Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön yksi ainoa julkisen sektorin suoriteperusteinen kirjanpitojärjestelmä, jossa ei oteta huomioon valtion omistamia yrityksiä. Uudistus koostuu käsitteellisen kehyksen, suoriteperusteisen kirjanpidon standardien ja moniulotteisen kirjanpitokaavion hyväksymisestä sekä koulutukseen siirtymisestä uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään.

Investointi 1.10 – Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille

Tällä investoinnilla perustetaan julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian puitteissa hankintaviranomaisille tarkoitettu hankintatukitoiminto, joka täyttää julkisia hankintoja koskevan koodeksin liitteen II.4 vaatimukset ja tukee niitä sähköisissä hankintamenettelyissä, tukee digitaalisten taitojen hankkimista ja antaa teknistä tukea julkisten hankintojen digitalisoinnin hyväksymisessä, mukaan lukien dynaamisten hankintajärjestelmien käyttö.

A.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C1–1	Uudistus 1.1: Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat	Virstanpylväs	Lakiasetusten voimaantulo uudistuksessa 1.1 ”Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat”	Lakiin sisältyvä tieto- ja viestintätekniikan hankintauudistusta koskevan asetuksen voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Tarvittavien säädösten on sisällettävä lainsäädäntötoimet yksinkertaistamista koskevassa asetuksessa (Decreto Legge Semplificazioni). Niissä on määrättävä: I) Mahdollisuus käyttää julkisia hankintoja koskevan koodeksin 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä myös hankintasopimuksissa, jotka ylittävät julkisia hankintoja koskevan koodeksin 35 §:ssä tarkoitetut kynnysarvot, kun on kyse erityisesti pilviteknologiaan perustuvien tietokonetuotteiden ja -palvelujen ostoista sekä yhteyspalveluista, jotka rahoitetaan kokonaan tai osittain PNRR-hankkeiden toteuttamiseen varatuilla resursseilla; II) Julkisia hankintoja koskevan koodeksin 80 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten tarkastamiseen osallistuvien sertifiointielinten hallinnoimien eri tietokantojen yhteentoimivuus; III) Sellaisen talouden toimijoita koskevan virtuaalisen tiedoston laatiminen, jossa esitetään tiedot 80 artiklassa tarkoitettujen poissulkemisperusteiden puuttumisen todentamiseksi, jotta voidaan määritellä valkoinen luettelo talouden toimijoista, joiden osalta todentaminen on jo suoritettu.
M1C1–2	Uudistus 1.3: Pilvipalvelut etusijalle ja yhteentoimivuus	Virstanpylväs	Uudistusta 1.3 ”Pilvi ensin ja yhteentoimivuus” koskevien lakien voimaantulo	Lain säännös, joka koskee pilvipalvelujen ensimmäistä kertaa ja yhteentoimivuuden uudistamista koskevan asetuksen voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Tarvittaviin säädöksiin on sisällyttävä seuraavat: Täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat erityisesti i) Agenzia per l’Italia digitale (AgID) -asetusta (Polio Strategico Nazionale (PSN)) (josta säädetään asetuksen 179/212 33 §:ssä) ja ii) yhteentoimivuutta koskevia AgID:n suuntaviivoja (joista säädetään Codice dell’Amministrazione Digitalen (CAD) 50 ja 50 ter §:ssä). Muutokset vakavaraisuusdirektiivin 50 artiklaan: I) poistetaan velvoite tehdä puitesopimuksia hallinnoilta, joilla on pääsy kansalliseen digitaaliseen data-alustaan; II) yksityisyyttä koskevat selvennykset: tietojen siirtäminen tietojärjestelmästä toiseen ei muuta tietojen omistajuutta ja käsittelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietoja vastaanottavien ja niitä käsittelevien julkishallintojen vastuuta itsenäisinä rekisterinpitäjinä. Muutokset asetukseen Decreto del Presidente della Repubblica (DPR) 445/2000 tietojen saatavuuden osalta: I) suoraa pääsyä tietoihin koskevan luvan kumoaminen; poistetaan viittaus puitejärjestelyihin 72 artiklasta. Muutokset asetuksen 179/2012 33-septies §:ään: I) annetaan AgID:lle mahdollisuus säännellä Centri Elaborazione Dati (CED) ja Cloud Regulations -säännöksillä ehtoja ja menetelmiä, joilla julkishallintojen on toteutettava CED-järjestelmään siirtyminen; II) otetaan käyttöön seuraamuksia pilvipalveluihin siirtymistä koskevien velvoitteiden noudattamatta jättämisestä.
M1C1–3	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Virstanpylväs	Polo Strategico Nazionalen (PSN) loppuun saattaminen	Raportti pilvipalvelujen käyttöönotosta, teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaava ministeriö (MITD)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Koko hanke on saatettava kokonaisuudessaan päätökseen, kun kaikki kohteena olevat julkishallinnot ovat saattaneet päätökseen yksilöityjen telineiden siirtämisen kohti Polo Strategico Nazionale -verkkoa ja neljän tietokeskuksen testaus on saatu onnistuneesti päätökseen, mikä mahdollistaa kohdennettujen julkishallintojen tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisprosessin kohti PSN:ää.
M1C1–4	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta	Virstanpylväs	Kansallinen digitaalisten tietojen alusta toiminnassa	Teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaavan ministeriön (MITD) raportti kansallisen digitaalisen data-alustan käyttöönotosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Foorumin avulla virastot voivat — julkaistava sovellusrajapinnat (API) alustan API-luettelossa; — tehdä ja allekirjoittaa digitaalista yhteentoimivuutta koskevia sopimuksia foorumin kautta; — todentaa ja valtuuttaa API-liittymien käyttöoikeudet alustan toimintoja käyttäen; — validoi ja arvioi kansallisen yhteentoimivuuskehyksen noudattamista.
M1C1–5	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Uuden kansallisen kyberturvallisuusviraston perustaminen	Hallintolaki	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Välitavoite saavutetaan 1) muuttamalla kansallisen kyberturvallisuusviraston muodostava lakiasetus, jota ollaan parhaillaan viimeistelemässä, 2) kansallisen kyberturvallisuusviraston sisäiset säännöt sisältävän pääministerin asetuksen (Decreto del Presidente del Consiglio dei Ministri, DPCM) julkaiseminen virallisessa lehdessä.
M1C1–6	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen alustava käyttöönotto	Raportti, jossa osoitetaan kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen koko arkkitehtuuri	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Välitavoite on saavutettava määrittelemällä kansallisen kyberturvallisuusarkkitehtuurin koko ekosysteemin yksityiskohtainen arkkitehtuuri (eli kansallinen tiedonjako- ja analysointikeskus (ISAC), tietotekniikan kriisiryhmien verkosto (CERT), kansallinen HyperSOC, tekoäly- ja koneoppimisvälineisiin (AI/ML) integroitu suurteholaskenta kansallisen tason kyberturvallisuuspoikkeamien analysoimiseksi).
M1C1–7	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston perustaminen	Asiakirjat, joista käy ilmi laboratorioiden kesken jaettavat yksilöidyt prosessit ja menettelyt, ja raportointi, joka osoittaa vähintään yhden laboratorion aktivoinnin	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Välitavoite saavutetaan seuraavin keinoin: I) Kansallinen kyberturvallisuusvirasto määrittää, mihin seulonta- ja sertifiointilaboratoriot ja -keskukset perustetaan, rekrytoidaan asiantuntijoiden profiileja ja määritellään perusteellisesti laboratorioiden kesken jaettavat prosessit ja menettelyt. II) Yhden laboratorion aktivointi. Tarkastuslaboratorioiden perustamiseksi ja aktivoimiseksi luotuja toimia valvoo Ministero dello Sviluppo Economico (MISE) yhdessä kansallisen kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorion kanssa, ja sisäministeriö ja puolustusministeriö integroivat ne arviointikeskukseen.
M1C1–8	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Keskitetyn tarkastusyksikön aktivointi PSNC- ja NIS-turvatoimenpiteitä varten	Toimitettu raportointi, joka osoittaa keskustarkastusyksikön toiminnan käynnistämisen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kansalliseen kyberturvallisuusvirastoon on nimitettävä sisäinen yksikkö, jonka tehtävänä on hoitaa keskitetty tarkastusyksikkö, joka vastaa PSNC- ja verkko- ja tietoturvatoimenpiteistä. Prosessit, logistiikka ja toimintajärjestelyt on virallistettava riittäviksi asiakirjoiksi, joissa keskitytään erityisesti toimintaprosesseihin eli toimeksiantoa koskeviin sääntöihin, tilintarkastukseen ja raportointimenettelyihin. Tietotekniset välineet keräävät, hallinnoivat ja analysoivat tarkastustietoja, ja tarkastusyksikön on kehitettävä ja käytettävä niitä. Välineiden kehittämisen päätökseen saattamisesta on toimitettava asiakirjat.
M1C1–9	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Kohde	Tuki turvallisuusrakenteiden parantamiseen T1	EI OLE	Numero	0	5	Q4	2022	Vähintään viisi interventiota, joilla parannetaan kyberturvallisuuden kansallisen käyrän (PSNC) ja verkko- ja tietojärjestelmien (NIS) aloilla loppuun saatettuja turvallisuusrakenteita. Interventiotyyppejä ovat muun muassa turvallisuustoimintakeskusten (SOC) päivittäminen, kyberrajojen puolustusta koskevat parannukset sekä sisäiset seuranta- ja valvontavalmiudet. Toimissa keskitytään terveydenhuollon, energian ja ympäristön (juomavesihuolto) aloihin.
M1C1–10	Uudistus 1.2: Muutostuki	Virstanpylväs	Muutosryhmän ja uuden koordinointiryhmän perustaminen tulee voimaan	Säädöksen säännös, jossa ilmoitetaan muutosviraston perustamista koskevan säädöksen voimaantulosta ja uuden koordinointitoimiston perustamista koskevan säädöksen voimaantulosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Muutosviraston perustamista varten tarvittaviin säädöksiin on sisällyttävä seuraavat: -Lakiasetus relutamento (jonka ministerineuvosto hyväksyi jo 22. kesäkuuta2021 ja joka julkaistiin virallisessa lehdessä (Gazzetta Ufficiale) 10.kesäkuuta 2021) -Kiinnostuksenilmaisupyynnön julkaiseminen; -Toimeksiannon valinta ja antaminen asiantuntijoille (väliaikaisesti elpymis- ja palautumistukivälineen keston ajaksi). Uuden koordinointiryhmän osalta tarvitaan seuraavia avainvaiheita: -Lainsäädäntövaltuutus; -Decreto del Presidente del Consiglio dei Ministri (DPCM) antaa luvan yhtiön perustamiseen ja vahvistaa yhtiön tavoitteet, osakepääoman, keston ja johtajat; -Yhtiön laitos, jolla on notaarin vahvistama asiakirja; -Yhtiön toiminnan edellyttämät toimet – yhtiöjärjestys ja erilaiset määräykset.
M1C1–11	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Kohde	Finanssipoliisi – T1-ammattimaisten datatieteen palvelujen hankinta	EI OLE	Numero	0	5	Q1	2023	Ammattimaisten datatieteen palvelujen hankinta tekemällä sopimus sellaisen konsulttipalvelun tarjoajan kanssa, jossa on yhteensä viisi työntekijää ja joka vastaa sekä data-arkkitehtuurin suunnittelusta että massadata-analyysiyksikön algoritmien kirjoittamisesta. Datatieteen palvelujen ostamisesta tehdyn sopimuksen julkaiseminen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta ja julkaisemalla maanlaajuisesti uusia välineitä ensimmäisessä analyysimoduulissa (tietotekninen runko).
M1C1–12	Investointi 1.3.2: Yhtenäinen digitaalinen palveluväylä	Kohde	Yhteinen digitaalinen palveluväylä	EI OLE	Numero	0	19	Q4	2023	Asetuksessa 2018/1724 määritellyistä 21:stä Italiassa sovellettavat 19 ensisijaista hallinnollista menettelyä ovat täysin asetuksen 2018/1724 6 artiklassa määriteltyjen vaatimusten mukaisia. Erityisesti: a) käyttäjien tunnistaminen, tietojen ja niitä tukevien todisteiden toimittaminen, allekirjoitus ja lopullinen toimittaminen on tehtävä sähköisesti etäpalveluna sellaisen palvelukanavan kautta, jonka avulla käyttäjät voivat täyttää menettelyyn liittyvät vaatimukset käyttäjäystävällisellä ja jäsennellyllä tavalla; b) käyttäjille on annettava automaattinen vastaanottoilmoitus, paitsi jos menettelyn tulos toimitetaan välittömästi; C) menettelyn tulokset on toimitettava sähköisesti tai, jos se on tarpeen sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi, fyysisesti; d) käyttäjille on annettava sähköinen ilmoitus menettelyn päättymisestä.
M1C1–13	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italialle	Virstanpylväs	Liikkuvuus palveluratkaisuina M1	Ministero delle Infrastrutture e della Mobilità Sostenibiilin (MIMS) yhteistyössä yliopistojen kanssa laatima raportti kolmen pilottihankkeen täytäntöönpanosta ja tulosten arvioinnista	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	On toteutettu kolme pilottihanketta, joiden tarkoituksena on testata liikkuvuutta palveluratkaisuina teknisesti kehittyneissä suurkaupunkikaupungeissa. Kutakin ratkaisua on käyttänyt vähintään 1000 käyttäjää pilottijakson aikana. Kunkin pilottihankkeen on oltava avoin vähintään 1000 käyttäjälle, joilla on oltava mahdollisuus käyttää sitä vapaaehtoisesti ja omalla kustannuksellaan ja antaa yksilöllinen arviointi sekä mahdollisuus valita ja ostaa liikkuvuuspalveluja alustalla saatavilla olevien palvelujen joukosta. MaaS-palvelun on yhden teknisen alustan kautta ehdotettava kansalaisille ja käyttäjille hänen tarpeisiinsa perustuvaa parasta matkustusratkaisua, jossa hyödynnetään eri liikkumisvaihtoehtojen (paikallinen julkinen liikenne, yhteiskäyttö, ohjaamo, autonvuokraus) integrointia matkustuskokemuksen optimoimiseksi sekä suunnittelun (intermodaalinen reittisuunnittelu ja reaaliaikaiset tiedot ajoista ja etäisyyksistä) että käytön (palvelujen varaaminen ja maksaminen) osalta.
M1C1–14a	Uudistus 1.9 a: Uudistus koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi	Virstanpylväs	Koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulo	Lakiin sisältyvä säännös, jossa ilmoitetaan koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2024	Sellaisen kansallisen lainsäädännön voimaantulo, jossa määritellään kumppanuussopimuksen ja kaikkien nykyisten ohjelmien puitteissa tarvittavat järjestelyt koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja parantamiseksi. Jotta voidaan varmistaa institutionaalinen vuoropuhelu ja yhteistyö sekä yhteisymmärrys tarvittavista toimista, hallitus perustaa 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä teknisen työryhmän kaikkien Cabina di regia PNRR:n alueellisten ja kansallisten ohjelmien hallintoviranomaisten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistettyä konferenssia koskevan kansallisen lainsäädännön soveltamista. Lainsäädännössä on vahvistettava tarvittavat järjestelyt tukitoimien priorisoimiseksi seuraavilla strategisilla aloilla noudattaen tiukasti asiaankuuluvia mahdollistavia edellytyksiä varten määriteltyjä suunnitteluasiakirjoja ja niiden konkreettista täytäntöönpanoa, mukaan lukien puuttuminen erityisesti hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen näillä aloilla: — Vettä; — hydrogeologisten riskien ja ympäristönsuojelun infrastruktuurit; — Jätteet; — Liikenne ja kestävä liikkuvuus; — Energiakustannukset — Yritysten kehittämisen ja houkuttelevuuden tukeminen, myös digitaalisen ja vihreän siirtymän kannalta.
M1C1–15	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Kohde	Valtiovarainpoliisi – tietotieteen ammattimaisten palvelujen hankinta T2	EI OLE	Numero	5	10	Q1	2024	Ammattimaisten datatieteen palvelujen hankinta tekemällä sopimus sellaisen konsulttipalvelun tarjoajan kanssa, johon kuuluu viisi (yhteensä kymmenen) lisähenkilöä, jotka vastaavat sekä data-arkkitehtuurin suunnittelusta että massadata-analyysiyksikön algoritmien kirjoittamisesta. Datatieteen palvelujen ostamisesta tehdyn sopimuksen julkaiseminen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta ja julkaisemalla maanlaajuisesti uusia välineitä ensimmäisessä analyysimoduulissa (tietotekninen runko).
M1C1–17	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Kohde	Muuttoliike Polo Strategico Nazionale T1:een	EI OLE	Numero	0	100	Q3	2024	Vähintään 100 keskushallinnon ja paikallisen terveydenhuoltoviranomaisen (Aziende Sanitarie Locali/Aziende ospedaliere) on siirrettävä täysimääräisesti vähintään yksi hallinnon palvelu (mukaan lukien järjestelmät, tietokokonaisuudet ja sovellukset) infrastruktuuriin (Polo Strategico Nazionale). Täysin siirretyt laitokset voivat edellyttää, että kukin toimielin koostuu seuraavista: ei-pilvivalmis pelkässä isännöinnissä, hissien ja vuorojen siirtymät, päivittäminen infrastruktuurina palveluna (IaaS), alusta palveluna (Paas) tai ohjelmistopalveluna (SaaS). Siirtyminen Polo Strategico Nazionaleen voidaan toteuttaa eri tavoin kunkin siirtyvän julkishallinnon omistaman toimitiloissa sijaitsevan ohjelmiston tietoteknisen arkkitehtuurin mukaan. Nämä strategiat voivat vaihdella pelkästä isännöinti- ja hissimuutoksesta sellaisten ohjelmistojen osalta, jotka eivät ole pilvivalmiita, aina siirtymiseen IaaS-, PaaS- tai SaaS-järjestelmään pilvivalmiiden ohjelmistojen osalta. PSN:n on tarjottava jokaiselle muuttavalle julkishallinnolle kaikki muuttoliikestrategiat, joiden avulla voidaan ottaa huomioon saavutettu tavoite ”muuttoliike Polo Strategico Nazionaleen”. ”Soveltamisalaan” kuuluvat seuraavat julkishallinnot yhteensä: • Julkishallinnon keskushallinto, jonka osuus tieto- ja viestintätekniikan menoista on suurin (kuten kansallinen sosiaaliturvalaitos ja oikeusministeriö) • Julkishallinnon keskushallinnot, jotka isännöivät tietoja vanhentuneissa tietokeskuksissa äskettäin toteutetun ”pilvivalmiutta” koskevan tutkimuksen mukaisesti; • Paikallisilla terveydenhuoltoviranomaisilla (Aziende Sanitarie Locali/Aziende Ospedaliere), jotka sijaitsevat pääasiassa Keski- ja Etelä-Italiassa, ei ole riittävää infrastruktuuria tietoturvan varmistamiseksi.
M1C1–18	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta	Kohde	Sovellusrajapinnat kansallisessa digitaalisten tietojen alustassa T1	EI OLE	Numero	0	3 000	Q4	2024	Tavoitteena on saavuttaa vähintään 3000 julkishallinnon luomaa sovellusrajapintaa (API), jotka julkaistaan API-luettelossa ja integroidaan kansalliseen digitaalidata-alustaan. Julkaistut API-tiedot vaikuttavat useisiin aloihin, joita voivat olla muun muassa seuraavat: I) Sosiaaliturva- ja sosiaalipalvelut, hankintapalvelujen hallinnointi tai keskeiset kansalliset rekisterit (esim. väestörekisteri ja autoluparekisteri); Kunkin sovellusrajapinnan toteutuksen ja dokumentaation on oltava kansallisten yhteentoimivuusstandardien mukaisia. Kansallisen digitaalisen data-alustan kehyksen on sisällettävä toiminnot vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.
M1C1–19	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Kohde	Tuki turvallisuusrakenteiden parantamiseen T2	EI OLE	Numero	5	50	Q4	2024	Vähintään 50 kansallisen kyberturvallisuuskäyrän (PSNC) ja verkko- ja tietojärjestelmien (NIS) alalla toteutettua interventiota. Interventiotyyppejä ovat esimerkiksi turvallisuustoimintakeskukset (SOC), kyberrajapuolustuksen parannukset sekä sisäiset seuranta- ja valvontavalmiudet verkko- ja tietoturvaa ja PSNC:tä koskevien vaatimusten mukaisesti. Verkko- ja tietoturva-alojen toimissa keskitytään erityisesti terveydenhuoltoon, energiaan ja ympäristöön (juomavesihuolto ja jätehuolto).
M1C1–20	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täysimääräinen käyttöönotto	Raportti, jossa osoitetaan kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täydellinen aktivointi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Tätä välitavoitetta täydennetään aktivoimalla alueelliset tietotekniikan kriisiryhmät (CERT), jotka on liitettävä yhteen Italian tietoturvaloukkauksiin reagoivan yksikön (CSIRT) kanssa, aktivoimalla tiedonjako- ja analysointikeskus (ISAC), integroimalla vähintään viisi turvallisuustoimintakeskusta kansalliseen HyperSOCiin, varmistamalla kyberturvallisuusriskien hallintapalvelujen täysimääräinen toiminta, mukaan lukien toimitusketjun analysointiin ja kyberriskien vakuutuspalveluihin liittyvät palvelut.
M1C1–21	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston ja arviointikeskusten loppuun saattaminen	Raportointi, josta käy ilmi vähintään 10 laboratorion ja kahden arviointikeskuksen täysimittainen aktivointi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Aktivoidaan vähintään 10 seulonta- ja sertifiointilaboratoriota ja 2 arviointikeskusta.
M1C1–22	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	PSNC- ja NIS-turvatoimien tarkastuksen keskusyksikön täysi toiminta siten, että vähintään 30 tarkastusta on saatettu päätökseen	Raportointi, tarkastusraportit	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Keskustarkastusyksikkö toimii täysimääräisesti siten, että vähintään 30 tarkastusta on saatettu päätökseen.
M1C1–23	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italialle	Virstanpylväs	Liikkuvuus palveluratkaisuna M2	Liikkuvuus palveluna -pilottihankkeet	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Seitsemän pilottihanketta, joista vähintään kolme etelässä, testataan liikkuvuutta palveluna (MaaS) koskevia ratkaisuja. Liikkuminen palveluna tarjoaa käyttäjille yhden teknologisen alustan kautta parhaat matkustusvaihtoehdot, jotka perustuvat heidän tarpeisiinsa, integroimalla erilaisia liikkumisvaihtoehtoja (esimerkiksi julkinen liikenne, yhteiskäyttöpalvelut, taksit, autonvuokraus) ja optimoimalla matkasuunnittelu ja yleinen käyttäjäkokemus.
M1C1–24	Investointi 1.7.1: Digitaalinen julkishallinto	Kohde	Vapaaehtoiset koulutetaan	EI OLE	Numero	0	8 300	Q4	2025	Digitaalisesta muutoksesta vastaava ministeriö on kouluttanut vähintään 8300 vapaaehtoista digitaalisia taitoja varten tarjotakseen digitaalista koulutusta henkilöille, jotka ovat vaarassa joutua digitaaliseksi syrjäytymisvaarassa oleviin organisaatioihin, jotka on rekisteröity julkishallinnon yleispalvelun organisaatioiden kansalliseen rekisteriin.
M1C1–25	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Virstanpylväs	Talousrikollisuuden torjunnassa käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen	Tietotekniikkajärjestelmät, joissa on uusia toimintoja	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Talousrikollisuuden torjunnassa käytettävien tietojärjestelmien uusien toimintojen käyttöönotto.
M1C1–26	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Kohde	Siirtyminen Polo Strategico Nazionaleen tai turvalliseen, sertifioituun julkiseen pilviympäristöön	EI OLE	Numero	100	280	Q2	2026	Vähintään 280 keskushallintoa ja paikallista terveydenhuoltoviranomaista (Aziende Sanitarie Locali/Aziende Ospedaliere) siirtyi Polo Strategico Nazionaleen (PSN) tai turvalliseen ja sertifioituun julkiseen pilviympäristöön digitaalisen muutoksen ministeriön hyväksymän siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Siirtyminen voidaan toteuttaa eri tavoin kunkin vaihtuvan julkishallinnon omistaman toimitiloissa sijaitsevan ohjelmiston tietotekniikka-arkkitehtuurin mukaan. Nämä strategiat voivat vaihdella pelkästä isännöinnistä ja hissi- ja vaihtomuutoksesta sellaisten ohjelmistojen osalta, joissa ei ole pilvivalmiita ohjelmistoja, siirtymiseen IaaS-palveluun (IaaS), alustaan (PaaS) tai pilvivalmiisiin ohjelmistoihin (SaaS). Vähintään 40 prosenttia siirrettävistä palveluista on toteutettava joko IaaS-, PaaS- tai SaaS-ratkaisujen avulla. PSN:n tai vaihtoehtoisen turvallisen ja sertifioidun julkisen pilvipalvelujen tarjoajan on tarjottava kullekin siirtymävaiheen julkishallinnolle kaikki siirtymästrategiat, joiden avulla saavutettu tavoite voidaan ottaa huomioon.
M1C1–27	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta	Kohde	Sovellusrajapinnat kansallisessa digitaalisten tietojen alustassa T2	EI OLE	Numero	3 000	7 000	Q4	2025	Tavoitteena on saavuttaa vähintään 4000 sovellusrajapintaa (API), jotka julkaistaan API-luettelossa (yhteensä 7000). Julkaistut API-tiedot vaikuttavat useisiin aloihin, joita voivat olla muun muassa seuraavat: I) kansalliset tiedot, jotka liittyvät työhönottoon, eläkkeelle siirtymiseen, koulun ja yliopiston ilmoittautumiseen (esimerkiksi kansallinen opiskelijarekisteri ja julkishallinnon rekisteri), verosäännösten noudattamiseen tai lääketieteellisiä tietoja ja terveysuhkia koskevaan kansalliseen tietojärjestelmään. Kunkin sovellusrajapinnan toteutuksen ja dokumentaation on oltava kansallisten yhteentoimivuusstandardien mukaisia. Kansallisen digitaalisen data-alustan kehyksen on sisällettävä toiminnot vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.
M1C1–28	Investointi 1.7.2: Digitaalisten neuvontapalvelujen verkosto	Kohde	Niiden kansalaisten lukumäärä, jotka osallistuvat digitaalisten tukikeskusten tarjoamiin digitaaliseen koulutukseen ja/tai helpottamisaloitteisiin	EI OLE	Numero	0	2 000 000	Q2	2026	Vähintään 2000000 kansalaista, joista 30 prosenttia oli Etelä-Italiassa, osallistui digitaaliseen koulutukseen ja/tai helpottamiseen liittyviin aloitteisiin, jotka liittyivät digitaalisen muutoksen ministeriön Facilita-alustalle rekisteröitymiseen.
M1C1–29	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Virstanpylväs	Siviilioikeuden uudistusta koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, jossa ilmoitetaan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Mahdollistavaan lainsäädäntöön on sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet: yksinkertaistetun menettelyn käyttöönotto ensimmäisessä oikeusasteessa/oikeudenkäynnissä ja suodatusmenettelyjen soveltamisen vahvistaminen muutoksenhakutasolla, mukaan lukien yksinkertaistettujen menettelyjen käytön laajentaminen ja sellaisten tapausten kirjo, joissa yhden tuomarin kokoonpanossa on toimivalta; II) varmistaa, että sitovat määräajat menettelyille ja aikataulu todisteiden keräämiselle ja kaikkien asiaankuuluvien säädösten ja asiakirjojen toimittamiselle sähköisesti pannaan tosiasiallisesti täytäntöön; III) uudistetaan sovittelun ja vaihtoehtoisen riidanratkaisun käyttöä yhdessä avustetun sovittelun, välimiesmenettelyn ja muiden mahdollisten vaihtoehtojen kanssa, jotta nämä laitokset voisivat vähentää tehokkaammin siviilioikeusjärjestelmään kohdistuvaa painetta, myös kannustimien avulla; uudistaa pakkotäytäntöönpanomenettelyä siten, että lyhennetään nykyistä keskimääräistä aikaa, muun muassa tekemällä ilmoitettujen määrien täytäntöönpanosta nopeampaa ja edullisempaa; uudistetaan nykyinen järjestelmä, joka koskee oikeudenkäyntimaksujen kvantifiointia ja perittävyyttä, jotta voidaan vähentää perusteettomia riita-asioita; v) otetaan käyttöön tuomioistuintason seurantajärjestelmä ja lisätään siviilituomioistuinten tuottavuutta kannustimilla, joilla varmistetaan oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto ja yhdenmukaiset tulokset kaikissa tuomioistuimissa.
M1C1–30	Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistaminen	Virstanpylväs	Rikosoikeusuudistusta koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, jossa ilmoitetaan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Mahdollistava lainsäädäntö, johon on sisällyttävä vähintään seuraavat toimenpiteet: I) tarkistettu ilmoitusjärjestelmä, ii) yksinkertaistettujen menettelyjen laajempi käyttö, iii) asiakirjojen sähköisen arkistoinnin laajempi käyttö, iv) todistelua koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen, v) alustavan tutkinnan kestoa koskevien määräaikojen määrittely ja toimenpiteet tutkintavaiheen pysähtymisen välttämiseksi, vi) mahdollisuuden lakkauttaa rikos, jos vahingonkorvaukset on maksettu takaisin, vii) seurantajärjestelmän käyttöönotto tuomioistuimen tasolla ja rikostuomioistuinten tuottavuuden lisääminen kannustimilla, joilla varmistetaan oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto ja yhdenmukaiset suoritukset kaikissa tuomioistuimissa.
M1C1–31	Uudistus 1.6: Maksukyvyttömyyskehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Maksukyvyttömyyttä koskevan uudistuskehyksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, jossa ilmoitetaan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Maksukyvyttömyysuudistuksen on sisällettävä ainakin seuraavat toimenpiteet: I) tarkastellaan uudelleen tuomioistuinten ulkopuolisia sovittelujärjestelyjä sellaisten alojen määrittämiseksi, joilla lisäparannukset voivat olla tarpeen, jotta asianomaisia osapuolia kannustettaisiin käyttämään tällaisia menettelyjä tehokkaammin; ottaa käyttöön varhaisvaroitusmekanismeja ja tiedonsaantia ennen maksukyvyttömyysvaihetta; III) siirtyminen erikoistumaan tuomioistuimiin (kauppaoikeus, maksukyvyttömyysasioita käsittelevät jaostot) ja oikeudenkäyntiä edeltäviin laitoksiin maksukyvyttömyysmenettelyjen hallinnoimiseksi; IV) mahdollistetaan vakuudellisten velkojien maksaminen ensin (ennen verosaatavia ja työntekijöiden saatavia) v) annetaan yrityksille mahdollisuus myöntää vakuusoikeus, joka ei ole omistusoikeus. Maksukyvyttömyysuudistuksen lisäksi on varmistettava uudelleenjärjestelymenettelyjä käsittelevien oikeus- ja hallintoviranomaisten jäsenten koulutus ja erikoistuminen sekä uudelleenjärjestely- ja maksukyvyttömyysmenettelyjen yleinen digitalisointi ja tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisufoorumin perustaminen erityisesti maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa, jonka käyttöä on kannustettava vähentämään oikeuslaitoksen taakkaa (maksukyvyttömyyttä edeltävät uudelleenjärjestelyhakemukset, monenvälisten uudelleenjärjestelyjen edistäminen ja ennalta hyväksyttyjen automatisoitujen uudelleenjärjestelymenettelyjen ja ratkaisujen mahdollistaminen arvoltaan vähäisissä tapauksissa). Tällaisella verkkoalustalla on myös varmistettava yhteentoimivuus pankkien tietoteknisten järjestelmien sekä muiden viranomaisten ja tietokantojen kanssa, jotta voidaan varmistaa nopea sähköinen asiakirjojen ja tietojen vaihto velallisten ja velkojien välillä. Tätä varten hakija (velallinen) antaisi suostumuksensa henkilötietojensa vaihtoon yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti, ja tämä säännös olisi sisällytettävä lainsäädäntöön. Uudistuksella perustetaan vakuusrekisteri.
M1C1–32	Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuimissa	Virstanpylväs	Kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman palvelukseen ottamista koskevan erityislainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, joka koskee kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman palvelukseen ottamista koskevan erityislainsäädännön voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Hyväksyy erityislainsäädännön, joka koskee kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman rekrytointia ja jolla on lupa mainostaa ja ottaa palvelukseensa.
M1C1–33	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen	EI OLE	Numero	0	168	Q2	2022	Aloitetaan vähintään 168 henkilöstön jäsenen palvelukseenottomenettely oikeudenkäyntitoimistoa ja hallintotuomioistuimia varten ja otetaan palvelukseen yksikköjä. Perustasona on 31 päivänä joulukuuta 2021 palveluksessa olleen henkilöstön määrä.
M1C1–34	Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntivirastoa varten	Kohde	Palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen siviili- ja rikostuomioistuimissa	EI OLE	Numero	0	8 764	Q4	2022	On aloitettava vähintään 8764 henkilöstön jäsenen palvelukseenottomenettely siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntitoimistoon ja otettava yksiköt palvelukseen. Perustasona on henkilöstön määrä vuoden 2021 lopussa.
M1C1–35	Uudistus 1.7: Verotuomioistuinten uudistaminen	Virstanpylväs	Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen verotuomioistuinten kattava uudistus	Lain säännös, jossa ilmoitetaan tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä tehostetaan verolainsäädännön täytäntöönpanoa ja vähennetään kassaatiotuomioistuimeen tehtävien valitusten suurta määrää.
M1C1–36	Uudistukset 1.4, 1.5 ja 1.6: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus ja maksukyvyttömyysuudistus	Virstanpylväs	Siviili- ja rikosoikeudellisia uudistuksia ja maksukyvyttömyysuudistusta koskevien delegoitujen säädösten voimaantulo	Delegoitujen säädösten säännös, jossa ilmoitetaan delegoitujen säädösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kaikkien sellaisten delegoitujen säädösten voimaantulo, joiden sisältö mainitaan siviili- ja rikosoikeusuudistuksia ja maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa lainsäädännössä.
M1C1–37	Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus	Virstanpylväs	Siviili- ja rikosoikeuden uudistuksen voimaantulo	Sekundaarisäädösten säännös, josta käy ilmi johdettujen säädösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Saatetaan päätökseen kaikkien sellaisten asetusten ja johdetun oikeuden lähteiden hyväksyminen, jotka ovat tarpeen oikeuslaitoksen uudistamista koskevien mahdollistavien lakien tehokkaan soveltamisen kannalta.
M1C1–38	Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi	Virstanpylväs	Oikeuslaitoksen digitalisointi	Primaari- ja sekundaarisäädösten säännös, josta käy ilmi vastaavien säädösten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	On vahvistettava kaikkien asiakirjojen pakollinen sähköinen arkistointi ja täydellinen sähköinen työnkulku siviilioikeudellisia menettelyjä varten. Ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudellinen menettely digitalisoitu (lukuun ottamatta esitutkintavirastoa). Luodaan lainsäädännön mukaisesti maksuton, täysin käytettävissä oleva ja haettavissa oleva tietokanta siviilioikeudellisista päätöksistä.
M1C1–38a	Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi	Virstanpylväs	Oikeuslaitoksen digitalisointi	Ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudelliset menettelyt digitalisoidaan ja PNR-, PDP- ja APP-järjestelmät ovat yhteentoimivia	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudellisten menettelyjen digitalisointi siihen saakka, kunnes päätös on tehty ”portale delle notizie di reato” (PNR), ”portale dei depositi penali” (PDP) ja ”applicativo processo penale” (APP). Alustojen on oltava yhteentoimivia.
M1C1–39	Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili- ja rikostuomioistuimissa	Kohde	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavien siviili- ja rikostuomioistuinten sekä oikeusministeriön alue- ja keskusyksiköiden rekrytointi- tai laajentamismenettelyt	EI OLE	Numero	0	10 000	Q2	2024	Saatettava päätökseen vähintään 10000 henkilön ja teknisen hallintohenkilöstön palvelukseen ottamista tai laajentamista koskevat menettelyt ja otettava heidät palvelukseen. Ainoastaan 1 päivän tammikuuta 2022 jälkeen päätökseen tulleet rekrytointi- tai laajentamismenettelyt otetaan huomioon tämän tavoitteen saavuttamisessa.
M1C1–40	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Palvelukseenotto- tai laajentamismenettelyt hallintotuomioistuimissa	EI OLE	Numero	0	158	Q2	2024	Saatettava päätökseen vähintään 158 henkilöstön jäsenen palvelukseenotto- tai laajentamismenettelyt oikeudenkäyntitoimistoon ja hallintotuomioistuimiin ja asetettava yksiköt palvelukseen. Ainoastaan 1 päivän tammikuuta 2022 jälkeen päätökseen tulleet rekrytointi- tai laajentamismenettelyt otetaan huomioon tämän tavoitteen saavuttamisessa.
M1C1–41	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallinnollisten aluetuomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	75	Q2	2024	Vuonna 2019 vireillä olevien asioiden määrä väheni 25 prosenttia (109029) hallinto-oikeuksissa (ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimet).
M1C1–42	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Kasaantuneiden asioiden suman vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta	EI OLE	Prosenttiosuus	100	65	Q2	2024	Vähentää korkeimman hallinto-oikeuden (toisessa oikeusasteessa) vireillä olevien asioiden määrää 35 prosenttia vuonna 2019 (24010).
M1C1–43	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	5	Q4	2024	Vähennetään 31. tammikuuta 2020 vireillä olevien asioiden määrää (ensimmäisessä oikeusasteessa) 95 prosenttia (333218). Perustasona on niiden asioiden määrä, jotka ovat olleet vireillä yli kolme vuotta yleisessä siviilituomioistuimessa (31. tammikuuta 2020).
M1C1–44	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Siviiliasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	5	Q4	2024	Vähennetään riita-asioiden muutoksenhakutuomioistuimissa (toinen oikeusaste) vireillä olevien asioiden määrää 95 prosentilla 31. tammikuuta 2020 (97251). Perustasona on niiden riita-asioiden määrä, jotka ovat olleet vireillä yli kaksi vuotta siviilituomioistuimissa (31 päivänä tammikuuta 2020).
M1C1–37a	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Virstanpylväs	Ruuhkan vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden voimaantulo	Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantuloa ruuhkan vähentämiseksi				Q1	2024	Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden lähteiden voimaantulo, jotta voidaan I.Tutkimusvirastojen vahvistaminen, myös kannustimien avulla, kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman palvelukseenottojärjestelmän perusteella palkattujen henkilöstöyksiköiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi palveluksessa; II.Kannustimien luominen, jotta voidaan 1) tukea vähemmän tehokkaita tuomioistuimia siviilioikeuden käsittelyruuhkan vähentämisessä; 2) palkitse tuomioistuinten virastoja, jotka saavuttavat erityiset vuotuiset erityistavoitteet siviilioikeusjärjestelmässä vireillä olevien asioiden määrän vähentämisestä.
M1C1–45	Uudistukset 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Siviilioikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	60	Q2	2026	Lyhentää käsittelyaikaa 40 prosentilla kaikista siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa verrattuna tilanteeseen 31. joulukuuta 2019 (2512 päivää).
M1C1–46	Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistaminen	Kohde	Rikosoikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	75	Q2	2026	Lyhentää käsittelyaikaa 25 prosentilla kaikista rikostapauksista verrattuna 31. joulukuuta 2019 (1392 päivää).
M1C1–47	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	10	Q2	2026	Vähennetään 90 prosenttia niiden vireillä olevien asioiden määrää, jotka oli aloitettu 1. helmikuuta 2017 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana ja jotka olivat edelleen vireillä 31. joulukuuta 2022 alkaen yleisessä siviilituomioistuimessa (ensimmäinen oikeusaste).
M1C1–48	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Siviiliasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	10	Q2	2026	Vähennetään 90 prosenttia niiden vireillä olevien asioiden määrää, jotka oli aloitettu 1. helmikuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana ja jotka olivat edelleen vireillä 31. joulukuuta 2022 siviilituomioistuimissa (toinen oikeusaste).
M1C1–49	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallinnollisten aluetuomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	100	20	Q2	2026	Vähennetään 80 prosenttia niiden vireillä olevien asioiden kokonaismäärää, jotka ovat edelleen vireillä 30. kesäkuuta 2023 alkaen kaikissa alueellisissa hallintotuomioistuimissa (ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin) (102144).
M1C1–50	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Kasaantuneiden asioiden suman vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta	EI OLE	Prosenttiosuus	100	30	Q2	2026	Vähennetään ylimpään hallinto-oikeuteen (toinen oikeusaste) 30. kesäkuuta 2024 mennessä edelleen vireillä olevien asioiden määrää 70 prosenttia (12287).
M1C1–51	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2021	Primaarilainsäädäntö koskee vähintään seuraavia: Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden koordinointi ja seuranta keskustasolla; 2) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon osallistuvien eri elinten ja hallintojen toimivallan määrittely ja erottaminen sekä asiaankuuluvien toimeksiantojen hyväksyminen; 3) Järjestelmän määrittely täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien varhaista havaitsemista varten; 4) täytäntöönpanomekanismin ennakkomäärittely täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja viivästysten välttämiseksi erityisesti eri hallintotasojen osalta; 5) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon osallistuvan henkilöstön (lukumäärä ja asiantuntemus) määrittely 6) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuville viranomaisille erityisesti paikallistasolla annettavan teknisen avun määritelmä, jolla varmistetaan hallinnollisten valmiuksien kehittäminen julkishallinnossa; 7) ”nopeutettujen” menettelyjen rajaaminen Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa ja varojen oikea-aikaista käyttöä varten; 8) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus- ja valvontaorganisaatio ja -menettelyt.
M1C1–52	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo.	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2021	Toimenpiteiden on sisällettävä seuraavaa: 1) sellaisten kriittisten pullonkaulojen poistaminen, jotka liittyvät erityisesti valtiollisten ja alueellisten ympäristövaikutusten arviointiin, uusien jätteenkierrätyslaitosten hyväksymiseen, uusiutuvan energian lupamenettelyihin ja rakennusten energiatehokkuuden (Super Bonus) ja kaupunkialueiden uudistamisen edellyttämiin menettelyihin. Erityistoimilla yksinkertaistetaan menettelyjä ”Conferenza di servizi” -konferenssissa (kahden tai useamman julkishallinnon välinen virallinen sopimus).
M1C1–53	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Virstanpylväs	Primaarilainsäädännön voimaantulo teknisen avun antamiseksi ja valmiuksien kehittämisen vahvistamiseksi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2021	Toimenpiteisiin on sisällyttävä säännös, joka mahdollistaa seuraavien henkilöiden tilapäisen palvelukseen ottamisen: kansallisesta talousarviosta maksettavat 2800 teknistä lukua etelän julkishallintojen vahvistamiseksi; 1000 asiantuntijan reservi, joka lähetetään kolmeksi vuodeksi tukemaan hallintoja teknistä apua koskevien uusien menettelyjen hallinnoinnissa.
M1C1–54	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Saatettu päätökseen asiantuntijoiden rekrytointi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	EI OLE	Numero	0	1 000	Q4	2021	Saattaa päätökseen 1000 asiantuntijan palvelukseenottomenettelyt, jotka lähetetään kolmeksi vuodeksi hallintojen tueksi teknistä apua koskevien uusien menettelyjen hallinnoinnissa.
M1C1–55	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sovellettavan menetelmän laajentaminen kansalliseen talousarvioon investointien käyttöasteen lisäämiseksi	Lain säännös, joka koskee menetelmän laajentamisen voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Otetaan käyttöön elpymis- ja palautumistukivälineen kaltainen yksinkertaistettu välitavoitteiden ja tavoitteiden järjestelmä täydentävän investointirahaston hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja rahoitusta varten (30,5 miljardia euroa).
M1C1–56	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Mahdollistavaan lainsäädäntöön on sisällyttävä seuraavat toimenpiteet: — määrittelemään erityisesti julkisen sektorin toimenkuvat tarvittavien taitojen ja taitojen houkuttelemiseksi — yhden ainoan rekrytointifoorumin perustaminen julkisten palvelukseenottomenettelyjen keskittämiseksi kaikille julkishallinnon keskushallinnoille ja sitoutuminen laajentamaan alustan käyttöä myös paikallishallintoihin; — palvelukseenottoprosessin uudistaminen, jonka tavoitteena on siirrytään puhtaasti tietämykseen perustuvasta järjestelmästä järjestelmään, joka perustuu ensisijaisesti osaamiseen ja asianmukaisiin kykyihin; II) arvioidaan virkatehtävissä toimiviksi virkamiehiksi vaadittavaa pätevyyttä; III) erotellaan rekrytointiprosessit alkutason palvelukseenoton, jonka on perustuttava pelkästään osaamiseen, ja erikoisprofiilien rekrytoinnin välillä, jossa olisi yhdistettävä pätevyys ja asiaankuuluva työkokemus ja joka johtaisi uralle pääsyyn korkeammalle tasolle. Julkishallinnosta vastaava ministeriö huolehtii uuden prosessin johdonmukaisesta täytäntöönpanosta kaikissa hallintoelimissä. — ylempien virkamiesten uudistaminen koko julkishallinnon nimitysmenettelyjen yhdenmukaistamiseksi siten, että määritellään toimenkuvat ja arvioidaan niiden tuloksellisuutta; — vahvistetaan työntekijöiden elinikäisen oppimisen ja koulutusmahdollisuuksien sekä osallistumiskannustimien välistä yhteyttä esimerkiksi suunnittelemalla palkitsemismekanismeja tai erityisiä urapolkuja kiinnittäen erityistä huomiota vihreään ja digitaaliseen siirtymään; — määrittelemään tai päivittämään julkishallinnon eettiset periaatteet selkeiden sääntöjen, käytännesääntöjen ja aihetta koskevien koulutusmoduulien avulla; — vahvistetaan sitoutumista sukupuolten tasapuoliseen edustukseen; — uudistetaan vertikaalista liikkuvuutta koskevaa sääntelykehystä uudistamalla urapolkuja keskijohdon (quadri) luomiseksi ja saamiseksi sekä johtotehtäviin pääsemiseksi (dirigenti di prima e seconda fascia) hallinnossa. Tähän sisältyy suorituskyvyn arviointijärjestelmän uudistaminen sekä urakehityksen ja suorituskyvyn arvioinnin välisen yhteyden vahvistaminen; — uudistetaan horisontaalista liikkuvuutta koskevaa sääntelykehystä tehokkaiden työmarkkinoiden luomiseksi julkishallinnossa, mukaan lukien a) avoimen yhden ilmoitusjärjestelmän luominen kaikkia keskus- ja paikallishallinnon avoimia työpaikkoja varten, b) mahdollisuus hakea mihin tahansa paikkaan missä tahansa, c) liikkuvuusluvan poistaminen alkuperähallinnolta ja d) merkittävien rajoitusten käyttöönotto sellaisten vaihtoehtoisten liikkumistapojen käytölle, jotka eivät johda siirtoihin (eli ”comandi” ja ”etäyhteys”), jotta niistä tulisi poikkeuksellisia ja tiukasti rajattuja.
M1C1–57	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon tähtäävää yksinkertaistamisuudistusta koskevien hallinnollisten menettelyjen voimaantulo	Johdetun oikeuden voimaantuloa koskeva lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kaikkien asiaan liittyvien delegoitujen säädösten, ministerien asetusten, johdetun oikeuden ja kaikkien muiden yksinkertaistamisen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämien asetusten voimaantulo, mukaan lukien sopimukset alueiden kanssa silloin, kun niillä on yksinomainen ja rinnakkainen alueellinen toimivalta.
M1C1–58	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevien säädösten voimaantulo	Säännös, joka koskee julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevien säädösten voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Kaikki asiaan liittyvät delegoidut säädökset, ministeriön asetukset, sekundaarilainsäädäntö ja kaikki muut uudistuksen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämät asetukset tulevat voimaan.
M1C1–59	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Julkishallinnon strategisen henkilöstöhallinnon voimaantulo	Säännös, joka koskee julkishallinnon strategisen henkilöstöhallinnon käyttöönottoa koskevan lainsäädännön voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Julkishallinnon strategisen henkilöstöhallinnon käyttöönottoa koskevaan lainsäädäntöön ja delegoituihin säädöksiin on sisällyttävä seuraavat: henkilöstöhallinnon strategiasuunnitelmien määrittely yhdennetyn toiminta- ja organisaatiosuunnitelman (PIAO) yhteydessä kaikkien keskus- ja aluehallintojen rekrytointia, urakehitystä ja koulutusta varten, jota tuetaan osaamista ja profiileja sisältävällä integroidulla tietokannalla; perustetaan keskitetty täytäntöönpanoyksikkö, joka koordinoi ja tukee henkilöstöresurssien suunnittelujärjestelmää. Toisessa vaiheessa henkilöstöhallintoa koskevat strategiasuunnitelmat ulotetaan suuriin kuntiin, kun taas pienet ja keskisuuret kunnat ovat erityisten valmiuksien kehittämiseen tehtävien investointien kohteena.
M1C1–59BIS	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Strategisen henkilöstöhallinnon täytäntöönpano julkishallinnossa	Keskeisiä tulosindikaattoreita koskevan ensimmäisen puolivuotiskertomuksen julkaiseminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2024	Ensimmäinen puolivuosittainen kertomus keskeisistä tulosindikaattoreista julkaistaan.
M1C1–59ter	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Strategisen henkilöstöhallinnon täytäntöönpano julkishallinnossa	Toimintavalmis ”Toolkit HRM-Minerva”, joka on yhteentoimiva PA:n, Syllabusin ja PIAO:n digitaalisen alustan kanssa, sekä henkilöstöhallinnon strategisten suunnitelmien tarkistaminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	”Verbale di collaudo e verifica di conformità” osoittaa, että i) ”Toolkit HRM-Minerva” on toiminnassa ja ii) se on yhteentoimiva rekrytointialustan (inPA), Syllabus-alustan ja digitaalisen PIAO-alustan kanssa, Julkisen toiminnan osaston raportissa tarkistetaan ”Toolkit HRM – Minerva” -pilottihankkeeseen osallistuvien kansallisten ja valtiotasoa alempien hallintojen osalta PIAO:han sisältyvien henkilöstöhallinnon strategiasuunnitelmien (Programma Triennale dei fabbisogni del Personale) sisältö. Kertomuksessa on mainittava DFP:n suosittelemat jatkotoimet ja se, miten puolivuosittaisten kertomusten tulokset on otettu huomioon.
M1C1–60	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Kohde	Kansalaisiin ja yrityksiin vaikuttavien 200 kriittisen menettelyn yksinkertaistaminen ja/tai digitalisointi	EI OLE	Numero	0	200	Q4	2024	Menettelyjen yksinkertaistamisen ja/tai digitalisoinnin on koskettava ainakin seuraavaa alaa: Ympäristö ja energia, uusiutuvat energialähteet ja vihreä talous; 2) rakentaminen ja kaupunkien uudelleenkoulutus; 3) sähköisen viestinnän infrastruktuuri; 4) taloudellisen toiminnan perustaminen ja toiminta.
M1C1–62	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Lisätään investointien hyödyntämistä	Valtiovarainministeriön raportin julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Julkaistaan kertomus, jossa mitataan vuoteen 2024 asti kohdennettujen täydentävän rahaston varojen käyttöä.
M1C1–63	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Kaikkien yksinkertaistettujen ja/tai digitalisoitujen menettelyjen rekisterin julkaiseminen	Rekisterin julkaiseminen julkisen toiminnan osaston verkkosivustolla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Yksinkertaistettujen ja/tai digitalisoitujen menettelyjen rekisterin on oltava saatavilla julkisen toiminnon osaston ylläpitämällä verkkosivustolla (www.italiasemplice.gov.it). Tiedot Sportello Unico Attività Produttiven (SUAP) ja Sportello Unico Edilizian (SUE) saatavuudesta koko jäsenvaltion alueella ovat saatavilla verkkosivustolla www.impresainungiorno.gov.it.
M1C1–66	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus	EI OLE	Numero	0	441 750	Q2	2026	Syllabus-alustalla on saatavilla vähintään 441750 julkisen sektorin työntekijöiden koulutustodistusta ja Syllabus-alustalla saatavilla vähintään 1500000 koulutustodistusta koulutustoimintaa varten.
M1C1–68	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot	Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan rekisterijärjestelmän toiminnot	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä toimiva tallennusjärjestelmä. Järjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot: a) kerätä tietoja ja seurata välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista; b) kerätä, tallentaa ja varmistaa pääsy elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa vaadittuihin tietoihin.
M1C1–69	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamisesta annetun asetuksen voimaantulo	Lain säännös, joka koskee julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamista koskevan lain voimaantuloa.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2021	Lailla yksinkertaistetaan julkisia hankintoja koskevaa järjestelmää ainakin seuraavin kiireellisin toimenpitein: I. Pyrkimyksenä on lyhentää julkaisun ja sopimuksen tekemisen välistä aikaa. II. Vahvistetaan tavoitteet ja seurantajärjestelmä, joilla lyhennetään sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin valmistumisen välistä aikaa (”fase esecutiva”). III. Edellyttää, että tiedot kaikista sopimuksista kirjataan kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan. IV. Pannaan täytäntöön vaihtoehtoiset riitojenratkaisumekanismit ja kannustetaan niitä julkisten hankintasopimusten täytäntöönpanovaiheessa. v. perustaa ministeriöiden, alueiden ja suurkaupunkien julkisista hankintamenettelyistä vastaavia toimistoja. Muut täsmennykset: — Yhteishankintayksiköiden menettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisointi (Centrali di commitmentstenza) — Pannaan täytäntöön nykyisen julkisia hankintoja koskevan koodeksin 41 ja 44 artikla; — Määriteltävä, miten menettelyt olisi digitalisoitava kaikkia julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia varten, ja määriteltävä yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat vaatimukset; — Pannaan täytäntöön nykyisen julkisia hankintoja koskevan koodeksin 44 §.0
M1C1–70	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisia hankintoja koskevan lain tarkistuksen voimaantulo (D.Lgs. n. 50/2016)	Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee nykyisen julkisia hankintoja koskevan lain (D.Lgs. n. 50/2016) voimaantuloa.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Tässä laissa vahvistetaan kaikki julkisia hankintoja koskevan lain järjestelmällistä uudistamista koskevat täsmälliset perusteet ja periaatteet. Valtuutuslaissa määrätään ainakin seuraavista periaatteista ja perusteista: I. vähentää hankintaviranomaisten hajanaisuutta 1) vahvistamalla kelpuuttamisjärjestelmän peruselementit, 2) edellyttämällä sähköisen alustan asettamista perusvaatimukseksi osallistumisesta koko maan laajuiseen hankintavalmiuksien arviointiin 3) antamalla kansalliselle korruptiontorjuntaviranomaiselle (ANAC) valtuudet tarkistaa hankintaviranomaisten kelpoisuutta hankintakapasiteetin (ostotyyppien ja -määrien) osalta, 4) tarjoamalla kannustimia käyttää olemassa olevia ammattimaisia yhteishankintayksiköitä. II. Yksinkertaistetaan ja digitalisoidaan yhteishankintayksiköiden menettelyjä (”Centrali di commitmenttenza”) III. Määriteltävä, miten menettelyt digitalisoidaan kaikkia julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia varten, ja määriteltävä yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat vaatimukset. IV. Vähennetään alihankinnan rajoituksia asteittain.
M1C1–71	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän kannalta tarpeellisten lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (myös johdetun oikeuden) voimaantulo	Kaikkien tarvittavien säädösten voimaantulo, asetukset ja täytäntöönpanosäädökset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Kaikkien tarvittavien lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) on saavutettava seuraavat tulokset: I. Julkisia hankintoja koskevan politiikan yhteisellä koordinointielimellä on oltava riittävä (toimintajärjestelyssä määriteltävä) henkilöstö- ja rahoitusresurssit, jotta se on täysin toimintakykyinen, myös ANAC:n erityisen rakenteen antaman tuen ansiosta. II. Julkisia hankintoja koskevan politiikan yhteinen koordinointielin hyväksyy ammatillistamisstrategian (ks. Italian ehdotettuun NRPP:hen liittyvä uudistus 2.1.6), joka sisältää ANACin ja kansallisen hallintokoulun tuella eri tasoilla tarjottavan koulutuksen, erityisohjauksen ja toimintaohjeiden laatimisen. III. Consip asettaa saataville dynaamiset hankintajärjestelmät, ja ne ovat julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisia. IV. ANAC saattaa päätökseen hankintaviranomaisten kelpuuttamisen hankintakapasiteetin osalta julkisia hankintoja koskevan koodeksin 38 §:n täytäntöönpanon jälkeen. v. Seurantajärjestelmä, joka koskee sopimuksen tekemisen ja infrastruktuuritöiden valmistumisen välistä aikaa, on toiminnassa. VI. Tiedot kaikista sopimuksista kirjataan kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan. VII. Kaikki ministeriöiden, alueiden ja suurkaupunkien julkisista hankintamenettelyistä vastaavat virastot.
M1C1–72	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Hyväksytään toimenpiteitä, joilla vähennetään julkishallinnon yrityksille suorittamia maksuviivästyksiä	Lain säännös, joka koskee maksajaviraston yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämistä koskevien sääntöjen voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Uusien sääntöjen voimaantulo julkishallinnon yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämiseksi. Toimenpiteisiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osatekijät: I. Järjestelmän InIT-järjestelmä otetaan käyttöön keskushallinnossa talous- ja rahoituskirjanpidon ja julkisten menojen toteuttamisen tukemiseksi. II. Maksuviivästykset: MoF-tietojärjestelmän (Commercial Credit Platform – PCC) tietokantaan perustuvat indikaattorit ovat viranomaisten yrityksille maksamien maksujen painotettu keskiarvo ja viranomaisten yrityksille maksamien maksujen painotettu keskiarvo kullakin seuraavista julkishallinnon tasoista: -keskusviranomaiset (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) -alueviranomaiset (Regioni ja Autonome) -paikallisviranomaiset (enti locali) -kansanterveysviranomaiset (enti del Servizio sanitario nazionale).
M1C1–72a	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Lainsäädäntö- ja erityistoimet maksuviivästysten vähentämiseksi keskus- ja paikallistasolla	Lainsäädännön säännös, jossa ilmoitetaan voimaantulo, hyväksytyt kiertokirjeet ja toteutetut toimenpiteet julkishallinnon yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2024	Seuraavat säädökset tulevat voimaan: — yleiskirje, jossa selvennetään kaupallisten ja ei-kaupallisten toimien soveltamisalaa maksuviivästysdirektiivin mukaisesti; — kiertokirje, jossa selvennetään maksuviivästysdirektiivin 4 artiklan 6 kohdan soveltamisalaa viimeksi mainitun mukaisesti; — lainsäädäntö, jolla varmistetaan, että yleiset alueet ja paikallisviranomaiset saavat varoja, jotta ne voivat ottaa laskunsa vastaan ajoissa keskustasolta; — lainsäädäntö, jossa edellytetään, että viranomaiset hyväksyvät vuotuiset kassavirtasuunnitelmat, joilla varmistetaan laillisten maksuaikojen noudattaminen; — lainsäädäntö, jolla otetaan käyttöön säännöksiä, joilla sallitaan luotonanto kolmansille sen jälkeen, kun julkishallinto on 30 päivän hiljaisuuden tai toimimatta jättämisen jälkeen jättänyt toimimatta. Keskustasolla toteutetaan seuraavat toimet: — Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa yksilöidään myöhässä olevat maksajat keskustasolla ja edellytetään sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan, että maksajat maksavat 30 päivän kuluessa; — Neljännesvuosittain päivitettyjen ministeriöiden maksurästien julkistaminen; — Erityisryhmien perustaminen, jos lainsäädäntö sitä edellyttää. Paikallistasollaon toteutettava seuraavat toimet: — Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa yksilöidään maksuviivästykset paikallisella tasolla ja edellytetään sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan, että maksajat maksavat 30 päivän kuluessa; — Näiden viranomaisten maksurästit julkaistaan neljännesvuosittain.
M1C1–72ter	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Lisätään maksumäärärahoja	Säännös, joka koskee sellaisen lainsäädännön voimaantuloa, jossa säädetään mahdollisuudesta lisätä maksumäärärahoja	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään mahdollisuudesta lisätä maksumäärärahoja seuraavilla aloilla: — Ministeriöt, jotka yksilöivät myöhästyneiksi maksajiksi, jotka toimittivat interventiosuunnitelman 2.3.2024 annetun asetuksen nro 19, sellaisena kuin se on muutettuna 29.4.2024 annetulla lailla nro 56, mukaisesti — yli 60000 asukkaan kunnat, maakunnat ja suurkaupunkialueet, jotka ovat määritelleet myöhässä maksajiksi ja toimittivat toimenpidesuunnitelman 2.3.2024 annetun asetuksen nro 19, sellaisena kuin se on muutettuna 29.4.2024 annetulla lailla nro 56, mukaisesti.
M1C1–72quater	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Tarkastussuunnitelman hyväksyminen	Tarkastussuunnitelman hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Hyväksytään tarkastussuunnitelma, johon sisältyy etenemissuunnitelma sen täytäntöönpanemiseksi. Suunnitelma koskee nykyisten maksuprosessien riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta vähintään 130:ssä myöhässä maksajaksi määritellyssä julkishallinnossa: I) keskustaso (mukaan lukien ministeriöiden alueelliset osastot); II) kunnat; ja iii) kansanterveysviranomaiset.
M1C1–72quinquies	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Verkkosivusto, jolla on tietoa julkishallinnon suorittamista maksuista	Verkkosivusto, jolla on tietoa julkishallinnon suorittamista maksuista	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Seuraavat tiedot on julkaistava asiaa koskevalla verkkosivustolla: — Selvitys julkishallinnon kauppalaskujen maksuaikoja koskevasta sääntelykehyksestä, mukaan lukien maksumääräajat ja velkojien käytettävissä olevat oikeussuojakeinot maksuviivästysten tapauksessa; — Julkishallinnon maksuaikojen seurantaan perustuvat analyysit; — Tiedot painotetusta keskimääräisestä maksuajasta, painotetusta keskimääräisestä maksuviivästyksestä, maksetun kauppasumman ja maksettavan kauppasumman välisestä suhteesta, kauppalaskujen määrästä ja muiden kuin kauppalaskujen määrästä, päivitetyt neljännesvuosittain vähintään kunkin menoministeriön (Ministero con Portafoglio ja Presidenza del Consiglio dei Ministri), kunkin alueen ja autonomisen maakunnan, kunkin kunnan ja kunkin terveysviranomaisen (Azienda Sanitaria Locale) osalta; — Usein kysyttyä julkishallinnon maksuista. Kaikkien asiasta vastaavien ministeriöiden (Ministeri con Portafoglio ja Presidenza del Consiglio dei Ministri) verkkosivustolla on oltava linkki tälle verkkosivustolle.
M1C1–72-kuusi	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Tarkastussuunnitelmaa koskevan lopullisen tarkastuskertomuksen hyväksyminen	Tarkastussuunnitelmaa koskevan lopullisen tarkastuskertomuksen hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Tarkastussuunnitelmaa koskevan lopullisen tarkastuskertomuksen hyväksyminen, mukaan lukien vuoden 2025 neljänteen neljännekseen mennessä toteutetut korjaavat toimenpiteet tarkastustoimien tulosten perusteella.
M1C1–73	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistuksen voimaantulo	Lakiin sisältyvä säännös, josta ilmenee, että lakiasetus tulee voimaan julkisia hankintoja koskevan lain kaikkien säännösten täytäntöönpanemiseksi.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Lakiasetus, jolla pannaan täytäntöön kaikki julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistamista koskevan valtuutuslain säännökset, tulee voimaan.
M1C1–74	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo julkisia hankintoja koskevan säännöstön yksinkertaistamiseksi	Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo julkisia hankintoja koskevan järjestelmän uudistamiseksi/yksinkertaistamiseksi (myös julkisia hankintoja koskevan koodeksin tarkistamisen seurauksena).
M1C1–73a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmää koskevan yleiskirjeen hyväksyminen	Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmää koskevan yleiskirjeen hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2024	Hyväksytään ANACia kuultuaan kiertokirje, jossa annetaan ohjeita voimassa olevista kelpuuttamista ja keskittämistä koskevista säännöistä sen selventämiseksi, että yhteishankintayksiköiden hyväksyminen ja/tai käyttö myös kynnysarvojen alittavissa ratkaisuissa on mahdollista ja suositeltavaa
M1C1–73ter	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Kannustimet hankintaviranomaisten pätevöitymiseen ja ammattimaisuuteen.	Cabina di Regian analyysi, koulutustoimiin ja itsearviointiin osallistumisen tulosten julkaiseminen sekä aloitteiden ja välineiden hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Cabina di Regian analyysi (julkisia hankintoja koskevan koodeksin 221 artiklan mukaisesti) ANACia kuultuaan julkisia hankintoja koskevan koodeksin soveltamisen vaikutuksista seuraaviin: -edellytykset täyttävien hankintaviranomaisten ja yhteishankintayksiköiden lukumäärä; -niiden hankintasopimusten lukumäärä ja arvo, joita pätevät hankintaviranomaiset hallinnoivat omissa nimissään ja ei-pätevien yksiköiden puolesta; -pätevyysharjoituksen tarkoituksena on nopeuttaa päätöksentekoa julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisessä. Ei-pätevien yksiköiden koulutustoimintaan osallistumista koskevan kartoituksen ja itsearviointien tulosten julkaiseminen. On hyväksyttävä aloitteita, joilla pyritään parantamaan hankintaviranomaisten pätevyyttä, vähentämään hajanaisuutta ja ammattimaistamaan ei-päteviä yksiköitä. Hankintaviranomaisille on tarjottava teknistä/hallinnollista tukea.
M1C1–73quater	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo	EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskeva yleiskirje hyväksyttiin ja julkaistiin Italian virallisessa lehdessä. Kiertokirjeessä on selvennettävä, että hankintaviranomaiset voivat käyttää avoimia ja rajoitettuja menettelyjä EU:n kynnysarvon alittavissa hankinnoissa.
M1C1–73quinquies	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Hankerahoitusta koskevien uusien säännösten voimaantulo	Uusien säännösten voimaantuloa koskeva lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Voimaan tulee hankerahoitusta koskevia uusia säännöksiä, joiden tarkoituksena on lisätä tehokkuutta ja kilpailua ja erityisesti lisätä käyttöoikeussopimusten kilpailullisuutta.
M1C1–75	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän täysi toiminta	Toteutettavuustutkimuksessa määriteltyjen toimintojen käytettävyys (täsmennetään hankkeen tehtäväksi 1)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän on oltava toiminnassa ja täysin EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukainen, ja sen on sisällettävä menettelyjen täydellinen digitalisointi sopimuksen täytäntöönpanoon asti (älykäs hankinta), yhteentoimiva julkishallinnon hallintojärjestelmien kanssa, sisällettävä tuottajaorganisaation digitaalinen kuntoutus, huutokauppatilaisuudet, koneoppiminen suuntausten havaitsemiseksi, kriittiset raaka-aineet, joissa on chattibotteja, digitaalinen osallistuminen ja statusketju.
M1C1–75a	Investointi 1.10: Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille	Virstanpylväs	Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille	Hankintojen tukitoiminnon käyttöönotto	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian puitteissa perustetaan hankintojen tukitoiminto. Hankintojen tukitoiminto on osoitettava hankintaviranomaisille julkisia hankintoja koskevan koodeksin liitteen II.4 vaatimusten täyttämiseksi ja niiden tukemiseksi sähköisissä hankintamenettelyissä, digitaalisten taitojen hankkimisen tukemiseksi ja teknisen tuen antamiseksi julkisten hankintojen digitalisoinnin hyväksymisessä, mukaan lukien dynaamisten hankintajärjestelmien käyttö.
M1C1–76	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskusviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	30	Q1	2025	Kaupalliselta luottoalustalta (Piattaforma Crediti Commerciali) saatujen, vuonna 2024 laadittuihin laskuihin liittyvien tietojen perusteella seuraavat indikaattorit, jotka koskevat maksuja keskusviranomaisilta (Amministrazioni centrali) yrityksille, ovat seuraavat: — painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo medio di pagamento ponderato”): enintään 30 päivää; — painotettu keskimääräinen maksuviivästys (”tempo medio di ritardo ponderato”): enintään 0 päivää. Lisäksi painottamattoman keskimääräisen maksuajan (”tempo medio di pagamento semplice”) ja painotetun keskimääräisen maksuajan välinen ero saa olla enintään 20 päivää, paitsi jos painottamaton keskimääräinen maksuaika on alle 30 päivää.
M1C1–77	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Alueellisten viranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	30	Q1	2025	Yritysluottoalustalta (Piattaforma Crediti Commerciali Commerciali) saatujen, vuonna 2024 laadittuihin laskuihin liittyvien tietojen perusteella seuraavat indikaattorit, jotka koskevat maksuja alueellisilta viranomaisilta (Regioni – maakunta Autonome) yrityksille, ovat seuraavat: -painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo medio di pagamento ponderato”): enintään 30 päivää; -painotettu keskimääräinen maksuviivästys (”tempo medio di ritardo ponderato”): enintään 0 päivää. Lisäksi painottamattoman keskimääräisen maksuajan (”tempo medio di pagamento semplice”) ja painotetun keskimääräisen maksuajan välinen ero saa olla enintään 20 päivää, paitsi jos painottamaton keskimääräinen maksuaika on alle 30 päivää.
M1C1–78	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallisviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	30	Q1	2025	Yritysluottoalustalta (Piattaforma Crediti Commerciali) saatujen, vuonna 2024 laadittuihin laskuihin liittyvien tietojen perusteella seuraavat indikaattorit paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille suorittamille maksuille ovat seuraavat: -Painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo medio di pagamento ponderato”): enintään 30 päivää; -painotettu keskimääräinen maksuviivästys (”tempo medio di ritardo ponderato”): enintään 0 päivää. Lisäksi painottamattoman keskimääräisen maksuajan (”tempo medio di pagamento semplice”) ja painotetun keskimääräisen maksuajan välinen ero saa olla enintään 20 päivää, paitsi jos painottamaton keskimääräinen maksuaika on alle 30 päivää.
M1C1–79	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimääräistä määrää vähennetään	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	60	Q1	2025	Kaupalliselta luottoalustalta (Piattaforma Crediti Commerciali) saatujen, vuonna 2024 laadittuihin laskuihin liittyvien tietojen perusteella seuraavat indikaattorit, jotka koskevat kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille suorittamia maksuja, ovat seuraavat: — painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo medio di pagamento ponderato”): enintään 60 päivää; — painotettu keskimääräinen maksuviivästys (”tempo medio di ritardo ponderato”): enintään 0 päivää; Lisäksi painottamattoman keskimääräisen maksuajan (”tempo medio di pagamento semplice”) ja painotetun keskimääräisen maksuajan välinen ero saa olla enintään 30 päivää, paitsi jos painottamaton keskimääräinen maksuaika on alle 60 päivää.
M1C1–84	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika	EI OLE	Numero	139	100	Q4	2023	EU:n virallisessa lehdessä (TED-tietokanta) hyväksyttyjen menetelmien ja ANACin hallinnoiman julkisia hankintoja koskevan kansallisen tietotietokannan (BDNCP) tietojen perusteella tarjousten jättämisen määräajan ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika lyhennetään alle 100 päivään, kun on kyse EU:n julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä säädetyt kynnysarvot ylittävistä sopimuksista.
M1C1–84a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Toimenpiteet, joilla nopeutetaan hankintaviranomaisten päätöksentekoa hankintasopimusten tekemisessä	Päätöksentekonopeuteen liittyvien toimenpiteiden hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Cabina di regia, artiklan nojalla. Julkisia hankintoja koskevan lain 221:n on ANACia kuultuaan hyväksyttävä —analyysi, jossa arvioidaan sähköisen hankinnan vaikutusta sopimuksen tekemisen aikatauluun tarjousten jättämisen määräajasta sopimuksen allekirjoittamiseen; —raportti vuoden 2024 tiedoista TED-indikaattorin ”Päätöksen nopeus” osalta; ’Päätösnopeudella’ tarjousten jättämisen määräajan ja sopimuksen allekirjoituspäivän välistä aikaa; — raportti hankintaviranomaisten parhaista käytännöistä, joiden tarkoituksena on lyhentää sopimusten tekemisen aikataulua, sekä aloitteista, joilla lyhennetään päätöksenteon nopeutta. Pätevien hankintaviranomaisten, joiden keskimääräinen päätöksentekonopeus TED-tietokannassa on yli 160 päivää, on toteutettava korjaavia toimenpiteitä.
M1C1–85	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika	EI OLE	Prosenttiosuus	100	90	Q2	2024	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen, jäljempänä ’täytäntöönpanovaihe’, välistä keskimääräistä aikaa on lyhennettävä vähintään 10 prosenttia vertaamalla i) 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana tehtyjä ja 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä tehtyjä rakennusurakoita ja ii) 1 päivän heinäkuuta 2021 ja 30 päivän kesäkuuta 2022 välisenä aikana tehtyjä ja 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä tehtyjä rakennusurakoita.
M1C1–86	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet	EI OLE	Numero	0	20 000	Q4	2023	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevassa strategiassa on koulutettu vähintään 20000 virkamiestä.
M1C1–87	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset	EI OLE	Prosenttiosuus	0	15	Q4	2023	Vähintään 15 prosenttia hankintaviranomaisista käyttää EU:n direktiivin 2014/24 mukaisia dynaamisia hankintajärjestelmiä (kahden vuoden havainnointiaika, kun otetaan huomioon, että Italiassa dynaamisen hankintajärjestelmän käyttö kohdistuu pääasiassa kynnysarvon ylittäviin hankintoihin, koska kynnysarvon alittavat hankinnat tehdään pääasiassa käyttämällä sähköisiä markkinapaikkoja). Tavoite koskee keskushallinnon hankintaviranomaisia (250 maksajavirastoa 30. huhtikuuta 2021 mennessä Consipin MEF:n puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään).
M1C1–88	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskusviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	30	Q1	2026	Kaupalliselta luottoalustalta (Piattaforma Crediti Commerciali) saatujen, vuonna 2025 laadittuihin laskuihin liittyvien tietojen perusteella seuraavat indikaattorit, jotka koskevat maksuja keskusviranomaisilta (Amministrazioni centrali) yrityksille, ovatseuraavat: — painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo medio di pagamento ponderato”): enintään 30 päivää; — painotettu keskimääräinen maksuviivästys (”tempo medio di ritardo ponderato”): enintään 0 päivää; Lisäksi painottamattoman keskimääräisen maksuajan (”tempo medio di pagamento semplice”) välinen ero: painotettu keskimääräinen maksuaika saa olla enintään 15 päivää, paitsi jos painottamaton keskimääräinen maksuaika on alle 30 päivää.
M1C1–89	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Alueellisten viranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	30	Q1	2026	Vuonna 2025 laadittuihin laskuihin liittyvien yritysluottoalustan (Piattaforma Crediti Commerciali) tietojen perusteella seuraavat indikaattorit, jotka koskevat maksuja alueellisilta viranomaisilta (Regioni – Autonome) yrityksille, ovat seuraavat: -painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo medio di pagamento ponderato”): enintään 30 päivää; -painotettu keskimääräinen maksuviivästys (”tempo medio di ritardo ponderato”): enintään 0 päivää. Lisäksi painottamattoman keskimääräisen maksuajan (”tempo medio di pagamento semplice”) ja painotetun keskimääräisen maksuajan välinen ero saa olla enintään 15 päivää, paitsi jos painottamaton keskimääräinen maksuaika on alle 30 päivää.
M1C1–90	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallisviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	EI OLE	30	Q1	2026	Yritysluottoalustan (Piattaforma Crediti Commerciali Commerciali) vuonna 2025 laadittuihin laskuihin liittyvien tietojen perusteella seuraavat indikaattorit paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille suorittamille maksuille ovat seuraavat: -painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo medio di pagamento ponderato”): enintään 30 päivää; -painotettu keskimääräinen maksuviivästys (”tempo medio di ritardo ponderato”): enintään 0 päivää. Lisäksi painottamattoman keskimääräisen maksuajan (”tempo medio di pagamento semplice”) ja painotetun keskimääräisen maksuajan välinen ero saa olla enintään 15 päivää, paitsi jos painottamaton keskimääräinen maksuaika on alle 30 päivää.
M1C1–91	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimääräistä määrää vähennetään	EI OLE	Painotettu keskimääräinen maksuaika (jn päivää)	EI OLE	60	Q1	2026	Vuonna 2025 laadittuihin laskuihin liittyvien yritysluottoalustan (”Piattaforma Crediti Commerciali”) tietojen perusteella seuraavat indikaattorit, jotka koskevat kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille suorittamia maksuja, ovat seuraavat: — painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo medio di pagamento ponderato”): enintään 60 päivää; — painotettu keskimääräinen maksuviivästys (”tempo medio di ritardo ponderato”): enintään 0 päivää; Lisäksi painottamattoman keskimääräisen maksuajan (”tempo medio di pagamento semplice”) ja painotetun keskimääräisen maksuajan välinen ero saa olla enintään 20 päivää, paitsi jos painottamaton keskimääräinen maksuaika on alle 60 päivää.
M1C1–96	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Tarjousten vastaanottamisen määräajan ja sopimuksen allekirjoituspäivän välinen keskimääräinen aika	EI OLE	Prosenttiosuus	100	80	Q4	2025	ANAC:n Banca Dati Nazionale Contratti Pubblici -tietokannasta (IT National eSender) ja TEDin tietokannasta saatujen tietojen perusteella tarjousten vastaanottamisen määräajan ja sopimuksen allekirjoittamispäivän välistä keskimääräistä aikaa 12 kuukauden jaksolla, jossa viitteenä käytetään aikaisintaan 1.syyskuuta 2024 alkavaa sopimuksen allekirjoittamispäivää, lyhennetään vähintään 20 prosenttia verrattuna EU:n sisämarkkinoiden tulostaulussa julkaistuun päätöksenteon nopeusindikaattoriin, joka on julkaistu julkisia hankintoja koskevissa EU:n direktiiveissä säädetyn kynnysarvon ylittävien sopimusten osalta.
M1C1–97ter	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Toteutusnopeuteen liittyvät toimenpiteet	Toteutusnopeuteen liittyvien toimenpiteiden hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	a)Julkaistaan Agenzia per l’Italia Digitalen (AGID) verkkosivustolla uudet tekniset säännöt, jotka mahdollistavat tietojen keräämisen hankintasopimusten täytäntöönpanon digitaalista seurantaa varten. b)Talous- ja valtiovarainministeriön ja Autorità Nazionale Anticorruzionen (ANAC) välinen yhteisymmärryspöytäkirja, jossa vahvistetaan tekniset säännöt julkista taloutta ja julkisia rakennusurakoita koskevien tietojen yhteentoimivuudesta ANAC:n tietokannan (Banca Dati Nazionale dei Contratti Pubblici) kanssa. c)Sellaisten säädösten voimaantulo, joiden nojalla hankintaviranomaiset voivat ennakoida ja käyttää perushinnan alittavien sopimusten tuottamat säästöt rahoittaakseen bonuksia rakennusurakan ennenaikaisesta valmistumisesta. d)Infrastruktuuri- ja liikenneministeriön (MIT) verkkosivustolla julkaistut ohjeet, jotka MIT on hyväksynyt kuultuaan ANAC:ta ja jotka koskevat asetuksen 36/2023 (julkisia hankintoja koskeva koodeksi) 82 bis §:n mukaisten yhteistyösopimusten varhaista loppuun saattamista koskevia lausekkeita ja yhteistyösopimusten mallisisältöä, jotta voidaan lyhentää töiden valmistumisaikaa. e)MIT:n verkkosivustolla julkaistaan ohjeet, joilla tuetaan hankintaviranomaisia rakennustietojen mallintamisen (BIM) käytössä julkisissa rakennusurakoissa.
M1C1–98	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet	EI OLE	Numero	20 000	40 000	Q4	2024	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevassa strategiassa on koulutettu vähintään 40000 virkamiestä.
M1C1–98a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet	EI OLE	Numero	40 000	60 000	Q2	2025	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevassa strategiassa on koulutettu vähintään 60000 virkamiestä. Kokonaismäärä voi sisältää virkamiehiä, jotka ovat jo saaneet koulutuksen aiempina vuosina ja joiden koulutus on raportoitu M1C1–86- ja M1C1–98-tavoitteiden osalta, vain, jos he ovat suorittaneet korkeamman tason, erikois- tai jatkokoulutuksen.
M1C1–99	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset	Niiden keskushallinnon hankintaviranomaisten prosenttiosuus, jotka käyttävät dynaamisia hankintajärjestelmiä EU:n direktiivin 2014/24 mukaisesti	Prosenttiosuus	15	20	Q2	2024	Vähintään 20 prosenttia hankintaviranomaisista käyttää dynaamisia hankintajärjestelmiä direktiivin 2014/24 mukaisesti (havainnoinnin määräaika alkaa 1. tammikuuta 2022). Keskushallinnon hankintaviranomaiset ovat 250 julkishallintoa (rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 Consipin MEF:n puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään).
M1C1–100	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Menojen uudelleentarkastelun tehokkuutta parantavien säännösten voimaantulo – valtiovarainministeriön vahvistaminen	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Valtionhallinnon (ministeriöiden) menojen uudelleentarkastelua koskeva tarkistettu kehys parantaa sen tehokkuutta vahvistamalla talous- ja valtiovarainministeriön roolia. Siinä vahvistetaan erityisesti talous- ja valtiovarainministeriön roolia ennakkoarvioinnissa, seurantaprosesseissa ja jälkiarvioinnissa, jotta voidaan valvoa arviointien perusteellista toteuttamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
M1C1–101	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Veronkierron vähentämiseen tähtäävien mahdollisten toimien uudelleentarkastelun hyväksyminen	Uudelleentarkastelun julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Laaditaan raportti, jossa annetaan tietoa hallituksen toimista, joilla pyritään vähentämään laskuttamatta jätetystä laskutuksesta johtuvaa veronkiertoa erityisesti aloilla, jotka ovat alttiimpia verovilpille, muun muassa kuluttajille suunnattujen kohdennettujen kannustimien avulla.
M1C1–102	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Kertomuksen hyväksyminen valikoitujen julkishallintojen säästösuunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa käyttämien käytäntöjen vaikuttavuudesta	Kertomuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Valtiovarainministeriön kirjanpitoosasto laatii kertomuksen yhteistyössä valittujen hallintojen kanssa, jotta voidaan -Arvioitava säästösuunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä käytäntöjään. -Määritellään ohjeet kaikille julkishallinnoille.
M1C1–103	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön sekä säännösten voimaantulo ja hallinnollisten prosessien loppuun saattaminen verosäännösten noudattamisen edistämiseksi sekä tarkastusten ja valvonnan parantamiseksi	Voimaantuloa koskevat lain säännökset ja määräykset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Säännöksiin on sisällyttävä: I) asetuksen nro 127/2015 4 §:n 1 momentissa säädetyn tietokannan ja siihen liittyvän tietoteknisen infrastruktuurin täysimittainen käyttöönotto ennalta asuttujen alv-ilmoitusten julkistamista varten. II) ”sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden” (joiden avulla verovelvollisille annetaan varhaisessa vaiheessa ilmoituksia, joiden osalta havaitaan poikkeamia) tietokantaa parannetaan, jotta voidaan vähentää väärien myönteisten ilmoitusten määrää ja lisätä verovelvollisille lähetettävien ilmoitusten määrää. III) Uudistetun lainsäädännön voimaantulo, jotta voidaan varmistaa tehokkaat hallinnolliset seuraamukset siinä tapauksessa, että yksityiset palveluntarjoajat kieltäytyvät hyväksymästä sähköisiä maksuja (asetuksen 124/2019 alkuperäinen 23 §, joka oli kumottu, kun laki on muutettu laiksi). IV) Lain n.160/2019 1 §:n 681–686 momentissa säädetyn tietojen pseudonymisointiprosessin loppuun saattaminen ja täysin pseudonymisoitujen tietokantojen yhteentoimivuuden kautta tuotetun massadatan analysointiin tarkoitetun digitaalisen infrastruktuurin perustaminen valintaprosessin perustana olevan riskianalyysin tehostamiseksi. v) Sellaisten primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo, joilla pannaan täytäntöön tehokkaita lisätoimenpiteitä, jotka perustuvat laskuttamatta jätetystä laskutuksesta johtuvan veronkierron vähentämiseen tähtäävien mahdollisten toimenpiteiden uudelleentarkastelun tuloksiin.
M1C1–104	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Säästötavoitteiden hyväksyminen menojen uudelleentarkastelua varten vuosina 2023–2025	Talous- ja rahoitusasiakirjassa määriteltyjen keskushallintojen määrällinen säästötavoite euroina	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Asetti vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 ja lain 163/2016 perusteella talous- ja rahoitusasiakirjassa tavoitteet valtion keskushallintojen vuotuisille menoarvioinneille vuosina 2023, 2024 ja 2025. Säästötavoitteiden on vastattava riittävää tavoitetasoa.
M1C1–105	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Suurempi ”vaatimustenmukaisuuskirjeiden” määrä	EI OLE	Numero	2 150 908	2 581 090	Q4	2022	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden, joissa verovelvollisille ilmoitetaan varhaisessa vaiheessa ja joissa havaitaan poikkeamia, määrää on lisättävä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–106	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Väärien positiivisten vaatimusten noudattamista koskevien kirjeiden määrän vähentäminen	EI OLE	Numero	126 500	132 825	Q4	2022	Väärien myönteisten ”vaatimusten noudattamista koskevien kirjeiden” (joissa annetaan varhainen ilmoitus verovelvollisille, joiden osalta on havaittu poikkeamia mutta joiden osalta ei havaita petoksia jälkikäteen) määrää on vähennettävä vähintään 5 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–107	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamien verotulojen kasvu	EI OLE	Euroa	2 130 000 000	2 449 500 000	Q4	2022	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamat verotulot kasvavat 15 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–108	Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen	Virstanpylväs	Käsitteellisen viitekehyksen, suoriteperusteisen kirjanpidon standardien ja moniulotteisen tililuettelon hyväksyminen	Valtiovarainministeriön kirjanpitoosaston päätös välittömän kirjanpidon hallintorakenteen hyväksymisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2024	Laaditaan käsitteellinen kehys suoriteperusteisen kirjanpidon viitteenä Eurostatin määrittelemien laadullisten ominaisuuksien mukaisesti (EPSAS-työryhmä); IPSAS-standardeihin perustuvien suoriteperusteisten kirjanpitostandardien vahvistaminen; Laaditaan moniulotteinen ja monitasoinen tilikartta.
M1C1–109	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Ensimmäisten ennakkoon koottujen alv-ilmoitusten lähettäminen	EI OLE	Numero	0	2 300 000	Q2	2023	Vähintään 2300000 veronmaksajan on saatava verovuodelta 2022 ennakkoon muodostettu alv-ilmoitus.
M1C1–110	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelu ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella	Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelun sisällyttäminen vuoden 2024 talousarviolakiin ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Vuoden 2024 talousarviolaissa annetaan parlamentille kestävän kehityksen talousarvio, joka koostuu valtion yleisen talousarvion luokittelusta ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella. Luokittelun on oltava johdonmukainen kestävän kehityksen tavoitteiden määrittelyn ja Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden kanssa.
M1C1–111	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Vuotta 2023 koskevan vuotuisen menoarvion loppuun saattaminen ottaen huomioon vuonna 2022 vuodelle 2023 asetettu säästötavoite	Hyväksytään valtiovarainministeriön vuoden 2023 menojen uudelleentarkastelua koskeva kertomus, jossa vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2024	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, säädetään seuraavaa: —todentaa vuoden 2023 menojen uudelleentarkasteluprosessin päätökseen saattamisen menojen uudelleentarkastelukehystä koskevan säännöksen osalta. —todentaa vuonna 2022 asetetun tavoitteen saavuttamisen.
M1C1–112	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Verohallinnon operatiivisten valmiuksien parantaminen veroviraston vuosia 2021–2023 koskevan suoritussuunnitelman palvelukseenottotavoitteiden mukaisesti	EI OLE	Työhönottojen lukumäärä	0	4 113	Q2	2024	Verovirasto palkkaa 4113 uutta henkilöstöyksikköä suoritussuunnitelman 2021–2023 työhönottotavoitteiden mukaisesti.
M1C1–113	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Suurempi ”vaatimustenmukaisuuskirjeiden” määrä	EI OLE	Numero	2 150 908	3 011 271	Q4	2023	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden, joissa verovelvollisille ilmoitetaan varhaisessa vaiheessa ja joissa havaitaan poikkeamia, määrää on lisättävä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–114	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamien verotulojen kasvu	EI OLE	Euroa	2 130 000 000	2 769 000 000	Q4	2023	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamat verotulot kasvavat 30 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–115	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Vuotta 2024 koskevan vuotuisen menoarvion loppuun saattaminen vuosille 2022 ja 2023 vuodeksi 2024 asetetun säästötavoitteen osalta	Hyväksytään valtiovarainministeriön vuoden 2024 menojen uudelleentarkastelua koskeva kertomus, jossa vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, säädetään seuraavaa: — varmentaa, että vuoden 2024 menojen uudelleenarviointiprosessi on saatettu päätökseen menojen uudelleentarkastelukehystä koskevan säännöksen osalta. — todistaa, että vuosina 2022 ja 2023 asetettu tavoite on saavutettu.
M1C1–116	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Veronkierron vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä veron kiertämishalukkuutta koskevassa indikaattorissa	EI OLE	Prosenttiosuus	0	—10	Q4	2025	Asetuksen N:o 160/2015 2 §:n nojalla vuonna 2025 julkaistussa hallituksen päivitetyssä raportissa harmaasta taloudesta vahvistetaan, että kaikkien verojen (Imposta Municipale Unica) ja valmisteverojen verot (Imposta Municipale Unica) ja valmisteverot pienenevät keskimäärin 10prosenttia vuosina 2022–2023 vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1–117	Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen	Kohde	Uudesta suoriteperusteisesta kirjanpitojärjestelmästä koulutettujen julkisyhteisöjen edustajat	EI OLE	Prosenttiosuus	0	90	Q1	2026	Uutta kirjanpitojärjestelmää koskevan koulutuksen digitaalisen keskusalustan tietojen perusteella julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten edustajien on suoritettava uutta suoriteperusteista kirjanpitojärjestelmää koskeva ensimmäinen koulutuskierros, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin (ilman valtion omistamia yrityksiä) perusmenoista.
M1C1–118	Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen	Virstanpylväs	Tilinpäätöksen antaminen ja julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten suoriteperusteisen kirjanpidon uudistusta koskevan säädöksen voimaantulo, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista ilman valtion omistamia yrityksiä.	Säädöksen säännös, jossa ilmoitetaan säädöksen voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Julkisen tilinpidon sääntöjä koskevan säädöksen pilottivaiheessa on laadittava julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten julkishallinnon tilinpäätökset, jotka kattavat vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista ilman valtion omistamia yrityksiä. Lisäksi tulee voimaan säädös, jossa vahvistetaan etenemissuunnitelma uuden suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi. Etenemissuunnitelmassa on edellytettävä, että vuoteen 2030 (varainhoitovuosi) mennessä otetaan käyttöön julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten uusi suoriteperusteinen kirjanpitojärjestelmä, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista ilman valtion omistamia yrityksiä. Säädöksessä edellytetään myös koulutusohjelmien järjestämistä uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten. Lisäksi kunkin tilinpäätösstandardin soveltamista koskevat ohjeet julkaistaan talous- ja valtiovarainministeriön verkkosivustolla.
M1C1–119	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus	Virstanpylväs	Alueellista fiskaalista federalismia koskevien parametrien määrittely	Tavallisessa asemassa olevien alueiden verotuksellisen federalismin parametrit määrittelevän säädöksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa määritellään verotuksellisen federalismin kannalta olennaiset palvelutasot (livelli essenziali delle prestazioni) alueilla, joilla on tavanomainen asema vähintään kahdella politiikanalalla.
M1C1–120	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus	Virstanpylväs	Laki, jossa määritellään provinssien ja suurkaupunkien fiskaalinen federalismi, tulee voimaan.	Laki, jossa määritellään provinssien ja suurkaupunkien fiskaalinen federalismi, tulee voimaan.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Maakuntien ja suurkaupunkien fiskaalista federalismia koskevien säädösten voimaantulo.
M1C1–121 a	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Veronkannon parantamista koskevan säädöksen voimaantulo	Voimaantuloon liittyvät säädöksen säännökset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jossa säädetään, että 1. Sähköisen laskutuksen tiedot on asetettava maksamattomien verojen kantamisesta vastaavan viraston (Agenzia Entrate Riscossione) saataville; 2. Verohelpotukset sallitaan vain, jos maksamattomat verovelat ovat enintään 50000 euroa. 3. Verovirasto voi lähettää tiedonantoja verovelvollisille, jos sähköisiä laskuja on laadittu, mutta samalta ajanjaksolta ei ole esitetty alv-ilmoitusta.
M1C1–122	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Vuoden 2025 menojen vuotuisen uudelleentarkastelun loppuun saattaminen ottaen huomioon vuosina 2022, 2023 ja 2024 vuodeksi 2025 asetettu säästötavoite.	Valtiovarainministeriön vuoden 2025 menojen uudelleentarkastelua koskevan raportin hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, säädetään seuraavaa: — varmentaa vuoden 2025 menojen uudelleentarkasteluprosessin päätelmät menojen uudelleentarkastelukehystä koskevan säännöksen osalta. — todistaa, että vuosina 2022, 2023 ja 2024 asetettu tavoite on saavutettu.
M1C1–144	Investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallisuus – digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen/interventioiden parempi saavutettavuus	EI OLE	Numero	0	55	Q4	2025	Agenzia per l’Italia Digitale (AgID) tukee 55:tä paikallista julkishallintoa sopimalla seuraavista toimista, jotka 55 paikallishallinnon on toteutettava: — Vähentää kunkin hallinnon toimittamassa arvioinnissa havaittujen virheiden määrää 50 prosentilla vähintään kahden digitaalisen palvelun osalta. — Tarjottava avustavia teknologioita, jotka kattavat vähintään 50 prosenttia kunkin hallinnon toimittamassa arvioinnissa yksilöidyistä vammaisten työntekijöiden tarpeista.
M1C1–147	Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle	Kohde	Pilvipalvelut paikalliselle julkishallinnolle T2	EI OLE	Numero	4 083	12 464	Q2	2026	12464 paikallisen julkishallinnon siirtyminen sertifioituihin pilviympäristöihin on katsottava saavutetuksi, kun kuhunkin siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien järjestelmien, tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisen testaaminen onnistuu.
M1C1–148	Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T2	EI OLE	Prosenttiosuus	40	80	Q2	2026	Hallintojen (kunnat, ensimmäisen ja toisen asteenoppilaitokset) on noudatettava verkkosivustojen ja digitaalisten palvelujen yhteistä mallia ja suunnittelujärjestelmää, mikä yksinkertaistaa käyttäjien vuorovaikutusta ja helpottaa ylläpitoa. Tavoitteen saavuttamiseen osallistuvien kuntien on taattava, että yhteistä mallia ja suunnittelujärjestelmää noudatetaan keskimäärin vähintään 3,5 palvelun osalta.
M1C1–149	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	PagoPA-alustapalvelujen T2 käyttöönotto	EI OLE	Numero	11 450	14 100	Q2	2026	PagoPA-alustalla on oltava vähintään 14100 julkishallintoa, jotka tarjoavat useita palveluja: kunnille keskimäärin 35 palvelua, alueille 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua ja kouluille ja yliopistoille 8 palvelua.
M1C1–150	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	”IO”-sovelluksen T2 käyttöönotto	EI OLE	Numero	7 000	14 100	Q2	2026	”IO”-sovelluksessa on oltava mukana vähintään 14100 julkishallintoa, jotka tarjoavat useita palveluja: keskimäärin 35 palvelua kunnille, 15 alueille, 15 terveydenhuoltoviranomaisille ja 8 kouluille ja yliopistoille.
M1C1–152	Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi	Kohde	Sisäministeriö – uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit T2	EI OLE	Numero	7	45	Q2	2026	Sisäiset prosessit suunnitellaan uudelleen ja digitalisoidaan.
M1C1–153	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Digitalisoidut T2-tiedostot	EI OLE	Numero	3 500 000	7 750 000	Q4	2025	7750000 oikeudenkäyntiasian digitalisointi viimeisten 20 vuoden ajalta (1.1.2006–30.6.2026), jotka liittyvät tuomioistuinten päätökseen saattamiin tai meneillään oleviin oikeudenkäynteihin.
M1C1–154	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Oikeusalan tietojärven tietojärjestelmät T2	EI OLE	Numero	0	6	Q2	2026	Kuuden uuden tietojärven tietojärjestelmän käyttöönotto. 1)Siviili- ja rikosoikeudellisten tuomioiden anonymisointijärjestelmä 2)Yhdennetty valvontajärjestelmä 3)Siviilioikeudenkäyntien hallinnointi- ja analysointijärjestelmä 4)Rikosoikeudenkäyntien hallinnointi- ja analysointijärjestelmä 5)Siviili- ja rikosoikeudenkäyntejä koskeva kehittynyt tilastojärjestelmä 6)Automaattinen järjestelmä uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen tunnistamiseksi.

A.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle

Investoinnin tavoitteena on siirtää paikallishallinnon merkittävän osan tietoaineistot ja sovellukset turvalliseen pilvi-infrastruktuuriin, joka antaa kullekin hallinnolle vapauden valita sertifioiduissa julkisissa pilviympäristöissä.

Toimenpiteeseen sisältyy myös hallintoviranomaisille tarkoitettu ”muuttoliike palveluna” -tukipaketti, joka kattaa seuraavat: I) alustava arviointi, ii) toimien käynnistämiseksi tarvittava menettelyllinen/hallinnollinen tuki, iii) neuvottelut tarvittavasta ulkoisesta tuesta ja iv) hankkeen yleinen hallinnointi toteutuksen aikana. Teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaavan ministeriön (MITD) valvoman ryhmän odotetaan kartoittavan ja sertifioivan laajan luettelon pätevistä palveluntarjoajista ja neuvottelevan joukon vakiomuotoisia tukipaketteja, jotka on räätälöity hallinnon koon ja muuttoliikkeeseen osallistuvien palvelujen koon mukaan.

Investointi 1.4 – Digitaaliset palvelut ja kansalaisten kokemus

Investoinnin tavoitteena on kehittää yhdennetty ja kansalaiskeskeinen digitaalisten julkisten palvelujen ekosysteemi, varmistaa niiden laajamittainen käyttöönotto keskus- ja paikallishallinnossa ja parantaa yleistä käyttäjäkokemusta.

Toimenpiteellä

(VII)määritellään uudelleenkäytettävät palveluntarjontamallit, joilla varmistetaan täydet esteettömyysvaatimukset (investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen);

(VIII)parannetaan digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuutta (investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallistaminen: Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen);

(IX)sisältää kansalaisten ja julkishallintojen välisten maksujen digitaalisen sovelluksen (PagoPa) ja ”IO”-sovelluksen hyväksymisen (investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja IO-sovelluksen käyttöönotto);

(X)edistää kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (Sistema Pubblico di Identità Digitale, SPID ja Carta d’Identità Elettronica, CIE) ja kansallisen rekisterin (Anagrafe nazionale della popolazione residente, ANPR) käyttöönottoa (investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto);

(XI)perustetaan keskitetty ilmoitusalusta (investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi);

(XII)liikkuvuus palveluna (MaaS) (investointi 1.4.6 – Liikkuvuus palveluna Italialle; viimeinen toimenpide rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

Investointi 1.6 – Suurten keskushallintojen digitalisaatio

Investoinnin tavoitteena on tehostaa ja yksinkertaistaa tärkeimpien keskushallintojen menettelyjä. Näitä ovat i) kansallinen sosiaaliturvalaitos (INPS) ja kansallinen työtapaturmavakuutuslaitos (INAIL), ii) oikeusjärjestelmä, iii) puolustusministeriö, iv) sisäministeriö ja v) valtiovarainpoliisi. Investointi koostuu niiden toimialaan kuuluvien ensisijaisten prosessien, toimintojen ja palvelujen uudelleensuunnittelusta ja digitalisoinnista.

A.4 Välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu lainan osa-alueen seurantaa ja täytäntöönpanoa varten

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Virstanpylväs /Tarkoitus	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C1–14	Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi	Kohde	Korkein hallinto-oikeus – Tuomioistuinasiakirjat, joita voidaan analysoida T1-tietovarastossa	EI OLE	Numero	0	800 000	Q4	2023	Niiden hallinnollista toimivaltaa koskevaan järjestelmään liittyvien tuomioistuinasiakirjojen (kuten tuomioiden, lausuntojen ja määräysten) lukumäärä, joiden metatiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla tietovarastossa.
M1C1–16	Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi	Kohde	Korkein hallinto-oikeus – Tuomioistuinasiakirjat, joita voidaan analysoida T2-tietovarastossa	EI OLE	Numero	800 000	2 500 000	Q4	2023	Niiden hallinnollista toimivaltaa koskevaan järjestelmään liittyvien tuomioistuinasiakirjojen (kuten tuomioiden, lausuntojen ja määräysten) lukumäärä, joiden metatiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla tietovarastossa.
M1C1–123	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – Palvelut/sisältö T1 ”Suunniteltuna klikkaamalla”	EI OLE	Numero	0	35	Q4	2022	35 lisäpalvelua on otettu käyttöön INPs:n institutionaalisella verkkosivustolla ( www.inps.it ) Palvelujen on oltava käytettävissä institutionaalisessa toimipaikassa asianmukaisen profilointilogiikan avulla (järjestelmä ehdottaa mahdollisesti kiinnostavia palveluja iän, työn ominaispiirteiden, oletettujen hyötyjen ja käyttäjähistorian perusteella). Nämä 35 palvelua liittyvät seuraaviin INPS:n institutionaalisiin aloihin: •Eläke-etuudet •Sosiaaliset imeytysaineet •Työttömyysetuudet •Vammaisuusetuudet •Uudistukset •Yhtiöltä perittävät rahoitusosuudet •Maataloustyöntekijöiden palvelut •Petostentorjunta-, korruptio- ja avoimuuspalvelut Luetelluilla institutionaalisilla aloilla toteutettavat palvelut koskevat palvelupyyntöjen digitaalista toimittamista, etua koskevien vaatimusten tarkistamista, käyttäjien suorittamaa käytännön tilan seurantaa, käyttäjän tarpeisiin perustuvaa ennakoivaa palveluehdotusta ja etuuksien automaattista uusimista ilman uusien sovellusten tarvetta. Lisäksi on oltava seurantakojetauluja, joiden avulla INPS voi seurata sekä tarjottuja hyötyjä että datavetoista tukea poliittisten päättäjien päätöksille.
M1C1–124	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniikan taidot T1	EI OLE	Numero	0	4 250	Q4	2022	Vähintään 4250 INPS:n työntekijää on arvioinut tietojensa osalta ja heillä on sertifioitua parempaa osaamista seuraavilla eurooppalaisen sähköisen osaamisen kehyksen aloilla: I) suunnitelma; II) Build; III) Run (iv) Käytettävissä; v) Hallinnointi. Alat, joilla osaamista voidaan parantaa, määritellään oppijoiden kohderyhmän mukaan.
M1C1–125	Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle	Virstanpylväs	(Kaikkien) julkisten hankintamenettelyjen myöntäminen pilvipalvelujen mahdollistamiseksi paikallishallinnon tarjouskilpailuissa	Ilmoitus (kaikkien) pilvipalvelujen mahdollistamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä paikallishallinnon tarjouskilpailuissa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Ilmoitus (kaikista) julkisista ehdotuspyynnöistä, jotka koskevat kutakin asianomaista julkishallintotyyppiä (kunnat, koulut, paikalliset terveydenhuoltolaitokset) maahanmuuttosuunnitelmien keräämistä ja arviointia varten. Kolmen kohdennetun ehdotuspyynnön avulla teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaava ministeriö voi arvioida kunkin asiaan liittyvän julkishallinnon erityistarpeita. Tarjouskilpailut (eli rahoitusta saavien julkishallintojen luettelon julkaiseminen) liittyivät kolmeen julkiseen ehdotuspyyntöön, jotka koskivat kuntia, kouluja ja paikallisia terveydenhuoltolaitoksia. Tarjouskilpailut koskivat muuttosuunnitelmien keräämistä ja arviointia ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
M1C1–126	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	PagoPA-alustapalvelujen T1 käyttöönotto	EI OLE	Numero	9 000	11 450	Q4	2023	Varmistetaan alustaan integroitujen palvelujen määrän lisääminen, jotta voidaan — julkishallinnot jo perusskenaariossa (9000 yksikköä) — foorumiin liittyvät uudet julkishallinnot (2450 uutta yksikköä). Molemmissa tapauksissa foorumiin liittyvien julkishallintojen palvelujen kokonaismäärän on kasvettava vähintään 20 prosenttia verrattuna vuoden 2021 palvelujen perustasoon (31.3.2021). Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (vuoden 2026 lopullinen tavoite on, että kunnilla on keskimäärin 35 palvelua, alueilla 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua ja kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).
M1C1–127	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	”IO”-sovelluksen T1 käyttöönotto	EI OLE	Numero	2 700	7 000	Q4	2023	Varmistetaan, että ”IO:n sovellus: — julkishallinnot jo perusskenaariossa (2700 yksikköä) — foorumiin liittyvät uudet julkishallinnot (4300 uutta yksikköä). Molemmissa tapauksissa foorumiin liittyvien julkishallintojen palvelujen kokonaismäärän on kasvettava vähintään 20 prosenttia verrattuna vuoden 2021 palvelujen perustasoon (31.3.2021). Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (vuoden 2026 lopullinen tavoite on, että kunnilla on keskimäärin 35 palvelua, alueilla 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua ja kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).
M1C1–128	Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi	Kohde	Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönoton lisääminen T1	EI OLE	Numero	0	800	Q4	2023	Vähintään 800 keskushallintoa ja kuntaa antaa digitaalisen ilmoitusalustan osalta oikeudellisesti sitovia digitaalisia ilmoituksia kansalaisille, oikeushenkilöille, yhdistyksille ja muille julkisille tai yksityisille tahoille.
M1C1–129	Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi	Kohde	Sisäministeriö – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit	EI OLE	Numero	0	7	Q4	2023	Sisäiset menettelyt ja prosessit on suunniteltu täysin uudelleen (yhteensä seitsemän prosessia 31. joulukuuta 2023 saakka) ja ne voidaan saattaa kokonaan päätökseen verkossa (kuten toimistoautomaatio, liikkuvuuspalvelut ja verkko-oppiminen).
M1C1–130	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Digitalisoidut T1-asiakirjat	EI OLE	Numero	0	3 500 000	Q4	2023	3500000 oikeudenkäyntiasian digitalisointi viimeisten 20 vuoden ajalta (1.1.2006–30.6.2026), jotka liittyvät tuomioistuinten päätökseen saattamiin tai meneillään oleviin oikeudenkäynteihin.
M1C1–131	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Virstanpylväs	Oikeusalan tietojärven tietojärjestelmät T1	Raportti sopimuksen täytäntöönpanon alkamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Kuuden uuden tietojärven tietojärjestelmän toteuttamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanon aloittaminen: 1)Siviili- ja rikosoikeudellisten tuomioiden anonymisointijärjestelmä 2)Yhdennetty valvontajärjestelmä 3)Siviilioikeudenkäyntien hallinnointi- ja analysointijärjestelmä 4)Rikosoikeudenkäyntien hallinnointi- ja analysointijärjestelmä 5)Siviili- ja rikosoikeudenkäyntejä koskeva kehittynyt tilastojärjestelmä 6)Automaattinen järjestelmä uhrin ja syyllisen välisen suhteen tunnistamiseksi. Jokaisen hankintasopimuksen täytäntöönpano alkaa menettelystä vastaavan tahon erityisellä hallinnollisella toimella, jota kutsutaan ”täytäntöönpanon aloittamiseksi”.
M1C1–132	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – ”One click by design” -palvelut/sisältö T2	EI OLE	Numero	35	70	Q4	2023	35 lisäpalvelua Inpsin institutionaalisella verkkosivustolla ( www.inps.it ) Palvelujen on oltava käytettävissä institutionaalisessa toimipaikassa asianmukaisen profilointilogiikan avulla (järjestelmässä on ehdotettava mahdollisesti kiinnostavia palveluja iän, työn ominaispiirteiden, oletettujen hyötyjen ja käyttäjähistorian perusteella). Nämä 35 palvelua liittyvät seuraaviin INPS:n institutionaalisiin aloihin: •Eläke-etuudet •Sosiaaliset imeytysaineet •Työttömyysetuudet •Vammaisuusetuudet •Uudistukset •Yhtiöltä perittävät rahoitusosuudet •Maataloustyöntekijöiden palvelut •Petostentorjunta-, korruptio- ja avoimuuspalvelut Luetelluilla institutionaalisilla aloilla toteutettavien palvelujen on koskettava palvelupyyntöjen digitaalista toimittamista, etua koskevien vaatimusten tarkistamista, käyttäjien suorittamaa käytännön tilan seurantaa, käyttäjän tarpeisiin perustuvaa ennakoivaa palveluehdotusta ja etuuksien automaattista uusimista ilman uusien sovellusten tarvetta. Lisäksi on oltava seurantakojetauluja, joiden avulla INPS voi seurata sekä tarjottuja hyötyjä että datavetoista tukea poliittisten päättäjien päätöksille.
M1C1–133	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniikan taidot T2	EI OLE	Numero	4 250	8 500	Q4	2023	Lisäksi 4250 INPS:n työntekijää on arvioinut, että heidän pätevyytensä on parantunut seuraavilla eurooppalaisen sähköisen osaamisen kehyksen aloilla: I) suunnitelma; II) Build; III) Run (iv) Käytettävissä; v) Hallinnointi. Alat, joilla osaamista voidaan parantaa, on määriteltävä oppijoiden kohderyhmän mukaan.
M1C1–134	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INAIL – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit/palvelut T1	EI OLE	Numero	29	53	Q4	2023	Tavoitteena on 53 (52 %) uudelleenmuotoiltua institutionaalista prosessia ja palvelua, jotta ne olisivat täysin digitalisoituja. INAILin osa-alueet ovat seuraavat: Vakuutukset, sosiaali- ja terveyspalvelut, ennaltaehkäisy ja turvallisuus, todistukset ja tarkastukset. Erityisesti kunkin alueen odotettu tavoite on esitetty edellä: ·Vakuutus: 8 (25 %) ·Sosiaali- ja terveyspalvelut: 18 (50 %) ·Ennaltaehkäisy ja turvallisuus: 9 (80 %) ·Sertifioinnit ja varmennukset: 18 (80 %).
M1C1–135	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – menettelyjen digitalisointi T1	EI OLE	Numero	4	15	Q4	2023	Puolustusalan henkilöstön hallinnointiin liittyvien 15 menettelyn digitalisointi, tarkistaminen ja automatisointi (kuten rekrytointi, työllisyys ja eläkkeelle siirtyminen, työntekijöiden terveys) alkaen neljän jo digitalisoidun menettelyn perustasosta.
M1C1–136	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – T1-todistusten digitalisointi	EI OLE	Digitoitujen todistusten lukumäärä	190 000	450 000	Q4	2023	Niiden puolustusministeriön myöntämien digitalisoitujen henkilöllisyystodistusten määrä (450000), jotka toimivat infrastruktuurissa ja joita täydennetään palautumispaikalla, joka alkaa 190000 jo digitoidusta varmenteesta.
M1C1–137	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Virstanpylväs	Puolustusministeriö – Institutionaaliset verkkoportaalit ja intranet-portaalit	Institutionaaliset verkkoportaalit ja intranet-portaalit toimivat täysin	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Kehitetään ja toteutetaan i) institutionaalisia verkkoportaaleja ja ii) intranet-portaaleja sisäisen viestinnän erityistarpeita varten.
M1C1–138	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – Ei-mission kriittisten sovellusten siirtäminen infrastruktuurin avoimuutta koskevaan täydelliseen tietosuojaan (S.C.I.P.I.O.) T1	EI OLE	Numero	0	10	Q4	2023	Muiden kuin operaatioiden kannalta kriittisten sovellusten alustava siirtyminen ja operatiivinen saatavuus uuteen avoimen lähdekoodin infrastruktuuriin. Tähän sisältyy laitteistoympäristön käyttöönotto, väliohjelmistojen avoimen lähdekoodin komponenttien asentaminen ja sovellusten uudelleensuunnittelu.
M1C1–139	Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle	Kohde	Pilvipalvelut paikalliselle julkishallinnolle T1	EI OLE	Numero	0	4 083	Q3	2024	On katsottava, että 4083 paikallista julkishallintoa siirrytään sertifioituihin pilviympäristöihin, kun kaikkien kuhunkin siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien järjestelmien, tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisen testaus onnistuu.
M1C1–140	Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T1	EI OLE	Prosenttiosuus	0	40	Q4	2024	Hallinto (kunnat, ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset ja erityiset pilottiluonteiset terveydenhuolto- ja kulttuuriperintöyksiköt), jotka noudattavat yhteistä mallia ja suunnittelujärjestelmää, yksinkertaistavat käyttäjien vuorovaikutusta ja helpottavat ylläpitoa tulevina vuosina. Verkkosivustojen/palvelujen osien yhteisen mallin/mallin noudattaminen koostuu seuraavista: (1) Esitettyjen hankkeiden arviointi; (2) Hankkeen loppuunsaattamisen arviointi keskeisten käytettävyysmittareiden (digitaalisen käytettävyyspistemäärän) avulla jo käytettävissä olevan erityisen alustan avulla.
M1C1–141	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriön menettelyjen digitalisointi T2	EI OLE	Numero	15	20	Q4	2024	Puolustusalan henkilöstön hallinnointiin liittyvien 20 menettelyn digitalisointi, tarkistaminen ja automatisointi (esim. rekrytointi, työllisyys ja eläkkeelle siirtyminen, työntekijöiden terveys) alkaen 15 jo digitalisoidun menettelyn perustasosta, johon liittyy tavoite 1.
M1C1–142	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriön todistusten digitalisointi T2	EI OLE	Digitoitujen todistusten lukumäärä	450 000	750 000	Q4	2024	Puolustusministeriön myöntämien ja infrastruktuuriin liittyvien digitalisoitujen henkilöllisyystodistusten määrä (750000), jota täydennetään palautumispaikalla, alkaen 450000 jo digitoidusta todistuksesta, joiden tavoite 1 on asetettu.
M1C1–143	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – operaation kriittisten ja muiden kriittisten sovellusten siirtäminen infrastruktuurin avoimuuden avulla toteutettavan tietosuojan täydentämistä koskevaan ratkaisuun (S.C.I.P.I.O.) T2	EI OLE	Numero	10	15	Q4	2024	Neljän missiokriittisen ja yhdentoista muun kriittisen sovelluksen lopullinen siirtyminen uuteen avoimen lähdekoodin infrastruktuuriin, joka kattaa laitteistoympäristön toteutuksen, väliohjelmistojen avoimen lähdekoodin komponenttien asentamisen, sovellusten uudelleensuunnittelun alkaen perusurasta, joka on jo siirretty tavoitteella 1.
M1C1–145	Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto	Kohde	Kansallinen digitaalisen identiteetin alusta (CIE) ja kansallinen rekisteri (ANPR)	EI OLE	Numero	9 700 000	42 300 000	Q4	2025	Kansalliselle digitaalisen identiteetin alustalle (CIE) on rekisteröity 42300000 henkilöä, joilla on voimassa oleva digitaalinen henkilöllisyys.
M1C1–146	Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto	Kohde	Kansalliset digitaalisen identiteetin alustat (SPID)	EI OLE	Numero	0	10 217	Q2	2025	10217 toimijaa hyväksyi sähköisen tunnistamisen (eID) julkisen digitaalisen identiteetin järjestelmän (SPID) kautta 3. joulukuuta 2021 jälkeen.
M1C1–151	Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi	Kohde	Digitaalisen ilmoitusalustan T2 hyväksyminen	EI OLE	Numero	800	6 400	Q2	2026	Vähintään 6400 julkishallinnon on käytettävä digitaalista ilmoitusalustaa lähettääkseen oikeudellisesti sitovia digitaalisia ilmoituksia kansalaisille, yrityksille, yhdistyksille ja muille tahoille.
M1C1–155	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INAIL – Uudelleensuunnittelu ja digitoidut prosessit/palvelut T2	EI OLE	Numero	53	82	Q2	2026	82 prosessia tai palvelua suunnitellaan uudelleen ja digitoidaan. INAILin osa-alueet ovat seuraavat: Vakuutukset, sosiaali- ja terveyspalvelut, ennaltaehkäisy ja turvallisuus, todistukset ja tarkastukset.

B.MISSION 1 OSA 2:

Toimintalinja 1 – Tuotantojärjestelmän digitalisointi, innovointi ja kilpailukyky

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman mission 1 komponentin 2 toimintalinja 1 koskee investointeja ja uudistuksia, joilla pyritään pääasiassa i) tukemaan digitaalista siirtymää ja tuotantojärjestelmän innovointia kannustamalla investoimaan teknologiaan, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin; II) otetaan käyttöön ultranopeita laajakaista- ja 5G-verkkoja digitaalisen kuilun kaventamiseksi sekä satelliittikonstellaatioita ja -palveluja; III) strategisten arvoketjujen kehittämisen edistäminen ja yritysten kilpailukyvyn tukeminen keskittyen pk-yrityksiin.

Tämän komponentin toimenpiteillä pyritään korjaamaan digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksistä (DESI) 2020 ilmeneviä puutteita yritysten digitalisaation ja yhteenliitettävyyden osalta maan sosiaalisen ja taloudellisen häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta ”vahvistaa etäopiskelua ja -taitoja, mukaan lukien digitaaliset taidot” (maakohtainen suositus 2, 2020), ”edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, tämä koskee erityisesti [...] vahvistettua digitaalista infrastruktuuria keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi (maakohtainen suositus 3, 2020), taitojen parantamista muun muassa vahvistamalla digitaalisia taitoja (maakohtainen suositus 2, 2019), ”investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja jossain määrin ”tukemaan innovatiivisten ja pienempien yritysten rahoituksen saantia pankkien ulkopuolella” (maakohtainen suositus 5, 2019).

Toimintalinja 2 – Liiketoimintaympäristön ja kilpailun parantaminen

Mission 1 komponentin 2 toimintalinjan 2 päätavoitteena on parantaa liiketoimintaympäristöä yrittäjyyden helpottamiseksi sekä kilpailun toimintaedellytyksiä resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja tuottavuuden kasvun edistämiseksi. Tärkein väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on vuotuinen kilpailulaki, joka on määrä hyväksyä vuosittain.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuonna 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta puuttua kilpailunrajoituksiin, myös uuden vuotuisen kilpailulainsäädännön avulla (maakohtainen suositus 3, 2019).

B.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Toimintalinja 1 – Tuotantojärjestelmän digitalisointi, innovointi ja kilpailukyky

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Toimenpiteen tavoitteena on tukea yritysten digitalisaatiota kannustamalla yksityisiä investointeja digitalisaatiota tukeviin omaisuuseriin ja toimiin. Toimenpide koostuu verohyvitysjärjestelmästä.

Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus

Uudistuksen päätavoitteena on mukauttaa teollisoikeusjärjestelmä nykyaikaisiin haasteisiin ja varmistaa, että innovointipotentiaali edistää maan elpymistä ja palautumiskykyä. Sillä pyritään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: teollisoikeuksien suojajärjestelmän parantaminen; teollisoikeuksien käytön ja levittämisen edistäminen erityisesti pk-yrityksissä; aineettoman omaisuuden saatavuuden ja jakamisen helpottaminen varmistaen samalla kohtuullinen tuotto investoinneille; teollisoikeuden tiukemman kunnioittamisen takaaminen; ja Italian roolin vahvistaminen teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevillä eurooppalaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.

Toimenpide koskee Italian teollisoikeuksia koskevan lain uudistusta, joka kattaa ainakin seuraavat alat: I) tarkistetaan sääntelykehystä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan vahvistamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi, ii) vahvistetaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille annettavaa tukea, iii) tehostetaan taitojen ja osaamisen kehittämistä, iv) helpotetaan tietämyksen siirtoa ja v) vahvistetaan innovatiivisten palvelujen edistämistä.

Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään

Investoinnin tavoitteena on tukea teollisoikeuksien järjestelmää ja tukea sen uudistusta tämän osa-alueen uudistuksen 1 mukaisesti. Toimenpide sisältää taloudellista tukea yritysten ja tutkimuslaitosten teollisoikeuksiin liittyville hankkeille, kuten patentteihin liittyville toimenpiteille (Brevetti+), Proof of Concept -ohjelmille ja teknologiansiirtotoimistojen (TTO) vahvistamiselle.

Toimintalinja 2 – Liiketoimintaympäristön ja kilpailun parantaminen

Uudistuksen 2: Vuotuiset kilpailulait vuosiksi 2022, 2023, 2024 ja 2025

Vuosittain annetaan kilpailulaki, jolla lisätään kilpailumenettelyjä julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemiseksi paikallisista julkisista palveluista (mukaan lukien vesi-, jäte- ja paikallinen julkinen liikenne), vältetään toimilupien perusteeton jatkaminen vakiintuneiden toimijoiden hyväksi monilla aloilla, kuten satamissa, valtateillä, vesivoimassa ja alueellisessa liikenteessä, säädellään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten asianmukaista sääntelyä tarkistamalla yhteenlaskemista koskevia sääntöjä ja soveltamalla yleistä suhteellisuusperiaatetta julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kestoon ja asianmukaiseen korvaukseen. Kilpailulaeilla on tuettava kilpailua ja parannettava alueellisen liikenteen palvelujen hallinnoinnin ja laadun tehokkuutta sekä lisättävä alueiden kannustimia kilpailuttaa alueellisia rautatiepalveluja koskevia julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksiaan.

Vuotuisiin kilpailulakeihin on sisällyttävä kilpailua edistäviä alakohtaisia toimenpiteitä useilla aloilla, kuten energia (sähkö, kaasu ja vesi), jätehuolto, liikenne (satamat, rautatiet ja valtatiet) ja terveydenhuolto, joilla täydennetään missioiden 2, 3 ja 6 mukaisia investointeja ja uudistuksia. Liitännäistoimenpiteet, joilla varmistetaan kilpailun yleistyminen sähkön vähittäismarkkinoilla, tulevat voimaan viimeistään 31 päivänäjoulukuuta 2022. Vuoden 2022 kilpailulailla on erityisesti hyväksyttävä sähköverkon kehittämissuunnitelma ja edistettävä toisensähköntuotannon älykkäiden sähkömittarien käyttöönottoa, jonka on määrä saavuttaa 33 miljoonaa yksikköä koko Italiassa 31 päiväänjoulukuuta 2025 mennessä. Lisäksi on otettava käyttöön kilpailua edistäviä toimenpiteitä, jotka koskevat sähkölatausasemia.

Lisäksi laeilla edistetään liiketoimintaympäristön parantamista ainakin seuraavin keinoin: I) yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen EU:n lainsäädännön kanssa, ii) markkinavalvontaviranomaisten vakiinnuttaminen, digitalisointi ja ammattimaistaminen, iii) uudistus, jolla yksinkertaistetaan ja helpotetaan startup-yritysten ja riskipääomatoimintojen perustamista sekä edistetään kansallista teknologiansiirtostrategiaa, iv) työntekijöitä koskevien tietojen antamiseen tarvittavan akkreditoinnin lyhentäminen seitsemästä päivästä neljään päivään yrityksen perustamispäivien määrän lyhentämiseksi.

Uudistus 3: Yritysten kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.

Uudistuksella pyritään tarkistamaan, yksinkertaistamaan ja virtaviivaistamaan yrityksiä koskevaa kansallista kannustinjärjestelmää. Uudistuksessa otetaan käyttöön säädöksiä sekä uudistetaan ja virtaviivaistetaan a) RNA:ta (kansallinen valtiontukirekisteri) ja b) incentivi.gov.it- foorumia.

B.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C2–1	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Virstanpylväs	Siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten asettamista mahdollisten tuensaajien saataville koskevien säädösten voimaantulo ja tieteellisen komitean perustaminen	Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee verohyvitysten mahdollistavan talousarviolain voimaantuloa, ja asiaa koskevien täytäntöönpanosäädösten säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Säädöksissä asetetaan siirtymä 4.0:n verohyvitykset mahdollisten tuensaajien saataville. Kyseessä ovat verohyvitykset i) 4.0 (eli teknisesti edistyneet) aineelliset tuotantohyödykkeet, ii) 4.0 aineettomat tuotantohyödykkeet, iii) aineettomat tuotantohyödykkeet, iv) tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta ja v) koulutustoiminta. Verohyvityskoodit määritellään veroviraston päätöksellä, jotta edunsaajat voivat käyttää F24-maksumallin mukaisia verohyvityksiä. Perustetaan tieteellinen komitea, johon kuuluu talous- ja valtiovarainministeriön, talouskehitysministeriön ja Italian keskuspankin asiantuntijoita, antamalla ministeriön asetus siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi.
M1C2–2	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2022 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset	EI OLE	Numero	0	69 900	Q2	2024	Yrityksille on myönnetty vähintään 69900 siirtymäkauden 4.0 verohyvitystä, jotka liittyvät 4.0 aineellisiin tuotantohyödykkeisiin, 4.0 aineettomiin tuotantohyödykkeisiin, tavanomaisiin aineettomiin pääomahyödykkeisiin, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan tai koulutustoimintaan. Verohyvitys katsotaan myönnetyksi veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Veroilmoitukset on annettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkiin edellä mainittuihin verohyvityksiin liittyvien veroilmoitusten esittämiseen sovellettavan ajanjakson päättymistä jatketaan 31 päivästä joulukuuta 2022 30 päivään marraskuuta 2023.
M1C2–3	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2023 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset	EI OLE	Numero	69 900	111 700	Q2	2025	Yrityksille on myönnetty vähintään 111700 siirtymäkauden 4.0 verohyvitystä, jotka liittyvät 4.0 aineellisiin tuotantohyödykkeisiin, 4.0 aineettomiin tuotantohyödykkeisiin, tavanomaisiin aineettomiin pääomahyödykkeisiin, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan tai koulutustoimintaan. Verohyvitys katsotaan myönnetyksi veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Veroilmoitukset on annettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkiin edellä mainittuihin verohyvityksiin liittyvien veroilmoitusten esittämisen tarkastelujakson päättymistä jatketaan 31 päivän joulukuuta 2023 ja 30 päivän marraskuuta 2024 väliseksi ajaksi. Perustaso viittaa niiden siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten lukumäärään, jotka on myönnetty yrityksille 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella 4.0 aineellisista tuotantohyödykkeistä, 4.0 aineettomista tuotantohyödykkeistä ja tavallisista aineettomista hyödykkeistä sekä 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimista ja koulutustoimista esitettyjen veroilmoitusten perusteella. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkien edellä lueteltujen verohyvitysten perustasoon on sisällytettävä myös 30 päivään marraskuuta 2023 mennessä toimitetut veroilmoitukset. Tavoitetta varten ei oteta huomioon yrityksiä, jotka toimivat ATECO-koodeilla 05, 06, 07 ja 09 määritellyillä toimialoilla. Kun kyseessä ovat investoinnit aineellisiin tuotantohyödykkeisiin 4.0 eikä kehitys- ja innovointitoimintaan, yksikään yritys ei toimi ATECO-koodien 30 mukaisilla toimialoilla. Tavoitteen osalta on otettava huomioon 22, 29, 38, 41, 42, 43, 17, 01, 50, 19, 20, 51, 24, 49, 23 ja 35.
M1C2–4	Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus	Virstanpylväs	Italian teollisoikeuksia koskevan lain ja asiaa koskevien täytäntöönpanosäädösten uudistamista koskevan asetuksen voimaantulo	Uuden teollisoikeuslain voimaantuloa koskeva lain säännös ja siihen liittyvien täytäntöönpanosäädösten säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2023	Uudella asetuksella muutetaan Italian teollisoikeuslakia (10.2.2005 annettu asetus nro 30), ja se kattaa vähintään seuraavat alat: I) tarkistetaan sääntelykehystä teollisoikeuksien suojan vahvistamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi, ii) vahvistetaan tukea yrityksille ja tutkimuslaitoksille, iii) tehostetaan taitojen ja osaamisen kehittämistä, iv) helpotetaan tietämyksen siirtoa ja v) vahvistetaan innovatiivisten palvelujen edistämistä.
M1C2–5	Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään	Kohde	Lopputoimet/hankeraportit vähintään 254:stä teollis- ja tekijänoikeuksiin ja tutkimukseen liittyvästä hankkeesta.	EI OLE	Numero	0	254	Q4	2025	Edunsaajayhteisöjen allekirjoittamat lopulliset toimet/hankeraportit on toimitettu ainakin 254 hankkeesta tutkimuksen ja teollisoikeuksien alalla. .
M1C2–6	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Vuoden 2021 kilpailulain voimaantulo	Säännös, joka koskee vuoden 2021 kilpailulain voimaantuloa.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Vuotuiseen kilpailulakiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja (tarvittaessa) sekundaarilainsäädäntö hyväksytään ja jotka tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2022. Se koskee: — Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta — Paikalliset julkiset palvelut — Energia — Liikenne — Jätteet — Yrityksen perustaminen — Markkinavalvonta Kilpailusääntöjen soveltamisen valvonta: I. poistaa sulautumien valvontaa koskevat lisäesteet yhdenmukaistamalla edelleen yrityskeskittymien valvontaa koskevat Italian säännöt EU:n lainsäädännön kanssa. Paikalliset julkiset palvelut: II. Vahvistetaan ja hyödynnetään laajemmin kilpailun periaatetta paikallisissa julkisissa palveluhankinnoissa, erityisesti jätehuollossa ja paikallisessa julkisessa liikenteessä. III. Rajoitetaan suorahankintoja vaatimalla paikallisviranomaisia perustelemaan mahdollinen poikkeaminen julkisia palveluhankintoja koskevista sopimuksista (julkisia hankintoja koskevan koodeksin 192 §:n mukaisesti). IV. Säädetään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten asianmukaisesta sääntelystä panemalla lain 124/2015 19 § täytäntöön yhtenä tekstinä paikallisista julkisista palveluista, erityisesti jätehuollosta. v. Säännöt ja aggregointimekanismit kannustavat kuntaliittoja vähentämään yksikköjen ja hankintaviranomaisten määrää yhdistämällä ne ihanteellisiin alueellisiin yhteenliittymiin (”ambiti territoriali ottimali”) sekä vähintään 350000 asukkaan paikallisten ja alueellisten julkisten liikennepalvelujen (bacini e livelli adeguati di servizi di trasporto pubblico locale e regionale) alueisiin ja riittäviin tasoihin. Paikallisia julkisia palveluja koskevassa säädöksessä, jolla pannaan täytäntöön lain 124/2015 19 §, on vähintään — määritellään julkiset palvelut EU:n lainsäädännön kriteerien perusteella; — säädetään paikallisten julkisten palvelujen tarjoamista, sääntelyä ja hallinnointia koskevista yleisistä periaatteista; — vahvistetaan yleinen suhteellisuusperiaate julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten keston osalta; — erotetaan selvästi toisistaan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten sääntely-, valvonta- ja hallinnointitehtävät; — varmistettava, että paikallisviranomaiset perustelevat osakasyritysten osuuden lisäämisen in house -palkintojen yhteydessä; — huolehditaan siitä, että julkisia palveluhankintoja koskevista sopimuksista maksetaan asianmukainen korvaus, joka perustuu riippumattomien sääntelyviranomaisten (esim. ARERA energia-alan tai liikenteen ART) valvomiin kustannuksiin; — rajoittaa sisäisten hankintasopimusten keskimääräistä kestoa ja lyhentää ja yhdenmukaistaa tarjouskilpailun kohteena olevien sopimusten vakiopituutta kaikissa tarjouskilpailuyksiköissä edellyttäen, että kestolla varmistetaan sopimusten taloudellinen ja rahoituksellinen tasapaino, myös liikenneviraston vahvistamien kriteerien perusteella. Energiakysymykset VI. Tehdään vesivoimaa koskevien käyttöoikeussopimusten tekeminen pakolliseksi ja määritellään vesivoimakonsessioita koskeva sääntelykehys. VII. Tehdään kaasun jakelua koskevien käyttöoikeussopimusten tekeminen pakolliseksi. VIII. Vahvistettava avoimet ja syrjimättömät vaatimukset, jotka koskevat julkisten tilojen osoittamista sähkölatausta varten tai latauspisteiden tai -asemien ylläpitäjien valintaa. IX. Poistetaan sähkökäyttöisten ajoneuvojen latausta koskevat säännellyt sähkönjakelutariffit. Vesivoimaa koskevien käyttöoikeussopimusten kilpailukehyksen on vähintään — Vaaditaan, että tärkeitä vesivoimalaitoksia säännellään yleisin ja yhdenmukaisin kriteerein keskustasolla. — Edellytetään, että alueet määrittelevät taloudelliset perusteet, joihin käyttöoikeussopimusten kesto perustuu. —Poistetaan asteittain mahdollisuus jatkaa sopimuksia (kuten Italian perustuslakituomioistuin on jo todennut). — Edellytetään, että alueet yhdenmukaistavat tarjouskilpailukriteereihin pääsyä koskevat kriteerit (todennäköisen liiketoimintaympäristön luomiseksi). Liikenne: X. On vahvistettava selkeät, syrjimättömät ja avoimet perusteet satamatoimilupien myöntämiselle. XI. Poistetaan satamatoimiluvan haltijoiden esteet satamatoimilupien yhdistämisessä useisiin suuriin ja keskisuuriin satamiin. XII. Poistettava esteet, jotka estävät toimiluvan haltijoita tarjoamasta itse joitakin satamapalveluja ja käyttämästä omia laitteitaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöiden turvallisuutta, edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuuden suojelemiseksi tarvittavat ehdot ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia satama-alueiden turvallisuuden varmistamista koskevaan tavoitteeseen nähden. XIII. Yksinkertaistetaan satamien lupasuunnitelmien tarkistamismenettelyjen tarkistamista. XIV. Pannaan täytäntöön asetuksen 50/2017 27 §:n 2 momentin d kohta, jossa kannustetaan alueita kilpailuttamaan alueellisia rautatiesopimuksiaan. Jätteet: XV. Yksinkertaistetaan jätteenkäsittelylaitosten lupamenettelyjä. Yrityksen perustaminen: XVI. Lyhennetään työntekijöitä koskevien tietojen antamiseen tarvittavaa akkreditointiaikaa seitsemästä päivästä neljään päivään, jotta yrityksen perustamispäiviä voidaan lyhentää. Markkinavalvonta: XVII. Kansallisten markkinavalvontaviranomaisten lujittaminen enintään kymmeneen Italian tärkeimmillä alueilla sijaitsevaan virastoon, joista kukin kattaa kaikki tuoteryhmät ja raportoi asetuksen 2019/1020 (”tavarapaketti”) mukaisesti perustetulle keskitetylle yhteyshenkilölle. XVIII. Edellytetään, että kansalliset markkinavalvontaviranomaiset suorittavat digitaalisia tuotetarkastuksia ja tiedonkeruuta, soveltavat tekoälyä vaarallisten ja laittomien tuotteiden jäljittämiseen ja tunnistavat suuntauksia ja riskejä sisämarkkinoilla. XIX. Vaatia kansallisia markkinavalvontaviranomaisia sisällyttämään koulutukseen ja tieto- ja viestintäjärjestelmän käyttöön yleiseurooppalaista markkinavalvontaa varten. XX. Perustetaan uusia akkreditoituja laboratorioita kaikkien tuoteryhmien tuotetestausta varten. Näiden laboratorioiden on testattava sähköistä kaupankäyntiä, fyysisiä laboratoriotestejä ja yhteisiä toimia (tulli- ja markkinavalvontaviranomaiset; vähintään kaksi kansallista markkinavalvontaviranomaista, kansalliset ja EU:n markkinavalvontaviranomaiset).
M1C2–7	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja (tarvittaessa) johdetun oikeuden voimaantulo: I. Säänneltyjen hintojen poistaminen mikroyrityksiltä ja kotitalouksilta vaiheittain 1. tammikuuta 2023 alkaen. II. Toteuttaa liitännäistoimenpiteitä, joilla tuetaan kilpailun yleistymistä sähkön vähittäismarkkinoilla. Liitännäistoimenpiteissä, joilla varmistetaan kilpailun yleistyminen sähkön vähittäismarkkinoilla, on oltava vähintään seuraavat: — Asiakaskunnan huutokauppaaminen, jotta uusien tulokkaiden toimintaedellytykset olisivat tasapuoliset. — Vahvistaa ylärajan, joka on kunkin toimittajan käytettävissä oleva enimmäismarkkinaosuus; — Annettava italialaisille kuluttajille mahdollisuus pyytää energiantoimittajaansa luovuttamaan laskutustietonsa kolmansille palveluntarjoajille; — Lisätään sähkölaskun avoimuutta antamalla kuluttajille pääsy ”spesi per oneri di sistema” -järjestelmän alakomponentteihin; — Poistetaan vaatimus, jonka mukaan toimittajien on perittävä maksuja, jotka eivät liity energia-alaan.
M1C2–8	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2021 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten	Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo, mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset, jotka koskevat vuoden 2021 vuotuisesta kilpailulaista johtuvia toimenpiteitä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2021 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.
M1C2–9	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo	Säännös, joka koskee vuoden 2022 kilpailulain voimaantuloa.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo Vuotuiseen kilpailulainsäädäntöön on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja (tarvittaessa) sekundaarilainsäädäntö hyväksytään ja jotka tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2023. Siinä on oltava: I) vahvistaa selkeän menettelyn seuraavan vuosikymmenensähköverkon kehittämissuunnitelman hyväksymiseksi ennalta asetetuissa määräajoissa ja joka tapauksessa viimeistään asianomaisen ajanjakson (joka toinen vuosi)() 31 päivään joulukuuta mennessä, millä varmistetaan menettelyn loppuun saattaminen ja yksinkertaistetaan hyväksyntämenettelyä. () Vuoden 2021 sähköverkon kehittämissuunnitelma on hyväksyttävä 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä. II) edistää toisen sukupolvenälykkäiden sähkömittarien käyttöönottoa; Kilpailunrajoitukset: III) pidennetään 45 päivästä 90 päivään, kun Italian kilpailuviranomainen (Autrità Garante della Concorrenza e del Mercato) arvioi keskittymiä, jotka voivat olennaisesti estää tehokasta kilpailua lain 287/1990 6 §:n nojalla. Vähittäiskauppa: yritysten, joilla on myyntipisteitä eri kunnissa, harjoittamaa myynninedistämismyyntiä koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistaminen. Lääkkeet: v) varmistetaan galeenisten lääkkeiden myyntiä koskevien lupavaatimusten oikeasuhteisuus.
M1C2–10	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2022 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten	Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo, mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset, jotka koskevat vuoden 2022 vuotuisesta kilpailulaista johtuvia toimenpiteitä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa), mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset kaikkien edellä mainittujen, vuoden 2022 kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.
M1C2–11	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo	Säännös, joka koskee vuoden 2023 kilpailulain voimaantuloa.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Vuoden 2023 kilpailulaki tulee voimaan. Vuotuiseen kilpailulakiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja (tarvittaessa) sekundaarilainsäädäntö hyväksytään ja jotka tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2024. Tarkastusten on sisällettävä ainakin seuraavat toimenpiteet: Valtatiet: käyttöoikeussopimusten saatavuuden ja sopimuksen irtisanomisen osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään tehdään käyttöoikeussopimusten tekeminen pakolliseksi tieliikenteessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sisäisten palvelujen tarjoamista EU:n lainsäädännössä vahvistetuissa rajoissa(*); — parantaa käyttöoikeussopimuksiin liittyvien hallinnollisten päätöksentekomenettelyjen tehokkuutta; — edellyttää toimilupasopimuksen kohteen yksityiskohtaista ja avointa kuvausta —edellyttämään, että toimilupaviranomaiset nimeävät julkisen menettelyn mukaisesti myönnetyt käyttöoikeussopimukset tieosuuksille ottaen huomioon sääntelyviranomaisen laatimat arviot mittakaavatehokkuudesta ja moottoriteiden käyttöoikeussopimusten haltijoiden kustannuksista (Autriàdi Regolazione dei Trasporti – ART); — tehostettava infrastruktuuriministeriön suorittamaa valtateiden infrastruktuurien kustannusten ja toteutuksen valvontaa; — ehkäistä käyttöoikeussopimusten automaattista uusimista, parantaa teknisiä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät talous- ja rahoitussuunnitelmien säännölliseen päivittämiseen ja näiden suunnitelmien vuotuiseen täytäntöönpanoon, sekä kieltää julkisia hankintoja koskevan koodeksin 193 §:ssä säädettyjen menettelyjen käyttö sellaisten teiden käyttöoikeussopimusten tekemisessä, joiden voimassaolo on päättynyt tai joiden voimassaolo päättyy; — yksinkertaistaa/selventää sopimuksen purkamista ja peruuttamista koskevien ehtojen sääntelyä myös palvelun riittävän tason säilyttämiseksi; — jos sopimus irtisanotaan yleisen edun vuoksi, laissa on säädettävä vähintään riittävästä korvauksesta, jotta käyttöoikeussopimuksen saaja voi saada takaisin investoinnit, joita ei ole kokonaan kuoletettu. hinnoittelua koskevan sääntelymallin osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään — varmistaa ART:n hinnoittelua koskevan sääntelymallin oikea-aikainen ja täysimääräinen täytäntöönpano, joka perustuu hintakattomenetelmään, ottaen huomioon (toimivaltaisen sääntelyviranomaisen hyväksymän) toimiluvan haltijoiden monivuotisen talous- ja rahoitussuunnitelman säännölliset päivitykset ja näiden suunnitelmien vuotuisen käyttöönoton. III) käyttäjien oikeuksien osalta vuotuisessa kilpailulaissa — varmistetaan käyttäjien oikeuksien turvaamiseen ja riittävien palvelutasojen tarjoamiseen liittyvän ART:n sääntelykehyksen täysimääräinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano. rakennustöiden ulkoistamisen osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään — Asetuksen (decreto legislativo) nro 36/2023 186 §:n 2 momentissa säädetään, että käyttöoikeusurakan saajien on annettava kolmansille osapuolille julkista todistusaineistoa käyttäen 50–60 prosenttia rakennusurakka-, palvelu- ja tavarahankinnoista. Osuudet lasketaan toimilupa-asiakirjoihin liitettyjen talous- ja rahoitussuunnitelmien määrien perusteella. kun kyseessä ovat in house -toimeksiannot, laissa säädetään seuraavaa: — vaatia pakollista ennakkotarkastusta sisäisen toimeksiannon lainmukaisuudesta ja kieltää tarjouskilpailumenettelyn tai sisäisten toimeksiantojen käynnistäminen ilman tätä tarkastusta; — annetaan liikenteen sääntelyviranomaiselle (ART) riittävät välineet ja valtuudet suorittaa edellä mainitut tarkastukset sekä kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) (oikeudellinen) tuki; — vaaditaan, että sähkölatauspisteiden asentamisessa ja tavaraliikenteen harjoittajien riittävien pysäköinti- ja levähdysalueiden käyttöönotossa noudatetaan täysin ART:n laatimaa sääntelykehystä. Vakuutus: v) sellaisten säädösten voimaantulo, jotka ovat tarpeen auton mustia laatikoita koskevien tietojen siirtämiseksi vakuutuksenantajien välillä; Yrityksen perustaminen: tarkistetaan ja päivitetään innovatiivisia startup-yrityksiä ja riskipääomaa koskevaa lainsäädäntöä (esim. Start Up Act 2012) nykyisen lainsäädännön järkeistämiseksi, startup-yritysten määritelmän tarkistamiseksi ja yksityisten ja yhteisösijoittajien riskipääomasijoitusten edistämiseksi.
M1C2–12	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2023 kilpailulaissa ja muussa primaarilainsäädännössä vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi	Sekundaarilainsäädännön voimaantulo, mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset vuoden 2023 kilpailulaissa ja muussa primaarioikeudessa vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Sekundaarilainsäädännön voimaantulo (tarvittaessa), mukaan lukien säännökset, jotka ovat tarpeen vuoden 2023 kilpailulaissa vahvistettujen asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja soveltamista varten. Kylmäsilitystä ja maakaasun vähittäismyyjien luetteloita koskevan sekundaarilainsäädännön voimaantulo: Kylmäsilitykseen: Kylmäsilityspalvelujen käyttöä satamissa koskevien sääntelykannustimien voimaantulo. Luettelo maakaasun vähittäismyyjistä: Sellaisen johdetun oikeuden voimaantulo, jossa määritellään yritysten verkkoon pääsyä ja pysyvyyttä koskevat kriteerit ja vaatimukset asetuksen nro 164/2000 17 §:ssä vahvistetussa maakaasun vähittäismyyjien luettelossa ja jonka tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja tukea kuluttajien valinnanvaraa kilpailluilla markkinoilla.
M1C2–13	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Vuoden 2025 kilpailulain voimaantulo	Säännös, joka koskee vuoden 2025 vuotuisen kilpailulain voimaantuloa.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Vuoden 2025 kilpailulaki tulee voimaan. Primaari- ja sekundaarilainsäädäntö (tarvittaessa myös täytäntöönpanosäädökset) hyväksytään, ja se tulee voimaan viimeistään 4.Q 2025. Vuotuisessa kilpailulaissa säädetään seuraavaa: I – Paikalliset julkiset palvelut: -Otetaan käyttöön korjaavia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen 201/2022 30 §:ssä edellytetyn valvonnan hyväksymättä jättämisestä, julkaisematta jättämisestä tai puutteellisuudesta. -Otetaan käyttöön korjaavia toimenpiteitä, jos paikallisen julkisen palvelun hallinto* ei ole tyydyttävä. Tällaisiin toimenpiteisiin on sisällyttävä ainakin sellaisten suunnitelmien hyväksyminen, joilla parannetaan laatua, kustannustehokkuutta ja saavutetaan kaikki sopimustavoitteet. Uudistuksessa on määrättävä, että hankintaviranomaiset vaativat korjaavia toimenpiteitä asetetuissa määräajoissa. -Ottaa käyttöön edellä mainittuja korjaavia toimenpiteitä koskevia avoimuusvelvoitteita, varmistaa toimivaltaisten sääntelyviranomaisten/viranomaisten seuranta- ja täytäntöönpanovaltuudet ja tarvittaessa vahvistaa niitä sekä vaatia toimivaltaista viranomaista antamaan vuosittain parlamentille kertomuksen korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanteesta. * Epätyydyttävä johto on määriteltävä siten, että se kattaa ainakin tilanteet, joissa liikenteenharjoittajalle on aiheutunut merkittäviä tappioita, jotka voivat vaarantaa sen taloudellisen ja rahoituksellisen elinkelpoisuuden, tai joissa palvelun laatu alittaa merkittävästi alakohtaiset vertailuarvot tai suorituskyky on selvästi sopimustavoitteiden alapuolella. II – Alueliikenne: -Laajennetaan 14 artiklan 1 kohdan soveltaminen koskemaan myös alueellista julkista liikennettä (mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaiset ”sisäiset liikenteenharjoittajat”). Asetuksen 201/2022, sellaisena kuin se on uudistettu edellä, 2, 3, 17, 30 ja 31 kohta. -Tarkistetaan vuotuisen kilpailulain nro 118/2022 9 §:ää siten, että infrastruktuuri- ja liikenneministeriö velvoitetaan julkaisemaan vuosittain vuodesta 2026 alkaen sopivasti porrastettu aikataulu kaikkien sellaisten rautatiesopimusten tekomenettelyistä, joiden voimassaolo päättyy. -Edellytetään, että ART käynnistää vuoden 2026 toiseen neljännekseen mennessä julkisen kuulemisen alueellisten liikennepalvelujen myöntämismenettelyjen standardointia koskevien suuntaviivojen hyväksymiseksi. III – Sähkölatausasemat: -Varmistettava, että sähkölatauspisteitä koskevien käyttöoikeussopimusten tekeminen edistää kilpailua kannustamalla monenlaisiin toimittajiin markkinoilla. IV – Terveys: -Vahvistaa sopimuksille yhteiset perusteet, joilla varmistetaan yksityisten yritysten akkreditoinnista kansanterveysjärjestelmään annetun asetuksen 502/1992, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 118/2022, 8 quater ja 8 quinquies §:n tehokas täytäntöönpano sekä avoimia ja läpinäkyviä valintamenettelyjä koskevien sääntöjen täytäntöönpano. V. – Teknologian siirto: -Vaatia Italian yritys- ja Made-ministeriötä sekä yliopisto- ja tutkimusministeriötä hyväksymään vuoden 2026 toiseen neljännekseen mennessä teknologian siirtoa ja tietämyksen hyödyntämistä koskevan kansallisen strategian, jolla tehostetaan käytettävissä olevien resurssien jakamista ja edistetään koordinoitua strategiaa eri säätiöiden ja muiden teknologian siirron alalla toimivien institutionaalisten tahojen välillä. Aloitteella tuetaan ja järkeistetään teknologiansiirtotoimistoja myös edistämällä federatiivisia aloitteita tai muita politiikkoja tehokkuuden lisäämiseksi. VI – säännellyt ammatit: -Yksinkertaistetaan ammattiyritysten perustamista ja rekisteröintiä koskevia vaatimuksia.
M1C2–13a	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Alueellisia rautateitä ja teknologian siirtoa koskevan lainsäädännön (mukaan lukien sekundaarilainsäädäntö ja täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat vuoden 2025 vuotuista kilpailulakia) voimaantulo	Säännös, jossailmoitetaan alueellisia rautateitä ja teknologian siirtoa koskevan lainsäädännön (mukaan lukien sekundaarilainsäädäntö ja vuoden 2025 vuotuista kilpailulakia koskevat täytäntöönpanosäädökset) voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Alueellisia rautateitä ja teknologian siirtoa koskevan lainsäädännön (mukaan lukien sekundaarilainsäädäntö ja täytäntöönpanosäädökset) voimaantulo. -Alueellinen liikenne: hyväksytään kaikki sääntelyvaiheet (mukaan lukien ministeriön asetus, jossa vahvistetaan alueiden sopimuksentekomenettelyjen aikataulut), jotka ovat tarpeen liikenneministeriön aikataulujen julkaisemiseksi kaikkien päättyvien rautatiesopimusten tekomenettelyjä varten. -Teknologian siirto: Italian yritys- ja Made-ministeriö sekä yliopisto- ja tutkimusministeriö hyväksyvät välitavoitteessa M1C2–13 tarkoitetun kansallisen strategian.
M1C2–14	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Kohde	Käytössä on miljoonia älykkäitä 2G-mittareita.	EI OLE	Numero	20	33	Q4	2025	Vähintään 33 miljoonaa älykästä 2G-mittaria on otettava käyttöön.
M1C2–14a	Uudistus 3: yrityksille suunnattujen kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.	Virstanpylväs	Mahdollistavan säädöksen voimaantulo	Yritysten kannustimien uudistamista koskevan mahdollistavan säädöksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Voimaan tulee valtuuslaki (legge delega), jolla hallitus valtuutetaan tarkistamaan yritysten kannustinjärjestelmää.
M1C2–14ter	Uudistus 3: yrityksille suunnattujen kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.	Virstanpylväs	Primaarioikeuden voimaantulo	Yritysten kannustimien uudistamista koskevan primäärilainsäädännön voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Voimaan tulee primäärilainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön valtuuslaki (legge delega), jolla hallitus valtuutetaan tarkistamaan yritysten kannustinjärjestelmää. Lainsäädäntö koskee sekä kannustimia koskevaa oikeudellista kehystä (Codice degli incentivi) että kannustimien järkiperäistämistä kansallisella tasolla. Kansallisen valtiontukirekisterin (RNA) ja b) incentivi.gov.it-alustan lisätoiminnot ovat saatavilla verkossa.

B.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia

Investoinnin tavoitteena on tukea mikroelektroniikan strategisen arvoketjun kehittämistä investoimalla piikarbidesubstraattiin. Investointi koostuu 8 tuuman piikarbidesubstraattien lisätuotantokapasiteetin toteuttamisesta.

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra Broadband ja 5G)

Investoinnin tavoitteena on saattaa kansallinen ultranopea ja 5G-televerkko valmiiksi koko maan alueella. Näiden investointien odotetaan edistävän merkittävästi digitaalisen siirtymän tavoitteita ja kaventavan digitaalista kuilua Italiassa.

Investointi käsittää käyttöoikeussopimusten tekemisen ja viisi nopeampaa liitäntähanketta:

1.”Italia a 1 giga, joka tarjoaa 1 gigabitti/s latauksessa ja 200 Mbit/s latausyhteydessä harmaalla ja mustalla seuraavan sukupolven (NGA) markkinahäiriöalueella. Nämä alueet määritellään kartoituksen jälkeen;

2.”Italia 5G, joka tarjoaa 5G-yhteyksiä markkinoiden toimintapuutteisiin kuuluvilla alueilla, joilla matkaviestinverkkoja ei ole otettu käyttöön; tai käytettävissä on vain 3G-verkkoja, eikä lähitulevaisuudessa ole suunnitteilla 4G- ja/tai 5G-matkaviestinverkkoja; tai on osoitettu, että markkinoilla on toimintapuute;

3.”Yhteenliitetyt koulut”, jotka tarjoavat koulurakennuksille yhden gigabit/s laajakaistayhteyden;

4.”Yhteenliitetyt terveydenhuoltopalvelut”, jotka tarjoavat 1 gigabitti/s laajakaistayhteyden julkisiin terveydenhuoltolaitoksiin;

5.”Yhteydellä olevat pienet saaret”, jotka tarjoavat ultralaajakaistayhteyksiä valituille pienille saarille, joilla ei ole kuituyhteyksiä mantereelle.

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Investoinnin tavoitteena on kehittää satelliittiyhteyksiä digitaalista ja vihreää siirtymää silmällä pitäen ja edistää avaruusalan kehitystä. Investointi koostuu neljästä hankkeesta:

1.SATCOM,

2.Maanhavainnointi (EO),

3.Avaruustehdas,

4.Kiertoradalla tapahtuva talous.

Tarkoituksena on, että investoinnilla ei ole sotilaallisia tavoitteita tai merkitystä puolustuksen alalla.

Investointi 5: Teollista toimitusketjua koskevat politiikat ja kansainvälistyminen

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa teollisuuden toimitusketjuja erityisesti helpottamalla rahoituksen saantia ja edistää yritysten (erityisesti pk-yritysten) kilpailukykyä erityisesti tukemalla niiden kansainvälistymistä ja vahvistamalla niiden häiriönsietokykyä covid-19-kriisin jälkeen.

Investointi koostuu kahdesta toimintalinjasta:

1.SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus. Se koostuu nykyisen rahaston jälleenrahoituksesta, jota hallinnoi tällä hetkellä julkinen virasto SIMEST. Rahastosta myönnetään rahoitustukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, niiden kansainvälistymisen tukemiseksi erilaisilla välineillä, kuten ulkomaisille markkinoille pääsyä koskevilla ohjelmilla ja sähköisen kaupankäynnin kehittämisellä.

2.Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky. Se koostuu kehityssopimuksen välineen kautta yrityksille annettavasta taloudellisesta tuesta hankkeisiin, jotka liittyvät keskeisiin strategisiin arvoketjuihin, kuten teollisuuden kehittämisohjelmiin, ympäristönsuojelun kehittämisohjelmiin, kestävään liikkuvuuteen ja matkailuun.

Edellä mainitut toimet toteutetaan investointipolitiikan mukaisesti asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen, sellaisena kuin se on täsmennetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01).

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, Italian ja rahoitusvälineestä vastaavan yhteisön tai rahoituksen välittäjän välisen oikeudellisen sopimuksen ja rahoitusvälineen myöhemmän sijoituspolitiikan on

I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; ja

II.jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 1 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 2 ; III) kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta 3 ja omaisuus 4 ; ja iv) toiminnot ja omaisuuserät, joissa jätteen pitkäaikainen hävittäminen voi aiheuttaa vahinkoa ympäristölle; ja

III.edellyttää, että yhteisö, jolle tehtäviä on siirretty, tai rahoituksen välittäjä todentaa, että hankkeet ovat asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia kaikkien liiketoimien osalta, mukaan lukien kestävyysarvioinnista vapautetut liiketoimet.

Investointi 7: Kansallinen yhteenliitettävyysrahasto

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista avustusjärjestelmään ”Kansallinen yhteenliitettävyysrahasto”, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italian ultralaajakaistaverkkoinfrastruktuurin alalla. Ohjelma toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille.

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A.. Ohjelmaan on sisällyttävä seuraava tuotelinja:

·Elinkelpoisuusvajeavustus, joka edellyttää vähintään 30:tä prosenttia yksityisestä yhteisrahoituksesta hankkeen kokonaiskustannuksista.

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalia S.p.A:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus ohjelman päätöksentekoprosessista: Lopullisen myöntämispäätöksen ohjelmassa tekee investointikomitea tai muu asianmukainen vastaava hallinnollinen elin ja päätös hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten ääntenenemmistöllä.

2.Avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joita ovat muun muassa seuraavat:

a)Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.

b)Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c)”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen teknisissä ohjeissa (2021/C58/01) vahvistetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti: Avustuspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 5 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 6 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 7 ja varat 8 .

d)Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, maksurakenne toteutuskumppania varten sekä vaatimus käyttää järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin poliittisiin tavoitteisiin.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista avustuksista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen avustuksen myöntämistä toimelle.

4.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia S.p.A:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näissä tarkastuksissa on varmistettava i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen eli valtiontukisääntöjen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja avustussopimusten ehtoja noudatetaan.

Investointi 8: InvestEU-ohjelman jäsenvaltiojako

Tämä toimenpide koostuu InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon tehtävästä julkisesta investoinnista, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta aloilla, joihin voi sisältyä muun muassa valmistus ja rakentaminen. InvestEU-jäsenvaltio-osioon osoitettua rahoitusosuutta on käytettävä pk-yritysten, muiden yritysten ja koko Italian talouden kilpailukyvyn parantamiseen tukemalla esimerkiksi sosiaalisia ja kestäviä infrastruktuurihankkeita sekä tutkimusta, innovointia ja digitalisaatiota koskevia aloitteita. Tätä rahoitustuotetta on käytettävä esimerkiksi tarjoamalla takauksia, lainoja ja omaa pääomaa suoraan tai välittäjien kautta yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille.

Komission ja yhden (tai useamman) toteutuskumppanin, jotka on valittu InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta 24 päivänä maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti, välinen takuusopimus tulee voimaan.

Italian on allekirjoitettava Euroopan komission kanssa rahoitusosuussopimus, joka sisältää

-Ehdotettu toteutuskumppani (ehdotetut toteutuskumppanit).

-”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskeva vaatimus (2023/C111). Muutetuissa takaussopimuksissa suljetaan tarvittaessa tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 9 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 10 ; III) kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta 11 ja omaisuus 12 .

-Kuvaus seurantajärjestelmästä, jota käytetään raportoitaessa käyttöön otettavista varoista.

Investointi 9: Laajennettu toimenpide: Siirtymä 4.0

B.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C2–15	Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia	Kohde	Piikarbide-alustojen tuotantokapasiteetti	EI OLE	Numero	0	197 028	Q2	2026	Vähintään 197 028 8 tuuman piikarbidesubstraattien lisätuotantokapasiteetin toteuttaminen vuodessa.
M1C2–16	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Virstanpylväs	Kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen nopeampien liitäntähankkeiden osalta	Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä nopeampien liitäntähankkeiden osalta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä, jotka koskevat nopeampia liitäntähankkeita ja joihin kuuluvat i) ”Italia a 1 gga”, ii) ”Italia 5G”, (iii) ”Verkko-oppilaitokset” ja iv) ”Terveydenhuoltopalvelut”; ja v) ”pienten saarten yhteydet”.
M1C2–17	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	Talojen numerot, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet	EI OLE	Numero	0	2 692 905	Q2	2026	Vähintään 2692905 talon numeroa (joista vähintään 266782 hajanaista kotitaloutta, eli ne sijaitsevat syrjäisillä alueilla), jotka ovat yhteydessä vähintään 1 Gbit/s:n yhteenliitettävyyteen Fiber-the-the-B-rakennuksen (FTTH/B) ja kiinteän langattoman yhteyden (FWA) kautta
M1C2–18	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	Koulurakennukset ja terveydenhuoltopalvelut, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet	EI OLE	Numero	0	17 700	Q2	2026	Vähintään 9000 koulua ja 8700 julkista terveydenhuoltolaitosta, joissa on vähintään 1 Gbit/s:n yhteydet.
M1C2–19	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	Saaret, joilla on ultralaajakaistayhteydet	EI OLE	Numero	0	18	Q4	2024	Ainakin 18 muulla saarella, joilla ei ole kuituyhteyksiä mantereelle, on ultralaajakaistayhteydet uuden optisen runkoyhteyden avulla.
M1C2–20	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	Kaupunkien ulkopuoliset tiet ja käytävät, joissa on 5G-kattavuus	EI OLE	Numero	0	12 600	Q2	2026	Vähintään 12600 kilometriä kaupunkien ulkopuolisia teitä ja käytäviä, jotka mahdollistavat 5G-kattavuuden.
M1C2–21	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	5G-verkon piiriin kuuluvat markkinoiden toimintapuutteet	EI OLE	Numero	0	1 400	Q2	2026	Vähintään 1400 neliökilometriä markkinahäiriöalueilla, joilla on 5G-kattavuus ja joista vähintään 500 neliökilometriä on 5G-kattavuutta.
M1C2–22	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Virstanpylväs	Kaikkien satelliittiteknologia- ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikkien satelliittiteknologia- ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Ilmoitus kaikkien sellaisten satelliittiteknologia- ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä, joihin kuuluvat i) Satcom, ii) maanhavainnointi, iii) avaruustehdas ja iv) kiertoradalla tapahtuva talous.
M1C2–23 a	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Virstanpylväs	Ssatellite-teknologia- ja avaruushankkeet	Satelliittiteknologia- ja avaruushankkeiden loppuraportit ja todiste siirrosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Loppuraportit toimitetaan seuraavista toimista: 1. SATCOM: sellaisten kaksikäyttöteknologioiden ja -järjestelmien luominen, joita käytetään valtion käyttöön tarkoitettujen erittäin turvallisten satelliittiviestintäpalvelujen tarjoamiseen. 2. Maanhavainnointi (EO), joka koostuu i) tuotantoketjun alkupään toiminnoista: mukaan lukien kaukokartoituksen (Synthetic Aperture Radar (SAR), hyperspektrinen ja optinen) monisensorisen kokoonpanon määrittely, suunnittelu ja valmistus sekä maa-, meri- ja ilmakehän seurantaan keskittyvien laukaisujen hankinta; vähintään yksi konstellaatio tai todiste konstellaatioiden käsitteestä on kiertoradalla ii) tuotantoketjun loppupään toiminnoissa: Cyber Italy -hanke, Marketplace ja siihen liittyvät palvelut. 3. Avaruustehdas, joka koostuu kahdesta alahankkeesta: I) Avaruustehdas 4.0: (pienten satelliittien valmistus-, kokoonpano-, integrointi- ja testauslinjat (M-AIT)); II) Avaruuteen pääsy: Tutkimus ja kehitys sekä prototyyppien luominen vihreän teknologian toteuttamiseksi työntövoima- ja kantorakettien tulevaa sukupolvea varten. 4. Kiertoradalla tapahtuva talous: kiertoradan huoltoteknologioiden demonstrointitoimet; kansallisen avaruusvalvonnan ja -seurannan (SST) kapasiteetin lisääminen; avaruusliikenteen hallintatoimia tukevan datapalvelun hankintaan, hallintaan ja tarjoamiseen tarvittavan omaisuuden suunnittelu ja valmistus. Täytäntöönpanoelimille annetaan maksumääräyksiä yhteensä vähintään 1340000000 euroa.
M1C2–26	Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus ja uudistaminen	Virstanpylväs	Rahaston 394/81 jälleenrahoituksen voimaantulo ja investointipolitiikan hyväksyminen	Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee rahaston 394/81 avustus- ja lainaosuuden jälleenrahoittamista koskevan lain (asetusten) voimaantuloa Rahoitettavien hankkeiden valintaperusteita koskevan johtokunnan päätöksen hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2021	Asetuksessa (säädöksissä) säädetään rahaston 394/81 avustus- ja lainaosuuden jälleenrahoituksesta. Rahaston johtokunta hyväksyy päätöksen sijoituspolitiikan vahvistamisesta. Rahaston 394/81 jälleenrahoitukseen liittyvässä investointipolitiikassa on määriteltävä vähintään: I) tuettujen hankkeiden luonne ja laajuus, joiden on oltava asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisia; tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen hankkeiden ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä, ii) tuettavien toimien tyyppi, iii) kohteena olevat tuensaajat, joissa on paljon pk-yrityksiä, ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) säännökset mahdollisten takaisin saatujen varojen uudelleeninvestoinnista vastaaviin toimintapoliittisiin tavoitteisiin myös vuoden 2026 jälkeen, jos niitä ei käytetä uudelleen asetuksen (EU) 2021/241 nojalla myönnetyistä lainoista peräisin oleviin uudelleenmaksettaviin korkoihin. Toimeksiannon saaneen yhteisön tai rahoituksen välittäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) käyttöä.
M1C2–27	Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus ja uudistaminen	Kohde	Rahastosta 394/81 tukea saaneet pk-yritykset	EI OLE	Numero	0	4 000	Q4	2021	Vähintään 4000 pk-yritystä sai tukea rahastosta 394/81 1. tammikuuta 2021 alkaen.
M1C2–28	Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Virstanpylväs	Kehittämissopimusten investointipolitiikkaa koskevan asetuksen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2022	Kehityssopimusten investointipolitiikassa on määriteltävä vähintään: I) tuettujen hankkeiden luonne ja laajuus, joiden on oltava asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisia; tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen hankkeiden ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta, ii) tuettujen toimien tyyppi, iii) kohteena olevat tuensaajat ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) säännökset, joiden mukaan mahdolliset takaisin saadut varat investoidaan uudelleen samankaltaisiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin myös vuoden 2026 jälkeen, jos niitä ei käytetä uudelleen asetuksen (EU) 2021/241 nojalla myönnettyjen lainojen korkotasoihin. Toimeksiannon saaneen yhteisön tai rahoituksen välittäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) käyttöä.
M1C2–29	Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Kohde	Kehityssopimukset hyväksytty	EI OLE	Numero	0	40	Q4	2023	Vähintään 40 hyväksyttyä kehityssopimusta investointipolitiikkansa mukaisesti. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös vähintään 1500 miljoonan euron investointien aktivoinnista.
M1C2–30	Investointi 7: Kansallinen yhteenliitettävyysrahasto	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
M1C2–31	Investointi 7: Kansallinen yhteenliitettävyysrahasto	Virstanpylväs	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen	Allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja siirtotodistus	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). Italia siirtää 733402818 euroa Invitalia S.p.A:lle tukivälinettä varten.
M1C2–32	Investointi 8: InvestEU-ohjelman jäsenvaltiojako	Virstanpylväs	Italian hallituksen ja Euroopan komission välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen	Rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2026	Italian hallituksen ja Euroopan komission välinen 500000000 euron rahoitusosuussopimus allekirjoitetaan.
M1C2–33	Investointi 8: InvestEU-ohjelman jäsenvaltiojako	Kohde	InvestEU-investointikomitean hyväksymät rahoitus- tai investointitoimet.	EI OLE	Prosenttiosuus	0	100	Q2	2026	InvestEU-investointikomitean on hyväksyttävä rahoitus- tai investointitoimet, joiden määrä on 100 prosenttia välineelle osoitetuista elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaismäärästä.
M1C2–34	Investointi 9: Laajennettu toimenpide: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2026 esitettyjen asiakirjojen perusteella myönnetyt verohyvitykset	EI OLE	Numero	0	50 942	Q2	2026	Yrityksille on myönnetty vähintään 50942 siirtymäkauden 4.0 verohyvitystä, jotka liittyvät 4.0 aineellisiin tuotantohyödykkeisiin, 4.0 aineettomiin tuotantohyödykkeisiin, tavanomaisiin aineettomiin pääomahyödykkeisiin sekä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan. Verohyvitys katsotaan myönnetyksi, kun esitetään veroilmoitus tai Gestore Servizi Energeticille, jäljempänä ’GSE’, vuosien 2024 ja 2025 täyttölomakkeet. Veroilmoitukset on annettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkiin edellä mainittuihin verohyvityksiin liittyvien veroilmoitusten esittämisen tarkastelujakson päättymistä jatketaan 31 päivästä joulukuuta 2024 30 päivään marraskuuta 2025. Täyttölomakkeet on esitettävä GSE:lle viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2026. Tavoitetta varten ei oteta huomioon yrityksiä, jotka toimivat ATECO-koodeilla 05, 06, 07 ja 09 määritellyillä toimialoilla. Kun kyseessä ovat investoinnit aineellisiin tuotantohyödykkeisiin 4.0 eikä kehitys- ja innovointitoimintaan, yksikään yritys ei toimi ATECO-koodien 30 mukaisilla toimialoilla. Tavoitteen osalta on otettava huomioon 22, 29, 38, 41, 42, 43, 17, 01, 50, 19, 20, 51, 24, 49, 23 ja 35.

C. MISSION 1 KOMPONENTTI 3: Matkailu ja kulttuuri 4.0.

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä osiossa keskitytään kahden covid-19-kriisin voimakkaasti koetteleman alan uudelleenkäynnistämiseen: kulttuuri ja matkailu. Kulttuurialaan liittyvillä toimenpiteillä pyritään parantamaan kulttuurikohteiden saavutettavuutta sekä digitaalisesti että fyysisesti, energiatehokkaampia ja turvallisempia luonnonkatastrofien varalta sekä tukemaan kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymistä muun muassa tukemalla pienten kulttuurikohteiden ja maaseutuarkkitehtuurin houkuttelevuutta, myös alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Suunnitteilla on kolme toimenpidekokonaisuutta: toimet kulttuuriperinnön kehittämiseksi seuraavaa sukupolvea varten, mukaan lukien investoinnit digitaaliseen siirtymään ja kulttuurikohteiden energiatehokkuuden parantamiseen, ii) kulttuurivetoinen pienten historiallisten kohteiden sekä uskonnollisen ja maaseutuperinnön elvyttäminen; kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevat toimet 4.0. Matkailuun liittyvillä toimenpiteillä pyritään parantamaan alan kilpailukykyä muun muassa vähentämällä alan hajanaisuutta ja lisäämällä mittakaavaetuja, parantamalla ja parantamalla hotelli- ja ravintola-alan standardeja, kannustamalla digitaalista innovointia ja uusien teknologioiden käyttöön toimijoita sekä tukemalla alan vihreää siirtymää. Tältä osin suunnitellaan toimenpiteitä matkailualalla toimivien yritysten, myös pk-yritysten, ja matkailualan toimijoiden tukemiseksi muun muassa investoimalla digitaalisiin välineisiin.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, erityisesti tarvetta edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi ja investointien keskittämiseksi vihreään ja digitaaliseen siirtymään (maakohtainen suositus 3, 2020). Ne tukevat myös sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja Italian talouden kilpailukykyä ja edistävät samalla matkailualan digitalisaatiota ja kestävyyttä.

C.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1 Digitaalistrategia ja kulttuuriperintöä koskevat foorumit

Toimenpiteen tavoitteena on digitalisoida Italian kulttuuriperintö ja tarjota pääsy kulttuuriresursseihin ja digitaalisiin palveluihin. Toimenpiteellä luodaan digitaalinen infrastruktuuri digitaalisten resurssien keräämistä, integrointia ja säilyttämistä varten ja asetetaan ne yleisön saataville erityisten alustojen kautta.

Investointi 1.2: Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista kulttuuriin osallistumisen ja laajemman saatavuuden mahdollistamiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on mahdollistaa fyysinen ja kognitiivinen pääsy useisiin italialaisiin kulttuurilaitoksiin. Toimenpiteellä poistetaan arkkitehtonisia ja kognitiivisia esteitä italialaisissa kulttuurilaitoksissa.

Investointi 1.3: Energiatehokkuuden parantaminen elokuvateattereissa, teattereissa ja museoissa

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa kulttuuri- ja luovien alojen tilojen, kuten julkisten ja yksityisten museoiden, elokuvateatterien ja teatterien, energiatehokkuutta. Toimenpide koostuu energiatehokkuustoimista kulttuurialan ja luovien toimialojen tiloissa.

Uudistus 3.1: Kulttuuritapahtumia koskevien ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten hyväksyminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa kulttuuritapahtumien (kuten näyttelyiden, festivaalien, kulttuuritapahtumien ja musiikkitapahtumien) ekologista jalanjälkeä sisällyttämällä sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit viranomaisten rahoittamien, edistämien tai järjestämien kulttuuritapahtumien julkisiin hankintoihin.

Investointi 3.3: Kulttuurialan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallitsemiseksi

Investoinnin yleisenä tavoitteena on tukea kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymistä. Tämä koostuu kahdesta tukitoimesta.

Ensimmäisellä toimella (kulttuuritoiminnan elpymisen tukeminen edistämällä innovointia ja digitaaliteknologian käyttöä koko arvoketjussa) pyritään tukemaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoita digitaalisten strategioiden täytäntöönpanossa ja niiden hallinnointivalmiuksien lisäämisessä.

Toisella toimella (vihreän lähestymistavan edistäminen koko kulttuuriketjussa ja luovan alan ketjussa) pyritään edistämään ympäristön kannalta kestävää lähestymistapaa koko ketjussa, pienentämään ekologista jalanjälkeä sekä edistämään innovatiivista ja osallistavaa ekologista suunnittelua, myös kiertotalouden yhteydessä, jotta voidaan ohjata yleisöä vastuullisempaan ympäristökäyttäytymiseen.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 13 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 14 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 15 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 16 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 4.1: Digitaalisen matkailun keskus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on antaa koko matkailuekosysteemille mahdollisuus lisätä, integroida ja levittää omaa tarjontaansa. Toimenpiteellä perustetaan digitaalinen matkailukeskus, joka on käytettävissä asiaa käsittelevän verkkoalustan kautta.

Uudistus 4.1: Asetus matkaoppaiden ammattien määräämisestä

Digitaaliseen matkailukeskukseen tehtäviä investointeja täydennetään uudistuksella, jolla virtaviivaistetaan matkailuoppaita koskevia säännöksiä. Toimenpide tarjoaa paikallisen sääntelyn asianmukaisesti huomioon ottaen matkailuoppaiden ja niiden lähtöalueen ammattialajärjestön. Uudistuksen järjestelmällinen ja yhdenmukainen soveltaminen mahdollistaisi ammatin perusperiaatteiden sääntelemisen ja palvelujen tarjonnan tason yhdenmukaistamisen koko jäsenvaltion alueella, mikä vaikuttaisi myönteisesti markkinoihin. Uudistukseen on sisällyttävä koulutusta ja jatkokoulutusta, jotta tarjousta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

C.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C3–2	Investoinnit – 1.1 Digitaalistrategia ja kulttuuriperinnön foorumit	Kohde	Julkaistut digitaaliset ja mediaresurssit	EI OLE	Numero	0	65 000 000	Q4	2025	Vähintään 65000000 digitaalisen median resurssia on julkaistava.
M1C3–3	Investoinnit – 1.2 Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista kulttuurin laajemman saatavuuden ja siihen osallistumisen mahdollistamiseksi	Kohde	Toimet fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistamiseksi museoista, muistomerkeistä, arkeologisista alueista ja puistoista, arkistoista ja kirjastoista	EI OLE	Numero	0	617	Q2	2026	Todistus töiden valmistumisesta on annettava vähintään 617 museolle, monumentille, arkeologisille alueille ja puistoille, arkistoille ja kirjastoille.
M1C3–4	Investoinnit – 1.3 Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Valtion museoita ja kulttuurikohteita, teatterihalleja ja elokuvateattereita koskevat toimet saatiin päätökseen (ensimmäinen erä)	EI OLE	Numero	0	80	Q3	2023	Indikaattori viittaa päätettyjen interventioiden lukumäärään, mikä käy ilmi töiden säännöllisen toteuttamisen todentamisesta. Täytettäviä tukitoimityyppejä ovat muun muassa seuraavat: - tekninen, taloudellinen ja rahoituksellinen suunnittelu, energiakatselmukset, alustavat ympäristöanalyysit, ympäristövaikutusten arviointi, häiriöt ja arvioinnit, joiden tarkoituksena on tunnistaa kriittiset kysymykset, sekä niiden toimenpiteiden yksilöinti, joilla parannetaan energiatehokkuutta; - rakennusten vaippaa koskevat toimet; - laitteiden, työkalujen, järjestelmien, laitteiden ja digitaalisten sovellusohjelmistojen korvaamiseen/hankintaan liittyvät toimet sekä niiden käyttöön, patenttien, lisenssien ja taitotiedon hankintaan liittyvät oheisvälineet; - älykkäiden järjestelmien asentaminen energiankulutuksen (älykkäät rakennukset) ja saastuttavien päästöjen kaukosäätöä, sääntelyä, hallintaa, seurantaa ja optimointia varten myös käyttämällä teknologiayhdistelmiä.
M1C3–5	Investoinnit – 1.3 Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Valtion museoita ja kulttuurikohteita, teatterihalleja ja elokuvateattereita koskevat toimet saatetaan päätökseen (toinen erä)	EI OLE	Numero	80	420	Q4	2025	Todistus töiden valmistumisesta on annettava vähintään 340 tukitoimen osalta, mukaan lukien seuraavat: 1.tekninen, taloudellinen ja rahoituksellinen suunnittelu, energiakatselmukset, alustavat ympäristöanalyysit, ympäristövaikutusten arviointi, häiriöt ja arvioinnit, joiden tarkoituksena on tunnistaa kriittiset kysymykset, sekä niiden toimenpiteiden yksilöinti, joilla parannetaan energiatehokkuutta; 2.rakennusten vaippaa koskevat toimet; 3.laitteiden, työkalujen, järjestelmien, laitteiden ja digitaalisten sovellusohjelmistojen korvaamiseen/hankintaan liittyvät toimet sekä niiden käyttöön, patenttien, lisenssien ja taitotiedon hankintaan liittyvät oheisvälineet; 4.älykkäiden järjestelmien asentaminen energiankulutuksen (älykkäät rakennukset) ja saastuttavien päästöjen kaukosäätöä, sääntelyä, hallintaa, seurantaa ja optimointia varten myös käyttämällä teknologiayhdistelmiä.
M1C3–6	Uudistus – 3.1 Kulttuuritapahtumia koskevat vähimmäisympäristökriteerit	Virstanpylväs	Julkisin varoin rahoitettuja kulttuuritapahtumia koskevien julkisten tarjouskilpailujen sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä perusteita koskevan asetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, jossa mainitaan kulttuuritapahtumien ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamista koskevan asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Perusteet vahvistetaan seuraaville näkökohdille: paperin ja painotuotteiden käytön vähentäminen, ympäristöystävällisten materiaalien käyttö, kierrätetyistä ja uudelleenkäytetyistä materiaaleista ja kestävistä kalusteista tehty vaihejärjestely, vähäiset ympäristövaikutukset, biologisen monimuotoisuuden suojeluun perustuva sijaintipaikan valinta, ateriapalvelut, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäiset, kuljetukset tapahtumaan ja materiaalien kuljetus, energiankulutus tapahtuman järjestämistä varten. Esteettömyyttä ja osallisuutta edistäviin sosiaalisiin perusteisiin kuuluvat seuraavat: vammaisten henkilöiden esteettömyyden edistäminen; nuorten, pitkäaikaistyöttömien, muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden (kuten siirtotyöläisten ja etnisten vähemmistöjen) ja vammaisten työllistymismahdollisuuksien edistäminen; varmistetaan tasavertainen pääsy hankintoihin yrityksille, joiden omistajat tai työntekijät kuuluvat etnisiin tai vähemmistöryhmiin, kuten osuuskunnille, yhteiskunnallisille yrityksille ja voittoa tavoittelemattomille järjestöille; ihmisarvoisen työn edistäminen, jolla tarkoitetaan oikeutta tuottavaan ja vapaasti valittuun työhön, työelämän perusperiaatteisiin ja -oikeuksiin, ihmisarvoiseen palkkaan, sosiaaliseen suojeluun ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. Uudistus kattaa kulttuuritapahtumat, kuten näyttelyt, festivaalit ja esittävät taidetapahtumat.
M1C3–7	Investoinnit – 3.3 Kulttuurialan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallitsemiseksi.	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen täytäntöönpanevan organisaation/tuensaajien kanssa kaikista toimista, joilla hallinnoidaan kulttuurialan toimijoiden digitaalista ja vihreää siirtymää	Ilmoitus kaikkien sellaisten organisaatioiden ja verkostojen julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka vastaavat valmiuksien kehittämistoimien toteuttamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Valittujen täytäntöönpanoelinten on oltava erikoistuneita organisaatioita tai verkostoja, joilla on osaamista ja kokemusta sekä koulutuksen että kulttuurituotannon, ympäristön, kulttuurin hallinnan ja koulutuksen alalla. Kaikkien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä on ilmoitettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
M1C3–8	Investoinnit – 4.1 Digitaalisen matkailun keskus	Virstanpylväs	Sopimusten tekeminen matkailun digitaalisen portaalin kehittämiseksi	Ilmoitus kaikkien matkailun digitaalisen portaalin kehittämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Ilmoitus (kaikkien) julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä digitaalisen matkailuportaalin kehittämiseksi. Digitaalinen matkailuportaali päivittää nykyistä Italia.it-portaalia ottamalla käyttöön pilvipalvelun ja avoimen arkkitehtuurin, mikä suosii suuresti yhteyksiä ekosysteemiin. Päivitettyyn portaaliin on sisällyttävä uuden etuliitäntä- ja navigointipuun luominen; jaksojen, sivujen ja artikkeleiden ulkoasun, rakenteen ja toimintojen tarkastelu; karttojen käyttöönotto; monikielinen hallinnointi (siirron yhteydessä portaali esitetään italiaksi ja englanniksi). Muiden tällä hetkellä tuettujen kielten integroinnin odotetaan tapahtuvan käyttöönottoa välittömästi seuraavina kuukausina. Sopimusten tekeminen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
M1C3–9	Investointi 4.1 Digitaalisen matkailun keskus	Kohde	Matkailualan toimijoiden rekisteröinti digitaalisen matkailun keskukseen	EI OLE	Numero	0	20 000	Q2	2024	Keskukseen rekisteröityjen matkailualan toimijoiden lukumäärä (johon voi sisältyä muun muassa hotelli, matkanjärjestäjä ja ATECO-koodien 55.00.00 mukaisesti määritellyt yritykset); 56.00.00.00; 79.00.00.00 ja muut alalle kuuluvat rakenteet) on oltava vähintään 20000. Etelässä on oltava vähintään 7400 matkailualan toimijaa (eli 37 prosenttia 20000:sta).
M1C3–10	Uudistus 4.1 Matkaoppaiden ammatteja koskeva sääntely.	Virstanpylväs	Matkaoppaita koskevan kansallisen standardin määrittely	Kansallisen vähimmäisvaatimuksen määrittely ei merkitse uuden säännellyn ammatin luomista.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2024	Kansallisen vähimmäisvaatimuksen määrittely ei merkitse uuden säännellyn ammatin luomista. Uudistuksessa säädetään myös koulutuksesta ja ammattitaidon päivittämisestä, jotta tarjousta voidaan tukea paremmin. Uudistus katsotaan menetelmäksi, jolla hankitaan ainutkertainen ammattipätevyys, joka on hyväksytty yhdenmukaisin normein kansallisella tasolla kansallisen lain ja myöhemmin täytäntöönpantavien valtiollisten alueiden ministeriön asetusten avulla.
M1C3–11	Investointi 1.3 – Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: parantaa kulttuuripaikkojen energiatehokkuutta	Kulttuuriministeriön (MIC) asetuksen voimaantuloa koskeva säännös, joka koskee resurssien jakamista kulttuuripaikkojen energiatehokkuuden parantamiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Kulttuuripaikoilla tarkoitetaan elokuvateattereita, teatteria ja museoita. (INV. Energiatehokkuutta parantavien museoiden ja kulttuuripaikkojen osalta toimenpide toteutetaan tunnustamalla hanke-ehdotukset valtion kulttuuriministeriössä (MiC) tavoitteen 1 tapauksessa. Muussa tapauksessa tavoite 2- ja tavoite 3 -tapauksissa valtiosta riippumattomat laitokset määritetään tarjouspyyntöjen avulla. Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

C3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 4.1: Digitaalisen matkailun keskus

Investointi 2.1: Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus

Toimenpiteen tavoitteena on tukea epäedullisessa asemassa olevien alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä pienten kaupunkien kulttuurin elvyttämisen ja erityisesti paikallisen talouden ja matkailun kasvun avulla. Investointi koostuu kulttuuri-, sosiaali- ja matkailualan infrastruktuurin, palvelujen ja toimintojen tukemisesta.

Investointi 2.2: Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa maaseutu- ja maaseutuympäristöä. Toimenpiteellä tuetaan yksityisten maaseuturakennusten kunnostamista.

Investointi 2.3: Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on säilyttää ja parantaa historiallisia puistoja ja puutarhoja, suojella niiden kulttuuriperintöä ja historiallista perintöä sekä parantaa saavutettavuutta, turvallisuutta ja yleistä nauttimista. Toimenpiteellä uudistetaan historiallisia puistoja ja puutarhoja, tuetaan ennallistamista, kestävää hoitoa ja ammatillista koulutusta, varmistetaan pitkän aikavälin säilyttäminen ja vahvistetaan niiden kulttuuri-, koulutus- ja ympäristöroolia.

Investointi 2.4: Uskonnonharjoituspaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön ennallistaminen ja taideteosten suojat (elvytystaide)

Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää uskonnonharjoittamispaikkojen maanjäristysriskiä. Investointi koostuu maanjäristysten ennaltaehkäisyä koskevan suunnitelman laatimisesta, uskonnonharjoittamisrakennusten seismisen jälkiasennuksen toteuttamisesta, FEC:n (Fondo Edifici di Culto) kulttuuriperintöomaisuuden palauttamisesta ja taideteosten suojien rakentamisesta.

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Toimenpiteen tarkoituksena on tukea matkailualalla toimivia yrityksiä. Se sisältää verohyvityksen majoituspalvelujen parantamiseen tähtääville töille, takuurahaston, jolla helpotetaan alan yritysten luotonsaantia (pk-yritysten takuurahaston erityisen osan kautta), EIP:n matkailualan temaattisen rahaston aktivoinnin innovatiivisten investointien tukemiseksi alalla sekä pääomarahaston (kansallinen matkailurahasto) sellaisten kiinteistöjen kunnostamista varten, joilla on suuri matkailupotentiaali. Lisärahoitusvälineellä (Fondo Rotativo) täydennetään edellä mainittuja toimenpiteitä matkailualalla toimivien yritysten tukemiseksi. Edellä mainitut toimet toteutetaan investointipolitiikan mukaisesti asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisesti, myös suhteessa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseen, sellaisena kuin se on täsmennetty elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen (2021/C58/01) mukaisissa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevissa teknisissä ohjeissa.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, rahoitusvälineitä koskevan oikeudellisen sopimuksen ja sitä seuraavan sijoituspolitiikan on oltava

I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; ja

II.sulkee pois seuraavat toiminnot: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 17 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 18 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 19 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 20 ; ja iv) toimet, joissa jätteen pitkäaikainen loppukäsittely voi aiheuttaa vahinkoa ympäristölle; ja

Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Italian elokuva- ja audiovisuaalialan kilpailukykyä. Investointi koostuu studioiden kunnostamisesta ja uusien rakentamisesta sekä tuotantotoiminnan parantamisesta. Tähän voi sisältyä muun muassa uusien teknologioiden käyttö, audiovisuaalisen perinnön säilyttäminen ja digitalisointi elokuvatutkimuskeskuksessa sekä alan ammattiprofiilien ja -taitojen vahvistaminen Cinecittàn ja Cinematografian koekeskuksen toteuttamien koulutustoimien avulla.

Investointi 4.3: Caput Mundi Next Generation EU -väline matkailun suurtapahtumia varten.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa matkailun suurtapahtumista saatuja kokemuksia ja matkailun kestävyyttä muistomerkkien kunnostamisen, turisti- ja kulttuurivaihtoehtojen luomisen ruuhkautuneille alueille, kulttuuri- ja matkailupalvelujen digitalisoinnin sekä viheralueiden vahvistamisen avulla. Investointi koostuu Caput Mundi -ohjelman hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta, johon kuuluu kulttuuri- ja historiallisen omaisuuden ennallistaminen, viheralueiden ja historiallisten tilojen kunnostaminen sekä digitaalisten palvelujen luominen matkailua varten.

C.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M1C3–9bis	Investointi 4.1 Digitaalisen matkailun keskus	Kohde	Matkailualan toimijoiden rekisteröinti digitaaliseen matkailukeskukseen ja pääsy keskuksen tarjoamiin palveluihin	EI OLE	Numero	20 000	35 000	Q4	2025	Keskukseen on rekisteröitävä vähintään 35000 matkailualan toimijaa (joihin voivat kuulua muun muassa hotellit, matkanjärjestäjät ja yritykset, sellaisina kuin ne on määritelty ATECO-koodissa 55.00; 56.00.00.00; 79.00.00.00 ja muut toimialaan kuuluvat rakenteet). Digitaaliseen matkailukeskukseen rekisteröityneiden matkailualan toimijoiden on oltava seuraavien palvelujen saatavilla: ·Viestintäpalvelut, joiden avulla matkailualan toimijat voivat tehdä tarjouksensa; ·Data-analyysivälineet ja ennakoivat mallit datavetoisen päätöksenteon tueksi; ·Täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskeva koulutus; ·Matkailualan pk-yritysten innovaatiotoimintaa tukevat palvelut.
M1C3–12	Investointi 2.1 – Pienen historiallisen kaupungin houkuttelevuus	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee voimaan	Asetus, jossa mainitaan kulttuuriministeriön asetuksen voimaantulo ja joka koskee varojen jakamista kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Kulttuuriministeriön asetuksella myönnetään varoja kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi. Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi mukana olevat kunnat viittaavat 250 kuntaan/kyliin, jotka ovat toimittaneet interventio-ohjelmat kulttuuriministeriölle. Kriteerit 250 kylän valitsemiseksi (Inv. 2.1) jaetaan MiC:n, alueiden, ANCI:n ja sisäisten alueiden kesken; niiden on alustavasti yksilöitävä alueet, joille voidaan myöntää tukea (Inv2.1) eri ohjelmien keskinäisen täydentävyyden vuoksi. Tämän jälkeen kylät valitaan a) alueellisten, taloudellisten ja sosiaalisten kriteerien (tilastoindikaattorit) perusteella b) hankkeen kyky vaikuttaa matkailun houkuttelevuuteen ja lisätä kulttuuriin osallistumista. Huomioon otetaan seuraavat tilastolliset indikaattorit: demografinen koko (kunnat, joissa on pontta. & 5000 inhab.) ja suuntaus; matkailijavirrat, museovieraat; matkailutarjonnan johdonmukaisuus (hotellit ja muut hotellit, b & B-hotellit, huoneet ja vuokramajoitus) kunnan väestökehitys; väestön osallistuminen kulttuuriin; kulttuurialan, luovien toimialojen ja matkailualan yritysten (voittoa tavoittelemattomat ja voittoa tavoittelemattomat yritykset) ja niihin liittyvien työntekijöiden johdonmukaisuus. Kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa tehtävien sopimusten on sisällettävä seuraavat: a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 25 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. sitoumus raportoida toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä.
M1C3–13	Investointi 2.2 – Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Virstanpylväs	Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen varojen jakamista koskevan kulttuuriministeriön asetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, joka koskee maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen varojen jakamista kulttuuriministeriön (MIC) asetuksen voimaantulosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Kulttuuriministeriön asetuksella osoitetaan varat maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojeluun ja parantamiseen. Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelemiseksi ja parantamiseksi (Inv 2.2) palautettavien omaisuuserien valinnassa on asetettava etusijalle investoinnin kyky vaikuttaa maisema-arvojen suojelutavoitteisiin. Etusijalle on asetettava: — omaisuudelle, joka sijaitsee alueilla, joilla on suuri maisema-arvo (maisema-alueilla tai merkittävän yleisen edun kannalta tärkeillä alueilla sijaitsevat varat (DLgs 42/2004:n 124–139 §), Unescon tunnustamilla maisemilla, FAO GIAHS; — julkiseen käyttöön jo saatavilla olevaan omaisuuteen tai siihen, että omistaja suostuu siihen, että se on saatavilla myös paikallisissa ja integroiduissa piireissä ja verkoissa; — ”pinta-alahankkeet”, jotka esitetään aggregoitujen aiheiden mukaan ja joilla voidaan tehokkaammin varmistaa maiseman kehittämistavoitteiden saavuttaminen; — hankkeet, jotka toteutetaan aloilla, jotka lisäävät integrointia ja synergiaa muiden PNR-rekisteriä hakevien kanssa ja muiden luonteeltaan alueellisten suunnitelmien/hankkeiden kanssa, joita tukee kansallinen ohjelmasuunnittelu (kulttuuriministeriö). Toimenpiteen kohteena olevien maaseutuarkkitehtuurityyppien määrittelemiseksi voidaan käyttää MiBAC:n 6.10.2005 antamaa asetusta (jolla pannaan täytäntöön 24.12.2003 annettu laki nro 378 – maaseutuarkkitehtuurin suojelu ja parantaminen). Alustavasti perusteet voivat koskea seuraavia: varojen suojelun tila, käyttötasot ja niiden rooli alueellisissa ja kaupunkiympäristöissä. Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–14	Investointi 2.3 – Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: hankkeet paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi	Kulttuuriministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös, joka koskee varojen jakamista paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseen tähtääviin hankkeisiin	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Kulttuuriministeriön asetuksella osoitetaan toimivaltaisille viranomaisille resurssit paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseen tähtääviin hankkeisiin. Historialliset puistot ja puutarhat (Inv. 2.3) toimenpide koskee yksinomaan suojeltua kulttuuriomaisuutta, jonka osalta on ilmoitettu taiteellisesta tai historiallisesta kiinnostuksesta. Ne voivat kuulua sekä valtion kulttuuriministeriöön että valtiosta riippumattomiin omaisuuseriin. Valinta tehdään teknis-tieteellisen koordinointiryhmän määrittelemien perusteiden mukaisesti. Ryhmä koostuu MiC:n, yliopiston, ANCI:n ja alakohtaisten yhdistysten edustajista. Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–15	Investointi 2.4 – Uskontopaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön ennallistaminen ja taideteosten suojat	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus, joka koskee varojen jakamista seismiseen turvallisuuteen uskonnonharjoittamisen sijasta ja FEC:n (Fondo Edifici di Culto) perinnön restaurointiin	Asetuksen säännös, jossa ilmoitetaan kulttuuriministeriön asetuksen voimaantulosta maanjäristysturvallisuuden ja FEC:n (Fondo Edifici di Culto) restauroinnin sijasta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Kulttuuriministeriön asetuksessa määritetään toimien kohteena olevien rakennusten täytäntöönpanosta vastaava yksikkö sekä niiden tukikelpoisuus ja rahoitus. (INV 2.4) Uskonnonharjoittamispaikkojen maanjäristys- ja turvallisuustoimenpiteet koskevat Italian alueilla vuodesta 2009 lähtien tapahtuneiden useiden maanjäristysten koettelemia alueita (Abruzzo, Lazio, Marche ja Umbria). FEC:n (Fondo Edifici di Culto) toimet valitaan FEC:n (Fondo Edifici di Culto) perinnön suojelutilanteen perusteella. Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–16	Investoinnit – 2.1 Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus	Virstanpylväs	Sellaisten asetusten hyväksyminen, joissa luetellaan tukea saaneet yritykset pienissä historiallisissa kaupungeissa	Sellaisten asetusten antaminen, joissa luetellaan tuetut yritykset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Sellaisten asetusten antaminen, joissa luetellaan vähintään 1800 tukea saavaa yritystä pienissä historiallisissa kaupungeissa.
M1C3–16bis	Investoinnit – 2.1 Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus	Kohde	Toimet pienten historiallisten kaupunkien kulttuurin elvyttämiseksi	EI OLE	Numero	0	3 250	Q2	2026	Todistus töiden valmistumisesta tai todistus palvelujen tai tavaroiden toimittamisesta on annettava vähintään 3250 interventiolle, joista 400 kohdan A mukaisesti.
M1C3–17	Investoinnit – 2.2 Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Kohde	Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelua ja parantamista koskevat toimet	EI OLE	Numero	0	3 900	Q2	2026	Vähintään 3900 omaisuuserää koskevien interventiotöiden valmistumisesta on annettava todistus.
M1C3–18	Investointi 2.3 Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi	Kohde	Uudelleen hyväksyttyjen puistojen ja historiallisten puutarhojen lukumäärä	EI OLE	Numero	0	100	Q4	2025	Todistus vähintään 100 puiston ja historiallisen puutarhan uudelleenvalintatöistä on annettava.
M1C3–19	Investointi – 2.4 Uskontopaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön (Fondo Edifici di Culto) ennallistaminen ja taideteosten suojat (elvytystaide)	Kohde	Toimet uskonnonharjoituspaikkojen seismisen turvallisuuden varmistamiseksi, FEC:n (Fondo Edifici di Culto) perinnön restaurointi ja taideteosten suojat	EI OLE	Numero	0	700	Q2	2026	Todistus teosten valmistumisesta on annettava vähintään 700:lle toimenpiteelle, joista vähintään kolme suojaa taideteoksille.
M1C3–20	”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)	Virstanpylväs	Täytäntöönpanevan yksikön Cinecittà SPA ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamisesta	Sopimusten allekirjoittaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Täytäntöönpanoelimen Cinecittà SPA:n ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamisesta. Tähän toimenpiteeseen kuuluu uusien studioiden rakentaminen, olemassa olevien studioiden kunnostaminen, investoinnit uusiin digitaaliteknologioihin, järjestelmiin ja palveluihin, joiden tarkoituksena on vahvistaa Cinecittà SPA:n hallinnoimia Cinecittà-elokuvastudioita. Hankkeen toteuttavan organisaation Cinecittà SPA:n ja yritysten välisen sopimuksen on sisällettävä valinta- ja tukikelpoisuuskriteerit, joiden perusteella tuettujen omaisuuserien/toimintojen ja/tai yritysten on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -teknisiä ohjeita (2021/C58/01). Sitoumus/tavoite investoida 20 prosenttia omaisuuseriin/toimintoihin ja/tai yrityksiin, jotka täyttävät digitaalisia tunnisteita koskevat valintakriteerit, ja 70 prosenttia ilmastoseurantaa koskevat valintakriteerit.
M1C3–21	”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)	Kohde	Rakennettujen tai kunnostettujen studioiden lukumäärä	EI OLE	Numero	0	9	Q2	2026	Todistukset töiden valmistumisesta on annettava vähintään yhdeksän studion rakentamista tai kunnostamista varten. Tavaroiden, palvelujen ja urakoiden toimittaminen koeanalyysikeskukselle seuraavilla linjoilla: I) virtuaalisen suoratoiston luominen; II) elokuvan verkko-opiskelualusta; III) oppimis- ja opetustoiminnan digitalisointi; IV) audiovisuaalisen omaisuuden digitalisointi ja säilyttäminen.
M1C3–22	Investointi 4.2 Rahastot matkailualan yritysten kilpailukykyä varten	Virstanpylväs	Investointipolitiikka: Euroopan investointipankin temaattinen rahasto;	Sijoituspolitiikan hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Sijoituspolitiikassa on määriteltävä vähintään: tuettujen toimien luonne, laajuus ja tuettavat toimet, kohteena olevat edunsaajat, rahoituksen saajien tukikelpoisuusperusteet ja niiden valinta avoimella ehdotuspyynnöllä; ja määräykset mahdollisten takaisin saatujen varojen sijoittamisesta uudelleen samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Investointipolitiikan mukaan 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–23	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Virstanpylväs	Kansallisen matkailurahaston investointipolitiikka,	Sijoituspolitiikan hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Rahasto on tarkoitettu italialaisten kiinteistöjen hankintaan, rakenneuudistukseen ja uudelleenkoulutukseen, jotta voidaan tukea matkailun kehittämistä kriisin pahiten koettelemilla alueilla tai syrjäisillä alueilla (rannikkoalueet, pienet saaret, syrjäisimmät alueet sekä maaseutu- ja vuoristoalueet). Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–24	Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten	Virstanpylväs	Investointipolitiikka: Pk-yritysten takuurahasto,	Sijoituspolitiikan hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Investointipolitiikan mukaan 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–25	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Virstanpylväs	Fondo Rotativon investointipolitiikka	Sijoituspolitiikan hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Investointipolitiikan mukaan 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–26	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Virstanpylväs	Majoitustilojen kunnostamiseen tarkoitettua verohyvitystä koskeva täytäntöönpanoasetus tulee voimaan.	Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee verohyvitysten mahdollistavan talousarviolain voimaantuloa, ja asiaa koskevien täytäntöönpanosäädösten säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Verohyvityksen myöntämisen viitelainsäädäntö on 31. toukokuuta 2014 annettu laki nro 83, jolla otettiin käyttöön majoitusliikkeiden kunnostamiseen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä myönnettävän verohyvityksen hyväksyminen. Valinta-/tukikelpoisuusperusteet tuettuja omaisuuseriä/toimintoja ja edunsaajia koskevien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattamiseksi, joissa edellytetään vähintään poissulkemisluettelon käyttöä ja tuettujen omaisuuserien/toimintojen ja edunsaajien asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristösäännöstön noudattamista ja joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen.
M1C3–27	Investointi- 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailun suurtapahtumia varten	Kohde	Niiden kulttuuri- ja matkailukohteiden määrä, joiden uudelleenkoulutus saavutti keskimäärin 50 prosenttia Stato Avanzamento Lavorista (SAL) (ensimmäinen erä)	EI OLE	Numero	0	100	Q4	2024	Tavoite on saavutettava, kun 100 kulttuuri- ja matkailukohteen keskimääräinen uudelleenkoulutusaste saavuttaa 50 prosenttia Stato Avanzamento Lavorissa (SAL) ilmoitetusta etenemisestä.
M1C3–28	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat tukea infrastruktuurien ja/tai palvelujen avustuksesta ja/tai verohyvityksestä	EI OLE	Numero	0	2 700	Q4	2025	Asetus (asetukset) verohyvityksen ja/tai avustuksen myöntämisestä vähintään 2700 yritykselle, jotka ovat investoineet infrastruktuuriin ja/tai palveluihin, mikä johtuu maksupyynnön hylkäämisestä.
M1C3–29	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Euroopan investointipankin temaattisista rahastoista tuettavien matkailuhankkeiden lukumäärä	EI OLE	Numero	0	70	Q2	2026	Valittujen rahoituksen välittäjien on tehtävä lopullisten edunsaajien kanssa oikeudelliset rahoitussopimukset vähintään 70 matkailuhankkeen tukemiseksi EIP:n aihekohtaisten rahastojen kautta.
M1C3–30	Investointi 4.2: Matkailualan kilpailukykyrahastot yritysten	Kohde	Euroopan investointipankin temaattiset rahastot: Yhteensä 350000000 euron maksu rahastoon	EI OLE	Numero	0	350 000 000	Q4	2022	Maksu suoritetaan välitavoitteessa määritellyn investointipolitiikan mukaisesti.
M1C3–31	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Kansallinen matkailurahasto: Yhteensä 150000000 euron maksaminen rahastoon pääomatukea varten	EI OLE	Numero	0	150 000 000	Q4	2022	Maksu suoritetaan välitavoitteessa määritellyn investointipolitiikan mukaisesti.
M1C3–32	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Pk-yritysten takuurahastosta tuettavien yritysten lukumäärä	EI OLE	Numero	0	1 000	Q4	2025	Päätöskirje, jolla takaus myönnetään, on myönnettävä vähintään 1000 yritykselle.
M1C3–33	Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten	Kohde	Fondo Rotativo: Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset	EI OLE	Numero	0	300	Q4	2025	Oikeudelliset rahoitussopimukset, jotka on allekirjoitettu Fondo Rotativon kautta vähintään 300 yrityksen tukemiseksi.
M1C3–35	Investoinnit – 4,3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumia varten	Virstanpylväs	Kunkin sopimuksen allekirjoittaminen kuudesta hankkeesta matkailuministeriön ja edunsaajien/täytäntöönpanoelinten välillä	Matkailuministeriön, Rooman pääkaupungin kunnan ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden välisen ohjelmasopimuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Sopimukset allekirjoitetaan seuraavien kuuden hankkeen osalta: 1) roomalainen kulttuuriperintö EU:n seuraavalle sukupolvelle; 2) Pagan Roomasta kristilliseen Roomaan – Jubilee-polut; 3) #Lacittàcondivisa; 4) #Mitingodiverde; 5) romanit 4.0; 6) #Amanotesa Tuensaajien/täytäntöönpanoelinten luetteloon on sisällyttävä Rooman pääkaupunki; Rooman kulttuuri-, ympäristö- ja maisemaperintö (MIC); Colosseumin arkeologinen puisto; Appia Antican arkeologinen puisto; Rooman diocese; Matkailuministeriö Lazion alue. Ennen tarjouskilpailua on määriteltävä valinta- ja myöntämisperusteet sekä hankkeiden erityispiirteet asiaan liittyvien resurssien perusteella. Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M1C3–36	Investoinnit – 4.3 EU:n elpymisväline (Caput Mundi-Next Generation EU) matkailun suurtapahtumia varten	Kohde	Toimien lukumäärä kulttuuri- ja matkailukohteissa	EI OLE	Numero	0	200	Q2	2026	Todistukset töiden tai palvelujen suorittamisesta on annettava vähintään 200:lle Caput Mundi -ohjelmassa luetellulle interventiolle.

D. MISSION 2 KOMPONENTTI 1: Kiertotalous, maatalouselintarvikeala ja vihreä siirtymä

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti kattaa investoinnit ja uudistukset jätehuoltoon, kiertotalouteen, maatalouselintarvikkeiden arvoketjujen tukemiseen ja vihreään siirtymään. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla lisätään kilpailua jätehuollossa ja paikallisissa julkisissa palveluissa liiketoimintaympäristön uudistuksen osa-alueella ja parannetaan maatalouden vedenkulutusta. Tällä osa-alueella vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään, myös kiertotalouteen.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti jäte- ja vesihuoltoon (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka [...] ja infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019).

D.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Kierrätys-talous

Uudistus 1.1 – Kiertotalousstrategia

Uudistuksessa hyväksytään laaja kansallinen kiertotalousstrategia, joka kattaa uuden digitaalisen jätteen jäljitettävyysjärjestelmän, kierrätystoimintaa ja uusioraaka-aineiden käyttöä tukevat verokannustimet, ympäristöverotuksen tarkistaminen, uudelleenkäyttö- ja korjausoikeus, laajennetun tuottajavastuun (laajennettu tuottajavastuu) ja konsortiojärjestelmän uudistaminen, nykyisten sääntelyvälineiden (kuten jätelainsäädännön lopettaminen ja ympäristöä säästävien julkisten hankintojen mukaiset ympäristöä koskevat vähimmäiskriteerit) tukeminen sekä teollista symbioosia koskevan hankkeen tukeminen. Laajennetun tuottajavastuun ja konsortioiden järjestelmän uudistuksessa on myös otettava huomioon tarve tehostaa ympäristöpanoksen käyttöä, jotta voidaan varmistaa avointen ja syrjimättömien kriteerien soveltaminen. Perustetaan erityinen valvontaelin, jonka tehtävänä on seurata konsortiojärjestelmien toimintaa ja tehokkuutta ekologisen siirtymän ministeriön (MITE) johdolla. Toimenpiteen on koskettava kaikkia konsortioita (ei ainoastaan CONAI-pakkausjärjestelmää).

Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille

Uudistus koostuu hallituksen antamasta teknisestä tuesta paikallisviranomaisille EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanemiseksi sekä jätehuoltoa ja tarjouskilpailumenettelyjä koskevien suunnitelmien ja hankkeiden laatimisesta. Tarjouskilpailumenettelyille myönnettävällä tuella on varmistettava, että jätehuoltoa koskevat toimiluvat myönnetään avoimella ja syrjimättömällä tavalla, mikä lisää kilpailuprosesseja julkisten palvelujen parempien standardien saavuttamiseksi. Uudistus tukee näin ollen liiketoimintaympäristön uudistusta koskevassa osiossa ehdotettujen jätehuoltouudistusten toteuttamista. Tekninen tuki kattaa myös ympäristöä säästävät julkiset hankinnat.

Investointi 2.1 – Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää päästöjen vähentämistä kuljetus- ja logistiikkavaiheissa maatalouselintarvikealalla edistämällä alan digitalisaatiota ja uusiutuvan energian käyttöä. Toimenpide koostuu tuen myöntämisestä aineellisille ja aineettomille investoinneille.

Investointi 2.2 – Maatalouden aurinkopuisto

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa maatalousalan kestävyyttä ja kilpailukykyä. Tämä toimenpide koostuu tuen myöntämisestä investointeihin, jotka kohdistuvat maatalouden, kotieläintuotannon ja maatalousteollisuuden rakenteisiin aurinkopaneelien asentamiseksi, sekä täydentäviin tukitoimiin.

Investointi 2.3 – Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää innovointia maatalous- ja elintarvikealalla. Toimenpide koostuu tuen myöntämisestä aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin.

Investointi 3.3 – Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista

Tämän investoinnin tavoitteena on suunnitella ja tuottaa digitaalista sisältöä tietoisuuden lisäämiseksi ympäristö- ja ilmastohaasteista. Investointi koostuu tilauksesta vapaan verkkoalustan luomisesta ympäristöön liittyviä aiheita käsittelevän koulutus- ja virkistysmateriaalin tietokannan luomiseksi.

D.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C1–1	Uudistus 1.1 – Kiertotalousstrategia	Virstanpylväs	Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymistä koskevan ministerin asetuksen voimaantulo	Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymisestä annetun ministeriön asetuksen on sisällettävä ainakin seuraavat toimenpiteet: ·uusi digitaalinen jätteiden jäljitettävyysjärjestelmä, jolla tuetaan toisaalta raaka-aineiden jälkimarkkinoiden kehittämistä (luomalla selkeät puitteet uusioraaka-aineiden toimituksille) toisaalta valvontaviranomaisille laittoman jätehuollon ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. ·verokannustimet kierrätystoiminnan ja uusioraaka-aineiden käytön tukemiseksi; ·jätteiden ympäristöverotusjärjestelmän tarkistaminen, jotta kierrätys olisi kätevämpää kuin kaatopaikalle sijoittaminen ja polttaminen koko maan alueella; ·oikeus uudelleenkäyttöön ja korjaukseen; ·laajennetun tuottajavastuun (laajennettu tuottajavastuu) ja konsortiojärjestelmän uudistaminen, jotta voidaan tukea EU:n tavoitteiden saavuttamista perustamalla MITE:n johdolla erityinen valvontaelin, jonka tavoitteena on seurata konsortiojärjestelmien toimintaa ja tehokkuutta; ·nykyisten sääntelyvälineiden tukeminen: Jätelainsäädännön päättyminen (kansallinen ja alueellinen), ympäristöä säästävien julkisten hankintojen mukaiset ympäristöä koskevat vähimmäiskriteerit (CAM). EOW:n ja CAM:n kehittäminen/päivittäminen koskee erityisesti rakentamista, tekstiilejä, muovia sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. ·teollista symbioosia koskevan hankkeen tukeminen sääntely- ja rahoitusvälineiden avulla.)
M2C1–2	Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille	Virstanpylväs	Paikallisten viranomaisten tukemiseen tähtäävän valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen	Hyväksytyn sopimuksen julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Hyväksytään sopimus valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman kehittämisestä paikallisviranomaisten tukemiseksi niiden pannessa tarjouskilpailumenettelyissä täytäntöön ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista annetussa laissa (asetus nro 50/2016) vahvistetut ympäristöä koskevat vähimmäiskriteerit ja tukitoimen aloittamisen. Paikallisviranomaisille (alueet, maakunnat ja kunnat) annettavasta teknisestä tuesta huolehtii hallitus (ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö, talouskehitysministeriö ja muut asiaankuuluvat) sisäisten yritysten kautta. Tekninen tuki kattaa seuraavat: ·tekninen apu EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa varten; ·jätehuoltoa koskevien suunnitelmien ja hankkeiden kehittämisen tukeminen; ·tarjouskilpailumenettelyjen tukeminen, myös sen varmistamiseksi, että jätehuoltoa koskevat toimiluvat myönnetään avoimella ja syrjimättömällä tavalla lisäämällä kilpailuprosesseja julkisten palvelujen parempien standardien saavuttamiseksi. Ekologisesta siirtymästä vastaavan ministeriön on laadittava erityinen valmiuksien kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma, jolla tuetaan paikallisviranomaisia ja ammattimaisia julkisia ostajia soveltamaan tarjouskilpailumenettelyihin ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevassa laissa (asetus N:o 50/2016 julkisista hankinnoista) vahvistettuja ympäristöä koskevia vähimmäiskriteereitä.
M2C1–3	Investointi 2.1: Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma	Virstanpylväs	Logistisen kannustinjärjestelmän mukaisen lopullisen järjestyksen julkaiseminen	Julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla tai muulla tukikanavalla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Hyväksymisasetuksessa määritellään lopullinen paremmuusjärjestys. Logistiikkakannustinjärjestelmään on sisällyttävä seuraavat: a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 32 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. C) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukainen investoinnin digitaalinen panos on vähintään 27 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. d) Sitoutuminen raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä.
M2C1–4	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista	EI OLE	Prosenttiosuus	0	30	Q4	2022	Sellaisten tuensaajahankkeiden yksilöinti, joiden kokonaisarvo on vähintään 30 prosenttia investointiin osoitetuista kokonaismäärärahoista. Investointi toteutetaan kahden jo olemassa olevan eri menettelyn avulla, ja se rahoitetaan uudelleen. Näissä menettelyissä säädetään lainojen maksamisesta yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.
M2C1–5	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista	EI OLE	Prosenttiosuus	19	32	Q4	2023	Edunsaajahankkeet, joiden kokonaisarvo on vähintään 32 prosenttia investointiin osoitetuista kokonaisvaroista, on yksilöitävä. Myöntämismenettelyssä myönnetään avustuksia tai muita kannustimia yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.
M2C1–6	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista	EI OLE	Prosenttiosuus	32	63.5	Q2	2024	Sellaisten tuensaajahankkeiden yksilöinti, joiden kokonaisarvo on vähintään 63,5 prosenttia investointiin osoitetuista kokonaismäärärahoista. Myöntämismenettelyssä on määrättävä avustusten tai muiden kannustimien maksamisesta yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.
M2C1–6a	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista	EI OLE	Prosenttiosuus	63.5	100	Q4	2024	Sellaisten tuensaajahankkeiden yksilöinti, joiden kokonaisarvo on vähintään 100 prosenttia investointiin osoitetuista lisämäärärahoista. Myöntämismenettelyssä myönnetään avustuksia tai muita kannustimia yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.
M2C1–7	Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla	Kohde	Lopullisten paremmuusjärjestysten julkaiseminen ja lopullisten vastaanottajien yksilöinti.	EI OLE	Numero	0	10 000	Q4	2024	Yksilöidään vähintään 10000 lopullista vastaanottajaa, jotka investoivat innovointiin kierto- ja biotaloudessa. Sijoituksissa on otettava huomioon vähintään yksi seuraavista: — Useamman vaihtoehdon korvaaminen saastuttavat maastoajoneuvot — Täsmäviljelyn ja maatalouden koneiden käyttöönotto 4.0 — Oliivimyllyjen vanhentuneiden tilojen korvaaminen Jotta noudatettaisiin ”do-No-” -periaatetta Merkittävän vaaran periaatteen mukaan maastoajoneuvojen on oltava päästöttömiä tai niitä on käytettävä yksinomaan biometaanilla, jonka on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit. Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön.
M2C1–8	Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla	Kohde	Kiertotalouden ja biotalouden innovointiin tehtävien investointien tukeminen	EI OLE	Numero	0	10 000	Q2	2026	Valmistumistodistus tai todistus säännöllisestä toteutuksesta (Attestazione di regolare esecuzione), joka on annettu vähintään 10000:lle kiertotalouden ja biotalouden innovointihankkeelle, joille myönnetään rahoitustukea. Tuetut investoinnit ovat seuraavat: Saastuttavampien maastoajoneuvojen korvaaminen - Täsmäviljelyn käyttöönotto — Oliivimyllyjen vanhentuneiden tilojen korvaaminen ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamiseksi maastoajoneuvojen on oltava päästöttömiä tai niitä on käytettävä yksinomaan biometaanilla, jonka on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit. Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön.
M2C1–9	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Maataloussähkön tuotanto	EI OLE	kW	0	1 550 000	Q2	2026	Asennustodistukset, jotka on myönnetty asennetulle vähintään 1550000 kW:n aurinkoenergian tuotantokapasiteetille.
M2C1–11	Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista	Virstanpylväs	Verkkofoorumin ja kirjailijoiden kanssa tehtävien sopimusten käynnistäminen	Ilmoitus sisällöntuottajien kanssa tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Verkkoalustan julkinen käynnistäminen ja lopullisten sopimusten allekirjoittaminen ”sisällöntuottajien” kanssa. Hankkeiden tavoitteena on kehittää vähintään 180 podcastia, koulukohtaisia videoopintoja ja videosisältöjä, jotka on tuotettu ja saatavilla ympäristösiirtymää käsittelevällä verkkoalustalla.
M2C1–12	Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista	Kohde	Podcasteja ympäristösiirtymästä	EI OLE	Numero	0	180	Q2	2025	Verkkofoorumilla on julkaistu vähintään 180 podcastia.

D.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1.2 – Jätehuollon kansallinen ohjelma

Uudistuksessa hyväksytään laaja kansallinen jätehuolto-ohjelma, jolla pyritään mahdollisimman suureen jätteen uudelleenkäyttöön valmisteluun, kierrätykseen ja hyödyntämiseen, mukautetaan integroidun jätehuollon edellyttämien laitosten verkostoa, minimoidaan loppukäsittely viime kädessä ja jäännösvaihtoehtona, otetaan käyttöön seurantajärjestelmiä, estetään uusien rikkomusmenettelyjen aloittaminen Italiaa vastaan, puututaan jätteiden vähäiseen keräämiseen, ehkäistään kaatopaikalle sijoittamista ja varmistetaan täydentävyys alueellisten jäteohjelmien kanssa, mahdollistetaan EU:n ja kansallisen jätelainsäädännön tavoitteiden saavuttaminen ja torjutaan jätteiden laitonta sijoittamista ja ulkoilman polttamista.

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten ja kiertotalouden nykyaikaistaminen ”lippulaivahankkeet”

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa jätehuoltoa ja tukea kiertotaloutta. Investointi koostuu hankkeiden rahoittamisesta uusien käsittely-/kierrätyslaitosten rakentamiseksi tai olemassa olevien laitosten nykyaikaistamiseksi sekä eri jätevirtojen erilliskeräyksen tukemiseksi ja digitalisoimiseksi.

Investointi 2.1 – Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma

Investointi 3.1 – Vihreät saaret

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea vihreää siirtymää 19:llä yhteenliittämättömällä pienellä saarella Italiassa. Investointi koostuu sellaisten hankkeiden rahoittamisesta ja toteuttamisesta, jotka koskevat energiaa (johon voi sisältyä muun muassa uusiutuvia energialähteitä, verkkoa tai energiatehokkuutta), vettä (johon voi sisältyä suolanpoisto mutta ei rajoitu suolanpoistoon), liikennettä (johon voi sisältyä muun muassa pyöräilyväyliä, päästöttömiä linja-autoja tai veneitä) ja jätettä (johon voi sisältyä muun muassa jätteiden erottelu) 19:llä verkottamattomalla pienellä saarella.

Investointi 3.2 – Vihreät yhteisöt

Investoinnin tavoitteena on tukea vihreää siirtymää maaseutu- ja vuoristoalueilla (niin kutsutut vihreät yhteisöt). Investoinnilla tuetaan ”vihreissä yhteisöissä” toteutettavia hankkeita.

Investointi 3.4 – Fondo Rotativo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista Fondo Rotativo Contratti di Filieraan (Fondo Rotativo Contratti di Filiera) investointivälineeseen, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italian maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsä-, kukkaviljely- ja taimitarha-aloilla. Järjestely toimii myöntämällä avustuksia ja tuettuja lainoja suoraan ISMEAn (Istituto di Servizi per il Mercato Agricolo Alimentare) kautta.

Toteutuskumppanina ISMEA hallinnoi rahastoa. Investointikehys sisältää seuraavat tuotelinjat:

·Tuetaan yrityksiä, yritysryhmiä tai maatalouden tuottajayhdistyksiä sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioita maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-aloilla parantamalla tuotantoprosesseja sisällyttämällä niihin yhdistelmä toimintoja, joita ovat muun muassa seuraavat:

oParantaa tuotantoprosessien ympäristökestävyyttä investoimalla aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, jotta voidaan merkittävästi lisätä kohteena olevien tuotantoprosessien energian, veden ja resurssien kulutuksen tehokkuutta;

oInvestoinnit osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja innovointihankkeisiin sekä teknologian siirto- ja kehittämishankkeisiin, joilla voidaan myös tukea toimitusketjun eri toimijoiden välisten suhteiden uudelleenorganisointia tuotantoprosessien kestävyyden parantamiseksi;

oInvestoinnit yritysten digitalisointiin, mukaan lukien sähköinen kaupankäynti ja uudet teknologiat;

oAurinko- ja aurinkopaneelien asentaminen

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, elintarvikejätettä sekä torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden käyttöä, parantaa energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi ministeriö ja ISMEA allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Tukivälineen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a.Rahoitustuotteen (-tuotteiden) ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 21 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 22 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 23 ja varat 24 .

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia ISMEAn tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen sekä ilmastoa ja digitaalista tavoitetta koskevien vaatimusten noudattaminen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.

5.Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineeseen vähintään 1848000000.00 eurolla on edistettävä ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 25

Investointi 4 – Maatalouden aurinkopuisto

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista avustusjärjestelmään, Agri-Solar Park Facility -hankkeeseen, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italian maatalous- ja teollisuusalalla. Ohjelma toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille.

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina Gestore Servizi Energetici S.p.A. (GSE). Ohjelmasta myönnetään avustus, joka kattaa osan hankkeiden kustannuksista. Järjestelmästä tuetaan investointeja maatalouden, kotieläintuotannon ja maatalousteollisuuden rakenteisiin aurinkopaneelien asentamiseksi sekä täydentäviä tukitoimia. Rete del lavoro agricolo di qualità -verkoston jäsenyys otetaan myönteisesti huomioon hanke-ehdotusten arvioinnissa.

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja GSE:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joita ovat muun muassa seuraavat:

a.Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Avustuspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 26 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 27 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 28 ja varat 29 .

d.Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista avustuksista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen avustuksen myöntämistä toimelle.

4.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia GSE:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavien täytäntöönpanosopimuksen avustussopimusten ehtoja noudatetaan.

5.Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointijärjestelmään vähintään 633000000 eurolla on edistettävä ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti 30 .

D.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C1–13	Uudistus 1.2 – Jätehuollon kansallinen ohjelma	Virstanpylväs	Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo	Voimaantuloa koskeva lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevan ministeriön asetuksen on sisällettävä ainakin seuraavat tavoitteet: jätteen uudelleenkäyttöön valmistelun, kierrätyksen ja hyödyntämisen mahdollisimman korkean tason saavuttaminen vähintään asetuksen 152/06 181 §:ssä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon myös laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät; I.mukauttaa integroidussa jätehuollossa tarvittavien laitosten verkostoa kiertotalouden kehittämiseksi ja varmistaa tarvittavat valmiudet a alakohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siten minimoida loppukäsittely viimeisenä vaihtoehtona ja jäännösvaihtoehtona läheisyysperiaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon asetuksen 152/06 180 §:ssä säädetyn jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevan kansallisen suunnitelman yhteydessä määritellyt jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet; II.varmistetaan ohjelman täytäntöönpanon asianmukainen seuranta, jotta voidaan jatkuvasti todentaa, että ohjelman tavoitteita noudatetaan ja onko suunniteltujen toimien toteuttamiseksi tarpeen ottaa käyttöön korjaavia välineitä; III.estetään uusien rikkomusmenettelyjen aloittaminen Italian tasavaltaa vastaan, koska se ei ole pannut täytäntöön jätekiertosuunnittelua koskevia EU:n säännöksiä; IV.jätteiden vähäiseen keräämiseen puuttuminen ja kaatopaikalle sijoittamisen estäminen (ks. myös kansallinen kiertotalousstrategia) V.alueellisen jätehuoltolaitoksen on täydennettävä kansallista jätehuolto-ohjelmaa; VI.korjataan jätehuollon puutteet ja alueelliset erot laitosten kapasiteetin ja kansallisen alueen eri alueiden välillä voimassa olevien laatustandardien osalta, jotta viivästykset voidaan korjata; VII.EU:n ja kansallisen lainsäädännön nykyisten ja uusien tavoitteiden saavuttaminen; VIII.jotta voidaan torjua jätteiden laitonta upottamista ja ulkoilman polttamista (esim. Terra dei Fuochin alueella) toimenpiteillä, muun muassa ottamalla käyttöön uusi jätteen jäljitettävyysjärjestelmä, on kehitettävä tuettu maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä laittoman jätteen hävittämisen varalta käyttäen satelliitteja, miehittämättömiä ilma-aluksia ja tekoälyteknologioita.
M2C1–14	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen; Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Virstanpylväs	Ministeriön asetus tulee voimaan.	Hyväksytään ministeriön asetus kuntien ehdottamien hankkeiden valintaperusteiden hyväksymisestä.	Julkaiseminen Gazzetta Ufficialessa	EI OLE	EI OLE	Q3	2021	Ministeriön asetus kuntien ehdottamien hankkeiden valintaperusteiden hyväksymisestä tulee voimaan. Ministeriön asetuksessa säädetään, että hankkeet valitaan seuraavien perusteiden mukaisesti: ·Johdonmukaisuus EU:n ja kansallisen lainsäädännön sekä kiertotaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman kanssa, ·Kierrätystavoitteiden odotettu paraneminen ·Johdonmukaisuus alueellisten ja kansallisten suunnitteluvälineiden kanssa, ·Osallistuminen EU:n rikkomusten ratkaisemiseen, synergiat muun alakohtaisen suunnittelun (esim. PNIEC) ja/tai suunnitelman muiden osien kanssa, innovatiiviset teknologiat, jotka perustuvat täysimittaisiin kokemuksiin, ·Ehdotuksen tekninen laatu. ·Johdonmukaisuus ja täydentävyys muista EU:n ja kansallisista välineistä rahoitettujen koheesiopolitiikan ohjelmien ja vastaavien hankkeiden kanssa Tukitoimiin ei saa sisältyä investointeja kaatopaikkoihin, loppusijoituslaitoksiin, mekaaniseen biologiseen käsittelyyn/mekaanisiin käsittelylaitoksiin tai polttolaitoksiin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti.
M2C1–15	Uudistus 1.2 Kansallinen jätehuolto-ohjelma	Kohde	Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T1)	EI OLE	Numero	33	11	Q2	2024	Rikkomusmenettelyyn NIF 2003/2077 sisältyvien sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen vähentäminen 33:sta 11:een (eli vähintään 66 %).
M2C1–15a	Uudistus 1.2 Kansallinen jätehuolto-ohjelma:	Kohde	Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T2)	EI OLE	Numero	34	14	Q4	2023	Rikkomusmenettelyyn 2011/2215 sisältyvien laittomien kaatopaikkojen vähentäminen 34:stä 14:ään (eli vähintään 60 %).
M2C1–15ter	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Erilliskeräyksen alueellisten erojen vähentäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	22.8	20	Q4	2023	Kansallisen keskiarvon ja heikoimmin suoriutuneen alueen välinen ero erilliskeräysasteissa pienenee 20 prosenttiyksikköön.
M2C1–15 quater	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Biojätteen erilliskeräystä koskevan velvoitteen voimaantulo	Voimaantuloa koskeva lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Biojätteen erilliskeräysvelvoite on toiminnassa 31. joulukuuta 2023 mennessä kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti.
M2C1–16	Uudistus 1.2 Kansallinen jätehuolto-ohjelma	Kohde	Epäsäännölliset kaatopaikat	EI OLE	Numero	11	0	Q2	2026	Rikkomusmenettelyyn 2003/2077 sisältyvien sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen vähentäminen 11:stä 0:een.
M2C1–16bis	Uudistus 1.2 Kansallinen jätehuolto-ohjelma	Kohde	Epäsäännölliset kaatopaikat	EI OLE	Numero	14	9	Q2	2024	Rikkomusmenettelyyn 2011/2215 sisältyvien sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen vähentäminen 14:stä yhdeksään (vähintään 75 %)
M2C1–16ter	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Alueelliset erot erilliskeräysasteissa	EI OLE	Prosenttiosuus	28,4	20	Q4	2024	Vuoden 2020 ISPRA-raportissa esitetty kolmen parhaiten suoriutuneen alueen (Veneto, Trentino, Sardegna) ja heikoimmin suoriutuvien alueiden (Basilicata, Calabria ja Sicilia) keskiarvon välinen ero jätteen erilliskeräyksessä pienenee 20 prosenttiyksikköön. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen edellyttää myös, että jätteen erilliskeräyksen osalta vuoden 2020 ISPRA-raportissa mainittujen kolmen parhaiten suoriutuneen alueen (Veneto, Trentino ja Sardegna) kansallinen keskiarvo ja keskiarvo kasvavat verrattuna vuoden 2020 ISPRA-raporttiin sisältyviin tietoihin.
M2C1–16quater	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten toteuttaminen ja olemassa olevien laitosten ja kiertotalouden lippulaivahankkeiden nykyaikaistaminen	Kohde	Loppuun saatetut hankkeet	EI OLE	Numero	0	584	Q2	2026	Todistus töiden valmistumisesta tai toimitustodistus vähintään 584 hankkeelle, joista vähintään 90 koskee jätelaitoksia koskevia hankkeita.
M2C1–10	Investointi 2.1: Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma	Kohde	Aineelliset ja aineettomat investoinnit maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljelyalaan, metsätalouteen, kukkaviljelyyn ja taimitarha-alaan.	EI OLE	Numero	0	72	Q2	2026	Todistus säännöllisestä täytäntöönpanosta (Attestazione diregolare esecuzione) vähintään 72 aineellisesta ja aineettomasta investoinnista maatalouselintarvikkeiden, kalastuksen ja vesiviljelyn, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan aloilla.
M2C1–18	Investointi 3.1: Vihreät saaret	Virstanpylväs	Johtaja-asetuksen voimaantulo	Lain voimaantuloa koskeva asetuksen säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2022	Johtajan asetuksella hyväksytään hankkeiden paremmuusjärjestys julkisen ilmoituksen tulosten perusteella. Valintamenettelyyn on sisällyttävä seuraavat: a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. sitoumus raportoida toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä. Mahdollisia toiminta-aloja ovat seuraavat: ·peltometsätalousperinnön yhdennetty ja sertifioitu hoito (myös hiilidioksidin talteenotosta, biologisen monimuotoisuuden hallinnasta ja puun toimitusketjun sertifioinnista saatavien hyvitysten vaihdon avulla); ·yhdennetty ja sertifioitu vesivarojen hoito; ·energian tuotanto paikallisista uusiutuvista lähteistä, kuten mikrovesivoimaloista, biomassasta, biokaasusta, tuulivoimasta, yhteistuotannosta ja biometaanista; ·kestävän matkailun kehittäminen (”jolla voidaan parantaa paikallisia tuotteita”) ·nykyaikaisen vuoren rakennuskannan ja infrastruktuurin rakentaminen ja kestävä hoito; ·energiatehokkuus ja laitosten ja verkkojen älykäs integrointi; ·tuotantotoiminnan kestävä kehittäminen (nollajätetuotanto); ·liikkuvuuspalvelujen integrointi; ·kestävän maatilamallin kehittäminen (”joka on myös energiariippumaton tuottamalla ja käyttämällä uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa sähkö-, lämpö- ja liikennealoilla”). Biometaanin on täytettävä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) 29–31 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit sekä 26 artiklassa vahvistetut elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt sekä niihin liittyvät täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset, jotta toimenpide voi olla asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 vaatimusten mukainen.
M2C1–19	Investointi 3.1: Vihreät saaret	Kohde	Integroitujen hankkeiden toteuttaminen pienillä saarilla	EI OLE	Pienten saarten lukumäärä	0	19	Q2	2026	Todistukset sellaisten integroitujen hankkeiden päätökseen saattamisesta 19 pienellä saarella, joihin sisältyy vähintään kolme erityyppistä interventiota jäljempänä lueteltujen tukikelpoisten tukitoimien joukosta. Tukikelpoisia tukitoimia ovat seuraavat: ·energiatehokkuustoimet; ·joukkoliikennepalvelujen ja latausinfrastruktuurien luominen ja/tai parantaminen; sähkökäyttöiset linja-autot ja veneet; julkisten liikennepalvelujen turvakodit; autojen yhteiskäyttö, polkupyörien yhteiskäyttö, potkulaudan yhteiskäyttö; ·pyöräteiden rakentaminen ja/tai mukauttaminen, suoja-alueiden rakentaminen; ·erilliskeräys ja keräysjärjestelmien parantaminen; ·ekologisten saarten rakentaminen/uudistaminen ja niihin liittyvä uudelleenkäyttökeskus; ·suolanpoistojärjestelmät; ·uusiutuvan energian tuotantolaitokset, joihin voi sisältyä muun muassa aurinkosähkö-, merituulivoima- tai merienergiaa (esimerkiksi aalto- tai vuorovesivoima); ·energiatehokkuustoimenpiteet, joilla pyritään vähentämään sähkön kysyntää; ·sähköverkkoa ja siihen liittyviä infrastruktuureja koskevat toimet, joihin voivat kuulua muun muassa varastointilaitteet, sähköjärjestelmän integrointi saaren vesijärjestelmään, älykkäät verkot, innovatiiviset energianhallinta- tai seurantajärjestelmät.
M2C1–20	Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt	Virstanpylväs	(Kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus (kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2022	Ilmoitus avustusten myöntämismenettelystä, johon olisi sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
M2C1–21	Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt	Kohde	Vihreässä yhteisössä päätökseen saatetut hankkeet	EI OLE	Hankkeiden määrä	0	410	Q2	2026	Vähintään 410 hankkeen loppuun saattaminen vihreissä yhteisöissä, mistä on osoituksena seuraavat todistukset: ·todistus töiden säännöllisestä valmistumisesta, tai ·todistus vaatimustenmukaisuuden/asianmukaisen toteuttamisen varmentamisesta tavarahankintojen sekä hankintojen tai palvelujen tarjoamisen osalta. Hankkeet toteutetaan seuraavilla aloilla: ·peltometsätalousperinnön yhdennetty ja sertifioitu hoito; ·yhdennetty ja sertifioitu vesivarojen hoito; ·energian tuotanto paikallisista uusiutuvista lähteistä, kuten mikrovesivoimaloista, biomassasta, biokaasusta, tuulivoimasta, yhteistuotannosta ja biometaanista; ·kestävän matkailun kehittäminen; ·nykyaikaisen vuoren rakennuskannan ja infrastruktuurin rakentaminen ja kestävä hoito; ·energiatehokkuus ja laitosten ja verkkojen älykäs integrointi; ·tuotantotoiminnan kestävä kehittäminen (nollajätetuotanto); ·liikkuvuuspalvelujen integrointi; ·kestävän maatilamallin kehittäminen.
M2C1–22	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2024	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
M2C1–23	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Virstanpylväs	ISMEAlle siirretyt varat ja täytäntöönpanosopimuksen muuttaminen	Siirtotodistus ja täytäntöönpanosopimuksen muuttaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Italia siirtää ISMEAlle lisää 2000000000.00 euroa tukivälinettä varten. Täytäntöönpanosopimuksen kokonaisrahoituksen ja hallinnointipalkkion muuttaminen.
M2C1–24	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Kohde	Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa	EI OLE	Prosenttiosuus	0	100	Q2	2026	ISMEA on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia tukivälineeseen (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). ISMEA laatii liitteessä VI esitettyä menetelmää käyttäen raportin, jossa esitetään yksityiskohtaisesti tämän rahoituksen prosenttiosuus, jolla edistetään ilmastotavoitteita.
M2C1–25	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Virstanpylväs	Ministeriö on siirtänyt varojen kokonaismäärän	Todistus siirrosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Italia siirtää 1960000000.00 euroa ISMEAlle tukivälinettä varten.
M2C1–26	Investointi 4: AGRI-alar Park -järjestely	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
M2C1–27	Investointi 4: AGRI-alar Park -järjestely	Virstanpylväs	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen	Allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja siirtotodistus	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	GSE:n on tehtävä lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). Tästä rahoituksesta vähintään 633000000 on edistettävä ilmastotavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti. Italia siirtää 789000000 euroa GSE:lle tukivälinettä varten.

E. MISSION 2 KOMPONENTTI 2: Energiasiirtymä ja kestävä liikkuvuus

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue kattaa investoinnit ja uudistukset energiasiirtymään. Siihen sisältyy uudistuksia, joilla helpotetaan uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden lupamenettelyjä. Komponentti sisältää investointeja uusiutuvien energialähteiden toimitusketjuun, vetyenergiaan, biometaanilaitoksiin ja älykkäisiin verkkoihin. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla lisätään kilpailua sähkömarkkinoilla liiketoimintaympäristön uudistuksen osa-alueella.

Tämä osa-alue kattaa myös kestävään liikkuvuuteen tehtävät investoinnit ja uudistukset. Siihen sisältyy uudistuksia, joilla helpotetaan kestävää liikkuvuutta koskevien hankkeiden lupamenettelyjä. Komponentti sisältää investointeja, joilla rakennetaan pyöräteitä ja nopeita metro-/raitiovaunu-/bussi-infrastruktuureja sekä hankitaan päästöttömiä linja-autoja, liikkuvaa kalustoa, palontorjuntaa ja lentokenttäajoneuvoja. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla poistetaan sähkölatauksen säännellyt hinnat ja lisätään kilpailua latauspisteiden toimiluvista, alueellisista rautateistä ja paikallisesta julkisesta liikenteestä liiketoimintaympäristön uudistuksen osa-alueella.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti [...] puhtaaseen ja tehokkaaseen energian [...] kestävään julkiseen liikenteeseen ja käyttöön (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka [...] ja infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019).

Komponentilla tuetaan Italialle sen kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman täytäntöönpanosta annettuja suuntaviivoja (SWD(2020) 911 final), joissa Italiaa kehotettiin edistämään, uudistamaan ja päivittämään olemassa olevia uusiutuvan energian tuotantolaitoksia, erityisesti olemassa olevia tuulivoimaloita, ja tutkimaan innovatiivista merienergiaa Välimeren alueella.

E.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Maalla ja merellä sijaitsevien uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon ylläpitämiseksi sekä nykyisten tukijärjestelmien ajan ja tukikelpoisuuden jatkaminen

Uudistus koostuu seuraavista osista:

-uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten yksinkertaistamistoimenpiteiden voimaantulo sekä olemassa olevien laitosten päivittäminen ja uudistaminen 17 päivänä heinäkuuta 2020 annetun asetuksen nro 76, jäljempänä ’yksinkertaistamisasetus’, säännösten mukaisesti;

-alueiden ja muiden asianomaisten valtionhallintojen kanssa sovittu asetus, jonka tarkoituksena on määritellä kriteerit niiden alueiden määrittämiseksi, jotka soveltuvat ja jotka eivät sovellu uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamiseen vähintään 73 gigawatin lisätuotantokapasiteetille, PNIEC:n ajantasaistetun version mukaisesti uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

-uusiutuvien energialähteiden tukimekanismin loppuun saattaminen myös sellaisten uusien teknologioiden osalta, jotka eivät ole kypsyneet tai joiden toimintakustannukset ovat korkeat, ja niin sanotun RES1-mekanismin huutokaupan keston pidentäminen säilyttäen samalla kilpailukykyisen pääsyn periaate;

-varastointijärjestelmiin tehtävien investointien edistämistä koskevat säännökset, jotka sisältyvät asetukseen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin (EU) 2019/944 saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Uudistus 2 – Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi

Uudistuksessa vahvistetaan tukea puhtaalle biometaanille hyväksymällä lainsäädäntöä, jolla laajennetaan tukikelpoisten biometaanihankkeiden soveltamisalaa ja pidennetään avustusten saatavuusaikaa. Biometaanin on täytettävä uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä (EU) 2018/2001 (RED II) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 vaatimusten mukainen.

Uudistus 3 – Hallinnon yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen

Uudistus koostuu sellaisen lainsäädäntökehyksen voimaantulosta, jolla edistetään vedyn käyttöä uusiutuvana energialähteenä. Tähän lainsäädäntökehykseen on sisällyttävä:

-Tekniset turvallisuusmääräykset, jotka koskevat tuotantoa, kuljetusta (vedyn maakaasuverkkoon syöttämistä koskevat tekniset ja sääntelykriteerit), vedyn varastointia ja käyttöä;

-Nopeutettu lupamenettely, johon kuuluu yhden luukun menettely, luvan saamiseksi pienimuotoisen vedyn tuotantolaitoksen rakentamiseen ja toimintaan (alle 1–5 MW:n elektrolyysilaitoksille; varastointikynnys määritellään edellä mainituissa vetyä koskevissa teknisissä turvallisuusmääräyksissä).

-Vedyntuotantolaitosten verkkopalveluihin osallistumisen sääntely. Energia-alan sääntelyviranomaiselle (ARERA) annetaan tehtäväksi antaa erityinen sääntelytoimenpide sidosryhmien kuulemisen jälkeen.

-Uusiutuvan vedyn alkuperätakuujärjestelmä hintasignaalien antamiseksi kuluttajille.

-Menettelyt ja/tai kriteerit valittujen tankkausalueiden määrittelemiseksi moottoriteiden varrella tankkausasemien sijainnin optimoimiseksi H2-käytävien luomiseksi kuorma-autoille alkaen Pohjois-Italian alueilta Po-joen laaksoon, logistisiin keskuksiin ja niemimaan pääväyliin.

-Kansallisen siirtoverkonhaltijan 10-vuotisen kehittämissuunnitelman koordinointi muiden eurooppalaisten siirtoverkonhaltijoiden suunnitelmien kanssa, joilla pyritään kehittämään yhteiset standardit vedyn siirrolle olemassa olevien kaasuputkien tai erillisten putkistojen avulla.

Uudistus 4 – Vetyalan kilpailukykyä edistävät toimenpiteet

Uudistuksessa hyväksytään verotoimenpiteitä, joilla kannustetaan vedyn tuotantoon ja/tai käyttöön, verotusta koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti ja saatetaan RED II -direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

Uudistus 5 – Älykkäämmät hankkeiden arviointimenettelyt paikallisissa julkisissa liikennejärjestelmissä, joissa on kiinteät laitteistot, ja nopean joukkoliikenteen alalla

Uudistuksessa annetaan lainsäädäntöä, jossa määritellään selkeästi julkisen paikallisliikenteen hankkeiden hyväksymiseen liittyvät vastuut, ja yksinkertaistetaan maksumenettelyä.

Investointi 2.1 – Älykkään verkon vahvistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on sähkönjakeluverkon infrastruktuurin parantaminen ja digitalisointi. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä jakeluverkonhaltijoille sellaisten toimien rahoittamiseksi, joilla lisätään jakeluverkon vastaanottokapasiteettia sekä kotitalouksien käytettävissä olevaa kapasiteettia energiankulutuksen sähköistämiseksi.

Investointi 2.2 – Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Tämän investoinnin tavoitteena on tehdä sähköverkosta kestävä äärimmäisten sääilmiöiden varalta, mikä vähentää sähköntoimitusten pitkittyneiden keskeytysten todennäköisyyttä. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä siirto- ja jakeluverkonhaltijoille sähköinfrastruktuuriin liittyviä töitä varten.

Investointi 4.1 – Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)

Investoinnin tavoitteena on luoda pyöräteitä, joilla helpotetaan työmatkaliikennettä suurkaupunkialueiden tai yliopistoja vastaanottavien kaupunkien välillä. Investointi koostuu vähintään 1 261 km:n pyöräteiden rakentamisesta suurkaupunkialueille ja matkailupolkujen rakentamisesta.

Investointi 4.3 – Latausinfrastruktuurien asentaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea liikennealan hiilestä irtautumista. Investoinnilla rahoitetaan nopeiden julkisten latausinfrastruktuuripisteiden asentamista vapaa-alueille ja kaupunkialueille.

Investointi 4.4.1 – Päästämättömän alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja nykyaikaistaa julkista linja-autokalustoa. Investointi koostuu päästöttömien linja-autojen hankinnasta ja latausasemien asentamisesta.

Investointi 4.4.3 – Kansallisen palokunnan komentokaluston uudistaminen

Investoinnin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja nykyaikaistaa palokuntakalustoa. Investointi koostuu vähintään 3800 ajoneuvon hankinnasta kansalliseen palokuntaan.

Investointi 4.5 – Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uudistamisohjelma sähköajoneuvoilla

Investoinnin tavoitteena on vähentää tieliikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasuja ja ilmansaasteita kaupunkialueilla. Investointi koostuu autojen romutusjärjestelmästä, jossa lämpöajoneuvo palautetaan ja korvataan vastikään ostetulla päästöttömällä ajoneuvolla.

Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF), jota hallinnoi CDP Venture Capital SGR

Tällä toimenpiteellä pyritään tukemaan Italian talouden kasvupotentiaalia kannustamalla yksityisiin investointeihin, parantamalla vihreään siirtymään osallistuvien startup-yritysten rahoituksen saantia ja kehittämällä tämän alan riskipääomamarkkinoita. Toimenpide koostuu 250000000 euron pääomasijoituksesta CDP Venture Capital SGR:n hallinnoimaan vihreän siirtymän rahastoon, jäljempänä ’GTF’.

CDP Venture Capital SGR:n on noudatettava oman pääoman käyttöä koskevaa sijoituspolitiikkaa. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä kuvaus rahoitustuotteesta (-tuotteista) niiden tukikelpoisten lopullisten edunsaajien odotetusta tyypistä, joita pääomasta odotetaan tuettavan, mukaan lukien odotettu 15 vuoden täytäntöönpanoaikataulu ja enintään 13 prosentin hallinnointipalkkio. 31 GTF:n on toimittava tarjoamalla suoraan tai välillisesti oman pääoman ehtoista, oman pääoman luonteista, vieraan pääoman ehtoista tai vieraan pääoman luonteista tukea. 32 CDP Venture Capital SGR:n on käytettävä oman pääoman käyttöä koskevissa ohjeissa ”Linee Guida per le attività di rendicontazione e controllo dei Fondi DTF e GTF” kuvattua tarkastus- ja valvontajärjestelmää. Sijoituspolitiikassa on edellytettävä, että oman pääoman ehtoiset rahoitustuotteet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti kun kyseessä on start-up-yritysten yleinen tuki, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 33 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 34 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 35 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 36 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 37 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

E.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C2–6	Uudistus 1 Maalla ja merellä sijaitsevien uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon ylläpitämiseksi sekä nykyisten tukijärjestelmien ajan ja tukikelpoisuuden jatkaminen	Virstanpylväs	Maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian rakenteiden rakentamista koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistamista koskevan oikeudellisen kehyksen voimaantulo	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2024	Oikeudellisen kehyksen on sisällettävä seuraavat tavoitteet: ●uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten yksinkertaistamistoimenpiteiden voimaantulo sekä olemassa olevien laitosten päivittäminen ja uudistaminen 17 päivänä heinäkuuta 2020 annetun asetuksen nro 76, jäljempänä ’yksinkertaistamisasetus’, säännösten mukaisesti; ●alueiden ja muiden asianomaisten valtionhallintojen kanssa sovittu asetus, jonka tarkoituksena on määritellä kriteerit niiden alueiden määrittämiseksi, jotka soveltuvat ja jotka eivät sovellu uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamiseen vähintään 73 gigawatin lisätuotantokapasiteetille, PNIEC:n ajantasaistetun version mukaisesti uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; ●uusiutuvien energialähteiden tukimekanismin loppuun saattaminen myös sellaisten uusien teknologioiden osalta, jotka eivät ole kypsyneet tai joiden toimintakustannukset ovat korkeat, ja niin sanotun RES1-mekanismin huutokaupan keston pidentäminen säilyttäen samalla kilpailukykyisen pääsyn periaate; ●varastointijärjestelmiin tehtävien investointien edistämistä koskevat säännökset, jotka sisältyvät asetukseen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin (EU) 2019/944 saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.
M2C2–7	Uudistus 2 Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi	Virstanpylväs	Voimaan tulee asetus, jolla edistetään uusiutuvan kaasun käyttöä biometaanin käytössä liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa, sekä täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan sen käyttöä koskevat ehdot ja perusteet sekä uusi kannustinjärjestelmä.	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksessa säädetään erityisesti: 1 – Lainsäädäntömuutos, joka koskee yksinkertaistettua lupamenettelyä ja nykyisen avustusmekanismin muuttamista, jotta voidaan i) laajentaa tukikelpoisuutta ja ii) pidentää avustusten saatavuusaikaa ja iii) säätää syöttötariffimekanismista ja uusiutuvan kaasun alkuperätakuusta 2 – RED II -direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä asetuksella 3 – Yleisen koordinoinnin toteuttaa Ministero della Transizione Ecologica (MiTE) muiden neuvoa-antavien hallintojen tuella: Maatalousministeriö (MIPAAF), talous- ja valtiovarainministeriö (MEF) ja Gestore Servizi Energetici.
M2C2–8	Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen	Virstanpylväs	(Kaikkien) verkkokapasiteetin lisäämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus (kaikkien) julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Ilmoitus (kaikkien) hankintasopimusten tekemisestä uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisäämiseksi ja energiankulutuksen sähköistämiseksi
M2C2–10	Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen	Virstanpylväs	Älykkäät verkot – Verkkokapasiteetin lisääminen ja energiankulutuksen sähköistäminen	Asennustodistukset tai testausselosteet				Q2	2026	Tukitoimia varten annetut asennustodistukset tai hyväksymistestiraportit, joiden tuloksena on verkon isännöintikapasiteetin lisääminenvähintään 4 000 MW:lla yhden tai useamman riippumattoman insinöörin raportin mukaisesti, —verkossa kulutettavaksi toimitettavan enimmäistehon lisäys toimituspisteissä, jotka vastaavat vähintään 1500000 asukasta yhden tai useamman riippumattoman insinöörin raportin mukaan.
M2C2–12	Investointi 2.2 Toimenpiteet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Virstanpylväs	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden myöntäminen	Ilmoitus hankkeiden myöntämisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Myönnetään hankkeita, joilla parannetaan sähköverkkoverkon häiriönsietokykyä vähintään 4000 kilometrin osuudella äärimmäisistä sääoloista johtuvien energiakatkosten tiheyden ja keston lyhentämiseksi.
M2C2–13	Investointi 2.2 Toimenpiteet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen	EI OLE	Numero	0	4 000	Q2	2026	Todistukset vähintään 4 000 km:n sähköverkon häiriönsietokyvyn lisääntymistä vastaavien töiden valmistumisesta yhden tai useamman riippumattoman insinöörin raportin mukaisesti.
M2C2–14	Investointi 3.3 Maantieliikenteen vetytestaus	Virstanpylväs	(Kaikkien) vetypohjaisten latausasemien kehittämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus (kaikkien) hankintasopimusten tekemisestä vähintään 40 vetypohjaisen latausaseman kehittämiseksi	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Ilmoitus (kaikkien) hankintasopimusten tekemisestä vähintään 40 vetypohjaisen latausaseman kehittämiseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annetun direktiivin 2014/94/EU mukaisesti.
M2C2–16	Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten	Virstanpylväs	Resurssien osoittaminen vedyn testaukseen rautateiden liikkuvuutta varten	Varojen kohdentamista koskeva ilmoitus	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Resurssien jakaminen niiden menettelyjen ja perusteiden mukaisesti, jotka on vahvistettu kymmenen vetyyn perustuvan rautatien tankkausaseman rakentamiseksi kuudella rautatielinjalla.
M2C2–18	Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten t & k-sopimusten tekeminen vetyalan tutkimushankkeille	Ilmoitus vetytutkimusta ja -kehittämistä koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Ilmoitus T & K-sopimusten tekemisestä, jolla pyritään parantamaan tietämystä vetyvektorin täytäntöönpanosta tuotanto-, varastointi- ja jakeluvaiheissa. Sopimuksissa on kehitettävä vähintään neljä tutkimusulottuvuutta: a) Vihreän ja puhtaan vedyn tuotanto b) Innovatiiviset teknologiat vedyn varastointia, siirtoa ja muuntamista johdannaisiksi ja sähköpolttoaineiksi C) Kiinteistöön ja liikkumiseen tarkoitetut polttokennot d) Integroidut älykkäät hallintajärjestelmät älykkäiden vetypohjaisten infrastruktuurien häiriönsietokyvyn ja luotettavuuden parantamiseksi Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu elektrolyysiin, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä, tai vetyyn liittyvää toimintaa, joka täyttää vedyn elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen, minkä tuloksena elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2e/tH2 ja 70 prosenttia vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2e/MJ, direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V vahvistetun lähestymistavan mukaisesti.
M2C2–20	Uudistus 3 Hallinnon yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen	Virstanpylväs	Tarvittavien lainsäädäntötoimien voimaantulo	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Tarvittavissa lainsäädäntötoimissa on vahvistettava i) vedyn tuotantoa, kuljetusta ja varastointia koskevat turvallisuussäännökset, ii) yksinkertaistetaan vihreän vedyn tuotantoon tarkoitettujen pienten rakenteiden rakentamista koskevia menettelyjä ja iii) toimenpiteitä, jotka liittyvät vetyyn perustuvien latausasemien rakentamisen edellytyksiin. Tällä toimenpiteellä tuetaan ainoastaan vetytoimia, jotka täyttävät vedyn osalta 73,4 prosentin vaatimuksen vähentää elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin tuloksena on 3 tCO2eq/tH2.
M2C2–21	Uudistus 4 Vetyalan kilpailukykyä edistävät toimenpiteet	Virstanpylväs	Verokannustimien voimaantulo	Lain voimaantuloa koskeva säännös	EI MERKINTÄÄ	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Laissa on vahvistettava verokannustimia vihreän vedyn tuotannon tukemiseksi ja vihreän vedyn kulutuksen edistämiseksi liikennealalla. Tällä toimenpiteellä tuetaan ainoastaan vetytoimia, jotka täyttävät vedyn osalta 73,4 prosentin vaatimuksen vähentää elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin tuloksena on 3 tCO2eq/tH2.
M2C2–22	Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)	Tavoite:	T1-pyöräkaistat	EI OLE	Kilometriä	0	200	Q4	2023	Vähintään 200 km:n pyöräteiden suorittaminen toimenpiteen kuvauksessa määritellyillä suurkaupunkialueilla tai yliopistoja vastaanottavissa kaupungeissa.
M2C2–23	Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)	Kohde	Pyörätiet T2	EI OLE	Kilometriä	200	1 261	Q2	2026	Rakennustöiden päätökseen saattamisesta annetaan todistus vähintään 1261 km:n pyöräteiden rakentamisesta suurkaupunkialueille ja turistipolkujen rakentamisesta.
M2C2–27	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Virstanpylväs	Kaikkien latausinfrastruktuurien (M1) asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikkien latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koskevat vähintään 4700 latausaseman rakentamista kaupunkialueille (kaikki kunnat). Hankkeeseen voi sisältyä myös energian varastointiin tarkoitettuja pilottilatauspisteitä.
M2C2–28	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Virstanpylväs	Latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Sopimusten tekeminen vähintään 2100 nopean julkisen latauspisteen rakentamisesta vapaille väylille ja vähintään 9900:n rakentamisesta kaupunkialueille.
M2C2–29	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä	EI OLE	Numero	0	10 368	Q2	2026	Rakennuttajan asennuksesta ja liitäntäkustannuksia koskevan arvion hyväksymisestä annetaan todistukset vähintään 10368 nopeasta julkisesta latausinfrastruktuuripisteestä, jotka on tarkoitettu sähköajoneuvoille joko vapailla väylillä tai kaupunkialueilla. Sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin on oltava vapaateillä vähintään 175 kW ja kaupunkialueilla vähintään 90 kW.
M2C2–30	Investointi 4.5 – Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uudistamisohjelma sähköajoneuvoilla	Kohde	Ostettujen ajoneuvojen lukumäärä	EI OLE	Numero	0	30 830	Q2	2026	Vähintään 30830 päästöttömän ajoneuvon ostosopimukset. Jokaisesta ajoneuvosta on myös toimitettava romutustodistus, jolla lämpöajoneuvon romuttaminen poistetaan. Järjestelmän on kohdistuttava seuraaviin: • Toiminnallisilla kaupunkialueilla asuvat henkilöt. Yksityishenkilöiden osalta tukikelpoisia ovat ainoastaan M1-luokan ajoneuvot. • Asetuksen (EU) 2023/955 2 artiklan 9 alakohdassa määritellyt mikroyritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka on toiminnallisilla kaupunkialueilla. Mikroyritysten osalta tukikelpoisia ovat ainoastaan N1- ja N2-luokan ajoneuvot. Yksityisajoneuvojen (M1) osalta kannustin on enintään 11000 euroa uutta ajoneuvoa kohti sellaisten henkilöiden osalta, joiden vastaava taloudellinen tilanneindikaattori (ISEE – Indicatore della Situazione Economica Equivalente) on enintään 30000 euroa, ja enintään 9000 euroa uutta ajoneuvoa kohti niiden henkilöiden osalta, joiden ISEE- arvo on yli 30000 euroa mutta alle 40000 euroa. Hyötyajoneuvojen (N1 ja N2) osalta kannustimen on katettava enintään 30 prosenttia ostohinnasta, ja se saa olla enintään 20000 euroa uutta ajoneuvoa kohti. Järjestelmän on kohdistuttava ainoastaan päästöttömien ajoneuvojen hankintaan.
M2C2–33	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamiseksi päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Ilmoitus kaikkien sellaisten sopimusten tekemisestä, jotka koskevat alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamista päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Ilmoitus kaikkien päästöttömien junien hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä 38 .
M2C2–35	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä linja- autoilla	Kohde	Rekisteröityjen päästöttömien linja-autojen lukumäärä T2	EI OLE	Numero	800	3 000	Q2	2026	Rekisteröidään vähintään 3000 päästötöntä linja-autoa. Tukikelpoiset linja-autot kuuluvat M2- ja M3-luokan ajoneuvoihin UNECE-standardien mukaisesti, ja ne ovat joko sähkö- tai vetypolttokennoja.
M2C2–35 ter	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä linja-autoilla	Kohde	Päästöttömien ja vähäpäästöisten linja-autojen latauspisteiden lukumäärä		Numero	0	1 000	Q2	2026	Asennustodistukset ja liitäntäsopimukset tai lisäsähkönsyöttösopimukset, jotka on annettu vähintään 1000 latauspisteelle.
M2C2–36	Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komentokaluston uusiminen	Kohde	Puhtaiden ajoneuvojen lukumäärä kansallisen palokunnan uusimiskalustoa varten	EI OLE	Numero	0	3 800	Q4	2025	Rekisteröidään vähintään 3800 puhdasta ajoneuvoa kansallisen palokunnan uusimiskalustoa varten. Vähintään 3500 ajoneuvon on oltava 100-prosenttisesti sähkökäyttöisiä, kun taas loput on käytettävä biopolttoaineella tai biometaanilla. Biopolttoaineiden tuottajien on direktiivin 2018/2001 30 artiklan 1 ja 4 kohdan tai 30 artiklan 6 kohdan mukaisesti toimitettava riippumattoman arvioijan tai riippumattomien arvioijien myöntämä(t) sertifikaatit (kestävyystodisteet), jotka ovat osa komission tunnustamia vapaaehtoisia järjestelmiä tai kansallisia järjestelmiä. Lisäksi biometaanin toimittajan kanssa allekirjoitetussa sopimuksessa on täsmennettävä, että toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset odotettua polttoaineen käyttöä varten. Biopolttoaineella toimivat ajoneuvot on tyyppihyväksyttävä luokkaan B100.
M2C2–37	Uudistus 5: Älykkäämmät menettelyt hankkeiden arvioimiseksi paikallisissa julkisissa liikennejärjestelmissä, joissa on kiinteät laitteistot, ja nopean joukkoliikenteen alalla	Virstanpylväs	Asetuksen voimaantulo	Lakiin sisältyvä säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksella yksinkertaistetaan julkisen paikallisliikenteen hankkeiden arviointiperusteita ja nopeutetaan suunnittelu- ja lupamenettelyä.
M2C2–38	Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut	Virstanpylväs	Ministeriön asetuksen voimaantulo	Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Ministeriön asetuksessa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä, tuensaajien pääsyä koskevat vaatimukset, ohjelmien ja hankkeiden tukikelpoisuusedellytykset, tukikelpoiset kustannukset sekä tehokkaiden aurinkosähköpaneelien kehittämiseen ja akkujen kehittämiseen myönnettävän tuen muoto ja intensiteetti.
M2C2–41	Investointi 5.3: Sähkölinja-autot	Virstanpylväs	Voimaan tulee ministeriön asetus, jossa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä interventiotarkoitukseen (linja-autot)	Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Ministeriön asetuksessa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä noin 45:n teollisen muutoshankkeen toteuttamiseksi kehityssopimusten avulla.
M2C2–42	Investointi 5.4: Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)	Virstanpylväs	Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen	Ilmoitus rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Rahoitussopimuksessa on vahvistettava epäsuorat sijoitukset riskipääomarahastojen hoitajiin, joilla on investointeja ja yrityksiä tai jotka aloittavat toimintansa vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti, tutkijoiden ja startup-yritysten käytettävissä olevan pääoman laajentamiseksi, aktiivisten riskipääomarahastojen toiminnan vahvistamiseksi sekä uusien ja innovatiivisten yritysten kehittämiseksi yhteistyössä yritysten kanssa. Rahoitussopimukseen on sisällyttävä: -investointipolitiikka, -kelpoisuusperusteet tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

E.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1 – Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina Gestore Servizi Energetici S.p.A. (GSE). Ohjelmasta myönnetään avustus, joka kattaa osan hankkeiden kustannuksista. Järjestelmästä tuetaan sellaisten maataloussähköjärjestelmien rakentamista, jotka koostuvat aurinkosähkölaitosten asentamisesta maatalousmaalle sekä mittauslaitteista, joilla seurataan taustalla olevaa maataloustoimintaa 39 .

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja GSE:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

Avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joita ovat muun muassa seuraavat:

Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.

Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Avustuspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 40 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 41 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 42 ja varat 43 .

Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, maksurakenne toteutuskumppania varten sekä vaatimus käyttää järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin poliittisiin tavoitteisiin.

Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

5.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista tuista.

6.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

7.Velvollisuus varmistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksen vaatimusten mukaisesti ennen kuin toimelle myönnetään tukea.

8.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia GSE:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Jälkitarkastuksissa tarkastetaan, että:

valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen;

II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja

III) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavien täytäntöönpanosopimuksen avustussopimusten ehtoja noudatetaan.

Investointi 1.2 – Uusiutuvien energiayhteisöjen ja yhdessä toimivien itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien tukeminen

Tämä toimenpide koostuu avustusjärjestelmään tehtävästä julkisesta investoinnista, jolla kannustetaan yksityisiä investointeja ja parannetaan rahoituksen saantia Italiassa, jotta voidaan tukea uuden sähköntuotantokapasiteetin asentamista kollektiivisiin kokoonpanoihin ja uusiutuvaa energiaa tuottaviin yhteisöihin, jotka sijaitsevat kunnissa, joiden asukasluku on alle 50000 asukasta 44 . Järjestelmä toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille.

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina Gestore dei Servizi Energetiche S.p.A., jäljempänä ’GSE’. Ohjelmaan on sisällyttävä seuraava tuotelinja:

·Avustus, joka kattaa enintään 40 prosenttia hankkeen kustannuksista, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden ja mahdollisesti energian varastointiin yhdistettyjen tuotantolaitosten rakentamiseen.

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja GSE:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joita ovat muun muassa seuraavat:

a.Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.

b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Avustuspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 45 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 46 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 47 ja varat 48 .

d.Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista avustuksista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen avustuksen myöntämistä toimelle.

4.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia GSE:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen eli valtiontukisääntöjen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja avustussopimusten ehtoja noudatetaan.

Investointi 1.4 – Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämiskriteerien mukaisesti

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina Gestore dei Servizi Energetici (GSE). Ohjelman on sisällettävä seuraavat tuotelinjat:

·Tuki biometaanin uusien tuotantolaitosten rakentamiseen. Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 vaatimusten mukainen.

·Nykyisten maatalouden biokaasulaitosten (mukaan lukien kiinteän kaupunkijätteen orgaaninen käsittely) muuntaminen ja tehokkuuden parantaminen liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä käytettävän biometaanin tuottamiseksi. Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 vaatimusten mukainen.

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja GSE:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joita ovat muun muassa seuraavat:

a.Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.

b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Avustuspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 50 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 51 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 52 ja varat 53 .

d.Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus käyttää kaikki järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin toimintapoliittisiin tarkoituksiin.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista tuista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus varmistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksen vaatimusten mukaisesti ennen kuin toimelle myönnetään tukea.

Investointi 2.1 – Älykkään verkon vahvistaminen

Investointi 2.2 – Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa sähköverkon häiriönsietokykyä äärimmäisiä sääilmiöitä vastaan ja siten vähentää sähköntoimitusten pitkittyneiden keskeytysten todennäköisyyttä. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä siirto- ja jakeluverkonhaltijoille sähköinfrastruktuuriin liittyviä töitä varten.

Investointi 3.1 – Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Investoinnin tavoitteena on luoda uusia vetylaaksoja eli uusiutuvan vedyn paikallista tuotantoa ja käyttöä teollisuudessa, pk-yrityksissä ja paikallisliikenteessä. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä hankkeille, joilla tuotetaan vetyä hylätyillä teollisuusalueilla.

Investointi 3.2 – Vedyn käyttö teollisuudessa, jolla päästöjä on vaikea vähentää

Investoinnilla tuetaan teollisia prosesseja koskevaa T & K & I-toimintaa, jotta voidaan kehittää aloitteita vedyn käyttämiseksi sellaisilla teollisuudenaloilla, jotka käyttävät metaania lämpöenergian lähteenä (sementti, paperitehtaat, keramiikkateollisuus, lasiteollisuus jne.). Fossiilisten polttoaineiden ala, kuten öljynjalostamot, ei ole tukikelpoinen. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on elpymis- ja palautumistukivälineen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01), tulevien ehdotuspyyntöjen tukikelpoisuuskriteereihin ei sisällytetä EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia toimintoja, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole asiaankuuluvia vertailuarvoja alhaisempia. Jos toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisemmat mutta silti pienemmät kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

Investointi 3.4 – Rautateiden liikkuvuuden ja tieliikenteen vetytestaus

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää vedyn käyttöä tankkaustarkoituksiin.

Investointi koostuu vetypohjaisten rautatietankkausasemien rakentamisesta mieluiten paikallisten uusiutuvan vedyn tuotantolaitosten ja/tai moottoriteiden vetytankkausasemien läheisyyteen sekä vetypohjaisten maantieliikenteen tankkausasemien rakentamisesta.

Investointi 3.5 – Vetytutkimus ja -kehitys

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea tutkimusta ja kehittämistä vedyn arvoketjussa. Investoinnilla tuetaan vedyn t & k-hankkeita, jotka koskevat vihreän vedyn tuotantoa, vedyn varastointia, kuljetusta ja muuntamista johdannaisiksi ja sähköpolttoaineiksi, polttokennoja sekä vetypohjaisen infrastruktuurin integroituja älykkäitä hallintajärjestelmiä.

Investointi 4.2 – Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä joukkoliikennejärjestelmien nopeaa liikkuvuutta ja edistää liikennemuotosiirtymää autoliikenteestä julkiseen liikenteeseen. Investointi koostuu uusien reittien rakentamisesta ja nykyisten nopeiden joukkoliikennejärjestelmien laajentamisesta, nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamisesta ja päästöttömän liikkuvan kaluston ostamisesta nopeita joukkoliikennejärjestelmiä varten.

Investointi 4.4.1 – Päästämättömän alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen

Investointi 4.4.2 – Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Investoinnin tavoitteena on vähentää rautatieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja nykyaikaistaa rautatiekalustoa. Investointi koostuu vähintään 97 päästöttömän matkustajajunan rekisteröinnistä.

Investointi 4.4.3 – Kansallisen palokunnan komentokaluston uudistaminen

Investoinnin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja nykyaikaistaa palokuntakalustoa. Investointi koostuu vähintään 3800 ajoneuvon hankinnasta kansalliseen palokuntaan.

Investointi 5.1 – Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Tämä toimenpide koostuu kahdesta osainvestoinnista.

Alainvestointi 1:

Tämä osainvestointi koostuu julkisesta investoinnista välineeseen, ”nettonollateknologiaan”, jotta voidaan kannustaa yksityisiin investointeihin ja parantaa rahoituksen saantia energiatehokkuuden, itse tuotetun uusiutuvan energian tuotannon ja tuotantoprosessin kestävän muutoksen aloilla.

Investoinnilla tuetaan

I)kansallisen tuotantojärjestelmän ekologinen siirtymä eri tasoilla tukemalla investointeja, jotka koskevat ekologisen siirtymän kannalta merkityksellisten laitteiden ja niiden suorien ja epäsuorien komponenttien (esimerkiksi akku- ja energianvarastointi, aurinko- ja tuuliteknologiat, lämpöpumput ja geotermisen energian teknologiat, vetyteknologiat sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitteet) tuotantoketjujen vahvistamista,

II)tuotantoprosessien energiatehokkuus (myös tuottamalla sähköä omaan kulutukseen uusiutuvista energialähteistä biomassaa lukuun ottamatta),

III)tuotantoprosessien kestävyys, myös kiertotalouden ja resurssien tehokkaamman käytön kannalta.

Investointi i) sisältää seuraavat tuotelinjat:

— Ensimmäisessä keskitytään aurinkosähkö- tai tuulivoimateknologioiden valmistukseen ja lisätään aurinkosähkö- tai tuulivoimateknologioiden valmistuskapasiteettia vähintään 4 GW vuodessa.

— Toisessa keskitytään akkujen valmistukseen ja lisätään akkujen valmistuskapasiteettia vähintään 28 gigawattia vuodessa.

Tukivälineestä myönnetään avustuksia, joita ei makseta takaisin, tuettuja lainoja ja korkotukia suoraan yksityiselle sektorille.

Investointivälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A. Tukiväline sisältää seuraavat rahoitusvälineet:

·Kehityssopimus, jolla tuetaan yli 20000000 euron suuruisia nettonollateknologian hankkeita myöntämällä avustuksia, korkotukia ja tuettuja lainoja.

·Teollisuuden muutosrahasto, josta tuetaan 3000000– 20000000 euron suuruisia hankkeita myöntämällä avustuksia.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italia ja Invitalia S.p.A. allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Tukivälineen lopulliset investointi- ja myöntämispäätökset tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja ne hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a.Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 54 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 55 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 56 ja varat 57 .

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia S.p.A:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla on varmistettava, että

I.valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, myös petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitsemisen suhteen;

II.noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, valtiontukisääntöjä ja ilmastotavoitteita koskevia vaatimuksia; ja

III.vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi, noudatetaan. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

5. Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineeseen vähintään 460000000 eurolla on edistettävä ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti 58 .

Alainvestointi 2:

Tämä osainvestointi koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen ”Strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky”, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta teollisuuden toimitusketjujen vahvistamiseksi.

Investoinnilla tuetaan keskeisiin strategisiin arvoketjuihin liittyviä hankkeita, kuten teollisuuden kehittämisohjelmia ja ympäristönsuojelun kehittämisohjelmia.

Tukivälineestä myönnetään avustuksia, joita ei makseta takaisin, tuettuja lainoja ja korkotukia suoraan yksityiselle sektorille.

Investointivälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalian on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

I)Rahoitustuotteen (-tuotteiden) ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

II)Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

III)Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 59 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 60 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 61 ja varat 62 .

IV)Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalian erityissuojelualueen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Jälkitarkastuksissa tarkastetaan, että:

I.valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, myös petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitsemisen suhteen;

II.noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, valtiontukisääntöjä ja ilmastotavoitteita koskevia vaatimuksia; ja

Investointi 5.2 – Kehitetään vetyalan kansainvälistä, teollista ja t & k-johtajuutta

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea vedyn arvoketjua Italiassa. Investointi koostuu seuraavien toimien rahoittamisesta: 1) Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet, joilla lisätään elektrolyysilaitteiden valmistuskapasiteettia, 2) elektrolyysilaitteiden valmistusta koskevat lisähankkeet, 3) vedyn arvoketjua tukevat teolliset investoinnit, mukaan lukien T & K ja koulutus.

Investointi 5.3 – Sähköbussien kansainvälisen, teollisen ja T & K-toiminnan johtoaseman kehittäminen

Investoinnilla tuetaan noin 45:tä hanketta, joilla voidaan edistää linja-autoteollisuuden digitaalista ja vihreää siirtymää sähköisiin ja verkkoon liitettyihin linja-autoihin. Tämän investoinnin odotetaan myös tukevan investointeja sähköbussikannan uudistamiseen (lukuun ottamatta hybridibusseja).

Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF), jota hallinnoi CDP Venture Capital SGR

CDP Venture Capital SGR:n on noudatettava oman pääoman käyttöä koskevaa sijoituspolitiikkaa. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä kuvaus rahoitustuotteesta (-tuotteista) niiden tukikelpoisten lopullisten edunsaajien odotetusta tyypistä, joita omalla pääomalla odotetaantuettavan, mukaan lukien odotettu 15 vuoden täytäntöönpanoaikataulu ja enintään 13 prosentin hallinnointipalkkio. 63 GTF:n on toimittava tarjoamalla suoraan tai välillisesti oman pääoman ehtoista, oman pääoman luonteista, vieraan pääoman ehtoista tai vieraan pääoman luonteista tukea. 64 CDP Venture Capital SGR:n on käytettävä oman pääoman käyttöä koskevissa ohjeissa ”Linee Guida per le attività di rendicontazione e controllo dei Fondi DTF e GTF” kuvattua tarkastus- ja valvontajärjestelmää. Sijoituspolitiikassa on edellytettävä, että oman pääoman ehtoiset rahoitustuotteet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti kun kyseessä on start-up-yritysten yleinen tuki, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 65 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 66 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 67 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 68 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 69 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

E.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

S Seurantanumero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C2–5	Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämiskriteerien mukaisesti	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus, lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen	Täytäntöönpanosopimuksen, allekirjoitettujen oikeudellisten sopimusten ja siirtotodistuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan. Italia siirtää 2236020000 euroa GSE:lle järjestelyä varten. GSE:n on tehtävä lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen).
M2C2–9	Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen	Kohde	Älykkäät verkot – uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen	EI OLE	Numero	0	1 000	Q4	2024	Uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen vähintään 1 000 MW:lla
M2C2–17	Investointi 3.4 Vetytestaus rautatieliikenteen ja tieliikenteen alalla	Kohde	Rakennettujen vetytankkausasemien lukumäärä	EI OLE	Numero	0	29	Q2	2026	Valmistustodistus myönnetään vähintään kahdeksan vetypohjaisen rautatietankkausaseman rakentamisesta vähintään viittä rautatielinjaa pitkin ja vähintään 21 vetypohjaisesta tankkausasemasta maantieliikennettä varten.
M2C2–19	Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys	Kohde	Vetyä koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä	EI OLE	Numero	0	10	Q2	2026	Vähintään 10 T & K-hankkeen loppuun saattamista koskevat raportit, jotka on laadittu seuraavilla aloilla: a) Vihreän vedyn tuotanto b) Vedyn varastointi, kuljetus ja muuntaminen johdannaisiksi ja sähköpolttoaineiksi C) Polttokennot d) älykkäiden vetypohjaisten infrastruktuurien yhdennetty älykäs hallinta
M2C2–24	Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Ilmoitus kaikkien infrastruktuurihankkeiden rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä, sellaisena kuin se on määritelty toimenpiteen kuvauksessa.
M2C2–25	Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Kaikkien päästöttömän liikkuvan kaluston hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen ja toimenpiteet nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi	Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2024	Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koskevat vähintään 85 liikkuvan kaluston yksikön hankintaa ja vähintään 5 toimenpidettä nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi, kuten toimenpiteen kuvauksessa on määritelty.
M2C2–26	Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Joukkoliikenteen nopeaa kehittämistä varten rakennettu tai parannettu julkinen infrastruktuuri, ostettu liikkuva kalusto	Annetut täyttö- tai rekisteröintitodistukset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	-Rakennusurakoiden valmistumistodistukset, jotka on myönnetty vähintään 186 kilometrin pituiselle julkisen liikenteen infrastruktuurille toiminnallisilla kaupunkialueilla. -Rekisteröidään vähintään 311 päästötöntä liikkuvaa kalustoa nopeita joukkokuljetuksia varten toiminnallisilla kaupunkialueilla. -Valmistumistodistus, joka on annettu vähintään kymmenestä nopean joukkoliikenneinfrastruktuurin parannustoimesta, joihin voi sisältyä niiden digitalisointi. Näitä toimia ovat metroasemien ja metroratainfrastruktuurin parantaminen, rautatie- tai raitiotieliikenteen merkinantojärjestelmät sekä julkisen liikenteen varastot. Investointiin ei saa liittyä teiden rakentamista tai parantamista toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolella, elleivät ne ole erottamaton osa infrastruktuuria, joka mahdollistaa päästöttömän liikkuvan kaluston käytön.
M2C2–31	Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komentokaluston uusiminen	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen kansallisen palokunnan komentokaluston uudistamiseksi	Ilmoitus kaikkien kansallisen palokunnan komentokaluston uusimista koskevien sopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI MERKINTÄÄ	Q2	2024	Ilmoitus kaikkien kansallisten palokunta-ajoneuvojen hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.
M2C2–32	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä matalalattiabusseilla	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintojen tekeminen alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistamiseksi päästöttömillä vähäpäästöisillä linja-autoilla	Ilmoitus kaikkien hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Ilmoitus vähintään 3000 päästöttömän vähäpäästöisen linja-auton hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.
M2C2–34	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä matalalattiabusseilla	Kohde	Rekisteröityjen päästöttömien matalalattiabussien lukumäärä	EI OLE	Numero	0	800	Q4	2024	Rekisteröidään vähintään 800 päästötöntä vähäpäästöistä linja-autoa, jotka on hankittu M2C2–32:n mukaisesti kyseisen kaluston vahvistamiseksi.
M2C2–34a	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Päästöttömien junien lukumäärä	EI OLE	Numero	0	25	Q4	2024	Vähintään 25 päästöttömän junan toimittaminen.
M2C2–35 a	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Rekisteröityjen junien lukumäärä	EI OLE	Numero	25	97	Q2	2026	Vähintään 97 päästöttömän junan rekisteröinti. Tukikelpoisia junia ovat sähkö- ja vetypolttokennot ja enintään 20 kahden liikennemuodon junaa.
M2C2–38a	Investointi 5.1. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
M2C2–39	Investointi 5.1 Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Virstanpylväs	Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalia S.p.A:lle.	Todistus siirrosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Italia siirtää 3500000000 euroa Invitalialle tukivälinettä varten.
M2C2–40	Investointi 5.1. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimuksen muuttaminen, lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investoinnin loppuun saattaminen	Muutetun täytäntöönpanosopimuksen, lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitettujen oikeudellisten sopimusten ja siirtotodistuksen voimaantulo	EI OLE	0	100	Q2	2026	Täytäntöönpanosopimuksen muuttaminen. Italia siirtää 400000000 euroa Invitalialle tukivälinettä varten. Invitalia on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, jotka koskevat määrää, joka tarvitaan 100 prosenttiin elpymis- ja palautumistukivälineen 3900000000 euron investoinnista (hallinnointipalkkiothuomioon ottaen). Tästä rahoituksesta vähintään 460 miljoonalla eurolla on edistettävä ilmastotavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti. Erityisesti: —Vähintään 700000000 euroa kohdennetaan alainvestointiin 1 Net Zero Technologies; —Muut elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnit kohdennetaan alainvestointiin 2 ”Strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky, mukaan lukien puolijohdehankkeet”. Alainvestoinneista 2 myönnetään enintään 400000000 euroa maatalousteollisuudelle ja maatalouselintarvikealalle.
M2C2–42a	Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)	Virstanpylväs	Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon	Todistus siirrosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Italia siirtää 250000000 euroa GTF:ään. Lisäksi sijoituspolitiikan (”Accordo Finanziario”) on oltava toimenpiteen kuvauksen mukainen.
M2C2–43	Investointi 5.4: Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)	Virstanpylväs	Mietinnön hyväksyminen	Mietinnön hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Italian on toimitettava raportti, jossa esitetään GTF:n sijoituspolitiikan täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet, mukaan lukien toimet, joita on toteutettu niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita pääomalla odotetaan tuettavan, sekä toimet, joita odotetaan toteutettavan kyseisten tuotteiden täytäntöönpanon jatkamiseksi. Kertomuksessa on myös ilmoitettava määrät, jotka on sijoitettu suoraan tai välillisesti kuhunkin rahoitustuotteeseen.
M2C2–44	Investointi 1.1 Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Kaikkien aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Julkaistaan hyväksymisasetukset, jotka koskevat aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekemistä (sopimuksia)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Julkaistaan hyväksymisasetukset, joihin liittyy kaikkien aurinkosähköpaneelien ja mittauslaitteiden asentamista maatalousjännitejärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen.
M2C2–45	Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus, lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen	Täytäntöönpanosopimuksen, allekirjoitettujen oikeudellisten sopimusten ja siirtotodistuksen voimaantulo				Q2	2026	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan. Italia siirtää 1099000000 euroa GSE:lle tukivälinettä varten. GSE:n on tehtävä lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen).
M2C2–47	Investointi 1.2 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus, lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen	Täytäntöönpanosopimuksen, allekirjoitettujen oikeudellisten sopimusten ja siirtotodistuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan. Italia siirtää 795500000 euroa GSE:lle järjestelyä varten. GSE:n on tehtävä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta vähintään 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon tilinhoitopalkkiot).
M2C2–48	Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)	Virstanpylväs	Vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevan julkisen hankintasopimuksen tekeminen	Ilmoitus kaikkien vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevien hankkeiden myöntäminen. Rahoitusta on myönnettävä sellaisen vihreän vedyn tuotantoon, jonka hiilidioksidipäästöt ovat alle 3 tCO2eq/tH2, jotta saavutetaan paras tulos hiilestä irtautumisessa. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä käyttävään elektrolyysiin.
M2C2–49	Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)	Kohde	Toteutetut hankkeet	EI OLE	Numero	0	10	Q2	2026	Kymmenelle vetylaaksohankkeelle annettujen töiden valmistumistodistukset, mukaan lukien 10 elektrolyysilaitteen asentaminen, joiden kapasiteetti on kussakin vähintään 1 MW. Kehittäjän hyväksymät liitäntäkustannusarviot annetaan verkkoliitäntää edellyttävistä elektrolyysilaitteista.
M2C2–50	Investointi 3.2 Vetyn käyttö teollisuudessa, jolla päästöjä on vaikea vähentää	Virstanpylväs	Sopimus metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämisestä	Sopimuksen allekirjoittaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Sopimuksen allekirjoittaminen valittujen hankkeiden omistajien kanssa metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämiseksi. Hankkeet on osittain omistettava T & K & I-prosessiin, jossa kehitetään vetyä, ja osittain teollisen prototyypin toteuttamiseen ja testaamiseen vetyä käyttäen. Tällä toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä.
M2C2–52	Investointi 5.2 Vety	Virstanpylväs	Elektrolyysilaitteiden tuotanto	Ilmoitus kaikkien julkisten hankintasopimusten julkaisemisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Hankintasopimuksen tekeminen teollisuuslaitoksen rakentamisesta elektrolyysilaitteiden tuotantoa varten.
M2C2–53	Investointi 5.2 Vety	Kohde	Rakennetut teollisuuslaitokset	EI OLE	Numero	0	1	Q2	2026	Vähintään yhden elektrolyysilaitteiden tai modulaarisen pinon valmistukseen tarkoitetun teollisuuslaitoksen rakennustöiden valmistumistodistukset. Laitosten yhteenlasketun valmistuskapasiteetin on oltava vähintään 890 MW vuodessa.

F. 2 KOSKEVAT MÄÄRÄT 3 – Rakennusten energiatehokkuus ja uudelleenvalidointi

Energiatehokkuus on tämän komponentin kulmakivi, ja se jakautuu kolmeen pääpilariin.

·Ensimmäisessä pilarissa otetaan käyttöön väliaikainen kannustin yksityisten kiinteistöjen energia-alan kunnostamiseen ja maanjäristysten torjuntaan vähentämällä toimista aiheutuneet kustannukset verotuksessa. Tukikelpoisia ovat toimet, joilla lisätään asunnon energiatehokkuutta vähintään kahdella energiatodistuksen luokalla, jolloin energiankulutus paranee keskimäärin yli 30 prosenttia.

·Osa-alueen toinen pilari on julkisten koulujen ja oikeusoppilaitosten tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen.

·Kolmannen pilarin tavoitteena on edistää tehokkaiden kaukolämpöverkkojen rakentamista ja laajentamista kaupunkialueilla.

Lisäksi on tehty useita uudistuksia, joilla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamista.

Tämän komponentin odotetaan edistävän voimakkaasti Italian vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista, koska siviilialan osuus Italian kokonaisenergiankulutuksesta on lähes puolet. Suurin osa rakennuksista on rakennettu ennen energiansäästökriteerien hyväksymistä ja vastaavan lainsäädännön voimaantuloa, joten energiatehokkuuteen ja maanjäristyksiin sopeutumiseen liittyvät tarpeet ovat huomattavat.

Tällä osa-alueella käsitellään osaa vuoden 2020 maakohtaisesta suosituksesta 3, jossa neuvosto suositti Italialle, että se toteuttaisi toimia vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti [...] vesihuoltoon, sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien edistämiseksi keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi. Siinä käsitellään myös osia vuoden 2019 maakohtaisista suosituksista 3 (”Infrastruktuurin laatua koskeva painopiste-investointeihin liittyvä talouspolitiikka, jossa otetaan huomioon alueelliset erot. [...] ja parantaa julkishallinnon tehokkuutta [...] nopeuttamalla digitalisaatiota ja parantamalla paikallisten julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua).

F.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 2.1: Energiatehokkuutta koskevan ekobonuksen vahvistaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea asuinrakennusten energiaperuskorjausta. Toimenpide koostuu tuen tarjoamisesta verovähennyksen muodossa tai vaihtoehtona verovähennysvälineelle rahoitusvälineiden muodossa (ns. tilisiirto ja laskutusalennus) tietyille organisaatioiden ja kotitalouksien ryhmille.

Uudistus 1.1 – Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan energiatehokkuuteen liittyvien toimien täytäntöönpanomenettelyjä. Se koostuu neljästä päätoimesta:

·Rakennusten energiatehokkuutta koskevan kansallisen portaalin käyttöönotto: Portaali tukee kansalaisia ja toimijoita energiatehokkuushankkeiden hallinnoinnissa, ja sen on oltava päätöksentekijöiden kannalta helppo tiedonlähde. Sen on sisällettävä tietoja kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudesta, jonka odotetaan auttavan yrityksiä ja kansalaisia niiden kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista koskevissa päätöksissä. Perustetaan keskitetty palvelupiste, joka tarjoaa kansalaisille ja yrityksille apua ja kaikkea hyödyllistä tietoa rakennusten energiakartoituksesta, alakohtaisten säännösten noudattamisesta, tehokkuusmahdollisuuksien arvioinnista ja ensisijaisten toimien valinnasta, mukaan lukien vaiheittain toteutettavat uudelleenkehittämissuunnitelmat, tarkoitukseen sopivimpien edistämisvälineiden valinnasta ja ammatillisten taitojen koulutuksesta.

·Siviilialalle suunnattuun tiedotus- ja koulutussuunnitelmaan sisältyvien toimien vahvistaminen – Tiedotus- ja koulutussuunnitelmassa on otettava huomioon tarve kehittää sekä erityisiä aloitteita, joilla pyritään paikkaamaan kotitalouksien loppukäyttäjien tietovajetta, että asianmukaisia koulutustoimia, jotka koskevat kannustimia ja tehokkaimpia toimia energiapalveluja tarjoaville yrityksille, jotka toteuttavat toimia, ja kondominiumin hallinnoijille. Suunnitelma on laadittava ottaen huomioon Superbonus-toimenpiteestä johtuvat tarpeet, jotta voidaan maksimoida sen vaikuttavuus ja luoda perusta kestävälle rakennusalan tehokkuuskulttuurille.

·Kansallisen energiatehokkuusrahaston päivittäminen ja vahvistaminen: Kansallisen energiatehokkuusrahaston perustamisesta ja hallinnoinnista annettujen asetusten (asetuksen 102/2014 15 § ja 22. joulukuuta 2017 annettu ministeriöiden välinen asetus) tarkistamisen myötä tulee voimaan muutoksia, joilla edistetään käytettävissä olevien resurssien tehostamista ja käyttöä.

·Keskitetyn julkisen kehittämisohjelman EPAC-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanovaiheen nopeuttaminen: On toteutettava sääntelyn uudelleentarkastelu, jonka tarkoituksena on edistää keskushallinnon (PREPAC) rakennusten uudelleenjärjestelyohjelmaan (PREPAC) osoitettujen resurssien tehokkaampaa hallinnointia.

F.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

F.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla

Toimenpiteen tavoitteena on luoda nykyaikaisia ja kestäviä koulurakenteita erityisesti vähentämällä energiankulutusta ja lisäämällä maanjäristysturvallisuutta. Toimenpiteellä korvataan osa julkisten koulujen rakennuskannasta.

Investointi 1.2 – Oikeushallinnon osittain tai kokonaan käyttämien julkisten kiinteistöjen tasaaminen

Toimenpiteen tavoitteena on uudistaa ja nykyaikaistaa osittain tai kokonaan oikeudenkäytössä olevia rakennuksia. Toimenpide koostuu useissa Italian kunnissa sijaitsevien kiinteistöomaisuuden peruskorjaus- ja uudelleenvalmistustöiden toteuttamisesta, mukaan lukien muun muassa energiatehokkuustoimenpiteet.

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen

Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa tehokkaan kaukolämmön käyttöä, joka perustuu uusiutuvista lähteistä, hukkalämmöstä tai korkeatehoisissa laitoksissa yhteistuotannosta tuotetun lämmön jakeluun. Toimenpiteellä rahoitetaan hankkeita, jotka liittyvät uusien kaukolämpöverkkojen rakentamiseen tai olemassa olevien kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, ensisijaisesti hankkeisiin, joilla taataan suurimmat säästöt uusiutumattomassa primäärienergiassa.

F.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Liittyvät

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C3–5

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla

Virstanpylväs

Kaikkien uusien koulujen rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen koulurakennusten energiapäivityksiä uudistamalla julkisen tarjouskilpailumenettelyn jälkeen

Ilmoitus kaikkien julkisten hankintasopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2023

Ilmoitus kaikkien sellaisten uusien koulurakennusten korvaamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä, joille voidaan myöntää paikallisviranomaisten virallista rahoitusta, jonka kokonaispinta-ala on vähintään 400000 neliömetriä

M2C3–6

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla

Kohde

Rakennusten uusimisen avulla rakennetaan vähintään 166 uutta koulua.

EI OLE

Numero

0

166

Q1

2026

Todistukset töiden päätökseen saattamisesta vähintään 166 uuden koulun rakentamiseksi uudistamalla rakennus.

Näiden 166 uuden koulun primäärienergian kulutuksen on oltava vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus, mistä on osoituksena energiatehokkuustodistusten myöntäminen.

M2C3–7

Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, oikeudenkäyttöön liittyvän kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

Virstanpylväs

Hankintaviranomainen allekirjoittaa kaikkien uusien rakennusten rakentamista, oikeudenhoidon kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittelyä ja vahvistamista koskevien hankintasopimusten tekemisen julkisen tarjouskilpailun perusteella.

Ilmoitus kaikkien julkisten hankintasopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koskevat kiinteistöjen rakentamista sekä oikeudenkäyttöön liittyvän kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutusta ja vahvistamista.

M2C3–8

Investointi 1.2 – Oikeushallinnon osittain tai kokonaan käyttämien julkisten kiinteistöjen tasaaminen

Kohde

Julkisten kiinteistöjen vähintään 289000 neliömetrin suuruiset työt

EI OLE

Numero

0

289 000

Q1

2026

Todistus oikeuslaitoksen osittain tai kokonaan käyttämän julkisen kiinteistöomaisuuden vähintään 289000 neliömetrin suuruisten töiden valmistumisesta annetaan.

M2C3–9

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen

Virstanpylväs

Ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö tekee lämmitysverkkojen parantamista koskevat sopimukset julkisen tarjouskilpailun perusteella.

Ilmoitus kaikkien julkisten hankintasopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Kaikkien uusien kaukolämpöverkkojen rakentamista tai olemassa olevien kaukolämpöverkkojen laajentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen, mihin olisi sisällyttävä vaatimus energiankulutuksen vähentämisestä.

Sopimusten tekeminen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M2C3–10

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen

Kohde

Kaukolämpöverkkojen rakentaminen tai laajentaminen energiankulutuksen vähentämiseksi

EI OLE

KTOE

0

30

Q1

2026

Uusien kaukolämpöverkkojen rakentamiseen tai olemassa olevien verkkojen laajentamiseen liittyvien töiden valmistumisesta annetaan todistukset, jotka mahdollistavat energiankulutuksen vähentämisen vähintään 30 KTOE:lla vuodessa, mikä todistetaan riippumattoman insinöörin raportilla.

Investoinnin on täytettävä elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 241/2021/EU liitteessä VI olevassa alaviitteessä 9 vahvistetut edellytykset.

Jotta kaukolämpöjärjestelmät olisivat tukikelpoisia, niiden on käytettävä pääasiallisena lämmönlähteenä uusiutuvista lähteistä, hukkalämmöstä tai korkean suorituskyvyn laitoksissa yhteistuotannosta tuotettua lämpöä. Fossiilisia polttoaineita on käytettävä ainoastaan varapolttoaineena.

G. MISSION 2 COMPONENT 4 – Aluesuunnittelu ja vesivarat

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on puuttua useisiin pitkäaikaisiin heikkouksiin, jotka liittyvät vesivarojen hoitoon ja hydrogeologisiin riskeihin Italiassa, ja hyväksyä useita toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tämä on tarkoitus saavuttaa näiden eri ulottuvuuksien uudistusten ja investointien merkittävällä ja tasapainoisella yhdistelmällä.

Uudistusten osalta komponentissa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla pyritään pääasiassa tehostamaan vesivarojen hoitoa vähentämällä alan hajanaisuutta, ottamalla käyttöön asianmukainen hinnoittelupolitiikka ja ottamalla käyttöön useita kannustimia jätevesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän osa-alueen uudistuksiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan vesi-infrastruktuuriin sekä hydrologisten riskien hallintaan ja vähentämiseen liittyvien hankkeiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

Tähän komponenttiin liittyvillä investoinneilla on edistettävä hydrogeologisen riskin lieventämistä ja parempaa hallintaa Italiassa sekä ennaltaehkäisyn että sopeutumisen näkökulmasta, ja niillä on pyrittävä parantamaan veteen liittyvän infrastruktuurin häiriönsietokykyä. Lisäksi niillä pyritään parantamaan merkittävästi vesivarojen hoitoa parantamalla jätevesihuoltoa ja vähentämällä merkittävästi vesivuotoja, myös maatalousalalla. Investoinneilla on vahvistettava näiden alojen digitalisaatiota ja tehtävä niistä energiatehokkaampia ja ilmastonmuutokseen paremmin soveltuvia. Tähän komponenttiin sisältyy myös joukko toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja viheralueet vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti.

Tällä osa-alueella käsitellään osaa vuoden 2020 maakohtaisesta suosituksesta 3, jossa Euroopan unionin neuvosto suositti Italialle, että se toteuttaisi toimia vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti [...] vesihuoltoon, sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi. Siinä käsitellään myös osia vuoden 2019 maakohtaisesta suosituksesta 3 (”Infrastruktuurin laatua koskeva painopiste-investointeihin liittyvä talouspolitiikka, jossa otetaan huomioon alueelliset erot. [...] ja parantaa julkishallinnon tehokkuutta [...] nopeuttamalla digitalisaatiota ja parantamalla paikallisten julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua).

G.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 2.1 – Hydrogeologisen epävakauden vastaisten toimien täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Uudistuksen tavoitteena on korjata Italian tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomat hydrogeologisten riskien hallinnan nykyiset heikkoudet. Siinä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan tämän alan hankkeiden täytäntöönpanomenettelyjä muun muassa vahvistamalla kullekin vaiheelle enimmäisajat; toimien priorisointi kansallisen riskinarvioinnin ja päätöksen N:o 1313/2013 6 artiklan sekä riskinhallintavalmiuksien arvioinnin ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti; laaditaan suunnitelma näiden hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavien yksiköiden hallinnollisten valmiuksien lisäämiseksi ja asianomaisten hallinnon eri tasojen välisen koordinoinnin vahvistamiseksi muun muassa virtaviivaistamalla tietovirtoja.

Uudistus 2 – Lainsäädännön uudistaminen veden hallinnan ja kestävän käytön parantamiseksi

Uudistuksella pyritään puuttumaan Italian vesialan pitkäaikaisiin ongelmiin, jotka näkyvät monissa meneillään olevissa rikkomusmenettelyissä, jotka liittyvät neuvoston direktiivin 91/271/ETY noudattamatta jättämiseen, alan liialliseen pirstoutumiseen ja riittävien kannustimien ja hinnoittelupolitiikan puuttumiseen. Suunniteltujen toimenpiteiden odotetaan vähentävän merkittävästi alan hajanaisuutta vähentämällä toimijoiden määrää ja kannustamalla mittakaavaetuihin, luomalla kannustimia vesivuotojen ja maataloussektorin liiallisen vedenkulutuksen vähentämiseksi ja ottamalla käyttöön asianmukaisia hinnoittelupolitiikkoja kestävämmän vedenkulutuksen varmistamiseksi.

Campanian, Calabrian, Molisen ja Sicilian alueiden kanssa allekirjoitetaan yhteisymmärryspöytäkirjat vesipalveluja tarjoavien toimijoiden määrän hajanaisuuden vähentämiseksi. Yhteisymmärryspöytäkirjassa asetetaan tavoitteita paikallishallinnon elinten asettamiselle, toimijoiden määrän vähentämiselle ja mittakaavaetujen saavuttamiselle, jotta voidaan perustaa yksi toimija vähintään 40000 asukkaalle kahden vuoden kuluessa yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisesta.

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”

Uudistuksella pyritään puuttumaan merkittäviin ongelmiin vesivarojen hoidossa ja tehostamaan järjestelmää.

Järjestelmän odotetaan vähentävän toiminnanharjoittajien määrän nykyistä hajanaisuutta, joka tällä hetkellä haittaa vesivarojen tehokasta käyttöä joissakin osissa maata. Uudistuksen odotetaan myös tarjoavan oikeat kannustimet vesivarojen käytön parantamiseksi maatalousalalla, ottavan käyttöön seuraamusjärjestelmän laittoman vedenlouhinnan varalta ja ottavan käyttöön hintajärjestelmän, joka heijastaa paremmin ja paremmin saastuttaja maksaa -periaatetta välttäen samalla nykyisten kastelujärjestelmien laajentamista. Toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä niiden alueiden kanssa, joilla vesivarojen hoito on tällä hetkellä ongelmallisempaa.

Investointi 3.2 – Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden digitalisointi

Toimenpiteen tavoitteena on nykyaikaistaa ja digitalisoida kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden toimintaan liittyviä menettelyjä. Toimenpide koostuu vierailijoille tarjottavista digitaalisista palveluista sekä toimista luonnonsuojelun ja luonnonvarojen seurannan alalla.

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Tämän investoinnin tavoitteena on vähentää juomavesihävikkiä. Toimenpide koostuu vedenjakeluverkkojen parantamisesta ja nykyaikaistamisesta sellaisten kehittyneiden valvontajärjestelmien avulla, joiden avulla voidaan seurata verkon tärkeimpiä solmukohtia ja haavoittuvimpia kohtia (vesipiiri).

G.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C4–1	Uudistus 2.1. Hydrogeologisen epävakauden torjuntatoimien täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Virstanpylväs	Oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen hydrologisten riskien hallinnan parantamiseksi tulee voimaan	Voimaantuloon viittaava säännös asianomaisessa säädöksessä (säädöksissä)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Uuden oikeudellisen kehyksen on (vähintään) -Priorisoidaan ennaltaehkäisytoimet kansallisen riskinarvioinnin ja päätöksen N:o 1313/2013 6 artiklan sekä riskinhallintavalmiuksien arvioinnin ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti; -Nopeuttaa hankkeiden suunnittelumenettelyjä ja vahvistaa yleiset periaatteet, joilla yksinkertaistetaan hankkeiden täytäntöönpano- ja rahoitusmenettelyjä sekä hydrologisia riskejä koskevia hankkeita; -Yhdenmukaistetaan ja virtaviivaistetaan tietovirtoja, jotta voidaan vähentää valtion eri tietojärjestelmien välisiä päällekkäisyyksiä raportoinnissa, ja kehitetään indikaattorijärjestelmä, jonka avulla hydrologiset riskit voidaan tunnistaa paremmin Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti. -Tehostaa toimien koordinointia hallinnon eri tasojen välillä Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti; -Luodaan vaaratilanteita koskevia yhteisiä tietokantoja, jäljempänä ’dissesto’, Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti; -Vahvistaa kunkin vaiheen enimmäisaikataulut. -Laadittava suunnitelma asianomaisten toimijoiden valmiuksien vahvistamiseksi.
M2C4–2	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”	Virstanpylväs	Uudistus, jolla varmistetaan integroitujen vesipalvelujen täydet johtamisvalmiudet, tulee voimaan	Voimaantuloon viittaava säännös asianomaisessa säädöksessä (säädöksissä)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2022	Vesipalveluja koskeva yleinen laki/asetukset niiden kestävää käyttöä varten ja kannustimet vesi-infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin, joiden on vähintään -Vähennetään yksiköiden hajanaisuutta säännöillä ja yhdistämismekanismeilla, joilla kannustetaan tällä hetkellä itsenäisiä hallinnoijia integroitumaan yhteen ainoaan operaattoriin koko Ambito Territoriale Ottimale -alueella; -Tarjotaan kannustimia veden kestävään käyttöön maataloudessa ja tuetaan erityisesti vedenkäytön yhteisen seurantajärjestelmän (SIGRIAN) käyttöä kollektiivisiin ja omavaraisiin kastelutarkoituksiin; -Otetaan käyttöön säänneltyjen hintojen järjestelmä, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon ympäristöresurssien käyttö ja saastuminen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti
M2C4–3	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”	Virstanpylväs	Oikeudellisen kehyksen uudistaminen vesienhoidon ja kestävän käytön parantamiseksi	Yhteisymmärryspöytäkirjojen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Ekologisesta siirtymästä vastaavan ministeriön Campanian, Calabrian, Molisen ja Sisilian alueiden kanssa allekirjoittamat pöytäkirjat vesipalveluja tarjoavien toimijoiden määrän hajanaisuuden vähentämiseksi. Yhteisymmärryspöytäkirjassa olisi asetettava tavoitteita paikallishallinnon elinten asettamiselle, toimijoiden määrän vähentämiselle ja mittakaavaetujen saavuttamiselle, jotta voidaan perustaa yksi toimija vähintään 40000 asukkaalle.
M2C4–4	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”	Virstanpylväs	Kastelua koskevan uuden oikeudellisen kehyksen voimaantulo	Voimaantuloon viittaava säännös asianomaisessa säädöksessä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Tarkistetussa oikeudellisessa kehyksessä on vähintään —Laitonta vedenottoa koskevan seuraamusjärjestelmän perustaminen Edellytetään vesipuitedirektiivin 4 artiklan 7 kohdan mukaista vaikutustenarviointia, jotta voidaan arvioida (mahdollisesti kumulatiivisia) vaikutuksia kaikkiin vesimuodostumiin, joihin vaikutukset voivat kohdistua. —Varmistaa, että nykyistä kastelujärjestelmää ei laajenneta (myös lisäämällä veden käyttöä eli ei pelkästään lisäämällä fyysistä laajenemista) jopa tehokkaampien menetelmien avulla, jos kyseisten vesimuodostumien (pinta- tai pohjavesien) tila on tai sen ennustetaan olevan (ilmastonmuutoksen voimistuessa) huonompi tai mahdollisesti hyvä.
M2C4–5	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Virstanpylväs	Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen hallinnollisen yksinkertaistamisen ja kehittämisen voimaantulo	Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2022	Ministeriön asetuksella annetaan valtuudet kehittää digitaalisia palveluja kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille.
M2C4–32	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Kohde	Vedenjakeluverkkoihin liittyvät toimet, mukaan lukien T2-verkkojen digitalisointi ja seuranta	EI OLE	Numero	14 000	45 000	Q4	2025	Vähintään 45000 kilometriä vesiverkostoa

G.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 3.1 Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen

Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan kansallista ja alueellista lainsäädäntöä ja ottamaan käyttöön siihen liittyviä toimenpiteitä ilman epäpuhtauksien päästöjen vähentämiseksi (kansallisista päästörajoista ja ilmastokaasujen muuttamisesta annetussa direktiivissä 2016/2284 asetettujen tavoitteiden mukaisesti).

Investointi 1.1: Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano

Tämän investoinnin tavoitteena on tunnistaa ja ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riittämättömästä aluesuunnittelusta aiheutuvat riskit sekä tarjota tietoa riskienehkäisysuunnitelmia varten. Investointi koostuu sellaisen seurantajärjestelmän perustamisesta, joka mahdollistaa suurten alueiden kaukovalvonnan ja jätteiden laittoman loppukäsittelyn tunnistamisen.

Investointi 2.1: Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on puuttua hydrogeologiseen epävakauteen Italian alueella. Toimenpide koostuu kahdesta toimintalinjasta: Protezione Civile ja toukokuun 2023 tulvien koettelemien Emilia Romagnan, Toscanan ja Marchen alueiden jälleenrakentamista koskevasta hätätilanteesta vastaava komission jäsen (Commissario per la ricostruzione nel territorio della regione Emilia Romagna, Toscana e Marche) vastuullisena hallinnona: ensimmäinen toimintalinja koskee joukkoa toimia, joilla palautetaan vahingoittuneet julkiset rakenteet ja infrastruktuurit (E-tyypin toimet) ja vähennetään tapahtumaan läheisesti liittyvää jäännösriskiä ja joiden ensisijaisena tavoitteena on suojella julkista ja yksityistä turvallisuutta (D-tyypin toimet); toinen toimintalinja koskee toimia vesiväylien ennallistamiseksi ja tulvilta ja maanvyöryiltä suojelun lisäämiseksi sekä liikenneverkon kunnostamista toukokuun 2023 tulvista kärsivillä alueilla.

Investointi 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on suojella viheralueita ja lisätä niiden määrää biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä näiden alueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi. Toimenpiteeseen kuuluu metsänviljelyaineiston (siementen tai kasvien) istuttaminen vähintään 4500000 puulle ja pensaille (4500 hehtaarilla), joista vähintään 3,5 miljoonaa puuta on siirretty lopulliseen määräpaikkaansa Italian 14 suurkaupunkikaupungissa.

Investointi 3.2 – Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden digitalisointi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on nykyaikaistaa ja digitalisoida kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden toimintaan liittyviä menettelyjä. Toimenpide koostuu vierailijoille tarjottavista digitaalisista palveluista sekä toimista luonnonsuojelun ja luonnonvarojen seurannan alalla.

Investointi 3.3 – Po-alueen kunnostaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on aktivoida uudelleen luonnolliset prosessit ja edistää luonnon monimuotoisuuden elpymistä Po-joen alueella. Toimenpide koostuu toimenpiteiden toteuttamisesta jokiuomien keinotekoisuuden vähentämiseksi.

Investointi 3.4: Isännättömien alueiden kunnostaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää harvinaisten alueiden ympäristövaikutuksia ja edistää siten välillisesti kiertotaloutta. Investointi koostuu toimintasuunnitelman hyväksymisestä isännättömien alueiden yksilöimiseksi ja elvyttämiseksi Italian alueilla ja autonomisissa maakunnissa sekä erityistoimien toteuttamisesta niiden ennallistamiseksi.

Investointi 3.5: Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu

Tämän toimenpiteen tavoitteena on edistää merenpohjan ja merellisten luontotyyppien huonontumisen suunnan kääntämistä. Toimenpiteellä tuetaan hankkeita, joilla kartoitetaan merenpohjan luontotyyppejä ja ympäristön seurantaa, suunnittelua ja laajamittaisia ennallistamis- ja suojelutoimenpiteitä, sekä parannetaan merenseuranta-alustoja.

Uudistus 4.1 Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hallinnon vahvistaminen vesihuollon infrastruktuureihin tehtävien investointien toteuttamiseksi

Nykyinen sääntelykehys ja hallinnon nykyinen hajanaisuus vaikuttavat kielteisesti valmiuksiin suunnitella ja toteuttaa investointeja vesihuoltoinfrastruktuureihin.

Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tehostaa oikeudellista kehystä ja tarjota tarvittaessa apua täytäntöönpanoelimille, joilla ei ole riittäviä valmiuksia tehdä ja saattaa päätökseen kyseiset investoinnit alun perin asetetuissa määräajoissa.

Tärkeimmät toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat: i) vesialan investointeja varten perustetaan keskitetty julkinen rahoitusväline, jolla yhdistetään nykyisin melko hajanaiset resurssit, II) yksinkertaistetaan rahoitettujen investointien raportointi- ja seurantamenettelyjä, iii) otetaan sääntelyviranomainen tiiviimmin mukaan toteutettavien investointien suunnitteluun ja suunnitelmaan mahdollisesti tehtäviin tarkistuksiin.

Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö esittää vesihuoltoalaa koskevan uudistusehdotuksen.

Investointi 4.1 Päävesiinfrastruktuuri vedensaannin turvaamiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on varmistaa veden toimitusvarmuus tärkeillä kaupunkialueilla ja laajoilla kastelluilla alueilla sekä parantaa verkon turvallisuutta ja häiriönsietokykyä myös veden siirtokapasiteetin osalta. Toimenpide koostuu päävesiinfrastruktuuriin liittyvistä töistä koko maan alueella.

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Investointi 4.3. Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä kastelujärjestelmien tehokkuutta digitalisaation ja infrastruktuuriin liittyvien toimien avulla, jotta maatalousala olisi kestävämpi ja ilmastonmuutokseen sopeutuvampi.

Investointi 4.4. Jäteveden käsittely ja puhdistus

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää Italian jätevesien viemäröinti- ja puhdistusjärjestelmien heikkoutta sekä niiden taajamien määrää, joissa viemäröinti- ja puhdistusjärjestelmät ovat heikot. Toimenpiteellä pyritään tehostamaan meri- ja sisävesiin päästetyn jäteveden puhdistusta.

Investointi 4.5. Tukijärjestelmä vesi-infrastruktuureihin tehtäviä investointeja varten

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista avustusjärjestelmään, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italian vesihuoltosektorilla. Järjestelmä toimii myöntämällä elinkelpoisuusvajeavustuksia suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille.

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A.. Ohjelmaan on sisällyttävä seuraava tuotelinja:

·Elinkelpoisuusvajeavustus, jonka tarkoituksena on kattaa vesihuoltoalan infrastruktuurihankkeiden rahoitusvaje. Tuella tuetaan osaa kokonaisinvestoinnista hankkeen rahoituskelpoisuuden varmistamiseksi. Avustusrakenteen suunnittelussa on kannustettava vesipalvelujen tarjoajien järkeistämiseen ja yhdistämiseen ottamalla käyttöön palkitsemismekanismi.

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalia S.p.A:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1. Kuvaus ohjelman päätöksentekoprosessista: Lopullisen myöntämispäätöksen ohjelmassa tekee investointikomitea tai muu asianmukainen vastaava hallinnollinen elin ja päätös hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten ääntenenemmistöllä.

2. Avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joita ovat muun muassa seuraavat:

Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista. Lopullisia tuensaajia ovat periaatteessa yritykset, joilla on yksityisiä osakkuuksia. Syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti lopullisiksi edunsaajiksi voitaisiin hyväksyä myös julkisyhteisöt, jotka harjoittavat samankaltaista toimintaa kuin järjestelmästä hyötyvät yksityiset yhteisöt.

a.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Avustuspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta ja omaisuus, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 70 . Lisäksi avustuspolitiikkaan on sisällyttävä vaatimus, jonka mukaan rahoituksen ulkopuolelle on jätettävä: investoinnit, joihin liittyy uusien patojen rakentaminen; investoinnit yhteisön vesipolitiikan puitteista 23.10.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60 4 artiklan 7 kohdan soveltamisalaan.

b.Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

3. Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, maksurakenne toteutuskumppania varten sekä vaatimus käyttää järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin poliittisiin tavoitteisiin.

4. Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista avustuksista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen avustuksen myöntämistä toimelle.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia S.p.A:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näissä tarkastuksissa on varmistettava i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja avustussopimusten ehtoja noudatetaan.

2.Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineeseen perustuvista investoinneista vähintään 400000000 euroa osoitetaan ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteen VI mukaisesti. 71

G.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C4–6	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Kohde	Digitaalisten palvelujen kehittäminen kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille	EI OLE	Prosenttiosuus	0	70	Q2	2024	Vähintään 70 prosenttia kansallispuistoista ja suojelluista merialueista on kehittänyt digitaalisia palveluja kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille (vähintään kaksi seuraavista: yhteys Naturitalia.IT-portaaliin; hallinnollisia menettelyjä koskeva hakemus tai kestävän liikkuvuuden sovellus).
M2C4–6bis	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Virstanpylväs	Toteutetut luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen seurantaan liittyvät toimet	Annetut varmenteet				Q2	2026	·Vaatimustenmukaisuustodistus (-todistukset) vähintään 12000 laitteelle, jotka on tarkoitettu luonnonsuojelu- ja seurantatoimiin; ·Todistus (todistukset) palvelujen säännöllisestä suorittamisesta luonnonpuistoissa ja suojelluilla merialueilla vähintään seitsemän erityyppisen teknisen palvelun tarjoamiseksi sekä tieteellistä ja paikalla tapahtuvaa seurantaa varten annettava koulutus.
M2C4–7	Uudistus 3.1: Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen	Virstanpylväs	Kansallisen ilmansuojeluohjelman voimaantulo	DPCM:n säännös, jossa ilmoitetaan voimaantulo	EI OLE	EI MERKINTÄÄ	EI OLE	Q4	2021	Ministerineuvoston puheenjohtajan asetuksella vahvistetaan kansallinen ilman pilaantumisen valvontaohjelma, jossa otetaan käyttöön asianmukaiset toimenpiteet ilman pilaantumisen vähentämiseksi EU:n direktiivin 2016/2284 ja 30 päivänä toukokuuta 2018 annetun asetuksen nro 81, jolla kyseinen direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, mukaisesti.
M2C4–8	Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano	Virstanpylväs	Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän toimintasuunnitelma hydrologisten riskien tunnistamiseksi	Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2021	Ministeriön asetuksella hyväksytään toimintasuunnitelma kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän toteuttamiseksi hydrologisten riskien tunnistamiseksi. Sen on vähintään: -Kaukokartoitussovellusten ja datakenttäantureiden suunnittelu; -Kehitetään viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa koordinoinnin ja yhteentoimivuuden eri toimijoiden välillä valvontasaleissa -Perustetaan keskus- ja aluevalvontahuoneita -Kyberturvallisuusjärjestelmien ja -palvelujen kehittäminen
M2C4–9	Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano	Virstanpylväs	Seuranta- ja ennustejärjestelmä on käytettävissä	Verkossa saatavilla oleva järjestelmä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Seuranta- ja ennustejärjestelmä hydrologisten riskien ja jätteiden laittoman loppukäsittelyn tunnistamiseksi on saatavilla verkossa.
M2C4–11	Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa	Virstanpylväs	Interventioiden yksilöinti poikkeustilavaltuutetun määräyksellä (määräyksillä)	Poikkeustilavaltuutetun määräys (asetukset)				Q3	2024	Yhdessä tai useammassa hätävaltuutetun määräyksessä on esitettävä tarkka luettelo toimista vesiväylien ennallistamiseksi ja suojautumisen lisäämiseksi tulvilta ja maanvyöryiltä, julkisten rakennusten, mukaan lukien talot ja terveyskeskukset, ennallistamiseksi sekä kunnostettavan liikenneverkon kokonaiskilometrimäärä. Tukitoimien kokonaismäärän on oltava vähintään 1,2 miljardia euroa.
M2C4–11bis	Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa	Kohde	Toteutetut hankkeet	Hankkeiden päätökseen saattamisen varmentaminen	Numero	0	190	Q2	2026	Todistukset töiden valmistumisesta annetaan vähintään 190:lle toimenpiteelle, joilla pyritään ennallistamaan vesiväyliä ja parantamaan suojaa tulvilta ja maanvyöryiltä, sekä liikenneverkon kunnostustoimiin, jotka on määritelty hätäpäällikön asetuksissa.
M2C4–12	Investointi 2.1.b. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Virstanpylväs	Tulvariskien ja hydrogeologisten riskien torjuntaa koskevan tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo	Asetuksen voimaantuloa koskevat määräykset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksilla, joilla hyväksytään tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämistä koskeva ensimmäinen interventio- ja investointisuunnitelma asianomaisella alueella (komission jäsen/alue/itsehallinnollinen maakunta), pyritään palauttamaan alku alku alkuun ja varmistamaan alueiden kyky selviytyä luonnonkatastrofeista.
M2C4–13	Investointi 2.1b – Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Kohde	Toteutetut tyypin D ja tyypin E interventiot	EI OLE	Prosenttiosuus	0	90	Q2	2026	Todistukset töiden valmistumisesta annetaan vähintään 90 prosentille E- ja D-tyypin toimista, joiden tarkoituksena on palauttaa vahingoittuneet julkiset rakenteet, sellaisina kuin ne on määritelty kansallisen pelastuspalvelun hyväksymisasiakirjoissa.
M2C4–18	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Virstanpylväs	Kaupunkien viheralueiden ja niiden lähialueiden suojelua ja hyödyntämistä koskevien tarkistettujen oikeudellisten muutosten voimaantulo	Asiaa koskevien säädösten säännös, joka koskee kaupunkimetsityssuunnitelman hyväksymistä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Kaupunkimetsityssuunnitelman on oltava 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141, jäljempänä ’ilmastolaki’, tavoitteiden mukainen ja suurkaupunkien toteuttaman suunnitteluvaiheen jälkeen. Suunnitelmassa olisi asetettava vähintään seuraavat tavoitteet: -Biologisen monimuotoisuuden hajanaisuuden säilyttäminen ja parantaminen biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian mukaisesti, -Edistää ilmansaasteiden vähentämistä suurkaupunkialueilla, -Vähentää ilmanlaatua koskevia rikkomusmenettelyjä; -Elvytetään ihmisen luomat maisemat ja parannetaan suurkaupunkialueiden välittömässä läheisyydessä olevia suojelualueita; Hillitään maaperän kulutusta ja ennallistetaan käyttökelpoista maaperää.
M2C4–19	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden T1 suojeluun ja hyödyntämiseen	EI OLE	Numero	0	1 650 000	Q4	2022	Istutetaan vähintään 1650000 puuta kaupunkien ja niiden lähialueiden uudelleenmetsittämistä varten 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141 (ns. ilmastolaki) 4 §:n mukaisesti.
M2C4–20	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden suojeluun ja hyödyntämiseen	EI OLE	Numero	1 650 000	4 500 000	Q4	2024	Metsänviljelyaineiston (siementen tai kasvien) istuttaminen vähintään 4500000 puulle ja pensaille kaupunkien ja niiden lähialueiden uudelleenmetsittämistä varten 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141 (ns. ilmastolaki) 4 §:n mukaisesti.
M2C4–20a	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	T3-kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden suojeluun ja hyödyntämiseen	EI OLE	Numero	0	3 500 000	Q2	2026	Metsänviljelyaineiston (siementen tai kasvien) siirtäminen vähintään 3500000 puulle ja pensaille kaupunkien ja niiden lähialueiden uudelleenmetsittämistä varten.
M2C4–21	Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen	Virstanpylväs	Po-alueen elvyttämistä koskevien interventioiden oikeudellisen kehyksen tarkistaminen	Voimaantuloon viittaava säännös asianomaisessa säädöksessä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jonka tavoitteena on elvyttää joenpohjaa edustava ekologinen käytävä, mukaan lukien luonnollinen uudelleenmetsitys ja toimet sivuhaarojen ja haarukkien ennallistamiseksi ja uudelleenaktivoimiseksi.
M2C4–22	Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen	Kohde	Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T1 elvyttämistä varten	EI OLE	Numero	0	13	Q4	2024	Vähennetään joen uoman keinotekoisuutta vähintään 13 km Po-joen akselia pitkin.
M2C4–23	Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen	Kohde	Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T2 elvyttämistä varten	EI OLE	Numero	13	37	Q1	2026	Todistus sellaisten töiden loppuun saattamisesta, joiden tarkoituksena on vähentää jokiuoman keinotekoisuutta vähintään 37 kilometrin päässä Po-joen akselilla, annetaan. Annetaan todistus sellaisten töiden loppuun saattamisesta, joihin liittyy uudelleenmetsitystoimia, jotka kattavat vähintään 337 hehtaaria rantametsää.
M2C4–24	Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen	Virstanpylväs	Isännättömien alueiden kunnostamista koskeva oikeudellinen kehys	Toimintasuunnitelman hyväksymistä koskeva säännös asianomaisessa säädöksessä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Isännättömien alueiden elvyttämistä koskevalla toimintasuunnitelmalla on vähennettävä maan käyttöönottoa ja edistettävä kaupunkialueiden elvyttämistä. Tarjouspyyntökirjeeseen on sisällyttävä vähintään -Isännättömien alueiden yksilöinti kaikilla 21 alueella ja/tai autonomisissa maakunnissa -Erityistoimet, jotka on toteutettava kaikilla isännättömillä alueilla maan käyttöönoton vähentämiseksi ja kaupunkialueiden elvyttämisen edistämiseksi
M2C4–25	Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen	Kohde	Isännättömien alueiden elvyttäminen	EI OLE	Prosenttiosuus	0	70	Q1	2026	Maaperän kunnostamista koskevat todistukset (toimintasuunnitelman 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti), jotka on myönnetty 70 prosentille toimintasuunnitelmassa luetelluista orpoista alueista.
M2C4–26	Investointi 3.5. Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu	Kohde	Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu	EI OLE	Numero	0	10	Q2	2025	Seuraavat kymmenen toimea on toteutettu: ·Osterin ennallistamispaikkoja on sijoitettu vähintään yhteen paikkaan kutakin seuraavaa aluetta kohti: Friuli Venezia Giulia ja Emilia Romagna; ·Merenpohjaa ja meren kasvillisuutta on istutettu vähintään yhteen paikkaan kutakin seuraavaa aluetta kohti: Lazio, Campania, Calabria, Sisilia; ·Läntisen, keskisen ja eteläisen Välimeren alueille on asennettu poijuilla varustettuja kiinnityskenttiä; ·Haamuverkot on poistettu yhteensä vähintään 15 kohteesta, jotka sijaitsevat Sisiliassa, Campaniassa, Laziossa, Pugliassa, Marchessa ja Emilia Romagnassa; ·Rannikon säteittäiset asemat on huollettu, asennettu tai varustettu valmistusohjelmistoilla vähintään yhdeksässä paikassa, ja merentutkimuksen liikkuva tutkimusyksikkö on ostettu; ·Vähintään 12 aallonmittauspoijua on laukaistanut; ·Uusia antureita on huollettu tai asennettu vähintään 25:llä raideleveydellä toimivalla verkkoasemalla; ·Vähintään kolmen uuden merisääaseman asentaminen ja vähintään 25 merisääaseman ylläpito Venetsian laguunin alueella; ·Laguunien kemiallisten, fyysisten ja trofiaparametrien jatkuvaa seurantaa varten on asennettu vähintään 10 kiinteää asemaa; ·Tietoja on saatu vähintään viidestä havainnointiohjelmistojärjestelmästä meri- ja rannikkoluontotyyppien seurantaa varten. Kaikkien laivojen tai alusten ostojen on oltava parasta saatavilla olevaa teknologiaa, jolla on alalla vähiten ympäristövaikutuksia.
M2C4–27	Uudistus 4.1. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hallinnon vahvistaminen vesihuollon infrastruktuureihin tehtävien investointien toteuttamiseksi	Virstanpylväs	Lainsäädännön yksinkertaistaminen vedensaannin turvaamiseksi toteutettavan ensisijaisen vesi-infrastruktuurin interventioiden osalta tulee voimaan	Voimaantuloon viittaavat säännökset asianomaisessa säädöksessä (säännöksissä)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2022	Tarkistetulla lainsäädännöllä vahvistetaan vesihuoltoinfrastruktuuriin tehtävien investointien hallinnointia ja yksinkertaistetaan niiden täytäntöönpanoa. Uuden oikeudellisen kehyksen olisi oltava vähintään — Tehdään vesialan tukitoimia koskevasta kansallisesta suunnitelmasta vesialan investointien keskeinen rahoitusväline. — Pyydetään lausuntoa ja otetaan aktiivisesti mukaan sääntelyviranomainen (Autorità di Regolazione per Energia Reti e Ambiente) kaikkiin suunnitelman muutoksiin tai päivityksiin. — Tarjota tukea ja liitännäistoimenpiteitä täytäntöönpanoelimille, jotka eivät pysty toteuttamaan ensisijaisiin hankintoihin liittyviä investointeja asetetussa määräajassa. — Yksinkertaistetaan vesialalla rahoitettujen investointien raportointi- ja seurantamenettelyjä.
M2C4–28	Investointi 4.1. Investoinnit vedensaannin turvaamiseksi käytettäviin ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin	Virstanpylväs	Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille, jotka liittyvät ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin tehtäviin investointeihin ja vedensaannin turvaamiseen	Asetuksen (asetusten) julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2023	Hyväksymisasetusten julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen (kohdentaminen) päävesi-infrastruktuuri-investointeihin ja vedensaannin turvaamiseen. Sopimusten soveltamisala on seuraava: -Tärkeiden kaupunkialueiden vesihuolto; -Rakenteelliset työt verkon turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi, mukaan lukien sopeutuminen ilmastonmuutokseen (lukuun ottamatta patoja); -Veden kuljetuskapasiteetin lisääminen. Valintaperusteilla on varmistettava, että investoinnilla edistetään täysimääräisesti ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista 40 prosentin ilmastokertoimella elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti.
M2C4–29	Investointi 4.1. Investoinnit vedensaannin turvaamiseksi käytettäviin ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin	Kohde	Vesi-infrastruktuuriin liittyvien töiden loppuun saattaminen	EI OLE	Numero	0	45	Q1	2026	Töiden valmistumistodistukset on annettu vähintään 45 vesijärjestelmässä (sekä kompleksissa että perusvesijärjestelmässä), joista vähintään 32:ssa monimutkaisessa vesijärjestelmässä.
M2C4–30	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Virstanpylväs	Rahoituksen myöntäminen kaikille vedenjakeluverkkoihin liittyville hankkeille, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Asetuksen (asetusten) julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2023	Hyväksymisasetuksen (-asetusten) julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen (kohdentaminen) hankkeille, jotka koskevat vedenjakeluverkkojen nykyaikaistamista ja tehokkuutta. Sopimusten soveltamisala on seuraava: -Toimet juomavesiverkkojen hävikin vähentämiseksi; -Parantaa vesijärjestelmien kykyä sietää ilmastonmuutosta; -Verkkojen digitalisoinnin tehostaminen vesivarojen optimaalisen hallinnan varmistamiseksi, jätteiden vähentäminen ja tehottomuuden rajoittaminen
M2C4–31	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Kohde	Vedenjakeluverkkoihin liittyvät toimet, mukaan lukien T1-verkkojen digitalisointi ja seuranta	EI OLE	Numero	0	14 000	Q4	2024	Vähintään 14000 kilometriä vesiverkostoa
M2C4–33	Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Virstanpylväs	Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille, jotka koskevat kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi	Asetuksen (asetusten) julkaiseminen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Julkaistaan hyväksymisasetukset, joissa myönnetään (ja osoitetaan) rahoitusta hankkeille, jotka koskevat verkkoja ja kastelujärjestelmiä sekä niihin liittyvää digitalisointi- ja seurantajärjestelmää. Sopimusten soveltamisala on seuraava: -Kannustaa kollektiivisten verkkojen käytön mittaamiseen ja seurantaan (mittareiden ja kauko-ohjausjärjestelmien asentamisen avulla), mukaan lukien siirtyminen omavaraisuudesta kollektiivisiin käyttötarkoituksiin, ennakkoedellytyksenä sille, että veden hinnoittelupolitiikka, joka perustuu veden määrään perustuvaan veden määrään maatalouden vesivarojen tehokasta käyttöä varten, saadaan päätökseen, ja siten edistää laittomien vedenpoistojen vähentämistä maaseutualueilla. -Kasteluun tehtävillä investoinneilla olisi pyrittävä tehostamaan olemassa olevaa kastelua, vaikka kyseisen vesimuodostuman tila olisi hyvä. Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimenpiteet ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden mukaisesti. (2021/C58/01). Kunkin osainvestoinnin osalta on erityisesti varmistettava, että EU:n lainsäädännön, vesipuitedirektiivi mukaan lukien, vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti ennen rakennuskohteen aloittamista, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi tukitoimista, jos niitä sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, on tehtävä direktiivin 2011/92/EU mukainen ympäristövaikutusten arviointi sekä asiaankuuluvat arvioinnit direktiivien 2000/60/EY ja 92/43/ETY yhteydessä, mukaan lukien vaadittujen lieventävien toimenpiteiden täytäntöönpano.
M2C4–34	Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi	EI OLE	Numero	0	40	Q4	2024	Vähintään 40 (SIGRIAN-tietokannassa lueteltua) vedenpoistolähdettä, jotka liittyvät vesikonsessioon (concessione di derivazione) ja joiden virtausnopeus on vähintään 100 l/s, on varustettava mittareilla. Verkon tehokkuutta koskeviin yleisiin tukitoimiin on sisällyttävä myös seuraavien asentaminen: -300 kolmannen tason mittaria; -10000 neljännen tason mittaria; -Digitalisaatio ja verkon parantaminen.
M2C4–34a	Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksiT1.2	EI OLE	Numero	40	105	Q2	2026	Vähintään 105 (SIGRIAN-tietokannassa lueteltua) vedenpoistolähdettä, jotka liittyvät vedenjakeluun (concessione di derivazione) ja joiden virtausnopeus on vähintään 100 l/s, on varustettava mittareilla. Verkon tehokkuutta koskevien interventioiden on hyödytettävä vähintään 422407 hehtaaria kasteltua aluetta, ja niihin on sisällyttävä -750 kolmannen tason mittarin asentaminen; -25000 neljännen kerroksen mittareiden asentaminen; -Digitalisaatio ja verkon parantaminen.
M2C4–35	Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi T2	EI OLE	Hehtaaria	0	96 390	Q4	2024	Vähintään 96390 hehtaarin keinokasteltu ala hyötyy kasteluresurssien tehokkaasta käytöstä.
M2C4–36	Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan	Virstanpylväs	Rahoituksen myöntäminen viemäröinti- ja puhdistushankkeille	Asetuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Hyväksymispäätöksen julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen hanke-ehdotuksille. Tukitoimien on -Tehostaa meri- ja sisävesiin päästetyn jäteveden puhdistusta myös teknologisten innovaatioiden avulla; -Muutetaan mahdollisuuksien mukaan jotkin puhdistamot ”vihreiksi tehtaiksi”, jotka käyttävät puhdistettua jätevettä uudelleen kasteluun ja teollisiin tarkoituksiin. Tästä toimenpiteestä ei saa aiheutua asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti lietteen polttaminen ei ole tukikelpoista.
M2C4–38	Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan	Kohde	Viemäröinti- ja puhdistustoimista hyötyvä asukasvastineluku	EI OLE	Numero	0	3 750 000	Q1	2026	Vähintään 3750000 asukasvastinelukua (PE) kattavien viemäröinti- ja yhdyskuntajätevesien käsittelytoimenpiteiden loppuunsaattamistodistukset taajamissa, joista vähintään 1209000 meripeninkulmaa on neuvoston direktiivin 91/271/ETY noudattamatta jättämistä koskevan rikkomusmenettelyn kohteena, mikä vahvistetaan riippumattoman insinöörin raportissa
M2C4–39	Investointi 4,5 Tukijärjestelmä vesi-infrastruktuureihin tehtäviä investointeja varten	M	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
M2C4–40	Investointi 4,5 Tukijärjestelmä vesi-infrastruktuureihin tehtäviä investointeja varten	T	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investoinnin loppuun saattaminen	EI OLE	Prosenttiosuus (%)	0 %	100 %	Q2	2026	Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). Vähintään 40 prosentilla tästä rahoituksesta on edistettävä ilmastotavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti. Italia siirtää 1200000000 euroa Invitalia S.p.A:lle tukivälinettä varten.

H. MISSION 3 KOMPONENTTI 1: Kestävä liikenneinfrastruktuuri

H.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

EI OLE

H.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

EI OLE

H.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Tähän komponenttiin tehtävillä investoinneilla tuetaan rautatieinfrastruktuurin (suurnopeus, tavaraliikenne, alueelliset rautatiet, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä) käyttöönottoa. Niihin liittyy uudistuksia, joilla nopeutetaan rautatieinfrastruktuuri-investointeja ja parannetaan tieinfrastruktuurin laatua. Liiketoimintaympäristön uudistusta koskeva osa-alue sisältää toimenpiteen, jolla alueille luodaan lisäkannustimia alueellisten rautateiden julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kilpailuttamiseen. Tämä komponentti sisältää toimenpiteitä, joilla kehitetään vedyn käyttöä rautateillä.

Tällä osa-alueella tuetaan vuoden 2019 maakohtaiseen suositukseen 3, jossa Italiaa kehotetaan kohdentamaan investointeihin liittyvää talouspolitiikkaa [...] infrastruktuurin laadun osalta ottaen huomioon alueelliset erot, ja vuoden 2020 maakohtaiseen suositukseen 3, joka koskee toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita, sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään julkiseen liikenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi, vastaamiseksi annettavaa tukea.

Uudistus 1.1 – Infrastruktuuri- ja liikenneministeriön ja rataverkon haltijan Rete Ferroviaria Italianan välisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen

Uudistuksessa poistetaan vaatimus, jonka mukaan parlamentin valiokuntien on annettava lausunto rautatieinfrastruktuurin haltijan Rete Ferroviaria Italianan Contratti di Programman (CdP) investointiluettelosta. Parlamentin valiokunnat antavat lausunnon strategisesta investointiohjelmasta.

Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen

Uudistuksessa hyväksytään lainsäädäntöä, joka mahdollistaa töiden sijainnin ennakoimisen taloudellisen teknisen toteutettavuushankkeen (PFTE) yhteydessä sen sijaan, että odotettaisiin hankkeen lopullista suunnitteluvaihetta. Lisälupia, joita ei voida hankkia PFTE:ltä, hankittaisiin hankkeen myöhemmissä suunnitteluvaiheissa kutsumatta koolle ”Conferenza dei Serviziä” laista nro 241/1990 poiketen. Nämä muutokset lyhentävät hankkeiden hyväksymisaikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa

Uudistuksella pyritään lisäämään kilpailua alueellisilla ja kaupunkien välisillä rautatieliikennemarkkinoilla, parantamaan rautateiden ja verkkojen infrastruktuurisuunnittelua ja ottamaan käyttöön rautateiden infrastruktuurin hallinnan ja investointien suorituskyvyn mittaaminen. Uudistus koostuu primaari- ja sekundaarilainsäädännön hyväksymisestä sekä liikkuvaa kalustoyhtiötä (ROSCO) koskevien säädösten hyväksymisestä.

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten

Investoinnin tavoitteena on laajentaa Italian rautatieinfrastruktuuria. Investointi koostuu 114 kilometrin pituisen suurnopeusratainfrastruktuurin rakentamisesta matkustajille ja tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria ja Palermo-Catania.

Investointi 1.2 – Korkeanopeuksiset radat pohjoisessa muuhun Eurooppaan

Investoinnin tavoitteena on laajentaa Italian rautatieinfrastruktuuria. Investointi koostuu 158 kilometrin pituisen matkustaja- ja tavaraliikenteen suurnopeusratainfrastruktuurin rakentamisesta radoilla Brescia-Verona-Vicenza-Padova, Liguria-Alpi.

Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet

Investoinnin tavoitteena on laajentaa Italian rautatieinfrastruktuuria. Investointi koostuu 15 kilometrin pituisen matkustaja- ja tavaraliikenteen suurnopeusrautateiden rakentamisesta radoille Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia.

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Investoinnin tavoitteena on edistää Italian rautatieinfrastruktuurin mukauttamista eurooppalaisiin yhteentoimivuusstandardeihin. Investointi koostuu siitä, että 2785 kilometriä rautateitä varustetaan Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (ERTMS) infrastruktuurin ja teknologian tasolla, joka on yhdenmukainen Euroopan komissiolle ilmoitetun Italian ERTMS:n käyttöönottosuunnitelman kanssa. .

Investointi 1.8 – Rautatieasemien parantaminen (Rete Ferroviaria Italianan (RFI) hallinnointi; etelässä)

Investoinnin tavoitteena on tehdä rautatieasemista esteettömiä vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille. Investointi koostuu 38 rautatieaseman parantamisesta.

Investointi 1.10 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja alueellisten rautatielinjojen vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on parantaa Italian alueidenvälisten ja alueellisten rautatielinjojen laatua. Investoinnilla parannetaan vähintään 3309 kilometriä rautateitä, joista 1162 kilometriä etelässä. Tähän toimenpiteeseen kuuluvat hankkeet voivat saada tukea muista EU:n ohjelmista.

Uudistus 2.1 – Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten

Uudistuksessa hyväksytään suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten. ”Suuntaviivat”, jotka mahdollistavat yhteisten standardien ja menetelmien soveltamisen koko kansallisessa tieverkossa.

Uudistus 2.2 – Siirtojen ja putkijohtojen omaisuuden siirtäminen alemman tason teistä ylemmän tason teihin

Uudistuksessa siltojen, läpijohtojen ja yliväylien omistus siirretään alemman tyyppisistä teistä ylemmäntyyppisille teille (moottoritiet ja esikaupunkien päätiet), mikä lisää tieverkon yleistä turvallisuutta, sillä ANAS:n ja/tai moottoritien toimiluvan haltijoiden on ylläpidettävä siltoja, kauttakulkukanavia ja yliväyliä, joilla on paremmat suunnittelu- ja kunnossapitovalmiudet kuin yksittäisillä kunnilla tai maakunnissa.

H.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Väestönumero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M3C1–1	Uudistus 1.1 – MIT:n ja RFI:n välisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen	Virstanpylväs	Contratti di Programman (CdP) hyväksymismenettelyä koskevan lainsäädäntömuutoksen voimaantulo	Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee Contratti di Programman hyväksymismenettelyä koskevan lakimuutoksen voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Lainsäädäntömuutoksella lyhennetään Rete Ferroviaria Italianan rataverkon haltijan Contratti di Programman (CdP) hyväksymisprosessiin kuluvaa aikaa.
M3C1–2	Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen	Virstanpylväs	Voimaan tulee sääntelymuutos, jolla hankkeiden hyväksymisaika lyhenee 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen	Lakiin sisältyvä säännös, jossa ilmoitetaan sellaisen sääntelymuutoksen voimaantulosta, jolla lyhennetään lupa-aikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Sääntelymuutoksella lyhennetään hankkeiden hyväksymisaikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
M3C1–3	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten	Virstanpylväs	Sopimuksen tekeminen suurnopeusrautateiden rakentamisesta Napoli-Bari- ja Palermo-Catania-radoille	Ilmoitus kaikkien suurnopeusrautateiden rakentamista Napoli-Bari- ja Palermo-Catania-raiteille koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Ilmoitus kaikkien suurnopeusrautateiden rakentamista Napoli-Bari- ja Palermo-Catania-raiteille koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti Sopimuksessa (sopimuksissa) on viitattava seuraaviin kyseisten kohtien osiin: Napoli-Bari-linja: Orsara – Bovino Palermo-Catania-linja: Catenanuova – Dittaino ja Dittaino – Enna
M3C1–4	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten	Virstanpylväs	Suurten nopeuksien rautatien rakentamista Salerno Reggio Calabria -ratalle koskevan sopimuksen tekeminen	Ilmoitus monialaisen sopimuksen tekemisestä suurten nopeuksien rautatien rakentamiseksi radalle Salerno-Reggio Calabria	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Ilmoitus monialaisen sopimuksen tekemisestä suurten nopeuksien rautatien rakentamiseksi Salerno Reggio Calabria -radalle. Sopimus koskee seuraavia tämän budjettikohdan osia: Battipaglia – Romagnano
M3C1–5	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten	Kohde	Suurnopeusrata radoilla Napoli-Bari ja Palermo-Catania	EI OLE	Kilometriä	0	41	Q4	2025	Todistukset 41 kilometrin pituisen suurnopeusradan rakennustöiden valmistumisesta radoilla Napoli-Bari ja Palermo-Catania. 41 km on rakennettava seuraaviin segmentteihin: Bicocca-Catenanuova (Palermo-Catania-linja), 20,3 km, jota koskevat työt on aloitettu 30. syyskuuta 2023 jälkeen. Cancello-Frasso (Napoli-Bari-linja), 7,3 km, jota koskevat työt on aloitettu 30. syyskuuta 2023 jälkeen. Napoli-Cancello (Napoli-Bari-linja), 13,5 km, jota koskevat työt on aloitettu 30. syyskuuta 2023 jälkeen. Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333 28. joulukuuta 2019 julkaistuja vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja.
M3C1–6	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten	Kohde	Suurnopeusrata radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria, Palermo-Catania	EI OLE	Kilometriä	41	114	Q2	2026	Todistukset rakennustöiden valmistumisesta – WBS-menetelmän mukaisesti – 114 kilometrin suurnopeusradan rakentamiseksi radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria ja Palermo-Catania annetaan. Ohjeellinen jakautuminen on seuraava: Napoli-Bari-linja (12 km), josta: -Apice-Hirpinia (12 km) -Frasso-Telese (11 km) -Telese-Vitulano (19 km) Salerno – Reggio Calabria (14,7 km), josta: -Battipaglia-Romagnano (14,7 km) Palermo – Catania, 16,5 km, josta: -Dittanio – Enna (2 km) -Giampilieri-Fiumefreddo (7,5 km) -Ogliastrillo-Castelbuono (7 km) Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä ja noudatettava vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28 päivänä joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333.
M3C1–9	Investointi 1.2 – pohjoisessa sijaitsevat suurnopeusradat, jotka liittyvät muuhun Eurooppaan	Kohde	Suurnopeusrata radoilla Brescia-Verona-Vicenza-Padova; Liguria-Alpi.	EI OLE	Numero	0	158	Q2	2026	Todistukset rakennustöiden valmistumisesta – WBS-menetelmän mukaisesti – 158 kilometrin pituisen suurnopeusradan rakentamiseksi radoilla Brescia-Verona-Vicenza-Padova ja Liguria-Alpi on annettava. Ohjeellinen jakautuminen on seuraava: -Brescia-Verona (48 km) -Verona-Bivio-Vicenza (44 km) -Genovan Node (17 km) -Kolmas Giovi-ylitys (35,3 km) -Rho-Parabiago (4 km) -Pavia-Milano-Rogoredo (10,3 km) Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333 28. joulukuuta 2019 julkaistuja vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja. Rho-Parabiagon (4 kilometriä) osalta kaikki ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä yksilöidyt lieventävät toimenpiteet on sisällytettävä hankkeeseen ja niitä on noudatettava infrastruktuurin rakennus- ja käyttövaiheissa.
M3C1–10	Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet	Virstanpylväs	Sopimusten tekeminen yhteyksien rakentamisesta Orte-Falconara- ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia-linjoille	Ilmoitus monialaisen sopimuksen tekemisestä suurten nopeuksien rautatien rakentamiseksi radoilla Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2024	Ilmoitus monialaisen sopimuksen tekemisestä yhteyksien rakentamiseksi reiteillä Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia. Sopimuksessa (sopimuksissa) viitataan seuraaviin kohtiin: Orte-Falconara Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia
M3C1–11	Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet	Kohde	Suurnopeusrata radoilla Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia	EI OLE	Numero	0	15	Q2	2026	Todistukset 15 kilometrin pituisen suurten nopeuksien rautatien rakentamisesta Orte-Falconara- ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglian radoille on annettava WBS-menetelmän mukaisesti. Ohjeellinen jakautuminen on seuraava: -Orte-Falconara (12,3 km) -Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia (2,8 km) Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333 28. joulukuuta 2019 julkaistuja vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja.
M3C1–12	Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto	Virstanpylväs	Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää koskevien sopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikkien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän käyttöönottoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Ilmoitus kaikkien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönottoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä
M3C1–14	Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto	Kohde	2 785 km Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettuja ratoja	EI OLE	Numero	0	2 785	Q2	2026	Valmistumistodistukset myönnetään 2785 kilometrille rautateitä, jotka on varustettu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä infrastruktuurin ja teknologian tasolla.
M3C1–15	Investointi 1.5 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja keskeisten kansallisten yhteyksien vahvistaminen	Kohde	700 km suurkaupunkisolmukohdista ja keskeisistä kansallisista yhteyksistä rakennettuja parannettuja rataosuuksia	EI OLE	Numero	0	700	Q4	2024	Vähintään 700 km suurkaupunkisolmukohdista ja keskeisistä kansallisista yhteyksistä rakennettuja parannettuja rataosuuksia, jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.
M3C1–17	Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä	Kohde	172 km päätökseen saatettuja töitä, jotka koskevat etelän rautateiden häiriönsietokykyä ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.	EI OLE	Numero	0	172	Q4	2023	Vähintään 172 kilometrin pituisten, eteläisten rautateiden kestävyyteen liittyvien töiden loppuun saattaminen lupa- ja käyttövaiheita varten. Kyseisellä 172 kilometrillä tarkoitetaan seuraavia linjoja: • Paola- Reggio Calabria; • Lentini Diramazione-Gela; • Messina – Catania – Siracusa; • Caserta – Battipaglia; • Romanit – Napoli; ja • Bari – Brindisi. Tavoite on saavutettava sellaisten CLP-asetusten (Codice Locale Progetto) avulla, joita ei tueta muista EU:n rahastoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä.
M3C1–19	Investointi 1.8 – Rautatieasemien päivittäminen (RFI-hallinto; etelässä)	Kohde	Parannetut ja esteettömät rautatieasemat	EI OLE	Numero	0	10	Q4	2024	Kymmenen rautatieasemaa on parannettu ja niihin on pääsy komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 mukaisesti.
M3C1–20	Investointi 1.8 – Rautatieasemien päivittäminen (RFI-hallinto; etelässä)	Kohde	Parannetut ja esteettömät rautatieasemat	EI OLE	Numero	10	38	Q2	2026	Todistukset 38 rautatieaseman parannustöiden valmistumisesta Abruzzon, Basilicata Campanian, Calabrian, Molisen, Puglian, Sisilian ja Sardegnan alueilla.
M3C1–21	Uudistus 2.1 – Viimeaikaisen yksinkertaistamisasetuksen (joka on muutettu 11 päivänä syyskuuta 2020 annetuksi laiksi nro 120) täytäntöönpano antamalla asetus ”Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen valvontaa varten”	Virstanpylväs	Riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja nykyisten siltojen seurantaa koskevien suuntaviivojen voimaantulo	Asetuksen säännös, jossa ilmoitetaan ”Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen valvontaa” koskevan asetuksen voimaantulosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Suuntaviivoissa vahvistetaan yhteiset standardit ja menetelmät koko kansalliselle tieverkolle riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten.
M3C1–22	Uudistus 2.2 – Siirtojen ja putkijohtojen omaisuuden siirtäminen alemman tason teistä ylemmän tason teihin	Virstanpylväs	Siirretään siltojen, kulkuväylien ja yliväylien omistus alemman tason teistä ylemmän tason teihin (tiet ja päätiet)	Asiaa koskevan säädöksen säännös, jossa viitataan siltojen, kulkuväylien ja yliväylien omistuksen siirron voimaantuloon alemman tason teistä ylemmän tason teihin (tiet ja päätiet)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Taideteosten omistusoikeus on siirrettävä kuuden kuukauden kuluessa lain 120/20 voimaantulosta. Sen odotetaan valmistuvan asetuksen 285/1992 (Codice della Strada) ja sen asetusten (presidentin asetus 495/92) säännösten mukaisesti, joissa säädetään omistusoikeuden siirrosta tienomistajien välillä.
M3C1–26	Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa	Virstanpylväs	Lainsäädännön ja muiden säädösten voimaantulo	Lainsäädäntö ja muut säädökset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Lainsäädännön ja tarvittaessa muiden säädösten voimaantulo, kuten jäljempänä täsmennetään. Osa 1 – Julkisten investointien tehokkuus ja tuloksellisuus: Lainsäädännön mukaan infrastruktuuri- ja liikenneministeriö hyväksyy monivuotisen strategia-asiakirjan, jolla ohjataan Italian monivuotista infrastruktuurisuunnittelua vähintään kymmenen vuoden ajan. Asiakirjalla on edistettävä multimodaalista liikennettä ja otettava yrityssektorin teollisuuden tarpeet täysimääräisesti huomioon infrastruktuurin suunnittelussa (esimerkiksi asettamalla etusijalle investoinnit, jotka yhdistävät keskeiset teollisuusalueet ja logistiikkakeskukset liikenneverkkoon). Uudistuksessa säädetään infrastruktuurin suunnitteluasiakirjojen tarkistamisesta. Tarkemmin sanottuna lainsäädännössä on oVarmistettava, että Contratto di Programma, rautatieinfrastruktuurin kehittämisstrategia ja infrastruktuurin haltijan liiketoimintasuunnitelma laaditaan infrastruktuuri- ja liikenneministeriön monivuotisen strategisen asiakirjan tavoitteiden ja direktiivin 34/2012/EU mukaisesti. oOsana Contratto di Programman hyväksymismenettelyä sääntelyelimen (Autorità di regolazione dei trasporti, ART) lausunto liikkuvuutta koskevasta strategisesta asiakirjasta (Documento strategico della mobilità ferroviaria di passeggeri e merci) (sellaisena kuin se on määritelty Italian laissa nro 233 vuodelta 2021–5 comma 1, lett. a). Lausunnossa on myös arvioitava suunniteltujen investointien johdonmukaisuutta markkinoiden tarpeiden kanssa, jotka on kerätty direktiivin 2012/34/EU 7 e artiklassa tarkoitettujen koordinointimekanismien kanssa. oOtetaan uudessa Contratto di Programma -ohjelmassa käyttöön välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niitä vastaavien määräaikojen sekä tulosindikaattoreiden ja laatukriteerien järjestelmä, jolla pannaan täytäntöön Contratto di Programma ja mitataan sen tuloksellisia saavutuksia. Indikaattorit ja laatukriteerit vahvistetaan direktiivin 2012/34/EU liitteen V mukaisesti. Rete Ferroviaria Italianan (RFI) johtajien bonusten tunnistusjärjestelmän on oltava direktiivin 2012/34/EU 7 artiklan 4 kohdan mukainen, ja siinä on otettava huomioon välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen sekä Contratto di Programma -ohjelmaan sisältyvien tulosindikaattoreiden osalta saavutetut tulokset. oValtuutetaan sääntelyelin määrittämään yhteisymmärryksessä MIT:n kanssa ne suoritusindikaattorit, jotka liitetään Contratto di Programma -ohjelmaan. oAnnetaan sääntelyelimelle valtuudet seurata välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista sekä Contratto di Programma -ohjelmaan sisältyvien tulosindikaattoreiden saavuttamista oVaatia infrastruktuuri- ja liikenneministeriötä tekemään perusteellisen kustannus-hyötyanalyysin Contratto di Programma -ohjelmaan sisältyvistä suurista investoinneista (yli 50 miljoonan euron investoinnit). Analyysissä käytettyjä yksikkökustannuksia on verrattava kansainvälisiin vertailuarvoihin rautateiden infrastruktuuri-investointien eri luokkien osalta, ja niiden on oltava kustannus-hyötyanalyysia koskevien EU:n ja kansallisten suuntaviivojen mukaisia. Analyysin tulokset ovat avoimia asianomaisten osapuolten kuulemiselle ennen sopimusten hyväksymistä, ja ne julkaistaan, kun ne on hyväksytty. oSäädetään Contratto di Programma -ohjelman hyväksymisestä ( mukaan lukien kustannus-hyötyanalyysi, välitavoitteet ja tavoitteet sekä tulosindikaattorit). Osa 2 – Kilpailu: Uudistuksen tavoitteiden tukemiseksi lainsäädännöllä vahvistetaan sääntelyelimen toimivaltaa rautatiealan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta. Tällaisten valtuuksien on vastattava vähintään direktiivin 2012/34/EU 56 artiklan 9 kohdassa määriteltyjä valtuuksia. Taide voi seurata ja antaa lausuntoja rautatiealan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten rajaamisesta ja myöntämisestä (suorat ja in house -hankinnat sekä sopimukset sisäisten liikenteenharjoittajien kanssa), mukaan lukien tehokkaiden erien optimaalisen ulottuvuuden määrittäminen aluerajojen sisällä ja niiden välillä. Lainsäädännöllä laajennetaan lain 118/2022 (kilpailulaki) 9 §:n, mukaan lukien ART-asetusten noudattaminen, ja 24.4.2017 annetun asetuksen nro 50 27 §:n 2 momentin c kohdan soveltaminen koskemaan kaikkia suoria ja in house -hankintoja ja -hankintoja sisäisten liikenteenharjoittajien kanssa asetuksen 1370/2007 mukaisesti. Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaiset suorat tai in house -hankinnat ja avustukset sisäisille liikenteenharjoittajille, lainsäädännöllä on laajennettava asetuksen 201/2022 17, 30 ja 31 §:ään sisältyviä periaatteita. Kaikkiin päätöksiin jatkaa julkisen palvelun velvoitteita koskevia sopimuksia, jotka on asianmukaisesti perusteltu asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisesti, sovelletaan sisäisiä hankintoja koskevien avoimuusvelvoitteiden periaatteita, joista säädetään asetuksen (EU) 201/2022 31 §:ssä. Lainsäädännössä on säädettävä intercity-palvelusopimuksia koskevan tarjouskilpailun aloittamisesta. Tarjoukseen on sisällyttävä sen soveltamisalan uudelleenmäärittely niiden menetelmien mukaisesti, jotka rautatiealan sääntelyelin on vahvistanut markkinatestin jälkeen, kuten asetusta 1370/20073 koskevien komission tulkitsevien suuntaviivojen 2.2.3 kohdassa selitetään. Sopimus on jaettava soveltuviin, kilpailutettaviin eriin sääntelyelimen (ART) määrittämien perusteiden mukaisesti. Alueellisten ja kaupunkien välisten palvelujen osalta lainsäädännöllä on varmistettava, että valtion/alueellisen omaisuuden liikkuva kalusto on tarjouskilpailujen perusteella valittujen julkisen palvelun velvoitetta koskevien sopimusten tulevien liikenteenharjoittajien saatavilla aina, kun saapuvat liikenteenharjoittajat eivät tarjoa tällaista liikkuvaa kalustoa ja huoltopalveluja. Lainsäädännöllä on varmistettava, että kaikki liikkuvan kaluston kunnossapidon tilaa koskevat tiedot ovat mahdollisten tarjoajien saatavilla ilman, että tiedot ovat epäsymmetrisiä, läpinäkyvin ja syrjimättömin ehdoin. Lainsäädännöllä on kannustettava olemassa oleviin sopimuksiin sisältyvien osaerien poikkeukseen ja kilpailuttamiseen (mahdollisuuksien mukaan voimassa olevien sopimusten voimassa olevien säännösten perusteella). Lisäksi uudistukseen kuuluu valmiuksien kehittämistoimi, jolla vahvistetaan kansallisten ja alueellisten viranomaisten hallinnollisia valmiuksia. Valmiuksien kehittämistoimella perustetaan liikenneministeriön yhteyteen tilapäinen hallinnollinen yksikkö, joka tukee käyttöoikeussopimusten arviointia ja analysointia ja tekee suurten infrastruktuuri-investointien kustannus-hyötyanalyysin. Hallinnollisessa yksikössä on oltava erittäin ammattitaitoista henkilöstöä, ja sen tukena on oltava ulkopuolisia riippumattomia asiantuntijoita. Lisäksi valmiuksien kehittämistoimiin on sisällyttävä sarja kursseja yhteistyössä SNA:n ja akkreditoitujen elinten kanssa, jotta voidaan lisätä hankinta-asemien henkilöstön erityiskoulutusta ja alakohtaista koulutusta käyttäen myös elpymis- ja palautumissuunnitelman julkishallinnon uudistuksen yhteydessä käyttöön otettuja koulutusvälineitä (esim. portaalia koskeva ohjelma.gov.it). Välitavoitteen saavuttaminen edellyttää myös seuraavaa: -Kansallisten ja alueellisten viranomaisten valmiuksien kehittämistoimien aloittaminen toimenpiteen kuvauksen edellyttämällä tavalla. -Intercity-tarjousten julkaiseminen komission TED-hankintatietokannassa. Osa 3 – ROSCO (liikkuvan kaluston yhtiö): Lainsäädännöllä perustetaan uusi pysyvä valtion kokonaan omistama yksikkö (Rolling Stock Company – ROSCO) osakeyhtiön muodossa (società per azioni). Lainsäädännössä on määriteltävä selkeästi tällaisen yrityksen tehtävä, toimeksianto ja valtuudet, joilla on varmistettava, että liikkuva kalusto ja huoltopalvelut ovat saapuvien julkisen palvelun velvoitteiden operaattoreiden saatavilla riittävissä määrin ja tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin kilpailun lisäämiseksi tarjouskilpailuissa ja palveluhankintasopimusten kilpailullisuuden lisäämiseksi. Lainsäädännössä on vahvistettava, että tällaisen yhtiön perustamispääoma on 1000000 euroa. Lainsäädännössä on myös annettava tällaiselle yhtiölle lupa perustaa erityisrahasto (Patrimonio destinato) uuden liikkuvan kaluston ostamiseksi alueellista ja kaupunkien välistä liikennettä varten, kun alkuperäinen markkina-arvo on vähintään 1168000000 euroa. Tällaisen erityisrahaston on oltava riippumaton ja kaikissa tarkoituksissa erillinen yhtiön varoista ja muista samalla perustetuista erillisistä varoista. Yhtiön velkojat eivät voi nostaa kannetta erityisrahastoa vastaan tai niiden edun mukaisesti, eikä erityisrahaston velkojat saa nostaa kannetta yhtiön omaisuutta vastaan tai niiden edun mukaisesti. Lainsäädännössä on myös annettava yhtiölle lupa siirtää erityisrahastoon kaikki valtion omistamat junat, jotka yhtiö hankkii, mukaan lukien kaikki kohteiden M2C2–35 a ja M7–31 kautta hankitut intercity-junat. Lainsäädännössä on vahvistettava, että yhtiö ei perustamisajankohtanaan ota vastattavakseen muiden valtionyhtiöiden olemassa olevia velkoja tai vastuita. Lainsäädännössä on säädettävä, että sen julkaiseminen korvaa kaikki yhtiön perustamista koskevat oikeudelliset vaatimukset ja että samasta päivästä alkaen yhtiö on vastuussa velvoitteistaan omilla varoillaan.
M3C1–27	Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa	Virstanpylväs	ROSCOn rahoitus- ja liiketoimintasuunnitelma, perussääntö sekä resurssien ja varojen siirto.	Rahoitus- ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen, perussäännön julkaiseminen, varojen ja omaisuuden siirtoa koskevat todistukset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	1) Infras tructureand Transportin julkaisema ja hyväksymä ROSCO:n perustamiskirja ja perussääntö, joissa täsmennetään: I.yhtiön toiminnan tarkka laajuus, mukaan lukien se, että se toimii yksinomaan keskushallinnon ja paikallisviranomaisten (eli julkisesta liikenteestä vastaavien viranomaisten) puolesta rautatieliikennemarkkinoiden julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa (alueelliset palvelut ja kaupunkien väliset palvelut), II.yhtiö toimittaa liikkuvaa kalustoa ainoastaan niille keskushallinnolle ja paikallisviranomaisille (eli julkisen liikenteen viranomaisille), jotka avaavat julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia kilpailulle, III.yrityksen hankkiman tukikelpoisen liikkuvan kaluston on oltava päästötöntä elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 72 a avulla ja ERTMS-standardien mukaista, IV.että vähintään 90 prosenttia yrityksen tuloista saadaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 72 a kanssa yhteensopivasta liikkuvasta kalustosta, V.yhtiön hallituksen ja sääntömääräisten elinten jäsenten on a.ne on valittava henkilöistä, jotka täyttävät julkisesti noteerattuihin yhtiöihin sovellettavissa säännöksissä vahvistetut rehellisyyttä, ammattimaisuutta ja riippumattomuutta koskevat vaatimukset; b.niillä on oltava tarvittava toimivalta, pätevyys ja puolueettomuus, jotta ne voivat hoitaa strategisen ohjauksen, riskinhallinnan valvonnan ja johtamisen seurannan tehtävät, c.toimia lahjomattomuuden kanssa ja edistää sitä, d.heidät on saatettava vastuuseen teoistaan. Perussäännössä on myös määrättävä rajoituksista, jotka koskevat yrityksen hallituksen jäsenten työnhakua tai hyväksymistä markkinatoimijoilta, sekä eturistiriitojen ehkäisemistä koskevista selkeistä säännöistä. 2) Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö hyväksyy yhteisymmärryksessä talous- ja valtiovarainministeriön kanssa tilapäisen teknisen komitean määrittelemän vuosia 2026–2029 koskevan liiketoimintasuunnitelman, johon sisältyy seuraavien yksityiskohtainen kuvaus: I.yhtiön strategisen ja operatiivisen kehittämisen linjat ottaen huomioon sen sääntömääräiset tehtävät ja tavoitteet, II.toteutettavien toimien ominaispiirteet, III.vähintään kunkin kolmen ensimmäisen varainhoitovuoden osalta omien varojen riittävyysprofiilit, suunnitellut investoinnit ja niihin liittyvä rahoitus, erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen alkuperäisten varojen lisäksi, IV.hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä ja organisaatiorakenne. 3) Varojen ja omaisuuden siirto: ROSCOn nimissä olevalle pankkitilille on toimitettava siirtotodistus (eli maksutulo), jonka määrä on vähintään 1200000000 euroa. Elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoamien resurssien osalta i) ROSCOn on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä hankkeen kuvaus ilmastorahoitusosuuden laskemista varten, ii) ROSCOn on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta. ROSCOn ja toimivaltaisen ministeriön on allekirjoitettava nollahintainen ostosopimus vähintään kohteiden M2C2–35 a ja M7–31 kautta hankittujen kaukoliikennejunien siirrosta.
M3C1–28	Investointi 1.10 Suurkaupunkialueiden solmukohtien sekä alueiden välisten ja alueellisten rautatielinjojen vahvistaminen	Kohde	3 309 km parannettuja rataosuuksia rakennettu	EI OLE	Numero	872	3 309	Q2	2026	Alueellisten ja paikallisten rautatielinjojen vähintään 3309 kilometrin pituisten parannustöiden valmistumisesta on annettava todistus. Vähintään 11,7 km – WBS-menetelmän mukaisesti – parantamiseen ja sähköistämiseen liittyviä rautatietöitä voi koskea seuraavia linjoja: Puglian alue — Linkit Brindisi (mukaan lukien intermodaalikeskus) Campanian alue — Salerno Arechi – Aeroporto Pontecagnano Calabrian alue — Bretella di Sibari Basilicatan alue — Ferrandina-Matera Sisilian alue — Linkki Augustan satamaan Sardegnan alue Rautatieyhteys Olbian lentoasemaan — Raiteen kaksinkertaistuminen Decimomannu-Villamassargia Vähintään 528 km:n selviytymiskyvyn tukitoimien on liityttävä seuraaviin kohtiin: Campanian, Basilicatan ja Calabrian alueet: — Romanit – Napoli (AV,via Cassino, Formian kautta) — Aversa – Caserta; — Villa Literno – Napoli Gianturco; — Napoli – Salerno LMV Napoli – Salerno Storica; — Nocera Inferiore – Salerno; — Battipaglia – Paola; — Battipaglia – Potenza; — Caserta – Battipaglia; Caserta – Foggia; Catanzaro – Reggio Calabria; — Paola – Reggio Calabria; ja — Paola – Cosenza – Sibari. Molisen alue: — Termoli – Campobasso. Puglian alue: — Bari-Taranto; — Taranto – Brindisi; — Barletta-Spinazzola. Sisilian alue: — Fiumetorto – Agrigento; — Lercara dir. – Bicocca; — Messina – Catania – Siracusa; — Palermo – Messina; — Caltanissetta Xirbi – Canicattì – Aragona; — Canicattì – Siracusa. Tavoite on saavutettava sellaisten CLP-asetusten (Codice Locale Progetto) avulla, joita ei tueta muista EU:n rahastoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä.

I. MISSION 3 KOSKE 2 – Intermodaalisuus ja integroitu logistiikka

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on tehdä Italian satamista tehokkaampia, kilpailukykyisempiä, energiatehokkaampia ja paremmin integroituja logistiikkaketjuun. Sillä pyritään myös digitalisoimaan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä.

Tätä varten se sisältää yhtäältä tärkeitä uudistuksia prosessien yksinkertaistamiseksi, satamasuunnittelun päivittämiseksi ja Italian satamien käyttöoikeuksien kilpailukyvyn parantamiseksi. Toisaalta eräät investoinnit, joiden tarkoituksena on varmistaa intermodaalisuus EU:n viestinnän päälinjojen kanssa, kehittää yhteyksiä valtameriin ja Välimeren alueen väliseen laittomaan kauppaan, lisätä Italian satamajärjestelmän dynaamisuutta ja kilpailukykyä, myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tähän komponenttiin liittyvien investointien odotetaan lisäävän merkittävästi matkustaja- ja rahtimääriä Italian satamissa, millä on myönteinen vaikutus elvyttävään taloudelliseen toimintaan kyseisillä alueilla ja koko kansantalouteen.

Toisaalta tämä komponentti liittyy logistiikkajärjestelmien, myös lentoasemajärjestelmien, digitalisointiin. Näiden alojen odotetaan lisäävän kilpailukykyään käyttämällä innovatiivisia teknologisia ratkaisuja järjestelmän tehostamiseksi ja myös niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Tällä osa-alueella vastataan vuoden 2019 maakohtaiseen suositukseen 3, jossa Italiaa kehotetaan laatimaan investointeihin liittyvää talouspolitiikkaa infrastruktuurin laadun osalta, ja vuoden 2020 maakohtaiseen suositukseen 3, jossa suositetaan vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään julkiseen liikenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi.

I.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen

Toimenpiteen tarkoituksena on satamasuunnittelun päivittäminen Italian satamajärjestelmän strategisen vision varmistamiseksi. Uudistuksessa on säänneltävä vähintään i) satamajärjestelmästä vastaavien viranomaisten kehitystavoitteita; yksilöidyt ja hahmotellut alueet, jotka on tarkoitettu yksinomaan satama- ja takasatamatoimintoihin, iii) maantie- ja rautatieliikenteen infrastruktuuriyhteydet satamiin, iv) suunnittelun sisällön määrittämisessä noudatettavat kriteerit ja v) sataman sääntelysuunnitelmien valmistelua koskevat suuntaviivat, säännöt ja menettelyt on yksilöitävä yksiselitteisesti.

Uudistus 1.2 – Kilpailullinen käyttöoikeussopimusten myöntäminen Italian satamissa

Tämän toimenpiteen tarkoituksena on määritellä ehdot, jotka koskevat toimiluvan kestoa, myöntävien viranomaisten valvontavaltuuksia, uusimismenettelyjä, toimintojen siirtämistä uudelle toimiluvan saajalle toimiluvan päättyessä ja toimiluvan haltijoilta perittävien maksujen vähimmäisrajojen määrittämistä.

Uudistus 1.3 – Kylmäsilityslupamenettelyjen yksinkertaistaminen Italian satamissa

Tämän toimenpiteen odotetaan yksinkertaistavan ja vähentävän lupamenettelyä, joka koskee kansallisen sähkönsiirtoverkon laitosten rakentamista alusten sähkönjakelujärjestelmiin (kylmäsilitys).

Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö tekee ehdotuksen lupamenettelyn yksinkertaistamiseksi. Erityisesti ehdotetaan, että kylmäsilityshankkeet arvioitaisiin aluetoimistoissa, jotka raportoivat talouskehitysministeriölle, joka voisi tutkia hankkeita lyhyemmässä ajassa ja siten hyväksyä ne. Lisäksi on suunniteltava sääntelytoimia, joilla määritetään yksi lupamenettely hankkeille, joiden jännite on suurempi kuin 132 kV ja loput, jotta voidaan hyödyntää prosessien synergiaetuja.

Uudistus 2.1: Yhdennetyn tullipalvelupisteen (”Sportello Unico Doganale”) toteuttaminen

Tavoitteena on luoda keskitettyä valvontapistettä varten erityinen portaali, joka mahdollistaa yhteentoimivuuden kansallisten tietokantojen kanssa ja tullin valvontatoimien koordinoinnin.

Investointi 2.1: Logistiikkaketjun digitalisointi

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa kansallisen logistiikan kilpailukykyä yksinkertaistamalla menettelyjä, prosesseja ja valvontaa ja keskittymällä asiakirjojen dematerialisointiin sekä tietojen ja tietojen vaihtoon. Investointi koostuu tavara- ja logistiikka-alan julkisten ja yksityisten toimijoiden välisen yhteentoimivan digitaalisen järjestelmän luomisesta.

Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi.

Investoinnin tavoitteena on kehittää uusia välineitä ilmailutietojen digitoimiseksi ja ottaa käyttöön miehittämättömiä ilma-alusalustoja ja -palveluja. Investointi koostuu miehittämättömän liikenteen hallintajärjestelmän (UTMS) kehittämisestä ja liitettävyydestä, ilmailutiedotuksen digitalisoinnista ja uuden huoltomallin määrittelystä.

Investointi 2.3: Kylmäsilitys

Tämän investoinnin tavoitteena on vähentää merenkulkualan kasvihuonekaasupäästöjä. Investointi koostuu sähkönjakeluverkon rakentamisesta satama-alueille (dokskit) ja siihen liittyvän kansalliseen siirtoverkkoon liittyvän liitäntäinfrastruktuurin rakentamisesta.

I.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Väestönumero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M3C2–1	Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulo	Säädöksen (säädösten) säännös strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tarkistetussa lainsäädäntökehyksessä vahvistetaan, että — Kaikkien satamaviranomaisten on hyväksyttävä järjestelmän strategiset suunnitteluasiakirjat (DPSS) ja satamasääntelysuunnitelmansa ottaen täysimääräisesti huomioon Italian satamajärjestelmien uudistus vuonna 2016, sellaisena kuin se hyväksyttiin 4 päivänä elokuuta 2016 annetulla asetuksella nro 169. DPSS:ssä on säänneltävä vähintään seuraavia seikkoja: —Satamajärjestelmästä vastaavien viranomaisten tavoitteiden kehittäminen; Yksilöidyt ja hahmotellut alueet, jotka on tarkoitettu yksinomaan satama- ja takasatamatoimintoihin, —Maanteiden ja rautateiden viimeisen osuuden infrastruktuuriyhteydet satamiin, —Suunnittelun sisällön määrittämisessä noudatetut perusteet, —On yksilöitävä yksiselitteisesti sataman sääntelysuunnitelmien laatimista koskevat ohjeet, säännöt ja menettelyt.
M3C2–2	Uudistus 1.2 – Kilpailullinen käyttöoikeussopimusten myöntäminen Italian satamissa	Virstanpylväs	Satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, jossa ilmoitetaan satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Uudessa asetuksessa määritellään perusedellytykset toimilupien myöntämiselle satamissa. Asetuksessa vahvistetaan vähintään: —Toimiluvan kestoa koskevat ehdot; —Myöntävien viranomaisten valvontavaltuudet; —Uusimismenetelmät; —Laitosten siirtäminen uudelle toimiluvan haltijalle toimiluvan päättyessä; —Lisenssinhaltijoiden maksamien vähimmäispalkkioiden rajat.
M3C2–3	Uudistus 2.1 – Yhden tullialan palvelupisteen käyttöönotto (”Sportello Unico Doganale”)	Virstanpylväs	Yhtenäisestä tullista annetun asetuksen voimaantulo Pöytä (Sportello Unico Doganale)	Asetuksen säännös, jossa ilmoitetaan yhtenäisestä tullipalvelusta annetun asetuksen (Sportello Unico Doganale) voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksessa määritellään yhtenäisen tullipisteen menetelmät ja eritelmät eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palvelupisteen täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EU) 1239/2019 ja sähköisistä kuljetustiedoista (eFTI) 15 päivänä heinäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1056 mukaisesti.
M3C2–4	Uudistus 1.3 – Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen tulee voimaan	Säännös kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistamisen voimaantulosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Virtaviivaistetaan lupamenettelyä siten, että lupamenettelyä lyhennetään enintään 12 kuukauteen sellaisten energiansiirtoinfrastruktuurien rakentamiseksi, joiden tarkoituksena on toimittaa sähköä maalta aluksille kiinnitysvaiheen aikana (kun on kyse toimenpiteistä, joista ei tehdä ympäristöarviointia)
M3C2–5	Investointi 2.1 – Logistiikkaketjun digitalisointi	Kohde	Logistiikkaketjun digitalisointi	EI OLE	Numero	0	12	Q2	2024	Satamajärjestelmäviranomaisista vähintään 12 on varustettava Comando Generale delle Capitanerie di Porton ja/tai Agenzia delle Dogane e dei Monopolin kanssa yhteentoimivilla satamayhteisöjärjestelmiin liittyvillä palveluilla, jotka ovat yhteensopivia uuden Puolan zlotyn (Piattaforma Logistica Nazionale) kanssa. Satamajärjestelmäviranomaisen katsotaan olevan varustettu satamayhteisöjärjestelmien (PCS) palveluilla, jos vähintään yksi satamajärjestelmäviranomaisen satama on varustettu satamayhteisöjärjestelmillä.
M3C2–5a	Investointi 2.1 – Logistiikkaketjun digitalisointi	Kohde	Logistiikkaketjun digitalisointi	EI OLE	Numero	0	3	Q2	2026	Seuraavat kolme tukitoimea toteutetaan: 1) Log-IN-keskus: Digitaalisen alustan perustaminen (Piattaforma Logistica Nazionale – PLN). 2) Satamaverkko ja tavaraliikennekylät: Kaikilla 16 satamajärjestelmäviranomaisella on oltava Piattaforma Logistica Nazionalen (PLN) kanssa yhteensopivat PCS-palvelut (Port Community System). Satamajärjestelmäviranomaisen katsotaan olevan varustettu satamayhteisöjärjestelmien (PCS) palveluilla, jos vähintään yksi satamajärjestelmäviranomaisen satama on varustettu satamayhteisöjärjestelmillä (PCS). Näiden PCS-palvelujen on oltava toiminnassa kaikissa asetuksessa (EU) 1679/2024 määritellyissä ydinsatamissa. Vähintään 12:lla kansallisella tavaraliikennekylällä on oltava Puolan zlotyn kanssa yhteensopiva tavaraliikennekyläjärjestelmä (FVS). 3) Log-IN-liiketoiminta: resurssien siirtäminen vähintään 1194 yritykselle digitaalisten järjestelmien kehittämiseksi palvelujen yhteentoimivuuden sekä eCMR- ja eFTI-vaatimusten noudattamisen edistämiseksi.
M3C2–6	Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi	Virstanpylväs	Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi: uusien välineiden käyttöönotto	TOC:n, digitalisoidun ilmailutiedotuksen ja UTMS:n sertifioinnit	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2026	Seuraavien kolmen hankkeen käynnistäminen: a) Teknisen toiminnan keskus (TOC) ja vähintään kaksi ilmaliikenteen hallintajärjestelmää b) Digitaalinen ilmailutiedotus miehittämätön liikenteenhallintajärjestelmä ja yhteenliitettävyys (UTMS).
M3C2–7	Investointi 2.3: Kylmäsilitys	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Tarjouspyynnön julkaiseminen ja kaikkien vähintään 15 kylmäsilityslaitoksen rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2024	Tarjouspyynnön julkaiseminen ja kaikkien hankintasopimusten tekeminen vähintään 15 kylmäsilityslaitoksen rakentamiseksi vähintään kymmeneen satamaan.
M3C2–12	Investointi 2.3: Kylmäsilitys	Kohde	Rakennustöiden loppuun saattaminen ja liitäntäkustannusarvioiden hyväksyminen kylmäsilitysinfrastruktuurien rakennuttajalta.		Numero	0	15	Q2	2026	Todistukset töiden valmistumisesta ja siitä, että rakennuttaja on hyväksynyt vähintään 15 kylmäsilitysinfrastruktuuria koskevat kustannusarviot vähintään 10 satamassa.

I.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa ilmanlaatua satamissa ja satamakaupungeissa. Investointi koostuu energiatehokkuustoimista, uusiutuvan energian kehittämisestä sekä päästöttömien ajoneuvojen ja huoltoveneiden ostamisesta tai fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen ja huoltoveneiden muuntamisesta päästöttömiksi.

Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikan alustan perustaminen tavara- ja/tai matkustajapalvelujen digitalisoinnin toteuttamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on tehdä yksittäisten satamajärjestelmäviranomaisten satamayhteisöjärjestelmistä yhteentoimivia kansallisen digitaalisen logistiikan alustan kanssa.

I.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M3C2–8	Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa	Kohde	Vihreät satamat: rakennusurakoiden luovutus	EI OLE	Numero	0	7	Q4	2022	Töiden osoittaminen vähintään seitsemälle satamajärjestelmäviranomaiselle. Urakoiden osoittamista koskevaan valintamenettelyyn on sisällyttävä seuraavat: tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että työt ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) sekä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia. b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 79 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. sitoumus raportoida toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä.
M3C2–9	Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa	Kohde	Vihreät satamat: töiden loppuun saattaminen	EI OLE	Numero	0	75	Q2	2026	Vähintään 75:een satamaviranomaisten hankkeeseen liittyvien tavaroiden, urakoiden ja palvelujen toimittaminen.
M3C2–10	Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikan alustan perustaminen tavara- ja/tai matkustajapalvelujen digitalisoinnin toteuttamiseksi	Virstanpylväs	Kansallinen digitaalisen logistiikan alusta	Säädöksen säännös, josta käy ilmi säädöksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2024	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla varmistetaan satamayhteisöjärjestelmien yhteentoimivuus kansallisen digitaalisen logistiikan alustan kanssa. Lisäksi säädöksessä on säädettävä, että satamajärjestelmästä vastaavat viranomaiset varustetaan PCS:n vakiopalveluilla (satamayhteisöjärjestelmä), jotka ovat yhteentoimivia asianomaisten julkishallintojen kanssa ja yhteensopivia EU:n asetuksen (EU) N:o 1056/2020 ja kansallisen digitaalisen logistiikan alustan kanssa.

J. MISSION 4 KOMPONENTTI 1: Koulutuspalvelujen tarjonnan vahvistaminen: päiväkodeista yliopistoihin

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue sisältää neljä toiminta-alaa: I) Koulutuspalvelujen laadun parantaminen ja määrällinen laajentaminen päiväkodeista yliopistoihin; II) opettajan ammatin uudistaminen erityisesti rekrytointi- ja koulutusprosessien osalta siten, että lisätään opetushenkilöstön taitoja ja puututaan alueelliseen kohtaanto-ongelmaan; III) Infrastruktuurin parantaminen ja parantaminen digitaalisen, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) ja monikielisyyden edistämiseksi koulurakennusten turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi; tutkintoryhmien uudistaminen, mahdollistavat tutkinnot ja tohtorintutkinto-ohjelmat soveltavan tutkimuksen vauhdittamiseksi ja tohtorintutkinnon apurahojen määrän lisäämiseksi. Tämän osa-alueen toimenpiteillä pyritään puuttumaan Italian koulutus- ja tutkimusjärjestelmän heikkouksiin, jotta voidaan parantaa italialaisten opiskelijoiden koulutustuloksia ja työllistettävyyttä. Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla on edistettävä Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta tukea naisten osallistumista työmarkkinoille kattavan strategian avulla, myös laadukkaan lastenhoidon saatavuuden avulla (maakohtainen suositus 2, 2019), jotta voidaan parantaa koulutustuloksia, myös riittävillä ja kohdennetuilla investoinneilla ja edistämällä taitojen parantamista, myös vahvistamalla digitaalisia taitoja (maakohtainen suositus 2, 2019), ”edistetään tutkimusta ja innovointia” (maakohtainen suositus 3, 2019), ”vahvistetaan etäopiskelua ja -taitoja, myös digitaalisia taitoja” (maakohtainen suositus 2, 2020) ja keskitetään investoinnit tutkimukseen ja innovointiin (maakohtainen suositus 3, 2020).

J.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma

Investoinnin tavoitteena on lisätä ja parantaa 0–6-vuotiaiden lasten koulutusmahdollisuuksia. Investointi koostuu päiväkotien ja esikoulujen lastenhoitopaikkojen rakentamisesta, muuttamisesta ja kunnostamisesta.

Investointi 1.2: Kokopäivätyön jatkamista koskeva suunnitelma

Tämän toimenpiteen tavoitteena on antaa kouluille mahdollisuus pidentää kouluaikaa kunnostamalla tai rakentamalla soveltuvia infrastruktuureja. Investointi koostuu ruokalatilojen rakentamisesta tai rakentamisesta koulutiloihin.

Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma

Tämän toimenpiteen tavoitteena on edistää urheilutoimintaa kouluissa. Toimenpide koostuu urheilutilojen ja kuntosalien kunnostamisesta ja rakentamisesta koulua varten.

Investointi 1.4: Poikkeukselliset toimet, joilla pyritään kaventamaan alueellisia eroja ylä- ja toisen asteen koulukierroissa ja puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen

Toimenpiteellä pyritään korjaamaan opiskelijoiden perustaitojen puutteita. Investointi koostuu koulun keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden ja jo keskeyttäneiden nuorten mentorointi- ja koulutustoimien toteuttamisesta, myös kansallisen digitaalisen portaalin tuella.

Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen

Uudistuksella pyritään sovittamaan teknisten ja ammatillisten laitosten opetussuunnitelmat Italian tuotantojärjestelmän edellyttämään osaamiseen, myös paikallistasolla. Uudistuksella on erityisesti saatettava tekninen ja ammatillinen koulutus yhdenmukaiseksi Teollisuus 4.0:n kanssa ja otettava huomioon digitaalinen innovointi.

Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen uudistus

Uudistuksella pyritään vahvistamaan korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmää yksinkertaistamalla älykkäiden liikennejärjestelmien hallintoa, jotta voidaan lisätä laitosten ja ilmoittautumisten määrää paikallista aluetta silmällä pitäen. Uudistuksen odotetaan korjaavan työvoiman tarjonnan ja kysynnän välistä epäsuhtaa.

Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa ammatillisten oppilaitosten asemaa Italian koulutusjärjestelmässä. Investoinnilla laajennetaan opiskelijoiden osallistumista älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja lisätään yritysten osallistumista koulutukseen ottamalla käyttöön kansallinen digitaalinen alusta, joka yhdistää koulutuksen paremmin työmarkkinoihin.

Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi

Uudistuksella on kaksi tavoitetta:

1)Oppilasmäärän mukauttaminen luokkaa kohti.

Opetushenkilöstön määrä vahvistetaan samalle tasolle kuin lukuvuonna 2020/2021 väestön vähenemisen vuoksi ja jotta voidaan vähentää oppilaiden määrää luokkaa kohti ja asteittain parantaa oppilaiden määrän ja yhteisissä tehtävissä olevien opettajien määrän välistä suhdetta. Toimenpiteen toteuttaminen ei saa lisätä käytettävissä olevien rakennusten määrää. Aloitteessa kiinnitetään yksilöllisesti huomiota yksittäisiin oppilaisiin, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja varmasti vammaisiin oppilaisiin. Oppilaiden ja opettajien välisen suhteen paranemisen odotetaan parantavan opetuksen laatua ja koulurakennusten resurssien saatavuutta. Koulurakennusten kokoa koskevien sääntöjen tarkistaminen. Alueellinen kouluväestö hyväksytään ”tehokkaaksi muuttujaksi” sellaisten oppilaitosten yksilöimiseksi, joilla on vallitsevan lainsäädännön mukaisesti pääpäällikkö ja kärjistys, eikä yksittäisen koulun väkilukua.

Uudistus 1.4: Suuntaviivajärjestelmän uudistaminen

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön ohjausmoduuleja (vähintään 30 tuntia vuodessa) neljännen ja viidennen toisen asteen kouluja varten. Päätavoitteena on auttaa opiskelijoita tekemään tietoon perustuva valinta opintojen jatkamisen tai ammatillisen jatkokoulutuksen välillä ennen heidän integroitumistaan työmarkkinoille. Uudistuksessa kaavaillaan myös digitaalisen suuntautumisen alustaa, joka liittyy yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten korkea-asteen koulutustarjontaan.

Investointi 1.6: Aktiivinen ohjaus koulu-yliopistosiirtymässä

Tämän toimenpiteen tavoitteena on helpottaa ja kannustaa siirtymistä toisen asteen koulusta yliopistoon ja vähentää opintonsa keskeyttäneiden määrää. Tässä toimenpiteessä tarjotaan kaikille toisen asteen opiskelijoille perehdytyskursseja, joilla tuetaan heitä korkea-asteen koulutuksen valinnassa.

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa tasa-arvoa korkea-asteen koulutukseen pääsyssä tukemalla sosioekonomisissa vaikeuksissa olevia opiskelijoita. Toimenpiteellä lisätään yliopisto-opiskelijoille myönnettävien apurahojen määrää.

Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistukset

Uudistuksella pyritään päivittämään yliopistojen opetussuunnitelmia ja pienentämään nykyisiä jäykkiä rajoja, jotka rajoittavat vakavasti mahdollisuutta luoda monialaisia polkuja. Uudistuksen odotetaan myös laajentavan mahdollisuutta toteuttaa ammatillisen koulutuksen ohjelmia ottamalla käyttöön innovatiivisia työpaikkalähtöisiä tutkintoluokkia.

Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistuksen mahdollistaminen

Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan ammattiin pääsyä koskevaa menettelyä, joka edellyttää ammattiin ilmoittautumista erityisen ammattikokeen avulla. Toimenpiteellä on myötävaikutettava kunkin tutkinnon kansallisen loppututkinnon yhdenmukaistamiseen vastaavan ammattitutkintokokeen kanssa ja tarjottava siten yleiset ja selkeät säännöt ja korvaaminen.

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Uudistuksen tavoitteena on parantaa koulutustuloksia parantamalla opettajien pätevyys-, rekrytointi-, ura-, koulutus- ja arviointijärjestelmiä. Toimenpide koostuu opettajien rekrytoinnista uudistetun rekrytointijärjestelmän puitteissa.

Uudistus 2.2: Korkea-asteen koulutus ja pakollinen koulutus koulujen johtajille, opettajille sekä hallinto- ja tekniselle henkilöstölle

Uudistuksella pyritään luomaan laadukas koulutusjärjestelmä koulun henkilöstölle jatkuvaa ammatillista ja urakehitystä varten. Siinä kaavaillaan sellaisen pätevän elimen perustamista, joka vastaa eurooppalaisten normien mukaisten suuntaviivojen julkaisemisesta sekä koulutusaloitteiden valinnasta ja koordinoinnista ja mahdollisesti niiden yhdistämisestä urakehitykseen, kuten rekrytointiuudistuksessa – uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi, sisältyy suunnitelmaan.

Investointi 2.1: Koulujen henkilöstön digitalisaatiota koskeva integroitu digitaalinen opetus ja koulutus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on luoda pysyvä järjestelmä, jolla edistetään koulujen henkilöstön digitaalisia opetustaitoja. Investointi koostuu koulujen johtajien, opettajien ja hallintohenkilöstön koulutuksesta.

Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa monikielisyyttä, STEM-aineita, digitaalisia taitoja ja innovointitaitoja kaikilla koulutasoilla. Toimenpide koostuu tieteidenvälisten STEM-ohjaushankkeiden käynnistämisestä kouluissa ja Erasmus±ohjelman laajentamisesta.

Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat

Tämän toimenpiteen tavoitteena on muuttaa koulutiloja digitaalisen oppimisen mahdollistamiseksi. Toimenpiteen tarkoituksena on varustaa vähintään 8000 perus- ja keskiasteen koulua digitaalisilla työkaluilla, jotka kattavat vähintään 100000 luokkahuonetta.

Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuutta ja rakenteellista kuntoutusta koskeva suunnitelma

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa koulurakennusten turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Toimenpide koostuu koulurakennusten kunnostus- ja jälleenrakennustöistä.

Investointi 3.4: Opetus ja korkea-asteen koulutus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on kelpuuttaa ja innovoida yliopisto-ohjelmia, mukaan lukien tohtorintutkinnot, vahvistaa digitaalisia taitoja ja lisätä korkea-asteen koulutuksen maailmanlaajuista osallistumista. Investointi koostuu tohtoristipendien myöntämisestä, korkeakoulujen verkostojen luomisesta, digitaalisen koulutuksen keskittymien perustamisesta sekä kansainvälisen yhteistyön ja hankkeiden edistämisestä.

Uudistus 4.1: Tohtorintutkinto: Ohjelmauudistus

Uudistuksen tavoitteena on saattaa tohtorinkoulutusohjelmia koskeva asetus ajan tasalle, yksinkertaistaa menettelyjä, jotka koskevat yritysten ja tutkimuskeskusten osallistumista tohtoriohjelmiin, ja vahvistaa soveltavaa tutkimusta. Ehdotetussa uudistuksessa on otettu huomioon kaikki yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmiin liittyvät investoinnit kohdealalla ”Koulutus ja tutkimus”.

Investointi 4.1: Tohtorintutkinnon suorittaneiden (tutkimukseen, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön) lukumäärän ja uramahdollisuuksien lisääminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä tutkimukseen, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön kohdennettua inhimillistä pääomaa. Investoinnin tarkoituksena on, että yliopistot ja AFAM-laitokset myöntävät opiskelijoille vähintään 3600 yleistä tohtorintutkintoa koskevaa apurahaa, vähintään 3000 tohtorintutkintoon tarkoitettua apurahaa julkishallinnon alalla ja vähintään 600 uutta kulttuuriperintöön tarkoitettua tohtorintutkintoa koskevaa apurahaa.

J.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M4C1–1	Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistaminen; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen; Uudistus 4.1: Tohtorintutkinto: Ohjelmauudistus	Virstanpylväs	Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi (primaarilainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; tohtorinkoulutusohjelmien uudistaminen	Lakiin sisältyvä uudistusten voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Uudistuksissa on oltava ainakin seuraavat keskeiset osatekijät: aloitteet korkeakoulututkintoryhmien uudistamiseksi lisäämällä joustavuutta työmarkkinoiden muuttuvan osaamiskysynnän tyydyttämiseksi; aloitteet, joilla uudistetaan mahdollistavia korkeakoulututkintoja ja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan pääsyä ammatteihin; aloitteet PHD-ohjelmien uudistamiseksi, jotta yritykset saataisiin paremmin mukaan ja soveltava tutkimus tehostuisi; Toimenpiteet korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän uudistamiseksi, mukaan lukien yhteyksien vahvistaminen ja mahdollinen siirtyminen ammatillisiin tutkintoihin (lauree professionalizzanti), jotta voidaan vastata teknisen osaamisen kysyntään työmarkkinoilla
M4C1–2	Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat	Virstanpylväs	Stipendien uudistamista koskevien ministeriöiden asetusten voimaantulo korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi	Lain säännös, josta käy ilmi uudistuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Yliopisto- ja tutkimusministeriön stipendiuudistusta koskevilla ministeriön asetuksilla parannetaan sosioekonomisissa vaikeuksissa olevien lahjakkaiden opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen ja lisätään apurahojen määrää ja edunsaajien määrää 31 päivään joulukuuta 2024 saakka. Nämä opiskelijat tunnistetaan ISEE – Indicatore della Situazione Economica Equivalenten perusteella.
M4C1–3	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Virstanpylväs	Opettajan ammattia koskevan uudistuksen voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi uudistuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä houkutellaan, rekrytoidaan ja motivoidaan laadukkaita opettajia erityisesti seuraavin keinoin: I) rekrytointijärjestelmän parantaminen II) korkeamman tutkinnon käyttöönotto opetuksessa, jotta ammattiin pääsee toisen asteen oppilaitoksessa; III) rajoitetaan opettajien liiallista liikkuvuutta (opetuksen jatkuvuuden vuoksi) asetetaan urakehitys, joka liittyy selvästi suorituskyvyn arviointiin ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen.
M4C1–4	Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat	Virstanpylväs	Koulu 4.0 Suunnitelma Italian koulujärjestelmän digitaalisen siirtymän edistämiseksi hyväksytään	Opetusministeriö – asetus koulu 4.0 -suunnitelman hyväksymisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Opetusministeriön hyväksymään koulu 4.0 -suunnitelmaan, jolla edistetään Italian koulujärjestelmän digitaalista siirtymää, on sisällyttävä 100000 luokkahuoneen muuttaminen innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi b) laboratorioiden perustaminen uusia digitaalisia ammatteja varten kaikissa lukioissa. Toimi a) muutetaan perinteisille luokkahuoneille tarkoitetut koulutilat innovatiivisiksi, mukautuviksi ja joustaviksi oppimisympäristöiksi, jotka ovat yhteydessä digitaalisiin, fyysisiin ja virtuaalisiin teknologioihin ja jotka on yhdistetty toisiinsa. Koulutiloihin tehtävillä investoinneilla on tuotava innovatiivisimmat opetusteknologiat (koodaus- ja robotiikkalaitteet, virtuaalitodellisuuslaitteet, edistyneet digitaaliset laitteet osallistavaa koulutusta varten jne.) vähintään 100000 oppitunneilla käytettävään perus- ja keskiasteen koulujen luokkahuoneeseen. Toimella b) perustetaan jokaiseen lukioon vähintään yksi digitaalisia ammatteja käsittelevä laboratorio, joka on tiiviisti yhteydessä yrityksiin ja innovatiivisiin startup-yrityksiin uusien työpaikkojen luomiseksi uusien digitaalisten ammattien alalla (kuten tekoäly, robotiikka, massadata, kyberturvallisuus, sininen ja vihreä talous). Tukea saavista kouluista vähintään 40 prosentin on sijaittava Etelä-Italiassa.
M4C1–5	Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen; Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen; Uudistus 1.4: Suuntaviivajärjestelmän uudistaminen	Välitavoitteet	Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi	Lakiin sisältyvä uudistusten voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Alemman ja ylemmän perusasteen koulutusjärjestelmän primaarilainsäädännön uudistuksissa koulutustulosten parantamiseksi (primäärilainsäädännöllä) on oltava ainakin seuraavat keskeiset osatekijät: I) Aloitteet koulutusjärjestelmän organisoinnin uudistamiseksi väestönkehitykseen mukautumiseksi (esimerkiksi koulujen ja oppilaiden ja opettajien määrä) aloitteet suuntautumisjärjestelmän uudistamiseksi korkea-asteen koulutuksen keskeyttäneiden määrän minimoimiseksi; aloitteet toisen asteen ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi (Istituti tecnico- Professionali), mukaan lukien uuden opetussuunnitelman hyväksyminen ja sen suuntaaminen kansallisen teollisuus 4.0 -suunnitelman innovaatiotuotokseen (Ministero dello Sviluppo economico, Decreto 26 Maggio 2020); aloitteet koulujen johtajien, opettajien ja hallinto-/teknisen henkilöstön kouluttamiseksi sekä korkea-asteen jatkokoulun perustaminen opetuksen laadun parantamiseksi; aloitteet sellaisten toimien, menetelmien ja sisältöjen integroimiseksi, joilla pyritään kehittämään ja vahvistamaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) opetussuunnitelmia, digitaalisia taitoja ja innovointitaitoja kaikissa koulutuskierroksissa lastentarhasta toisen asteen kouluun, jotta voidaan edistää erityisesti naisten osallistumista korkea-asteen STEM-aineiden opetussuunnitelmiin. Jotta välitavoite voidaan saavuttaa tyydyttävästi, lainsäädäntöön on sisällytettävä pakolliset määräajat johdetun oikeuden, ohjeiden ja kaikkien tarvittavien säännösten antamiselle (opetusministeriön tietokannan seuranta) sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi.
M4C1–6	Uudistus 2.2: Korkea-asteen koulutus ja jatkokoulutus koulujen johtajille, opettajille sekä hallinto- ja tekniselle henkilöstölle	Virstanpylväs	Laadukkaan koulutusjärjestelmän kehittämistä koulua varten koskevan lainsäädännön voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi lainsäädännön voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Lainsäädäntöön on sisällyttävä säännöksiä, joilla pyritään luomaan laadukas koulutusjärjestelmä koulun henkilöstölle jatkuvan ammatillisen ja urakehityksen mukaisesti, perustamaan pätevä elin, joka vastaa koulun henkilöstön koulutusta koskevista suuntaviivoista, koulutusaloitteiden valinnasta ja koordinoinnista, ja kytkemään ne rekrytointiuudistuksen mukaiseen urakehitykseen. Perus- ja jatkokoulutusjärjestelmän täytäntöönpanon pitäisi mahdollistaa koulutuspolkujen nykyisen hajanaisuuden poistaminen, sillä tällä hetkellä ei ole yhtenäistä kansallista strategiaa.
M4C1–7	Investointi 1.4: Poikkeukselliset toimet, joilla pyritään kaventamaan alueellisia eroja ylä- ja toisen asteen koulukierroissa ja puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen	Kohde	Mentorointitoimintaan tai koulutuskursseille osallistuneet opiskelijat tai nuoret	EI OLE	Numero	0	820 000	Q3	2025	Mentorointi- ja koulutustoimiin osallistumista koskevat todistukset on annettava vähintään 820000 edunsaajalle. Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisasteen ero pienenee niin, että se on EU:n keskiarvo vuonna 2019 (10,2 prosenttia), kuten ISTAT on osoittanut.
M4C1–8	Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma	Virstanpylväs	Hankintasopimusten tekeminen urheilutilojen ja voimistelujen rakentamiseksi ja kunnostamiseksi koulukäyttöön	Ilmoitus tukikelpoisia tukitoimia koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2024	Hankintasopimusten tekeminen urheilutilojen ja voimistelujen rakentamiseksi ja kunnostamiseksi koulukäyttöön julkisen tarjouskilpailun perusteella.
M4C1–9	Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma	Virstanpylväs	Lastentarhojen, esikoulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen rakentamista, kunnostamista ja turvallisuuden varmistamista koskevien sopimusten tekeminen	Paikallisviranomaisten ilmoitus ensimmäisiä tukikelpoisia tukitoimia koskevien julkisten hankintasopimusten rahoittamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskevien sopimusten tekeminen ja alueellinen jakaminen. Tarjouskilpailussa on noudatettava ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
M4C1–10	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi; Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen; Uudistus 1.4: ”Suuntaviivajärjestelmän” uudistaminen; Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistaminen; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen	Virstanpylväs	Kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistuksia koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien asetusten voimaantulo tarvittaessa	Lain säännös, josta käy ilmi asetusten voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2023	Sekundaarilainsäädäntöön on sisällyttävä kaikki tarvittavat säännökset kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistuksia koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten: — Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistukset koulutustulosten parantamiseksi (primaarilainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; tohtorintutkinto-ohjelmien uudistaminen; — Ministeriön asetukset stipendien uudistamisesta korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi; — Opettajan ammattia koskeva uudistus; — Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistukset koulutustulosten parantamiseksi; — Lainsäädännöllä pyrittiin luomaan laadukas koulutusjärjestelmä koulua varten.
M4C1–10 a	Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituutioiden uudistaminen	Virstanpylväs	Johdetun oikeuden voimaantulo.	Lakiin sisältyvä säännös, josta ilmenee johdetun oikeuden voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Teknisten ja ammatillisten laitosten uudistamista koskeva johdettu oikeus tuli voimaan.
M4C1–11	Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat	Kohde	Yliopiston myöntämä stipendi	EI OLE	Numero	0	55 000	Q4	2023	Vähintään 55000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista.
M4C1–12	Investointi 4.1: Tohtorintutkinnon suorittaneiden (tutkimukseen, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön) lukumäärän ja uramahdollisuuksien lisääminen	Kohde	Tohtorintutkinto-apurahaohjelmat	EI OLE	Numero	0	7 200	Q4	2024	Kolmen vuoden aikana myönnetään vähintään 3600 yleistä tohtorintutkintoa, vähintään 3000 tohtorintutkintoa julkishallinnon alalla ja vähintään 600 kulttuuriperintöalan tohtorintutkintoa.
M4C1–13	Investointi 2.1: Koulujen henkilöstön digitalisaatiota koskeva integroitu digitaalinen opetus ja koulutus	Kohde	Koulunjohtajien, opettajien ja hallintohenkilöstön koulutus	EI OLE	Numero	0	650 000	Q4	2025	Vähintään 650000 koulunjohtajalle, opettajalle ja hallintohenkilöstölle on annettava todistukset osallistumisesta digitaaliseen opetukseen ja digitaaliseen muutokseen.
M4C1–14	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat	EI OLE	Numero	0	20 000	Q4	2024	Vähintään 20000 opettajaa rekrytoitiin uudistetussa rekrytointijärjestelmässä.
M4C1–14 a	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat	EI OLE	Numero	0	20 000	Q3	2025	Vähintään 20000 opettajaa rekrytoitiin uudistetussa rekrytointijärjestelmässä.
M4C1–14ter	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Virstanpylväs	Asetukset, joilla hyväksytään opettajien julkiset kilpailut	EI OLE	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Asetukset, joilla hyväksytään pisteet vähintään 70000 hakijalle, jotka ovat läpäisseet uudistetun rekrytointijärjestelmän mukaisen julkisen kilpailun opettajien opettajaksi, mukaan lukien 40000 opettajaa, jotka on palkattu tavoitteiden M4C1–14 ja M4C1–14 a mukaisesti.
M4C1–15	Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat	Kohde	Korkeakouluopintoihin oikeuttavat apurahat	EI OLE	Numero	0	55 000	Q4	2024	Vähintään 55000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista.
M4C1–15 a	Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat	Kohde	Korkeakouluopintoihin oikeuttavat apurahat	EI OLE	Numero	0	83 000	Q2	2026	Vähintään 83000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista.
M4C1–16	Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet	Virstanpylväs	STEM-hankkeiden aktivointia koskevan avustuksen myöntämispäätöksen (-päätösten) hyväksyminen	Avustuksen myöntämispäätöksen (-päätösten) hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Hyväksytään avustusten myöntämispäätös STEM-hankkeiden käynnistämiseksi vähintään 8000 koulussa.
M4C1–17	Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet	Virstanpylväs	Uudet taidot	Avustuksen myöntämispäätöksen (-päätösten) hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Avustuksen myöntämispäätöksen (-päätösten) hyväksyminen: I.Koulujen henkilöstölle tarkoitettujen kieli- ja/tai menetelmäkurssien aktivointi vähintään 8000 koulussa. II.Opiskelijoille ja/tai koulujen henkilöstölle suunnatun Erasmus±ohjelman vahvistaminen vuosina 2023, 2024 ja 2025.
M4C1–19	Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat	Virstanpylväs	Digitaalisten laitteiden hankintaa ja/tai digitaalisten laboratorioiden perustamista koskevien avustusten myöntämispäätösten hyväksyminen	Avustuksen myöntämispäätöksen (-päätösten) hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Hyväksytään avustusten myöntämispäätös luokkahuoneiden muuttamiseksi innovatiivisiksi ympäristöiksi ja/tai digitaalisten laboratorioiden perustamiseksi vähintään 8000 kouluun.
M4C1–20	Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen	Kohde	Ammatillisen koulutuksen järjestelmään (ITS) osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä	EI OLE	Numero	0	11 000	Q1	2026	Vähintään 11000 opiskelijaa ilmoittautui ammatillisen koulutuksen järjestelmän ITS Academyn kansalliseen rekisteriin viitevuonna 2025. ITS-järjestelmän kansallinen digitaalinen alusta on verkossa ja käytettävissä, kuten verbaalidi kolaudo vahvistaa.
M4C1–22	Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma	Kohde	Koulukäyttöön tarkoitettujen urheilutilojen ja kuntosalien rakentaminen tai kunnostaminen	EI OLE	Numero	0	300	Q2	2026	Todistus töiden valmistumisesta on annettava vähintään 300 voimistolle tai koulukäyttöön tarkoitetuille urheilutiloille.
M4C1–23	Investointi 3.4: Opetus ja korkea-asteen koulutus	Virstanpylväs	Toimet toisen asteen oppilaitosten ja yliopisto-ohjelmien, myös tohtorintutkintojen, kelpuuttamiseksi ja innovoimiseksi.	EI OLE	EI OLE			Q2	2026	Asetuksen antaminen vähintään 500:lle uudelle tohtorille yliopistojen käynnistämissä ohjelmissa, joissa keskitytään digitaaliseen ja ekologiseen siirtymään. Allekirjoitetaan sopimukset kolmen digitaalisen koulutuksen keskuksen taloudellisesta tukemisesta (”Atti d’obbligo”). Kolmea korkea-asteen oppilaitosten verkostoa koskevat sopimukset (”Atti d’obbligo”) allekirjoitetaan – — On allekirjoitettava vähintään 10 kumppanuutta, joista on osoituksena ”Attid’obbligo” -aloite. Allekirjoitetaan sopimukset(Atti d’obbligo), joilla tuetaan taloudellisesti vähintään 15:tä AFAM-laitosten kansainvälistymishanketta.
M4C1–24	Investointi 1.6: Aktiivinen ohjaus koulu-yliopistosiirtymässä.	Kohde	Opintotodistukset, jotka on myönnetty koulu-yliopistojen siirtymäkursseja varten	EI OLE	Numero	0	1 000 000	Q2	2026	Lukuvuosiin 2022/2023–2026 ilmoittautuneille ylemmän perusasteen ja keskiasteen opiskelijoille on myönnetty vähintään 1000000 osallistumistodistusta yliopistojen siirtymäkursseja varten.

J.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Uudistuksella pyritään lisäämään yliopisto-opiskelijoiden majoitusmahdollisuuksia kannustamalla yksityisiin ja julkisiin investointeihin oppilaitoksiin yliopisto- ja tutkimusministeriön tuella.

Investointi koostuu lisämajoituksen tarjoamisesta opiskelijoille.

Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma

Investointi 1.2: Kokopäivätyön jatkamista koskeva suunnitelma

Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuutta ja rakenteellista kuntoutusta koskeva suunnitelma

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa koulurakennusten turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Toimenpide koostuu koulurakennusten kunnostamisesta ja jälleenrakentamisesta.

Investointi 5: Opiskelijoiden asuntorahasto

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista avustusjärjestelmään, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italiassa opiskelija-asuntosektorilla. Järjestelmä toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille.

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina Cassa Depositi e Prestiti S.p.A. (CDP S.p.A.). Ohjelmaan on sisällyttävä seuraava tuotelinja:

·Enintään 20000 euron kertakorvaukseen perustuva apuraha luotiin opiskelijavuoteita varten.

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja CDP S.p.A:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joita ovat muun muassa seuraavat:

a.Investoinnin sosiaaliset vaatimukset, mukaan lukien

I.Vaatimus, jonka mukaan yliopisto-opiskelijoiden vuokran on oltava vähintään 15 prosenttia alempi kuin paikalliset markkinahinnat.

II.Vaatimus, jonka mukaan 30 prosenttia uusista paikoista on varattava opiskelijoille, joilla on Diritto allo Studio -järjestön määrittelemiä sosioekonomisia vaikeuksia (oikeus opinto-organisaatioihin).

Vaatimusta, jonka mukaan opiskelija-asunnoissa käytettäviä nykyisiä asuntoja ei saa rahoittaa hankepyynnön käynnistämisajankohtana, ei voida rahoittaa.

b.Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.

c.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

a.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Avustuspolitiikassa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 72 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 73 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 74 ja varat 75 . Selvyyden vuoksi todetaan, että kaasukattiloille ei voida myöntää tukea tästä toimenpiteestä.

b.Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista avustuksista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen avustuksen myöntämistä toimelle.

4.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia CDP S.p.A:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla on varmistettava i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen eli valtiontukisääntöjen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavien täytäntöönpanosopimuksen avustussopimusten ehtoja noudatetaan.

J.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M4C1–18	Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma	Kohde	0–6-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusta varten luodut paikat.	EI OLE	Numero	0	150 480	Q2	2026	Todistus töiden valmistumisesta vähintään 150480 paikassa, jotka on rakennettu uudelleen, hyväksytty uudelleen tai laajennettu tai jotka ovat seurausta 0–6-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuspalvelujen käytön muutoksesta. Näistä enintään 35000 paikkaa on saatu nykyisten paikkojen purkamisesta ja jälleenrakentamisesta. Investointi ei kata maakaasukattiloiden hankintaa.
M4C1–21	Investointi 1.2: Kokopäivätyön jatkamista koskeva suunnitelma	Kohde	Ruokalatilojen rakentaminen tai kunnostaminen kouluissa	EI OLE	Numero	0	1 000	Q2	2026	Todistus töiden valmistumisesta annetaan vähintään 1000 ruokalahuoneessa kouluissa.
M4C1–26	Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuutta ja rakenteellista kuntoutusta koskeva suunnitelma	Kohde	Kunnostetut tai kunnostetut koulurakennukset	EI OLE	Numero	0	1 400	Q2	2026	Todistus turvallisuutta tai energiatehokkuutta parantavien korjaus- tai jälleenrakennustöiden päätökseen saattamisesta on annettava vähintään 1400 koulurakennukselle. Investointi ei kata maakaasukattiloiden hankintaa.
M4C1–27	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Virstanpylväs	Opiskelija-asuntoja koskevien nykyisten sääntöjen muuttamista koskevan lainsäädännön voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi lainsäädännön voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Tarkistetussa lainsäädännössä on Muutetaan opiskelija-asuntoja koskevia nykyisiä sääntöjä (laki 338/2000 ja asetus 68/2012) seuraavasti: (1). Rakenteiden rakenneuudistuksen ja perusparannuksen edistäminen uusien uusien uusien rakennusten sijaan (yhteisrakennusten osuus on suurempi, tällä hetkellä 50 prosenttia), ja ehdotetuilla hankkeilla on varmistettava tiukimmat ympäristövaatimukset; (2). Yksinkertaistamaan myös digitalisaation ansiosta hankkeiden esitystapaa ja valintaa ja siten myös täytäntöönpanon aikataulua; (3) Laissa säädetään poikkeuksesta laissa nro 338/2000 vahvistettuihin perusteisiin, jotka koskevat myönnettävän yhteisrahoituksen prosenttiosuutta. Uudistus toteutetaan sisällyttämällä opiskelija-asuntoja koskevaan Italian sääntelykehykseen seuraavat merkittävät muutokset: 1. Rahoitukseen osallistumisen avaaminen myös yksityisille sijoittajille (täytäntöönpanossa kuvatun järjestelmän mukaisesti), mikä mahdollistaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joissa yliopisto hyödyntää saatavilla olevaa rahoitusta tukeakseen rahoitustasapainoa opiskelija-asuntoihin tehtävissä kiinteistöinvestoinneissa; 2. Yksityisten investointien pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen takaamalla verojärjestelmän muuttaminen hotellipalveluista sosiaaliseen asuntotuotantoon sovellettavasta järjestelmästä sosiaaliseen asuntotarjontaan sovellettavaan järjestelmään, rajoittamalla uusien asuntojen käyttöä opiskelija-asunnoissa akateemisen teemavuoden aikana mutta sallimalla rakenteiden käyttö silloin, kun niitä ei tarvita opiskelijoiden vieraanvaraisuuteen. Tämä puolestaan helpottaa uuden asuntotarjonnan tarjoamista kohtuuhintaan;g3. Asetetaan rahoituksen ja lisäverohelpotusten (esim. yhdenvertainen kohtelu sosiaalisen asuntotuotannon kanssa) ehdoksi uusien asuntojen käyttö opiskelija-asunnoissa koko investointihorisontin aikana ja se, että opiskelijoilta perittävien vuokrien sovittua ylärajaa noudatetaan myös sen jälkeen, kun erityiset rahoitusjärjestelmät ovat päättyneet ja edistän yksityisten toimijoiden investointeja; Opiskelijoiden asuntoja koskevien vaatimusten uudelleenmäärittely määrittelemällä uudelleen lainsäädännössä asetetut vaatimukset, jotka koskevat rakennuksissa käytettävissä olevaa opiskelijakohtaista yhteistä tilaa vastineeksi paremmista (yksittäisistä) huoneista.
M4C1–28	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Virstanpylväs	Uusien majoitusyksiköiden (vuodepaikkojen) perustamista koskevien alustavien sopimusten tekeminen.	Palkintojen julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Alkuperäisten sopimusten tekeminen uusien yöpymistilojen (vuoteiden) perustamiseksi”;
M4C1–29	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Virstanpylväs	Opiskelija-asuntoja koskevan lainsäädännön uudistus tulee voimaan.	Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee uudistuksen voimaantuloa.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Uudistukseen on sisällyttävä: 1) Rahoitusosuuden avaaminen myös yksityisille sijoittajille, mikä mahdollistaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joissa yliopisto hyödyntää saatavilla olevaa rahoitusta tukeakseen opiskelija-asuntoihin tehtävien kiinteistöinvestointien taloudellista tasapainoa; (2). Varmistetaan yksityisten investointien kestävyys pitkällä aikavälillä takaamalla verojärjestelmän muuttaminen hotellipalveluista sosiaaliseen asuntotuotantoon sovellettavasta järjestelmästä sosiaaliseen asuntotarjontaan sovellettavaan järjestelmään, rajoittamalla uusien asuntojen käyttöä opiskelija-asunnoissa akateemisen teemavuoden aikana mutta sallimalla rakenteiden käyttö silloin, kun niitä ei tarvita opiskelijoiden vieraanvaraisuuteen; (3). Asetetaan rahoituksen ja lisäverohelpotusten (kuten yhdenvertainen kohtelu sosiaalisen asuntotuotannon kanssa) ehdoksi uusien asuntojen käyttö opiskelija-asunnoissa koko investointihorisontin aikana ja opiskelijoilta perittävien vuokrien sovitun ylärajan noudattaminen myös sen jälkeen, kun erityiset rahoitusjärjestelmät ovat päättyneet ja edistän osaltaan yksityisten toimijoiden investointeja; (4). Opiskelijoiden asuntoja koskevien vaatimusten uudelleenmäärittely määrittelemällä uudelleen lainsäädännössä asetetut vaatimukset, jotka koskevat rakennuksissa käytettävissä olevaa opiskelijakohtaista yhteistä tilaa vastineeksi paremmista (yksittäisistä) huoneista.
M4C1–30	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Kohde	Opiskelijoiden yöpymistilat on perustettu	EI OLE	Numero	0	30 000	Q2	2026	Todistus töiden valmistumisesta on annettava vähintään 30000 vastaperustetulle yöpymistilalle. Opiskelija-asunnoissa käytettyjä majoitustiloja ei voida ottaa huomioon hankkeen käynnistämisajankohtana. Vuoden 2024 ehdotuspyynnössä edellytetään, että 30 prosenttia uusista paikoista varataan opiskelijoille, joilla on sosioekonomisia vaikeuksia, kuten Diritto allo Studio -organisaatiot ovat määritelleet (oikeus opinto-organisaatioihin). Tässä ehdotuspyynnössä on myös edellytettävä, että yliopisto-opiskelijoiden vuokran on oltava vähintään 15 prosenttia alempi kuin paikalliset markkinahinnat. Investointi ei kata maakaasukattiloiden hankintaa.
M4C1–31	Investointi 5: Opiskelijoiden asuntorahasto	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				Q4	2025	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
M4C1–32	Investointi 5: Opiskelijoiden asuntorahasto	Virstanpylväs	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen	Allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja siirtotodistus	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Cassa Depositi e Prestiti S.p.A. on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). Italia siirtää 599000000 euroa Cassa Depositi e Prestiti S.p.A:lle rahastoa varten.

K. MISSION 4 KOMPONENTTI 2: Tutkimuksesta yrityksiin

Tällä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella pyritään tukemaan investointeja tutkimukseen ja innovointiin, edistämään innovointia ja teknologian levittämistä, vahvistamaan osaamista ja tukemaan siirtymistä osaamistalouteen. Se tukee julkista tutkimusjärjestelmää, tutkijoiden osaamista ja liikkuvuutta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kansallisella ja EU:n tasolla. Se perustuu kolmeen pääpilariin: I) Tiedeperustan parantaminen; vahvat liike-elämän ja tieteen väliset yhteydet (tiedon ja teknologian siirto; III) Yritys-innovaatioiden tukeminen (erityisesti pk-yritykset, startup-yritykset).

Tähän osa-alueeseen kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun (maakohtainen suositus 3, 2019), ”edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti tutkimukseen ja innovointiin” (maakohtainen suositus 3, 2020).

K.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen

Investoinnin tavoitteena on saada nuoret tutkijat pysymään Italiassa. Toimenpiteellä tuetaan nuorten tutkijoiden tutkimustoimintaa.

Investointi 2.2 a: Innovaatiosopimukset

Tämän toimenpiteen tavoitteena on edistää innovointia. Toimenpide koostuu tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeiden (ns. innovaatiosopimukset) määrittelystä aloilla, jotka ovat johdonmukaisia Horisontti Eurooppa -ohjelman II pilarin kanssa asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti.

Investointi 3.3: Tohtorintutkinnon apurahojen myöntäminen yhteistyössä yritysten kanssa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa korkeatasoista osaamista, myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla.

Toimenpide koostuu siitä, että yliopistot ja AFAM-laitokset myöntävät tohtorintutkinnon apurahoja yritysten panoksella ja myötävaikutuksella. Erityisesti MUR:n (yliopisto- ja tutkimusministeriö) toteuttamassa toimenpiteessä myönnetään kolmen vuoden aikana yhteensä 6000 tohtorintutkintoa ja yksityistä yhteisrahoitusta.

Uudistus 1.1: Tutkimuksen ja innovoinnin tukitoimien toteuttaminen yksinkertaistamisen ja liikkuvuuden edistämiseksi

Uudistuksen toteuttavat yliopisto- ja tutkimusministeriö (MUR) ja taloudellisen kehityksen ministeriö (MiSE) perustamalla ministeriöiden välinen johtokunta ja antamalla kaksi ministeriön asetusta: I) lisätä ja tukea korkean profiilin henkilöiden liikkuvuutta (kannustimien avulla) (kuten tutkijat ja johtajat) yliopistojen, tutkimusinfrastruktuurien ja yritysten välillä ja ii) tutkimusvarojen hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi, iii) tutkijoiden urakehityksen uudistamiseksi siten, että he keskittyvät entistä enemmän tutkimustoimintaan.

Uudistuksessa siirrytään T & K-toimiin järjestelmällisempään lähestymistapaan, jossa mennään nykyistä resurssien uudelleenkohdentamisen logiikkaa suosimalla yhteiskäyttöön perustuvaa lähestymistapaa, ja siinä keskitytään yksinkertaistamaan julkisen ja yksityisen sektorin tutkimustoimintaan osoitettujen varojen hallinnointiin liittyvää byrokratiaa. Näin saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia välttämällä painopisteiden hajanaisuutta ja hajanaisuutta, joita tuetaan myös operaation ensimmäisellä osa-alueella. Julkisilla tutkimuselimillä on keskeinen rooli sekä kumppanuuksissa, kansallisissa kampanjoissa ja alueellisissa ekosysteemeissä mahdollisesti toimivien hankkeiden vetäjinä että PNR-rahastoa ja infrastruktuurirahastoa koskevien ehdotuspyyntöjen mahdollisina osallistujina.

Uudistus 1.2: Kolmivuotinen tutkimustoiminnan rahoitussuunnitelma

Uudistuksella pyritään parantamaan tutkimusrahoituksen suunnittelua ja ennustettavuutta. Se koostuu sellaisen primaarilainsäädännön voimaantulosta, jossa vahvistetaan oikeudelliset puitteet tutkimustoiminnan rahoittamista koskevan kolmivuotissuunnitelman hyväksymiselle.

K.2 Ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M4C2–1	Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen	Kohde	Tutkimusapurahan saaneiden opiskelijoiden lukumäärä	EI OLE	Numero	50	300	Q4	2022	Vähintään 300 tutkimusapurahan myöntäminen opiskelijoille. Myöntämismenettelyyn on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia poissulkemisluetteloa ja asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista koskevan vaatimuksen avulla. Tavoitteen tyydyttävässä saavuttamisessa otetaan huomioon myös se, että vähintään 300 nuoresta tutkijasta on sopimussuhteessa.
M4C2–1a	Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen	Virstanpylväs	Tuen myöntämistä nuorille tutkijoille koskevien asetusten julkaiseminen	Asetuksen (asetusten) julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Julkaistaan asetus (asetukset), jolla/joilla myönnetään rahoitusta vähintään 550 nuorelle tutkijalle. Nuorten tutkijoiden on noudatettava seuraavia edellytyksiä: hakija on ollut enintään 40-vuotias ehdotuspyynnön julkaisupäivänä (hakupyynnön julkaisupäivänä 40 vuotta vanhat profiilit ovat tukikelpoisia 41 vuoden ikään asti) tai enintään seitsemän vuotta aiemmin tohtorintutkinnon suorittaneiden 41–45-vuotiaiden profiilien osalta (hakupyynnön julkaisupäivänä 45 vuotta vanhat profiilit ovat tukikelpoisia 46 vuoden ikään asti).
M4C2–2bis	Investointi 2.2 a: Innovaatiosopimukset	Kohde	Innovaatiosopimukset valmis	EI OLE	Numero	0	32	Q4	2025	Antaa todistuksen vähintään 32 innovaatiosopimuksen täyttämisestä seuraavilla toiminta-aloilla: ovalmistusteknologiat, okeskeiset digitaaliset teknologiat, myös kvanttiteknologiat, ouudet mahdollistavat teknologiat, okehittyneet materiaalit; otekoäly ja robotiikka, okiertoteollisuus, ovähähiilinen ja puhdas teollisuus, oei-tarttuvat taudit ja harvinaissairaudet; otartuntataudit, mukaan lukien köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet; ovälineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhuoltoa ja hoito-alaa varten yksilöllistetty hoito mukaan lukien; oenergiakäänteen teollisuuslaitokset; oteollisuuden kilpailukyky liikenteessä, opuhdas, turvallinen ja esteetön liikenne ja liikkuvuus; oälykäs liikkuvuus; oenergian varastointi, oelintarvikejärjestelmä; ounionin biotalouden biopohjaiset innovaatiojärjestelmät ja okiertoon perustuvat järjestelmät. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, valittujen hankkeiden ulkopuolelle on jätettävä seuraavat toimet: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä; 76 II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; 77 III) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta 78 ja omaisuus. 79
M4C2–3	Investointi 3.3: Tohtorintutkinnon stipendien myöntäminen yhteistyössä yritysten kanssa ja tutkijoiden palkkaamisen edistäminen yrityksissä	Kohde	Tohtorintutkinnon suorittaneille myönnettyjen apurahojen määrä	EI OLE	Numero	0	6 000	Q4	2024	Yliopistot ja AFAM-oppilaitokset myöntävät vähintään 6000 tohtorintutkinto-apurahaa. Tohtorintutkinnon suorittamisen kannalta kriittisiä vaatimuksia ovat muun muassa seuraavat: säädetään vähintään kuudesta (6) kuukaudesta enintään kahdeksaan (18) kuukauteen yrityksessä suoritettavista opinnoista ja tutkimuksista; säädetään opiskelu- ja tutkimusjaksoista ulkomailla vähintään kuudesta (6) kuukaudesta enintään kahdeksaan (18) kuukauteen; yritysten osallistuminen koulutuksen määrittelyyn myös yliopiston ja AFAM-laitosten kanssa tehtävän laajemman yhteistyön yhteydessä.
M4C2–4	Uudistus 1.1: T & K-tukitoimenpiteiden toteuttaminen yksinkertaistamisen ja liikkuvuuden edistämiseksi	Virstanpylväs	Tavalliseen rahoitusrahastoon liittyvää T & K-toiminnan yksinkertaistamista ja liikkuvuutta koskevien ministeriön asetusten voimaantulo.	Lain voimaantuloa koskeva asetuksen säännös	EI OLE	EI OLE		Q2	2022	Ministeriön asetusten on sisällettävä seuraavat keskeiset osat: I) siirrytään järjestelmällisempään lähestymistapaan T & K-toiminnassa uuden yksinkertaistetun mallin avulla, jolla pyritään saamaan aikaan merkittäviä vaikutuksia välttämällä painopisteiden hajanaisuutta ja hajanaisuutta; II) uudistetaan lainsäädäntöä korkean profiilin henkilöiden (kuten tutkijoiden ja johtajien) liikkuvuuden lisäämiseksi yliopistojen, tutkimusinfrastruktuurien ja yritysten keskuudessa; III) varainhallinnan yksinkertaistaminen; IV) uudistetaan tutkijoiden urapolkua siten, että he keskittyvät entistä enemmän tutkimustoimintaan.
M4C2–4bis	Uudistus 1.2: Kolmivuotinen tutkimustoiminnan rahoitussuunnitelma	Virstanpylväs	Primaarilainsäädäntö tutkimustoiminnan rahoittamista koskevan kolmivuotissuunnitelman hyväksymiseksi	Tutkimustoiminnan rahoittamista koskevan kolmivuotissuunnitelman sisältävän primäärilainsäädännön voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Uudistus edellyttää sellaisen primäärilainsäädännön voimaantuloa, jossa vahvistetaan oikeudellinen kehys varastointitoiminnan rahoittamista koskevan kolmivuotissuunnitelman hyväksymiselle. Oikeudellisen kehyksen on 1)Perustetaan rahasto eri rahoitusvälineiden yhdistämiseksi; 2)vaatia yliopistojen, tutkimusyksiköiden ja AFAM-instituutioiden tutkimustoiminnan rahoittamista koskevan kolmivuotisen suunnitelman hyväksymistä; 3)Edellytetään, että hyväksytään aikataulu (”cronoprogramma”) hankepyyntöjen käynnistämiselle ja niiden valintamenettelyjen päättämiselle. 4)Sisällettävä erityinen budjettikohta PRIN-hankkeiden rahoittamista varten.

K.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea tutkimustoimintaa. Toimenpiteellä rahoitetaan kansallisen edun kannalta merkittäviä tutkimushankkeita (PRIN), joihin kuuluu korkeakoulujen tutkimusyksiköiden ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö ja määräaikaisten tutkijoiden palkkaaminen.

Investointi 1.3: Yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin, yrityksiin ja perustutkimushankkeiden rahoitukseen liittyvät kumppanuudet

Toimenpiteen tavoitteena on perustaa yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien verkostoja, edistää teknologian siirtoa ja tukea tutkimukseen perustuvia startup- ja spin-off-yrityksiä. Toimenpiteellä rahoitetaan vähintään 14:ää suurta perustutkimusohjelmaa, joita toteuttavat julkisten ja yksityisten tahojen verkostot.

Investointi 1.4: ”Kansallisten T & K-johtajien” perustaminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla

Tämän toimenpiteen tavoitteena on luoda kansallisia T & K-johtajia. Toimenpiteessä sakotetaan viittä kansallista tutkimuskeskusta, jotka pystyvät saavuttamaan kriittisen tutkimus- ja innovointikapasiteetin kynnysarvon yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten välisen yhteistyön avulla.

Investointi 1.5: ”Kestävyyttä edistävät innovaatioekosysteemit”, ”T & K-toiminnan aluejohtajat”.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on edistää innovointia. Toimenpide koostuu nykyisten tai uusien innovaatioekosysteemien rahoittamisesta keskittyen sosiaaliseen kestävyyteen.

Investointi 2.1: Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI)

Tämän toimenpiteen tavoitteena on täydentää nykyistä IPCEI-rahastoa, johon viitataan vuoden 2020 talousarviolain 1 §:n 232 momentissa. Toimenpiteellä tuetaan IPCEI-rahastoa lisävaroilla.

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskukset

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea keskusten (osaamiskeskukset, eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä, huippuosaamismerkki, kansalliset digitaali-innovointikeskukset) verkostoa, joka vastaa hankkeiden kehittämisestä, kehittyneiden teknologiapalvelujen tarjoamisesta yrityksille ja julkishallinnoille sekä teknologiansiirtopalveluista. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät voivat saada rahoitusta muista EU:n rahastoista, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, toimintansa toteuttamiseen.

Investointi koostuu kahdesta toimintalinjasta. Ensimmäisen budjettikohdan puitteissa elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan yksinomaan vähintään 32 keskusta ilman muista EU:n lähteistä saatavaa tukea. Toisella budjettikohdalla elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan osa 13:sta eurooppalaisesta digitaali-innovointikeskittymästä, ja toinen osa kustannuksista tulee Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Elpymis- ja palautumistukivälineestä ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettujen 13 eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän toiminta on jäsennettävä tehtäväkokonaisuuksiksi 80 . Elpymis- ja palautumistukivälineen tuki ei koske työpaketteja, joihin eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät saavat tukea Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. I

Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit

Toimenpiteen tavoitteena on tukea teollisuuden ja tiedeyhteisön välisten tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien luomista tai tukea niistä poistuvia. Investointi koostuu nykyisten tai uusien infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta siten, että kullakin infrastruktuurilla on tutkimusvastaava.

Investointi 3.2: Pääomanlisäys CDP Venture Capital SGR:n hallinnoimaan digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)

Tällä toimenpiteellä pyritään tukemaan Italian talouden kasvupotentiaalia kannustamalla yksityisiin investointeihin, parantamalla startup-yritysten rahoituksen saantia ja kehittämällä tämän alan riskipääomamarkkinoita. Toimenpide koostuu 400000000 euron pääomasijoituksesta CDP Venture Capital SGR :n hallinnoimaan digitaalisen siirtymän rahastoon, jäljempänä ’DTF’.

CDP Venture Capital SGR:n on noudatettava oman pääoman käyttöä koskevaa sijoituspolitiikkaa. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä kuvaus rahoitustuotteesta (-tuotteista) niiden tukikelpoisten lopullisten edunsaajien odotetusta tyypistä, joita pääomasta odotetaan tuettavan, mukaan lukien odotettu 15 vuoden täytäntöönpanoaikataulu ja enintään 13 prosentin hallinnointipalkkio. 81 DTF:n on toimittava tarjoamalla suoraan tai välillisesti oman pääoman ehtoista, oman pääoman luonteista, vieraan pääoman ehtoista tai vieraan pääoman luonteista tukea. 82 CDP Venture Capital SGR:n on käytettävä oman pääoman käyttöä koskevissa ohjeissa ”Linee Guida per le attività di rendicontazione e controllo dei Fondi DTF e GTF” kuvattua tarkastus- ja valvontajärjestelmää. Sijoituspolitiikassa on edellytettävä, että oman pääoman ehtoiset rahoitustuotteet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti kun kyseessä on start-up-yritysten yleinen tuki, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 83 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 84 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 85 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 86 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 87 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

K.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M4C2–5	Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä	EI OLE	Numero	0	3 150	Q4	2023	Myönnetään vähintään 3150 Progetti di Ricerca di Interesse Nazionale -tutkimushanketta. Tarjouskilpailujen perusteella valittujen hankkeiden kanssa tehtävät sopimukset on tehtävä noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
M4C2–6	Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)	Virstanpylväs	Hankkeiden hyväksymispäätöksen (myöntävien päätösten) julkaiseminen	Asetuksen (asetusten) julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Julkaistaan asetus (asetukset), jolla myönnetään vähintään 5350 kansallista etua koskevaa tutkimushanketta (Progetti di Ricerca di Interesse Nazionale). Hankepyynnöissä on täsmennettävä, että hankkeen keston on oltava vähintään kaksi vuotta, ja edellytettävä korkeakoulujen tutkimusyksiköiden ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä.
M4C2–7	Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Palvelukseen otettujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä	EI OLE	Numero	0	900	Q2	2025	Palvelukseen otetaan vähintään 900 määräaikaista tutkijaa. Palkatun tutkijan toiminnan on koskettava aiheita, jotka ovat johdonmukaisia tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman 2021–2027 kuuden klusterin kanssa.
M4C2–8	Investointi 1.3: Yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin, yrityksiin ja perustutkimushankkeiden rahoitukseen liittyvät kumppanuudet	Kohde	Allekirjoitettujen tutkimuskumppanuuksien lukumäärä	EI OLE	Numero	0	1 4	Q2	2025	Vähintään 14:ää tutkimuskumppanuutta koskevien sopimusten allekirjoittaminen (”atto d’obbligo”). Ohjelmapyynnöissä on edellytettävä, että a) kukin yhteistyökumppani palkkaa vähintään 100 määräaikaista tutkijaa; b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 42 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.
M4C2–9	Investointi 1.4: ”Kansallisten T & K-johtajien” perustaminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla	Kohde	Kansalliset keskukset ovat saaneet tutkimustoimintansa päätökseen	EI OLE	Numero	0	5	Q2	2026	Kustakin viidestä kansallisesta keskuksesta laaditaan tutkimustoimintaa koskeva raportti.
M4C2–10	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Virstanpylväs	Kiinnostuksenilmaisupyynnön käynnistäminen kansallisten hankkeiden yksilöimiseksi, mukaan lukien mikroelektroniikkaa koskevat IPCEI-hankkeet	Kiinnostuksenilmaisupyyntö julkaistaan	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2021	Tuettavat IPCEI-hankkeet on tarkoitus päivittää riippuen käynnissä olevien kansallisten IPCEI-menettelyjen tosiasiallisesta etenemisvaiheesta ja valtiontuki-ilmoitusmenettelyn etenemisvaiheesta. Valitussa IPCEI-hankkeessa on otettava huomioon tietyt teollisuuden innovatiiviset alat jo yksilöityjen eurooppalaisten arvoketjujen mukaisesti. Tähän toimenpiteeseen kuuluvat sekä jo hyväksytyt Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet että tulevat hankkeet, kuten pilvipalvelut, terveys, rivimateriaalit ja kyberturvallisuus. Ehdotuspyynnön ehtoihin on sisällyttävä seuraavat: a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastovaikutus on vähintään 40 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. C) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukainen investoinnin digitaalinen panos on vähintään 60 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista. d) Sitoutuminen raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja sen lopussa.
M4C2–11	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Virstanpylväs	Hankkeen osallistujien tukemiseen tarvittavan rahoituksen myöntämistä koskevan kansallisen säädöksen voimaantulo.	Kansallisen lain säännös, josta käy ilmi säädöksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Kansallisessa laissa on ilmoitettava hankkeiden esittämistä koskevat menettelyt ja määräajat sekä mahdollisten tuensaajien osallistumisvaatimukset.
M4C2–12	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Virstanpylväs	Luettelo IPCEI-hankkeiden osallistujista on valmistunut 30.6.2023 mennessä.	Osallistujaluettelon julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2023	Luetteloon on sisällytettävä IPCEI-hankkeisiin osallistuvat hyväksytyt aiheet niiden esitettyjen hankkeiden todentamisten ja arviointien jälkeen, jotka on tehtävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristöä.
M4C2–14	Investointi 2.3: f Teknologian siirtokeskukset	Kohde	Rahallinen arvo 330000000 euroa	EI OLE	EUR	0	330 000 000	Q2	2026	Maksumääräysten kokonaisarvo on vähintään 330000000 euroa vähintään 45 keskukselle, joiden kanssa ministeriö on tehnyt rahoitussopimuksen. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta toisen toimintalinjan puitteissa yhteisrahoitettujen 13 eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän kanssa tehtävissä sopimuksissa on täsmennettävä elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetut työpaketit. Maksumääräysten on koskettava toimenpiteen toisen toimintalinjan 13 eurooppalaisen digitaalisen innovoinnin tehtäväkokonaisuuksia, lukuun ottamatta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavia tehtäväpaketteja.
M4C2–16	Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit	Kohde	Rahoitettujen infrastruktuurien lukumäärä	EI OLE	Numero	0	30	Q2	2023	Vähintään 30 infrastruktuuria, jotka on rahoitettu integroitua tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurijärjestelmää varten. Innovaatioinfrastruktuuriin on sisällyttävä monikäyttöisiä infrastruktuureja, jotka voivat kattaa vähintään kolme aihealuetta: I) kvantti, ii) kehittyneet materiaalit, iii) fotoniikka, iv) biotieteet, v) tekoäly, vi) energiasiirtymä. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös siitä, että vähintään 30 tutkimusjohtajaa palkataan integroituun tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurijärjestelmään.
M4C2–16 a	Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit	Kohde	Toimintansa lopettaneiden tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien lukumäärä	EI OLE	Numero	0	30	Q2	2026	Vähintään 30:stä tutkimusinfrastruktuuriin (IR) ja innovaatioinfrastruktuuriin (ITEC) liittyvästä hankkeesta laaditaan tutkimustoimia koskevat raportit.
M4C2–17	Investointi 3.1: Rahasto integroidun tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurijärjestelmän rakentamista varten; Investointi	Virstanpylväs	Hankintasopimusten tekeminen seuraavien hankkeiden osalta: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien yhdennetty järjestelmä	Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Ehdotukset valitaan seuraavin perustein: tieteellinen/teknologinen/innovointijohtajuus, niiden innovointipotentiaali (sekä avoimen innovoinnin/avoimen datan että omistusoikeuden alaisen kehityksen osalta), niiden yhdenmukaisuus aihealueiden tai uusien murroksellisten muutosten osalta, niiden translaatio- ja innovointisuunnitelmat, teollisuuden tuki avoimen innovoinnin kumppanina ja/tai käyttäjinä, liiketoiminnan kehittämistoimien vahvuus, teollis- ja tekijänoikeuksien luominen, selkeät säännöt avoimen ja suojatun tuotoksen ja lisensointisuunnitelmien erottamiseksi toisistaan, kyky kehittää ja isännöidä teollisia tohtorintutkintoja, yhteydet yritykseen tai muuntyyppiset rahastot uusien startup-yritysten kehittämisen helpottamiseksi. Valintamenettely edellyttää ”ei merkittävää haittaa” -arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen.
M4C2–18	Invesment1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien” rakentaminen	Virstanpylväs	Hankintasopimusten tekeminen innovaatioekosysteemeihin liittyvistä hankkeista;	Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Valintamenettely edellyttää ”ei merkittävää haittaa” -arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen. Kansalliset keskukset perustetaan tarjouskilpailun perusteella yhdistämällä yliopistoissa jo olevia maailman johtavia laboratorioita sekä julkisia ja yksityisiä tutkimuskeskuksia sekä perustamalla uutta räätälöityä infrastruktuuria.
M4C2–18 Bis	Invesment1.5: ”Kestävyyttä edistävät innovaatioekosysteemit”, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien rakentaminen”	Kohde	Innovaatioekosysteemien toteuttamat toimet	EI OLE	Numero	0	10	Q2	2026	Tutkimustoimia koskevat raportit on laadittava vähintään kymmenestä innovaatioekosysteemistä.
M4C2–19	Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja kansallisten T & K-johtajien perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla	Virstanpylväs	Keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita koskevien kansallisten T & K-johtajien hankkeita koskevien sopimusten tekeminen	Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen	EI OLE	EI OLE	N	Q2	2022	Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeet valitaan 30 prosenttia resursseista tukitoimiksi ”Tutkimus- ja innovointiprosessit, teknologian siirto ja yritysten välinen yhteistyö, joissa keskitytään vähähiiliseen talouteen, selviytymiskykyyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen” (IF022) ja 15 prosenttia resursseista toimiin ”Tutkimus- ja innovointiprosessit, teknologian siirto ja yritysten välinen yhteistyö, joissa keskitytään kiertotalouteen” (IF023). Hankkeiden arvioinnissa on otettava huomioon niiden toteutettavuus, kestävyys, muista lähteistä (kuten alueellisista rahastoista) saatava tuki, tuotantosektorin osallistuminen, kumppaneiden laatu sekä vaikutus sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Ehdotuspyyntö, joka koskee hankkeiden rahoittamista innovaatioekosysteemeina. Valintamenettely edellyttää ”ei merkittävää haittaa” -arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen.
M4C2–20	Investointi 3.2: Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)	Virstanpylväs	IT-hallinnon ja toteutuskumppani Cassa Depositi e Prestitin (CDP) välinen sopimus rahoitusvälineen perustamisesta allekirjoitettu	Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Italian hallitus ja Cassa Depositi e Prestiti.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Rahoitusvälineen sijoituspolitiikkaan/-strategiaan on sisällytettävä seuraavat osatekijät: - Investointitavoitteet (rahaston koko, toimien lukumäärä, ajan mukaan eritellyt tuettavat määrät, kuten pk-yritykset ja midcap-yritykset/suuret yritykset) - Soveltamisala ja tukikelpoiset edunsaajat - Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät ja valintaprosessi - Myönnetyn tuen tyyppi (kuten takaukset, lainat, oman pääoman ehtoinen ja oman pääoman luonteinen rahoitus) - Kohdennetut riskit/tuotot kullekin sijoittajatyypille - Riskipolitiikka ja rahanpesun torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet - Hallinto (kumppanit, rahastonhoitajat, johtokunta, investointikomitea, rooli ja vastuualueet) - Hajautus- ja pitoisuusrajat - Oman pääoman ehtoiset toimintaperiaatteet, mukaan lukien oman pääoman ehtoisia sijoituksia koskeva irtautumisstrategia - ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja kestävyysarvioinnin toimintaperiaatteet ja poissulkemisluettelo - Velkainvestointeihin liittyvä lainanantopolitiikka, mukaan lukien vaaditut takaukset ja vakuudet - Varainhankinnan ja täytäntöönpanon aikataulu
M4C2–21bis	Investointi 3.2 Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)	Virstanpylväs	Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon	Todistus siirrosta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Italia siirtää 400000000 euroa DTF:lle. Lisäksi sijoituspolitiikan (”Accordo Finanziario”) on oltava toimenpiteen kuvauksen mukainen.
M4C2–21	Investointi 3.2 Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)	Virstanpylväs	Mietinnön hyväksyminen	Mietinnön hyväksyminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Italian on toimitettava raportti, jossa esitetään DTF:n sijoituspolitiikan täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet, mukaan lukien toimet, joita on toteutettu niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita pääomalla odotetaan tuettavan, sekä toimet, joita odotetaan toteutettavan kyseisten tuotteiden täytäntöönpanon jatkamiseksi. Kertomuksessa on myös ilmoitettava määrät, jotka on sijoitettu suoraan tai välillisesti kuhunkin rahoitustuotteeseen.
M4C2–22	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Kohde	Tuettujen hankkeiden lukumäärä	EI OLE	Numero	0	20	Q2	2025	Italian yritys- ja Made-ministeriö antaa käyttöoikeussopimuksia koskevia päätöksiä, joilla tuetaan vähintään 20:tä IPCEI-hanketta.

L. MISSION 5 KOMPONENTTI 1: Työllisyyspolitiikka

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tähän komponenttiin kuuluvilla toimenpiteillä otetaan käyttöön kattava ja yhdennetty aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja ammatillisen koulutuksen uudistus. Aktiivisen työmarkkinapolitiikan vahvistamisen ja julkisten työvoimapalvelujen valmiuksien kehittämisen parantamisen, mukaan lukien niiden integroiminen koulutuksen tarjoajiin ja yksityisiin toimijoihin, odotetaan lisäävän palvelujen tehokkuutta. Lisäksi tämän komponentin toimenpiteillä pyritään vähentämään sosiaalisia haavoittuvuuksia häiriöille erityisesti torjumalla pimeää työtä sen kaikissa muodoissa ja aloilla asettamalla tehokkaampia seuraamuksia sekä vahvempia kannustimia työskennellä laillisesti. Lisäksi tällä osa-alueella edistetään sukupuolten tasa-arvoa (sama palkka) sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän avulla. Se investoi myös nuoriin lisäämällä koulutusohjelmien määrää ja laatua esimerkiksi osallistumalla yleiseen virkamiesohjelmaan.

Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon odotetaan edistävän niiden haasteiden ratkaisemista, jotka sisältyvät vuoden 2020 työmarkkinoita koskevaan maakohtaiseen suositukseen 2, jossa Italiaa kehotetaan ”keskittämään kriisin työllisyysvaikutusta muun muassa työllisyyden aktiivisella tuella”, vuoden 2020 maakohtaisessa suosituksessa 2 ”tuetaan taitoja, mukaan lukien digitaaliset taidot”, ja vuoden 2019 maakohtaisessa suosituksessa 2, jonka mukaan ”tehostetaan toimia pimeän työn torjumiseksi ja varmistetaan, että aktiivinen työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka tavoittaa erityisesti nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Naisten työmarkkinoille osallistumisen tukeminen” ja vuoden 2019 maakohtaisessa suosituksessa 2 ”edistetään taitojen parantamista muun muassa vahvistamalla digitaalisia taitoja”.

L.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Uudistuksen tavoitteena on tukea aktiivista työmarkkinajärjestelmää, jotta voidaan tarjota yksilöllisiä suunnitelmia, joihin sisältyy työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipalveluja. Tällä toimenpiteellä perustetaan työntekijöiden taattua työllisyyttä koskeva kansallinen ohjelma, jolla tuetaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä (naiset, pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja ikääntyneet työntekijät sekä vammaiset) ja toteutetaan aikuiskoulutuksen koulutusohjelmia.

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on mahdollistaa työllisyys- ja koulutuspalvelujen tehokas tarjoaminen. Toimenpide koostuu julkisista työvoimapalveluista, jotka harjoittavat seuraavia toimintoja: infrastruktuuri-investoinnit, paikallisten työmarkkinoiden alueellisten seurantakeskusten perustaminen, tietotekniikkajärjestelmän päivittäminen, henkilöstön ammatillinen koulutus sekä institutionaalinen viestintä ja tiedotus.

Uudistus 2 – Kansallinen suunnitelma pimeän työn torjumiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea työpaikkojen laatua ja työoloja ehkäisemällä ja torjumalla pimeää työtä, työvoiman hyväksikäyttöä (ns. caporalato) ja muita sääntöjenvastaisen työn muotoja. Toimenpide koostuu lainsäädännöllisistä ja muista toimista, joita ovat muun muassa seuraavat: vahvistetaan työsuojelutarkastuksia ja -seuraamuksia, tarjotaan kannustimia säännölliseen työhön, koulutetaan työvoimatoimistoja, toteutetaan kansallinen tiedotuskampanja, parannetaan hallintoa pimeän työn torjumiseksi sekä toteutetaan erityistoimia, joilla puututaan työvoiman hyväksikäyttöön maataloudessa.

Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille ja edistää sukupuolten palkkaeron kaventamista. Investoinnilla luodaan kansallinen sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä, jolla edistetään työmarkkinoiden avoimuutta ja parannetaan naisten työoloja laadun, palkkauksen ja voimaannuttamisen osalta.

Investointi 3 – Kaksinkertaisen järjestelmän vahvistaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea nuoria ja aikuisia, joilla ei ole keskiasteen koulutusta, työllistymismahdollisuuksien saamisessa. Investointi koostuu virallisen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ”kaksoisjärjestelmään” osallistumisen laajentamisesta, myös oppisopimuskoulutuksen avulla.

Investointi 4– Yleisen julkishallinnon vahvistaminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä epäviralliseen oppimiseen osallistuvien nuorten määrää ja lisätä heidän tietojaan ja taitojaan. Investointi koostuu yleisen virkamiesohjelman täydentämisestä ja osallistujien määrän lisäämisestä.

L.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C1–1	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Virstanpylväs	Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman (GOL) perustamisesta annetun ministeriöiden välisen asetuksen ja uuden osaamisen kansallisen suunnitelman vahvistamisesta annetun ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo	Ministeriöiden välisten asetusten säännös, josta käy ilmi kahden ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo sen jälkeen, kun valtio-alueiden konferenssissa oli sovittu GOL-ohjelmasta ja kansallisesta uuden osaamisen suunnitelmasta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	GOL:n säädösten on oltava vähintään seuraavat: I) määriteltävä julkisten työvoimapalvelujen keskeiset osatekijät ja niiden standardit, mukaan lukien taitojen ennustaminen, yksilölliset koulutussuunnitelmat, ohjaus ja työnohjaus, jotta voidaan varmistaa yksilöllisten työvoimapalvelujen tehokas tarjoaminen yhteisten ja yhdenmukaisten normien mukaisesti koko jäsenvaltion alueella, ii) varmistettava, että julkisten työvoimapalvelujen tarjoamat täydennys- ja uudelleenkoulutustoimet ovat täysin uuden osaamisen, myös digitaalisten taitojen, kansallisen suunnitelman mukaisia, iii) varmistettava, että julkiset työvoimapalvelut kohdennetaan vastaanottajien tarpeisiin, iv) varmistettava, että julkiset työvoimapalvelut asetetaan etusijalle kaikkein heikoimmassa asemassa oleville; v) asetetaan tavoitteeksi, että vähintään 25 prosenttia työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevien ohjelmien edunsaajista on asiaankuuluvan koulutuksen saajia, keskittyen erityisesti digitaalisiin taitoihin ja siten, että etusijalle asetetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat; VI) luodaan uusia mekanismeja, joilla vahvistetaan ja rakennetaan julkisten ja yksityisten järjestelmien välistä yhteistyötä, mukaan lukien asiaankuuluvien osaamistarpeiden määrittäminen ja työtarjousten tarjoaminen. Asetuksessa säädetään, että sosiaalisten turvaverkkojen vastaanottajien on saatava kansallisen ohjelman mukaiset palvelut työntekijöiden työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman mukaisesti neljän kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saavuttaneet oikeuden sosiaalisiin turvaverkkoihin. Uuden osaamisen kansallista suunnitelmaa koskevissa säädöksissä on vähintään I) määritellään yhteiset normit ja ammatillisen koulutuksen olennaiset tasot koko jäsenvaltion alueella, ii) kohteena ovat sekä työssäkäyvät että työttömät ja henkilöt, joiden tavoitteena on parantaa heidän digitaalisia taitojaan ja edistää elinikäistä oppimista. III) Määritetään taidot ja asiaankuuluvat standardit julkisten ja yksityisten järjestelmien välisen yhteistyön perusteella, iv) otetaan huomioon kohderyhmien erilaiset tarpeet, joihin on kuuluttava vähintään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat, ja v) kattavat kaikki asiaankuuluvat alakohtaiset strategiat kattavan lähestymistavan luomiseksi, mukaan lukien aikuisten osaamista koskeva kansallinen strategiasuunnitelma. vi) sisällytetään siihen säännös työmarkkinoiden lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarvittavia uusia taitoja koskevan ennustejärjestelmän kehittämisestä.
M5C1–2	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Virstanpylväs	Kaikkien julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulo aluetasolla	Määräys, jossa ilmoitetaan alueiden hyväksymien suunnitelmien ja toteutettujen toimien voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan ohjelman (GOL) kansallisessa sääntelyssä on määriteltävä alueellisella tasolla tarvittavat operatiiviset toimet ohjelman täytäntöönpanemiseksi. Kansallisen sääntelyn ja alueellisen täytäntöönpanon välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi on hyväksyttävä julkisia työvoimapalveluja koskevat alueelliset suunnitelmat. Suunnitelmien hyväksymisen lisäksi alueet toteuttavat suunnitelmien mukaiset toimet siten, että ne saavuttavat vähintään 10 prosenttia ohjelman suunnitelluista edunsaajista (lopullinen tavoite 3000000 henkilöä). Julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulon myötä työntekijöiden taattua työllisyyttä koskeva ohjelma (GOL) voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön.
M5C1–3	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Työntekijöiden taattua työllistyvyyttä koskevasta ohjelmasta (GOL) hyötyvät henkilöt	EI OLE	Numero	0	3 000 000	Q4	2025	Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevasta ohjelmasta (GOL) hyötyy vähintään 3000000 henkilöä. Lisäksi GOL-ohjelmassa määriteltyjen keskeisten palvelutasojen (”Livelli essenziali delle prestazioni”) on oltava saatavilla vähintään 80 prosentissa julkisista työvoimapalveluista.
M5C1–4	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Koulutusohjelmiin osallistuvat henkilöt	EI OLE	Numero	0	600 000	Q4	2025	Vähintään 600000 GOL-ohjelman edunsaajasta osallistuu koulutukseen, josta vähintään 300000 osallistuu digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen. Luettelot koulutusohjelmiin ”Progetto per l’autoimpiego”, ”Fondo nuove competenze” ja”TietokumppanuusUcraina-Italia”valituista edunsaajista julkaistaan.
M5C1–4a	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Koulutusohjelmiin osallistuvat henkilöt	EI OLE	Numero	600 000	800 000	Q2	2026	Vähintään 200000 henkilöä osallistuu koulutukseen GOL-ohjelman ”Fondonuove competenze” tai” Progetto per l’autoimpiego” kautta,joista vähintään 75000 on GOL:n edunsaajia.
M5C1–6	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut toteuttavat vahvistamissuunnitelmassa suunniteltuja toimia kolmivuotiskaudella 2021–2023.	EI OLE	Numero	0	250	Q4	2022	Vähintään 250 julkista työvoimapalvelua on toteuttanut vähintään 50 prosenttia vahvistamissuunnitelmassa suunnitelluista toimista kolmen vuoden aikana 2021–2023. Nämä toimet ovat keskitetyn vahvistamissuunnitelman mukaisia, ja ne on määritelty tarkemmin alueellisella tasolla tarveanalyysin ja kohdennettujen resurssien perusteella. Näihin toimiin kuuluvat: I) julkisten työvoimapalvelujen nykyisten sijaintien kunnostaminen ja kunnostaminen sekä uusien hankinta; II) tietojärjestelmän täytäntöönpanon jatkaminen kansallisen yhteentoimivuuden kannalta; III) henkilöstön ammatillinen koulutus; IV) paikallisten työmarkkinoiden alueellisten seurantakeskusten perustaminen; V) institutionaalinen viestintä ja tiedotus. Tämä tavoite ei koske infrastruktuuritoimia. Tavoitteen saavuttamisessa varmistetaan tasavertainen tasapaino alueellisen jakautumisen osalta (pohjoinen, keskinen ja eteläinen).
M5C1–7	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa suunnitellut toimet.	EI OLE	Numero	0	326	Q4	2025	Ainakin 326 julkista työvoimapalvelua ja aluetoimistoa on saattanut päätökseen alueellisten työvoimakeskusten vahvistamista koskevien alueellisten suunnitelmien mukaiset toimet (Piani regionali di potenziamento dei centri per l’impiego). Näitä toimia ovat muun muassa seuraavat: Sen kehittäminen, henkilöstön koulutus, paikallisten työmarkkinoiden alueellisten seurantakeskusten perustaminen ja viestintäkampanjat.
M5C1–7a	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkisten työvoimapalvelujen infrastruktuuritoiminta	EI OLE	Numero	0	270	Q2	2026	Vähintään 270 julkista työvoimapalvelua ja alueellisia toimistotiloja on kunnostettu ja/tai kunnostettu tai hankittu julkisten työvoimakeskusten vahvistamista koskevien alueellisten suunnitelmien (Piani regionali di potenziamento dei centri per l’impiego) mukaisesti.
M5C1–8	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Virstanpylväs	Pimeän työn torjuntaa kaikilla talouden aloilla koskevan kansallisen suunnitelman ja täytäntöönpanosuunnitelman voimaantulo	Kansallisen suunnitelman voimaantuloa koskevat lain säännökset ja kansallisen suunnitelman ja täytäntöönpanosuunnitelman laatimisesta vastaavan toimielinten välisen työryhmän perustaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Kansallisen suunnitelman ja aikasidonnaisen (yksi vuosi) täytäntöönpanosuunnitelman hyväksyminen pimeän työn torjumiseksi kaikilla talouden aloilla. Kansallisen suunnitelman on perustuttava pimeän työn torjuntaa koskevaan yleiseen strategiaan ja eri virastojen väliseen lähestymistapaan, jota on käytetty hyväksyttäessä maatalousalan työvoiman hyväksikäytön torjuntaa koskeva kansallinen suunnitelma ”Piano triennale di contrasto allo allo sfruttamento lavorativo in agricoltura e al caporalato (2020–2022)”. Kansallisessa suunnitelmassa ja täytäntöönpanoa koskevassa etenemissuunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot: I) toimenpiteet, joilla parannetaan pimeää työtä koskevien yksityiskohtaisten tietojen tuottamista, keräämistä ja oikea-aikaista jakelua; II) otetaan käyttöön suoria ja epäsuoria toimenpiteitä pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi varmistamalla, että ilmoitetussa taloudessa toimimisesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin pimeässä taloudessa työskentelystä aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi a) ennalta ehkäisevät toimenpiteet, kuten tarkastusten ja seuraamusten vahvistaminen, ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ilmoitetun työn edistämiseksi, kuten kohdennetut taloudelliset kannustimet, myös tarkistamalla ja järkeistämällä nykyisiä; b) vahvistetaan yhteyttä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan; III) työnantajille ja työntekijöille suunnattu kansallinen tiedotuskampanja pimeän työn ”haitoista”, johon työmarkkinaosapuolet osallistuvat aktiivisesti; IV) hallintorakenne, jolla varmistetaan toimien tehokas täytäntöönpano; V) toimenpiteet laittomien siirtokuntien poistamiseksi, jotta voidaan torjua työvoiman hyväksikäyttöä maataloudessa.
M5C1–9	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Virstanpylväs	Toteutetaan toimia pimeän työn torjumiseksi	Toteutetut toimet	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2024	Toteutetaan seuraavat toimet: I) Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan pimeää työtä koskevien yksityiskohtaisten tietojen keruuta; II) Otetaan käyttöön toimenpiteitä pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi: ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joihin voi sisältyä muun muassa tarkastusten ja seuraamusten vahvistaminen sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet ilmoitetun työn edistämiseksi, joihin voi sisältyä muun muassa kohdennettuja taloudellisia kannustimia; toimenpiteet, joilla vahvistetaan yhteyttä aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, johon voi sisältyä muun muassa työvoimapalvelujen tarjoajien kouluttaminen; III) Toteutetaan kansallinen tiedotuskampanja pimeän työn ”haitoista” IV) Pimeää työtä torjuvan hallintorakenteen työn aloittaminen; V) Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla puututaan työvoiman hyväksikäyttöön maataloudessa.
M5C1–10	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Kohde	Työsuojelutarkastusten ja maatalousverkoston jäsenyyden lisääntyminen	EI OLE	Numero	0	102 895	Q4	2025	Vuotuisten tarkastusten keskimääräisen määrän 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana on oltava vähintään 102895. Lisäksi INPS:n verkkosivustolla julkaistuun ”retedel lavoro agricolo di qualità”-verkoston jäsenluetteloon on lisättävä 2000 uutta yritystä kesäkuuhun 2024 verrattuna.
M5C1–11	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Virstanpylväs	Toteutetaan toimia pimeän työn torjumiseksi	Toteutetut toimet	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2026	Toteutetaan seuraavat toimet: — tutkimus ”Indici Sintetici di Affidabilità Contributiva” (ISAC-indikaattorit) kahdeksalla muulla pimeän työn vaarassa olevalla talouden alalla; - ISAC-indikaattoreiden avulla yksilöidyille yrityksille lähetettyjen vähintään 12000 vaatimustenmukaisuuskirjeen postitus; — ”PrestO”- ja ”Libretto Famiglia” -seteleiden käyttöä pimeän työn ja työntekijöiden olosuhteiden parantamisen yhteydessä koskevan vaikutustenarviointitutkimuksen julkaiseminen.
M5C1–12	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Virstanpylväs	Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän ja siihen liittyvien yritysten kannustinmekanismien voimaantulo	Lain säännökset, jotka koskevat sertifiointijärjestelmän määrittelyä koskevien säädösten voimaantuloa ja täytäntöönpanotoimenpiteitä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän ja siihen liittyvien yritysten kannustinmekanismien on katettava ainakin seuraavat näkökohdat: naisten kasvumahdollisuudet, sama palkka samasta työstä, sukupuolten monimuotoisuutta koskevat johtamispolitiikat, äitiyden suojelu. Sertifiointiprosessin toteuttavien organisaatioiden kannustinmekanismien ja teknisten ohjeiden määrittely. Mukaan lukien: Yritysten sukupuolisertifiointijärjestelmän teknisten standardien laatiminen; II) kannustinmekanismin yksilöinti; III) toimenpiteeseen on liitettävä tietotekninen järjestelmä.
M5C1–14	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Kohde	Yritykset ovat saaneet sukupuolten tasa-arvoa koskevan todistuksen	EI OLE	Numero	0	3 000	Q2	2026	Vähintään 3000 yritystä on saanut tasa-arvotodistuksen. Näistä vähintään 1800 on pk-yrityksiä, joista 500 on saanutteknistä apua arvosetelijärjestelmän kautta (esimerkiksi mentoroinnin, teknisen hallinnan tuen, työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden tai yrittäjyyskoulutuksen muodossa) tai sertifiointiprosessia tukevina suorina rahoitusosuuksina.
M5C1–15	Investointi 3 – Kaksinkertaisen järjestelmän vahvistaminen	Kohde	Harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusjärjestelmän kautta myönnetyt todistukset	EI OLE	Numero	0	90 000	Q2	2025	Vähintään 90000 osallistumistodistusta myönnetään vuosille 2020–2021, 2021–2022, 2022–2023, 2023–2024 tai 2024–2025 opiskelijoille, joissa yhdistyvät virallinen koulutus ja oppimiskokemus työpaikalla.
M5C1–15a	Investointi 4 – Yleinen julkishallinto	Virstanpylväs	Toteutetaan toimia, joilla lisätään nuorten osallistumista, yksinkertaistetaan menettelyjä ja parannetaan yleispalvelua koskevien hankkeiden laatua.	Toteutetut toimet	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2024	Toteutetaan seuraavat toimet: 1. Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla lisätään nuorten osallistumista yleisen virkamieskunnan ohjelmaan; 2. Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan menettelyjä yleisen virkamiespalvelun (UCS) ohjelman täytäntöönpanosta aiheutuvan hallinnollisen taakan keventämiseksi; 3. Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan yleisen virkamiespalvelun (UCS) hankkeiden laatua. Toteutetuissa toimissa on otettava huomioon teknisen tuen välineen hankkeen tulokset (20IT06 – ”Supporting design and implementation of the Universal Civil Service (UCS) Elpymis- ja palautumissuunnitelma, nuorten työllistymismahdollisuuksien avaaminen”).
M5C1–16	Investointi 4 – Yleinen julkishallinto	Kohde	Yleisen virkamiespalvelun hankkeita varten myönnetyt todistukset	EI OLE	Numero	0	166 670	Q2	2026	Vähintään 166670 yleisen julkishallinnon osallistumistodistusta, jotka on myönnetty nelivuotiskaudella 2021–2024 käynnistettyjä hankkeita varten.

L.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italiassa naisyritysten perustamiseen ja kasvuun Italiassa hankerahoituksen, mentoroinnin, viestintätoimien ja yrittäjyyskoulutuspalvelujen avulla. Investointikehys toimii myöntämällä tukia ja lainoja suoraan yksityiselle sektorille.

Investointivälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia. Investointikehys sisältää seuraavat tuotelinjat:

·Fondo a sostegno dell’impresa femminile, joka tukee naisjohtoisia yritysaloitteita avustuksilla ja korottomilla lainoilla; lisäksi siitä rahoitetaan naisopiskelijoille ja nuorille naisille suunnattuja viestintä- ja koulutusaloitteita sekä koulutuspalveluja, joilla pyritään levittämään naisten yrittäjyyskulttuuria.

·Toteaa, että Nuove on tasso zero (NITO-ON), joka on tarkoitettu sellaisten mikro- ja pienyritysten perustamiseen ja kasvuun, joita johtavat pääasiassa tai kokonaan nuoret tai naiset ja joita rahoitetaan avustuksilla ja korottomilla lainoilla;

·Smart & Start Italia -ohjelma, jonka tavoitteena on edistää lainoilla rahoitettuja innovatiivisia, teknologiavetoisia startup-yrityksiä, erityisesti sellaisia, joissa on vahvoja digitaalisia tai tutkimukseen perustuvia elementtejä; Keski- ja Etelä-Italiassa sijaitsevien startup-yritysten osalta tietty prosenttiosuus lainasta voidaan muuntaa avustukseksi, jota ei makseta takaisin.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalian on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a)Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b)Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c)Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 88 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 89 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 90 ja varat 91 .

d)Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

4.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalian tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja digitaalista tavoitetta koskevan vaatimuksen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

Toteutuskumppanin tekemiä digitaalisia investointeja koskevat vaatimukset: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineeseen vähintään 150000000 eurolla on edistettävä digitaalista siirtymää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti.

L.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C1–17	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Virstanpylväs	Naisten yrittäjyyttä tukeva rahasto on hyväksytty	Hyväksytään ministeriön asetus Fondo Impresa Donnan perustamisesta.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2021	Naisten yrittäjyyttä tukeva rahasto hyväksytään ministerin asetuksella, jossa vahvistetaan elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaiset tukikelpoisuuskriteerit, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate sekä rahoitussopimuksen ja operatiivisten sopimusten allekirjoittaminen rahoituksen välittäjien kanssa. Nämä rahastot muodostavat Fondo Impresa Donna -nimisen rahaston, jolla pannaan täytäntöön naisyrittäjyyttä tukeva erityistoimenpide. Talouskehitysministeriö ja yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä PCM-osasto sopivat etukäteen täytäntöönpanotoimenpiteistä, joiden tavoitteena on — vahvistetaan nykyisiä toimenpiteitä, joita jo hallinnoivat talouskehitysministeriön sisäiset elimet (kuten NITO-ON, Smart & Start) pääomanlisäyksellä, joka on varattu ainoastaan naisyrityksille; — säädetään vuoden 2021 talousarviolailla perustetun naisyrittäjyysrahaston lisärahoituksesta (vuoden 2022 kolmannesta neljänneksestä alkaen); — liitännäistoimenpiteiden, seuranta- ja viestintäkampanjoiden suunnittelu. Yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä osasto toteuttaa monivuotisen tiedotuskampanjan, jolla edistetään naisyrittäjyyttä ja joka koskee kaikenikäisille naisille ja yliopistoissa työskenteleville naispuolisille opiskelijoille suunnattua ammatillista ohjausta, joka koskee aiheita ja ammatteja, joissa naiset ovat aliedustettuina, sekä viestintäfoorumin perustamista.
M5C1–18	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Kohde	Yrityksille myönnettävä rahoitustuki on sidottu	EI OLE	Numero	0	700	Q2	2023	Rahoitustukea on myönnetty perustasoon verrattuna vähintään 700 uudelle yritykselle. Naisyrittäjyyden tukeminen toteutetaan jo aktiivisilla välineillä (NITO-ON, Smart & Start) ja vuoden 2021 talousarviolailla perustetulla uudella rahastolla (naisten yrityksiä tuetaan marraskuuhun 2020 asti nykyisillä rahoitusvälineillä).
M5C1–19bis	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus ja siirto Invitaliaan	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo ja siirtotodistus	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan. Italia siirtää 400000000 euroa Invitalialle tukivälinettä varten.
M5C1–20	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset	EI OLE	Prosenttiosuus (%)	0	100	Q2	2026	Invitalia on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia tukivälineeseen (ottaen huomioon viestintä- ja koulutuspalvelujen hallinnointi ja maksut). Vähintään 40 prosentilla tästä rahoituksesta on edistettävä digitaalisia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti.

M. MISSION 5 KOMPONENTTI 2: Sosiaaliset infrastruktuurit, perheet, yhteisöt ja kolmas sektori

Tähän komponenttiin sisältyvillä suunnitelluilla uudistuksilla ja investoinneilla pyritään vahvistamaan selviytymiskykyä tukemalla heikoimmassa asemassa olevien integroitumista ja osallisuutta yksilöllisen, perhe- ja sosiaalisen ulottuvuuden mukaisesti. Tämä osa-alue sisältää kansallisen strategian haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien aktiivisen osallisuuden edistämiseksi. Tämän osa-alueen tavoitteet ovat seuraavat: I) vahvistetaan integroitujen sosiaalipalvelujen roolia, jotta voidaan tukea perheitä, alaikäisiä ja nuoria, tukea vanhemmuustaitoja ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia perheitä ja vammaisia henkilöitä muun muassa parantamalla sosiaalisia infrastruktuureja, joihin kolmas sektori osallistuu; II) parannetaan vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä tarjoamalla yhteisöllisiä ja kotoperäisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja poistamalla esteet asunnon ja työmahdollisuuksien saatavuudelta; III) parannetaan äärimmäisessä syrjäytymisessä ja puutteellisissa asuinoloissa olevien ihmisten (esim. asunnottomien) osallisuutta laajentamalla tilapäisten majoituspalvelujen ja -palvelujen tarjontaa, yksilöllisiä väyliä kohti itsenäisyyttä ja henkilökohtaista selviytymiskykyä; IV) kohtuuhintaisempien julkisten ja yksityisten asuntojen saatavuuden sekä kaupunkien ja alueiden elvyttämisen parantaminen; V) kaikkein heikoimmassa asemassa olevien selviytymiskyvyn kehittäminen levittämällä urheilukulttuuria ja perustamalla urheiluinfrastruktuureja perustamalla kaupunkipuistoja, joissa urheilutoiminta voidaan yhdistää viihdetoimintaan yhteisöjen hyväksi.

Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon odotetaan edistävän niiden haasteiden ratkaisemista, jotka sisältyvät vuoden 2019 sosiaalipolitiikkaa koskevaan maakohtaiseen suositukseen 2, jossa Italiaa kehotetaan ”varmistamaan, että [...] sosiaalipolitiikka integroidaan tehokkaasti ja tavoittamaan erityisesti nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät”, ja vuoden 2020 maakohtaisiin suosituksiin 2, jotka koskevat ”riittävän sosiaalisen suojelun saatavuuden varmistamista”.

M.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki

Uudistuksen päätavoitteena on muuttaa vammaislainsäädäntöä ja edistää vammaisten laitoshoidosta luopumista (eli siirtymistä julkisista tai yksityisistä laitoksista perheisiinsä tai yhteisöllisiin koteihin) ja vammaisten itsenäisyyttä. Tähän sisältyy I) sosiaalipalvelujen tarjonnan vahvistaminen, II) sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden yksinkertaistaminen, III) vammaisarviointien uudistaminen, IV) itsenäistä asumista koskevien hankkeiden edistäminen ja V) sellaisten asiantuntijaryhmien työn edistäminen, jotka voivat tukea moniulotteisia vammaisia henkilöitä.

Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten

Toimenpiteen tavoitteena on uudistaa sosiaalipalveluja ja parantaa sellaisten ikääntyneiden elinoloja, jotka eivät ole riittäviä. Uudistukseen sisältyy: I) vanhusten palvelujen saatavuuden yksinkertaistaminen luomalla keskitettyjä asiointipisteitä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudelle, II) sellaisten keinojen määrittäminen, joilla tunnustetaan avun tarpeeseen perustuva epäomavaraisuus, III) moniulotteinen arviointi ja IV) laitoshoidosta luopumista edistävien yksilöllisten hankkeiden määrittely. Uudistus edellyttää suunnitelman mukaisia erityistoimia, jotka sisältyvät sekä terveysalan missioon (M6), paikallisia terveyspalveluja ja kotihoitoa vahvistaviin hankkeisiin, että tähän komponenttiin, erityisesti investointiin 1, laitoshoidosta luopumiseen tähtäävään toimeen II.

Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja estää laitoshoidon syntyminen. Toimenpide koostuu haavoittuvassa asemassa olevia perheitä, lapsia, vanhuksia ja sosiaalityöntekijöitä koskevista toimenpiteistä vähintään 85 prosentissa Italian sosiaalipiireistä.

Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä vammaisten itsenäisyyttä ja nopeuttaa laitoshoidosta luopumista. Toimenpide koostuu asuntojen tai kotiratkaisujen saatavuudesta sekä digitaaliteknologiasta ja koulutuksesta.

Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on suojella ja tukea syrjäytyneiden osallisuutta. Toimenpide koostuu kahdentyyppisistä järjestelyistä: ”asunto ensin” -ratkaisut, joissa kunnat tarjoavat räätälöityjä hankkeita ja majoitusta yksityishenkilöille, pienille ryhmille tai perheille enintään 24 kuukauden ajan; sekä postiasemaratkaisut, jotka koostuvat asunnottomien palvelu- ja osallisuuskeskuksista, jotka tarjoavat keskeisiä palveluja, kuten perushyödykkeitä ja postinjakelua, aterioita ja terveydenhuoltoa.

M.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C2–1	Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki	Virstanpylväs	Vammaisten itsenäisyyttä vahvistava puitelaki tulee voimaan	Puitelain voimaantuloa koskeva lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Puitelailla, joka koostuu tehtävien siirtoa koskevasta laista, vahvistetaan vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä vammaisyleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n strategian 2021–2030 periaatteiden mukaisesti, joihin on sisällyttävä vähintään seuraavat: I) vammaisille tarjottavien sosiaalipalvelujen kattava määrittely ja parantaminen sekä laitoshoidosta luopumisen ja itsenäisen asumisen edistäminen, ii) terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja iii) vammaisuuden arviointimenettelyjen tarkistaminen tavoitteena jokaisen henkilön tilan moniulotteinen arviointi. Vammaisilla henkilöillä tarkoitetaan vammaisyleissopimuksen periaatteiden mukaisia vammaisia henkilöitä, jotka on määritelty laissa nro 104/1992. Italiassa arviointiprosessi kuuluu alueiden toimivaltaan, ja henkilön arvioinnista vastaa paikallinen terveydenhuoltolaitos tai sosiaaliturvalaitos. Vammaisministeri ehdottaa lakia ministerineuvoston hyväksyttäväksi vahvistetun etenemissuunnitelman mukaisesti. Puitelain hyväksymisen jälkeen toteutetaan paikallisten sosiaalipalvelujen uudelleenorganisointi, määritellään laatustandardit ja tarjotaan tieto- ja viestintätekniikka-alusta palvelujen parantamiseksi ja tehostamiseksi.
M5C2–2	Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki	Virstanpylväs	Sellaisten asetusten voimaantulo, joilla kehitetään puitelain säännöksiä vammaisten henkilöiden itsenäisyyden vahvistamiseksi	Lain säännökset, joista käy ilmi asetusten voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2024	Asetuksilla kehitetään puitelain säännöksiä, joilla vahvistetaan vammaisten itsenäisyyttä: I) sosiaalipalvelujen tarjonnan vahvistaminen, II) sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden yksinkertaistaminen, III) vammaisarviointien uudistukset, IV) itsenäistä asumista koskevien hankkeiden edistäminen, V) sellaisten asiantuntijaryhmien työn edistäminen, jotka voivat tukea moniulotteisia vammaisia henkilöitä.
M5C2–3	Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten	Virstanpylväs	Sellaisen puitelain voimaantulo, jolla vahvistetaan omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavia toimia	Lain säännökset, jotka koskevat omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavia toimia vahvistavan puitelain voimaantuloa	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Hallituksen ehdottamalla puitelailla vahvistetaan toimia sellaisten ikääntyneiden hyväksi, jotka eivät ole omavaraisia. Lailla yksinkertaistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskitettyjä asiointipisteitä ja säädetään niistä, tarkistetaan menettelyjä, joilla arvioidaan ikääntymättömän henkilön terveydentilaa, ja lisätään kotona tarjottavien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen määrää. Laissa on myös määritettävä tarvittavat taloudelliset resurssit.
M5C2–4	Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten	Virstanpylväs	Asetus, jolla kehitetään puitelain säännöksiä omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavien toimien tehostamiseksi, tulee voimaan	Lain säännökset, joista käy ilmi asetuksen voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2024	Asetuksella konkretisoidaan puitelain säännökset, joilla vahvistetaan toimia sellaisten ikääntyneiden hyväksi, jotka eivät ole omavaraisia, ja pannaan täytäntöön eri toimenpiteet.
M5C2–5	Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa	Virstanpylväs	Toimintasuunnitelman voimaantulo	Toimintasuunnitelman voimaantuloa koskevat lain säännökset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Toimintasuunnitelmassa on määriteltävä vaatimukset hankkeille, joita paikalliset yhteisöt voivat esittää ja jotka liittyvät neljään ulottuvuuteen: I) 0–17-vuotiaiden lasten vanhempien tukeminen, ii) vanhusten itsemääräämisoikeuden tukeminen, iii) vanhusten kotipalvelut ja iv) sosiaalityöntekijöiden tukeminen. Vanhemmille annettava tuki koostuu vähintään 18 kuukauden ajan annettavasta tuesta vastaanottaville perheille i) perheympäristön ja lasten tilanteen ennakkoarviointi, ii) tilanteen arviointi pätevistä ammattilaisista koostuvan monialaisen ryhmän avulla ja iii) vähintään yhden seuraavista palveluista tarjoaminen: kotipalvelut, osallistuminen vanhempien ja lasten tukiryhmiin; koulujen, perheiden ja sosiaalipalvelujen ja/tai yhteisten perhehoitopalvelujen välinen yhteistyö. ”Vanhemman autonomian” toimessa on vähintään muutettava vanhusten vanhainkoteja autonomisissa asuntoryhmissä, joissa on kaikki tarvittavat tilat ja palvelut, mukaan lukien kotiautomaatio, etälääketiede ja etävalvonta. ”Vanhuksille tarjottavat kotipalvelut” -toimen tarkoituksena on tarjota erityiskoulutusta ikääntyneille tarkoitettujen kotipalvelujen ammattilaisille. Sosiaalityöntekijöille annettavaa tukea koskevassa toimessa tuetaan sosiaalialan toimijoita ja vahvistetaan niiden ammattimaisuutta ja osaamisen jakamista pääasiassa ottamalla käyttöön välineitä osaamisen jakamiseksi ja tarjoamalla toimijoille valvontapalveluja, joilla tuetaan toimijoiden työtä.
M5C2–7	Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit	Kohde	Sosiaalipiirit ovat toteuttaneet vähintään yhden hankkeen, joka liittyy kotitilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, sekä digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen.	EI OLE	Numero	0	500	Q4	2022	Sosiaalipiirit toteuttavat vähintään 500 hanketta, jotka liittyvät kotitilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille ja joihin liittyy digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: vähintään 500 sosiaalialuetta on toteuttanut vähintään yhden hankkeen, joka liittyy kotitilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, sekä digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen. Vähintään yhden hankkeen toteuttaminen vähintään 500 sosiaalipiiristä, jotka ovat osallistuneet kilpailuun perustumattomaan menettelyyn.
M5C2–9	Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen	Virstanpylväs	Asunto ensin- ja jälkiasemia koskevia hankkeita koskevan toimintasuunnitelman voimaantulo, paikallisten yksiköiden esittämien hankkeiden vaatimusten määrittely ja ehdotuspyynnön käynnistäminen	Toimintasuunnitelman voimaantuloa koskevat lain säännökset	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2022	Toimintasuunnitelmassa, joka koskee asuntoja ensimmäisiä ja jälkiasemia koskevia hankkeita, määritellään vaatimukset hankkeille, joita paikalliset yhteisöt voivat esittää, ja käynnistetään ehdotuspyyntö. Asunto ensin -hankkeiden mukaan paikalliset yksiköt tarjoavat asuntoja yksittäisille henkilöille, pienryhmille tai perheille enintään 24 kuukauden ajan mieluiten rakennusten kunnostamisen ja valtion omaisuuden kunnostamisen kautta. Tätä täydennetään kehittämis- ja autonomiaohjelmilla. Post-asemia koskevissa hankkeissa on tarkoitus kehittää asunnottomien palvelu- ja osallisuuskeskuksia. Tätä täydennetään työnvälitysohjelmilla yhteistyössä työvoimakeskusten kanssa.

M.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa

Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit

Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen

Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja sosiaalista huonontumista parantamalla kuntien sosiaalista ja ympäristöön liittyvää laatua sekä sosiaali- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta. Toimenpide koostuu julkisten tilojen ja rakennusten kunnostamisesta, uudelleenkäytöstä ja käyttötarkoituksen muuttamisesta.

Investointi 5 – Kaupunkien integraatiosuunnitelmat (yleiset hankkeet ja laittomien asuinalueiden torjunta työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa)

Tämän toimenpiteen tavoitteena on elvyttää suuria rappeutuneita kaupunkialueita. Investointiin sisältyy kolmentyyppisiä toimia: Yhdennettyihin kaupunkisuunnitelmiin sisältyvät yleiset hankkeet, joissa keskitytään julkisten alueiden ja rakennusten kunnossapitoon ja uudelleenkäyttöön sekä vajaakäytössä olevien tai käyttämättömien kaupunkialueiden elvyttämiseen; II) maataloustyöntekijöiden asumisratkaisut laittomien asutusalueiden voittamiseksi; III) temaattinen rahasto (rahastojen rahasto), jolla kannustetaan yhteistyössä EIP:n kanssa yksityisiä investointeja kaupunkialueiden elvyttämisaloitteisiin, joilla tuetaan ilmastosiirtymää ja digitaalista muutosta.

Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovatiivinen suunnitelma

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa julkisten asuntojen laatua tai määrää ja kunnostaa huonontuneita alueita. Investointi koostuu seuraavista: I) julkisten asuntojen perusparantaminen (mukaan lukien energiatehokkuustoimet) ja laajentaminen; II) kaupunkialueiden sekä julkisten ja yksityisten kiinteistöjen elvyttäminen; III) kaupunkialueiden saavutettavuuden ja turvallisuuden sekä palvelujen tarjoamisen edistäminen.

Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on elvyttää kaupunkialueilla sijaitsevia urheilutiloja ja niiden hirviöitä. Investoinnilla tuetaan urheilutilojen rakentamista, elvyttämistä ja kunnostamista.

M.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C2–6	Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa	Kohde	Toimet heikossa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi sosiaalialueilla	EI OLE	Numero	0	498	Q1	2026	Vähintään 498 sosiaalipiirin on saatettava päätökseen vähintään yksi seuraavista toimista: I) haavoittuvassa asemassa olevien perheiden ja lasten tukeminen; II) ikääntyneiden itsenäisen elämän tukeminen; III) kotiin liittyvien sosiaalipalvelujen tarjoaminen varhaisen tuetun päästön takaamiseksi ja sairaalahoidon estämiseksi; IV) sosiaalityöntekijöiden tukeminen.
M5C2–8	Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit	Kohde	Tuensaajat ovat saaneet kotitilan ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden kunnostuksen ja siihen liittyvän digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen	EI OLE	Numero	0	3 120	Q1	2026	Kotitilaa on kunnostettu ja/tai tieto- ja viestintäteknisiä laitteita on toimitettu vähintään 3120 edunsaajalle. Tieto- ja viestintäteknisiä laitteita vastaanottavien edunsaajien on myös osallistuttava digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen.
M5C2–10	Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen	Kohde	Ensimmäis- ja post-asemia koskevat hankkeet	EI OLE	Numero	0	12 364	Q1	2026	Asumisen osalta allekirjoitettiin 1318 yksilöllistä hanketta ( ”progetto personalizzato”), joissa vahvistettiin, että tilapäismajoituksen kesto oli vähintään kuusi ja enintään 24 kuukautta. Lisäksi kustakin tuensaajasta on toimitettava todistus asianomaisen hankkeen infrastruktuuriin liittyvien töiden valmistumisesta. Postiasemien osalta allekirjoittivat 11046 yksittäistä hanketta ( ”progetto personalizzato”), joilla todistetaan, että palvelu on tarjottu. Kustakin tuensaajasta on toimitettava myös todistus asianomaisen hankkeen infrastruktuuriin liittyvien töiden valmistumisesta.
M5C2–11	Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen kaupunkien elvyttämiseen tehtävistä investoinneista marginalisoitumistilanteiden ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi, elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate, mukaisten hankkeiden kanssa	Ilmoitus kaikista julkisista sopimuksista, jotka koskevat investointeja kaupunkialueiden elvyttämiseen syrjäytymisen ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi, elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate, mukaisten hankkeiden yhteydessä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2022	Ilmoitus kaikista julkisista hankintasopimuksista, jotka on tehty vähintään 300 kunnalle, joiden asukas on yli 15000 asukasta ja jotka koskevat investointeja kaupunkialueiden elvyttämiseen syrjäytymisen ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi. Hankkeet ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisia, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate. Avustukset myönnetään yli 15000 asukkaan kunnille, jotka eivät ole maakuntien pääkaupunkeja, maakunnallisia pääkaupunkeja tai suurkaupunkien pääkaupunkeja. Kaupunkisukupolven hankkeiden on koostuttava vähintään yhdestä seuraavista toimista: ·Julkisten tilojen ja olemassa olevien julkisten rakennusrakenteiden uudelleenkäyttö ja uudelleenaktivointi yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien yksityishenkilöiden tekemien loukkaavien töiden purkaminen rakennusluvasta ja asiaankuuluvien alueiden järjestelystä poikkeaessa kokonaan tai kokonaan; ·Kaupunkimaiseman sekä yhteiskunta- ja ympäristörakenteen laadun parantaminen, mukaan lukien julkisten rakennusten kunnostaminen, kiinnittäen erityistä huomiota sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja opetuspalvelujen kehittämiseen; ·Vihreät, kestävät ja älykkäät liikennehankkeet. Kuntakohtaiset enimmäismäärät ovat seuraavat: 5000000 euroa kunnille, joiden asukasluku on 15000 –49999 asukasta; 10000000 euroa kunnille, joiden asukasluku on 50000– 100000 asukasta; 20000000 euroa kunnille, joiden asukasluku on yli 100000 asukasta, sekä kunnille, jotka ovat maakunnallisia pääkaupunkeja tai suurkaupunkialueita.
M5C2–12	Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista	Kohde	Kaupunkialueiden elvyttämistoimia koskevien hankkeiden loppuun saattaminen	EI OLE	Numero	0	1 080	Q2	2026	Todistus töiden valmistumisesta vähintään 1080 hankkeessa, joiden pinta-ala on vähintään 1000000 neliömetriä.
M5C2–13	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet	Virstanpylväs	Suurkaupunkialueiden kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan investointisuunnitelman voimaantulo	Suurkaupunkialueilla toteutettavia kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan suunnitelman voimaantuloa koskeva lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Investointisuunnitelmassa on vahvistettava elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaiset kriteerit, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate. Hankkeissa on viitattava seuraavaan tukitoimityyppiin: julkisten tilojen uudelleenkäytön ja uudelleenkäytön ylläpito. b) Kaupunkien laadun sekä sosiaali- ja ympäristörakenteen parantaminen. kaupunkialueiden ympäristön laadun ja digitaalisen profiilin parantaminen.
M5C2–14	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet	Kohde	Yhdennettyjen suunnitteluhankkeiden loppuun saattaminen suurkaupunkialueilla	EI OLE	Numero	0	300	Q2	2026	Rakennusurakoiden valmistumistodistukset, jotka koskevat vähintään 300:aa integroitua suunnitteluhanketta kaikissa 14 suurkaupunkikaupungissa ja joiden kokonaispinta-ala on vähintään 3000000 neliömetriä.
M5C2–15	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Tulevat laittomat asutusalueet työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa	Virstanpylväs	”Tavolo di contrasto allo sfruttamento lavorativo in agricoltura” antaa ministeriön asetuksen laittomien siirtokuntien kartoittamisesta ja ministeriön asetus varojen jakamisesta.	Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva lain säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2022	Ministeriön asetuksella jaetaan varoja ”Tavolo di contrasto allo sfruttamento lavorativo in agricoltura” -järjestön toteuttaman laittomien siirtokuntien kartoituksen perusteella. On määriteltävä tilapäisten ja pitkäaikaisten asumisratkaisujen taso.
M5C2–16	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – laittomien asuinalueiden poistaminen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa	Kohde	Maatalousalan työntekijöiden asumista koskevat hankkeet ja foorumin perustaminen	EI OLE		0	11	Q2	2026	Urakoiden valmistumistodistukset, jotka on annettu 11 hankkeen osalta ja jotka kattavat täytäntöönpanoviranomaisten allekirjoittamissa sopimuksissa vaaditun paikkamäärän. Näissä todistuksissa on myös todistettava, että hankkeet täyttävät sopimuksissa määritellyt asumista koskevat vaatimukset. On perustettava työvoiman hyväksikäyttöä maataloudessa käsittelevä digitaalinen alusta (”Sistema informativo per il contrasto al caporalato”), joka mahdollistaa vuorovaikutteisen koontinäytön käytön.
M5C2–17	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto – rahasto	Virstanpylväs	Rahaston sijoitusstrategian hyväksyy valtiovarainministeriö.	Rahaston investointistrategian hyväksyy valtiovarainministeriö.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q3	2022	Rahaston sijoitusstrategiassa on määriteltävä vähintään: I) tuettujen investointien luonne ja laajuus, joilla edistetään kestäviä kaupunkialueiden elvyttämis- ja kehittämishankkeita ja jotka ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisia, myös suhteessa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamiseen, kuten 12 päivänä helmikuuta 2021 annetussa komission ohjeasiakirjassa täsmennetään, ii) tuetut toimet, iii) kohteena olevat tuensaajat, joiden on oltava sellaisten taloudellisesti omavaraisten hankkeiden yksityisiä toteuttajia, joiden julkinen tuki on perusteltua markkinoiden toimintapuutteen tai riskiprofiilin vuoksi, ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) rahoituksen saajien tukikelpoisuusperusteet ja niiden valinta avoimen ehdotuspyynnön perusteella; v) maatalouden ja teollisuuden työntekijöille tarkoitettuja kunnollisia asumisratkaisuja koskevan erityisen budjettikohdan sisällyttäminen ja vi) säännökset, joiden mukaan mahdolliset takaisin saadut varat investoidaan uudelleen samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen. Valtuutetun yhteisön kanssa tehdyssä sopimuksessa, jossa edellytetään ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden käyttöä, on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden käyttöä.
M5C2–18	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto – rahasto	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset, joiden kohteena olevien hankkeiden investointiarvo on vähintään 545000000 euroa	EI OLE	EUR	0	545 000 000	Q4	2025	Valittujen rahoituksen välittäjien on tehtävä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden kohteena olevien hankkeiden investointiarvo on vähintään 545000000 euroa (mukaan lukien elpymis- ja palautumistukiväline ja yksityinen rahoitus). Talous- ja valtiovarainministeriö on saattanut päätökseen 272000000 euron siirron Euroopan investointipankille.
M5C2–19	Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma	Virstanpylväs	Alueet ja autonomiset maakunnat (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkialueet) allekirjoittivat sosiaalisen asuntotuotannon uudistamista ja lisäämistä koskevat sopimukset	Sopimukset paikallisviranomaisten kanssa allekirjoitetaan	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2022	Vähintään 15 aluetta ja autonomista maakuntaa (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkialueet) allekirjoitti sopimukset sosiaalisen asuntotuotannon uudistamisesta ja lisäämisestä. Vähintään 15 hankkeeseen osallistuvan alueen ja autonomisen maakunnan kanssa allekirjoitetut sopimukset. Rakennus: uudet julkiset majoitusliikkeet, joilla — rakennetaan uudelleen, organisoidaan uudelleen ja lisätään julkiseen asuntotuotantoon tarkoitettuja varoja; — muutetaan alueiden, tilojen sekä julkisten ja yksityisten kiinteistöjen toimintaa myös uudistamalla kaupunkirakennetta ja sosioekonomista rakennetta; — parantaa kaupunkialueiden saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä palvelujen ja paikallisten infrastruktuurien tarjontaa; — uudistetaan jo rakennettuja alueita, parannetaan ympäristön laatua ja parannetaan kykyä sietää ilmastonmuutosta myös toimilla, joilla on vaikutusta kaupunkien tiivistymiseen; — tunnistetaan ja käytetään innovatiivisia hallinto- ja osallisuusmalleja ja -välineitä, sosiaalista hyvinvointia ja kaupunkien hyvinvointia sekä osallistavia prosesseja. Tuetut asuinyksiköt ja julkiset tilat on tarkoitettu hyötymään asiaan liittyvässä välitavoitteessa kuvatuista toimista.
M5C2–20	Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma	Kohde	Rakennettujen, ostettujen tai kunnostettujen asuntojen lukumäärä	EI OLE	Numero	0	10 000	Q1	2026	Vähintään 10000 asuntoa on rakennettava, ostettava tai kunnostettava ja peruskorjattava vähintään 1800000 neliömetriä yleistä nopeutta. Vähintään 497 miljoonaa euroa elpymis- ja palautumistukivälineen tukea investointikustannuksiin on osoitettava olemassa olevan asuntokannan tai julkisen infrastruktuurin energiatehokkuutta edistävään peruskorjaukseen, josta vähintään 300 miljoonaa euroa on osoitettava olemassa olevan asuntokannan energiatehokkuutta edistävään peruskorjaukseen, jolloin saavutetaan vähintään 30 prosentin primäärienergiasäästöt. Vähintään 84 miljoonaa euroa elpymis- ja palautumistukivälineen tukea investointikustannuksiin on osoitettava pyöräilyinfrastruktuuriin.
M5C2–21	Investointi 7 – Urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskeva hanke	Virstanpylväs	Kaikkien urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskevien hankkeiden julkisten hankintasopimusten tekeminen julkisen ehdotuspyynnön perusteella	Ilmoitus kaikkien urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskeviin hankkeisiin liittyvien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q1	2023	Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä ilmoittaminen, jossa on oltava vähintään yksi seuraavista osista: 1. uusien urheilutilojen rakentaminen maan epäsuotuisilla alueilla; 2. urheiluvälineiden tarjoaminen, mukaan lukien teknologian soveltaminen urheiluun); 3. olemassa olevien urheilutilojen uudelleenkoulutus ja mukauttaminen (esimerkiksi: arkkitehtonisten esteiden poistaminen, energiatehokkuus jne.). Hankkeen tavoitteena on varmistaa kaupunkialueiden elvyttäminen keskittymällä urheilulaitoksiin, jotta voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja integroitumista erityisesti Italian heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Valintaperusteilla taataan, että vähintään 50 prosenttia investoinnista kohdennetaan uusiin rakennustöihin asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 5 asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti.
M5C2–22	Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus	Kohde	Töiden valmistumisesta annetut todistukset	EI OLE	Numero	0	100	Q2	2026	Todistukset sellaisten töiden loppuun saattamisesta, jotka on myönnetty vähintään 100:aa urheilutilojen rakentamiseen tai kunnostamiseen liittyvää toimenpidettä varten ja joiden kokonaispinta-ala on vähintään 200000 neliömetriä.

N. MISSION 5 KOMPONENTTI 3: Alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat erityistoimet

Tämä elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue sisältää kaksi toiminta-alaa: sisä-, syrjä- ja vuoristoalueiden selviytymiskykyä koskeva suunnitelma; hankkeet etelän kehittämiseksi, mukaan lukien investoinnit koulutusköyhyyden torjumiseen, maaseudun apteekkien vakiinnuttamiseen paikallisina terveyspalveluina, järjestäytyneen rikollisuuden takavarikoimien varojen lisäämiseen ja infrastruktuuri-investointeihin erityistalousalueilla. Näillä toimenpiteillä pyritään kaventamaan alueellista kuilua kolmella alalla: väestörakenne ja palvelut; taitojen kehittäminen; sijoittaminen.

Tähän osa-alueeseen kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2019 ja 2020 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta edistää tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun liittyvää talouspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon alueelliset erot (maakohtainen suositus 2019.3); ”koulutustulosten parantaminen” (maakohtainen suositus 2019.2); Terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokyvyn ja valmiuksien vahvistaminen [...] (maakohtainen suositus 2020.1); ”riittävän [...] ja sosiaalisen suojelun saatavuuden varmistaminen” (maakohtainen suositus 2020.2).

N.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1. Sisäalueet – 1: Yhteisöllisten sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantaminen

Toimenpiteellä pyritään puuttumaan sosiaaliseen syrjäytymiseen ja syrjäytymiseen liittyviin ongelmiin tehostamalla palvelujen tarjontaa lisäämällä varoja paikallisviranomaisten tarjoamiin julkisiin palveluihin (toteutusmekanismi koostuu avustusten myöntämisestä kunnille). Rahoitetut hankkeet voivat koskea vanhusten kotihoitopalvelut; yhteisön sairaanhoitajat ja kätilöt; pienten sairaaloiden (ilman ensiapua) tai joidenkin peruspalvelujen (esim. radiologia, kardiologia, gynekologia) ja avohoitokeskusten vahvistaminen; helikopterien pelastusinfrastruktuurit; vammaisten tukikeskusten vahvistaminen; neuvontakeskukset, kulttuuripalvelut, urheilupalvelut ja maahanmuuttajien vastaanotto. Interventiossa on joko luotava uusia palveluja ja infrastruktuureja tai parannettava olemassa olevia palveluja ja infrastruktuureja lisäämällä vastaanottajien määrää tai tarjonnan laatua.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 92 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 93 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 94 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 95 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.1.2: Lähiterveydenhuoltopalvelut

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa maaseudun apteekkien roolia paikalliselle väestölle tarjottavien terveyspalvelujen, kuten integroidun kotihoidon ja potilaiden seurannan, tarjoamisessa, mikä puolestaan helpottaa potilaan ja kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän vuorovaikutusta. Investointi koostuu taloudellisen tuen myöntämisestä maaseutuapteekeille.

Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on tarjota alaikäisille sosiaali- ja koulutuspalveluja, parantaa lastenhoidon saatavuutta ja koulutusmahdollisuuksia sekä ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä ja koulunkäynnin keskeyttämistä. Investointi koostuu kolmannen sektorin organisaatioiden johtamista koulutustukitoimista.

N.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C3–1	Investointi 1.1.1: Sisäalueet – Yhteisöllisten sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantaminen	Virstanpylväs	Tarjouskilpailun myöntäminen toimenpiteistä sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantamiseksi sisäalueilla sekä apteekkien tukemisesta alle 3000 asukkaan kunnissa	Ilmoitus kaikkien tukitoimia koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Interventiolla luodaan uusia palveluja ja infrastruktuureja tai parannetaan olemassa olevia palveluja ja infrastruktuureja lisäämällä vastaanottajien määrää tai tarjonnan laatua. Kaikkien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen käynnistämisessä on noudatettava tehtävänmäärittelyä, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja noudattamalla asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä. Sisemmät alueet ovat Strategia Nazionale Aree Internessä määriteltyjä alueita; Maaseutuapteekit määritellään lain perusteella. 27.3.1968, nro 221.
M5C3–3	Investointi 1.1.2: Terveydenhuollon alueellinen läheisyys	Kohde	Tuki alle 5000 asukkaan kuntien, hamletien tai asutusalueiden maaseutuapteekeille (ensimmäinen erä)	EI OLE	Numero	0	500	Q4	2023	Interventiosta hyötyvät vähintään 500 maaseutuapteekkia alle 5000 asukkaan kunnissa, hameleissa tai asutuskeskuksissa.
M5C3–4	Investointi 1.1.2: Terveydenhuollon alueellinen läheisyys	Virstanpylväs	Tuki alle 5000 asukkaan kuntien, hamletien tai asutusalueiden maaseutuapteekeille (toinen erä)	Lopullisen maksun sallivien asetusten antaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Asetukset, joilla sallitaan loppuerän maksaminen vähintään 1500:lle alle 5000 asukkaan kunnissa, kylpylässä tai asutusalueella sijaitsevalle maaseutuapteekille.
M5C3–8	Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi	Kohde	Koulutustuki alaikäisille (ensimmäinen erä)	EI OLE	Numero	0	20 000	Q2	2023	Vähintään 20000 enintään 17-vuotiasta alaikäistä saa koulutustukea. Koulutustukihankkeissa on keskityttävä johonkin seuraavista aloista: • 0–6-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan päiväkoti- ja päiväkotipalvelujen saatavuuden edellytyksiä ja tukemaan vanhemmuutta; • 5–10-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään takaamaan tehokkaat koulutusmahdollisuudet ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä, kiusaamista ja muita ahdistusilmiöitä; • 11–17-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan koulutustarjontaa ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä. Tarjouskilpailun pääkohdat: — Julkisten ilmoitusten osuus on vähintään 50000000 euroa kultakin — Kolmannen sektorin yhteisöjen hankkeiden on kestettävä vähintään yksi vuosi ja enintään kaksi vuotta. Toimet toteutetaan Abruzzon, Basilicatan, Campanian, Calabrian, Molisen, Puglian, Sardegnan ja Sisilian alueilla.
M5C3–9	Investointi1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi	Kohde	Koulutustuki alaikäisille (toinen erä)	EI OLE	Numero	20 000	44 000	Q4	2025	Ilmoittautumislomakkeet ja ilmoittautumisvahvistukset vähintään 44000:lle 0–17-vuotiaalle alaikäiselle, joille annetaan koulutustukea.

N.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komission jäsenen aseman vahvistaminen erityistalousalueilla

Uudistuksella yksinkertaistetaan hallintojärjestelmää ja yksinkertaistetaan erityistalousalueilla toteutettavien toimien täytäntöönpanoaikaa. Uudistuksella perustetaan erityistalousalueiden digitaalinen keskitetty asiointipiste ja vahvistetaan kommunistista roolia.

Investointi 1.4: Erityistalousalueiden (SEZ) infrastruktuuri-investoinnit

Investoinnin tarkoituksena on varmistaa erityistalousalueiden käyttöönottoa koskevan uudistuksen vaikutus. Investointi koostuu satama-alueiden ympärillä toteutettavien infrastruktuuritoimien tukemisesta (”Viimeisen kilometrin yhteydet”; digitaalinen logistiikka, kaupungistuminen tai energia- ja ympäristötehokkuus; satamien infrastruktuurit).

Investointi 1.5: Investointien verohyvitysjärjestelmä Etelä-Italiassa ja erityistalousalueella (SEZ)

Toimenpiteen tavoitteena on tukea eteläisten alueiden ja/tai eteläisten erityistalousalueiden yritysten kilpailukykyä ja kestävää kasvua kannustaen samalla yksityisiin investointeihin.

Toimenpide koostuu verohyvitysjärjestelmästä ja siihen liittyvistä seuranta- ja valvontatoimista.

N.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M5C3–10	Uudistus1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komission jäsenen aseman vahvistaminen erityistalousalueilla	Virstanpylväs	Asetuksen voimaantulo, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä ja vahvistetaan komission jäsenen roolia erityistalousalueilla	Asetuksen voimaantulosäännös, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä ja vahvistetaan komission jäsenen roolia erityistalousalueilla	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetukseen on sisällyttävä: koskevan erityistalousalueita koskevan digitaalisen keskitetyn asiointipisteen perustaminen menettelyjen yksinkertaistamiseksi; säännökset, joilla vahvistetaan komission jäsenen roolia ZES:ssä. Erityistalousalueet määritellään laissa 91/2017 (julkaistu virallisessa lehdessä 141/2017), joka on muunnettu laiksi L. 123/2017 (julkaistu virallisessa lehdessä Mezzogiorno 188/2017).
M5C3–11	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Virstanpylväs	Kaikkien kahdeksan erityistalousalueen toimintasuunnitelmien hyväksymisestä annettujen ministeriön asetusten voimaantulo	Lakiin sisältyvä säännös, jossa ilmoitetaan ministeriön asetusten voimaantulo.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Asetuksessa osoitetaan resurssit täytäntöönpanosta vastaaville tahoille ja määritellään erityiset edellytykset toimenpiteiden ympäristövaikutusten välttämiseksi. Kaikkien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen käynnistämisessä on noudatettava tehtävänmäärittelyä, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja noudattamalla asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
M5C3–12	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Kohde	Infrastruktuurihankkeiden töiden aloittaminen erityistalousalueella	EI OLE	Numero	0	53	Q4	2024	Infrastruktuurihankkeet on yksilöitävä yksilöllisesti niiden Codice Locale di Progetto (CLP-asetus) perusteella. Varojen jakamisesta annetulla asetuksella perustetun vähintään 53 hankkeen rakennustyöt on aloitettava.
M5C3–13	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Kohde	Erityistalousalueen infrastruktuurihankkeiden loppuun saattaminen	EI OLE	Numero	0	46	Q2	2026	Rakennustöiden päätökseen saattamisesta on annettava todistus vähintään 46 hankkeelle, jotka on perustettu varojen jakamisesta annetulla asetuksella ja jotka on yksilöinyt niiden Codice Locale di Progetto (CLP). Luettelossa toteutetuista hankkeista on oltava seuraavat tiedot: -Porto di Salerno. Alueportuali. Consolidamento ed adeguamento funzionale di alcuni moli e banchine (CLP: G51B21003170006) -Porto di Napoli. Alueportuali. Prolungamento e rafforzamento della diga Duca D’Aosta (CLP: G65F20001560006) -Porto di Salerno. Dragaggio del porto commerciale di Salerno e del canale di ingresso – fase 2 – Molo di ponente (CLP: G51B21003160006) -Porto Canale Di Cagliari. Alueportuali. Avamporti: realizzazione di nuovi banchinamenti per l’ormeggio di navi Traghetto ro-off, ro-ro (CLP: D21G06000020003)
M5C3–14	Investointi 1.5: Investointien verohyvitysjärjestelmä Etelä-Italiassa ja erityistalousalueella (SEZ)	Kohde	Verohyvitykset Etelä-Italialle ja erityistalousalueelle (SEZ)	EI OLE	Myönnettyjen varojen määrä (euroa)	0	500 000 000	Q2	2026	Vähintään 500000000 euron verohyvitysten myöntäminen yrityksille vähintään 150000 euron investointeihin, jotka on tehty vuosina 2022–2025 eteläisillä alueilla ja etelän erityistalousalueella. Toimenpide on kohdennettava seuraaviin investointilinjoihin: 1.Tuotantojärjestelmät (mukaan lukien laitteet, jotka on tiukasti liitetty järjestelmän muodostaviin laitoksiin/koneisiin), joita hallinnoidaan sellaisten digitaalisten laitteiden avulla, joilla voidaan suorittaa yksi tai useampi tuotesyklin vaihe. 2.Tuotantoautomaatiojärjestelmät, joissa käytetään robotteja, antureita ja komponentteja tuotantolinjojen joustavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. 3.Laitteistot ja ohjelmistot, mukaan lukien pilvipalvelualustoihin perustuvat laitteistot ja ohjelmistot, joiden tarkoituksena on suurten tietomäärien järjestäminen ja käsittely; käyttöliittymien, myös multimedialiittymien, hallinta; käyttämällä kehittyneitä antureita monimutkaisten tietojen käsittelyyn; tietojenkäsittelyn optimointi energian ja yksityisyyden näkökulmasta; erityislaitteiden etäavustaminen. 4.Sähköiset prototyyppityökalut ja/tai kehittynyt tuotanto, jonka tarkoituksena on toteuttaa digitaalisia prosesseja, esimerkiksi: 3D-tulostus, laserleikkaus ja CNC-jyrsintä. 5.Erikoistavarat ja -laitteet kehittyneiden palvelujen tarjoamista tai tutkimus- ja kehitystoimintaa varten. Tavoitetta varten ei oteta huomioon yrityksiä, jotka toimivat NACE-koodeilla 01, 08, 17, 19, 20, 22, 23, 24, 29, 30, 35, 38, 41, 42, 43, 49, 50 ja 51 määritellyillä toimialoilla.

O. MISSION 6 KOMPONENTTI 1: Lähiverkot, -palvelut ja etälääketiede alueellisessa terveydenhuollossa

Tämän komponentin tavoitteena on vahvistaa Italian kansallista terveydenhuoltojärjestelmää muun muassa parantamalla suojelua ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviltä terveysriskeiltä ja vastaamalla paremmin paikalliseen hoitoon ja apuun liittyviin yhteisöjen tarpeisiin. Paikallinen terveydenhuoltotuki on hajanaista, ja siihen liittyy alueellisia eroja, jotka johtavat terveydenhuoltopalvelujen eri tasoihin ja terveystuloksiin eri alueilla. Integroitujen kotihoitopalvelujen tarjonnan katsotaan olevan vähäistä, ja eri terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tarjoajien katsotaan olevan vain heikosti integroituneita. Lisäksi Italian kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) valmiuksia puuttua ympäristöaltistukseen ja ilmastonmuutokseen liittyviin terveysriskeihin on testattu useissa ympäristökriiseissä ja -hätätilanteissa, jotka ovat korostaneet riittävien ehkäisevien toimien puutteesta johtuvia haasteita. Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on vahvistaa Italian kansallista terveydenhuoltojärjestelmää muun muassa parantamalla suojelua ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviltä terveysriskeiltä ja vastaamalla paremmin paikalliseen hoitoon ja apuun liittyviin yhteisöjen tarpeisiin.

Tämän komponentin investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2019 ja 2020 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon alueelliset erot (maakohtainen suositus 3, 2019), ”vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä ja kapasiteettia terveydenhuollon työntekijöiden, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin aloilla” (maakohtainen suositus 1, 2020) ja ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020).

O.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

EI OLE

O.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

EI OLE

O.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely.

Uudistus on osa komponentin investointien valmistelua. Sillä luodaan uusi alueellisen terveydenhuollon tukimalli ja luodaan uusi institutionaalinen rakenne terveyden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä varten. Tämä saavutetaan seuraavin keinoin:

1.Luodaan uusi organisaatiomalli alueelliselle terveydenhuollon tukiverkostolle määrittelemällä sääntelykehys, jossa määritellään rakenteelliset, teknologiset ja organisatoriset standardit.

2.Terveyden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen uuden institutionaalisen rakenteen määrittely yhdennetyn lähestymistavan (”yhteinen terveys”) ja kokonaisvaltaisen vision (”Kasviterveys”) mukaisesti.

Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi.

Toimenpiteen tavoitteena on perustaa yhteisön terveyskeskuksia.

Investointi koostuu perusterveydenhuollon palvelujen aktivoinnista ja yhdistämisestä sekä (energiatehokkaiden) tukikeskusten perustamisesta hoitotarpeisiin vastaamiseksi.

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Toimenpiteen tavoitteena on edistää kotihoitoa ja etälääketieteen ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa sekä tukea terveydenhuollon innovointia.

Investointi koostuu laitteistoista ja palveluntarjonnan lisäämisestä, alueellisten koordinointikeskusten (Centrali Operative Territoriali) perustamisesta, diagnostiikka- ja seurantahankkeiden rahoittamisesta, etälääketieteen hankkeiden kansallisen seurantafoorumin perustamisesta sekä digitaalisia terveys- ja hoitoteknologioita koskevista tapauskohtaisista tutkimusaloitteista.

Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä välitason terveydenhuoltopalvelujen määrää.

Investointi koostuu yhteisösairaaloiden ja terveydenhuoltopalvelujen luomisesta potilaille, jotka vähäisen tarkkuuden tai kroonisten sairauksien uusiutumisen jälkeen tarvitsevat pienitehoisia ja lyhytaikaisia kliinisiä interventioita.

O.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M6C1–1	Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely	Virstanpylväs	Terveydenhuollon organisaatiouudistusta koskevan johdetun oikeuden (ministeriön asetus) voimaantulo.	Lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Sekundaarilainsäädännön (ministeriön asetus) voimaantulo: — Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely määrittelemällä sääntelykehys, jossa yksilöidään alueiden väliset rakenteelliset, teknologiset ja organisatoriset normit; terveyden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen uuden institutionaalisen rakenteen määrittely yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.
M6C1–2	Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi	Virstanpylväs	Instituutioiden kehittämissopimuksen hyväksyminen	Terveys- ja alueministeriön antama ilmoitus hyväksynnästä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Laitosten kehittämistä koskevan sopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen, jossa Italian terveysministeriö on vastuussa ja täytäntöönpanosta vastaavana viranomaisena, ja aluehallintojen osallistuminen yhdessä muiden yhteisön terveystaloista vastaavien yksiköiden kanssa: Institutionaalista kehittämistä koskeva sopimus on hallintoväline, jossa luetellaan kaikki yhteisön terveyskeskuksen toteuttamiseen soveltuvat osapuolet alueellisen terveysavun parantamiseksi. Sopimuksessa on myös yksilöitävä velvoitteet, jotka kukin Italian alue sitoutuu takaamaan yhteisön terveyskeskusta koskevien odotettujen tulosten saavuttamisen. Sopimuksella pyrittiin tukemaan alueellista yhteenkuuluvuutta, kehitystä ja talouskasvua sekä nopeuttamaan monimutkaisten toimien toteuttamista. Instituutioiden kehittämistä koskeva sopimus on erityisen hyödyllinen suurhankkeissa tai investoinneissa, jotka perustuvat toiminnallisesti toisiinsa liittyviin yksittäisiin tukitoimiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa ja Euroopan investointirahastojen ja kansallisten rahastojen käyttöä, jotka sisältyvät myös kansallisista ja EU:n varoista rahoitettaviin suunnitelmiin ja toimenpideohjelmiin.
M6C1–3	Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi	Kohde	Yhteisön terveyskeskusten palvelut aktivoidaan	EI OLE	Numero	0	1 038	Q2	2026	Riippumattomien asiantuntijoiden raportit, joissa vahvistetaan palvelujen aktivointi 23 päivänä toukokuuta 2022 annetun DM:n nro 77 liitteessä 1 olevan 5 jakson taulukon 4 pakollisissa kohdissa määriteltyjen standardien mukaisesti vähintään 1038:ssa yhteisön terveyskeskuksessa. Vähintään 50 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen tuesta investointikustannuksiin on osoitettava uusien rakennusten rakentamiseen (interventioala 025 ter) asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 5 vaatimusten mukaisesti tai rakennusten energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin (interventioala 026) riippumattoman asiantuntijan sertifioimana.
M6C1–4	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Virstanpylväs	Kotihoidon digitaalisen mallin sisältävien ohjeiden hyväksyminen	Terveysministeriön hyväksymät ohjeet	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Ohjeissa on virtaviivaistettava prosessit, joita tarvitaan kotihoidon tehostamiseksi kehittämällä etävalvontatekniikoita ja kotiautomaatiota.
M6C1–5	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Virstanpylväs	Terveys- ja alueministeriön hyväksymä instituutioiden kehittämistä koskeva sopimus	Ilmoitus hyväksytystä sopimuksesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Laitosten kehittämistä koskevan sopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen, jossa Italian terveysministeriö on asiasta vastaava viranomainen ja täytäntöönpanoviranomainen, sekä aluehallintojen osallistuminen yhdessä muiden kotihoitoon liittyvien yksiköiden kanssa. Institutionaalista kehittämistä koskevassa sopimuksessa vahvistetaan kullekin tukitoimelle tai tukitoimiluokalle aikataulu, sopimuspuolten vastuualueet, arviointi- ja seurantaperusteet sekä noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset. Siinä määritellään myös ehdot, jotka koskevat toimien mahdollista osittaista purkamista tai asiaankuuluvien varojen osoittamista toiselle hallintotasolle toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
M6C1–6	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Kotihoito	EI OLE	Numero	645 590	1 487 590	Q2	2025	Yli 65-vuotiaille annettavan kotihoidon vuosiarvon on oltava vähintään 1487590 mitattuna SIAD05bis-indikaattorilla ”Sistema informativo Assistenza domiciliare (Sistema informativo Assistenza domiciliare) in Relation to the Elderly Vopulation” Agenasin yleisnäkymässä.
M6C1–7	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Täysin toimintakykyiset koordinointikeskukset (toinen erä)	EI OLE	Numero	0	480	Q4	2024	Tämän toimenpiteen keskeisenä tavoitteena on ottaa käyttöön vähintään 480 alueellista koordinointikeskusta (”Centrali Operative Territoriali”), joiden tehtävänä on koordinoida ja yhdistää erilaisia alueellisia, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja ja sairaaloiden terveydenhuoltopalveluja sekä hätätilanteiden verkostoa hoidon jatkuvuuden, saatavuuden ja integroinnin varmistamiseksi.
M6C1–8	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Vähintään yksi kullekin alueelle osoitettu telelääketiedehanke (ottaen huomioon sekä yksittäisellä alueella toteutettavat hankkeet että hankkeet, joita voidaan kehittää osana alueiden välisiä yhteenliittymiä)	EI OLE	Numero	0	20	Q4	2023	Kansallisella telelääketieteen strategialla on edistettävä ja rahoitettava uusien etälääketieteen hankkeiden ja ratkaisujen kehittämistä ja laajentamista alueellisissa terveydenhuoltojärjestelmissä, ja se on näin ollen keskeinen (teknologinen) tekijä, joka mahdollistaa tehostetun etähoitoon perustuvan lähestymistavan toteuttamisen terveydenhuollossa keskittyen erityisesti kroonisiin potilaisiin.
M6C1–9	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Etälääketieteen apu t	EI OLE	Numero	0	300 000	Q4	2025	Etälääketieteen välineiden avulla annettavaa apua koskevan indikaattorin, joka perustuu kansallisen telelääketieteen foorumin (PNT) indikaattoreihin ja jota seurataan Agenas-tulostaulun kautta, on saavutettava vähintään 300000 ihmisen arvo.
M6C1–10	Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen	Virstanpylväs	Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen (Contratto Istituzionale di Sviluppo)	Ilmoitus institutionaalista kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksymisestä	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Laitosten kehittämistä koskevan sopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen, jossa Italian terveysministeriö on vastuussa ja täytäntöönpanosta vastaavana viranomaisena, sekä aluehallintojen osallistuminen yhteisön sairaaloihin. Institutionaalista kehittämistä koskevassa sopimuksessa on lueteltava kaikki investointeihin soveltuvat alueet sekä velvoitteet, jotka kunkin alueen on täytettävä taatakseen suunnitellun tuloksen saavuttamisen. Jos jokin alue rikkoo sääntöjä, terveysministeriö ryhtyy komission jäseneen ”ad acta”. Laitosten teknologiapuiston eli kaikkien välineiden, lisenssien ja yhteenliitäntöjen osalta etusijalle on asetettava yhdistetyt hankintamenetelmät.
M6C1–11	Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen	Kohde	Kunnostetut, yhteenliitetyt ja teknisesti varustetut yhteisösairaalat	EI OLE	Numero	0	307	Q2	2026	Riippumattomien asiantuntijoiden lausunnot, joissa vahvistetaan palvelujen aktivointi vähintään 307:ssä yhteisön sairaalassa 23 päivänä toukokuuta 2022 annetun DM:n nro 77 liitteessä 1 olevassa 11 jaksossa määriteltyjen standardien mukaisesti.

P. MISSION 6 KOMPONENTTI 2: Kansallisten terveydenhuoltopalvelujen innovointi, tutkimus ja digitalisointi

Tällä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella pyritään varmistamaan tarvittavat mahdollistavat edellytykset kansallisen terveydenhuoltopalvelun selviytymiskyvyn parantamiseksi seuraavin keinoin: I) vanhentuneiden terveydenhuoltoteknologioiden korvaaminen sairaaloissa; II) sairaalarakennusten turvallisuuden merkittävän rakenteellisen parantamisen kehittäminen; III) terveystietojärjestelmien ja digitaalisten välineiden parantaminen; IV) tieteellisen tutkimuksen edistäminen ja vahvistaminen; v) henkilöresurssien lisääminen.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta ”vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä ja kapasiteettia terveydenhuollon työntekijöiden, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin aloilla” (maakohtainen suositus 1, 2020), ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti [...] vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjonnan varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019).

P.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaala- ja hoitoalan tieteellisten tutkimuslaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä

Uudistuksella pyritään järjestämään uudelleen sairaala- ja hoitoalan tiedelaitosten verkosto (IRCCS), jotta voidaan i) parantaa kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) laatua, ii) parantaa terveyden ja tutkimuksen välistä suhdetta ja iii) tarkastella uudelleen IRCCS:n oikeudellista järjestelmää ja Italian terveysministeriön toimivaltaan kuuluvaa tutkimuspolitiikkaa.

Uudistuksella parannetaan julkisten IRCCS:ien hallintoa i) tehostamalla strategista hallintoa, ii) määrittelemällä paremmin toimivaltuudet ja toimivalta-alat ja iii) määrittelemällä kattavasti säännöt, jotka koskevat IRCCS:n julkisen johtajan ja tutkimushenkilöstön asemaa.

Lisäksi erityisellä alatoimenpiteellä erotellaan IRCCS:t niiden toiminnan perusteella (yksi asiantuntija tai yleisasiantuntija), luodaan integroitu IRCCS-verkosto ja helpotetaan asiantuntemuksen vaihtoa itse IRCCS:ien ja Italian NHS:n muiden rakenteiden välillä.

Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä biolääketieteellisen tutkimusjärjestelmän rahoitusta.

Investointikoostuu konseptin toimivuuden osoittamista koskevien hankkeiden tukemisesta sekä harvinaisia sairauksia, harvinaisia syöpiä ja muita terveysvaikutuksiltaan merkittäviä sairauksia koskevien tutkimusaloitteiden rahoittamisesta.

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Investoinnilla lisätään apurahoja yleislääketieteen erityiskurssille. sairaalainfektioiden turvallisuutta koskevan koulutussuunnitelman käynnistäminen koko NHS:n henkilöstölle; aktivoidaan koulutuspolku NHS:n elimissä johtavassa asemassa olevalle henkilöstölle johtamis- ja digitaalitaitojen alalla ja rahoitetaan erikoislääkärin koulutussopimuksia.

P.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M6C2–1	Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaala- ja hoitoalan tiedelaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä ja terveysministeriön tutkimuspolitiikkaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välisen yhteyden vahvistamiseksi	Virstanpylväs	Sairaalahoitoa ja hoitoa suorittavia tieteellisiä laitoksia (IRCSS) koskevien asetusten uudelleenjärjestelyä koskevan asetuksen voimaantulo	Asetuksen voimaantuloa koskeva säännös	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Uudistuksessa IRCCS:n verkosto organisoidaan uudelleen NHS:n laadun ja huippuosaamisen parantamiseksi, terveyden ja tutkimuksen välisen suhteen parantamiseksi, IRCCS:n oikeudellisen järjestelmän ja Italian terveysministeriön toimivaltaan kuuluvan tutkimuspolitiikan tarkistamiseksi. Uudistukseen sisältyy toimenpiteitä, joilla I) vahvistaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välistä yhteyttä; parantaa julkisten IRCCS:ien hallintoa tehostamalla strategista hallinnointia ja määrittelemällä paremmin toimivaltuudet ja toimivalta-alat.
M6C2–2	Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen	Kohde	Tutkimushankkeet, jotka on rahoitettu konseptin toimivuuden osoittamisesta ja harvinaisista syövistä ja sairauksista	EI OLE	Numero	0	200	Q2	2025	Rahoituksen myöntäminen harvinaisia sairauksia ja harvinaisia syöpiä sekä konseptin toimivuuden osoittamista koskeville tutkimushankkeille. PoC-tutkimushankkeille sekä harvinaisia sairauksia ja harvinaisia syöpiä koskeville tutkimushankkeille myönnetään rahoitusta julkisella tarjouskilpailumenettelyllä. Ensimmäisen rahoituserän on oltava saanut vähintään 200 tutkimushanketta.
M6C2–3	Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen	Kohde	Terveysvaikutuksiltaan merkittäviä sairauksia koskevat tutkimushankkeet	EI OLE	Numero	0	324	Q2	2025	Rahoituksen myöntäminen terveysvaikutuksiltaan merkittäviä sairauksia koskeville tutkimushankkeille. Terveysvaikutuksiltaan suuria sairauksia koskeviin tutkimushankkeisiin myönnetään rahoitusta julkisella tarjouskilpailumenettelyllä. Ensimmäisen rahoituserän on täytynyt saada vähintään 324 tutkimushanketta.
M6C2–16	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Terveydenhuoltohenkilöstön johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja koskeva koulutus	EI OLE	Numero	0	4 500	Q2	2026	Todistus osallistumisesta johtamistaitoja tai digitaalisia taitoja koskeviin kursseihin 4500:lle kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän työntekijälle.
M6C2–17	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Erikoislääkärin koulutussopimusten tekeminen	EI OLE	Numero	0	4 200	Q2	2026	4200 viisivuotisen erikoislääkärin koulutussopimuksen tekeminen

P.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa terveydenhuoltohenkilöstön tuottavuutta, parantaa prosessien laatua, varmistaa potilasturvallisuus ja laadukas palvelujen tarjonta.

Investointi koostuu suurten terveydenhuollon laitteiden nykyaikaistamisesta, sairaaloiden prosessien informoinnista ensimmäisen ja toisen tason hätäosastolla (Dipartimenti Emergenza e Accettazione, DEA) sekä teho- ja puolivaltaisten hoitoyksiköiden vuodepaikkojen määrän lisäämisestä kansallisissa terveydenhuoltopalvelusairaaloissa.

Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa sairaaloiden turvallisuutta toteuttamalla sairaaloiden maanjäristystoimia ja toteuttamalla monivuotisia toimia kansanterveyskiinteistöjen fyysisen ja teknologisen kehyksen kunnostamiseksi ja nykyaikaistamiseksi.

Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Italian NHS:n hoitotarjontaa, terveydenhuollon analysointia ja ennakointivalmiuksia. Investointi koostuu olemassa olevien sähköisten terveystietojen infrastruktuurin ja käytön voimaannuttamisesta sekä terveysministeriön infrastruktuurin ja teknisten ja analyysivälineiden vahvistamisesta.

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

P.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M6C2–4	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Virstanpylväs	Italian terveysministeriön hyväksymä tervehdyttämissuunnitelma	Hyväksynnästä ilmoittaminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Hyväksytään uudelleenjärjestelysuunnitelma, jolla vahvistetaan NHS:n sairaaloiden valmiuksia reagoida asianmukaisesti pandemiaan liittyviin hätätilanteisiin lisäämällä vuodepaikkojen määrää tehohoitoyksiköissä ja alivaltaisissa hoitoyksiköissä. Sairaalan tervehdyttämissuunnitelmalla lisätään NHS:n sairaaloiden tehohoitoyksiköissä ja puoli-intensiivisissä hoitoyksiköissä saatavilla olevien vuodepaikkojen määrää.
M6C2–5	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Virstanpylväs	Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen	Italian terveys- ja alueministeriön ilmoitus instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen, jossa Italian terveysministeriö on asiasta vastaava viranomainen ja täytäntöönpanoviranomainen, sekä aluehallintojen ja muiden keskeisten sidosryhmien osallistuminen. Instituutioiden kehittämistä koskeva sopimus on nykyisessä kansallisessa lainsäädännössä (31 päivänä toukokuuta 2011 annetun asetuksen nro 88 1 ja 6 §:n ja 20 päivänä kesäkuuta 2017 annetun asetuksen nro 91 7 §:n ja 3 päivänä elokuuta 2017 annetun lain nro 123) mukainen väline, jolla nopeutetaan toisiinsa toiminnallisesti liittyvien strategisten hankkeiden toteuttamista. Institutionaalista kehittämistä koskevassa sopimuksessa on lueteltava kaikki i-investointeihin soveltuvat kohteet sekä velvoitteet, jotka kunkin alueen on täytettävä varmistaakseen odotetun tuloksen saavuttamisen. Jos jokin alue rikkoo sääntöjä, terveysministeriö ryhtyy komission jäseneen ”ad acta”.
M6C2–6	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Suurten diagnostisten laitteiden toimittaminen	EI OLE	Numero	0	3 100	Q2	2026	Testaustodistukset tai käyttölupatodistukset 3100 suurelle diagnostiselle laitteelle. Toimitettavien laitteiden määrä ja tyypit ovat seuraavat: 290 laitetta (NMR – ydinmagneettinen resonanssi – vähintään 1,5 T; Lineaariset kiihdytyslaitteet; Pet/CT – positronipäästötomografia/tietokonetomografia); 655 laitetta (angigrafia; Gammakamerat, Gamma-kamerat/CT – tietokonetomografia; CT – tietokonetomografia); 2155 laitetta (kiinteät röntgenjärjestelmät; Mammografia; Ultraääni).
M6C2–7	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen	Ilmoitus kaikista tehdyistä julkisista hankintasopimuksista.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2022	Tarjouskilpailumenettelyjen julkaiseminen (Consip-puitesopimus) ja sopimusten tekeminen palveluntarjoajien kanssa sekä DEA I- ja DEA II -tasoihin luokiteltujen sairaaloiden digitalisointi Sopimuksiin on sisällyttävä seuraavien ostot: a) Tietojenkäsittelykeskus (DPC), mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikka ja siihen liittyvät työt, jotka ovat tarpeen sairaalan koko rakenteen tietokoneistamiseksi, b) laitteistojen ja/tai ohjelmistojen tietotekniikka, sähkölääketieteellinen teknologia sekä lisäteknologiat ja muut liitännäistyöt, joita tarvitaan sairaalaosastojen tietokoneistamiseen. Kun arvioidaan nykyistä digitointitasoa ennen tukitoimen toteuttamista, tätä arviointia voidaan hienosäätää kunkin alueen/sairaalan todellisten tarpeiden mukaan.
M6C2–8	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Sairaalat digitoidaan (DEA – hätätila- ja vastaanottoosastot – taso I ja taso II)	EI OLE	Numero	0	280	Q4	2025	Tavoite on saavutettava, kun kunkin ensimmäisen ja toisen tason hätätilanne- ja hyväksymisosaston digitalisointia on korotettu vähintään yhdessä vaiheessa sähköisten lääketieteellisten tietojen hyväksymistä koskevan mallin (Emram) mukaisesti, sellaisena kuin se on vahvistettu terveydenhuollon tieto- ja hallintajärjestelmäyhdistyksen (HIMMS) raportissa, ja saavutetaan vähintään 50 DEA:n kypsyysasteikkoa vastaava vaihe. Consipin (Concessionaria Servizi Informativi Pubblici) käyttöön asettamat hankintavälineet – niiden lisäksi, jotka on suljettu 31.12.2022 mennessä – ovat sallittuja sekä julkishallinnon sähköiset markkinat (Mepa) tai julkishallinnon dynaamiset hankintajärjestelmät (SDAPA) liitännäishankinnoissa.
M6C2–9	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Lisävuodet, joita tarjotaan tehohoitoyksiköissä ja ali-intensiivisessä hoidossa	EI OLE	Numero		5 922	Q2	2026	Todiste vähintään 5922 tehohoitoalustan ja -vuoteiden ja niihin liittyvien ilmanvaihtolaitteiden tarjoamista tai muuntamista koskevien toimenpiteiden loppuun saattamisesta puoli-intensiivisellä alueella asiaa koskevan asetuksen mukaisesti (2 artikla, DL 34/2020). Tehohoitopaikkojen tarjonnan on oltava vähintään 40 prosenttia tämän toimenpiteen piiriin kuuluvista vuodepaikoista.
M6C2–10	Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa	Kohde	Seismisten torjuntatoimien toteuttaminen sairaaloissa	EI OLE	Numero	0	84	Q2	2026	Raportti valmiista rakenteesta tai staattisesta testitodistuksesta, joka on annettu vähintään 84:lle seismisen torjuntatoimenpiteelle sairaaloissa.
M6C2–10 8	Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa	Kohde	Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen maksaminen rahoituslain 67/88 20 artiklan mukaisiin hankkeisiin	EI OLE	Numero	0	225 000 000	Q2	2026	Todiste 225000000 euron maksusta terveysministeriön kyseisen alueen tai autonomisen maakunnan kanssa toteuttamien, terveydenhuoltolaitosten kunnostamiseen ja/tai teknologiseen nykyaikaistamiseen liittyvien toimien toteuttamiseksi L. 67/88 §:n nojalla.
M6C2–11	Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Kohde	Yleislääkärit, jotka käyttävät sähköistä terveysrekisteriä.	EI OLE	Prosenttiosuus	0	85	Q4	2025	Yleislääkärit (MMG/PLS), jotka käyttävät sähköisiä terveystietoja, jotka saavuttavat vähintään 85 prosenttia kokonaismäärästä. Tavoite saavutetaan tarkistamalla kansallisen tason indikaattorin 2 arvo, johon viitataan 8 päivänä elokuuta 2022 annetun asetuksen liitteessä 2, ja siihen tehdyt muutokset.
M6C2–12	Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Virstanpylväs	Sairausvakuutuskorttijärjestelmä ja sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden infrastruktuuri ovat toiminnassa.	Sairausvakuutuskorttijärjestelmän käyttöönotto ja sähköisen potilaskertomuksen yhteentoimivuuden edellyttämä infrastruktuuri.	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Testaustodistukset, joilla vahvistetaan sairausvakuutuskorttijärjestelmän ja sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden edellyttämän infrastruktuurin käyttöönotto ja ecosistema Dati Sanitari -järjestelmän (EDS) käyttöönotto.
M6C2–13	Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Kohde	Sähköistä terveysrekisteriä käytetään useimmissa terveysrekistereissä.	EI OLE	Prosenttiosuus	0	90	Q2	2026	Alkuperäisten sähköisten potilaskertomusten osuus kaikista asiakirjoista on 90 prosenttia. Tavoite saavutetaan tarkistamalla sähköisen potilaskertomuksen seurantataululla 8. elokuuta 2022 annetun asetuksen liitteessä 2 tarkoitetun indikaattorin 1 arvo kansallisella tasolla ja tekemällä siihen muutoksia ainakin seuraavien asiakirjojen osalta: Sairaalan purkamista koskeva kirje; hälytystila; laboratorioraportti; radiologinen raportti; patologinen anatomiaraportti.
M6C2–14	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään apurahoja.	EI OLE	Numero	0	1 800	Q2	2023	Investoinnilla lisätään apurahoja yleislääketieteen erityiskurssille ja taataan kolmen kolmivuotisen koulutusjakson suorittaminen.
M6C2–15	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään lisäapurahoja.	EI OLE	Numero	1 800	2 700	Q2	2024	Investoinnilla lisätään apurahoja yleislääketieteen erityiskurssille ja taataan kolmen kolmivuotisen koulutusjakson suorittaminen.

Q.MISSION 7: REPowerEU-suunnitelma

REPowerEU-luvun tavoitteena on vahvistaa jakeluverkkoja, myös kaasuun liittyviä; uusiutuvan energian tuotannon nopeuttaminen, energian kysynnän vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen ja osaamisen luominen julkisella ja yksityisellä sektorilla vihreää siirtymää varten; edistetään uusiutuvan energian ja vedyn arvoketjuja toimenpiteillä, joilla helpotetaan luottojen ja verohyvitysten saatavuutta.

Komponentissa käsitellään Italialle vuosina 2022 ja 2023 annettuja maakohtaisia suosituksia. Sillä pyritään erityisesti nopeuttamaan uusiutuvan energian lisäkapasiteetin käyttöönottoa investoimalla merkittäviin sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeisiin (eli kahteen Sardinian ja Sisilian yhdysputkeen mantereeseen), parantamalla kansallista siirtoverkkoa ja virtaviivaistamalla lupamenettelyjä. Se lisää osaltaan kaasun sisäisen siirron kapasiteettia pullonkaulojen poistamiseksi, energian tuonnin monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden vahvistamiseksi. Sillä edistetään kestävää liikkuvuutta vähentämällä ympäristön kannalta haitallisia tukia ja vahvistamalla rautatiekalustoa. Se auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sähköistämällä kotitalouksien kulutusta ja parantamalla verkon häiriönsietokykyä. Se edistää energiatehokkuuden parantamista asuin- ja yrityssektorilla muun muassa kohdennettujen kannustinjärjestelmien ja rahoitusvälineiden avulla. Lisäksi siihen sisältyy uudistuksia ja investointeja, joilla parannetaan vihreän siirtymän edellyttämien taitojen tarjontaa ja hankkimista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Yhdeksällä hankkeella on rajatylittävä ulottuvuus. Kolmella niistä on suora rajatylittävä vaikutus: 1) investointi, jolla edistetään Sardinian, Korsikan ja Toscanan välisen sähköyhteyden rakentamista; 3) investointi kompressoriasemalle, joka lisää kaasun vientiä Keski-Eurooppaan. Muut hankkeet hyödyttävät välillisesti rajat ylittäviä jäsenvaltioita puuttumalla sisäisen energian siirron ja jakelun pullonkauloihin ja lisäämällä verkon tehokkuutta ja häiriönsietokykyä.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden ( C(2023) 6454 final) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien toimien kuvaus, kuntaas ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta investointeihin 13 – Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki) ja 14 – Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Q.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1. Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen keskus- ja paikallistasolla

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ja virtaviivaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja säännöksiä, joilla säännellään uusiutuvien energialähteiden käytön sallimista. Uudistuksessa hyväksytään ja saatetaan voimaan säädös (tunnetaan myös nimellä Testo Unico), jolla kerätään, kootaan ja konsolidoidaan uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjä sääntelevät normit ja korvataan asiaa koskeva aiempi lainsäädäntö. Uudistuksella pyritään myös vahvistamaan oikeudellinen kehys ”uusiutuvan kehityksen alueiden” määrittämiseksi ja perustamaan keskitetty digitaalinen alusta, jolla haetaan lupia uusiutuvien energialähteiden asentamiseen kansallisella ja alueellisella tasolla.

Uudistus 2. Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää ympäristön kannalta haitallisia tukia MASE:n vuonna 2022 julkaiseman ympäristön kannalta haitallisten tukien luettelon perusteella. Uudistuksessa hyväksytään sidosryhmien kuulemisraportti ja säädökset.

Uudistus 3. Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen

Uudistuksella pyritään helpottamaan biometaanin sisällyttämistä energiajärjestelmään ja energiamarkkinoille ja luomaan uutta kestävää biometaanin tuotantokapasiteettia direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) ja sen delegoitujen säädösten mukaisesti ja erityisesti edistämään maakaasuverkon joustavuutta ja tehokkuutta helpottamalla muuntamista biometaaniksi. Uudistus koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joilla vähennetään kestävien biometaanin tuotantolaitosten liitäntäkustannuksia ja kannustetaan investointeja kestävän biometaanin käyttöönottoon maakaasuverkoissa.

Uudistus 4. Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvien taloudellisten riskien vähentäminen

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön takuujärjestelmä, jolla lievennetään vähintään kolmen vuoden pituisiin uusiutuvan sähkön ostosopimuksiin liittyvää taloudellista riskiä.

Uudistuksessa

I)vaatia jokaista operaattoria takaamaan sähkönhankintasopimusten vasta-arvon osittainen kattaminen sähkömarkkinoilla tarjottavilla takuuvälineillä;

II)otettava käyttöön toimenpiteitä maksukyvyttömyysriskin pienentämiseksi, mukaan lukien tarjoajaa koskevat vaatimukset ja rajoitukset sekä lakisääteiset seuraamukset tuottajan maksukyvyttömyyden varalta;

III)yksilöitävä institutionaalinen yksikkö, joka ottaa vastaan myyjän/hankkijan roolin viimeisenä keinona, joka ottaisi hoitaakseen velvoitteensa laiminlyöneeltä vastapuolelta ja varmistaisi, että suorittavaan vastapuoleen nähden annetut velvoitteet täytetään.

Uudistus 5. Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät

Uudistuksen tavoitteena on mukauttaa koulutusohjelmat paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin osaamisen kohtaanto-ongelman torjumiseksi kiinnittäen erityistä huomiota vihreisiin ja digitaalisiin taitoihin. Uudistuksessa hyväksytään ja saatetaan voimaan kansallisen tason säädöksiä, joilla päivitetään uutta osaamissuunnitelmaa (”Piano Nuove Competenze – Transizioni”) ja alueellisia säädöksiä.

Investointi 1. Laajennettu toimenpide: Älykkäät verkot

Tämän investoinnin tavoitteena on digitalisoida sähkönjakeluverkko lisäämällä mission 2 komponenttiin 2 investointia 2.1 (Älykkäiden verkkojen vahvistaminen). Investointi koostuu toimenpiteistä, jotka kohdistuvat keski- ja pienjännitteisiin verkon osiin, mikä sähköistää vähintään 230000 asukkaan energiankulutuksen M2C2-toimenpiteessä ennakoitua enemmän.

Investointi 2. Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa sähköverkon kykyä sietää äärimmäisiä sääilmiöitä laajentamalla mission 2 komponenttiin 2 liittyvää investointia 2.2. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä siirto- ja jakeluverkonhaltijoille sähköinfrastruktuuriin liittyviä töitä varten, jotka vastaavat vähintään 648 kilometrin sähköverkon parempaa häiriönsietokykyä M2C2-toimenpiteessä jo suunnitellun lisäksi.

Investointi 3. Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Investoinnin tavoitteena on luoda uusia vetylaaksoja eli uusiutuvan vedyn paikallista tuotantoa ja käyttöä teollisuudessa, pk-yrityksissä ja paikallisliikenteessä laajentamalla mission 2 komponentin 2 investointia 3.1. Laajennusinvestoinneissa toteutetaan kaksi lisähanketta vedyn tuottamiseksi hylätyillä teollisuusalueilla verrattuna mission 2 komponentin 2 investointiin 3.1.

Investointi 4. Tyrrhenian-linkki

Investoinnin tavoitteena on lisätä Etelä-Italian liittämistä kansalliseen siirtoverkkoon. Investointi koostuu Sisilian ja Campanian välisen Tyrrhenian yhteyden itäisen yhteenliitäntälinjan rakentamisesta ja erityisesti Ebolin ja Carakolin välisten kahden paikan välisten tasavirtakaapelien (HVDC-kaapelien) asentamisesta.

Investointi 5. SA.CO.I.3

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa sähkönsiirtoinfrastruktuuria, joka yhdistää Sardinian muuhun Italiaan Korsikan kautta, ja lisätä sen integrointia kansalliseen siirtoverkkoon. Investointi koostuu konversioasemien runkojen (ulkoinen infrastruktuuri) rakentamisesta Codrongianosissa ja Suveretossa ”Sardinian-Korsika-Italia 3” -yhteenliitäntähanketta varten.

Investointi 7. Älykäs kansallinen siirtoverkko

Investoinnin tavoitteena on digitalisoida kansallinen siirtoverkko ja parantaa siirtoverkonhaltijan käyttämää hallinto- ja valvontajärjestelmää. Investointi koostuu suojatun protokollan 104 ja 5G-laitteiden tai tieto- ja viestintäteknisen arkkitehtuurin asentamisesta sähköasemille sekä teollisten esineiden internetin seurantajärjestelmien asentamisesta sähköpylväisiin.

Investointi 8. Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea kriittisten raaka-aineiden talteenottoa ja kierrätystä ja siten kriittisten raaka-aineiden ja vihreään siirtymään liittyvien teknologioiden arvoketjuja. Investoinnilla analysoidaan kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia vähentää niiden kysyntää sekä tuetaan julkisen tietokannan luomista hylätyissä kaivoksissa sijaitsevien ”kaupunkikaivosten” ja jätteiden sijoittamiseksi. Siihen kuuluu myös sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ekologista suunnittelua ja kierrätystä koskevien T & K-hankkeiden rahoittaminen sekä laboratorioiden varustaminen, jotta voidaan luoda yksi keskus kaupunkien kaivostoimintaa ja ekologista suunnittelua varten.

Investointi 10. Crescere Green -taitoja koskeva pilottihanke

Investoinnin tavoitteena on edistää vihreää osaamista yksityisen sektorin myötävaikutuksella. Toimenpide koostuu vihreisiin taitoihin keskittyvien lyhyiden koulutustoimien toteuttamisesta.

Investointi 11. Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Investoinnin tavoitteena on vähentää rautatieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja nykyaikaistaa rautatiekalustoa. Investointi koostuu vähintään 75 päästöttömän matkustajajunan rekisteröinnistä.

Investointi 18 – Laajennustoimenpide: Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uusimisohjelma sähköajoneuvoilla

KYSYMYS 2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Virstanpylväs /Tarkoitus	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M7–1	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	”Uusiutuvan kiihdytyksen alueiden” määrittämistä koskeva oikeudellinen kehys	Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden määrittämistä koskevan oikeudellisen kehyksen voimaantuloa				Q4	2024	Sellaisen primäärilainsäädännön voimaantulo, jossa vahvistetaan oikeudellinen kehys ”uusiutuvan kehityksen alueiden” määrittämiseksi. Oikeudellisen kehyksen on 1) edellyttää uusiutuvan energian potentiaalin kartoittamista koko maassa; 2) vahvistaa kartoituksen perusteella ensimmäiset alueet ja asettaa vähimmäisvaatimukset uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden tulevalle määrittämiselle; 3) edellyttää vähimmäisalueiden perusteella, että alueet ja autonomiset maakunnat määrittelevät uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet viimeistään 21 päivänä helmikuuta 2026; 4) annetaan keskushallinnolle oikeus käyttää korvaavia valtuuksia, jos alueet tai autonomiset provinssit eivät pysty yksilöimään uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita 21. helmikuuta 2026 mennessä; 5) edellytetään, että uusiutuvan energian käyttöönottoa varten määritellään offshore-alueet merten aluesuunnitelmien mukaisesti.
M7–2	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Säädöksen voimaantulo (Testo Unico)	Säädöksen voimaantuloa koskeva lain säännös				Q2	2025	Voimaan tulee säädös (Testo Unico), jolla kerätään, kootaan ja konsolidoidaan uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjä sääntelevät normit ja korvataan asiaa koskeva aiempi lainsäädäntö. Testo Unico vahvistaa myös ”enimmäissäännöt”, jotka mahdollistavat sen, että alueet eivät voi panna täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja sääntöjä tiukempia sääntöjä.
M7–3	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Yhden sisäänpääsyn digitaalisen alustan perustaminen uusiutuviin energialähteisiin liittyviä lupia varten	Yhden sisäänpääsyn digitaalisen alustan perustaminen uusiutuviin energialähteisiin liittyviä lupia varten				Q4	2025	Keskitetty digitaalinen alusta on verkossa, ja sen avulla toiminnanharjoittajat voivat pyytää lupia (Autorizzazione Unica, Procedura Autorizzativa semplificata) uusiutuvien energialähteiden asentamiseen kansallisella ja sitä alemmalla tasolla ja ladata tietoja Edilizia Liberan puitteissa asennetuista laitoksista. Alustan on perustuttava yhden kerran periaatteeseen, jonka mukaan hakijoiden on toimitettava samat tiedot tai asiakirjat julkisille laitoksille vain kerran.
M7–4	Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen	Virstanpylväs	Hallituksen raportti, jossa esitetään tulokset sidosryhmien kuulemisesta ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämiseksi.	Hallituksen selvityksen hyväksyminen				Q4	2024	Kertomuksessa on esitettävä toimet, joita on toteutettu asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiseksi ympäristön kannalta haitallisten tukien uudistuksesta, mukaan lukien sidosryhmiltä saatu palaute. Kuultuihin sidosryhmiin on kuuluttava asiaankuuluvia julkisia elimiä ja yksityisiä sidosryhmiä.
M7–5	Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen	Virstanpylväs	Säädöksen (säädösten) voimaantulo	Säädöksen tai säädösten voimaantuloa koskeva säännös				Q4	2025	Hyväksytään säädöksiä, joilla vähennetään ympäristön kannalta haitallisia tukia vähintään 2 miljardilla eurolla vuonna 2026. Lisäksi säädöksissä määritellään aikataulu ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämiseksi edelleen vähintään 3,5 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.
M7–6	Uudistus 3: Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen	Virstanpylväs	Biometaanin tuotantolaitosten kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten vähentämistä koskevien säädösten voimaantulo	Säädösten voimaantuloa koskeva lain säännös				Q3	2025	Säädösten on täytettävä seuraavat vaatimukset: ·Alentaa kustannuksia, joita tuottajalle aiheutuu biometaanin tuotantolaitosten liittämisestä kaasuverkkoon. ·Tarjotaan sääntelykannustimia kaasuverkkoon investoimiseksi uusiutuvien kaasujen integroinnin lisäämiseksi. ·Helpottaa siirto- ja jakeluverkon integrointia, myös verkkoliitäntäinvestointien kustannusten jakamista koskevien mekanismien avulla.
M7–7	Uudistus 4: Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvien taloudellisten riskien vähentäminen	Virstanpylväs	Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo	Lain voimaantuloa koskeva säännös				Q4	2024	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo. Primäärilainsäädännössä on säädettävä sekundaarilainsäädännön antamisesta, jolla pannaan täytäntöön seuraavat i, ii ja iii alakohdan vaatimukset. Johdetussa oikeudessa I)vaatia jokaista operaattoria takaamaan sähkönhankintasopimusten vasta-arvon osittainen kattaminen sähkömarkkinoilla tarjottavilla takuuvälineillä; II)otettava käyttöön toimenpiteitä maksukyvyttömyysriskin pienentämiseksi, mukaan lukien tarjoajaa koskevat vaatimukset ja rajoitukset sekä lakisääteiset seuraamukset tuottajan maksukyvyttömyyden varalta; III)yksilöitävä institutionaalinen yksikkö, joka ottaa vastaan myyjän/hankkijan roolin viimeisenä keinona, joka ottaisi hoitaakseen velvoitteensa laiminlyöneeltä vastapuolelta ja varmistaisi, että suorittavaan vastapuoleen nähden annetut velvoitteet täytetään.
M7–9	Uudistus 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät	Virstanpylväs	Uuden osaamissuunnitelman ja täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen ja julkaiseminen	Suunnitelman ja etenemissuunnitelman hyväksyminen				Q1	2024	Muutetaan ”Piano Nuove Competenze”, joka hyväksyttiin 14 päivänä joulukuuta 2021 annetulla asetuksella ja julkaistiin 28. joulukuuta 2021 Gazzetta ufficiale n.307:ssä, ja uusi siirtymätaitoja koskeva suunnitelma tulee voimaan. Suunnitelma sisältää yleisperiaatteet, joita on tarkennettava tarkemmin alueellisissa laeissa, joihin kuuluvat: I)yksityisen sektorin tiiviimpi osallistuminen koulutuksen tarjoamiseen, II)työpaikkakoulutuksen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tunnustamisen parantaminen, III)parempi etukäteen tehtävä työmarkkina-analyysi ja koulutuksen ammatillisten vaikutusten seuranta. Lisäksi hyväksytään täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma.
M7–10	Uudistus 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät	Virstanpylväs	Säädöksen (säädösten) voimaantulo alueilla ja autonomisissa maakunnissa	Säädösten säännökset				Q3	2025	Säädöksen (säädösten) voimaantulo, mukaan lukien säännökset, joilla I.varmistetaan, että koulutustoimien suunnitteluun osallistuu yksityisen sektorin sidosryhmiä ja että osaamista koskevan tiedonhankinnan välineitä käytetään keskipitkän ja pitkän aikavälin osaamistarpeisiin vastaamiseksi keskittyen vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämiin taitoihin; ja/tai II.validoimaan yrityksen sisäinen koulutus (mukaan lukien pienet osaamiskokonaisuudet) ja sen tulokset myöntämällä todistuksia yhteisten vähimmäisvaatimusten perusteella. Säädökset tulevat voimaan kaikilla Italian alueilla ja autonomisissa maakunnissa Bolzanoa ja Valle d’Aostaa lukuun ottamatta.
M7–11	Investointi 1: Laajennettu toimenpide: Älykkäät verkot	Kohde	Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen		Numero	1 500 000	1 730 000	Q2	2026	Asennustodistukset tai hyväksymistestiraportit, jotka on annettu interventioista, joiden seurauksena verkon kulutukseen toimitettava enimmäisteho kasvaa vähintään 1730000 asukkaan määrässä toimituspisteitä, mikä vahvistetaan yhden tai useamman riippumattoman insinöörin selosteessa.
M7–12	Investointi 2: Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen		Numero	4 000	4 648	Q2	2026	Todistukset sellaisten toimien loppuun saattamisesta, jotka vastaavat sähköverkon häiriönsietokyvyn lisääntymistä vähintään 4648 kilometriä, mikä vahvistetaan yhden tai useamman riippumattoman insinöörin raportissa.
M7–13	Investointi 3: Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)	Kohde	Toteutetut hankkeet		Numero	10	12	Q2	2026	Todistukset, jotka on annettu rakennustöiden päätökseen saattamiseksi 12 vetylaaksohankkeelle, mukaan lukien 12 elektrolyysilaitteen asentaminen, joiden kunkin kapasiteetti on vähintään 1 MW. Kehittäjän hyväksymät liitäntäkustannusarviot annetaan verkkoliitäntää edellyttävistä elektrolyysilaitteista.
M7–14	Investointi 4: Tyrrhenian-linkki	Virstanpylväs	Hankintasopimukset	Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen				Q3	2024	Ilmoitus kaikkien sellaisten urakoiden tekemisestä, jotka ovat tarpeen Caracolin ja Ebolin välisten 511 kilometrin mittaisten kaapeleiden asentamiseksi.
M7–15	Investointi 4: Tyrrhenian-linkki	Virstanpylväs	C-pätevyys säädetty	Todistus (todistukset) töiden valmistumisesta				Q2	2026	Todistus (todistukset), joka koskee Caracolin (Palermo) Eboliin (Salerno) yhdistävän itäyhteyden Pole 1 kaapelin rakentamista ja 500 MW:n nimelliskapasiteetin varmistamista.
M7–16	Investointi 5: SA.CO.I.3	Virstanpylväs	Hankintasopimukset	Hankintasopimukset				Q4	2024	Kaikkien sopimusten tekeminen Sardinian ja Toscanan konversioasemien kuorien valmiiksi saattamiseksi tarvittavista töistä.
M7–17	Investointi 5: SA.CO.I.3	Virstanpylväs	Sardinian (Codrongianos) ja Toscanan (Suvereto) konversioasemien kuorten valmistuminen	Todistus (todistukset) töiden valmistumisesta				Q2	2026	Sardinian ja Toscanan konversioasemien kuorten rakennustöiden valmistumistodistukset.
M7–22	Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko	Virstanpylväs	5G-laitteiden, tieto- ja viestintätekniikan arkkitehtuurin, suojatun protokollan 104 asentaminen sähköasemiin ja teollisen esineiden internetin asentaminen sähköpylväisiin	Asennustodistukset ja testausselosteet				Q2	2026	Hyväksyntätestiraportit, jotka on annettu vähintään 40 asemille asennetuista uusista 5G-laitteista tai tieto- ja viestintätekniikka-arkkitehtuureista. Asennustodistukset, jotka on myönnetty: —Suojattu pöytäkirja 104 (sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön 62351 protokolla) vähintään 250 sähköasemalla. —Teollisen esineiden internetin seurantajärjestelmät vähintään 1500 sähköpylväällä. Edellä mainittujen teknisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi on toimitettava riippumaton insinöörin raportti.
M7–25	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset	Virstanpylväs	Kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia koskevan raportin julkaiseminen	Kertomuksen julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Julkaistaan raportti, jossa analysoidaan kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia vähentää kriittisten raaka-aineiden kysyntää.
M7–26	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset	Virstanpylväs	Kaivannaisjätettä koskeva maantieteellinen tietojärjestelmä kriittisten raaka-aineiden kestävää, kiertotalouteen perustuvaa ja varmaa tarjontaa varten	Tietokannan julkaiseminen	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2025	Verkossa on saatavilla paikkatietojärjestelmäalusta, jossa yksilöidään kaupunkiympäristöissä kierrätettävät materiaalit ja hylätyissä kaivoksissa oleva jäte.
M7–27	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset	Virstanpylväs	Kaupunkien kaivostoimintaa ja ekologista suunnittelua koskevat tutkimus- ja kehityshankkeet ja laboratorioiden laitteet	Kaupunkialueiden kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskuksen vähintään kuuden laboratorion toteuttamat T & K-hankkeet ja laitteistot	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2026	Loppuraportit, jotka on laadittu vähintään kymmenestä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ekologista suunnittelua ja kierrätystä koskevasta T & K-hankkeesta. Kaupunkialueiden kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskuksen vähintään kuuden laboratorion laitteiden toimitus- ja hyväksymisraportit.
M7–30	Investointi 10: Crescere Green -taitoja koskeva pilottihanke	Kohde	Koulutustodistukset		Numero	0	20 000	Q4	2025	Koulutustodistukset, jotka on myönnetty vähintään 20000 pilottihankkeen edunsaajalle. Pilottihanke kattaa vähintään kaksi aluetta, ja se koskee ESCO-tietokannassa määriteltyjä vihreitä taitoja.
M7–31	Investointi 11: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Rekisteröityjen junien lukumäärä	EI OLE	Numero	0	75	Q2	2026	Vähintään 75 päästöttömän (sähkö- tai vetypolttokenno) junan rekisteröinti mission 2 komponentin 2 investoinnissa 4.4.2 tarkoitetun liikkuvan kaluston lisäksi
M7–32	Investointi 12 Rahoitusväline kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				Q1	2024	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
M7–50	Investointi 18 – Laajennustoimenpide: Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uusimisohjelma sähköajoneuvoilla	Kohde	Ostettujen ajoneuvojen lukumäärä	EI OLE	Numero	30 830	46 500	Q2	2026	Vähintään 46500 päästöttömän ajoneuvon ostosopimukset. Jokaisesta ajoneuvosta on myös toimitettava romutustodistus, jolla lämpöajoneuvon romuttaminen poistetaan. Järjestelmän on kohdistuttava seuraaviin: • Toiminnallisilla kaupunkialueilla asuvat henkilöt. Yksityishenkilöiden osalta tukikelpoisia ovat ainoastaan M1-luokan ajoneuvot. • Asetuksen (EU) 2023/955 2 artiklan 9 alakohdassa määritellyt mikroyritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka on toiminnallisilla kaupunkialueilla. Mikroyritysten osalta tukikelpoisia ovat ainoastaan N1- ja N2-luokan ajoneuvot. Yksityisajoneuvojen (M1) osalta kannustin on enintään 11000 euroa uutta ajoneuvoa kohti sellaisten henkilöiden osalta, joiden vastaava taloudellinen tilanneindikaattori (ISEE – Indicatore della Situazione Economica Equivalente) on enintään 30000 euroa, ja enintään 9000 euroa uutta ajoneuvoa kohti niiden henkilöiden osalta, joiden ISEE-arvo on yli 30000 euroa mutta alle 40000 euroa. Hyötyajoneuvojen (N1 ja N2) osalta kannustimen on katettava enintään 30 prosenttia ostohinnasta, ja se saa olla enintään 20000 euroa uutta ajoneuvoa kohti. Järjestelmän on kohdistuttava ainoastaan päästöttömien ajoneuvojen hankintaan.

KYSYMYS 3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 13. Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kaasun, myös nesteytetyn maakaasun, toimitusvarmuutta. Toimenpiteellä rakennetaan Sulmonaan kompressoriasema ja Sestinon ja Minerbion solmukohdat yhdistävä kaasuputki osana Adrianmeren linjaa.

Investointi 14. Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kaasun, myös nesteytetyn maakaasun, toimitusvarmuutta. Investoinnilla parannetaan olemassa olevaa kaasuinfrastruktuuria, joka mahdollistaa maakaasun viennin Tarvision poistumispisteen kautta, erityisesti rakentamalla Poggio Renaticon kompressoriasemalle uuden sähköisen puristusyksikön.

Investointi 15. Transizione 5.0

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea yritysten siirtymistä energiatehokkaisiin, kestäviin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuviin tuotantomalleihin. Investointi koostuu siitä, että yrityksille myönnetään verohyvitys, joka on oikeassa suhteessa 1. tammikuuta 2024 ja 31. joulukuuta 2025 välisenä aikana aiheutuneisiin tukikelpoisiin kustannuksiin eli digitaalisiin hyödykkeisiin (4.0 aineelliset tuotantohyödykkeet 96 , 4.0 aineettomat tuotantohyödykkeet), omaan tuotantoon ja omaan kulutukseen uusiutuvista lähteistä (biomassaa lukuun ottamatta) tarvittavaan omaisuuteen ja henkilöstön kouluttamiseen vihreää siirtymää varten tarvittavien taitojen hankkimiseksi. Investointi koostuu myös tietoteknisen tukialustan perustamisesta ja siihen liittyvistä toimista GSE – Gestore Servizi Energeticin hallinnointi-, seuranta- ja valvontatarkoituksia varten.

Investointi 16. Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukiohjelmaan, jolla tuetaan pk-yritysten omaa tuotantoa uusiutuvista energialähteistä, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italiassa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian omaan tuotantoon.

Ohjelman tavoitteena on tukea mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) sellaisten investointiohjelmien täytäntöönpanossa, joiden tavoitteena on tuottaa energiaa itse uusiutuvista lähteistä 97 .

Ohjelma toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille.

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia SpA. Ohjelman on sisällettävä seuraavat tuotelinjat:

-rahoitusosuudet, joita ei makseta takaisin ja joiden osuus kokonaisinvestoinneista on vähintään 30 prosenttia sellaisten järjestelmien ja niihin liittyvän digitaaliteknologian hankintaan, jotka mahdollistavat energian suoran tuotannon uusiutuvista lähteistä omaan kulutukseen välittömästi tai keräys- tai varastointijärjestelmien kautta.

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalia SpA:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus ohjelman päätöksentekoprosessista: Järjestelmän lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a)Kuvaus tarjotun tuen tyypistä ja tukikelpoisista lopullisista tuensaajista.

b)Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti kun on kyse yrityksille annettavasta yleisestä tuesta, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 98 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 99 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 100 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 101 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 102 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että ohjelman lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

c)Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin toimintapoliittisiin tarkoituksiin.

Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

I)Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

II)Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

III)Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

IV)Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia SpA:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

Investointi 17. Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Toimenpiteen tavoitteena on tukea julkisten asuinrakennusten kunnostamista. Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, joka on energiaköyhyyden lieventämisen rahoitusväline, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia. Väline on kohdennettava julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjauksiin, joilla saavutetaan keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys primäärienergian kysynnästä 103 .

Rahastoa hallinnoi kaksi toteutuskumppania.

·Gestore Servizi Energetici (GSE Spa) avustusosuudesta vastaavana teknisenä kumppanina;

·Cassa Depositi e Prestiti (CDP Spa) rahoituskumppanina ja vastuussa (vapaaehtoisesta) lainaosuudesta.

Tukivälineestä annetaan rahoitustukea avustuksina ja/tai lainoina energiapalveluyrityksille julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausta varten siten, että primäärienergian kysyntää vähennetään keskimäärin vähintään 30 prosentilla.

Tukivälineen on sisällettävä seuraavat tuotelinjat julkisten asuinrakennusten tukemiseksi:

·Teknisen kumppanin Gestore Servizi Energetici Spa myöntämä avustusosuus, joka kattaa enintään 65 prosenttia kokonaiskustannuksista;

·Valinnainen lainaosuus, joka kattaa 35 prosenttia kokonaiskustannuksista. Rahoituskumppani Cassa Depositi e Prestiti voi tarjota lainaosuuden.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italia ja toteutuskumppani(t) allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen (täytäntöönpanosopimukset), jonka sisältö on seuraava:

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a.Rahoitustuotteen (-tuotteiden) ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 104 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 105 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 106 ja varat 107 .

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Välineen lainaosuuden kautta myönnettävä rahoitustuki ei saa kattaa samoja kustannuksia, joita tuetaan tämän välineen avustusosuudella.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksujen hoitamiseen.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Gestore dei Servizi Energeticin (GSE) ja Cassa Depositi e Prestitin (CDP) tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

Q.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Virstanpylväs /Tarkoitus	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M7–35	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)	Virstanpylväs	Asiaankuuluvien ympäristövaikutusten arviointien hyväksyminen ja päivittäminen (VIncA)	Yksilöidyt ja VincA:n mukaisesti tarkistetut ja hyväksytyt SSCO-komiteat				Q1	2024	Italian viranomaisten on ·Vahvistetaan aluekohtaiset suojelutavoitteet Natura 2000 -alueille, joihin hanke vaikuttaa, ympäristö- ja energiavarmuusministeriön vuosina 2021 ja 2023 hyväksymän menetelmän mukaisesti. ·Tarkistetaan luontotyyppidirektiivin (VINCA) mukaisesti jo tehdyt asianmukaiset arvioinnit äskettäin perustettujen SSCO-toimenpiteiden valossa. ·Päivitetään (tarvittaessa) luontodirektiivin nojalla jo tehdyt asianmukaiset arvioinnit (VINCA) 28. joulukuuta 2019 annettujen kansallisten suuntaviivojen mukaisesti ja varmistetaan niiden sisällyttäminen yleiseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn.
M7–36	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)	Virstanpylväs	Hankintasopimukset	Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen				Q2	2024	Ilmoitus kaikkien Sulmonan kompressoriaseman ja Sestino-Minerbio-kaasuputken rakentamiseen tarvittavien rakennusurakoiden tekemisestä.
M7–37	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)	Virstanpylväs	Töiden loppuun saattaminen	Töiden valmistumisesta annetut todistukset				Q2	2026	Sulmonan kompressoriaseman ja Sestino-Minerbio-kaasuputken rakennustöiden valmistumistodistus myönnetään kaasunsiirron teknisen kapasiteetin lisäämiseksi 14 mcm päivässä.
M7–38	Investointi 14: Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Hankintasopimukset	Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen				Q2	2024	Ilmoitus kaikkien Poggio Renaticon kompressoriaseman valmistumiseen tarvittavien rakennusurakoiden tekemisestä
M7–39	Investointi 14: Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Töiden loppuun saattaminen	Todistus töiden valmistumisesta annettu				Q2	2026	Poggio Renaticon kompressoriaseman puristusyksikön töiden valmistumistodistus myönnetään kaasun vientikapasiteetin lisäämiseksi Tarvision poistumispisteen kautta 8 miljardilla kuutiometrillä vuodessa.
M7–40	Investointi 15: Transizione 5.0	Virstanpylväs	Tukikelpoisten tukitoimien perusteet vahvistava säädös tulee voimaan	Lain voimaantuloa koskeva säännös				Q1	2024	Säädöksessä asetetaan siirtymävaiheen 5.0 verohyvitykset mahdollisten tuensaajien saataville ja määritetään tukikelpoisuusperusteet, myös energiansäästöjen vähimmäistason osalta, ja toimenpiteen menojen enimmäismäärä.
M7–41	Investointi 15: Transizione 5.0	Kohde	Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntäminen	EI OLE	Myönnettyjen varojen määrä (euroa)	0	2 500 000 000	Q2	2026	Ilmoitus kaikkien tähän investointiin varattujen elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntämisestä. Investoinnista vähintään 1135000000 eurolla on edistettävä ilmastonmuutostavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti.
M7–42	Investointi 15: Transizione 5.0	Kohde	0,16 Mtoe energiansäästöä energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026	EI OLE	MTOE	0	0.16	Q2	2026	Investoinnin on tuotettava energian loppukulutuksessa 0,16 MTOE:n energiansäästöjä vuosina 2024–2026.
M7–43	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				Q4	2024	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
M7–44	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä	Virstanpylväs	Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalialle.	Todistus siirrosta				Q4	2024	Italia siirtää 155000000 euroa Invitalialle tukivälinettä varten.
M7–45	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä	Kohde	Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa	EI OLE	Prosenttiosuus (%)	0	100 %	Q2	2026	Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia sopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen).
M7–46	Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline	Virstanpylväs	Tehtävänmäärityksen tavoitteen määrittely	Säädöksen voimaantulo ja rahoitusvälineen tehtävänmäärittely				Q3	2024	Määritellään rahoitusvälineen toimeksianto, joka koskee julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjauksia.
M7–47	Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				Q2	2025	Täytäntöönpanosopimus(-sopimukset) tulee voimaan toimenpiteen kuvauksessa täsmennettyjen vaatimusten mukaisesti. Täytäntöönpanosopimukseen(-sopimuksiin) on erityisesti sisällytettävä tukikelpoisuusperusteet, jotka koskevat energiatehokkuuden vähimmäisparannusta, joka välineellä on saavutettava (keskimäärin vähintään 30 prosenttia primäärienergian kysynnän vähentämisestä). Valintaperusteissa on myös asetettava etusijalle toimet, joista saadaan eniten tuottoa energiatehokkuuden kannalta.
M7–48	Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen	Todistus siirrosta		EI OLE	EI OLE	Q2	2025	Italia siirtää 1381000000 euroa toteutuskumppanille tai toteutuskumppaneille lainajärjestelyä varten.
M7–49	Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Prosenttiosuus (%)	0 %	100 %	Q2	2026	Toteutuskumppanien on täytynyt tehdä energiapalveluyritysten (ESCO) kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, jotka koskevat määrää, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). Energiapalveluyritysten (ESCO) kanssa tehdyissä rahoitussopimuksissa on täsmennettävä omaisuuserä, johon sovelletaan energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia.

2.Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 194415951466 euroa.

2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI

1.Rahoitusosuus

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

1.1.Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–51	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo
M1C1–52	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo.
M1C1–53	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Virstanpylväs	Lainsäädäntö, jolla annetaan teknistä apua ja vahvistetaan valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten, tulee voimaan
M1C1–69	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamisesta annetun asetuksen voimaantulo
M1C1–1	Uudistus 1.1: Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat	Virstanpylväs	Lakiasetusten voimaantulo uudistuksessa 1.1 ”Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat”
M1C1–2	Uudistus 1.3: Pilvipalvelut etusijalle ja yhteentoimivuus	Virstanpylväs	Uudistusta 1.3 ”Pilvi ensin ja yhteentoimivuus” koskevien lakien voimaantulo
M1C1–29	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Virstanpylväs	Siviilioikeuden uudistusta koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo
M1C1–30	Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistaminen	Virstanpylväs	Rikosoikeusuudistusta koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo
M1C1–31	Uudistus 1.6: Maksukyvyttömyyskehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Maksukyvyttömyyttä koskevan uudistuskehyksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo
M1C1–32	Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuimissa	Virstanpylväs	Kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman palvelukseen ottamista koskevan erityislainsäädännön voimaantulo
M1C1–54	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Saatettu päätökseen asiantuntijoiden rekrytointi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten
M1C1–55	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sovellettavan menetelmän laajentaminen kansalliseen talousarvioon investointien käyttöasteen lisäämiseksi
M1C1–68	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot
M1C1–71	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän kannalta tarpeellisten lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (myös johdetun oikeuden) voimaantulo
M1C1–100	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Menojen uudelleentarkastelun tehokkuutta parantavien säännösten voimaantulo – valtiovarainministeriön vahvistaminen
M1C1–101	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Veronkierron vähentämiseen tähtäävien mahdollisten toimien uudelleentarkastelun hyväksyminen
M1C2–1	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Virstanpylväs	Siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten asettamista mahdollisten tuensaajien saataville koskevien säädösten voimaantulo ja tieteellisen komitean perustaminen
M1C3–8	Investoinnit – 4.1 Digitaalisen matkailun keskus	Virstanpylväs	Sopimusten tekeminen matkailun digitaalisen portaalin kehittämiseksi
M2C2–7	Uudistus 2 Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi	Virstanpylväs	Voimaan tulee asetus, jolla edistetään uusiutuvan kaasun käyttöä biometaanin käytössä liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa, sekä täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan sen käyttöä koskevat ehdot ja perusteet sekä uusi kannustinjärjestelmä.
M2C2–37	Uudistus 5: Älykkäämmät menettelyt hankkeiden arvioimiseksi paikallisissa julkisissa liikennejärjestelmissä, joissa on kiinteät laitteistot, ja nopean joukkoliikenteen alalla	Virstanpylväs	Asetuksen voimaantulo
M2C2–41	Investointi 5.3: Sähkölinja-autot	Virstanpylväs	Voimaan tulee ministeriön asetus, jossa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä interventiotarkoitukseen (linja-autot)
M2C3–1	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Virstanpylväs	Superbonuksen jatkamisen voimaantulo
M2C4–3	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”	Virstanpylväs	Oikeudellisen kehyksen uudistaminen vesienhoidon ja kestävän käytön parantamiseksi
M3C2–3	Uudistus 2.1 – Yhden tullialan palvelupisteen käyttöönotto (”Sportello Unico Doganale”)	Virstanpylväs	Asetus yhtenäisestä tullipalvelusta (Sportello Unico Doganale) tulee voimaan
M4C1–1	Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistaminen; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen; Uudistus 4.1: Tohtorintutkinto: Ohjelmauudistus	Virstanpylväs	Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi (primaarilainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; tohtorinkoulutusohjelmien uudistaminen
M4C1–2	Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat	Virstanpylväs	Stipendien uudistamista koskevien ministeriöiden asetusten voimaantulo korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi
M5C1–1	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Virstanpylväs	Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman (GOL) perustamisesta annetun ministeriöiden välisen asetuksen ja uuden osaamisen kansallisen suunnitelman vahvistamisesta annetun ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo
M5C2–1	Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki	Virstanpylväs	Vammaisten itsenäisyyttä vahvistava puitelaki tulee voimaan.
M5C2–5	Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa	Virstanpylväs	Toimintasuunnitelman voimaantulo
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

1.2.Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C4–5	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Virstanpylväs	Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen hallinnollisen yksinkertaistamisen ja kehittämisen voimaantulo
M5C2–9	Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen	Virstanpylväs	Asunto ensin- ja jälkiasemia koskevia hankkeita koskevan toimintasuunnitelman voimaantulo, paikallisten yksiköiden esittämien hankkeiden vaatimusten määrittely ja ehdotuspyynnön käynnistäminen
M1C1–33	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen
M1C1–56	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo
M1C1–70	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisia hankintoja koskevan lain tarkistuksen voimaantulo (D.Lgs. n. 50/2016)
M1C1–103	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön sekä säännösten voimaantulo ja hallinnollisten prosessien loppuun saattaminen verosäännösten noudattamisen edistämiseksi sekä tarkastusten ja valvonnan parantamiseksi
M1C1–104	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Säästötavoitteiden hyväksyminen menojen uudelleentarkastelua varten vuosina 2023–2025
M1C3–11	Investointi 1.3 – Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: parantaa kulttuuripaikkojen energiatehokkuutta
M2C1–1	Uudistus 1.1 – Kiertotalousstrategia	Virstanpylväs	Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymistä koskevan ministerin asetuksen voimaantulo
M2C1–2	Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille	Virstanpylväs	Paikallisten viranomaisten tukemiseen tähtäävän valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen
M2C1–11	Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista	Virstanpylväs	Verkkofoorumin ja kirjailijoiden kanssa tehtävien sopimusten käynnistäminen
M2C2–18	Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten t & k-sopimusten tekeminen vetyalan tutkimushankkeille
M2C2–21	Uudistus 4 Vetyalan kilpailukykyä edistävät toimenpiteet	Virstanpylväs	Verokannustimien voimaantulo
M2C2–38	Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut	Virstanpylväs	Ministeriön asetuksen voimaantulo
M2C2–42	Investointi 5.4: Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)	Virstanpylväs	Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen
M2C3–4	Uudistus 1.1: Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Virstanpylväs	Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen
M2C4–1	Uudistus 2.1. Hydrogeologisen epävakauden torjuntatoimien täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Virstanpylväs	Oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen hydrologisten riskien hallinnan parantamiseksi tulee voimaan
M2C4–4	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”	Virstanpylväs	Kastelua koskevan uuden oikeudellisen kehyksen voimaantulo
M4C1–3	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Virstanpylväs	Opettajan ammattia koskevan uudistuksen voimaantulo.
M4C1–4	Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat	Virstanpylväs	Koulu 4.0 Suunnitelma Italian koulujärjestelmän digitaalisen siirtymän edistämiseksi hyväksytään
M4C2–4	Uudistus 1.1: T & K-tukitoimenpiteiden toteuttaminen yksinkertaistamisen ja liikkuvuuden edistämiseksi	Virstanpylväs	Tavalliseen rahoitusrahastoon liittyvää T & K-toiminnan yksinkertaistamista ja liikkuvuutta koskevien ministeriön asetusten voimaantulo.
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

1.3.Kolmas vaihe (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C4–2	Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”	Virstanpylväs	Uudistus, jolla varmistetaan integroitujen vesipalvelujen täydet johtamisvalmiudet, tulee voimaan
M1C1–3	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Virstanpylväs	Polo Strategico Nazionalen (PSN) loppuun saattaminen
M1C1–4	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta	Virstanpylväs	Kansallinen digitaalisten tietojen alusta toiminnassa
M1C1–5	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Uuden kansallisen kyberturvallisuusviraston perustaminen
M1C1–6	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen alustava käyttöönotto
M1C1–7	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston perustaminen
M1C1–8	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Keskitetyn tarkastusyksikön aktivointi PSNC- ja NIS-turvatoimenpiteitä varten
M1C1–9	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Kohde	Tuki turvallisuusrakenteiden parantamiseen T1
M1C1–10	Uudistus 1.2: Muutostuki	Virstanpylväs	Muutosryhmän ja uuden koordinointiryhmän perustaminen tulee voimaan
M1C1–34	Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntivirastoa varten	Kohde	Palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen siviili- ja rikostuomioistuimissa
M1C1–35	Uudistus 1.7: Verotuomioistuinten uudistaminen	Virstanpylväs	Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen verotuomioistuinten kattava uudistus
M1C1–36	Uudistukset 1.4, 1.5 ja 1.6: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus ja maksukyvyttömyysuudistus	Virstanpylväs	Siviili- ja rikosoikeudellisia uudistuksia ja maksukyvyttömyysuudistusta koskevien delegoitujen säädösten voimaantulo
M1C1–57	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon tähtäävää yksinkertaistamisuudistusta koskevien hallinnollisten menettelyjen voimaantulo
M1C1–102	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Kertomuksen hyväksyminen valikoitujen julkishallintojen säästösuunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa käyttämien käytäntöjen vaikuttavuudesta
M1C1–105	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Suurempi ”vaatimustenmukaisuuskirjeiden” määrä
M1C1–106	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Väärien positiivisten vaatimusten noudattamista koskevien kirjeiden määrän vähentäminen
M1C1–107	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamien verotulojen kasvu
M1C2–6	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Vuoden 2021 kilpailulain voimaantulo
M1C2–7	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)
M1C2–8	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2021 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten
M1C3–6	Uudistus – 3.1 Kulttuuritapahtumia koskevat vähimmäisympäristökriteerit	Virstanpylväs	Julkisin varoin rahoitettuja kulttuuritapahtumia koskevien julkisten tarjouskilpailujen sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä perusteita koskevan asetuksen voimaantulo
M2C1–3	Investointi 2.1: Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma	Virstanpylväs	Logistisen kannustinjärjestelmän mukaisen lopullisen järjestyksen julkaiseminen
M2C1–4	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista
M2C2–8	Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen	Virstanpylväs	(Kaikkien) verkkokapasiteetin lisäämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C2–12	Investointi 2.2 Toimenpiteet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Virstanpylväs	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden myöntäminen
M3C2–1	Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
M3C2–2	Uudistus 1.2 – Kilpailullinen käyttöoikeussopimusten myöntäminen Italian satamissa	Virstanpylväs	Satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo
M3C2–4	Uudistus 1.3 – Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen tulee voimaan
M4C1–5	Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen; Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen; Uudistus 1.4: Suuntaviivajärjestelmän uudistaminen	Välitavoitteet	Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi
M4C1–6	Uudistus 2.2: Korkea-asteen koulutus ja jatkokoulutus koulujen johtajille, opettajille sekä hallinto- ja tekniselle henkilöstölle	Virstanpylväs	Laadukkaan koulutusjärjestelmän kehittämistä koulua varten koskevan lainsäädännön voimaantulo.
M4C2–1	Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen	Kohde	Tutkimusapurahan saaneiden opiskelijoiden lukumäärä
M5C1–2	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Virstanpylväs	Kaikkien julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulo aluetasolla
M5C1–6	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut toteuttavat vahvistamissuunnitelmassa suunniteltuja toimia kolmivuotiskaudella 2021–2023.
M5C1–8	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Virstanpylväs	Kansallisen suunnitelman ja täytäntöönpanosuunnitelman voimaantulo pimeän työn torjumiseksi kaikilla talouden aloilla.
M5C1–12	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Virstanpylväs	Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän ja siihen liittyvien yritysten kannustinmekanismien voimaantulo
M5C2–7	Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit	Kohde	Sosiaalipiirit ovat toteuttaneet vähintään yhden hankkeen, joka liittyy kotitilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, sekä digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen.
M5C3–1	Investointi 1.1.1: Sisäalueet – Yhteisöllisten sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantaminen	Virstanpylväs	Tarjouskilpailun myöntäminen toimenpiteistä sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantamiseksi sisäalueilla sekä apteekkien tukemisesta alle 3000 asukkaan kunnissa
M6C2–1	Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaala- ja hoitoalan tiedelaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä ja terveysministeriön tutkimuspolitiikkaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välisen yhteyden vahvistamiseksi	Virstanpylväs	Sairaalahoitoa ja hoitoa suorittavia tieteellisiä laitoksia (IRCSS) koskevien asetusten uudelleenjärjestelyä koskevan asetuksen voimaantulo
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

1.4.Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–11	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Kohde	Finanssipoliisi – T1-ammattimaisten datatieteen palvelujen hankinta
M1C1–72	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Hyväksytään toimenpiteitä, joilla vähennetään julkishallinnon yrityksille suorittamia maksuviivästyksiä
M1C1–73	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistuksen voimaantulo
M2C2–14	Investointi 3.3 Maantieliikenteen vetytestaus	Virstanpylväs	(Kaikkien) vetypohjaisten latausasemien kehittämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C2–16	Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten	Virstanpylväs	Resurssien osoittaminen vedyn testaukseen rautateiden liikkuvuutta varten
M2C2–20	Uudistus 3 Hallinnon yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen	Virstanpylväs	Tarvittavien lainsäädäntötoimien voimaantulo
M5C2–3	Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten	Virstanpylväs	Sellaisen puitelain voimaantulo, jolla vahvistetaan omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavia toimia
M1C1–37	Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus	Virstanpylväs	Siviili- ja rikosoikeuden uudistuksen voimaantulo
M1C1–58	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevien säädösten voimaantulo
M1C1–74	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo julkisia hankintoja koskevan säännöstön yksinkertaistamiseksi
M1C1–109	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Ensimmäisten ennakkoon koottujen alv-ilmoitusten lähettäminen
M2C2–27	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Virstanpylväs	Kaikkien latausinfrastruktuurien (M1) asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C2–33	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamiseksi päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla
M2C3–2	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Kohde	Rakennusten perusparannus Superbonus T1
M4C1–9	Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma	Virstanpylväs	Lastentarhojen, esikoulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen rakentamista, kunnostamista ja turvallisuuden varmistamista koskevien sopimusten tekeminen
M5C3–8	Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi	Kohde	Koulutustuki alaikäisille (ensimmäinen erä)
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 2315646882 EUROA

1.5.Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
M1C2–4	Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus	Virstanpylväs	Italian teollisoikeuksia koskevan lain ja asiaa koskevien täytäntöönpanosäädösten uudistamista koskevan asetuksen voimaantulo
M1C3–4	Investoinnit – 1.3 Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Valtion museoita ja kulttuurikohteita, teatterihalleja ja elokuvateattereita koskevat toimet saatiin päätökseen (ensimmäinen erä)
M1C1–12	Investointi 1.3.2: Yhteinen digitaalinen palveluväylä	Kohde	Yhteinen digitaalinen palveluväylä
M1C1–13	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italialle	Virstanpylväs	Liikkuvuus palveluratkaisuina M1
M1C1–38	Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi	Virstanpylväs	Oikeuslaitoksen digitalisointi
M1C1–59	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Julkishallinnon strategisen henkilöstöhallinnon voimaantulo
M1C1–73quater	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo
M1C1–75	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän täysi toiminta
M1C1–84	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika
M1C1–86	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet
M1C1–87	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset
M1C1–110	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelu ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella
M1C2–9	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo
M1C2–10	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2022 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten
M1C3–7	Investoinnit – 3.3 Kulttuurialan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallitsemiseksi.	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen täytäntöönpanevan organisaation/tuensaajien kanssa kaikista toimista, joilla hallinnoidaan kulttuurialan toimijoiden digitaalista ja vihreää siirtymää
M2C1–5	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista
M2C2–22	Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)	Tavoite:	T1-pyöräkaistat
M4C1–10	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi; Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen; Uudistus 1.4: ”Suuntaviivajärjestelmän” uudistaminen; Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistaminen; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen	Virstanpylväs	Kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistuksia koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien asetusten voimaantulo tarvittaessa
M4C1–11	Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat	Kohde	Yliopiston myöntämä stipendi
M5C3–3	Investointi 2: Terveydenhuollon alueellinen läheisyys	Kohde	Tuki alle 5000 asukkaan kuntien, hamletien tai asutusalueiden maaseutuapteekeille (ensimmäinen erä)
M1C1–113	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Suurempi ”vaatimustenmukaisuuskirjeiden” määrä
M1C1–114	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamien verotulojen kasvu
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 3621492701 EUROA

1.6.Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–14a	Uudistus 1.9 a: Uudistus koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi	Virstanpylväs	Koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulo
M1C1–15	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Kohde	Valtiovarainpoliisi – tietotieteen ammattimaisten palvelujen hankinta T2
M1C1–37a	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Virstanpylväs	Ruuhkan vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden voimaantulo
M1C1–72a	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Lainsäädäntö- ja erityistoimet maksuviivästysten vähentämiseksi keskus- ja paikallistasolla
M1C1–85	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika
M1C1–99	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset
M2C2–6	Uudistus 1 Maalla ja merellä sijaitsevien uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon ylläpitämiseksi sekä nykyisten tukijärjestelmien ajan ja tukikelpoisuuden jatkaminen	Virstanpylväs	Maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian rakenteiden rakentamista koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistamista koskevan oikeudellisen kehyksen voimaantulo
M4C1–8	Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma	Virstanpylväs	Hankintasopimusten tekeminen urheilutilojen ja voimistelujen rakentamiseksi ja kunnostamiseksi koulukäyttöön
M5C1–9	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Virstanpylväs	Toteutetaan toimia pimeän työn torjumiseksi
M5C2–4	Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten	Virstanpylväs	Sellaisten asetusten voimaantulo, joilla kehitetään puitelain säännöksiä omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavien toimien tehostamiseksi
M7–9	Uudistus 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät	Virstanpylväs	Uuden osaamissuunnitelman ja täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen ja julkaiseminen
M7–32	Investointi 12 Rahoitusväline kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
M1C1–39	Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili- ja rikostuomioistuimissa	Kohde	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavien siviili- ja rikostuomioistuinten sekä oikeusministeriön alue- ja keskusyksiköiden palvelukseenottomenettelyjen päättäminen
M1C1–40	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen päättäminen
M1C1–41	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallinnollisten aluetuomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–42	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Kasaantuneiden asioiden suman vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta
M1C1–59 A	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Strategisen henkilöstöhallinnon täytäntöönpano julkishallinnossa
M1C1–73a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmää koskevan yleiskirjeen hyväksyminen
M1C1–108	Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen	Virstanpylväs	Käsitteellisen viitekehyksen, suoriteperusteisen kirjanpidon standardien ja moniulotteisen tililuettelon hyväksyminen
M1C1–111	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Vuotta 2023 koskevan vuotuisen menoarvion loppuun saattaminen ottaen huomioon vuonna 2022 vuodelle 2023 asetettu säästötavoite
M1C1–112	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Verohallinnon operatiivisten valmiuksien parantaminen verohallinnon vuosia 2021–2023 koskevassa suoritussuunnitelmassa esitettyjen työhönottotavoitteiden mukaisesti
M1C2–2	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2022 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset
M1C3–9	Investointi 4.1 Digitaalisen matkailun keskus	Kohde	Matkailualan toimijoiden osallistuminen digitaalisen matkailun keskukseen
M1C3–10	Uudistus 4.1 Matkaoppaiden ammatteja koskeva sääntely.	Virstanpylväs	Matkaoppaita koskevan kansallisen standardin määrittely
M2C1–6	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista
M3C2–5	Investointi 2.1 – Logistiikkaketjun digitalisointi	Kohde	Logistiikkaketjun digitalisointi
M5C2–2	Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki	Virstanpylväs	Sellaisten asetusten voimaantulo, joilla kehitetään puitelain säännöksiä vammaisten henkilöiden itsenäisyyden vahvistamiseksi
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 2053579667 EUROA

1.7.Seitsemäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–17	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Kohde	Muuttoliike Polo Strategico Nazionale T1:een
M7–7	Uudistus 4: Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvien taloudellisten riskien vähentäminen	Virstanpylväs	Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo
M7–14	Investointi 4: Tyrrhenian-linkki	Virstanpylväs	Hankintasopimukset
M3C2–7	Investointi 2.3: Kylmäsilitys	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M1C1–18	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta	Kohde	Sovellusrajapinnat kansallisessa digitaalisten tietojen alustassa T1
M1C1–19	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Kohde	Tuki turvallisuusrakenteiden parantamiseen T2
M1C1–20	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täysimääräinen käyttöönotto
M1C1–21	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston ja arviointikeskusten loppuun saattaminen
M1C1–22	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Virstanpylväs	PSNC- ja NIS-turvatoimien tarkastuksen keskusyksikön täysi toiminta siten, että vähintään 30 tarkastusta on saatettu päätökseen
M1C1–43	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–44	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Siviiliasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–60	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Kohde	Kansalaisiin ja yrityksiin vaikuttavien 200 kriittisen menettelyn yksinkertaistaminen ja/tai digitalisointi
M1C1–72ter	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Lisätään maksumäärärahoja
M1C1–72quater	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Toimintasuunnitelman hyväksyminen
M1C1–73ter	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Kannustimet hankintaviranomaisten pätevöitymiseen ja ammattimaisuuteen.
M1C1–73quinquies	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Hankerahoitusta koskevien uusien säännösten voimaantulo
M1C1–75a	Investointi 1.10: Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille	Virstanpylväs	Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille
M1C1–84a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Toimenpiteet, joilla nopeutetaan hankintaviranomaisten päätöksentekoa hankintasopimusten tekemisessä
M1C1–98	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet
M1C2–11	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo
M1C2–12	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2023 kilpailulaissa ja muussa primaarilainsäädännössä vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi
M2C1–6a	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista
M2C1–7	Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla	Kohde	Lopullisten paremmuusjärjestysten julkaiseminen ja lopullisten vastaanottajien yksilöinti.
M2C2–28	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Virstanpylväs	Latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M4C1–12	Investointi 4.1: Tohtorintutkinnon suorittaneiden (tutkimukseen, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön) lukumäärän ja uramahdollisuuksien lisääminen	Kohde	Vuosittain myönnettävät tohtorinkoulutusapurahaohjelmat (kolmen vuoden aikana)
M4C1–14	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat
M4C1–15	Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat	Kohde	Korkeakouluopintoihin oikeuttavat apurahat
M4C2–3	Investointi 3.3: Tohtorintutkinnon apurahojen myöntäminen yhteistyössä yritysten kanssa ja tutkijoiden palkkaamisen edistäminen yrityksissä	Kohde	Tohtorintutkinnon suorittaneille myönnettyjen apurahojen määrä
M5C1–15a	Investointi 4 – Yleinen julkishallinto	Virstanpylväs	Toteuttamaan toimia, joilla lisätään nuorten osallistumista, yksinkertaistetaan menettelyjä ja parannetaan yleisen virkamiespalvelun (UCS) hankkeiden laatua,
M7–1	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	”Uusiutuvan energian kiihdytysalueiden” määrittäminen
M7–4	Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen	Virstanpylväs	Hallituksen raportti, jossa esitetään tulokset sidosryhmien kuulemisesta ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämistä koskevan etenemissuunnitelman määrittelemiseksi.
M7–16	Investointi 5: SA.CO.I.3	Virstanpylväs	Hankintasopimukset
M4C1–10 a	Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituutioiden uudistaminen	Virstanpylväs	Johdetun oikeuden voimaantulo.
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 5294563760 EUROA

1.8.Kahdeksas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–23	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italialle	Virstanpylväs	Seitsemän pilottihankkeen toteuttaminen
M1C1–76	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskusviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee
M1C1–77	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Alueellisten viranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee
M1C1–78	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallisviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee
M1C1–79	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimääräistä määrää vähennetään
M1C1–25	Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi	Virstanpylväs	Talousrikollisuuden torjunnassa käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen
M1C1–62	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Lisätään investointien hyödyntämistä
M1C1–115	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Vuotta 2024 koskevan vuotuisen menoarvion loppuun saattaminen vuosille 2022 ja 2023 vuodeksi 2024 asetetun säästötavoitteen osalta
M1C2–3	Investointi 1: Siirtymä 4.0	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2023 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset
M4C1–16	Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet	Virstanpylväs	STEM-hankkeiden aktivointia koskevan avustuksen myöntämispäätöksen (-päätösten) hyväksyminen
M4C1–17	Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet	Virstanpylväs	Uudet taidot
M4C2–1 a	Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen	Virstanpylväs	Tuen myöntämistä nuorille tutkijoille koskevien asetusten julkaiseminen
M6C2–2	Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen	Kohde	Tutkimushankkeet, jotka on rahoitettu konseptin toimivuuden osoittamisesta ja harvinaisista syövistä ja sairauksista
M6C2–3	Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen	Kohde	Terveysvaikutuksiltaan merkittäviä sairauksia koskevat tutkimushankkeet
M7–2	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Säädöksen voimaantulo (Testo Unico)
M7–25	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset	Virstanpylväs	Kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia koskevan raportin julkaiseminen
M1C2–14a	Uudistus 3: Yrityksille suunnattujen kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.	Virstanpylväs	Arviointiraportin julkaiseminen kaikki yrityksille suunnatut kannustimet
M5C1–15	Investointi 3 – Kaksinkertaisen järjestelmän vahvistaminen	Kohde	Harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusjärjestelmän kautta myönnetyt todistukset
M2C1–12	Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista	Kohde	Podcasteja ympäristösiirtymästä
M4C1–19	Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat	Virstanpylväs	Digitaalisten laitteiden hankintaa ja/tai digitaalisten laboratorioiden perustamista koskevien avustusten myöntämispäätösten hyväksyminen
M1C1–98a	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 3541589877 EUROA

1.9.Yhdeksäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
M4C1–7	Investointi 1.4: Poikkeukselliset toimet, joilla pyritään kaventamaan alueellisia eroja ylä- ja toisen asteen koulukierroissa ja puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen	Kohde	Opiskelijat tai nuoret, jotka ovat osallistuneet mentorointitoimintaan tai koulutuskursseille
M4C1–14 a	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Kohde	Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat
M7–6	Uudistus 3: Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen	Virstanpylväs	Biometaanin tuotantolaitosten kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten vähentämistä koskevan lainsäädännön voimaantulo
M7–10	Uudistus 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät	Virstanpylväs	Säädöksen (säädösten) voimaantulo alueilla ja autonomisissa maakunnissa
M1C1–24	Investointi 1.7.1: Digitaalinen julkishallinto	Kohde	Vapaaehtoiset koulutetaan
M1C1–96	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Kohde	Keskimääräinen aika tarjousten jättämisen ja sopimuksen tekemisen välillä
M1C1–116	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Kohde	Veronkierron vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä veron kiertämishalukkuutta koskevassa indikaattorissa
M1C2–5	Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään	Kohde	Loppuraportin toimittaminen vähintään 254:stä teollis- ja tekijänoikeuksiin ja tutkimukseen liittyvästä hankkeesta
M1C2–13	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Vuoden 2025 kilpailulain voimaantulo
M1C2–14	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Kohde	Käytössä on miljoonia älykkäitä 2G-mittareita.
M1C3–2	Investoinnit – 1.1 Digitaalistrategia ja kulttuuriperinnön foorumit	Kohde	Julkaistut digitaaliset ja mediaresurssit
M1C3–5	Investoinnit – 1.3 Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Valtion museoita ja kulttuurikohteita, teatterihalleja ja elokuvateattereita koskevat toimet saatetaan päätökseen (toinen erä)
M2C3–3	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Kohde	Rakennusten perusparannus Superbonus T2
M4C1–13	Investointi 2.1: Koulujen henkilöstön digitalisaatiota koskeva integroitu digitaalinen opetus ja koulutus;	Kohde	Koulunjohtajien, opettajien ja hallintohenkilöstön koulutus
M4C2–2bis	Investointi 2.2 a: Innovaatiosopimukset	Kohde	Innovaatiosopimukset valmis
M5C1–3	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Työntekijöiden taattua työllistyvyyttä koskevasta ohjelmasta (GOL) hyötyvät henkilöt
M5C1–4	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Ihmiset osallistuivat koulutusohjelmiin
M5C1–7	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa suunnitellut toimet.
M5C1–10	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Kohde	Työsuojelutarkastusten ja maatalousverkoston jäsenyyden lisääntyminen
M5C3–9	Investointi1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi	Kohde	Koulutustuki alaikäisille (toinen erä)
M7–3	Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Yhden sisäänpääsyn digitaalisen alustan perustaminen uusiutuviin energialähteisiin liittyviä lupia varten
M7–5	Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen	Virstanpylväs	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo.
M7–26	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset	Kohde	Kaivannaisjätettä koskeva maantieteellinen tietojärjestelmä kriittisten raaka-aineiden kestävää, kiertotalouteen perustuvaa ja varmaa tarjontaa varten
M1C1–38a	Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi	Virstanpylväs	Oikeuslaitoksen digitalisointi
M1C1–72quinquies	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Verkkosivusto, jolla on tietoa julkishallinnon suorittamista maksuista
M1C1–72-kuusi	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Virstanpylväs	Tarkastussuunnitelmaa koskevan lopullisen tarkastuskertomuksen hyväksyminen
M1C1–27	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta	Kohde	Sovellusrajapinnat kansallisessa digitaalisten tietojen alustassa T2
M1C1–97ter	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Toimenpiteet toteutuksen nopeuttamiseksi
M4C2–4bis	Uudistus 1.2: Kolmivuotinen tutkimustoiminnan rahoitussuunnitelma	Virstanpylväs	Primaarilainsäädäntö tutkimustoiminnan rahoittamista koskevan kolmivuotissuunnitelman hyväksymiseksi
M7–30	Investointi 10: Crescere Green -taitoja koskeva pilottihanke	Kohde	Toteutetut koulutusmoduulit
M1C1–144	Investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallistaminen – Digitaalisten julkisten palvelujen/tukitoimien saavutettavuuden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen parempi saavutettavuus
M2C2–36	Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komentokaluston uusiminen	Kohde	Puhtaiden ajoneuvojen lukumäärä kansallisen palokunnan uusimiskalustoa varten
M2C4–32	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Kohde	Vedenjakeluverkkoihin liittyvät toimet, mukaan lukien T2-verkkojen digitalisointi ja seuranta
M1C1–153	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Digitalisoidut T2-tiedostot
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 7670089282 EUROA

1.10.Kymmenes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–88	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Keskusviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee
M1C1–89	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Alueellisten viranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee
M1C1–90	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Paikallisviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee
M1C1–91	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Kohde	Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimääräistä määrää vähennetään
M1C1–117	Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen	Kohde	Uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten koulutetut julkisyhteisöt
M1C1–119	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus	Virstanpylväs	Alueellista fiskaalista federalismia koskevien parametrien määrittely
M1C1–120	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus	Virstanpylväs	Maakuntien ja suurkaupunkien fiskaalisen federalismin määrittelevän säädöksen voimaantulo
M3C2–6	Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi	Virstanpylväs	Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi: uusien välineiden käyttöönotto
M5C1–11	Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ	Kohde	Toteutetaan toimia pimeän työn torjumiseksi
M3C2–12	Investointi 2.3: Kylmäsilitys	Kohde	Rakennustöiden loppuun saattaminen ja liitäntäkustannuksia koskevien arvioiden hyväksyminen hankkeen toteuttajassa kylmäsilitysinfrastruktuuria varten
M1C1–26	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Kohde	Siirtyminen Polo Strategico Nazionaleen tai turvalliseen, sertifioituun julkiseen pilviympäristöön
M1C1–28	Investointi 1.7.2: Digitaalisten neuvontapalvelujen verkosto	Kohde	Niiden kansalaisten lukumäärä, jotka osallistuvat digitaalisten tukikeskusten tarjoamiin digitaaliseen koulutukseen ja/tai helpottamisaloitteisiin
M1C1–45	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Siviilioikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen
M1C1–46	Uudistus1.5: Rikosoikeuden uudistaminen	Kohde	Rikosoikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen
M1C1–47	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–48	Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen	Kohde	Siviiliasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–49	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Hallinnollisten aluetuomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen
M1C1–50	Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt	Kohde	Kasaantuneiden asioiden suman vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta
M1C1–59ter	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Strategisen henkilöstöhallinnon täytäntöönpano julkishallinnossa
M1C1–63	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Kaikkien yksinkertaistettujen ja/tai digitalisoitujen menettelyjen rekisterin julkaiseminen
M1C1–66	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Kohde	Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus
M1C1–118	Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen	Virstanpylväs	Suoriteperusteisen kirjanpidon uudistusta koskevan lainsäädännön voimaantulo vähintään 90 prosentille koko julkisesta sektorista ilman valtion omistamia varoja
M1C1–122	Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Vuoden 2025 menojen vuotuisen uudelleentarkastelun loppuun saattaminen ottaen huomioon vuosina 2022, 2023 ja 2024 vuodeksi 2025 asetettu säästötavoite.
M1C2–13a	Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait	Virstanpylväs	Alueellisia rautateitä ja teknologian siirtoa koskevan lainsäädännön (mukaan lukien sekundaarilainsäädäntö ja täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat vuoden 2025 vuotuista kilpailulakia) voimaantulo
M1C3–3	Investoinnit – 1.2 Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista kulttuurin laajemman saatavuuden ja siihen osallistumisen mahdollistamiseksi	Kohde	Toimet fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistamiseksi museoista, muistomerkeistä, arkeologisista alueista ja puistoista, arkistoista ja kirjastoista
M2C1–8	Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla	Kohde	Kiertotalouden ja biotalouden innovointiin tehtävien investointien tukeminen
M2C1–9	Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto	Kohde	Maataloussähkön tuotanto
M2C2–23	Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)	Kohde	Pyörätiet T2
M3C2–5a	Investointi 2.1 – Logistiikkaketjun digitalisointi	Kohde	Logistiikkaketjun digitalisointi
M4C1–20	Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen	Kohde	Ammatillisen koulutuksen järjestelmään (ITS) osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä
M4C1–22	Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma	Kohde	Koulukäyttöön tarkoitettujen urheilutilojen ja kuntosalien rakentaminen tai kunnostaminen
M4C1–23	Investointi 3.4: Opetus ja korkea-asteen koulutus	Virstanpylväs	Toimet toisen asteen oppilaitosten ja yliopisto-ohjelmien, myös tohtorintutkinnon suorittaneiden, kelpuuttamiseksi ja innovoimiseksi
M4C1–24	Investointi 1.6: Aktiivinen ohjaus koulu-yliopistosiirtymässä.	Kohde	Opintotodistukset, jotka on myönnetty koulu-yliopistojen siirtymäkursseja varten
M5C1–7a	Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut ovat saaneet kunnostustoimet päätökseen
M5C1–14	Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä	Kohde	Yritykset ovat saaneet sukupuolten tasa-arvoa koskevan todistuksen
M5C1–16	Investointi 4 – Yleinen julkishallinto	Kohde	Ihmiset ovat osallistuneet nelivuotiskaudella 2021–2024 käynnistettyihin julkishallinnon yleispalveluhankkeisiin ja saaneet asiaankuuluvan sertifioinnin.
M5C3–4	Investointi 2: Terveydenhuollon alueellinen läheisyys	Virstanpylväs	Tuki alle 5000 asukkaan kuntien, hamletien tai asutusalueiden maaseutuapteekeille (toinen erä)
M7–11	Investointi 1: Laajennettu toimenpide: Älykkäät verkot	Kohde	Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen
M7–12	Investointi 2: Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen
M7–13	Investointi 3: Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)	Kohde	Toteutettu hanke
M7–15	Investointi 4: Tyrrhenian-linkki	Virstanpylväs	Kaapelointi
M7–17	Investointi 5: SA.CO.I.3	Virstanpylväs	Sardinian (Codrongianos) ja Toscanan (Suvereto) konversioasemien kuorten valmistuminen
M7–22	Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko	Virstanpylväs	5G-laitteiden, tieto- ja viestintätekniikan arkkitehtuurin, suojatun protokollan 104 asentaminen sähköasemille ja teollisen esineiden internetin asentaminen sähköpylväisiin
M7–27	Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset	Virstanpylväs	Kaupunkien kaivostoimintaa ja ekologista suunnittelua koskevat tutkimus- ja kehityshankkeet ja laboratorioiden laitteet
M7–31	Investointi 11: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Rekisteröityjen junien lukumäärä
M2C2–30	Investointi 4.5 – Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uudistamisohjelma sähköajoneuvoilla	Kohde	Ostettujen ajoneuvojen lukumäärä
M1C2–14ter	Uudistus 3: yrityksille suunnattujen kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.	Virstanpylväs	Kiinteiden kannustimien järkeistämistä koskevien säädösten voimaantulo
M4C1–14ter	Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi	Virstanpylväs	Hakijat, jotka ovat läpäisseet julkisen kilpailun opettajien nimittämiseksi uudistetun palvelukseenottojärjestelmän mukaisesti
M1C1–121 a	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen	Virstanpylväs	Primääri- ja sekundäärilainsäädännön voimaantulo veronkannon parantamiseksi
M2C2–29	Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen	Kohde	Nopeiden latausasemien lukumäärä
M4C1–15a	Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat	Kohde	Korkeakouluopintoihin oikeuttavat apurahat
M5C1–4a	Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus	Kohde	Koulutusohjelmiin osallistuvat henkilöt
M1C1–147	Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle	Kohde	Pilvipalvelut paikalliselle julkishallinnolle T2
M1C1–148	Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T2
M2C2–10	Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen	Virstanpylväs	Älykkäät verkot – Verkkokapasiteetin lisääminen ja energiankulutuksen sähköistäminen
M2C2–13	Investointi 2.2 Toimenpiteet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen
M2C2–35	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä linja-autoilla	Kohde	Rekisteröityjen päästöttömien linja-autojen lukumäärä
M2C2–35 ter	Investointi 4.4.1: Julkisen liikenteen alueellisen linja-autokannan vahvistaminen puhtailla polttoaineilla	Kohde	Päästöttömien ja vähäpäästöisten matalalattiabussien latausasemien lukumäärä
M6C2–16	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Terveydenhuoltohenkilöstön johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja koskeva koulutus
M6C2–17	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Lääketieteellisten palvelujen myöntäminen erikoistumiskoulutussopimukset
M1C1–149	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	PagoPA-alustapalvelujen T2 käyttöönotto
M1C1–150	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	”IO”-sovelluksen T2 käyttöönotto
M1C1–152	Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi	Kohde	Sisäministeriö – Uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit T2
M1C1–154	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Oikeusalan tietojärven tietojärjestelmät T2
M7–50	Investointi 18 – Laajennustoimenpide: Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uusimisohjelma sähköajoneuvoilla	Kohde	Ostettujen ajoneuvojen lukumäärä
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 12799902997 EUROA

2.Lainatuki

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät on järjestettävä seuraavasti:

2.1.Ensimmäinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M4C2–10	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Virstanpylväs	Kiinnostuksenilmaisupyynnön käynnistäminen kansallisten hankkeiden yksilöimiseksi, mukaan lukien mikroelektroniikkaa koskevat IPCEI-hankkeet
M1C2–26	Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus ja uudistaminen	Virstanpylväs	Rahaston 394/81 jälleenrahoituksen voimaantulo ja investointipolitiikan hyväksyminen
M2C1–14	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen; Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet	Virstanpylväs	Ministeriön asetus tulee voimaan.
M2C4–8	Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano	Virstanpylväs	Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän toimintasuunnitelma hydrologisten riskien tunnistamiseksi
M5C1–17	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Virstanpylväs	Naisten yrittäjyyttä tukeva rahasto on hyväksytty
M1C2–27	Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus ja uudistaminen	Kohde	Rahastosta 394/81 tukea saaneet pk-yritykset
M1C3–22	Investointi 4.2 Rahastot matkailualan yritysten kilpailukykyä varten	Virstanpylväs	Investointipolitiikka: Euroopan investointipankin temaattinen rahasto;
M1C3–23	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Virstanpylväs	Kansallisen matkailurahaston investointipolitiikka,
M1C3–24	Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten	Virstanpylväs	Investointipolitiikka: Pk-yritysten takuurahasto,
M1C3–25	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Virstanpylväs	Fondo Rotativon investointipolitiikka
M1C3–26	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Virstanpylväs	Majoitustilojen kunnostamiseen tarkoitettua verohyvitystä koskeva täytäntöönpanoasetus tulee voimaan.
M2C4–7	Uudistus 3.1: Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen	Virstanpylväs	Kansallisen ilmansuojeluohjelman voimaantulo
M2C4–12	Investointi 2.1.b. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Virstanpylväs	Tulvariskien ja hydrogeologisten riskien torjuntaa koskevan tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo
M2C4–18	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Virstanpylväs	Kaupunkien viheralueiden ja niiden lähialueiden suojelua ja hyödyntämistä koskevien tarkistettujen oikeudellisten muutosten voimaantulo
M3C1–1	Uudistus 1.1 – MIT:n ja RFI:n välisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen	Virstanpylväs	Contratti di Programman (CdP) hyväksymismenettelyä koskevan lainsäädäntömuutoksen voimaantulo
M3C1–2	Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen	Virstanpylväs	Voimaan tulee sääntelymuutos, jolla hankkeiden hyväksymisaika lyhenee 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen
M3C1–21	Uudistus 2.1 – Viimeaikaisen yksinkertaistamisasetuksen (joka on muutettu 11 päivänä syyskuuta 2020 annetuksi laiksi nro 120) täytäntöönpano antamalla asetus ”Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen valvontaa varten”	Virstanpylväs	Riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja nykyisten siltojen seurantaa koskevien suuntaviivojen voimaantulo
M3C1–22	Uudistus 2.2 – Siirtojen ja putkijohtojen omaisuuden siirtäminen alemman tason teistä ylemmän tason teihin	Virstanpylväs	Siirretään siltojen, kulkuväylien ja yliväylien omistus alemman tason teistä ylemmän tason teihin (tiet ja päätiet)
M4C1–27	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Virstanpylväs	Opiskelija-asuntoja koskevien nykyisten sääntöjen muuttamista koskevan lainsäädännön voimaantulo.
M5C3–10	Uudistus1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komission jäsenen aseman vahvistaminen erityistalousalueilla	Virstanpylväs	Asetuksen voimaantulo, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä ja vahvistetaan komission jäsenen roolia erityistalousalueilla
M5C3–11	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Virstanpylväs	Kaikkien kahdeksan erityistalousalueen toimintasuunnitelmien hyväksymisestä annettujen ministeriön asetusten voimaantulo
M6C2–4	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Virstanpylväs	Italian terveysministeriön hyväksymä tervehdyttämissuunnitelma
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 12643678161 EUROA

2.2.Toinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C2–28	Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Virstanpylväs	Kehittämissopimusten investointipolitiikkaa koskevan asetuksen voimaantulo
M2C4–27	Uudistus 4.1. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hallinnon vahvistaminen vesihuollon infrastruktuureihin tehtävien investointien toteuttamiseksi	Virstanpylväs	Lainsäädännön yksinkertaistaminen vedensaannin turvaamiseksi toteutettavan ensisijaisen vesi-infrastruktuurin interventioiden osalta tulee voimaan
M5C2–11	Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen kaupunkien elvyttämiseen tehtävistä investoinneista marginalisoitumistilanteiden ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi, elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate, mukaisten hankkeiden kanssa
M5C2–15	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Tulevat laittomat asutusalueet työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa	Virstanpylväs	”Tavolo di contrasto allo sfruttamento lavorativo in agricoltura” antaa ministeriön asetuksen laittomien siirtokuntien kartoittamisesta ja ministeriön asetus varojen jakamisesta.
M5C2–19	Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma	Virstanpylväs	Alueet ja autonomiset maakunnat (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkialueet) allekirjoittivat sosiaalisen asuntotuotannon uudistamista ja lisäämistä koskevat sopimukset
M1C2–16	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Virstanpylväs	Kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen nopeampien liitäntähankkeiden osalta
M1C3–12	Investointi 2.1 – Pienen historiallisen kaupungin houkuttelevuus	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee voimaan
M1C3–13	Investointi 2.2 – Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelemiseksi ja parantamiseksi
M1C3–14	Investointi 2.3 – Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: hankkeet paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi
M1C3–15	Investointi 2.4 – Uskontopaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön ennallistaminen ja taideteosten suojat	Virstanpylväs	Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: seisminen turvallisuus uskonnonharjoittamisen sijasta ja FEC (Fondo Edifici di Culto) -perinnön restaurointi
M1C3–35	Investoinnit – 4,3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumia varten	Virstanpylväs	Kunkin sopimuksen allekirjoittaminen kuudesta hankkeesta matkailuministeriön ja edunsaajien/täytäntöönpanoelinten välillä
M2C1–13	Uudistus 1.2 – Jätehuollon kansallinen ohjelma	Virstanpylväs	Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo
M2C2–52	Investointi 5.2 Vety	Virstanpylväs	Elektrolyysilaitteiden tuotanto
M4C2–11	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Virstanpylväs	Hankkeen osallistujien tukemiseen tarvittavan rahoituksen myöntämistä koskevan kansallisen säädöksen voimaantulo.
M4C2–17	Investointi 3.1: Rahasto integroidun tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurijärjestelmän rakentamista varten; Investointi	Virstanpylväs	Hankintasopimusten tekeminen seuraavien hankkeiden osalta: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien yhdennetty järjestelmä
M4C2–18	Invesment1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien” rakentaminen	Virstanpylväs	Hankintasopimusten tekeminen innovaatioekosysteemeihin liittyvistä hankkeista;
M4C2–19	Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja kansallisten T & K-johtajien perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla	Virstanpylväs	Keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita koskevien kansallisten T & K-johtajien hankkeita koskevien sopimusten tekeminen
M4C2–20	Investointi 3.2: Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)	Virstanpylväs	IT-hallinnon ja toteutuskumppani Cassa Depositi e Prestitin (CDP) välinen sopimus rahoitusvälineen perustamisesta allekirjoitettu
M6C1–1	Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely	Virstanpylväs	Terveydenhuollon organisaatiouudistusta koskevan johdetun oikeuden (ministeriön asetus) voimaantulo.
M6C1–2	Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi	Virstanpylväs	Instituutioiden kehittämissopimuksen hyväksyminen
M6C1–4	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Virstanpylväs	Kotihoidon digitaalisen mallin sisältävien ohjeiden hyväksyminen
M6C1–5	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Virstanpylväs	Terveys- ja alueministeriön hyväksymä instituutioiden kehittämistä koskeva sopimus
M6C1–10	Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen	Virstanpylväs	Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen (Contratto Istituzionale di Sviluppo)
M6C2–5	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Virstanpylväs	Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 12643678161 EUROA

2.3. Kolmas erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C1–18	Investointi 3.1: Vihreät saaret	Virstanpylväs	Johtaja-asetuksen voimaantulo
M2C1–20	Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt	Virstanpylväs	(Kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M5C2–17	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto – rahasto	Virstanpylväs	Rahaston sijoitusstrategian hyväksyy valtiovarainministeriö.
M1C1–123	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – Palvelut/sisältö T1 ”Suunniteltuna klikkaamalla”
M1C1–124	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniikan taidot T1
M1C3–30	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Euroopan investointipankin temaattiset rahastot: Rahastoon maksettiin yhteensä 350000000 euroa.
M1C3–31	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Kansallinen matkailurahasto: Rahastoon maksetaan yhteensä 150000000 euroa pääomatukea.
M2C3–9	Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen	Virstanpylväs	Ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö tekee lämmitysverkkojen parantamista koskevat sopimukset julkisen tarjouskilpailun perusteella.
M2C4–19	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden T1 suojeluun ja hyödyntämiseen
M2C4–24	Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen	Virstanpylväs	Isännättömien alueiden kunnostamista koskeva oikeudellinen kehys
M3C1–3	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten	Virstanpylväs	Sopimuksen tekeminen suurnopeusrautateiden rakentamisesta Napoli-Bari- ja Palermo-Catania-radoille
M3C1–12	Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto	Virstanpylväs	Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää koskevien sopimusten tekeminen
M3C2–8	Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa	Kohde	Vihreät satamat: rakennusurakoiden luovutus
M4C1–29	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Virstanpylväs	Opiskelija-asuntoja koskevan lainsäädännön uudistus tulee voimaan.
M5C2–13	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet	Virstanpylväs	Suurkaupunkialueiden kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan investointisuunnitelman voimaantulo
M6C2–7	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 9825328389 EUROA

2.4.Neljäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–125	Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle	Virstanpylväs	(Kaikkien) julkisten hankintamenettelyjen myöntäminen pilvipalvelujen mahdollistamiseksi paikallishallinnon tarjouskilpailuissa
M1C2–22	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Virstanpylväs	Kaikkien satelliittiteknologia- ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C2–48	Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)	Virstanpylväs	Vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevan julkisen hankintasopimuksen tekeminen
M2C2–50	Investointi 3.2 Vetyn käyttö teollisuudessa, jolla päästöjä on vaikea vähentää	Virstanpylväs	Sopimus metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämisestä
M5C2–21	Investointi 7 – Urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskeva hanke	Virstanpylväs	Kaikkien urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskevien hankkeiden julkisten hankintasopimusten tekeminen julkisen ehdotuspyynnön perusteella
M1C3–20	”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)	Virstanpylväs	Täytäntöönpanevan yksikön Cinecittà SPA ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamisesta
M2C4–21	Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen	Virstanpylväs	Po-alueen elvyttämistä koskevien interventioiden oikeudellisen kehyksen tarkistaminen
M4C1–28	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Virstanpylväs	Uusien majoitusyksiköiden (vuodepaikkojen) perustamista koskevien alustavien sopimusten tekeminen.
M4C2–12	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Virstanpylväs	Luettelo IPCEI-hankkeiden osallistujista on valmistunut 30.6.2023 mennessä.
M4C2–16	Investointi 3.1 Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit	Kohde	Rahoitettujen infrastruktuurien lukumäärä
M5C1–18	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Kohde	Yrityksille myönnettävä rahoitustuki on sidottu
M6C2–14	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään apurahoja.
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 16611453220 EUROA

2.5.Viides erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C3–5	Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla	Virstanpylväs	Kaikkien uusien koulujen rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen koulurakennusten energiapäivityksiä uudistamalla julkisen tarjouskilpailumenettelyn jälkeen
M2C4–28	Investointi 4.1. Investoinnit vedensaannin turvaamiseksi käytettäviin ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin	Virstanpylväs	Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille (ensisijaiseen vesi-infrastruktuuriin ja veden toimitusvarmuuteen tehtäviin investointeihin)
M2C4–30	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Virstanpylväs	Rahoituksen myöntäminen kaikille vedenjakeluverkkoihin liittyville hankkeille, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta
M1C1–14	Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi	Kohde	Korkein hallinto-oikeus – Tuomioistuinasiakirjat, joita voidaan analysoida T1-tietovarastossa
M1C1–16	Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi	Kohde	Korkein hallinto-oikeus – Tuomioistuinasiakirjat, joita voidaan analysoida T2-tietovarastossa
M1C1–126	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	PagoPA-alustapalvelujen T1 käyttöönotto
M1C1–127	Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto	Kohde	”IO”-sovelluksen T1 käyttöönotto
M1C1–128	Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi	Kohde	Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönoton lisääminen T1
M1C1–129	Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi	Kohde	Sisäministeriö – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit
M1C1–130	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Kohde	Digitalisoidut T1-asiakirjat
M1C1–131	Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi	Virstanpylväs	Oikeusalan tietojärven tietojärjestelmät T1
M1C1–132	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – ”One click by design” -palvelut/sisältö T2
M1C1–133	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INPS – työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniikan taidot T2
M1C1–134	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INAIL – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit/palvelut T1
M1C1–135	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – menettelyjen digitalisointi T1
M1C1–136	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – T1-todistusten digitalisointi
M1C1–137	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Virstanpylväs	Puolustusministeriö – Institutionaaliset verkkoportaalit ja intranet-portaalit
M1C1–138	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – Ei-mission kriittisten sovellusten siirtäminen infrastruktuurin avoimuutta koskevaan täydelliseen tietosuojaan (S.C.I.P.I.O.) T1
M1C2–29	Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Kohde	Kehityssopimukset hyväksytty
M2C1–15a	Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma: Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T2)
M2C1–15ter	Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma: Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Alueelliset erot erilliskeräyksessä
M2C1–15 quater	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Biojätteen erilliskeräystä koskevan velvoitteen voimaantulo
M2C2–24	Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Kaikkien metro-, raitiotie-, johdinauto- ja köysirata-alueiden rakentamista koskevien hankintasopimusten tekeminen
M2C2–32	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä linja-autoilla	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintojen tekeminen alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistamiseksi päästöttömillä vähäpäästöisillä linja-autoilla
M2C3–7	Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, oikeudenkäyttöön liittyvän kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen	Virstanpylväs	Hankintaviranomainen allekirjoittaa kaikkien uusien rakennusten rakentamista, oikeudenhoidon kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittelyä ja vahvistamista koskevien hankintasopimusten tekemisen julkisen tarjouskilpailun perusteella.
M2C4–33	Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Virstanpylväs	Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille, jotka koskevat kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi
M2C4–36	Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan	Virstanpylväs	Kaikkien viemäröintiä ja puhdistusta koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M3C1–4	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten	Virstanpylväs	Suurten nopeuksien rautatien rakentamista Salerno Reggio Calabria -ratalle koskevan sopimuksen tekeminen
M3C1–17	Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä	Kohde	150 km päätökseen saatettuja töitä, jotka koskevat etelän rautateiden parantamista, sähköistämistä ja häiriönsietokykyä ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.
M4C2–5	Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä
M6C1–8	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Vähintään yksi kullekin alueelle osoitettu telelääketiedehanke (ottaen huomioon sekä yksittäisellä alueella toteutettavat hankkeet että hankkeet, joita voidaan kehittää osana alueiden välisiä yhteenliittymiä)
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 9030593086 EUROA

2.6.Kuudes erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M3C1–10	Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet	Virstanpylväs	Sopimusten tekeminen yhteyksien rakentamisesta Orte-Falconara- ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia-linjoille
M7–35	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)	Virstanpylväs	Asiaankuuluvien ympäristövaikutusten arviointien hyväksyminen ja päivittäminen (VIncA)
M7–40	Investointi 15: Transizione 5.0	Virstanpylväs	Tukikelpoisten tukitoimien perusteet vahvistava säädös tulee voimaan
M2C1–15	Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma	Kohde	Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T1)
M2C1–16bis	Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma	Kohde	Epäsäännölliset kaatopaikat
M2C1–22	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
M2C2–31	Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komentokaluston uusiminen	Virstanpylväs	Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen kansallisen palokunnan komentokaluston uudistamiseksi
M2C4–6	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Kohde	Hallinnon yksinkertaistaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille
M3C2–10	Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikan alustan perustaminen tavara- ja/tai matkustajapalvelujen digitalisoinnin toteuttamiseksi	Virstanpylväs	Kansallinen digitaalisen logistiikan alusta
M6C2–15	Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen	Kohde	Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään lisäapurahoja.
M7–36	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)	Virstanpylväs	Hankintasopimukset
M7–38	Investointi 14: Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Hankintasopimukset
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 7908481227 EUROA

2.7.Seitsemäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–139	Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle	Kohde	Pilvipalvelut paikalliselle julkishallinnolle T1
M2C2–25	Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Kaikkien päästöttömän liikkuvan kaluston hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen ja toimenpiteet nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi
M2C4–11	Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa	Virstanpylväs	Interventioiden yksilöinti poikkeustilavaltuutetun määräyksellä (määräyksillä)
M7–46	Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline	Virstanpylväs	Tehtävänmäärityksen tavoitteen määrittely
M1C1–140	Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen	Kohde	Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T1
M1C1–141	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriön menettelyjen digitalisointi T2
M1C1–142	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriön todistusten digitalisointi T2
M1C1–143	Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi	Kohde	Puolustusministeriö – operaation kriittisten ja muiden kriittisten sovellusten siirtäminen infrastruktuurin avoimuuden avulla toteutettavan tietosuojan täydentämistä koskevaan ratkaisuun (S.C.I.P.I.O.) T2
M1C2–19	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	Saaret, joilla on ultralaajakaistayhteydet
M1C3–27	Investointi- 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailun suurtapahtumia varten	Kohde	Niiden kulttuuri- ja matkailukohteiden määrä, joiden uudelleenkoulutus saavutti keskimäärin 50 prosenttia Stato Avanzamento Lavorista (SAL) (ensimmäinen erä)
M2C1–16ter	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Alueelliset erot erilliskeräysasteissa
M2C1–25	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Virstanpylväs	Ministeriö on siirtänyt varojen kokonaismäärän
M2C2–9	Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen	Kohde	Älykkäät verkot – uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen
M2C2–34	Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä linja-autoilla	Kohde	Rekisteröityjen päästöttömien matalalattiabussien lukumäärä
M2C2–34a	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Päästöttömien junien lukumäärä
M2C2–38a	Investointi 5.1: Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
M2C2–39	Investointi 5.1. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusten kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Virstanpylväs	Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalia S.p.A:lle.
M2C2–42a	Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)	Virstanpylväs	Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon
M2C2–44	Investointi 1.1 Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Kaikkien aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen
M2C4–22	Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen	Kohde	Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T1 elvyttämistä varten
M2C4–31	Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta	Kohde	Vedenjakeluverkkoihin liittyvät toimet, mukaan lukien T1-verkkojen digitalisointi ja seuranta
M2C4–34	Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi
M2C4–35	Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi
M3C1–15	Investointi 1.5 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja keskeisten kansallisten yhteyksien vahvistaminen	Kohde	700 km suurkaupunkisolmukohdista ja keskeisistä kansallisista yhteyksistä rakennettuja parannettuja rataosuuksia
M3C1–19	Investointi 1.8 – Rautatieasemien päivittäminen (RFI-hallinto; etelässä)	Kohde	Parannetut ja esteettömät rautatieasemat
M4C2–21bis	Investointi 3.2 – Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)	Virstanpylväs	Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon
M5C3–12	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Kohde	Rakennustöiden aloittaminen infrastruktuuritukihankkeissa erityistalousalueilla
M6C1–7	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Täysin toimintakykyiset koordinointikeskukset (toinen erä)
M7–43	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
M7–44	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä	Virstanpylväs	Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalialle.
M2C4–20	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	Kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden suojeluun ja hyödyntämiseen
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 15715972025 EUROA

2.8.Kahdeksas erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M7–47	Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
M7–48	Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
M1C1–146	Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto	Kohde	Kansallinen digitaalisen identiteetin alusta (CIE)
M1C3–16	Investoinnit – 2.1 Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus	Virstanpylväs	Pienten historiallisten kaupunkien tukemien yritysten listaamista koskevan asetuksen hyväksyminen
M2C4–9	Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano	Virstanpylväs	Seuranta- ja ennustejärjestelmä on käytettävissä
M2C4–26	Investointi 3.5. Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu	Kohde	Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu
M4C2–6	Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)	Virstanpylväs	Hankkeiden hyväksymispäätöksen (myöntävien päätösten) julkaiseminen
M4C2–7	Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)	Kohde	Palvelukseen otettujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä
M4C2–8	Investointi 1.3: Yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin, yrityksiin ja perustutkimushankkeiden rahoitukseen liittyvät kumppanuudet	Kohde	Allekirjoitettujen tutkimuskumppanuuksien lukumäärä
M4C2–22	Investointi 2.1: IPCEI-HANKE	Kohde	Tuettujen hankkeiden lukumäärä
M6C1–6	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Kotihoito
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 11184566013 EUROA

2.9.Yhdeksäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M1C1–145	Investointi 1.4.4 – Kansallisen digitaalisen identiteetin alustan (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto	Kohde	Kansallinen digitaalisen identiteetin alusta (CIE) ja kansallinen rekisteri (ANPR)
M1C3–28	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Niiden matkailuyritysten lukumäärä, jotka saavat tukea infrastruktuurien ja/tai palvelujen avustuksesta ja/tai verohyvityksestä;
M1C3–32	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Pk-yritysten takuurahastosta tuettavien yritysten lukumäärä
M3C1–5	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten	Kohde	Suurnopeusrata radoilla Napoli-Bari ja Palermo-Catania
M6C1–9	Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede	Kohde	Apu etälääketieteen välineiden avulla
M6C2–8	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Sairaalat digitoidaan (DEA – hätätila- ja vastaanottoosastot – taso I ja taso II)
M6C2–11	Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Kohde	Yleislääkärit, jotka käyttävät sähköistä terveysrekisteriä.
M1C3–33	Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten	Kohde	Fondo Rotativo: Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitettu oikeudellinen sopimus
M1C3–9bis	Investointi 4.1 Digitaalisen matkailun keskus	Kohde	Matkailualan toimijoiden rekisteröinti digitaaliseen matkailukeskukseen ja pääsy keskuksen tarjoamiin palveluihin
M1C3–18	Investointi 2.3 Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi	Kohde	Uudelleen hyväksyttyjen puistojen ja historiallisten puutarhojen lukumäärä
M2C1–23	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Virstanpylväs	ISMEAlle siirretyt varat ja täytäntöönpanosopimuksen muuttaminen
M4C1–31	Investointi 5: Opiskelijoiden asuntorahasto	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
M5C1–19bis	Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus ja siirto Invitaliaan
M1C2–30	Investointi 7 – Kansallinen yhteenliitettävyysrahasto	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
M2C1–26	Investointi 4: AGRI-alar Park -järjestely	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
M5C2–18	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto – rahasto	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset, joiden kohteena olevien hankkeiden investointiarvo on vähintään 545000000 euroa
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 7118464154 EUROA

2.10.Kymmenes erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

M2C3–6	Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla	Kohde	Rakennusten uusimisen avulla rakennetaan vähintään 166 uutta koulua.
M2C3–8	Investointi 1.2 – Oikeushallinnon osittain tai kokonaan käyttämien julkisten kiinteistöjen tasaaminen	Kohde	Työt, joiden kohteena on vähintään 289000 neliömetriä julkista kiinteistöomaisuutta
M2C3–10	Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen	Kohde	Kaukolämpöverkkojen rakentaminen tai laajentaminen energiankulutuksen vähentämiseksi
M2C4–23	Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen	Kohde	Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T2 elvyttämistä varten
M2C4–25	Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen	Kohde	Isännättömien alueiden elvyttäminen
M2C4–29	Investointi 4.1. Investoinnit vedensaannin turvaamiseksi käytettäviin ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin	Kohde	Vesi-infrastruktuuriin liittyvien töiden loppuun saattaminen
M2C4–38	Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan	Kohde	Viemäröinti- ja puhdistustoimenpiteet T2
M5C2–20	Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma	Kohde	Rakennettujen, ostettujen tai kunnostettujen asuntojen lukumäärä
M1C1–151	Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi	Kohde	Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönoton lisääminen T2
M1C1–155	Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi	Kohde	INAIL – Uudelleensuunnittelu ja digitoidut prosessit/palvelut T2
M1C2–15	Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia	Kohde	Piikarbide-alustojen tuotantokapasiteetti
M1C2–17	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	Talojen numerot, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet
M1C2–18	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	Koulurakennukset ja terveydenhuoltopalvelut, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet
M1C2–20	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	Kaupunkien ulkopuoliset tiet ja käytävät, joissa on 5G-kattavuus
M1C2–21	Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)	Kohde	5G-verkon piiriin kuuluvat markkinoiden toimintapuutteet
M1C3–21	”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)	Kohde	Rakennettujen tai kunnostettujen studioiden lukumäärä
M1C3–36	—Investointi – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumia varten	Kohde	Toimien lukumäärä kulttuuri- ja matkailukohteissa
M2C1–16	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen	Kohde	Epäsäännölliset kaatopaikat
M2C1–19	Investointi 3.1: Vihreät saaret	Kohde	Integroitujen hankkeiden toteuttaminen pienillä saarilla
M2C1–21	Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt	Kohde	Täytäntöönpanohankkeet vihreissä yhteisöissä
M2C1–24	Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi	Kohde	Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa
M2C2–5	Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämiskriteerien mukaisesti	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus, lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen
M2C2–17	Investointi 3.4 Vetytestaus rautatieliikenteen ja tieliikenteen alalla	Kohde	Rakennettujen vetytankkausasemien lukumäärä
M2C2–19	Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys	Kohde	Vetyä koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä
M2C2–26	Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Joukkoliikenteen nopeaa kehittämistä varten rakennettu tai parannettu julkinen infrastruktuuri, ostettu liikkuva kalusto
M2C2–35 a	Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla	Kohde	Rekisteröityjen junien lukumäärä
M2C2–40	Investointi 5.1. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky	Kohde	Täytäntöönpanosopimuksen muuttaminen, lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M2C2–43	Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)	Virstanpylväs	Mietinnön hyväksyminen
M2C2–47	Investointi 1.2 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille	Kohde	Uusiutuvista energialähteistä tuotetun uuden sähköntuotantokapasiteetin asentaminen energiayhteisöihin ja yhdessä toimiviin itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäviin kuluttajiin
M2C2–49	Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)	Kohde	Toteutettu hanke
M2C2–53	Investointi 5.2 Vety	Kohde	Teollisuuslaitos rakennettu
M2C4–6bis	Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi	Virstanpylväs	Luonnon suojeluun ja toimitettujen luonnonvarojen seurantaan liittyvät toimet
M2C4–11bis	Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa	Kohde	Toteutetut hankkeet
M2C4–13	Investointi 2.1b – Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi	Kohde	Toteutetut tyypin D ja tyypin E interventiot
M2C4–20a	Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen	Kohde	T3-kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden suojeluun ja hyödyntämiseen
M2C4–34a	Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi	Kohde	Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi
M3C1–6	Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten	Kohde	Suurnopeusrata radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria, Palermo-Catania
M3C1–9	Investointi 1.2 – pohjoisessa sijaitsevat suurnopeusradat, jotka liittyvät muuhun Eurooppaan	Kohde	Suurnopeusrata radoilla Brescia-Verona-Vicenza-Padova; Liguria-Alpi.
M3C1–11	Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet	Kohde	Suurnopeusrata radoilla Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia
M3C1–14	Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto	Kohde	2 785 kilometriä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettuja ratoja
M3C1–20	Investointi 1.8 – Rautatieasemien päivittäminen (RFI-hallinto; etelässä)	Kohde	Parannetut ja esteettömät rautatieasemat
M3C1–26	Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa	Virstanpylväs	Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo (ja täytäntöönpanosäädösten hyväksyminen)
M4C1–30	Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen	Kohde	Opiskelijoiden yöpymistilat on perustettu
M4C2–9	Investointi 1.4: ”Kansallisten T & K-johtajien” perustaminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla	Kohde	Kansalliset keskukset ovat saaneet tutkimustoimintansa päätökseen
M4C2–14	Investointi 2.3: /Teknologian siirtokeskukset	Kohde	Rahallinen arvo 330000000 euroa .
M4C2–16 a	Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit	Kohde	Toimintansa lopettaneiden tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien lukumäärä
M4C2–18 a	Invesment1.5: ”Kestävyyttä edistävät innovaatioekosysteemit”, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien rakentaminen”	Kohde	Innovaatioekosysteemien toteuttamat toimet
M4C2–21	Investointi 3.2 – Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)	Virstanpylväs	Mietinnön hyväksyminen
M5C2–12	Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista	Kohde	Kunnat kattavat kaupunkialueiden elvyttämiseen liittyviä tukitoimia koskevat hankkeet
M5C2–14	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet	Kohde	Yhdennettyjen suunnitteluhankkeiden loppuun saattaminen suurkaupunkialueilla
M5C2–16	Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Tulevat laittomat asutusalueet työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa	Kohde	Maatalousalan työntekijöiden asumista koskevat hankkeet ja foorumin perustaminen
M5C2–22	Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus	Kohde	Töiden valmistumisesta annetut todistukset
M5C3–13	Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit	Kohde	Erityistalousalueiden infrastruktuuriin liittyvien toimien loppuun saattaminen.
M6C1–3	Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi	Kohde	Yhteisön terveyskeskusten palvelut aktivoidaan
M6C1–11	Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen	Kohde	Kunnostetut, yhteenliitetyt ja teknisesti varustetut yhteisösairaalat
M6C2–6	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Suurten diagnostisten laitteiden toimittaminen
M6C2–9	Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys	Kohde	Lisävuodet, joita tarjotaan tehohoitoyksiköissä ja ali-intensiivisessä hoidossa
M6C2–10	Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa	Kohde	Seismisten torjuntatoimien toteuttaminen sairaaloissa
M6C2–10 a	Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa	Kohde	Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen maksaminen rahoituslain 67/88 20 artiklan mukaisiin hankkeisiin
M6C2–12	Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Virstanpylväs	Sairausvakuutuskorttijärjestelmä ja sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden infrastruktuuri ovat toiminnassa.
M6C2–13	Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen	Kohde	Sähköistä terveysrekisteriä käytetään useimmissa terveysrekistereissä.
M7–37	Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)	Virstanpylväs	Töiden valmistumisesta annetut todistukset
M7–39	Investointi 14: Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Töiden valmistumisesta annetut todistukset
M7–41	Investointi 15: Transizione 5.0	Kohde	Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntäminen
M7–42	Investointi 15: Transizione 5.0	Kohde	0,4 Mtoe energiansäästöä energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026
M7–45	Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä	Kohde	Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa
M7–49	Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M1C3–29	Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot	Kohde	Euroopan investointipankin temaattisista rahastoista tuettavien matkailuhankkeiden lukumäärä
M3C2–9	Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa	Kohde	Vihreät satamat: töiden loppuun saattaminen
M1C2–23bis	Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous	Virstanpylväs	Satelliittiteknologia- ja avaruushankkeiden loppuun saattaminen
M1C3–16bis	Investointi-2.1: Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus	Kohde	Pienten historiallisten kaupunkien kulttuurista elvyttämistä koskevat hankkeet
M1C3–17	Investoinnit – 2.2 Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen	Kohde	Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelua ja parantamista koskevat toimet päätökseen
M1C3–19	Investointi – 2.4 Uskontopaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön (Fondo Edifici di Culto) ennallistaminen ja taideteosten suojat (elvytystaide)	Kohde	Toimet uskonnonharjoituspaikkojen seismisen turvallisuuden varmistamiseksi, FEC:n (Fondo Edifici di Culto) perinnön restaurointi ja taideteosten suojat valmistuneet
M2C1–10	Investointi 2.1: Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma	Kohde	Interventiot logistiikan parantamiseksi maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljelyalalla, metsätaloudessa, kukkaviljelyssä ja taimitarha-alalla
M2C1–16quater	Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten ja kiertotalouden lippulaivahankkeiden nykyaikaistaminen	Kohde	Projec valmis
M2C2–45	Investointi 1.1: Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus, lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen
M4C1–18	Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma	Kohde	Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluihin aktivoidut uudet paikat (nollasta kuuteen vuoteen)
M4C1–21	Investointi 1.2: Kokopäivätyön jatkamista koskeva suunnitelma	Kohde	Oppilaita koulun ulkopuolella isännöivät rakenteet
M4C1–26	Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuutta ja rakenteellista kuntoutusta koskeva suunnitelma	Kohde	Korjattujen koulurakennusten neliömetri
M4C1–32	Investointi 5: Opiskelijoiden asuntorahasto	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen
M5C1–20	Investointi 5: Naisyritysten perustaminen	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
M5C2–6	Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa	Kohde	Sosiaalialueilla loppuun saatetut haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen tähtäävät toimet
M5C2–8	Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit	Kohde	Tuensaajat ovat saaneet kotitilan ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden kunnostuksen ja siihen liittyvän digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen
M5C2–10	Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen	Kohde	Henkilöt, jotka elävät vakavassa aineellisessa puutteessa ja jotka ovat olleet vastuussa asunto ensin -hankkeista vähintään kuuden kuukauden ajan ja postiasemista
M1C2–31	Investointi 7 – Kansallinen yhteenliitettävyysrahasto	Virstanpylväs	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen
M1C2–32	Investointi 8 – InvestEU-ohjelman jäsenvaltiojako	Virstanpylväs	Italian hallituksen ja Euroopan komission välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen
M1C2–33	Investointi 8 – InvestEU-ohjelman jäsenvaltiojako	Kohde	InvestEU-investointikomitean hyväksymät rahoitus- tai investointitoimet
M3C1–27	Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa	Virstanpylväs	ROSCOn perussääntöä koskeva rahoitus- ja liiketoimintasuunnitelma sekä resurssien ja varojen siirto
M5C3–14	Investointi 1.5 – Etelä-Italiaan ja erityistalousalueeseen (SEZ) tehtäviä investointeja koskeva verohyvitysjärjestelmä	Kohde	Yrityksille vuosina 2023–2025 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt Etelä-Italian ja erityistalousalueiden verohyvitykset
M3C1–28	Investointi 1.10 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien sekä alueiden välisten ja alueellisten rautatielinjojen vahvistaminen	Kohde	3 309 km parannettuja rataosuuksia rakennettu
M2C4–40	Investointi 4.5 – Vesi-infrastruktuuri-investointien tukiohjelma	Kohde	Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). Vähintään 40 prosentilla tästä rahoituksesta on edistettävä ilmastotavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti. Italia siirtää 1200000000 euroa Invitalia S.p.A:lle tukivälinettä varten.
M1C2–34	Investointi 9 – Siirtymä 4.0 – Laajennus	Kohde	Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2026 esitettyjen asiakirjojen perusteella myönnetyt verohyvitykset
M2C1–27	Investointi 4: AGRI-alar Park -järjestely	Virstanpylväs	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset ja investointien loppuun saattaminen
M2C4–39	Investointi 4.5 – Vesi-infrastruktuuri-investointien tukiohjelma	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo
		Maksuerän määrä	YHTEENSÄ 19919595964 EUROA

3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannassa ja täytäntöönpanossa on noudatettava seuraavia järjestelyjä:

Kuten 31 päivänä toukokuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 77, sellaisena kuin se on muutettuna 24 päivänä helmikuuta 2023 annetulla asetuksella nro 13, säädetään, suunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa varten perustetaan useita koordinointirakenteita. Näitä ovat erityisesti: I) ministerineuvoston puheenjohtajavaltioon perustettu korkean tason ohjauskomitea (”cabina di regia”), jonka päätehtävänä on ohjata ja koordinoida suunnitelman täytäntöönpanoa; II) ministerineuvoston puheenjohtajakaudella ainakin suunnitelman keston ajaksi perustettu operaatiorakenne, jolla on valtuudet toimia suunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan keskitettynä koordinointirakenteena; talous- ja valtiovarainministeriön tekninen rakenne, joka vastaa suunnitelman täytäntöönpanon operatiivisesta seurannasta, menettelyjen ja menojen sääntöjenmukaisuuden valvonnasta ja raportoinnista sekä täytäntöönpanovaiheen teknisestä ja operatiivisesta tuesta. Pääministerin kanslian yhteyteen perustettava tehtävärakenne toimii kansallisen tason keskitettynä yhteyspisteenä Euroopan komissioon päin. Talous- ja valtiovarainministeriö vastaa suunnitelman tulosten arvioinnista. Työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät osallistuvat tiettyihin ”Cabina di regian” kokouksiin, jotta voidaan varmistaa niiden osallistuminen suunnitelman täytäntöönpanoon. Lisäksi kunkin suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä vastaavan keskushallinnon tasolla määritellään koordinointirakenteet, joiden tehtävänä on asiaankuuluvien tukitoimien hallinnointi, seuranta, raportointi ja valvonta, mukaan lukien täytäntöönpanon valvonta sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa edistyminen. Lisäksi suunnitellaan täytäntöönpanomekanismeja täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä, muun muassa ottamalla käyttöön korvausvaltuudet suunnitelman toimenpiteistä vastaavien viranomaisten suhteen, jotta voidaan taata hankkeiden oikea-aikainen ja tehokas toteuttaminen, ja käyttöön otetaan ennakkomekanismeja konfliktien ratkaisemiseksi.

Hallinnollisten valvonta- ja täytäntöönpanovalmiuksien vahvistamiseksi suunnitellaan väliaikaisen henkilöstön palkkaamista, myös keskushallintoihin, jotka vastaavat suunnitelman toimista, sekä talous- ja valtiovarainministeriöön (mukaan lukien keskuskoordinointirakenne ja valtion kirjanpitohallinto), kuten 9 päivänä kesäkuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 80 säädetään, sekä Etelä-Italian hallintoelimiin. Tämän odotetaan lisäävän EU:n varojen suunnitteluun ja käyttöön liittyvää inhimillistä pääomaa, kuten erityisesti vuonna 2020 annetussa laissa nro 178 säädetään. Lisäksi resursseja osoitetaan pääministerin kanslian yhteyteen perustettuun tehtävärakenteeseen sen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi 24 päivänä helmikuuta 2023 annetun asetuksen nro 13 mukaisesti. Lisäksi hankkeiden täytäntöönpanossa suunnitellaan teknistä ja operatiivista tukea keskus- ja paikallishallinnolle muun muassa käyttämällä julkisia pääomayhtiöitä, asiantuntijapoolia teknistä apua varten ja mahdollisuutta turvautua ulkopuoliseen asiantuntemukseen. Näiden toimien ohella toteutetaan toimenpiteitä byrokratian vähentämiseksi ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi 31 päivänä toukokuuta 2021 annetun asetuksen nro 77 ja 24 päivänä helmikuuta 2023 annetun asetuksen nro 13 mukaisesti.

Järjestelyissä määrätään myös integroidun tietojärjestelmän (ReGiS) käytöstä. Talous- ja valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan, taloussuhteista Euroopan unioniin vastaavan nykyisen tarkastusyksikön (IGRUE) tehtävänä on koordinoida tarkastusjärjestelmiä ja suorittaa tarkastukset valtion aluetilinpitoviraston (RTS) tuella. Tehostetut järjestelyt Guardia di Finanzan ja asiaankuuluvien riippumattomien viranomaisten, kuten kansallisen korruptiontorjuntaviraston ANACin, kanssa, pysyvät voimassa, mikä vahvistaa Italian oikeusjärjestelmässä näille viranomaisille jo annettua roolia julkisen talouden, myös EU:lta saatujen varojen, suojaamisessa.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa täyden pääsyn perustana oleviin tietoihin

Italialla on oltava käytössään seuraavat järjestelyt, jotta komissiolla olisi täysi pääsy asiaankuuluviin taustatietoihin.

Talous- ja valtiovarainministeriö toimii teknisenä rakenteena seurantaa varten, mukaan lukien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys, ja tarvittaessa valvonta- ja tarkastustoimien täytäntöönpanossa sekä raportoinnissa ja maksupyynnöissä. Se koordinoi välitavoitteita ja tavoitteita koskevaa raportointia, asiaankuuluvia indikaattoreita mutta myös laadullisia taloudellisia tietoja ja muita tietoja, kuten tietoja lopullisista edunsaajista. Tietojen koodaus tapahtuu suunnitelman toimenpiteistä vastaavien keskushallintojen tasolla, ja keskushallinnot toimittavat vaaditut tiedot talous- ja valtiovarainministeriölle. Kun tämän liitteen 2.1 kohdassa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Italian on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö rahoitusosuuden ja tarvittaessa lainan maksamiseksi. Italian on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysi pääsy asiaankuuluviin taustatietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1)

Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(2)

Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(3)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(4)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(5) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(6) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(7) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(8) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(9)

Lukuun ottamatta a) hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.

(10) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 vahvistetut vertailuarvot maksutta tapahtuvaa jakoa varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille

(11) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, joissa toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; josta esitetään näyttöä laitostasolla

(12) Tätä poikkeusta ei sovelleta olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa toteutettaviin toimiin, jos toimien tarkoituksena on lisätä energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädätystä edellyttäen, että tällaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; josta esitetään näyttöä laitostasolla

(13) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.

(14) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(15) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(16) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(17) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.

(18) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(19) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(20) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(21) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(22) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 vahvistetut vertailuarvot maksutta tapahtuvaa jakoa varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille

(23) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(24) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(25) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Ilmastorahoitusosuuden laskemista varten oman pääoman ehtoisten, oman pääoman luonteisten, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut valituille tukitoimialoille. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(26) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(27) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 vahvistetut vertailuarvot maksutta tapahtuvaa jakoa varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille

(28) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(29) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(30) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Ilmastorahoitusosuuden laskemista varten oman pääoman ehtoisten, oman pääoman luonteisten, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut valituille tukitoimialoille. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(31) Erityisesti 13 prosentin enimmäismäärä ei sisällä siirrettäviä, GTF:ään liittyviä tulospalkkioita eikä kaikkia kolmansien osapuolten rahastoihin liittyviä kustannuksia ja hallinnointipalkkioita.

(32) Erityisesti suorien sijoitusten tapauksessa GTF:n on toimittava tarjoamalla oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea; epäsuorien investointien tapauksessa GTF:n on toimittava rahoittamalla kolmannen osapuolen rahastoja, joiden on toimittava tarjoamalla vähintään yksi seuraavista: oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset, vieraan pääoman ehtoiset tai vieraan pääoman luonteiset instrumentit.

(33) Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän ”olennaisesti” toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen tuensaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen tuensaajan bruttotuloihin, voittoon tai asiakaspohjaan. Rajoitetusta alasta tai toiminnasta saatavat bruttotulot saavat joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia bruttotuloista.

(34) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(35) Sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(36) Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(37) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(38) Asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan tukitoimialan 72 a mukaisesti sitä sovelletaan myös kaksimuotoisiin juniin.

(39) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Ilmastorahoitusosuuden laskemista varten oman pääoman ehtoisten, oman pääoman luonteisten, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut valituille tukitoimialoille. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(40) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(41) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(42) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(43) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(44) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Ilmastorahoitusosuuden laskemista varten oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten joukkovelkakirjalainojen, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut valituille tukitoimialoille. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(45)

Lukuun ottamatta a) maakaasua käyttävää sähkön- ja/tai lämmöntuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitetut toiminnot ja omaisuuserät, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaisesti siirryttäessä kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(46)

Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 vahvistetut vertailuarvot maksutta tapahtuvaa jakoa varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille

(47)

(48)

(49) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Ilmastorahoitusosuuden laskemista varten oman pääoman ehtoisten, oman pääoman luonteisten, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut valituille tukitoimialoille. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(50) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(51) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 vahvistetut vertailuarvot maksutta tapahtuvaa jakoa varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille

(52) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(53) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(54) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(55) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(56) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(57) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(58) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Ilmastorahoitusosuuden laskemista varten oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten joukkovelkakirjalainojen, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut valituille tukitoimialoille. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(59) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(60) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(61) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(62) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(63) Erityisesti 13 prosentin enimmäismäärä ei sisällä siirrettäviä, GTF:ään liittyviä tulospalkkioita eikä kaikkia kolmansien osapuolten rahastoihin liittyviä kustannuksia ja hallinnointipalkkioita.

(64) Erityisesti suorien sijoitusten tapauksessa GTF:n on toimittava tarjoamalla oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea; epäsuorien investointien tapauksessa GTF:n on toimittava rahoittamalla kolmannen osapuolen rahastoja, joiden on toimittava tarjoamalla vähintään yksi seuraavista: oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset, vieraan pääoman ehtoiset tai vieraan pääoman luonteiset instrumentit.

(65) Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän ”olennaisesti” toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen tuensaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen tuensaajan bruttotuloihin, voittoon tai asiakaspohjaan. Rajoitetusta alasta tai toiminnasta saatavat bruttotulot saavat joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia bruttotuloista.

(66) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(67) Sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(68) Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(69) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(70) Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset.

(71) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Ilmastorahoitusosuuden laskemista varten oman pääoman ehtoisten, oman pääoman luonteisten, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut valitulle tukitoimialalle tai -aloille. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(72) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(73) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(74) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(75) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(76) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(77) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(78) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(79) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(80) Työkokonaisuus on osa hankkeen työn jaottelua, kuten testataan ennen investointeja, taitoja ja koulutusta, projektinhallintaa ja koordinointia. Se edustaa joukkoa hanketyötä, joka on kuvattu toiminnoissa ja tehtävissä. Työpaketeissa on oltava selkeä ja looginen yhteys hankkeen tavoitteisiin ja muihin tehtäväkokonaisuuksiin. Kukin työpaketti muodostaa hankkeen osan, joka on vaihe, joka johtaa hankkeen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen.

(81) Erityisesti 13 prosentin enimmäismäärä ei sisällä DTF:ään liittyviä tulospalkkioita, jotka ovat kiinnostuneita kuljetuksesta, jakaikki kustannukset ja hallinnointipalkkiot, jotka liittyvät epäsuoriin sijoituksiin/kolmansien osapuolten rahastoihin.

(82) Suorien sijoitusten tapauksessa DTF:n on toimittava tarjoamalla oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea;välillisten sijoitusten tapauksessa DTF:n on toimittava rahoittamalla kolmannen osapuolen rahastoja, joiden on toimittava tarjoamalla vähintään yksi seuraavista: oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset, vieraan pääoman ehtoiset tai vieraan pääoman luonteiset instrumentit.

(83)

Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän ”olennaisesti” toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen tuensaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen tuensaajan bruttotuloihin, voittoon tai asiakaspohjaan. Rajoitetusta alasta tai toiminnasta saatavat bruttotulot saavat joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia bruttotuloista.

(84)

Lukuun ottamatta a) maakaasua käyttävää sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyvää omaisuutta ja toimintaa sekä siihen liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitetut toiminnot ja omaisuuserät, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaisen siirtymisen kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(85)

Sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(86)

Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(87)

Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(88) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(89) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(90) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(91) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(92) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(93) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(94)

(95) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(96) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(97) Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän ”olennaisesti” toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen tuensaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen tuensaajan bruttotuloihin, voittoon tai asiakaspohjaan. Rajoitetusta alasta tai toiminnasta saatavat bruttotulot saavat joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia bruttotuloista.

(98)

Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(99)

(100)

Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(101) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(102) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(103) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(104) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(105) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(106) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

Juokseva numero	Liittyvät Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötilanne	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
M2C3–1	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Virstanpylväs	Superbonuksen jatkamisen voimaantulo	Voimaantuloon viittaava säännös säädöksessä (säädöksissä)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q4	2021	Säädöksellä jatketaan Ecobonus- ja ismabonus-etuuksia 31 päivään joulukuuta 2022 saakka kondominiumien osalta ja 30 päivään kesäkuuta 2023 sosiaalisen asuntotuotannon (IACP) osalta.
M2C3–2	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Kohde	Rakennusten perusparannus Superbonus T1	EI OLE	Numero	0	17 000 000	Q2	2023	Rakennuksen perusparannus on saatettava päätökseen (vähintään 17000000 neliömetriä, mikä johtaa vähintään 40 prosentin primäärienergiasäästöihin ja kasvattaa vähintään kahta energiatehokkuustodistuksen luokkaa).
M2C3–3	Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen	Kohde	Rakennusten perusparannus Superbonus T2	EI OLE	Numero	17 000 000	35 800 000	Q4	2025	On myönnettävä sertifikaatteja (”asseverazioni”) vähintään 35800000 neliömetrin mittaisista rakennusten peruskorjauksista, jotka johtavat vähintään 40 prosentin primäärienergiasäästöihin, mikä lisää vähintään kahta energiatehokkuustodistuksen luokkaa (asetuksessa 63/2013 määritelty energiatehokkuustodistus). Jos olemassa olevien tehottomien kaasu-, hiili- ja öljykattiloiden tilalle asennetaan kaasulauhdutinkattiloita, niillä on oltava A-arvo. Kaasulauhduttimien asennuskustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjausohjelman kokonaiskustannuksista. Tukitoimien tuottaman kokonaisenergiansäästön arvioidaan olevan vähintään 191 Ktoe.
M2C3–4	Uudistus 1.1: Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Virstanpylväs	Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen	Voimaantuloon viittaava säännös säädöksessä (säädöksissä)	EI OLE	EI OLE	EI OLE	Q2	2022	Säädöksellä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan energiatehokkuustoimia koskevia menettelyjä ·Rakennusten energiatehokkuutta koskevan kansallisen portaalin käyttöönotto ·Vahvistetaan siviilialalle suunnattua tiedotus- ja koulutussuunnitelmaa ·Kansallisen energiatehokkuusrahaston päivittäminen ja vahvistaminen ·PREPAC-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanovaiheen nopeuttaminen