PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

•Perustelut ja tavoitteet

Unionin yhteisenä rahana euro on keskeinen eurooppalainen etu. Sen luotettavuutta on suojeltava kaikissa sen ulottuvuuksissa. Euron väärentämisen uhka on edelleen huomattava. Keksimäärin vuosittain havaittujen väärennettyjen euroseteleiden määrä on edelleen hallinnassa. Jatkuva valppaus on kuitenkin tarpeen, mistä kertovat korkealaatuisten väärennettyjen eurojen ja turvatekijöiden lisääntyvä tarjonta internetissä ja pimeässä verkossa, setelijäljitelmien esiintyminen ja esimerkiksi Turkissa ja Kiinassa sijaitsevat väärentämiskeskukset. Lisäksi käteiseuroja käytetään edelleen laajalti EU:ssa sähköisten maksuvälineiden rinnalla, minkä vuoksi yhteistä rahaa on jatkuvasti suojeltava väärentämiseltä. Väärennöksistä on haittaa kansalaisille ja yrityksille, sillä niiden vuoksi menetetyistä varoista ei makseta korvausta, vaikka väärennökset olisi otettu vastaan hyvässä uskossa. Yleisemmin väärentäminen vaikuttaa euron asemaan laillisena maksuvälineenä ja kansalaisten ja yritysten luottamukseen aitoja euroseteleitä ja -kolikoita kohtaan.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Siitä asti, kun euro otettiin käyttöön yhteisenä rahana, on ollut tarpeen suojata sitä väärentämiseltä EU:n tasolla tähän tarkoitetulla ohjelmalla. Nykyinen Perikles IV -ohjelma perustettiin 20. toukokuuta 2021 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/840 1 , ja se on tarkoitettu erityisesti suojaamaan euroseteleitä ja -kolikoita rahanväärennykseltä.

Perikles IV -ohjelman ylikansallinen ja monialainen 2 lähestymistapa ja keskittyminen euron suojaamisvalmiuksien kehittämiseen tekee siitä ainutlaatuisen EU:n tason ohjelman. Kuten ohjelman vuosikertomuksissa on arvioitu, ohjelma selkeästi täydentää teknisen avun ohjelmaa (TAIEX), jota käytetään useimmiten liittymisneuvottelujen tukena, ja poliisiyhteistyötä koskevaa sisäisen turvallisuuden rahaston 3 osiota, joka on suunnattu rikosten yleiseen ehkäisyyn ja torjuntaan. Koska rahan väärentäminen on otettu yhdeksi EMPACTin 4 operatiivisen toimintasuunnitelman painopisteistä, komissio koordinoi toimintaansa tiiviisti EMPACT-vastuutahon kanssa, jotta nämä kaksi rahoituslähdettä mahdollisimman pitkälti täydentäisivät toisiaan. Erikoistuneessa ja monialaisessa Perikles-ohjelmassa on kyse koulutuksesta ja valmiuksien kehittämisestä, kun taas EMPACTin toiminnassa keskitytään lainvalvontaviranomaisten operatiivisiin tukitoimiin.

Tämä säädösehdotus koskee Perikles-ohjelman jatkamista vuoden 2027 jälkeen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Rahanväärennyksen ja siihen liittyvien petosten ehkäiseminen ja torjunta auttavat ylläpitämään euron luotettavuutta ja sitä kautta vahvistamaan kansalaisten ja yritysten luottamusta euron aitouteen, mikä osaltaan varmistaa euron tosiasiallisen toimivuuden, turvaa EU:ssa julkisen talouden vakautta ja rahoitusvakautta sekä edistää unionin yhteisen rahan kansainvälistä käyttöä kaupankäynnissä, rahoituspalveluissa ja sijoitustoiminnassa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Unionin lainsäädäntö, joka koskee euron suojaamista rahanväärennykseltä, kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 133 artiklan soveltamisalaan. Kyseisessä artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käytössä yhteisenä rahana. Perikles V -ohjelman soveltaminen laajennetaan koskemaan jäsenvaltioita, joiden raha ei ole euro, antamalla SEUT-sopimuksen 352 artiklaan perustuva rinnakkainen ehdotus neuvoston asetukseksi, kuten on tehty aikaisempienkin ohjelmien kohdalla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 5 artiklan 3 kohdan mukaan toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta aloilla, jotka kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, EU:lla on SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan yksinomainen toimivalta säätää toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käyttämiseksi yhteisenä rahana. Euroalueen jäsenvaltioiden toimet eivät ole tällä osa-alueella mahdollisia, joten toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotettu asetus on tarpeellinen, soveltuva ja tarkoituksenmukainen toivotun lopputuloksen saavuttamisen kannalta. Siinä ehdotetaan jäsenvaltioiden keskinäisen sekä komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehokasta lujittamista rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta suojella euroa rahanväärennykseltä. Unionin tason toimet ovat oikeutettuja, koska niistä on selkeästi apua jäsenvaltioiden yhteisissä pyrkimyksissä suojata euroa ja niillä rohkaistaan käyttämään unionin yhteisiä rakenteita toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon lisäämiseksi.

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu väline on asetus, joka on jatkoa Perikles IV -ohjelman perustamisesta annetulle asetukselle (EU) N:o 2021/840. Asetus antaa tarvittavan oikeusvarmuuden, jota euron tuloksellinen suojaaminen väärentämiseltä edellyttää, eikä sitä olisi voitu saavuttaa muilla säädöksillä.

Perikles-ohjelman soveltaminen laajennetaan koskemaan jäsenvaltioita, joiden raha ei ole euro, antamalla rinnakkainen asetusehdotus, joka on jatkoa neuvoston asetukselle (EU) 2021/1696.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Perikles IV -ohjelman väliarviointi tehtiin vuonna 2024 asetuksen (EU) 2021/840 13 artiklan mukaisesti. Arvioinnissa todetaan, että Perikles IV -ohjelmalla edistetään osaltaan euron väärentämisen ehkäisemistä ja torjuntaa sekä varmistetaan euroseteleiden ja -kolikoiden luotettavuuden säilyminen.

Ohjelma on yleisesti ottaen osoittautunut tulokselliseksi tiedonvaihdon, teknisten taitojen, institutionaalisten puitteiden ja operatiivisten valmiuksien parantamisessa euron väärentämisen torjumiseksi sekä EU:n jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa. Se on helpottanut verkostoitumista ja yhteistyöhön perustuvaa tutkintaa, mikä on johtanut merkittäviin tuloksiin, kuten väärennettyjen eurojen takavarikointiin ja rikollisjärjestöjen hajottamiseen.

Ohjelmalla on tuettu jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä teknisten koulutusten, seminaarien, henkilöstövaihtojen ja tutkimusten muodossa erityisesti siellä, missä kansallinen rahoitus on rajallista. Perikles IV -ohjelmassa on näin ollen varmistettu resurssien tehokas käyttö ohjelman tuotosten, tulosten ja vaikutusten saavuttamiseksi. Ohjelman hallinnointikustannukset ovat suhteellisen korkeat muihin samankaltaisiin ohjelmiin verrattuna, mikä johtuu pääasiassa ohjelman rajallisesta kokonaisbudjetista. Niiden kokonaisosuus pienenee myös digitalisaation vuoksi, mikä osoittaa, että tehokkuus on yleisesti ottaen parantunut. Komission yksiköiden tiivis osallistuminen toimien koordinointiin ja toteuttamiseen, esimerkiksi toimimalla puheenjohtajana euroväärennösten torjunnan asiantuntijaryhmän kokouksissa, varmistaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneita ja seuranta on tuloksellisesta. Perikles IV -ohjelmalle tehdään väli- ja jälkiarviointeja. Ohjelma on pieni, ja se on jatkunut pitkälti samanlaisena useiden ohjelmakausien ajan, joten on herännyt kysymys, onko kokonaisbudjettiin nähden kohtuullista edellyttää kahta arviointia rahoitussykliä kohden. Siksi ehdotetaan, että ohjelman seuraavassa versiossa toinen kahdesta arvioinnista korvattaisiin toteuttamisselvityksellä.

Lisäksi ohjelman katsotaan täydentävän muiden unionin toimielinten, kuten EKP:n ja Europolin, aloitteita ja olevan niiden kanssa yhtenäinen. Jäsenvaltioiden aloitteiden soveltamisala on rajallinen, joten ohjelmalla korjataan tätä puutetta, sillä sen yhteydessä voidaan toteuttaa monikansallisia ja monialaisia toimia, jotka tarjoavat käyttöön asiantuntemusta ja edistävät suhteiden luomista jäsenvaltioiden välille ja kolmansien maiden kanssa. Ohjelma tarjoaa merkittävää EU:n tason lisäarvoa, sillä sen välityksellä voidaan luoda ja parantaa jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, unionin toimielinten ja kansainvälisten järjestöjen välisiä suhteita ja yhteistyötä, mitä yksittäiset kansalliset viranomaiset eivät voi tehdä.

Perikles IV -ohjelma on edelleen myös erittäin merkityksellinen, ja sitä on mukautettu muuttuviin uhkiin. Uusiin rahanväärentämisuhkiin ja sen varmistamiseen, että väärennettyjen eurojen määrä pysyy hallinnassa ja pienenä, on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota, sillä väärennösten aiheuttama riski säilyy niin kauan kuin käteistä käytetään. Tämän päivän uhkia, joita tulevalla ohjelmalla on tarpeen torjua, ovat väärennösten ja laadukkaiden komponenttien levittäminen internetissä tai pimeässä verkossa sekä ns. elokuvarahan ja näköisrahatuotteiden torjunta. Niihin kuuluvat myös mahdolliset uhat, joita liittyy tulevaan digitaaliseen euroon ja siihen, miten tekoäly vaikuttaa väärennetyn rahan valmistamiseen ja tunnistamiseen. Lisäksi arvioinnissa tuotiin esiin, että ohjelmalla pyritään varmistamaan sen tuotosten kestävyys ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa myös tulevaisuudessa siirtämällä tietämystä säännöllisten jatkotoimien ja jatkuvan tuen avulla. Sidosryhmät nostivat esiin uhkien muuttumisen ja henkilöstön vaihtuvuuden toimivaltaisissa kansallisissa viranomaisissa ja korostivat, että koulutus olisi toistettava 2–3 vuoden välein. Tämä kertoo siitä, että on tärkeää jatkaa ohjelmaa entisessä laajuudessaan.

•Sidosryhmien kuuleminen

Seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvia EU:n ohjelmia koskevia ehdotuksia edelsi seitsemän julkista kuulemista 5 , jotka koskivat erityisesti EU:n rahoitusta sisämarkkinoille, kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä, EU:n rahoitusta kilpailukyvyn parantamiseksi sekä EU:n rahoituksen toteuttamista yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa. Kuulemisilla pyrittiin tavoittamaan laajasti erilaisia sidosryhmiä, kuten kansalaisia, yrityksiä, pk-yrityksiä, viranomaisia, EU:n rahoituksen saajia, kansalaisjärjestöjä, tiedeyhteisön edustajia ja kansainvälisiä sidosryhmiä.

Näissä kuulemisissa saatiin vahvistus sille, että tarvitaan virtaviivaistettua panostusta EU:n kilpailukykyyn ja sisämarkkinoihin EU:n tasolla muun muassa jäsenvaltioiden viranomaisten välisen yhteistyön avulla. Keskeiset sidosryhmät ovat korostetun yksimielisiä siitä, että sisämarkkinat vahvistuvat optimoimalla jäsenvaltioiden teknisiä ja hallinnollisia valmiuksia, että kansallisten viranomaisten, kansalaisten, kuluttajien ja yritysten voimavaroja voidaan lisätä paikkaamalla tiedoissa ja datassa olevia aukkoja tai että ylikansallisiin haasteisiin vastaaminen ja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön helpottaminen ovat asioita, joissa EU:n tason lisäarvo on selvä.

•Vaikutustenarviointi

EU:n varainhoitoasetuksessa 6 ja paremman sääntelyn suuntaviivoissa 7 asetettujen vaatimusten mukaisesti ohjelmista, jotka ovat sisältönsä ja rakenteensa puolesta jatkoa aiemmille tai joiden määrärahat ovat suhteellisen pienet, ei tarvita vaikutustenarviointia vaan ennakkoarviointi komission yksiköiden valmisteluasiakirjan muodossa. Tähän ehdotukseen liittyvä ennakkoarviointi (SWD(...) ...) täyttää sääntelyn parantamisen vaatimukset. Sen mukaan Perikles-ohjelmaa jatkamalla voitaisiin varmistaa, että sen avulla voidaan edelleen tuloksellisesti suojata euroa väärentämiseltä ja siihen liittyviltä petoksilta erityisesti varmistamalla kohdennetut suorat komission toimet, joilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia, ja pitää yllä väliarvioinnissa todettuja ohjelman pitkän aikavälin vaikutuksia. SEUT-sopimuksen 133 artiklaan perustuvan ohjelman suuri EU:n tason lisäarvo perustuu sen ainutlaatuiseen teemaan, joka yhdessä ohjelman ylikansallisuuden ja monialaisuuden kanssa erottaa sen muista EU:n ohjelmista ja kansallisista toimintatavoista. Lisäksi se, että komissio vastaa sekä ohjelman suorasta hallinnoinnista että euron suojaamista koskevan EU:n politiikan ja lainsäädännön muotoilusta ja täytäntöönpanosta, takaa ohjelman tavoitteiden tosiasiallisen saavuttamisen, koska lainsäädäntö ja politiikka yhdistyvät ohjelman toteuttamiseen.

Jatkamalla nykyistä ohjelmaa ja lisäämällä sen määrärahoja voitaisiin varmistaa, että ohjelman avulla voidaan edelleen tuloksellisesti suojata euroa väärentämiseltä ja siihen liittyviltä petoksilta myös varmistamalla kohdennetut suorat komission toimet, joilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia, ja pitää yllä väliarvioinnissa todettuja ohjelman pitkän aikavälin vaikutuksia. Määrärahojen lisäys todennäköisesti johtaisi toteutettujen toimien ja toimiin osallistujien määrän kasvuun Perikles IV -ohjelmakauteen verrattuna. Lisäyksellä varmistettaisiin ohjelman tavoitteiden saavuttaminen suojaamalla euroa väärentämiseltä ja siihen liittyviltä petoksilta, varmistamalla ajantasainen kehys euron väärentämisen havaitsemiseksi, mukautumalla tuleviin ja muuttuviin uhkiin sekä perustamalla toimiva ja hyvin koulutettu väärentämisen torjunnan asiantuntijaverkosto ja ylläpitämällä sitä.

•Yksinkertaistaminen

Perikles-ohjelman rahoituksen toteuttamista yksinkertaistetaan entisestään lisäämällä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä avustuksissa, mikä vähentäisi ohjelmaan hakevien hallinnollista taakkaa.

•Perusoikeudet

Ehdotus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen unionin arvojen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien mukainen, kun ehdotetun aloitteen tavoitteet liittyvät perusoikeuksien edistämiseen ja perusoikeuskirjan soveltamiseen. Takaamalla unionin yhteisen rahan turvallinen käyttö maksuvälineenä ehdotuksella edistetään esimerkiksi elinkeinovapautta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Euroopan komissio ehdottaa, että ohjelmalle varataan 7 000 000 euron ohjeelliset rahoituspuitteet (käypinä hintoina) vuosiksi 2028–2034. 8 Ehdotuksen arvioitu rahoitusvaikutus esitetään yksityiskohtaisesti liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä ja digitaalisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä.

2025/0258 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tietojenvaihto-, avunanto- ja koulutusohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä kaudeksi 2028–2034 (Perikles V -ohjelma) ja asetuksen (EU) 2021/840 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 9 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unioni ja jäsenvaltiot ovat asettaneet tavoitteekseen säätää toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käytössä yhteisenä rahana. Näihin toimenpiteisiin kuuluu euron suojaaminen väärentämiseltä ja siihen liittyviltä petoksilta, mikä vahvistaa kansalaisten ja yritysten luottamusta euron aitouteen ja sitä kautta osaltaan varmistaa euron tosiasiallisen toimivuuden, turvaa unionissa julkisen talouden vakautta ja rahoitusvakautta sekä edistää euron kansainvälistä käyttöä kaupankäynnissä, rahoituspalveluissa ja sijoitustoiminnassa.

(2)Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1338/2001 10 säädetään tietojenvaihdosta, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta ja luodaan siten yhtenäiset puitteet euron suojaamiselle. Kyseisen asetuksen vaikutukset on neuvoston asetuksella (EY) N:o 1339/2001 11 laajennettu koskemaan jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa yhteiseksi rahakseen, samantasoisen suojan varmistamiseksi eurolle koko unionissa.

(3)Tällaisille toimille tähän mennessä annettu tuki, joka perustuu ensimmäisen Perikles-ohjelman perustamisesta tehtyihin neuvoston päätöksiin 2001/923/EY 12 ja 2001/924/EY 13 , joita on myöhemmin muutettu ja jatkettu neuvoston päätöksillä 2006/75/EY, 2006/76/EY, 2006/849/EY ja 2006/850/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) N:o 331/2014 14 ja (EU) 2021/840 15 , on antanut unionille ja jäsenvaltioille mahdollisuuden parantaa toimiaan, joilla euroa suojataan rahanväärennykseltä. Perikles-ohjelmalla on näiden säädösten kautta edistetty menestyksekkäästi euron suojaamista väärentämiseltä.

(4)Tältä osin komissio totesi Perikles V -ohjelman väliarvioinnin tuloksista antamassaan tiedonannossa 16 , että Perikles IV -ohjelman nykyinen täytäntöönpanorakenne on yleisesti ottaen vaikuttava, tehokas ja kestävä ja edelleen merkityksellinen muuttuviin uhkiin sopeutumisessa. Perikles IV -ohjelmalla pyritään korjaamaan monissa jäsenvaltioissa esiintyvää kriittistä puutetta, joka liittyy siihen, että euron väärentämistä koskevan kansainvälisen ja monialaisen koulutuksen järjestämiseen on usein vain vähän resursseja. Ohjelmasta annetaan kohdennettua tukea, jolla vahvistetaan unionin valmiuksia torjua euron väärentämistä ja edistetään uusien suhteiden, verkostojen ja rajatylittävän yhteistyön kehittämistä. Sen vuoksi Perikles-ohjelmaa olisi jatkettava vuoden 2028 jälkeen.

(5)Euroopan yhteinen raha on julkinen hyödyke, jolla on selkeä monikansallinen ulottuvuus, ja tämän vuoksi euron suojaaminenkin on yksittäisen jäsenvaltion etua ja vastuuta laaja-alaisempi tehtävä. Kun otetaan huomioon euron liikkuminen rajojen yli ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden syvät kytkökset euron väärentämiseen, kansallista suojaa olisi täydennettävä unionin aloitteella, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja torjua mahdollisia uusia ylikansallisia riskejä. Tällä asetuksella perustetaan tietojenvaihto-, avunanto- ja koulutusohjelma euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä, joten asetus on tarpeellinen, soveltuva ja tarkoituksenmukainen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmalla olisi vahvistettava tehokkaasti jäsenvaltioiden keskinäistä sekä komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta suojella euroa rahanväärennykseltä. Unionin tason toimet ovat oikeutettuja, koska niillä autetaan selkeästi jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä suojata euroa ja rohkaistaan käyttämään unionin yhteisiä rakenteita toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon lisäämiseksi.

(6)Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjeelliset rahoituspuitteet tietojenvaihto-, avunanto- ja koulutusohjelmalle euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä, jäljempänä ’Perikles V -ohjelma’. Tätä asetusta sovellettaessa käyvät hinnat lasketaan soveltamalla kiinteää 2 prosentin deflaattoria.

(7)Viime aikojen kokemukset nopeasti muuttuvassa taloudellisessa, sosiaalisessa ja geopoliittisessa ympäristössä ovat osoittaneet joustavamman monivuotisen rahoituskehyksen ja unionin meno-ohjelmien tarpeellisuuden. Tämän vuoksi ja asetuksen tavoitteiden mukaisesti rahoituksessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon muuttuvat poliittiset tarpeet ja unionin painopisteet sellaisina kuin ne on yksilöity komission julkaisemissa asiakirjoissa, neuvoston päätelmissä ja Euroopan parlamentin päätöslauselmissa, samalla kun varmistetaan talousarvion toteuttamisen riittävä ennakoitavuus.

(8)Perikles V -ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2024/2509 17 . Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin yleisen talousarvion laatimista ja toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, muita kuin rahallisia lahjoituksia, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(9)Asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 18 , neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 19 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 20 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 21 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia, lahjontaa ja muita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371 22 tarkoitettuja rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen. Asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja pääsyvaltuudet ja varmistettava, että unionin varojen hallinnointiin osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(10)Ohjelman toteutuksessa noudatetaan asetusta (EU, Euratom) 202X/XXXX, jossa vahvistetaan menojen seurantaa ja määrärahoihin sovellettavaa tuloskehystä koskevat säännöt, mukaan lukien säännöt, joilla varmistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 33 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatteen ja f alakohdassa tarkoitetun sukupuolten tasa-arvon periaatteen yhdenmukainen soveltaminen, unionin ohjelmien ja toimien tuloksellisuuden seurantaa ja raportointia koskevat säännöt, unionin rahoitusportaalin perustamista koskevat säännöt, ohjelmien arviointia koskevat säännöt sekä muut kaikkiin unionin ohjelmiin sovellettavat horisontaaliset säännökset, kuten tiedotusta, viestintää ja näkyvyyttä koskevat säännökset.

(11)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 23 85 artiklan 1 kohdan nojalla saada rahoitusta ohjelmasta sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(12)Rahoituskelpoisilla toimilla, joiden tavoitteena on edistää tietojen ja henkilöiden vaihtoa, teknistä ja tieteellistä apua ja erikoiskoulutusta, tuetaan merkittävästi unionin yhteisen rahan suojaamista rahanväärennykseltä ja siihen liittyviltä petoksilta, saavutetaan korkeatasoinen ja yhdenmukainen suoja koko unionissa ja osoitetaan samalla, että unioni kykenee torjumaan vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Jotta ohjelma olisi tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava, on tarpeen pitää huolta siitä, että erityyppiset avustuskelpoiset toimet pysyvät tasapainossa, ja on tarpeen keskittyä edelleen nykyisiin ja uusiin uhkiin, kuten setelijäljitelmiin ja väärennösten jakeluun internetissä. Avustuskelpoisten toimien olisi katettava myös mahdollinen tuleva kehitys, kuten tulevaan digitaaliseen euroon kohdistuvat mahdolliset uhat, tekoälyn aiheuttamat mahdolliset uhat ja tekoälyn tarjoamat tutkintamahdollisuudet. Rahanväärennyksen torjuntaan erikoistuneiden kolmansien maiden viranomaisten käyttöön tulevien laitteiden hankinnat euron suojaamiseksi väärentämiseltä ovat myös olennaisen tärkeitä, jotta euroa voidaan suojata asianmukaisesti kolmansissa maissa, mutta laitteiden hankintaan olisi liitettävä myös tarvittava käyttökoulutus. Sen vuoksi tämäntyyppisissä toimissa laitteiden hankinta ei saisi olla toimen ainoa osatekijä.

(13)Rahanväärennyksen torjunnan ylikansallisten ja monialaisten näkökohtien huomioon ottamiseksi tarvitaan tasapainoa ohjelman eri kohderyhmien ja toimiin osallistuvien välillä. Siksi kaikkien toimien olisi oltava luonteeltaan ylikansallisia ja monialaisia, ja perinteisten sidosryhmien, kuten lainvalvonnan ja kansallisten keskuspankkien, rinnalla olisi hyödyllistä lisätä myös oikeuslaitoksen, tullin ja paketti- ja jakelupalveluiden tarjoajien osallistumista ohjelman toimiin.

(14)Ohjelmalla korvataan asetuksella (EU) 2021/840 vuosiksi 2021–2027 perustettu ohjelma. Asetus (EU) 2021/840 olisi sen vuoksi kumottava.

(15)Jotta voidaan varmistaa joustava ja keskeytyksetön siirtyminen Perikles IV ‑ohjelmasta Perikles V -ohjelmaan, on asianmukaista yhdenmukaistaa Perikles V -ohjelman kesto [viittaus vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen] asetuksen (EU, Euratom) .../20xx[?]] soveltamiskauden kanssa. Tästä syystä Perikles V -ohjelmaa olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

[1] artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskeva toimintaohjelma euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä, jäljempänä ’Perikles V’ tai ’ohjelma’, ja vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio kaudeksi 2028–2034, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

[2] artikla

Ohjelman tavoitteet

1.Ohjelman yleinen tavoite on ehkäistä ja torjua väärentämistä ja siihen liittyviä petoksia sekä ylläpitää euron luotettavuutta ja sitä kautta vahvistaa kansalaisten ja yritysten luottamusta euron aitouteen, mikä osaltaan varmistaa euron tosiasiallisen toimivuuden, turvaa unionissa julkisen talouden vakautta ja rahoitusvakautta sekä edistää euron kansainvälistä käyttöä kaupankäynnissä, rahoituspalveluissa ja sijoitustoiminnassa.

2.Ohjelman erityistavoite on suojata euroseteleitä ja -kolikoita rahanväärennykseltä ja siihen liittyviltä petoksilta ottaen huomioon myös mahdollinen tuleva kehitys, kuten tulevaan digitaaliseen euroon kohdistuvat mahdolliset uhat, tekoälyn aiheuttamat mahdolliset uhat ja tekoälyn tarjoamat tutkintamahdollisuudet. Tämä toteutuu tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimenpiteitä sekä auttamalla jäsenvaltioiden ja unionin tason toimivaltaisia viranomaisia niiden pyrkimyksissä kehittää läheistä ja säännöllistä yhteistyötä sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa keskenään ja komission kanssa; yhteistyöhön otetaan tarvittaessa mukaan myös kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä.

[3] artikla

Talousarvio

1.Ohjelman toteuttamiseen varatut ohjeelliset rahoituspuitteet kaudeksi 2028–2034 ovat 7 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Unionin talousarvioon voidaan tarvittavien kulujen kattamiseksi sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2034 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen ohjelman loppuun mennessä.

3.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoituspuitteita ja 4 artiklassa tarkoitettuja lisävaroja voidaan käyttää myös ohjelman täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, organisaation tietotekniikkajärjestelmiin ja -alustoihin, tiedotus-, näkyvyys- ja viestintätoimiin, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta, sekä kaikkiin muihin tekniseen ja hallinnolliseen apuun tai henkilöstöön liittyviin menoihin, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista.

[4] artikla

Lisävarat

1.Jäsenvaltiot, Euroopan unionin toimielimet, elimet ja virastot, kolmannet maat, kansainväliset järjestöt, kansainväliset rahoituslaitokset tai muut kolmannet osapuolet voivat suorittaa lisärahoitusosuuksia tai osoittaa ylimääräisiä muita kuin rahallisia panoksia ohjelmaan. Lisärahoitusosuudet ovat asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 21 artiklan 2 kohdan a, d tai e alakohdassa tai 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

2.Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä asettaa ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 62 artiklan 1 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti suoraan tai välillisesti. Niillä täydennetään tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määrää. Kyseisiä varoja on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Jos komissio ei ole tehnyt ohjelman käyttöön tällä tavoin asetettujen lisämäärien osalta oikeudellista sitoumusta suoran tai välillisen hallinnoinnin puitteissa, vastaavat sitomattomat määrät voidaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää takaisin yhteen tai useampaan rahoituslähteenä olevaan ohjelmaan tai niiden seuraajaan.

[5] artikla

Vaihtoehtoinen, yhdistetty ja kumulatiivinen rahoitus

1.Ohjelma pannaan täytäntöön synergiassa muiden unionin ohjelmien kanssa. Toimi, joka on saanut unionin rahoitusta jostakin toisesta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta. Tällöin kustakin unionin ohjelmasta myönnettyyn rahoitusosuuteen sovelletaan asianomaisen ohjelman sääntöjä tai vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa samoja sääntöjä kaikkiin rahoitusosuuksiin, jolloin voidaan tehdä vain yksi oikeudellinen sitoumus. Jos unionin rahoitusosuus perustuu avustuskelpoisiin kustannuksiin, unionin talousarviosta myönnettävä kumulatiivinen tuki ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja se voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

2.Ohjelman mukaiset ratkaisu- ja myöntämismenettelyt voidaan toteuttaa suoraan tai välillisesti hallinnoiden yhdessä jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten ja virastojen, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten tai muiden kolmansien osapuolten, jäljempänä ’yhteiseen ratkaisumenettelyyn tai myöntämismenettelyyn osallistuvat kumppanit’, kanssa edellyttäen, että varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen. Tällaisiin menettelyihin sovelletaan samoja sääntöjä, ja niiden pohjalta tehdään samanlaiset oikeudelliset sitoumukset. Tätä varten yhteiseen ratkaisumenettelyyn tai myöntämismenettelyyn osallistuvat kumppanit voivat asettaa varoja ohjelman käyttöön tämän asetuksen [5] artiklan mukaisesti tai kumppaneille voidaan tarvittaessa antaa tehtäväksi ratkaisumenettelyn tai myöntämismenettelyn toteuttaminen asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Yhteisissä ratkaisu- tai myöntämismenettelyissä arviointikomitean jäseninä voi asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 153 artiklan 3 kohdan nojalla olla myös yhteiseen ratkaisumenettelyyn tai myöntämismenettelyyn osallistuvien kumppaneiden edustajia.

[6] artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.Ohjelma voidaan avata seuraavien kolmansien maiden täydelle tai osittaiselle assosioitumiselle 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden sekä asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten tai kyseisten sopimusten puitteissa tehtyjen, seuraaviin sovellettavien päätösten mukaisesti:

a)Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, sekä Euroopan pienvaltiot;

b)unioniin liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat;

c)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat;

d)muut kolmannet maat.

2.Ohjelmaan osallistumista koskevissa assosiaatiosopimuksissa

a)varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

b)vahvistetaan ohjelmaan osallistumisen edellytykset, mukaan lukien ohjelmaa ja sen yleisiä hallintokustannuksia koskevien, toiminnallisesta rahoitusosuudesta ja osallistumismaksusta koostuvien rahoitusosuuksien laskentatapa;

c)ei siirretä kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

d)taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan;

e)varmistetaan tarvittaessa turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvien unionin etujen suojaaminen.

Ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa kolmannen maan on myönnettävä asetuksissa (EU, Euratom) 2024/2509 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 edellytetyt tarvittavat oikeudet ja pääsyvaltuudet ja varmistettava, että täytäntöönpanopäätökset, joissa määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklan nojalla maksuvelvollisuudesta, sekä Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot ja määräykset ovat täytäntöönpanokelpoisia.

[7] artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaisesti joko suoraa hallinnointia tai välillistä hallinnointia kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa.

2.Unionin rahoitusta voidaan myöntää missä tahansa muodossa asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaisesti, erityisesti avustuksina, palkintoina, hankintoina ja muina kuin rahallisina lahjoituksina.

3.Jos unionin rahoitusta myönnetään avustuksina, käytetään kustannuksiin perustumatonta rahoitusta tai tarvittaessa yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaisesti. Rahoitusta voidaan myöntää korvaamalla todelliset avustuskelpoiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että toimen tavoitteita ei voida saavuttaa muulla tavoin.

[8] artikla

Avustuskelpoisuus

1.Jotta voidaan tukea tämän asetuksen 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista, vahvistetaan avustuskelpoisuusperusteet asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaisesti, ja niitä sovelletaan kaikkiin ohjelman puitteissa toteutettaviin ratkaisu- ja myöntämismenettelyihin.

2.Suoraan ja välillisesti hallinnoitavissa ratkaisu- ja myöntämismenettelyissä unionin rahoitusta voi saada yksi tai useampi seuraavista oikeussubjekteista, jos kyseiset oikeussubjektit nimetään asetuksen (EY) N:o 1338/2001 2 artiklan b alakohdassa määritellyiksi toimivaltaisiksi kansallisiksi viranomaisiksi:

a)johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneet yhteisöt;

b)johonkin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt;

c)kansainväliset järjestöt;

d)muut yhteisöt, jotka ovat sijoittautuneet assosioitumattomiin kolmansiin maihin, jos tällaisten yhteisöjen rahoitus on olennaista toimen toteuttamisen kannalta ja edistää 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista.

3.Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 168 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut assosioituneet kolmannet maat voivat tarvittaessa osallistua asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 168 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyihin hankintamekanismeihin ja hyötyä niistä. Jäsenvaltioihin sovellettavia sääntöjä sovelletaan osallistuviin assosioituneisiin kolmansiin maihin soveltuvin osin.

4.Ratkaisu- ja myöntämismenettelyjä, jotka vaikuttavat turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen erityisesti siltä osin kuin on kyse unionin tai sen jäsenvaltioiden strategisista omaisuuseristä ja intresseistä, rajoitetaan asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 136 artiklan mukaisesti.

5.Toimia, jotka voivat olla oikeutettuja ohjelman tukeen, ovat muun muassa seuraavat:

a)liitteessä lueteltuja asioita koskevien tietojen vaihto ja levitys, erityisesti järjestämällä työpajoja, kokouksia ja seminaareja, koulutus mukaan lukien, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten henkilöstön kohdistettua sijoittamista ja vaihtoa sekä muita vastaavia toimia;

b)liitteessä lueteltu tarpeellisena pidettävä tekninen, tieteellinen ja operatiivinen apu;

c)rahanväärennyksen torjuntaan erikoistuneiden, kolmansien maiden viranomaisten käyttöön tulevien laitteiden hankinnat euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut toimet on toteutettava yksinomaan avustuksina, eikä avustussopimus voi koskea yksinomaan laitteiden hankintaa.

6.Kaikissa ohjelmasta rahoitettavissa toimissa on oltava mukana kouluttajia ja/tai koulutettavia vähintään kahdesta jäsenvaltiosta ja/tai kolmannesta maasta sekä vähintään kahdesta liitteessä mainitusta ammattilaisryhmästä.

7.Edellä 6 kohdassa tarkoitettuihin ammattilaisryhmiin voi sisältyä asiantuntijoita ja osallistujia kolmansista maista.

8.Yhteisöjä, joille ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta, ovat asetuksen (EY) N:o 1338/2001 2 artiklan b alakohdassa määritellyt toimivaltaiset kansalliset viranomaiset. Jos ohjelma avataan tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti kolmansien maiden täydelle tai osittaiselle assosioitumiselle, rahoitusta voidaan myöntää myös viranomaisille, jotka kyseiset kolmannet maat ovat nimenneet asetuksen (EY) N:o 1338/2001 2 artiklan b alakohdassa määritellyiksi toimivaltaisiksi kansallisiksi viranomaisiksi.

9.Rahoitusta ei voida myöntää avustusten ratkaisu- ja myöntämismenettelyissä toimille tai niiden osille, jotka on jo kokonaan rahoitettu muista julkisista tai yksityisistä lähteistä, lukuun ottamatta 5 artiklassa tarkoitettujen synergiatoimien yhteydessä myönnettyjä unionin rahoitusosuuksia.

10.Asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 110 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa voidaan täsmentää tässä asetuksessa vahvistettuja avustuskelpoisuusperusteita tai vahvistaa lisää avustuskelpoisuusperusteita tietyille toimille.

[9] artikla

Työohjelma

Ohjelma toteutetaan asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 110 artiklassa tarkoitetuillatyöohjelmilla.

[10] artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) 2021/840 1 päivästä tammikuuta 2028.

[11] artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) 2021/840, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen (EU) 2021/840 mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

[12] artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2028.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Perikles V -ohjelman perustamisesta kaudeksi 2028–2034

1.2.Toimintalohko(t)

Euron suojaaminen rahanväärennykseltä.

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Ohjelman yleinen tavoite on ehkäistä ja torjua väärentämistä ja siihen liittyviä petoksia sekä ylläpitää euron luotettavuutta ja sitä kautta vahvistaa kansalaisten ja yritysten luottamusta euron aitouteen, mikä osaltaan varmistaa euron tosiasiallisen toimivuuden, turvaa unionissa julkisen talouden vakautta ja rahoitusvakautta sekä edistää euron kansainvälistä käyttöä kaupankäynnissä, rahoituspalveluissa ja sijoitustoiminnassa.

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Ohjelman erityistavoite on seuraava: suojata euroseteleitä ja -kolikoita rahanväärennykseltä ja siihen liittyviltä petoksilta ottaen huomioon myös mahdollinen tuleva kehitys, kuten tulevaan digitaaliseen euroon kohdistuvat mahdolliset uhat, tekoälyn aiheuttamat mahdolliset uhat ja tekoälyn tarjoamat tutkintamahdollisuudet. Tämä toteutuu tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimenpiteitä sekä auttamalla jäsenvaltioiden ja unionin tason toimivaltaisia viranomaisia niiden pyrkimyksissä kehittää läheistä ja säännöllistä yhteistyötä sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa keskenään ja komission kanssa; yhteistyöhön otetaan tarvittaessa mukaan myös kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä.

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Perikles-ohjelmalla autetaan tuensaajia – jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia – työssään suojaamaan euroa väärentämiseltä ja siihen liittyviltä petoksilta koulutuksen, parhaiden käytäntöjen vaihdon ja tietoisuuden lisäämisen avulla. Ohjelman toimien kohderyhmiä ovat kaikki euron suojaamiseen liittyvä julkisen ja yksityisen sektorin henkilöstö.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Tätä aloitetta seurataan vuoden 2027 jälkeisen talousarvion tuloskehyksessä, jota puolestaan tarkastellaan erillisessä ehdotuksessa. Tuloskehyksessä säädetään toteuttamisselvityksestä ohjelman toteuttamisvaiheessa sekä asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtävästä takautuvasta arvioinnista. Arviointi tehdään parempaa sääntelyä koskevien komission suuntaviivojen mukaisesti ja ohjelman tavoitteiden kannalta merkityksellisten indikaattorien perusteella.

Ohjelman edistymisen ja saavutusten seurantaan käytettävät tuotos- ja tulosindikaattorit vastaavat asetuksen (EU) [XXX] [horisontaalinen tuloksellisuusasetus] mukaisia yhteisiä indikaattoreita.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 24

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Unionin yhteisenä rahana euro on keskeinen eurooppalainen etu. Sen luotettavuutta on suojeltava kaikissa sen ulottuvuuksissa. Euron väärentämisen uhka on edelleen huomattava. Keskimäärin vuosittain havaittujen väärennettyjen euroseteleiden keskimääräinen määrä on edelleen hallinnassa. Jatkuva valppaus on kuitenkin tarpeen, mistä kertovat korkealaatuisten väärennettyjen eurojen ja turvatekijöiden lisääntyvä tarjonta internetissä ja pimeässä verkossa, setelijäljitelmien esiintyminen ja EU:ssa ja sen ulkopuolella sijaitsevat väärentämiskeskukset. Lisäksi käteiseuroja käytetään edelleen laajalti EU:ssa sähköisten maksuvälineiden rinnalla, minkä vuoksi yhteistä rahaa on jatkuvasti suojeltava väärentämiseltä. Väärennöksistä on haittaa kansalaisille ja yrityksille, sillä niiden vuoksi menetetyistä varoista ei makseta korvausta, vaikka väärennökset olisi otettu vastaan hyvässä uskossa. Yleisemmin väärentäminen vaikuttaa euron asemaan laillisena maksuvälineenä ja kansalaisten ja yritysten luottamukseen aitoja euroseteleitä ja -kolikoita kohtaan.

Koska euron suojaaminen väärentämiseltä vaatii jatkuvaa huomiota, aloite toteutetaan jatkuvasti, kohdennettujen avustusten ja hankittujen toimien avulla.

Euroopan yhteinen raha on julkinen hyödyke, jolla on selkeä monikansallinen ulottuvuus, ja tämän vuoksi euron suojaaminenkin on EU:n yksittäisen jäsenvaltion etua ja vastuuta laaja-alaisempi tehtävä. Kun otetaan huomioon euron liikkuminen rajojen yli ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden syvät kytkökset euron väärentämiseen (valmistus ja jakelu), kansallista suojaa on tarpeen täydentää EU:n aloitteella, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja torjua mahdollisia uusia ylikansallisia riskejä.

. Ohjelmasta annetaan kohdennettua tukea, jolla vahvistetaan unionin valmiuksia torjua euron väärentämistä. Jos ohjelmaa ei olisi, se vaikuttaisi käynnissä oleviin aloitteisiin ja haittaisi uusien suhteiden ja verkostojen kehittämistä sekä estäisi valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo

Ohjelma tarjoaa merkittävää EU:n tason lisäarvoa, sillä sen välityksellä voidaan luoda ja parantaa jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, unionin toimielinten ja kansainvälisten järjestöjen välisiä suhteita ja yhteistyötä, mitä yksittäiset kansalliset viranomaiset eivät voi tehdä. Esimerkkeinä voidaan mainita koordinoidun suhteen luominen Kiinan viranomaisiin esimerkiksi väärennettyjen eurohologrammien jakelun torjumiseksi ja kannustaminen EU:n yhteiseen strategiaan, jolla torjutaan setelijäljennösten aiheuttamaa uhkaa.

Ohjelmasta annetaan kohdennettua tukea, jolla vahvistetaan unionin valmiuksia torjua euron väärentämistä. Jos ohjelmaa ei olisi, se vaikuttaisi käynnissä oleviin aloitteisiin ja haittaisi uusien suhteiden ja verkostojen kehittämistä sekä estäisi valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Perikles IV -ohjelman väliarviointi tehtiin vuonna 2024 asetuksen (EU) 2021/840 13 artiklan mukaisesti. Arvioinnissa todetaan, että Perikles IV -ohjelma edistää osaltaan euron väärentämisen ehkäisemistä ja torjuntaa sekä varmistaa euroseteleiden ja -kolikoiden luotettavuuden säilymisen.

Väliarvioinnin mukaan Perikles IV -ohjelmalla pyritään korjaamaan monissa jäsenvaltioissa esiintyvää kriittistä puutetta, joka liittyy siihen, että euron väärentämistä koskevan kansainvälisen ja monialaisen koulutuksen järjestämiseen on usein vain vähän resursseja. Ohjelmalla on tuettu jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä teknisten koulutusten, seminaarien, henkilöstövaihtojen ja tutkimusten muodossa erityisesti siellä, missä kansallinen rahoitus on rajallista. Perikles IV -ohjelmassa on näin ollen varmistettu resurssien tehokas käyttö ohjelman tuotosten, tulosten ja vaikutusten saavuttamiseksi. Ohjelman hallinnointikustannukset ovat suhteellisen korkeat muihin samankaltaisiin ohjelmiin verrattuna, mikä johtuu pääasiassa ohjelman rajallisesta kokonaisbudjetista. Niiden kokonaisosuus pienenee myös digitalisaation vuoksi, mikä osoittaa, että tehokkuus on yleisesti ottaen parantunut. Komission yksiköiden tiivis osallistuminen toimien koordinointiin ja toteuttamiseen, esimerkiksi toimimalla puheenjohtajana euroväärennösten torjunnan asiantuntijaryhmän kokouksissa, varmistaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneita ja seuranta on tuloksellisesta. Perikles IV -ohjelmalle tehdään väli- ja jälkiarviointeja. Ohjelma on pieni ja se on jatkunut pitkälti samanlaisena useiden ohjelmakausien ajan, joten on herännyt kysymys, onko kokonaisbudjettiin nähden kohtuullista edellyttää kahta arviointia rahoitussykliä kohden. Siksi ehdotetaan, että ohjelman seuraavassa versiossa toinen kahdesta arvioinnista korvattaisiin toteuttamisselvityksellä.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Aloite on osa kauden 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevaa ehdotusta.

Mahdollisia synergioita voitaisiin löytää sisämarkkinaohjelman kanssa. Siinä EU:n talousarviosta tuettavia toimenpiteitä kootaan yhteen valtioiden rajat ylittävien ja valtioiden sisäisten esteiden poistamiseksi, ja sillä edistetään kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä. Tätä edistetään myös Perikles-ohjelmalla, jolla myötävaikutetaan myös sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan takaamalla yhteisen rahan turvallisuus. Myös Euroopan kilpailukykyrahaston kanssa voidaan löytää synergiaetuja sikäli, että myös Perikles V -ohjelmalla pyritään edistämään strategista autonomiaa ja kriittisen infrastruktuurin suojelua varmistamalla euron turvallinen käyttö yhteisenä rahana ja maksuvälineenä.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Ei sovelleta

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–Toiminta alkaa 1.1.2028 ja päättyy 31.12.2034.

–Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2028–2034 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2028–2037.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

Ei sovelleta

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ohjelman seuranta- ja raportointisäännöissä noudatetaan asetuksessa xxx [horisontaalinen tuloksellisuusasetus] säädettyjä vaatimuksia.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Talousarvion toteuttamistapa:

Komissio toteuttaa ohjelmaa käyttäen suoraa hallinnointitapaa. Näin varmistetaan, että komissio vastaa sekä ohjelman suorasta hallinnoinnista että euron suojaamiseen (väärentämisen ehkäiseminen, lainvalvonta ja yhteistyö) tähtäävän EU:n politiikan ja lainsäädännön suunnittelusta ja toteutuksesta, jolloin synergiaedut voidaan optimoida. Tämä takaa ohjelman tavoitteiden saavuttamisen, sillä lainsäädäntö ja politiikka kytkeytyvät ohjelman toteuttamiseen. Komission osallistuminen lähes kaikkiin toimiin tukee EU:n lainsäädännön ja politiikan valmistelua ja muotoilua.

Rahoituksen toteutusmekanismi:

Ohjelman mukainen rahoitustuki tukikelpoisille toimille myönnetään joko

a) avustuksina (”toimivaltaisen kansallisen viranomaisen toteuttamat toimet”) tai

b) julkisina hankintoina (”suorat toimet”).

Komissio hyödyntää hankintoja (”suoria toimia”). Tavoitteena on täydentää avustustoimia ja näin vastata mahdollisimman moniin uusiin uhkiin ja prioriteetteihin.

Työohjelmaan sisällytetään kaikki varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaiset pakolliset elementit, talousarviomäärärahat mukaan lukien.

Maksujärjestelyt:

Komissio suorittaa avustuksen saajalle seuraavat maksut:

– yksi ennakkomaksu;

– yksi loppumaksu loppumaksupyynnön perusteella.

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota avustuksen saajalle käteisvaroja. Ennakkomaksut pysyvät unionin omaisuutena, kunnes ne vähennetään loppumaksusta. Loppumaksun tarkoituksena on korvata tai kattaa avustuksen saajalle hankkeen toteutuksesta aiheutuneet jäljellä olevat avustuskelpoiset kustannukset.

Valvontastrategia:

Ohjelman kumpaakin osaa (avustukset ja julkiset hankinnat) koskevat valvontamenettelyt ovat varainhoitoasetuksen mukaiset.

Ennakkotarkastukset (sitoumukset ja maksut)

Komissio on päättänyt soveltaa varainhoitoon osittain hajautettua mallia, jossa rahoitustapahtuman alullepano ja varmentaminen on varainhoidosta vastaavan keskusyksikön tehtävä ja operatiivinen alullepano, varmentaminen ja lopullinen hyväksyminen operatiivisten yksiköiden tehtävä. Kaikki asiakirjat tarkastetaan vähintään neljään kertaan (rahoitustapahtuman alullepanija ja varmentaja talousarvioyksikössä sekä operatiivinen alullepanija ja varmentaja menoista vastaavassa yksikössä), ennen kuin edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy ne.

Komission edustaja on mukana kaikkien Perikles-hankintojen yhteydessä toimen toteuttamispäivänä valvoakseen varojen asianmukaista käyttöä (esim. konferenssit ja koulutus).

Avustukset

– Avustuksen saajien allekirjoittamassa avustussopimuksessa määritellään rahoituksen ehdot ja tuettavat toimet. Lisäksi sopimuksessa on erillinen osio, jossa käsitellään valvontamenetelmiä.

– Useimpien avustusten yhteydessä komission edustaja on mukana toimen toteuttamispäivänä osallistuakseen tapahtumaan (esim. puhujana tai kouluttajana) ja valvoakseen varojen asianmukaista käyttöä (esim. konferenssit ja koulutus).

Hankinnat

– Laaditaan yksityiskohtaiset tarjouseritelmät, joita käytetään sopimusten perustana. Kaikissa komission ja ulkopuolisen tahon välisissä sopimuksissa määrätään petostentorjuntatoimenpiteistä.

– Komissio tarkastaa kaikki suoritteet ja valvoo kaikkia toimeksisaajan toteuttamia toimia ja palveluja.

Tarkastusten avulla komissio voi saada riittävän varmuuden menojen laadusta ja asianmukaisuudesta. Samalla vähennetään sääntöjenvastaisuuksien riskiä. Nämä tarkastukset supistavat mahdolliset riskit käytännössä lähes nollaan, ja ne koskevat kaikkia edunsaajia. Ohjelman valvontastrategian katsotaan olevan riittävän tehokas, jotta sillä voidaan rajoittaa sääntöjenvastaisuuksien riskiä. Lisäksi se on oikeasuhteinen ottaen huomioon riskit sekä käytettävissä olevat rajalliset määrärahat.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Avustussopimuksiin liittyviä riskejä pidetään vähäisinä, sillä 90 prosentissa tapauksista avustuksen saajia ovat jäsenvaltioiden julkishallinnon yksiköt tai lainvalvontaviranomaiset. Niiden sopimusten osalta, jotka tehdään hankintamenettelyn mukaisesti, riskit ovat rajalliset, sillä huomattavaan osaan menoista sovelletaan puitesopimuksessa määrättyjä juridisia ja taloudellisia ehtoja. Puitesopimus tehdään vuodeksi, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa kolme kertaa.

Komission vaatimusten mukaisesti riskinarviointi suoritetaan vuosittain.

Avustuksia koskevissa asiakirjoissa erityisen riskin muodostaa se, että avustuksen saaja tulkitsee toimen toteutuksen aikana aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuutta koskevia ehtoja liian väljästi. Tämän riskin lieventämiseksi rahoitus- ja tarjouspyyntöportaalissa julkaistaan vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus: oikean ja riittävän kuvan saamiseksi asiaintilasta kaikkien maksujen määrät tarkastetaan. Lisäksi suoritetaan horisontaalista kirjanpidon ja raportoinnin todentamista.

Varojen ja tietojen turvaaminen: Suorittamatta olevat ennakkomaksut esitetään taseessa varoina. Turvaamista toteutetaan lähinnä kahdella tavalla: mahdollisen tuensaajan taloudelliset valmiudet on varmistettu, koska kaikki hakijat valitaan suljetusta julkisten elinten joukosta ja operatiivinen yksikkö seuraa ympäri vuoden säännöllisesti, saadaanko suoritteet ajoissa.

Perikles-menojen valvonnan yleisen kustannustehokkuuden mittarina käytetään valvonnan kokonaiskustannuksia suhteessa maksuihin. Olisi otettava huomioon, että vaikka valvontakustannusten suhdeluku on suurempi kuin keskimäärin, toteutus on riittävän tehokasta ja kustannustehokasta. Valvontakustannusten suhdelukua voidaan selittää seuraavasti:

Asiasta vastaava yksikkö on myös aktiivinen substanssiyksikkö, jonka toiminta liittyy läheisesti jäsenvaltioiden ja toimivaltaiset kansallisten viranomaisten toteuttamien Perikles-toimien toteuttamiseen. Tämä tapahtuu jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kanssa käytävän keskustelun ja sen työn koordinoinnin kautta sekä osallistumalla kaikkiin edunsaajien järjestämiin tapahtumiin/työpajoihin/koulutuksiin. Alustavat keskustelut takaavat yksikön työssä käytettävien tuotosten korkean laadun. Komission henkilöstön osallistuminen kaikkiin tapahtumiin liittyy lähinnä sen toimintaan substanssiyksikkönä (puheenjohtajana, luennoitsijana, työpajojen vetäjänä, päätelmien laatimiseen osallistujana ja tuotosten käyttäjänä). Se antaa myös mahdollisuuden seurata ja arvioida kaikkien toteutettavien toimien laatua paikan päällä (enintään 15 % paikallaoloajasta). Samassa yhteydessä komissio usein kutsuu Perikles-henkilövaihtoon osallistujat tiloihinsa. Nämä tehtävät, joista useimmat liittyvät politiikkaan, vievät yksiköltä merkittävästi aikaa.

Perikles-ohjelmalla on suhteellisen pieni budjetti, jonka toteuttaminen ja valvonta eivät ole oikeassa suhteessa myönnettäviin suhteellisen pieniin avustuksiin. Pienen budjettinsa vuoksi ohjelma ei voi myöskään hyödyntää mittakaavaetuja.

Ohjelman toteuttamiseksi tehdään yksi ehdotuspyyntö, jolla on kaksi eri määräaikaa. Näin ollen joka vuosi hoidetaan kaksi myöntämismenettelyä. Hallinto- ja valvontajärjestelmän tavoitteena on pitää (maksu- ja päättämishetkellä) odotettavissa oleva vuotuinen virheriski alle 2 prosentin olennaisuusrajan.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ks. ehdotuksen johdanto-osan 9 kappale. Asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaista laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen. Asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja pääsyvaltuudet ja varmistettava, että unionin varojen hallinnointiin osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

Komissio noudattaa jämäkkää petostentorjuntastrategiaa. Talouden ja rahoituksen pääosasto täydentää sitä petostentorjunta- ja tarkastusstrategialla, joka kattaa sen toimialaan kuuluvat toimet, sekä talouden ja rahoituksen pääosaston ohjelmien jälkitarkastuksilla.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Ei sovelleta

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
2	05 01 03 Perikles-ohjelman tukimenot (euron suojaaminen)	EI-JM	EI	EI	EI	EI
2	05 04 01 Perikles-ohjelma	JM	EI	EI	EI	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: ECFIN

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2028–2034

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

Toimintamäärärahat

Budjettikohta 05 04 01 Perikles

Sitoumukset

(1a)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Maksut

(2a)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat

Budjettikohta 05 01 03 Perikles-ohjelman tukimenot (euron suojaaminen)

(3)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Määrärahat yhteensä

Sitoumukset

=1a+3

1

1

1

1

1

1

1

7

Pääosaston ECFIN määrärahat YHTEENSÄ

Maksut

=2a+3

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2028–2034

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Maksut

(5)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

OTSAKKEESEEN 2 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

= 4 + 6

1

1

1

1

1

1

1

7

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Maksut

= 5 + 6

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

4

”Hallintomenot”

ECFIN

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2028–2034

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

 Henkilöresurssit

0,376

0,376

0,376

0,376

0,376

0,376

0,376

2,632

 Muut hallintomenot

0,015

0,015

0,015

0,015

0,015

0,015

0,015

0,105

Pääosasto ECFIN YHTEENSÄ

Määrärahat

0,391

0,391

0,391

0,391

0,391

0,391

0,391

2,737

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,391

0,391

0,391

0,391

0,391

0,391

0,391

2,737

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
		2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Maksut	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

Ohjelman edistymisen ja saavutusten seurantaan käytettävät tuotos- ja tulosindikaattorit vastaavat asetuksen (EU) [XXX] [tuloksellisuusasetus] mukaisia yhteisiä indikaattoreita.

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2028–2034
	2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
OTSAKE 4
Henkilöresurssit	0,376	0,376	0,376	0,376	0,376	0,376	0,376	2,632
Muut hallintomenot	0,015	0,015	0,015	0,015	0,015	0,015	0,015	0,105
OTSAKE 4, välisumma	0,391	0. 391	0. 391	0. 391	0. 391	0. 391	0. 391	2,737
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät
Henkilöresurssit	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Muut hallintomenot	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät, välisumma	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

YHTEENSÄ	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

2

2

2

2

2

2

2

20 01 02 03 (unionin edustustot)

0

0

0

0

0

0

0

01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

0

0

0

01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

0

0

0

Muu budjettikohta (mikä?)

0

0

0

0

0

0

0

• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)

20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)

0

0

0

0

0

0

0

20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)

0

0

0

0

0

0

0

Hallinnollisen tuen budjettikohta

– päätoimipaikassa

0

0

0

0

0

0

0

– unionin edustustoissa

0

0

0

0

0

0

0

01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

0

0

0

01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

0

0

0

Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 4

0

0

0

0

0

0

0

Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 4 ulkopuolella

0

0

0

0

0

0

0

YHTEENSÄ

2

2

2

2

2

2

2

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

	Katetaan komission yksiköissä käytettävissä olevalla henkilöstöllä	Poikkeuksellinen lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 4 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet	2		Ei sovelleta
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

*Selitä lyhyesti, miksi kyseiseen ehdotukseen sisältyviä tehtäviä ei voida kokonaan hoitaa olemassa olevilla henkilöstöresursseilla ja toimea jo toteuttavan pääosaston tai komission yksiköiden sisäisillä uudelleenjärjestelyillä.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Ohjelman toteuttamisen suunnittelu, hallinnointi, jatkotoimet ja seuranta.
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

Pakollinen: seuraavaan taulukkoon olisi sisällytettävä tarkin mahdollinen arvio ehdotuksen/aloitteen aiheuttamista digitaaliteknologiaan liittyvistä investoinneista.

Jos ehdotuksen/aloitteen toteuttaminen sitä edellyttää, otsakkeen 4 määrärahat olisi poikkeuksellisesti esitettävä nimetyllä rivillä.

Otsakkeiden 1–3 määrärahat olisi otettava huomioon rivillä ”Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot”. Näillä menoilla tarkoitetaan toimintatalousarviota, jota käytetään suoraan aloitteen täytäntöönpanoon liittyvien tietoteknisten alustojen/välineiden uudelleenkäyttöön/ostoon/kehittämiseen sekä niihin liittyviin investointeihin (esim. lisenssit, koulutus, tietojen säilyttäminen). Tässä taulukossa annettujen tietojen olisi oltava yhdenmukaisia 4 jaksossa ”Digitaaliset ulottuvuudet” esitettyjen yksityiskohtien kanssa.

YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
	2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
OTSAKE 4
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla)	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,115
OTSAKE 4, välisumma	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,115
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot	0	0	0	0	0	0	0	0
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät, välisumma	0	0	0	0	0	0	0	0

YHTEENSÄ	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,016	0,115

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen kauden 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen kanssa.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

– rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Yhteensä
	2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– vaikutuksia omiin varoihin

– vaikutuksia muihin tuloihin

– tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 25
		Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

Ehdotuksella ei katsota olevan merkitystä digitalisaation kannalta. Siinä ei ole kyse digitaalisten keinojen hyödyntämisen, datanäkökohtien tai digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamisen käyttöönotosta tai muuttamisesta eikä se vaikuta niihin. Ehdotuksen soveltamisala rajoittuu euron suojaamiseen väärentämiseltä, eikä siihen näin ollen sovelleta oletusarvoisen digitaalisuuden periaatetta.

Ohjelman edunsaajien hakuprosessia hallinnoidaan e-Grants-järjestelmän kautta. Se on jo olemassa oleva digitaalinen työkalu, jota useimmissa avustusohjelmissa käytetään hakuprosessin helpottamiseksi.

4.2.Data

Ei sovelleta

4.3.Digitaaliset ratkaisut

Ei sovelleta

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

Ei sovelleta

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

Ei sovelleta

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/840 tietojenvaihto-, avunanto- ja koulutusohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles IV -ohjelma) (EUVL L 103, 5.4.2014, s. 1). Tällä asetuksella kumottiin asetus (EU) N:o 331/2014.

(2) Perikles IV -toimiin voivat osallistua poliisi- ja oikeusviranomaiset, kansalliset keskuspankit, tekniset analyysilaboratoriot, rahapajat, relevantit yksityiset sidosryhmät ja tutkimuslaitokset.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1149 , annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta (EUVL L 251, 15.7.2021, s. 94).

(4) Euroopan monialainen rikosuhkien torjuntafoorumi EMPACT on EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusaloite, jonka puitteissa määritetään, priorisoidaan ja torjutaan järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden aiheuttamia uhkia. EMPACTista tuli vuonna 2021 pysyvä väline, mikä vahvistettiin järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin pysyvästä jatkamisesta annetuissa neuvoston päätelmissä. EMPACT-painopisteen ”teollis- ja tekijänoikeusrikokset sekä tavaroiden ja valuuttojen väärentäminen” vastuujäsenvaltio on Bulgaria.

(5) Ks. seuraava linkki: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/14525-EUn-seuraava-pitkan-aikavalin-talousarvio-EUn-rahoitus-sisamarkkinoita-ja-kansallisten-viranomaisten-yhteistyota-varten_fi.

(6) Euroopan komissio: Budjettipääosasto, unionin yleiseen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus (uudelleenlaadittu), Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, https://data.europa.eu/doi/10.2761/686790 .

(7) SWD(2021) 305 final.

(8) Viite lisätään, kun se on saatavilla.

(9) EUVL C , , ELI: s. .

(10) Neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2001, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä ( EYVL L 181, 4.7.2001, s. 6 , ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1338/oj ).

(11) Neuvoston asetus (EY) N:o 1339/2001, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001 vaikutusten laajentamisesta koskemaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa yhtenäisvaluutaksi ( EYVL L 181, 4.7.2001, s. 11 , ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1338/oj ).

(12) Neuvoston päätös 2001/923/EY, tehty 17 päivänä joulukuuta 2001, tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) ( EYVL L 339, 21.12.2001, s. 50 , ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2001/923/oj ).

(13) Neuvoston päätös 2001/924/EY, tehty 17 päivänä joulukuuta 2001, euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustettavasta tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevasta toimintaohjelmasta (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen vaikutuksen laajentamisesta jäsenvaltioihin, jotka eivät ole ottaneet euroa yhtenäisvaluutaksi ( EYVL L 339, 21.12.2001, s. 55 , ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2001/924/oj ).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 331/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles 2020 -ohjelma) ja neuvoston päätösten 2001/923/EY, 2001/924/EY, 2006/75/EY, 2006/76/EY, 2006/849/EY ja 2006/850/EY kumoamisesta (EUVL L 103, 5.4.2014, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/331/oj ).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/840, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, tietojenvaihto-, avunanto- ja koulutusohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä kaudeksi 2021–2027 (Perikles IV -ohjelma) ja asetuksen (EU) N:o 331/2014 kumoamisesta (EUVL L 186, 27.5.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/840/oj ).

(16) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustetun tietojenvaihto-, avunanto- ja koulutusohjelman (Perikles IV -ohjelma) väliarvioinnista, COM(2025) 54 final.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/883/oj ).

(19) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1995/2988/oj ).

(20) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292,15.11.1996, s. 2, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1996/2185/oj ).

(21) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1939/oj).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2017/1371/oj ).

(23) Neuvoston päätös (EU) 2021/1764, annettu 5 päivänä lokakuuta 2021, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (päätös merentakaisten alueiden, Grönlanti mukaan luettuna, assosiaatiosta) (EUVL L 355, 7.10.2021, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2021/1764/oj ).

(24) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(25) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake			4		”Hallintomenot”
ECFIN				Vuosi		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
				2028		2029	2030	2031	2032	2033	2034
 Henkilöresurssit				0,376		0,376	0,376	0,376	0,376	0,376	0,376	2,632
 Muut hallintomenot				0,015		0,015	0,015	0,015	0,015	0,015	0,015	0,105
Pääosasto ECFIN YHTEENSÄ	Määrärahat			0,391		0,391	0,391	0,391	0,391	0,391	0,391	2,737


Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ		(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)		0,391		0,391	0,391	0,391	0,391	0,391	0,391	2,737