PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan arvopaperistamismarkkinoiden toimivuuden parantaminen voi osaltaan lisätä reaalitalouden käytettävissä olevaa rahoitusta. Tämä on entistä tärkeämpää nykyisessä taloudellisessa ja geopoliittisessa ympäristössä, jossa unionin on tehtävä merkittäviä investointeja säilyttääkseen selviytymiskykynsä ja kilpailukykynsä. Hyvin toimivat arvopaperistamismarkkinat voivat edistää talouskasvua ja auttaa rahoittamaan unionin strategisia tavoitteita, kuten investointeja vihreään, digitaaliseen ja sosiaaliseen siirtymään, kun pankit saavat mahdollisuuden siirtää riskejä niille, joilla on parhaat valmiudet kantaa ne, ja vapauttaa näin pääomaansa. Pankkien odotetaan käyttävän tätä pääomaa antolainaukseen kotitalouksille ja yrityksille, pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’, mukaan lukien. Koska arvopaperistaminen jakaa riskin laajempaan rahoitusjärjestelmään, se voi myös tarjota pääomamarkkinasijoittajille lisää sijoitusmahdollisuuksia. EU:n nykyinen arvopaperistamiskehys estää EU:n taloutta hyödyntämästä useita arvopaperistamisen tarjoamia etuja.

Enrico Lettan 1 ja Mario Draghin 2 raporteissa suositeltiin arvopaperistamista keinona vahvistaa Euroopan unionin pankkien kykyä antaa lainaa rahoitustarpeisiin, jotka liittyvät EU:n painopisteisiin, kuten puolustukseen, pääomamarkkinoiden syventämiseen, säästö- ja investointiunionin rakentamiseen ja EU:n kilpailukyvyn parantamiseen.

Eurooppa-neuvosto on pyytänyt Euroopan komissiota määrittämään toimenpiteitä Euroopan arvopaperistamismarkkinoiden uudelleenkäynnistämiseksi muun muassa sääntely- ja vakavaraisuusmuutoksilla, joissa hyödynnetään käytettävissä olevaa liikkumavaraa 3 , ja ehdottamaan tarkistettua arvopaperistamiskehystä 4 pikaisesti vuonna 2025. Myös monet sidosryhmät, kuten liikkeeseenlaskijat, sijoittajat ja valvojat, peräänkuuluttavat toimia EU:n arvopaperistamismarkkinoiden kehittämistä haittaavien esteiden poistamiseksi. 5

EU:n arvopaperistamiskehys otettiin käyttöön vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, ja sillä vastattiin Yhdysvaltojen riskialttiisiin arvopaperistamisiin liittyviin huoliin. Tuolloin katsottiin, että arvopaperistamismarkkinoiden maineen palauttamiseksi tarvitaan tiukkoja vaatimuksia, sillä markkinat olivat kärsineet riittämättömästä suojasta ja sijoittajat tunsivat niitä kohtaan syvää epäluottamusta. Nyt kun asianmukaiset suojatoimet on sisällytetty kiinteäksi osaksi markkinaorganisaatiota ja sijoittajien luottamus arvopaperistamista kohtaan palautuu, on löydettävä parempi tasapaino suojatoimien ja sekä investointeihin että liikkeeseenlaskuun liittyvien kasvumahdollisuuksien välillä. Kehyksestä saadut kokemukset viittaavat siihen, että se on liian varovainen ja rajoittaa arvopaperistamisen käyttömahdollisuuksia EU:ssa. Suuret toimintakustannukset ja liian varovaiset pääomavaatimukset pitävät monet liikkeeseenlaskijat ja sijoittajat poissa arvopaperistamismarkkinoilta.

Uudelleentarkastelussa pyritään ottamaan huomioon arvopaperistamista koskevissa EU:n sääntely- ja valvontakehyksissä käyttöön otetut riskinlieventämistekijät, jotka ovat vähentäneet merkittävästi arvopaperistamisliiketoimiin sisältyviä riskejä, sekä EU:n arvopaperistamisten hyvät luottokelpoisuustulokset. Tällä ehdotuksella edistetään komission vuosien 2024–2029 painopistettä ”Uusi suunnitelma Euroopan kestävän vaurauden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi”. Ehdotus on osa säästö- ja investointiunionia 6 , joka on komission toimikauden 2024–2029 kulmakivi, ja ensimmäinen säästö- ja investointiunionin puitteissa tehtävä lainsäädäntöaloite. Samalla on tärkeää tiedostaa, että arvopaperistamisen uudelleentarkastelu ei yksinään ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Säästö- ja investointiunionia koskeva hanke käsittää laajan joukon muita täydentäviä toimenpiteitä, jotka edistävät sen tavoitteiden saavuttamista. Euroopan komissio kuitenkin odottaa, että tässä ehdotuspaketissa muihin kuin vakavaraisuusvaatimuksiin ja vakavaraisuusvaatimuksiin suunnitellut muutokset johtavat siihen, että rahoituslaitokset harjoittavat enemmän arvopaperistamistoimintaa ja ennen kaikkea käyttävät siitä johtuvaa pääomahelpotusta lisätäkseen antolainaustaan.

EU:n arvopaperistamiskehyksen ehdotetulla uudelleentarkastelulla pyritään poistamaan perusteettomia liikkeeseenlaskun ja sijoittamisen esteitä EU:n arvopaperistamismarkkinoilta. Tavoitteena on erityisesti

·vähentää liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien kohtuuttomia toimintakustannuksia tasapainottaen ne läpinäkyvyyttä, sijoittajansuojaa ja valvontaa koskevien asianmukaisten standardien kanssa ja

·mukauttaa pankkeja ja vakuutuksenantajia koskevaa vakavaraisuuskehystä, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon todelliset riskit ja poistaa kohtuuttomat vakavaraisuuskustannukset, joita liittyy arvopaperien liikkeeseenlaskuun ja niihin sijoittamiseen, turvaten samalla rahoitusvakaus.

Tämä uudistus ei vaikuta kehyksen tärkeimpiin rahoitusvakautta koskeviin turvatoimiin (riskin pidättäminen, uudelleenarvopaperistamisen kielto, vankat luotonantokriteerit). Ehdotettujen muutosten ohella muutetaan myös valvontakehystä, jotta voidaan edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä ja taata, että valvontakehys soveltuu kasvaville EU:n arvopaperistamismarkkinoille.

EU:n arvopaperistamiskehyksen uudelleentarkastelulla pyritään poistamaan EU:n arvopaperistamismarkkinoiden kasvua ja kehitystä haittaavat perusteettomat esteet vaarantamatta kuitenkaan rahoitusvakautta, markkinoiden luotettavuutta tai sijoittajansuojaa. Tämän saavuttamiseksi ehdotetut uudistukset kohdennetaan huolellisesti liikkeeseenlaskun ja (muiden kuin pankkien) sijoittamisen erityisten esteiden poistamiseen. Uudelleentarkastelussa esitetään muutoksia neljään säädökseen:

·lainsäädäntöehdotus, jolla muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/2402 (arvopaperistamisasetus) 7 , jossa vahvistetaan tuotteita koskevat säännöt sekä liikkeeseenlaskijoita ja sijoittajia koskevat menettelytapasäännöt

·ehdotus, jolla muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013 (vakavaraisuusasetus (CRR)) 8 , jossa vahvistetaan arvopaperistamisia hallussaan pitäviä tai niihin sijoittavia pankkeja koskevat pääomavaatimukset, sekä

·muutokset kahteen delegoituun asetukseen: komission delegoitu asetus (EU) 2015/61 (maksuvalmiusvaatimusta koskeva delegoitu säädös) 9 , jolla säännellään kelpoisuuskriteerejä omaisuuserien sisällyttämiselle pankkien maksuvalmiuspuskuriin, ja komission delegoitu asetus (EU) 2015/35 (Solvenssi II ‑direktiiviä koskeva delegoitu säädös) 10 , jolla säännellään vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä koskevia pääomavaatimuksia.

Suunnitelluilla muutoksilla pyritään tekemään kehykseen kohdennettuja parannuksia eikä niinkään uudistamaan sitä. Näitä muutoksia olisi pidettävä pakettina, koska millään yksittäisellä osatekijällä ei yksinään saavuteta toivottua tulosta. Paketin osatekijöillä käsitellään sekä markkinoiden tarjonta- että kysyntäpuolta, ja ne vahvistavat toisiaan halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Raportointivaatimusten virtaviivaistaminen ja pääomavaatimusten alentaminen madaltavat markkinoille pääsyn esteitä ja tekevät arvopaperistamisten alullepanemisesta halvempaa pankeille. Huolellisuusvelvoitteiden yksinkertaistaminen sekä pääomavaatimusten ja likviditeettikohtelun muuttaminen tekevät arvopaperistamiseen sijoittamisesta helpompaa ja houkuttelevampaa. Laajempi ja dynaamisempi sijoittajapohja myös kannustaa liikkeeseenlaskuun. EU:n arvopaperistamismarkkinoiden uudelleenkäynnistäminen on monimutkainen kysymys, joka edellyttää muutosten tekemistä kehyksen eri osiin tarjonnan ja kysynnän edistämiseksi arvopaperistamismarkkinoilla.

Pelkällä sääntelyllä pystytään edistämään markkinoiden kehitystä vain jossain määrin: myös markkinaosapuolten on tehtävä oma osuutensa esimerkiksi hyväksymällä standardointi ja tiettyjä segmenttejä koskevat toimialan laajuiset aloitteet, koska markkinoiden laajentaminen ei ole mahdollista ilman markkinaosapuolten ponnisteluja.

Tässä uudelleentarkastelussa on hyödynnetty muun muassa seuraavia panoksia: Euroopan pankkiviranomaisen vuoden 2020 kertomus merkittävästä riskinsiirrosta , Euroopan järjestelmäriskikomitean vuoden 2020 kertomus järjestelmäriskien seurannasta EU:n arvopaperistamismarkkinoilla , Komission vuoden 2022 kertomus arvopaperistamisasetuksesta , Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean vuoden 2022 neuvot vakavaraisuuskehyksestä , vuoden 2024 kohdennettu kuuleminen EU:n arvopaperistamiskehyksen toimivuudesta ja yhteiskomitean kertomus arvopaperistamiskehyksen täytäntöönpanosta ja toimivuudesta. Komissio piti myös useita kahdenvälisiä kokouksia sidosryhmien kanssa ja järjesti heinäkuussa 2024 työpajan, jossa keskusteltiin EU:n arvopaperistamiskehystä koskevista sidosryhmien näkemyksistä.

Ajoituksen osalta voidaan todeta, että komissio hyväksyy arvopaperistamisasetuksen ja vakavaraisuusasetuksen muutokset yhdessä. Maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosluonnokset olisi julkaistava samana päivänä Kerro mielipiteesi -portaalissa neljän viikon kuulemista varten. Komissio suunnittelee hyväksyvänsä Solvenssi II -direktiiviä koskevan delegoidun asetuksen muutosluonnokset kyseistä asetusta koskevassa laajemmassa muutospaketissa, joka on tarkoitus julkaista kuulemista varten tämän vuoden heinäkuun jälkipuoliskolla.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Arvopaperistamisasetuksen mukaisen EU:n arvopaperistamiskehyksen vakavaraisuuteen liittymättömien säännösten tarkistaminen on osa laajempaa lainsäädäntöpakettia, johon sisältyvät myös vakavaraisuusasetukseen, maksuvalmiusvaatimusta koskevaan delegoituun säädökseen ja Solvenssi II ‐direktiiviä koskevaan delegoituun säädökseen tehtävät muutokset. Ehdotetut muutokset on laadittu eri säädösten välisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, ja niillä kaikilla pyritään samaan yleiseen tavoitteeseen.

Tällä ehdotuksella yhdenmukaistetaan asianmukaiseen huolellisuuteen liittyvien tehtävien siirtämistä koskevat säännökset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi) 11 säännösten kanssa.

Tähän pakettiin sisältyvien lainsäädäntömuutosten lisäksi komissio harkitsee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY (yhteissijoitusyrityksiä koskeva direktiivi) 12 säädetyn yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä koskevan liikkeeseenlaskijan rajan muuttamista yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin tulevan yleisen tarkistuksen yhteydessä. Yhteissijoitusyrityksiä koskevassa direktiivissä asetetaan yhteissijoitusyritysten rahastoille raja, jonka mukaan ne eivät saa hankkia enempää kuin 10 prosenttia saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoista. Arvopaperistamisen tapauksessa tämä tarkoittaa, että yhteissijoitusyritysten rahastot saavat sijoittaa vain enintään 10 prosenttia yksittäiseen arvopapereiden liikkeeseenlaskuun, sillä itse arvopaperistamisvälinettä pidetään liikkeeseenlaskijana.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Kun tällä ehdotuksella vähennetään EU:n arvopaperistamiskehykseen liittyvää rasitetta ja tehdään siitä periaatelähtöisempi, edistetään myös koko komission nykyistä pyrkimystä vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa liiketoimintaympäristöä, kuten komission vuoden 2025 työohjelmassa ilmoitettiin.

Arvopaperistamiskehyksen uudelleentarkastelu noudattaa myös EU:n talouden nykyaikaistamista koskevaa Euroopan komission laajempaa strategiaa, kuten kilpailukykykompassissa esitetään. Poistamalla EU:n arvopaperistamismarkkinoilta aiheettomia liikkeeseenlaskua ja sijoittamista haittaavia esteitä komissio pyrkii varmistamaan, että EU:n talous voi hyötyä suuremmista riskinjakomahdollisuuksista ja rahoituksesta, mikä tukee samalla talouskasvua ja EU:n kilpailukykyä.

Osa havaituista liikkeeseenlaskua ja sijoittamista haittaavista esteistä johtuu sääntelyyn liittyvistä korkeista toimintakustannuksista. Näiden kustannusten poistaminen vastaakin komission tiedonantoa Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU , jossa korostetaan sekä kotitalouksien että yritysten sääntelytaakan vähentämistä.

Lisäksi ehdotus on rahoitusvakauden turvaamista koskevan unionin tavoitteen mukainen, sillä siinä varmistetaan, että arvopaperistamismarkkinoiden toiminta on läpinäkyvää, järkevää ja kestävää.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Asetuksen (EU) 2017/2402 oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 114 artikla, jolla Euroopan unionin toimielimille annetaan toimivalta antaa aiheelliset säännökset, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta. Tällä ehdotuksella tehdään asetukseen (EU) 2017/2402 kohdennettuja muutoksia, minkä vuoksi oikeusperusta on sama.

SEUT-sopimuksen 114 artiklassa annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimivalta toteuttaa sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia toimenpiteitä jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. SEUT-sopimuksen 114 artiklan mukaan unioni voi toteuttaa toimenpiteitä, joilla paitsi poistetaan olemassa olevia perusvapauksien käyttämisen esteitä myös estetään kyseisten esteiden ilmaantumista, jos niitä voidaan ennakoida riittävän konkreettisesti. Tämä koskee myös esteitä, joiden vuoksi talouden toimijoiden, myös sijoittajien, on vaikea hyödyntää sisämarkkinoita täysin.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Arvopaperistamistuotteet ovat tärkeä osa unionin rahoitusmarkkinoita, ja ne edistävät unionin rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Arvopaperistaminen yhdistää rahoituslaitoksia rahoitusmarkkinoiden eri sektoreilta sekä eri jäsenvaltioista ja EU:n ulkopuolisilta lainkäyttöalueilta, ja se voi aiheuttaa rahoitusvakauteen liittyviä ongelmia, jos sitä ei säännellä asianmukaisesti. Siksi arvopaperistamista on säänneltävä unionin tasolla.

Ehdotuksen tarkoituksena on vähentää EU:n arvopaperistamiskehykseen liittyvää rasitetta ja tehdä kehyksestä periaatelähtöisempi. Tämän tavoitteen saavuttaminen merkitsee, että rahoituslaitokset kaikkialla unionissa voivat käyttää arvopaperistamista paremmin välineenä, jolla syvennetään EU:n pääomamarkkinoita, monipuolistetaan rahoituslaitosten riskiprofiilia ja annetaan liikkumavaraa pankkien taseisiin luotonannon lisäämiseksi EU:n kotitalouksille ja yrityksille. EU:n tason toimilla varmistetaan myös, että rahoitusvakaus säilyy korkealla tasolla kaikkialla EU:ssa. Yleisesti ottaen tavoitteena on edistää kilpailukykyisempää ja häiriönsietokykyisempää EU:n taloutta.

Ehdotuksessa tarkastellaan erityisesti tiettyjä asianmukaiseen huolellisuuteen, läpinäkyvyyteen ja valvontaan liittyviä säännöksiä. 13 Vain EU:n tason toimilla voidaan varmistaa, että kyseisiä säännöksiä sovelletaan jatkossa yhdenmukaisesti ja niillä varmistetaan vakiintunut sääntelykehys arvopaperistamisen ja liiketoiminnan aloittamiselle ja harjoittamiselle sisämarkkinoilla. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että suurin osa EU:n arvopaperistamistoimista keskittyy vain harvoihin EU:n jäsenvaltioihin. Unionin laajuinen sääntelykehys on ratkaisevan tärkeä rajat ylittävien arvopaperistamisten helpottamiseksi ja erityisesti tällaisten toimien mahdollistamiseksi jäsenvaltioissa, joissa arvopaperistamista käytetään tällä hetkellä yleisesti ottaen vähän. Jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet hyväksyä kansallisia toimenpiteitä, koska EU:n nykyinen arvopaperistamiskehys tarjoaa jo yhdennetyt säännöt EU:n tasolla. Kansallisella tasolla tehtävät muutokset olisivat ristiriidassa tällä hetkellä voimassa olevan unionin lainsäädännön kanssa.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotukseen sisältyviä menettelytapavalintoja pidetään oikeasuhteisina, sillä ne kohdistuvat keskeisiin aloihin, kuten läpinäkyvyyttä ja asianmukaista huolellisuutta koskevien sääntöjen sujuvoittamiseen vaarantamatta rahoitusvakautta tai markkinoiden luotettavuutta. Toimenpiteet on mitoitettu niin, että kehyksestä tulee nykyistä oikeasuhteisempi ja lähestymistavasta kohdennettu ja tasapainoinen liikkeeseenlaskun, sijoittamisen ja markkinoiden luottamuksen edistämiseksi. Ehdotuksen oikeasuhteisuus osoitetaan myös vaikutustenarvioinnissa, jossa arvioidaan mahdolliset kustannukset ja hyödyt sen varmistamiseksi, että valitut toimenpiteet ovat tarpeellisia ja tuloksellisia uudistuksen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Samanaikaisesti menettelytapavalinnat eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen ilmoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niissä pidättäydytään sääntelykehyksen kokonaisvaltaisesta uudistamisesta.

•Toimintatavan valinta

Ehdotuksella muutetaan asetusta (EU) 2017/2402, ja se on siis ehdotus asetukseksi. Tämän ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa millään vaihtoehtoisella lainsäädännöllisellä tai operatiivisella keinolla.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Arvopaperistamiskehyksen arviointi kattoi ajanjakson arvopaperistamiskehyksen voimaantulosta (1. tammikuuta 2019) nykyhetkeen. Arviointi sisältää koko oikeudellisen kehyksen (arvopaperistamisasetus, soveltuvin osin vakavaraisuusasetus, maksuvalmiusvaatimusta koskeva delegoitu säädös ja Solvenssi II -direktiiviä koskeva delegoitu säädös arvopaperistamisliiketoimien osalta).

Paremman sääntelyn välineistön mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan, saavutettiinko arvopaperistamiskehyksen tavoitteet kehyksen soveltamisajanjaksona (vaikuttavuus), ovatko tavoitteet edelleen tarkoituksenmukaisia (merkityksellisyys) ja onko kehyksellä saavutettu sille asetetut tavoitteet tehokkaasti kustannukset ja hyödyt huomioon ottaen (tehokkuus). Arvioinnissa tarkastellaan myös, onko unionin tason lainsäädäntöön kuuluva arvopaperistamiskehys tuottanut lisäarvoa (EU:n tason lisäarvo) ja onko se yhdenmukainen muiden asiaan liittyvien säädösten kanssa (johdonmukaisuus). Arviointi tehtiin samanaikaisesti arvopaperistamiskehyksen tarkistamista koskevan ehdotuksen ohella tehdyn vaikutustenarvioinnin kanssa.

Arvioinnissa todettiin, että arvopaperistamiskehyksellä on onnistuttu osittain saavuttamaan sille alun perin asetetut tavoitteet. Kehys on tukenut prosessien ja käytäntöjen standardisointia, ja sillä on onnistuttu osittain puuttumaan sääntelyn epävarmuuteen. Sillä on onnistuttu kuitenkin vain osittain poistamaan arvopaperistamisen huonoa mainetta ja yksinkertaiseen ja läpinäkyvään arvopaperistamiseen liittyvää epäsuotuisaa sääntelyä huolimatta käyttöön otetuista sääntelyn parannuksista. Kehyksellä ei ole myöskään onnistuttu vähentämään korkeita toimintakustannuksia eikä laajentamaan arvopaperistamismarkkinoita merkittävästi EU:ssa.

Näin ollen arvioinnissa todettiin, että tarvitaan lisää toimia sen varmistamiseksi, että arvopaperistamisella pystytään parantamaan merkittävästi EU:n talouden rahoittamista, sekä säästö- ja investointiunionin kehittämiseksi edelleen. Erityisesti arvioinnissa todettiin, että erittäin määräävät oikeudelliset vaatimukset läpinäkyvyyden ja asianmukaisen huolellisuuden alalla johtavat korkeisiin toimintakustannuksiin liikkeeseenlaskijoille ja arvopaperistamiseen sijoittajille ja että periaatelähtöisempi lähestymistapa voisi olla asianmukaisempi. Pankkien ja vakuutuksenantajien vakavaraisuuskehys ei ole riittävän riskiherkkä, ja pääoman ”epäneutraalius” on suhteettoman korkea tiettyjen arvopaperistamisliiketoimien osalta. Kohtuuttomien vakavaraisuusvaatimuksiin liittyvien esteiden käsittelemiseksi on näin ollen tarpeen tarkistaa arvopaperistamisten vakavaraisuuskohtelua.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio järjesti 3. heinäkuuta 2024 arvopaperistamistyöpajan, jossa pankkialan/-yhdistysten, ministeriöiden, Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan keskuspankin yhteisen valvontamekanismin, Euroopan investointipankin, vakuutusyritysten, omaisuudenhoitajien, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja eläkerahastojen edustajat pääsivät jakamaan näkemyksiään.

EU:n arvopaperistamiskehyksen toimivuudesta järjestettiin kohdennettu julkinen kuuleminen 9. lokakuuta 2024 – 4. joulukuuta 2024. Eri sidosryhmiltä saatiin 133 vastausta. 14 Kuuleminen oli jaettu kahteentoista osioon, joissa pyrittiin keräämään erilaisilta EU:n arvopaperistamismarkkinoilla toimivilta sidosryhmiltä näkemyksiä siitä, onko arvopaperistamiskehys täyttänyt ja täyttääkö se edelleen markkinoiden turvallisuutta, toimintakustannusten vähentämistä ja vakavaraisuuden riskiherkkyyttä koskevat tavoitteensa. Kuulemisessa myös kerättiin palautetta YLS-standardin toiminnasta, valvonnan tehokkuudesta ja tulevan arvopaperistamisalustan/-alustojen mahdollisuudesta. Lisäksi komissio järjesti monenlaisten sidosryhmien kanssa joukon kahdenvälisiä kokouksia, joissa vahvistettiin jo saatu palaute.

Kuulemisessa saatu palaute on otettu huomioon arvopaperistamiskehyksen arvioinnissa.

Kannanottopyynnössä, joka oli avoinna 19. helmikuuta 2025 – 26. maaliskuuta 2025 15 , pyydettiin sidosryhmiltä palautetta arvopaperistamiskehyksen tarkistamisesta. Sidosryhmiä pyydettiin esittämään näkemyksiä siitä, miten komissio on ymmärtänyt ongelman, ja mahdollisista ratkaisuista sekä toimittamaan asiaankuuluvia tietoja. Yhteensä 34 vastaajaa vastasi kannanottopyyntöön ja esitti näkemyksensä. 16 Näistä 34 vastaajasta 26 17 oli vastannut myös vuoden 2024 kohdennettuun kuulemiseen, ja näiden vastaajien näkemykset olivat pysyneet pitkälti ennallaan. Myös ensimmäistä kertaa vastanneiden kommentit olivat yhdenmukaisia kohdennetussa kuulemisessa aiemmin saadun palautteen kanssa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tämän ehdotuksen valmistelussa on hyödynnetty laajaa asiantuntijatietoa, jota on saatu esimerkiksi sidosryhmien kuulemisista, kokouksista ja Euroopan valvontaviranomaisten tekemistä analyyseistä. Erityisesti Euroopan valvontaviranomaiset toimittivat 44 artiklan mukaiset vuosien 2021 ja 2025 yhteiskomitean kertomukset arvopaperistamisasetuksen täytäntöönpanosta ja toiminnasta. 18 Kertomuksissa keskityttiin arvopaperistamisiin sovellettavien yleisten vaatimusten täytäntöönpanoon, mukaan lukien riskin pidättämiseen, asianmukaista huolellisuutta ja läpinäkyvyyttä koskeviin vaatimuksiin ja YLS-arvopaperistamisen erityisvaatimuksiin suhteessa kehyksen alkuperäiseen tavoitteeseen edistää EU:n arvopaperistamiskehyksen tervettä elvyttämistä.

Kansallisia viranomaisia kuultiin euroryhmän työryhmä+:n, neuvoston rahoituspalvelukomitean sekä pankki-, maksu- ja vakuutusasioita käsittelevän komission asiantuntijaryhmän puitteissa. Useat jäsenvaltiot myös vastasivat kohdennettuun kuulemiseen valtiovarainministeriöidensä kautta ja olivat komissioon yhteydessä kahdenvälisesti.

•Vaikutustenarviointi

Tämän uudelleentarkastelun valmistelemiseksi tehtiin vaikutustenarviointi, josta keskusteltiin komission yksiköiden välisessä ohjausryhmässä. Vaikutustenarviointiraportti toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 12. maaliskuuta 2025. Lautakunnan kokous pidettiin 9. huhtikuuta 2025. Lautakunta antoi myönteisen lausunnon ja kehotti tekemään muutoksia ja hankkimaan lisätietoa seuraavilla alueilla: ongelman määrittely ja perustelut; yksityiskohtaiset tiedot arvioiduista vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä kompromisseista; lisäarviointi vaihtoehtojen yhdistetyistä vaikutuksista erityisesti niiden suhteellisten riskitasojen ja rahoitusvakauteen kohdistuvan vaikutuksen osalta. Näitä kysymyksiä on käsitelty, ja ne on otettu huomioon lopullisessa versiossa, joka on saatavilla komission verkkosivustolla ja julkaistu yhdessä tämän ehdotuksen kanssa.

Koko pakettia koskevia toimintavaihtoehtoja yksilöitiin kolmella keskeisellä alalla. Harkittavana oli vaihtoehtoja, joilla i) alennetaan korkeita toimintakustannuksia, ii) vähennetään vakavaraisuusvaatimusten aiheuttamia tarpeettomia esteitä, jotta pankit voivat laskea liikkeeseen arvopaperistettuja tuotteita ja sijoittaa niihin, ja iii) poistetaan EU:n arvopaperistamismarkkinoille sijoittamisen tarpeettomia vakavaraisuuskustannuksia vakuutuksenantajilta. Arvioinnin tuloksena saatiin parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen paketti, jolla voidaan parhaiten saavuttaa asetetut tavoitteet.

Korkeiden toimintakustannusten (jotka ovat arvion mukaan 780 miljoonaa vuodessa koko markkinoiden osalta) vähentämiseksi harkittiin sekä kohdennettuja että laajempia toimenpiteitä. Vaihtoehtoihin kuului tiettyjen sellaisten asianmukaista huolellisuutta ja läpinäkyvyyttä koskevien vaatimusten yksinkertaistamista ja poistamista vaihtelevan tasoisesti, joita pidetään päällekkäisinä tai liiallisen määräävinä (esim. todentamisvaatimusten poistaminen EU:n toimista ja raportointimallien virtaviivaistaminen). Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla saadaan 310 miljoonan kustannussäästöt vuodessa. Vastaavasti arvioitiin kohdennettuja ja radikaaleja muutoksia pankkien nykyiseen vakavaraisuuskehykseen. Niissä keskityttiin vakavaraisuusasetuksen ja maksuvalmiusvaatimuksen mukautuksiin, joilla pyritään lisäämään arvopaperistamisen pääomakohtelun riskiherkkyyttä pankeille, laajentamaan arvopaperistamisten hyväksyntää pankkien likviditeettipuskureihin sekä nopeuttamaan ja yhdenmukaistamaan valvontaviranomaisten arviointia liiketoimien kelpoisuudesta pääomahelpotukseen merkittävää riskinsiirtoa koskevan kehyksen nojalla. Toinen harkittu vaihtoehto oli pankkien vakavaraisuuskehyksen perusteellinen tarkistus. Vakuutuksenantajien EU:n arvopaperistamismarkkinoihin sijoittamisen esteiden poistamiseksi arvioitiin kolme vaihtoehtoa, joissa esitettiin arvopaperistamisiin sijoittavia vakuutuksenantajia koskevien pääomavaatimusten vähennyksiä eri tasoilla ja menettelytavoilla.

Vaikuttavuuden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden vertailun perusteella valittiin parhaaksi arvioitu paketti vakavaraisuuteen liittymättömiä ja liittyviä toimenpiteitä, joita pidettiin parhaana keinona, jolla EU voi vähentää liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien taakkaa ja sääntöjen noudattamisesta niille aiheutuvia kustannuksia, elvyttää arvopaperistamismarkkinoita ja parantaa EU:n rahoitusjärjestelmän kilpailukykyä. Rahoituslaitoksille kaikkialla EU:ssa tarjotaan yksinkertaisempi ja kustannuksiltaan pienempi läpinäkyvyyttä ja asianmukaista huolellisuutta koskeva järjestelmä ja lisää riskiherkkyyttä arvopaperistamissijoitusten todellisen riskin osalta.

Useiden toimintavaihtoehtojen vaikutustenarviointi keskittyi vaihtoehtojen talous- ja sääntelyvaikutuksiin. Vaihtoehdoilla voidaan katsoa olevan vain välillisiä vaikutuksia sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja perusoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Ehdotuksella parannettaisiin välillisesti luotto- ja rahoituspalvelujen saatavuutta erityisesti yhtiöille ja pk-yrityksille, ja näin edistettäisiin sosiaalista osallisuutta, työpaikkojen luomista ja talouskasvua. Ehdotuksella voitaisiin tukea välillisesti ympäristökestävyyttä helpottamalla vihreitä investointeja pääoman paremmalla saatavuudella ja yhdenmukaistamisella olemassa olevien vihreiden arvopaperistamiskehysten kanssa, vaikka tämä ei olekaan ensisijainen painopiste. Ehdotuksella ei ole suoraa vaikutusta perusoikeuksiin, mutta aloitteella tuetaan rahoitusjärjestelmän vakautta ja se on tietosuojalainsäädännön mukainen, joten se vahvistaa välillisesti taloudellisia oikeuksia ja yksityisyyden suojaa.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksella yksinkertaistetaan ja hiotaan nykyisiä arvopaperistamisiin sovellettavia säännöksiä tehokkuuden lisäämiseksi arvopaperistamismarkkinoilla. Sillä on näin ollen merkitystä sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevalle ohjelmalle (REFIT). Arvopaperistamisasetusta koskeva parhaaksi arvioitu vaihtoehto sisältää yritysten soveltamien asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden yksinkertaistamisen ja tehokkaamman läpinäkyvyyskehyksen. Näitä velvollisuuksia vähentämällä sääntöjen noudattamisesta koituu vähemmän kustannuksia yrityksille, jolloin ydinliiketoimintaan voidaan kohdentaa enemmän resursseja. Liikkeeseenlaskijoille voi tulla joitakin kertaluonteisia mukauttamiskustannuksia, mutta hallinnollisen rasitteen toistuvan kevenemisen on tarkoitus tasata kyseiset alkukustannukset. Kohdennettujen mukautusten ja strategisen yksinkertaistamisen avulla kyseisillä toimenpiteillä on edellytykset tukea markkinoiden valmiuksia, houkutella laajempaa sijoittajakuntaa ja edistää talouskasvua, ja samalla pidetään yllä kestävää ja läpinäkyvää rahoitusekosysteemiä.

Tässä ehdotuksessa käsiteltyjen toimintavaihtoehtojen on tarkoitus vaikuttaa monin myönteisin tavoin pk-yritysten rahoitukseen ja kilpailukykyyn (ks. vaikutustenarviointikertomuksen liitteet VII ja VIII).

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei todennäköisesti ole suoraa vaikutusta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin oikeuksiin. Yksinkertaistamis- ja tehostamistoimilla ei puututa suoraan henkilötietoja tai yksityisyyttä koskeviin seikkoihin. Raportointia ja tietojen julkistamista koskevien vaatimusten muutosten on kuitenkin oltava nykyisen tietosuojalainsäädännön mukaisia, jotta varmistetaan arvopaperistamisprosessiin liittyvien henkilötietojen suoja ja yksityisyys.

Ehdotuksen tarkoituksena on alentaa korkeita toimintakustannuksia ja poistaa vakavaraisuusvaatimusten aiheuttamia tarpeettomia esteitä ja samalla välttää suojan perusteetonta heikentämistä ja liiallisen riskinoton kannustimia. Tämän takia ehdotuksella halutaan löytää tasapaino talouden elvyttämisen tarpeen ja vankkojen vaatimusten ylläpitämisen välillä pitäen näin kielteiset yhteiskunnalliset vaikutukset mahdollisimman vähäisinä. Ehdotetut toimenpiteet keskittyvät pääasiassa varainhoitoa koskevaan sääntelyyn, mutta niillä voidaan saada mahdollisia välillisiä hyötyjä, jotka vaikuttavat sosiaalisiin oikeuksiin sekä ympäristö- ja perusoikeuksiin tukevalla ja kestävällä tavalla. Vakaiden arvopaperistamismarkkinoiden varmistaminen edistää välillisesti taloudellisten perusoikeuksien suojelua tukemalla rahoitusvakautta riskien hajauttamisen avulla.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tällä säädösehdotuksella olisi rajallisia vaikutuksia unionin talousarvioon. Se edellyttää komissiolta ja kolmelta Euroopan valvontaviranomaiselta politiikan kehittämistä edelleen. Erityiset koordinointitehtävät osoitetaan Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV) Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitealle raportoivan arvopaperistamista käsittelevän alakomitean kautta. Euroopan pankkiviranomaisen tehtäviin kuuluu antaa 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean arvopaperistamista käsittelevän komitean (arvopaperistamista käsittelevä alakomitea) käyttöön sihteeristö ja toimia sen varapuheenjohtajana sekä johtaa tämän alakomitean työskentelyä keskittyen muun muassa valvontakysymyksiin, antaen ohjeita markkinatoimijoille, kehittäen teknisiä standardeja ja varmistaen sääntelykehyksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon unionissa. Ehdotuksen liitteenä on rahoitusselvitys.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Koska ehdotettu väline on asetus, joka merkittävissä määrin perustuu voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön, ei ole tarpeen laatia toteuttamissuunnitelmaa. Ehdotuksen ohella on tehty osana vaikutustenarviointia kattava arviointi, jossa tarkastellaan muun muassa sitä, kuinka tuloksellisesti ja tehokkaasti säädös on saavuttanut tavoitteensa. Ehdotuksessa esitetään asetuksen (EU) 2017/2402 46 artiklassa tarkoitettu uudelleentarkastelua koskeva kertomus. Uudelleentarkasteluun voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotus. Tässä yhteydessä tarvittaessa yhdenmukaistetaan arviointia ja tietojen ilmoittamista koskevat vaatimukset.

Komissio arvioi tätä ehdotettua muutospakettia viiden vuoden kuluttua sen soveltamisen aloittamispäivästä ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Lainsäädäntöpaketin eri osien välinen vuorovaikutus ja yhdenmukaisuus

Tämä asetusehdotus on osa laajempaa arvopaperistamisen uudelleentarkastelua, johon sisältyy muutoksia kahteen asetukseen (arvopaperistamisasetuksen ja vakavaraisuusasetuksen lisäksi) ja kahteen delegoituun säädökseen (maksuvalmiusvaatimusta koskeva delegoitu säädös ja Solvenssi II ‐direktiiviä koskeva delegoitu säädös). Ehdotettuja muutoksia olisi pidettävä toimenpidepakettina, jolla puututaan kattavasti arvopaperistamismarkkinoiden tarjontaan ja kysyntään liittyviin ongelmiin.

Kohde ja soveltamisala (1 artikla)

Ehdotuksessa selvennetään, että hallinnoija on yhteisö, joka hallinnoi ostettujen saamisten kantaa tai kohde-etuutena olevia luottovastuita päivittäin asetuksen (EU) 2017/2402 (arvopaperistamisasetus) soveltamisalalla. Muutos on selvennys, eikä sillä pyritä laajentamaan soveltamisalaa, sillä arvopaperistamisasetusta sovelletaan jo hallinnoijaan.

Määritelmät (2 artikla)

Julkiset ja yksityiset arvopaperistamiset määritellään 2 artiklan 32 ja 33 alakohdassa. ”Julkinen arvopaperistaminen” vahvistetaan nimenomaan julkiseksi arvopaperistamiseksi, jos se täyttää jonkin seuraavista ehdoista:

i) sitä varten on laadittava esite;

ii) arvopaperistamisposition muodostavat arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi tietyillä kauppapaikoilla;

iii) arvopaperistamista markkinoidaan yleisesti sijoittajille, eikä täsmällisistä ehdoista voida neuvotella osapuolten kesken eli liiketointa tarjotaan sijoittajille ota tai jätä -periaatteella.

Yksityiseksi arvopaperistamiseksi katsotaan sellainen arvopaperistaminen, joka ei täytä mitään edellä mainituista vaatimuksista – siitä ei ole esitettä, sitä ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi, ja sen ehdoista neuvotellaan kahdenvälisesti alullepanijan ja pienen sijoittajaryhmän välillä. Julkisten ja yksityisten arvopaperistamisten määritelmän selkeyttäminen on erityisen tärkeää läpinäkyvyyttä koskevien vaatimusten soveltamiseksi.

Asianmukainen huolellisuus (5 artikla)

Asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklaan tehdään muutoksia unionin arvopaperistamisiin tehtävien sijoitusten yksinkertaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi. Tarkistusvaatimukset (5 artiklan 1 kohta ja 5 artiklan 3 kohdan c alakohta) poistetaan sijoittajilta silloin, kun asiaankuuluvien myyntipuolen säännösten noudattamisesta vastaava myyntipuolen osapuoli on sijoittautunut unioniin ja kun sitä valvotaan unionissa. Lisäksi asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 5 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesta riskinarvioinnista tehdään periaatelähtöisempi poistamalla yksityiskohtainen luettelo rakenteellisista tekijöistä, joita sijoittajien on tarkastettava, ja selventämällä johdanto-osan kappaleessa, että asianmukaista huolellisuutta koskevan arvioinnin on oltava oikeassa suhteessa arvopaperistamisen riskiin. Myös asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklan 4 kohdan mukaisista kirjallisista menettelyistä tehdään periaatelähtöisempiä poistamalla yksityiskohtainen luettelo tiedoista asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklan 4 kohdan aalakohdan toisesta alakohdasta. Jälkimarkkinoiden liiketoimille annetaan ylimääräiset 15 päivää asianmukaisen huolellisuuden dokumentoimiseksi. Lisäksi asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklan 5 kohdan mukainen asianmukaisen huolellisuuden tehtävän siirtäminen yhdenmukaistetaan muun alakohtaisen lainsäädännön kanssa, eikä tehtävien siirtäminen siirrä oikeudellista vastuuta.

Asianmukaista huolellisuutta koskevista vaatimuksista luovutaan silloin, kun kansainväliset kehityspankit takaavat arvopaperistamisposition täysin, jolloin se on hyvin vähäriskinen. Tämä tarkoittaa, että sijoittajat voivat sijoittaa tällaisiin positioihin tekemättä laajoja tarkastuksia.

Kevyempää asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta sovelletaan silloin, jos arvopaperistamiseen sisältyy suuririskisin etuoikeusluokka, joka on tarkoin määritellyn julkisyhteisöjen joukon takaama tai niiden hallussa ja jos kyseisen etuoikeusluokan osuus arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta on vähintään 15 prosenttia. Tällöin luovutaan erityisesti todentamis- ja dokumentointivaatimuksista.

EU:n ulkopuolisten liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemiin positioihin tehtävien sijoitusten osalta sijoittajien edellytetään edelleen tarkistavan, että tietty liiketoimi on EU:n sääntöjen mukainen.

Riskin pidättäminen (6 artikla)

Riskin pidättämisestä luovutaan silloin, jos arvopaperistamiseen sisältyy suuririskisin etuoikeusluokka, joka on tarkoin määritellyn julkisyhteisöjen joukon takaama tai niiden hallussa ja jos kyseisen etuoikeusluokan osuus arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta on vähintään 15 prosenttia.

Läpinäkyvyys (7 artikla)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/1224 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1225 olevia raportointimalleja olisi tarkistettava, jotta voidaan vähentää liikkeeseenlaskijoiden raportointitaakkaa. Vaadittujen kenttien määrää olisi erityisesti vähennettävä huomattavasti, vähintään 35 prosenttia tai mahdollisuuksien mukaan tätäkin enemmän. Tarkistuksen yhteydessä olisi harkittava pakollisten ja vapaaehtoisten kenttien erottamista toisistaan, jotta voidaan vähentää raportoiville yhteisöille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa taakkaa. Raportointimalleissa ei myöskään tulisi vaatia lainatason tietoja, jos arvopaperistetut vastuut ovat erittäin hajautuneita ja lyhytaikaisia (esimerkiksi luottokorttivastuut ja tietyntyyppiset kulutusluotot). Euroopan valvontaviranomaisten arvopaperistamista käsittelevän yhteiskomitean olisi tarkistettava raportointimalleja EPV:n johdolla ja yhteistyössä muiden Euroopan valvontaviranomaisten kanssa. Tarkistuksessa olisi otettava huomioon tässä ehdotuksessa esitetyt periaatteet.

Yksityisiä arvopaperistamisia koskevan raportointimallin olisi oltava paljon kevyempi kuin julkisia arvopaperistamisia koskevan raportointimallin, ja siinä olisi keskityttävä ainoastaan valvojien tarpeisiin. Toimialalle aiheutuvien täytäntöönpanokustannusten minimoimiseksi kyseisessä mallissa olisi noudatettava tarkasti olemassa olevia ilmoitusmalleja, erityisesti yhteisen valvontamekanismin yhteydessä laadittuja arvopaperistamisliiketoimista ilmoittamista koskevia ohjeita. Markkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi ja yksityisten markkinoiden valvonnan ja seurannan helpottamiseksi kyseinen yksityisiä arvopaperistamisia koskeva erityinen malli olisi raportoitava arvopaperistamisrekistereihin.

Arvopaperistamisrekisteri (10 ja 17 artikla)

Asetuksen (EU) 2017/2402 10 artiklaan tehdyillä muutoksilla oikaistaan kyseisen asetuksen 5 artiklaan tehty väärä viittaus, joka olisi korvattava viittauksella 7 artiklaan. Asetuksen (EU) 2017/2402 17 artiklaan ehdotetut muutokset liittyvät 7 artiklaan tehtäviin muutoksiin, joilla laajennetaan raportointi arvopaperistamisrekisteriin koskemaan myös yksityistä arvopaperistamista. Näiden muutosten vuoksi on ehdotettu, että eriytetään välitön ja veloitukseton rekisterin käyttöoikeus. Tällainen käyttöoikeus olisi myönnettävä Euroopan valvontaviranomaisille, Euroopan järjestelmäriskikomitealle, toimivaltaisille viranomaisille ja kriisinratkaisuviranomaisille sekä pyynnöstä Euroopan komissiolle. Koska julkinen arvopaperistaminen on luonteeltaan erilaista, käyttöoikeus myönnetään myös tällaisiin arvopaperistamisiin osallistuville sijoittajille ja mahdollisille sijoittajille. Sillä, että sijoittajien ja mahdollisten sijoittajien mahdollisuuksia saada tietoja yksityisistä arvopaperistamisista rajoitetaan, on tarkoitus suojella kyseisten arvopaperistamisten tietojen luottamuksellisuutta.

YLS-vaatimukset (20, 26 b, 26 c ja 26 e artikla)

Pk-yritysten lainojen arvopaperistamisen helpottamiseksi YLS-arvopaperistamisen yhteydessä asetuksen (EU) 2017/2402 20 artiklan 8 ja15 kohdassa sekä 26 b artiklan 8 kohdassa säädettyä homogeenisyysvaatimusta muutetaan siten, että kyseisissä kohdissa säädetään, että arvopaperistamisen, jossa vähintään 70 prosenttia arvopaperistamisen vastuukannasta koostuu pk-yritysten lainoista, katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen. Kyseinen 70 prosentin kynnysarvo on alhaisempi kuin nykyinen 100 prosentin vaatimus.

Jotta vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset voisivat osallistua merkityksellisesti taseen YLS-arvopaperimarkkinoihin, asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 8 kohdassa säädettyjä luottosuojan kelpoisuusvaatimuksia muutetaan siten, että niihin sisällytetään myös vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten rahoitukseton takaus, joka täyttää tietyt vankkuus-, vakavaraisuus- ja hajautuskriteerit.

Useat muut tekniset mutta eivät asiasisältöä koskevat muutokset helpottavat YLS-kriteerien täytäntöönpanoa.

Tarkastavat kolmannet osapuolet (28 artikla)

Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi, että YLS-vaatimusten noudattamisesta vastaavia ulkopuolisia todentajia on valvottava sen lisäksi, että niiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on valtuutettava ne.

Valvonta (29, 30, 32 ja 36 artikla)

Jotta voidaan edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä ja estää hajanaisuus ja sääntelyn erilaiset tulkinnat, ehdotuksella vahvistetaan Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean arvopaperistamista käsittelevän alakomitean asemaa. Arvopaperistamista käsittelevällä alakomitealla on erityisesti valtuudet antaa ohjeita yhteisten valvontamenettelyjen laatimisesta ja 7 artiklassa tarkoitettujen raportointimallien kehittämisestä. Vastuuvelvollisuuden ja jatkuvuuden lisäämiseksi EPV johtaa Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean arvopaperistamista käsittelevän alakomitean työtä, antaa sen käyttöön sihteeristön ja toimii pysyvästi sen varapuheenjohtajana, joka tukee puheenjohtajaa hänen tehtäviensä hoitamisessa ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä hänen poissaolonsa aikana.

YLS-kriteerien tehokkaan ja johdonmukaisen valvonnan varmistamiseksi asetuksen (EU) 2017/2402 29 artiklassa olisi annettava pankkialan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tehtäväksi valvoa YLS-kriteerien soveltamista pankeista peräisin olevissa arvopaperistamisissa. Pankkiunionin luottolaitosten osalta tämä valvonta tapahtuisi yhteisen valvontamekanismin yhteydessä.

Jotta valvojat voisivat valvoa asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten noudattamista, asetuksen (EU) 2017/2402 32 artiklaa muutetaan niin, että siihen sisällytetään nimenomaisesti luettelo tilanteista, joissa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä hallinnollisia seuraamuksia siitä, että institutionaaliset sijoittajat eivät täytä asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklassa säädettyjä asianmukaista huolellisuutta koskevia vaatimuksia.

Kertomukset ja uudelleentarkastelu (44 ja 46 artikla)

Päivitetään asetuksen (EU) 2017/2402 44 artiklaan sisältyvä jatkuva toimeksianto, jonka mukaan Euroopan valvontaviranomaisten on raportoitava tämän asetuksen täytäntöönpanosta, niin, että valvontaviranomaisten on myös arvioitava arvopaperistamisen vaikutuksia EU:n yritysten ja talouden rahoitukseen.

Komissiolla on valtuudet tarkastella tämän muutosasetuksen toimivuutta viiden vuoden ajan siitä, kun sitä aletaan soveltaa. Uudelleentarkasteluun olisi tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus.

2025/0826 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle 12 päivänä joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Arvopaperistaminen voi lisätä sijoittamista, kun pankit saavat mahdollisuuden siirtää riskejä niille, jotka pystyvät ne kantamaan, ja vapauttaa näin pääomaansa antolainaukseen kotitalouksille ja yrityksille, pk-yritykset mukaan lukien. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402 19 , joka kattaa sekä yksinkertaiset, läpinäkyvät ja standardoidut arvopaperistamiset (YLS) että muut arvopaperistamiset, on lisännyt markkinoiden läpinäkyvyyttä, turvallisuutta ja standardointia. Samalla asetuksen yksinkertaistaminen entisestään voisi auttaa hyödyntämään kaikki edut, joita arvopaperistaminen voi tarjota.

(2)On tärkeää, että rahoituslaitokset käyttävät pääomaansa siellä, missä sitä eniten tarvitaan unionin taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja reaalitalouden rahoittamiseksi. Nykyisissä säännöissä säädetyn joustavuuden lisäksi asetukseen (EU) 2017/2402 tehtävillä kohdennetuilla muutoksilla varmistettaisiin, että unionin arvopaperistamissäännöstöllä tuetaan paremmin investointeja talouteen ja helpotetaan lainanantoa yrityksille.

(3)Läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja liikkeeseenlaskijoiden kustannusten vähentämiseen tähtäävän yhdenmukaisen sääntelykohtelun varmistamiseksi olisi otettava käyttöön julkisen ja yksityisen arvopaperistamisen määritelmät. Julkisten arvopaperistamisten soveltamisalan olisi katettava liiketoimet, joiden arvopaperistetut lainat otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät, organisoidut kaupankäyntijärjestelmät ja muut unionissa sijaitsevat kauppapaikat, sekä liiketoimet, joita markkinoidaan sijoittajille muuttumattomin ehdoin, jos pakettia tarjotaan ”ota tai jätä” -periaatteella eikä sijoittajilla ole suoraa yhteyttä alullepanijoihin tai järjestäjään eivätkä ne sen vuoksi voi suoraan saada tarvittavia tietoja asianmukaisen huolellisuuden varmistamiseksi ilman, että alullepanija tai järjestäjä luovuttaa markkinoille kaupallisesti arkaluonteisia tietoja. Kun tämäntyyppiset liiketoimet määritellään julkisiksi liiketoimiksi, koska ne ovat monenlaisten sijoittajien saatavilla, varmistetaan, että tällaisiin liiketoimiin sovelletaan asianmukaisia läpinäkyvyysvaatimuksia ja sääntelyn valvontaa sekä edistetään markkinoiden valvontaa ja toimintaa.

(4)Asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten olisi oltava oikeassa suhteessa arvopaperistamispositioiden riskiprofiiliin. Sijoittajien suorittamassa asianmukaista huolellisuutta koskevassa tarkastuksessa olisi sen vuoksi keskityttävä riskipiirteisiin ja rakenteellisiin tekijöihin, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa arvopaperistamisen suorituskykyyn, välttäen päällekkäisiä, liian raskaita tai geneerisiä velvoitteita, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä kaikentyyppisessä arvopaperistamisessa. Samasta syystä asianmukaista huolellisuutta koskevia velvoitteita olisi virtaviivaistettava ja siten vähennettävä sijoittajille aiheutuvia tarpeettomia kustannuksia – erityisesti vähemmän riskialttiissa arvopaperistamisissa – ja edistettävä oikeasuhteisempaa ja riskiherkempää sijoittajatoimintaa arvopaperistamismarkkinoilla.

(5)Alullepanijat, alkuperäiset luotonantajat, järjestäjät tai arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt (myyjäosapuolet), jotka ovat sijoittautuneet unioniin, ovat jo valvonnan alaisia unionissa, ja niille voidaan määrätä seuraamuksia, jos ne rikkovat asetuksen (EU) 2017/2402 mukaisia velvoitteitaan. Sen vuoksi on asianmukaista, että sijoittajia ei enää velvoiteta tarkistamaan, noudattavatko unionissa olevat myyjäosapuolet, jotka vastaavat liiketoimen myyntipuolesta, asetuksessa (EU) 2017/2402 asetettuja asianmukaista huolellisuutta koskevia vaatimuksia. Sijoittajien olisi kuitenkin edelleen tarkastettava, ovatko ne täyttäneet velvoitteensa, joista kolmansien maiden myyjäosapuolet ovat vastuussa asetuksen (EU) 2017/2402 nojalla.

(6)Ylempien etuoikeusluokkien, joihin tavallisesti sovelletaan huomattavia erillisiä takauksia ja joista aiheutuu matalampi riski, osalta asianmukaista huolellisuutta olisi tarkastettava vähemmän kuin alempaan ja mezzanine-etuoikeusluokkaan kuuluvien erien osalta, sillä jälkimmäisiin liittyy suurempi riski ja yleisesti suurempi tappioriski. Tämä suhteellinen lähestymistapa tukee sijoittajien resurssien tehokkaampaa kohdentamista. Sen avulla myös vältetään kohtuuttomia rasitteita vähäriskisille sijoituksille.

(7)Koska YLS-vaatimusten noudattamiseen sovelletaan jo erillistä viranomaisvalvontaa ja ilmoitusvelvollisuutta, sijoittajien velvollisuus todentaa näiden vaatimusten noudattaminen on tarpeeton. Lisäksi YLS-kriteerien noudattamisen todentaminen ei ole merkityksellistä kaikentyyppisten sijoittajien kannalta. Sen vuoksi vastaava vaatimus olisi poistettava.

(8)Sijoittajien olisi voitava suorittaa yksinkertaistettu asianmukaista huolellisuutta koskeva menettely silloin kun sijoitetaan toistuviin liiketoimiin, joissa keskeiset riskipiirteet on hyvin tiedossa. Tätä varten sijoituksia toistuviin liiketoimiin olisi pidettävä saman alullepanijan liikkeeseen laskemiin arvopaperistamispositioihin tehtävinä sijoituksina, joiden vakuutena on samantyyppisiä omaisuuseriä, joilla on samat rakenteelliset tekijät ja jotka tarjoavat saman tai pienemmän luottoriskin kuin aiemmat sijoitukset. Tällä muutoksella on tarkoitus varmistaa asianmukaista huolellisuutta koskevien käytäntöjen johdonmukaisuus ja helpottaa sijoittajien osallistumista tunnettuihin ja läpinäkyviin rakenteisiin.

(9)Kansainvälisillä kehityspankeilla voi olla merkittävä rooli sijoittajien arvopaperistamismarkkinoille pääsyn helpottamisessa, likviditeetin lisäämisessä ja eurooppalaisen säästö- ja investointiunionin tavoitteiden tukemisessa. Jos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 117 artiklan 2 kohdassa lueteltu kansainvälinen kehityspankki takaa arvopaperistamisposition kokonaan, ehdoitta ja peruuttamattomasti, arvopaperistamispositiosta aiheutuva luottoriski siirretään tosiasiallisesti kohteena olevien omaisuuserien poolista takaajalle, minkä seurauksena tällaisen vastuun riskipaino on 0 prosenttia. Lisäksi tällaiset arvopaperistamispositiot luokitellaan tason 1 varoiksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 21 10 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa on aiheellista vapauttaa institutionaaliset sijoittajat, lukuun ottamatta takauksen antavaa yhteisöä, niiden asetuksen (EU) 2017/2402 mukaisista asianmukaista huolellisuutta koskevista vaatimuksista kokonaisuudessaan.

(10)Liiketoimilla, joissa suuririskisin etuoikeusluokka on joko unionin, kansallisten kehityspankkien tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 22 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen laitosten hallussa tai takaama, on ominaisuuksia, jotka vähentävät tarvetta suorittaa täysimääräinen asianmukaista huolellisuutta koskeva tarkastus ja täyttää riskin pidättämistä koskeva vaatimus. Näistä liiketoimista vastaa takaaja, joka suorittaa asianmukaisen huolellisuuden prosessit ennen tällaisen vakuuden antamista. Tällä arvioinnilla poistetaan institutionaalisten sijoittajien tarve suorittaa asetuksen (EU) 2017/2402 mukainen täydellinen asianmukaista huolellisuutta koskeva arviointi. Lisäksi takauksen olennainen piirre on se, että takaajan on kannettava riski. Sen vuoksi on aiheellista poistaa riskin pidättämistä koskeva vaatimus. Näiden muutosten odotetaan vaikuttavan yksityisiin sijoituksiin, joita tehdään riskittömiin rakenteisiin julkisella takauksella.

(11)Institutionaalisen sijoittajan, joka siirtää toiselle institutionaaliselle sijoittajalle valtuudet tehdä sijoitusten hoitoa koskevia päätöksiä, olisi voitava antaa valtuutetun tehtäväksi huolehtia asetuksessa (EU) 2017/2402 säädetyistä asianmukaista huolellisuutta koskevista velvoitteista. Tällaisen valtuutuksen nojalla ei kuitenkaan tulisi siirtää oikeudellista vastuuta. Valtuuttavan institutionaalisen sijoittajan olisi viime kädessä oltava vastuussa asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten noudattamisen varmistamisesta. Kyseisellä eritelmällä on tarkoitus huomioida vakiintunut sääntelykäytäntö ja varmistaa, että velvoitteet täytetään tehokkaasti samalla, kun selkeä vastuunjako säilyy.

(12)Julkistamisvaatimuksissa olisi otettava huomioon arvopaperistetun vastuukannan hajautuneisuus eli se, kuinka monta lainaa arvopaperistetussa vastuukannassa on. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon arvopaperistettujen vastuiden keskimääräinen maturiteetti. Hyvin lyhytaikaisten vastuiden erittäin hajautuneisiin kantoihin kuuluvien lainojen julkistaminen voi olla erityisen kallista ja aiheuttaa liikkeeseenlaskijoille huomattavan rasitteen, eivätkä sijoittajat saa siitä useinkaan merkittävää hyötyä lisätietojen muodossa. Luottokorttivastuiden ja tietyntyyppisten kulutusluottojen arvopaperistamisia koskeviin julkistamisvaatimuksiin ei sen vuoksi tarvitsisi kuulua raportointia kustakin yksittäisestä arvopaperistetusta vastuusta. Toimivaltaisten viranomaisten olisi kuitenkin asetuksen (EU) 2017/2402 mukaisia tehtäviään hoitaessaan edelleen voitava pyytää lisätietoja sen varmistamiseksi, että niillä on kattava yleiskuva markkinoista, myös vastuista, jotka muodostavat arvopaperistetun kannan.

(13)Sekä julkisia että yksityisiä arvopaperistamisia koskevat nykyiset raportointimallit 23 ovat liian kalliita ja raskaita. Yhteisöille raportointivelvoitteiden täyttämisestä aiheutuvaa rasitetta olisi sen vuoksi vähennettävä heikentämättä tavoitetta markkinoiden avoimuuden lisäämisestä. Raportointimalleja olisi kevennettävä niin, että pakollisten tietokenttien määrä vähenee. Mallin tarkistuksella olisi pyrittävä vähentämään pakollisia tietokenttiä vähintään 35 prosenttia. Tiettyjen pakollisten kenttien muuntaminen vapaaehtoisiksi kentiksi voisi lisätä joustavuutta entisestään, mutta asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, ettei tietojen laatua tai käytettävyyttä vaaranneta.

(14)Raportointikehyksessä olisi otettava huomioon yksityisten arvopaperistamisten erityispiirteet. Yksityisiä arvopaperistamisia varten olisi laadittava erillinen ja yksinkertaistettu raportointimalli. Kun raportointivaatimusten yksityiskohtia täsmennetään, raportoitavien tietojen olisi oltava mahdollisimman yhdenmukaisia muiden vakiintuneiden mallien kanssa. Tämä koskee erityisesti Euroopan keskuspankin neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 24 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti laatimaa ohjetta arvopaperistamisliiketoimien ilmoittamisesta. Kaikki tulevat muutokset Euroopan keskuspankin ohjeeseen olisi arvioitava, ja raportointimalleja voi olla tarpeen tarkistaa. Yksityiset arvopaperistamiset olisi raportoitava rekistereihin, jotta valvontaviranomaisten näkyvillä olisi perustason tietoja yksityisistä markkinoista. Yksityisistä arvopaperistamisista ei tulisi joutua ilmoittamaan yhtä paljon tietoja kuin julkisista arvopaperistamisista. Valvonta ja markkinoiden seuranta paranisivat, kun yksityisistä arvopaperistamisista raportoitaisiin arvopaperistamisrekistereihin yksinkertaistetun mallin avulla. Kyseisistä liiketoimista saatuja tietoja ei kuitenkaan tulisi julkistaa, jotta yksityisten liiketoimien luottamuksellisuus pystyttäisiin säilyttämään.

(15)Asetuksen (EU) 2017/2402 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean arvopaperistamista käsittelevän alakomitean, jäljempänä ’yhteiskomitean arvopaperistamiskomitea’ tai ’arvopaperistamiskomitea’, olisi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) johdolla laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään tiedot, jotka alullepanijan, järjestäjän ja erillisyhtiön on toimitettava raportointivelvoitteen noudattamiseksi. Näissä teknisten sääntelystandardien luonnoksissa olisi otettava huomioon tietojen hyödyllisyys arvopaperistamisposition haltijan kannalta sekä se, onko arvopaperistaminen julkinen vai yksityinen, onko arvopaperistamispositio lyhytaikainen ja, jos on kyse omaisuusvakuudellisen yritystodistusohjelman, jäljempänä ’ABCP-ohjelma’, puitteissa tapahtuvasta liiketoimesta, onko se järjestäjän täysin tukema. Komissiolle olisi annettava valtuudet täydentää asetusta (EU) 2017/2402 hyväksymällä kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 25 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 26 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 27 mukaisesti. Lisäksi arvopaperistamiskomitean olisi EPV:n johdolla laadittava luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään, missä muodossa tiedot toimitetaan rekistereihin. Komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä kyseiset tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan nojalla ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

(16)Jotta voidaan tukea pk-yritysten markkinaehtoisen rahoituksen saamista ja helpottaa sellaisten rajat ylittävien arvopaperistamisten kehittämistä, joissa on vastuita useista jäsenvaltioista, omaisuuserien ryhmien homogeenisyyskriteereitä olisi tarkistettava. Vaikka arvopaperistamisessa voikin olla vastuita useista jäsenvaltioista, nykyisen määritelmän mukaista homogeenisyyttä koskevaa vaatimusta pidetään esteenä pk-yritysten arvopaperistamisille. Tämä este voidaan ratkaista niin, että arvopaperistettujen vastuiden kantaa pidetään homogeenisenä, jos vähintään 70 prosenttia vastuista koostuu alullepanoajankohtana pk-yrityksiin liittyvistä vastuista. Tässä alhaisemmalla kynnysarvolla otetaan huomioon pk-yritysten erityiset rahoitustarpeet ja ominaisuudet ja varmistetaan, että eri omaisuuseristä muodostuvat kannat, joissa pk-yritysten osuus on hallitseva, voivat hyötyä homogeenisiin kantoihin liittyvästä oikeusvarmuudesta ja toiminnallisesta tehokkuudesta. Kannan loppuosaan olisi voitava sisällyttää muun tyyppisiä vastuita myös eri jäsenvaltioista niin, että se ei vaikuta arvopaperistamisen asemaan YLS-arvopaperistamisena.

(17)Asetusta (EU) 2017/2402 muutettiin vuonna 2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/557 28 YLS-kehyksen laajentamiseksi synteettisiin arvopaperistamisiin. Kuten Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean raportissa todetaan, YLS-määritelmän laajentamisesta on saatu tyydyttäviä tuloksia, koska sen myötä on voitu tehdä uusia liikkeeseenlaskuja ja kannustettu lisäämään toimintaa tällä markkinasegmentillä. YLS-vaatimusten käytännön täytäntöönpanossa on kuitenkin käynyt ilmi, että tiettyjen vaatimusten selkeyttä ja johdonmukaisuutta on vielä parannettava joidenkin teknisten mukautusten avulla.

(18)Jotta voidaan varmistaa, että arvopaperistettujen vastuiden valikoima on johdonmukainen, ja jotta sijoittajat pystyvät arvioimaan omaisuuserien ryhmän luottoriskiä ennen sijoittamista, arvopaperistamisen vastuisiin kohdistuva aktiivinen salkunhoito kielletään. Asetuksen (EU) 2017/2402 26 b artikla sisältää tyhjentävän luettelon sallituista salkunhoitotoimista, ja siinä säädetään, että tiettyjä toimintoja ei tulisi katsoa aktiiviseksi salkunhoidoksi eikä siksi kieltää. Luetteloa on päivitettävä siten, että siihen sisällytetään poistot, jotka johtuvat yhteisölle liiketoimen aikana määrätyistä seuraamuksista tai vilpillisistä käytännöistä taikka lainaan tehdyistä muutoksista, jotka johtuvat täytäntöönpanokelpoisuuteen vaikuttavasta lainmuutoksesta ja jotka eivät ole alullepanijan määräysvallassa. Molemmat olosuhteet vaikuttaisivat arvopaperistettujen vastuiden täytäntöönpanokelpoisuuteen (tavalla, joka on alullepanijan määräysvallan ulkopuolella), eikä kyseisten arvopaperistettujen vastuiden poistoa tulisi pitää harkinnanvaraisena aktiivisena salkunhoitona.

(19)Asetuksen (EU) 2017/2402 26 c artiklassa vahvistetuissa standardointia koskevissa kriteereissä esitetään menetelmät tappioiden jakamiseksi arvopaperistamispositioiden haltijoille ja määritetään erilaisten kuoletusmenetelmien soveltaminen etuoikeusluokkiin. Kriteerien keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että etuoikeusjärjestyksestä poikkeavaa kuoletusta käytetään vain silloin, kun siihen liittyy selkeästi määriteltyjä sopimusperusteisia laukaisevia tekijöitä. Laukaisevien tekijöiden tarkoituksena on aloittaa siirtyminen etuoikeusluokan mukaan määräytyviin vaiheittaisiin maksuihin ja suojata siten liiketoimea erillisen takauksen ennenaikaiselta kuoletukselta, jos luottoluokitus laskee. Tällainen ennenaikainen kuoletus voisi altistaa kyseisiä etuoikeusluokkia hallussaan pitävät alullepanijat erillisen takauksen puskuriin liittyville riskeille. Näissä kriteereissä ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon arvopaperistamiseen kuuluvien suojattuja etuoikeusluokkia heikompien etuoikeusluokkien tappionkantokykyä, mikä johtaa virheelliseen soveltamiseen, kun kriteereitä tulkitaan kirjaimellisesti sellaisten synteettisten arvopaperistamisten yhteydessä, joihin sisältyy välivaiheen etuoikeusluokkia. Kriteereissä oletetaan tahattomasti, että kaikki asiaan liittyvät tappiot kuuluvat yksinomaan suojattuun etuoikeusluokkaan, jolloin jätetään huomiotta luokitus alempiin etuoikeusluokkiin. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että tapauksissa, joissa alemmat etuoikeusluokat kantavat osan arvopaperistetun vastuun tappioista, niiden tappionkantokyky olisi otettava huomioon kriteereitä sovellettaessa.

(20)Asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 3 kohdassa täsmennetään nykyisellään, että luottosuojasopimuksen nojalla maksettavat luottosuojapreemiot on sidottava arvopaperistettujen järjestettyjen vastuiden jäljellä olevaan nimellisarvoon maksuhetkellä ja niissä on otettava huomioon suojattuun etuoikeusluokkaan liittyvä riski. Jotta voidaan varmistaa luottosuojasopimuksen vaikuttavuus alullepanijoiden näkökulmasta ja samalla taata päättymispäivänä sijoittajille oikeusvarmuus maksujen suorittamisesta täsmentämällä enimmäisaika velanhoitokyvyn palauttamista koskevan jakson jatkamiselle, olisi täsmennettävä, että sallittuja ovat ainoastaan luottosuojapreemiot, jotka on sidottu jäljellä olevan etuoikeusluokan kokoon ja suojatun etuoikeusluokan luottoriskiin.

(21)Asetuksen (EU) 2017/2402 26 e artiklan 7 kohdassa täsmennetään edellytykset, joiden täyttyessä alullepanija voi käyttää synteettistä hintaeroa erillisenä takauksena sijoittajille. Yksi edellytyksistä on se, että kun alullepanijat eivät käytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklassa tarkoitettua IRB-menetelmää, arvopaperistetun salkun yhden vuoden aikana odotettujen tappioiden laskeminen on määriteltävä selkeästi liiketoimea koskevissa asiakirjoissa. Asetukseen (EU) 2017/2402 vuonna 2021 tehdyssä muutoksessa on otettu käyttöön erityinen kriteeri, jotta voidaan täsmentää vaatimukset, jotka koskevat alullepanijan käyttämää synteettistä hintaeroa, joka on saatavilla erillisenä takauksena sijoittajille. Tämän kriteerin soveltamisen myötä on käynyt ilmi, että lisäselvityksiä tarvitaan. Lisäksi on havaittu epäjohdonmukaisuutta sellaisten alullepanijoiden vaatimuksissa, jotka eivät käytä IRB-menetelmää. Tätä vaatimusta olisi muutettava niin, että se vastaa aikomusta asettaa yhden vuoden odotettuja tappioita vastaava yläraja synteettisen hintaeron kokonaismäärälle, joka alullepanijan olisi käytettävä vuodessa. Näin varmistettaisiin johdonmukaisuus ja selkeys kyseisen säännöksen soveltamisessa.

(22)Nykyinen kriteeri edellyttää, että luottosuoja on rahoitettava YLS-kehyksessä, joka koskee taseen synteettistä arvopaperistamista YLS-järjestelmän mukaisesti. Se on rajoittanut vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten mahdollisuuksia osallistua taseen YLS-arvopaperistamisen markkinoille. Tämä haittaa YLS-markkinoiden kehitystä ja alullepanijoiden kykyä siirtää luottoriskiä pankkijärjestelmän ulkopuolelle. Sen salliminen, että takauksen luonteinen luottosuoja voidaan hyväksyä YLS-määritelmään, ei kuitenkaan saisi heikentää YLS-määritelmän laatua tai luottosuojasopimuksen luotettavuutta eikä luoda kokemattomille tai hajauttamattomille vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksille kannustimia altistua suurille riskeille. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että osallistuminen rajoitetaan vakuutuksenantajiin, joiden luotettavuus ja monipuolisuus ovat tietyllä tasolla. Sen vuoksi takauksen luonteisen luottosuojan tarjoamiskelpoisuuteen YLS-määritelmän mukaisesti olisi liitettävä vaatimuksia, jotka koskevat hajauttamista, vakavaraisuutta, riskien mittaamista ja luottosuojan tarjoajan vähimmäiskokoa. Riskien mittaamisen osalta vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen olisi nimenomaisesti käytettävä hyväksyttyä sisäistä mallia tällaisten luottosuojasopimusten pääomavaatimusten laskemiseen. Vakavaraisuuden osalta vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen olisi noudatettava direktiivin 2009/138/EY 100 artiklassa tarkoitettua vakavaraisuuspääomavaatimusta ja 128 artiklassa tarkoitettua vähimmäispääomavaatimusta, ja sen tulisi olla luokiteltu vähintään luottoluokkaan 3. Hajauttamisen osalta vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen olisi tosiasiallisesti harjoitettava liiketoimintaa vähintään kahdessa vahinkovakuutusluokassa, mikä vähentäisi liiallista altistumista yhdelle riskityypille. Vähimmäiskoon osalta vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen varojen kokonaismäärän olisi puolestaan oltava yli 20 miljardia euroa.

(23)Tarkastavien kolmansien osapuolten tehtävänä on arvioida, täyttävätkö arvopaperistamiset YLS-kriteerit. Asetuksessa (EU) 2017/2402 edellytetään ainoastaan, että kansalliset toimivaltaiset antavat tarkastaville kolmansille osapuolille toimiluvan. Tällainen toimilupa antaa kuitenkin vain rajoitetun varmuuden, jos toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty arvioimaan, täyttävätkö kyseiset tarkastavat kolmannet osapuolet jatkuvasti toimilupansa edellytykset. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa myös tällaisten tarkastavien kolmansien osapuolten jatkuvasta valvonnasta ja että niillä on siihen riittävät valtuudet.

(24)Asetuksen (EU) 2017/2402 tuloksellisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi on tarpeen selventää toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksia kaikkien arvopaperistamiseen osallistuvien asianomaisten osapuolten vaatimustenmukaisuuden valvonnassa. Toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava alullepanijoiden, järjestäjien, alkuperäisten luotonantajien ja erillisyhtiöiden toimintaa. Tässä yhteydessä olisi muun muassa tarkastettava, ovatko yksittäiset arvopaperistamisliiketoimet tämän asetuksen sovellettavien vaatimusten mukaisia.

(25)Asetuksen (EU) 2017/2402 noudattamisen parantamiseksi ja sen vaikuttavuuden lisäämiseksi olisi laajennettava kyseisen asetuksen 32 artiklan mukaisten seuraamusten määräämistä koskevien valtuuksien soveltamisalaa siten, että siihen sisältyy nimenomaisesti asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden rikkominen. Institutionaalisilla sijoittajilla on keskeinen rooli arvopaperistamismarkkinoiden vakauden ja avoimuuden varmistamisessa siten, että ne noudattavat asianmukaista huolellisuutta ennen vastuitaan ja niiden aikana. Jotta varmistetaan, että asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset pannaan johdonmukaisesti täytäntöön koko unionissa, olisi täsmennettävä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa korjaavia toimenpiteitä ja määrätä hallinnollisia seuraamuksia näiden vaatimusten noudattamatta jättämisestä.

(26)Valvonnan lähentämisen edistäminen on olennaisen tärkeää arvopaperistamismarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja jatkokehityksen kannalta, koska näillä markkinoilla toimii lukuisia erilaisia talouden toimijoita, jotka ovat usein sijoittautuneet eri lainkäyttöalueille, myös saman liiketoimen osalta. Koska mukana on useita toimivaltaisia viranomaisia ja päätöksentekoprosessi on nykyisellään monimutkainen, valvonnan koordinointia on vahvistettava. Valvonnan koordinointia koskevien nykyisten kehysten yksinkertaistamisella ja lujittamisella olisi mahdollisuuksien mukaan tuettava sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista koskevaa laajempaa tavoitetta. Lähentymistä voidaan vahvistaa käyttämällä entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin Euroopan valvontaviranomaisille ja toimivaltaisille viranomaisille tällä hetkellä myönnettyjä valtuuksia. Tätä tulosta olisi tuettava myös antamalla EPV:lle aiempaa näkyvämpi rooli, sillä EPV:n olisi huolehdittava pysyvästi valvonnan koordinointia koskevista kysymyksistä unionin arvopaperistamismarkkinoilla.

(27)Markkina- ja vakavaraisuusalan toimivaltaisista viranomaisista koostuvan yhteiskomitean arvopaperistamiskomitean olisi keskityttävä valvontaan liittyviin kysymyksiin sekä helpotettava ja edistettävä valvonnan lähentymistä yhteisten valvontakäytäntöjen avulla. Arvopaperistamiskomitean nykyistä toimeksiantoa olisi tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan painottaa valvonnan lähentymistä ja tämän asetuksen 44 artiklaan liittyvää työtä. Arvopaperistamiskomitea voi kokoontua eri kokoonpanoissa tai perustaa alaryhmiä tiettyjä tehtäviä varten käsiteltävien asioiden mukaisesti. EPV:n olisi annettava sihteeristö pysyvästi arvopaperistamiskomitean käyttöön ja toimittava sen varapuheenjohtajana, joka toimii puheenjohtajan sijaisena ja avustajana hänen hoitaessaan tehtäviään. Puheenjohtajan poissa ollessa varapuheenjohtajan olisi hoidettava puheenjohtajan tehtävät myös tilanteissa, joissa puheenjohtajaa ei valita. Tähän elimeen kuuluvilla osallistuvien markkinoiden edustajilla ja vakavaraisuuden valvonnasta vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava asianmukainen tietämys ja kokemus käsiteltävänä olevista asioista. Markkinoiden tilan säännöllinen seuranta, unionin arvopaperistamisen valvontakehyksen arviointi seurantakertomusten avulla, ohjeiden laatiminen ja säännölliset vertaisarvioinnit vahvistavat valvontakehystä entisestään edistämällä parhaita (valvonta)käytäntöjä.

(28)Koska unionin arvopaperistamistoiminta keskittyy pääasiassa pankkialalle, on aiheellista, että EPV ottaa arvopaperistamiskomiteassa pysyvän roolin ohjaajana. Pysyvässä roolissaan arvopaperistamiskomiteassa EPV:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vahvojen ja yhteistyöhön perustuvien työskentelysuhteiden vaalimiseen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’ESMA’, ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, jäljempänä ’EIOPA’, kanssa ja otettava asianmukaisesti huomioon niiden alakohtaiset näkökulmat. Tehostamalla valvonnan koordinointia on tarkoitus lisätä unionin arvopaperistamismarkkinoiden valvonnan luotettavuutta ja johdonmukaisuutta. Tässä ominaisuudessa EPV:n olisi myös johdettava tämän asetuksen 7 artiklassa säädettyjen julkistamismallien kehittämistä. Tällä on merkitystä valmisteltaessa markkinoita ennakoituun kasvuun sekä kehitettäessä valvontavalmiuksia tämän laajentumisen tueksi. Ohjaajan roolin antaminen EPV:lle tässä valvontatehtävässä on linjassa tehokasta ja yksinkertaistettua sääntely-ympäristöä koskevan strategisen vision kanssa.

(29)Rajatylittävien arvopaperistamisten tapauksessa johtavan valvojan nimeäminen yksinkertaistaisi asetuksen (EU) 2017/2402 noudattamisen valvontaa ja varmistaisi johdonmukaisuuden ja aiempaa paremman koordinoinnin eri toimivaltaisten viranomaisten välillä. Johtava valvoja olisi nimitettävä liiketoimeen osallistuvien yhteisöjen toimivaltaisten viranomaisten keskuudesta asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksellä. Erimielisyyksien ilmetessä asiaa olisi käsiteltävä arvopaperistamiskomiteassa. Aina kun uuteen liiketoimeen osallistuu samojen toimivaltaisten viranomaisten valvomia yhteisöjä, aiemmin nimetty johtava henkilö voi säilyttää kyseisen roolin.

(30)On tärkeää varmistaa, että arvopaperistamista koskeva sääntelykehys pysyy vaikuttavana ja mukautuu kehittyvään rahoitusympäristöön. Tästä syystä komission olisi tarkasteltava tämän asetuksen vaikutusta ja toimivuutta kattavasti uudelleen viiden vuoden kuluessa sen hyväksymisestä ja kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, kuinka asetus on vaikuttanut arvopaperistamismarkkinoihin ja laajemmin talouteen. Uudelleentarkastelussa olisi keskityttävä kriittisiin näkökohtiin, kuten markkinoiden dynamiikkaan, luoton saatavuuteen erityisesti pk-yritysten kannalta, investointeihin ja rahoituslaitosten keskinäisiin yhteyksiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä rahoitusalan vakauden säilyttämiseksi. Komission olisi hyödynnettävä asetuksen (EU) 2017/2402 44 artiklassa tarkoitetuista kertomuksista saatuja näkemyksiä ja lisäanalyysejä ja määritettävä niiden perusteella, onko lainsäädäntöä tarpeen päivittää, jotta voidaan turvata asetuksen (EU) 2017/2402 rooli selviytymiskykyisen ja dynaamisen talouden tukemisessa Euroopan unionissa.

(31)Koska arvopaperistamismarkkinat toimivat maailmanlaajuisesti ja olisi varmistettava arvopaperistamisessa osallisina oleville institutionaalisille sijoittajille ja yhteisöille sisämarkkinoilla tasapuoliset toimintaedellytykset, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan tavoitteiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(32)Asetusta (EU) 2017/2402 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 2017/2402 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/2402 seuraavasti:

(1)Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”Tätä asetusta sovelletaan institutionaalisiin sijoittajiin sekä alullepanijoihin, järjestäjiin, alkuperäisiin luotonantajiin, hallinnoijiin ja arvopaperistamista varten perustettuihin erillisyhtiöihin.”.

(2)Lisätään 2 artiklaan 32 ja 33 alakohta seuraavasti:

”32) ’julkisella arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, joka täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

a)arvopaperistamista varten on laadittava esite Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 29 3 artiklan mukaisesti;

b)arvopaperistamista markkinoidaan arvopapereilla, jotka muodostavat arvopaperistamispositioita, jotka otetaan kaupankäynnin kohteeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU 30 4 artiklan 1 kohdan 24 alakohdassa määritellyssä unionin kauppapaikassa;

c)arvopaperistamista markkinoidaan sijoittajille, eikä ehdoista voida neuvotella osapuolten kesken;

33) ’yksityisellä arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, joka ei täytä mitään 32 alakohdassa vahvistetuista perusteista.”.

(3)Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) kumotaan c alakohta;

ii) korvataan e ja f alakohta seuraavasti:

”e) jos 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetty alullepanija, järjestäjä tai erillisyhtiö on sijoittautunut kolmanteen maahan, se on asettanut 7 artiklan 1 kohdassa vaaditut tiedot saataville kyseisessä kohdassa säädetyin väliajoin ja menettelytavoin;

f) jos alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja on sijoittautunut kolmanteen maahan, se on soveltanut järjestämättömien vastuiden valinnassa ja hinnoittelussa hyvin perusteltuja standardeja.”;

b)muutetaan 3 kohta seuraavasti:

i) korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) kaikki arvopaperistamisen rakenteelliset tekijät, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa arvopaperistamisposition tuottoon;”;

ii) kumotaan c alakohta;

c)muutetaan 4 kohta seuraavasti:

i) kumotaan a alakohdan toinen alakohta;

ii) lisätään g alakohta seuraavasti:

”g) kun on kyse sijoituksista jälkimarkkinoilla, dokumentoitava asianmukaisen huolellisuuden arviointi ja tarkastukset kohtuullisessa ajassa, joka ei koskaan saa olla yli 15:tä kalenteripäivää sijoittamisen jälkeen.”;

d)lisätään 4 a ja 4 b kohta seuraavasti:

”4 a. Edellä olevia 1–4 kohtaa ei sovelleta institutionaalisiin sijoittajiin, joilla on hallussaan arvopaperistamispositio, jos jokin asetuksen (EU) N:o 575/2013 117 artiklan 2 kohdassa lueteltu kansainvälinen kehityspankki takaa tällaisen arvopaperistamisposition.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa takauksen on täytettävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 213 ja 215 artiklan edellytykset.

4 b. Edellä olevia 1 ja 4 kohtaa ei sovelleta institutionaalisiin sijoittajiin, joilla on hallussaan arvopaperistamispositio, jos unioni tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen kehityspankki tai -laitos pitää hallussaan suuririskisintä etuoikeusluokkaa, joka on vähintään 15 prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta, tai takaa sen.”;

e)korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos institutionaalinen sijoittaja on antanut toiselle institutionaaliselle sijoittajalle valtuudet tehdä sijoitusten hoitoa koskevia päätöksiä, jotka voivat saattaa sen vastuuseen arvopaperistamisesta, valtuuttava institutionaalinen sijoittaja voi antaa valtuutetun institutionaalisen sijoittajan tehtäväksi täyttää sille tämän artiklan nojalla kuuluvat velvoitteet kaikista kyseisistä päätöksistä johtuvista arvopaperistetuista vastuista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1–4 kohdan soveltamista. Se, että institutionaalinen sijoittaja on siirtänyt tehtäviä, ei vaikuta tämän artiklan mukaiseen valtuuttavan institutionaalisen sijoittajan vastuuseen.”.

(4)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)lisätään 5 kohtaan f alakohta seuraavasti:

”f) unioni.”;

b)lisätään 5 a kohta seuraavasti:

”5 a. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos jokin 5 kohdan a–f alakohdassa luetelluista yhteisöistä pitää hallussaan suuririskisintä etuoikeusluokkaa, joka on vähintään 15 prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta, tai takaa sen.”.

(5)Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Kun kyseessä on ABCP-ohjelma tai lyhytaikaisten vastuiden erittäin hajautuneiden kantojen arvopaperistaminen, ensimmäisen alakohdan a alakohdassa, c alakohdan ii alakohdassa ja e alakohdan i alakohdassa kuvatut tiedot on asetettava kootusti arvopaperistamisposition haltijoiden sekä pyynnöstä mahdollisten sijoittajien saataville.”;

b)korvataan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Yksityisiin arvopaperistamisiin sovelletaan erillistä raportointikehystä, jossa otetaan huomioon niiden julkisesta arvopaperistamisesta poikkeavat ainutlaatuiset ominaisuudet erillisellä ja yksinkertaistetulla raportointimallilla. Kyseisellä erityisellä ja yksinkertaistetulla raportointimallilla on varmistettava, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kannalta olennaiset tiedot ilmoitetaan asianmukaisesti ilman, että julkisiin arvopaperistamisiin sovellettavia raportointivelvoitteita sovelletaan kokonaisuudessaan. Yksityisten arvopaperistamisten on täytettävä niitä koskevat tämän alakohdan mukaiset velvoitteet [tämän artiklan 3 ja 4 kohdan neljännessä alakohdassa vahvistettu päivämäärä].”;

c)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Euroopan valvontaviranomaiset laativat Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä EPV:n johdolla ja tiiviissä yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään tiedot, jotka alullepanijan, järjestäjän ja erillisyhtiön on toimitettava 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja e alakohdan sekä 2 kohdan noudattamiseksi ja joissa otetaan huomioon

a) tietojen hyödyllisyys arvopaperistamisposition haltijan ja valvojien kannalta;

b) se, onko arvopaperistaminen julkinen vai yksityinen;

c) se, onko arvopaperistamispositio lyhytaikainen;

d) jos kyseessä on ABCP-liiketoimi, se, onko kyseinen liiketoimi täysin järjestäjän tukema.

Euroopan valvontaviranomaisten on Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä, EPV:n johdolla ja tiiviissä yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [6 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Tekniset sääntelystandardit tulevat voimaan [12 kuukauden] kuluttua siitä, kun komissio on hyväksynyt ne.

Euroopan valvontaviranomaisten on Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä arvioitava tekniset sääntelystandardit niiden jatkuvan merkityksellisyyden ja tarkkuuden toteamiseksi vähintään kolmen vuoden välein siitä päivästä lähtien, jona komissio hyväksyy ne, jotta voidaan varmistaa, että standardit ovat edelleen vaikuttavia, ajan tasalla sekä markkinoiden käytäntöjen ja tarpeiden mukaisia. Euroopan valvontaviranomaisten on ilmoitettava arvioinnin tulokset komissiolle Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä.”;

d)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jotta voidaan varmistaa 3 kohdan mukaisesti täsmennettävien tietojen yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, Euroopan valvontaviranomaisten on Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä, EPV:n johdolla ja tiiviissä yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa laadittava asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään niiden muoto standardoitujen mallien avulla.

Euroopan valvontaviranomaisten on Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [6 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

Tekniset täytäntöönpanostandardit tulevat voimaan [12 kuukauden] kuluttua siitä, kun komissio on hyväksynyt ne.

Euroopan valvontaviranomaisten on Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä arvioitava tekniset täytäntöönpanostandardit niiden jatkuvan merkityksellisyyden ja tarkkuuden toteamiseksi vähintään kolmen vuoden välein siitä päivästä lähtien, jona komissio hyväksyy ne, jotta voidaan varmistaa, että standardit ovat edelleen vaikuttavia, ajan tasalla sekä markkinoiden käytäntöjen ja tarpeiden mukaisia. Euroopan valvontaviranomaisten on ilmoitettava arvioinnin tulokset komissiolle Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean välityksellä.”.

(6)Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. ESMA rekisteröi arvopaperistamisrekisterin 7 artiklan soveltamiseksi tässä artiklassa säädetyin edellytyksin ja tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”;

b)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Voidakseen tulla rekisteröidyksi tämän artiklan mukaisesti arvopaperistamisrekisterin on oltava unioniin sijoittautunut oikeushenkilö, sen on sovellettava menettelyjä sen saataville tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen tietojen täydellisyyden ja johdonmukaisuuden tarkistamiseksi ja täytettävä asetuksen (EU) N:o 648/2012 78 ja 79 artiklassa sekä 80 artiklan 1, 2, 3, 5 ja 6 kohdassa säädetyt vaatimukset. Tätä artiklaa sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 78 ja 80 artiklassa olevia viittauksia kyseisen asetuksen 9 artiklaan pidetään viittauksina tämän asetuksen 7 artiklaan.”.

(7)Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Edellä olevassa 10 artiklassa tarkoitetun arvopaperistamisrekisterin on kerättävä ja ylläpidettävä arvopaperistamista koskevia tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan soveltamista. Sen on annettava kaikille seuraaville yhteisöille veloituksetta suora ja välitön pääsy tietoihin, jotta nämä voivat täyttää velvollisuutensa, toimeksiantonsa ja velvoitteensa:

a) EPV;

b) EIOPA;

c) ESMA;

d) EJRK;

e) Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) asiaankuuluvat jäsenet, mukaan lukien Euroopan keskuspankki (EKP) sen hoitaessa tehtäviään yhteisen valvontamekanismin puitteissa asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti;

f) asiaankuuluvat viranomaiset, joiden valvontavelvollisuudet ja -tehtävät kattavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat liiketoimet, markkinat, osallistujat ja varat;

g) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU 31 3 artiklan mukaisesti nimetyt kriisinratkaisuviranomaiset;

h) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 806/2014 32 perustettu yhteinen kriisinratkaisuneuvosto;

i) tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitetut viranomaiset;

j) pyynnöstä komissio;

k) kun kyseessä ovat julkiset arvopaperistamiset, sijoittajat ja mahdolliset sijoittajat.”;

b)kumotaan 2 kohdan a alakohta.

(8)Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)lisätään 8 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Arvopaperistettujen vastuiden kannan katsotaan olevan ensimmäisen alakohdan mukainen, jos vähintään 70 prosenttia kantaan kuuluvista vastuista on pk-yrityksiin liittyviä vastuita.”;

b)korvataan 11 kohdan a alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii) alullepanijan, järjestäjän ja erillisyhtiön antamissa tiedoissa esitetään nimenomaisesti uudelleenjärjesteltyjen arvopaperistettujen vastuiden osuus, uudelleenjärjestelyn ajankohta ja tarkat tiedot uudelleenjärjestelystä sekä vastuiden kehitys sitten uudelleenjärjestelyn;”.

(9)Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

a)korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos kyse on arvopaperistamisista, joissa kohteena olevat vastuut ovat asuntolainoja, autolainoja tai autoleasingsopimuksia, alullepanijan ja järjestäjän on julkaistava saatavilla olevat tiedot kyseisillä asuntolainoilla, autolainoilla tai autoleasingsopimuksilla rahoitettujen omaisuuserien ympäristötehokkuudesta.”;

b)korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Alullepanija ja järjestäjä ovat vastuussa 7 artiklan noudattamisesta. Jos kyseessä on julkinen arvopaperistaminen, 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa vaaditut tiedot on asetettava pyynnöstä mahdollisten sijoittajien saataville ennen hinnoittelua. Jos kyseessä on julkinen arvopaperistaminen, 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b–d alakohdassa vaaditut tiedot on asetettava saataville ennen hinnoittelua ainakin luonnoksena tai alustavassa muodossa. Lopullinen asiakirja-aineisto on asetettava sijoittajien saataville viimeistään 15 päivän kuluttua liiketoimen sulkemisesta.”.

(10)Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

a)korvataan 9 kohdan a alakohdan ii alakohta seuraavasti:

b)lisätään 15 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Arvopaperistettujen vastuiden kannan katsotaan olevan ensimmäisen alakohdan mukainen, jos vähintään 70 prosenttia kantaan kuuluvista vastuista on pk-yrityksiin liittyviä vastuita.”.

(11)Muutetaan 26 b artikla seuraavasti:

a)lisätään 7 kohdan neljänteen alakohtaan e ja f alakohta seuraavasti:

”e) on ollut unionin rajoittavien toimenpiteiden tai todistettujen petosten kohteena;

”f) on ollut sellaisten kansalliseen oikeudelliseen kehykseen tehtyjen muutosten kohteena, jotka voisivat vaikuttaa arvopaperistettujen vastuiden saamisten täytäntöönpanokelpoisuuteen.”;

b)lisätään 8 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Arvopaperistettujen vastuiden kannan katsotaan olevan ensimmäisen alakohdan mukainen, jos vähintään 70 prosenttia kantaan kuuluvista vastuista on pk-yrityksiin liittyviä vastuita.”;

c)korvataan 11 kohdan a alakohdan ii alakohta seuraavasti:

(12)Korvataan 26 c artiklan 5 kohdan kahdeksas alakohta seuraavasti:

”Jos 26 e artiklassa tarkoitettu luottotapahtuma on toteutunut arvopaperistettujen vastuiden osalta ja kyseisiä vastuita koskeva velanhoitokyvyn palauttaminen on vielä kesken, minä tahansa maksupäivänä jäljellä olevan luottosuojan määrän ja kaikkien sellaisten säilytettävien etuoikeusluokkien määrän, jotka ovat etuoikeusluokaltaan alempia kuin ne luottosuojaan kuuluvat etuoikeusluokat, jotka ovat jäljellä minä tahansa maksupäivänä, on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseisten arvopaperistettujen vastuiden jäljellä oleva nimellisarvo, josta on vähennetty kyseisten arvopaperistettujen vastuiden osalta mahdollisesti tehdyt välimaksut.”.

(13)Muutetaan 26 e artikla seuraavasti:

a)korvataan 3 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Luottosuojasopimuksen nojalla maksettavat luottosuojapreemiot on sidottava etuoikeusluokan jäljellä olevaan kokoon ja suojatun etuoikeusluokan luottoriskiin. Luottosuojasopimuksessa ei saa tätä varten määrätä taatuista preemioista, heti maksettavista preemioista, hyvitysmekanismeista eikä muista mekanismeista, joilla voidaan välttää tai vähentää tappioiden todellista kohdentumista sijoittajille tai palauttaa osa maksetuista preemioista alullepanijalle liiketoimen maturiteetin jälkeen.”;

b)korvataan 7 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) alullepanijat, jotka eivät käytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklassa tarkoitettua IRB-menetelmää:

i) sidottu kokonaismäärä vuodessa ei saa olla suurempi kuin salkun odotettu yhden vuoden tappio kyseiseltä vuodelta;

ii) arvopaperistetun salkun yhden vuoden odotettu tappio on laskettava selkeästi liiketoimea koskevissa asiakirjoissa.”;

c)muutetaan 8 kohta seuraavasti:

i)lisätään a a alakohta seuraavasti:

”a a) takaus, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 4 luvussa säädetyt vaatimukset ja jolla luottoriski siirretään vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykselle, joka täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

i) yritys käyttää direktiivin 2009/138/EY 112 ja 113 artiklan mukaisesti hyväksyttyä sisäistä mallia tällaisten vakuuksien pääomavaatimusten laskemiseen;

ii) yritys noudattaa direktiivin 2009/138/EY 100 artiklassa tarkoitettua vakavaraisuuspääomavaatimustaan ja 128 artiklassa tarkoitettua vähimmäispääomavaatimustaan, ja se on luokiteltu vähintään luottoluokkaan 3;

iii) yritys harjoittaa tosiasiallisesti liiketoimintaa vähintään kahdessa direktiivin 2009/138/EY liitteessä I tarkoitetussa vahinkovakuutusluokassa;

iv) vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen hoidossa olevat varat ovat yli 20 miljardia euroa;”;

ii)korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) muu kuin tämän kohdan a, a a sekä b alakohdassa tarkoitettu luottosuoja, joka myönnetään sellaisen takauksen, luottojohdannaisen tai luottoriskin vaihtolainan muodossa, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 249 artiklan vaatimukset, edellyttäen, että sijoittajan velvoitteet on turvattu vakuudella, joka täyttää tämän artiklan 9 ja 10 kohdan vaatimukset.”.

(14)Korvataan 28 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”Toimivaltainen viranomainen antaa 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle kolmannelle osapuolelle toimiluvan arvioida, täyttävätkö arvopaperistamiset 19–22 artiklassa, 23–26 artiklassa ja 26 a–26 e artiklassa säädetyt YLS-kriteerit, ja valvoo sitä. Toimivaltainen viranomainen saa myöntää toimiluvan vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:”.

(15)Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a)Lisätään 4 a kohta seuraavasti:

”4 a. Alullepanijoiden, järjestäjien ja erillisyhtiöiden valvonnasta direktiivin 2013/36/EU mukaisesti vastaavien toimivaltaisten viranomaisten, myös EKP:n sille asetuksessa (EU) N:o 1024/2013 annettujen erityistehtävien osalta, on valvottava, että alullepanijat, järjestäjät ja erillisyhtiöt noudattavat tämän asetuksen 18–27 artiklassa säädettyjä velvoitteita.”;

b)korvataan 5 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Muiden kuin 4 a kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten valvomien yhteisöjen osalta jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen valvomaan, että alullepanijat, järjestäjät ja erillisyhtiöt noudattavat 18–27 artiklaa ja että kolmannet osapuolet noudattavat 28 artiklaa.”.

(16)Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

a)Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava, että alullepanijat, järjestäjät, erillisyhtiöt ja alkuperäiset luotonantajat noudattavat tätä asetusta 29 artiklan mukaisesti.”;

b)kumotaan 5 kohta.

(17)Lisätään 32 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan i alakohta seuraavasti:

”i) muu institutionaalinen sijoittaja kuin alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja ei ole noudattanut 5 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.”.

(18)Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a)kumotaan 2 kohta;

b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean yhteyteen perustetaan erityinen arvopaperistamiskomitea, jossa toimivaltaiset viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä suorittaakseen 30–34 artiklassa säädetyt tehtävänsä. Arvopaperistamiskomiteaa johtaa EPV yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa. EPV:n on annettava sihteeristö pysyvästi arvopaperistamiskomitean käyttöön ja toimittava sen varapuheenjohtajana. Arvopaperistamiskomitea edistää valvonnan lähentymistä yhteisten valvontakäytäntöjen varmistamiseksi. Arvopaperistamiskomitean jäsenten on EPV:n ohjeistuksella koordinoitava tiiviisti valvontatoimiaan havaitakseen ja korjatakseen tämän asetuksen rikkomiset, kehittääkseen ja edistääkseen parhaita käytäntöjä, helpottaakseen yhteistyötä, parantaakseen lain soveltamisen johdonmukaisuutta ja antaakseen toisia oikeudenkäyttöalueita koskevia arviointeja erimielisyystilanteissa. Arvopaperistamiskomitean on seurattava säännöllisesti markkinoiden tilaa ja tämän asetuksen soveltamista.”;

c)lisätään 3 a ja 3 b kohta seuraavasti:

”3 a. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun arvopaperistamiskomitean on viimeistään [12 kuukauden kuluttua hyväksymisestä] laadittava ohjeet yhteisten valvontamenettelyjen luomiseksi.

3 b. Sen jälkeen, kun toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettu 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti, liiketoimen myyjäosapuolten on nimitettävä johtava valvoja, jotta toimia voidaan koordinoida ja välttää tämän asetuksen soveltamiserot liiketoimissa, joihin liittyy useamman kuin yhden jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vastuualueeseen kuuluvia myyjäosapuolia. Toimivaltainen viranomainen voi siirtää joidenkin tai kaikkien tässä asetuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamisen ja valtuudet johtavalle valvojalle. Jos myyjäosapuolten toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse sopimukseen johtavan valvojan nimittämisestä, 3 kohdan mukaisesti perustetun arvopaperistamiskomitean on nimitettävä johtava valvoja.”;

d)korvataan 6 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Saatuaan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot rikkomisesta epäillyn yhteisön toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimet 15 työpäivän kuluessa puuttuakseen havaittuun rikkomiseen ja ilmoitettava asiasta muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, erityisesti alullepanijan, järjestäjän ja erillisyhtiön toimivaltaisille viranomaisille sekä arvopaperistamisposition haltijan, jos se on tiedossa, toimivaltaisille viranomaisille. Jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa tämän toimintaan tai toimimatta jättämiseen liittyvästä menettelystä tai toiminnan tai toimimatta jättämisen sisällöstä, sen tai kyseisen toisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava erimielisyydestään kaikille muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivästystä. Jos tätä erimielisyyttä ei ole ratkaistu kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettu asiasta, asia siirretään EPV:n ratkaistavaksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan ja tapauksen mukaan 20 artiklan mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sovitteluaika on yksi kuukausi.

Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa, EPV tekee asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen yhden kuukauden kuluessa. Tässä artiklassa säädetyn menettelyn aikana ESMAn tämän asetuksen 27 artiklan mukaisesti ylläpitämässä luettelossa oleva arvopaperistaminen on edelleen katsottava YLS-arvopaperistamiseksi tämän asetuksen 4 luvun mukaisesti ja se on pidettävä kyseisessä luettelossa.”;

e)korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. EPV tekee kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen aloittamispäivästä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein yhteistyössä ESMAn ja EIOPAn kanssa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 30 artiklan mukaisen vertaisarvioinnin tämän asetuksen 30 artiklassa säädettyjen valvontavaltuuksien täytäntöönpanosta.”;

f)kumotaan 8 kohta.

(19)Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

a)korvataan ensimmäisen alakohdan e alakohta seuraavasti:

”e) arvopaperistamisen vaikutusta unionin yritysten rahoitukseen ja unionin talouteen.”;

b)kumotaan toinen alakohta.

(20)Korvataan 46 artikla seuraavasti:

”46 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa viimeistään... päivänä...kuuta... [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on viisi vuotta voimaantulonpäivän jälkeen] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen toimivuudesta ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

Kertomuksessa on käsiteltävä erityisesti 44 artiklassa tarkoitetuissa kertomuksissa esitettyjä havaintoja ja siinä on arvioitava seuraavia seikkoja:

a) asetuksen vaikutukset arvopaperistamismarkkinoiden toimintaan ja kehitykseen unionissa;

b) arvopaperistamisen vaikutus

i) EU:n yritysten ja talouden rahoittamiseen erityisesti pk-yritysten luotonsaannin ja investointien osalta;

ii) rahoituslaitosten keskinäisiin yhteyksiin ja rahoitusalan vakauteen;

c) se, voitaisiinko YLS-arvopaperistamisten alalla ottaa käyttöön vastaava järjestelmä kolmansien maiden alullepanijoita, järjestäjiä ja erillisyhtiöitä varten, myös asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten osalta, ottaen huomioon arvopaperistamisen alalla tapahtunut kansainvälinen kehitys, erityisesti yksinkertaisia, läpinäkyviä ja vertailukelpoisia arvopaperistamisia koskevat aloitteet;

d) edellä 22 artiklan 4 kohdassa ja 26 d artiklan 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten täytäntöönpano ja se, voiko kyseisiä vaatimuksia laajentaa koskemaan arvopaperistamisia, joiden kohteena olevat vastuut eivät ole asuntolainoja, autolainoja tai autoleasingsopimuksia, ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tietojen antamisen valtavirtaistamiseksi.”.

2 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS – VIRASTOT

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.3.4.Tulosindikaattorit

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.2.8.Arvioidut henkilöresurssit ja tarvittavien määrärahojen käyttö erillisvirastossa

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

4.2.Data

4.3.Digitaaliset ratkaisut

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle 12 päivänä joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t)

Toimintalohko: Rahoitusvakaus, finanssipalvelut ja pääomamarkkinaunioni

Toiminto: Rahoitusmarkkinat

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Tämä aloite on yksi säästö- ja investointiunionin osatekijöistä. Ehdotuksella pyritään

1) elvyttämään arvopaperistamismarkkinoita talouden rahoituksen parantamiseksi EU:ssa ja

2) löytämään parempi tasapaino turvallisuuden ja markkinoiden kehittymisen välillä.

Tavoitteena on luoda reaalitalouden luotonantoa lisäävät olosuhteet ja toimintaympäristö. Hyvin toimivat arvopaperistamismarkkinat kannustavat pankkeja toimimaan aktiivisemmin markkinoilla, mikä viime kädessä lisää niiden lainanantoa taloudelle.

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Ehdotuksen tavoitteena on

1) vähentää liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien korkeita toimintakustannuksia tasapainottaen ne läpinäkyvyyttä, sijoittajansuojaa ja valvontaa koskevien tiukkojen ja oikeasuhteisten standardien kanssa;

2) poistaa sääntelyesteitä, jotta markkinat voivat kehittyä kestävämmällä ja häiriönsietokykyisemmällä tavalla;

3) edistää komission pyrkimyksiä vähentää markkinatoimijoiden sääntelytaakkaa.

Arvopaperistaminen voi olla tärkeä rahoituslähteiden monipuolistamisen kanava, jonka avulla riskejä kohdennetaan tehokkaammin EU:n rahoitusjärjestelmässä. Arvopaperistamisen avulla on mahdollista jakaa rahoitusalan riskejä laajemmalle ja antaa liikkumavaraa pankkien taseisiin niin, että voidaan lisätä luotonantoa erilaisille talouden toimijoille (esim. muut kuin rahoitusalan yritykset, pk-yritykset, yksityishenkilöt). Kaiken kaikkiaan se voi lisätä rahoitusjärjestelmän tehokkuutta ja tarjota lisää sijoitusmahdollisuuksia. Arvopaperistaminen voi toimia siltana pankkien ja pääomamarkkinoiden välillä, mistä on välillisesti etua yrityksille ja kansalaisille (esim. halvemmat lainat ja edullisemmat luottokorttiehdot).

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

Ehdotetuilla muutoksilla elvytetään arvopaperistamismarkkinoita ja annetaan arvopaperistamiselle mahdollisuus olla mukana säästö- ja investointiunionin kehittämisessä ja vähentää liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien taakkaa ja niille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Koska ehdotetuilla muutoksilla pyritään alentamaan korkeita toimintakustannuksia, jotka ovat estäneet pankkeja ja vakuutuksenantajia osallistumasta EU:n arvopaperistamismarkkinoille, ne edistävät komission pyrkimyksiä vähentää markkinatoimijoiden sääntelytaakkaa ja edistää markkinoiden kehitystä ja arvopaperistamista. Ehdotetuilla muutoksilla turvataan samaan aikaan edelleen rahoitusvakaus ja tarjotaan riittävä sijoittajan- ja kuluttajansuojan taso.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Edistymistä ja saavutuksia seurataan seuraavilla indikaattoreilla:

Niiden kustannusten seuranta, joita aiheutuu asianmukaisen huolellisuuden noudattamisesta, kun sijoitetaan arvopaperistamistransaktioihin.

Liikkeeseenlaskuissa raportointivaatimuksista aiheutuvien kustannusten seuranta.

Arvopaperistettujen tuotteiden liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien määrän seuranta.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 33

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Ehdotuksessa esitetään useita yksinkertaistuksia ja parannuksia, joilla tehostetaan arvopaperistamismarkkinoita. Kohdennettujen mukautusten ja yksinkertaistamisen avulla kyseisillä toimenpiteillä on edellytykset tukea markkinoiden valmiuksia, houkutella laajempaa sijoittajakuntaa ja edistää talouskasvua, ja samalla pidetään yllä kestävää ja läpinäkyvää rahoitusekosysteemiä. Muutosten odotetaan parantavan EU:n arvopaperistamiskehyksen kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä edistävän kasvua kaikkien sidosryhmien hyväksi.

Yritysten huolellisuusvelvoitteiden merkittävä yksinkertaistaminen ja tehokkaampi läpinäkyvyyskehys merkitsisivät niiden prosessien virtaviivaistamista, joita yritysten on noudatettava vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Näitä velvollisuuksia vähentämällä sääntöjen noudattamisesta koituu yrityksille vähemmän kustannuksia, jolloin ne voivat kohdentaa enemmän resursseja ydinliiketoimintaan.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta):

Arvopaperistamistuotteet ovat osa EU:n pääomamarkkinoita, jotka ovat avoimet ja yhdennetyt. Arvopaperistaminen tuo yhteen rahoituslaitoksia eri jäsenvaltioista ja EU:n ulkopuolelta: usein pankit ovat arvopaperistettavien lainojen alullepanijoita, kun taas rahoituslaitokset (esim. vakuutuksenantajat ja sijoitusrahastot) sijoittavat näihin tuotteisiin EU:n rajojen yli.

Arvopaperistaminen on väline, jolla syvennetään EU:n pääomamarkkinoita, monipuolistetaan niiden riskiprofiilia ja vapautetaan pankkien taseita EU:n kotitalouksien ja yritysten lisälainanantoon EU:n talouden kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

Jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet hyväksyä kansallisia toimenpiteitä, koska EU:n nykyinen arvopaperistamiskehys tarjoaa jo yhdennetyt säännöt EU:n tasolla. Kansallisella tasolla tehtävät muutokset olisivat ristiriidassa tällä hetkellä voimassa olevan unionin lainsäädännön kanssa. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi omin toimin saavuttaa edellä mainittuja tavoitteita.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen):

Ehdotuksen tavoitteena on poistaa liikkeeseenlaskun ja sijoittamisen perusteettomia esteitä EU:n arvopaperistamismarkkinoilta ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla kaikille arvopaperistamiseen osallistuville institutionaalisille sijoittajille ja yhteisöille.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Lainsäädäntöehdotuksen ohella esitetyissä arvioinnissa ja vaikutustenarvioinnissa on tarkasteltu, miten nykyinen kehys on toiminut, ja havaittu joitakin puutteita. Yleistavoitteena on elvyttää arvopaperistamismarkkinoita, jotta ne olisivat turvallisemmat ja parantaisivat talouden rahoitusta EU:ssa, heikentäen pankkien velkavivun purkamistarpeiden ja luotonannon kiristämisen välistä yhteyttä lyhyellä aikavälillä ja luoden taloudelle nykyistä tasapainoisempi ja vakaampi rahoitusrakenne EU:ssa pitkällä aikavälillä. Tämä tavoite on saavutettu vain osittain: vaikka arvopaperistamismarkkinat ovat turvallisemmat, aloite ei ole ollut riittävä markkinoiden elvyttämiseksi tai rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Useimmilla kehyksessä käyttöön otetuista toimenpiteistä pyrittiin ennen kaikkea lieventämään arvopaperistamiseen liittyviä mahdollisia riskejä eikä tukemaan markkinoiden kehitystä. Vastaisuudessa tavoitteena on löytää parempi tasapaino turvallisuuden ja markkinoiden kehityksen välillä. Useimmissa ehdotetuista muutoksista tavoitteena on tästä syystä EU:n arvopaperistamismarkkinoiden kehittäminen muuttamalla kehys oikeasuhteisemmaksi.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Aloitteen tavoitteet ovat linjassa EU:n useiden muiden politiikkojen ja käynnissä olevien aloitteiden kanssa, erityisesti säästö- ja investointiunionin luomiseen tähtäävien unionin politiikkojen kanssa. Euroopan komissio ilmoitti säästö- ja investointiunionista maaliskuussa 2025 antamassaan tiedonannossa sellaisten toimenpiteiden hyväksymisestä, joissa keskitytään huolellisuutta ja läpinäkyvyyttä koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseen arvopaperistamismarkkinoiden vauhdittamiseksi.

Lainsäädäntöehdotus olisi edelleen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen, ja sillä olisi rajalliset talousarviovaikutukset, sillä siinä säädetään unionin lisärahoitusosuudesta Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV). Lisärahoitusosuus johtuu kahdesta uudesta kokoaikavastaavasta, jotka EPV saisi lainsäätäjien antamien lisätehtävien hoitamiseksi.

Synergioiden ja uudelleenkohdentamismahdollisuuksien tarkastelun tuloksena yksi kokoaikainen työntekijä siirretään ESMAsta EPV:hen, jotta voidaan ottaa huomioon tehtävien siirto näiden viranomaisten välillä. Kokoaikavastaavan siirrolla ESMAsta ei olisi merkittäviä talousarviovaikutuksia, paitsi otsakkeen 1 sisäinen siirto.

Kaiken kaikkiaan ehdotuksella lisätään kolme kokoaikavastaavaa EPV:n hyväksyttyyn henkilöstötaulukkoon sisältyvään henkilöstöön tulevassa vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Näistä yksi on ESMAsta siirrettävä kokoaikavastaava. EPV pyrkii edelleen maksimoimaan synergiat ja tehokkuusedut (muun muassa tietoteknisten järjestelmien avulla) ja seuraamaan tiiviisti tähän ehdotukseen liittyvää lisätyömäärää, joka näkyisi viraston vuotuisessa talousarviomenettelyssä pyytämän hyväksyttyyn henkilöstötaulukkoon sisältyvän henkilöstön määrässä.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Eri rahoitusvaihtoehdoista, erityisesti kustannusten kattamisesta maksuilla ja sisäisillä uudelleenjärjestelyillä, keskusteltiin. Maksuja koskeva vaihtoehto on käytännössä mahdoton toteuttaa, koska ehdotusten kustannuksia ei pystyttäisi kattamaan yrityksiltä perityillä maksuilla. Tällaista lähestymistapaa olisi lisäksi vaikea perustella, koska suunnitellut toimenpiteet eivät liity suoraan valvontavaltuuksiin vaan ovat osa sääntelykehyksen kehittämistä.

Uudelleenkohdentamismahdollisuuksia tarkasteltiin, minkä seurauksena yksi väliaikainen toimihenkilö siirretään ESMAsta EPV:hen. Muu sisäinen kohdentaminen Euroopan valvontaviranomaisten välillä ei ole mahdollista, koska Euroopan valvontaviranomaisilla on jo nyt merkittäviä vaikeuksia hoitaa viranomaistehtäviään.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

– Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2027 ja päättyy vuonna 2029,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 34

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

Ei sovelleta

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Olemassa olevien vakiojärjestelyjen mukaisesti Euroopan pankkiviranomainen (EPV) laatii säännöllisiä raportteja toiminnastaan (mukaan lukien sisäinen raportointi ylemmälle johdolle, raportointi hallintoneuvostolle ja johtokunnalle ja vuosikertomuksen laatiminen), ja tilintarkastustuomioistuin ja komission sisäinen tarkastus tarkastavat EPV:n resurssien käytön ja toiminnan.

EPV-asetusta (EU) N:o 1093/2010 tarkastellaan säännöllisesti uudelleen.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Euroopan rahoituspalvelujen alan valvontaviranomaiset (EPV, EIOPA, ESMA) ovat varainhoitoasetuksen 70 artiklan mukaisia hajautettuja sääntelyvirastoja.

Euroopan pankkiviranomaisen hallinto- ja valvontajärjestelmistä säädetään pankkiviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010 VI luvussa yhdessä sovellettavan varainhoidon puiteasetuksen (EU) 2019/715 kanssa, kuten pankkiviranomainen on hyväksynyt.

Pankkiviranomaisen on varmistettava, että asianmukaisia standardeja noudatetaan kaikilla sisäisen valvonnan kehyksen aloilla, ja se kuluu komission sisäisen tarkastuksen tarkastustoiminnan piiriin. Lisäksi Euroopan parlamentti myöntää jokaisena varainhoitovuonna neuvoston suosituksesta kyseiselle virastolle vastuuvapauden sen talousarvion toteuttamisesta.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

EPV:n toteuttamista toimista johtuvien määrärahojen säännönmukaiseen, taloudelliseen, tehokkaaseen ja tulokselliseen käyttöön ei tämän ehdotuksen yhteydessä ennakoida sisältyvän uusia merkittäviä riskejä, joita nykyinen sisäisen valvonnan kehys ei kattaisi.

Hallinto- ja valvontajärjestelmistä säädetään asetuksessa (EU) 1093/2010, joilla säädellään EPV:n toimintaa. Niiden katsotaan olevan kustannustehokkaita. Aloitteella ei ole merkittävää vaikutusta kustannuksiin, joita jäsenvaltioiden tai EPV:n olisi tuettava tästä näkökulmasta. Virheiden riskiin odotetaan kohdistuvan vähän vaikutuksia.

FISMA-pääosastolle EPV:n kaltaista viranomaista koskevasta valvonnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten on perinteisesti arvioitu olevan 0,5 prosenttia sille maksetuista vuotuisista maksuosuuksista. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi vuotuisen ohjelmasuunnittelun ja talousarvion arviointiin liittyvät kustannukset, FISMA-pääosaston edustajien osallistuminen johtokuntiin ja hallintoneuvostoihin ja niihin liittyvä valmistelutyö.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi EPV:hen sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 35	EFTA-mailta 36	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 37	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
1.	03 10 02 00: Euroopan pankkiviranomainen (EPV)	Jaks.	EI	EI	EI	EI
1.	03 10 04 00: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)	Jaks.	EI	EI	EI	EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta

muilta kolmansilta mailta

muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Ei sovelleta

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: <…….>			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat
Budjettikohta	Sitoumukset	(1a)					0,000
	Maksut	(2a)					0,000
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)					0,000
	Maksut	(2b)					0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 38
Budjettikohta		(3)					0,000
Pääosaston <…….> määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	= 2a + 2b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Euroopan pankkiviranomainen

Vuosi

2024

Vuosi

2025

Vuosi

2026

Vuosi

2027

MRK 2021–2027 YHTEENSÄ

Budjettikohta 03 10 02 002 / EU:n talousarviosta virastolle maksettava rahoitusosuus

0,263

Unionin tukea ESMAlle vähennetään seuraavassa taulukossa esitetyillä määrillä:

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen

Vuosi

2024

Vuosi

2025

Vuosi

2026

Vuosi

2027

MRK 2021–2027 YHTEENSÄ

Budjettikohta 03 10 04 00 / EU:n talousarviosta virastolle maksettava rahoitusosuus

(0,088)

Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV) osoitetut määrärahat ja sille EU:n talousarviosta maksettava rahoitusosuus kompensoidaan osittain vähentämällä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) osoitettuja määrärahoja ja sille EU:n talousarviosta maksettavaa rahoitusosuutta, mikä johtaa jäljempänä olevissa taulukoissa esitettyihin nettomääriin.

					Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2021–2027
					2024		2025		2026		2027
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ (mukaan lukien rahoitusosuus erillisvirastolle)	Sitoumukset		(4)		0,000		0,000		0,000		0,175		0,175
	Maksut		(5)		0,000		0,000		0,000		0,175		0,175
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ			(6)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 1	Sitoumukset		= 4 + 6		0,000		0,000		0,000		0,175		0,175
määrärahat yhteensä	Maksut		= 5 + 6		0,000		0,000		0,000		0175		0,175
						Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		MRK YHTEENSÄ 2021–2027
						2024		2025		2026		2027
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		Sitoumukset		(4)		0,000		0,000		0,000		0,175		0,175
		Maksut		(5)		0,000		0,000		0,000		0,175		0,175
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ				(6)		0,000		0,000		0,000		0,000		0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin 1–6 kuuluvat		Sitoumukset		= 4 + 6		0,000		0,000		0,000		0,175		0,175
määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)		Maksut		= 5 + 6		0,000		0,000		0,000		0175		0,175

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot” 39

Pääosasto: <…….>			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ	Määrärahat		0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Pääosasto: <…….>			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ2021–2027
			2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ	Määrärahat		0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ		(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
		2024	2025	2026	2027
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat	Sitoumukset	0,000	0,000	0,000	0,175	0,175
määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	0,000	0,000	0,000	0,175	0,175

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: <…….>			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat
Budjettikohta	Sitoumukset	(1a)					0,000
	Maksut	(2a)					0,000
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)					0,000
	Maksut	(2b)					0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 40
Budjettikohta		(3)					0,000
Pääosaston <…….> määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	= 2a + 2b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset



Vuosi2024

Vuosi2025

Vuosi2026

Vuosi2027

Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 41

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 … 42

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 43

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta[XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

	Komission yksiköissä käytettävissä oleva henkilöstö	Lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet			Ei sovelleta
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

Pakollinen: jäljempänä olevaan taulukkoon olisi sisällytettävä paras arvio ehdotuksen/aloitteen aiheuttamista digitaaliteknologiaan liittyvistä investoinneista.

Jos ehdotuksen/aloitteen toteuttaminen sitä edellyttää, otsakkeen 7 määrärahat olisi poikkeuksellisesti esitettävä asianomaisella rivillä.

Otsakkeiden 1–6 määrärahat olisi otettava huomioon ”toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenoina”. Niillä tarkoitetaan toimintatalousarviota, jota käytetään suoraan aloitteen täytäntöönpanoon liittyvien tietoteknisten alustojen/välineiden uudelleenkäyttöön/ostoon/kehittämiseen sekä niihin liittyviin investointeihin (esimerkiksi lisensseihin, koulutukseen tai tietojen säilyttämiseen). Tässä taulukossa annettujen tietojen olisi oltava yhdenmukaisia 4 jaksossa ”Digitaaliset ulottuvuudet” esitettyjen yksityiskohtien kanssa.

YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

– voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

Ei sovelleta, koska erillisvirastot hoitaisivat nämä tehtävät.

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

Ei sovelleta, koska erillisvirastot hoitaisivat nämä tehtävät.

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Ei sovelleta, koska erillisvirastot hoitaisivat nämä tehtävät.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

– rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.2.8.Arvioidut henkilöresurssit ja tarvittavien määrärahojen käyttö erillisvirastossa

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

Virasto: Euroopan pankkiviranomainen	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)				3
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokka)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	0	0	0	3
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat	0	0	0	0
Henkilöstö YHTEENSÄ	0	0	0	3

Virasto: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)				(1)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokka)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	0	0	0	(1)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat	0	0	0	0
Henkilöstö YHTEENSÄ	0	0	0	(1)

EU:n talousarviosta maksettavalla rahoitusosuudella katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virasto: Euroopan pankkiviranomainen	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027
Osasto 1: Henkilöstömenot				0,225	0,225
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja toimintamenot				0,037	0,037
Osasto 3: Toimintamenot					0,000
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,263	0,263

Virasto: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027
Osasto 1: Henkilöstömenot				(0,075)	(0,075)
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja toimintamenot				(0,013)	(0,013)
Osasto 3: Toimintamenot					0,000
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	(0,088)	(0,088)

Mahdolliset maksuilla katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Ei sovelleta

Mahdolliset yhteisrahoituksella katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten osuus Euroopan pankkiviranomaiselle korvataan osittain vähentämällä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle suorittamia rahoitusosuuksia.

Virasto: Euroopan pankkiviranomainen	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027
Osasto 1: Henkilöstömenot				0,338	0,338
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja toimintamenot				0,056	0,056
Osasto 3: Toimintamenot					0,000
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,394	0,394

Kansallisten viranomaisten ESMAlle suorittamia rahoitusosuuksia vähennetään seuraavassa taulukossa esitetyillä määrillä, jotka vastaavat yhtä kokoaikavastaavaa:

Virasto: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027
Osasto 1: Henkilöstömenot				(0,112)	(0,112)
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja toimintamenot				(0,019)	(0,019)
Osasto 3: Toimintamenot					0,000
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	(0,131)	(0,131)

Yhteenveto henkilöresursseista ja määrärahoista (milj. euroa), joita ehdotus/aloite edellyttää erillisvirastossa

Unionin tuki ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rahoitusosuus Euroopan pankkiviranomaiselle korvataan osittain vähentämällä vastaavaa tukea ja rahoitusosuutta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Virasto: Euroopan pankkiviranomainen	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST)	0	0	0	3	–
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0	0	0	0	–
Kansalliset asiantuntijat	0	0	0	0	–
Koko henkilöstö	0	0	0	3	–
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat	0,000	0,000	0,000	0,263	0,263
Maksuilla katettavat määrärahat (tapauksen mukaan)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat (tapauksen mukaan)	0,000	0,000	0,000	0,394	0,394
Määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,657	0,657

ESMAn henkilöstömäärää vähennetään yhdellä kokoaikavastaavalla, mikä mahdollistaa ESMAlle myönnetyn unionin tuen ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rahoitusosuuden vähentämisen, kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi:

Virasto: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ 2021–2027
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST)	0	0	0	(1)	–
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0	0	0	0	–
Kansalliset asiantuntijat	0	0	0	0	–
Koko henkilöstö	0	0	0	(1)	–
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat	0,000	0,000	0,000	(0,088)	(0,088)
Maksuilla katettavat määrärahat (tapauksen mukaan)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat (tapauksen mukaan)	0,000	0,000	0,000	(0,131)	(0,131)
Määrärahat YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	(0,219)	(0,219)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

– Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– vaikutuksia omiin varoihin

– vaikutuksia muihin tuloihin

– tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 44
		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.Digitaaliset ulottuvuudet

Asetukseen (EU) 2017/2402 ehdotetut muutokset eivät merkittävästi muuta digitaalista infrastruktuuria ja prosesseja, jotka tukevat asetuksen täytäntöönpanoa. Näin ollen ehdotuksella ei katsota olevan digitaalista merkitystä.

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

Ei sovelleta

4.2.Data

Ei sovelleta

4.3.Digitaaliset ratkaisut

Ei sovelleta

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

Ei sovelleta

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

Ei sovelleta

(1) Letta, E. (2024). ”Much more than a market - Speed, Security, Solidarity. Empowering the Single Market to deliver a sustainable future and prosperity for all EU Citizens”.

(2) Draghi, M. (2024). ”The Future of European Competitiveness—A Competitiveness Strategy for Europe”.

(3) Eurooppa-neuvoston päätelmät, huhtikuu 2024 .

(4) Eurooppa-neuvoston päätelmät, maaliskuu 2025.

(5) Arvopaperistamiskehyksen uudelleentarkastelua koskevaan kannanottopyyntöön saatu palaute, 19. helmikuuta 2025 – 26. maaliskuuta 2025, europa.eu ; EU:n arvopaperistamiskehyksen toimintaa koskevassa vuoden 2024 kohdennetussa kuulemisessa saatu palaute, 9. lokakuuta – 4. joulukuuta 2024, finance.ec.europa.eu .

(6) https://finance.ec.europa.eu/document/download/13085856-09c8-4040-918e-890a1ed7dbf2_en?filename=250319-communication-savings-investmlents-union_en.pdf.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/2402/oj ).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/575/oj ).

(9) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2015/61/oj ).

(10) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY täydentämisestä (Solvenssi II) (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2015/35/oj ).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2011/61/oj ).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/65/oj).

(13) Valvontaan kohdennetuilla muutoksilla pyritään lisäämään valvonnan vaikuttavuutta nykyisessä kehyksessä. Kyseisten mukautusten tarkoituksena on tukea yhdenmukaisempia valvontakäytäntöjä ja helpottaa rajat ylittäviä arvopaperistamistoimia unionissa. Ehdotetuilla muutoksilla selvennetään joitakin näkökohtia ja huolehditaan vastuualueiden selvemmästä jakamisesta, minkä odotetaan edistävän paremmin valvontakäytäntöjen lähentymistä aiheuttamatta merkittäviä uusia velvoitteita sidosryhmille.

(14) Saatavilla osoitteessa https://finance.ec.europa.eu/regulation-and-supervision/consultations-0/targeted-consultation-functioning-eu-securitisation-framework-2024_fi.

(15) Arvopaperimarkkinat – arvopaperistamiskehyksen uudelleentarkastelu (europa.eu) .

(16) Yksi vastaaja antoi kaksi erillistä (olennaisesti samanlaista) vastausta; toinen vastaaja toimitti kolme erillistä vastausta. Näin ollen 34 yksittäiseltä vastaajalta saatiin yhteensä 37 vastausta.

(17) Vastaajat, jotka olivat jo vastanneet kohdennettuun kuulemiseen, edustivat seitsemää yritystä, viittätoista yrittäjäjärjestöä ja kahta valtiosta riippumatonta järjestöä, minkä lisäksi kaksi tällaista vastaajaa ilmoitti kuuluvansa luokkaan ”muut”.

(18) https://www.eiopa.europa.eu/system/files/2021-05/jc-2021-31-jc-report-on-the-implementation-and-functioning-of-the-securitisation-regulation.pdf .

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/2402/oj).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/201 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/575/oj).

(21) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2015/61/oj ).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

(23) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1224, annettu 16 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään, mitä arvopaperistamista koskevia tietoja alullepanijan, järjestäjän tai erillisyhtiön on asetettava saataville ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1225, annettu 29 päivänä lokakuuta 2019, alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön arvopaperistamisesta saataville asettamien tietojen muotoa ja vakiomuotoisia taulukkomalleja koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 289, 3.9.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2020/1224/oj).

(24) Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63, ELI_ http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1024/oj).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/1093/oj).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/557, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2021, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle annetun asetuksen (EU) 2017/2402 muuttamisesta covid-19-kriisistä elpymisen helpottamiseksi, EUVL L 116, 6.4.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/557/oj).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1129/oj ).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/65/oj )”.

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/59/oj ).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/806/oj ).

(33) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(34) Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx

(35) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(36) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(37) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(38) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(39) Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.

(40) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(41) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(42) Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2 ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”

(43) Ilmoittakaa taulukon alla, kuinka monta ilmoitettuun määrään kuuluvaa kokoaikaista työntekijää on jo osoitettu toimen hallinnointiin ja/tai voidaan uudelleenjärjestelyjen tuloksena osoittaa pääosastossanne ja mitkä ovat nettotarpeet.

(44) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.