EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 21.11.2025
COM(2025) 719 final
2025/0373(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevan sopimuksen valmistelutoimikunnassa ja ensimmäisessä osapuolten konferenssissa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen kohde
Tämä ehdotus koskee päätöstä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevan sopimuksen valmistelutoimikunnan viimeisessä kokouksessa ja osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessa unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta, kun on kyse osapuolten konferenssin työjärjestyksen, osapuolten konferenssin, sihteeristön ja avustavien toimielinten rahoitusta koskevien varainhoitosääntöjen sekä sopimuksen rahoitusmekanismin käyttöönoton hyväksymisestä.
2.Ehdotuksen tausta
2.1.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alainen, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskeva sopimus
Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisella, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevalla sopimuksella, jäljempänä ’BBNJ-sopimus’, pyritään parantamaan merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja hoitoa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Tällaiset alueet kattavat lähes kaksi kolmasosaa maailman valtameristä ja noin 95 prosenttia niiden tilavuudesta, ja niihin kuuluvat aava meri ja kansainvälinen merenpohja-alue. BBNJ-sopimuksessa käsitellään erityisesti meren geenivaroihin liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien hyötyjen jakaminen, aluelähtöisten merenhoitotoimien, kuten merensuojelualueiden, kaltaisia toimenpiteitä, ympäristövaikutusten arviointia, valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa. BBNJ-sopimus tulee voimaan 17. tammikuuta 2026. Euroopan unioni on BBNJ-sopimuksen osapuoli.
Komissio kävi vuosina 2016–2023 neuvotteluja BBNJ-sopimuksen tekemiseksi asiaankuuluvien neuvoston päätösten 1 perusteella. BBNJ-sopimuksen lopullinen teksti hyväksyttiin hallitustenvälisessä BBNJ-konferenssissa 2 19. kesäkuuta 2023. EU allekirjoitti BBNJ-sopimuksen 20. syyskuuta 2023 3 ja ratifioi sen 28. toukokuuta 2025 4 .
2.2.BBNJ-sopimuksen osapuolten konferenssi
BBNJ-sopimuksen osapuolten konferenssi, jäljempänä ’osapuolten konferenssi’, on perustettu sopimuksen 47 artiklan 1 kohdalla. Sopimuksen 47 artiklan 2 kohdassa määrätään, että YK:n pääsihteeri kutsuu koolle osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen viimeistään vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta eli viimeistään 17. tammikuuta 2027.
BBNJ-sopimuksen mukaan sopimuspuolten konferenssin on määrä antaa säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia.
BBNJ-sopimuksen 47 artiklan 4 kohdan mukaan osapuolten konferenssi hyväksyy konsensuksella ensimmäisessä kokouksessaan oman työjärjestyksensä, jäljempänä ’työjärjestys’, sekä omaa rahoitustaan sekä sihteeristön ja avustavien toimielinten rahoitusta koskevat varainhoitosäännöt, jäljempänä ’varainhoitosäännöt’.
2.3.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevan sopimuksen voimaantulon valmistelutoimikunta
Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevan sopimuksen voimaantulon valmistelutoimikunta, jäljempänä ’valmistelutoimikunta’, perustettiin YK:n yleiskokouksessa 5 valmistelemaan osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen koollekutsumista. Valmistelutoimikunta tekee viimeisessä kokouksessaan päätökset osapuolten konferenssille mahdollisesti esitettävistä suosituksista.
Valmistelutoimikuntaan voivat osallistua kaikki YK:n jäsenvaltiot, erityisjärjestöjen jäsenet ja YK:n merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä ’UNCLOS’, sopimuspuolet. Valmistelutoimikunnan päätösten tekemiseen voivat 20. syyskuuta 2025 jälkeen osallistua ainoastaan valtiot ja alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen taikka ratifioineet tai hyväksyneet sopimuksen tai liittyneet siihen. Valmistelutoimikunta pyrkii kaikin tavoin ja vilpittömässä mielessä sopimaan asiakysymyksistä konsensuksella 6 . Se lakkautetaan ensimmäisen osapuolten konferenssin lopuksi.
EU on YK:n merioikeusyleissopimuksen sopimuspuoli 7 , ja se on ratifioinut BBNJ-sopimuksen. Sen vuoksi EU on valmistelutoimikuntaan osallistuva osapuoli.
Valmistelutoimikunnan seuraava kokous on määrä pitää 23. maaliskuuta – 3. huhtikuuta 2026.
2.4.Suunnitellut valmistelutoimikunnan ja osapuolten konferenssin säädökset
Valmistelutoimikunnan on määrä hyväksyä viimeisessä kokouksessaan BBNJ-sopimuksen osapuolten konferenssille esitettävä suositus työjärjestyksestä, varainhoitosäännöistä ja rahoitusmekanismin käyttöönotosta. BBNJ-sopimuksen osapuolten konferenssi hyväksyy ensimmäisessä kokouksessaan valmistelutoimikunnan hyväksymien suositusten perusteella oman työjärjestyksensä sekä omaa rahoitustaan sekä sihteeristön ja avustavien toimielinten rahoitusta koskevat varainhoitosäännöt sekä rahoitusmekanismin käyttöönottoa koskevat päätökset.
Työjärjestyksessä on määrä käsitellä osapuolten konferenssin kokousten tiheyttä, paikkaa, organisointia ja kulkua, tarkkailijoiden osallistumista, esityslistojen laatimista, edustusta ja valtakirjoja, puheenjohtajiston perustamista ja toimintaa, sihteeristön roolia, sihteeristön päällikön roolia, äänestystä ja päätöksentekoa, työjärjestyksen muuttamista, avustavien toimielinten perustamista, tarvittaessa avustavia toimielimiä koskevia erityismenettelyjä, kielijärjestelyjä, vaaleja koskevia sääntöjä, menettelyjä neuvoa-antavien lausuntojen pyytämiseksi Kansainväliseltä merioikeustuomioistuimelta, yhteistyömekanismia asiaan liittyvien oikeudellisten välineiden ja kehysten sekä asiaan liittyvien maailmanlaajuisten, alueellisten, osa-alueellisten ja alakohtaisten toimielinten kanssa sekä muita asiaankuuluvia sääntöjä sopimuksen mukaisesti. Työjärjestys vaikuttaa siihen, miten osapuolten konferenssin päätökset tehdään.
Varainhoitosäännöissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat osapuolten konferenssin, sen sihteeristön ja avustavien toimielinten rahoitusta, mukaan lukien osapuolten arvioidun rahoitusosuuden perusta ja unionin rahoitusosuus sopimuksen talousarviosta, ja ne sitovat oikeudellisesti sopimuksen osapuolia.
Sopimuksen 52 artiklalla perustetun rahoitusmekanismin käyttöönotto määrittää, miten rahoitusmekanismin eri osat muotoutuvat ja miten niillä edistetään taloudellisten resurssien tarjoamista sopimuksen mukaisesti, jotta osapuolina olevia kehittyviä valtioita voidaan auttaa panemaan sopimus tehokkaasti täytäntöön.
3.Unionin puolesta otettava kanta
BBNJ-sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi EU:n olisi tuettava työjärjestystä, jossa määrätään osapuolten konferenssin kokousten tehokkaasta, kustannustehokkaasta, avoimesta ja asianmukaisesta toiminnasta ja organisoinnista ja joka mahdollistaa unionin täysimääräisen osallistumisen osapuolena BBNJ-sopimuksen mukaisesti.
Sen varmistamiseksi, että BBNJ-sopimusta rahoitetaan asianmukaisesti, EU:n olisi tuettava varainhoitosääntöjä ja rahoitusmekanismin käyttöönottoa siten, että vahvistetaan oikeudenmukainen ja avoin prosessi, jossa otetaan huomioon kunkin osapuolen olosuhteet. Näin voidaan varmistaa, että kukin osapuoli myötävaikuttaa BBNJ-sopimuksen rahoituksen kestävyyteen ja täytäntöönpanoon tavalla, joka on tasapuolinen ja vastaa osapuolten kykyä maksaa rahoitusosuus.
Työjärjestyksen ja varainhoitosääntöjen hyväksyminen on välttämätöntä BBNJ-sopimuksen täytäntöönpanon ja toiminnan kannalta.
4.Oikeusperusta
4.1.Menettelyllinen oikeusperusta
4.1.1.Periaatteet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.
Ilmaisu ”säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia” kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 8 .
4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
Valmistelutoimikunta on YK:n yleiskokouksen perustama elin. Osapuolten konferenssi on BBNJ-sopimuksella perustettu elin.
Valmistelutoimikunnan viimeisessä kokouksessa hyväksytään päätökset osapuolten konferenssille esitettävistä suosituksista, jotka koskevat työjärjestystä ja varainhoitosääntöjä. Osapuolten konferenssin on määrä hyväksyä ensimmäisessä kokouksessaan työjärjestys ja varainhoitosäännöt valmistelutoimikunnan suositusten perusteella. Säädökset, jotka valmistelutoimikunnan on määrä antaa viimeisessä kokouksessaan ja osapuolten konferenssin on määrä antaa ensimmäisessä kokouksessaan, ovat säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia.
Työjärjestyksellä on oikeusvaikutuksia, koska se vaikuttaa siihen, miten osapuolten konferenssin päätökset tehdään. Kyseiset päätökset ovat sitovia kansainvälisen oikeuden nojalla tai voivat vaikuttaa ratkaisevasti EU:n lainsäädännön sisältöön.
Varainhoitosäännöissä määritetään perusta unionin rahoitusosuudelle BBNJ-sopimuksen talousarviosta, ja ne ovat sitovia kansainvälisen oikeuden nojalla sopimuksen 52 artiklan mukaisesti.
Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
4.2.Aineellinen oikeusperusta
4.2.1.Periaatteet
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.
4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
SEUT-sopimuksen 191 artiklan ja 192 artiklan 1 kohdan mukaisesti EU:n on myötävaikutettava seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö, sekä sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.
Kun otetaan huomioon BBNJ-sopimuksen tavoitteet ja aineelliset määräykset sekä kaikki asiaankuuluvat sovellettavat EU:n toimintapolitiikat, painopisteen tarkasteluun perustuva lähestymistapa osoittaa, että ympäristöä koskeva oikeusperusta on asianmukaisin aineellinen oikeusperusta ehdotetulle päätökselle.
4.3.Päätelmät
Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.
Tämä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettava päätös koskee ainoastaan menettelyllisiä kysymyksiä, eikä sillä muuteta unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa BBNJ-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tämä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettava päätös ei koske BBNJ-sopimuksen talousarvioon suoritettavia jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia, vaan ne kuuluvat edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan.
5.Talousarviovaikutukset
BBNJ-sopimuksella luodaan erityinen institutionaalinen rakenne. Tähän kuuluvat sihteeristö, tieteellinen ja tekninen toimielin, tiedonvälitysjärjestelmä, valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa käsittelevä komitea, saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevä komitea, rahoituskomitea sekä sopimuksen noudattamisen valvonnasta vastaava komitea. BBNJ-sopimuksen 52 artiklan 2 kohdassa mukaisesti nämä toimielimet rahoitetaan kullekin osapuolelle vahvistetuilla rahoitusosuuksilla varainhoitosääntöjen perusteella.
BBNJ-sopimuksen täytäntöönpanosta Euroopan unionille aiheutuvat institutionaaliset rahoituskustannukset tiedetään vasta ensimmäisen osapuolten konferenssin jälkeen. Konferenssissa on määrä sopia BBNJ-sopimuksen ensimmäisestä talousarviosta. BBNJ-sopimuksen 47 artiklan 6 kohdan e alakohdan mukaan osapuolten konferenssi hyväksyy talousarvion määrittämälleen tilikauden pituudelle.
Institutionaalisten kustannusten lisäksi BBNJ-sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuu todennäköisesti rahoitustarpeita paitsi kehittyvien maiden valmiuksien kehittämiseksi ja meriteknologian siirron helpottamiseksi myös esimerkiksi sellaisen tieteellisen tiedon tuottamiseksi, jota tarvitaan merensuojelualueiden perustamiseen, seurantaan ja tarkasteluun. BBNJ-sopimuksen 14 artiklan 6 kohdassa määrätään, että kehittyneet osapuolet suorittavat tätä tarkoitusta varten BBNJ-sopimuksen voimaantulon jälkeen vuosittaiset rahoitusosuudet BBNJ-sopimuksen 52 artiklassa tarkoitettuun erityisrahastoon ja että osapuolen rahoitusosuus on 50 prosenttia kyseiselle osapuolelle vahvistetusta osuudesta talousarvioon, jonka osapuolten konferenssi on hyväksynyt BBNJ-sopimuksen 47 artiklan 6 kohdan e alakohdan mukaisesti. Tällaista maksua jatketaan, kunnes osapuolten konferenssi tekee BBNJ-sopimuksen 14 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun päätöksen. Mahdollisia kokonaiskustannuksia arvioidaan BBNJ-sopimuksen mukaisesti hyvissä ajoin sopimuksen rahoitusmekanismien käyttöönoton perusteella.
2025/0373 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevan sopimuksen valmistelutoimikunnassa ja ensimmäisessä osapuolten konferenssissa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan yhteisö hyväksyi neuvoston päätöksellä 98/392/EY 9 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä ’merioikeusyleissopimus’, ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen.
(2)Unioni teki neuvoston päätöksellä 2024/1830 10 Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen, merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevan sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, joka [tulee voimaan] 17 päivänä tammikuuta 2026.
(3)Sopimuksen osapuolten konferenssi, jäljempänä ’osapuolten konferenssi’, on perustettu sopimuksen 47 artiklan 1 kohdalla. Sopimuksen 47 artiklan 4 kohdan mukaan osapuolten konferenssi hyväksyy konsensuksella ensimmäisessä kokouksessaan oman työjärjestyksensä, jäljempänä ’työjärjestys’, sekä omaa rahoitustaan sekä sihteeristön ja avustavien toimielinten rahoitusta koskevat varainhoitosäännöt, jäljempänä ’varainhoitosäännöt’.
(4)Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous päätti 24 päivänä huhtikuuta 2024 antamassaan päätöslauselmassa 78/272 11 perustaa sopimuksen voimaantuloa ja sopimuksen osapuolten konferenssin ensimmäisen kokouksen koollekutsumista valmistelevan toimikunnan, jäljempänä ’valmistelutoimikunta’, joka lakkautetaan kyseisen kokouksen lopuksi.
(5)Yleiskokouksen päätöslauselman 9 kohdan mukaan valmistelutoimikunnan on määrä hyväksyä viimeisessä kokouksessaan päätöksiä osapuolten konferenssille esitettävistä suosituksista, jotka koskevat työjärjestystä ja varainhoitosääntöjä.
(6)Valmistelutoimikunnan ja osapuolten konferenssin suunnitelluilla säädöksillä on oikeusvaikutuksia.
(7)Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa valmistelutoimikunnan viimeisessä kokouksessa ja ensimmäisessä osapuolten konferenssissa unionin puolesta otettava kanta. Sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi unionin olisi tuettava työjärjestystä, jossa määrätään osapuolten konferenssin kokousten tehokkaasta, kustannustehokkaasta, avoimesta ja asianmukaisesta toiminnasta ja organisoinnista ja joka mahdollistaa unionin täysimääräisen osallistumisen osapuolena sopimuksen mukaisesti.
(8)Sen varmistamiseksi, että BBNJ-sopimuksen toiminta ja täytäntöönpano rahoitetaan asianmukaisesti, EU:n olisi tuettava sellaisten varainhoitosääntöjen hyväksymistä ja sellaisen rahoitusmekanismin käyttöönottoa, joilla vahvistetaan oikeudenmukainen ja avoin prosessi, jossa otetaan huomioon kunkin osapuolen olosuhteet. Näin voidaan varmistaa, että kukin osapuoli myötävaikuttaa BBNJ-sopimuksen rahoituksen kestävyyteen ja täytäntöönpanoon tasapuolisesti ja tavalla, joka on tasapuolinen ja vastaa osapuolten kykyä maksaa rahoitusosuus. Unionin perustaman rahoitusmekanismin käyttöönotolla olisi myös varmistettava osapuolina olevien kehittyvien valtioiden auttaminen niiden toimissa sopimuksen täytäntöönpanemiseksi,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Valmistelutoimikunnan viimeisessä kokouksessa ja sopimuksen osapuolten konferenssin ensimmäisessä kokouksessa unionin puolesta otettava kanta on seuraava:
(1)Unioni tukee sellaisen työjärjestyksen hyväksymistä, jossa määrätään osapuolten konferenssin kokousten tehokkaasta, kustannustehokkaasta, avoimesta ja asianmukaisesta toiminnasta ja organisoinnista ja joka mahdollistaa unionin täysimääräisen osallistumisen osapuolena sopimuksen mukaisesti.
(2)Unioni tukee sellaisten varainhoitosääntöjen ja sellaisen rahoitusmekanismin käyttöönottoa, joilla vahvistetaan oikeudenmukainen ja avoin prosessi, jossa otetaan huomioon kunkin osapuolen olosuhteet, jotta voidaan varmistaa, että kukin osapuoli myötävaikuttaa BBNJ-sopimuksen rahoituksen kestävyyteen ja täytäntöönpanoon tavalla, joka on tasapuolinen ja vastaa osapuolten kykyä maksaa rahoitusosuus ja joka varmistaa osapuolina olevien kehittyvien valtioiden auttamisen niiden toimissa sopimuksen täytäntöönpanemiseksi.
2 artikla
Unioni voi sopia ilman uutta neuvoston päätöstä tämän päätöksen mukaisesti vahvistettuihin kantoihin tehtävistä vähäisistä muutoksista, jotka ovat johdonmukaisia merioikeusyleissopimuksen 1 artiklassa vahvistetun unionin kannan, sopimuksen ja unionin oikeuden kanssa.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja