Bryssel 5.6.2025

COM(2025) 278 final

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut liikenneyhteisösopimuksen tarkistamisesta


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unioni on hyväksynyt liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen 1 , jäljempänä ’liikenneyhteisösopimus’ tai ’sopimus’, neuvoston päätöksellä 2 , ja sen on ratifioinut kuusi Länsi-Balkanin kumppania (Albanian tasavalta, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonian tasavalta, Kosovo 3*, Montenegro ja Serbian tasavalta, jäljempänä ’kaakkoiseurooppalaiset osapuolet’). Sopimus tuli voimaan 1. toukokuuta 2019.

Sopimusta sovelletaan maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteen alalla, ja siinä säädetään liikennemarkkinoiden ja ‑verkkojen, myös lentoasemien infrastruktuurin, asteittaisesta yhdentämisestä asiaa koskevan EU:n lainsäädännön perusteella muun muassa teknisten standardien, yhteentoimivuuden, turvallisuuden, turvatoimien, liikenteen hallinnan, kilpailun, sosiaalipolitiikan, julkisten hankintojen ja ympäristöpolitiikan aloilla.

Liikenneyhteisö on vuodesta 2019 edistänyt tätä tavoitetta paitsi tekemällä aloitteita valmiuksien kehittämiseksi myös lisäämällä alueellista yhteistyötä ja tarjoamalla kohdennettua teknistä apua. Näiden toimien ansiosta liikenneyhteisö on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja liikennemarkkinoiden yhdentämisessä sekä kaakkoiseurooppalaisten osapuolten välillä että niiden ja EU:n välillä. Tätä työtä on jatkettava.

Liikenneyhteisösopimuksen 42 artiklan mukaan sopimusta on tarkasteltava uudelleen, jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

Liikenneyhteisösopimuksen sopimuspuolet sekä liikenneministerit Ukrainasta, Georgiasta ja Moldovan tasavallasta antoivat 15. marraskuuta 2022 yhteisen julkilausuman yhteistyöstä liikenteen eri sektoreiden kehittämiseksi. Tämä poliittinen asiakirja on lähtökohta näiden maiden osallistumiselle liikenneyhteisön toimintaan tarkkailijajäseninä. Yhteisessä julkilausumassa todettiin myös, että olisi tutkittava perusteellisesti, millaisia yhteisiä etuja Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian mahdollisesta liittymisestä liikenneyhteisösopimukseen voitaisiin saada.

Tässä suosituksessa ehdotetaan, että neuvosto valtuuttaisi komission aloittamaan neuvottelut liikenneyhteisösopimuksen tarkistamisesta.

Yleisenä tavoitteena olisi oltava neuvottelujen käyminen kaakkoiseurooppalaisten osapuolten sekä Ukrainan ja Moldovan tasavallan kanssa sopimukseen tehtävistä muutoksista, joilla tuetaan ja vahvistetaan kaikkien sopimuspuolten lainsäädännön yhdenmukaistamista asiaa koskevan EU:n säännöstön kanssa ottaen huomioon niiden eurooppalainen tulevaisuus.

Tähän olisi sisällyttävä uusia mekanismeja, joilla vahvistetaan sopimukseen sisältyviä velvoittavia sitoumuksia säätämällä seuraamuksista (kuten äänioikeuksien keskeyttämisestä) tapauksissa, joissa näitä sitoumuksia rikotaan vakavasti ja jatkuvasti. Jotta lainsäädännön yhdenmukaistamismekanismia voitaisiin lujittaa, sopimuksen pysyvän sihteeristön asemaa olisi vahvistettava. Muutoksilla olisi myös parannettava sopimuksen roolia välineenä, jolla tuetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) alustavaa laajentamista kaakkoiseurooppalaisiin osapuoliin, muun muassa ottamalla huomioon TEN-T-lainsäädäntökehyksessä tapahtunut politiikan kehitys. Lisäksi sopimuksen liitettä I olisi tarkistettava erityisesti sisällyttämällä siihen ennen sopimuksen allekirjoittamista vahvistettu EU:n säännöstö ja ottamalla huomioon liitteessä I mainituilla liikenteen tai siihen liittyvillä aloilla tapahtunut politiikan kehitys. Muutoksilla olisi myös pyrittävä parantamaan tiettyjä sopimuksen täytäntöönpanossa havaittuja toiminnallisia näkökohtia ja tarkentamaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön soveltamista koskevia sääntöjä sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa.

Muutoksilla olisi lisäksi mahdollistettava Ukrainan ja Moldovan tasavallan täysjäsenyys sopimuksessa. Jotta varmistettaisiin niiden täysivaltainen liittyminen sopimukseen, komission olisi myös neuvoteltava sopimuksen 40 artiklassa tarkoitettuja siirtymäjärjestelyjä koskevista liitteistä, joita sovelletaan molempiin maihin niiden liittymisen jälkeen. Lisäksi komission olisi voitava vastata sopimuksen sisältöä koskeviin vaatimuksiin, joita Ukraina ja Moldovan tasavalta saattavat esittää.

Ottaen huomioon Georgian demokraattinen taantuminen – mukaan lukien ulkomaisen vaikutusvallan avoimuutta koskevan lain säätäminen, joka vaarantaa Georgian EU-jäsenyysnäkymät ja on johtanut siihen, että liittymisprosessi on käytännössä pysähtynyt – päätöstä konkreettisista toimista Georgian täysjäsenyyden mahdollistamiseksi olisi lykättävä. Tämä lykkäys vastaa Eurooppa-neuvostossa 27. kesäkuuta 2024 4 , 17. lokakuuta 2024 5 ja 19. joulukuuta 2024 6 käytyjä keskusteluja sekä komission laajentumiskertomuksen päätelmiä.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Suosituksen tavoitteet vastaavat ja täydentävät EU:n laajempia pyrkimyksiä tukea uudistuksia kaakkoiseurooppalaisten osapuolten, Ukrainan ja Moldovan tasavallan liikennealalla osana niiden liittymisprosessia. Liikenneyhteisösopimuksen voimaantulon jälkeen Eurooppa-neuvosto on useaan otteeseen vahvistanut, että kaakkoiseurooppalaisten osapuolten tulevaisuus on EU:ssa. Eurooppa-neuvoston jäsenet hyväksyivät maaliskuussa 2020 yleisten asioiden neuvoston päätöksen 7 aloittaa liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian tasavallan ja Albanian tasavallan kanssa. Maaliskuussa 2024 Eurooppa-neuvosto päätti 8 aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Kosovo jätti EU-jäsenyyshakemuksensa joulukuussa 2022.

Eurooppa-neuvosto päätti 14. ja 15. joulukuuta 2023 aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan tasavallan kanssa 9 . Neuvottelut näiden kahden maan kanssa käynnistettiin virallisesti kahdessa hallitustenvälisessä konferenssissa Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2024.

Lisäksi tavoite tukea edelleen liikenneverkkojen yhdentämistä on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1679 10 mukainen. Asetuksessa säädetään muun muassa erityisistä eurooppalaisista liikennekäytävistä, joilla pyritään vahvistamaan entisestään jäsenvaltioiden ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten, Ukrainan ja Moldovan tasavallan välisiä yhteyksiä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Suositus on yhdenmukainen EU:n muiden politiikkojen kanssa, erityisesti laajentumisen ja naapuruuspolitiikan aloilla. Euroopan komissio hyväksyi 8. marraskuuta 2023 Länsi-Balkanin uuden kasvusuunnitelman 11 , jonka tavoitteena on tuoda osa EU-jäsenyyden eduista alueelle jo ennen liittymistä, vauhdittaa talouskasvua ja nopeuttaa kipeästi kaivattua sosioekonomista lähentymistä. Pyrkimyksenä on auttaa kumppaneita vauhdittamaan uudistuksia ja investointeja, jotta laajentumisprosessia ja kumppanien talouksien kasvua voidaan nopeuttaa merkittävästi.

Vastaavasti komissio hyväksyi 15. huhtikuuta 2024 Ukraina-suunnitelman 12 , jolla autetaan Ukrainaa elpymis-, jälleenrakentamis- ja nykyaikaistamisprosessissa ja tuetaan erityisesti maan uudistuspyrkimyksiä sen tiellä kohti EU:n jäsenyyttä. Lisäksi komissio antoi 10. lokakuuta 2024 tiedonannon Moldovan kasvusuunnitelmasta 13 , jolla pyritään vahvistamaan Moldovan taloutta ja tukemaan maan etenemistä kohti unionin jäsenyyttä nopeuttamalla uudistuksia ja antamalla rahoitustukea.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Liikenneyhteisösopimuksen tavoitteena on liikenneyhteisön luominen tie-, raide-, sisävesi- ja meriliikenteelle sekä liikenneverkon kehittäminen Euroopan unionin ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten välillä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklassa säädetään, että yhteiseen liikennepolitiikkaan kuuluvat rautatie-, maantie- ja sisävesiliikennettä koskevat toimet hyväksytään tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. SEUT-sopimuksen 100 artiklan 2 kohdassa säädetään, että myös meriliikennettä koskevat aiheelliset säännökset hyväksytään tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Sopimuksesta käytävien neuvottelujen aloittamista ja neuvottelijalle annettavia ohjeita koskevan suunnitellun päätöksen aineellinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 91 artikla ja 100 artiklan 2 kohta.

SEUT-sopimuksen 218 artiklassa vahvistetaan menettely sopimusten neuvottelemiseksi ja tekemiseksi EU:n ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä. Mainitun artiklan 3 kohdan mukaan komissio esittää suosituksia neuvostolle, joka tekee päätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa neuvottelut ja jossa nimetään suunnitellun sopimuksen alan mukaan unionin neuvottelija tai neuvotteluryhmän johtaja. Lisäksi 218 artiklan 4 kohdan mukaan neuvosto voi antaa neuvottelijalle ohjeita ja nimetä erityiskomitean, jota on kuultava neuvottelujen aikana. Sopimuksesta käytävien neuvottelujen aloittamista ja neuvottelijalle annettavia ohjeita koskevan suunnitellun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 ja 4 kohta.

•Unionin toimivalta

SEUT-sopimuksen 216 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Unioni voi tehdä sopimuksen yhden tai useamman kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa, kun perussopimuksissa on asiaa koskeva määräys taikka kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle perussopimuksissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi tai sopimuksen tekemisestä säädetään oikeudellisesti sitovassa unionin säädöksessä tai sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta.”

Euroopan unioni on tehnyt liikenneyhteisösopimuksen neuvoston päätöksellä (EU) 2019/392 14 . Koska kyseessä on EU:n ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten välinen sopimus, sopimuksen muuttamisesta olisi neuvoteltava unionin tasolla.

Liikenneyhteisö perustuu kaakkoiseurooppalaisten osapuolten liikennemarkkinoiden asteittaiseen yhdentämiseen EU:n liikennemarkkinoihin muun muassa teknisten standardien, yhteentoimivuuden, turvallisuuden, turvatoimien, liikenteen hallinnan, sosiaalipolitiikan, julkisten hankintojen ja ympäristöpolitiikan alojen asiaa koskevan säännöstön pohjalta kaikkien liikennemuotojen paitsi lentoliikenteen osalta.

Ehdotus koskee neuvottelujen aloittamista liikenneyhteisösopimuksen muuttamiseksi seuraavien pyrkimysten saavuttamiseksi: i) tuetaan ja vahvistetaan kaakkoiseurooppalaisten osapuolten lainsäädännön yhdenmukaistamista, ii) vahvistetaan sopimuksen pysyvän sihteeristön asemaa, iii) tarkistetaan sopimuksen liitettä I erityisesti sisällyttämällä siihen ennen sopimuksen allekirjoittamista vahvistettu EU:n säännöstö ja ottamalla huomioon kyseisen liitteen kattamilla liikenteen tai siihen liittyvillä aloilla tapahtunut politiikan kehitys, iv) parannetaan tiettyjä toiminnallisia näkökohtia, v) tarkennetaan sopimuksen 19 artiklan mukaisia unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvia sopimuksen tulkintaa koskevia sääntöjä siten, että ne kattavat myös sopimuksen allekirjoittamispäivän jälkeen annetun oikeuskäytännön, ja vi) mahdollistetaan Ukrainan ja Moldovan tasavallan täysjäsenyys muun muassa neuvottelemalla kunkin maan siirtymäjärjestelyjä koskevista liitteistä. Näin ollen ehdotus ei vaikuta sopimuksen aineelliseen soveltamisalaan, se on johdonmukainen sopimuksella tavoiteltujen politiikkatavoitteiden kanssa, eikä se vaikuta EU:n toimivaltaan sopimuksen suhteen.

EU:lla on näin ollen yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus, jolla muutetaan liikenneyhteisösopimusta sekä siirtymäjärjestelyjä koskevia liitteitä, joita sovelletaan Ukrainan ja Moldovan tasavallan mahdollisen liittymisen yhteydessä.

•Suhteellisuusperiaate

Neuvoteltavat muutokset eivät muuta liikenneyhteisösopimuksen aineellista soveltamisalaa, ja ne rajoittuvat toimenpiteisiin, joita tarvitaan sopimuksen tehokkaamman täytäntöönpanon varmistamiseksi ja Ukrainan ja Moldovan tasavallan täysjäsenyyden mahdollistamiseksi.

Suunniteltu sopimus on tehokkain väline EU:n, kaakkoiseurooppalaisten osapuolten, Ukrainan ja Moldovan tasavallan välisten liikennesuhteiden parantamiseksi. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksessa ei ylitetä sitä, mikä on asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

•Toimintatavan valinta

Komission suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa neuvottelut, perustuu SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 kohtaan. Sen mukaan komissio antaa suosituksia neuvostolle, joka tekee päätöksen luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Pysyvä sihteeristö perusti komission pyynnöstä tammikuussa 2024 epävirallisen työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä alustava arvio liikenneyhteisösopimuksen nykyisestä täytäntöönpanosta ja yksilöidä mahdollisia alueita, joilla voitaisiin tehdä sisällöllisiä ja toiminnallisia parannuksia sopimuksen uudelleentarkastelun yhteydessä.

Pysyvän sihteeristön johtama epävirallinen työryhmä koostui komission, jäsenvaltioiden ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten sekä tarkkailijajäsenten edustajista. Sen tehtävänä oli:

·yksilöidä asiaa koskevan EU:n säännöstön perusteella mahdollisia sisällöllisiä muutoksia, jotka todennäköisesti edistäisivät liikenneyhteisösopimuksen tavoitetta tiivistää kaakkoiseurooppalaisten osapuolten liikennemarkkinoiden yhdentämistä;

·tutkia mahdollista tarvetta parantaa tukea Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) alustavan kehittämisen seurannalle alueella;

·määrittää uusia toimintalinjoja/tehtäviä EU:n ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten välisissä suhteissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi; sekä

·yksilöidä mahdollisia toiminnallisia muutoksia, jotka todennäköisesti parantaisivat sopimuksen asianmukaista toimintaa ja täytäntöönpanoa.

Tarkastelu on saatu päätökseen, ja pysyvä sihteeristö on laatinut loppuraportin, jossa esitetään yhteenveto tehdystä työstä ja sen keskeisistä päätelmistä sekä tärkeimmät osa-alueet, joita voitaisiin käsitellä uudelleentarkastelun yhteydessä.

Epävirallisen työryhmän työn yhteydessä Kosovo on pyytänyt liikenneyhteisösopimuksessa maasta nykyisin käytetyn nimen (Kosovo*) muuttamista ”Kosovon tasavallaksi”. Kosovo haluaisi myös muuttaa tapaa, jolla sen rajat esitetään sopimuksen liitteessä I olevissa alustavissa TEN-T-kartoissa. Pohjois-Makedonian tasavalta on korostanut tarvetta tarkastella uudelleen sopimukseen liitettyjä kahdenvälisiä pöytäkirjoja ja mukauttaa ne sisämaaosapuolten erityistilanteeseen erityisesti meriliikennettä koskevien määräysten osalta. Montenegro totesi, että jotkin sopimuksen liitteessä I luetellut säädökset olisi saatettava ajan tasalle.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komission yksiköt kävivät vuoden 2023 aikana useita kahdenvälisiä keskusteluja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten kanssa tarkkailijajäsenten Ukrainan ja Moldovan tasavallan tiiviimmästä osallistumisesta liikenneyhteisösopimuksen toimintaan. 15

Yleisesti ottaen aloitetta Ukrainan ja Moldovan tasavallan ottamisesta tiiviimmin mukaan sopimuksen toimintaan täysjäsenyyttä silmällä pitäen tuetaan voimakkaasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osapuolten hallitusten virallisia kantoja. Yksi merkittävä varauma kuitenkin esitettiin tietyn Länsi-Balkanin kumppanin (Kosovo) ja tarkkailijajäsenten kahdenvälisistä suhteista.

Albania ei ole tuonut esiin mitään erityisiä kysymyksiä tarkkailijajäsenten tiiviimmästä osallistumisesta sopimuksen toimintaan, ja se on todennut tukevansa sopimuksen laajentamista Ukrainaan ja Moldovan tasavaltaan.

Bosnia ja Hertsegovina on ilmaissut tukensa sopimuksen laajentamiselle Ukrainaan ja Moldovan tasavaltaan.

Kosovo on korostanut, että sillä ei ole merkittäviä ongelmia tarkkailijajäsenten täysjäsenyyden suhteen, mutta se on tuonut esiin tiettyjä huolenaiheita, kuten sen, että Ukraina ja Moldovan tasavalta eivät tunnusta Kosovon itsenäisyysjulistusta.

Montenegro ei ole tuonut esiin mitään kysymyksiä tarkkailijajäsenten tiiviimmästä osallistumisesta sopimuksen toimintaan, ja se on ilmaissut tukensa tarkkailijajäsenten liittymiseksi sopimuksen täysjäseniksi.

Pohjois-Makedonia ei ole tuonut esiin kysymyksiä tarkkailijajäsenten tiiviimmästä osallistumisesta sopimuksen toimintaan, ja se on todennut tukevansa Ukrainan ja Moldovan tasavallan liittymistä sopimukseen.

Serbia ei ole tuonut esiin kysymyksiä Ukrainan ja Moldovan tasavallan tiiviimmästä osallistumisesta sopimuksen toimintaan. Se on kuitenkin huomauttanut, että Serbian hallituksella ei ole tällä hetkellä virallista kantaa tarkkailijajäsenten liittymisestä sopimuksen täysjäseniksi. Virallinen kanta määriteltäisiin vasta, kun EU aloittaa virallisemmat menettelyt Ukrainan ja Moldovan tasavallan mahdollisen liittymisen osalta.

Vuonna 2023 käydyissä kahdenvälisissä keskusteluissa komission yksiköt esittelivät Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle kaakkoiseurooppalaisten osapuolten alustavat kannat tarkkailijajäsenten täysjäsenyyden mahdollisuudesta. Komission yksiköt kertoivat myös mahdollisista rahoitusvaikutuksista (eli rahoitusosuuksista sopimuksen talousarviossa). Ukraina ja Moldovan tasavalta ilmaisivat näissä keskusteluissa voimakkaan kiinnostuksensa liittyä sopimuksen täysjäseniksi.

Lisäksi komissio julkaisi kannanottopyynnön, joka oli avoinna 6. marraskuuta ja 4. joulukuuta 2024 välisen ajan. Komissio sai yhden nimettömän kannanoton, jossa ilmaistiin yleinen tuki aloitteelle edistää liikenneverkkojen yhdentämistä naapurustossa. Kannanotossa kuitenkin korostettiin, että yhteistyötä olisi pyrittävä tiivistämään vain niiden kumppanien kanssa, jotka jo tekevät tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten kumppanien kanssa.

•Vaikutustenarviointi

Suositus ei sido komissiota tässä vaiheessa mihinkään tiettyyn kantaan, koska se sisältää ainoastaan suosituksen luvan antamisesta aloittaa neuvottelut kaakkoiseurooppalaisten osapuolten, Ukrainan ja Moldovan tasavallan kanssa. Neuvotteluissa on kyse kohdennetuista ja luonteeltaan teknisistä muutoksista voimassa olevaan kansainväliseen sopimukseen ja sen ulottamisesta koskemaan Ukrainaa ja Moldovan tasavaltaa. Uudelleentarkastelun päätelmät vahvistetaan kolmansien maiden kanssa käytyjen kansainvälisten neuvottelujen perusteella. Ehdotettu Ukrainan ja Moldovan tasavallan liittyminen liikenneyhteisösopimukseen perustuu selkeään poliittiseen signaaliin Eurooppa-neuvostolta, joka on myöntänyt näille maille EU:n ehdokasmaan aseman ja aloittanut virallisesti liittymisneuvottelut niiden kanssa. Lisäksi sopimuksen 42 artiklassa edellytetään, että sopimusta on tarkasteltava uudelleen viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Komissio antaa suosituksen neuvoston päätökseksi, jolla annetaan lupa aloittaa neuvottelut tätä varten. Näin ollen muodollinen vaikutustenarviointiprosessi ei ole tarpeen.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta.

•Perusoikeudet

Tässä aloitteessa noudatetaan täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vaikka vaikutus EU:n talousarvioon on vähäinen, aloite voisi lisätä unionin vuotuista rahoitusosuutta liikenneyhteisösopimuksessa jopa 34 prosenttia (0,8 miljoonaa euroa) riippuen alueellisten kumppanien rahoitusosuuksien laskemista koskevien neuvottelujen tuloksista. Lisäksi se voisi edellyttää 0,2 miljoonan euron kertaluonteista ennakkoinvestointia.

Liikenneyhteisön talousarvio kattaa sopimuksen 35 artiklan mukaisesti ainoastaan toimintamenot, joita tarvitaan sen elinten toimintaan.

Monivuotisen rahoituskehyksen vaikutukset arvioitujen tarvittavien määrärahojen ja henkilöresurssien osalta on eritelty tähän suositukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.

5.    LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Neuvottelujen on määrä alkaa vuonna 2025.

•    Suositukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Suosituksen 1 artikla sisältää valtuutuksen käydä unionin puolesta neuvotteluja liikenneyhteisösopimuksen tarkistamista koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta.

Suosituksen 2 artiklassa säädetään, että neuvottelut käydään päätöksen liitteenä olevien neuvoston neuvotteluohjeiden mukaisesti.

Suosituksen 3 artiklassa määrätään, että neuvottelut käydään erityiskomiteaa kuullen.

Suosituksen 4 artiklassa säädetään, että päätös on osoitettu komissiolle.

•    Neuvottelijan valinta

Koska neuvottelut eivät kuulu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan, komissio on nimettävä neuvottelijaksi SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 kohdan nojalla.

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut liikenneyhteisösopimuksen tarkistamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Unioni allekirjoitti liikenneyhteisösopimuksen neuvoston päätöksen (EU) 2017/1937 16 mukaisesti. Sopimus hyväksyttiin unionin puolesta 4 päivänä maaliskuuta 2019 neuvoston päätöksellä (EU) 2019/392 17 . Se tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.

(2)Liikenneyhteisösopimus edistää unionin ja Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Pohjois-Makedonian tasavallan, Kosovon 18 *, Montenegron ja Serbian tasavallan, jäljempänä ’kaakkoiseurooppalaiset osapuolet’, välisen liikenneverkon kehittämistä maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteen aloilla, ja se perustuu kaakkoiseurooppalaisten osapuolten liikennemarkkinoiden asteittaiseen yhdentämiseen EU:n liikennemarkkinoihin unionin säännöstön asiaa koskevien säännösten perusteella.

(3)Liikenneyhteisösopimuksen 42 artiklan mukaan sopimusta on tarkasteltava uudelleen, jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

(4)Tammikuussa 2024 perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli käydä valmistelevia keskusteluja liikenneyhteisösopimuksen uudelleentarkastelusta. Työryhmä koostui komission, jäsenvaltioiden, kaakkoiseurooppalaisten osapuolten ja nykyisten tarkkailijajäsenten edustajista. Työryhmän keskustelut tarpeesta saattaa liikenneyhteisösopimus ajan tasalle on saatu päätökseen.

(5)Liikenneyhteisön ja tarkkailijajäsenten Ukrainan ja Moldovan tasavallan välisen yhteistyön tiivistämisessä on edistytty huomattavasti.

(6)Unionin olisi osallistuttava liikenneyhteisösopimuksen muuttamisesta käytäviin neuvotteluihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtuutetaan komissio käymään unionin puolesta neuvotteluja liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen, jäljempänä ’liikenneyhteisösopimus’, tarkistamista koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta.

2 artikla

Neuvotteluohjeet ovat tämän päätöksen liitteessä.

3 artikla

Neuvottelut käydään [neuvosto lisää erityiskomitean nimen] kuullen.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    EUVL L 278, 27.10.2017, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2017/1937/oj .
(2)    Neuvoston päätös (EU) 2019/392, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 71, 13.3.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2019/392/oj ).
(3) *    Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
(4)     https://www.consilium.europa.eu/media/imyf55r2/euco-conclusions-27062024-fi.pdf .
(5)     https://www.consilium.europa.eu/media/oi4hjgid/20241017-euco-conclusions-fi.pdf .
(6)     https://www.consilium.europa.eu/media/zcmnz4cm/euco-conclusions-19122024-fi.pdf .
(7)     https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-7002-2020-INIT/fi/pdf .
(8)     https://www.consilium.europa.eu/media/70893/euco-conclusions-2122032024-fi.pdf .
(9)     https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-20-2023-INIT/fi/pdf .
(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj ).
(11)     https://enlargement.ec.europa.eu/enlargement-policy/growth-plan-western-balkans_en?prefLang=fi&etrans=fi .
(12)     https://enlargement.ec.europa.eu/proposal-council-implementing-decision-approval-assessment-ukraine-plan_en?prefLang=fi .
(13)     https://enlargement.ec.europa.eu/growth-plan-moldova-commission-proposal_en?prefLang=fi .
(14)    Neuvoston päätös (EU) 2019/392, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 71, 13.3.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2019/392/oj ).
(15)    Näissä kahdenvälisissä keskusteluissa käsiteltiin myös Georgian mahdollista tiiviimpää osallistumista liikenneyhteisön tarkkailijajäsenenä.
(16)    Neuvoston päätös (EU) 2017/1937, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2017, liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 278, 27.10.2017, s. 1).
(17)    Neuvoston päätös (EU) 2019/392, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 71, 13.3.2019, s. 1).
(18) *    Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Bryssel 5.6.2025

COM(2025) 278 final

LIITTEET

asiakirjaan

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut liikenneyhteisösopimuksen tarkistamisesta


LIITE 1

OHJEET LIIKENNEYHTEISÖSOPIMUKSEN TARKISTAMISTA KOSKEVAN

KANSAINVÄLISEN SOPIMUKSEN NEUVOTTELEMISEKSI

1.SUUNNITELLUN SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Liikenneyhteisön perustamista koskeva sopimus, jäljempänä ’liikenneyhteisösopimus’ tai ’sopimus’, edistää EU:n ja Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Pohjois-Makedonian tasavallan, Kosovon 1*, Montenegron ja Serbian tasavallan, jäljempänä ’kaakkoiseurooppalaiset osapuolet’, välisen liikenneverkon kehittämistä maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteen aloilla, ja se perustuu kaakkoiseurooppalaisten osapuolten liikennemarkkinoiden asteittaiseen yhdentämiseen EU:n liikennemarkkinoihin unionin säännöstön asiaa koskevien säännösten perusteella. Suunniteltujen muutosten yleisenä tavoitteena on tukea ja vahvistaa kaakkoiseurooppalaisten osapuolten lainsäädännön yhdenmukaistamista mutta myös parantaa ja selventää tiettyjä sopimuksen täytäntöönpanossa havaittuja toiminnallisia näkökohtia.

Muutoksilla olisi lisäksi mahdollistettava Ukrainan ja Moldovan tasavallan täysjäsenyys liikenneyhteisösopimuksessa. Jotta varmistettaisiin niiden täysivaltainen liittyminen sopimukseen, komission olisi myös neuvoteltava sopimuksen 40 artiklassa tarkoitettuja siirtymäjärjestelyjä koskevista liitteistä, joita sovelletaan molempiin maihin niiden liittymisen jälkeen.

2.NEUVOTTELUTAVOITTEET

Komission olisi pyrittävä neuvottelujen aikana saavuttamaan tavoitteet, jotka esitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä.

(1)Muutosten yleisenä tavoitteena olisi oltava vahvistaa ja tukea kaikkien sopimuspuolten lainsäädännön yhdenmukaistamista asiaa koskevan EU:n säännöstön kanssa ottaen huomioon niiden eurooppalainen tulevaisuus sekä edistää sopimuspuolten liikennemarkkinoiden asteittaista yhdentämistä EU:n liikennemarkkinoihin.

(2)Muutoksilla olisi lisäksi mahdollistettava tarkkailijajäsenten Ukrainan ja Moldovan tasavallan täysjäsenyys sopimuksessa. Jotta varmistettaisiin niiden täysivaltainen liittyminen sopimukseen, komission olisi myös neuvoteltava sopimuksen 40 artiklassa tarkoitettuja siirtymäjärjestelyjä koskevista liitteistä, joita sovelletaan molempiin maihin niiden liittymisen jälkeen. Lisäksi komission olisi voitava vastata sopimuksen sisältöä koskeviin vaatimuksiin, joita Ukraina ja Moldovan tasavalta saattavat esittää.

(3)Tältä osin muutoksiin voisi sisältyä myös erityisesti Länsi-Balkania koskevien määräysten tarkistaminen siten, että määräyksissä viitataan tarvittaessa myös edellä mainittuihin maihin, sekä sopimuksen liitteessä V esitetyn talousarviorasitteen jakamista koskevan kaavan tarkistaminen sopimuspuolten määrän kasvun huomioimiseksi ja rahoitusosuuksien tasapuolisen jakautumisen varmistamiseksi.

(4)Lainsäädännön yhdenmukaistamisen tehostamiseen tähtäävissä muutoksissa olisi käsiteltävä seuraavia lisänäkökohtia:

(a)vahvistetaan sopimukseen sisältyviä lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevia velvoittavia sitoumuksia määräämällä seuraamuksista (kuten äänioikeuksien keskeyttämisestä) vakavissa tai jatkuvissa rikkomistapauksissa;

(b)tunnustetaan ja vakiinnutetaan nykyiset ja tulevat sopimusta koskevat toimintasuunnitelmat lainsäädännön yhdenmukaistamisen tukemiseksi;

(c)vahvistetaan ja täsmennetään pysyvän sihteeristön 28 artiklan mukaista roolia, jotta voidaan tukea paremmin kaakkoiseurooppalaisten osapuolten eurooppalaista tulevaisuutta; ja

(d)selkiytetään ja kehitetään määräaikoja koskevia sääntöjä, erityisesti 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan osalta, jotta sopimuksen liitteessä I vahvistetun lainsäädännön asiaankuuluvista määräyksistä voitaisiin tehdä kaakkoiseurooppalaisia osapuolia velvoittavia.

(5)Muutoksilla olisi varmistettava, että sopimuksen liite I saatetaan ajan tasalle, erityisesti sisällyttämällä siihen ennen sopimuksen allekirjoittamista vahvistettu EU:n säännöstö ja ottamalla huomioon asiaankuuluva politiikan kehitys. Tähän voi tarvittaessa sisältyä myös kyseisessä liitteessä mainituilla liikenteen tai siihen liittyvillä aloilla käyttöönotetun uuden lainsäädännön sisällyttäminen.

(6)Muutoksilla olisi tarvittaessa saatettava ajan tasalle 8 ja 9 artiklan määräykset, jotka koskevat Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) alustavaa laajentamista kaakkoiseurooppalaisiin osapuoliin ja vastaavaa viisivuotista säännöllisesti päivitettävää työsuunnitelmaa, jotta voidaan ottaa huomioon TEN-T-lainsäädäntökehyksessä tapahtunut politiikan kehitys.

(7)Muutoksilla olisi varmistettava yksinkertaisempi tapa kuulla kaakkoiseurooppalaisten osapuolten asiantuntijoita sopimuksen liitteessä II olevassa 4 kohdassa nykyisin asetettujen velvoitteiden osalta.

(8)Muutoksissa olisi otettava huomioon Pohjois-Makedonian tasavallan virallisesta nimestä jo tehdyt sopimukset.

(9)Komission olisi myös selvitettävä tarvetta mukauttaa nykyisiä kahdenvälisiä pöytäkirjoja tarvittaessa esimerkiksi sisämaaosapuolten erityistilanteen ja meriliikennettä koskevien nykyisten määräysten osalta.

(10)Muutoksilla olisi tarkistettava unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön soveltamista koskevia sääntöjä, jotta ne erityisesti kattaisivat myös sopimuksen allekirjoittamispäivän jälkeen annetun oikeuskäytännön.

(11)Muutoksilla voidaan myös korjata vähäisiä teknisiä ongelmia, joita ei ole sisällytetty aiempiin neuvotteluohjeisiin (esim. kirjoitusvirheet tai tietyt virheelliset tai vanhentuneet viittaukset).

3.NEUVOTTELUJEN KÄYMINEN

Komissio käy neuvottelut näiden neuvotteluohjeiden mukaisesti ja varmistaa asianmukaisen koordinoinnin muilla asiaankuuluvilla aloilla meneillään olevien ja tulevien neuvottelujen kanssa.

LIITE 2

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.3.4.Tulosindikaattorit

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Komission suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa neuvottelut liikenneyhteisösopimuksen tarkistamisesta

1.2.Toimintalohko(t) 

Liikenne

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Ehdotetun aloitteen tavoitteena on tarkastella uudelleen liikenneyhteisösopimusta sopimuksen 42 artiklan mukaisesti. Mainitun artiklan mukaan sopimusta olisi tarkasteltava uudelleen, jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Tarkistuksella olisi lisäksi mahdollistettava Ukrainan ja Moldovan tasavallan täysjäsenyys sopimuksessa.

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite 1

Tuetaan ja vahvistetaan kuuden Länsi-Balkanin kumppanin (Albanian tasavalta, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonian tasavalta, Kosovo 2*, Montenegro ja Serbian tasavalta, jäljempänä ’kaakkoiseurooppalaiset osapuolet’) lainsäädännön jo käynnissä olevaa yhdenmukaistamista asiaa koskevan EU:n säännöstön kanssa ottaen huomioon niiden eurooppalainen tulevaisuus ja parannetaan liikenneyhteisösopimuksen tiettyjä toiminnallisia näkökohtia.

Erityistavoite 2

Tarkistuksella olisi myös mahdollistettava Ukrainan ja Moldovan tasavallan täysjäsenyys sopimuksessa edellyttäen, että asianomaiset osapuolet pääsevät asiasta sopimukseen.

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

Sopimuksen tarkistamisen tavoitteena on tukea ja vahvistaa kaakkoiseurooppalaisten osapuolten lainsäädännön yhdenmukaistamista, mutta suunnitellut muutokset ovat luonteeltaan teknisiä eivätkä muuta sopimuksen alkuperäistä soveltamisalaa tai tavoitetta. Tämän alkuperäisen tavoitteen saavuttamisella ja lainsäädännön yhdenmukaistamisen varmistamisella liikennealalla, myös Ukrainan ja Moldovan tasavallan osalta, odotetaan olevan myönteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia kansalaisiin ja yrityksiin EU:ssa ja asianomaisissa maissa.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Ehdotetun päätöksen vaikuttavuutta arvioidaan tarkastelemalla sen kohdennetun tuen määrää, jota liikenneyhteisön pysyvä sihteeristö antaa kaakkoiseurooppalaisille osapuolille erityistavoitetta nro 1 varten sekä Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle erityistavoitetta 2 varten. Tällä tuella olisi edistettävä kaakkoiseurooppalaisten osapuolten liikennemarkkinoiden ja -verkkojen asteittaista yhdentymistä asiaa koskevan EU:n lainsäädännön pohjalta muun muassa teknisten standardien, yhteentoimivuuden, turvallisuuden, turvatoimien, liikenteen hallinnan, kilpailun, sosiaalipolitiikan, julkisten hankintojen ja ympäristöpolitiikan aloilla. Annettu tuki esitetään liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön vuosittain laatimissa toimintakertomuksissa. Alueellisen ohjauskomitean, joka koostuu liikenneyhteisösopimuksen kunkin sopimuspuolen edustajasta, on vahvistettava nämä kertomukset.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 3  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tähän suositukseen sisältyvistä sopimusneuvottelujen tavoitteista neuvotellaan kolmansien maiden kanssa. Sen vuoksi lyhyen aikavälin tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen erityistavoitetta 1 tukevista muutoksista, joiden tavoitteena on tukea ja vahvistaa jo käynnissä olevaa lainsäädännön yhdenmukaistamista, sekä erityistavoitteesta 2, jonka tavoitteena on Ukrainan ja Moldovan tasavallan täysjäsenyys liikenneyhteisösopimuksessa.

Pitkällä aikavälillä näillä liikenneyhteisösopimukseen tehtävillä muutoksilla olisi tehostettava liikenneyhteisösopimuksen tarjoamaa tukea ja edistettävä kaakkoiseurooppalaisten osapuolten, myös Ukrainan ja Moldovan tasavallan, lainsäädännön yhdenmukaistamista asiaa koskevan EU:n säännöstön kanssa.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Liikenneyhteisösopimuksen osapuolia ovat EU ja kaakkoiseurooppalaiset sopimuspuolet. Sen vuoksi EU:n ja kyseisten sopimuspuolten olisi osallistuttava sopimuksen muuttamiseen.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Liikenneyhteisösopimus on ollut voimassa vuodesta 2019. Tänä aikana on tehty työtä edellä mainittujen liikennemarkkinoiden ja -verkkojen asteittaista yhdentymistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi Länsi-Balkanilla sekä Länsi-Balkanin ja EU:n välillä. Vaikka lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja liikenneverkkojen kehittämisessä on edistytty jonkin verran, joitain saatuja oppeja voidaan hyödyntää liikenneyhteisösopimuksen tehostamiseksi. Esimerkkejä tästä ovat liikenneyhteisösopimukseen sisältyviä sitoumuksia koskevien sitovien määräysten tarve sekä selkeät määräajat niiden täytäntöönpanolle. Nämä kokemukset on otettu huomioon tähän suositukseen liittyviä neuvotteluohjeita laadittaessa.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Liikenneyhteisösopimuksella edistetään kaakkoiseurooppalaisten osapuolten liikennemarkkinoiden ja -verkkojen asteittaista yhdentymistä EU:n liikennemarkkinoihin ja -verkkoihin ja tuetaan siten tiiviimpää sosioekonomista lähentymistä tiellä kohti unionin jäsenyyttä. Liikenneyhteisösopimus täydentää näin muita (ehdotettuja) tukimuotoja, joilla pyritään tähän tavoitteeseen laajemmassa merkityksessä, kuten Länsi-Balkanin uutta kasvusuunnitelmaa 4 , Ukraina-suunnitelmaa 5 ja Moldovan kasvusuunnitelmaa koskevaa komission ehdotusta 6 .

Neuvottelut sopimuksen laajentamisesta koskemaan Ukrainaa ja Moldovan tasavaltaa voivat johtaa EU:n jäsenmaksuosuuden kasvuun, joka voi ylittää nykyisessä rahoitussuunnitelmassa liikenneyhteisösopimukseen varatut määrät. EU:n rahoitusosuuden liikenneyhteisösopimukseen arvioidaan kasvavan noin 34 prosenttia, mutta rahoitussuunnitelmassa ennakoidaan vain kahden prosentin vuotuista lisäystä. Lisäksi sovellettavien tietokantojen perustamiskustannukset ovat välttämättömiä laajennetun liikenneyhteisösopimuksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna. Yksityiskohtainen arvio esitetään 3 jaksossa.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Se, milloin lisävaroja tarvitaan, on edelleen epävarmaa neuvottelujen ennakoimattoman keston ja tulosten vuoksi. Jos tarkistettu liikenneyhteisösopimus tulee voimaan vuoden 2027 alkuun mennessä, laajennetun liikenneyhteisösopimuksen rahoitusosuus olisi rahoitettava rahoitussuunnitelmassa ennakoidun määrän lisäksi ensisijaisesti käyttämällä varoja, jotka ovat jääneet käyttämättä EU:n rahoitusosuudesta liikenneyhteisösopimuksen nykyiseen talousarvioon (2026).

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

 kestoa ei ole rajattu

–Vuoden 2027 alussa alkavaksi suunniteltu käynnistysvaihe sopimuksen tarkistuksen allekirjoittamisen jälkeen,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 7   

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Huomautukset:

Liikenneyhteisön pysyvä sihteeristö toteuttaa

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Liikenneyhteisösopimuksen ministerineuvoston, joka kokoontuu vuosittain, tehtävänä on tarkastella liikenneyhteisösopimuksen täytäntöönpanon edistymistä. Lisäksi alueellisen ohjauskomitean tehtävänä on tarkastella sopimuksen yleistä toimintaa. Komitea tapaa kunkin sopimuspuolen edustajia vähintään kahdesti vuodessa. Liikenneyhteisön pysyvä sihteeristö laatii vuosittain toimintakertomukset sekä raportit lainsäädännön mukauttamisesta, Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) täytäntöönpanosta kaakkoiseurooppalaisissa sopimuspuolissa ja talousarvion toteuttamisesta. Ministerineuvosto tai alueellinen ohjauskomitea hyväksyy kyseiset raportit. Nämä sopimuksella perustetut elimet on tarkoitus säilyttää tulevaa seurantaa varten.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Liikenneyhteisön pysyvä sihteeristö on toteuttanut liikenneyhteisösopimuksen talousarviota siitä lähtien, kun sopimus tuli voimaan vuonna 2019. Liikenneyhteisön pysyvällä sihteeristöllä on parhaat edellytykset jatkaa liikenneyhteisösopimuksen toimintaa, koska sillä on paikallista tietämystä ja paikallinen verkosto ja se voi hyödyntää voimassa olevan liikenneyhteisösopimuksen kautta hankittua usean vuoden kokemuksesta.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Suurin liikenneyhteisösopimukseen ehdotetun talousarvion toteuttamiseen liittyvä riski liittyy siihen, että talousarviota käytetään tehottomasti kaakkoiseurooppalaisten osapuolten tukitoimien rahoittamiseen liikennemarkkinoiden ja -verkkojen asteittaisen yhdentymisen edistämiseksi. Voimassa olevaan sopimukseen sisältyy jo toimenpiteitä tämän riskin lieventämiseksi, eli vuosittaiset toimintakertomukset sekä raporttien laatiminen lainsäädännön mukauttamisesta, Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) täytäntöönpanosta kaakkoiseurooppalaisissa sopimuspuolissa ja talousarvion toteuttamisesta. Liikenneyhteisösopimuksen alueellisen ohjauskomitean on hyväksyttävä nämä raportit.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Pysyvällä sihteeristöllä on täysi vastuu talousarvionsa toteuttamisesta, kun taas liikenteen ja liikkumisen pääosasto vastaa budjettivallan käyttäjän vahvistamien rahoitusosuuksien säännöllisestä maksamisesta. Odotettavissa oleva virheriskin taso maksatus- ja päättöhetkellä on samanlainen kuin muille kansainvälisille järjestöille myönnetyissä talousarviotuissa.

Ehdotetusta tarkistuksesta johtuvien lisätehtävien ei odoteta aiheuttavan erityisiä lisätarkastuksia. Tästä syystä liikenteen ja liikkumisen pääosaston valvontakustannusten (hallinnoitujen varojen arvoon nähden) odotetaan pysyvän vakaina.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Alueellisen ohjauskomitean hyväksymissä liikenneyhteisöön sovellettavissa varainhoitosäännöissä ja tilintarkastusmenettelyissä vahvistetaan liikenneyhteisösopimuksen talousarvion toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskeva menettely liikenneyhteisösopimuksen 35 artiklan mukaisesti. Näiden varainhoitosääntöjen ja tilintarkastusmenettelyjen ja erityisesti niiden 61 ja 62 artiklan mukaisesti tilinpitäjä laatii vuosittain edellisen vuoden tilinpäätöksen. Liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtaja vahvistaa tilit. Alueellisen ohjauskomitean nimeämät riippumattomat ulkopuoliset tarkastajat suorittavat liikenneyhteisön vuotuisen tilintarkastuksen. Ulkopuolisten tarkastajien toimikausi voidaan uusia joka vuosi, ellei alueellinen ohjauskomitea toisin määrää. Ulkopuoliset tarkastajat toimittavat alueelliselle ohjauskomitealle tilintarkastuskertomuksen, johon on liitetty varoja ja velkoja koskeva tase sekä varmennetut tilit, viimeistään kahdeksan kuukauden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jota ne koskevat.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero  

JM/EI-JM 8

EFTA-mailta 9

ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 10

muilta kolmansilta mailta

muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

06

14.20.03.06 – Kansainväliset organisaatiot ja sopimukset

JM/EI-JM

EI

KYLLÄ

EI

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

06 - Naapurialueet ja muu maailma

Pääosasto: MOVE 11

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

Toimintamäärärahat

Budjettikohta

Sitoumukset

(1a)

 

 

 

1,008

1,008

Maksut

(2a)

 

 

 

1,008

1,008

Budjettikohta

Sitoumukset

(1b)

 

 

 

 

0,000

Maksut

(2b)

 

 

 

 

0,000

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 12

Budjettikohta

 

(3)

 

 

 

 

0,000

Pääosaston MOVE määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

= 1a + 1b + 3

0,000

0,000

0,000

1,008

1,008

Maksut

= 2a + 2b + 3

0,000

0,000

0,000

1,008

1,008

 

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ  

Sitoumukset

(4)

0,000

0,000

0,000

1,008

1,008

Maksut

(5)

0,000

0,000

0,000

1,008

1,008

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 6

Sitoumukset

=4+6

0,000

0,000

0,000

1,008

1,008

kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Maksut

=5+6

0,000

0,000

0,000

1,008

1,008

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

 

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7

Sitoumukset

0,000

0,000

0,000

1,008

1,008

kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ 

Maksut

0,000

0,000

0,000

1,008

1,008

3.2.2.    Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi  
2024

Vuosi  
2025

Vuosi  
2026

Vuosi  
2027

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 13

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 … 14

– Tuotos

– Tuotos

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

OTSAKE 7

Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) 

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKE 7, välisumma

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

 

YHTEENSÄ

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

Se, milloin lisävaroja tarvitaan, on edelleen epävarmaa neuvottelujen ennakoimattoman keston ja tulosten vuoksi. Jos tarkistettu liikenneyhteisösopimus tulee voimaan vuoden 2027 alkuun mennessä, budjettikohdan 14 20 03 06 lisämäärärahat olisi rahoitettava rahoitussuunnitelmassa ennakoidun määrän lisäksi ensisijaisesti käyttämällä varoja, jotka ovat jääneet käyttämättä EU:n rahoitusosuudesta liikenneyhteisösopimuksen nykyiseen talousarvioon (2026). Lisärahoituksen saatavuus riippuu vuoden 2027 talousarvioesitystä koskevassa menettelyssä määritetystä saatavuudesta.

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotuksen/aloitteen

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutuksia omiin varoihin

–    vaikutuksia muihin tuloihin

–    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

Politiikka-aloite koskee nykyisen liikenneyhteisösopimuksen tarkistamista. Liikenneyhteisön pysyvä sihteeristö vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta sekä kaikista sen täytäntöönpanon tehostamiseen tähtäävistä digitaalisista keinoista. Sen vuoksi aloitteella ei katsota olevan komissioon kohdistuvia vaatimuksia, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta.

(1) *    Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
(2) *    Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
(3)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(4)     https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/enlargement-policy/new-growth-plan-western-balkans_en .
(5)     https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/proposal-council-implementing-decision-approval-assessment-ukraine-plan_en .
(6)     https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/growth-plan-moldova-commission-proposal_en .
(7)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx .
(8)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(9)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(10)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(11)    Kansainvälisten kumppanuuksien pääosastolta siirretyt määrärahat
(12)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(13)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).
(14)    Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2 ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”.