EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 28.4.2026
COM(2026) 178 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE
Kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 (digimarkkinasäädös) 53 artiklan mukainen uudelleentarkastelu
{SWD(2026) 123 final}
1.Johdanto
Euroopan unionin (EU) digitaaliset sisämarkkinat ovat yksi maailman houkuttelevimmista ja tuottoisimmista markkinoista suurten digitaalisten alustojen operaattoreille.
Digitaalisiin sisämarkkinoihin kuuluva digitaalisten alustojen toimiala on merkittävä EU:n talouden edistäjä, joka tuottaa vuosittain satoja miljardeja euroja ja muokkaa kansalaisten ja yritysten päivittäisiä taloudellisia ja sosiaalisia suhteita kaikkialla unionissa. Eurooppalaiset osallistuvat digitaalitalouteen erittäin aktiivisesti. 1 Lisäksi merkittävä määrä yrityksiä pyrkii tavoittamaan asiakkaita verkossa toimivien markkinapaikkojen ja sovelluskauppojen kautta ja monille pienille, ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) digitaaliset alustat ovat keskeinen väylä loppukäyttäjien tavoittamiseen.
Suuret digitaaliset alustat hyötyvät merkittävästi EU:n digitaalisista sisämarkkinoista, koska huomattava osa niiden maailmanlaajuisista tuloista on peräisin niiden toiminnoista EU:ssa. Samaan aikaan suurten alustojen operaattorit voivat portinvartijoina muokata digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöehtoja, mikä vaikuttaa oikeudenmukaisuuteen ja kilpailullisuuteen.
Digimarkkinasäädös 2 (asetus (EU) 2022/1925) on yksi maailman ensimmäisistä sääntelyvälineistä, joilla puututaan suurimpien digitaalisten alustojen operaattoreiden epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin. Tämä tehdään luomalla kohdennettuja yhdenmukaistettuja sääntöjä, joita sovelletaan portinvartijan asemassa oleviin digitaalisiin alustoihin. Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa varmistamalla kilpailullisuus ja oikeudenmukaisuus digitaalisilla markkinoilla yleensä ja erityisesti portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen loppukäyttäjien ja yrityskäyttäjien kannalta, pk-yritykset mukaan lukien.
Tämän kertomuksen tarkoituksena on esitellä Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, toteuttaman digimarkkinasäädöksen ensimmäisen uudelleentarkastelun tulokset Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.
Kuten digimarkkinasäädöksen 53 artiklassa edellytetään, tässä kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja: 1) onko digimarkkinasäädöksen kilpailullisten ja oikeudenmukaisten markkinoiden varmistamista koskevat tavoitteet saavutettu, 2) millainen vaikutus digimarkkinasäädöksellä on ollut yrityskäyttäjiin (erityisesti pk-yrityksiin) ja loppukäyttäjiin, 3) olisiko digimarkkinasäädöstä tarpeen muuttaa muun muassa i) digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdassa vahvistetun ydinalustapalvelujen luettelon tai ii) digimarkkinasäädöksen 5, 6 ja 7 artiklassa säädettyjen velvoitteiden ja iii) niiden täytäntöönpanon valvonnan osalta ja 4) olisiko viestintäpalvelujen yhteentoimivuutta koskevan 7 artiklan soveltamisalaa laajennettava kattamaan verkkoyhteisöpalvelut.
Komission arviointi perustuu sekä laadulliseen että määrälliseen näyttöön, mukaan lukien tiedot, jotka on saatu nimeämis- ja vaatimustenmukaisuusmenettelyistä, portinvartijoiden ja kolmansien osapuolten kanssa käytävistä sääntelyvuoropuheluista, portinvartijoiden asetuksen (EU) 2022/1925 mukaisesti toimittamista vaatimustenmukaisuusraporteista, sisäisistä seurantatoimista, sidosryhmätyöpajoista sekä jäsenvaltioiden ja muiden sääntelyviranomaisten kanssa tehdystä jäsennellystä yhteistyöstä. Arvioinnissa otetaan huomioon myös kannanotot, jotka komissio on saanut uudelleentarkasteluprosessin yhteydessä toteutetuissa kuulemisissa (kohdennettu julkinen kuuleminen, julkinen kysely, jossa pyydettiin erityistä palautetta tekoälyalasta, sekä kannanottopyyntö). 3
Digimarkkinasäädös tuli voimaan 1. marraskuuta 2022, ja sitä alettiin soveltaa 2. toukokuuta 2023. Komissio nimesi 5. syyskuuta 2023 ensimmäiset digimarkkinasäädöksen mukaiset portinvartijat. Koska portinvartijoilla on kuitenkin nimeämispäivästä alkaen kuusi kuukautta aikaa täyttää digimarkkinasäädöksen 5, 6 ja 7 artiklassa säädetyt aineelliset velvoitteet, niiden toiminnassa tapahtuneet muutokset alkoivat pääosin näkyä vasta maaliskuussa 2024. Siksi tämän kertomuksen kattama arviointijakso rajoittuu käytännössä vain kahteen vuoteen.
Komissio totesi arvioinnissaan, että digimarkkinasäädöksellä on tähän mennessä onnistuttu tosiasiallisesti edistämään sen keskeistä tavoitetta lisätä unionin digitaalisten markkinoiden oikeudenmukaisuutta ja kilpailullisuutta. Säädöksellä on myös saatu aikaan konkreettisia myönteisiä vaikutuksia vain hieman yli kahden vuoden kuluessa siitä, kun sitä alettiin täysimääräisesti soveltaa nimettyihin portinvartijoihin. Komissio esittelee tässä kertomuksessa kuitenkin myös joitakin soveltamiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä haasteita, jotka ovat hidastaneet edistymistä digimarkkinasäädöksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Yleisesti ottaen tässä kertomuksessa todetaan, että kaksi vuotta digimarkkinasäädöksen voimaantulon jälkeen säädös on edelleen tarkoituksenmukainen eikä sitä tarvitse tarkistaa. Kertomuksessa kuitenkin yksilöidään joitakin alueita, joihin on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota – kuten se, miten digimarkkinasäädöstä sovelletaan tekoäly- ja pilvipalveluihin. Lisäksi kertomuksessa todetaan, että vaikka digimarkkinasäädöksen täytäntöönpano etenee oikeaan suuntaan, tarvitaan edelleen tiukkaa valvontaa, jatkuvaa sääntelyvuoropuhelua sekä komission ohjeistusta ja tarvittaessa täytäntöönpanotoimia.
Digimarkkinasäädöksen kattavan noudattamisen varmistamiseen tähtääviä toimia olisi täydennettävä lisäämällä edunsaajille suunnattua tiedotusta, erityisesti startup-yritysten ja pk-yritysten keskuudessa, jotta niitä voidaan kannustaa hyödyntämään digimarkkinasäädöksen tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtä tärkeää olisi toteuttaa tiedotustoimia myös kuluttajien keskuudessa, koska digimarkkinasäädöksen ansiosta kuluttajat hyötyvät uusista innovatiivisista palveluista ja voivat valita digitaalisten palvelujen välillä entistä vapaammin. Tältä osin komissio aikoo portinvartijoiden velvoitteiden noudattamisen valvonnan yhteydessä edistää entistä vahvemmin niiden toimenpiteiden yksinkertaistamista, jotka mahdollisten edunsaajien on tehtävä, jotta ne voivat hyötyä digimarkkinasäädöksen tarjoamista mahdollisuuksista. Komissio aikoo myös jatkaa yhteistyötä portinvartijoiden ja kolmansien osapuolten kanssa sääntelyvuoropuhelun sujuvoittamiseksi ja yksinkertaistamiseksi samalla kun varmistetaan velvoitteiden tehokas noudattaminen. Komissio ymmärtää, että velvoitteiden noudattamisesta aiheutuu portinvartijoille kustannuksia, ja se ottaa nämä kustannukset jatkossakin huomioon keskustellessaan vaatimustenmukaisuusratkaisuista portinvartijoiden kanssa. Osana laajempaa tavoitetta yksinkertaistaa EU:n digitaalisia sääntöjä ja mahdollista EU:n digitaalisen säännöstön stressitestausta (digisääntelyn toimivuustarkastusta) komissio aikoo analysoida erilaisten digitaalisten sääntöjen välistä vuorovaikutusta, tarvittaessa myös digimarkkinasäädöksen osalta.
Kertomuksessa todetaan myös, että komissio aikoo toteuttaa toimenpiteitä läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja menettelyjen parantamiseksi sekä jatkaa digimarkkinasäädöksen vaikutusten arviointia, koska nämä vaikutukset tulevat ajan mittaan entistä selvemmin esiin.
Kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa on esitetty yksityiskohtaisempaa näyttöä ja analyysia näiden havaintojen tueksi.
2.Digimarkkinasäädöksen tavoitteet
Kun komissio esitti digimarkkinasäädöstä koskevan ehdotuksensa joulukuussa 2020, sekä EU:n sisällä että kansainvälisten kumppaneiden keskuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että digitaalisille markkinoille oli ominaista kilpailullisuuden puute. Tämän seurauksena pieni joukko erittäin suuria alustoja pystyi rajoittamaan kilpailua muun muassa asettamalla epäoikeudenmukaisia ehtoja sekä yritys- että loppukäyttäjilleen. 4
Aiemmin vuonna 2020 Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto olivat kehottaneet komissiota selvittämään ennakkosääntelyn mahdollisuuksia digitaalisilla markkinoilla. 5 Komissio oli myös perustanut seurantakeskuksen ja sen toimintaa tukevan asiantuntijaryhmän, jonka päätelmät vahvistivat, että perinteistä kilpailulainsäädäntöä on tarpeen täydentää uudella ennakkosääntelyvälineellä. 6 Digimarkkinasäädöstä koskeva ehdotus esitettiin osana komission laajempaa digitaalistrategiaa, joka esiteltiin vuonna 2020 annetussa tiedonannossa Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa 7 . Lisäksi ehdotus sisältyi samaan lainsäädäntöpakettiin digipalvelusäädöksen kanssa. 8
Digimarkkinasäädöstä koskevan ehdotuksen aikaan ja pian sen jälkeen myös jotkut EU:n tärkeimmistä kauppakumppaneista, kuten Australia, Brasilia, Japani, Kiina, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat, alkoivat harkita digimarkkinasäädöstä vastaavia ratkaisuja. 9 Japani ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sittemmin hyväksyneet lakeja digitaalisten alustojen epäoikeudenmukaisten käytäntöjen torjumiseksi, kun taas muilla lainkäyttöalueilla pyritään vastaaviin tuloksiin laajoilla kilpailunrajoituksia koskevilla tutkimuksilla ja oikeudenkäynneillä.
Asetusehdotuksessaan komissio määritteli digimarkkinasäädöksen tavoitteeksi puuttua EU:n tasolla merkittävimpiin epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin ja heikkoon kilpailullisuuteen, jotta ”sekä [digitaalisten alustojen] loppukäyttäjät että yrityskäyttäjät voivat saada täyden hyödyn alustataloudesta” 10 . Erityistavoitteiksi asetettiin i) puuttua portinvartijoiden epäoikeudenmukaiseen toimintaan, ii) puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin, jotta voidaan varmistaa kilpailulliset ja kilpaillut digitaaliset markkinat innovoinnin ja kuluttajien valinnanvaran lisäämiseksi, ja iii) lisätä johdonmukaisuutta ja oikeusvarmuutta sisämarkkinoiden säilyttämiseksi (yhdenmukaistaminen). 11
Tässä yhteydessä kilpailullisuus liittyy yritysten kykyyn poistaa tehokkaasti markkinoille pääsyn ja laajentumisen esteitä ja haastaa portinvartijat tuotteidensa ja palvelujensa ansioilla. Oikeudenmukaisuus puolestaan liittyy yrityskäyttäjien oikeuksien ja velvollisuuksien epätasapainon torjumiseen tilanteessa, jossa portinvartijat voisivat hyödyntää asemaansa saadakseen suhteettoman edun. Kilpailullisuus ja oikeudenmukaisuus myös liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi kilpailullisuuden puute voi antaa portinvartijalle mahdollisuuden harjoittaa epäoikeudenmukaisia käytäntöjä. Kilpailullisuuden ja oikeudenmukaisuuden puute vaikuttaa todennäköisesti kielteisesti hintoihin, laatuun, reiluun kilpailuun, valinnanvaraan ja innovointiin digitaalialalla.
Yhdenmukaistaminen, joka on digimarkkinasäädöksen kolmas erityistavoite, saavutetaan varmistamalla, että portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen yritys- ja loppukäyttäjät voivat hyötyä johdonmukaisista sääntelytakeista koko unionissa portinvartijoiden epäoikeudenmukaisten käytäntöjen varalta. Tämä helpottaa rajat ylittävää liiketoimintaa unionissa. Yhdenmukaistaminen on myös tärkeä yksinkertaistamisen väline, koska se varmistaa, että sääntelyn piiriin kuuluvat yritykset noudattavat yhtenäisiä sääntöjä sisämarkkinoilla. Yrityskäyttäjien lisäksi myös itse portinvartijat hyötyvät yhdenmukaistamisesta, koska niihin ei sovelleta mahdollisesti jopa 27:ää toisistaan poikkeavaa kansallista säännöstöä. Digimarkkinasäädös ei kuitenkaan vaikuta kilpailulainsäädännön soveltamiseen, vaan se on täydentävä väline, joka mahdollistaa puuttumisen kaikenlaisiin haitallisiin käytäntöihin.
3.Digimarkkinasäädöksen nykytilanne
Tämän kertomuksen laatimishetkeen mennessä komissio on nimennyt seitsemän portinvartijaa, jotka vastaavat 23 ydinalustapalvelun tarjoamisesta. 12
Kuten edellä on mainittu, tässä kertomuksessa arvioidut toiminnassa tapahtuneet muutokset alkoivat pääosin näkyä vasta maaliskuussa 2024 (määräaika, johon mennessä portinvartijoiden oli viimeistään täytettävä digimarkkinasäädöksen aineelliset velvoitteet). Maaliskuussa 2024 julkaistiin portinvartijoiden ensimmäiset vuotuiset vaatimustenmukaisuusraportit, joita käsiteltiin erikseen julkisissa työpajoissa 13 . Menettely toistettiin vuonna 2025. Tämä menettely tarjoaa asianomaisille kolmansille osapuolille, erityisesti yrityskäyttäjille, tilaisuuden keskustella erityisistä vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä portinvartijoiden kanssa komission moderoimalla julkisella foorumilla. 14
Digimarkkinasäädöksen noudattamisen valvonta toteutetaan ensisijaisesti komission, portinvartijoiden ja kolmansien osapuolten välillä käytävän jatkuvan sääntelyvuoropuhelun puitteissa. Komissio on jo käynyt lukuisia keskusteluja portinvartijoiden, yrityskäyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa portinvartijoiden velvoitteista sekä niiden ydinalustapalveluissaan toteuttamista vaatimustenmukaisuustoimenpiteistä. Tämä vuoropuhelu on auttanut edistämään vaatimusten noudattamisen kulttuuria, jossa portinvartijat kehittävät vaatimukset täyttäviä tuotteita ja palveluja suorassa ja tiiviissä vuorovaikutuksessa kolmansien osapuolten kanssa. Virallista lisäohjeistusta edellyttävien monimutkaisten kysymysten osalta komissio käynnistää muodollisen menettelyn, jossa se määrittää, miten asianomainen portinvartija voi täyttää tietyn velvoitteen. Tähän mennessä on aloitettu neljä määritysmenettelyä, joista kaksi on saatettu päätökseen ja kaksi on edelleen käynnissä. 15
Komissio on lisäksi käynnistänyt seitsemän velvoitteiden noudattamatta jättämiseen liittyvää menettelyä. 16 Tähän mennessä on saatu päätökseen kaksi menettelyä, joissa Applen ja Metan todettiin rikkoneen velvoitteitaan, minkä seurauksena niille määrättiin sakkoja. 17 Lisäksi yhden Applea koskevan tutkimuksen osalta rikkomista ei todettu, koska Apple muutti toimintaansa komission kanssa käydyn rakentavan vuoropuhelun seurauksena. 18 Loput neljä velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa tutkimusta ovat edelleen käynnissä. Nämä menettelyt osoittavat, että digimarkkinasäädöksen tiettyjen velvoitteiden noudattamiseen liittyy edelleen haasteita, mukaan lukien tapaukset, joissa portinvartijat ovat ottaneet käyttöön käytäntöjä, jotka saattavat viivästyttää tai rajoittaa tehokasta täytäntöönpanoa.
4.Tarkastelun tulokset
4.1.Digimarkkinasäädös on lisännyt unionin digitaalisten markkinoiden oikeudenmukaisuutta ja kilpailullisuutta
Varhaisia merkkejä myönteisistä vaikutuksista kilpailullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen
Digimarkkinasäädöksellä on jo onnistuttu edistämään keskeistä tavoitetta lisätä unionin digitaalisten markkinoiden oikeudenmukaisuutta ja kilpailullisuutta. Vaikka säädöksen kaikkia velvoitteita on sovellettu portinvartijoihin vasta hieman yli kahden vuoden ajan, konkreettisia merkkejä myönteisistä vaikutuksista on jo havaittavissa kaikkien velvoitteiden osalta. Käyttäjille on esimerkiksi palautettu määräysvalta omiin tietoihinsa, suljettuja ekosysteemejä on avattu, verkkohakujen ja verkossa toimivien markkinapaikkojen oikeudenmukaisuus on lisääntynyt ja mainonnan läpinäkyvyys on parantunut. 19
Sekä yrityskäyttäjien, erityisesti pk-yritysten, että loppukäyttäjien ryhmät ovat molemmat hyötyneet näistä varhaisista myönteisistä vaikutuksista.
Yrityskäyttäjien kannalta on jo nähtävissä useita hyötyjä, mukaan lukien seuraavat:
·Vaihtoehtoisten selainten käyttö on lisääntynyt, mikä johtuu valintaikkunoista, jotka antavat näkyvyyttä niiden eriytetyille palveluille. 20
·Yli 40 yritystä (pääasiassa pk-yrityksiä) on ottanut käyttöön uusia tietojen siirrettävyysratkaisuja ja hyödyntänyt aktiivisesti pääsyä tietoihin innovatiivisten palvelujen lanseeraamiseksi. 21
·Vaihtoehtoisia sovelluskauppoja, myös pk-yritysten kauppoja, on jo perustettu, ja niiden valikoima laajenee jatkuvasti. 22
·Vaihtoehtoiset viestintäpalvelut voivat nyt toimia yhteentoimivasti WhatsAppin ja Facebook Messengerin kanssa, ja tämä on jo tuonut markkinoille uusia toimijoita (muun muassa yhden eurooppalaisen pk-yrityksen), jotka tarjoavat uusia innovatiivisia toimintoja. 23
·Kehittäjät voivat nyt esittää virallisia pyyntöjä yhteentoimivuudesta portinvartijoiden käyttöjärjestelmien kanssa, mikä on mahdollistanut uudet kolmansien osapuolten sovellukset, jotka voivat esimerkiksi aktivoida hälytyksen tai lähettää hätätekstiviestejä myös silloin, kun puhelin on pois päältä. 24
Edellä luetellut yrityskäyttäjille ja erityisesti kehittäjille avautuneet mahdollisuudet ovat hyödyttäneet myös loppukäyttäjiä tuomalla heille enemmän valinnanvaraa ja innovatiivisia tuotteita. Muita havaittuja suoria etuja loppukäyttäjille ovat muun muassa seuraavat:
·Loppukäyttäjät voivat nyt aidosti valita 25 , sallivatko he, että portinvartijat yhdistävät heidän henkilötietojaan ja käyttävät niitä eri palveluissa. Tämän seurauksena merkittävä osa loppukäyttäjistä on kieltäytynyt antamasta suostumustaan ja tällä tavoin auttanut torjumaan portinvartijoiden laajalle levinnyttä käytäntöä käyttää tietoja ei-toivottuun profilointiin ja vähentämään siihen liittyviä datahyötyjä. 26
·Loppukäyttäjät voivat nyt ladata tai siirtää tietojaan (esimerkiksi sosiaalisen median viestejä tai tykkäyksiä Facebookissa, Instagramissa tai TikTokissa taikka tietoja Amazon-ostohistoriastaan tai Google-hakuhistoriastaan) ja antaa muille yrityksille luvan käyttää tietojaan innovatiivisten palvelujen tarjoamiseksi, mikä on lisännyt loppukäyttäjien valinnanvapautta. 27
·Loppukäyttäjät voivat myös poistaa puhelimestaan esiasennetut sovellukset, joita eivät halua käyttää, ottaa Android-laitteen käyttöön valitsemallaan sähköpostiosoitteella tai puhelinnumerolla ilman Gmail-tilin luomista ja käyttää Facebook Messengeriä myös Facebook-yhteisöpalvelun ulkopuolella.
Yrityksille ja loppukäyttäjille odotetaan syntyvän lisää merkittäviä hyötyjä lähitulevaisuudessa muun muassa komission määrittely- ja täytäntöönpanotoimien seurauksena. Esimerkiksi liitettyjen laitteiden, kuten älykellojen tai nappikuulokkeiden, tarjoajat saavat pääsyn iOS:n keskeisiin ominaisuuksiin, mikä auttaa niitä parantamaan tuotteitaan. Vastaavasti loppukäyttäjät voivat pian siirtää tietojaan helposti iPhone- ja Android-laitteiden välillä, mikä poistaa pitkäaikaisen esteen, joka on lukinnut loppukäyttäjän yhteen palveluntarjoajaan. 28
Digimarkkinasäädös on myös parantanut huomattavasti mainonnan läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi mainostajat ja julkaisijat (mainostilaa tarjoavat verkkosivustojen omistajat) voivat nyt saada tietoja mainonnan hinnoista, maksuista, korvauksista ja tehokkuudesta. Tämä on merkittävä askel kohti parempaa läpinäkyvyyttä alalla, jota aiemmin kutsuttiin ”mustaksi laatikoksi”, koska portinvartijoiden verkkomainonta-alustat eivät luovuttaneet tällaisia tietoja. Digimarkkinasäädöksen seurauksena portinvartijat ovat ottaneet käyttöön uusia työkaluja ja toimintoja, kuten sovellusrajapintoja, joiden kautta mainostajat ja julkaisijat voivat ladata yksityiskohtaisia raportteja. Tämä on parantanut markkinakäytäntöjä konkreettisesti verrattuna tilanteeseen ennen säädöksen voimaantuloa. 29
Myös yleisen läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden alalla on saavutettu konkreettista edistystä. Esimerkiksi yrityskäyttäjät, loppukäyttäjät ja suuri yleisö voivat nyt tutustua portinvartijoiden julkaisemiin tietoihin siitä, miten nämä noudattavat kutakin digimarkkinasäädöksen mukaista velvoitettaan, sekä tietoihin portinvartijoiden suunnitelluista fuusioista ja yrityskaupoista ja niiden käyttämistä kuluttajaprofilointitekniikoista. Julkiset raportit edistävät läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta tarjoamalla kaikille tutkijoista sääntelyviranomaisiin mahdollisuuden seurata digitaalisten markkinoiden kehitystä ja alan suuntauksia sekä yksittäisten portinvartijoiden toiminnassa tapahtuvia muutoksia. 30 Raportteja on täydennetty vuotuisilla velvoitteiden noudattamista käsittelevillä työpajoilla. Nämä ovat julkisia tilaisuuksia, joissa portinvartijat esittelevät toimia, joita ne ovat toteuttaneet vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.
Edellä olevat kuvaukset tarjoavat ainoastaan katsauksen jatkuvasti kehittyvään tilanteeseen, eivätkä annetut esimerkit ole tyhjentäviä. Komission valvonta- ja täytäntöönpanotoimet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään digimarkkinasäädöksen alustavien myönteisten vaikutusten tutkimiseen verrattuna tilanteeseen ennen säädöksen voimaantuloa. Vaatimustenmukaisuus on jatkuva prosessi, jota ohjaa pääasiassa portinvartijoiden ja kolmansien osapuolten kanssa käytävä sääntelyvuoropuhelu. Komission on siksi tarpeen jatkaa vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden valvontaa ja tarvittaessa tehtävä parannuksia sen varmistamiseksi, että digimarkkinasäädöksestä saadaan paras mahdollinen hyöty.
Kustannukset ja hyödyt
Digimarkkinasäädöksen noudattamisesta aiheutuu portinvartijoille tiettyjä kustannuksia. Jotkin portinvartijat ovat väittäneet, että digimarkkinasäädös aiheuttaa niille ja muille toimijoille korkeita kustannuksia, ja jopa vaatineet, että digimarkkinasäädös on kumottava tai että sitä on muutettava merkittävästi. 31
Digimarkkinasäädöksessä asetetaan joukko velvoitteita, jotka vaikuttavat muutaman erittäin suuren yhtiön nykyisiin liiketoimintamalleihin. Tästä aiheutuu näille yhtiöille velvoitteiden noudattamisesta johtuvia kustannuksia. Komissio huomioi nämä kustannukset lainsäädäntöehdotuksen vaikutustenarvioinnissa, ja myös lainsäätäjät ovat ottaneet ne huomioon. Portinvartijoita lukuun ottamatta digimarkkinasäädös ei kuitenkaan aiheuta velvoitteiden noudattamisesta johtuvia kustannuksia muille toimijoille, kuten pk-yrityksille tai startup-yrityksille.
Komissio ottaa portinvartijoiden kanssa vaatimustenmukaisuusratkaisuista käytävissä keskusteluissa jatkossakin huomioon velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja hallinnolliset rasitteet siinä määrin kuin tämä on digimarkkinasäädöksen tavoitteiden mukaista. Velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvien kustannusten odotetaan laskevan ajan mittaan, kun portinvartijat siirtyvät lähemmäs digimarkkinasäädöksen mukaista sisäänrakennettua vaatimusten noudattamisen kulttuuria ja alkavat kiinnittää huomiota vaatimustenmukaisuuteen jo tuotteiden ja palvelujen kehittämisen alkuvaiheissa. Komissio on jo havainnut ensimmäisiä merkkejä tällaisesta muutoksesta ja aikoo tehdä yhteistyötä portinvartijoiden kanssa varmistaakseen, että muutos myös jatkuu.
Myös loppukäyttäjille voi aiheutua kustannuksia, koska joistakin digimarkkinasäädöksen käynnistämistä ensimmäisistä muutoksista voi väistämättä syntyä mukautumiskustannuksia. Esimerkiksi joidenkin palvelujen käyttöliittymiä on muutettu, jotta loppukäyttäjille voidaan esittää valintaikkunoita, joissa käyttäjät voivat tehdä tietoisia valintoja. Digimarkkinasäädös tarjoaa käyttäjille kuitenkin lisää valinnanvaraa mutta säilyttää samalla mahdollisuuden jatkaa portinvartijan palvelujen käyttöä. Verkkopalvelujen käyttäjäkokemukseen liittyvät hankaluudet ovat todennäköisesti väliaikaisia ja voivat joissakin tapauksissa olla myös tarpeen, jotta kuluttajat voivat tehdä digitaalisia palveluja koskevia tietoisia valintoja. Toisaalta tällaisia hankaluuksia voi seurata myös portinvartijoiden suunnitteluvalinnoista, jotka voivat johtaa tarpeettoman raskaisiin vaatimustenmukaisuustoimenpiteisiin ja estää siten käyttäjiä löytämästä ja käyttämästä vaihtoehtoisia palveluja. Komissio jatkaa vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden valvontaa tästä näkökulmasta ja puuttuu toimintaan tarvittaessa muun muassa käyttäytymistutkimuksista saadun näytön perusteella.
4.2.EU:n tason lisäarvo ja johdonmukaisuus
Kun tarkastellaan vaihtoehtoista skenaariota, jossa digimarkkinasäädöstä ei olisi, pyrkimykset saavuttaa edellä kuvatut myönteiset vaikutukset toteuttamalla – jos se ylipäätään olisi mahdollista – EU:n tai kansallisen kilpailulainsäädännön nojalla tapauskohtaisia toimia olisivat lisänneet asianomaisille yrityksille aiheutuvia ja noudattamisen valvonnan hallinnollisia kustannuksia. Lisäksi oikeudenmukaisuuteen ja kilpailullisuuteen liittyvien hyötyjen aikaansaaminen olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa. 32 Lisäksi digimarkkinasäädös on luonteeltaan ennakoiva, minkä ansiosta hyödyt on mahdollista saavuttaa ilman kontradiktorisia täytäntöönpanotoimia, koska portinvartijoilla on kuusi kuukautta aikaa täyttää vaatimukset siitä alkaen, kun ne on nimetty velvollisiksi noudattamaan vaatimuksia. Jos tämä myönteinen vaikutus olisi pyritty saavuttamaan kansallisen sääntelyn avulla, velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat vieläkin korkeammat, koska portinvartijat olisivat saattaneet joutua noudattamaan jopa 27:ää toisistaan poikkeavaa säännöstöä. Tämä olisi lisäksi voinut johtaa sääntelyn hajanaistumiseen sisämarkkinoilla, mikä olisi lisännyt sääntelyyn liittyvää epävarmuutta ja monimutkaisuutta. Tästä olisi aiheutunut haittaa niin portinvartijoille, yrityskäyttäjille kuin loppukäyttäjillekin.
Digimarkkinasäädös on johdonmukainen muun muassa tietosuojaan, tekijänoikeuksiin ja kilpailulainsäädäntöön liittyvien muiden välineiden kanssa – mukaan lukien ne, jotka on hyväksytty ennen sen voimaantuloa – sekä esimerkiksi tekoälyn, pilvipalvelujen tai digitaalisen identiteetin aloilla myöhemmin käyttöön otettujen välineiden kanssa. Monialaista sääntely-yhteistyötä aiotaan helpottaa edelleen digimarkkinasäädöksen korkean tason ryhmän kautta, joka koostuu viidestä eurooppalaisesta elimestä ja digitaalialan sääntelyviranomaisten verkostosta 33 . Ryhmä jatkaa yhteistyöhön perustuvan vuoropuhelun edistämistä jäsentensä välillä varmistaakseen digimarkkinasäädöksen ja muiden portinvartijoita koskevien alakohtaisten säädösten johdonmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon.
4.3.Yksinkertaistaminen ja ohjaus
Komissio tutkii jatkuvasti mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä sekä sellaisten yritysten ja loppukäyttäjien kannalta, jotka haluavat hyödyntää digimarkkinasäädöksen mukaisia uusia oikeuksiaan, että portinvartijoiden vaatimustenmukaisuustoimien osalta 34 . Komissio jatkaa yhteistyötä portinvartijoiden ja kolmansien osapuolten kanssa löytääkseen tehokkaimmat ratkaisut sääntelyvuoropuhelun sujuvoittamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja velvoitteiden tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi. Lisäksi komissio on laatinut useita mallipohjia, jotka auttavat portinvartijoita raportoimaan komissiolle tietoja tai esimerkiksi laatimaan keskeyttämistä tai vapautusta koskevia pyyntöjä tai vaatimustenmukaisuusraportteja. Komissio tarkistaa näitä mallipohjia säännöllisesti varmistaakseen niiden jatkuvan asianmukaisuuden ja voi yksinkertaistaa niitä edelleen, jos se on perusteltua. 35
Komissio voi myös antaa portinvartijoille ja kolmansille osapuolille lisäohjeistusta laatimalla digimarkkinasäädöksen 47 artiklan mukaisia suuntaviivoja. Komissio ja Euroopan tietosuojaneuvosto ovat esimerkiksi parhaillaan laatimassa yhteisiä suuntaviivoja digimarkkinasäädöksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen välisestä vuorovaikutuksesta 36 .
Komissio on myös avoin kuulemaan portinvartijoiden tai kolmansien osapuolten näkemyksiä vielä ratkaisematta olevista kysymyksistä, jotta se voi antaa ohjeistusta ja edistää yksinkertaistamispyrkimyksiään.
4.4.Täytäntöönpanokäytäntöihin ja menettelyihin tarvitaan kohdennettuja mukautuksia, mutta digimarkkinasäädöstä ei toistaiseksi ole tarpeen tarkistaa
Digimarkkinasäädöksellä on onnistuttu kahden vuoden aikana sen voimaantulosta edistämään konkreettisesti sen taustalla olevia tavoitteita. Siitä huolimatta ja etenkin, koska digimarkkinasäädöstä on sovellettu vasta vähän aikaa, sillä ei ole vielä saavutettu lainsäätäjien tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Valtaosa julkiseen kuulemiseen osallistuneista sidosryhmistä katsookin, että digimarkkinasäädöksen noudattamista on edelleen valvottava tiukasti, jotta sekä yritys- että loppukäyttäjät voivat hyödyntää säädöksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia.
Huomattava joukko sidosryhmiä on esittänyt vaatimuksia digimarkkinasäädöksen tarkistamisesta muun muassa digitaalisten markkinoiden kilpailullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvien uusien kysymysten ratkaisemiseksi. Komissio katsoo tässä vaiheessa, että digimarkkinasäädös on edelleen tarkoituksenmukainen eikä sitä tarvitse tarkistaa. Komissio on kuitenkin yksilöinyt erityisiä prioriteettialoja tulevia toimia varten, mukaan lukien tekoäly- ja pilvipalvelut, läpinäkyvyyden lisääminen ja komission menettelyjen parantaminen. Jäljempänä esitetään yhteenveto komission näillä aloilla jo käynnistämistä tai suunnittelemista toimista. Tarkempi kuvaus on saatavilla komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.
Digimarkkinasäädöksen soveltamisala
Tärkeimmät julkisessa kuulemisessa esiin nostetut kysymykset koskivat pilvi- ja tekoälypalveluja. Vastaajat kannattivat sitä, että digimarkkinasäädöstä sovellettaisiin kattavasti molempiin palveluihin, että sen soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan nämä palvelut paremmin ja että säädöksellä puututtaisiin useisiin käytäntöihin, jotka vaikuttavat molempien palvelujen oikeudenmukaisuuteen ja kilpailullisuuteen. 37
Komissio käynnisti marraskuussa 2025 kolme pilvipalveluja koskevaa markkinatutkimusta. Kahdessa niistä arvioidaan, pitäisikö Microsoft Azure ja Amazon Web Services nimetä pilvipalvelualan portinvartijoiksi, ja kolmannessa tutkimuksessa arvioidaan, voidaanko digimarkkinasäädöksen avulla puuttua riittävän tehokkaasti käytäntöihin, jotka saattavat rajoittaa kilpailullisuutta ja oikeudenmukaisuutta pilvipalvelualalla. 38 Lainsäätäjien digimarkkinasäädökseen sisällyttämät tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavat välineet ovat näin ollen jo auttaneet ratkaisevasti ja tehokkaasti reagoimaan markkinoiden ja teknologian kehitykseen.
Tekoälypalvelujen alalla komissio on jo käynnistänyt toimia löytääkseen ratkaisuja erilaisiin oikeudenmukaisuuteen ja kilpailullisuuteen liittyviin kysymyksiin, jotka nousivat esiin julkisessa kuulemisessa. 39 Komissio on esimerkiksi keskittynyt portinvartijoiden kanssa käytävässä sääntelyvuoropuhelussa varmistamaan, että oletusasetuksia voitaisiin muuttaa helposti ja että tekoälypalveluilla olisi tasavertainen pääsy käyttöjärjestelmiin. Tammikuussa 2026 käynnistettiin kaksi Alphabetia koskevaa määritysmenettelyä, joissa käsitellään myös tekoälyyn liittyviä näkökohtia (yhteentoimivuus ja pääsy hakutietoihin). 40 Vastaavasti myös komission sääntelyvuoropuhelussa, jossa käsitellään suostumuksetta tapahtuvan henkilötietojen yhdistämisen kieltoa, on keskitytty tekoälymallien ja -järjestelmien kouluttamiseen ja maadoittamiseen. Komissio seuraa jo tekoälyvälineiden käyttöönottoa nimetyissä ydinalustapalveluissa digimarkkinasäädöksen noudattamisen varmistamiseksi.
Digimarkkinasäädöstä ei tulisi tarkastella erillään sääntelyvälineistä, joilla pyritään vauhdittamaan tekoäly- tai pilvipalvelujen arvoketjuja ja mahdollistamaan innovointi. Muilla säädöksillä, kuten tekoälysäädöksellä, datasäädöksellä ja digipalvelusäädöksellä, sekä erilaisilla tekoälyyn liittyvillä investointitoimenpiteillä säännellään ja tuetaan täydentäviä tekijöitä, jotka liittyvät digitaalisten palvelujen ja infrastruktuurin tarjoamiseen EU:ssa. Lisäksi mahdollisiin kilpailunvastaisiin käytäntöihin voidaan puuttua kilpailulainsäädännön avulla. 41 Komission käytettävissä olevia välineitä, joilla säännellään digitaalisten palvelujen tarjoamista EU:ssa, sovelletaan ja pannaan täytäntöön johdonmukaisella ja toisiaan täydentävällä tavalla, mikä lisää selkeyttä ja ennustettavuutta. Lisäksi digimarkkinasäädöksen rakenne ja sen täydentävyys suhteessa muihin välineisiin auttavat myös tehokkaasti vastaamaan uusiin oikeudenmukaisuutta ja kilpailullisuutta koskeviin kysymyksiin.
Komissio jatkaa tekoälyalalla tapahtuvan kehityksen seurantaa prioriteettialana varmistaakseen digimarkkinasäädöksen täyden noudattamisen riippumatta siitä, tarjotaanko tekoälyteknologiaa tai -palveluja erottamattomana osana nimettyä ydinalustapalvelua vai erillisenä palveluna, joka saattaa edellyttää nimeämistä. Se toteuttaa tätä seurantaa osana jatkuvaa sääntelyvuoropuheluaan portinvartijoiden kehittyvistä liiketoimintamalleista ja niiden vaikutuksista digimarkkinasäädöksen noudattamiseen. Komissio arvioi erityisesti sitä, pitäisikö jotkin tekoälypalvelut mahdollisesti nimetä virtuaaliavustajiksi. Lisäksi komissio harkitsee, pitäisikö digimarkkinasäädöksen tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia välineitä käyttää myös tekoälypalveluihin liittyvien velvoitteiden päivittämiseen.
Velvoitteet
Komissio on jo digimarkkinasäädöksen puitteissa käynnistänyt toimia löytääkseen ratkaisuja erilaisiin julkisessa kuulemisessa esiin tuotuihin kysymyksiin, jotka liittyvät digimarkkinasäädöksessä asetettujen velvoitteiden riittävyyteen, ja uusia toimia on suunnitteilla. Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat toimet:
·Komissio on käynnistänyt markkinatutkimuksen sen arvioimiseksi, kykenevätkö digimarkkinasäädöksen nykyiset velvoitteet torjumaan tehokkaasti kilpailua rajoittavia tai epäoikeudenmukaisia käytäntöjä pilvipalvelualalla.
·Komissio aikoo hyväksyä Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa yhteiset suuntaviivat 42 digimarkkinasäädöksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen välisestä vuorovaikutuksesta. Suuntaviivoissa annetaan ohjeita muun muassa tietojen siirrettävyydestä ja hakutietojen saatavuudesta.
·Komissio aloitti hiljattain toisen määritysmenettelyn, jonka tuloksena esitetään konkreettisia toimenpiteitä ja annetaan selvennyksiä Androidin yhteentoimivuudesta tekoälypalvelujen kanssa sekä hakutietojen saatavuudesta.
·Komissio aikoo arvioida, voitaisiinko velvoitetta toimittaa tarkastettu kuvaus mahdollisista kuluttajien profilointitekniikoista selventää antamalla lisäohjeita tai selkeyttämällä raportointimallia.
·Lisäksi digimarkkinasäädöksen välineitä, jotka eivät vaadi lainsäädäntömuutoksia, kuten komission suuntaviivoja tai täsmentämispäätöksiä, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin digimarkkinasäädöksen vaatimusten soveltamiseksi nykyisiin tai uusiin tilanteisiin. Komissio voi tukeutua myös kilpailulainsäädäntöön erityisesti uusien käytäntöjen osalta. 43
Yhteentoimivuusvelvoitteiden laajentaminen verkkoyhteisöpalveluihin
Komissio katsoo, että on vielä liian aikaista ulottaa nykyiset viestintäpalvelujen yhteentoimivuutta koskevat velvoitteet kattamaan myös verkkoyhteisöpalvelut. Se perustelee näkemystään seuraavilla syillä:
·Ensinnäkin komission teettämässä ulkopuolisen toimeksisaajan tutkimuksessa saatiin ristiriitaisia tuloksia, ja siinä kävi myös ilmi, että verkkoyhteisöpalvelujen yhteentoimivuuden saavuttaminen on teknisesti monimutkaisempaa kuin viestintäpalvelujen tapauksessa. Lisäksi tällaisen horisontaalisen yhteentoimivuuden kysyntä on vähäistä niin loppukäyttäjien kuin yrityskäyttäjien keskuudessa.
·Toiseksi nykyisiä yhteentoimivuusvelvoitteita ei ole sovellettu viestintäpalveluihin vielä riittävän pitkään, jotta komissio voisi tehdä johtopäätöksen siitä, pitäisikö yhteentoimivuusvelvoitteet laajentaa kattamaan myös verkkoyhteisöpalvelut.
Menettelykehys ja läpinäkyvyys
Kaiken kaikkiaan digimarkkinasäädöksen menettelysäännöt ovat jo lyhyen soveltamiskauden aikana osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi.
Joitakin parannuksia voitaisiin kuitenkin tehdä muuttamatta digimarkkinasäädöstä. Esimerkiksi digimarkkinasäädöksen mukaisten prosessien läpinäkyvyyden lisäämiseksi voitaisiin toteuttaa useita toimenpiteitä. 44 Markkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja tutkijat ovat vaatineet voimakkaasti avoimuuden, näkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisäämistä digimarkkinasäädöksen vaatimustenmukaisuusprosesseissa. Kolmansille osapuolille voitaisiin jakaa enemmän olennaista tietoa portinvartijoiden kanssa käytävästä sääntelyvuoropuhelusta ja muutoksista, joita portinvartijat tekevät vaatimustenmukaisuustoimiinsa tämän vuoropuhelun seurauksena.
Erityisesti raportointi-, valvonta- ja avoimuusvälineiden, kuten vuotuisten vaatimustenmukaisuusraporttien, asteittainen parantaminen voisi edistää tietoon perustuvaa julkista keskustelua digimarkkinasäädöksen noudattamisesta ja portinvartijoiden vastuullisuudesta unionin kansalaisia kohtaan. Komissio on havainnut, että loppukäyttäjillä, yrityskäyttäjillä ja erityisesti pk-yrityksillä ei useinkaan ole riittävästi tietoa digimarkkinasäädöksen tarjoamista mahdollisuuksista. Siksi komissio tutkii uusia keinoja lisätä ja levittää tietoa portinvartijoiden kehittyvistä vaatimustenmukaisuustoimenpiteistä ja digimarkkinasäädöksen tarjoamista mahdollisuuksista.
Komissio aikoo myös arvioida, olisiko digimarkkinasäädöksen täytäntöönpanoasetusta tarpeen muuttaa kahden ensimmäisen soveltamisvuoden aikana saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi sekä valvonnan ja täytäntöönpanon parantamiseksi.
Jäsenvaltioiden ja muiden sääntelyviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön alalla komissio muun muassa jatkaa keskustelujaan kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa siitä, miten tiedonvaihtoa digimarkkinasäädöksen ja kilpailulainsäädännön mukaisista täytäntöönpanotoimista ja täytäntöönpanon painopisteistä voitaisiin parantaa. Komissio aikoo myös lisätä monialaista sääntely-yhteistyötä ja tutkia digimarkkinasäädöksen korkean tason ryhmän kanssa mahdollisia toimenpiteitä koordinoinnin ja yhteistyön tehostamiseksi digitaalialan sääntelyviranomaisten välillä. Tämä myös lisäisi korkean tason ryhmän vaikutusvaltaa.
Lopuksi on syytä huomata, että digimarkkinasäädöksen yksityisoikeudellinen täytäntöönpano on edelleen alkuvaiheessa. Komissio seuraa jäsenvaltioissa vireillä olevia, portinvartijoita koskevia oikeudenkäyntejä, joista keskustellaan säännöllisesti digimarkkinasäädöksen korkean tason ryhmässä. Komissio aikoo seurata, miten nämä yksityisoikeudelliset toimet (mukaan lukien edustajakanteita koskevan direktiivin (EU) 2020/1828 mukaiset toimet) etenevät, ja se voi tarvittaessa toteuttaa toimenpiteitä digimarkkinasäädöksen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.
5.Päätelmät
Digimarkkinasäädös on lyhyen soveltamiskautensa aikana vaikuttanut myönteisesti digitaalisten markkinoiden kilpailullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Sen täytäntöönpanolla on jo varhaisessa vaiheessa onnistuttu tehokkaasti ja tuloksellisesti torjumaan vaikutustenarvioinnissa yksilöityjä haitallisia käytäntöjä. Näin se on auttanut luomaan oikeudenmukaisemmat ja kilpailullisemmat digitaaliset markkinat unioniin. Digimarkkinasäädös on muuttanut merkittävästi portinvartijoiden käyttäytymistä, teknisiä suunnitteluvalintoja ja sopimusjärjestelyjä, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia yrityskäyttäjille ja kilpailijoille. Säädös on myös vahvistanut loppukäyttäjien itsemääräämisoikeutta ja valinnanmahdollisuuksia useilla keskeisillä aloilla palauttamalla kansalaisille määräysvallan omiin tietoihinsa ja antamalla heille mahdollisuuden tehdä omat valintansa.
Samaan aikaan digimarkkinasäädöksellä ei ole vielä saavutettu lainsäätäjien tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla, mikä johtuu etenkin sen lyhyestä soveltamisajasta. Säädöksen koko potentiaalin hyödyntämiseksi komissio aikoo – kuten myös valtaosa kuulemiseen osallistuneista sidosryhmistä ehdotti – jatkaa tiivistä sääntelyvuoropuhelua ja tarvittaessa valvoa digimarkkinasäädöksen noudattamista tiukasti sekä lisätä tiedotustoimia, jotta yritykset ja kuluttajat voisivat hyödyntää digimarkkinasäädöksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Tämä parantaa unionin digitaalisten markkinoiden oikeudenmukaisuutta ja kilpailullisuutta sekä lisää digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvää valinnanvaraa ja innovointia.
Digimarkkinasäädös on EU:n laajuinen, keskitetysti valvottu sääntelyväline ja tuo siten lisäarvoa verrattuna vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa sovellettaisiin hajanaisia kansallisia sääntöjä. Digimarkkinasäädöstä sovelletaan vain nimettyihin portinvartijoihin, eikä siinä aseteta suoria velvoitteita pk-yrityksille. Lisäksi digimarkkinasäädös on johdonmukainen muiden digitaalialaa koskevien säädösten kanssa, ja digimarkkinasäädöksen korkean tason ryhmä tarjoaa oman foorumin EU:n digitaalialan sääntelyviranomaisten väliselle koordinoinnille ja yhteistyölle. Komissio tutkii yhdessä korkean tason ryhmän jäsenten kanssa keinoja tehostaa entisestään sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä, joka on yhä välttämättömämpää.
Digimarkkinasäädös on suunniteltu tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaksi välineeksi, joka mahdollistaa sääntelyn mukauttamisen nopeasti muuttuvaan ympäristöön. Nykyisessä muodossaan digimarkkinasäädös on osoittautunut hyvin soveltuvaksi tähän ympäristöön ja vaikuttaa lähtökohtaisesti kykenevän mukautumaan teknologiseen kehitykseen, kuten pilvipalvelujen merkittävyyden ja tekoälyn käytön lisääntymiseen, mikä on havaittu muun muassa hiljattain käynnistetyissä pilvipalveluja koskevissa markkinatutkimuksissa sekä tekoälyä koskevissa määritysmenettelyissä, jotka olivat edelleen käynnissä tämän kertomuksen laatimishetkellä. Komissio aikoo jatkaa sääntelyvuoropuhelua ennakoidakseen uusia velvoitteiden noudattamiseen liittyviä haasteita ja keskustellakseen portinvartijoiden kanssa mahdollisista tarpeista mukauttaa niiden vaatimustenmukaisuussuunnitelmia tekoälyratkaisujen kehittyessä. Edellä esitetyn perusteella komissio ei näe tällä hetkellä tarvetta tarkistaa digimarkkinasäädöstä.
Komission arvioinnin ja kuulemismenettelyssä kerätyn palautteen perusteella tulevissa toimissa tullaan käsittelemään seuraavia toimintapoliittisia näkökohtia ja täytäntöönpanon painopisteitä: tekoälypalvelujen kehitys ja mahdolliset täytäntöönpanon puutteet, jotka saattavat edellyttää uusia nimityksiä; mahdolliset kohdennetut tarkistukset digimarkkinasäädöksen menettelykehykseen; mahdolliset tarkistukset joihinkin portinvartijoiden käyttämiin mallipohjiin; sopivat toimenpiteet läpinäkyvyyden lisäämiseksi edunsaajiin nähden; sekä mahdollinen kehys, joka mahdollistaisi digimarkkinasäädöksen vaikutusten jäsennellyn arvioinnin tulevaisuudessa.