EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.11.2025

COM(2025) 847 final

2025/0847(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sotilasalan tarvikkeiden, tavaroiden ja henkilöstön kuljetuksia unionissa helpottavan toimenpidekehyksen perustamisesta

{SWD(2025) 847 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Sotilaallinen liikkuvuus merkitsee jäsenvaltioiden asevoimien kykyä siirtää nopeasti joukkoja ja tarvikkeita unionissa ja sen ulkorajojen yli sotilaallisiin tarkoituksiin. Se on keskeinen mahdollistava tekijä Euroopan turvallisuuden ja pelotteen kannalta ja tukee unionin varautumista ja valmiutta. Sotilaallinen liikkuvuus on elintärkeää Euroopan turvallisuudelle ja puolustukselle sekä kyvylle reagoida luonnon ja ihmisen aiheuttamiin häiriöihin. EU:n jäsenvaltioiden joukkojen on pystyttävä kuljettamaan sotilasalan tarvikkeita, tavaroita ja henkilöstöä unionissa ja sen ulkorajojen yli samalla, kun minimoidaan ja lievennetään tällaisten kuljetusten vaikutusta siviilikuljetuksiin, ja reagoimaan nopeasti ja riittävässä laajuudessa kriiseihin, joita puhkeaa EU:n ulkorajoilla ja kauempana. Lisäksi Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys osoittaa päivittäin, miten tärkeää sotilaallisen avun ja sotilasalan toimitusten mahdollisimman nopea ja vaivaton siirtäminen on.

Vaikka onkin tapahtunut huomattavaa edistystä, EU:ssa on edelleen merkittäviä esteitä tehokkaalle sotilaalliselle liikkuvuudelle. Toisistaan poikkeavat kansalliset säännöt, hajanaiset menettelyt ja selkeän koordinoinnin puute viivästyttävät edelleen sotilasalan kuljetuksia. EU:n liikenneinfrastruktuuri ei sovellu riittävän hyvin kaksikäyttötarpeisiin, ja se on edelleen altis häiriöille. Polttoaineiden saatavuus sotilasalan kuljetuksia varten muodostaa edelleen haasteen. Sotilasalan kuljetusoperaatioiden kannalta kriittisiä kaksikäyttöisiä kuljetussuorituskykyjä on edelleen niukasti. Nämä esteet nostavat esiin unionin liikenneverkon kriittiset haavoittuvuudet ja heikentävät EU:n turvallisuutta koskevaa toimintalinjaa, siviilien suojeluoperaatioita ja pelotevalmiuksia.

Maaliskuussa 2025 annetussa yhteisessä valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä 1(1) todetaan, että on tarpeen puuttua sääntelyyn, infrastruktuuriin ja suorituskykyihin liittyviin esteisiin sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi merkittävästi. Tämä ajatus muunnettiin selkeiksi tavoitteiksi ja välitavoitteiksi 16. lokakuuta 2025 esitetyssä puolustusvalmiuden tiekartassa 2030 2(2), ja marraskuussa 2025 esiteltiin sotilaallisen liikkuvuuden paketti.

Eurooppa-neuvoston 26. kesäkuuta 2025 antamissa päätelmissä 3(3) komissiota ja korkeaa edustajaa pyydettiin myös esittämään uusia ehdotuksia sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamiseksi, jotta puolustustarvikkeita ja henkilöstöä voidaan siirtää tehokkaasti unionin alueella.

Tällä asetuksella vastataan näihin pyyntöihin, ja yhdessä sotilaallista liikkuvuutta koskevan yhteisen tiedonannon kanssa se on osa sotilaallisen liikkuvuuden pakettia. Paketissa esitetään kattava toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään helpottamaan tarvikkeiden, tavaroiden ja henkilöstön kuljetuksia sotilaallisiin tarkoituksiin ja samalla minimoimaan ja lieventämään tällaisten kuljetusten vaikutusta siviilikuljetuksiin.

Asetus sisältää kattavan toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on

(a)sujuvoittaa rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia (yhtenäisen kehyksen luominen lupamenettelyille ja keskeytymättömien ja turvallisten sotilasalan kuljetusten varmistaminen)

(b)tehostaa hätätoimia (tehokkaan, koordinoidun ja vaikuttavan kehyksen luominen sotilasalan kuljetusten helpottamiseksi tilapäisissä, poikkeuksellisissa ja kiireellisissä tilanteissa)

(c)parantaa infrastruktuurin valmiutta ja suojaamista (sellaisten sääntöjen vahvistaminen, joilla parannetaan kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin valmiutta ja suojataan strateginen kaksikäyttöinfrastruktuuri paremmin kaikilta vaaroilta ja uhkilta)

(d)edistää solidaarisuutta ja suorituskykyjen yhteiskäyttöä (edistetään kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjen jakamista ja yhdistämistä yhteisvastuureservin avulla ja lisätään sotilasalan kuljetuksiin liittyvien nykyisten kuljetussuorituskykyjen näkyvyyttä).

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tässä asetuksessa keskitytään kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin ja kaksikäyttölaitteiden mukauttamiseen sekä menettelyihin, joilla helpotetaan kuljetuksia sotilaallisen liikkuvuuden tarkoituksiin ja minimoidaan ja lievennetään tällaisten kuljetusten vaikutusta siviilikuljetuksiin, joten se on täysin johdonmukainen sotilaallisen liikkuvuuden parantamisessa tähän mennessä saavutetun edistyksen kanssa ja täydentää sitä.

EU on vuodesta 2017 lähtien toteuttanut erityistä ohjelmaa sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamiseksi. Kahdessa sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmassa, jotka esitettiin vuosiksi 2018 4(4) ja 2022 5(5), ehdotettiin toimenpiteitä, joilla pyrittiin puuttumaan sotilaallisen liikkuvuuden fyysisiin ja menettelyihin tai sääntelyyn liittyviin esteisiin. Jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2024 antamassaan kunnianhimoisessa sotilaallista liikkuvuutta koskevassa lupauksessa 6(6) korjaamaan sotilaallisen liikkuvuuden jäljellä olevat puutteet. Sotilaallinen liikkuvuus on myös EU:n ja Naton yhteistyön niin kutsuttu lippulaiva-ala.

Sääntelynäkökohtien osalta ponnistukset on keskitetty pääasiassa rajat ylittävää sotilaallista liikkuvuutta koskeviin lupiin. Euroopan puolustusvirasto (EDA) ja siihen osallistuvat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön teknisiä järjestelyjä, joilla standardoidaan rajat ylittävän liikkumisen lupamenettelyt niiden yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Vaikka nämä järjestelyt ovat merkittävä edistysaskel, niiden täytäntöönpano on edelleen kesken eikä niiden avulla pystytä vielä aidosti edistämään saumattomia sotilasalan kuljetuksia.

Infrastruktuurin osalta vuonna 2024 hyväksytyssä tarkistetussa TEN-T-asetuksessa 7(7) jäsenvaltiot velvoitetaan sisällyttämään sotilaallinen liikkuvuus unionin liikennepolitiikkaan tarkoituksena luoda kaksikäyttöverkko. Investointien ohjaamiseksi neuvosto hyväksyi vuonna 2025 neljä ensisijaista multimodaalista sotilaallisen liikkuvuuden käytävää, jotka mahdollistavat tiiviimmän yhteistyön ja johdonmukaisen suunnittelun jäsenvaltioiden kesken. Kaksikäyttöverkon toteuttaminen edellyttää tuntuvia investointeja. Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitettiin Verkkojen Eurooppa -välineestä 8(8) kaksikäyttöinfrastruktuurin yhteisrahoitukseen 1,69 miljardia euroa, joilla tuettiin 95:tä hanketta 21 jäsenvaltiossa. Kysyntä kuitenkin ylitti huomattavasti käytettävissä olleet resurssit, ja Verkkojen Eurooppa -välineen kolmannessa ja viimeisessä kaksikäyttöisiä liikenneinfrastruktuurihankkeita koskeneessa ehdotuspyynnössä haettujen määrärahojen summa oli 4,7 kertaa suurempi kuin hankkeisiin oli budjetoitu 9 . Kyseiseen ehdotuspyyntöön osallistui 22 jäsenvaltiota ja 112 hanketta (EU:n yhteisrahoitusta haettiin yhteensä 3,7 miljardia euroa, ja loppujen lopuksi 807 miljoonaa euroa osoitettiin 38 hankkeen tukemiseen 18 jäsenvaltiossa). Tämä sekä entistä kiireellisempi tarve vahvistaa EU:n puolustusta saivat komission ehdottamaan kymmenkertaista lisäystä sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoihin Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa ehdotuksessa vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä 10(9). Lisäksi jäsenvaltiot voivat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tukea kaksikäyttöinfrastruktuuriin, erityisesti TEN-T-infrastruktuuriin, tehtäviä investointeja kansallisten ja alueellisten suunnitelmiensa kautta. Jäsenvaltiot voivat tämän monivuotisen rahoituskehyskauden aikana myös kohdentaa koheesiopolitiikan varoja uudelleen ja käyttää SAFE-välinettä 11(10) kaksikäyttöhankkeiden rahoittamiseen. Euroopan investointipankkiryhmä muutti äskettäin puolustusta koskevaa lainanantopolitiikkaansa ja aikoo investoida 3,5 miljardia euroa vuonna 2025 turvallisuuteen ja puolustukseen, myös puolustusinfrastruktuuriin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Sääntelynäkökohtien ja infrastruktuurin lisäksi on edistytty ensinnäkin suorituskyky- ja digitalisaatioulottuvuudessa mutta myös tarvittavan, sotilaallisen liikkuvuuden kannalta kriittisen tulevaisuuden kuljetuskaluston kehittämisessä. EU on esimerkiksi tukenut digitaalista tietojenvaihtoa, ylimittaisen rahdin ilmakuljetuksia ja tulevaisuuden ilmajärjestelmiä koskevia hankkeita Euroopan puolustusrahaston kautta 12(11). EU:n keskeisestä tutkimus- ja innovointiohjelmasta Horisontti Eurooppa 13 on myös tuettu tutkimusta ja innovointia, jolla tuetaan välillisesti sotilaallista liikkuvuutta, kuten akkuja, polttokennoja, vetyteknologioita, suuren kapasiteetin rautatiejärjestelmiä ja älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevaa tutkimusta ja innovointia. Seuraavaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevalla komission ehdotuksella 14 voidaan tukea sotilaallista liikkuvuutta suoremmin, koska se mahdollistaa kaksikäyttötoimien tukemisen. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää Euroopan turvallisuutta edistävää välinettä (SAFE-väline) sotilaallisen liikkuvuuden suorituskykyjen hankkimisen rahoittamiseen. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä komissio on ehdottanut Euroopan kilpailukykyrahastoa (ECF) koskevaan ehdotukseen 15(12) erityistä sotilaslogistiikan toimintakykyä ja tukea koskevaa komponenttia, johon sisältyy toimia, jotka liittyvät sotilaallisen liikkuvuuden prosessien digitalisointiin, sellaisten tuotteiden hankintaan, jotka parantavat sotilaallisen liikkuvuuden suorituskykyjen saatavuutta, kaksikäyttöinfrastruktuurin suojaamiseen ja häiriönsietokykyyn sekä jäsenvaltioiden avustamiseen tarvittavien kuljetus- ja logistiikkaresurssien ja -laitteiden hankinnassa. Yhteisvastuureservin perustaminen ja toiminta on suunniteltu siten, että reservi on johdonmukainen sellaisten mahdollisten Euroopan kilpailukykyrahastoa koskevan ehdotuksen mukaisten investointien kanssa, joilla pyritään parantamaan sotilaallisten kuljetussuorituskykyjen saatavuutta. Euroopan kilpailukykyrahaston InvestEU-välineestä voidaan myöntää lainoja ja takuita kaksikäyttöinfrastruktuuria varten.

Tämä asetus on täysin johdonmukainen tähän mennessä saavutetun edistyksen, toteutettujen toimien ja tehtyjen ehdotusten kanssa. Siinä käsitellään keskeisiä näkökohtia, joita ei ole tähän mennessä käsitelty riittävästi kaikilla kolmella osa-alueella, eli sääntelyssä, infrastruktuurissa ja suorituskyvyissä. Asetus on täysin yhdenmukainen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kaavailtujen rahoitusinvestointien kanssa ja se toimii yhdessä niiden kanssa. Esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -välineestä infrastruktuureihin tehtävillä investoinneilla on synergiavaikutus, sillä ne helpottavat sotilasalan kuljetuksia lisäämällä mukautetun kaksikäyttöinfrastruktuurin saatavuutta unionissa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Asetus on yhdenmukainen 26. maaliskuuta 2025 Euroopan varautumisunionistrategiasta annetun yhteisen tiedonannon 16(13) kanssa. Yhteisessä tiedonannossa kehotetaan kehittämään siviili-sotilasyhteistyötä ja tehostamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Tämä periaate on tämän asetuksen keskiössä, sillä asetuksen tavoitteena on parantaa koko yhteiskunnan ja koko hallinnon kattavaa lähestymistapaa sotilasalan kuljetusoperaatioihin.

Asetus on yhdenmukainen myös komission aiheesta ”EU:n varastointistrategia: EU:n aineellisen kriisivarautumisen vahvistaminen” antaman tiedonannon kanssa. 17(14) Asetuksessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä vastaukseksi tiedonannossa esitettyyn kehotukseen tehostaa yhteistyötä ja koordinointia, jotta voidaan luoda mukautettavia politiikkoja ja sääntelykehyksiä rajat ylittävää liikkumista varten kriisi- ja häiriötilanteissa. Tähän olisi pyrittävä yksinkertaistamalla menettelyjä, joilla resursseja siirretään ja kohdennetaan rajojen yli, sekä mahdollistamalla kohdennettu joustavuus liikenteen sääntelyssä. Etenkin tämän asetuksen säännökset, jotka koskevat Euroopan sotilaallisen liikkuvuuden tehostettujen vastatoimien järjestelmää (EMERS-järjestelmä), ovat yhdenmukaisia EU:n varastointistrategiassa hahmotellun lähestymistavan kanssa.

Asetuksessa säädetään mahdollisuudesta perustaa yhteisiä kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjä koskeva yhteisvastuureservi, jotta voidaan korjata suorituskykypuutteet, joita jäsenvaltiot kohtaavat sotilasalan kuljetusoperaatioiden toteuttamisessa, ja siten hyödynnetään suoraan komission unionin pelastuspalvelumekanismin 18(15) puitteissa saamia myönteisiä kokemuksia Euroopan pelastuspalvelureservistä ja rescEU:sta.

Lisäksi vaikka tällä asetuksella pyritään parantamaan strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin häiriönsietokykyä, se perustuu voimassa olevaan direktiiviin kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä 19(17). Asetuksessa käsitellään muun muassa tarvetta parantaa sotilasalan kuljetusten kannalta strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin häiriönsietokykyä ja suojaamista ottamalla käyttöön täydentäviä sääntöjä, jotka perustuvat edellä mainittuun voimassa olevaan direktiiviin ja joissa keskitytään tällaisen liikenneinfrastruktuurin määrittelyyn ja häiriönsietokykyyn.

Vaikka tässä asetuksessa ehdotetaan sotilasalan kuljetusten tullimenettelyjä koskevia erityisiä ja lisäsäännöksiä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä suunniteltujen kuljetustoimenpiteiden helpottamiseksi, se on silti täysin yhteensopiva unionin tullikoodeksin 20(18), jossa vahvistetaan EU:n tullialueella noudatettavat tullisäännöt ja -menettelyt, ehdotetun tarkistamisen kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Jäsenvaltioiden asevoimat ovat vahvasti riippuvaisia kaksikäyttöisestä liikenneinfrastruktuurista ja kaksikäyttölaitteista sotilasalan kuljetusoperaatioidensa suorittamisessa. Tunnustamalla tämä kaksikäyttöulottuvuus voidaan toimia yhteisen liikennepolitiikan puitteissa ja kehittää sitä siten, että se tukee sotilasalan kuljetusten erityistarpeita.

Lisäksi rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia koskevat säännöt on sisällytettävä asianmukaisesti unionin tasolla kehitettyyn yhteiseen liikennepolitiikkaan ja niitä on kehitettävä sen puitteissa, erityisesti jotta voidaan ottaa huomioon siviilialan yritysten asevoimien puolesta suorittamien kuljetusten erityispiirteet ja myös varmistaa, että tällaisten kuljetusten vaikutus muihin siviilikuljetuksiin minimoidaan ja sitä lievennetään niin pitkälti kuin mahdollista.

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat sekä se, että asetus sisältää maantie-, rautatie- ja sisävesiliikenteeseen sekä lento- ja meriliikenteeseen sovellettavia toimenpiteitä, se perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklaan ja 100 artiklan 2 kohtaan. Siinä vahvistetaan joukko toimenpiteitä ja asianmukaisia säännöksiä, joilla pyritään helpottamaan sotilasalan kuljetuksia unionissa ja sen ulkorajojen yli sekä minimoimaan ja lieventämään tällaisten kuljetusten vaikutuksia siviilikuljetuksiin.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Sotilaallisella liikkuvuudella EU:ssa tarkoitetaan jäsenvaltioiden asevoimien kykyä lähettää nopeasti liikkeelle joukkoja ja tarvikkeita unionissa ja sen ulkorajojen yli sotilaallisiin tarkoituksiin. Koska sotilaallinen liikkuvuus on luonnostaan ylikansallista, rajat ylittävään liikkuvuuteen liittyvät hankaluudet vaikuttavat siihen merkittävästi. Koska tällä asetuksella vastataan rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten haasteisiin, se on toissijaisuusperiaatteen mukainen ja sillä varmistetaan, että päätökset tehdään tehokkaimmalla tasolla saumattoman ja tehokkaan sotilaallisen liikkuvuuden helpottamiseksi kaikkialla EU:ssa.

Kansallisista ja hallitustenvälisistä ponnisteluista huolimatta sääntelyn kautta ei ole pystytty riittävästi helpottamaan rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia. Nykyiselle sääntely-ympäristölle ovat ominaisia epäyhtenäiset ja toisistaan poikkeavat kansalliset säännöt, mikä johtaa kehyksen hajanaisuuteen, joka haittaa liikenneinfrastruktuurin tehokasta kaksikäyttöä ja siten sotilasalan henkilöstön ja tarvikkeiden kuljettamista rajojen yli ja samalla siitä siviilikuljetuksille aiheutuvien vaikutusten minimoimista ja lieventämistä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan yhtenäinen unionin tason sääntelykehys, jotta voidaan omaksua johdonmukainen ja yhtenäinen lähestymistapa liikenneinfrastruktuurin kaksikäyttöisyyden varmistamiseen sotilaallista liikkuvuutta varten. Lisäksi rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia koskevat säännöt on integroitava ja niitä on kehitettävä unionin tasolla vahvistettavan yhteisen liikennepolitiikan puitteissa.

Infrastruktuurin osalta rajatylittävät sotilasalan kuljetusoperaatiot ovat luonnostaan riippuvaisia kaksikäyttöinfrastruktuuriverkoista, jotka ulottuvat useiden jäsenvaltioiden alueelle. Vuonna 2025 määritetyt sotilaallisen liikkuvuuden käytävät ovat erinomaisia esimerkkejä tästä rajatylittävästä ulottuvuudesta. Näin ollen tässä asetuksessa ehdotetut toimenpiteet kaksikäyttöinfrastruktuurin valmiuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi ovat sekä tarpeen rajatylittävien sotilasalan kuljetusoperaatioiden saumattoman suorittamisen varmistamiseksi että toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Hajanaisten kansallisten lähestymistapojen avulla ei pystyttäisi saavuttamaan tavoitetta varmistaa, että rajatylittävät sotilasalan kuljetusoperaatiot voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisen kaksikäyttöinfrastruktuurin avulla.

Kuljetus- ja logistiikkasuorituskyvyissä jäsenvaltioilla on merkittäviä puutteita, joita on käytännössä vaikea korjata pelkästään kansallisella tasolla joko siksi, että se edellyttäisi huomattavia investointeja, tai siksi, että niihin puuttuminen yksittäin johtaisi toimien tarpeettomaan päällekkäisyyteen. Tämä voi haitata tehokkaita sotilasalan kuljetuksia unionissa ja sen ulkorajojen yli. Ongelman ratkaisemiseksi useat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet menestyksekkäästi kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjen yhdistämistä ja yhteiskäyttöä koskevia aloitteita, kuten strategisia ilmakuljetuksia, mikä tuo esiin yhteistyöhön perustuvien lähestymistapojen sisältämän potentiaalin. Nämä aloitteet ovat kuitenkin tällä hetkellä hajanaisia ja rajoittuvat tiettyihin jäsenvaltioihin. Ehdotetulla asetuksella pyritään hyödyntämään näitä onnistumisia, asettamaan niiden tulokset kaikkien jäsenvaltioiden saataville ja laajentamaan niiden soveltamisalaa uusiin kuljetusmuotoihin ja valmiuksiin. Ehdotuksella perustetaan yhteisvastuureservi ja otetaan käyttöön toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden lisäämiseksi asiaankuuluvien suorituskykyjen saatavuudessa, millä korjataan unionin tason sotilasalan kuljetuksia tällä hetkellä haittaavat suorituskykypuutteet, ja ehdotus noudattaa siten toissijaisuusperiaatetta, koska siinä tarjotaan unionin tason ratkaisu rajat ylittävään haasteeseen. Tämä lähestymistapa mahdollistaa resurssien tehokkaamman ja koordinoidumman käytön, mikä hyödyttää viime kädessä kaikkia jäsenvaltioita.

Vaikka Euroopan tilintarkastustuomioistuin 21(19) ja sidosryhmät korostivat EU:n tason toimien tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sotilaallisen liikkuvuuden systeemisten esteiden poistamisessa, kiireellinen tarve parantaa sotilaallista liikkuvuutta teki EU:n toimista olennaisen tärkeitä, jotta voidaan saada riittävän nopeasti aikaan johdonmukainen ja kattava ratkaisu.

•Suhteellisuusperiaate

Asetuksen tavoitteena on helpottaa ja sujuvoittaa sotilasalan kuljetuksia unionissa edistämällä siviili-infrastruktuurin kaksikäyttöä ja lisäämällä jäsenvaltioiden välistä koordinointia. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, ehdotetut toimenpiteet on mitoitettu huolellisesti siten, että ne ovat oikeasuhteisia asetuksen tarpeisiin nähden ja että niillä saadaan aikaan tasapaino sotilasalan kuljetuksia koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen ja menettelyjen ja sotilaallista liikkuvuutta koskevan jäsenvaltioiden ensisijaisen vastuun välillä. Asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden täysivaltaisuuteen päättää, siirtävätkö ne asevoimiaan unionin sisällä tai myöntävätkö ne toisen jäsenvaltion asevoimille luvan kulkea niiden alueen kautta. Sen sijaan sillä pyritään mahdollistamaan tällaisten suvereenien päätösten tehokas täytäntöönpano ja parantamaan siten sotilaallisen liikkuvuuden yleistä tehokkuutta. Asetuksessa omaksutaan oikeasuhteinen lähestymistapa, jolla varmistetaan, että sotilasalan kuljetuksia helpotetaan kunnioittaen täysimääräisesti jäsenvaltioiden suvereniteettia.

Lisäksi asetuksessa tasapainotetaan huolellisesti sotilasalan kuljetusoperaatioiden helpottaminen ja niistä siviileihin kohdistuvien vaikutusten lieventäminen, millä varmistetaan oikeasuhteinen lähestymistapa. Ehdotetuilla säännöillä pyritään selventämään sääntelykehystä, joka koskee siviilialan toiminnanharjoittajia, joiden kanssa jäsenvaltioiden asevoimat ovat tehneet sopimuksia ja jotka vastaavat useimmista sotilasalan kuljetusoperaatioista unionissa. Lisäksi asetuksessa tehdään ero tavanomaisten sotilasalan kuljetussääntöjen ja EMERS-järjestelmään sisältyvien hätätilanteessa toteutettavien toimenpiteiden välillä ja otetaan käyttöön asteittainen lähestymistapa, jossa yksityisyyttä loukkaavia ja kauaskantoisia toimenpiteitä toteutetaan vain tilanteissa, jotka todella edellyttävät niitä. Tällä kohdennetulla lähestymistavalla minimoidaan siviilialaan kohdistuvat vaikutukset ja rajoitetaan ne siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä sotilasalan kuljetusoperaatioiden määrän kasvun mahdollistamiseksi unionissa. Lisäksi toimenpiteet parantavat ennustettavuutta siviilitoiminnan kannalta ja tarjoavat siviilialalle mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen unionissa, mikä edistää yhteistyöhön perustuvaa ja molempia osapuolia hyödyttävää ympäristöä.

•Toimintatavan valinta

Komissio ehdottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta. Tämä on sopivin oikeudellinen väline, koska ainoastaan asetus, jota sovelletaan yhdenmukaisesti ja joka on luonteeltaan sitova ja suoraan sovellettava, voi varmistaa tarvittavan yhdenmukaisuuden sotilasalan kuljetusten helpottamiseksi ja sujuvoittamiseksi tuntuvasti. Lisäksi tämä on sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan kanssa, joissa määrätään tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä, jota on sovellettava toimenpiteiden hyväksymiseen niiden soveltamisalalla.

Välineeksi ei ole valittu direktiiviä pääasiassa siksi, että direktiiviin sisältyisi väistämättä siirtymäaika, jonka kuluessa jäsenvaltioiden olisi saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöään, mikä vaatisi aikaa ja ponnisteluja, jotka eivät sopisi yhteen sen kiireellisen aikataulun kanssa, jonka mukaisesti unionin on parannettava sotilaallista liikkuvuuttaan, kuten yhteisessä valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä esitetään.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tämä ehdotus asetukseksi on uusi toimintapoliittinen aloite. Sotilasalan henkilöstön ja tavaroiden rajat ylittävistä sotilasalan kuljetuksista ei ole vielä annettu lainsäädäntöä EU:n tasolla.

•Sidosryhmien kuuleminen

Vuoden 2025 sotilaallisen liikkuvuuden paketin keskeisistä kysymyksistä kerättiin laadullista ja määrällistä tietoa ja palautetta järjestämällä kohdennettu sidosryhmien kuuleminen sotilaallisen liikkuvuuden pakettia silmällä pitäen. Komissio käynnisti kuulemisen 12. kesäkuuta 2025 yhteistyössä korkean edustajan kanssa, ja se osoitettiin jäsenvaltioille ja kaikille asiaankuuluville toimijoille, kuten Natolle, pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeille, sotilaallisen liikkuvuuden aloille, teollisuudelle, liikenneinfrastruktuurin ja kaluston haltijoille, tullin ja energia-alan sidosryhmille sekä rahoitusalalle. Tähän kohdennettuun sidosryhmien kuulemiseen sisältyi erillinen verkkokysely ja mahdollisuus toimittaa kannanottoja ja kirjallisia kannanottoja 31. heinäkuuta 2025 saakka. Euroopan ulkosuhdehallinto ja Euroopan komission yksiköt järjestivät myös kahdenvälisiä kokouksia jäsenvaltioiden kanssa syyskuussa 2025.

Komissio sai kyselyyn yhteensä 107 vastausta, joista 39 oli jäsenvaltioilta ja 2 Norjalta, 36 yrityksiltä, 12 toimialajärjestöiltä ja 4 muilta järjestöiltä. Lisäksi saatiin 12 kannanottoa satamaviranomaisilta, 1 rautatieviranomaisilta ja 1 työntekijöiden edustajilta. Edustettuina olleista aloista 6 edusti ilmailualaa, 3 tulliviranomaisia, 1 energia-alaa, 21 rautatiealaa, 2 maantiealaa ja 18 merialaa, siltä osin kuin ne oli mahdollista eritellä tarkalleen. Kuulemisessa saatiin myös 76 kannanottoa, joista 7 oli jäsenvaltioilta ja 69 teollisuudelta, ajatushautomoilta ja muilta järjestöiltä. Palautetta saatiin myös Natolta.

Jäsenvaltioiden kanssa järjestetyissä kahdenvälisissä kokouksissa jatkettiin keskustelua, hankittiin lisätietoja toimitetuista kirjallisista kannanotoista ja esiteltiin sidosryhmäkyselyn kootut tulokset jäsenvaltioille.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ei sovelleta

•Vaikutustenarviointi

Sotilaallista liikkuvuutta on kiireellisesti parannettava osana laajempaa Euroopan puolustusvalmiuden parantamista koskevaa strategista tavoitetta, kuten vuoden 2022 strategisessa kompassissa 22(20) ja Euroopan puolustusvalmiutta vuoteen 2030 mennessä koskevassa yhteisessä valkoisessa kirjassa korostetaan. Kun otetaan huomioon turvallisuustilanteen kriittisyys sekä kiireellinen tarve helpottaa sotilasalan kuljetuksia geopoliittisen ympäristön vuoksi, ehdotus esitetään poikkeuksellisesti ilman siihen liittyvää vaikutustenarviointia.

Komission asetusehdotukseen liittyy kuitenkin komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa selitetään EU:n tason toimien taustalla oleva perusajatus, osoitetaan EU:n kyky tuottaa lisäarvoa sääntely-, talousarvio- ja koordinointitoimillaan ja valmistellaan itse sotilaallisen liikkuvuuden paketin hyväksymistä. Näin varmistetaan, että uuden ehdotuksen tukena on ongelmien, tavoitteiden ja käytettävissä olevien vaihtoehtojen jäsennelty analyysi.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Asetuksen yleisenä tavoitteena on myös helpottaa ja sujuvoittaa sotilasalan kuljetuksia koskevia sääntöjä, joten sen odotetaan vähentävän hallinnollista taakkaa erityisesti rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia koskevien lupien ja niihin liittyvien menettelyjen käsittelyssä jäsenvaltioissa.

•Perusoikeudet

Ehdotettu asetus on täysin yhdenmukainen Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, kanssa. Ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuskirjassa vahvistettua henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Vaikka tällä asetuksella ei heikennetä jäsenvaltioiden toimivaltaa myöntää lupia rajat ylittäviin sotilasalan kuljetuksiin rauhan aikana, siinä vahvistetaan menettelylliset ja oikeudelliset puitteet sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat näitä päätöksiä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin (perusoikeuskirjan 47 artikla) ja hyvän hallinnon (perusoikeuskirjan 41 artikla) periaatteiden mukaisesti.

Sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen voi auttaa minimoimaan siviilikuljetuksiin kohdistuvia vaikutuksia ja siten turvaamaan EU:n kansalaisten perusoikeudet.

Perusoikeuskirjan 8 artiklassa määrätään oikeudesta henkilötietojen suojaan. Jos suunniteltuun kaksikäyttösuorituskykyjä (esim. infrastruktuuria) koskevien tietojen jakamiseen sotilasviranomaisten kanssa voi liittyä henkilötietoja (esim. omistajien/toiminnanharjoittajien nimiä), henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava EU:n tietosuojalainsäädäntöä (erityisesti asetusta (EU) 2016/679 ja asetusta (EU) 2018/1725) operatiivisten tarpeiden ja yksityisyyden saattamiseksi tasapainoon.

Perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdassa määrätään omistusoikeudesta, ja sen mukaan jokaisella on oikeus nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta sekä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä.

Sotilaallisen liikkuvuuden helpottamiseksi EU:ssa tässä asetuksessa edellytetään kuitenkin, että jäsenvaltiot perustavat tai niillä on käytössä puitteet, jotka mahdollistavat infrastruktuurin, kaluston tai tarvikkeiden tilapäisen määräysvallan/käyttöoikeuden, jotta voidaan varmistaa niiden sotilasalan kuljetusoperaatioiden keskeytymätön jatkuvuus ja tehokkuus sekä sallia pyynnöstä tällaisten tilapäisten hallintatoimenpiteiden käyttö muiden jäsenvaltioiden sotilasalan kuljetusten tukemiseen. Tämä on toteutettava noudattaen 17 artiklan 1 kohtaa, jossa säädetään poikkeuksista omistusoikeuteen silloin, kun se on yleisen edun mukaista laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädetyin edellytyksin ja edellyttäen, että omistajille maksetaan heidän menetyksistään oikeudenmukainen korvaus kohtuullisessa ajassa. Tässä asetuksessa säädetään, että tilapäisen hallintatoimenpiteen kohteena olevan infrastruktuurin, kaluston tai tarvikkeiden omistajille, toiminnanharjoittajille ja hallinnoijille ei saa aiheutua kohtuutonta rasitetta ja että heille on maksettava asianmukainen korvaus tällaisista toimenpiteistä aiheutuneista kuluista ja vahingoista.

Omistusoikeutta voidaan perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti rajoittaa tässä ehdotuksessa ainoastaan lailla ja kyseisten oikeuksien ja vapauksien olennaista sisältöä ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tämän aloitteen talousarviovaikutukset rajoittuvat määrärahoihin, jotka liittyvät tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittaviin henkilöresursseihin sekä tietokantojen kehittämisen ja ylläpidon tueksi tarvittavan tietoteknisen järjestelmän kehittämiseen. Komission eri yksiköissä (liikenteen ja liikkumisen pääosasto, puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto, verotuksen ja tulliliiton pääosasto, ja EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto) tarvitaan henkilöresursseja, jotta voidaan varmistaa tarvittavien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksyminen, täyttää komission uudet velvollisuudet ja hoitaa tämän asetuksen mukaiset toimet ja tehtävät (jotka liittyvät erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmään, yhteisvastuureserviin ja digitaaliseen tietojärjestelmään, sotilaallisen liikkuvuuden käytävien ja strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin toteuttamiseen, jossa TEN-T-komitean vastuualueet lisääntyvät, sekä tullimuodollisuuksien yksinkertaistamiseen ja digitalisointiin). Näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista henkilöresursseista arvioidaan aiheutuvan kustannuksia 53,7 miljoonaa euroa, joista 4,5 miljoonaa euroa tarvitaan budjettikaudella 2021–2027.

Henkilöresursseja odotetaan tarvittavan myös erillisvirastoissa. EASA avustaa komissiota asetuksen ilmailuun liittyvien säännösten täytäntöönpanossa, erityisesti miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä koskevien sääntöjen kehittämisessä, uusien sotilaallisen liikkuvuuden suorituskykyjen toimittamisessa edistämällä innovatiivisia kaksoisdrooneja, miehitettyjä ilma-aluksia ja miehittämättömien ilma-alusten torjuntajärjestelmiä (C-UAS) koskevia yhdenmukaistettuja teknisiä sääntöjä ja ohjeita, joilla helpotetaan sotilasalan ilmaliikennettä ja sen yhteentoimivuutta siviili-ilmailun kanssa. Euroopan unionin rautatievirasto (ERA) avustaa komissiota asetuksen rautatieliikennettä koskevien säännösten täytäntöönpanossa erityisesti seuraavien seikkojen osalta: i) osallistuminen keskusteluihin rautatieinfrastruktuuriin ja -kalustoon kohdistuvista sotilaallisista vaatimuksista, ii) nykyisten sotilasstandardien sisällyttäminen yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin, jotta ne voidaan tarvittaessa panna täytäntöön, iii) sotilasalan kuljetuksia koskevien operatiivisten (turvallisuus) ja teknisten sääntöjen yhdenmukaistaminen, iv) kaksikäyttöisiin kalustoyksikköihin liittyvät lisälupatehtävät, myös rekisteröintiyksikön ominaisuudessa, ja v) olemassa olevien rekisterien ja välineiden, kuten eurooppalaisen kalustorekisterin, mukauttaminen. Näiden tehtävien hoitamiseen kyseisessä kahdessa virastossa arvioidaan tarvittavan 17,5 miljoonaa euroa, joista 2,6 miljoonaa euroa tarvitaan budjettikaudella 2021–2027.

Tähän aloitteeseen, erityisesti yhteisvastuureserviin ja muihin tarvittaviin tietoteknisiin välineisiin, liittyvien digitaalisten investointien arvioidaan edellyttävän 2,5 miljoonan euron määrärahoja.

Seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä ohjeellinen talousarvio ei vaikuta seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen tulokseen.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Täytäntöönpanoa seurataan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset panevat ehdotetun asetuksen vaatimukset täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Tätä varten ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallisen koordinaattorin tehtävän sekä jäsenvaltioiden edustajista koostuvan sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti käsittelemään muun muassa asetuksen osien täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä. Liikenneinfrastruktuuriin liittyviä näkökohtia, erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden käytäviä ja strategisten kaksikäyttöinfrastruktuurien määrittämistä, seurataan TEN-T-komiteassa.

Komissio voi tehdä stressitestejä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien EU:n elinten kanssa testatakseen ja arvioidakseen koko hallinnon kattavan lähestymistavan tehokkuutta tämän ehdotuksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, mukaan lukien asiaankuuluvien elinten, viranomaisten ja sidosryhmien välinen koordinointi ja yhteistyö, sekä testatakseen tämän asetuksen tavoitteiden täytäntöönpanoa tietyllä maantieteellisellä alueella, kuten tietyllä sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä tai jäsenvaltion ja jonkin kolmannen maan Eurooppaan kuuluvilla raja-alueilla, tai tietyllä alalla, kuten tullialalla.

Komissio arvioi tätä asetusta viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta arvioidakseen sen todellisia vaikutuksia sekä sen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja sitä, missä määrin sillä aikaansaadut tulokset vastaavat tavoitteita. Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ei sovelleta

2025/0847 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sotilasalan tarvikkeiden, tavaroiden ja henkilöstön kuljetuksia unionissa helpottavan toimenpidekehyksen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 23(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 24(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio ja korkea edustaja esittivät 19 päivänä maaliskuuta 2025 yhteisen valkoisen kirjan Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä 25 (4) korostaen, että sotilaallinen liikkuvuus on olennainen tekijä Euroopan turvallisuudelle ja puolustukselle sekä Ukrainalle annettavalle EU:n tuelle. Yhteisessä valkoisessa kirjassa todettiin, että vaikka viime vuosina on edistytty merkittävästi, joukkojen ja tarvikkeiden esteettömälle liikkumiselle koko unionissa on edelleen huomattavia esteitä.

(2)Eurooppa-neuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2025 antamissa päätelmissä 26 (3) valtion- tai hallitusten päämiehet pyysivät komissiota ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa esittämään uusia ehdotuksia sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamiseksi, jotta puolustustarvikkeita ja henkilöstöä voidaan siirtää tehokkaasti unionin alueella.

(3)Sotilasalan kuljetusoperaatioita, joissa käytetään sekä siviili-infrastruktuuria että liikkuvaa kalustoa unionissa ja sen ulkorajojen yli, olisi helpotettava samalla kun rajoitetaan ja lievennetään tällaisten operaatioiden vaikutusta siviilikuljetuksiin. Tällä ei rajoiteta jäsenvaltioiden velvollisuutta turvata kansallinen turvallisuus ja puolustus eikä niiden valtuuksia suojata muita keskeisiä valtiolle kuuluvia tehtäviä, mukaan lukien valtion alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja yleisen järjestyksen ylläpitäminen.

(4)Aiemmin asevoimat suorittivat sotilasalan tavaroiden ja tarvikkeiden kuljetukset pääasiassa, ellei yksinomaan, itse, ja useimmissa jäsenvaltioissa tällaiset kuljetukset vapautettiin tavaroiden kuljetusta koskevista unionin säännöistä. Asevoimat teettävät kuitenkin yhä useammin kuljetuksiaan alihankintana kaupallisilla liikenteenharjoittajilla. On tarpeen varmistaa, että sotilasalan kuljetuksiin sovelletaan samoja sääntöjä kaikkialla unionissa riippumatta siitä, suorittavatko unionin jäsenvaltioiden asevoimat sotilasalan kuljetusoperaatiot itse vai suorittavatko siviiliyritykset tai muut kyseisten asevoimien palkkaamat alihankkijat ne niiden puolesta.

(5)Asevoimien itse suorittamia rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia haittaa se, että unionin kuljetussäännöissä ei ole vahvistettu erityisiä toimenpiteitä tällaisten kuljetusten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi, joten niihin sovelletaan erilaisia kansallisia sääntöjä ja hajanaisia menettelyjä. Nämä kansalliset vaatimukset ovat tiukempia kuin siviilikuljetuksiin sovellettavat vaatimukset. Hallinnolliset säännöt (esim. diplomaattiselvitykset) ovat usein monimutkaisia ja/tai vaativat asiakirjojen toimittamista paperimuodossa jäsenvaltioiden välillä (esim. tullissa). Tämä aiheuttaa viivästyksiä, tehottomuutta ja pullonkauloja ja haittaa sotilasalan kuljetuksia. Unionilla ei ole yhtenäistä kehystä sotilasalan kuljetusten varmistamiseksi ja tukemiseksi koko alueellaan ja sen ulkopuolella. Tällainen kehys on olennaisen tärkeä, jotta voidaan varmistaa saumattomat sotilasalan kuljetukset kaikissa olosuhteissa ja erityisesti tilanteissa, jotka edellyttävät sotilasalan henkilöstön, tavaroiden ja tarvikkeiden nopeaa ja laajamittaista kuljetusta.

(6)Sotilasalan tarvikkeiden, tavaroiden ja henkilöstön kuljetusten helpottamiseksi sotilas- tai pelastuspalvelukäyttöön tarvitaan erityisesti kattava unionin laajuinen kehys luville, joita vastaanottava jäsenvaltio myöntää pyynnön esittävän jäsenvaltion asevoimien sen alueella suorittamiin tai niiden puolesta suoritettaviin sotilasalan kuljetusoperaatioihin. Vaikka Euroopan puolustusvirasto, jäljempänä ’EDA’, ja jotkin jäsenvaltiot ovat kehittäneet rajat ylittävän liikkumisen lupamenettelyjä koskevia nykyisiä teknisiä järjestelyjä, niiden soveltaminen on vapaaehtoista ja täytäntöönpano epäyhtenäistä. Tämä aiheuttaa puutteita sotilasalan kuljetuksia koskevien sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamisessa, operatiivista epävarmuutta ja hallinnollista taakkaa ja vaarantaa unionin pelastuspalvelun toimintakyvyn sekä sen yleisen valmiuden. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia olisi yhdenmukaistettava kaikkien kuljetusmuotojen osalta (maantie-, rautatie-, sisävesi-, lento- ja meriliikenne). Kaikkien jäsenvaltioiden olisi sovellettava samoja menettelyjä hallinnollisiin lupiin ja diplomaattiselvityksiin, mikä vähentäisi merkittävästi viivästyksiä, hallinnollista rasitetta ja hallinnollisia kuluja. Käyttäen lähtökohtana EDA:n teknisten järjestelyjen mukaisesti myönnettäviä nykyisiä vuotuisia lupia on tarpeen lisätä sekä ennustettavuutta että operatiivista valmiutta luomalla sotilasalan kuljetuksia koskeva pysyvä lupa, jonka olisi oltava voimassa siihen asti, kunnes se peruutetaan.

(7)Sotilasalan kuljetuksia koskevia pysyviä lupia ei pitäisi sitoa mihinkään tiettyyn sotilasalan kuljetusoperaatioon, vaan niiden olisi oltava rajat ylittäviin sotilasalan kuljetuksiin ennakkoon myönnettäviä lupia ja katettava ennalta määritellyt sotilasalan kuljetusoperaatiotyypit. Myöntäessään sotilasalan kuljetuksia koskevia pysyviä lupia sotilasalan kuljetusoperaatioita varten jäsenvaltioiden olisi voitava sopia ennakkoedellytyksistä, joiden mukaisesti kyseinen toiminta toteutetaan, mukaan lukien sovellettavat liikennejärjestelyt ja ennalta määritellyt reitit, jotta voidaan helpottaa sallittuja kuljetusoperaatioita, jotka edellyttävät liikennejärjestelyjä, joissa hyödynnetään käytettävissä olevaa kaksikäyttöinfrastruktuuria.

(8)Kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin hallinnoinnin avoimuuden ja operatiivisen johdonmukaisuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimintaansa mahdollisimman paljon etukäteen vuonna 2024 annetun sotilaallista liikkuvuutta koskevan lupauksen 27 (7) mukaisesti, jossa korostetaan monen- ja kahdenvälisiä koordinointimekanismeja menettelyjen yhdenmukaistamiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi tärkeimpien käytävien varrella. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, jotka sijaitsevat saman sotilaallisen liikkuvuuden käytävän varrella, olisi voitava yhdenmukaistaa sotilasalan kuljetuksia koskevat pysyvät lupansa, ja niiden olisi voitava koordinoida etukäteen kyseisiä ennalta suunniteltuja järjestelyjä ja ennalta määriteltyjä reittejä. Jos sotilasalan kuljetus kulkee useiden jäsenvaltioiden kautta, pyynnön esittävän jäsenvaltion olisi samalla toimitettava ilmoitus kaikille osallistuville jäsenvaltioille, jotka ovat myöntäneet kyseiselle jäsenvaltiolle sotilasalan kuljetuksia koskevat pysyvät luvat.

(9)Sotilasalan kuljetuksia koskevan pysyvän luvan soveltamisalaa olisi täsmennettävä, jotta se kattaisi tässä vaiheessa ainoastaan yksinkertaiset sotilasalan kuljetukset, ja samalla olisi säädettävä mahdollisuudesta laajentaa sitä tulevaisuudessa kattamaan monimutkaisemmat sotilasalan kuljetukset. Tämän prosessin olisi sovittava yhteen niiden investointiponnistusten kanssa, joilla pyritään mukauttamaan ja parantamaan sotilaallisen liikkuvuuden käytävien infrastruktuuria, ennalta määriteltyjen reittien koordinoinnin tehostamisen kanssa kaikenlaisissa sotilasalan kuljetusoperaatioissa sekä kuljetussuorituskykyjen saatavuuden parantamisen kanssa.

(10)Sotilasalan kuljetuksia koskevia tilapäisiä lupia tarvitaan sotilasalan kuljetusoperaatioiden suorittamiseksi ilman pysyvää lupaa tai silloin, kun kuljetukset eivät kuulu voimassa olevan pysyvän luvan soveltamisalaan, ja niitä olisi käytettävä pääasiassa sellaisiin lyhyellä varoitusajalla suoritettaviin ennakoimattomiin sotilasalan kuljetusoperaatioihin, jotka ylittävät sovitun pysyvän luvan soveltamisalan, sen mukaisesti mihin jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2024 annetussa sotilaallista liikkuvuutta koskevassa lupauksessa, jonka mukaan lupa rajat ylittävään liikkumiseen on myönnettävä enintään kolmen työpäivän kuluessa.

(11)Lupien lisäksi tietyt rajatylittävät sotilasalan kuljetusoperaatiot edellyttävät liikennejärjestelyjä. Tällaiset järjestelyt voivat koskea reittejä, joilla sotilasalan erikoisrahdin kuljetukset tai vaarallisten aineiden kuljetukset voidaan suorittaa turvallisesti, sotilasalan kuljetusoperaatioiden saattajia, sotilasalan kuljetusoperaation yhteydessä tarvittavaa isäntävaltion tukea tai muita kuljetusmuotokohtaisia liikenneturvallisuustoimenpiteitä tai -vaatimuksia, jotka ulottuvat tavanomaisia sääntöjä pidemmälle, kuten rajoitettua pääsyä raideristeyksiin, suljetuille teille tai rajoitettuun ilmatilaan. Lisäksi rautatiealalla rataverkon haltijan on myönnettävä yksittäinen reitti ja annettava erityislupa poikkeuksellisille kuljetuksille, kun taas rautatieyritysten on tehtävä sotilasalan kuljetuksen edellyttämät reittiyhteensopivuutta ja junan kokoonpanoa koskevat tarkastukset. Tällaiset liikennejärjestelyt ja reittien jakaminen auttavat minimoimaan siviilikuljetuksille aiheutuvat haittavaikutukset. Liikennejärjestelyjen pyytämistä ja myöntämistä varten tarvitaan yhteisiä menettelyjä ja määräaikoja, mukaan lukien koordinointi infrastruktuurin haltijoiden kanssa, jotta voidaan yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa prosesseja ja vähentää viivästyksiä ja häiriöitä. Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettavat liikennejärjestelyt eivät saa rajoittaa muita operatiivisia menettelyjä tai vaatimuksia, joita voidaan soveltaa unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisten sotilasalan kuljetusoperaatioiden suorittamiseen.

(12)On tarpeen sujuvoittaa menettelyllisiä muodollisuuksia ja laatia sotilasalan kuljetuksia koskevia pyyntöjä ja ilmoituksia varten mallilomakkeet, jotta vältetään viivästykset, tehottomuus ja operatiiviset pullonkaulat. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä kaikki sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia koskevat pyynnöt ja ilmoitukset, mukaan lukien ne, jotka koskevat vaarallisia aineita sisältäviä sotilasalan kuljetuksia ja sotilasalan erikoisrahdin kuljetuksia, käyttäen tämän asetuksen liitteessä II olevaa mallilomaketta. Kaikki yhteen sotilasalan kuljetusoperaatioon liittyvät pyynnöt ja ilmoitukset olisi yhdistettävä yhdeksi lupapyynnöksi tai yhdeksi ilmoitukseksi. Jäsenvaltiot eivät saisi edellyttää muiden lomakkeiden esittämistä. Tämä ei saisi vaikuttaa sovellettaviin unionin tullisääntöihin, ei etenkään EU-lomakkeen 302 ja NATO-lomakkeen 302 käyttöön. Kaikki jäsenvaltioiden välinen viestintä, joka liittyy sotilasalan kuljetusoperaatioita ja liikennejärjestelyjä koskeviin pyyntöihin ja ilmoituksiin, olisi toteutettava asianomaisen rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallisen koordinaattorin välityksellä.

(13)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja noudattaa sotilaallista liikkuvuutta koskevaan vuoden 2024 lupaukseen sisältyvää tavoitetta kehittää ja soveltaa mahdollisuuksien mukaan digitalisoituja ja yhdenmukaistettuja menettelyjä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta perustaa suojattu ja rajattu sotilaallisen liikkuvuuden digitaalinen tietojärjestelmä, joka olisi otettava käyttöön viimeistään vuonna 2030. Kun tämä järjestelmä on otettu käyttöön, kaikkien jäsenvaltioiden olisi käytettävä sitä kaikissa EU-lomakkeeseen 302 liittyviä sotilasalan kuljetuksia koskevissa luvissa, liikennejärjestelyissä ja rajat ylittäviin sotilasalan kuljetuksiin liittyvissä tullimuodollisuuksissa. EU-lomakkeeseen 302 liittyvien tullimuodollisuuksien osalta järjestelmän olisi oltava asiaa koskevan unionin tullilainsäädännön mukainen, mukaan lukien EU:n tullitietomallin perustana olevat yhteiset tietovaatimukset.

(14)Sotilasalan kuljetukset olisi suoritettava ilman tarpeettomia häiriöitä unionin tullialueen sisäisillä rajanylityspaikoilla, ja niiden yhteydessä olisi rajoitettava siviilikuljetusten pullonkaulojen syntymistä. Sotilasalan kuljetuksia saatettaessa ajoneuvot on merkittävä, ja niiden yhteydessä aseita ja ampumatarvikkeita on käsiteltävä niin turvallisuuden kuin tehokkuuden varmistamiseksi, ja rajatarkastukset saattaisivat aiheuttaa viivästyksiä, jotka voisivat vaarantaa sotilasalan kuljetusten oikea-aikaisuuden. Mahdolliset tarvittavat valvontatoimenpiteet olisi toteutettava ainoastaan ensimmäisellä suunnitellulla pysähdyksellä jäsenvaltion sisärajan ylittämisen jälkeen.

(15)Joitakin kansainvälisiä sopimuksia sovelletaan jo asevoimien suorittamiin tai niitä varten suoritettaviin vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Tällaisiin kuljetuksiin sovelletaan kuitenkin suurelta osin jäsenvaltioiden asiaa koskevia kansallisia sääntöjä ja lupajärjestelmiä. Tämä aiheuttaa viivästyksiä ja tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Sen vuoksi olisi sallittava asevoimien suorittamat tai niitä varten suoritettavat vaarallisia aineita sisältävät sotilasalan kuljetukset unionissa edellyttäen, että vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa ja määräyksissä vahvistettuja vaatimuksia noudatetaan. Lisäksi jos Naton jäsenvaltiota, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio eikä näiden sopimusten sopimuspuoli, kohdellaan samoin kuin pyynnön esittävää jäsenvaltiota tämän asetuksen mukaisesti, sen olisi myös voitava suorittaa vaarallisia aineita sisältäviä sotilasalan kuljetuksia unionissa, jos se noudattaa asiaankuuluvia Naton sääntöjä tai, jos Naton sääntöjä ei sovelleta, sen sovellettavia kansallisia sääntöjä tapauksen mukaan.

(16)On tarpeen varmistaa, että maanteitse suoritettavat sotilasalan erikoisrahdin kuljetukset, jotka ylittävät neuvoston direktiivissä 96/53/EY 28 (8) vahvistetut enimmäispainot tai -mitat, sallitaan tarvittavin liikennejärjestelyin ja edellyttäen, että lastia ei ole mahdollista jakaa.

(17)Vaikka useimmat jäsenvaltiot myöntävät sotilasalan kuljetusoperaatioille joitakin poikkeuksia viikonloppuina ja yleisinä vapaapäivinä sovellettavista kielloista ja vastaavista ajoittaisista liikennerajoituksista, nämä poikkeukset vaihtelevat huomattavasti eri puolilla unionia. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön yleinen poikkeus tällaisista aikasidonnaisista liikennerajoituksista sen varmistamiseksi, että sotilasalan kuljetusoperaatiot suoritetaan nopeasti ja sujuvasti kaikkialla unionissa myös tällaisina ajankohtina. 

(18)Ajoneuvojen ympäristötehokkuuteen perustuvat liikennerajoitukset, joita sovelletaan tietyillä tieosuuksilla, voivat joissakin olosuhteissa aiheuttaa kohtuuttoman rasitteen asevoimien itse suorittamille sotilasalan kuljetuksille. Tämä johtuu siitä, että sotilaskäyttöön tarkoitetut maantieajoneuvot ovat usein huomattavasti raskaampia kuin siviilikäyttöön tarkoitetut maantieajoneuvot, mikä tarkoittaa, että niille on olemassa vähemmän päästöttömiä tai vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Lisäksi tällaisten raskaiden sotilasajoneuvojen uusiminen on hitaampaa kuin siviilikaluston uusiminen. Näistä syistä asevoimien itse suorittamat sotilasalan kuljetukset olisi vapautettava liikennerajoituksista, joita sovelletaan tietyillä tieosuuksilla ajoneuvojen ympäristötehokkuuden perusteella.

(19)Kabotaasiliikennettä unionin maanteillä rajoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1072/2009 29 (9). Vaikka näitä rajoituksia ei sovelleta asevoimien suorittamiin sotilasalan kuljetusoperaatioihin, näin ei ole siviilialan tavaraliikenteen harjoittajien alihankintana suorittamien sotilasalan kuljetusoperaatioiden laita. Sotilasalan kuljetusten helpottamiseksi on tarpeen suoda jäsenvaltioille mahdollisuus vapauttaa siviilialan toiminnanharjoittajien suorittamat sotilasalan kuljetusoperaatiot näistä rajoituksista, jos se on tarpeen sotilasalan kuljetusten helpottamiseksi.

(20)Vältettävissä olevat viivästykset ja tarpeeton hallinnollinen rasite sotilasalan tavaroiden kuljetusoperaatioiden yhteydessä johtuvat usein siitä, etteivät toiminnanharjoittajat hyödynnä riittävästi unionin tullilainsäädännössä säädettyjä helpotuksia, ja vähemmässä määrin siitä, että unionin tullisääntöjä sovelletaan eri jäsenvaltioissa eri tavoin. Ne voivat myös aiheuttaa merkittäviä pullonkauloja, jotka vaikuttavat kielteisesti siviilikuljetuksiin. Sotilasalan rajat ylittäviin tavaroiden kuljetuksiin sovellettavien tullimuodollisuuksien sujuvoittamiseksi ja yksinkertaistamiseksi unioni on laatinut EU-lomakkeen 302, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa tällaisiin sotilasalan tavaroihin sovellettavia tullimenettelyjä. EU-lomaketta 302 ja NATO-lomaketta 302 olisi käytettävä vakiomenetelmänä asiaankuuluvia tullimuodollisuuksia täytettäessä, paitsi jos asianomaisesta operaatiosta vastaavat sotilasviranomaiset ilmoittavat muulla tavoin pitävänsä vakiomuotoisten tulli-ilmoitusten antamista parempana vaihtoehtona. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä EU-lomakkeen 302 ja NATO-lomakkeen 302 käyttöä ja kannustettava siihen. Näiden lomakkeiden tehokkaan käyttöönoton varmistamiseksi toiminnanharjoittajien olisi käytettävä niitä oletusarvoisesti, paitsi jos operaatiosta vastaavat sotilasviranomaiset nimenomaisesti myöntävät poikkeuksen niiden käytöstä ja pyytävät antamaan niiden sijasta vakiomuotoisen tulli-ilmoituksen. Jos tarkastuksia edellytetään, ne olisi asetettava etusijalle operatiivisten tarpeiden ja riskinhallinnan tasapainottamiseksi unionin tullilainsäädännön mukaisesti.

(21)Sotilasalan kuljetuksia koskevien lupien, liikennejärjestelyjen, mallilomakkeiden, digitaalisen järjestelmän, sotilasalan tarvikkeiden, kaluston ja henkilöstön keskeytymättömiä kuljetuksia koskevien sääntöjen, vaarallisia aineita sisältävien sotilasalan kuljetusten ja sotilasalan erikoisrahdin kuljetusten sekä muiden yleisten vapaapäivien liikennekieltoihin ja kabotaasiin liittyvien sääntöjen osalta Natoon kuuluvien Euroopan unionin jäsenvaltioiden olisi kohdeltava mitä tahansa Naton jäsenvaltiota samoin kuin pyynnön esittäviä jäsenvaltioita Naton operaatioiden yhteydessä, lukuun ottamatta tullimuodollisuuksiin ja niihin liittyvään EU-lomakkeen 302 digitalisointiin liittyviä sääntöjä ja määräyksiä. Tässä asetuksessa säädetty vastaava kohtelu ei saa vaarantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja. Tämä asetus ei vaikuta sen Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välisen sopimuksen soveltamiseen, jonka Pohjois-Atlantin liiton (Nato) sopimuspuolina olevat jäsenvaltiot allekirjoittivat Lontoossa 19 päivänä kesäkuuta 1951 niiden joukkojen asemasta (Nato SOFA).

(22)Kuten sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmassa 2.0 30 (10) korostetaan, tarvitaan unionin kehys, jolla helpotetaan sotilashenkilöstön ja -kaluston laajamittaista ja nopeaa liikkumista, kun se on tarpeen epätavallisissa olosuhteissa. Tätä varten olisi perustettava Euroopan sotilaallisen liikkuvuuden tehostettujen vastatoimien järjestelmä, jäljempänä ’EMERS-järjestelmä’, jotta voidaan ottaa käyttöön tilapäiset ja poikkeukselliset unionin laajuiset toimenpiteet, joilla tällaisissa olosuhteissa varmistetaan oikea-aikaiset ja keskeytymättömät sotilasalan kuljetukset kaikkialla unionissa ja minimoidaan samalla siviilikuljetusten häiriöt.

(23)Neuvoston olisi aktivoitava EMERS-järjestelmä, jos sotilasalan kuljetusten määrän, suoritustiheyden tai nopeuden kasvuun unionissa ei pystytä vastaamaan unionin tavanomaisten kuljetussääntöjen puitteissa tai unionin liikenneverkon kapasiteetin vuoksi, tai jos niiden odotetaan kasvavan siinä määrin. Tällainen sotilasalan kuljetusten lisääntynyt tarve voisi johtua muun muassa unionin turvallisuusympäristön heikkenemisestä tai luonnonkatastrofeista tai ihmisen aiheuttamista kriiseistä, jotka edellyttäisivät asevoimien väliintuloa ja jotka vaikuttaisivat koko unioniin tai sen osaan, taikka kolmansissa maissa esiintyvistä uhkista.

(24)EMERS-järjestelmän aktivointi olisi aloitettava komission omasta aloitteesta tai vähintään yhden jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä. Ennen kuin komissio esittää neuvostolle ehdotuksen EMERS-järjestelmän aktivoinnista, sen olisi hyödynnettävä kaikkea saatavilla olevaa asiantuntemusta ja kerättävä kaikki olennaiset tiedot arvioidakseen sotilasalan kuljetusten määrän, suoritustiheyden tai nopeuden merkittävän kasvun riskiä unionissa, myös olemalla yhteydessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaan edustajaan sekä Natoon.

(25)Kun komissio katsoo, että EMERS-järjestelmän aktivointi on perusteltua, sen olisi ehdotettava sen aktivointia neuvostolle. Saatuaan tällaisen pyynnön neuvoston olisi voitava aktivoida EMERS-järjestelmä viimeistään 48 tunnin kuluttua aktivointipyynnön vastaanottamisesta hyväksymällä täytäntöönpanosäädös, jossa täsmennetään EMERS-järjestelmän soveltamisen kesto, joka saisi olla enintään 12 kuukautta. Täytäntöönpanosäädöksessä olisi myös täsmennettävä, mitkä säännösten vaikutukset Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden on ulotettava koskemaan sellaisten Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten sotilasalan kuljetuksia, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaankuuluvien tullimuodollisuuksien soveltamista. Kun neuvosto päättää ulottaa tietyt säännökset koskemaan liittolaisia, sen olisi otettava huomioon erityisesti Natossa yhteisesti sovittavat operaatiot ja harjoitukset, jotka liittyvät EMERS-järjestelmän taustalla oleviin syihin, ja kunnioitettava unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja. Näiden valtuuksien antaminen neuvostolle on perusteltua EMERS-järjestelmän aktivointia koskevan päätöksen arkaluonteisuuden ja kyseisen mekanismin nojalla sovellettavien kiireellisten toimenpiteiden erityisluonteen vuoksi.

(26)EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna komission olisi voitava kutsua koolle komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’EUH’, mukaan lukien Euroopan unionin sotilasesikunta, EDA:n ja jäsenvaltioiden (jotka edustavat hallituksiaan) edustajista koostuvan sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän ylimääräisiä kokouksia, ja sen olisi varmistettava tiivis koordinointi jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle viipymättä EMERS-järjestelmän aktivoinnin johdosta toteutetuista kansallisista toimenpiteistä, joilla edistetään toiminnan johdonmukaisuutta ja solidaarisuutta. EMERS-kehyksen olisi toimittava synergiassa IMERA:n ja [EDIP:n] puitteissa perustettujen hätätilannekehysten kanssa. Jos EMERS-järjestelmä otetaan käyttöön, olisi otettava asianmukaisesti huomioon [EDIP:n] toimituskriisivaihe ja turvallisuuteen liittyvä toimituskriisivaihe sekä IMERA:n hätätilavaihe erityisesti silloin, kun se on aktivoituna, jotta voidaan arvioida sisämarkkinoihin kohdistuvia vaikutuksia ja päättää, voidaanko sillä täydentää sotilasalan kuljetusoperaatioita erityisesti varmistamalla työntekijöiden vapaa liikkuvuus.

(27)Jotta sotilasalan kuljetuksia helpotettaisiin, EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna olisi sovellettava kuljetuksiin liittyviä erityissääntöjä. Sotilasalan kuljetusten olisi katsottava olevan vastaanottavien jäsenvaltioiden automaattisesti sallimia. Pyynnön esittävien jäsenvaltioiden olisi vain ilmoitettava suunnitellusta sotilasalan kuljetusoperaatiosta vastaanottaville jäsenvaltioille ja tehtävä se mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja viimeistään kuusi tuntia ennen suunniteltua saapumisaikaa vastaanottavan jäsenvaltion rajanylityspaikalle. Ilmoitusten olisi sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot ja tarvittaessa isäntävaltion tukea tai muita liikennejärjestelyjä koskeva pyyntö, jotta vastaanottavat jäsenvaltiot voivat valmistautua tehokkaasti. Jos vastaanottava jäsenvaltio edellyttää liikennejärjestelyjä, ne olisi määriteltävä hyvissä ajoin sen varmistamiseksi, että kuljetusoperaatio voidaan toteuttaa aikataulun mukaisesti ja siten, että varmistetaan nopea koordinointi ja tasapaino sotilaallisen valmiuden ja oikea-aikaisen ja ennakoitavan rajatylittävän toiminnan tarpeen välillä, mikä auttaa minimoimaan siviilikuljetusten häiriöt. Siltä osin kuin tällä asetuksella voi olla välillisiä vaikutuksia tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, siinä vahvistetaan säännöt kyseisten jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusjärjestelmien erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

(28)EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 27 päivänä toukokuuta 2024 annetuissa neuvoston päätelmissä 31 (11) sitouduttiin varmistamaan, että viimeistään vuoteen 2026 mennessä rautateiden sotilasalan kuljetuksille voidaan myöntää ensisijainen pääsy tai kulkuoikeus hätä- tai kriisitilanteissa. Sotilasalan rautatie- tai ilmakuljetuksille voidaan myöntää ensisijainen pääsy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen [rautateiden ratakapasiteettia koskeva ehdotus asetukseksi] 32 (12) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 33 (13) kriisejä tai hätätilanteita koskevien säännösten nojalla. Tarvitaan kuitenkin lisää yksityiskohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti voidaan myöntää ensisijainen pääsy, jotka kattavat kaikki kuljetusmuodot ja jotka sopivat paremmin yhteen EMERS-järjestelmän kanssa. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa asevoimien horisontaalinen ensisijainen oikeus käyttää liikenneverkkoja ja -infrastruktuuria sekä niihin liittyviä palveluja ja laitteita kaikissa kuljetusmuodoissa. EMERS-järjestelmän poikkeuksellisen luonteen vuoksi ja asevoimille aiheutuvan taloudellisen rasitteen rajoittamiseksi asevoimien ei pitäisi joutua maksamaan korvausta liikenteen käyttäjille, joihin tällainen ensisijainen pääsy vaikuttaa esimerkiksi siten, että heidän junansa on myöhässä tai he eivät voi saapua tiettyyn satamaterminaaliin. Kun otetaan huomioon nämä muille liikenteen käyttäjille mahdollisesti aiheutuvat vakavat ja kalliit seuraukset, asevoimien ensisijaista pääsyä pidetään perusteltuna vain EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna.

(29)Kun EMERS-järjestelmä on aktivoituna, jos kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuja vaatimuksia sovelletaan tämän asetuksen mukaisiin vaarallisia aineita sisältäviin sotilasalan kuljetuksiin, jäsenvaltioiden olisi voitava tullimuodollisuuksia lukuun ottamatta vapauttaa vaarallisia aineita sisältävät sotilasalan kuljetukset näistä vaatimuksista. Näin tehdessään niiden ei pitäisi asettaa kansallisen tason lisäsääntöjä. Niiden olisi myös koordinoitava tällaisia poikkeuksia sen varmistamiseksi, että sotilasalan kuljetuksiin sovelletaan yhdenmukaisia sääntöjä vaarallisten aineiden kuljetusten osalta.

(30)Normaalioloissa kuljetettava rahti ei saa ylittää sovellettavia enimmäispainoja ja -mittoja liikenneturvallisuuteen liittyvistä syistä, paitsi jos lastia ei ole mahdollista jakaa. EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna voi kuitenkin olla välttämätöntä kuljettaa merkittäviä kuormia nopeasti ja tehokkaasti hätätilanteen vuoksi. Sen vuoksi tällaisena aikana olisi sallittava erikoisrahdin kuljettaminen, vaikka lasti olisi mahdollista jakaa.

(31)EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna jäsenvaltioilla on oltava käytettävissään niiden sotilasalan kuljetusoperaatioiden toteuttamiseksi tarvittavat kuljetus- ja logistiikkasuorituskyvyt. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava saada tältä osin lisätukea. Komission kyky avustaa jäsenvaltioita näiden suorituskykyjen käytössä on myös tarpeen sotilasalan kuljetusoperaatioiden tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi. Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän olisi voitava määrittää erityiset yhteisvastuureserviin rekisteröidyt kuljetussuorituskyvyt, joita tietyt jäsenvaltiot tarvitsevat kiireellisesti. Tällaisissa tapauksissa yhteisvastuureservin mukaisissa jakamis- ja koordinointitoimissa olisi keskityttävä tukemaan tällaisia ensisijaisia pyyntöjä ja varmistettava, että tarvittavat suorituskyvyt asetetaan saataville oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

(32)EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna saatetaan tarvita enemmän sotilasalan kuljetusoperaatioita, joihin liittyy kabotaasiliikennettä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi vapautettava kaikki sotilasalan tarvikkeiden, tavaroiden ja henkilöstön kuljetukset kabotaasirajoituksista kyseisenä aikana.

(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 561/2006 34 (35) vahvistetut tieliikenteen kuljettajien ajoaikoja, taukoja ja lepoaikoja koskevat unionin säännöt ovat tärkeitä liikenneturvallisuuden sekä kuljetusalan työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Vaikka EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna liikenneturvallisuus on edelleen olennaisen tärkeää, näistä säännöistä sotilasalan kuljetusoperaatioille aiheutuvat rajoitukset voivat johtaa huomattaviin viivästyksiin. Sen vuoksi sotilasalan maantiekuljetuksiin olisi tänä aikana sovellettava vähemmän rajoittavia sääntöjä vaarantamatta kuitenkaan työntekijöiden hyvinvointia ja kuljetusten turvallisuutta.

(34)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/797 35 (14) säädetään, että ennen kuin rautatieyritys käyttää kalustoyksikköä tietyssä verkossa, sen olisi tarkistettava, onko kalustoyksikölle myönnetty lupa kyseisellä käyttöalueella ja onko se rekisteröity asianmukaisesti. EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna voidaan sotilasalan kuljetusten suuremman määrän ja suoritustiheyden vuoksi tarvita kaksikäyttöisiä rautatieliikenteen kalustoyksikköjä niille määriteltyjen sallittujen käyttöalueiden ulkopuolella. Sen vuoksi rautatieyritysten olisi voitava käyttää niitä kyseisten alueiden ulkopuolella edellyttäen, että turvallisuus varmistetaan muilla mekanismeilla.

(35)Liikennettä melun, ilmanlaadun ja muiden ympäristökriteerien perusteella rajoittavat unionin ja kansalliset säännöt tukevat unionin tavoitteita vähentää liikennealan ympäristövaikutuksia ja varmistaa kansalaisten hyvinvointi. Hätätilanteissa, joissa sotilasalan kuljetusten määrää ja suoritustiheyttä on lisättävä yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä, kyseiset säännöt voivat kuitenkin johtaa tällaisten kuljetusten suhteettomiin rajoituksiin ja viivästyksiin. EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna sotilasalan kuljetukset olisi vapautettava ajoneuvojen ympäristötehokkuuteen perustuvista tieliikennerajoituksista sekä satamissa ja lentoasemilla käyttöön otetuista ilmanlaatuun ja meluntorjuntaan perustuvista rajoituksista.

(36)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/625 36 (15) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa virallista valvontaa unionin tiettyjä aloja, kuten elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta ja eläinten terveyttä, koskevan lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Asetuksessa (EU) 2017/625 edellytetään erityisesti, että tietyt kolmansista maista tulevat eläinten ja tavaroiden luokat esitetään rajatarkastusasemalla virallisen valvonnan suorittamista varten ensimmäisen unioniin tulon yhteydessä, jotta voidaan todentaa muun muassa kansanterveyteen ja eläinten terveyteen liittyvien unionin vaatimusten noudattaminen.

(37)Asetuksessa (EU) 2017/625 ei säädetä erityisistä mekanismeista virallisen valvonnan nopeuttamiseksi tai siitä poikkeamiseksi hätätilanteissa, jotka oikeuttavat asianomaisten tavaroiden nopean saapumisen unionin alueelle. EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna asetuksessa (EU) 2017/625 säädetty vaatimus pakollisesta rajavalvonnasta saattaa aiheuttaa viivästyksiä, jotka ovat ristiriidassa elintarvikkeiden, rehun ja koirien kiireellisten ja saumattomien sotilasalan kuljetusten kanssa. Jotta voidaan varmistaa nopeat ja esteettömät sotilasalan kuljetukset EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna, unioniin tulevien elintarvike- ja rehutoimitusten ja sotilaskoirien osalta on tarpeen poiketa asetuksessa (EU) 2017/625 edellytetystä rajatarkastusasemilla suoritettavasta virallisesta valvonnasta.

(38)Jotta voidaan varmistaa nopeat ja esteettömät sotilasalan kuljetukset unionissa tilanteissa, joissa EMERS-järjestelmä on aktivoitu, ja välttää pullonkaulat, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti siviilikuljetuksiin, tullimenettelyjä olisi hallinnoitava ottamalla käyttöön EU:n tulliviranomaisen komissiota kuullen laatimat protokollat ja menettelyt sekä asetuksessa [tulliuudistus] 37 (16) säädetty tullialan riskinhallintajärjestelmä.

(39)Neuvoston asiakirjassa sotilaallisista vaatimuksista sotilaallista liikkuvuutta varten EU:ssa ja sen ulkopuolella 38 ehdotetut EU:n ensisijaiset sotilaallisen liikkuvuuden käytävät ovat väline, jolla helpotetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon niiden osien koordinoitua täytäntöönpanoa, joilla on erityistä sotilaallista arvoa. Käytävien tarkoituksena on etenkin varmistaa sotilasjoukkojen ja -materiaalin sujuva liikkuminen unionissa ja sen ulkopuolella. Keskittymällä kaikkein kiireellisimpiin investointeihin, joita kaksikäyttöinfrastruktuuriin kyseisten käytävien varrella olisi tehtävä, ja erityisesti kohdennettuihin lyhyen aikavälin investointeihin, jäljempänä ’hotspot-alat’, jäsenvaltiot voivat parantaa näitä käytäviä nopeasti, koordinoidusti ja synkronoidusti.

(40)Lisäksi nämä käytävät muodostavat perustan, jonka pohjalta jäsenvaltiot ja rataverkon haltijat tai kansalliset ilmailuviranomaiset voivat sopia ennalta määrätyistä reiteistä ja tukipalveluista, erityisesti vaarallisia aineita sisältävien sotilasalan kuljetusten ja sotilasalan erikoisrahdin kuljetusten osalta, sekä ennalta määritellyistä rajatylittävistä lentoyhteyksistä tai liityntäpisteistä. Olisi perustettava tällaisia ennalta sovittuja tai ennalta järjestettyjä reittejä, jotta voidaan huomattavasti lyhentää liikennejärjestelyjen käsittelyyn tarvittavaa aikaa.

(41)Unionin liikennejärjestelmä perustuu sellaisten liikennetoimenpiteiden ja teknisten vaatimusten kehittämiseen, joiden tarkoituksena on varmistaa turvallisuus ja luotettavuus ja parantaa niitä. Nämä tavoitteet edistävät samalla kaksikäyttöinfrastruktuuria hyödyntäviä sotilasalan kuljetuksia sekä liikennejärjestelmien häiriönsietokykyä ja turvallisuutta. 

(42)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2022/2557 39 (17) edellytetään, että jäsenvaltiot määrittävät sellaiset kriittiset toimijat, jotka tarjoavat keskeisiä palveluja yhdellätoista sisämarkkinoiden keskeisellä alalla, jotta voidaan parantaa kyseisten kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä kaikkia vaaroja vastaan ottaen huomioon sekä luonnon että ihmisen aiheuttamat riskit. Direktiivin (EU) 2022/2557 mukaan jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kriittiset toimijat toteuttavat toimenpiteitä häiriönsietokykynsä vahvistamiseksi. Lisäksi voi olla olemassa kaksikäyttöisiä liikenne-, energia- ja digitaalisia infrastruktuureja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä sotilasalan kuljetusten kannalta, ja erityisesti infrastruktuureja, jotka sijaitsevat EU:n sotilaallisen liikkuvuuden käytävillä tai niiden varrella. Tällaisten infrastruktuurien strateginen arvo ylittää kansalliset rajat. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi määritettävä tällainen strateginen kaksikäyttöinfrastruktuuri ja suojeltava sitä sen strategisen merkityksen vuoksi komission koordinoimana. 

(43)Jäsenvaltioiden ja strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistajien, toiminnanharjoittajien ja hallinnoijien olisi sen vuoksi suojattava tällainen kaksikäyttöinfrastruktuuri kaikilta vaaroilta, jotta voidaan parantaa sen häiriönsietokykyä ja varmistaa, että se toimii tehokkaasti kaikkina aikoina. Strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistajien, toiminnanharjoittajien ja hallinnoijien olisi noudatettava vähintään direktiivistä (EU) 2022/2557 johtuvia kriittisten toimijoiden velvoitteita ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä (EU) 2022/2555 40 johtuvia keskeisiä ja tärkeitä toiminnanharjoittajia koskevia vaatimuksia riippumatta siitä, kuuluvatko ne kyseisten direktiivien soveltamisalaan.

(44)Lisäksi jäsenvaltioiden olisi Euroopan puolustuksen tulevaisuutta koskevassa valkoisessa kirjassa annettujen ilmoitusten mukaisesti otettava käyttöön tiukemmat strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistajuutta ja määräysvaltaa koskevat säännöt. Vaikka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 mukainen 41 strategisiin kaksikäyttöinfrastruktuureihin tehtävien uusien ulkomaisten sijoitusten tehokas seuranta voisi auttaa ehkäisemään pahantahtoiseen ulkomaiseen omistajuuteen tai määräysvaltaan liittyviä riskejä, jäsenvaltioiden olisi myös lievennettävä jo olemassa olevia riskejä, jotka liittyvät strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin ulkomaiseen omistajuuteen ja määräysvaltaan, ja puututtava niihin.

(45)Kuten sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmassa 2.0 korostetaan, jäsenvaltioilla on puutteita sotilaallisen liikkuvuuden suorituskyvyissä. Nämä puutteet suorituskyvyssä heikentävät jäsenvaltioiden kykyä suorittaa sotilasalan kuljetuksia. Näin ollen on aiheellista siirtää komissiolle valta perustaa yhteisvastuureservi, jotta voidaan puuttua jäsenvaltioiden kohtaamiin suorituskykypuutteisiin. Yhteisvastuureservin olisi tarjottava jäsenvaltioille mahdollisuus yhdistää ja jakaa kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjä, mukaan lukien energiaturvallisuutta parantavat kuljetus- ja logistiikkasuorituskyvyt, ja siten helpottaa niiden mahdollisuuksia käyttää tarvittavia suorituskykyjä ja parantaa niiden valmiuksia toteuttaa sotilasalan kuljetusoperaatioita.

(46)Komission olisi varmistettava, että yhteisvastuureservi perustetaan tavalla, joka kannustaa jäsenvaltioita vapaaehtoisesti jakamaan kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjään, mukaan lukien kaksikäyttöinen liikkuva kalusto, kuten ajoneuvot ja alukset, ja että unionin rahoitusta voidaan sen ansiosta käyttää tehokkaasti näiden suorituskykyjen käyttöönoton ja ylläpidon tukemiseen. Yhteisvastuureservin olisi katettava myös unionin kuljetus- ja logistiikkasuorituskyvyt, mukaan lukien sellaiset, joista on tehty sopimuksia yksityisten toiminnanharjoittajien kanssa. Tällaisissa unionin kuljetus- ja logistiikkasuorituskyvyissä olisi keskityttävä erityisesti harvinaisiin ja niukkoihin suorituskykyihin, joita ei ole helposti saatavilla jäsenvaltioiden asevoimissa ja joiden osalta unionin palveluhankintasopimukset voisivat tuoda merkittävää lisäarvoa.

(47)Jäsenvaltioiden olisi voitava saada tietoja olemassa olevista kaksikäyttöisistä kuljetussuorituskyvyistä, jotta ne voivat suunnitella tulevat sotilasalan kuljetusoperaationsa asianmukaisesti ja tunnistaa jäljellä olevat suorituskykypuutteet. Suurin osa siviilikäyttöön tarkoitetuista rautateiden kalustoyksiköistä ja maantieajoneuvoista, aluksista ja ilma-aluksista on rekisteröity kansallisiin tai eurooppalaisiin rekistereihin. Jäsenvaltioiden nykyisten suorituskykyien näkyvyyttä olisi sen vuoksi parannettava varmistamalla, että sotilasalan kuljetuksista vastaavilla kansallisilla viranomaisilla on pääsy näihin rekistereihin. Näkyvyyden lisäämiseksi unionin tasolla ja sotilasalan kuljetusten suunnittelun tukemiseksi myös komissiolla olisi oltava pääsy näihin tietoihin.

(48)Suuria määriä siviilikäyttöön tarkoitettuja rautatieliikenteen kalustoyksikköjä voidaan pitää kaksikäyttöisinä ja sotilasalan kuljetusoperaatioihin soveltuvina tai helposti näihin tarkoituksiin päivitettävinä. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa, voivatko tällaisia kalustoyksikköjä omistavat rautatieyritykset, niistä vastaavat kalustoyksikköjen haltijat ja niitä valmistavat kalustoyksikköjen valmistajat arvioida, onko raideliikenteen kalustoyksiköillä sotilasalan kuljetuskäyttöön tarvittavat tekniset ominaisuudet, ja jos on, niin millä edellytyksillä. Tähän täytäntöönpanovaltaan olisi sisällyttävä sellaisten yhdenmukaistettujen teknisten parametrien kehittäminen, joihin näiden seikkojen määrittäminen voisi perustua. 

(49)Epätavallisissa olosuhteissa sotilasalan kuljetukset voivat edellyttää erikoisinfrastruktuurin, -kaluston tai -tarvikkeiden käyttöä tällaisten kuljetusten helpottamiseksi edelleen. Jotta voidaan varmistaa tällaisten kriittisten kuljetusresurssien keskeytymätön saatavuus, jäsenvaltioiden olisi perustettava tai niillä olisi oltava käytössä kehys, jonka ansiosta ne voivat käyttää niitä oikea-aikaisesti, jos vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten hankintasopimuksia, ei ole tarjolla vaaditussa aikataulussa.

(50)Tällaisen kehyksen olisi mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat viimeisenä keinona saada tilapäisesti määräysvallan tai käyttöoikeuden infrastruktuuriin, kalustoon tai tarvikkeisiin, jos se on ehdottoman välttämätöntä sotilasalan kuljetusten varmistamiseksi. Sen olisi myös mahdollistettava pyynnöstä tällaisten tilapäisten valvontatoimenpiteiden käyttö muiden jäsenvaltioiden sotilasalan kuljetusten tukemiseen. Tällaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan saisi rasittaa epäoikeudenmukaisesti kyseisen infrastruktuurin, kaluston tai tarvikkeiden omistajia, toiminnanharjoittajia ja hallinnoijia, minkä vuoksi niille olisi maksettava asianmukainen korvaus resurssien käyttöönotosta aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista. Perusoikeuskirjan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jos tällaisilla toimenpiteillä puututaan omistusoikeuteen, niistä säädetään laissa, niissä kunnioitetaan kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä ja niissä noudatetaan suhteellisuusperiaatetta.

(51)Vaikka Eurooppa-neuvosto korosti sotilaallista liikkuvuutta koskevassa vuoden 2024 lupauksessa, että on tärkeää tehdä puitesopimuksia siviilialan liikenteenharjoittajien tarjoajien kanssa, mahdollisten tulevien puitesopimusten olisi oltava avoimempia ja joustavampia.

(52)Kuljetussuorituskykyjen rajallisuuden vuoksi jäsenvaltio voi päätyä tekemään ennakkosopimuksen toisen jäsenvaltion jo varaamista kuljetussuorituskyvyistä. Mahdollisiin päällekkäisiin varauksiin liittyviin riskeihin puuttumiseksi uusien puitesopimusten puitteissa liikenteenharjoittajien olisi tiedotettava jäsenvaltioille tällaisista tapauksista, joissa suorituskyvyistä on tehty päällekkäisiä varauksia. Tarvittavien kuljetuspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi uusien puitesopimusten olisi samalla mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat kutsua muita jäsenvaltioita liittymään sopimuksiin sopimuspuolina.

(53)Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallinen koordinaattori, jotta voidaan varmistaa rajat ylittävien sotilasalan kuljetusoperaatioiden tehokas koordinointi, niistä tiedottaminen ja niiden toteuttaminen erityisesti silloin, kun EMERS-järjestelmä on aktivoituna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sotilaallisen liikkuvuuden pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeen mukaisesti perustetun kansallisten yhteyspisteiden verkoston toimintaa.

(54)Rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallisen koordinaattorin olisi oltava tavoitettavissa kaikkina aikoina, jotta voidaan helpottaa sotilasalan kuljetusoperaatioihin liittyvien tietojen ja pyyntöjen oikea-aikaista välittämistä, mukaan lukien sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia koskevien pyyntöjen ja ilmoitusten vastaanottaminen ja toimittaminen. Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella koordinaattorilla olisi myös oltava tarvittava asiantuntemus ja resurssit, jotta hän voi antaa neuvoja ja tukea tullimuodollisuuksissa, vastaanottaa EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna esitettyjä ensisijaista pääsyä koskevia pyyntöjä ja vastata niihin sekä helpottaa tarvittavia menettelyjä, ja hänellä olisi oltava valmiudet koordinoida toimintaansa kaikkien sotilasalan kuljetusoperaatioihin osallistuvien asiaankuuluvien kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

(55)Komission avustamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanossa ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon helpottamiseksi olisi perustettava sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä. Tällainen sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä on olennaisen tärkeä, jotta voidaan muun muassa helpottaa yhteistyötä sotilasalan kuljetuksia koskevien lupien myöntämisessä ja liikennejärjestelyissä – erityisesti samojen sotilaallisen liikkuvuuden käytävien varrella sijaitsevien jäsenvaltioiden välillä – edistää jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, myös asiaankuuluvien tullimuodollisuuksien täytäntöönpanoa varten, helpottaa keskeisten kuljetussuorituskykyjen määrittämistä ja ennakoivaa asettamista yhteisvastuureserviin, vastata sotilasalan kuljetusoperaatioiden energiaturvallisuushaasteisiin ja määrittää alat, joilla voidaan toteuttaa sotilasalan kuljetussuorituskykyjen yhteishankintoja. Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän olisi voitava tarvittaessa ja ottaen asianmukaisesti huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusedut kutsua Ukraina, Moldova ja Euroopan talousalueen maat osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina. Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän olisi tarvittaessa myös voitava järjestää yhteisiä kokouksia asetuksen [EDIP-ehdotus] 57 artiklalla perustetun puolustusteollisuuden valmiutta käsittelevän neuvoston kanssa sotilaskaluston ja sotilasalan suorituskykyjen saatavuuteen liittyvien kysymysten käsittelemiseksi.

(56)Sotilasalan kuljetusoperaatioiden tehokkuuden edistämiseksi unionissa jäsenvaltioiden olisi tehtävä vuosittain sotilasalan kuljetusten valmiutta koskeva tarkastus, jonka avulla kukin jäsenvaltio voi arvioida omaa valmiuttaan toteuttaa sotilasalan kuljetusoperaatioita tai osallistua niihin sekä panna EMERS-järjestelmä täytäntöön. Tällaisilla tarkastuksilla olisi muun muassa autettava varmistamaan, että jäsenvaltiot ovat asianmukaisesti valmistautuneet ottamaan vastaan rajatylittäviä sotilasalan kuljetusoperaatioita alueellaan ja että ne ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen sotilasalan kuljetuksia koskevien lupien myöntämistä ja varmistaakseen koko hallinnon kattavan lähestymistavan.

(57)Eurooppa-neuvoston vuonna 2024 antamassa sotilaallista liikkuvuutta koskevassa lupauksessa korostettiin, että rajat ylittävän sotilaallisen liikkuvuuden testaamiseksi tarvitaan säännöllisiä harjoituksia. Myös komission kyky suorittaa stressitestejä on olennaisen tärkeä tämän asetuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi tältä osin. Sen vuoksi komission olisi voitava tehdä stressitestejä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin elinten kanssa, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden ja unionin tason toimijoiden valmiutta panna tämä asetus täytäntöön. Tällaisissa testeissä olisi keskityttävä sellaisiin näkökohtiin kuin valmistautuminen EMERS-järjestelmän aktivointiin, koko hallinnon kattavan lähestymistavan tehokkuuden arviointi tämän asetuksen tavoitteiden täytäntöönpanossa ja tämän asetuksen tavoitteiden täytäntöönpanon arviointi tietyillä maantieteellisillä alueilla, kuten tietyillä sotilaallisen liikkuvuuden käytävillä, tai aloilla, tulliala mukaan lukien.

(58)Jotta voidaan saavuttaa tämän asetuksen tavoite, joka on yhdenmukaisten sotilasalan kuljetuksia koskevien unionin sääntöjen laatiminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla saatetaan ajan tasalle liitteessä I vahvistettu luettelo sotilasalan kuljetusoperaatioiden tyypeistä, joihin sovelletaan sotilasalan kuljetuksia koskevia pysyviä lupia, sekä liitteessä II vahvistettu sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia koskevien pyyntöjen ja ilmoitusten mallilomake, jotta varmistetaan sen pysyminen ajan tasalla. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 42 (19) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(59)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhtenäinen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa perustaa suojattu ja rajattu sotilaallisen liikkuvuuden digitaalinen tietojärjestelmä, määrittää perussuojaa ja häiriönsietokykyä koskevia toimenpiteitä ja tehostettuja suojatoimenpiteitä strategista kaksikäyttöinfrastruktuuria varten, ottaa käyttöön yhteisvastuureservin takuut, optimoida ja helpottaa sotilasalan kuljetusoperaatioiden toteuttamista, määrittää sotilasalan kuljetuksiin parhaiten soveltuvien raideliikenteen kalustoyksikköjen luokat, vahvistaa tekniset eritelmät, joihin tällainen määrittäminen voi perustua, sekä päättää, onko rautatieyritysten, kalustoyksikköjen haltijoiden ja valmistajien määritettävä tällaiset kalustoyksiköt ja jos on, millä edellytyksillä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 43 (20) mukaisesti.

(60)Suuria määriä rautatieliikenteen kalustoyksikköjä voidaan pitää kaksikäyttöisinä, ja ne voivat olla välttämättömiä rautateiden sotilasalan kuljetustarkoitusten täyttämiseksi. Euroopan unionin rautatieviraston, jäljempänä ’ERA’, olisi voitava avustaa komissiota sopivien kalustoyksikköjen määrittämisperusteiden vahvistamisessa. Jotta sotilasalan kuljetuksiin osallistuvat raideliikenteen kalustoyksiköt saataisiin nopeasti ja tehokkaasti käyttöön, prosesseja olisi yhdenmukaistettava ja jäsenvaltioiden olisi voitava delegoida ERA:lle sellaisten kalustoyksikköjen lupien myöntäminen, joita voidaan käyttää sotilasalan kuljetuksiin. Kalustoyksikköjä koskevien lupien myöntämisen jälkeen ERA:lle olisi annettava välittömästi jäsenvaltioiden valtuuksien kaltaiset valtuudet päivittää eurooppalaisen kalustorekisterin tietoja. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/796 44 (21) ja direktiiviä (EU) 2016/797 olisi muutettava. Yleisesti ottaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/796 olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon ERA:n rooli sotilaallisen liikkuvuuden tukemisessa parantamalla rautatiejärjestelmän valmiutta, häiriönsietokykyä ja turvallisuutta.

(61)Vakaat ja jatkuvasti saatavilla olevat ilma- ja maakaluston väliset viestintäpalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä ilmatilan käytön optimoimiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/2803 45 (22), joka tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 2024, pyritään vahvistamaan kriittisen lentoliikenneinfrastruktuurin häiriönsietokykyä. Siinä edellytetään, että viestintä-, suunnistus- ja valvontajärjestelmien, ilmailutiedotuspalvelujen, automatiikkaan perustuvan valvonnan, sääpalvelujen sekä lähilennonjohto- ja lähestymislennonjohtopalvelujen tarjoajat täyttävät tiukat sertifiointia ja omistajuutta koskevat vaatimukset. Näillä vaatimuksilla, mukaan lukien se, että palveluntarjoajien on oltava yli 50-prosenttisesti jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa, pyritään varmistamaan lentoliikennepalvelujen lahjomattomuus ja turvallisuus. Lentoliikennepalvelujen häiriöiden ehkäisemiseksi on kuitenkin olennaisen tärkeää muuttaa asetusta (EU) 2024/2803 lykkäämällä sen asiaa koskevien säännösten soveltamista viestintäpalvelujen tarjoajiin, jotta niiden operatiivinen valmius voidaan säilyttää.

(62)Euroopan lentoturvallisuusviraston, jäljempänä ’EASA’, ja kansallisten asevoimien nykyinen yhteistyömalli on osoittautunut tehokkaaksi kaksikäyttöisten ilma-alusten sertifioinnissa. Suurten droonien sertifiointi on kuitenkin merkittävä haaste, sillä kansalliset asevoimat sertifioivat ne koordinoimatta asiaa mitenkään, mikä aiheuttaa riskin sertifiointien epäyhtenäisyydestä ja siitä, etteivät ne ole yhdenmukaisia tulevan siviilialan lainsäädännön kanssa. Asevoimat pitävät näiden droonien sisällyttämistä yleiseen ilmaliikenteeseen – sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2024/2803 2 artiklan 4 kohdassa – välttämättömänä. Tällaisten droonien kaksoiskäytön mahdollistamiseksi liikenteessä on olennaisen tärkeää yhdenmukaistaa sotilasalan vaatimukset siviilialan tulevien vaatimusten kanssa. Unionin nykyinen sääntelykehys ei tarjoa riittävää joustavuutta innovatiivisten teknologioiden ja tavaroiden, kuten tiettyjen drooniluokkien, sertifioinnin mahdollistamiseksi. On tarpeen muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 46 (23) 71 artiklaa, jotta voidaan sallia poikkeuksia sovellettavista vaatimuksista, jos kyseiset vaatimukset estävät innovatiivisten teknologioiden ja tuotteiden sertifioinnin, samalla kun varmistetaan korkein mahdollinen turvallisuustaso, ja vahvistaa EASA:n ja kansallisten asevoimien välinen koordinoitu lähestymistapa suurten droonien sertifiointia koskevien vaatimusten määrittelemiseen.

(63)Sotilasalan kuljetusten tehostamiseksi unionin olisi edistettävä innovatiivisia kaksikäyttöisiä ilmakuljetusratkaisuja, mukaan lukien miehittämättömät ilma-alukset, autonomiset järjestelmät, edistykselliset kaupunki-ilmaliikenteen ratkaisut ja kyberturvalliset ilmaliikenteen hallintajärjestelmät. Sääntelyn testausympäristöjen, jäljempänä ’sääntelyn testiympäristöt’, perustaminen on tarpeen, jotta voidaan helpottaa tällaisten teknologioiden nopeampaa ja itsenäisempää kehittämistä unionissa yhteistyössä siviili- ja sotilasviranomaisten kanssa. Tarjoamalla valvotut olosuhteet kokeiluille nämä testausympäristöt voivat osaltaan nopeuttaa uusien suorituskykyjen käyttöönottoa, parantaa logistiikka- ja toimitusketjun hallintaa sekä parantaa sotilasalan kuljetusten valmiutta ja tehokkuutta. Lisäksi ne voivat tukea siviili- ja sotilasalan sääntelykehysten yhdenmukaistamista, jotta mahdollistetaan kaksikäyttöisen ilmakuljetuskaluston saumaton integrointi sekä kaupallisiin että sotilasalan kuljetusoperaatioihin ja vähennetään samalla kuljetusmuodon vaihtamiseen liittyvää hallinnollista rasitetta. Sääntelyn testiympäristöt voivat siten auttaa korjaamaan nykyisiä sääntelyn puutteita, edistää yhteentoimivuutta sekä häiriönsietokykyisempää, tehokkaampaa ja reagointikykyisempää sotilasalan kuljetusjärjestelmää unionissa. Sen vuoksi asetusta (EU) 2018/1139 olisi muutettava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaankuuluvia unionin vaatimuksia ja muodollisuuksia sellaisilla aloilla kuin terveys, turvallisuus, ympäristö ja kilpailu sekä tullimuodollisuudet ja -menettelyt, joita ei voida poistaa sääntelyn testiympäristöjä varten.

(64)Jäsenvaltioiden ja komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi erityisesti komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 47 (24), komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 48 (25) ja Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen sopimuksen 49 (26) mukaisesti. Näihin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä erityisesti velvollisuus olla alentamatta tai poistamatta turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaa ilman niiden luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta. Viranomaisten olisi käsiteltävä luottamuksellisina kaikkia arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja tai tietoja, jotka annetaan luottamuksellisesti.

(65)Jos henkilötietoja käsitellään tämän asetuksen nojalla, niitä olisi käsiteltävä henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä henkilötietoja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 50 (27) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY 51 (28) mukaisesti. Komission olisi käsiteltävä henkilötietoja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 52 (29) mukaisesti.

(66)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat sotilasalan kuljetusten helpottaminen unionissa ja sen ulkorajojen yli ja samalla tällaisista kuljetuksista siviilikuljetuksille aiheutuvien vaikutusten minimoiminen ja lieventäminen, koska nykyinen hajanaisuus, tehottomuus ja kansallisten politiikkojen epäjohdonmukainen täytäntöönpano estävät tehokkaiden ratkaisujen löytämisen jäsenvaltioiden tasolla, minkä vuoksi tämän asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(67)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [pp.kk.vvvv].

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku
Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään kaksikäyttötarvikkeisiin, -kuljetusvälineisiin ja -infrastruktuuriin liittyvistä toimenpiteistä, joilla helpotetaan sotilasalan kuljetuksia unionissa ja sen ulkorajojen yli samalla kun minimoidaan ja lievennetään tällaisten kuljetusten vaikutuksia siviilikuljetuksiin.

Tässä asetuksessa säädetään erityisesti

a)yhtenäisestä kehyksestä rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten lupamenettelyille ja toimenpiteille, joilla varmistetaan keskeytymättömät ja turvalliset sotilasalan kuljetukset, mukaan lukien toimenpiteet, joilla yksinkertaistetaan tällaisiin kuljetuksiin unionin ulkorajoilla sovellettavia tullimuodollisuuksia;

b)tehokkaista, koordinoiduista ja vaikuttavista toimenpiteistä sotilasalan kuljetusten helpottamiseksi tilapäisissä, poikkeuksellisissa ja kiireellisissä tilanteissa;

c)säännöistä, joilla kaksikäyttöisestä liikenneinfrastruktuurista tehdään kaksikäyttötarkoituksiin soveltuvaa ja joilla suojellaan strategista kaksikäyttöinfrastruktuuria ja parannetaan sen häiriönsietokykyä kaikkien vaarojen ja uhkien edessä;

d)toimenpiteistä unionin ja jäsenvaltioiden kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjen jakamiseksi ja yhdistämiseksi sekä sotilasalan kuljetusten nykyisten kuljetussuorituskykyjen näkyvyyden lisäämiseksi.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan sellaisten tarvikkeiden, tavaroiden ja henkilöstön kuljetuksiin, joita jäsenvaltioiden tai tämän asetuksen 17 ja 19 artiklassa säädetyissä tapauksissa Pohjois-Atlantin liiton (Nato) liittolaisten asevoimat käyttävät tai joita käytetään niiden vastuulla ja jotka tapahtuvat osittain tai kokonaan unionissa ja joissa käytetään kyseisten kuljetusten aikana unionissa sijaitsevaa kaksikäyttöinfrastruktuuria, -kalustoa ja -suorituskykyjä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’sotilasalan kuljetuksella’ asevoimien itse suorittamaa tarvikkeiden, tavaroiden tai henkilöstön kuljetusta sekä siviiliyritysten tai muiden kyseisten asevoimien palkkaamien alihankkijoiden näiden asevoimien puolesta suorittamaa kuljetusta, myös sotilasharjoitusten tai -operaatioiden yhteydessä ja myös kalustoyksikköjen, alusten tai ilma-alusten miehitettyjä tai miehittämättömiä kuljetuksia niiden omalla käyttövoimalla;

2)’sotilasalan kuljetusoperaatiolla’ kuormitetulla tai kuormittamattomalla ajoneuvolla tehtävää sotilasalan kuljetusmatkaa;

3)’sotilasalan kuljetusta koskevalla luvalla’ lupaa tai diplomaattiselvitystä, jonka vastaanottava jäsenvaltio myöntää pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia varten;

4)’pyynnön esittävällä jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka pyytää vastaanottavaa jäsenvaltiota suorittamaan sotilasalan kuljetusoperaation kyseisen vastaanottavan jäsenvaltion alueen kautta, tai jäsenvaltiota, joka esittää 35 artiklassa tarkoitetun yhteisvastuureservin puitteissa annettavaa tukea koskevan pyynnön;

5)’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ sotilasalan kuljetusoperaation määräjäsenvaltiota tai jäsenvaltiota, jonka maaperän tai ilmatilan kautta sotilasalan kuljetusoperaatio tapahtuu;

6)’sotilasalan erikoisrahdilla’ sotilaskäyttöön tarkoitettuja tavaroita tai tarvikkeita, jotka edellyttävät erityislupia, räätälöityjä kuljetussuunnitelmia tai erikoistunutta logistista käsittelyä turvallisen kuljetuksen varmistamiseksi ja jotka yhdessä sotilasalan kuljetukseen käytettävän ajoneuvon kanssa ylittävät

a)maantiekuljetusten osalta direktiivin 96/53/EY liitteessä I vahvistetut suurimmat sallitut mitat (pituus, leveys, korkeus) tai painorajat;

b)rautatiekuljetusten osalta painorajat, kuormaulottuman tai muut tekniset ominaisuudet, jotka täsmennetään direktiivin (EU) 2016/797 49 artiklassa tarkoitetussa infrastruktuurirekisterissä ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/777 53 (30) tarkoitetussa RINF-sovelluksessa;

7)’sotilasalan erikoiskuljetuksella’ sotilasalan kuljetusta, jossa kuljetetaan sotilasalan erikoisrahtia;

8)’vaarallisilla aineilla’ aineita ja esineitä, jotka kuuluvat tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten ja määräysten soveltamisalaan;

9)’isäntävaltion tuella’ mitä tahansa vastaanottavan jäsenvaltion antamaa tai sen puolesta annettavaa tukea tai apua, jolla helpotetaan pyynnön esittäneen jäsenvaltion sotilasalan henkilöstön ja tarvikkeiden kauttakulkua vastaanottavan jäsenvaltion alueen kautta ja tilapäistä sijoittamista sen alueelle, mukaan lukien tankkaus-, lataus- ja pysäköintimahdollisuudet ja lepotilojen saatavuus sotilasalan kuljetusoperaation yhteydessä;

10)’liikennejärjestelyillä’ operatiivisia järjestelyjä, jotka vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet käyttöön erityisesti sotilasalan kuljetusoperaatioiden mahdollistamiseksi niiden asiaankuuluvilla alueilla, mukaan lukien liikenteenvalvontapalvelutoimenpiteet, toimenpiteet sotilasalan erikoisrahdin ja vaarallisten aineiden turvallisen kuljetuksen varmistamiseksi, saattaminen ja muut turvajärjestelyt, isäntävaltion tuki ja muut kuljetusmuotokohtaiset vaatimukset, kuten väliaikaisten rajoitusalueiden perustaminen lentoliikenteelle;

11)’saattajalla’ sotilasalan kuljetusoperaatioon liittyvää vartija- tai poliisijoukkoa;

12)’kabotaasilla’ jompaakumpaa seuraavista:

a)toisen lukuun harjoitettavaa kansallista tavaraliikennettä, jota toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut liikenteenharjoittaja harjoittaa tilapäisesti jossakin jäsenvaltiossa;

b)toisen lukuun harjoitettavaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä, jota toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut liikenteenharjoittaja harjoittaa tilapäisesti jossakin jäsenvaltiossa;

13)’puitesopimuksella’ yhden tai useamman hankintaviranomaisen tai hankintayksikön ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoitujen määrien osalta;

14)’kuljetussuorituskyvyillä’ mitä tahansa tarvikkeita, kuljetusvälineitä tai henkilöstöä, erikseen tai yhdessä, jotka voivat helpottaa, mahdollistaa ja toteuttaa sotilasalan kuljetusoperaatioita, sekä liikkuvaa kalustoa strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin korjaamiseksi;

15)’logistiikkasuorituskyvyillä’ henkilöstöä, tarvikkeita ja palveluja, jotka voivat helpottaa, mahdollistaa ja toteuttaa isäntävaltion tukitoimia, mukaan lukien polttoaineen, valmiusvarastojen ja muiden keskeisten hyödykkeiden varastointi ja jakelu;

16)’strategisella kaksikäyttöinfrastruktuurilla’ infrastruktuuria, joka täyttää 33 artiklassa säädetyt kriteerit;

17)’infrastruktuurin omistajilla, toiminnanharjoittajilla ja hallinnoijilla’ tahoja, jotka vastaavat investoinneista kyseiseen infrastruktuuriin tai sen päivittäisestä toiminnasta;

18)’neuvoston sotilaallisilla vaatimuksilla’ neuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2023 ja 23 päivänä lokakuuta 2023 hyväksymän asiakirjan, joka koskee sotilaallisia vaatimuksia sotilaallista liikkuvuutta varten EU:ssa ja sen ulkopuolella, sekä sen mahdollisten myöhempien muutosten, sellaisina kuin neuvosto on ne hyväksynyt, mukaisia sotilaallisia vaatimuksia;

19)’sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä’ jotakin neuvoston sotilaallisten vaatimusten liitteessä II esitetyistä EU:n ensisijaisista sotilaallisen liikkuvuuden käytävistä;

20)’kaksikäyttöisyydellä’ suorituskykyä, jota käytetään sekä siviilialan että sotilasalan kuljetustarkoituksiin;

21)’elintarvikkeella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 54 (31) 2 artiklassa määriteltyä elintarviketta;

22)’sotilaallisen toiminnan yhteydessä siirrettävillä tai käytettävillä tavaroilla’ mitä tahansa tavaroita, myös eläimiä, joita siirretään tai käytetään jommassakummassa seuraavista asiayhteyksistä:

a)yhden tai useamman jäsenvaltion tai sellaisen kolmannen maan, jonka kanssa yksi tai useampi jäsenvaltio on tehnyt sopimuksen sotilaallisen toiminnan harjoittamisesta unionin tullialueella, asiaankuuluvien sotilasviranomaisten järjestämät tai valvomat toimet; tai

b)sotilaallinen toiminta, joka toteutetaan jommankumman seuraavan perusteella:

i)    Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP);

ii)    Washington D.C:ssä 4 päivänä huhtikuuta 1949 allekirjoitettu Pohjois-Atlantin sopimus.

II luku
Sotilaallisen liikkuvuuden yhtenäinen kehys

1 jakso
Sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia koskevat yhdenmukaiset menettelyt ja säännöt

4 artikla

Sotilasalan kuljetuksia koskevat luvat

Rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten helpottamiseksi vastaanottava jäsenvaltio voi myöntää pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle jonkin seuraavista:

a)5 artiklassa tarkoitetut sotilasalan kuljetuksia koskevat pysyvät luvat;

b)6 artiklassa tarkoitetut sotilasalan kuljetuksia koskevat tilapäiset luvat.

5 artikla

Sotilasalan kuljetuksia koskevat pysyvät luvat

1.Sotilasalan kuljetuksia koskevassa pysyvässä luvassa on täsmennettävä ne sotilasalan kuljetusoperaatioiden tyypit, joille vastaanottavien jäsenvaltioiden katsotaan myöntäneen luvan sen voimassaoloaikana. Sotilasalan kuljetuksia koskevat pysyvät luvat kattavat vähintään liitteessä I esitetyt sotilasalan kuljetusoperaatioiden tyypit.

2.Vastaanottavien jäsenvaltioiden on tehtävä päätös sotilasalan kuljetuksia koskevan pysyvän luvan myöntämisestä tai epäämisestä viimeistään kahden kuukauden kuluttua pysyvää lupaa koskevan pyynnön vastaanottamisesta.

3.Vastaanottavan jäsenvaltion ja pyynnön esittävän jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan sovittava sotilasalan kuljetusta koskevassa pysyvässä luvassa ehdoista, joiden mukaisesti kyseisen sotilasalan kuljetusta koskevan pysyvän luvan kattamat sotilasalan kuljetusoperaatiot on suoritettava, mukaan lukien sovellettavat liikennejärjestelyt ja ennalta määritellyt reitit.

4.Jäsenvaltiot ja erityisesti ne, jotka sijaitsevat saman sotilaallisen liikkuvuuden käytävän varrella, voivat yhdenmukaistaa sotilasalan kuljetuksia koskevat pysyvät lupansa ja koordinoida toimintaansa etukäteen erityisesti liikennejärjestelyjen ja ennalta määriteltyjen reittien johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

5.Sotilasalan kuljetuksia koskevat pysyvät luvat ovat voimassa, kunnes vastaanottava jäsenvaltio nimenomaisesti keskeyttää niiden voimassaolon tai peruuttaa ne. Jäsenvaltio voi keskeyttää sotilasalan kuljetusta koskevan pysyvän luvan voimassaolon tai peruuttaa sen ainoastaan ylivoimaisen esteen sattuessa tai jos jäsenvaltion yleiseen järjestykseen tai kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka, ja sen on esitettävä perustelut. Luvan peruuttavan tai keskeyttävän vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian.

6.Vastaanottava jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa muuttaa sotilasalan kuljetuksia koskevaa pysyvää lupaa ilmoittamalla asiasta pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle vähintään kolme työpäivää etukäteen.

7.Ennen sotilasalan kuljetusoperaation suorittamista voimassa olevan sotilasalan kuljetuksia koskevan pysyvän luvan nojalla pyynnön esittäneen jäsenvaltion on lähetettävä ilmoitus vastaanottavalle jäsenvaltiolle. Jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio pyytää isäntävaltion tukea tai muita liikennejärjestelyjä, tällainen pyyntö on sisällytettävä ilmoitukseen.

8.Edellä 7 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on lähetettävä viimeistään 72 tuntia ennen suunniteltua saapumisaikaa vastaanottavan jäsenvaltion rajanylityspaikalle. Jos kauttakulku tapahtuu useamman jäsenvaltion kautta, pyynnön esittävän jäsenvaltion on toimitettava ilmoitus samanaikaisesti kaikille vastaanottaville jäsenvaltioille. Jos ilmoitus sisältää yhden tai useamman liikennejärjestelyjä koskevan pyynnön, vastaanottavien jäsenvaltioiden on koordinoitava ja käsiteltävä nämä pyynnöt samanaikaisesti johdonmukaisten liikennejärjestelyjen varmistamiseksi sotilasalan kuljetusta varten. Vastaanottava ja pyynnön esittävä jäsenvaltio voivat sotilasalan kuljetuksia koskevassa pysyvässä luvassa sopia lyhyemmästä määräajasta sotilasalan kuljetusoperaatioita koskeville ilmoituksille.

9.Vastaanotettuaan 7 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottava jäsenvaltio voi määrittää erityisiä liikennejärjestelyjä kyseistä sotilasalan kuljetusoperaatiota varten tai asettaa kyseiselle sotilasalan kuljetusoperaatiolle ehtoja, mukaan lukien tiettyjen reittien käyttö, erityisesti jos se on tarpeen sotilasalan erikoisrahdin tai vaarallisten aineiden kuljettamiseksi turvallisesti 10 ja 11 artiklan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa sen on koordinoitava tarvittavia järjestelyjä pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa ilman aiheetonta viivytystä sen varmistamiseksi, että sotilasalan kuljetusoperaatio voidaan suorittaa suunnitellusti.

10.Siirretään komissiolle valta antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I sotilasalan kuljetuksia koskevien pysyvien lupien kattamien sotilasalan kuljetusoperaatioiden tyyppien luettelon päivittämiseksi.

6 artikla

Sotilasalan kuljetuksia koskevat tilapäiset luvat

1.Vastaanottava jäsenvaltio voi myöntää pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle sotilasalan kuljetuksia koskevan tilapäisen luvan yhtä tai useampaa sellaista sotilasalan kuljetusoperaatiota varten, jolla ei ole voimassa olevaa sotilasalan kuljetuksia koskevaa pysyvää lupaa. Se on voimassa vain sotilasalan kuljetusta koskevassa tilapäisessä luvassa määritellyn ajan.

2.Pyynnön esittävän jäsenvaltion on esitettävä sotilasalan kuljetusta koskevaa tilapäistä lupaa koskeva pyyntö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja joka tapauksessa hyvissä ajoin, jotta vastaanottava jäsenvaltio voi myöntää tai evätä luvan 3 kohdan mukaisesti. Jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio pyytää isäntävaltion tukea tai muita liikennejärjestelyjä, tällainen liikennejärjestelyjä koskeva pyyntö on sisällytettävä sotilasalan kuljetusta koskevaa tilapäistä lupaa koskevaan pyyntöön. Jos kauttakulku tapahtuu useamman jäsenvaltion kautta, pyynnön esittävän jäsenvaltion on toimitettava pyyntö samanaikaisesti kaikille vastaanottaville jäsenvaltioille. Vastaanottavien jäsenvaltioiden on tämän jälkeen koordinoitava pyyntöjä ja käsiteltävä ne samanaikaisesti johdonmukaisten liikennejärjestelyjen varmistamiseksi sotilasalan kuljetusta varten.

3.Vastaanottavan jäsenvaltion on tehtävä päätös tilapäisen luvan myöntämisestä tai epäämisestä viimeistään kolmen työpäivän kuluttua tilapäistä lupaa koskevan pyynnön vastaanottamisesta. Sotilasalan kuljetusta koskevan tilapäisen luvan myöntämistä koskevassa päätöksessään vastaanottava jäsenvaltio voi määrittää erityisiä liikennejärjestelyjä kyseistä sotilasalan kuljetusoperaatiota varten tai asettaa kyseiselle sotilasalan kuljetusoperaatiolle ehtoja, mukaan lukien tiettyjen reittien käyttö, erityisesti jos se on tarpeen sotilasalan erikoisrahdin tai vaarallisten aineiden kuljettamiseksi turvallisesti 10 ja 11 artiklan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa sen on koordinoitava tarvittavia järjestelyjä pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa ilman aiheetonta viivytystä sen varmistamiseksi, että sotilasalan kuljetusoperaatio voidaan suorittaa suunnitellusti.

4.Vastaanottava jäsenvaltio voi peruuttaa sotilasalan kuljetusta koskevan tilapäisen luvan ainoastaan ylivoimaisen esteen sattuessa tai jos jäsenvaltion yleiseen järjestykseen tai kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Luvan peruuttavan vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian ja perusteltava luvan peruuttaminen asianmukaisesti.

5.Vastaanottava jäsenvaltio voi muuttaa myönnettyä sotilasalan kuljetusta koskevaa tilapäistä lupaa ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Sen on ilmoitettava muutoksista pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian.

6.Pyynnön esittänyt jäsenvaltio voi muuttaa aiemmin esittämäänsä sotilasalan kuljetusta koskevaa tilapäistä lupaa koskevaa pyyntöä. Sen on tehtävä se viimeistään kolme työpäivää ennen alun perin suunniteltua saapumispäivää rajanylityspaikalle. Vastaanottavan jäsenvaltion on vastattava muutospyyntöihin ilman aiheetonta viivytystä.

7.Pyynnön esittävän jäsenvaltion on esitettävä uusi sotilasalan kuljetusta koskevaa tilapäistä lupaa koskeva pyyntö, jos suunnitellut muutokset koskevat vaarallisten aineiden kuljetusta tai sotilasalan erikoisrahdin kuljetusta, isäntävaltion tuen merkittäviä muutoksia tai päivämääriä.

7 artikla

Yksittäiset reitit rautateillä suoritettavia sotilasalan kuljetuksia varten

1.Ennen rautateillä suoritettavaa sotilasalan kuljetusta pyynnön esittävän jäsenvaltion on pyydettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU 55 (32) 48 artiklan mukaisesti vastaanottavan jäsenvaltion rataverkon haltijalta/haltijoilta yksittäinen reitti joko suoraan tai sellaisen rautatieyrityksen kautta, joka suorittaa sotilasalan kuljetuksen kyseisen pyynnön esittäneen jäsenvaltion puolesta.

2.Jos rataverkon haltijan on tarpeen tehdä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että raideliikenteen kalustoyksiköt, erityisesti silloin kun ne kuljettavat sotilasalan erikoisrahtia, ovat yhteensopivia reitin kanssa ja että ne on integroitu asianmukaisesti junan kokoonpanoon direktiivin (EU) 2016/797 23 artiklan mukaisesti, rataverkon haltijan on annettava rautatieyritykselle tarvittavat tiedot ja helpotettava vaadittujen testien suorittamista mahdollisimman pian.

3.Jos raideliikenteen kalustoyksiköt eivät tavanomaisissa toimintaolosuhteissa ole yhteensopivia täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/777 säädetyissä infrastruktuurirekisteriä koskevissa yhteisissä eritelmissä vahvistettujen reitin parametrien kanssa erityisesti silloin, kun ne kuljettavat sotilasalan erikoisrahtia, rataverkon haltijan on määritettävä mahdollisimman pian, voidaanko kyseisiä kalustoyksiköitä käyttää turvallisesti tietyissä toimintaolosuhteissa.

4.Jos rautatiekuljetuksiin sisältyy 10 artiklan nojalla sallittuja vaarallisia aineita, rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 10 artiklassa tarkoitettuja säännöksiä noudatetaan.

5.Jos kuljetus suoritetaan usean jäsenvaltion kautta, kyseisten jäsenvaltioiden rataverkon haltijoiden on koordinoitava toimintaansa sotilasalan kuljetusoperaation johdonmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.

8 artikla

Sotilasalan kuljetuksia koskevia lupamenettelyjä koskevat käytännön järjestelyt

1.Sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia koskevat pyynnöt, tällaisiin lupiin perustuvat ilmoitukset ja tässä luvussa säädettyjä liikennejärjestelyjä koskevat pyynnöt, myös vaarallisten aineiden kuljetuksia sisältävien sotilasalan kuljetuksia ja sotilasalan erikoisrahdin kuljetuksia koskevat pyynnöt, on tehtävä käyttäen liitteessä II olevaa mallilomaketta. Samaa sotilasalan kuljetusta varten esitettävät pyynnöt ja ilmoitukset on yhdistettävä yhdeksi lupapyynnöksi, yhdeksi ilmoitukseksi tai yhdeksi liikennejärjestelyjä koskevaksi pyynnöksi. Jäsenvaltiot eivät saa edellyttää muiden lomakkeiden esittämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien unionin tullisääntöjen, mukaan lukien 15 artiklassa tarkoitetut NATO-lomake 302 ja EU-lomake 302, soveltamista.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II mallilomakkeen saattamiseksi ajan tasalle teknisen, operatiivisen tai tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

3.Kaikki 5 ja 6 artiklan mukainen pyynnön esittävän jäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion välinen viestintä on toteutettava 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyn rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallisen koordinaattorin välityksellä.

9 artikla

Keskeytymättömät sotilasalan kuljetukset

Tarvittavat valvontatoimenpiteet, jotka liittyvät sotilasalan kuljetusoperaatioiden saattamiseen ja sotilasalan kuljetusoperaatiossa käytettävien ajoneuvojen sekä aseiden ja ampumatarvikkeiden merkitsemiseen sotilaallisia kuljetuksia varten unionissa, on toteutettava ainoastaan sotilasalan kuljetusoperaation ensimmäisellä suunnitellulla pysähdyksellä jäsenvaltion sisärajan ylittämisen jälkeen keskeytymättömien sotilasalan kuljetusten varmistamiseksi.

10 artikla

Sotilasalan kuljetukset, joihin sisältyy vaarallisten aineiden kuljetuksia

1.Sotilasalan kuljetukset, joihin sisältyy vaarallisten aineiden kuljetuksia, sallitaan 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun voimassa olevan sotilasalan kuljetusta koskevan luvan perusteella, jos ne täyttävät seuraavissa välineissä asetetut vaatimukset:

a)sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR), joka on tehty Genevessä 30 päivänä syyskuuta 1957;

b)Eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä sisävesikuljetuksista (ADN), joka on tehty Genevessä 26 päivänä toukokuuta 2000;

c)kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF), joka on tehty Vilnassa 3 päivänä kesäkuuta 1999, liitteenä C oleva vaarallisten aineiden kansainvälistä rautatiekuljetusta koskeva ohjesääntö (RID-ohjesääntö);

d)vaarallisten aineiden kansainvälinen merikuljetussäännöstö (IMDG);

e)Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön tekniset ohjeet (ICAO-TI);

f)Nato, liittokunnan kuljetuksia koskeva julkaisu 6 (AMovP-6).

2.Sotilasalan kuljetusoperaatiot, joita suorittavat 17 artiklan mukaisesti sellaisen Naton jäsenvaltion asevoimat, joka ei ole ADR:n, ADN:n, RID-ohjesäännön, IMDG:n tai ICAO-TI:n sopimuspuoli, sallitaan, jos ne ovat Naton AMovP-6:n mukaisia tai, jos niitä ei sovelleta, soveltuvin osin alkuperämaassa sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisia.

3.Tässä asetuksessa säädettyihin liikennejärjestelyihin on tarvittaessa sisällyttävä erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa välineissä säädettyjen vaatimusten noudattaminen.

4.Sotilasalan kuljetuksia koskevan luvan nojalla suoritettavat sotilasalan kuljetukset, joihin sisältyy vaarallisten aineiden kuljetuksia, eivät edellytä sellaisten lomakkeiden tai asiakirjojen toimittamista ennen sotilasalan kuljetuksen alkamista, jotka osoittavat ADR:n, ADN:n, RID-ohjesäännön, IMDG:n, ICAO-TI:n tai Naton AMovP-6:n määräyksissä vahvistettujen vaatimusten taikka soveltuvin osin alkuperämaassa sovellettavien kansallisten sääntöjen noudattamisen.

11 artikla

Maanteitse suoritettavat sotilasalan erikoiskuljetukset

1.Ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka ylittävät direktiivin 96/53/EY liitteessä I vahvistetut enimmäispainot tai -mitat, maanteitse suoritettavat sotilasalan kuljetukset ovat sallittuja, jos kyseiset ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät kuljettavat tai on tarkoitettu kuljettamaan direktiivin 96/53/EY 2 artiklassa määriteltyjä jakamattomia kuormia ja jos niillä on tämän asetuksen 5 ja 6 artiklassa tarkoitettu voimassa oleva sotilasalan kuljetusta koskeva lupa.

2.Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti suoritettavien sotilasalan kuljetusten osalta vastaanottavan jäsenvaltion on määritettävä liikennejärjestelyt, joilla varmistetaan sotilasalan erikoisrahdin turvallinen kuljetus ja infrastruktuurin yhteensopivuus. Tällaiset liikennejärjestelyt korvaavat direktiivin 96/53/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut erikoisluvat ja vastaavat järjestelyt.

12 artikla

Sotilasalan kuljetusten vapauttaminen liikennerajoituksista

1.Sotilasalan kuljetukset, jotka suoritetaan 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun voimassa olevan sotilasalan kuljetuksia koskevan luvan nojalla, ovat sallittuja viikonloppuisin, yleisinä vapaapäivinä, kansallisina juhlapäivinä, yöaikaan ja muina aikoina, joina saatetaan soveltaa liikennerajoituksia.

2.Jäsenvaltioiden on vapautettava asevoimien itse toteuttamat sotilasalan kuljetukset liikennerajoituksista, joita sovelletaan tietyillä tieosuuksilla ja jotka perustuvat ajoneuvojen ympäristötehokkuuteen.

13 artikla

Sotilasalan kuljetusten vapauttaminen kabotaasisäännöistä

1.Jos se on tarpeen sotilasalan kuljetusten helpottamiseksi, jäsenvaltiot voivat vapauttaa siviilialan toiminnanharjoittajien suorittamat sotilasalan kuljetukset asetuksen (EY) N:o 1072/2009 8 artiklassa säädetyistä kabotaasiliikennettä koskevista rajoituksista.

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tällaisista vapautuksista.

14 artikla

Sotilaallisen liikkuvuuden digitaalinen tietojärjestelmä

1.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla perustetaan suojattu ja rajattu sotilaallisen liikkuvuuden digitaalinen tietojärjestelmä, jäljempänä ’järjestelmä’, ottaen huomioon seuraavat vaatimukset:

a)järjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2030 mennessä;

b)järjestelmässä tapahtuvassa EU-lomakkeen 302 digitalisoinnissa noudatetaan sovellettavaa unionin tullilainsäädäntöä, mukaan lukien yhteiset tietovaatimukset, joille asetuksen (EU) [tulliuudistus] 36 artiklassa määritelty EU:n tullitietomalli perustuu;

c)järjestelmän toiminnasta ja ylläpidosta vastaa komissio;

d)järjestelmässä otetaan asiaankuuluvaa tullilainsäädäntöä lukuun ottamatta huomioon sotilasalan kuljetukset Naton operaatioiden yhteydessä 17 artiklan mukaisesti;

e)järjestelmällä varmistetaan tarvittaessa yhteentoimivuus, ja sitä kehitetään unionin ja kansainvälisten standardien mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon EU:n tullilainsäädäntö.

Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Jos järjestelmä perustetaan ja otetaan käyttöön, jäsenvaltioiden on käytettävä sitä kaikissa tämän luvun soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä, myös tässä asetuksessa tarkoitetuissa EU-lomakkeeseen 302 liittyvissä tullimuodollisuuksissa.

15 artikla

Yksinkertaistetut tullimuodollisuudet

1.Unionin ulkorajat ylittävän sotilaallisen toiminnan yhteydessä siirrettävien tai käytettävien tavaroiden sotilasalan kuljetuksiin sovelletaan tullivalvontaa, ja ne on ilmoitettava asiaankuuluvaa tullimenettelyä varten käyttäen tapauksen mukaan Nato-lomaketta 302 tai komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 56 (34) 1 artiklan 50 ja 51 alakohdassa määriteltyä EU-lomaketta 302, paitsi jos asianomaisesta sotilasalan kuljetuksesta vastaavat sotilasviranomaiset nimenomaisesti päättävät antaa vakiomuotoisen tulli-ilmoituksen.

2.Kun EU-lomakkeella 302 tai NATO-lomakkeella 302 ilmoitetut lähetykset on valittu fyysiseen tai asiakirjoihin perustuvaan tarkastukseen, tällaiset tarkastukset on asetettava etusijalle.

16 artikla

EU-lomakkeen 302 digitalisointi

1.Jos 14 artiklassa tarkoitettu sotilaallisen liikkuvuuden digitaalinen tietojärjestelmä on perustettu ja otettu käyttöön, jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on käytettävä sitä EU-lomakkeeseen 302 liittyvien tietojen vaihtamiseen ja tallentamiseen asetuksen (EU) [tulliuudistus] 36 artiklan mukaisesti määriteltyjen yhteisten tietovaatimusten perusteella. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisilla ja EU:n tulliviranomaisella on oltava pääsy kyseiseen järjestelmään, jotta ne voivat täyttää tullivelvoitteensa sotilaallisen liikkuvuuden yhteydessä.

2.Jos sotilaallisen liikkuvuuden digitaaliseen tietojärjestelmään tulee tilapäinen toimintahäiriö, talouden toimijoiden ja muiden henkilöiden, sotilasviranomaiset mukaan lukien, on toimitettava tiedot asianomaisten muodollisuuksien täyttämiseksi asetuksen [tulliuudistus] 203 artiklan mukaisesti määritetyllä tavalla, mukaan lukien muut menetelmät kuin sähköiset tietojenkäsittelymenetelmät.

17 artikla

Sotilasalan kuljetukset Naton operaatioiden yhteydessä

1.Kun on kyse sotilasalan kuljetuksista Pohjois-Atlantin liiton (Nato) puitteissa yhteisesti sovittujen operaatioiden ja harjoitusten yhteydessä sekä Naton jäsenten välillä monen- ja kahdenvälisellä tasolla sovittujen operaatioiden ja harjoitusten yhteydessä, Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden on kohdeltava muita Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolia samoin kuin pyynnön esittäneitä jäsenvaltioita tämän jakson 4–13 artiklaa sovellettaessa. Tässä tapauksessa niiden on sovellettava tämän jakson 4–13 artiklassa vahvistettuja sääntöjä soveltuvin osin ja vaikuttamatta unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin.

2.Jäsenvaltiot, jotka eivät ole Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolia, voivat myös päättää kohdella Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolia, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita, samoin kuin pyynnön esittäneitä jäsenvaltioita 4–13 artiklaa sovellettaessa ja soveltaa kyseisiä sääntöjä soveltuvin osin.

2 jakso
Euroopan sotilaallisen liikkuvuuden tehostettujen vastatoimien järjestelmä (EMERS-järjestelmä)

18 artikla

EMERS-järjestelmä

1.Perustetaan Euroopan sotilaallisen liikkuvuuden tehostettujen vastatoimien järjestelmä, jäljempänä 'EMERS-järjestelmä'. Kun EMERS-järjestelmä on aktivoitu 19 artiklassa säädettyjen menettelyjen ja edellytysten mukaisesti, se mahdollistaa tässä jaksossa säädettyjen tilapäisten toimenpiteiden toteuttamisen.

2.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna tämän jakson mukaisia tilapäisiä toimenpiteitä sovelletaan koko unionin alueella.

19 artikla

EMERS-järjestelmän aktivointi

1.EMERS-järjestelmä voidaan aktivoida 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, jos on olemassa tai odotettavissa tarve huomattavasti suuremmille sotilasalan kuljetusten määrille, suoritustiheydelle tai nopeudelle unionissa tai sen osassa ja voimassa olevat sotilasalan kuljetuksia ja liikenneverkon kapasiteettia koskevat säännöt eivät mahdollista kyseisen tarpeen täyttämistä tai eivät riitä siihen.

2.Jos komissio katsoo, että 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tai vähintään yhden jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä komissio toimittaa neuvostolle ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi EMERS-järjestelmän aktivoimisesta mahdollisimman pian.

Ennen kuin komissio pyytää aktivoimaan EMERS-järjestelmän ja jos "jos asian kiireellisyys ei sitä estä, se kuulee sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmää.

Komissio tekee ennen aktivointipyynnön esittämistä tai samanaikaisesti sen kanssa arvioinnin EMERS-järjestelmän aktivoinnin vaikutuksista sisämarkkinoiden toimintaan ja mahdollisesta lieventävien toimenpiteiden tarpeesta.

3.Neuvosto voi 2 kohdassa tarkoitetun komission ehdotuksen perusteella hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen EMERS-järjestelmän aktivoimisesta viimeistään 48 tunnin kuluttua aktivointipyynnön vastaanottamisesta. Neuvoston täytäntöönpanosäädöksessä määritellään EMERS-järjestelmän soveltamisen kesto, joka saa olla enintään 12 kuukautta.

Neuvoston olisi myös täsmennettävä EMERS-järjestelmän aktivointia koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä, mitkä tämän jakson säännösten vaikutukset Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden on ulotettava koskemaan sellaisten Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten sotilasalan kuljetuksia, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaankuuluvien tullimuodollisuuksien soveltamista. Jäsenvaltiot, jotka eivät ole Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolia, voivat päättää soveltaa samaa EMERS-järjestelmän soveltamisalan laajentamista niihin Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuoliin, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita. Kun neuvosto päättää ulottaa tietyt EMERS-järjestelmää koskevat säännökset koskemaan sellaisia Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolia, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita, sen on otettava huomioon erityisesti Natossa yhteisesti sovitut operaatiot ja harjoitukset, jotka liittyvät EMERS-järjestelmän taustalla oleviin syihin, ja kunnioitettava unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja.

4.EMERS-järjestelmän soveltamisen aikana komissio kutsuu tarvittaessa koolle sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän ylimääräisiä kokouksia jäsenvaltioiden pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä komission kanssa tiedottamalla sille hyvissä ajoin kaikista EMERS-järjestelmän aktivoimiseksi toteutetuista kansallisista toimenpiteistä ja koordinoimalla niitä sen kanssa.

5.Komissio arvioi vähintään yhden jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, täyttyvätkö 1 kohdan mukaiset edellytykset yhä, ja toimittaa neuvostolle tarvittaessa uuden ehdotuksen. Neuvosto voi komission arvion perusteella päättää EMERS-järjestelmän voimassaolon jatkamisesta tai päättämisestä ennen 3 kohdassa tarkoitetussa neuvoston täytäntöönpanosäädöksessä asetetun määräajan päättymistä 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kukin täytäntöönpanosäädös, jolla EMERS-järjestelmän soveltamista jatketaan, on voimassa enintään 12 kuukautta. Jos jatkaminen on vielä tarpeen kyseisen päivämäärän jälkeen, sovelletaan samaa tässä artiklassa säädettyä menettelyä.

20 artikla

Sotilasalan kuljetuksista ilmoittaminen EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.Poiketen siitä, mitä 5 ja 6 artiklassa säädetään, EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna vastaanottavien jäsenvaltioiden katsotaan hyväksyneen sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia koskevat pyynnöt. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkojen erityisluonteeseen.

2.Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle suunnitellusta sotilasalan kuljetuksestaan mahdollisimman aikaisin ja viimeistään kuusi tuntia ennen suunniteltua saapumisaikaa vastaanottavan jäsenvaltion rajanylityspaikalle. Ilmoituksen on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien kuljetuksen laajuus, suunniteltu reitti ja aikataulu sekä tarvittaessa isäntävaltion tukea tai muita liikennejärjestelyjä koskeva pyyntö.

3.Jos vastaanottava jäsenvaltio edellyttää liikennejärjestelyjä 5 artiklan 9 kohdan ja 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sen on määritettävä ne ilman aiheetonta viivytystä sen varmistamiseksi, että kuljetus voi tapahtua aikataulun mukaisesti.

21 artikla

Ensisijainen pääsy EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna jäsenvaltioiden sekä infrastruktuurin omistajien, toiminnanharjoittajien ja hallinnoijien tai tapauksen mukaan niihin liittyvien palvelujen tai laitteiden tarjoajien on myönnettävä sotilasalan kuljetuksille, mukaan lukien sotilasalan erikoiskuljetukset tai vaarallisten aineiden kuljetukset, ensisijainen pääsy liikenneverkkoihin ja -infrastruktuuriin, mukaan lukien tieverkot, tienvarsipysäköinti- ja levähdysalueet, rautatieverkot, asemat ja palvelupaikat, merenkulku- ja sisävesi-infrastruktuuri, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS) määritellyt sisävedet ja aluemeret, sekä merireitit, kulkuväylät, ruopatut kanavat, satamien lähestymisväylät, kansainväliseen merenkulkuun käytettävät salmet sekä alueet, joilla suoritetaan meriliikenteen hallintaa tai luotsausta, sulut, satamat ja satamaterminaalit, merikanavat, lentopaikat, ilmatila, multimodaaliset tavaraliikenneterminaalit, kaikkien kuljetusmuotojen tankkaus- tai latausinfrastruktuuri sekä niihin liittyvät palvelut ja laitteet.

2.Jotta sotilasalan kuljetusoperaatioille voidaan varmistaa ensisijainen pääsy, sotilasalan kuljetusta suorittavien tai siitä sopimuksen tehneiden asevoimien on esitettävä ensisijaista pääsyä koskeva pyyntö 40 artiklan mukaisesti nimetylle vastaanottavan jäsenvaltion rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansalliselle koordinaattorille.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on toimitettava mahdollisimman pian, ja siihen on sisällyttävä tarvittavat tiedot, jotta sotilasalan kuljetuksen ensisijainen pääsy voidaan valmistella asianmukaisesti. Siinä on erityisesti täsmennettävä ensisijaisen pääsyn saavan kuljetuksen odotettu saapumisaika ja kesto, ajoneuvojen lukumäärä, rahdin kuvaus sekä ajoneuvojen ja rahdin mitat ja painot. Siinä on myös täsmennettävä, sisältyykö sotilasalan kuljetukseen vaarallisia aineita, ja jos sisältyy, minkä luonteisista aineista on kyse. Siihen voi sisältyä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja liikennejärjestelyjä koskeva hakemus.

4.Vastaanottavan jäsenvaltion rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallisen koordinaattorin on viipymättä ilmoitettava asianomaisille infrastruktuurin omistajille, toiminnanharjoittajille ja hallinnoijille tai tapauksen mukaan niihin liittyvien palvelujen tai laitteiden tarjoajille ensisijaista pääsyä koskevasta pyynnöstä sekä siitä, että sotilasalan kuljetus todennäköisesti koskee niitä, jotta ne voivat myöntää ensisijaisen pääsyn 6 kohdan mukaisesti.

5.Rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallisen koordinaattorin avustuksella sotilasalan kuljetusta suorittavien tai siitä sopimuksen tehneiden asevoimien on pyydettävä

a)asiasta vastaavilta rataverkon haltijoilta yksittäiset reitit;

b)asiasta vastaavilta satamaviranomaisilta laituripaikat ja satamapalvelut;

c)tapauksen mukaan toimivaltaisilta lentoaseman pitäjiltä ja koordinaattoreilta, eurooppalaiselta verkon hallinnoijalta ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajalta tarvittava ilmatila ja lähilennonjohtopalvelut.

6.Ensisijainen pääsy on myönnettävä mahdollisimman pian 2 ja 5 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen johdosta, ja sotilasalan kuljetusta suorittaville tai siitä sopimuksen tehneille asevoimille on ilmoitettava siitä välittömästi tämän kohdan säännösten mukaisesti. Meneillään olevat tai suunnitellut kuljetuspalvelut ja -toiminnot on tarpeen mukaan ja turvallisuustoimenpiteet asianmukaisesti huomioon ottaen keskeytettävä tai niitä on lykättävä tai ne on peruutettava, jotta sotilasalan kuljetuksille voidaan myöntää ensisijainen pääsy.

Maanteitse suoritettavien sotilasalan kuljetusten osalta asianomaisten tieinfrastruktuurin omistajien, toiminnanharjoittajien ja hallinnoijien on ilmoitettava sotilasalan kuljetuksia suorittaville tai niistä sopimuksen tehneille asevoimille, että ne ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tieverkossaan niille ensisijaisen pääsyn tietullien alaisille osuuksille, tienvarsipysäköinti- ja levähdysalueille, silloille ja tunneleihin. Rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallinen koordinaattori voi suositella sellaista reittiä ja tieinfrastruktuuria, jotka varmistavat pyynnön esittäneille asevoimille parhaan ensisijaisen pääsyn.

Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, rautateillä suoritettavien sotilasalan kuljetusten tapauksessa rataverkon haltijan on myönnettävä yksittäiset reitit kuuden tunnin kuluessa. Kun on kyse vaarallisten aineiden kuljetuksesta tai sotilasalan erikoiskuljetuksesta, rataverkon haltijan on kuitenkin myönnettävä yksittäiset reitit mahdollisimman pian.

Satamien tapauksessa toimivaltaisten satamaviranomaisten on ilmoitettava sotilasalan kuljetuksia suorittaville tai niistä sopimuksen tehneille asevoimille niille osoitettu laituripaikka ja tarjottavat satamapalvelut.

Sisävesiväylillä suoritettavien sotilasalan kuljetusten osalta rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallisen koordinaattorin on tarvittaessa ilmoitettava reitti ja sisävesi-infrastruktuuri sotilasalan kuljetuksia suorittaville tai niistä sopimuksen tehneille asevoimille ja varmistettava paras ensisijainen pääsy.

Ilmateitse suoritettavien sotilasalan kuljetusten osalta asiasta vastaavien lentoaseman pitäjien ja koordinaattoreiden, eurooppalaisen verkon hallinnoijan ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on tapauksen mukaan ilmoitettava käytettävissä olevaa ilmatilaa ja asianomaisilla lentoasemilla tarjottavien lähilennonjohtopalvelujen saatavuutta koskevat tiedot sotilasalan kuljetuksia suorittaville tai niistä sopimuksen tehneille tai niitä tilaaville asevoimille.

7.Kun sotilasalan kuljetukselle myönnetään ensisijainen pääsy 1 kohdan mukaisesti, muille liikenteen käyttäjille, joihin ensisijainen pääsy vaikuttaa, ei makseta korvauksia. Jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin omistajien, toiminnanharjoittajien ja hallinnoijien tai tapauksen mukaan niihin liittyvien palvelujen tai laitteiden tarjoajien on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet rajoittaakseen tällaisen ensisijaisen pääsyn vaikutusta esimerkiksi tarjoamalla tarvittaessa ja saatavuudesta riippuen vaihtoehtoisia reittejä, lähtö- ja saapumisaikoja, kuljetuspalveluja tai laitteita ja tiedotettava asiasta liikenteen käyttäjille mahdollisimman pian.

8.Jos hätätoimenpiteillä on merkittävä vaikutus rajat ylittävään liikenteeseen, jäsenvaltioiden, infrastruktuurin omistajien, toiminnanharjoittajien ja hallinnoijien tai tapauksen mukaan niihin liittyvien palvelujen tai laitteiden tarjoajien on koordinoitava toimintaansa, jotta liikennevirtoihin kohdistuvia vaikutuksia voidaan rajoittaa mahdollisimman pitkälti.

22 artikla

Vaarallisia aineita sisältävät sotilasalan kuljetukset EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.Jos tämän asetuksen mukaisiin sotilasalan kuljetuksiin, joihin sisältyy vaarallisia aineita, sovelletaan EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kansainvälisissä sopimuksissa tai kansallisissa säännöissä vahvistettuja vaatimuksia, jäsenvaltiot voivat vapauttaa tällaiset kuljetukset kyseisistä vaatimuksista tai kansallisista säännöistä, jos kyseisten vaatimusten soveltaminen ei ole kyseisten sopimusten mukaisesti pakollista. Kun jäsenvaltio myöntää tällaisen poikkeuksen, se ei saa asettaa uusia kansallisen lainsäädännön mukaisia vaatimuksia.

2.Jäsenvaltioiden, joita sotilasalan kuljetus koskee, on koordinoitava tämän artiklan mukaisesti myönnettyjä poikkeuksia ja ilmoitettava niistä viipymättä muille jäsenvaltioille sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän kautta.

23 artikla

Maanteitse suoritettavat sotilasalan erikoiskuljetukset EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna sallitaan maanteitse suoritettavat sotilasalan kuljetukset sellaisilla ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka ylittävät direktiivin 96/53/EY liitteessä I vahvistetut enimmäispainot tai -mitat, riippumatta siitä, voidaanko kuorma jakaa vai ei, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvittavia liikennejärjestelyjä.

24 artikla

Strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin tehostettu suojelu EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehostettuja suojatoimenpiteitä, jotka liittyvät niiden alueella sijaitsevaan 33 artiklan mukaisesti määritettyyn strategiseen kaksikäyttöinfrastruktuuriin, sen suojelemiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi kaikkien vaarojen ja uhkien varalta ja sen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi kaikkina aikoina.

25 artikla

Paremmat mahdollisuudet käyttää kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjä EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna ja jos 35 artiklassa tarkoitettu yhteisvastuureservi on toiminnassa, komissio voi sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän neuvot huomioon ottaen määrittää tiettyjä yhteisvastuureserviin rekisteröityjä suorituskykyjä, joita tarvitaan kiireellisesti tiettyjen jäsenvaltioiden tukemiseksi. Tällaisissa tapauksissa etusijalle on asetettava kyseisiä suorituskykyjä koskevat pyynnöt niiltä jäsenvaltioilta, joihin vaikutukset kohdistuvat, sekä niiltä jäsenvaltioilta, jotka tukevat vaikutusten kohteena olevien jäsenvaltioiden hyväksi suoritettavia sotilasalan kuljetusoperaatioita.

Jäljempänä 35 artiklassa tarkoitetun yhteisvastuureservin mukaisissa jakamis- ja koordinointitoimissa olisi keskityttävä tukemaan tällaisia ensisijaisia pyyntöjä ja varmistettava, että tarvittavat suorituskyvyt asetetaan saataville oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Jos jäsenvaltioiden suorituskyvyt on hankittu, niistä on tehty sopimus tai ne on ostettu tämän asetuksen voimaantulon jälkeen unionin rahoituksen turvin ja jos ne voisivat tukea tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisia ensisijaisia pyyntöjä, jäsenvaltiot eivät saa vedota 35 artiklan 10 ja 11 kohdassa tarkoitettuun niiden suorituskykyjen käyttöä edellyttävään poikkeukselliseen tilanteeseen.

2.Komissio voi avustaa jäsenvaltioita asiaankuuluvien kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjen hankinnassa.

3.Komissio voi sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän neuvojen pohjalta hankkia mitä tahansa asiaankuuluvia kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjä.

26 artikla

Maanteitse suoritettavien sotilasalan kuljetusoperaatioiden vapauttaminen kabotaasisäännöistä EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna siviilialan toiminnanharjoittajien suorittamiin sotilasalan kuljetuksiin ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1072/2009 8 artiklassa säädettyjä kabotaasiliikenteen rajoituksia eikä maanteiden henkilöliikennepalvelujen puitteissa harjoitettavan kabotaasiliikenteen kestoa ja suoritustiheyttä koskevia rajoituksia.

27 artikla

Sotilasalan kuljetusoperaatioiden osalta myönnettävät poikkeukset ajo- ja lepoaikoja koskevista säännöistä EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna siviilialan toiminnanharjoittajien suorittamiin sotilasalan kuljetusoperaatioihin sovelletaan seuraavia poikkeuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 561/2006 säädetyistä ajoajoista, tauoista ja lepoajoista:

a)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, yhdeksän tunnin vuorokautinen ajoaika pidennetään 11 tuntiin kahdesti viikossa;

b)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, 56 tunnin viikoittainen ajoaika pidennetään 60 tuntiin;

c)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 6 artiklan 3 kohdassa säädetään, kahden peräkkäisen viikon aikana kertynyttä yhteenlaskettua ajoaikaa pidennetään 90 tunnista 96 tuntiin;

d)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 7 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, neljän ja puolen tunnin ajoaika, jonka jälkeen kuljettajan on pidettävä vähintään 45 minuutin yhtäjaksoinen tauko, pidennetään enintään viiteen ja puoleen tuntiin. Tauko voidaan korvata kolmella 15 minuutin tauolla, jotka sijoitetaan siten, että noudatetaan kyseisen asetuksen 7 artiklan ensimmäisen kohdan säännöksiä;

e)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, yhdeksän tunnin vuorokautinen lepoaika katsotaan lyhennetyksi vuorokautiseksi lepoajaksi;

f)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kahden peräkkäisen viikon aikana kuljettaja voi pitää kaksi lyhennettyä vähintään 24 tunnin pituista viikoittaista lepoaikaa. Jos tätä poikkeusta käytetään, kyseisen asetuksen 8 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun viikoittaisen lepoajan alkua voidaan lykätä edellisen viikoittaisen lepoajan päättymisestä alkavien kuuden 24 tunnin jakson päättymisen yli mutta kuitenkin enintään 12 perättäistä 24 tunnin jaksoa;

g)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 artiklan 6 b kohdassa säädetään, lyhennykset viikoittaisiin lepoaikoihin on korvattava vastaavalla lepoajalla, joka pidetään ennen kyseistä viikkoa seuraavan kahdennentoista viikon loppua joko kerralla käytettävänä lepoaikana tai kahtena lepoaikana, joista toisen on kestettävä vähintään 45 tuntia;

h)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 artiklan 8 kohdassa säädetään, säännölliset viikoittaiset lepoajat ja yli 45 tunnin pituiset viikoittaiset lepoajat, jotka pidetään korvauksena aiemmista lyhennetyistä viikoittaisista lepoajoista, voidaan pitää ajoneuvossa edellyttäen, että ajoneuvo on turvallisesti pysäköitynä ja siinä on asianmukaiset olosuhteet lepoa varten;

i)poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 561/2006 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, sallittua keskeytysaikaa, jolloin kuljettaja seuraa lautalla tai junassa kuljetettavaa ajoneuvoa ja pitää säännöllisen vuorokautisen lepoajan tai lyhennetyn viikoittaisen lepoajan lepohytissä, vuoteessa tai makuusijassa, pidennetään yhdestä kahteen tuntiin.

2.Tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten soveltaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 57 (36) mukaisten enimmäistyöaikojen soveltamista.

3.Tienvarsitarkastuksia varten kuljettajan on valtuutetun tarkastajan pyynnöstä voitava esittää kuluvalta päivältä ja edeltäviltä päiviltä piirturilevyt ja kaikki käsin tehdyt muistiinpanot ja tulosteet, jotka oikeuttavat poikkeusten käytön.

28 artikla

Raideliikenteen kalustoyksikköjen käyttö niiden määritellyn käyttöalueen ulkopuolella EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna raideliikenteen kalustoyksikköjä voidaan käyttää niiden direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan mukaisessa markkinoillesaattamisluvassa määritellyn käyttöalueen ulkopuolella tai sen käyttöalueen ulkopuolella, jota varten ne on otettu käyttöön ennen kyseisessä direktiivissä säädettyä lupakehystä sovelletun unionin tai kansallisen oikeudellisen kehyksen nojalla, edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)kalustoyksikkö on tarkastettu direktiivin (EU) 2016/797 23 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti;

b)kalustoyksikköä on tarkoitus käyttää osana sotilasalan kuljetusta;

c)kalustoyksikkö on käytössä yhdessä verkossa ennen kun sitä käytetään toisessa verkossa;

d)kalustoyksikkö on määritetty mahdollisesti sotilasalan kuljetuksessa käytettäväksi tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kalustoyksikköjen käyttö on suoritettava asianomaisten rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten välisellä sopimuksella noudattaen niiden kummankin turvallisuusjohtamisjärjestelmää, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 58 (37) 9 artiklassa, ja tarvittaessa kyseisen direktiivin 10 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

29 artikla

Sotilasalan kuljetusoperaatioiden vapauttaminen liikennerajoituksista EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna maanteitse suoritettavat sotilasalan kuljetukset ovat sallittuja viikonloppuisin, yleisinä vapaapäivinä, kansallisina juhlapäivinä, yöaikaan ja muina aikoina, joina saatetaan soveltaa liikennerajoituksia.

2.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna jäsenvaltioiden on vapautettava sotilasalan kuljetukset liikennerajoituksista, joita sovelletaan tietyillä tieosuuksilla ajoneuvojen ympäristötehokkuuden perusteella, sekä satamissa ja lentoasemilla käyttöön otetuista ilmanlaatuun ja meluntorjuntaan perustuvista rajoituksista.

30 artikla

Vapautus elintarvikkeiden, rehujen ja koirien virallisesta valvonnasta niiden tullessa unioniin EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna asetuksen (EU) 2017/625 43–57 artiklaa ja 65–72 artiklaa ei sovelleta unioniin tuleviin elintarvikkeisiin, rehuihin ja koiriin, jotka ovat sotilaallisen toiminnan yhteydessä siirrettäviä tai käytettäviä tavaroita, edellyttäen että ne

a)ilmoitetaan 15 artiklassa tarkoitetulla EU-lomakkeella 302 tai Nato-lomakkeella 302;

b)on varustettu merkinnöin ja varoituslipukkein, jotka ilmaisevat niiden olevan ainoastaan sotilaskäyttöön tarkoitettuja, asianomaisesta sotilasalan kuljetusoperaatiosta vastaavien sotilasviranomaisten soveltamien sisäisten menettelyjen mukaisesti;

c)saapuvat unioniin kyseessä olevasta sotilasalan kuljetusoperaatiosta vastaavien sotilasviranomaisten valvonnassa.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikkeiden, rehujen ja koirien unioniin tulon jälkeen sotilasalan kuljetusoperaatiosta vastaavien sotilasviranomaisten on varmistettava, että kyseiset tavarat liikkuvat heidän valvonnassaan ja että ne on tarkoitettu ainoastaan sotilaskäyttöön.

3.Sotilasalan kuljetusoperaatiosta vastaavien sotilasviranomaisten on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja elintarvikkeita ja rehuja ei saateta unionin markkinoille ja että ne joko kulutetaan, hävitetään turvallisesti tai jälleenviedään unionista.

4.Sotilasalan kuljetusoperaatiosta vastaavien sotilasviranomaisten on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut koirat eivät aiheuta riskiä eläinten terveydelle tai kansanterveydelle unionissa eikä niiden omistusoikeutta siirretä unionissa.

31 artikla

Nopeutetut tullimenettelyt EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna

1.EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna tämän asetuksen 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla neuvoston täytäntöönpanosäädöksellä aktivoidaan menettelyt ja protokollat asetuksen [tulliuudistus] 203 artiklan 1 kohdassa säädettyjen menettelyjen ja asetuksen [tulliuudistus] 204 artiklassa määritellyn tullialan riskinhallintajärjestelmän mukaisesti.

2.EU:n tulliviranomainen, josta säädetään asetuksen [tulliuudistus] XII osastossa, laatii komissiota kuullen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt ja protokollat toimien toteuttamiseksi siinä tapauksessa, että EMERS-järjestelmä aktivoidaan 19 artiklan mukaisesti.

III luku
Liikenneinfrastruktuurin häiriönsietokyky 

32 artikla

Liikenneverkon kaksikäyttövalmius

1.Jäsenvaltioiden on pidettävä painopisteenä sotilaallisen liikkuvuuden käytäviin kuuluvaksi määritetyn kaksikäyttöinfrastruktuurin parantamista, jotta se vastaa neuvoston sotilaallisten vaatimusten liitteessä II määriteltyjä liikenneinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia, noudattaen koordinoitua ja synkronoitua lähestymistapaa. Kun jäsenvaltiot parantavat näitä sotilaallisen liikkuvuuden käytävien kaksikäyttöosuuksia, niiden on asetettava etusijalle seuraavat hankkeet:

a)liikenneverkon jatkuvuuden varmistaminen kuromalla umpeen puuttuvat yhteydet ja poistamalla merkittäviä sotilasalan kuljetusten pullonkauloja;

b)liikenneverkon yhteentoimivuuden varmistaminen muun muassa siirtymällä eurooppalaiseen nimelliseen standardiraideleveyteen;

c)infrastruktuurin mukauttaminen sotilasalan erikoiskuljetuksia varten muun muassa lujittamalla rautatie- ja maantiesiltoja sekä vahvistamalla ja laajentamalla rautatie-, maantie-, satama- ja lentopaikkainfrastruktuuria;

d)maantietunnelien parantaminen ADR:n mukaiseen kategoriaan A tai vaihtoehtoisten reittien tarjoaminen vaarallisia aineita kuljettaville ajoneuvoille, jotka eivät ole yhteensopivia nykyisen tunneliluokan kanssa;

e)kaikkien kuljetusmuotojen suorituskapasiteetin parantaminen muun muassa parantamalla rautatie- ja maantieyhteyksiä satamiin ja lentoasemille sekä parantamalla satamien, lentoasemien ja terminaalien tiloja ja laitteita;

f)viestintä-, ohjaus-, navigointi-, valvonta- ja energiahuoltoinfrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantaminen etenkin radiotaajuusviestinnän häiriöitä vastaan;

g)verkon riittävän häiriönsietokyvyn ja varajärjestelmien varmistaminen.

2.Saman sotilaallisen liikkuvuuden käytävän varrella sijaitsevien jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä tunnistaakseen mahdolliset riskit, jotka voivat vaikuttaa kyseisen käytävän toimivuuteen, turvallisuuteen tai häiriönsietokykyyn, ja puuttuakseen niihin, erityisesti rajat ylittävien kuljetusten tapauksessa. Tätä varten niiden on

a)arvioitava sotilaallisen liikkuvuuden käytävien toimivuutta;

b)analysoitava, missä määrin sotilaallisen liikkuvuuden käytävien infrastruktuuri täyttää neuvoston sotilaallisissa vaatimuksissa liikenneinfrastruktuurille asetetut vaatimukset;

c)arvioitava mahdollisia infrastruktuuripuutteita, puuttuvia yhteyksiä ja pullonkauloja, jotka haittaavat sotilasalan kuljetusten sujuvuutta;

d)määritettävä liikenneinfrastruktuurinsa tarkat ja täsmälliset tekniset ominaisuudet sekä olosuhteet, joissa sotilasalan erikoisrahtia voidaan kuljettaa;

e)seurattava viestintä-, ohjaus-, navigointi-, valvonta- ja polttoaineentoimitusinfrastruktuurin häiriönsietokykyä, erityisesti radiotaajuusviestinnän häiriöitä vastaan, ja arvioitava täytäntöönpanotoimenpiteitä;

f)arvioitava sotilasalan kuljetusoperaatioihin sotilaallisen liikkuvuuden käytävien varrella mahdollisesti liittyviä muita riskejä, jotta käytäviin liittyvää liikenneinfrastruktuuria voidaan suojella asianmukaisesti;

g)vahvistettava häiriönsietokykyä varmistamalla yhteensopivuuden unionin avaruusjärjestelmien tarjoamien palvelujen, kuten paikannuksen, navigoinnin ja ajanmäärityksen (PNT), maapallon havainnoinnin (EO) ja turvallisten yhteyksien, käytön kanssa. Erityisesti käyttäessään paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluja niiden on käytettävä unionin avaruusohjelman tai vaihtoehtoisesti Galileo-ohjelman julkisesti säännellyn palvelun (PRS) tarjoamia todennuspalveluja aina kun se on mahdollista ja rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia, jotka koskevat julkisesti säännellyn palvelun käyttöä niiden alueella. Lisäksi jäsenvaltioiden on käytettävä unionin avaruuspohjaisia maapallon havainnointipalveluja, silloin kun ne tarjoavat seuranta- ja suojeluratkaisuja.

3.Komissio määrittää tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 2 kohdan mukaisesti tehdyn analyysin perusteella kohdennetut lyhyen aikavälin investoinnit (liikenneinfrastruktuurin hotspot-alat), jotka jäsenvaltioiden on ensisijaisesti toteutettava sotilaallisen liikkuvuuden käytävillä. Tätä varten komissio järjestää täsmäkokouksia kutakin sotilaallisen liikkuvuuden käytävää kohden, jotta voidaan sopia tällaisten hotspot-alojen täytäntöönpanosta synkronoidusti ja koordinoidusti. Asianomaiset jäsenvaltiot kutsutaan tällaisiin kokouksiin, ja arvioinnissa kuullaan sotilasasiantuntijoita.

4.Jäsenvaltioiden on komission ja EUH:n tuella koordinoitava seuraavia:

a)määrätyistä reiteistä, liikenteen solmukohdista ja tukipalveluista, kuten sotilasalan kuljetusten tukikeskuksista, sopiminen ja sotilaallisen liikkuvuuden käytävien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla;

b)eri jäsenvaltioiden rataverkon haltijoiden välisen koordinoinnin ja yhteistyön edistäminen erityisesti sen varmistamiseksi, että 7 artiklan mukaiset liikennejärjestelyt käsitellään tehokkaasti ja että useamman kuin yhden verkon kautta kulkeville sotilasalan erikoiskuljetuksille tehdään nopeat ja tehokkaat reittiyhteensopivuutta koskevat tarkastukset;

c)kansallisten ilmailuviranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön edistäminen Euroopan puolustusviraston ja tarvittaessa asetuksen (EU) 2024/2803 2 artiklan 49 alakohdassa määritellyn verkon hallinnoijan tuella, jotta voidaan määritellä rajat ylittävät liityntäpisteet kaikkien jäsenvaltioiden välillä komission asetuksessa (EY) N:o 2150/2005 59 (38) säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa jäsenvaltioiden on ohjeistettava rataverkon haltijoita sopimaan ennalta määrätyistä reiteistä rajat ylittäviä sotilasalan kuljetuksia varten, erityisesti vaarallisten aineiden ja sotilasalan erikoiskuljetusten tapauksessa.

5.Tämän artiklan täytäntöönpanossa komissiota avustaa asetuksen (EU) 2024/1679 60  61 artiklan mukaisesti perustettu komitea. Tarvittaessa voidaan kuulla sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmää.

33 artikla

Strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin määrittäminen

1.Rajoittamatta direktiivin (EU) 2022/2557 soveltamista ja sitä täydentäen jäsenvaltioiden on määritettävä seuraava alueellaan sijaitseva infrastruktuuri strategiseksi kaksikäyttöinfrastruktuuriksi tätä asetusta sovellettaessa:

a)kunkin jäsenvaltion pääkaupunkia palveleva keskeinen liikenneinfrastruktuuri, mukaan lukien tapauksen mukaan suurimmat meri- ja sisävesisatamat sekä suurin lentoasema ja multimodaalinen tavaraliikenneterminaali, suurimpien liikennemäärien tai suorituskapasiteetin tai molempien perusteella;

b)Euroopan laajuisen liikenneverkon vähintään miljoona asukasta käsittäviä kaupunkisolmukohtia palveleva keskeinen liikenneinfrastruktuuri;

c)kullakin sotilaallisen liikkuvuuden käytävien varrella olevalla NUTS 2 -alueella suurin meri- ja sisävesisatama sekä suurin lentoasema ja multimodaalinen tavaraliikenneterminaali suurimpien liikennemäärien tai suorituskapasiteetin tai molempien perusteella.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin lisäksi jäsenvaltioiden on määritettävä seuraavat kriteerit täyttävä liikenneinfrastruktuuri strategiseksi kaksikäyttöinfrastruktuuriksi tätä asetusta sovellettaessa:

a)infrastruktuuri, jolla on strategiset valmiudet tukea laajamittaisia sotilasalan kuljetusoperaatioita;

b)infrastruktuuri, joka on sotilasalan kuljetusten kannalta strategisesti tärkeä yhdellä tai useammalla sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä;

c)infrastruktuuri, joka antaa tai on antanut strategisen panoksen suunniteltuihin tai aiempiin sotilasalan kuljetuksiin;

d)infrastruktuuri, joka aiheuttaa sotilasalan kuljetusten kannalta tiedossa olevan pullonkaulan tai puuttuvan yhteyden, kuten strateginen vesistönylityspaikka tai tunneli.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin lisäksi jäsenvaltioiden on määritettävä myös seuraavat kriteerit täyttävä keskeinen tuki-infrastruktuuri, joka pitää sisällään liikenteen kannalta kriittisen energia- ja viestintäinfrastruktuurin, strategiseksi kaksikäyttöinfrastruktuuriksi tätä asetusta sovellettaessa:

a)infrastruktuuri, jolla on strategiset valmiudet tukea laajamittaisia sotilasalan kuljetusoperaatioita;

b)infrastruktuuri, joka antaa tai on antanut strategisen panoksen suunniteltuihin tai aiempiin sotilasalan kuljetuksiin;

c)infrastruktuuri, jolla on strateginen rooli tavaroiden tai henkilöiden kuljetuspalvelujen tarjoamisessa turvallisuusuhkille alttiille jäsenvaltioille tai alueille;

d)infrastruktuuri, joka pitää sisällään pitkälle erikoistuneita kaksikäyttöpalveluja tai -laitteita, jotka ovat sotilasalan kuljetusten kannalta välttämättömiä ja joille on hyvin vähän vaihtoehtoja muualla samassa jäsenvaltiossa tai saman sotilaallisen liikkuvuuden käytävän varrella;

e)infrastruktuuri, jolla on strateginen rooli sellaisten kaksikäyttöresurssien varastoinnissa, jotka helpottavat sotilasalan kuljetuksia sotilaallisen liikkuvuuden käytävillä.

4.Kunkin jäsenvaltion on viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] laadittava luettelo alueellaan sijaitsevasta ja tämän artiklan mukaisesti määritetystä strategisesta kaksikäyttöinfrastruktuurista. Niiden on toimitettava luettelo komissiolle mahdollisia huomautuksia varten ja tarkistettava sitä niiden perusteella. Jäsenvaltioiden on saatettava kyseinen luettelo säännöllisesti ajan tasalle samaa menettelyä noudattaen. Luetteloa on käsiteltävä luokkaan ”Sensitive/Limité” luokiteltuina tietoina.

5.Edellä olevien 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanossa komissiota avustaa asetuksen (EU) 2024/1679 61 artiklan mukaisesti perustettu komitea.

Komissiota avustaa 3 kohdan täytäntöönpanossa sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä.

34 artikla

Strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin perussuojatoimenpiteet

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava alueellaan sijaitsevan strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin osalta seuraavat perussuojatoimenpiteet niiden suojaamiseksi kaikilta vaaroilta, niiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi ja niiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi kaikkina aikoina:

a)niiden on ilmoitettava infrastruktuurin omistajille, toiminnanharjoittajille ja hallinnoijille sen määrittämisestä strategiseksi kaksikäyttöinfrastruktuuriksi ja toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot, joita nämä tarvitsevat tämän artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi;

b)niiden on ehkäistävä ja lievennettävä riskejä, jotka liittyvät strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin ulkomaiseen omistukseen tai määräysvaltaan, ja puututtava niihin, myös asetuksen (EU) 2019/452 mukaisen ulkomaisten sijoitusten seurannan avulla;

c)niiden on ehkäistävä ja lievennettävä riskejä, jotka liittyvät sellaisten resurssien hallinnointiin tai toimintaan, jotka ovat osa strategista kaksikäyttöinfrastruktuuria tai liittyvät siihen, kuten erityiset nostolaitteet, tietotekniikkajärjestelmät, turvavalvontalaitteistot ja ilmaisimet sekä avainhenkilöstö ja kriittiset operaatiot, kuten rautateiden rahtipalvelujen tarjoajat, logistiikkayritykset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/352 61 (39) määritellyt satamapalvelujen tarjoajat, merenkulkijat ja lentäjät, ja puututtava tällaisiin riskeihin;

d)niiden on toteutettava tarvittaessa perustoimenpiteitä strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin suojelemiseksi valtiollisten ja valtioista riippumattomien toimijoiden häirinnältä ja hyökkäyksiltä, mukaan lukien terrori-iskut, kyberhyökkäykset ja muut hybridihyökkäykset, ja varustaa strateginen kaksikäyttöinfrastruktuuri sähköisen sodankäynnin häirintävalmiuksilla ilma- ja droonihyökkäysten torjumiseksi, häirintä ja manipulointi mukaan lukien.

2.Strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistajien, toiminnanharjoittajien ja hallinnoijien on toteutettava kaikki tarvittavat tekniset, turvallisuuteen liittyvät ja organisatoriset toimenpiteet vastuualueellaan ja tarvittaessa keskenään yhteistyössä sen varmistamiseksi, että strateginen kaksikäyttöinfrastruktuuri on asianmukaisesti suojattu kaikilta vaaroilta, että sen häiriönsietokykyä parannetaan ja että sen tehokas toiminta taataan kaikkina aikoina. Strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistajien, toiminnanharjoittajien ja hallinnoijien on erityisesti

a)pantava täytäntöön asiaankuuluvat strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin perussuojaa ja häiriönsietokykyä koskevat toimenpiteet;

b)noudatettava direktiivistä (EU) 2022/2557 ja erityisesti sen 12–15 artiklasta johtuvia kriittisten toimijoiden velvoitteita riippumatta siitä, kuuluuko strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistaja, toiminnanharjoittaja tai hallinnoija kyseisen direktiivin soveltamisalaan;

c)sovellettava direktiivin (EU) 2022/2555 20 ja 21 artiklasta johtuvia keskeisiä tai tärkeitä toimijoita koskevia vaatimuksia riippumatta siitä, kuuluuko strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistaja, toiminnanharjoittaja tai hallinnoija kyseisen direktiivin soveltamisalaan;

d)annettava yksityiskohtaiset tiedot strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistusrakenteesta sen jäsenvaltion ensimmäisestä pyynnöstä, jossa strateginen kaksikäyttöinfrastruktuuri sijaitsee.

3.Jäsenvaltioiden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle ja samojen sotilaallisen liikkuvuuden käytävien varrella sijaitseville jäsenvaltioille kaikista alueellaan sijaitsevaan strategiseen kaksikäyttöinfrastruktuuriin liittyvistä poikkeamista, jotka häiritsevät tai voivat häiritä merkittävästi direktiivin (EU) 2022/2557 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen keskeisten palvelujen tarjoamista ja joista joko strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin omistajat, toiminnanharjoittajat tai hallinnoijat ovat ilmoittaneet niille tai joista ne ovat saaneet tiedon muuta kautta. Tällaisiin ilmoituksiin on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat tiedot, joiden avulla toimivaltainen viranomainen voi arvioida poikkeaman luonnetta, syytä ja mahdollisia seurauksia, mukaan lukien kaikki saatavilla olevat tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää poikkeamasta johtuvat kapasiteettirajoitukset ja sen mahdolliset rajatylittävät vaikutukset.

4.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin perussuojaa ja häiriönsietokykyä koskevien toimenpiteiden sekä tämän asetuksen 24 artiklassa tarkoitettujen strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin tehostettujen suojatoimenpiteiden määrittämiseksi. Tätä varten komissio ottaa erityisesti huomioon direktiivin (EU) 2022/2557 13 artiklan 5 kohdan nojalla hyväksytyt komission suuntaviivat, ja se voi myös pyytää neuvoja sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmältä ja asetuksen (EU) 2024/1679 61 artiklan mukaisesti perustetulta komitealta. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään tämän asetuksen 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio voi ehdottaa kyseisen täytäntöönpanosäädöksen kattamien toimenpiteiden sisällyttämistä neuvoston sotilaallisiin vaatimuksiin.

IV luku
Kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjen saatavuus sotilasalan kuljetusoperaatioita varten

35 artikla

Yhteisvastuureservi sotilasalan kuljetusoperaatioiden helpottamiseksi

1.Perustetaan yhteisvastuureservi. Se koostuu reservistä, joka pohjautuu luetteloon jäsenvaltioiden ja mahdollisesti unionin rekisteröidyistä suorituskyvyistä. Yhteisvastuureserviin rekisteröidyt suorituskyvyt koostuvat kuljetus- ja logistiikkasuorituskyvyistä, ja niitä käytetään sotilasalan kuljetusoperaatioiden toteuttamisen varmistamiseen, optimointiin ja helpottamiseen. Yhteisvastuureservi otetaan käyttöön edellyttäen, että komissio hyväksyy 15 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen.

2.Komissio voi sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän neuvojen ja 43 artiklassa tarkoitettujen stressitestien tulosten perusteella antaa suuntaviivoja, joissa määritellään yhteisvastuureservin edellyttämien keskeisten kuljetussuorituskykyjen tyypit ja täsmennetään niiden määrä, joka tarvitaan, jotta yhteisvastuureservin avulla voidaan korjata unionissa sotilasalan kuljetussuorituskykyjen alalla ilmenevät puutteet.

3.Yhteisvastuureservi on toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa.

4.Jäsenvaltiot voivat rekisteröidä vapaaehtoisesti omat suorituskykynsä yhteisvastuureserviin. Suorituskyvyt, jotka jäsenvaltiot ovat hankkineet tai joista ne ovat tehneet sopimuksia unionin rahoituksen turvin, rekisteröidään yhteisvastuureserviin.

5.Kahden tai useamman jäsenvaltion tarjoamien monikansallisten suorituskykyjen rekisteröinnistä huolehtivat kaikki asianomaiset jäsenvaltiot yhdessä tai jokin muu asiaankuuluva taho.

6.Edellyttäen, että unionin rahoitusta on saatavilla, unionin suorituskykyjä voidaan hankkia unionin kuljetussuorituskykyjen puutteiden korjaamiseksi 15 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä säädettävin edellytyksin. Unionin suorituskyvyt on rekisteröitävä automaattisesti yhteisvastuureserviin.

7.Jäsenvaltioiden tai unionin tai molempien yhteisvastuureserviin rekisteröimät suorituskyvyt voivat koostua niiden omista suorituskyvyistä ja kaupallisten toimijoiden kanssa tehtyjen palvelusopimusten kautta saaduista suorituskyvyistä, jos tämä sallitaan kyseisissä sopimuksissa.

8.Yhteisvastuureserviin rekisteröidyt suorituskyvyt ovat käytettävissä tukea varten pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden komissiolle esittämän pyynnön perusteella, paitsi jos tällaisia suorituskykyjä jo käytetään toisen pyynnön tukemiseen. Jos esitetään kilpailevia pyyntöjä, päätökset suorituskykyjen jakamisesta tehdään tiiviissä yhteistyössä pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden, komission ja tarvittaessa suorituskyvyt rekisteröineen jäsenvaltion kesken.

9.Jos yhteisvastuureserviin rekisteröityjä suorituskykyjä ei käytetä tai tarvita suunnitellun tuen antamiseen, niitä voivat käyttää suorituskyvyt rekisteröineet jäsenvaltiot kansallisiin tarkoituksiin tai kaupallinen toimija, jonka kanssa suorituskyvyt rekisteröinyt jäsenvaltio tai unioni on tehnyt sopimuksen, kaupallisiin tarkoituksiin.

10.Yhteisvastuureserviin rekisteröidyt jäsenvaltion suorituskyvyt voidaan jättää tuen ulkopuolelle, jos kyseinen jäsenvaltio on poikkeuksellisessa tilanteessa, joka edellyttää kyseisten suorituskykyjen käyttöä. Jos jäsenvaltio vetoaa tällaiseen poikkeukselliseen tilanteeseen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja annettava sille selitys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

11.Yhteisvastuureserviin rekisteröidyt jäsenvaltion suorituskyvyt, jotka otetaan käyttöön tuen antamiseksi, pysyvät sen komennossa ja määräysvallassa. Jos suorituskyvyt rekisteröivä jäsenvaltio joutuu poikkeukselliseen tilanteeseen, joka edellyttää käyttöön otettujen rekisteröityjen suorituskykyjen käyttöä, se voi poistaa ne rekisteristä kuultuaan komissiota ja pyynnön esittänyttä jäsenvaltiota, jota varten suorituskyvyt otettiin käyttöön.

12.Unionin suorituskykyjä ylläpidetään jäsenvaltiossa. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tarvittaessa unionin suorituskykyjen asianmukaisen maantieteellisen jakautumisen. Pyynnön esittävä jäsenvaltio, jota varten unionin suorituskyvyt otetaan käyttöön, vastaa tukioperaatioiden johtamisesta.

13.Yhteisvastuureserviin rekisteröidyt suorituskyvyt voidaan asettaa ennakoivasti käyttöön. Kun suorituskyvyt asetetaan ennakoivasti käyttöön, ne on sijoitettava laitoksiin, joissa sovelletaan tarvittaessa 34 artiklassa tarkoitettuja perussuojatoimenpiteitä.

14.Suorituskyvyt rekisteröivä jäsenvaltio vastaa jäsenvaltioiden suorituskykyjen ylläpito- ja käyttöönottokustannuksista, jollei 15 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä toisin säädetä.

15.Edellyttäen, että unionin rahoitusta on käytettävissä, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen yhteisvastuureservin käyttöönotosta. Täytäntöönpanosäädöksessä on vahvistettava myös

a)menettelyt, joita on noudatettava käsiteltäessä jäsenvaltioiden pyyntöjä, jotka koskevat yhteisvastuureserviin kuuluvia suorituskykyjä;

b)lisäeritelmät, joiden perusteella voidaan rahoittaa 14 kohdassa luetellut kustannukset;

c)lisäeritelmät, joiden perusteella voidaan rahoittaa suorituskykyjen ennakoivaan käyttöön asettamiseen liittyvät kustannukset;

d)lisäeritelmät, joiden perusteella voidaan rahoittaa yhteisvastuureserviin rekisteröityjä suorituskykyjä käyttävän henkilöstön koulutus-, uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutuskustannukset;

e)tarvittaessa muut yhteisvastuureservin toimintaa koskevat säännöt.

Kyseisessä täytäntöönpanosäädöksessä voidaan vahvistaa

a)edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden suorituskykyjen ylläpito- ja käyttöönottokustannukset jaetaan;

b)edellytykset, joiden täyttyessä hyvityspohjaista järjestelmää voidaan käyttää muuhun kuin rahoitusvaihtoon perustuvana mekanismina yhteisvastuureserviin rekisteröityjen suorituskykyjen osalta.

36 artikla

Pääsy ajoneuvorekistereihin mahdollista sotilasalan kuljetuskäyttöä varten

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden sotilasalan kuljetusten suorittamisesta vastaavilla yksiköillä on pääsy niiden kansallisiin maantieajoneuvorekistereihin kaksikäyttöisten maantieajoneuvojen määrittämiseksi.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteistyössä Euroopan unionin rautatieviraston kanssa, että niiden sotilasalan kuljetusten suorittamisesta vastaavilla yksiköillä on pääsy niiden kansallisiin raideliikenteen kalustoyksikköjen rekistereihin ja direktiivin (EU) 2016/797 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun eurooppalaiseen kalustorekisteriin kaksikäyttöisten raideliikenteen kalustoyksikköjen määrittämiseksi.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden sotilasalan kuljetusoperaatioiden suorittamisesta vastaavilla yksiköillä on pääsy niiden kansallisiin ilma-alusrekistereihin ja vesialusrekistereihin kaksikäyttöisten ilma-alusten ja vesialusten määrittämiseksi.

4.Myös komissiolle on myönnettävä pääsy 1–3 kohdassa tarkoitettuihin rekistereihin kaksikäyttöisten kalustoyksikköjen, vesialusten tai ilma-alusten määrittämiseksi.

37 artikla

Sotilasalan kuljetuksissa mahdollisesti käytettävien raideliikenteen kalustoyksikköjen määrittäminen

1.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa

c)määritetään raideliikenteen kalustoyksikköluokat, jotka soveltuvat parhaiten sotilasalan kuljetuksissa käytettäviksi;

d)vahvistetaan tarvittaessa ja sen jälkeen, kun on kuultu Euroopan unionin rautatievirastoa, tekniset eritelmät, joihin a alakohdan mukainen määrittäminen voi perustua, ja vahvistetaan tarvittaessa asianmukaiset tekniset parametrit ja niihin liittyvät vaatimustenmukaisuuden testausmenetelmät;

e)määritetään niiden raideliikenteen kalustoyksikköjen osalta, joille on jo myönnetty lupa direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan nojalla tai jotka on otettu käyttöön ennen kyseisessä direktiivissä säädettyä lupakehystä sovelletun unionin tai kansallisen oikeudellisen kehyksen nojalla, onko, ja jos on, millä edellytyksillä

1)rautatieyritysten ja kalustoyksikköjen haltijoiden on määritettävä, kuuluvatko niiden vastuulla olevat kalustoyksiköt johonkin a alakohdassa tarkoitettuun luokkaan, ja jos kuuluvat, määritettävä kyseisten kalustoyksikköjen kaikki asiaankuuluvat tekniset ominaisuudet;

2)rautatiekaluston valmistajien on määritettävä, kuuluvatko niiden valmistamat kalustoyksiköt a alakohdassa tarkoitettuun luokkaan, ja jos kuuluvat, määritettävä kyseisten kalustoyksikköjen kaikki asianmukaiset tekniset ominaisuudet.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Jos komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen, kalustoyksikön haltijan on sisällytettävä kunkin rekisteröidyn raideliikenteen kalustoyksikön teknisiin asiakirjoihin tieto sen määrittelystä kalustoyksiköksi, jota voidaan käyttää osana sotilasalan kuljetusta, sekä kaikki 1 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistetut asiaankuuluvat parametrit. Kalustoyksikköjen haltijoiden on vastattava yhteistyössä rekisteröintiyksiköiden kanssa näiden parametrien kirjaamisesta direktiivin (EU) 2016/797 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun eurooppalaiseen kalustorekisteriin.

38 artikla

Tilapäistä määräysvaltaa tai käyttöoikeutta koskevan kehyksen perustaminen sotilasalan kuljetuksia varten

1.Kullakin jäsenvaltiolla on viimeistään [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] oltava käytössään kehys, jonka puitteissa se voi viimeisenä keinona antaa sitovia määräyksiä, jotka koskevat sen alueella sijaitsevaa infrastruktuuria, kalustoa tai tarvikkeita koskevan tilapäisen määräysvallan tai käyttöoikeuden saamista, jos se on tarpeen sotilasalan kuljetusoperaatioiden suorittamiseksi tapauksissa, joissa vaihtoehtoista ratkaisua ei löydetä keskinäisellä sopimuksella tai voimassa olevan sopimuksen nojalla vaaditussa määräajassa. Jos jäsenvaltiolla on olemassa kehys, joka mahdollistaa tällaisen tilapäisen määräysvallan tai käyttöoikeuden saamisen, sen on varmistettava, että olemassa oleva kehys täyttää 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden 1 kohdassa tarkoitettu kehys täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)se mahdollistaa infrastruktuuria, kalustoa tai tarvikkeita koskevan tilapäisen määräysvallan tai käyttöoikeuden saamisen toisen jäsenvaltion sotilasalan kuljetusoperaatioiden tukemiseksi kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä, ja siinä vahvistetaan tällaisen pyynnön esittämistä koskeva menettely;

b)siihen sisältyy korvausmekanismi, jolla korvataan kyseisen infrastruktuurin, kaluston tai tarvikkeiden omistajille, toiminnanharjoittajille tai hallinnoijille aiheutuneet kustannukset ja vahingot;

c)siihen sisältyy tällaiseen tilapäiseen määräysvaltaan ja käyttöoikeuteen liittyvät avoimet ja syrjimättömät säännöt ja menettelyt sekä se, että käytössä on tällaisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden 1 kohdassa tarkoitetun kehyksen mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet ovat ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia.

39 artikla

Puitesopimukset kaksikäyttöisten liikennepalvelujen tarjoajien kanssa

1.Jäsenvaltiot voivat tehdä puitesopimuksia kaksikäyttöisten kuljetuspalvelujen tarjoajien kanssa varmistaakseen kuljetussuorituskykyjen saatavuuden sotilasalan kuljetusoperaatioita varten, mukaan lukien henkilöstön, tarvikkeiden ja toimitusten nopea lähettäminen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen puitesopimusten, jotka tehdään tai uusitaan tai joita muutetaan olennaisesti tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, on

a)oltava sillä tavoin laadittuja, että muut jäsenvaltiot voivat liittyä niihin sopimuspuolina, ja niissä on määrättävä mahdollisuudesta muuttaa niitä siten, että niihin voidaan ottaa mukaan lisää osallistujia vaarantamatta sotilasalan kuljetusten tukemista koskevaa ensisijaista tavoitetta;

b)sisällettävä kuljetuspalvelujen tarjoajia koskeva velvoite ilmoittaa kuljetussuorituskykyjen mahdollisista päällekkäisistä varauksista kaikille osallistuville jäsenvaltioille ennen keskenään ristiriidassa olevien tilausten hyväksymistä.

3.Jäsenvaltioiden ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen liikennepalvelujen tarjoajien on otettava käyttöön menettelyt kuljetussuorituskykyjen jakamista koskevien riitojen ratkaisemiseksi ja varmistettava, että sotilasalan kuljetusten prioriteetteja noudatetaan ilman aiheetonta viivytystä.

V luku
Horisontaaliset säännökset

40 artikla

Rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallinen koordinaattori

1.Kunkin jäsenvaltion on viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] nimettävä rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallinen koordinaattori, joka on jatkuvasti tavoitettavissa, jotta voidaan varmistaa rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten koordinointi ja niitä koskeva tehokas viestintä.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallinen koordinaattori

a)vastaanottaa ja lähettää 8 artiklan 3 kohdassa ja 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia koskevia pyyntöjä ja ilmoituksia;

b)saa käyttöönsä tarvittavan asiantuntemuksen ja resurssit voidakseen antaa neuvoja ja tukea kaikissa tullimuodollisuuksissa;

c)vastaanottaa EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna esitetyt ensisijaista pääsyä koskevat pyynnöt ja vastaa niihin sekä helpottaa tarvittavia menettelyjä 21 artiklan mukaisesti;

d)kykenee koordinoimaan kaikkia sotilasalan kuljetusoperaatioihin osallistuvia asiaankuuluvia kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita, jotta voidaan varmistaa rajatylittävien sotilasalan kuljetusoperaatioiden sujuva toteuttaminen erityisesti EMERS-järjestelmän ollessa aktivoituna, sekä koordinoimaan 42 artiklassa tarkoitettua sotilasalan kuljetusten valmiutta koskevaa tarkastusta.

41 artikla

Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä

1.Perustetaan sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä avustamaan komissiota ja antamaan sille neuvoja ja suosituksia sekä helpottamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tähän asetukseen liittyvissä kysymyksissä.

2.Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän erityistehtävät ovat seuraavat:

a)edistää jäsenvaltioiden välisiä keskusteluja ja vuoropuhelua sotilasalan kuljetuksia koskevien lupien myöntämisen ja liikennejärjestelyjen helpottamiseksi erityisesti samojen sotilaallisen liikkuvuuden käytävien varrella sijaitsevien jäsenvaltioiden välillä;

b)helpottaa ennalta suunniteltujen liikennejärjestelyjen ja ennalta määriteltyjen reittien käyttöä sotilasalan kuljetusoperaatioissa;

c)antaa neuvoja 34 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista perussuojaa koskevista toimenpiteistä ja 24 artiklassa tarkoitetuista tehostetuista suojatoimenpiteistä;

d)helpottaa keskeisten kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjen määrittämistä ja ennakoivaa käyttöön asettamista yhteisvastuureserviä varten, jotta voidaan korjata unionin puutteet tällä alalla, kun yhteisvastuureservi otetaan käyttöön 35 artiklan mukaisesti;

e)helpottaa jäsenvaltioiden sotilasalan kuljetuksiin liittyvien kuljetus- ja logistiikkasuorituskykyjen yhteishankintoja;

f)tarkastella 42 ja 43 artiklan mukaisesti suoritettujen sotilasalan kuljetusten valmiutta koskevien tarkastusten ja stressitestien tuloksia ja antaa tarvittaessa suosituksia niiden perusteella;

g)antaa neuvoja 14 artiklan mukaisesti mahdollisesti perustettavaa sotilaallisen liikkuvuuden digitaalista tietojärjestelmää koskevista teknisistä eritelmistä ja moduuleista ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavan unionin tullilainsäädännön;

h)tulla kuulluksi 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta strategisten kaksikäyttöinfrastruktuurien luettelosta.

3.Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä koostuu komission, EUH:n, mukaan lukien Euroopan unionin sotilasesikunta, Euroopan puolustusviraston ja jäsenvaltioiden edustajista. Kunkin jäsenvaltion edustajien on voitava edustaa hallituksensa kantaa. Myös jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ja EU:n tulliviranomainen on kutsuttava ryhmään mukaan, jos se on tarpeen tullimuodollisuuksien osalta. Komissio toimii sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän puheenjohtajana ja huolehtii sen sihteeristön tehtävistä.

4.Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä voi tarvittaessa kutsua työjärjestyksensä mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusedut, Ukrainan, Moldovan ja Euroopan talousalueen maat osallistumaan sen kokouksiin tarkkailijoina.

5.Komissio varmistaa avoimuuden antamalla sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän jäsenille yhtäläisen pääsyn tietoihin.

6.Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä kokoontuu säännöllisesti ja aina tilanteen niin vaatiessa komission tai jäsenvaltion pyynnöstä. Se vahvistaa työjärjestyksensä komission esittämän ehdotuksen pohjalta.

7.Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä voi antaa lausuntoja, neuvoja ja suosituksia komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki.

42 artikla

Sotilasalan kuljetusten valmiutta koskeva tarkastus

1.Jäsenvaltioiden on tehtävä vuosittain sotilasalan kuljetusten valmiutta koskeva tarkastus arvioidakseen valmiuttaan suorittaa sotilasalan kuljetuksia. Sotilasalan kuljetusten valmiutta koskevan tarkastuksen on sisällettävä tiedot kaikista seuraavista:

a)kansallisella tasolla toteutetut tarvittavat toimenpiteet EMERS-järjestelmän täytäntöönpanon varmistamiseksi;

b)kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet koko hallinnon kattavan lähestymistavan varmistamiseksi sotilasalan kuljetusten käsittelyssä;

c)onko suunniteltuja rajatylittäviä sotilasalan kuljetusoperaatioita varten toteutettu toimenpiteitä ja tarvittavia liikennejärjestelyjä;

d)onko isäntävaltion tukitoimenpiteitä toteutettu suunniteltujen rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten mahdollistamiseksi niiden alueella;

e)onko muille jäsenvaltioille esitetty ja ovatko ne vastaanottaneet sotilasalan kuljetuksia koskevia lupia koskevia pyyntöjä 5 ja 6 artiklan mukaisesti;

f)jos yhteisvastuureservi otetaan käyttöön 35 artiklan mukaisesti, onko esitetty yhteisvastuureserviä koskevia tukipyyntöjä.

2.Kunkin jäsenvaltion rajat ylittävien sotilasalan kuljetusten kansallisen koordinaattorin on jaettava kyseisen jäsenvaltion sotilasalan kuljetusten valmiutta koskevan tarkastuksen tulokset sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmän kanssa.

43 artikla

Stressitestit

1.Komissio voi tehdä stressitestejä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin elinten kanssa testatakseen ja arvioidakseen unionin valmiutta helpottaa sotilasalan kuljetuksia. Tällaisten testien avulla

a)valmistaudutaan EMERS-järjestelmän aktivointiin;

b)testataan koko hallinnon kattavan lähestymistavan tehokkuutta tämän asetuksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, mukaan lukien asiaankuuluvien elinten, viranomaisten ja sidosryhmien välinen koordinointi ja yhteistyö;

c)testataan tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoa tietyllä maantieteellisellä alueella, kuten tietyllä sotilaallisen liikkuvuuden käytävällä, jäsenvaltion ja kolmannen maan raja-alueilla tai tietyllä alalla, tulliala mukaan luettuna.

2.Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota tekemään 1 kohdassa tarkoitettuja stressitestejä.

3.Komissio ilmoittaa tämän artiklan nojalla tehtyjen stressitestien tuloksista osallistuville jäsenvaltioille ja sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmälle.

4.Komissio voi myös osallistua stressitesteihin tai harjoituksiin jäsenvaltion pyynnöstä tai asiaa koskevan kutsun perusteella, jotta voidaan testata ja arvioida unionin valmiutta helpottaa sotilasalan kuljetuksia.

44 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [voimaantulopäivä] alkaen määräämättömäksi ajaksi 5 ja 8 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 ja 8 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 5 ja 8 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

45 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Euroopan ulkosuhdehallinto kutsutaan avustamaan komitean kokouksiin.

3.Euroopan puolustusvirastoa, Euroopan unionin rautatievirastoa, Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastoa, Euroopan meriturvallisuusvirastoa, verkon hallinnoijaa (määritelty asetuksen (EU) 2024/2803 2 artiklan 49 alakohdassa) ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastoa pyydetään esittämään näkemyksiään ja tarjoamaan asiantuntemustaan komitealle tarkkailijoina.

4.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VI luku
Unionin muiden säädösten muuttaminen

46 artikla

Asetuksen (EU) 2016/796 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/796 seuraavasti:

1.lisätään 1 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti: ”d) unionin rautatiejärjestelmän valmiuteen, josta säädetään asetuksessa (EU) 202X/XXX.”;

2.korvataan 2 artiklan viimeinen virke seuraavasti: ”Näihin tavoitteisiin pyrkiessään viraston on otettava täysimääräisesti huomioon unionin laajentumisprosessi ja rautatieyhteyksiin kolmansien maiden kanssa liittyvät erityisrajoitukset sekä autettava varmistamaan unionin rautatiejärjestelmän häiriönsietokyky ja turvallisuuteen liittyvä reagointikyky.”;

3.lisätään 19 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”m) komissiolle neuvontaa sotilaallisen liikkuvuuden teknisten eritelmien vahvistamisessa sellaisten kalustoyksikköjen määrittämiseksi, jotka soveltuvat käytettäviksi osana sotilasalan kuljetusta asetuksen (EU) 202X/XXX 37 artiklan mukaisesti.”;

4.lisätään 20 artiklaan alakohta seuraavasti: ”Virasto antaa eurooppalaisen kalustoyksikkönumeron (EVN) direktiivin (EU) 2016/797 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”;

5.lisätään 80 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti: ”e) kalustoyksikköjen rekisteröimisestä eurooppalaiseen kalustorekisteriin direktiivin (EU) 2016/797 22 artiklan mukaisesti.”.

47 artikla

Direktiivin (EU) 2016/797 muuttaminen

Muutetaan direktiivi (EU) 2016/797 seuraavasti:

1.lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:

”18. Tapauksissa, joissa käyttöalue rajoittuu yhteen tai useampaan verkkoon yhdessä jäsenvaltiossa, jäsenvaltiot voivat sopia viraston kanssa, että ne siirtävät sille toimivaltansa hyväksyä raideliikenteen kalustoyksiköt, joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 202X/XXXX 37 artiklassa määriteltyihin sotilasalan kuljetuksiin. Tällaisen toimivallan siirron yksityiskohdista sovitaan yhteistyösopimuksissa asetuksen (EU) 2016/796 76 artiklan mukaisesti, ja virasto jakaa jäsenvaltioilta saamansa valtuutukset asetuksen (EU) 2016/796 12 artiklan mukaisesti perustetun keskitetyn palvelupisteen kautta.”;

2.korvataan 22 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos kalustoyksikön käyttöalue kattaa useamman kuin yhden jäsenvaltion alueen, se on rekisteröitävä yhdessä asianomaisista jäsenvaltioista, tai viraston on rekisteröitävä se.”;

3.korvataan 46 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Toimivaltainen viranomainen antaa kullekin kalustoyksikölle 22 artiklan mukaisen rekisteröinnin yhteydessä eurooppalaisen kalustoyksikkönumeron. Kuhunkin kalustoyksikköön on merkittävä sille annettu eurooppalainen kalustoyksikkönumero.”;

48 artikla

Asetuksen (EU) 2024/2803 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2024/2803 seuraavasti:

1.lisätään 9 artiklan 1 kohtaan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä [ensimmäisessä alakohdassa] säädetään, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat voivat 31 päivään joulukuuta 2030 saakka käyttää muiden sellaisten palveluntarjoajien viestintäpalveluja, joita ei ole sertifioitu tai jotka eivät ole antaneet ilmoitusta valmiuksistaan asetuksen (EU) 2018/1139 41 artiklan mukaisesti, edellyttäen, että kyseiset palveluntarjoajat tarjosivat viestintäpalveluja unionissa ennen tämän asetuksen voimaantuloa.”;

2.lisätään 11 artiklan 6 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä tässä kohdassa säädetään, viestintäpalvelujen tarjoaja, joka on tarjonnut tällaisia palveluja unionissa ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voidaan 31 päivään joulukuuta 2030 saakka valita tarjoamaan samoja palveluja unionissa, vaikka se ei täyttäisi a alakohdassa säädettyä edellytystä.

Poiketen siitä, mitä tässä kohdassa säädetään, viestintäpalvelujen tarjoaja, joka on tarjonnut tällaisia palveluja unionissa ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voidaan 31 päivään joulukuuta 2033 saakka valita tarjoamaan samoja palveluja unionissa, vaikka se ei täyttäisi b ja c alakohdassa säädettyjä edellytyksiä.”.

49 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1139 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2018/1139 seuraavasti:

1.lisätään 3 artiklaan kohta seuraavasti:

”35) ’sääntelyn testiympäristöllä’ jäsenvaltion tai viraston perustamaa tilapäistä ja valvottua kehystä, joka mahdollistaa innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen, myös kaksikäyttötuotteiden, suunnittelun, kehittämisen, testauksen ja demonstroinnin todellisissa olosuhteissa ennalta määriteltyjen edellytysten ja aikataulujen mukaisesti innovoinnin ja sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseksi toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.”;

2.korvataan 71 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltiot voivat myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille poikkeuksia vaatimuksista, joita näihin sovelletaan III luvun nojalla, mainitun luvun keskeisiä vaatimuksia lukuun ottamatta, tai mainitun luvun nojalla annettujen delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten nojalla seuraavissa olosuhteissa:

a)kiireelliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, jotka vaikuttavat kyseisiin henkilöihin tai näiden henkilöiden kiireellisiin operatiivisiin tarpeisiin;

b)kun kyseiset vaatimukset estävät innovatiivisten teknologioiden, tuotteiden, laitteiden, järjestelmien, komponenttien, toimintakonseptien tai liiketoimintamallien sertifioinnin, käytön tai toiminnan.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan myöntää, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)näitä olosuhteita tai tarpeita ei ole mahdollista käsitellä riittävällä tavalla sovellettavien vaatimusten mukaisesti;

b)turvallisuus, ympäristönsuojelu sekä sovellettavien keskeisten vaatimusten täyttyminen on varmistettu, tarvittaessa riskinlievennystoimenpiteillä;

c)jäsenvaltio on mahdollisimman pitkälle lieventänyt poikkeusten myöntämisestä aiheutuvia mahdollisia markkinavääristymiä; ja

d)vapautuksen soveltamisala ja kesto ovat rajoitettuja siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, ja sitä sovelletaan syrjimättömällä tavalla.

Asianomaisen jäsenvaltion on tällaisessa tapauksessa ilmoitettava välittömästi komissiolle, virastolle ja muille jäsenvaltioille 74 artiklalla perustetun rekisterin välityksellä myönnetystä poikkeuksesta, sen kestosta, perusteluista ja tarvittaessa sovelletuista riskiä lieventävistä toimenpiteistä.”;

3.lisätään 74 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan alakohta seuraavasti:

”s) ilmoitukset 86 a artiklan mukaisista jäsenvaltioiden tai viraston päätöksistä, jotka koskevat sääntelyn testiympäristöjen perustamista, keskeyttämistä ja lopettamista, sekä vastaava yhteinen raportti.”;

4.lisätään 75 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”k) tekee yhteistyötä kansallisten sotilasviranomaisten, asiaankuuluvien unionin ja kansainvälisten elinten kanssa, jotta mahdollistetaan kaksikäyttöiset ilmakuljetusratkaisut ja niiden turvallinen integrointi siviililentoliikenteeseen.”;

5.lisätään uusi 86 a artikla seuraavasti:

                                                               ”86 a artikla

                                                        Sääntelyn testiympäristöt

1. Jäsenvaltio tai virasto voi perustaa omasta aloitteestaan tai jonkin organisaation pyynnöstä sääntelyn testiympäristöjä seuraavien tavoitteiden edistämiseksi:

a)ilmailualan innovoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen;

b)innovaatioiden oikea-aikaisen ja turvallisen käyttöönoton mahdollistaminen unionin ilmailumarkkinoilla;

c)oikeusvarmuuden parantaminen ja tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten sekä tarvittaessa muun sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamisen helpottaminen; näyttöön perustuvan sääntelyyn liittyvän oppimisen ja suorituskykyyn perustuvien vaatimusten kehittämisen tukeminen.  

2. Sääntelyn testiympäristö voidaan perustaa, kun seuraavat kriteerit täyttyvät:

a)testattavat teknologiat, tuotteet, laitteet, järjestelmät, komponentit, toimintakonseptit tai liiketoimintamallit edustavat aitoa innovaatiota ja niiden odotetaan tuottavan hyötyjä kuluttajille tai laajemmin yhteiskunnalle;

b)innovointi on riittävän kypsää, jotta sitä voidaan testata todellisissa olosuhteissa valvotussa ympäristössä, ja asiaan liittyvät lainsäädännölliset esteet tai puutteet on havaittu;

c)turvallisuus ja ympäristönsuojelu varmistetaan ja sovellettavat keskeiset vaatimukset täyttyvät, tarvittaessa siten, että toteutetaan lieventäviä toimenpiteitä.

3. Sääntelyn testiympäristössä on esitettävä selkeästi

a)tavoitteet;

b)soveltamisala ja kesto, jotka on rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)hallintorakenne, mukaan lukien kaikkien osallistuvien viranomaisten ja toimijoiden tehtävät ja vastuut, joita ovat

i)    testiympäristön valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen;

ii)    sen varmistaminen, että kaikki jäsenvaltiot ja viranomaiset, joihin testiympäristön tavoitteet ja soveltamisala vaikuttavat, osallistuvat asianmukaisesti testiympäristön perustamiseen ja täytäntöönpanoon;

iii)    sen varmistaminen, että virasto osallistuu erityisesti turvallisuusarvion ja odotetun sääntelyyn liittyvän oppimisen kehittämiseen;

d)seuranta- ja arviointiperusteet;

e)kelpoisuusperusteet ja hyväksymismenettelyt, jotka ovat avoimia ja syrjimättömiä;

f)raportointivelvoitteet, jotka tukevat toimien asianmukaista seurantaa.

4. Testiympäristöön osallistumista hakevan organisaation on osoitettava, että testattavat teknologiat, tuotteet, laitteet, järjestelmät, komponentit, toimintakonseptit tai liiketoimintamallit täyttävät 2 kohdassa vahvistetut perusteet. Tätä varten organisaation on

a)määritettävä innovatiivisen hankkeen tai ratkaisun tavoitteet;

b)yksilöitävä konkreettiset sääntelyesteet tai -puutteet, joihin on puututtava;

c)laadittava turvallisuusarvio, jossa esitetään toteutettavat lieventävät toimenpiteet, joilla varmistetaan riittävä turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso ja mahdollisuuksien mukaan sovellettavien keskeisten vaatimusten noudattaminen.

5. Saatuaan organisaatiolta pyynnön tai hakemuksen jäsenvaltion tai viraston on arvioitava, ovatko ehdotetut lieventävät toimenpiteet asianmukaisia ja riittäviä riittävän turvallisuustason varmistamiseksi, ja ehdotettava tarpeellisiksi katsomiaan lisätoimenpiteitä. Siinä on myös täsmennettävä testiympäristöstä odotettavissa oleva sääntelyyn liittyvä oppiminen.

6. Sääntelyn testiympäristön perustavan jäsenvaltion tai viraston on välittömästi ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja virastolle testiympäristön perustamisesta. Ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki 3 kohdassa tarkoitetut seikat.

7. Sääntelyn testiympäristön perustaminen ei saa vaikuttaa testiympäristöä valvovien toimivaltaisten viranomaisten valvontavaltuuksiin tai korjaaviin toimivaltuuksiin. Kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla ja virastolla on oltava valtuudet keskeyttää tai lopettaa testausprosessi tai osallistuminen testiympäristöön, jos tehokas lieventäminen ei ole mahdollista. Niiden on ilmoitettava virastolle ja jäsenvaltioille tällaisista päätöksistä 74 artiklalla perustetun rekisterin kautta.

8. Kun sääntelyn testiympäristö on saatu päätökseen, organisaation ja asianomaisen jäsenvaltion tai viraston on laadittava yhteinen raportti. Raportissa on esitettävä yksityiskohtaisesti toteutetut toimet, saavutetut tulokset ja sääntelyyn liittyvän oppimisen tulokset. Organisaatiot voivat käyttää kyseistä raporttia tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten noudattamisen osoittamisen tueksi. Virasto sisällyttää tämän raportin 74 artiklalla perustettuun rekisteriin.

9. Jäsenvaltioiden ja viraston on koordinoitava sääntelyn testiympäristöön liittyviä toimiaan ja vaihdettava parhaita käytäntöjä.

10. Sääntelyn testiympäristöön osallistuvat organisaatiot ovat sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön nojalla edelleen vastuussa vahingoista, joita kolmansille osapuolille mahdollisesti aiheutuu testiympäristössä suoritettavien kokeiden seurauksena. Edellyttäen, että organisaatio noudattaa testiympäristösuunnitelmaa ja sen ehtoja sekä jäsenvaltion tai viraston vilpittömässä mielessä antamia ohjeita, hallinnollisia sakkoja ei kuitenkaan määrätä eikä tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten rikkomisen johdosta ryhdytä toimiin olemassa olevien todistusten osalta.

11. Tämän artiklan täytäntöönpanon tukemiseksi virasto antaa 115 artiklan mukaisesti ohjeita sääntelyn testiympäristöjen perustamisesta ja toiminnasta. Ohjeisiin on sisällyttävä vähintään yhteiset periaatteet ja menettelyt, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

a)sääntelyn testiympäristöön osallistumista koskevat kelpoisuus- ja valintaperusteet;

b)sääntelyn testiympäristöjen soveltaminen, niihin osallistuminen, niiden seuranta, niistä irtautuminen ja niiden lopettaminen, mukaan lukien testiympäristösuunnitelma ja yhteinen raportti;

c)osallistujiin sovellettavat ehdot ja edellytykset.”;

6.lisätään 126 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan alakohta seuraavasti:

”d) 86 a artiklassa tarkoitettujen sääntelyn testiympäristöjen perustamisesta, toiminnasta ja valvonnasta.”.

VII luku
Loppusäännökset

50 artikla

Saatujen tietojen luottamuksellisuus ja suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

1.Tätä asetusta sovellettaessa saatuja tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty.

2.Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että tämän asetuksen soveltamiseksi hankitut ja tuotetut liikesalaisuudet ja muut arkaluonteiset ja turvallisuusluokitellut tiedot suojataan asianmukaisesti unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.Komissio ei saa jakaa tämän asetuksen nojalla saamiaan tietoja tavalla, joka voi johtaa yksittäisen talouden toimijan tunnistamiseen, jos tietojen jakaminen aiheuttaisi kyseiselle toimijalle potentiaalista kaupallista tai mainehaittaa tai paljastaisi liikesalaisuuksia.

4.Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, ettei tämän asetuksen mukaisesti annettujen tai vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaa alenneta tai poisteta ilman tietojen luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta.

51 artikla

Henkilötietojen suoja

1.Tämä asetus ei vaikuta etenkään asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY mukaisiin jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, jotka liittyvät niiden henkilötietojen käsittelyyn, eikä komission ja tarvittaessa muiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten velvollisuuksiin, jotka liittyvät niiden henkilötietojen käsittelyyn etenkin asetuksen (EU) 2018/1725 nojalla niiden täyttäessä velvollisuuksiaan.

2.Jäsenvaltiot, komissio ja tarvittaessa muut unionin toimielimet, elimet ja laitokset voivat käsitellä henkilötietoja, jos se on tarpeen tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi tai jos se on tarpeen julkisen vallan käyttämiseksi tai niille tässä asetuksessa annettujen yleistä etua koskevien tehtävien suorittamiseksi.

52 artikla

Arviointi

Komissio arvioi tämän asetuksen soveltamista ja esittää siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Arviointikertomuksen on perustuttava jäsenvaltioiden ja keskeisten sidosryhmien kuulemiseen.

53 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS – VIRASTOT

1.CONTEXT OF THE PROPOSAL

•Reasons for and objectives of the proposal

•Consistency with existing policy provisions in the policy area

•Consistency with other Union policies

2.LEGAL BASIS, SUBSIDIARITY AND PROPORTIONALITY

•Legal basis

•Subsidiarity (for non-exclusive competence)

•Proportionality

•Choice of the instrument

3.RESULTS OF EX-POST EVALUATIONS, STAKEHOLDER CONSULTATIONS AND IMPACT ASSESSMENTS

•Ex-post evaluations/fitness checks of existing legislation

•Stakeholder consultations

•Collection and use of expertise

•Impact assessment

•Regulatory fitness and simplification

•Fundamental rights

4.BUDGETARY IMPLICATIONS

5.OTHER ELEMENTS

•Implementation plans and monitoring, evaluation and reporting arrangements

•Detailed explanation of the specific provisions of the proposal

LEGISLATIVE FINANCIAL AND DIGITAL STATEMENT - AGENCIES

1.FRAMEWORK OF THE PROPOSAL/INITIATIVE

1.1.Title of the proposal/initiative

1.2.Policy area(s) concerned

1.3.Objective(s)

1.3.1.General objective(s)

1.3.2.Specific objective(s)

1.3.3.Expected result(s) and impact

Specify the effects which the proposal/initiative should have on the beneficiaries / groups targeted.

1.3.4.Indicators of performance

Specify the indicators for monitoring progress and achievements

1.4.The proposal/initiative relates to:

1.5.Grounds for the proposal/initiative

1.5.1.Requirement(s) to be met in the short or long term including a detailed timeline for roll-out of the implementation of the initiative

1.5.2.Added value of EU involvement (it may result from different factors, e.g. coordination gains, legal certainty, greater effectiveness or complementarities). For the purposes of this section 'added value of EU involvement' is the value resulting from EU action that is additional to the value that would have been otherwise created by Member States alone.

1.5.3.Lessons learned from similar experiences in the past

1.5.4.Compatibility with the multiannual financial framework and possible synergies with other appropriate instruments

1.5.5.Assessment of the different available financing options, including scope for redeployment

1.6.Duration of the proposal/initiative and of its financial impact

1.7.Method(s) of budget implementation planned

2.MANAGEMENT MEASURES

2.1.Monitoring and reporting rules

2.2.Management and control system(s)

2.2.1.Justification of the budget implementation method(s), the funding implementation mechanism(s), the payment modalities and the control strategy proposed

2.2.2.Information concerning the risks identified and the internal control system(s) set up to mitigate them

2.2.3.Estimation and justification of the cost-effectiveness of the controls (ratio between the control costs and the value of the related funds managed), and assessment of the expected levels of risk of error (at payment & at closure)

2.3.Measures to prevent fraud and irregularities

3.ESTIMATED FINANCIAL IMPACT OF THE PROPOSAL/INITIATIVE

3.1.Heading(s) of the multiannual financial framework and expenditure budget line(s) affected

3.2.Estimated financial impact of the proposal on appropriations

3.2.1.Summary of estimated impact on operational appropriations

3.2.1.1.Appropriations from voted budget

3.2.2.Estimated output funded from operational appropriations

3.2.3.Summary of estimated impact on administrative appropriations

3.2.3.1. Appropriations from voted budget

3.2.3.3.Total appropriations

3.2.4.Estimated requirements of human resources

3.2.4.1.Financed from voted budget

3.2.5.Overview of estimated impact on digital technology-related investments

3.2.6.Compatibility with the current multiannual financial framework

3.2.7.Third-party contributions

3.3.Estimated impact on revenue

4.Digital dimensions

4.1.Requirements of digital relevance

4.2.Data

4.3.Digital solutions

Alignment with the European Data Strategy

4.4.Interoperability assessment

4.5.Measures to support digital implementation

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset 

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

d)Paremmat valmiudet järjestää sotilasalan kuljetuksia rauhan aikana paljon nykyistä nopeammin ja huomattavasti vähäisemmin hallinnollisin rasittein.

e)Käytettävissä olevat toiminnanharjoittajat, joiden kanssa tehdään sopimuksia sotilaallista liikkuvuutta silmällä pitäen: riittävän erikoistuneen liikkuvan kaluston saatavuus kuljetusten suorittamiseksi, kyky käyttää sitä hätätilanteissa kaikkialla Euroopassa, hallinnollisen rasitteen keventäminen.

f)Toiminnanharjoittajat ja rataverkon haltijat: valmistautuminen poikkeuksellisiin toimintaolosuhteisiin ja joukkojen laajamittaisiin siirtoihin (häiriönsietokyky ja turvallisuus).

g)Strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin tehostettu häiriönsietokyky ja suojelu.

h) Jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin parantaminen perustamalla asiaankuuluva sotilaallisen liikkuvuuden liikenneryhmä, joka pystyy valvomaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa.

i)Sotilaallisen liikkuvuuden suorituskykyjen (kuljetuskalusto ja logistiset laitteet) saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen jäsenvaltioiden välisen yhdistämisen ja jakamisen avulla.

j)Esimerkiksi sotilasalan kuljetusten edellyttämiä mukautuksia tai raideliikenteen kalustoyksikköjen jälkiasennuksia koskevien lupahakemusten yksinkertaistaminen.

k)Vaatimukset, sotilasalan tarpeiden tunnistaminen ja yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laatiminen niiden pohjalta.

l)Kansallisten vaatimusten määrittäminen ja niiden vaatimusten yhdenmukaistaminen, jotka koskevat poikkeuksellisia ylipainoisia tai ylimittaisia kuljetuksia ja joiden tarkoituksena on noudattaa sotilaallisen liikkuvuuden alan kuljetuslupien ja -järjestelyjen 24 tunnin (tällä hetkellä enimmillään 80 päivän) kääntöaikaa samalla tavalla kuin maantiekuljetuksissa (tuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

m)Soveltuvien reittien määrittäminen ja digitointi RINF:n avulla, jotta poikkeuksellisten kuljetuspyyntöjen ennakoitavuutta voidaan parantaa (tuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

n)Yhteistyö kaupallisesti suuntautuneiden sidosryhmien kanssa sellaisen liikkuvan kaluston määrittämiseksi nykyisen kaluston joukosta, jota voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin.

o)Pidemmälle menevä yhteistyö kaupallisesti suuntautuneiden sidosryhmien kanssa sellaisen liikkuvan kaluston määrittämiseksi nykyisen kaluston joukosta, jota voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin (tuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

p)Kalustoyksikköjä koskevat lisäluvat sellaisten määritettyjen olemassa olevien kalustoyksikköjen käyttöalueen laajentamiseksi, joita voidaan käyttää sotilasalan kuljetuksissa niiden kaupallisesti kannattavan toiminta-alueen ulkopuolella (maksuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

q) Rekisteröinti – prosessien nopeuttamiseksi ERA rekisteröi liikkuvan kaluston samaan tapaan kuin jäsenvaltiot, mikä on täysin uusi tehtävä, joka edellyttää yksityisoikeudellista asiantuntemusta teknisen ymmärryksen lisäksi (tärkein muutos sotilaallisen liikkuvuuden kalustoa koskevien lupien nopean ja tehokkaan myöntämisen kannalta ja edesauttaa pidemmällä aikavälillä kaikkien lupien myöntämistä) (maksuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat) (maksuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

r)Yhdenmukaistaminen – junien vajaatoimintatilan ja häiriönsietokykyisen ohjaus-, hallinta- ja merkinantotilan yhdenmukaistaminen (tuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

s)Kehittäminen – ERA:n rekistereihin tehtävien muutosten laatiminen ja toteuttaminen, jotta kalustoyksikköjen rekisteröinnin hallinnointi eurooppalaisessa kalustorekisterissä voidaan yhdistää lupamenettelyyn, ja mahdollisesti ERA:n suorittamaan kalustoyksikköjen rekisteröintiin liittyvän keskitetyn yhteyspisteen kehittäminen (tuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

t)Järjestelyt – Sellaisten foorumeiden järjestäminen, jotka kokoavat yhteen rautatiealan asiantuntijoita ja sotilasasiantuntijoita ratkaisemaan teknisiä kysymyksiä, ja niiden puheenjohtajana toimiminen (JNS, sotilasasiat) (tuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

u)Järjestelyt – Sellaisten foorumeiden järjestäminen, jotka kokoavat yhteen rautatiealan asiantuntijoita ja sotilasasiantuntijoita ratkaisemaan teknisiä kysymyksiä, ja niiden puheenjohtajana toimiminen (JNS, sotilasasiat) (tuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

v)Nykyisten sotilasstandardien tarkistaminen ja yhdenmukaistaminen

w)Tarkistaminen – Nykyisten sotilasstandardien tarkistaminen ja yhdenmukaistaminen (tuilla rahoitettavat kokoaikavastaavat).

x)Mukauttaminen – Vaikutusten kohteena olevien YTE:ien, yhteisten turvallisuusmenetelmien, kalustoyksikköjen lupia koskevien käytännön järjestelyjen ja muiden vaikutusten kohteena olevien asiakirjojen mukauttaminen.

y)

z)Nopeutetaan miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä (UAS) koskevien sääntöjen laatimista kaksikäyttöä tukevassa miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien luokassa ”certified”. Edistämällä sääntöjen laatimista luokan ”certified” miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien siviilialan toimintaa varten nopeutetaan sekä kaksikäyttöisten miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien kehittämistä Euroopassa että niiden integrointia Euroopan ilmatilaan. Etusijalle olisi asetettava se, että EASA laatii yhteistyössä sotilasviranomaisten kanssa säännöt, jotka koskevat luokan ”certified” miehittämättömiä ilma-aluksia.

a a)Nopeutetaan uusien sotilaallisen liikkuvuuden suorituskykyjen toimittamista helpottamalla innovatiivisten kaksoisdroonien, miehitettyjen ilma-alusten ja miehittämättömien ilma-alusten torjuntajärjestelmien testausta ja demonstrointia perustamalla siviili- ja sotilasalan testikeskusten verkosto ja luomalla yhdenmukaistettu kehys sääntelyn testiympäristöille.

b b)Laaditaan yhdenmukaistetut tekniset säännöt ja ohjeet miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien torjuntajärjestelmille infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi ja niiden lentoturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi.

c c)Laaditaan yhdenmukaistetut tekniset säännöt ja ohjeet, joilla helpotetaan sotilasalan ilmaliikennettä ja yhteentoimivuutta siviili-ilmailun kanssa ja varmistetaan samalla asianmukainen turvallisuustaso seuraavilla osa-alueilla: i) sotilasilma-alusten toiminta tai laitteiden käyttö kaksikäyttöisillä lentopaikoilla, ii) yhteisvastuureserviin kuuluvat kaksikäyttöiset rahti-ilma-alukset, iii) EU:n ja Naton yhteinen teknisten standardien käyttö (erityisesti sellaisten droonien tapauksessa, joissa on tekoälyyn perustuvia toimintoja), iv) menetelmät droonien tekoälyyn perustuvien toimintojen luotettavuuden arvioimiseksi sekä v) ilmaliikenteen integrointi matalissa lentokorkeuksissa ja U-space-ilmatilassa.

d d)Tehdään ehdotetut muutokset, joilla keskeisten viestintä-, suunnistus- ja valvontainfrastruktuurien suojaaminen ja kyseisten järjestelmien käyttämät taajuudet sisällytetään kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetun direktiivin (EU) 2022/2557 ja keskeisten palvelujen luettelon vahvistamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2450 nojalla suojattavien keskeisten palvelujen luetteloon.

e e)Laaditaan ohjeet radiotaajuushäiriöiden tehostettua seurantaa ja paikallisten taajuuksien ja lainvalvontaviranomaisten kanssa toteutettavaa tehostettua koordinointia varten, jotta voidaan ehkäistä viestintä-, suunnistus- ja valvontainfrastruktuuriin kohdistuvia häiriöitä ja reagoida niihin.

f f)

1.3.4Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 62  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2027 ja päättyy vuonna YYYY,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–    toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Vuoden 2027 jälkeiset määrät ovat suuntaa-antavia eivätkä rajoita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä parhaillaan käytävien neuvottelujen tuloksia.

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat
Budjettikohta	Sitoumukset	(1a)			0	0	0
	Maksut	(2a)			0	0	0
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)
	Maksut	(2b)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
Budjettikohta		(3)
Pääosaston <….> määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3
	Maksut	= 2 a + 2b + 3

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Määrärahat / EU:n talousarviosta virastolle maksettava rahoitusosuus kompensoidaan vähentämällä määrärahoja seuraavasta ohjelmasta: Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosio / budjettikohdasta: 02.0301 / vuonna (vuosina): 2027. Virastolle vuodesta 2028 alkaen osoitettavat määrärahat kompensoidaan vähentämällä jonkin tähän aloitteeseen liittyvän, viraston tuen kanssa samaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen kuuluvan ohjelman määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviä neuvotteluja.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	MRK YHTEENSÄ 2021–2027	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
Budjettikohta: 02 10 01 – Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto / EU:n talousarviosta virastolle maksettava rahoitusosuus			0,498	0,498	3,771

Määrärahat / EU:n talousarviosta virastolle maksettava rahoitusosuus kompensoidaan vähentämällä määrärahoja seuraavasta ohjelmasta: Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosio / budjettikohdasta: 02.0301 / vuonna (vuosina): 2027. Virastolle vuodesta 2028 alkaen osoitettavat määrärahat kompensoidaan vähentämällä jonkin tähän aloitteeseen liittyvän, viraston tuen kanssa samaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen kuuluvan ohjelman määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviä neuvotteluja.

			Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
			2025	2026	2027
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	0,000	0,000	2,562	2,562	14,894
	Maksut		0,000	0,000	2,562	2,562	14,894
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat	Sitoumukset	= 4 + 6	0,000	0,000	2,562	2,562	14,894
määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	= 5 + 6	0,000	0,000	2,562	2,562	14,894

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO DEFIS			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat
Budjettikohta 13.08.01 EDIP	Sitoumukset	(1a)			0	2,500	2,500
	Maksut	(2a)			0	2,500	2,500
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)
	Maksut	(2b)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
Budjettikohta		(3)
Pääosaston <….> määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3				2,500	2,500
	Maksut	= 2 a + 2b + 3				2,500	2,500

EDIP:n määrärahat käytetään tulevan yhteisvastuureservin hallinnointiin tarkoitetun tietoteknisen välineen rahoittamiseen.

				Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
				2025	2026	2027
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)		0,000	0,000	5,062	5,062	14,894
	Maksut	(5)		0,000	0,000	5,062	5,062	14,894
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)		0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat	Sitoumukset	= 4 + 6		0,000	0,000	5,062	5,062	14,894
määrärahat YHTEENSÄ  (Viitemäärä)	Maksut	= 5 + 6		0,000	0,000	5,062	5,062	14,894

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

PO DEFIS				Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027	MRK YHTEENSÄ
				2024	2025	2026	2027		2028–2034
 Henkilöresurssit				0,000	0,000	0,000	0,376	0,376	2,632
 Muut hallintomenot				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
PO DEFIS YHTEENSÄ	Määrärahat			0,000	0,000	0,000	0,376	0,376	2,632
PO ECHO				Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ  2021–2027	MRK YHTEENSÄ
				2024	2025	2026	2027		2028–2034
 Henkilöresurssit				0,000	0,000	1,504	1,504	3,008	39,480
 Muut hallintomenot				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
ECHO YHTEENSÄ	Määrärahat			0,000	0,000	1,504	1,504	3,008	39,480

PO TAXUD		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ  2021–2027	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit		0,000	0,000	0,000	0,101	0,101	0,303
 Muut hallintomenot		0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,00
PO TAXUD YHTEENSÄ	Määrärahat	0,000	0,000	0,000	0,101	0,101	0,303

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	8	15
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	1
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta  [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	8	16

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

2027	Komission yksiköissä käytettävissä oleva henkilöstö	Lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet	15
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)	1

2028–2034	Komission yksiköissä käytettävissä oleva henkilöstö	Lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet	37
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)	1

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Vuoden 2027 jälkeiset luvut ovat suuntaa-antavia eivätkä rajoita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä parhaillaan käytävien neuvottelujen tuloksia.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin 

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotuksen/aloitteen

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.8.    Arvioidut henkilöresurssit ja tarvittavien määrärahojen käyttö erillisvirastossa 

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

ERA on suorittanut alustavia tehtäviä sotilaallisen liikkuvuuden alalla osana ydintehtäväänsä, joka on EU:n rautatiejärjestelmän tekninen yhdenmukaistaminen, sekä infrastruktuurin kaksoiskäytön osalta. Tätä varten ERA on siirtänyt kokoaikaisia työntekijöitä sisäisesti muiden organisaatioiden ja EU:n virastojen (kuten Naton ja EDA:n) tukemiseksi ja ennakkotuen antamiseksi toimittajille sotilaskuljetusvaunujen tuotantoa varten. Lisäksi kalustoyksikköjä koskevien lupahakemusten määrä on noussut ennennäkemättömälle tasolle ja ERA:n työmäärä on kasvanut eksponentiaalisesti, minkä vuoksi virasto ei pysty siirtämään uusia kokoaikaisia työntekijöitä tämän ehdotuksen nojalla osoitettuihin tehtäviin.

Virastolle tässä ehdotuksessa osoitettuja lisätehtäviä ovat muun muassa sotilasalan tarpeiden tunnistaminen ja niiden muuntaminen YTE:ien teknisiksi eritelmiksi, ylimittaisten puolustustarvikkeiden kuljetuslupien nopeuttamista koskevien kansallisten vaatimusten yhdenmukaistaminen ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen kalustoyksikköjen lupien laajentaminen kaupallisten alueiden ulkopuolelle siten, että rahoitus vaihtelee tukien ja maksujen välillä. Lisäksi on perustettava jäsenvaltioiden rekistereitä vastaava liikkuvan kaluston rekisteri kalustoyksikköjen lupamenettelyjen tehostamiseksi, mikä edellyttää sekä teknistä että juridista asiantuntemusta. Toinen tehtävä on ohjaus-, hallinta- ja merkinantostandardien yhdenmukaistaminen ja niiden saattaminen vastaamaan nykyisiä sotilasstandardeja, mikä on olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan häiriönsietokykyiset ja johdonmukaiset operaatiot. Tämä tehtävä katetaan tuilla.

ERA tarvitsee 6 kokoaikaista työntekijää (väliaikaiset toimihenkilöt, AD-palkkaluokka), jotka rahoitetaan tuilla, ja 6 kokoaikaista työntekijää (3 sopimussuhteista toimihenkilöä, tehtäväryhmä IV, ja 3 väliaikaista toimihenkilöä, AD-palkkaluokka), jotka rahoitetaan maksuilla ja palkkioilla, jotta se voi hoitaa sille osoitetut lisätehtävät.

Virasto: Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA)	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	MRK 2028–2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)			4 67	4
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokka)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	0	0	4	4
Sopimussuhteiset toimihenkilöt			2 68	2
Kansalliset asiantuntijat
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat, välisumma	0	0	2	2
Henkilöstö YHTEENSÄ	0	0	6	6

1.3.3 kohdassa luetellut tehtävät ja tavoitteet eivät tällä hetkellä kuulu EASA:n toimeksiantoon, joka keskittyy siviilialaan. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäresursseja, joiden arvioidaan vastaavan kuutta kokoaikaista työntekijää. Osa vastaavista toimista rahoitetaan maksuilla ja palkkioilla (yhteensä 3 kokoaikaista työntekijää). Muut tavoitteet ja tehtävät ovat luonteeltaan puhtaasti sääntelyllisiä. Niillä pyritään laatimaan ja ylläpitämään ajan mittaan uusia sääntöjä, joilla täydennetään EU:n nykyistä sääntelykehystä ja mahdollistetaan yhdenmukaiset, saumattomat ja turvalliset kaksikäyttöiset ilma-operaatiot. Niitä ei voida kattaa maksuilla ja palkkioilla, minkä vuoksi ne edellyttävät lisärahoitusta tukien muodossa (3 kokoaikaista työntekijää).

Näitä tarpeita ei voida täyttää sisäisillä uudelleenjärjestelyillä, koska käytettävissä ei ole resursseja, joilla olisi tarvittavaa erityisasiantuntemusta. Sisäisten uudelleenjärjestelyjen vuoksi ja ottaen huomioon sen mahdollisuuden, ettei EASA:lla ole erityisasiantuntemusta ehdotettujen toimien nykyisten resurssien täysimääräisestä kohdentamisesta, resurssien sisäinen uudelleen kohdentaminen ei ole mahdollista vaarantamatta käynnissä olevia toimia, jotka on perusasetuksessa annettu EASA:n tehtäväksi.

PO DEFIS	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	MRK 2028–2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)			2	14 (2 kokoaikaista työntekijää x 7 vuotta)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokka)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	0	0	2	14 (2 kokoaikaista työntekijää x 7 vuotta)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat, välisumma	0	0	0	0
Henkilöstö YHTEENSÄ	0	0	2	14 (2 kokoaikaista työntekijää x 7 vuotta)

PO MOVE	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)			5	5 (vuosittain)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokka)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	0	0	5	5 (vuosittain)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat, välisumma	0	0	0	0
Henkilöstö YHTEENSÄ	0	0	5	5 (vuosittain)

PO ECHO	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	MRK 2028–2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)		8	8	210 (30 kokoaikaista työntekijää x 7 vuotta)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokka)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	0	8	8	210 (30 kokoaikaista työntekijää x 7 vuotta)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat, välisumma	0	0	0	0
Henkilöstö YHTEENSÄ	0	8	8	210 (30 kokoaikaista työntekijää x 7 vuotta)

EU:n talousarviosta maksettavalla rahoitusosuudella katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virasto: ERA	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027	YHTEENSÄ 2028–2034 69
Osasto 1: Henkilöstömenot			1,314	1,314	9,964
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja hallintomenot				0,000	0,000
Osasto 3: Toimintamenot			0,750	0,750	1,160
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	2,064	2,064	11,124

Virasto: EASA	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027	YHTEENSÄ 2028–2034 70
Osasto 1: Henkilöstömenot			0,498	0,498	3,771
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja hallintomenot				0,000
Osasto 3: Toimintamenot				0,000
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,498	0,498	3,771

Mahdolliset maksuilla katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virasto: EASA	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027	YHTEENSÄ 2028–2034 72
Osasto 1: Henkilöstömenot			0,498	0,498	3,771
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja hallintomenot				0,000
Osasto 3: Toimintamenot				0,000
Maksuilla katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,498	0,498	3,771

Yhteenveto henkilöresursseista ja määrärahoista (milj. euroa), joita ehdotus/aloite edellyttää erillisvirastossa