EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.2.2026

COM(2026) 101 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

ProtectEU – toimintaohjelma terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi

1.Johdanto

Tästä toimintaohjelmasta ilmoitettiin tiedonannossa ProtectEU – eurooppalainen sisäisen turvallisuuden strategia 1 . Toimintaohjelmalla käynnistetään uudistettuja toimia fyysiset ja digitaaliset rajat ylittävän terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Terrorismi 2 ja väkivaltaiset ääriliikkeet 3 ovat edelleen haaste EU:lle ja sen jäsenvaltioille. Terrorismirikosten määrittely ja tunnistaminen on erityisen haastavaa, koska terrorismin ja muun rikollisuuden välillä on entistä enemmän kytköksiä, verkostot ovat entistä häilyvämpiä ja toimijoilla on aiempaa vähemmän ideologisia pyrkimyksiä, minkä lisäksi verkossa tapahtuvan ja fyysisen toiminnan väliset rajat ovat epäselviä. Tässä monimutkaisessa uhkaympäristössä paras lähestymistapa on yhteinen toiminta, ja vaikka jäsenvaltiot ovat edelleen yksin vastuussa kansallisesta turvallisuudestaan 4 , EU:n on toimittava yhtenäisesti niiden kanssa.

Vaikka EU:ssa onkin tapahtunut vähemmän laajamittaisia koordinoituja terrori-iskuja, uhka ei ole poistunut, vaan se on muuttunut. Vuosina 2019–2023 terrori-iskujen määrä yli kaksinkertaistui (57:stä 120:een), kunnes määrä laski 58:aan vuonna 2024. 5 Viimeaikaisten hyökkäysten takana ovat olleet pääasiassa yksinäiset toimijat ja pienet solut. Yleinen uhkataso on edelleen korkea, ja siihen vaikuttaa uhkatekijöiden monipuolistuminen. 6  Jihadistinen terrorismi on edelleen merkittävin ja eniten kuolonuhreja aiheuttava terroriuhka 7 , mutta terroristeja ja väkivaltaisia ääriliikkeitä ohjaavat yhä useammat erilaiset syyt, jotka eivät aina liity tiettyyn ideologiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi eurooppalaisten demokraattisten arvojen hylkääminen, antisemitismi tai muslimiviha. 8  

EU on ryhtynyt jo toimiin terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi vuonna 2020 esitellyllä EU:n terrorisminvastaisella toimintaohjelmalla 9 , joka on etenemissuunnitelma kohti turvallisempaa EU:ta. On kulunut vuosikymmen siitä, kun Euroopassa, esimerkiksi Pariisissa ja Brysselissä, tehtiin useita hirvittäviä iskuja, ja EU on sen jälkeen ottanut käyttöön kattavan oikeudellisen kehyksen terrorismirikosten kriminalisoimiseksi, verkossa olevaan terroristiseen sisältöön puuttumiseksi ja terrorismin rahoituksen, ampuma-aseiden ja räjähteiden saatavuuden rajoittamiseksi. Euroopassa on vahvistettu kykyä havaita ja pysäyttää matkustaminen terrorismitarkoituksessa ulkorajoilla nykyaikaistetuilla turvallisuus- ja rajavalvontajärjestelmillä, paremmalla tietojenvaihdolla ja tiiviimmällä yhteistyöllä sekä EU:n sisäisesti että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

EU:n virastot ovat tarjonneet jäsenvaltioille operatiivista tukea ja välineitä ja tehostaneet näin terrorismia koskevia tutkimuksia ja syytetoimia, ja viiden viime vuoden aikana on tehty yli 2 000 pidätystä ja annettu yli 1 800 tuomiota terrorismirikoksista 10 . EU:n tason tukirakenteet, kuten radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskus ja suojaavien turvatoimien neuvontaohjelma, ovat antaneet jäsenvaltioille mahdollisuuden hyötyä yhteisistä käytännöistä ja asiantuntemuksesta, mikä on parantanut resilienssiä kaikkialla EU:ssa. Näiden saavutusten pohjalta tässä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa tiiviissä yhteistyössä laaditussa toimintaohjelmassa yksilöidään jäljellä olevat puutteet ja esitetään konkreettisia toimia niiden korjaamiseksi.

Geopoliittinen kehitys ja ulkoiset konfliktit lisäävät riskejä ja vaikuttavat EU:n turvallisuuteen. Hamasin hyökkäykset 7. lokakuuta 2023 ja niitä seurannut konflikti Gazassa ovat lisänneet vihaa ja yllyttäneet väkivaltaan kaikenlaisten ideologioiden pohjalta. Jihadistiset toimijat ovat käyttäneet näitä tapahtumia hyväkseen levittämällä verkossa väärää tietoa ja kehottamalla suoranaisesti väkivaltaan. Vastaavia narratiiveja ovat käyttäneet myös äärivasemmistolaiset ja äärioikeistolaiset toimijat. Tämä lisää iskujen riskiä. ISIL ja sen liittolaiset muodostavat edelleen yhden merkittävimmistä EU:hun kohdistuvista ulkoisista uhkista, koska ne kykenevät innoittamaan iskuihin. Syyrian epävakaa tilanne herättää turvallisuushuolia, koska Isis-järjestö saattaa järjestäytyä uudelleen ja Koillis-Syyriassa vangittuina ja leireillä olevien terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden tulevaisuudesta ei ole tietoa. Terroristijärjestöt ottavat yhä useammin kohteekseen humanitaarisia avustustyöntekijöitä ja operaatioita ja käyttävät väkivaltaa ja pelottelua ja estävät niiden toimintaa.

Lisäksi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä Venäjä on ryhtynyt monenlaisiin sabotaasi- ja hybriditoimiin EU:ta vastaan. Tällaiset toimet loukkaavat jäsenvaltioiden alueellista koskemattomuutta, heikentävät demokraattisten instituutioiden eheyttä ja uhkaavat suoraan siviiliväestön turvallisuutta. Toimilla on havaittu olevan yhteyksiä Venäjään kytkeytyneiden toimijoiden koordinoituun vaikuttamistoimintaan, kuten väkivaltaisia ääriliikkeitä koskevien ja muiden yhtenäisyyttä uhkaavien narratiivien levittämiseen Euroopassa. Konfliktin myötä esiin on tullut myös mahdollisia turvallisuusriskejä, jotka liittyvät taisteluihin osallistuneiden ulkomaisten vapaaehtoisten ja venäläisten entisten sotilaiden paluuseen.

Lisäksi EU:hun on kohdistunut monimutkaisia uhkia, joissa tukena taustalla on ollut terroristiryhmiä, ulkomaisia valtiollisia toimijoita ja valtiosta riippumattomia toimijoita. Vihamieliset toimijat ovat käyttäneet terrorismin toimintatapoja, esimerkiksi lentorahtiin sijoitettuja omatekoisia räjähteitä, kyberhyökkäyksiä ja kriittisen infrastruktuurin sabotointia. Ne ovat myös käyttäneet välikäsinä terroristeja ja väkivaltaisten ääriliikkeiden kannattajia. Terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden välillä on edelleen opportunistisia yhteyksiä, ja niissä hyödynnetään tilausrikollisuuden toimintatapoja, tekijöiden värväämistä samoista joukoista, rikollisia markkinapaikkoja ja epävirallisen pankkitoiminnan verkostoja. 11  Terrorismin, kyberrikollisuuden, vihamielisen ulkomaisen sekaantumisen ja järjestäytyneen rikollisuuden välisten yhteyksien lisääntyminen on haaste määritettäessä rikosoikeudellista vastuuta ja koordinoitaessa kansallisen ja EU:n tason toimia.

Terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin osallistuvien alaikäisten määrä on kasvanut jyrkästi kaikkialla Euroopassa. Vuonna 2024 lähes joka kolmas EU:ssa terrorismista epäillyistä henkilöistä oli alle 20-vuotias, ja näistä nuorimmat olivat vain 12-vuotiaita. Suurimmalla osalla näistä alaikäisistä on ollut yhteyksiä jihadistiseen terrorismiin, mutta myös väkivaltainen äärioikeistolaisuus on yleistynyt erityisesti akselerationistiverkostojen, ”Active Club” ‑kerhojen 12 ja sellaisten verkossa toimivien ääriliikeverkostojen 13 kautta, joissa levitetään väkivaltaista sisältöä ja painostetaan haavoittuvassa asemassa olevia alaikäisiä itsetuhoisiin tekoihin ja väkivaltaan. Sekaideologiat ovat nousseet näkyvästi esille, ja monissa yksinäisten toimijoiden tekemissä iskuissa ensisijaisena motiivina on ollut viehtymys väkivaltaan.  

Terroristit ja väkivaltaiset ääriliikkeet hyödyntävät entistä enemmän verkkoekosysteemiä ja uusia teknologioita, sosiaalista mediaa ja pelialustoja haitallisen sisällön jakamisessa, disinformaation levittämisessä, radikalisoimisessa, varojen keräämisessä ja toimijoiden värväyksessä. Radikalisoitumista edistää ääriliikkeitä edustavan sisällön algoritminen vahvistaminen. Terroristit koordinoivat suunnitelmia läpisalatuilla (E2EE) viestintäalustoilla ja rahoittavat verkostojaan ja iskujaan kryptovaluutoilla, ei-korvattavissa olevilla tokeneilla (NFT:t) ja ”digitaalisella hawala-järjestelmällä” 14 . Generatiivista tekoälyä väärinkäytetään iskuja koskevien ohjeiden laatimiseen. Uhkaa lisäävät entisestään 3D-tulostusteknologia (esim. ampuma-aseiden valmistamiseen) ja miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien (droonit) käytön yleistyminen.

Sidosryhmien kattavien kuulemisten ja terrorismista hiljattain annettujen neuvoston päätelmien 15 pohjalta toimintaohjelmassa yhdistyvät tärkeät käynnissä olevat toimet uusiin aloitteisiin, jotta voidaan pysyä ajan tasalla nopeasti muuttuvassa uhkaympäristössä. Toimintaohjelmassa esitetään valikoituja toimia, joilla ennakoidaan uhkia, ehkäistään radikalisoitumista, suojellaan ihmisiä sekä verkossa että sen ulkopuolella, varmistetaan nopea ja koordinoitu reagointi hyökkäyksiin ja vahvistetaan maailmanlaajuista terrorismin torjuntaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien ihmisoikeuslainsäädäntö ja humanitaarinen oikeus.

Tuloksellisin reaktio terrorismiin on osoittaa olevamme sitoutuneita arvoihimme, joita vastaan on hyökätty. Näin ollen kaikki toimet perustuvat perusoikeuksien kunnioittamiseen. Toimien täydentämiseksi jäsenvaltioita kehotetaan hyväksymään ja päivittämään säännöllisesti kansallisia strategioitaan tässä toimintaohjelmassa vahvistettujen strategisten puitteiden mukaisesti.

2.Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumisen osa-alueet

2.1 Uhkien ennakointi

Turvallisuuden lähtökohtana on tehokas ennakointi. EU on luonut vahvoja tilannetietoisuusvalmiuksia terrorismin torjuntaan. EU:n yhtenäinen tiedustelun analysointikyky (SIAC) on jäsenvaltioiden tiedustelun keskitetty yhteyspiste, joka toimittaa ajankohtaisia uhka-arvioita, ja Europol puolestaan laatii säännöllisesti suuntauksia koskevia raportteja lainvalvontatietojen perusteella.

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, pitää ensisijaisena SIAC:n vahvistamista resurssien ja valmiuksien osalta. Sen lisäksi, että käyttöön otetaan suojattuja viestintäkanavia ja että tietoturvallisuutta unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa koskevaan asetusehdotukseen liittyvät neuvottelut saatetaan päätökseen, komissio ja korkea edustaja pyrkivät edelleen parantamaan EU:n henkilöstön tietoisuutta, jotta voidaan edistää tietojen jakamisen periaatetta ja soveltaa ehdottoman tiedonsaantitarpeen periaatetta vain turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.

Uusien uhkien dynaaminen ja ennakoimaton luonne edellyttää lainvalvontaviranomaisilta entistä vahvempaa ennakointikykyä. Eurooppalaisessa sisäisen turvallisuuden ProtectEU-strategian mukaisesti komissio ehdottaa Europolin analyyttisen tuen, myös avointen lähteiden tiedustelun (OSINT) valmiuksien, lisäämistä. Europolin laatimat suuntauksia koskevat raportit, tilannekatsaukset ja aihekohtaiset analyysit voitaisiin mahdollisuuksien mukaan toimittaa turvallisuusluokittelemattomina, jotta voidaan lisätä yleistä ymmärrystä nousevista suuntauksista varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisemiseen liittyvien toimien tukemiseksi. Lisäksi komissio valmistelee ProtectEU-strategian mukaisesti uhka-analyyseja, joiden avulla voidaan tunnistaa uusia uhkia ja määrittää politiikkatoimia terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. 

Ennakointi on tärkeää myös uusista teknologioista aiheutuvien riskien ja uusien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien määrittämiseksi. 16  Yhteisen tutkimuskeskuksen työ ohjaa edelleen turvallisuustutkimusta. Jotta lainvalvonnassa voidaan hyödyntää uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia ja jotta voidaan valmistautua torjumaan uusien teknologioiden väärinkäyttöä terroristien ja väkivaltaisten ääriliikkeiden taholta, komissio lisää turvallisuustutkimusta Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ja sisäisen turvallisuuden rahoituksen puitteissa kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä vuodesta 2026 alkaen. Tutkimuksessa painotetaan muun muassa varhaisen havaitsemisen valmiuksia ja innovointia teknologian, kuten tekoälyn, alalla, ääriliikkeiden harjoittaman verkkoalustojen käytön torjumista, uusia terrorismin rahoitusmenetelmiä (esim. kryptovarat) sekä ihmisten ja julkisten tilojen suojelemista räjähteiden, droonien ja 3D-tulostettujen aseiden käytön aiheuttamilta uhkilta sekä ajoneuvoilla tai teräaseilla tehtäviltä iskuilta. Tutkimustulosten hyödyntämisen varmistamiseksi komissio tukee myös EU:n rahoittamien ratkaisujen testaamista ja käyttöönottoa lainvalvontaviranomaisten varustamiseksi uusimman tekniikan mukaisilla välineillä ja menetelmillä terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden tehokasta torjumista ja havaitsemista sekä niihin reagoimista varten.

KESKEISET TOIMET Komissio aikoo ·tukea suojattujen viestintäkanavien käyttöönottoa EU:n toimielinten, elinten ja virastojen välillä ·vahvistaa turvallisuustutkimusta Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa ja sisäisen turvallisuuden rahoituksen tuella ·tukea EU:n rahoittamien ratkaisujen testaamista ja käyttöönottoa lainvalvontaviranomaisten varustamiseksi uusimman tekniikan mukaisilla välineillä. Korkea edustaja aikoo ·vahvistaa ensi tilassa SIAC:tä korkean edustajan ja jäsenvaltioiden yhteisen asiakirjan mukaisesti. Europol aikoo ·parantaa analyyttista tukea ja avointen lähteiden tiedusteluun (OSINT) liittyviä valmiuksia. Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kehotetaan ·viemään päätökseen neuvottelut asetuksesta, joka koskee tietoturvallisuutta unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa.

2.2 Radikalisoitumisen ehkäiseminen  

Radikalisoitumisen ehkäisemisellä tarkoitetaan, että radikalisoitumista aiheuttaviin tekijöihin puututaan ennen kuin ne saavat jalansijaa. Tämä edellyttää koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa, jossa sidosryhmät otetaan mukaan koulutuksessa, sosiaali-, kulttuuri- ja nuorisopalveluissa, lainvalvonnassa, vankiloissa ja ehdonalaisjärjestelmissä, paikallisyhteisöissä, kansalaisjärjestöissä ja verkkoympäristöissä. Ennaltaehkäisemiseen liittyvässä EU:n politiikassa tapahtui merkittävä edistysaskel kesäkuussa 2024, jolloin perustettiin radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskus, jäljempänä ’tietokeskus’, 17  jolle myönnettiin 60 miljoonan euron rahoitus neljälle vuodelle.

Tietokeskus tuo yhteen yli 6 000 päättäjää, tutkijaa ja ammattilaista eri puolilta Eurooppaa ja laatii päättäjille ja ammattilaisille tarkoitettuja ohjeita, käytännön välineitä, koulutusta ja räätälöityjä tukipalveluja. Se toimii jäsenvaltioiden asettamien, vuonna 2027 ajantasaistettavien strategisten suuntaviivojen 18 mukaisesti. Tässä toimintaohjelmassa esitetään tietokeskukselle konkreettisia tehtäviä ja varmistetaan, että tietokeskus tuottaa koko toimeksiantonsa mukaista tulosta tarjoamalla jäsenvaltioille operatiivista tukea ja auttamalla niitä ennakoimaan uusia riskejä ja määrittämään maakohtaisia vastatoimia radikalisoitumiselle.

2.2.1. Ennaltaehkäisyvälineistön kehittäminen alaikäisille

Alaikäisten radikalisoitumisen ja terrorismiin osallistumisen seuraukset ovat kauaskantoisia, ja ne vaikuttavat heidän itsensä lisäksi myös yhteisöihin ja yhteiskuntiin kokonaisuudessaan. Jotta voidaan puuttua radikalisoituvien alaikäisten huolestuttavaan määrään kaikkialla Euroopassa, komissio perustaa toimensa tietokeskuksen toimintaan ja antaa strategista ohjausta alaikäisten radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Tässä keskitytään varhaiseen havaitsemiseen, suojaavien tekijöiden vahvistamiseen, radikalisoitumisen vastustuskykyyn koulutuksen 19 ja yhteiskuntaan sopeutumisen avulla, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien alaikäisten osalta, perheiden ja yhteisöjen tukemiseen, turvalliseen verkko-osallistumiseen ja eri alojen väliseen yhteistyöhön, myös jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden Safer Internet ‑keskusten nykyisten verkostojen työn pohjalta.

Komissio toteaa, että mielenterveyshaasteet voivat altistaa alaikäisiä ääriliikkeiden narratiiveille, väkivallalle ja värväykselle. Siksi komissio edistää tiiviimpää yhteistyötä ennaltaehkäisevien toimijoiden ja mielenterveyspalvelujen välillä lastensuojelua koskevassa kokonaisvaltaisessa toimintamallissa. 20 Jäsenvaltioita kannustetaankin lisäämään ennaltaehkäisykehyksiinsä psykososiaalista asiantuntemusta ja tukea.

2.2.2.    Selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentaminen

Yhteisöjen selviytymiskyvyn vahvistamiseksi komissio käynnistää viiden miljoonan euron suuruisen yhteisöohjelman (Community Engagement and Empowerment Programme, CEEP), jolla tarjotaan kansalaisyhteiskunnalle ja alan toimijoille digitaalisia taitoja tehoavaa verkkotoimintaa varten ja jolla vahvistetaan ennaltaehkäisyyn osallistuvien nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Unionin keskeinen sitoumus on edelleen kaikkien uskonnollisten yhteisöjen suojeleminen vihalta, syrjinnältä ja väkivallalta. Komissio vauhdittaa antisemitismin torjumista ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan EU:n strategian 21 täytäntöönpanoa ja luo verkoston antisemitistisen vihapuheen torjumiseksi verkossa. Strategian mukaisesti SIAC sisällyttää säännöllisiin uhka-arviointeihinsa jatkossakin analyyseja juutalaisiin ihmisiin, yhteisöihin ja uskonnonharjoittamispaikkoihin kohdistuvista erityisistä uhkista. Jäsenvaltioita kannustetaan noudattamaan suosituksia 22 , jotka on annettu väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemisen ja torjunnan yhteydessä antisemitismiä tarkastelevassa hankepohjaisessa yhteistyössä.

Kaikenlaiseen vihaan ja myös kasvavaan muslimivihaan kohdistuvien EU:n tason rikosoikeudellisten keinojen vahvistamiseksi komissio harkitsee lainsäädäntöaloitetta verkossa tehtyjen viharikosten määritelmän yhdenmukaistamiseksi. 23 Komissio aikoo tehdä Europolin kanssa yhteistyötä edistääkseen ääriliikkeiden tuottaman sisällön havaitsemista tekoälyn avulla, parantaakseen yhteisiä uhkaindikaattoreita ja nopeuttaakseen verkkoalustojen, lainvalvontaviranomaisten ja tutkijoiden välistä yhteistyötä tekoälyn tuottaman propagandan ja koordinoitujen radikalisoimiskampanjoiden tunnistamiseksi.

2.2.3. Radikalisoitumisen vastatoimet vankiloissa ja vankiloista vapautuvien parissa sekä terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä paluun hallinta

Tarvitaan vahvempaa koordinointia ja räätälöityjä yhteiskuntaan sopeuttamisen toimenpiteitä, jos rangaistuksensa suorittaneet ja vankilasta mahdollisesti vapautuvat vangit ovat radikalisoituneet. 24 Jäsenvaltioiden olisi lisättävä vankila-, ehdonalais- ja lainvalvontaviranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja pantava täytäntöön näyttöön perustuvia radikalisoitumisesta irtautumiseen ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen tähtääviä ohjelmia.

Tietokeskus tukee näitä toimia kehittämällä välineitä riskien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi ennen vapautumista, ja komissio puolestaan antaa ohjeita, joilla tuetaan vankiloista vapautuviin radikalisoituneisiin henkilöihin sovellettavia kansallisia toimintamalleja.

Terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheidensä palaamiseen liittyvien monimutkaisten haasteiden hallitsemiseksi jäsenvaltioita kannustetaan estämään jatkossakin lähtemistä konfliktialueille ja jatkamaan takaisin palaavien terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden tosiasiallista syytteeseenpanoa. Tietokeskus tarjoaa jäsenvaltioille välineitä riskien arviointiin ja takaisin palaavien henkilöiden turvalliseen hallinnointiin sekä koulutusta kuntoutuksesta ja yhteiskuntaan sopeuttamisesta, painottaen erityisesti lasten suojelemista heidän etunsa mukaisesti.

2.2.4. Terrorismin uhrien tukeminen

Terrorismista aiheutuu pitkäaikaisia seurauksia sen uhreille, jotka tarvitsevat erityistukea. Lainsäätäjät ovat hiljattain päässeet sopimukseen uhrien oikeuksia koskevan direktiivin ehdotetusta tarkistamisesta 25 , jossa vahvistetaan terrorismin uhrien oikeuksien suojelua ja jota täydennetään uudella uhrien oikeuksia koskevalla EU:n strategialla. Komissio lisää myös terrorismin uhrien eurooppalaisen muistopäivän näkyvyyttä ja tukee uhrien yhdistyksiä edistämällä niiden aktiivista roolia ennaltaehkäisyohjelmissa.

KESKEISET TOIMET Komissio aikoo yhteistyössä EU-taitokeskuksen kanssa ·kehittää alaikäisille tarkoitetun ennaltaehkäisyvälineistön, joka sisältää myös vanhempien oppaan nuorten suojelemiseksi radikalisoitumiselta verkkoympäristössä ja käytännön malleja vihjepuhelimista ja puhelinpalvelukeskuksista, joihin voi ilmoittaa radikalisoitumisen merkeistä ja joiden avulla merkkeihin voidaan puuttua ·kehittää standardoituja menettelyjä ja yhteisen riskinarviointimenetelmän radikalisoituneiden vankien vapauttamista edeltävään vaiheeseen. Komissio aikoo ·käynnistää yhteisöohjelman (CEEP) tämän toimintaohjelman ohella ·laatia suosituksia alaikäisten ja vankilasta vapautuvien radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ·esittää EU:lle uuden uhrien oikeuksia koskevan strategian ·tehdä yhteistyötä Europolin kanssa ääriliikkeitä ja radikalisoitumista edistävän sisällön tekoälyavusteisen havaitsemisen parantamiseksi. Jäsenvaltioita kannustetaan ·sisällyttämään radikalisoitumisen ehkäiseminen osaksi opetusta ja urheilua ja hyödyntämään tässä EU:n tasolla laadittuja suosituksia, välineitä ja hyviä käytäntöjä ·vahvistamaan strategisia viestintä- ja tiedotuskampanjoita ja hyödyntämään tässä EU-tietokeskuksen tarjoamaa tukea ·vahvistamaan tiedonvaihtoa ja panemaan täytäntöön radikalisoitumisesta irtautumisen ja yhteiskuntaan sopeuttamisen ohjelmia vankilasta vapautuville ·estämään lähtemistä konfliktialueille ja ryhtymään syytetoimiin takaisin palaavia terrorismiin syyllistyneitä vierastaistelijoita vastaan.

2.3 Ihmisten suojelu verkossa

EU on luonut viime vuosina yhden maailman edistyneimmistä sääntelykehyksistä terroritoiminnan torjumiseksi verkossa, ja kehystä on täydennetty jäsenvaltioiden, verkkoalustojen ja Europolin vapaaehtoisella yhteistyöllä.

Uhka kuitenkin muuttuu koko ajan. Ääriliikkeiden verkostot mukautuvat nopeasti, hyödyntävät kehittyviä teknologioita ja siirtyvät avoimilta alustoilta suljettuihin keskusteluihin ja salattuihin palveluihin. Tästä voi aiheutua vakavia haasteita terroristien suunnitelmien havaitsemiselle ja estämiselle, terroristiverkostojen ja niiden kannattajien kartoittamiselle sekä terroritoiminnan tutkinnalle ja syytteeseenpanolle. Lisäksi terrorismiin liittyvä aineisto leviää entistä helpommin, ja aineiston havaitsemiseen tarvitaan älykkäämpiä välineitä, jotta voidaan varmistaa, että tunnistettu terrorismiin liittyvä sisältö ei pääse leviämään muualle. Komissio vahvistaa digipalvelusäädöksen noudattamisen valvontaa ja tukee terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa, täyttää jäljellä olevia aukkoja ja varmistaa nopeammat ja koordinoidummat toimet turvallisen ja väärinkäyttöä torjuvan verkkoympäristön takaamiseksi sekä perusoikeuksien kunnioittamiseksi. Kuten sisäisen turvallisuuden ProtectEU-strategiassa ilmoitettiin, komissio aikoo esittää myös lasten suojelemista rikollisuudelta koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyy toimenpiteitä radikalisoitumiseen ja rikolliseen toimintaan värväämiseen puuttumiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella.

2.3.1. Terroristisen ja ääriliikkeiden verkkosisällön torjuntaa koskevien sääntelykehysten koko potentiaalin hyödyntäminen

Terroristista verkkosisältöä koskeva asetus on ollut keskeisessä asemassa torjuttaessa terrorismiin liittyvän aineiston levittämistä ja mahdollistanut terroristisen sisällön nopean poistamisen. Asetus osoitti merkityksensä, kun Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta 2023, jolloin terroristisen sisällön poistamista koskevia määräyksiä annettiin sadoittain. 26

Joulukuuhun 2025 mennessä jäsenvaltioiden viranomaiset olivat antaneet jo 2 032 määräystä sisällön poistamisesta ja yli 97 900 ilmoitusta vapaaehtoisesta poistamisesta. 27 Europol kehittää täytäntöönpanon tukemiseksi eurooppalaisen hash-tiivisteiden jakotietokannan (digitaalisten jalanjälkien eli hash-tiivisteiden tietokanta) terroristista ja väkivaltaisten ääriliikkeiden sisältöä varten. Näin jäsenvaltiot ja säilytyspalvelujen tarjoajat voivat suojatusti merkitä, yhdistää ja poistaa eri alustoilta sisältöä, myös terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen nojalla poistettavaa sisältöä.

Komissio saattaa terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen arvioinnin päätökseen vuoden 2026 loppuun mennessä. Arvioinnin perusteella komissio tutkii terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen lujittamista edelleen asetuksen säilyttämiseksi tarkoituksenmukaisena, ja se aikoo yksinkertaistaa asetusta mahdollisuuksien mukaan säilyttäen samalla takeet perusoikeuksien tehokkaasta suojelusta. Samanaikaisesti komissio varmistaa digitaalisen ympäristön turvaamisesta annetun muun lainsäädännön, kuten digipalvelusäädöksen ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin, tiukan soveltamisen.

Terroristista verkkosisältöä koskeva asetus ja digipalvelusäädös muodostavat vahvan ja toisiaan tukevan rakenteen 28 terroritoiminnan ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi verkossa. Digipalvelusäädöksessä vahvistetaan huolellisuusvelvoitteiden horisontaalinen kehys verkossa toimiville välittäjille, jotta voidaan puuttua laittomaan verkkosisältöön ja sen algoritmiseen vahvistamiseen ja lieventää välittäjien palveluihin liittyviä järjestelmäriskejä, ja terroristista verkkosisältöä koskevassa asetuksessa asetetaan puolestaan terroristiseen sisältöön liittyviä alakohtaisia vaatimuksia ja tarjotaan nopeita operatiivisia välineitä sisällön poistamiseksi. Hyvin suuret verkkoalustat ja hakukoneet ovat jo tunnistaneet terrorismin ja väkivaltaiset ääriliikkeet verkossa järjestelmäriskeiksi. 29 Komissio seuraa tiiviisti toteutettuja lieventäviä toimenpiteitä ja valvoo tarvittaessa digipalvelusäädöksen täytäntöönpanoa.

Lisäksi Euroopan digitaalisten palvelujen lautakunnalla on keskeinen asema sen varmistamisessa, että digipalvelusäädös pannaan kaikissa jäsenvaltioissa täytäntöön tehokkaasti ja yhdenmukaisesti, ja tämä koskee myös palveluntarjoajien velvoitteita puuttua laittomaan radikalisoitumista aiheuttavaan ja väkivaltaisten ääriliikkeiden sisältöön. Tekoälysäädöksellä 30  yhdenmukaistetaan tekoälyä, myös suuririskisiä tekoälyvälineitä, koskevat säännöt. Komissio antaa ohjeita lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen tueksi, jotta ne voivat parantaa uhkien havaitsemis- ja ehkäisemisvalmiuksiaan sertifioiduilla ja luotettavilla suuririskiseen käyttöön tarkoitetuilla tekoälyjärjestelmillä perusoikeuksia kunnioittaen. Tekoälyn soveltamisstrategialla tuetaan edelleen tekoälyratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä tarkoituksissa. Elokuusta 2026 alkaen sovelletaan tekoälysäädöksen kieltoja, joilla kielletään käyttäjiä manipuloivat tekoälyjärjestelmät ja chattibotit EU:n markkinoilta, myös tilanteissa, joissa tällainen manipulointi johtaa radikalisoitumiseen ja terrorismirikosten tekemiseen tai muuhun merkittävään haittaan. Lisäksi tarjoajien on arvioitava ja lievennettävä riskejä, joita aiheutuu, jos suuret generatiiviset tekoälymallit lisäävät käyttäjien radikalisoitumiseen johtavaa haitallista manipulointia, ja Euroopan tekoälytoimisto tekee tarjoajien kanssa yhteistyötä tällaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

2.3.2.    Yhteistyö tietotekniikka-alan kanssa

Vapaaehtoinen yhteistyö verkkopalvelujen tarjoajien kanssa on välttämätöntä, jotta voidaan reagoida uusiin suuntauksiin ja muuttuvaan uhkaympäristöön verkossa. Tässä yhteydessä EU:n internetfoorumi on komissiolle tärkein keino, jota vahvistetaan edelleen. Foorumi on erinomainen esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin välisestä yhteistyöstä, joka tuo yhteen EU:n jäsenvaltioiden ministeriöitä, lainvalvontaviranomaisia, kansalaisyhteiskuntaa ja verkkopalvelujen tarjoajia, myös sosiaalisen median alustoja. Näin voidaan vaihtaa tietoja painopisteistä ja tuetaan koordinoituja ja kattavia toimia radikalisoitumisen torjumiseksi sekä terroristisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden sisällön leviämisen rajoittamiseksi.

Komissio työskentelee myös yhdessä Euroopan digitaalisten palvelujen lautakunnan kanssa yhteistyössä lainvalvonnan sidosryhmien ja yritysten kanssa tehostaakseen toimia, joilla torjutaan terroristisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden sisällön leviämistä sekä verkossa tapahtuvaa radikalisoitumista digipalvelusäädöksen puitteissa. Tähän voi tarpeen mukaan sisältyä toimia, joilla tuetaan erityisesti verkkopalvelujen tarjoajia digipalvelusäädöksen noudattamisessa ja täytäntöönpanossa. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi tehokkaiden lieventävien toimenpiteiden määrittäminen järjestelmäriskien torjumiseksi tai vapaaehtoisten ohjeiden ja käytännesääntöjen tai vapaaehtoisten yhteistyökehysten laatiminen ja täytäntöönpano. Toimia voivat olla myös suositusten tai neuvojen antaminen digitaalisten palvelujen koordinaattoreille koordinoitujen toimien tukemiseksi kansallisella tasolla, erityisesti sellaisten palvelujen tapauksessa, joiden ei katsota olevan erittäin suuria verkkoalustoja tai hakukoneita. Toimissa voidaan myös keskittyä tehostamaan ja virtaviivaistamaan merkityksellisten tietojen vaihtoa verkossa toimivien välittäjien tarjoamiin palveluihin liittyvistä suuntauksista ja uusista riskeistä.

Radikalisoitumista ja polarisaatiota ruokkivat salaliittoteoriat, ääriliikkeiden narratiivit sekä äärimmäisen väkivaltainen ja näitä sivuava sisältö. Europol helpottaa EU:n internetfoorumin puitteissa yhteistyötä verkkopalvelujen tarjoajien kanssa tällaisen sisällön käsittelyn parantamiseksi, kun sisältö liittyy terrorismiin yllyttäviin tai terroristiseen toimintaan värväämistä koskeviin narratiiveihin 31 , huolehtien samalla perusoikeuksista.

Terroristit ja ääriliikkeiden toimijat hyödyntävät entistä enemmän verkkopelejä levittääkseen propagandaa, turruttaakseen väkivaltaan ja värvätäkseen kannattajia, myös alaikäisiä. Tämän torjumiseksi EU:n internetfoorumi edistää pelialan ja lainvalvonnan välistä yhteistyötä, jossa keskitytään alaikäisten suojeluun, ja selvittää, olisiko kehitettävä ohjeita värväämisen estämiseksi näissä toimintaympäristöissä. Europol kehittää erityisvalmiuden tällaisten väärinkäytösten seuraamista ja analysointia varten. Lisäksi komissio käsittelee verkkopelaamisen turvallisuusnäkökohtia osana videopelejä koskevaa yleistä strategiaansa, joka julkaistaan vuonna 2026.

Samalla komissio valvoo, että verkkopalvelujen tarjoajat noudattavat verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi annettujen käytännesääntöjen mukaisia sitoumuksiaan.

2.3.3.    Tehokkaan ja koordinoidun kriisitoiminnan varmistaminen verkossa

EU:n kriisiprotokolla on vapaaehtoinen kehys lainvalvontaviranomaisten ja verkkopalvelujen tarjoajien väliselle yhteistyölle, jos on tapahtunut verkkoon merkittävästi vaikuttava terrori-isku. Siitä tehdään EU:n kriisinhallintakehys verkkoympäristöä varten, ja jäsenvaltiot voivat käyttää sitä, jos jostakin tapahtumasta aiheutuu iskuun liittyvän verkkotoiminnan kasvua. Jäsenvaltiot voivat yhdistää kehyksen digipalvelusäädökseen, millä varmistetaan toimien koordinointi ja digipalvelusäädöksen kriisisäännösten hyödyntäminen. Europol helpottaa operatiivista kriisitoimintaa teknisellä alustalla, joka mahdollistaa nopean koordinoinnin. Komissio aikoo myös laatia lainvalvontaviranomaisille ja verkkopalvelujen tarjoajille ohjeita siitä, miten käsitellään sivullisten kuvaamaa materiaalia terrori-iskuista, uhrien ihmisarvon turvaamiseksi.

Euroopan digitaalisten palvelujen lautakunta laatii käytännön neuvoja tukeakseen digitaalisten palvelujen koordinaattoreita asiaa koskevien velvoitteiden noudattamisen valvonnassa. Näiden velvoitteiden mukaan säilytyspalvelujen tarjoajilta edellytetään ripeää ilmoitusta lainvalvonta- tai oikeusviranomaisille, jos ne saavat tietoonsa asioita, joiden perusteella on aihetta epäillä, että on tapahtumassa tai tapahtunut henkilön henkeä tai turvallisuutta uhkaava rikos tai sen tapahtuminen on todennäköistä. Tällaisiin rikoksiin voidaan lukea myös terrorismin ja laittomien väkivaltaisten ääriliikkeiden eri muodot.

KESKEISET TOIMET Komissio aikoo ·selvittää terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen tarkistamista asetuksen arvioinnin perusteella ·valvoa edelleen erittäin suurten verkkoalustojen ja hakukoneiden velvollisuuksien noudattamista ja tehostaa sitä digipalvelusäädöksen nojalla terroristisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden sisällön levittämiseen liittyvien järjestelmäriskien lieventämiseksi ·helpottaa Euroopan digitaalisten palvelujen lautakunnan ja lainvalvontaviranomaisten sekä yritysten välistä tiiviimpää yhteistyötä terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa verkossa ·kehittää EU:n internetfoorumiin uuden työnkulun verkkopalvelujen tarjoajien käyttäjätukimekanismien ja positiivisten toimien vahvistamiseksi, jotta voidaan ehkäistä radikalisoitumista verkossa ·sisällyttää digipalvelusäädökseen EU:n kriisinhallintakehyksen verkkoympäristöä varten ·laatia ohjeita sivullisten kuvaaman terrori-iskuja koskevan kuvamateriaalin käsittelystä. Europol aikoo ·kehittää eurooppalaisen hash-tiivisteiden jakotietokannan terroristista ja ääriliikkeiden sisältöä varten ·helpottaa EU:n tason yhteistyötä verkkopalvelujen tarjoajien kanssa terroristiseen ja muuhun haitalliseen sisältöön liittyvien laittoman sisällön muotojen käsittelyn parantamiseksi ·valvoa, käyttävätkö ääriliikkeet verkkopelialustoja väärin, ja antaa tästä säännöllisiä arviointeja ·perustaa kriisitoiminnan alustan. Jäsenvaltioita kannustetaan ·varmistamaan terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen ja digipalvelusäädöksen tehokas täytäntöönpano ja valvonta. Verkkopalvelujen tarjoajia kehotetaan ·tarkistamaan ja päivittämään säännöllisesti käyttöehtojaan muuttuvien uhkien mukaisesti ·vahvistamaan valvontamekanismejaan terroristisen sisällön havaitsemiseksi ja poistamiseksi nopeasti ·tehostamaan yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja Europolin kanssa ripeän tietojenvaihdon ja koordinoitujen toimien varmistamiseksi.

2.4 Ihmisten suojelu verkon ulkopuolella

EU:ssa on edistytty viime vuosina merkittävästi ihmisten, julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin suojelemisessa terrori-iskuilta. EU tarjoaa käytännön tukea EU:n suojaavien turvatoimien neuvonantajiensa kautta, jotka voivat antaa neuvontaa haavoittuvuustekijöistä ja erityisiä parannussuosituksia. Samaan aikaan EU:n droonientorjuntaohjelmassa 32 on kehitetty lainvalvontavalmiuksia ei-yhteistoiminnallisten droonien aiheuttamien uhkien torjumiseksi. Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin 33 hyväksyminen vuonna 2022 oli tärkeä askel, jolla EU siirtyi turvaamisen toimintamallista häiriönsietokykyyn keskittyvään toimintamalliin.

Terroristit ovat kuitenkin monipuolistaneet edelleen iskukeinojaan tekemällä iskuja muun muassa uusien teknologioiden, kuten droonien ja 3D-tulostettujenaseiden, ja yksinkertaisten ja edullisten välineiden, kuten teräaseiden ja autojen, avulla. Iskujen toteuttamiskeinojen saatavuutta on rajoitettava entisestään, ja julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen tarkoitettuja välineitä on tarjottava saataville laajemmin. Samanaikaisesti on puututtava matkustamiseen terrorismitarkoituksessa ja terrorismiin osallistuneiden vierastaistelijoiden mahdolliseen paluuseen parantamalla EU:n toimenpiteitä ulkorajojen turvaamiseksi ja terrorismitarkoituksessa matkustamisen estämiseksi.

2.4.1. Terrorismitarkoituksessa matkustamisen estäminen

Ulkorajojen vankka turvaaminen on EU:n ensimmäinen puolustuslinja terrorismitarkoituksessa matkustamista vastaan. Kun uudet EU:n laaja-alaiset tietojärjestelmät, erityisesti rajanylitystietojärjestelmä (EES), Euroopan matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmä (ETIAS), tarkistettu viisumitietojärjestelmä (VIS) ja yhteentoimivuuskehys, tulevat kokonaisuudessaan käyttöön, jäsenvaltiot saavat niistä olennaiset tiedot EU:hun kolmansista maista tulevista henkilöistä. Näiden järjestelmien avulla myös kansalliset viranomaiset voivat pysäyttää turvallisuusriskejä aiheuttavia henkilöitä, kuten terrorismista epäiltyjä henkilöitä.

Terrorismin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja terrorismista epäiltyjen henkilöiden tunnistaminen rajoilla edellyttää myös oikea-aikaista tiedonsaantia. Tätä varten komissio vahvistaa yhdessä Europolin kanssa yhteistyötään luotettujen kolmansien maiden kanssa saadakseen terroriuhan mahdollisesti aiheuttavista henkilöistä biografista ja biometristä dataa, joka syötetään Schengenin tietojärjestelmään (SIS) sovellettavaa EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä kaikilta osin noudattaen. Tämän tietovirran vahvistamiseksi on vuonna 2026 tarkoitus ottaa käyttöön SIS-järjestelmän ”tiedottavat kuulutukset” 34 . Jäsenvaltiot voivat Europolin ehdotuksesta ja kolmansilta mailta saatujen tietojen perusteella tallentaa merkityksellisiä kuulutuksia SIS-järjestelmään ja varmistaa, että tiedot terroristeista ja epäillyistä henkilöistä ovat raja- ja lainvalvontaviranomaisten saatavilla. 35   

Tulevista painopisteistä yhteisten terrorisminvastaisten toimien vahvistamiseksi hiljattain annettujen neuvoston päätelmien 36 perusteella komissio ehdottaa Schengenin tietojärjestelmän kokonaisarvioinnin yhteydessä hakuosuman jälkeisen menettelyn kehittämistä, jotta terrorismiin liittyvien kuulutusten hakuosumista voidaan vaihtaa tietoja halukkaiden jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi komissio arvioi maahantulon epäämistä koskevien kuulutusten 37 soveltamista ja saattaa SIS-käsikirjan tarvittaessa ajan tasalle. Komissio tekee myös tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa edistääkseen yhteistyötä ja tiedonvaihtoa henkilöistä, jotka saattavat aiheuttaa terrorismiin tai väkivaltaiseen ääriliikkeeseen liittyvän uhan (”Gefährder”). 38  

Kuten sisäisen turvallisuuden ProtectEU-strategiassa ilmoitettiin, komissio aikoo arvioida, millä toimenpiteillä voitaisiin parantaa tiedonvaihtoa lainvalvonta- ja rajavalvontatarkoituksissa luotettavien kolmansien maiden kanssa. Tämä voitaisiin toteuttaa turvallisuus- ja rajavalvontatarkoituksissa teknisellä ratkaisulla, jolla mahdollistettaisiin EU:n tietokannoista valitun tietojen osajoukon vaihto valvotusti ja rajoitetusti kansainvälisen sopimuksen perusteella ja vastavuoroisesti. Lainvalvontatarkoituksissa tämä voitaisiin toteuttaa ulottamalla poliisiyhteistyössä käytettävä EU:n automaattisen tietojenvaihdon kehys (Prüm) ja Schengenin tietojärjestelmä (SIS) luotettuihin kolmansiin maihin, tehostamalla rajatylittäviä tutkimuksia ja ylläpitämällä samalla kaikkia perusoikeuksia sekä EU:n tietosuoja- ja turvallisuusnormeja.

Kesäkuussa 2026 tulee käyttöön uusi seulontamenettely 39 , jonka avulla on helpompaa tunnistaa kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat ylittäneet ulkorajat laittomasti tai jotka oleskelevat laittomasti jäsenvaltioiden alueella ilman, että heille on tehty maahantulotarkastuksia. Näiden henkilöiden mahdollisesti aiheuttamaa turvallisuusriskiä on arvioitava järjestelmällisillä tarkastuksilla. Terrorismiin liittyvän uhan aiheuttavien henkilöiden osalta voidaan käynnistää rikoslainsäädännön ja luovuttamisen menettelyjä. Komissio edistää turvallisuusriskin aiheuttavien henkilöiden tehokasta palauttamista edistämällä tiukempien sääntöjen nopeaa hyväksymistä palauttamista koskevassa asetusehdotuksessa 40 sekä palauttamisasioiden koordinaattorin ja palauttamisasioiden korkean tason verkoston työn avulla. Komissio kannustaa myös jäsenvaltioita tehostamaan edelleen terrorismin torjunnasta vastaavien viranomaisten ja maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia.

Lisäksi tarvitaan matkustamista koskevia ennakkotietoja (kuten matkustajien ennakkotietoja (API) ja matkustajarekisteritietoja (PNR)), jotta lainvalvontaviranomaiset voivat suunnitella ja toteuttaa tehokkaasti terrorismin vastaisia toimia sekä ulkorajoilla että EU:n alueella. EU:n nykyinen kehys rajoittuu kaupalliseen lentoliikenteeseen, mistä aiheutuu oikeudellisia ja toiminnallisia porsaanreikiä, joita terroristit voivat käyttää hyväkseen liikkuessaan EU:ssa. Komissio tutkii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja liikennealan kanssa mahdollisuuksia laajentaa nykyistä kehystä muihin liikennemuotoihin, kuten meri- ja maaliikenteeseen sekä yksityisiin lentoihin, ja vahvistaa matkustajarekisteritietoja koskevaa direktiiviä 41 sen arvioinnin perusteella.

2.4.2. Iskujen tekemiseen käytettävien keinojen saatavuuden rajoittaminen

On olennaisen tärkeää rajoittaa entisestään iskujen tekemiseen käytettävien keinojen saatavuutta. Viimeaikaiset takavarikoinnit, mukaan lukien 3D-tulostettujen ampuma-aseiden takavarikoinnit, osoittavat, että aseita on jatkuvasti saatavilla erityisesti oikeistoterroristien ja väkivaltaisten ääriliikkeiden keskuudessa. 42  Komissio esittää vuoden 2026 alussa lainsäädäntöehdotuksen ampuma-aseiden laittoman kaupan ja muiden ampuma-aseisiin liittyvien rikosten kriminalisoinnin yhdenmukaistamiseksi, ja ehdotuksessa käsitellään myös 3D-tulostettujen ampuma-aseiden valmistusohjeiden laitonta laatimista, hallussapitoa ja levittämistä.

Terroristit ja väkivaltaiset ääriliikkeet ovat myös edelleen kiinnostuneita kotitekoisista räjähteistä, mikä käy ilmi verkossa kiertävistä käsikirjoista ja ohjeistoista. Näihin haasteisiin vastaamiseksi komissio on tarkistamassa räjähteiden lähtöaineita koskevaa EU:n asetusta 43 . Hiljattain päätökseen saatetussa pyroteknisiä tuotteita koskevan direktiivin arvioinnissa 44 havaittiin puutteita yleisessä turvallisuudessa ja erityisesti siinä, että suuririskisiä ammattikäyttöön tarkoitettuja ilotulitteita on luvattomien käyttäjien saatavilla laajalti. Komissio arvioi mahdollisia vaihtoehtoja, myös direktiivin uudelleentarkastelua.

Kemiallisten, biologisten sekä säteilyyn ja ydinaineisiin (CBRN) liittyvien riskien toteutumisen todennäköisyys terrorismin yhteydessä on pieni mutta ne olisivat vaikutukseltaan vakavia tapahtumia, joihin on erittäin tärkeää varautua EU:n laajuisesti. Komissio esittää vuonna 2026 uuden CBRN-uhkiin varautumisen ja reagoinnin toimintasuunnitelman. Se aikoo muun muassa ehdottaa vankempaa EU:n tason koulutus- ja harjoitusohjelmaa ja tutkia mahdollisuuksia puuttua uusien teknologioiden, kuten nukleiinihappojen synteesin ja tekoälyä hyödyntävän bioteknologian, väärinkäyttöön. Samanaikaisesti EU:n varastointistrategialla ja EU:n lääketieteellisten vastatoimien strategialla edistetään terveysalan varautumista lieventämään CBRN-riskien vaikutusta.  

2.4.3. Droonien aiheuttaman uhan käsittely

EU:n on myös oltava valmis torjumaan uhkia, jotka johtuvat uusien ja kehittyvien teknologioiden käytöstä, kuten droonien pahantahtoisesta käytöstä terroristien taholta. Niin ilmassa, meren pinnalla, veden alla kuin maan päälläkin liikkuvat droonit aiheuttavat merkittäviä haasteita kriittisen infrastruktuurin ja julkisten tilojen suojelulle. Komissio esitti hiljattain kattavan monialaisen droonien aiheuttamia turvallisuusuhkia ja droonintorjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman droonien aiheuttamien mahdollisten uhkien torjumisesta vuonna 2023 annetun tiedonannon 45 sekä droonistrategian 2.0 46 pohjalta. Uudella toimintasuunnitelmalla parannetaan edelleen lainvalvontaviranomaisten sekä raja- ja rannikkovartijoiden valmiuksia torjua droonien aiheuttamia uhkia tarjoamalla droonien torjunnan erikoiskoulutusta, mahdollisesti perustamalla alusta droonien aiheuttamista vaaratilanteista ilmoittamiseksi sekä yhdistämällä ja jakamalla resursseja.

2.4.4. Julkisten tilojen suojeleminen

Julkiset tilat ovat edelleen terrori-iskujen tärkeimpiä kohteita. Siksi on olennaisen tärkeää omaksua turvallisen suunnittelun periaate kaupunkialueiden, julkisten tilojen ja uskonnonharjoittamispaikkojen suunnittelussa kaikkialla Euroopassa. 47 Vastuun turvallisesta suunnittelusta olisi oltava yhteinen ja perustuttava vahvaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Tämän vuoksi komissio arvioi ja tarkastelee vaihtoehtoja ottaa käyttöön julkisten tilojen (esim. urheilupaikkojen, konserttisalien ja uskonnonharjoittamispaikkojen) ylläpitäjien ”suojelusitoumus ” riskiperusteisten turvatoimien toteuttamiseksi julkisissa paikoissa mahdollisia terroristiuhkia vastaan.

Komissio investoi myös 30 miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla pyritään parantamaan julkisten tilojen yleistä turvallisuutta ja joissa keskitytään kaikkien uskontojen uskonnonharjoittamispaikkoihin, CBRN-uhkiin, ampuma-aseiden laittomaan kauppaan, räjähdekoiriin ja ei-yhteistoiminnallisiin drooneihin. Näistä varoista viisi miljoonaa euroa on varattu juutalaisten uskonnonharjoittamispaikkojen suojelemiseen, ja hankkeiden on määrä tuottaa tuloksia vuoteen 2027 mennessä. 48 Komissio jatkaa uskonnonharjoittamispaikkojen suojelun tukemista osana ehdotettua sisäasioiden politiikan rahoituksen kolminkertaistamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. 49

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vahvistamiseksi entisestään komissio päivittää EU:n julkisten tilojen suojelua koskevaa foorumia 50 perustaakseen neuvoa-antavan elimen tukemaan päätöksentekoa. Komissio päivittää yhdessä foorumin kanssa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevia EU:n suuntaviivoja julkisten tilojen suojelemiseksi ja julkisten tilojen suojelutoimenpiteitä koskevia kansallisia parhaita käytäntöjä keskittyen erityisesti uskonnonharjoittamispaikkojen suojelemiseen EU:n tällä alalla rahoittamien hankkeiden tulosten pohjalta.

Suojaavien turvatoimien neuvontaohjelma on ollut keskeisessä asemassa kehitettäessä valmiuksia julkisten tilojen ja kriittisten infrastruktuurien haavoittuvuusarviointeja varten, ja vuodesta 2022 lähtien ohjelmassa on toteutettu yli 50 neuvontatehtävää. Jotta voidaan vastata jäsenvaltioiden kasvavaan tarpeeseen, komissio arvioi ohjelmaa vuonna 2026 ja pyrkii vahvistamaan sitä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Läpivalaisimia ja metallinilmaisimia koskevien komission suositusten 51 mukaisesti komissio laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa muita vapaaehtoisia suorituskykyvaatimuksia ilmailun ulkopuolella käytettäville ilmaisimille ja käynnistää vapaaehtoisia todentamis- ja sertifiointijärjestelmiä kemikaalien, räjähteiden ja ampuma-aseiden havaitsemiselle sekä etsintäkoirille.

2.4.5. Kriittisten toimijoiden häiriönsietokyky, kuljetus- ja toimitusketjujen turvaaminen

Jäsenvaltiot ilmoittivat vuonna 2024 vain neljä terrorismiksi luokiteltua iskua kriittistä infrastruktuuria vastaan 52 , mutta vihamielisten valtiollisten toimijoiden ja niiden välikäsien tekemiin hybridikampanjoihin ja mahdolliseen sabotointiin liittyvät tapaukset herättävät entistä enemmän huolta. Häiriönsietokyvyn parantamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi saatettava kiireellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi ja NIS 2 ‑direktiivi 53 ja pantava ne täytäntöön. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa järjestetään EU:n tason harjoituksia, joilla testataan kriittisen infrastruktuurin fyysistä ja kyberresilienssiä merkittävissä rajatylittävissä häiriötilanteissa. Tukeakseen kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa ja vahvistaakseen kriittisen infrastruktuurin rajatylittävää ja monialaista häiriönsietokykyä ihmisen aiheuttamia uhkia vastaan komissio myöntää 15 miljoonaa euroa hankkeisiin ja antaa ohjeita jäsenvaltioiden määrittelemien kriittisten toimijoiden tukemiseksi jäsenvaltioiden toteuttamissa häiriönsietokykyä parantavissa toimenpiteissä. Lisäksi komissio ehdotti, että kriittisten toimijoiden suojelua ja häiriönsietokykyä parannetaan edelleen Verkkojen Eurooppa -välineessä ja Euroopan kilpailukykyrahastossa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Liikenne on edelleen korkean profiilin kohde, ja on odotettavissa, että uhka muuttuu iskujen erilaisten toteuttamistapojen mahdollisuuden myötä. Komissio kehittää ilmailun turvaamiseen liittyvien riskien kattavan kartoituksen pohjalta EU:lle uuden, tulevaisuuden vaatimukset täyttävän ilmailun turvaamisen perustason muun muassa vahvistamalla ilmailun turvaamista koskevaa lainsäädäntöä (AVSEC) 54 , jotta on mahdollista toteuttaa välittömiä toimenpiteitä ja samalla säilyttää yhden turvatarkastuksen periaate EU:ssa. Komissio on myös ehdottanut EU:n ilmailun turvaamiseen liittyvien poikkeamien ilmoittamisjärjestelmän perustamista, jotta helpotetaan turvapoikkeamia koskevien tietojen jakamista olemassa olevien mekanismien pohjalta, ja EU:n useiden virastojen välisen uhkavaroitusmekanismin kehittämistä kuljetus- ja toimitusketjujen mahdollisiin uusiin kriiseihin vastaamiseksi.

Lentorahtia koskevien vaaratilanteiden seurauksena EU:n siviili-ilmailun turvaamista koskevia sääntöjä on muutettu 55  lentorahdin ja postin toimitusketjun häiriönsietokyvyn ja suojelun parantamiseksi. Rautateihin kohdistuvien iskujen ja sabotaasin lieventämiseksi komissio ja EU:n rautatievirasto (ERA) vahvistavat rautatieliikenteen hallintajärjestelmän luotettavuutta varmistaakseen toiminnan jatkumisen koko järjestelmään vaikuttavien häiriöiden sattuessa.

Komissio vahvistaa EU:n satamastrategian puitteissa edelleen merellistä turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan puuttua tehoavalla tavalla uusiin uhkiin, parantaa EU:n toimitusketjun turvallisuutta ja harkita satamatyöntekijöiden taustan tarkistusten käyttöönottoa. Komissio tekee yhteistyötä myös lainvalvonta- ja tulliviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen, kolmansien maiden ja yksityisen sektorin kanssa meriliikenteen toimitusketjuihin liittyvien CBRN-uhkien lieventämiseksi.

KESKEISET TOIMET Komissio aikoo ·ehdottaa hakuosuman jälkeisen menettelyn kehittämistä SIS-arvioinnissa ·tukea tiedottavien kuulutusten käyttöönottoa SIS-järjestelmässä ·selvittää vaihtoehtoja EU:n matkustustietoja (API/PNR) koskevan kehyksen vahvistamiseksi ja laajentamiseksi ·esittää lainsäädäntöehdotuksen ampuma-aseisiin liittyvien rikosten kriminalisoinnin yhdenmukaistamiseksi ·tarkistaa räjähteiden lähtöaineita koskevaa asetusta ·esittää uuden CBRN-uhkiin varautumisen ja reagoinnin toimintasuunnitelman  ·panna täytäntöön droonien aiheuttamia turvallisuusuhkia ja droonintorjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman ·arvioida ja tutkia vaihtoehtoja julkisten tilojen ylläpitäjien ”suojelusitoumuksen” käyttöön ottamiseksi ·päivittää suojaavien turvatoimien neuvontaohjelmaa uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Komissio aikoo yhdessä Europolin kanssa ·tehostaa yhteistyötään luotettavien kolmansien maiden kanssa riittävän laadukkaiden (biografisten, biometristen ja tilannekohtaisten) tietojen saamiseksi henkilöistä, jotka saattavat aiheuttaa terroriuhan. Jäsenvaltioiden olisi ·hyödynnettävä kaikilta osin nykyisiä rajamenettelyjä ja turvallisuus- ja rajavalvontajärjestelmiä ·parannettava biometrisiä tarkastuksia ja tehtävä järjestelmällisesti pakolliset tarkastukset EU:n ulkorajoilla ·otettava EES-järjestelmä kokonaisuudessaan käyttöön ja nopeutettava ETIAS-järjestelmän käyttöönoton valmisteluja ·pantava täytäntöön Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin suositukset ·saatettava kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi ja tarkistettu kyberturvallisuusdirektiivi nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava ne täytäntöön.

2.5 Uhkiin ja iskuihin reagointi

Europol ja Eurojust tarjoavat jäsenvaltioille arvokasta operatiivista tukea ja asiantuntemusta terrorismin tutkinnassa ja syytteeseenpanossa. Jotta terroriuhkiin ja ‑iskuihin voitaisiin reagoida nopeasti ja koordinoidusti, lainvalvontaa ja oikeuslaitoksen toimia on kuitenkin vahvistettava edelleen kaikkialla Euroopassa. Lisäksi tarvitaan lisätoimia jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi terrorismin rahoituksen torjunnan osalta. EU on edelleen sitoutunut estämään julkisten varojen päätymisen ääriliikkeiden ja terrorismin edistämiseen.

2.5.1. Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden rahoituksen torjunta

Terrorismin rahoitukseen liittyvä uhka muuttuu nopeasti sen ansiosta, että rahoituskeinoja on tullut lisää kryptovarojen, digitaalisen hawala-järjestelmän ja verkkomaksupalvelujen myötä. Samalla rahoituspalvelujen globaali luonne edellyttää dynaamisia eurooppalaisia toimia, joilla puututaan terrorismin rahoitukseen. EU on ottanut käyttöön kattavan kehyksen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi, ja kehystä on päivitetty viimeksi vuonna 2024. Jäsenvaltioita kehotetaan saattamaan kuudes rahanpesunvastainen direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 10. heinäkuuta 2027 mennessä eli ajoissa rahanpesun torjuntaa koskevan EU:n asetuksen voimaantulon kannalta. Tätä kehystä vahvistavat entisestään vuoteen 2029 mennessä yhteenliitettävät pankkitilirekisterit. Lisäksi EU:n ja Yhdysvaltojen välistä terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa (TFTP) koskeva sopimus on antanut vuodesta 2010 alkaen jäsenvaltioille, Europolille ja Eurojustille mahdollisuuden pyytää Yhdysvaltain valtiovarainministeriötä hakemaan rahaliikenteen sanomanvälitystietoja, joista saadaan arvokkaita johtolankoja terroristien ja heidän rahoittajiensa tunnistamiseksi.

Terrorismin rahoituksen jäljittämiseen liittyvien puutteiden korjaamiseksi komissio käynnistää vuoden 2026 alussa selvityksen, jossa arvioidaan ja yksilöidään tarvittavat toimenpiteet sellaisen uuden EU:n laajuisen järjestelmän perustamiseksi, jolla voidaan hakea rahoitustietoja terrorismin rahoituksen ja järjestäytyneen rikollisuuden rikosten tuottaman hyödyn jäljittämiseksi. Järjestelmä olisi perustettava vuoteen 2030 mennessä, ja sen olisi katettava EU:n sisäiset ja yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) maksutapahtumat, kryptovarojen siirrot, verkkomaksut ja sähköiset varojen siirrot.

Terrorismin torjunnan talousrikostutkijoiden verkosto toimii foorumina, jossa vaihdetaan tutkimuksiin ja parhaisiin käytäntöihin liittyviä tietoja monenlaisista terrorismin rahoitusmenetelmistä ja kehittyvistä suuntauksista, kuten kryptovarojen käytöstä, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja sosiaalisen median alustojen väärinkäytöstä, hawala-järjestelmästä ja muista epävirallisista pankkijärjestelmistä. Verkosto luo kumppanuuksia julkisten ja yksityisten sidosryhmien sekä EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa ja pyrkii järjestelmällisesti osallistumaan Europolin Financial Intelligence Public Private Partnership -kumppanuuteen. 

Komissio tukee myös tiiviimpää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa rahanpesun selvittelykeskusten, lainvalvontaviranomaisten, rahoituslaitosten, finanssiteknologiayritysten ja verkkopalvelujen tarjoajien välillä. Selvittelykeskusten ja tiedustelupalveluiden välillä tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä erityisesti ei-suotavan ulkomaisen rahoituksen 56 torjumisessa olemassa olevien tiedonvaihtokäytäntöjen pohjalta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että rahanpesun selvittelykeskuksilla on valtuudet ja valmiudet havaita ei-suotavaan ulkomaiseen rahoitukseen liittyviä tapauksia ja jakaa niistä tietoa. Rahanpesua ja terrorismin rahoittamisen riskejä koskevissa kansallisissa riskiarvioissa olisi käsiteltävä myös ei-suotavaa ulkomaista rahoitusta, jotta rahanpesun selvittelykeskukset voivat havaita tällaiset tapaukset ja puuttua niihin yhdenmukaisesti.

EU:n talousarviota ei saa koskaan käyttää väärin sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joilla edistetään radikaaleja tai äärimmäisiä näkemyksiä. Tarkistetun varainhoitoasetuksen 57 myötä sitoutuminen mihin tahansa laittomaan toimintaan, joka johtaa ”syrjintään, vihaan tai väkivaltaan”, on selkeä peruste EU:n rahoituksen ulkopuolelle jättämiselle. Komissio varmistaa tosiasiallisen noudattamisen muun muassa tarjoamalla tietoa, perustamalla sisäisen verkoston tiedonvaihtoa varten ja parantamalla menettelyjä, jotta otetaan huomioon jäsenvaltioilta ja muista lähteistä peräisin olevat tiedot, silloin kun niitä voidaan käyttää sen arviointiin, miten tuensaajat ja hankkeet vastaavat EU:n arvoja.

EU:n talousarvion tehokas suojaaminen riippuu myös siitä, että jäsenvaltiot antavat aktiivisesti tietoa komission toimien tueksi. Petostentorjuntajärjestelmän vuoden 2026 uudelleentarkastelun tuloksena valvontaa ja vastuuvelvollisuutta vahvistetaan, jotta unionin taloudellisia etuja voidaan suojata entistä tehokkaammin. 

2.5.2. Lainvalvontatoimien vahvistaminen

Kuten sisäisen turvallisuuden ProtectEU-strategiassa ilmoitettiin, komissio aikoo ehdottaa Europolin toimeksiannon kunnianhimoista tarkistamista, mikä vahvistaisi Europolin roolia lainvalvonnan keskeisenä tieto-, teknologia- ja innovointikeskuksena, jolloin jäsenvaltioita voitaisiin tukea enemmän sekä operatiivisessa että rikosteknisessä toiminnassa.

Europoliin kuuluvan Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen olisi Europolin toimeksiannon tarkistuksen myötä yhdistettävä ja kehitettävä edelleen operatiivisia terrorismintorjuntatietoja lainvalvontaa varten keskitetyssä terrorismin torjunnan tietokeskuksessaan. Keskuksessa voitaisiin myös vaihtaa tietoja lainvalvontaviranomaisten välillä reaaliajassa ja edistää lainvalvontaviranomaisten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Rikosteknisen toiminnan osalta Euroopan terrorismintorjuntakeskus tehostaa yhdessä Europolin innovaatiolaboratorion, Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen ja muiden kyseeseen tulevien keskusten kanssa jäsenvaltioille tarjottavaa operatiivista, analyyttistä ja teknistä tukea. Ne kehittävät valmiuksia suurten ja monimutkaisten tietokokonaisuuksien käsittelyyn sekä välineitä terrorismiin liittyvän ja ääriliikkeiden verkkosisällön sekä terrorismin rahoituksen havaitsemiseksi ja estämiseksi.

Komissio tukee edelleen eurooppalaisia lainvalvontaverkostoja 58 . Se tekee myös tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa operatiivisesta lainvalvontayhteistyöstä annetun neuvoston suosituksen 59 päivittämiseksi, jotta operatiivista apua on helpompi antaa rajatylittävissä tilanteissa muulloinkin kuin kriisitilanteissa, esimerkiksi siirrettäessä operatiivisia ryhmiä ja välineitä harjoituksia varten.

2.5.3. Oikeudellisen yhteistyön lujittaminen

Jotta terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhkaa pystytään torjumaan nyt digitaalisella aikakaudella, on tärkeää, että lainvalvonta- ja oikeusviranomaisilla on laillinen pääsy tietoihin. Lainvalvontaviranomaisten laillista ja tosiasiallista pääsyä dataan koskevan vuoden 2025 etenemissuunnitelman 60 täytäntöönpanolla raivataan osaltaan suuria hankaluuksia, jotka ovat onnistuneiden tutkinta- ja syytetoimien esteenä. Sähköisen todistusaineiston rajatylittävää saatavuutta koskevia EU:n sääntöjä 61 aletaan soveltaa elokuussa 2026, mistä lähtien oikeusviranomaiset voivat säilyttää todisteita ja saada niitä suoraan palvelujaan EU:ssa tarjoavilta palveluntarjoajilta. Kansainvälistä yhteistyötä sähköisten todisteiden saamiseksi lujitetaan EU:n rahoittaman SIRIUS-hankkeen 62 sekä kyberrikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen ja Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan tulevan voimaantulon luomalta perustalta erityisen koulutuksen ja tiedonvaihdon avulla.

Terrorismitapauksia koskeva oikeudellinen yhteistyö ja tietojen jakaminen on ratkaisevan tärkeää terroriuhkaan puuttumiseksi ennaltaehkäisy- ja reagointivaiheissa. Jotta terrorismitapausten välisiä rajatylittäviä yhteyksiä voidaan tunnistaa paremmin, Eurojust päivittää oikeudellista terrorismintorjuntaa koskevan rekisterin uuden huipputason asianhallintajärjestelmän pohjalta. Järjestelmä otetaan käyttöön 1. joulukuuta 2027 mennessä. Jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan ripeästi tietoja terrorismitapauksista Eurojustille. Eurojustin toimeksiannon tarkistamisella vahvistetaan sen analysointivalmiuksia ja mahdollistetaan tiiviimpi yhteistyö Europolin kanssa lisäämällä tukea rajatylittäville terrorismitutkimuksille ja syytetoimille. Lisäksi lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä vuonna 2016 annetussa direktiivissä 63 tarjotaan jatkossakin kohdennettuja tuki- ja suojelutoimenpiteitä rikosoikeusjärjestelmän piiriin tuleville lapsille. Taistelukentiltä saadut todisteet ovat olennaisen tärkeitä takaisin palaavien terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden syytteeseenpanossa. Kun taistelukentiltä saaduista todisteista peräisin olevat tiedot on syötetty SIS-järjestelmään, niiden perusteella on myös helpompaa tunnistaa terrorismiin syyllistyneitä vierastaistelijoita EU:n rajoilla. Taistelukentiltä saatujen todisteiden saatavuutta rajoittaa YK:n UNITAD-tutkintaryhmän lakkauttaminen. Tutkintaryhmän tehtävänä oli auttaa saattamaan syylliset vastuuseen Daeshin/ISILin tekemistä rikoksista. Komissio selvittää yhdessä Eurojustin kanssa, voitaisiinko Irakin viranomaisten ja UNITAD-tutkintaryhmän keräämät tiedot saattaa jäsenvaltioiden saataville lisäämällä Eurojustin ja Irakin kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön kansallisen keskuksen välistä yhteistyötä ja miten tämä voitaisiin toteuttaa ja voitaisiinko yksittäisiin tapauksiin liittyvät tiedot tallentaa Eurojustin kansainväliseen rikosaineistotietokantaan.

KESKEISET TOIMET Komissio aikoo ·arvioida ja yksilöidä tarvittavat toimenpiteet EU:n rahoitustietojen hakujärjestelmän perustamiseksi terrorismin rahoituksen ja järjestäytyneen rikollisuuden tuottaman hyödyn jäljittämiseksi ·vahvistaa järjestelmää, jolla suojellaan EU:n talousarviota väärinkäytöksiltä muun muassa tarkistamalla EU:n petostentorjuntarakennetta ·ehdottaa Europolin ja Eurojustin toimeksiantojen tarkistamista ja niiden roolin vahvistamista terrorismiin liittyvässä lainvalvonnassa ja oikeuslaitoksen toimissa. Komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden ja Europolin kanssa ·vahvistaa rahanpesun selvittelykeskusten, lainvalvontaviranomaisten, rahoituslaitosten, finanssiteknologiayritysten, verkkopalvelujen tarjoajien ja sosiaalisen median alustojen välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ·toteuttaa lainvalvontaviranomaisten laillista ja tosiasiallista pääsyä tietoihin koskevaan etenemissuunnitelmaan sisältyvät toimet. Europol aikoo ·vakiinnuttaa terrorismin torjunnan keskitetyn tietokeskuksensa ja kehittää sitä edelleen ·tehostaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten terrorismin vastaisille toimille annettavaa operatiivista, analyyttista ja teknistä tukea. Eurojust aikoo yhdessä komission kanssa ·selvittää, miten UNITAD-tutkintaryhmän ja Irakin viranomaisten keräämät tiedot asettaa antaa jäsenvaltioiden saataville.

2.6Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa

Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ulkoiset ja sisäiset ulottuvuudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa. 64 Komissio vahvistaa yhteistyössä korkean edustajan ja EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin kanssa kansainvälistä yhteistyötä kaikilla tämän toimintaohjelman osa-alueilla noudattaen ihmisoikeuksiin perustuvaa toimintatapaa.

2.6.1. Terrorismia rajoittavat toimenpiteet

Terroristiverkostojen tukahduttamisen tärkeisiin välineisiin kuuluu terrorismin torjumiseksi asetettavien rajoittavien toimenpiteiden piiriin kuuluvien henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen kirjaaminen ”EU:n terroristiluetteloon” 65 . EU:n terroristiluetteloa olisi päivitettävä jatkuvasti muuttuvien uhkien mukaan niiden torjumiseksi estämällä rahoitusvirtoja ja ehkäisemällä terroritoiminnan tukemista. Korkea edustaja ja EU:n jäsenvaltiot arvioivat parhaillaan, miten EU:n terroristiluettelosta tehdään vaikuttavampi, toimivampi ja ketterämpi. Järjestelmän toimivuus paranee laajentamalla järjestelmän soveltamisalaa ja tekemällä tiiviimpää yhteistyötä samanmielisten kolmansien maiden kanssa.   

2.6.2. Kansainvälisten sopimusten edistäminen

Komissio aikoo ehdottaa, että terrorismin ehkäisemisestä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen uusi pöytäkirja terrorismirikosten määritelmän muuttamisesta allekirjoitetaan ja tehdään EU:n puolesta. Kun se tulee voimaan, kehys toimii yhteisenä yleiseurooppalaisena terrorismirikosten määritelmänä yli 40 maassa.

Komissio pyrkii edelleen vahvistamaan Europolin ja Eurojustin ulkoista yhteistyötä terrorismin torjunnassa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävillä henkilötietojen vaihtoa koskevilla kansainvälisillä sopimuksilla painottaen keskeisiä alueita.

2.6.3. Kahdenvälisen ja alueellisen yhteistyön syventäminen

Yhteistyötä laajentumiskumppaneiden kanssa vahvistetaan, jotta ne voivat integroitua nopeasti EU:n turvallisuusrakenteeseen ja edistää oikeudellisten ja strategisten puitteidensa yhdenmukaistamista EU:n säännöstön ja vaatimusten kanssa. Ne otetaan mahdollisuuksien mukaan asteittain osallisiksi EU:n toimiin, kuten radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskukseen ja Europolin, Eurojustin ja CEPOLin toimintaan, ja ne hyötyvät jäsenvaltioille tarjottavista välineistä, ohjeista ja valmiuksien kehittämisestä. 

Uudella yhteisellä toimintasuunnitelmalla terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden estämiseksi ja torjumiseksi Länsi-Balkanilla 2025–2030 tuetaan myös kumppaneiden mukautumista EU:n säännöstöön, edistetään operatiivista yhteistyötä ja parannetaan kumppaneiden valmiuksia alueella. Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat hyötyvät lisäksi erityisestä teknisestä avusta, valmiuksien kehittämisestä ja EU:n rahoituksesta hankkeille, jotka koskevat esimerkiksi julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin suojelua tai rajaturvallisuutta.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen asema on strateginen maailmanlaajuisessa terrorismin torjunnassa. EU:n tuki Välimeren aluetta koskevan sopimuksen nojalla keskittyy rajaturvallisuuden vahvistamiseen, lainvalvonnan ja oikeudellisen yhteistyön tehostamiseen sekä väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin torjumiseen radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskuksen tuella. Alueellinen vuoropuhelu sisäisestä turvallisuudesta edistää vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. 

EU avustaa edelleen Syyrian elpymistä tukemalla rauhanomaista ja osallistavaa siirtymää ja sovintoa Syyrian sisäisesti sekä sen alueellista uudelleensopeutumista. Lisäksi EU tarjoaa vuosiksi 2026 ja 2027 noin 620 miljoonan euron rahoitustukipaketin, johon kuuluu muun muassa humanitaarista apua, varhaisvaiheen jälleenrakennustukea ja kahdenvälistä tukea, ja jatkaa samalla kriisinhallintatoimia Koillis-Syyriassa ja leireillä. Komissio kannustaa myös EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Syyriasta 23. kesäkuuta 2025 annetut neuvoston päätelmät sekä EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin antaman Syyriasta aiheutuvan terroriuhan torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman suositukset.

Afrikassa, etenkin Saharan eteläpuolella, erilaiset terroristiryhmät ovat saamassa valtaa. Tarkkaa seurantaa edellyttää myös tilanne Keski- ja Etelä-Aasiassa, jossa alueelliset jännitteet kasvavat ja ISIL-K:n vaikutus kasvaa. EU aikoo vahvistaa yhdennettyä toimintaansa sisällyttämällä turvallisuusnäkökohdat Global Gateway ‑strategian kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja vahvistamalla suoraa tukea valmiuksien kehittämiselle. Ohjelmilla vahvistetaan rajaturvallisuutta, tuetaan operatiivista yhteistyötä, vahvistetaan valmiuksia havaita ja estää laittomia rahavirtoja, puututaan ääriliikkeisiin ja väkivaltaiseen propagandaan, torjutaan uusien teknologioiden väärinkäyttöä sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden pitenevää rajapintaa monilla alueilla, kehitetään yhteisöjen kykyä vastustaa radikalisoitumista ja terroristiryhmiin värväämistä sekä helpotetaan entisten taistelijoiden ja heidän perheidensä kuntoutusta ja uudelleenkotouttamista.

EU:n ja jäsenvaltioiden ulkoisten toimien koordinointi kolmansissa maissa on erityisen tärkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi. Komissio kartoittaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti EU:n ja jäsenvaltioiden rahoittamia hankkeita, edistää uusia Team Europe ‑aloitteita sekä synergioita EU:n toimien ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden välillä terrorismille erityisen alttiissa maissa.

Vuoropuhelu terrorismin torjunnasta edistää strategista tiedonvaihtoa kolmansien maiden kanssa, ja sen olisi johdettava selkeisiin ja toteuttamiskelpoisiin päätelmiin, jotka pannaan tehokkaasti täytäntöön. EU:n terrorismintorjunnan asiantuntijoiden verkosto on avainasemassa kolmansien maiden turvallisuustilannetta koskevien tietojen jakamisessa. Korkea edustaja pyrkii vahvistamaan verkostoa varmistamalla laajemman alueellisen kattavuuden ja tiiviimmän yhteistyön terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden toisiinsa kytkeytymisen, terrorismin rahoituksen ja propagandan torjumiseksi.

2.6.4. EU:n roolin vahvistaminen monenvälisessä toimintaympäristössä

Korkea edustaja, komissio ja EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori varmistavat tiiviin koordinoinnin EU:n tasolla ja vahvemman EU:n johtajuuden monenvälisillä foorumeilla. EU hyödyntää jatkossakin rooliaan yhtenä maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin (GCTF) puheenjohtajista edistääkseen siviilijohtoisia terrorisminvastaisia toimia sekä kestäviä ja koordinoituja monenvälisiä toimia.

EU käyttää asemaansa myös ISILin/Daeshin vastaisessa maailmanlaajuisessa liittoumassa vahvistaakseen koordinointia alueella. EU:lla on jäsenvaltioiden ohella tärkeä rooli YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian tarkistamisessa vuonna 2026 EU:n arvojen ja painopisteiden edistämiseksi, ja se osallistuu edelleen käynnissä olevaan YK:n uudistusprosessiin, UN80-aloitteeseen, johon sisältyy YK:n terrorisminvastainen rakenne.

Euroopan neuvoston, rahanpesun vastaisen toimintaryhmän (FATF), Interpolin ja Naton kanssa tehdään edelleen yhteistyötä aihekohtaisesti. Tekemällä yhteistyötä rahanpesun vastaisen toimintaryhmän ja maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin kaltaisten foorumeiden kanssa EU vastaa myös terrorismin rahoitukseen, värväämiseen ja propagandaan liittyviin ja toisiinsa kytkeytyviin haasteisiin erityisesti sosiaalisessa mediassa. Komission keskeisenä kumppanina on edelleen myös terrorismintorjunnan maailmanlaajuinen internetfoorumi (GIFCT). Lisäksi komissio osallistuu edelleen Christchurch Call Foundation ‑säätiön 66 toimintaan.

KESKEISET TOIMET Komissio aikoo ·ehdottaa, että terrorismin ehkäisemisestä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen pöytäkirja terrorismirikosten määritelmän muuttamisesta allekirjoitetaan ja tehdään ·suosittaa, että neuvosto valtuuttaa komission neuvottelemaan muiden kolmansien maiden kanssa kansainvälisistä sopimuksista, jotka koskevat yhteistyötä Eurojustin ja Europolin kanssa ·tukea terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Länsi-Balkanin kumppaneiden kanssa tehdyn yhteisen toimintasuunnitelman 2025–2030 täytäntöönpanoa ·laajentaa tietokeskuksen toimintaa EU:n ehdokasmaihin ja Välimeren alueelle ·sisällyttää turvallisuusnäkökohdat Global Gateway ‑strategian mukaisiin ohjelmiin ja vahvistaa suoraa tukea valmiuksien kehittämiselle. Komissio aikoo yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa ·kartoittaa säännöllisesti EU:n ja jäsenvaltioiden rahoittamia terrorismin torjuntaa ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisyä ja torjuntaa koskevia hankkeita. Korkea edustaja aikoo ·yhdessä komission, EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin ja jäsenvaltioiden kanssa hyödyntää entistä enemmän terrorismin torjunnasta käytäviä vuoropuheluja ·vahvistaa EU:n terrorismintorjunnan asiantuntijoiden verkostoa  ·yhdessä komission ja EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin kanssa varmistaa tiiviin EU:n tason yhteistyön ja EU:n vahvan johtajuuden monenvälisillä foorumeilla. Korkean edustajan ja neuvoston olisi ·tarkistettava säännöllisesti yhteinen kanta 2001/931/YUTP (EU:n terroristiluettelo).

3.Päätelmät

Terrorismi ja väkivaltaiset ääriliikkeet ovat edelleen haaste Euroopan turvallisuudelle. Tässä toimintaohjelmassa esitetään EU:n toimia, joihin yhdessä sitoutumalla näihin uhkiin voidaan vastata ennakoivasti, yhtenäisesti ja päättäväisesti. Toimintaohjelmassa osoitetaan suunta kaikille EU:n toimille: tarvitaan ennaltaehkäisyä ennen kuin väkivalta saa jalansijaa, suojelua kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja oikeutta vahingoittamiseen pyrkiviä vastaan.

Tämän toimintaohjelman avulla Euroopan unioni parantaa kollektiivista valmiuttaan ennakoida uhkia, ehkäistä radikalisoitumista, suojella kansalaisia sekä verkossa että sen ulkopuolella sekä reagoida iskuihin määrätietoisesti sujuvoittaen tätä toimintamallia sekä unionin sisällä että sen rajojen yli. Toimintaohjelma sisältää määrätietoisia toimia kaikilla osa-alueilla, ja siinä asetetaan etusijalle useita aloitteita, joilla vastataan uusiin haasteisiin, kuten

·ennaltaehkäisyvälineistö alaikäisten radikalisoitumisen ehkäisemiseksi;

·terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen mahdollinen vahvistaminen;

·hakuosuman jälkeinen menettely, jolla voidaan jakaa tietoja terrorismiin liittyvien kuulutusten hakuosumista Schengenin tietojärjestelmässä; ja

·uusi rahoitustietojen hakujärjestelmä.

Komissio edistää toimien toteuttamista kaikilla osa-alueilla, seuraa täytäntöönpanoa ja varmistaa, että unionin välineitä, lainsäädäntöä ja rahoitusta hyödynnetään kaikin tavoin. Komissio tiedottaa tästä toimintaohjelmasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorille, jäsenvaltioille, yksityiselle sektorille ja kansalaisyhteiskunnalle ja ottaa ne mukaan toimintaohjelman toteuttamiseen.

(1)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ProtectEU – eurooppalainen sisäisen turvallisuuden strategia (COM (2025) 148 final) . Tällä toimintaohjelmalla täydennetään seuraavissa tiedonannoissa asetettuja tavoitteita: Euroopan varautumisunionistrategia (JOIN (2025) 130 final), Rauhan puolesta – puolustusvalmiuden tiekartta 2030 ( JOIN (2025) 27 final ) ja Eurooppalainen demokratian kilpi: vahvojen ja selviytymiskykyisten demokratioiden voimaannuttaminen ( JOIN (2025) 791 final ).

(2)

 Terrorismirikoksiksi määritellään terrorismin torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2017/541 3 artiklassa rikoksiksi määritellyt tahalliset teot, jotka luonteensa tai asiayhteytensä vuoksi voivat aiheuttaa vakavaa haittaa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle, silloin kun ne tehdään terrorismitarkoituksessa.

(3)

Väkivaltaisista ääriliikkeistä ei ole olemassa EU:n tason oikeudellista määritelmää. Väkivaltaisen ääriliikkeen teot eivät täytä terrorismirikosten määritelmää. Ne aiheuttavat kuitenkin vakavan turvallisuusuhan. Väkivaltaista äärioikeistolaisuutta koskevassa hankeperusteisessa yhteistyössä kehitettiin toimiva määritelmä .

(4)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohta.

(5)

Europolin laatima Euroopan unionin terrorismitilannetta ja ‑suuntauksia koskeva selvitys (TE-SAT-selvitys) 2025.

(6)

Hiljattain annettujen TE-SAT-selvityksen ja EU Intcen ‑uhka-arvioiden (luottamuksellinen) perusteella.

(7)

Europolin TE-SAT-selvitys 2025.

(8)

Muita syitä ovat muun muassa hlbtiq+ -henkilöihin kohdistuva viha, naisviha, rasismi, järjestelmänvastaiset ideologiat, nihilismi ja akselerationismi, jolla tarkoitetaan erilaisia ideologioita, joiden mukaan yhteiskuntaa ei voi nykytilassaan enää pelastaa vaan tarvitaan ”järjestelmän” tuho ja ”uusi alku”.

(9)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle EU:n terrorisminvastainen ohjelma: ennakointi, ennaltaehkäisy, suojelu ja vastatoimet (COM (2020) 795 final) .

(10)

Europolin TE-SAT-selvitykset 2021–2025.

(11)

Europolin tekemä vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva Euroopan unionin uhkakuva-arvio (EU-SOCTA), 2025; Beneath the Surface: Terrorist and Violent Extremist Use of the Dark Web and Cybercrime-As-A-Service for Cyber-Attacks | YK:n terrorisminvastainen toimisto .

(12)

”Active Club” ‑kerhot ovat vapaasti järjestäytyneitä ääriliikeverkostoja, joissa keskitytään kuntoiluun tai taistelulajeihin ja jotka toimivat väkivaltaisten äärioikeistopiirien ideologian, yhteenkuuluvuuden ja värväämisen keskuksina.

(13)

Tunnetaan ”764”- tai ”Com”-verkostoina.

(14)

Digitaalisella hawala-järjestelmällä voidaan tehdä rajatylittäviä, pseudonymisoituja rahansiirtoja erilaisilla digitaalisilla menetelmillä (lohkoketjuteknologia, mobiiliraha jne.) samaan tapaan kuin fyysisessä hawala-järjestelmän epävirallisessa verkostossa lisäten samalla suojauskerroksia (TE-SAT-selvitys 2025).

(15)

Neuvoston päätelmät, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2022: ”Eurooppalaisten suojeleminen terrorismilta: saavutukset ja tulevat toimet”;

neuvoston päätelmät, annettu 12 päivänä joulukuuta 2024, tulevista painopisteistä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisten terrorisminvastaisten toimien vahvistamiseksi.

(16)

Ks. Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen raportti Emerging risks and opportunities for EU internal security stemming from new technologies (2025) EUR 40239 JRC139674.

(17)

  The Knowledge Hub on Prevention of Radicalisation .

(18)

  Strategic Orientations on a coordinated EU approach to prevention of radicalisation .

(19)

Muita toimenpiteitä vastustuskyvyn edistämiseksi koulutuksen avulla, myös median, digitaalisen lukutaidon ja kansalaisuuskasvatuksen alalla, ks. Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalainen demokratian kilpi: vahvojen ja selviytymiskykyisten demokratioiden voimaannuttaminen (JOIN (2025) 791 final) . Eurooppalainen demokratian kilpi (JOIN (2025) 791 final).

(20)

  Yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittämisestä ja vahvistamisesta lapsen edun mukaisesti 23 päivänä huhtikuuta 2024 annetun komission suosituksen (EU) 2024/1238 mukaisesti.

(21)

  EU:n strategia antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (2021–2030) (COM(2021) 615 final).

(22)

  Euroopan komissio – Set of Recommendations from the PBC Antisemitism in Preventing and Countering Violent Extremism (P/CVE), maaliskuu 2025 . EU-tietokeskus on laatinut näiden suositusten mukaisesti julkaistavaksi tarkoitetun käsikirjan Handbook on key symbols, narratives and reporting mechanisms .

(23)

EU:n nykyinen oikeudellinen kehys, johon kuuluvat rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta tehty neuvoston puitepäätös (neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS) ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumista koskeva direktiivi (direktiivi (EU) 2024/138), kattaa pelkästään rasismiin ja muukalaisvihaan perustuvat viharikokset sekä sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan tai vihaan yllyttämisen verkossa.

(24)

Europolin arvioiden mukaan (julkistamattomat tiedot).

(25)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta annetun direktiivin 2012/29/EU muuttamisesta (COM(2023) 424 final) .

(26)

Europol – Point d’Entrée pour le Retrait de Contenus terroristes sur Internet (PERCI), tietokannan luvut.

(27)

Ks. edellinen alaviite.

(28)

  Komissio arvioi digipalvelusäädöksen vuorovaikutusta muiden EU:n säädösten kanssa ja sen erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden nimeämiskynnystä | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa .

(29)

  Digipalvelusäädösraportissa esitetään järjestelmäriskien toimintaympäristö verkossa | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa .

(30)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) .

(31)

Keskinäisten häiriövaikutusten välttämisellä (deconfliction) viitataan operatiivisten tietojen ristiintarkastamiseen ja toimivaltaisten viranomaisten tutkintatoimien koordinointiin rinnakkaisten tutkimusten päällekkäisyyksien tai häiriöiden välttämiseksi.

(32)

Käynnistetty droonien aiheuttamien mahdollisten uhkien torjumisesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille annetun komission tiedonannon (COM(2023) 659 final) yhteydessä.

(33)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja neuvoston direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022).

(34)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1190, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2022, asetuksen (EU) 2018/1862 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin edun mukaisten, kolmansien maiden kansalaisia koskevien tiedottavien kuulutusten tallentamisesta Schengenin tietojärjestelmään (SIS) (EUVL L 185, 12.7.2022).

(35)

 Ks. edellinen alaviite. 

(36)

Neuvoston päätelmät, annettu 12 päivänä joulukuuta 2024, tulevista painopisteistä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisten terrorisminvastaisten toimien vahvistamiseksi.

(37)

  Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä 28 päivänä marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1862 (EUVL L 312, 7.12.2018) 24 artikla.

(38)

Neuvoston asiakirja A shared understanding of when a person should be regarded as a potential terrorist or violent extremist threat (“Gefährder”) ST 8807 2024 REV 1 – NOTE.

(39)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1356, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, kolmansien maiden kansalaisia ulkorajoilla koskevan seulonnan käyttöönotosta (EUVL L, 2024/1356, 22.5.2024).

(40)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen järjestelmän perustamisesta unionissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY, neuvoston direktiivin 2001/40/EY ja neuvoston päätöksen 2004/191/EY kumoamisesta (COM(2025) 101 final).

(41)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten  (EUVL L 119, 4.5.2016).

(42)

Europolin TE-SAT-selvitys 2025.

(43)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1148, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 98/2013 kumoamisesta  (EUVL L 186, 11.7.2019).

(44)

  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – pyroteknisten tuotteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/29/EU (uudelleenlaadittu) arviointi (SWD (2025) 269 final).

(45)

  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille droonien aiheuttamien mahdollisten uhkien torjumisesta (COM(2023) 659 final).

(46)

  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Droonistrategia 2.0 – Älykäs ja kestävä miehittämättömien ilma-alusten eurooppalainen ekosysteemi (COM (2022) 652 final).

(47)

 Euroopan komissio – Security by Design: Protection of public spaces from terrorist attacks (2023) JRC131172.

(48)

Ks. julkisten tilojen suojelua koskevaan ehdotuspyyntöön liittyvät sisäisen turvallisuuden rahastosta rahoitetut hankkeet: ISF-2024-TF2-AG-PROTECT .

(49)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäistä turvallisuutta koskevan unionin tuen vahvistamisesta vuosiksi 2028–2034.

(50)

 EU:n julkisten tilojen suojelua koskeva foorumi tuo yhteen alue- ja paikallisviranomaisia, julkisten tilojen yksityisiä toimijoita, yksityisen sektorin toimijoita ja uskonnollisia järjestöjä, jotta nämä voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä suojelutoimenpiteistä.

(51)

  Komission suositus (EU) 2022/1341, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2022, julkisissa tiloissa (ilmailun ulkopuolella) käytettävien läpivalaisulaitteiden vapaaehtoisista suorituskykyvaatimuksista (C(2022) 4179).

Komission suositus (EU) 2023/1468, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, julkisissa tiloissa (ilmailualaa lukuun ottamatta) käytettävien metallinilmaisimien vapaaehtoisista EU:n suorituskykyvaatimuksista (C(2023) 3039).

(52)

Europolin TE-SAT-selvitys 2025.

(53)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 ‑direktiivi) (EUVL L 333, 27.12.2022).

(54)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja uudesta toimintamallista tehostettua ja häiriönsietokykyisempää ilmailun turvaamisen politiikkaa varten (SWD (2023) 37 final).

(55)

 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/920, annettu 19 päivänä toukokuuta 2025; komission täytäntöönpanopäätös (SENSITIVE), annettu 19 päivänä toukokuuta 2025 (COM(2025) 3014 final).

(56)

Rahoitus ulkomaiden valtiollisilta tai valtiosta riippumattomilta toimijoilta EU:ssa toimiville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka vaikuttavat tai aikovat vaikuttaa haitallisesti eurooppalaisiin yhteiskuntiin edistämällä toimintaa, jossa kyseenalaistetaan EU:n arvot (radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskuksen käyttämä oikeudellisesti sitomaton määritelmä).

(57)

  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 23 päivänä syyskuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (uudelleenlaadittu) (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024) 138 artiklan 1 kohdan c alakohdan vi alakohta ja johdanto-osan 113 kappale.

(58)

AIRPOL, AQUAPOL, ENLETS, ESG, EIFS, HRSN, RAIPOL ja ATLAS.

(59)

  Neuvoston suositus (EU) 2022/915, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2022, operatiivisesta lainvalvontayhteistyöstä  (EUVL L 158, 13.6.2022).

(60)

  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Etenemissuunnitelma – lainvalvontaviranomaisten laillinen ja tosiasiallinen pääsy dataan (COM(2025) 349 final).

(61)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1543, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2023, eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisten menettelyjen perusteella annettujen vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa varten (EUVL L 191, 28.7.2023).

(62)

 EU:n rahoittama SIRIUS-hanke on lähtökohta sähköisten tietojen saamiseksi muille lainkäyttöalueille sijoittautuneilta palveluntarjoajilta yli 8 000 jäsenen osalta 47 lainkäyttöalueelta.

(63)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/800, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 132, 21.5.2016).

(64)

Neuvoston päätelmät, annettu 16 päivänä joulukuuta 2024, ulkoisten ja sisäisten yhteyksien vahvistamisesta terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa.

(65)

  Neuvoston yhteinen kanta 27 päivältä joulukuuta 2001, erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi (2001/931/YUTP) (EYVL L 344, 28.12.2001).

(66)

 Christchurch Call Foundation on kansalaisjärjestö, jonka Uusi-Seelanti ja Ranska perustivat Christchurchissa vuonna 2019 tehdyn hirvittävän terrori-iskun jälkeen ja jonka tavoitteena on terrorismiin liittyvän ja väkivaltaisten ääriliikkeiden verkkosisällön poistaminen.