannoitesektoria ja vähentää EU:n maatalousalan tuontiriippuvuutta kokonaisuudessaan.

Kun EU:n viljelijät otetaan mukaan kotimaassa tuotettujen lannoitteiden liiketoimintamalliin siten, että niissä tarjotaan orgaanisia raaka-aineita biopohjaisten (orgaanisten) lannoitteiden tuotannon lisäämiseksi, vähennetään riippuvuuksia ja haavoittuvuuksia, edistetään kysyntää ja lisätään samalla kohtuuhintaisuutta, saatavuutta ja ennustettavuutta.

Heinäkuuhun 2026 mennessä komissio aikoo hyväksyä lainsäädäntöehdotuksen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi. Päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelun yhteydessä komissio tutkii parhaita mahdollisia tapoja tukea teollisuuden hiilestä irtautumisen liiketoimintamahdollisuuksia kaikilla päästökauppajärjestelmän aloilla ottaen huomioon myös lannoitteiden arvoketjun erityistilanteen. Rajoittamatta uudelleentarkastelua arvioidaan vaihtoehtoja, joilla varmistetaan, että teollisuuden mahdollisen lisäjouston edellytyksenä on kotimaisen hiilettömän tuotannon lisääminen ja biopohjaisten (orgaanisten) ja kiertotalouteen perustuvien lannoitteiden tuotannon tukeminen sekä kotimaassa tuotettujen lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen Euroopassa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon erityiset haasteet ja lisäkustannukset, joita syrjäisimpien alueiden viljelijöille aiheutuu, kun he hankkivat lannoitteita Manner-Euroopasta ja tuovat niitä kolmansista maista.

Lisäksi, kuten AccelerateEU-suunnitelmassa todetaan, komissio auttaa jäsenvaltioita, jotka haluavat tutkia EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavien tulojen käyttöä kohdennettuihin toimenpiteisiin, joilla saadaan liikkeelle ja nopeutetaan investointeja muun muassa teollisuuden hiilestä irtautumiseen ja kiertotalouden tuotantoketjun loppupään sovelluksiin. Tähän voisi sisältyä investointeja, joilla pyritään vähentämään lannoitetuotannon hiilipäästöjä, ja kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja, kuten kierrätysravinteiden käytön lisäämistä. Komissio kannustaa edelleen jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia tällaiseen päästökauppajärjestelmän tulojen kohdentamiseen.

4.2.4. Tutkimuksen, innovoinnin ja nykyaikaistamisen rahoitus

Investoinnit innovointiin ja lannoitetuotannon hiilettömien tuotantoprosessien teollisen mittakaavan laajentamiseen ovat olennaisen tärkeitä. Tällaisia investointeja on voitava jatkossakin tukea innovaatiorahastosta 29 ja Euroopan vetypankista, ja niitä olisi voitava tukea myös ehdotetusta teollisuuden vähähiilistämispankista tulevien rahoitusmahdollisuuksien ehtojen mukaisesti. Verrattuna muihin energiaintensiivisiin aloihin lannoitealan hankkeet eivät ole riittävästi edustettuina hyväksyttyjen hankkeiden osalta. Komissio jatkaa yhteistyötä lannoiteteollisuuden kanssa ja tarjoaa tietoa asiaankuuluvista rahoitusmahdollisuuksista, myös korkealaatuisia vähähiilistämishankkeita varten tarkoitetusta rahoituksesta, jotta voidaan parantaa alan mahdollisuuksia saada rahoitusta.

Komissio perustaa toimensa nykyisiin ohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävään yhteisyritykseen 30 , ja tarkastelee samalla kilpailukyvyn koordinointivälineen 31 ja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettujen tulevien rahoitusohjelmien vaikutusta. Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen (CBE-yhteisyritys) puitteissa komissio tekee yhteistyötä teollisuuden kanssa rahoittamalla biopohjaisten lannoitteiden käyttöönottoa koskevia lippulaivahankkeita. Komissio perustaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa biotalousstrategiassa ilmoitetun Euroopan biotalouden investointien käyttöönottoryhmän 32 , jonka tarkoituksena on saada liikkeelle koordinoituja investointeja esimerkiksi biopohjaisten lannoitteiden käytön lisäämiseksi.

Päästökauppajärjestelmän tulevan uudelleentarkastelun ja energiaunionipaketin tarkistamisen yhteydessä komissio aikoo arvioida mahdollisuutta hyödyntää vuodesta 2028 alkaen innovaatiorahastoa ja laajempaa teollisuuden hiilestä irtautumista koskevaa kehystä sellaisten hankkeiden tukemiseksi, joilla on selvää eurooppalaista lisäarvoa. Myös tulevalla Euroopan kilpailukykyrahastolla 33 voidaan edistää tätä tavoitetta erityisesti sen vähähiilistämisen ikkunan kautta. Komissio valmistelee parhaillaan kahta mahdollista kilpailukyvyn koordinointivälineeseen liittyvää pilottihanketta, jotka koskevat nykyaikaisempia ja vähähiilisempiä ammoniakki- ja biopohjaisia lannoitteita.

Komissio on valmis tukemaan jäsenvaltioita, jotta ne voivat tarvittaessa hyödyntää valtiontukivälineitä, kuten puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan liittyvää valtiontukikehystä 34 , Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (IPCEI), ilmasto-, ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivoja (CEEAG) 35 , yleistä ryhmäpoikkeusasetusta sekä tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevia puitteita 36 . Komissio seuraa jatkuvasti markkinoiden kehitystä varmistaakseen, että sen valtiontukisäännöt ovat tarkoituksenmukaisia, myös siltä osin kuin kyse edelläkävijämarkkinoiden luomisesta biopohjaisille (orgaanisille) lannoitteille ja vähähiilisille lannoitteille sekä ravinteiden kuljetuksista.

YMP:n ja koheesiopolitiikan mobilisointi lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden parantamiseksi

EU:n alueiden, myös syrjässä olevien ja syrjäisimpien alueiden, viljelijät voivat hyötyä koheesiopolitiikan toimista, joilla voidaan vahvistaa lannoitteiden arvoketjua monin tavoin ja ottaa huomioon alueelliset erityistarpeet. Koheesiopolitiikalla voidaan tukea

Øjätevesien keräys- ja käsittelylaitosten sekä erillisten yhdyskuntabiojätteen keräys- ja käsittelylaitosten kehittämistä, mukaan lukien anaerobinen hajotus. Tämä voi lisätä merkittävästi lietteen ja biojätteen hyödyntämistä ja ravinteiden talteenottoa ja sitä kautta eurooppalaisen lannoitetuotannon strategista riippumattomuutta,

Ø perinteisten lannoitteiden vaihtoehtojen, erityisesti orgaanisten ja biopohjaisten lannoitteiden, käyttöönottoa, etenkin jätevesilietteen ja yhdyskuntabiojätteen käsittelyn ja hyödyntämisen, biokaasun tuotannon sekä fosforin ja typen talteenoton kautta,

Ø lannoitesektorin pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä, mukaan lukien osaaminen sekä tutkimus ja innovointi.

Koheesiopolitiikan väliarvioinnin pohjalta komissio kannustaa aktiivisesti jäsenvaltioita käyttämään näitä mahdollisuuksia tukea lannoitesektoria ja siihen liittyvää toimintaa koskevia investointeja ja toimenpiteitä hyödyntäen teknisen avun foorumeita ja asiaankuuluvia verkostoja 37 .

YMP:stä voidaan tarjota viljelijöille tukea esimerkiksi seuraavilla:

Øtukijärjestelmät, joilla parannetaan lannoituksen tehokkuutta ja lisätään mahdollisuuksien mukaan orgaanisten lannoitteiden käyttöä synteettisten lannoitteiden sijasta,

Øinvestoinnit täsmäviljelymateriaaliin tai ravinteiden kierrätykseen, kuten mädättämöihin,

Øravinnehuoltosuunnitelmia koskevat neuvontapalvelut maatilatasolla.

Ehdotetulla kohdennetulla YMP-paketilla edistetään näitä mahdollisuuksia, ja siinä esitetään viljelijöiden tukemiseksi lisäkeinoja, kuten uutta maksuvalmiustukitoimenpidettä.

Toimet viljelijöiden tukemiseksi

4.2.5. Parempi ravinnehuolto

Viljelijöiden kannalta avainasemassa ovat lannoitteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus. Siirtymä edellyttää myös ravinnetarjonnan ja ravinnetarpeiden parempaa yhteensovittamista sekä EU:n tasolla että maatiloilla tehostamalla ravinteiden käyttöä maatiloilla. Sen vuoksi komissio aikoo edistää sisämarkkinoilla ravinteiden liikkumista rakenteellisesti ylijäämäisiltä alueilta alueille, joilla ravinnetarpeet eivät täyty, ottaen samalla huomioon ympäristörajoitteet, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin. Tämä näkyy kotieläintuotantoa koskevassa strategiassa maataloutta ja elintarvikkeita koskevan vision 38 mukaisesti. Samalla otetaan huomioon jalostuskapasiteetti, alueelliset ravinnetarpeet ja kyseisen suunnitelman mukaiset erilaiset asiaankuuluvat toimet kuljetusten edistämiseksi tai sääntelyn pullonkaulojen vähentämiseksi. Tähän voi kuulua olemassa olevia asiantuntijaryhmiä, verkostoja ja foorumeja, joilla helpotetaan ylijäämä- ja alijäämäalueiden toimijoiden yhteensaattamista.

4.2.6. Ravinnetehokkaiden viljelykäytäntöjen tukeminen

Ravinnetehokkaita viljelykäytäntöjä, jotka lisäävät ravinteiden käytön tehokkuutta ja maatilojen selviytymiskykyä, on edistettävä ja hyödynnettävä laajemmassa mittakaavassa. Tähän sisältyy tehokas lannoitus, täsmälannoitus, mukaan lukien digitaalisten välineiden, satelliittidatan ja droonien käyttö, ravinnehuollon suunnittelu, maatalouden innovointi ja luontopohjaiset ratkaisut, mukaan lukien luonnonmukainen viljely ja agroekologiset käytännöt.

Tilatasolla nykyisellä YMP:llä tuetaan jo investointeja täsmäviljelyyn ja ravinnehuollon parantamiseen. Näitä toimia olisi jatkettava tulevassa YMP:ssä 39 osana kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia 40 . Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta 41 , maaperämissiosta ja sen elävien laboratorioiden verkostosta sekä tulevasta Euroopan kilpailukykyrahastosta tuetaan kilpailukykyä, tutkimusta ja innovointia koskevia toimia maatalouden alalla. Välineiden ja kehysten, kuten maatilojen kestävyyskompassin 42 tai ravinteita koskevan apuvälineistön 43 , kehittäminen tarjoaa viljelijöille hyödyllisiä vertailukohtia ravinteiden käytön tehostamiseksi ja ravinnehävikin vähentämiseksi.

Jotta viljelijöitä voidaan auttaa käyttämään ravinteita kestävämmin ja kustannustehokkaammin, komissio kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan maatilojen neuvontapalvelujaan siten, että ne käsittävät kestävän ravinnehuollon ja maatilojen ravinne- ja seurantajärjestelmät, kuten maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevan välineen (FaST), laajamittaisen käyttöönoton.

Komissio laatii YMP:tä koskevia kansallisia suosituksia (ja muita asiaankuuluvia asiakirjoja) tukeakseen jäsenvaltioita niiden valmistellessa tulevia kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmiaan vuosiksi 2028–2034 komission ehdotuksen mukaisesti. Näihin suosituksiin voi sisältyä ravinnetehokkuuden ja sellaisten maatalouskäytäntöjen tukeminen, joilla säilytetään maan luonnollinen hedelmällisyys ja parannetaan sitä sekä vähennetään riippuvuutta kivennäislannoitteista. Tällaisia käytäntöjä ovat muun muassa luonnonmukainen viljely, vuoroviljely ja viljelyn monipuolistaminen, typpeä sitovien kasvien viljely ja maanperän kasvipeitteen ylläpitäminen. Tuella pyritään edistämään tällaisia käytäntöjä ja pitämään samalla elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina kuluttajille.

Ehdotuksen mukaisesti komissio tukee jäsenvaltioita ravinnehuollon parantamiseen tähtäävien asiaankuuluvien YMP:n mukaisten toimenpiteiden suunnittelussa tulevan YMP:n puitteissa. Jäsenvaltiot voisivat esimerkiksi kehittää erityisen tehokkuuteen perustuvan siirtymäjärjestelyn, jossa keskitytään ravinteisiin osana maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimia. Tähän siirtymäjärjestelyyn voisi sisältyä esimerkiksi i) ravinnetaseen laatiminen, ii) typpiylijäämää ja/tai synteettisten lannoitteiden korvaamista koskevat tavoitteet, iii) koulutus, iv) viljeltävän kasvin vaihtaminen / viljelyn monipuolistaminen ja v) investoinnit täsmäviljelyn antureihin ja koneisiin.

Komissio aikoo myös edistää typpeä sitovien kasvien viljelyä osana tulevaa proteiinisuunnitelmaa maataloutta ja elintarvikkeita koskevan vision mukaisesti.

4.2.7. Sääntelyyn liittyvät mahdollistajat ja lisätulomahdollisuudet

EU:n nitraattidirektiiviin 44 hiljattain tehdyn muutoksen ansiosta nitraattiherkkien alueiden viljelijät voivat korvata useampia kivennäislannoitteita RENURE-materiaaleilla (lannasta talteenotettu typpi) heikentämättä vesiensuojelua. Jäsenvaltiot voivat jo sisällyttää tämän uuden vaihtoehdon nitraattidirektiivin mukaisiin toimintaohjelmiinsa.

Komissio pyrkii laajentamaan tätä mahdollisuutta mädätteisiin, esimerkiksi tietyntyyppisiin nestemäisiin mädätteisiin, koska ne ovat tehokkaampia kuin raakalanta ja niiden osalta mahdollisuudet täyttää laatukriteerit ovat lupaavia. Tämä tehtäisiin laajentamalla RENURE-säädöksen soveltamisalaa ottaen huomioon asianmukaiset ympäristötakeet. Valmistelut tätä varten ovat jo käynnissä, ja tavoitteena on tarjota käytännön ratkaisuja seuraavaan kasvukauteen mennessä.

Komissio julkaisee piakkoin nitraattidirektiivin arvioinnin, jossa pyritään yksilöimään tehokkaita parhaita käytäntöjä ja yksinkertaistamismahdollisuuksia. Arvioinnin jatkotoimena komissio selventää, miten pannaan täytäntöön tilojen elinkelpoisuuteen vaikuttavat säännöt, kuten pientilojen kalenteriviljely, tietojen kirjaaminen ja lannoitussuunnittelu, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa panemaan direktiivi täytäntöön oikeasuhteisemmin ja ilmasto-olosuhteiden mukaisesti.

Lisäksi komissio julkaisee joka neljäs vuosi annettavan kertomuksensa nitraattidirektiivin täytäntöönpanosta.

Uusi apuvälineistö, joka on osa EU:n vesiresilienssistrategiaa, auttaa jäsenvaltioita omaksumaan johdonmukaisen ja tehokkaan lähestymistavan ravinnehuoltoon ja ottamaan huomioon kaikki ravinnepanokset ja -tuotokset vesistöalueiden tasolla.

Viljelykäytännöt, jotka lisäävät maaperän orgaanista ainesta ja vähentävät maaperän päästöjä, lisäävät maaperän hedelmällisyyttä pitkällä aikavälillä ja auttavat vähentämään lannoitteiden käyttöä. Hiilenpoistoa ja hiiliviljelyä koskevassa asetuksessa (CRCF) 45 määritetään EU:n laatukriteerit ja vahvistetaan seuranta- ja raportointimenettelyt ja pyritään siten edistämään vapaaehtoisia investointeja hiiliviljelyyn ja tarjoamaan viljelijöille lisätuloja. Komissio valmistelee parhaillaan sertifiointimenetelmiä hiilenpoistolle ja maaperäpäästöjen vähentämiselle maataloudessa ja peltometsäviljelyssä.

Komissio tutkii, miten hiilenpoiston ja hiiliviljelyn kehystä ja lannoitesuunnitelmaa voidaan lähentää toisiinsa tiiviimmin luomalla väyliä, joiden avulla päästökauppajärjestelmän tuloilla ja hiiliviljelyllä voitaisiin palkita viljelijöitä lannoitteiden tehokkaammasta käytöstä, mukaan lukien kierrätysravinteet ja vähähiiliset lannoitteet. Tämä loisi hiiliviljelyyn liiketoimintamallin, jolla on maatalouden päästöhyvitysten osalta vakaat ja luotettavat markkinanäkymät, jotka voisivat luoda rakenteellista ja pitkän aikavälin markkinakysyntää ja muodostaa merkittävän lisätulovirran viljelijöille.

Toiminnan laajentamisen nopeuttamiseksi komissio harkitsee sellaisia hiilenpoistoon ja hiiliviljelyyn liittyviä hankkeita koskevan EU:n laajuisen ehdotuspyynnön käynnistämistä, joilla palkittaisiin viljelijöitä lannoitteiden tehokkaammasta käytöstä ja korvattaisiin heille biopohjaisten (orgaanisten) ja vähähiilisten lannoitteiden lisäkustannukset. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan edistämiseksi ja yksityisten yritysten investointien houkuttelemiseksi hiilenpoistoon ja hiiliviljelyyn liittyville hankkeille voitaisiin harkita lisätukea jäsenvaltioilta tai rahoitusta tulevasta Euroopan kilpailukykyrahastosta. Hiilenpoiston ja hiiliviljelyn houkuttelevuuden lisäämiseksi hiilenpoistoon ja hiiliviljelyyn liittyvien menetelmien tulevassa tarkistuksessa olisi mukautettava niiden soveltamisalaa ja täydentävyyttä, jotta päästöhyvitysmarkkinoiden avulla voidaan tehokkaasti edistää parempaa ravinnehuoltoa ja biopohjaisten (orgaanisten) ja vähähiilisten lannoitteiden käytön laajentamista.

TOIMET ENNUSTETTAVUUDEN TUKEMISEKSI

4.3. Avoimuuden, vuoropuhelun ja näyttöön perustuvien politiikkatoimien lisääminen lannoitteiden koko toimitusketjussa

Hyvin toimivat lannoitemarkkinat edellyttävät parempaa tietoa, vahvempaa markkinatietoutta ja jäsenneltyä vuoropuhelua poliittisten päättäjien ja sidosryhmien välillä koko arvoketjussa. Lannoitemarkkinoiden peräkkäiset häiriöt ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on saada ajantasaista tietoa hinnoista, rahdista, energiakustannuksista, tuonnista, tuotantoseisokeista, varastoista ja kapasiteetin käytöstä. Samalla on käynyt selvästi ilmi, että tarvitaan selkeämpää näyttöä siitä, miten kustannukset – ja niihin vaikuttavat EU:n politiikat – siirtyvät viljelijöille. Markkinoiden avoimuuden lisääminen kilpailusääntöjen mukaisesti, sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun tehostaminen ja analyysivälineiden kehittäminen voivat edistää sekä välittömiä toimia että parantaa pitkän aikavälin politiikan suunnittelua.

Sen vuoksi komissio järjesti 13. huhtikuuta 2026 lannoitteita koskevan korkean tason vuoropuhelun, joka kokosi yhteen lannoiteteollisuuden, viljelijät ja muut ketjun asiaankuuluvat sidosryhmät. Tällaisia politiikkavuoropuheluja, joissa ovat mukana myös jäsenvaltiot, järjestetään jatkossakin kumppanuuden tukemiseksi, jotta voidaan keskustella lannoitteiden tarjontaan, tuotantoon, kaupan pitämiseen ja käyttöön vaikuttavista sääntelyllisistä ja taloudellisista rajoitteista keskittyen erityisesti biopohjaisiin ja kierrätettyihin lannoitevalmisteisiin, vähähiilisiin lannoitteisiin ja esteisiin, jotka estävät viljelijöitä tekemästä käyttöönottopäätöksiä.

Komissio pyrkii lisäämään lannoitemarkkinoiden avoimuutta ja varhaisvaroituskapasiteettia. Tähän sisältyvät toimet sen varmistamiseksi, että tärkeimpiä lannoitevalmisteita koskevat ajantasaiset ja luotettavat tiedot tuotantomääristä ja -kapasiteetista, myyntihinnoista ja varastoista ovat saatavilla jäsenvaltioittain, jotta voidaan parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ottaen samalla täysin huomioon EU:n kilpailusäännöt, liikesalaisuuksien säilyttäminen ja tarve minimoida sekä yrityksille että viranomaisille aiheutuva hallinnollinen rasite. Jos muilla keinoin kerätyt tiedot ovat puutteellisia, komissio ehdottaa, että lannoitevalmisteasetukseen tai muuhun asianmukaiseen säädökseen sisällytetään oikeasuhteinen kehys markkinatietojen järjestelmällistä keräämistä varten. Markkinoiden avoimuuden lisääminen, mahdollisesti riippumattomien viitehintojen avulla, tarjoaa vahvemman perustan futuurimarkkinoille ja muille suojausinstrumenteille ja auttaa lannoitteiden toimitusketjun sidosryhmiä hallitsemaan hintojen epävakautta.

Lannoitemarkkinoiden seurantakeskus toimii markkinatietouden, hintatietojen vaihdon ja näytön keräämisen tärkeimpänä foorumina. Sen roolia vahvistetaan parantamalla markkinoiden toimintaa sekä hintoja ja varastoja koskevien tietojen keruuta. Sitä hyödynnetään tämän toimintasuunnitelman mukaisissa varautumistoimissa, täytäntöönpanossa ja jatkotoimissa.

Komissio seuraa jatkuvasti kilpailua EU:n lannoitemarkkinoilla ja soveltaa tarvittaessa kilpailulainsäädännön välineitä. Se seuraa valppaasti mahdollisia viitteitä kilpailunvastaisista sopimuksista tai käytännöistä lannoitealalla.

Tarvitaan myös vankempaa tietopohjaa lannoitteiden sääntelykehyksen vaikutuksista viljelijöihin. Sen vuoksi komissio tekee perusteellisen arvioinnin siitä, miten hiilirajamekanismiin ja päästökauppajärjestelmään liittyvät kustannukset siirretään viljelijöiden maksamiin lannoitteiden hintoihin ja viime kädessä elintarvikkeiden hintoihin. Näin parannetaan hintakehityksen näyttöpohjaa maatilojen tasolla.

Maailmanlaajuisesti EU osallistuu edelleen kansainvälisen yhteistyön kehyksiin, kuten maatalousmarkkinatietojärjestelmään (AMIS), jolla edistetään avoimuutta ja koordinointia maailman elintarvikemarkkinoilla. Komissio on edelleen sitoutunut antamaan AMIS-sihteeristölle kaikki tiedot ja kaiken tuen, joita tarvitaan lannoitemarkkinoiden seurantaan.

Päätelmät

Tässä tiedonannossa luetellaan tehokkaita toimia, joilla puututaan lannoitteiden hintojen eskaloitumiseen ja turvataan toimitukset tulevina vuosina. Sen tavoitteena on tukea viljelijöitä ja elintarviketurvaa lyhyellä aikavälillä, ja siinä esitetään keskipitkän aikavälin toimia, joilla nopeutetaan hiilettömien ja kohtuuhintaisten kotimaisten biolannoitteiden markkinoiden syntymistä ja turvataan kotimainen tuotantokapasiteetti. Tätä varten käytössä on erilaisia välineitä: sääntelylliset, taloudelliset ja markkinakannustimet sekä hiilen hinnoittelu. Tarkoituksena on vahvistaa lannoitteiden ja ravinnehuollon arvoketjua, jossa eurooppalaiset lannoitevalmisteiden tuottajat ja eurooppalaiset viljelijät tekevät yhteistyötä kumppanuuden puitteissa, jotta voidaan lisätä häiriönsietokykyä, ennustettavuutta ja viime kädessä Euroopassa luotua lisäarvoa.

Tässä tiedonannossa esitettyjä toimenpiteitä viedään eteenpäin aikataulun mukaisesti, ja komissio luottaa siihen, että parlamentti ja neuvosto, jäsenvaltiot, teollisuus ja maatalouden sidosryhmät panevat toimenpiteet täytäntöön käytännössä. Täytäntöönpanoa, varautumista, näytön keräämistä ja seurantaa tuetaan lannoitemarkkinoiden seurantakeskuksen, jatkuvan vuoropuhelun ja asiaankuuluvien analyyttisten ja alakohtaisten prosessien avulla.

Tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpano parantaa EU:n varautumista tuleviin häiriöihin ja vahvistaa sen asemaa maailmanlaajuisten maatalouselintarvikejärjestelmien edistämisessä.

(1)

Komission tiedonanto – Lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen, COM(2022) 590 final/2, 9. marraskuuta 2022, EUR-Lex - 52022DC0590(01) - FI - EUR-Lex .

(2)

RESourceEU-toimintasuunnitelma – EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan strategian nopeuttaminen uuteen todellisuuteen sopeutumiseksi, COM/2025/945 final, 3. joulukuuta 2025, EUR-Lex – 52025DC0945 – FI – EUR-Lex .

(3)

Tuonti kattaa 25–30 % typpilannoitteiden kulutuksesta EU:ssa, noin 35–45 % kaliumkarbonaatin kulutuksesta ja noin 70 % fosforilannoitteiden kulutuksesta. Lähde: Komission tiedonanto – Lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen.

(4)

https://energy.ec.europa.eu/publications/accelerateeu-energy-union-affordable-and-secure-energy-through-accelerated-action_en .

(5)

Vuosina 2024 ja 2025 lannoitekustannusten osuus EU:n maatalousalan tuotantopanoskustannuksista oli hiukan yli 7 %. Ylimmillään osuus oli lähes 9 % vuonna 2022; Eurostatin maatalouden taloustilien tiedot.

(6)

Maatilojen kestävyyden tietoverkko (FSDN); lannoitekustannusten osuus peltokasvien viljelijöiden välipanoksista oli 24 % ja kokonaispanoksista 16 % vuonna 2023.

(7)

Typensidonta tuottaa noin 1,5 % EU:n hiilidioksidipäästöistä (noin 50–60 megatonnia hiilidioksidia vuodessa).

(8)

Carbon border adjustment mechanism – Taxation and Customs Union ; CBAM:n varsinaisen soveltamiskauden täytäntöönpano käynnistyi vuonna 2026. Mekanismia tarkastellaan uudelleen vuonna 2027 annettavassa kertomuksessa.

(9)

https://www.fao.org/newsroom/detail/fao-chief-economist-warns-of-severe-global-food-security-risks-from-disruption-to-strait-of-hormuz-trade-corridor/en .

(10)

Asetus (EU) 2019/1009.

(11)

Fertilisers – Agriculture and rural development – European Commission .

(12)

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_26_894 .

(13)

EU CAP network .

(14)

Komission tiedonanto, AccelerateEU - energiaunioni – Kohtuuhintaista ja turvallista energiaa nopeutettujen toimien avulla (COM(2026) 370 final).

(15)

Komission asiakirjarekisteri – COM(2026)99 .

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/2747, annettu 9 päivänä lokakuuta 2024, sisämarkkinoiden hätätilaa ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä koskevan toimenpidekehyksen perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 muuttamisesta (sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskeva säädös) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ( Asetus - EU - 2024/2747 - FI - EUR-Lex , soveltamisen alkamispäivä 29. toukokuuta 2026.)

(17)

Komission asiakirjarekisteri – COM(2026)99 .

(18)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/2620 . Vuoden 2026 neljännesvuosittaiset hinnat julkaistaan CBAM:n verkkoportaalissa .

(19)

Global Gateway -strategia – Euroopan komissio .

(20)

Team Europe -aloitteet – Kansainväliset kumppanuudet – Euroopan komissio .

(21)

Stockpiling – European Civil Protection and Humanitarian Aid Operations .

(22)

Kilpailukykyisen ja kestävän EU:n biotalouden strategiakehys, COM(2025) 960 final, EUR-Lex - 52025DC0960 - FI - EUR-Lex .

(23)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/3019, annettu 27 päivänä marraskuuta 2024, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), direktiivi - EU - 2024/3019 - FI - EUR-Lex .

(24)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUR-Lex - 02008L0098-20251016 - FI - EUR-Lex .

(25)

Komission tiedonanto – Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevat suuntaviivat (EUVL C 485, 21.12.2022, s. 1), EUR-Lex - 02022XC1221(01)-20240305 - FI - EUR-Lex .

(26)

Komission asetus (EU) 2022/2472, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 327, 21.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2472/oj ).

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/515, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyjen tavaroiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 764/2008 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti).

(28)

EU Emissions Trading System (EU ETS) – Climate Action – European Commission .

(29)

Innovation Fund – Climate Action – European Commission .

(30)

Home | Circular Bio-based Europe Joint Undertaking (CBE JU) .

(31)

Kilpailukykykompassi – Euroopan komissio .

(32)

European Bioeconomy Investment Deployment Group: building the financial backbone of Europe’s bio-based future | Circular Bio-based Europe Joint Undertaking (CBE JU) .

(33)

Growth – European Competitiveness Fund: helping Europe invest smarter, compete stronger and respond faster to geopolitical challenges .

(34)

Komission tiedonanto – Kehys puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa edistäville valtiontukitoimille (puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehys), C(2025) 3602.

(35)

Komission tiedonanto – Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle, C/2022/481, EUR-Lex - 52022XC0218(03) - FI - EUR-Lex .

(36)

Komission tiedonanto – Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle, 2022/C 414/01, C/2022/7388, EUR-Lex - 52022XC1028(03) - FI - EUR-Lex .

(37)

Esimerkiksi Cohesion for Transitions (C4T) -toimijayhteisö tai Euroopan ympäristö- ja hallintoviranomaisten verkosto (ENEA-MA).

(38)

Maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio – Maatalous- ja elintarvikealasta houkutteleva tuleville sukupolville, COM/2025/75 final, 19. helmikuuta 2025, EUR-Lex - 52025DC0075 - FI - EUR-Lex .

(39)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiselle maatalouspolitiikalle myönnettävän unionin tuen täytäntöönpanoedellytysten vahvistamisesta vuosiksi 2028–2034, COM(2025) 560 final, EUR-Lex - 52025PC0560 - FI.

(40)

European Fund for economic, social and territorial cohesion, agriculture and rural, fisheries and maritime, prosperity and security – European Commission .

(41)

Horizon Europe – the EU’s funding programme for research and innovation .

(42)

Maatilojen kestävyyskompassin tavoitteena on, kuten maataloutta ja elintarvikkeita koskevassa visiossa todetaan, vähentää sääntöjen noudattamisen monimutkaisuutta antamalla viljelijöille, jotka päättävät osallistua, mahdollisuus seurata ja kirjata kestävyystiedot vain kerran ja helpottamalla tietojen jakamista julkisten elinten ja yksityisten yritysten kanssa. Samalla helpotettaisiin sellaisten ympäristö- ja ilmastotoimien hyväksymistä koskevaa päätöksentekoa, joilla parannetaan tuloksellisuutta tilatasolla.

(43)

Komissio ilmoitti vesiresilienssistrategiassa ottavansa vuosina 2026–2027 käyttöön jäsenvaltioille tarkoitetun apuvälineistön, jolla tuetaan toimia ravinnekuormituksen vähentämiseksi muun muassa tehostetun mallintamisen, interaktiivisten karttojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla.

(44)

Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta Direktiivi - 91/676 - FI - EUR-Lex .

(45)

Asetus (EU) 2024/3012.