PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa vuosiksi 2024–2029 vahvistetaan, että Euroopan on pyrittävä päättäväisemmin ajamaan strategisia etujaan globaalilla näyttämöllä hyödyntämällä vaikutusvaltaansa ja kumppanuuksiaan. Laajentuminen on nähtävä geopoliittisena välttämättömyytenä, EU:n naapurustossa on noudatettava strategisempaa lähestymistapaa, johon liittyvät esimerkiksi uuden Välimeren aluetta koskevan sopimuksen lippulaivahankkeet, ja uusi ulkoinen talouspolitiikka on tarpeen maailmassa, jossa geopolitiikka ja -talous ovat sidoksissa toisiinsa.

Investoiminen kumppanimaihin luo pitkäaikaisia molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia. Global Gateway -strategia 1 täyttää lupauksensa edistää älykkäitä, puhtaita ja turvallisia yhteyksiä digitaali-, energia- ja liikennealoilla sekä vahvistaa terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa. Draghin raportin suositusten mukaisesti strategia on viime aikoina myös osaltaan vähentänyt Euroopan liiallisia ulkoisia riippuvuuksia turvaamalla raaka-aineiden, puhtaan energian, kestävien liikennepolttoaineiden ja puhtaan teknologian tarjonnan. Tähän mennessä Global Gateway -investointeja on saatu liikkeelle yli 200 miljardia euroa todellisena Team Europe -saavutuksena.

Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+) talousarviotakuu on unionin suurin riskinjakoväline, jolla tuetaan ensisijaisia investointeja unionin ulkopuolella. Rahasto on perustettu vuonna 2021 naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI) – Globaali Eurooppa koskevalla asetuksella 2 vuonna 2017 perustetun Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) 3 ja Euroopan investointipankin (EIP) ulkoisen lainanantovaltuutuksen seuraajaksi. Se on vastannut EIP:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja muiden kehitysrahoituslaitosten erittäin tärkeään kysyntään. Vuosien 2014–2020 ja 2021–2027 monivuotisten rahoituskehysten mukaisten ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden arvioinnissa 4 korostettiin EKKR+:n katalyyttistä vaikutusta lisärahoituksen ja asiantuntemuksen käyttöön saamisessa sekä sen Global Gateway -strategian mukaisuutta.

Lähes 80 prosenttia EKKR+:n takauskapasiteetista ”avoimen järjestelmän” puitteissa on sidottu kattamaan yksityisen sektorin toimia. Samanaikaisesti EIP:n erityisissä investointi-ikkunoissaan toteuttamien hankkeiden potentiaalinen määrä ylittää käytettävissä olevan lainamäärän investointikauden loppuun eli joulukuuhun 2028 mennessä. EKKR+ -takuun kysyntä ylittää kaiken kaikkiaan käytettävissä olevat määrät.

Ajanjakso, jonka aikana EKKR:n toteutuskumppanit saattoivat allekirjoittaa uusia toimia asianomaisten takuusopimusten mukaisesti, päättyi 31. joulukuuta 2024. Kyseisestä päivämäärästä alkaen komissio laskee joka vuosi yhteisessä vararahastossa 5 säilytetyn EKKR:n rahoituksen yli- tai alijäämän. EU:n varainhoitoasetuksen 6 nykyisten sovellettavien sääntöjen mukaan ylijäämät palautetaan yleiseen talousarvioon. Koska on olemassa varainhoitoasetusta koskevia poikkeuksia, joista säädetään InvestEU-ohjelmassa 7 , jossa voidaan jo käyttää Euroopan strategisten investointien rahaston 8 (ESIR) määrärahojen ylijäämä, ja Ukrainan tukivälineessä 9 , jossa Ukraina-takausta koskevien määrärahojen ylijäämä on tukivälineeseen tai sen seuraajaohjelmaan kuuluvia sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, ehdotetaan vastaavasti, että EKKR-takuun määrärahojen ylijäämä osoitetaan EKKR+:aan.

EIP on arvioinut uudelleen jäännösriskin, jonka se pystyy ottamaan yksinomaisesta erityisestä investointi-ikkunasta valtiollisten vastapuolten ja muiden kuin kaupallisten valtiotason alapuolella olevien vastapuolten kanssa toteutettavia toimia varten, ja todennut, että jäännösriskiä voitaisiin korottaa 35 prosentista 40 prosenttiin. Tämä mahdollistaisi EU:n takuun kattaman salkun osuuden pienentämisen 65 prosentista, kuten NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksessa alun perin säädettiin, 60 prosenttiin.

Tällä ehdotuksella pyritään parantamaan ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn tehokkuutta korostaen sitä, että nykyisessä geopoliittisessa ja -taloudellisessa tilanteessa Euroopalle on tärkeää vahvistaa sitoutuminen kumppanimaihin lisäämällä investointeja, sekä EKKR+ ‑takuun suurta kysyntää. Varoja asetettaisiin saataville arviolta jopa 471 miljoonaa euroa.

Samanaikaisesti useat yksinkertaistamistoimenpiteet, joita ollaan jo toteuttamassa tai joista keskustellaan parhaillaan, antavat toteutuskumppaneille mahdollisuuden saavuttaa tehokkuushyötyjä ja suunnata varoja uudelleen hankkeiden alullepanoon ja toteuttamiseen, mikä maksimoi kumppanimaille koituvan lisäarvon. Markkinoille saattamiseen kuluvan ajan lyhentäminen tukee myös Global Gateway -strategian nopeuttamista ja toimintapoliittisten tavoitteiden nopeampaa saavuttamista:

–poistetaan toteutuskumppaneiden komissiolle antamasta takuusopimuksia koskevasta vuotuisesta raportoinnista vaatimus, jonka mukaan toteutuskumppanin on tarkastettava riskinarviointi ja luokitustiedot yksittäisten toimien osalta

–vähennetään EKKR+ -takuusopimusten neuvottelurasitetta konsolidoimalla saman toteutuskumppanin ehdotukset yhteen takuusopimukseen

–allekirjoitetaan tarvittaessa yksi rahoitusosuussopimus, joka kattaa useita teknisen avun osa-alueita toteutuskumppania kohden

–priorisoidaan, jos se on asianmukaisesti perusteltua, nykyisten takuusopimusten lisärahoitus toteutuskumppaneiden uusien ehdotusten osalta, jolloin on neuvoteltava ainoastaan uusiin toimiin liittyvistä ehdoista

–supistetaan takuusopimuksia koskevan taloudellisen raportoinnin neljännesvuosittainen raportointitiheys puolivuosittaiseksi

–yksinkertaistetaan laajasti yhdistämiskehystä erityisesti EIP:n kanssa:

–yksinkertaistetaan hakulomake ja hyväksymisprosessi

–yksinkertaistetaan sopimusjärjestelyjä allekirjoittamalla rahoitusta yhdistäviä puitesopimuksia

–konsolidoidaan raportointi yhdistämällä nykyinen yksittäinen raportointi rahoitusta yhdistävän toimen perusteella yhdeksi raportiksi puitesopimuksen perusteella.

Samalla komissio varmistaa jatkossakin EU:n rahoitusta yhdistävien rahoitusosuuksien tehokkaan ja vaikuttavan kohdentamisen ja vastuuvelvollisuuden niiden täytäntöönpanosta.

Ainoastaan ensimmäinen edellä mainitun luettelon toimenpide edellyttää NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen muuttamista.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on johdonmukainen nykyisten poliittisten tavoitteiden kanssa seuraavilla toimintalohkoilla: ilmasto, ympäristö ja energia, digitaalivalmiudet ja infrastruktuuri, sukupuolten tasa-arvo, inhimillinen kehitys sekä kestävä kasvu ja työpaikat kumppanimaissa. Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus (EKKR+), jolla pyritään tukemaan investointeja ja parantamaan rahoituksen saatavuutta, on johdonmukainen Global Gateway -strategian ja lähimpien naapurimaiden kanssa toteutettavien molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien täytäntöönpanon kanssa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen EU:n puhtaan teollisen kehityksen ohjelman, puhtaan kaupan ja puhtaiden investointien kumppanuuksien sekä kriittisiä raaka-aineita koskevan strategian kanssa. Ehdotetuilla muutoksilla parannetaan entisestään vaikutusta näillä aloilla lisäämällä Global Gateway -strategian investointikapasiteettia ja edistämällä laajentumismaiden taloudellista lähentymistä. Se on myös sopusoinnussa sen kanssa, että on mahdollista hyödyntää strategisia investointeja tulevan Välimeren aluetta koskevan sopimuksen strategisten kumppanuuksien ja alueellisen ulottuvuuden puitteissa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tässä NCIDI – Globaali Eurooppa -asetuksen muuttamista koskevassa ehdotuksessa käytetään samaa oikeusperustaa, eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 artiklaa (kehitysyhteistyö) ja 212 artiklaa (taloudellinen, tekninen ja rahoitusyhteistyö kolmansien maiden kanssa), kuin voimassa olevassa versiossa.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EU:lla on monista syistä ainutlaatuinen mahdollisuus tukea kumppanimaita. Sen asema ylikansallisena toimijana tuo mukanaan poliittista vaikutusvaltaa ja sen myötä vipuvaikutusta. EU on edustustojensa ansiosta läsnä ympäri maailmaa, ja se saa tämän verkoston kautta paljon tietoa eri maihin vaikuttavista kehityskuluista. EU on myös mukana useimmissa monenvälisissä prosesseissa, joilla pyritään ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita. Tämän ansiosta EU on jatkuvasti selvillä uusista tarpeista ja ongelmista ja kykenee kohdentamaan resurssinsa sen mukaan. EU:n toimien ja jäsenvaltioiden toteuttamien toimien välinen täydentävyys on lisääntymässä Team Europe -lähestymistavan mukaisesti.

EU voi tarjota lisäarvoa sen välineiden, erityisesti EKKR+:n, kautta kanavoitujen resurssien määrän ja monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevan kauden tarjoaman resurssien ennakoitavuuden ansiosta.

•Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ehdotetussa asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

•Toimintatavan valinta

Tavoiteltujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyisen NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen muuttamista ja varainhoitoasetusta koskevan poikkeuksen käyttöönottoa lainsäädäntöehdotuksella.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Euroopan unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistä tehtiin arviointi 10 , joka osoitti, että ne ovat yleisesti ottaen tarkoituksenmukaisia. NDICI – Globaali Eurooppa -väline on osoittautunut muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa hyödylliseksi EU:n painopisteiden edistämisen ja kumppanimaiden tukemisen kannalta, erityisesti covid-19-pandemian, Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja muuttopaineiden yhteydessä ja varsinkin naapurialueilla. Arviointi osoitti myös, että EKKR+:n käyttö edisti suunnitellusti NDICI – Globaali Eurooppa -välineen yleistavoitteiden saavuttamista. Siinä todettiin, että EU:n takuun käyttöön kohdistuva erittäin suuri kiinnostus osoittaa, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineessä vahvistettu ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn enimmäismäärä on asianmukainen. EKKR+:n lisäarvo, joka saadaan lisärahoituksen ja asiantuntemuksen käyttöön saamisesta useilta monenvälisiltä rahoituslaitoksilta ja kehitysrahoituslaitoksilta, mukaan lukien kansalliset kehityspankit ja alueelliset laitokset, käy ilmi siitä, että EKKR+:n avoimen järjestelmän ensimmäiseen ehdotuspyyntöön saatiin reilusti enemmän ehdotuksia kuin oli mahdollista rahoittaa. Myös rahoituksen yhdistäminen EKKR+:ssa on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan parantaa kestävyyttä, ilmastokestävyyden varmistamista ja kehitysvaikutuksia EU:n kumppanimaissa. Arvioinnissa korostettiin, että yksityisen sektorin olisi omaksuttava prosessissa suurempi rooli kestävän ja osallistavan kasvun tehokkaana moottorina ja että yksityisen sektorin osallistuminen EKKR+:n kautta on keskeisessä asemassa, jotta EU:n talousarviota voidaan käyttää tehokkaasti kumppanimaiden kestävän kasvun tukemiseen.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden arvioinnin tueksi tehtiin ulkoinen tutkimus. Ulkopuolinen tutkimusryhmä teki yli 340 puolistrukturoitua haastattelua, joissa oli yli 350 osallistujaa. Jäsenvaltioiden asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka EKKR+ on vasta varhaisessa vaiheessa, sitä voidaan käyttää kehitysrahoituslaitosten kanssa tehtävän yhteistyön jouduttamiseen ja EU:n kumppanimaihin tehtäviin investointeihin suuntautuvien rahoitusvirtojen lisäämiseen. He olivat myös yhtä mieltä siitä, että EKKR+:n on politiikkalähtöisenä välineenä edistettävä geopoliittisia aloitteita, kuten Global Gateway- tai Team Europe -aloitteita. Jäsenvaltioiden asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että EKKR+:n avulla voitaisiin parantaa EU:n valmiuksia houkutella ja tukea investointeja kumppanimaihin. Kehitysrahoituslaitokset totesivat, että räätälöidyt hankkeet edellyttäisivät kohdennetumpaa rahoitusta ja EKKR+:n kattavuutta, jotta ne olisivat vaikuttavia, erityisesti kun otetaan huomioon hauraiden ja vähiten kehittyneiden maiden vähäinen riskinottohalukkuus.

Useat EKKR+:n toteutuskumppanit tekivät vuoden 2024 lopulla ja vuoden 2025 alussa ennakoivia ehdotuksia EKKR+:n rahoituksen yhdistämisen ja takuiden täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja mahdollisten tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistä tehtiin arviointi NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sitä täydennettiin vuonna 2023 toteutetulla ulkoisella tutkimuksella 11 . Tämän ehdotuksen kannalta keskeisiä väliarvioinnin tuloksia käsitellään edellä kohdassa ”Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset”.

•Vaikutustenarviointi

Tällä ehdotuksella ei luoda uutta välinettä. Ehdotus perustuu vaikutustenarviointeihin, jotka on tehty NDICI – Globaali Eurooppa -asetusta koskevan alkuperäisen ehdotuksen yhteydessä, sekä Euroopan unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden arviointiin, jossa vahvistettiin EKKR+ -takuuta koskeva erittäin suuri kiinnostus.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotus ei liity sääntelyn toimivuuteen.

Kuten edellä kohdassa ”Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet” kuvataan, komissio on jo toteuttanut toimia EKKR+:n takuusopimuksista käytävien neuvottelujen yksinkertaistamiseksi ja toteutuskumppaneiden taloudellista raportointia ja riskiraportointia koskevien velvoitteiden puolittamiseksi supistamalla raportoinnin tiheyttä neljännesvuosittaisesta puolivuosittaiseen. Lisäksi se on aloittanut keskustelut toteutuskumppaneiden kanssa yhdistämiskehyksen yksinkertaistamiseksi (hakemuslomake, hyväksymisprosessi, sopimukset ja raportointi).

Ehdotuksessa ei esitetä uusia raportointikohteita. Komissio on ottanut käyttöön verkkopohjaisen ratkaisun NDICI – Globaali Eurooppa -välineen tulosten raportointia varten.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutusta perusoikeuksiin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

NDICI – Globaali Eurooppa -asetukseen ehdotetut muutokset eivät edellytä uusia rahoitusosuuksia unionin talousarviosta.

Vuosien 2024 ja 2025 EKKR-takuun määrärahojen ylijäämä, joka on arviolta 471 miljoonaa euroa, osoitettaisiin EKKR+:aan. Tämä poikkeuksellinen ylijäämä on kertaluonteinen ja liittyy EKKR:n ensimmäiseen ylijäämälaskelmaan. Ylijäämä johtuu pääasiassa useiden takuusopimusten määrärahojen vajaakäytöstä covid-19-epidemian aiheuttaman häiriön vuoksi ja joissakin tapauksissa ehdotettujen rahoitustuotteiden kysynnän puutteesta, mistä on opittu ja mikä on otettu huomioon EKKR+:n takuusopimusten valinnassa. EKKR:n ylijäämien vuosina 2026 ja 2027 odotetaan olevan pienempiä, mikä liittyy vuotuisiin korvauksiin, tuloihin, saataviin tai tilien perustana olevien toimien päättämiseen.

Edellä mainitussa ylijäämän määrässä on jo otettu huomioon tarve maksaa 130 miljoonan euron takuun perusteella vaadittu maksu ja 1,7 miljoonan euron EKKR:n takuun perusteella vaaditut maksut, jotka on jo maksettu 31. joulukuuta 2024 jälkeen.

EKKR-takuuseen liittyvien muutosten rahoitusvaikutus johtaa siihen, että EKKR-takuun määrärahojen ylijäämästä EU:n talousarvioon saatavat tulot viivästyvät.

NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksessa vahvistetut rahoitusasteet pysyvät ennallaan.

Henkilöstö- tai hallintomenoihin ei pyydetä lisämäärärahoja.

Tähän säädösehdotukseen sisältyy rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskeva selvitys, jossa on lisää talousarviotietoja.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

EKKR+ -takuu pannaan täytäntöön välillisen hallinnoinnin avulla. Komissiolla on tällä hetkellä 19 toteutuskumppanin verkosto, ja se on avoin saamaan ehdotuksia mahdollisilta uusilta toteutuskumppaneilta.

Jo käytössä olevat seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt säilyvät ennallaan.

Tuloksellisuutta mitataan NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen liitteen VI ja toteutuskumppaneiden kanssa tehdyissä takuusopimuksissa vahvistettujen indikaattoreiden perusteella, jotta kerätyt raportointitiedot ovat yhdenmukaisia.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen muuttaminen (1 artikla)

Asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa säädetään jo poikkeuksesta varainhoitoasetuksen 212 artiklan 3 kohtaan, jotta rahoitusvälineistä takaisin saatuja varoja voidaan käyttää samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Tämän poikkeuksen laajentaminen talousarviotakuisiin, kuten 30 artiklan 4 kohdassa alun perin säädetään, on tehoton, sillä varainhoitoasetuksen 214 artiklan 4 kohdassa osoitetaan talousarviotakuista takaisin saadut varat niiden rahoittamiseen. EKKR-takuu ei myöskään kuulu NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen soveltamisalaan.

Vastaavasti kuin 30 artiklan 4 kohdassa rahoitusvälineiden osalta, ehdotetulla muutoksella pyritään sallimaan EKKR:n ylijäämän käyttö EKKR+:n rahoittamiseen, mikä edellyttää poikkeamista varainhoitoasetuksen 216 artiklan 4 kohdan a alakohdasta, jonka mukaisesti ylijäämä palautetaan talousarvioon. Tämän ehdotuksen tueksi on jo olemassa ennakkotapauksia. Sama poikkeus on jo voimassa InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/523 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Myös Ukrainan tukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2024/792 12 artiklan 5 kohdassa säädetään poikkeuksesta varainhoitoasetuksen 216 artiklan 4 kohdan a alakohtaan, jotta Ukraina-takausta koskevien määrärahojen mahdollinen ylijäämä voidaan käyttää tukivälineeseen tai sen seuraajaohjelmaan kuuluvina sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

Muutos 31 artiklan 8 kohtaan perustuu varainhoitoasetuksen 214 artiklan 6 kohtaan, jossa säädetään talousarviotakuusta, jonka mukaan varojen sijoittamisesta saadut tuotot, jotka säilytetään yhteisessä vararahastossa, varat, jotka on peritty takaisinmaksun laiminlyöneiltä velallisilta, ja tulot (palkkiot) ja muut maksut, jotka unioni on saanut takuusopimuksen mukaisesti, käytetään perussäädöksessä säädettynä tukikelpoisuusaikana mutta ei kuitenkaan rahoittamisen perustamisvaiheen jälkeen ja rajoittamatta varainhoitoasetuksen 216 artiklan 4 kohdan soveltamista, jotta talousarviotakuu voidaan palauttaa alkuperäiseen määräänsä. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn, johon EKKR+ -takuu sisältyy, osalta takuusopimusten allekirjoittamisen kelpoisuusaika päättyy 31. joulukuuta 2027, ja varainhoitoasetuksen 216 artiklan 4 kohtaa sovellettaisiin vasta rahoituksen muodostusvaiheen ja tukikelpoisuusajan päättyessä, mikä voi kestää vuoteen 2031 saakka. Jos ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä aiheutuu tappioita, sen edellä mainittuja takaisin saatuja varoja voitaisiin teoriassa käyttää vuoden 2027 loppuun saakka takuun palauttamiseksi alkuperäiseen määräänsä. Käytännössä ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn tappioiden odotetaan olevan erittäin vähäisiä ennen vuotta 2027 12 , minkä vuoksi varainhoitoasetuksen 214 artiklan 6 kohta on tehoton ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn osalta. Näin ollen ehdotetaan, että EKKR+:n varoja, joita voidaan käyttää tappioiden kattamiseen varainhoitoasetuksen 214 artiklan 6 kohdan mukaisesti, käytetään EKKR-takuuseen perustuvien maksuvaatimusten maksamiseen, mikä edellyttää poikkeamista varainhoitoasetuksen 214 artiklan 6 kohdasta. Jos EKKR-takuuseen perustuvat maksuvaatimukset maksettaisiin tällä muutoksella ehdotetulla tavalla, vuoden 2025 EKKR:n ylijäämää kasvatettaisiin samalla määrällä, ja se olisi EKKR+:n käytettävissä.

Muutos 36 artiklan 1 kohtaan on seurausta EIP:n omasta ehdotuksesta nostaa jäännösriski, joka liittyy yksinomaiseen erityiseen investointi-ikkunaan valtiollisten vastapuolten ja valtiotason alapuolella olevien muiden kuin kaupallisten vastapuolten kanssa toteutettavia toimia varten (IW1), 35 prosentista 40 prosenttiin, mikä supistaisi EU:n takuun 65 prosentista 60 prosenttiin.

Asetuksen 38 artiklan 6 kohta kumotaan, jotta voidaan varmistaa täysi yhdenmukaisuus varainhoitoasetuksen 212 artiklan 4 kohdassa ja 222 artiklan 6 kohdassa jo säädettyjen tilintarkastusta ja taloudellista raportointia koskevien vaatimusten kanssa. Näin poistetaan toteutuskumppaneiden velvollisuus tarkastaa takuusopimusten mukaisia yksittäisiä toimia koskevat tiedot.

Voimaantulo (2 artikla)

Ehdotetaan, että muutosasetus tulee voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä, jotta se voidaan panna nopeasti täytäntöön.

2025/0262 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2021/947 muuttamisesta ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn tehokkuuden parantamiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 ja 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Maailmanlaajuinen geopoliittinen ja -taloudellinen tilanne edellyttää, että unioni vahvistaa sitoutumisensa molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien luomiseen kumppanimaiden kanssa.

(2)Draghin raportissa suositellaan, että varmistetaan yksityisen sektorin laajempi osallistuminen ja vähennetään liiallisia ulkoisia riippuvuuksia varmistamalla raaka-aineiden, puhtaan energian, kestävien liikennepolttoaineiden ja puhtaan teknologian tarjonta kaikkialta maailmasta ja siten parannetaan ja hyödynnetään Global Gateway ‑strategiaa 13 ja laajentumismaiden kasvusuunnitelmia, jotka edellyttävät lisävaroja.

(3)Laajentumiseen sovellettavan terävöitetyn suhtautumistavan lisäksi komission vuosien 2024–2029 poliittisissa suuntaviivoissa tunnistetaan, että on tärkeää soveltaa terävöitettyä suhtautumistapaa laajemmin naapurialueisiin ja erityisesti Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja Persianlahteen. Strategista merkitystä olisi tuettava konkreettisilla hankkeilla ja strategisilla investoinneilla sekä alueellisella tasolla (esimerkiksi T-MED) että kahdenvälisellä tasolla strategisten kumppanuuksien täytäntöönpanon kautta. Lähi-idän keskeisten kumppaneiden keskuudessa saatetaan tilanteen kehittymisen mukaan myös tarvita lisäresursseja vakauden ylläpitämiseen ja varhaisen elpymisen/uudelleenrakentamisen tukemiseen.

(4)Tärkeä unionin rahoitusväline Global Gateway -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja strategisten investointien toteuttamiseksi on Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus, jäljempänä ’EKKR+’, ja erityisesti sen talousarviotakuu, joka on osa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 14 perustettua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn tehokkuushyödyt mahdollistaisivat EU:n ulkoisen toiminnan painopisteiden rahoittamisen, mukaan lukien mahdollisesti Global Gateway -strategian laajentaminen.

(5)EKKR+ on vastannut Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, jäljempänä ’EBRD’, ja muiden kehitysrahoituslaitosten erittäin suureen kysyntään, kuten vuosien 2014–2020 ja 2021–2027 monivuotisten rahoituskehysten mukaisten ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden arvioinnissa 15 vahvistettiin.

(6)EKKR+ -takuuta voitaisiin korottaa vuoteen 2027 asti Euroopan kestävän kehityksen rahaston, jäljempänä ’EKKR’, ylijäämillä ja käyttämällä EU:n takuuta tehokkaammin vähentämällä sen EU:n vastuuta 65 prosentista 60 prosenttiin EIP:n yksinomaisen erityisen investointi-ikkunan puitteissa toimille, joissa on mukana valtiollisia vastapuolia ja muita kuin kaupallisia valtiotason alapuolella olevia vastapuolia. Viimeksi mainittu tulisi voimaan vasta sen jälkeen, kun komission ja EIP:n välistä vastaavaa takuusopimusta on muutettu. Vanhojen välineiden ylijäämien osoittaminen EKKR+:aan ei vaikuta vuoden 2027 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviin neuvotteluihin.

(7)EKKR-takuun ylijäämien osoittaminen EKKR+:n rahoittamiseen 31 päivästä joulukuuta 2024 alkaen edellyttää poikkeamista varainhoitoasetuksen 16 216 artiklan 4 kohdan a alakohdasta.

(8)EKKR+ -takuun varojen käyttäminen EKKR-takuuseen perustuvien maksuvaatimusten maksamiseen 31 päivästä joulukuuta 2024 alkaen edellyttää poikkeamista varainhoitoasetuksen 214 artiklan 6 kohdasta.

(9)EIP:n, EBRD:n ja kehitysrahoituslaitosten valmiuksia käyttää tehokkaasti lisävaroja olisi parannettava yksinkertaistamalla rahoitusta yhdistäviä toimia koskevaa kehystä, yhdistämällä saman toteutuskumppanin kanssa tehdyt takaussopimukset ja teknistä apua koskevat sopimukset ja vähentämällä taloudellista raportointia neljännesvuosittaisesta puolivuosittaiseen raportointiin.

(10)Yksinkertaistamisen vuoksi poistetaan lisäksi toteutuskumppaneiden velvollisuus tarkastaa takuusopimusten mukaisia yksittäisiä toimia koskevat tiedot, jotka niiden on toimitettava komissiolle vuotuisessa raportoinnissaan, sillä varainhoitoasetuksessa ei edellytetä tätä.

(11)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat unionin ja sen kumppanimaiden välisen sitoutumisen lisääminen ja unionin liiallisten ulkoisten riippuvuuksien vähentäminen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Asetuksen (EU) 2021/947 [NDICI – Globaali Eurooppa -asetus] muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/947 seuraavasti:

1)Muutetaan 30 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 212 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän asetuksen mukaisesti perustetusta rahoitusvälineestä aiheutuvat palautukset ja sen tuottamat tulot otetaan alkuperäiseen budjettikohtaan sen jälkeen, kun hallinnointikustannukset ja -palkkiot on vähennetty.

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 216 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetään, varainhoitoasetuksen 41 artiklan 5 kohdan h alakohdan mukaisesti talousarvioesitykseen liitetyssä valmisteluasiakirjassa vuosina 2025, 2026 ja 2027 ilmoitettu asetuksen (EU) 2017/1601 mukaisen EKKR-takuun määrärahojen mahdollinen ylijäämä voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisesti perustetusta EKKR+:sta tuetun talousarviotakuun rahoittamiseen.

Tämän kohdan kahdessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut varat ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.”

2)Lisätään 31 artiklan 8 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 214 artiklan 6 kohdassa säädetään, varainhoitoasetuksen 214 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja EKKR+:n varoja, jotka liittyvät tällä asetuksella perustetusta EKKR+:sta tuetun talousarviotakuun rahoittamiseen, voidaan käyttää EKKR-takuuseen perustuvien maksuvaatimusten maksamiseen 31 päivästä joulukuuta 2024 alkaen.”

3)Korvataan 36 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toinen virke seuraavasti:

”Yksinomaisessa erityisessä investointi-ikkunassa omien varojen osuudella tarkoitetaan jäännösriskin ottamista, ja EU:n takuun on katettava 60 prosenttia EIP:n rahoitustoimien puitteissa maksettujen ja taattujen määrien kokonaismäärästä, josta on vähennetty takaisin maksetut määrät ja johon on lisätty kaikki maksuihin ja takauksiin liittyvät määrät.”

4)Kumotaan 38 artiklan 6 kohta.

2 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Sisäisistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/947 [NDICI – Globaali Eurooppa -asetus] muuttamisesta ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn tehokkuuden parantamiseksi

1.2.Toimintalohko(t)

Ulkoiset toimet

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

”Globaalin Euroopan etujen ja kumppanuuksien vivuttaminen”

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

EKKR:n ja EKKR+:n talousarviotakuiden rahoittamiseen osoitettujen varojen tehokkaampi käyttö EU:n nykyisten ulkoisen toiminnan painopisteiden, mahdollisesti myös Global Gateway -strategian, hyväksi.

Ehdotuksessa korotetaan Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussasta (EKKR+) saatavaa mahdollista takuuta, ja siinä esitetään uusia riskinjakovalmiuksia sellaisten investointien toteuttamiseksi, joilla edistetään älykkäitä, puhtaita ja turvallisia yhteyksiä digitaali 17 -, energia- ja liikennealalla sekä vahvistetaan terveydenhuolto-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa.

Sen avulla saataisiin käyttöön lisää riskinjakovalmiuksia, joilla turvataan raaka-aineiden, puhtaan energian, kestävien liikennepolttoaineiden ja puhtaan teknologian tarjonta eri puolilta maailmaa ja kehitetään samalla kestäviä arvoketjuja kumppanimaissa.

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Tehokkuushyödyt EKKR:n ja EKKR+:n talousarviotakuiden määrärahojen käytössä EU:n nykyisten ulkoisen toiminnan painopisteiden hyväksi. Näin voitaisiin osittain vastata Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja kehitysrahoituslaitosten osoittamaan erittäin suureen kiinnostukseen, joka on vahvistettu ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden arvioinnissa.

1.3.4.Tulosindikaattorit

NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen liitteessä VI esitetään luettelo keskeisistä tulos- ja seurantaindikaattoreista.

Yksinkertaistamiseen liittyvien vaikutusten osalta voidaan todeta, että EKKR+:n yksinkertaistamistoimenpiteiden, jotka on jo toteutettu tai joista neuvotellaan toteutuskumppaneiden kanssa, odotetaan tuottavan toteutuskumppaneille yhteensä noin [21,50] miljoonan euron kustannussäästöt EKKR+:n toimien keston aikana.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 18

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tämän lainsäädäntöehdotuksen hyväksyminen on keskeinen edellytys tämän aloitteen täytäntöönpanolle. Aloitteella pyritään optimoimaan EKKR:stä ja EKKR+:sta tuettujen talousarviotakuiden rahoituksen hallinnointi.

Samanaikaisesti lainsäädäntöehdotuksen kanssa toteutettavilla yksinkertaistamistoimenpiteillä tehostetaan EKKR+:n täytäntöönpanoa lopullisten edunsaajien ja rahoituksen välittäjien hyödyksi ja lisätään toteutuskumppaneiden valmiuksia ottaa vastaan suurempi määrä EU:n takuuta.

EKKR+:n tavoitteet ja vuoden 2027 lopun määräaika ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimusten tekemiselle säilyvät ennallaan.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Ehdotuksella pyritään tehostamaan EKKR:stä ja EKKR+:sta tuetun talousarviotakuun rahoittamiseen osoitettujen varojen käyttöä. Koska NDICI – Globaali Eurooppa on unionin ohjelma, joka perustettiin vuonna 2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston antamalla NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksella, siihen mahdollisesti tarvittavat muutokset voidaan tehdä vain unionin tasolla.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

EKKR+:n avulla toteutuskumppanit voivat toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia tietyillä unionin strategisten politiikkatavoitteiden aloilla. Kerrannaisvaikutus saadaan aikaan houkuttelemalla yksityisiä ja julkisia investointeja ja käyttämällä tarvittaessa rahoituslaitosten ja rahastojen kautta tapahtuvaa välitystä. Näin voidaan paikata markkinoiden toimintapuutteita ja tarjota rahoitusta yrityksille ja hankkeille, jotka eivät muuten olisi löytäneet rahoitusta kohtuullisin ehdoin. Näin voitaisiin nostaa investointien kokonaismäärää unionissa ja kumppanimaissa ja edistää siten kasvua ja työllisyyttä. Ehdotuksessa otetaan huomioon ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden arvioinnista saadut kokemukset (ks. kohta 1.5.3 jäljempänä), ja sillä vahvistetaan tätä ohjelmaa ja siten parannetaan rahoitusvälineiden vaikutusta.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden arvioinnin tueksi tehtiin vuonna 2024 ulkoinen tutkimus. Siinä tuli esiin, että yksityisen sektorin olisi omaksuttava Global Gateway ‑strategian täytäntöönpanossa suurempi rooli kestävän ja osallistavan kasvun tehokkaana moottorina ja että yksityisen sektorin osallistuminen EKKR+:n kautta on keskeisessä asemassa, jotta EU:n talousarviota voidaan käyttää tehokkaasti kumppanimaiden kestävän kasvun tukemiseen. Jäsenvaltioiden asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka EKKR+ on vasta varhaisessa vaiheessa, sitä voidaan käyttää kehitysrahoituslaitosten kanssa tehtävän yhteistyön jouduttamiseen ja EU:n kumppanimaihin tehtäviin investointeihin suuntautuvien rahoitusvirtojen lisäämiseen. He olivat myös yhtä mieltä siitä, että EKKR+:n on politiikkalähtöisenä välineenä edistettävä geopoliittisia aloitteita, kuten Global Gateway- tai Team Europe ‑aloitteita. Jäsenvaltioiden asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että EKKR+:n avulla voitaisiin parantaa EU:n valmiuksia houkutella ja tukea investointeja kumppanimaihin. Kehitysrahoituslaitokset totesivat, että vaikuttaviin räätälöityihin hankkeisiin tarvitaan kohdennetumpaa rahoitusta ja että EKKR+:n täysi kattavuus on tarpeen, erityisesti kun otetaan huomioon hauraiden ja vähemmän kehittyneiden maiden rajallinen riskinottohalukkuus, joka edellyttää lisärahoituskapasiteettia.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Ehdotus on täysin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. Ehdotus ei edellytä lisämäärärahojen myöntämistä Euroopan unionin talousarviosta. Tämä ei edellytä liikkumavaran käyttämistä eikä monivuotisen rahoituskehyksen muuttamista.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Ei sovelleta

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

– voimassa muutoksen hyväksymispäivästä 31.12.2027 asti

– rahoitusvaikutukset alkavat maksusitoumus- ja maksumäärärahojen osalta vuonna 2025 ja päättyvät vuonna 2027. Rahoitusvaikutukset merkitsevät unionin yleisen talousarvion tulojen viivästymistä ja mahdollisesti vähenemistä suhteessa EKKR:n rahoituksen ylijäämiin.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Toteutuskumppaneiden on raportoitava säännöllisesti komissiolle NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen ja varainhoitoasetuksen mukaisesti. Seurannan osalta niiden on sovellettava omia sääntöjään ja menettelyjään, jotka on arvioitu varainhoitoasetuksen 157 artiklan mukaisesti (ns. pilariarviointi) kyseisessä artiklassa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi.

Unionin vuotuisen tilinpäätöksen laatimista varten EKKR+:n toteutuskumppanit toimittavat komissiolle varainhoitoasetuksen 212 artiklan 4 kohdan mukaisesti tarkastetut tilinpäätökset niille myönnetyn talousarviotakuun osan osalta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

EKKR+ toteutetaan yksinomaisesti välillisellä hallinnointitavalla toteutuskumppaneiden kautta, jotka yleensä osallistuvat myös lopullisille rahoituksen saajille annettavaan tukeen. Toteutuskumppaneita ovat EIP, EBRD, kehitysrahoituslaitokset sekä laitokset ja muut rahoituksenvälittäjät, jotka ovat unionin elimiä, säänneltyjä ja/tai valvonnan alaisia osana pankkialaa.

EU:n takuun piiriin kuuluvat rahoitus- ja investointitoimet pysyvät toteutuskumppaneiden hallintoelinten hyväksyminä toimina, ja hallintoelinten on sovellettava toimiin due diligence- ja valvontakehystään. Toteutuskumppanit toimittavat komissiolle tarkastetut tilinpäätökset vuosittain.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Unionin talousarvioon kohdistuva riski liittyy takuuseen, jonka unioni myöntää toteutuskumppaneille niiden rahoitus- ja investointitoimia varten. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn enimmäismäärä on 53 449 000 000 euroa.

Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn 9–50 prosentin rahoitusaste perustuu EKKR:stä ja EIP:lle annetusta ulkoisesta lainanantovaltuutuksesta aiemmin saatuihin kokemuksiin, ja se on räätälöity EKKR+:n puitteissa toteutettujen rahoitustuotteiden mukaan.

EKKR+:aan liittyvät rahoitus- ja investointitoimet toteutetaan toteutuskumppaneiden tavanomaisten menettelysääntöjen ja hyvän pankkikäytännön mukaisesti. Toteutuskumppanit ja komissio tekevät takuusopimuksen, jossa vahvistetaan EKKR+ -takuun toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset määräykset ja menettelyt.

Koska toteutuskumppani vastaa yleensä osasta riskiä ja maksaa rahoitusosuuden, unionin ja toteutuskumppanin edut ovat yhdenmukaiset, mikä vähentää unionin talousarvioon kohdistuvaa riskiä. Toteutuskumppanit ovat myös rahoituslaitoksia, joilla on käytössä asianmukaiset säännöt ja menettelyt, joihin sovelletaan pilariarviointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Komissio saa toteutuskumppaneilta vuosittain tarkastetut tilinpäätökset, jotka kattavat toimet.

Tällä ehdotuksella ei oteta käyttöön uutta valvontaa.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen ja varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisesti valittujen toteutuskumppaneiden on läpäistävä varainhoitoasetuksen 157 artiklassa säädetty pilariarviointi, jolla varmistetaan sisäisen valvonnan ja riippumattomien ulkoisten tarkastusjärjestelmien vankka laatu. Lisäksi niiden on täytettävä varainhoitoasetuksen X osaston vaatimukset. Toteutuskumppanit ovat rahoituslaitoksia, joten niillä on käytössä sisäisen valvonnan kehykset.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Meno-	Rahoitusosuudet
		laji
	Numero	JM/EI-JM 19	EFTA-mailta 20	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 21	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
6	[14.020170 Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline – Yhteisen vararahaston rahoittaminen] [15 02 02 03 IPA III — Yhteisen vararahaston rahoittaminen]	JM	EI	EI	EI	KYLLÄ

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.2.Sisäisistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Pääosasto: INTPA/ENEST/MENA			Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021-2027 YHTEENSÄ	JÄLKEEN	KAIKKI YHTEENSÄ
			2025	2026	2027		2027
 Toimintamäärärahat
14 02 01 70	Sitoumukset	(1a)	315,035	51,248		366,283		366,283
	Maksut	(2a)	315,035	51,248		366,283		366,283
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[3]
Budjettikohta		(3)				–		–
Määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3	315,035	51,248	–	366,283	–	366,283
INTPA/ENEST/MENA	Maksut	= 2a + 2b + 3	315,035	51,248	–	366,283	–	366,283

Pääosasto: ENEST			Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021-2027 YHTEENSÄ	JÄLKEEN	KAIKKI YHTEENSÄ
			2025	2026	2027		2027
 Toimintamäärärahat
15 02 02 03	Sitoumukset	(1a)	90,023	14,623		104,646		104,646
	Maksut	(2a)	90,023	14,623		104,646		104,646
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[3]
Budjettikohta		(3)				–		–
Määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3	405,057	65,871	–	470,929	–	470,929
INTPA/ENEST/MENA	Maksut	= 2a + 2b + 3	405,058	65,871	–	470,929	–	470,929

Pääosasto: INTPA/ENEST/MENA			Vuosi	Vuosi	Vuosi	TOTAL MFF 2021–2027	JÄLKEEN	KAIKKI YHTEENSÄ
			2025	2026	2027		2027
 Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	405,058	65,871	–	470,929	–	470,929
	Maksut	(5)	405,058	65,871	–	470,929	–	470,929
 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0,000	0,000	–	–	–	–
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 6 määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+6	405,058	65,871	–	470,929	–	470,929
	Maksut	=5+6	405,058	65,871	–	470,929	–	470,929

Pääosasto: INTPA/ENEST/MENA			Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021-2027 YHTEENSÄ	JÄLKEEN	KAIKKI YHTEENSÄ
			2025	2026	2027		2027
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	405,058	65,871	0,000	470,929	0,00	470,929
	Maksut	(5)	405,058	65,871	0,000	470,929	0,00	470,929
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 1–6 määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+6	405,058	65,871	0,000	470,929	0,00	470,929
(viitemäärä)	Maksut	=5+6	405,058	65,871	0,000	470,929	0,00	470,929

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Pääosasto: INTPA/ENEST/MENA			Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2025	2026	2027
 Henkilöresurssit			0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot			0,000	0,000	0,000	0,000
INTPA/ENEST/MENA YHTEENSÄ	Määrärahat		0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ		(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)	0,000	0,000	0,000	0,000

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK 2021-2027 YHTEENSÄ	JÄLKEEN	KAIKKI YHTEENSÄ
		2025	2026	2027		2027
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 1–7 määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	405,058	65,871	0,000	470,929	0,000	470,929
	Maksut	405,058	65,871	0,000	470,929	0,000	470,929

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset			Vuosi		Vuosi		Vuosi		YHTEENSÄ 2021–2027		Vuoden 2027 JÄLKEEN		KAIKKI YHTEENSÄ
			2025		2026		2027
	TUOTOKSET
	Tyyppi	Keskimäär. kustannukset	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus
ERITYISTAVOITE 1 Global Gatewayn laajentaminen
– Lisäinvestointeja liikkeelle				270,039		43,914			0	313,953			0	313,953
Välisumma, erityistavoite 1			0	270,039	0	43,914	0	0,000	0	313,953	0	0,000	0	313,953
ERITYSTAVOITE 2 Liiallisten ulkoisten riippuvuuksien vähentäminen
– Lisäinvestointeja liikkeelle				135,019		21,957			0	156,976			0	156,976
Välisumma, erityistavoite 2			0	135,019	0	21,957	0	0,000	0	156,976	0	0,000	0	156,976
KAIKKI YHTEENSÄ			0	405,058	0	65,871	0	0,000	0	470,929	0	0,000	0	470,929

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027	JÄLKEEN	KAIKKI YHTEENSÄ
	2025	2026	2027		2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027	JÄLKEEN	KAIKKI YHTEENSÄ
	2025	2026	2027		2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä

YHTEENSÄ HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT + ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027	JÄLKEEN	KAIKKI YHTEENSÄ
	2025	2026	2027		2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	JÄLKEEN
		2025	2026	2027	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)					
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)					
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY] [2]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat

ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	JÄLKEEN
		2025	2026	2027	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)					
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[1]					
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY] [2]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve

YHTEENSÄ HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT + ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	JÄLKEEN
		2025	2026	2027	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)					
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)					
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY] [2]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

Kun otetaan huomioon otsakkeen 7 kokonaistilanne sekä henkilöstön että määrärahojen osalta, henkilöstötarpeet katetaan pääosastossa toimen hallinnointiin jo osoitetulla henkilöstöllä ja/tai pääosastossa tai muissa komission yksiköissä toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena.

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat YHTEENSÄ		Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
		2025	2026	2027
OTSAKE 7
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

– voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

Ehdotus rahoitetaan EKKR:n ylijäämien tuottamista takaisin saatavista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

Tätä ehdotusta varten ei tarvita lisää unionin talousarviovaroja eikä varojen uudelleenkohdentamista.

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

– rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin