Bryssel 20.1.2026

COM(2026) 9 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja eurooppalaisen kyberturvallisuuden sertifiointikehyksen arvioinnista

{SWD(2026) 2 final}


1.Johdanto

1.1Tietoja ENISAsta

ENISA (entinen Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto ja nykyinen Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) perustettiin vuonna 2004. Sen tavoitteena oli alun perin varmistaa korkeatasoinen verkko- ja tietoturva EU:ssa ja kehittää turvallisuuden huomioon ottavaa kulttuuria sidosryhmiensä hyödyksi. Viraston toimeksiantoa ja vastuualueita on vuosien mittaan muutettu merkittävästi, jotta voidaan pysyä mukana Euroopan digitaalialan turvallisuusympäristön nopeissa muutoksissa. Yhä monimutkaisempiin kyberturvallisuushaasteisiin vastaamiseksi vuonna 2019 annettiin kyberturvallisuusasetus, jolla laajennettiin ENISAn toimeksiantoa ja annettiin sille pysyvä asema EU:n institutionaalisessa kehyksessä. Toimeksiannon laajentaminen vahvisti edelleen ENISAn roolia kyberturvallisuustoimien hallinnoinnin ja koordinoinnin tukemisessa kaikkialla EU:ssa. Laajennetussa toimeksiannossa keskitytään useisiin keskeisiin aloihin, jotka ovat

·kyberturvallisuuteen liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön kehittämisen ja täytäntöönpanon tukeminen

·EU:n valmiuksien parantaminen kyberturvallisuuspoikkeamien ehkäisyssä ja havaitsemisessa sekä niihin reagoimisessa erityisesti tarjoamalla operatiivista ja teknistä apua jäsenvaltioille ja EU:n toimielimille

·kyberturvallisuusvalmiuksien kehittämisen ja yhteistyön edistäminen EU:ssa

·tiedon tarjoaminen kyberturvallisuusriskeistä ja parhaiden käytäntöjen edistäminen kansalaisten, organisaatioiden ja yritysten keskuudessa

·eurooppalaisen kyberturvallisuuden sertifiointikehyksen perustamisen ja täytäntöönpanon edistäminen, jotta voidaan vähentää markkinoiden hajanaisuutta ja vahvistaa tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden, palvelujen ja prosessien kyberturvallisuutta kaikkialla EU:ssa

·kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön tukeminen EU:n ulkopolitiikan mukaisesti.

ENISAn tehtäviin kuuluvat nyt perustason turvallisuussuositukset, uhkakuvaraportit, standardointiohjeet ja tutkimukset eri alojen parhaista käytännöistä. Virasto järjestää työpajoja, harjoituksia ja koulutusohjelmia kyberturvallisuuden ammattilaisten ja poliittisten päättäjien asiantuntemuksen parantamiseksi. Lisäksi ENISAlla on tärkeä rooli komission ja jäsenvaltioiden pyyntöihin vastaamisessa, sertifiointitehtävien tukemisessa ja kyberturvallisuuspolitiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevien yksilöllisten neuvojen antamisessa.

ENISAn odotetaan muun muassa parantavan verkko- ja tietoturvaa EU:ssa, kasvattavan luottamusta digitaalisiin sisämarkkinoihin ja edistävän kyberturvallisuutta koskevaa yhteistyötä Euroopan keskeisten sidosryhmien keskuudessa. Euroopan jatkaessa digitaalista siirtymäänsä ENISAn mukautuvilla strategioilla varmistetaan alueen digitaalisen toimintaympäristön turvallisuus ja häiriönsietokyky sekä puututaan haasteisiin, joita ovat esimerkiksi kyberturvallisuusuhat, geopoliittiset jännitteet ja politiikan hajanaisuus eri jäsenvaltioissa.

1.2Eurooppalainen kyberturvallisuuden sertifiointikehys (ECCF)

Eurooppalainen kyberturvallisuuden sertifiointikehys (ECCF) perustettiin kyberturvallisuusasetuksen nojalla, ja sen ensisijaisena tavoitteena on parantaa kyberturvallisuusympäristöä kaikkialla Euroopan unionissa. ECCF-kehys on suunniteltu luomaan yhtenäinen horisontaalinen lähestymistapa kyberturvallisuussertifiointiin kaikissa jäsenvaltioissa. Tällä tavoin vähennetään tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden, palvelujen ja prosessien hajanaisuutta sisämarkkinoilla. Näin ECCF-kehys tukee markkinoiden luottamusta, edistää EU:n kyberturvallisuusmarkkinoiden kasvua ja varmistaa kyberturvallisuuden vahvan häiriönsietokyvyn ja hyvät valmiudet. Kehyksessä käsitellään kuutta keskeistä tarvetta, jotka ovat

·markkinoiden luottamuksen edistäminen kaikkialla EU:ssa

·kyberturvallisuustoimenpiteiden ja häiriönsietokyvyn parantaminen

·häiriönsietokykyä koskevien tiukkojen vaatimusten asettaminen markkinoiden tarjonnalle

·kyberturvallisuuden sidosryhmien välisen yhteistyön tehostaminen

·sertifiointitaakan keventäminen

·kyberturvallisuutta koskevan tiedon lisääminen Euroopan kansalaisten ja yritysten keskuudessa.

Lisäksi ECCF-kehyksellä pyritään lisäämään kyberturvallisuuden varmistamisen avoimuutta edistämällä sisäänrakennettua ja oletusarvoista turvallisuutta. Tämä edellyttää haavoittuvuuden vähentämistä ja yksilöllisten turvallisuusvaatimusten noudattamista.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ECCF-kehys on rakennettu useiden keskeisten pilareiden varaan, ja sen toimien keskiössä on eurooppalaisten kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien kehittäminen. Kehyksessä korostetaan kattavaa kyberturvallisuuden varmistamista ja häiriönsietokykyä kaikkialla EU:ssa näiden järjestelmien avulla. Kehyksellä edistetään yhteisöjen luomista sidosryhmien keskeisen panoksen hyödyntämiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä. Kyberturvallisuusasetuksessa säädetään myös kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien julkisesta kuulemisesta virallisella, avoimella, läpinäkyvällä ja osallistavalla kuulemisprosessilla sekä tilapäisten neuvoa-antavien ryhmien perustamisesta. Ryhmien tehtävänä on kerätä erilaisia näkökulmia ja asiantuntemusta osana sertifiointijärjestelmän kehittämisprosessia. ENISA on keskeisessä asemassa näiden toimien organisoinnissa. Se kuulee järjestelmällisesti sidosryhmiä sen varmistamiseksi, että kaikkia lainsäädännöllisiä elementtejä käsitellään ennen kuin lopulliset järjestelmäehdotukset viedään Euroopan komission hyväksyttäväksi.

ECCF-kehyksen perustamisen taustalla olevat kyberturvallisuusolosuhteet heijastavat nopeasti muuttuvaa uhkaympäristöä, jolle on leimallista, että yhä useammissa kyberhyökkäyksissä käytetään hyväksi haavoittuvuuksia, turvallisuuskäytännöt ovat riittämättömiä ja sertifioinnissa esiintyy yhä enemmän hajanaisuutta EU:ssa. Tällaisessa toimintaympäristössä korostuu se, että ECCF-kehyksen tehtävänä on varmistaa tietojen eheys, luottamuksellisuus ja saatavuus tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden, palvelujen ja prosessien koko elinkaaren ajan. Kun ECCF-kehyksen ydintoiminnot on saatu valmiiksi, sen odotetaan tuottavan monenlaisia tuloksia, kuten järjestelmään liittyviä asiakirjoja, julkaisuja, tapahtumia ja täytäntöönpanoa tukevia rakenteellisia parannuksia. Näillä toimilla pyritään laajentamaan kyberturvallisuussertifiointien käyttöönottoa, virtaviivaistamaan prosesseja, vahvistamaan sisämarkkinoiden luottamusta ja parantamaan sekä julkisen että yksityisen sektorin valmiuksia.

Tulevaisuudessa ECCF-kehyksen toimien odotetaan vahvistavan EU:n kyberuhkien sietokykyä ja kilpailukykyä sekä varmistavan turvallisen ja saumattoman digitaalisen vuorovaikutuksen EU:ssa samalla kun vastataan kyberturvallisuushaasteisiin. Tällä odotetaan olevan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä suuria vaikutuksia. Myönteiset tulokset riippuvat dynaamisista sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä, kuten geopoliittisista muutoksista, kehittyvistä turvallisuusympäristöistä ja kasvavien markkinoiden tarpeista.

1.3Kertomuksen tavoite

Tässä kertomuksessa pyritään arvioimaan ENISAn ja ECCF-kehyksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta ottaen huomioon kehittyvä teknologinen ja sääntely-ympäristö. Kyberturvallisuusasetukseksi kutsutun asetuksen (EU) 2019/881 67 artiklan mukaisesti tässä arvioinnissa tarkastellaan 28. kesäkuuta 2024 mennessä ENISAn toimeksiantoa ja toimintaa sekä lisäksi arvioidaan ECCF-kehyksen roolia turvallisen kybertoimintaympäristön edistämisessä koko EU:ssa. Esitetyt havainnot perustuvat joulukuussa 2024 valmistuneeseen alustavaan arviointikertomukseen.

Analyysi kattaa vuosien 2017–2023 välisen ajanjakson, ja sillä on useita keskeisiä tavoitteita. Ensisijaisesti analyysissa pyritään tarkastelemaan ENISAn ja ECCF-kehyksen tuloksellisuutta, hallintoa ja työskentelytapoja. Tähän kuuluu sen määrittäminen, kuinka hyvin ne ovat saavuttaneet tavoitteensa ja edistäneet kyberturvallisuuden ja sisämarkkinoiden toiminnan parantamista EU:ssa. Arvioinnissa keskitytään viiteen pääkriteeriin – vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, merkityksellisyyteen, johdonmukaisuuteen ja EU:n tasolla saatavaan lisäarvoon – ja luodaan siten puitteet molempien toimijoiden saavutusten ja kehittämiskohteiden ymmärtämiseksi.

Kertomuksessa tarkastellaan näitä osatekijöitä ja esitetään näkemyksiä mahdollisista mukautuksista ENISAn toimeksiantoon sekä strategioita ECCF-kehyksen vaikutuksen vahvistamiseksi. Arviointien perimmäisenä tarkoituksena on helpottaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa EU:n kyberuhkien sietokyvyn parantamiseksi. Kertomus jakautuu seuraaviin kohtiin: ENISAn ja ECCF-kehyksen esittely, arvioinnin tulosten analyysi sekä yhteenveto päätelmistä ja suosituksista.

Asetuksella (EU) 2024/2847 (kyberkestävyyssäädös) otetaan käyttöön horisontaalisia kyberturvallisuusvaatimuksia tuotteille, joissa on digitaalisia elementtejä (laitteistot ja ohjelmistot, mukaan luettuna niiden erikseen markkinoille tuotavat komponentit). Sen nojalla näiden tuotteiden tuominen unionin markkinoille edellyttää tiettyjen keskeisten kyberturvallisuusvaatimusten noudattamista unionin uuden lainsäädäntökehyksen toimintamallin mukaisesti. Kyberkestävyyssäädös tuli voimaan 10. joulukuuta 2024, ja sitä sovelletaan kokonaisuudessaan 11. joulukuuta 2027 alkaen. Komission ehdotukseen liittyi kattava vaikutustenarviointi, jossa analysoitiin tällaisten sääntöjen käyttöönoton perusteita. Kun otetaan huomioon tämä ja se, että kyberkestävyysasetuksen soveltamisessa on vielä menossa siirtymäkausi, tässä kertomuksessa ei katsottu tarpeelliseksi arvioida tarkemmin kyberturvallisuusasetuksen 67 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kolmatta seikkaa: ”Arvioinnissa arvioidaan, ovatko sisämarkkinoille pääsyä koskevat keskeiset kyberturvallisuusvaatimukset tarpeen, jotta voidaan estää sellaisten tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden, palvelujen ja prosessien sekä tietoturvapalveluiden pääsy unionin markkinoille, jotka eivät täytä kybertuvallisuuden perusvaatimuksia.”

Koska tämän kertomuksen havainnot tukevat kyberturvallisuusasetuksen tarkistuksen poliittisia tavoitteita, kertomus liittyy mainittuun säädökseen, ja se on siksi tärkeä esittää osana tätä pakettia.

2.Arvioinnin tärkeimmät havainnot

2.1Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISA

Tässä jaksossa esitellään ENISAn arvioinnin tärkeimmät havainnot ja keskitytään viraston vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, merkityksellisyyteen, johdonmukaisuuteen ja sen EU:n kyberturvallisuusympäristöön tuomaan lisäarvoon. Lisäksi tarkastellaan tarkemmin viraston sisäistä hallintoa ja käytäntöjä sen operatiivisen dynamiikan ja kehittämiskohteiden valottamiseksi.

Vaikuttavuus

Alustavassa arviointikertomuksessa korostetaan, että ENISA on täyttänyt toimeksiantonsa ja tuottanut lähes kaikki suunnitellut tulokset. On kuitenkin mainittava, että vaikuttavuusanalyysi perustuu pääasiassa sidosryhmien haastatteluihin ja kyselytutkimuksiin, koska riittäviä indikaattoreita ei ole. Haastavina aikoina, kuten covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aikana, virasto osoitti joustavuutta ja sai sidosryhmiltä myönteisiä arvioita. Covid-19-pandemian aikana ENISA tuki komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemällä covid-sovellusta koskevat turvallisuusvaatimukset lyhyellä varoitusajalla. Se osallistui myös Ukrainan kanssa tehtävään yhteistyöhön, jonka tavoitteena oli varmistaa, ettei kriittiseen infrastruktuuriin ja energia-alan kaltaisiin aloihin kohdistuvilla hyökkäyksillä ole heijastusvaikutuksia. ENISAn vaikuttavuus perustuu vankkaan hallintorakenteeseen ja matriisipohjaiseen organisaatiomalliin, joka helpottaa tehtävien suorittamista ja yhteistyötä. ENISA on saavuttanut monet tavoitteensa. Sidosryhmät tunnustivat yleisesti ENISAn panoksen EU:n kyberresilienssin parantamiseen ja arvostivat sitä. Virasto edisti jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa EU:n kyberturvallisuustavoitteiden tukemiseksi. Erityistä arvostusta saivat osakseen viraston pyrkimykset helpottaa teknistä yhteistyötä, edistää yhteisiä kyberturvallisuusstandardeja ja tukea valmiuksien kehittämistä koskevia aloitteita. . Arviointiraportissa ehdotetaan myös, että ENISAn työskentelytavoissa olisi parannettava tehtävien priorisointia. ENISA voi hyödyntää nykyisiä kehyksiä ja sidosryhmäpalautetta arvioimalla uudelleen toiminnallista painopistettään ja parantaa siten edelleen tehtävien toteuttamista. Tämä toimintatapa on erityisen tärkeä uusien painopisteiden käsittelemiseksi niin, ettei tingitä olemassa olevista sitoumuksista. ENISAn jatkuva sitoutuminen sidosryhmien osallistumiseen ja kuulemiseen on ollut sen vahvuus, mutta viraston operatiiviset valmiudet osoittavat resurssien olevan riittämättömiä. Tehtävien ja resurssien dynaamisempi uudelleenjako voisi osaltaan auttaa varmistamaan, että uudet pyynnöt toteutetaan oikea-aikaisesti. Samalla se voisi jossain määrin parantaa ENISAn kykyä vastata kyberturvallisuushaasteisiin. Viraston tavoitetta säilyttää ja vahvistaa mainettaan kyberturvallisuusyhteisössä voitaisiin edelleen toteuttaa varmistamalla, että tehtävät vastaavat sekä sen strategisia tavoitteita että toiminnallisia valmiuksia. Tällaista priorisointia olisi helpotettava ENISAn, jäsenvaltioiden ja EU:n poliittisten päättäjien välisellä yhteistyöllä, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus strategisten tavoitteiden ja operatiivisten valmiuksien kanssa.

Tehokkuus

ENISA osoitti arviointikaudella 2017–2023, että sen nykyinen hallintorakenne toimii tehokkaasti. Matriisipohjainen organisaatiokehys auttoi ENISAa priorisoimaan tehtäviä, optimoimaan resurssien yhdenmukaistamista ja edistämään eri yksiköiden välistä yhteistyötä. Tämä toimintatapa yhdessä operatiivisesta ja hallintohenkilöstöstä koostuvan tasapainoisen henkilöstön kanssa helpotti osaltaan virastolle annettujen tehtävien hoitamista. ENISA voisi kuitenkin selvästi tehostaa toimintaansa parantamalla priorisointia, selkeyttämällä painopisteitään ja soveltamalla nykyistä strategisempaa resurssien kohdentamista. Ulkoiset tekijät ovat ajoittain haitanneet viraston tehokkuutta, ja sen sisäistä hallintoa olisi virtaviivaistettava. ENISA on kehittänyt innovatiivisia sisäisiä ratkaisuja, kuten matriisipohjaisen organisaatiomallin, jolla se voi koordinoida tehokkaammin operatiivisia ja hallinnollisia toimintoja.

Arvioinnissa korostettiin kuitenkin, että ENISAlla on varaa parantaa tehokkuuttaan monilla keskeisillä osa-alueilla. ENISAn henkilöstön haastatteluista, sidosryhmien kyselyistä ja sisäisistä asiakirjoista kävi ilmi, että virastolla oli vaikeuksia selviytyä lisääntyvistä vaatimuksista ja täyttää erityisosaamista vaativat toimet. Tilannetta vaikeutti maailmanlaajuinen pula tietotekniikan asiantuntijoista. Tämä on aiheuttanut viivästyksiä, tehtävien uudelleenpriorisointia ja ajoittain kovaa kuormitusta ja suurta työmäärää. Näitä haasteita voitaisiin kuitenkin helpottaa tietyillä mukautuksilla. Viimeaikaiset strategiset päätökset henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamisesta osoittavat, että virastolla on valmiuksia reagoida jossain määrin painopisteiden muuttumiseen. Vuonna 2022 talousarviota kasvatettiin huomattavasti eli 15 miljoonalla eurolla kyberturvallisuuden tukitoimiohjelman huomioon ottamiseksi, mutta henkilöstöä ei ole lisätty samassa suhteessa. Noin 10,5 kokoaikavastaavan uudelleenkohdentaminen vuonna 2022 kyberturvallisuuden tukitoimiohjelmaa varten osoittaa itse asiassa, että nykyisiä resursseja voidaan tarvittaessa optimoida. Tosin tuen täytäntöönpanoon tarvittavat kokoaikavastaavat saatiin tosiasiassa osittain hankinnoista ja osittain sopimushallinnosta, kuten alustavassa arviointikertomuksessa korostettiin. Mainitut 10,5 kokoaikavastaavaa kohdistettiin uudelleen viraston nykyisestä työohjelmasta ja neljä kokoaikavastaavaa toiminnosta 4 (”operatiivisen yhteistyön mahdollistaminen”), neljä kokoaikavastaavaa toiminnosta 5 (”yhteistyöhön perustuva reagointi unionin ja jäsenvaltioiden tasolla”) ja 2,5 kokoaikavastaavaa muista toimista. ENISA toteutti näin ollen vuonna 2023 toimia tiettyjen toimintojen prioriteetin laskemiseksi ja/tai niiden supistamiseksi. Se siirsi henkilöstöresurssejaan operatiivisiin tehtäviin, jotka johtuvat erityisesti lainsäädäntöön liittyvistä konkreettisista tehtävistä. Tällä oli kielteisiä sivuvaikutuksia muihin tehtäviin, joita ei ole ilmaistu yhtä selvästi ENISAn toimeksiannosta, esimerkiksi taitojen ja tietojen kehittämiseen.

Myös budjettihallinnossa on kehittämismahdollisuuksia. Virasto havaitsi, että hyväksyttyjen ja sidottujen määrärahojen tasapaino heikkeni vuosina 2019–2022 kyberturvallisuuden tukitoimiohjelman kaltaisten toimien viivästymisen vuoksi. Sisäistä tehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa jonkin verran kääntämällä tämä suuntaus ja kohdentamalla toimia hallintomenojen hallintaan. Tähän sisältyisi myös hankintamenettelyjen viivästymisen korjaaminen.

Merkityksellisyys

ENISAn merkitystä kyberturvallisuuden alalla korostaa sen reagointi sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin ja joustavuus mukautumisessa muuttuvaan toimintaympäristöön. Virasto on osoittanut johdonmukaisesti, että se pystyy tarkistamaan ja mukauttamaan toiminta-alojaan reagoidakseen uusiin kehityskulkuihin ja säilyttämään näin asemansa keskeisenä osana EU:n kyberturvallisuuskehystä. Sidosryhmien tyytyväisyys ENISAn toimiin on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, mutta joissakin asioissa voidaan edelleen lisätä viraston merkityksellisyyttä. Vaikka ENISA on luonteeltaan reagoiva, sillä on varaa parantaa tukeaan ja näkyvyyttä eri aloille ja sidosryhmille, erityisesti pk-yrityksille, joilla on usein vaikeuksia täyttää kyberturvallisuusvaatimukset. Viraston vaikutusta voidaan tehostaa tarjoamalla enemmän tietyille aloille räätälöityjä suoria välineitä ja resursseja, jotka tarjoavat myös tietoa ja välineitä uusien uhkien käsittelemiseksi. Virasto osallisti sidosryhmiä tehokkaasti hyödyntäen foorumeita, komiteoita ja työryhmiä, jotta kansalliset asiantuntijat osallistuisivat aktiivisesti toimintaan ja julkaisuihin. Joidenkin jäsenvaltioiden monimutkaiset hajautetut rakenteet aiheuttivat kuitenkin haasteita, joita voitaisiin lieventää paremmalla organisoinnilla ja selkeämmällä koordinoinnilla kansallisten viranomaisten kanssa. Viraston käynnissä olevat aloitteet, kuten kyberturvallisuuden suuntaviivojen ja valmiuksien parantamisohjelmien kehittäminen, kuvastavat viraston sitoutumista yhteistyön edistämiseen ja EU:n kollektiivisen kyberturvallisuuden tason nostamiseen. Toimialojen välisen yhteistyön vahvistamisen ja tiedonsaannin parantamisen edistäminen voisi ratkaista joitakin teollisuuden kokemia rajoitteita. ENISAlla on huomattavat mahdollisuudet parantaa tilannetta arvioimalla painopisteitä uudelleen, virtaviivaistamalla prosesseja sekä hankkimalla uusia asianmukaisia resursseja ja maksimoimalla nykyisten resurssien hyödyntäminen tehokkaasti. Näin se vahvistaisi perustavanlaatuista rooliaan Euroopan kyberturvallisuusekosysteemissä. Yhdenmukaistamalla ENISAn prioriteetit strategisesti Euroopan kyberturvallisuusstrategian kanssa näiden tarkistettujen prioriteettien avulla voitaisiin parantaa viraston vaikuttavuutta. Jotta voitaisiin vahvistaa viraston mahdollisuuksia tarjota politiikka- ja teknistä tukea, voitaisiin muun muassa lisätä resurssien saatavuutta ja valikoida viraston sitoumukset tarkemmin. Lisäksi sen operatiivisia painopistealueita voitaisiin tarkentaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka ENISAn merkityksellisyys on selvää, parantamisen varaa on edelleen. Priorisoimalla toimiaan uudelleen, tarjoamalla enemmän lisäresursseja ja optimoimalla nykyisiä resurssejaan ENISA voi vahvistaa sekä tehokkuuttaan että kokonaisvaikutustaan ja mukautua paremmin eurooppalaisen kyberturvallisuusympäristön dynaamisiin vaatimuksiin.

Johdonmukaisuus

ENISAn johdonmukaisuuden osalta arvioinnissa tuodaan esiin sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. On ilmeistä, että ENISA pyrkii edelleen edistämään EU:n tason kyberturvallisuusyhteistyötä erityisesti helpottamalla sitä ja tekemällä suoraa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tämän kaksitahoisen toimintatavan ansiosta ENISA on voinut edistää merkittävästi kyberalan toimintaa viime aikoina luotujen lainsäädäntökehysten mukaisesti. Vaikka ENISAn rooli prosessien helpottajana ja koordinaattorina on tervetullut, useilla osa-alueilla on tehtävä parannuksia yhdenmukaisuuden lisäämiseksi. Arvioinnissa todettiin, että on tarpeen parantaa synergioita ENISAn ja muiden EU:n elinten, kuten Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen (ECCC), ja kansallisten kyberturvallisuusviranomaisten vastuualueiden ja toimien välillä. Vaikka näiden tahojen roolit usein täydentävät toisiaan, on mahdollista virtaviivaistaa toimintaa entisestään ja parantaa organisatorista tehokkuutta. ENISA voisi hyödyntää paremmin synergioita ja varmistaa yhtenäisen toimintatavan kyberturvallisuusaloitteissa luomalla virallisia yhteistyöjärjestelyjä muiden tahojen, kuten Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC), kanssa. Myös ENISAn sisäistä viestintää ja resurssien hallintaa olisi parannettava. Virasto tarvitsee ennakoitavampaa ja avoimempaa vuorovaikutusta yksityisten sidosryhmien ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan säilyttää luottamus ja edistää yhteistyöpyrkimyksiä. ENISAn tehtävien selkeä rajaaminen politiikan täytäntöönpanon tukemiseen kyberkestävyyssäädöksen ja NIS2-direktiivin mukaisesti voisi lisätä tehokkuutta ja varmistaa sääntelytoimenpiteiden johdonmukaisuuden. Tämä selkeys parantaisi myös ENISAn kykyä vastata alakohtaisiin sääntelyvaatimuksiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ENISA on luonut vankan perustan kyberturvallisuuden johdonmukaisuuden edistämiselle EU:ssa, mutta virasto voisi priorisoida toimintaansa uudelleen. Tämä toimintatapa auttaa sitä toteuttamaan toimeksiantonsa tehokkaasti ja mukautumaan kehittyvään kyberturvallisuusympäristöön. Puuttumalla nykyisiin tehottomuuksiin ja tehostamalla virastojen välistä koordinointia ENISA voi säilyttää tehokkaasti ratkaisevan tärkeän roolinsa EU:n kyberturvallisuuskehyksessä.

EU:n tason lisäarvo

ENISA on osaltaan parantanut merkittävästi EU:n kyberturvallisuusekosysteemiä, mutta sillä on kehittämismahdollisuuksia, jotka voisivat vahvistaa sen vaikutusta. Keskusvirastona toimiessaan ENISA on helpottanut elintärkeää yhteistyötä kaikkialla EU:ssa, täydentänyt kansallisia toimia erityisesti jäsenvaltioissa, joissa on vähemmän kehittyneet kyberturvallisuusinfrastruktuurit, ja yhdenmukaistanut kyberturvallisuuskäytäntöjä ja ‑politiikkoja. ENISAn erityistoimeksianto hajautettuna EU:n virastona on mahdollistanut vankan kyberturvallisuusasiantuntemuksen kerryttämisen ja tehokkaan yhteistyön jäsenvaltioiden kanssa. Sillä onkin keskeinen rooli Euroopan kyberturvallisuusympäristön muokkaamisessa. Tässä yhteydessä ENISAn keskittyminen jäsenvaltioihin on olennaisen tärkeää, sillä sen tehtävänä on antaa tietoa uusista uhkista ja suositella välineitä ja strategioita niiden käsittelemiseksi. Virasto voisi edelleen vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä unionin painopisteiden mukaisesti, myös kolmansien maiden kumppaneiden, kansainvälisten järjestöjen ja kyberturvallisuusvirastojen kanssa, jotta luonteeltaan maailmanlaajuisiin kyberuhkiin voitaisiin puuttua paremmin. Lisäksi ENISAlla on ratkaiseva rooli kyberturvallisuussertifioinnin edistämisessä ja standardointitoimien tukemisessa. Näin voidaan vähentää markkinoiden hajanaisuutta ja edistää vahvoja kyberturvallisuuskäytäntöjä kaikkialla EU:ssa. ENISAn asiantuntemus ja organisatorinen ketteryys tekevät siitä ainutlaatuisen elimen, mutta sen nykyinen ensisijainen keskittyminen kansallisiin viranomaisiin on herättänyt kritiikkiä yksityisen sektorin sidosryhmissä. Suurten teollisuuden toimijoiden palaute osoittaa, että yksityisen sektorin erityishaasteiden huomioon ottamiseksi voitaisiin tehdä enemmän. Vaikka ensisijainen keskittyminen kansallisiin viranomaisiin on ratkaisevan tärkeää, sidosryhmien osallistumisen ja toimialayhteistyön strategisella lisäämisellä voitaisiin hälventää ilmenneitä huolia. Lisäksi strateginen uudelleentarkastelu voisi hyödyttää ENISAn toimeksiantoa, jotta se mukautuisi sujuvasti muuttuviin kyberturvallisuushaasteisiin. Näin ENISA voisi jatkaa arvokkaan panoksen antamista EU:ssa ja vastata samalla tehokkaasti eri sidosryhmiensä kasvaviin tarpeisiin.

Keskeiset saavutukset ja haasteet

ENISA nauttii EU:n kyberturvallisuusyhteisössä laajaa arvostusta, koska sillä on vakaa maine, laadukkaat julkaisut ja merkittävä rooli jäsenvaltioiden ja muiden kyberturvallisuustoimijoiden välisen yhteistyön edistämisessä. ENISAn työ kyberturvallisuusvaatimusten yhdenmukaistamiseksi on ratkaisevan tärkeää yhtenäisen suojan tason luomiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Se edistää suoraan valmiuksien kehittämistä erityisesti pienissä jäsenvaltioissa. Yhdenmukaistamisella varmistetaan turvallinen digitaalinen ympäristö kaikkialla EU:ssa ja parannetaan viraston eri sidosryhmien kyberturvallisuusvalmiutta.

Arvioinnissa todettiin kuitenkin useita ENISAn kohtaamia haasteita. ENISA ei pysty reagoimaan kovinkaan ketterästi muuttuviin kyberturvallisuusuhkiin, ja tämä saattaa viivästyttää sen toimia. Kuullut sidosryhmät2 korostivat muun muassa tarvetta parantaa rekrytointiprosesseja ja kuormituksenhallintastrategioita resurssien rajoitteisiin liittyvien haasteiden helpottamiseksi. ENISAn toimeksiannon laajentaminen sen operatiivisen roolin vahvistamiseksi voisi hälventää näitä huolia, jolloin se voisi hyödyntää teknologista kehitystä ja parantaa kyberturvallisuuskehyksiä. Rakenneuudistus antaisi ENISAlle mahdollisuuden torjua ennakoivasti dynaamisia uhkia ja lisätä vaikuttavuuttaan yhteisillä koulutusaloitteilla ja osallistumalla päätöksentekoprosesseihin.

Lisäksi ENISAn sidosryhmien kuulemis- ja hallinnointijärjestelmien katsotaan helpottavan tehokkaasti sidosryhmien tarpeiden ja odotusten hallintaa. Yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamiseksi tarvitaan kuitenkin vahvempia ja avoimempia suhteita jäsenvaltioihin. Tulevia painopisteitä ovat sisäisten kehysten päivittäminen, jotta voidaan hallita entistä paremmin kasvavia vastuita ja erilaisia haasteita ja varmistaa, että ENISA voi täysin toteuttaa tehtävänsä käytettävissä olevalla henkilöstöllään.

2.2Eurooppalainen kyberturvallisuuden sertifiointikehys (ECCF)

Tässä jaksossa esitellään ECCF-kehystä koskevan arvioinnin tärkeimmät havainnot ja keskitytään kehyksen vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, merkityksellisyyteen ja johdonmukaisuuteen sekä sen EU:n kyberturvallisuusympäristölle tuottamaan lisäarvoon. Lisäksi jaksossa esitetään yhteenveto SWOT-analyysissa havaituista kehyksen tärkeimmistä vahvuuksista ja heikkouksista.

Vaikuttavuus

ECCF-kehys suunniteltiin yhdeksi pilariksi kyberturvallisuuden varmistamisen parantamiseksi EU:n sisämarkkinoilla, ja sen tavoitteena oli yhdenmukaistaa tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden, palvelujen ja prosessien sertifiointi. Kehys perustettiin, jotta sen avulla voitaisiin vastata pitkäaikaisiin haasteisiin, kuten markkinoiden hajanaisuuteen sekä tarpeeseen lisätä avoimuutta ja kansalaisten luottamusta digitaalisiin ratkaisuihin. ECCF-kehyksessä perustettiin jäsennelty hallintomalli, johon osallistui ENISAn, Euroopan kyberturvallisuuden sertifiointiryhmän (ECCG) ja kansallisten kyberturvallisuuden sertifiointiviranomaisten verkoston kaltaisia toimijoita. Näin luotiin perusta koordinoinnin lisäämiselle sidosryhmien välillä, myös jäsenvaltioiden ja yksityisten toimijoiden välillä. Näiden tavoitteiden käytännön toteutumisessa on kuitenkin törmätty moniin haasteisiin, jotka ovat rajoittaneet ECCF-kehyksen vaikuttavuutta. Nykyisen ECCF-kehyksen merkittäviä puutteita on, että sillä ei voida puuttua tehokkaasti sertifiointijärjestelmien hajanaisuuteen kaikkialla EU:ssa pääasiassa menettelyihin liittyvien rajoitusten vuoksi. ECCF-kehyksen tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa sertifiointiprosesseja, mutta hajanaisuus on silti jatkunut. Tämä on aiheuttanut epäjohdonmukaisuutta ja tehottomuutta kyberturvallisuuden varmistamisessa. Tämä näkyy siinä, että ensimmäisen sertifiointijärjestelmän eli yhteisiin kriteereihin perustuvan eurooppalaisen kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmän (EUCC) toteuttaminen viivästyi merkittävästi. Prosessin aloittamisesta järjestelmän hyväksymiseen kului 57 kuukautta. Viivästys korostaa kehyksen prosessien tehottomuutta, johon vaikuttavat pääasiassa monimutkaiset ja -tahoiset hyväksymismenettelyt. Lisäksi vastuualueiden ja vastuuvelvollisuuden epäselvyys sidosryhmien keskuudessa on vaikeuttanut entisestään kehyksen kykyä saavuttaa tavoitteensa. Ulkoiset tekijät vaikeuttivat edelleen ECCF-kehyksen tavoitteiden saavuttamista. Kehittyvälle geopoliittiselle toimintaympäristölle ovat ominaisia lisääntyvät kyberuhat sekä datasuvereniteettiin ja digitaaliseen valvontaan liittyvät poliittiset jännitteet, ja ECCF-kehyksellä oli vaikeuksia toteuttaa nopeasti tällaisen ympäristön edellyttämiä mukautuvia toimenpiteitä. Nämä ulkoiset paineet aiheuttivat järjestelmien hyväksyntöjen viivästymistä, muun muassa eurooppalaisen pilvipalvelujen sertifiointijärjestelmän (EUCS) tapauksessa. Siinä keskustelut juuttuivat muihin kuin teknisiin asioihin, muun muassa tietojen säilytyspaikkaa koskeviin vaatimuksiin. Näistä esteistä huolimatta on saavutettu myönteisiä tuloksia erityisesti tiedon lisäämisessä eri jäsenvaltioissa kyberturvallisuussertifioinnin tärkeydestä ja monimutkaisuudesta. Covid-19-pandemia aiheutti operatiivisia viivästyksiä ja korosti myös häiriönsietokykyisen digitaalisen infrastruktuurin tarvetta, jolloin politiikan huomio kiinnittyi kyberturvallisuuteen. Covid-19:llä oli sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia ECCF-kehykseen. Kielteisistä vaikutuksista mainittakoon yhtäkkinen verkkokokouksiin siirtyminen, joka vaikutti osaltaan järjestelmän kehittämisprosessien viivästymiseen. Myönteistä oli, että covid-19-pandemia lisäsi tietoisuutta häiriönsietokykyisten ja vähemmän kolmansista maista riippuvaisten toimitusketjujen merkityksestä. Lisäksi analyysissa eriteltiin keskeisiä kokemuksia ja todettiin, että resurssit jakautuivat epätasaisesti eri sidosryhmien, myös eri jäsenvaltioiden, kesken. Tämä haittaa sertifiointijärjestelmien yhdenmukaista kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Näiden erojen tasoittaminen on olennaisen tärkeää tulevan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta. Tähän on pyrittävä erityisesti säilyttämällä asiantuntijahenkilöstöä ENISAssa ja edistämällä jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien osapuolten välillä.

Tehokkuus

ECCF-kehyksen tehokkuutta on tarkasteltu, koska kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien hyväksymisajat ovat pidentyneet ja asiaan liittyy paljon monimutkaisia asiakokonaisuuksia. ECCF-kehyksellä oli tarkoitus strategisesti virtaviivaistaa sertifiointiprosessia kaikkialla EU:ssa, mutta kehyksen tehokkuutta vaikeuttivat erityisesti pitkät keskustelut ja valmisteluvaiheet, jotka johtivat merkittäviin viivästyksiin. Ensimmäinen sertifiointijärjestelmä hyväksyttiin vasta vuoden 2024 alussa, lähes viisi vuotta kehyksen käyttöönoton jälkeen. Näiden pitkittyneiden aikataulujen voidaan katsoa johtuvan monitahoisista haasteista, joilla on sekä poliittinen että tekninen ulottuvuus.

Poliittiset haasteet, kuten sertifiointivaatimuksista käytävien keskustelujen politisoituminen, ovat haitanneet edistymistä luomalla ympäristön, jossa avoimuus ja viestintä kärsivät. Esimerkiksi EU:n pilvipalvelujen sertifiointijärjestelmään vaikuttivat merkittävästi keskustelut datasuvereniteettia koskevista vaatimuksista. Tämä synnytti kolmansista maista ja EU:n ulkopuolisesta teollisuudesta tulevia poliittisia paineita, minkä seurauksena ECCG-kehystä koskevissa keskusteluissa siirryttiin teknisistä aiheista poliittisiin.

Monimutkaiset tekniset seikat pahensivat myös tehottomuutta erityisesti vaikeuttamalla järjestelmäluonnosten muuntamista säädöksiksi. Tähän vaikutti sertifioinnin piiriin kuuluvien tuotteiden ja palvelujen, kuten 5G:n ja pilvipalvelujen, moninaisuus ja vaativuus. Pyyntöjen laaja-alaisuus ja vakiintuneiden standardien puute tietyillä aloilla vaikeuttivat valmistelu- ja hyväksymisprosesseja. Tämän vuoksi lukuisat sidosryhmät joutuivat varmistamaan monissa vaiheissa yhdenmukaisuuden nykyisten politiikkojen ja käytäntöjen kanssa. Näistä tehottomuustapauksista huolimatta kehyksessä todettiin monia myönteisiä tekijöitä. Alakohtaisten ryhmien ja foorumien perustaminen helpotti sidosryhmien välttämätöntä osallistumista. Näistä mainittakoon Euroopan kyberturvallisuuden sertifiointiryhmä (ECCG), erityisjärjestelmiä käsittelevä tilapäinen työryhmä (AHWG) ja sidosryhmien kyberturvallisuuden sertifiointiryhmä (SCCG). Näiden rakenteiden optimaalisen toiminnan varmistamisessa on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa: esimerkiksi SCCG:n jäsenet kokivat, ettei ryhmän osallistuminen ECCF-kehykseen ollut riittävää. Sisäisen hallinnon kehittäminen on ratkaisevan tärkeää sidosryhmien aktiivisen osallistumisen ja strategisen panoksen edistämiseksi.

Merkityksellisyys

ECCF-kehys on ratkaisevan tärkeä väline, jolla voidaan vastata yhä monimutkaisempiin kyberuhkiin kaikkialla EU:ssa. Sen puitteissa pyritään laatimaan yhdenmukaistettuja kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmiä, joilla varmistetaan luottamus ja edistetään digitaalisten markkinoiden turvallisuutta. Lupaavista lähtökohdista huolimatta kehyksen merkitys ei juurikaan vielä näy käytännössä, ja sertifiointijärjestelmiä on saatettu operatiivisiksi vasta aivan viime aikoina. Tämä konkreettisten tulosten viivästyminen korostaa eroja toteutuksessa ja aiheuttaa epävarmuutta ECCF-kehyksen nykyisestä asemasta kyberturvallisuusympäristössä. ECCF-kehyksen merkitys on sen strategisessa roolissa kyberturvallisuusstandardien parantamisessa ja sertifiointien vastavuoroisen tunnustamisen mahdollistamisessa jäsenvaltioissa. Tämä vähentää yksittäisten yritysten kustannuksia ja tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa. Kehyksen tavoitteena on vankka integrointi muihin EU:n säädöksiin menettelyjen virtaviivaistamiseksi ja rajat ylittävän kaupan helpottamiseksi.

Useat tekijät vahvistavat ECCF-kehyksen merkityksellisyyttä huolimatta haasteista, joita sen tehtävien suorittamisessa kohdataan. Kyberuhkien lisääntyminen lisää suuresti tarvetta yhtenäiselle kyberturvallisuusstrategialle, joka pystyy mukautumaan nopeasti muuttuviin skenaarioihin, kuten sertifioinnin yhä kasvavaan merkitykseen korkean varmuustason aloilla (pilvipalvelut, 5G-infrastruktuurit jne.). Näiden alojen julkisia hankintoja koskevat määräykset kuvastavat yhtenäisen ja luotettavan sertifiointikehyksen kasvavaa kysyntää, johon ECCF-kehys voi vastata. Lisäksi ECCF-kehyksen yhteys uusiin säädöksiin, erityisesti kyberkestävyyssäädökseen ja NIS2-direktiiviin, korostaa sen odotettavissa olevaa arvoa kriittisen infrastruktuurin tarpeiden täyttämisessä ja oikeudellisen yhdenmukaisuuden aikaansaamisessa kaikkialla EU:ssa. ENISAn ennakoiva rooli ja kansallisten kyberturvallisuussertifioinnin myöntävien viranomaisten perustaminen ovat tärkeitä virstanpylväitä yhteistyön vahvistamisessa ja sertifioinnin käyttöönoton edistämisessä. Resurssien ja asiantuntemuksen puutteellinen jakaminen suurempien ja pienempien jäsenvaltioiden välillä aiheuttaa kuitenkin edelleen epätasapainoa osallistumisessa ja vaikuttavuudessa, ja tämä vaikuttaa yhteisten järjestelmien kehittämiseen.

Johdonmukaisuus

ECCF-kehyksen johdonmukaisuuteen vaikuttaa myös selkeiden vastuuvelvollisuusmekanismien puuttuminen, mikä on vaikeuttanut sen tavoitteiden mukauttamista muihin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Mukauttamisen puutteellisuus saattaa aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta kyberturvallisuusympäristössä. Yhdenmukaisen kyberturvallisuutta koskevan toimintaperiaatteen varmistamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että eurooppalainen kyberturvallisuuden sertifiointikehys on täysin yhtenäinen muiden unionin oikeudellisten välineiden, kuten NIS2‑direktiivin ja kyberkestävyyssäädöksen, kanssa. ECCF-kehys on mukautettu teoriassa näihin lainsäädäntötoimenpiteisiin, ja sen tarkoituksena on käsitellä kyberturvallisuuden eri näkökohtia EU:n toimintaympäristössä. Tosiasiallinen integrointi on kuitenkin edelleen monimutkaista ja edellyttää huolellista valvontaa. EU:n yhteisiin kriteereihin perustuvan eurooppalaisen kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmän tuleva täytäntöönpano on tämän yhtenäisyyden merkittävä testi, koska jos järjestelmän käyttöönotto onnistuu, on se osoitus siitä, että ECCF-kehys pystyy yhdenmukaistamaan ja hyödyntämään tehokkaasti uusia lainsäädäntötoimia. Sidosryhmät ovat korostaneet, että ECCF-kehyksen ja uusien säädösten välillä tarvitaan huolellista yhteensovittamista, jotta vältetään päällekkäisyydet, jotka voisivat heikentää tehokkuutta ja heikentää tavoiteltuja vaikutuksia eri aloilla. Erityisesti herää huoli ECCF-kehyksen ja kyberkestävyyssäädöksen välisestä rajapinnasta. Molemmilla aloitteilla pyritään parantamaan kyberturvallisuusstandardeja, mutta riskinä on päällekkäisyys, jos niitä ei sovelleta täysin synergisesti niin, että säädökset tukevat ja täydentävät toisiaan. Alakohtaisella tasolla yhtenäisyys on ulotettava tekniikan jatkuvaan kehitykseen sopeutumiseen ja on varmistettava, että kyberturvallisuusaloitteisiin saadaan oikea sävy kriittistä infrastruktuuria koskevien tarpeiden tyydyttämiseksi.

EU:n tason lisäarvo

ECCF-kehyksellä on mahdollisuuksistaan huolimatta ollut vaikeuksia tuottaa lisäarvoa yhtenäisen ja tehokkaan kyberturvallisuusympäristön edistämisessä kaikkialla EU:ssa. ECCF-kehyksellä pyritään parantamaan EU:n kyberturvallisuusympäristöä merkittävästi ottamalla käyttöön sertifiointiprosessien täysin uudenlainen kehittämismenettely ja hallintorakenne. ECCF-kehys on ollut EU:lle erittäin tärkeä edistysaskel kohti tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden, palvelujen ja prosessien sertifioinnin yhdenmukaistamista. Kehyksen EU:n tason lisäarvo liittyy siihen, että sen avulla voidaan yhdistää erilaisia kansallisia menettelytapoja ja edistää siten sisämarkkinoita, jotka perustuvat johdonmukaisiin, luotettaviin ja yleisesti tunnustettuihin kyberturvallisuusstandardeihin kaikissa jäsenvaltioissa. Aikataulujen venyminen ja järjestelmien toteutusten hajanaisuus ovat kuitenkin haitanneet ECCF-kehyksen kykyä tuottaa kaikki se lisäarvo, jota siltä on odotettu. Välittömiä vaikutuksia heikensi erityisesti toteuttamiskelpoisten järjestelmien viivästyminen. Tästä esimerkkinä on yhteisiin kriteereihin perustuvan eurooppalaisen kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmän (EUCC) kaltaisten aloitteiden hyväksymisen viivästyminen, minkä vuoksi kehyksen potentiaali jäi suurelta osin saavuttamatta. Systeemisen täytäntöönpanon erot, joita lisäävät jäsenvaltioiden eriasteiset valmiudet ja vaihteleva resurssien saatavuus, heikentävät entisestään kehyksen kokonaisvaltaista vaikutusta. ECCF-kehys on kuitenkin vauhdittanut yhteistyötä kaikkialla EU:ssa. Perustamalla ECCG:n kaltaisia ryhmiä se on institutionalisoinut koordinointitoimia, jotka mahdollistavat laajemman osallistumisen hallinnon eri tasoilla. Tämä yhteistyöinfrastruktuuri kannustaa tiedonvaihtoon ja yhteisiin strategioihin sekä edistää yhtenäistä kyberturvallisuuskantaa muuttuvia uhkia vastaan. Sidosryhmien osallistumisen lisääminen ja tiivistäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta ECCF-kehys voisi tuottaa EU:lle täyden lisäarvon. Edistämällä sellaisen osallistavan ympäristön syntymistä, jossa teollisuuden kumppanit, kansalliset viranomaiset ja EU:n elimet osallistuvat aktiivisesti sertifiointiprosessiin ja ohjaavat sitä, voidaan varmistaa kyberturvallisuusstandardien laaja hyväksyntä ja tehokkuus.

Keskeiset saavutukset ja haasteet

ECCF-kehys toimii kriittisenä välineenä, jolla tehostetaan EU:n tason yhteistyötä ENISAn, jäsenvaltioiden ja teollisuuden välillä ja vahvistetaan kehyksen merkitystä dynaamisessa kyberturvallisuusympäristössä. Kehyksen mukautuvuus helpottaa järjestelmän kehittämistä tilapäisten työryhmien avulla ja sen yhdenmukaistamista EU:n lainsäädäntökehysten, kuten NIS2-direktiivin, kanssa. Potentiaali on merkittävä, mutta se on yhä suurelta osin hyödyntämättä, koska tosiasiallisten järjestelmien täytäntöönpano on vähäistä.

ECCF-kehys on keskeisessä asemassa kehittyvien kyberturvallisuusuhkien torjunnassa ja vaatimustenmukaisuuden edistämisessä, erityisesti tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Sidosryhmät tunnustavat sen roolin jäsenvaltioiden yhteistyön vahvistamisessa ja kyberturvallisuusvalmiuden parantamisessa. Kehyksen arvo tunnustetaan myös sisämarkkinoiden kaupankäynnin edistämisessä sen korvatessa kansalliset sertifiointijärjestelmät EU:n laajuisilla järjestelmillä.

ECCF-kehyksessä on kuitenkin merkittäviä heikkouksia, jotka haittaavat sen toimintaa. Järjestelmien pitkät hyväksymisprosessit vähentävät sen tehokkuutta, ja tätä haastetta pahentavat tekninen monimutkaisuus ja teollisuuden lobbauksen aiheuttamat poliittiset paineet. Viivästykset heikentävät luottamusta kehykseen ja estävät eurooppalaisten kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien nopean hyväksymisen. ECCF-kehyksellä on mahdollisuuksia parantaa EU:n kyberturvallisuuskehyksiä, mutta resurssirajoitusten ja geopoliittisten jännitteiden kaltaiset uhat aiheuttavat haasteita. Poliittisten painopisteiden muutokset ja mahdolliset lainsäädännön päällekkäisyydet voivat vaikuttaa kehyksen tehokkuuteen, jolloin vaarana on markkinoiden epäyhtenäisyys. Näiden kysymysten käsittely on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa ECCF-kehyksen kehitys lupaavasta konseptista täysin toimivaksi mekanismiksi, jolla tuetaan EU:n kyberturvallisuuden standardointia ja sertifiointia.

3.Päätelmät ja suositukset

3.1ENISA

ENISAa koskeva arviointi osoittaa, että ENISA on ratkaisevassa asemassa pyrittäessä luomaan yhtenäinen kyberturvallisuusympäristö kaikkialle EU:hun. ENISA on toteuttanut tehokkaita toimia ja tuottanut arvokkaita tuloksia. Koska ENISAan kohdistuu yhä useampia vaatimuksia, on tärkeää arvioida uudelleen ja virtaviivaistaa sen toimia, jotta voidaan sovittaa paremmin yhteen resurssit ja prioriteetit. Painopisteen olisi myös jatkossa oltava toimissa, joilla jäsenvaltioita tuetaan kyberturvallisuusuhkiin vastaamisessa ja kansallisten kyberturvallisuusinfrastruktuurien lujittamisessa. ENISAn tehokkuutta ja merkityksellisyyttä nykyisessä uhkaympäristössä voitaisiin lisätä kehittämällä ENISAn raportointia. Raportoinnista olisi tehtävä käyttäjäystävällisempää ja esteettömämpää visuaalisten apukeinojen ja lyhyiden tiivistelmien avulla. On olennaisen tärkeää parantaa viestintäkanavia. Näin varmistetaan, että ENISAn toimet ja palvelut ovat selkeästi sidosryhmien, myös alan toimijoiden, nähtävissä. Tarkasti määritelty viestintästrategia voisi osaltaan vahvistaa yhteyksiä ja yhteistyötä olemassa olevien kyberturvallisuusverkostojen, kuten ISAC-keskusten, puitteissa.

ENISA voi tehostaa toimintaansa kohdistamalla strategisen painopisteen enemmän tehtävien priorisointiin, mitä kautta se voi hallita paremmin työtaakkaansa. Jotta ENISAn merkityksellisyyttä voidaan parantaa sidosryhmien keskuudessa, sen keskeistä roolia jäsenvaltioiden tukijana olisi myös jatkossa edistettävä siten, että lisätään sen valmiuksia tarjota oikea-aikaisesti tietoa uusista uhkista ja strategisia välineitä niihin vastaamiseksi. Lisäksi kuten monet sidosryhmät totesivat, ENISA voisi ottaa käyttöön jäsennellympiä ja avoimempia menetelmiä tehdä yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa, myös pk-yritysten tukemiseksi. Olisi pyrittävä selkeyttämään ENISAn roolia toimintapolitiikan täytäntöönpanossa EU:n toimielinten kanssa. Näin varmistetaan, että yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa on etusijalla näissä toimissa, jotta voidaan lisätä EU:n yhtenäisen kyberturvallisuusstrategian koheesiota. Tämä lähestymistapa kattaisi myös yhteistyön tiivistämisen EU:n muiden virastojen kanssa ja synergioiden etsimisen muiden kyberturvallisuuselinten kanssa, jotta voitaisiin toteuttaa yhteisiä toimia operatiivisen yhdenmukaisuuden lisäämiseksi kaikkialla Euroopassa.

Kaiken kaikkiaan on tärkeää säilyttää ENISAn asema erikoistuneena virastona EU:n kehyksessä, jotta voidaan varmistaa, että kyberturvallisuuden prioriteetit pysyvät painopisteenä myös jatkossa. Näillä suosituksilla pyritään parantamaan ENISAn valmiuksia hoitaa tehokkaasti tehtävänsä ja vahvistamaan ENISAn roolia kyberturvallisuuden alan johtavana toimijana.

3.2ECCF

ECCF-kehyksen arviointi antaa aihetta useisiin strategisiin suosituksiin. Ensinnäkin vaikka ENISAlla on keskeinen rooli yhteistyön ja operatiivisen yhtenäisyyden edistämisessä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa, on ilmeistä, että ECCF-kehys on tehokkuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan rajallinen, mikä johtuu pääasiassa järjestelmien hyväksymismenettelyjen monimutkaisuudesta. Nämä ongelmat osoittavat, että hallintorakenteita on uudistettava perin pohjin, jotta voidaan selkeyttää toimintaa ja lisätä vastuuvelvollisuutta kaikilla tasoilla.

Näiden havaintojen korjaamiseksi suositetaan useita toimia, jotta voidaan optimoida ENISAn panos ECCF-kehykseen. Olisi toteutettava yhteisiä toimia, jotta varmistetaan rahoituksen ja henkilöresurssien johdonmukainen ja riittävä jakautuminen ENISAn ja muiden ECCF-kehyksen sidosryhmien kesken. Työjärjestelyjen vakiinnuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja parantaa institutionaalista muistia. Näin voidaan edistää järjestelmän tehokasta täytäntöönpanoa ja jatkuvuutta. Laatimalla ECCF-kehyksen puitteissa yksinkertaistettuja päätöksentekoprosesseja, joilla selkeytetään tehtäviä ja vastuualueita, voidaan edistää avoimuutta ja tehokkuutta erityisesti jäsenvaltioiden, komission ja ENISAn yhteistyöaloitteiden yhteydessä. Näin edistetään vastuuvelvollisuutta ja vähennetään tehottomuutta. Sertifiointijärjestelmien kehittämisen ja täytäntöönpanon kannalta on olennaisen tärkeää asettaa realistiset aikataulut ja noudattaa niitä. Tätä varten on edistettävä yksityiskohtaista teknistä analyysiä ja lujitettava valmistelutoimia, jotta voidaan tehokkaasti ennakoida ja vaimentaa poliittisia vaikutuksia.

Lisäksi on ratkaisevan tärkeää investoida aktiivisesti koulutukseen ja ammattitaitoisen henkilöstön sitouttamiseen ENISAn puitteissa, jotta voidaan varmistaa jatkuvuus ja asiantuntemus vastattaessa monimutkaisiin kyberturvallisuushaasteisiin. Työvoiman pysyvyys pitkällä aikavälillä on elintärkeää ECCF-kehyksen operatiivisen tehokkuuden säilyttämisen kannalta. Lisäksi tiedotusta olisi lisättävä alan toimijoiden ja kuluttajien keskuudessa toteuttamalla kohdennettuja kampanjoita ja varmistamalla strateginen osallistuminen. Näin voidaan edistää sertifioitujen tuotteiden ja palvelujen arvoa. On ratkaisevan tärkeää soveltaa ennakoivaa lähestymistapaa sidosryhmien tuen saamiseksi, jotta voidaan lisätä kysyntää ja luottamusta ECCF-aloitteiden yhteydessä.