PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Asiayhteys

Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat joulukuussa 2023 poliittisen yhteisymmärryksen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen kuuluvista lainsäädäntöehdotuksista, joilla uudistetaan kokonaisvaltaisesti muuttoliikettä ja EU:n tason yhteistä turvapaikkajärjestelmää koskevia EU:n sääntöjä.

Direktiivin 2013/32/EU, jäljempänä ’turvapaikkamenettelydirektiivi’, mukaan turvallisten alkuperämaiden määrittäminen on mahdollista vain jäsenvaltioiden tasolla. Kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta annetussa asetuksessa (EU) 2024/1348, jäljempänä ’turvapaikkamenettelyasetus’, säädetään ensimmäistä kertaa mahdollisuudesta määritellä turvallisia alkuperämaita unionin tasolla.

Puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti valtion- ja hallitusten päämiehille ennen Eurooppa-neuvoston kokousta 16. joulukuuta 2024 lähettämässään kirjeessä, että EU:n turvapaikkavirastoa (EUAA) oli EU:n luettelon laatimista varten pyydetty nopeuttamaan analyysiaan niistä kolmansista maista, jotka voitaisiin mahdollisesti määritellä turvallisiksi alkuperämaiksi. Joulukuussa 2024 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä pannaan merkille turvallisia alkuperämaita koskeva työ. Puheenjohtaja von der Leyen jatkoi asian käsittelyä ilmoittamalla ennen Eurooppa-neuvoston kokousta 17. maaliskuuta 2025 päivätyssä kirjeessään, että komissio esittää EU:n turvapaikkaviraston analyysin ja muiden saatavilla olevien tietolähteiden perusteella ehdotuksen EU:n ensimmäisestä turvallisten alkuperämaiden luettelosta. Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet tämän luettelon, sitä voidaan ajan mittaan muuttaa laajentamalla tai tarkastelemalla uudelleen.

Ehdotuksen tavoitteena on määritellä EU:n ehdokasmaat ja yksi mahdollinen ehdokasmaa sekä kuusi muuta maata turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla. Asetuksessa (EU) 2024/1348 säädetään, että jos kansainvälistä suojelua hakeva henkilö tulee turvallisesta alkuperämaasta, hakemuksen tutkintaa nopeutetaan ja se saatetaan päätökseen enintään kolmen kuukauden kuluessa. Lisäksi jos hakijalle ei ole vielä myönnetty lupaa tulla jäsenvaltioiden alueelle, jäsenvaltio voi tutkia hakemuksen rajamenettelyssä.

Turvapaikkamenettelyasetuksen mukaan kolmas maa voidaan määritellä kyseisen asetuksen mukaiseksi turvalliseksi alkuperämaaksi vain, jos oikeudellisen tilanteen, demokraattisen järjestelmän puitteissa tapahtuvan lainsäädännön soveltamisen ja yleisen poliittisen tilanteen perusteella voidaan osoittaa, että maassa ei esiinny vainoa, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2024/1347, jäljempänä ’aseman määrittelyä koskeva asetus’, 9 artiklassa, eikä kyseisen asetuksen 15 artiklassa määritellyn vakavan haitan vaaraa.

Arvioinnin siitä, onko jokin kolmas maa turvapaikkamenettelyasetuksen mukainen turvallinen alkuperämaa, on perustuttava useisiin asiaa koskeviin, saatavilla oleviin tietolähteisiin, myös jäsenvaltioilta, EU:n turvapaikkavirastolta, Euroopan ulkosuhdehallinnolta, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulta ja muilta alan kansainvälisiltä järjestöiltä saatuihin tietoihin, ja siinä on otettava huomioon EU:n turvapaikkavirastoa koskevan asetuksen (EU) 2021/2303 11 artiklassa tarkoitettu yhteinen alkuperämaatietoja koskeva analyysi silloin kun se on saatavilla.

Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa se, missä määrin annetaan suojelua vainolta ja vakavalta haitalta, seuraavien seikkojen perusteella:

·maan asiaa koskeva lainsäädäntö ja sen soveltamistapa;

·ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa tai kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa tai kidutuksen vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa määrättyjen oikeuksien ja vapauksien noudattaminen, erityisesti niiden oikeuksien noudattaminen, joista mainitun eurooppalaisen yleissopimuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei voida poiketa;

·omia kansalaisia ei karkoteta, palauteta tai luovuteta kolmansiin maihin, joissa he esimerkiksi olisivat vakavassa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi tai jossa heidän henkensä tai vapautensa olisi uhattuna heidän rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, seksuaalisen suuntautumisensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa tai poliittisen mielipiteensä vuoksi tai joista he olisivat vakavassa vaarassa joutua karkotetuiksi, palautetuiksi tai luovutetuiksi toiseen kolmanteen maahan;

·tehokas oikeussuojajärjestelmä niiden henkilöiden suojaamiseksi, joiden kyseisiä oikeuksia ja vapauksia on loukattu.

Ehdotuksella pyritään vahvistamaan turvallisen alkuperämaan käsitteen käytännön soveltamista keskeisenä välineenä, joka tukee sitä, että todennäköisesti perusteettomat hakemukset tutkitaan nopeasti.

Kolmannen maan sisältyminen turvallisten alkuperämaiden luetteloon joko unionin tasolla tai kansallisella tasolla ei ole ehdoton tae sille, että kyseinen maa olisi turvallinen kaikille sen kansalaisille. Jäsenvaltiot voivat soveltaa turvallisen alkuperämaan käsitettä vain, jos hakija ei voi esittää yksilöllisen arvioinnin yhteydessä tosiasioita perusteeksi sille, että häneen ei voida soveltaa turvallisen alkuperämaan käsitettä, ja edellyttäen, että hakija on kyseessä olevan maan kansalainen tai hakija on kansalaisuudeton henkilö ja tämä maa on hänen aiempi asuinmaansa.

Vaikka jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa tai ottaa käyttöön lainsäädäntöä, joka mahdollistaa muiden kolmansien maiden kuin unionin tasolla turvallisiksi kolmansiksi maiksi määritettyjen maiden määrittämisen turvallisiksi alkuperämaiksi kansallisella tasolla, tällaisen unionin tason yhteisen määrityksen tai luettelon laatimisen olisi varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot soveltavat käsitettä yhdenmukaisesti niiden hakijoiden osalta, joiden alkuperämaat on määritetty turvallisiksi unionin tasolla. Tämän odotetaan helpottavan hakemusten tutkinnan ja asiaankuuluvien menettelyjen lähentymistä ja siten myös estävän kansainvälistä suojelua hakevien luvatonta edelleen liikkumista.

Turvapaikkamenettelyasetuksella otetaan käyttöön myös lisävälineitä, joilla autetaan jäsenvaltioita hallinnoimaan turvapaikkahakemuksia tehokkaammin.

Ensinnäkin turvapaikkamenettelyasetuksella otetaan käyttöön sen 42 artiklan 1 kohdan j alakohdan ja 42 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaiseen EU:n laajuiseen hyväksymisasteen 20 prosentin ylärajaan perustuva uusi peruste nopeutettujen menettelyjen ja rajamenettelyjen soveltamiselle. Tämä hyväksymisaste viittaa niiden tietyn maan kansalaisten hakijoiden osuuteen, joille myönnetään kansainvälistä suojelua kaikkialla EU:ssa. Jos tämä osuus on enintään 20 prosenttia, se osoittaa, että kyseisen maan kansalaisten hakemukset ovat todennäköisesti perusteettomia. Sen tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille joustava lisäväline, kun ne käsittelevät tiettyjä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, jotka ovat todennäköisesti perusteettomia. Näin jäsenvaltiot voivat mukautua muuttovirtojen muutoksiin joustavasti ja käsitellä todennäköisesti perusteettomia hakemuksia nopeammin.

Toiseksi turvapaikkamenettelyasetuksen 59 artiklan 2 kohdassa sallitaan turvallisten kolmansien maiden määrittäminen ja 61 artiklan 2 kohdassa sallitaan turvallisten alkuperämaiden määrittäminen poikkeuksin, mikä lisää jäsenvaltioiden joustavuutta turvallisuusarviointien soveltamisalan määrittelyssä, koska tietyt alueet tai selvästi yksilöitävissä olevat henkilöryhmät voidaan jättää määritelmän ulkopuolelle. Yhdessä nämä säännökset tarjoavat keinoja hallinnoida todennäköisesti perusteettomia hakemuksia tehokkaasti ja säilyttää samalla tarvittavat oikeudelliset takeet.

Nämä välineet auttavat komission mielestä vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita on ilmennyt ”turvallisen kolmannen maan” ja ”turvallisen alkuperämaan” käsitteiden soveltamisessa käytännössä. Koska niiden soveltaminen on tarkoitus aloittaa vasta kesäkuussa 2026, soveltamisen viivästyminen haittaa jäsenvaltioita, jotka etsivät välittömiä ja tehokkaita ratkaisuja menettelyihin liittyviin haasteisiin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten hallinnoinnissa.

Tämän perusteella komissio katsoo, että niiden soveltamisen aikaistaminen nykyisen turvapaikkamenettelyasetuksen kohdennetulla muutoksella tarjoaisi jäsenvaltioille tarvittavat oikeudelliset ja menettelylliset keinot ”turvallisen kolmannen maan” ja ”turvallisen alkuperämaan” käsitteiden tehokkaampaan soveltamiseen. Lisäksi se antaisi jäsenvaltioille jo mahdollisuuden soveltaa uutta perustetta nopeutetuissa menettelyissä ja rajamenettelyissä (eli maissa, joiden hyväksymisaste on alhainen), jotta ne voisivat mukautua muuttovirtojen muutoksiin ja reagoida niihin nopeasti. Se tarjoaa myös toisen välineen todennäköisesti perusteettomien turvapaikkahakemusten tehokkaaseen ja nopeaan käsittelyyn. Varmistamalla näiden säännösten varhainen soveltaminen lisättäisiin myös johdonmukaisuutta jäsenvaltioiden välillä ja vähennettäisiin kansallisten käytäntöjen ja oikeudenkäyntiriskien välisiä eroja. Jos niiden täytäntöönpanoa edistettäisiin, jäsenvaltioilla olisi lisää välineitä turvapaikkamenettelyjen tehostamiseen.

Ehdotuksen tarkoituksena on näin ollen aikaistaa turvapaikkamenettelyasetuksen säännösten soveltamista, jotta rajamenettelyssä tai nopeutetussa menettelyssä voidaan käsitellä niiden kolmannen maan kansalaisten hakemuksia, joiden osalta osuus kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevista määrittävän viranomaisen päätöksistä on EU:n tasolla enintään 20 prosenttia. Lisäksi ehdotuksella pyritään aikaistamaan niiden turvapaikkamenettelyasetuksen säännösten soveltamista, joilla sallitaan turvallisten kolmansien maiden ja turvallisten alkuperämaiden määrittäminen poikkeuksin (59 artiklan 2 kohta ja 61 artiklan 2 kohta), jotta jäsenvaltiot voisivat halutessaan tehdä niin joustavammin kansallisella tasolla.

Tämän ehdotuksen hyväksymiseen johtava prosessi

Euroopan unionin turvapaikkavirasto määritteli Euroopan komission yksiköiden pyynnöstä menetelmän tukemaan niiden maiden tunnistamista, joiden määrittämistä turvallisiksi alkuperämaiksi voitaisiin harkita unionin tasolla, mukaan lukien EU:n ehdokasmaat ja yksi mahdollinen ehdokasmaa, alkuperämaat, jotka aiheuttavat EU:ssa merkittävän turvapaikkatapausten määrän ja joiden EU:n laajuinen hyväksymisaste on enintään viisi prosenttia, viisumivapaat maat, jotka aiheuttavat EU:ssa merkittävän turvapaikkatapausten määrän ja joiden EU:n laajuinen hyväksymisaste on enintään viisi prosenttia, sekä maat, jotka sisältyvät nykyisten jäsenvaltioiden turvallisten alkuperämaiden luetteloihin.

Komission yksiköt pyysivät tämän menetelmän perusteella turvapaikkavirastoa valmistelemaan alkuperämaatietoja komission arvioinnin tueksi.

Turvapaikkaviraston keräämät tiedot perustuvat useisiin lähteisiin, joihin kuuluu muun muassa Euroopan komission kertomuksia, mukaan lukien EU:n laajentumiskertomukset, Euroopan ulkosuhdehallinnon raportteja, EU:n virastojen (kuten EU:n perusoikeusviraston) raportteja, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ja muiden kansainvälisten järjestöjen (esimerkiksi Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston) sekä valtioista riippumattomien järjestöjen raportteja, politiikan ja kansainvälisten suhteiden ajatushautomoiden poliittisia analyyseja, varmennettuja verkkomedia-artikkeleja, sanomalehtiartikkeleja sekä asianomaisten maiden kansallista lainsäädäntöä.

Euroopan unionin turvapaikkaviraston avustuksella ja Euroopan ulkosuhdehallintoa kuultuaan Euroopan komissio tuli siihen johtopäätökseen, että ottaen huomioon, että Bangladeshissa, Egyptissä, Intiassa, Kolumbiassa, Marokossa ja Tunisiassa sekä EU:n mahdollisessa ehdokasmaassa Kosovossa 1 ei yleensä ole asetuksessa (EU) 2024/1347 tarkoitettua vainon tai vakavan haitan vaaraa, kuten hyvin alhaiset hyväksymisasteet osoittavat, kyseiset kolmannet maat voidaan määrittää turvallisiksi alkuperämaiksi. Olisi kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota hakijoihin, joilla voi olla perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi tai joilla on todellinen vaara joutua kärsimään vakavaa haittaa.

Lisäksi komissio tuli siihen tulokseen, että maat, joille on myönnetty EU:n ehdokasmaan asema, voidaan määrittää turvapaikkamenettelyasetuksessa tarkoitetuiksi turvallisiksi alkuperämaiksi, elleivät kyseessä ole tietyt erityisolosuhteet. Olisi kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota hakijoihin, joilla voi olla perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi tai joilla on todellinen vaara joutua kärsimään vakavaa haittaa.

Tämä ehdotus ei rajoita muiden kolmansien maiden mahdollista tulevaa määrittämistä turvallisiksi alkuperämaiksi turvapaikkamenettelyasetuksen vaatimusten mukaisesti.

Kolmannet maat, jotka voidaan määrittää turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla

EU:n ehdokasmaat

EU:n ehdokasmaan aseman saaneiden maiden on täytettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklassa vahvistetut ehdot ja periaatteet, jotka kaikkien EU:n jäseniksi haluavien maiden on täytettävä.

Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto asetti nämä kriteerit (”Kööpenhaminan kriteerit”) vuonna 1993 ja Madridin Eurooppa-neuvosto vahvisti ne vuonna 1995.

Ne ovat seuraavat:

·vakaat instituutiot, joilla taataan demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu;

·toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailupaineesta ja markkinavoimien paineesta EU:ssa;

·kyky täyttää jäsenyysvelvoitteet, mukaan lukien kyky panna tehokkaasti täytäntöön EU:n lainsäädännön muodostavat säännöt, normit ja politiikat, jäljempänä ’unionin säännöstö’, sekä poliittisen liiton ja talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen.

Eurooppa-neuvosto myöntää maalle ”ehdokasmaan” aseman EU:n jäsenyyshakemuksen jälkeen laadittavan Euroopan komission lausunnon perusteella.

EU:n ehdokasmaiden todettiin erityisesti EU:n jäsenyyttä koskevien poliittisten kriteerien osalta edistyneen demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaavien instituutioiden vakauden saavuttamisessa.

Maat, joille on myönnetty EU:n ehdokasmaan asema, voidaan näin ollen määrittää turvapaikkamenettelyasetuksessa tarkoitetuiksi turvallisiksi alkuperämaiksi. On kuitenkin otettava huomioon, että ehdokasmaan tilanne voi kehittyä liittymisprosessin aikana siinä määrin, että maan määrittäminen turvalliseksi alkuperämaaksi ei ole enää perusteltua. Näin voi olla seuraavissa tapauksissa:

·maassa esiintyy mielivaltaista väkivaltaa kansainvälisessä tai sisäisessä aseellisessa selkkaustilanteessa;

·maan toimien perusteella on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan IV osastossa tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä;

·maasta tulevia hakijoita koskeva EU:n laajuinen hyväksymisaste on yli 20 prosenttia (joka on raja nopeutetulle menettelylle ja rajalla tapahtuvalle turvapaikkamenettelylle), koska hyväksymisasteen ollessa tätä korkeampi ei ole viitteitä siitä, että hakemukset voisivat olla turvapaikkamenettelyasetuksen nopeuttamisperusteiden mukaan perusteettomia.

Mahdollinen EU:n jäsenehdokas

EUAA:n tietojen mukaan tällä hetkellä 16 jäsenvaltiota määrittää Kosovon turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla, ja Kosovosta tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste oli viisi prosenttia vuonna 2024. Kosovo on EU:n mahdollinen jäsenehdokas.

Kosovon perustuslakiin on sisällytetty tärkeimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Kosovo on hakenut EU:n jäsenyyttä, ja se etenee uudistuksissa oikeuslaitoksen toiminnan parantamiseksi ja perusoikeuksien suojelun vahvistamiseksi. Sen lainsäädäntökehys on asiaankuuluvien eurooppalaisten normien mukainen. Lainsäädäntökehys takaa yleisesti ottaen perusoikeuksien suojelun ja eurooppalaisten normien mukaisen suojelun.

Kosovo on parlamentaarinen edustuksellinen monipuoluedemokratia, jossa toimivalta on jaettu lainsäädäntö-, toimeenpano- ja lainkäyttöelinten kesken. Oikeuslaitoksen ja syyttäjälaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus taataan perustuslailla ja muilla laeilla. Lainsäädäntöä on muutettava jäljellä olevien oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, koskemattomuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Kosovolla on oikeusvaltiostrategia vuosiksi 2021–2026.

Kosovon kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä.

Kosovossa ei esiinny aseman määrittelyä koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettua vainoa. Toimittajiin kohdistuneet hyökkäykset ja uhkaukset ovat kuitenkin jatkuneet. Vaikka sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskeva oikeudellinen, poliittinen ja institutionaalinen kehys on eurooppalaisten normien mukainen, sen täytäntöönpano on edelleen epätasaista.

Kosovossa ei ole aseman määrittelyä koskevan asetuksen 15 artiklassa määriteltyä vakavan haitan vaaraa. Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä kuolemanrangaistuksesta, ja Kosovon viranomaiset ovat sitoutuneet ehkäisemään kidutusta ja kaltoinkohtelua.

Voidaan todeta, että Kosovon väestöön ei kohdistu vainoa tai todellista vakavan haitan vaaraa, mistä on osoituksena edellä esitetty analyysi ja myös alhainen hyväksymisaste, ja maa voidaan siten määrittää turvalliseksi alkuperämaaksi unionin tasolla.

Muut alkuperämaat

EUAA:n tietojen mukaan tällä hetkellä kuusi jäsenvaltiota määrittää Bangladeshin turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla, ja Bangladeshista tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste oli neljä prosenttia vuonna 2024.

Maa on ratifioinut joitakin kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, kuten kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen (CAT) ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus).

Bangladeshissa on tapahtumassa poliittinen siirtymä pois sortojärjestelmästä, jolle ovat ominaisia toistuvat ihmisoikeusloukkaukset. Prosessi jatkuu edelleen. Maa on parlamentaarinen tasavalta, jonka toimintaa ohjaa perustuslaki. Siinä määrätään toimeenpano- ja tuomiovallan välisestä vallanjaosta. Edellinen hallitus syrjäytettiin vallasta vuoden 2024 heinäkuun ja elokuun alun maanlaajuisten joukkomielenosoitusten jälkeen. Maahan perustettiin 8. elokuuta 2024 väliaikainen hallitus, jota johtaa Nobelin rauhanpalkinnon saaja Muhammad Yunus. Sen ensisijaisena tehtävänä on järjestää uudet vaalit vuoden 2025 lopulla tai vuoden 2026 alussa ja aloittaa työ laajojen uudistusten parissa demokraattisten instituutioiden palauttamiseksi. Maahan on muodostettu kymmenen uudistuskomiteaa, joista yksi on naisten oikeuksia käsittelevä komitea. Niiden tehtävänä on esittää ehdotuksia perustuslain, poliisin, oikeuslaitoksen, vaalilautakunnan ja julkishallinnon uudistamiseksi ja korruption torjumiseksi.

Huolimatta jatkuvista haasteista, kuten väestön yleisistä taloudellisista vaikeuksista, Bangladesh on jo pitkään vastaanottanut Myanmarista tulevia rohingapakolaisia, joita on jo lähes miljoona. Bangladesh on meneillään olevilla uudistuksilla saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita kohti suurempaa poliittista vakautta ja demokraattista hallintoa. Toimet sananvapauden ja lehdistönvapauden vahvistamiseksi etenevät, mistä yksi merkittävä esimerkki on kyberturvallisuuslain kumoaminen. Vaikka jäljellä on vielä joitakin haasteita, maa on selvästi sitoutunut avoimemman kansalaisyhteiskunnan edistämiseen.

EU muodostaa Bangladeshin suurimmat vientimarkkinat ”Kaikki paitsi aseet” ‑menettelyn (Everything But Arms, EBA) kauppaetuuksien ja Bangladeshin erittäin kilpailukykyisen vaateteollisuuden ansiosta. Vaateteollisuus on ollut keskeinen tekijä talouden myönteisessä kasvussa viime vuosina ja edistänyt köyhyyden vähentämistä, mikä on johtanut todelliseen kehitykseen koulutuksessa ja terveydenhuollossa. EU käy Bangladeshin kanssa aktiivista vuoropuhelua ihmisoikeuksista, työntekijöiden oikeuksista ja ilmastokysymyksistä. EU on valmis tukemaan demokraattista, rauhanomaista ja osallistavaa siirtymäprosessia ja olemaan siinä mukana. Kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevat neuvottelut käynnistettiin vuonna 2023.

Oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi väliaikaisen hallituksen perustamille komiteoille on annettu tehtäväksi koota ajatuksia oikeuslaitoksen uudistuksista, joihin kuuluvat muun muassa oikeudenkäyntimaksujen alentaminen ja tuomioistuinten käsittelyruuhkien vähentäminen. Tämän myönteisen kehityksen on vielä tuotettava vaikuttavia tuloksia, koska tuomioistuimilla on ilmoitettu olevan kapasiteettiongelmia, jotka johtuvat asioiden käsittelyn huomattavasta ruuhkautumisesta ja viivästymisestä sekä digitaalisen infrastruktuurin puutteesta. Korruption sanotaan myös muodostavan merkittävän esteen oikeussuojan saatavuudelle.

Bangladeshin kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä. Bangladesh on osoittanut olevansa sitoutunut puolustamaan perusoikeuksia varmistamalla, että sen kansalaisia ei karkoteta, palauteta eikä luovuteta maihin, joissa he voivat joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi.

Rohinga-pakolaisten tilanteeseen liittyy edelleen haasteita, mukaan lukien tapaukset, joissa rohinga-pakolaisia palautetaan Myanmariin Rakhinen osavaltioon. Vain Myanmarin tilanteen paraneminen voisi luoda olosuhteet, joissa rohinga-pakolaisten turvallinen, kestävä, vapaaehtoinen ja ihmisarvoinen paluu olisi mahdollista. Näitä ongelmia pyritään edelleen ratkaisemaan yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa.

Maassa ei esiinny yleisesti ottaen aseman määrittelyä koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettua vainoa. Bangladeshin perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja kieltää uskontoon, rotuun, kastiin tai syntymäpaikkaan perustuvan syrjinnän. Hallitus pyrkii jatkuvasti edistämään osallistavaa yhteiskuntaa, ja alkuperäiskansoihin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvat häiriöt ovat edelleen satunnaisia. Ahmadiyya-muslimit ja kristittyjen vähemmistöt, hindut ja muut vähemmistöt ovat ajoittain kokeneet jännitteitä, mutta oikeusturvaa pyritään edelleen vahvistamaan ja suvaitsevaisuutta edistämään.

Bangladesh on edistynyt sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja syrjinnän torjunnassa. Tietoisuus monimuotoisuudesta ja osallisuudesta lisääntyy vähitellen, vaikka hlbtiq-henkilöt kohtaavatkin edelleen syrjintää ja häirintää. Ihmisoikeuksien suojelusta keskustellaan yhä enemmän, ja kansalaisjärjestöt kannattavat aktiivisesti osallistavampaa politiikkaa, vaikka samaa sukupuolta olevien väliset suhteet ovatkin edelleen kriminalisoituja.

Bangladesh on ratifioinut kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen. Maa hyväksyi myös naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman (2018–2030), ja sen sekundäärilainsäädäntö sisältää useita lakeja, joissa käsitellään naisiin kohdistuvan väkivallan tiettyjä muotoja. Bangladeshissa sukupuoleen perustuva väkivalta on edelleen yleinen ongelma ja työpaikoilla ja kouluissa esiintyy seksuaalista häirintää.

Rohinga-pakolaiset saavat humanitaarista tukea, mukaan lukien suojatilat ja välttämättömät palvelut leireillä. Haasteita on kuitenkin edelleen, sillä Bangladesh ei ole pakolaisten asemaa koskevan vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen osapuoli. Rohinga-pakolaisilla on liikkumisrajoituksia, ja heidän mahdollisuutensa päästä viralliseen koulutukseen ja työhön ovat heikot. Viranomaiset tekevät yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa parantaakseen suojelutoimenpiteitä ja elinoloja sekä puuttuakseen leirien turvallisuusongelmiin. Lisäksi humanitaaristen järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään parantamaan mahdollisuuksia omavaraisuuteen ja pitkän aikavälin vakauteen.

Maassa ei yleisesti ottaen ole aseman määrittelyä koskevan asetuksen 15 artiklassa määriteltyä vakavan haitan vaaraa. Kuolemanrangaistus on edelleen voimassa Bangladeshissa, eikä maa ole allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa kuolemanrangaistuksen poistamiseksi, mutta annetut kuolemantuomiot pannaan täytäntöön harvoin. Lisäksi Bangladesh pidättyi äänestämästä viimeisimmässä kuolemanrangaistusta koskevassa äänestyksessä ihmisoikeusneuvostossa, mikä kuvaa sen osallistumista maailmanlaajuisiin ihmisoikeuskeskusteluihin.

Bangladesh on ratifioinut kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen. Lainvalvontaviranomaisten ja edellisen hallituksen armeijan vankeihin kohdistamasta kidutuksesta ja kaltoinkohtelusta on raportoitu. Bangladesh on edelleen rauhanomainen maa. Bangladeshissa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa. Chittagong Hill Tractsin alueella esiintyy yhä vähäistä kapinallista toimintaa, mutta se on edelleen paikallista eikä aiheuta laajempaa turvallisuusriskiä. Hallitus jatkaa vuoropuhelua ja alueen vakautta edistävien aloitteiden kehittämistä.

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Bangladeshin väestöön ei yleisesti ottaen kohdistu vainoa tai todellista vakavan haitan vaaraa, minkä osoittaa myös alhainen EU:n laajuinen hyväksymisaste. Näin ollen Bangladesh voidaan määrittää turvalliseksi alkuperämaaksi. Tästä huolimatta maan tiettyjen ryhmien erityishaasteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

EUAA:n tietojen mukaan tällä hetkellä yksikään jäsenvaltio ei määritä Kolumbiaa turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla, ja Kolumbiasta tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste oli viisi prosenttia vuonna 2024.

Kolumbia on liittotasavalta, jolla on demokraattinen edustuksellinen poliittinen järjestelmä ja jossa toimivalta on jaettu toimeenpano-, lainsäädäntö- ja lainkäyttöelinten kesken. Vuoden 1991 perustuslaki ja siitä johtuva perustuslakituomioistuimen oikeuskäytäntö muodostavat vahvat ihmisoikeustakuut. Perustuslakituomioistuin on myös useaan otteeseen julistanut tietyn ihmisoikeus- ja ympäristöoikeustilanteen olevan perustuslain vastainen, kuten antaessaan erityispäätöksen ihmisoikeuksien puolustajista joulukuussa 2023.

Kolumbiassa on myös useita politiikkoja, mekanismeja ja lakeja, joilla ehkäistään tiettyjen kohteeksi otettujen henkilöiden, kuten ihmisoikeuksien puolustajien, entisten taistelijoiden ja muiden vaarassa olevien henkilöiden, profiileihin kohdistuvia väärinkäytöksiä ja parannetaan oikeussuojan saatavuutta.

Kolumbian kansalaisten laajamittaisesta karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä.

Kolumbian kuvataan onnistuneen maailmanlaajuisesti parhaiten toiminnassaan rajojensa yli tapahtuvan miljoonien venezuelalaisten ennennäkemättömän muuttoliikkeen hallitsemiseksi, ja se on asettanut uusia normeja suurten ihmisvirtojen kotouttamiselle pakkomuutto-olosuhteissa.

Maassa ei esiinny yleisesti ottaen aseman määrittelyä koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettua vainoa. Hlbtiq-henkilöitä suojellaan lainsäädännöllä, mutta he joutuvat usein sosiaalisen syrjinnän kohteeksi. Kolumbiaa on pidetty edelläkävijänä ihmisoikeuksien puolustajien suojelussa sen jälkeen, kun se perusti vuonna 1997 suojeluohjelman. Ihmisoikeuksien puolustajia, yhteiskunnallisia johtajia ja ympäristön puolustajia on murhattu, uhkailtu ja leimattu. Toimittajat ovat joutuneet työssään pelottelun, väkivallan ja kostotoimien kohteeksi. Hyökkäykset ovat keskittyneet pääasiassa Antioquian, Araucan ja Caucan departementteihin. Hallitus on vastannut näihin haasteisiin puuttumalla väkivaltaan yhteisillä toimilla.

Kolumbiassa ei ole aseman määrittelyä koskevan asetuksen 15 artiklassa määriteltyä vakavan haitan vaaraa. Kuolemanrangaistus on kielletty Kolumbian perustuslaissa. Kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävä oikeudellinen kehys on kansainvälisten normien mukainen.

Maassa on kansainvälisen tai kansallisen aseellisen selkkauksen aiheuttaman mielivaltaisen väkivallan uhka, sillä aseelliset ryhmät jatkavat toimintaansa ja laajentavat läsnäoloaan koko maassa. Väkivallasta eniten kärsivät alueet ovat enimmäkseen Farc-sissiliikkeen aiemmin hallitsemia alueita, joilla kiistellään kokapensasviljelmien ja laittoman kaivostoiminnan kaltaisista resursseista. YK:n tarkkailijaryhmän käynti Kolumbiassa osoitti, että aseelliset selkkaukset keskittyvät alueille, joilla väkivaltaa esiintynyt on aiemminkin, kuten Antioquian, Araucan, eteläisen Bolívarin, Caquetán, Caucan, Chocón, Guaviaren, Metan, Nariñon, Norte de Santanderin, Putumayon ja Valle del Caucan maaseutualueille.

Koska vainon ja vakavan haitan todellinen vaara näyttää keskittyvän tietyille Kolumbian maaseutualueille, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi aseman määrittelyä koskevan asetuksen 8 artiklassa säädetyn velvollisuutensa mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, tarvitsevatko Kolumbiasta tulevat hakijat kansainvälistä suojelua, koska he voivat turvallisesti ja laillisesti matkustaa sekä päästä johonkin Kolumbian osaan ja heidän voidaan kohtuudella olettaa asettuvan sinne, ja onko niin, että maan kyseisessä osassa hakijoilla ei ole perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään vakavaa haittaa tai että heillä on mahdollisuus saada tehokasta ja muuta kuin tilapäistä suojelua vainolta tai vakavalta haitalta.

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Kolumbian väestöön ei yleisesti ottaen kohdistu vainoa tai todellista vakavan haitan vaaraa, minkä osoittaa myös alhainen EU:n laajuinen hyväksymisaste. Näin ollen Kolumbia voidaan määrittää turvalliseksi alkuperämaaksi. Tästä huolimatta maan tiettyjen ryhmien erityishaasteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

EUAA:n tietojen mukaan tällä hetkellä kuusi jäsenvaltiota määrittää Egyptin turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla, ja Egyptistä tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste oli neljä prosenttia vuonna 2024.

Maa on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen (CAT) ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus), mutta ei ole vielä liittynyt kansainväliseen yleissopimukseen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta. Maassa on useita miljoonia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, ja Sudanin selkkaus pahensi tilannetta entisestään. Egypti on äskettäin hyväksynyt uuden turvapaikkalain ja tekee yhteistyötä UNHCR:n kanssa sen täytäntöönpanoon siirtymisessä.

Egypti määritellään sen perustuslaissa demokraattiseksi tasavallaksi, jossa presidentti toimii sekä valtionpäämiehenä että toimeenpanovallan ylimpänä käyttäjänä. Egypti lakkautti poikkeustilan vuonna 2021 (Siinain alueita lukuun ottamatta).

Oikeussuojan saatavuuden osalta Egyptin perustuslaissa säädetään oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja puolueettomuudesta. Sen jälkeen kun poikkeustila kumottiin vuonna 2021, on sovellettu yleisiä oikeudellisia mekanismeja. Viranomaiset käyttävät kuitenkin edelleen hätä- ja sotilastuomioistuimia asettaessaan yksittäisiä henkilöitä syytteeseen terrorismin vastaisen lainsäädännön ja muiden lakien laajojen säännösten nojalla.

Egyptin kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä.

Maassa ei esiinny yleisesti ottaen aseman määrittelyä koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettua vainoa. Perustuslaissa tunnustetaan kristinusko, islam ja juutalaisuus ja vahvistetaan, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja heillä on yhtäläiset oikeudet, vapaudet ja yleiset velvollisuudet ilman esimerkiksi uskontoon tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Syrjintä ja vihaan yllyttäminen ovat rangaistavia rikoksia. Tietyt henkilöt, joilla on uskonnollinen vakaumus, voivat kuitenkin käytännössä joutua syrjinnän kohteeksi. Ihmisoikeuksien puolustajat sekä poliittiset aktivistit ja vastustajat voivat joutua mielivaltaisen pidätyksen ja kidutuksen kohteeksi, ja heille voidaan esimerkiksi asettaa matkustusrajoituksia tai heidän varansa voidaan jäädyttää. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden keskinäiseen suostumukseen perustuvaa seksuaalista kanssakäymistä ei ole nimenomaisesti kriminalisoitu Egyptissä, mutta hlbtiq-henkilöiden tilanne on silti edelleen haastava.

Egyptin ihmisoikeushaasteet ovat edelleen merkittäviä, erityisesti perusvapauksien suojelun, hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen osalta. Maan poliittinen johto on kuitenkin viime vuosina toteuttanut toimia, joissa korostetaan aiempaa enemmän ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkitystä. Se on lakkauttanut poikkeustilan (lukuun ottamatta Siinain alueita), ottanut käyttöön kaikkien aikojen ensimmäisen kansallisen ihmisoikeusstrategian, käynnistänyt uudelleen presidentin armahduskomitean, vapauttanut poliittisia vankeja ja aloittanut kansallisen vuoropuhelun. Egypti on tehostanut ihmisoikeuksia koskevaa yhteistyötään EU:n kanssa muun muassa vaihtamalla tietoja ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan kanssa. Egypti osallistuu kansainvälisille foorumeille ja tekee yhteistyötä YK:n OHCHR:n kanssa EU:n rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on perustaa EU:n ja YK:n kumppanuus ja yhdistää synergiat ihmisoikeuskulttuurin vahvistamiseksi Egyptissä.

Maassa ei yleisesti ottaen ole aseman määrittelyä koskevan asetuksen 15 artiklassa määriteltyä vakavan haitan vaaraa. Egypti on ratifioinut kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen. Maassa on kuitenkin edelleen käytössä rikoslain ja sotilaslakien mukainen kuolemanrangaistus, jota sovelletaan tietyissä tapauksissa käytännössä. Egyptissä ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa.

Egypti on vastannut näihin haasteisiin ilmoittamalla kansallisessa ihmisoikeusstrategiassaan aikovansa uudistaa tutkintavankeutta koskevaa lakia, parantaa vankilaoloja, rajoittaa niiden rikosten määrää, joista määrätään kuolemanrangaistus, ja parantaa ihmisoikeuskulttuuria kaikissa valtion instituutioissa. Tähän mennessä edistyminen on näkynyt institutionaalisella tasolla, ja nyt tarvitaan tuloksellista täytäntöönpanoa.

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Egyptin väestöön ei yleisesti ottaen kohdistu vainoa tai todellista vakavan haitan vaaraa, minkä osoittaa myös alhainen EU:n laajuinen hyväksymisaste. Näin ollen Egypti voidaan määrittää turvalliseksi alkuperämaaksi. Tästä huolimatta maan tiettyjen ryhmien erityishaasteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

EUAA:n tietojen mukaan tällä hetkellä yhdeksän jäsenvaltiota määrittää Intian turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla, ja Intiasta tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste oli kaksi prosenttia vuonna 2024.

Intia on perustuslaillinen tasavalta ja parlamentaarinen demokratia. Oikeussuojan saatavuuden osalta Intian oikeuslaitos on yleisesti ottaen toimiva ja lainsäädäntö- ja toimeenpanoelimistä riippumaton. Ihmisoikeusloukkaukset voi tutkia ja korjata riippumaton elin eli kansallinen ihmisoikeuskomitea, joka on ihmisoikeuksien suojelua koskevan säädöksen nojalla vastuussa Intian eduskunnalle.

Intian kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä.

Maassa ei yleisesti ottaen esiinny aseman määrittelyä koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettua vainoa. On raportoitu, että korruption torjunnan parissa työskentelevät toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat ja aktivistit kohtaavat häirintää ja hyökkäyksiä fyysisesti ja verkossa.

Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus on vakiintunut perustuslaillinen oikeus. Haasteita on edelleen muslimien ja kristittyjen yhteisöillä, jotka kohtaavat syrjintää ja uskontoryhmien välistä väkivaltaa. Uskonnollisiin vähemmistöryhmiin kohdistuvan syrjinnän torjumiseen käytettäviin oikeudellisiin ja hallinnollisiin oikeussuojakeinoihin liittyy myös haasteita.

Intia tunnustaa naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvon virallisesti kansallisessa lainsäädännössään. Seksuaalinen väkivalta on edelleen vakava ongelma. Kansalaisjärjestöt lisäävät osaltaan tietoisuutta naisten tilanteesta maassa, ja oikeusviranomaiset ovat tehneet useita merkittäviä päätöksiä naisten oikeuksien puolustamisesta.

Intian perustuslaissa taataan yhtäläiset mahdollisuudet, ja Intian hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin paikkojen varaamiseksi luetteloitujen kastien ja luetteloitujen heimojen jäsenille julkisella sektorilla ja yliopistoissa, minkä on todettu parantaneen sosiaalista liikkuvuutta. Luetteloituja kasteja ja luetteloituja heimoja suojaavat lait ovat edelleen riittämättömiä.

Maassa ei yleisesti ottaen ole aseman määrittelyä koskevan asetuksen 15 artiklassa määriteltyä vakavan haitan vaaraa. On syytä huomata, että Intia on säilyttänyt kuolemanrangaistuksen rikoslainsäädännössään, eikä se ole allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa, jolla pyritään poistamaan kuolemanrangaistus. Kuolemanrangaistusten määrä on kuitenkin vähentynyt eikä kuolemanrangaistuksen soveltamisesta käytännössä ole raportoitu vuoden 2020 jälkeen.

Intia on ratifioinut kidutuksen ja muun julman epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, vaikkakin on tapauksia, joissa lainvalvontaviranomaisten on ilmoitettu syyllistyneen kidutukseen. Intiassa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa.

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Intian väestöön ei yleisesti ottaen kohdistu vainoa tai todellista vakavan haitan vaaraa, minkä osoittaa myös alhainen EU:n laajuinen hyväksymisaste. Näin ollen Intia voidaan määrittää turvalliseksi alkuperämaaksi. Tästä huolimatta maan tiettyjen ryhmien erityishaasteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

EUAA:n tietojen mukaan tällä hetkellä 11 jäsenvaltiota määrittää Marokon turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla, ja Marokosta tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste oli neljä prosenttia vuonna 2024.

Vuoden 2011 perustuslailla perustettiin parlamentaarinen monarkia, jossa ylin valta on kuninkaalla. Perustuslaissa otetaan käyttöön myös vallanjaon ja vallan tasapainon sekä valtaa käyttävien yhteistyön periaate ja vahvistetaan oikeuslaitoksen riippumattomuus, jonka takaa kuningas, sekä tuomareiden irtisanomattomuuden periaate.

Marokko käynnisti vuonna 2012 ennennäkemättömän uudistuksen oikeusvaltioperiaatteen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi, mihin kuului myös rikoslain uudistaminen. Viranomaiset ovat toteuttaneet toimia oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi, ja työtä tehostetaan edelleen avoimuuteen, korruptioon ja väärinkäytöksiin liittyvillä aloilla.

Marokon kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä.

Maassa ei esiinny yleisesti ottaen aseman määrittelyä koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettua vainoa. Käynnissä on toimia perheväkivallan torjumiseksi, ja naisten oikeuksia edistetään muun muassa perhelainsäädännön meneillään olevan uudistuksen avulla. Marokolla on aktiivinen rooli monenvälisissä kokoonpanoissa, ja se on tehnyt useita kunnianhimoisia aloitteita. Joissakin tapauksissa kansalaisjärjestöihin on kohdistettu tiettyjä rajoituksia ja kriittisiä toimittajia on tuomittu rikoksista, joista kuningas on myöhemmin armahtanut heidät. Vaikka samaa sukupuolta olevien välisiin suhteisiin suhtaudutaan yleensä suvaitsevasti yksityiselämässä, se on edelleen rikoslain mukaan rikos. Hlbtiq-henkilöiden tilanne on edelleen haastava.

Maassa ei yleisesti ottaen ole aseman määrittelyä koskevan asetuksen 15 artiklassa määriteltyä vakavan haitan vaaraa. Marokko on noudattanut kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä vuodesta 1993 lähtien mutta säilyttänyt kuolemanrangaistuksen rikoslainsäädännössään. Se ei myöskään ole ratifioinut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa kuolemanrangaistuksen poistamisesta. Marokko äänesti joulukuussa 2024 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä maailmanlaajuisesti annetun päätöslauselman puolesta.

Kidutuksen vastaisen kansallisen mekanismin käyttöönotto on tärkeä askel kohti vankien oikeuksien parantamista, jossa on vielä jonkin verran haasteita.

Marokossa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa.

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Marokon väestöön ei yleisesti ottaen kohdistu vainoa tai todellista vakavan haitan vaaraa, minkä osoittaa myös alhainen EU:n laajuinen hyväksymisaste. Näin ollen Marokko voidaan määrittää turvalliseksi alkuperämaaksi. Tästä huolimatta maan tiettyjen ryhmien erityishaasteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

EUAA:n tietojen mukaan tällä hetkellä kymmenen jäsenvaltiota määrittää Tunisian turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla, ja Tunisiasta tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste oli neljä prosenttia vuonna 2024.

Vuoden 2022 perustuslailla perustettiin presidenttijärjestelmä, ja presidentti valitaan joka viides vuosi kansallisella julkisella äänestyksellä. Sekä presidentillä että kansanedustajien yleiskokouksella on oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita, mutta presidentin ehdotukset ovat kansanedustajien yleiskokouksen jäsenten lainsäädäntöehdotuksiin nähden etusijalla.

Oikeussuojan saatavuuden osalta perustuslaissa säädetään, että oikeuslaitos on riippumaton elin, jonka tehtäviä toteuttavilla tuomareilla ei ole muuta toimivaltaa kuin laki. Perustuslaissa valtuutetaan lainkäyttöelimet suojelemaan oikeuksia ja vapauksia ja tunnustetaan oikeuslaitoksen riippumaton asema suojautumisessa täytäntöönpano- ja lainsäädäntöelinten rikkomuksilta. Oikeusjärjestelmällä on raportoitu olevan haasteita muun muassa vähäisten resurssien vuoksi.

Tunisian kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä.

Maassa ei esiinny yleisesti ottaen aseman määrittelyä koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettua vainoa. Poliittisiin henkilöihin ja aktivisteihin sekä asianajajiin ja tuomareihin on kohdistettu rajoittavia toimenpiteitä, kuten pidätyksiä, vangitsemisia ja syytteeseenpanoa, usein terrorismin ja korruption vastaisten lakien nojalla. Toimittajia on asetettu syytteeseen ja pidätetty esimerkiksi viranomaisten loukkaamisen tai valeuutisten levittämisen perusteella. Yleisesti ottaen tehoiskuja ei tehdä niin paljon, että voitaisiin puhua laajamittaisesta ja järjestelmällisestä sorrosta. Muuttajien suojelun alalla muuttajien ja pakolaisten majoittamista harjoittavien järjestöjen jäseniä on kuitenkin joutunut poliisitutkinnan kohteeksi ja esitutkintavankeuteen. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden keskinäiseen suostumukseen perustuva seksuaalinen kanssakäyminen on Tunisian rikoslainsäädännön nojalla edelleen kiellettyä, ja siinä säädetään enintään kolmen vuoden vankeusrangaistuksista. Lainsäädäntöä on viime vuosina pantu ajoittain täytäntöön. Hlbtiq-henkilöiden tilanne on edelleen haastava. Samaan aikaan tietyt hlbtiq-henkilöryhmät on virallisesti tunnustettu ja rekisteröity laillisesti.

Maassa ei yleisesti ottaen ole aseman määrittelyä koskevan asetuksen 15 artiklassa määriteltyä vakavan haitan vaaraa. Tunisia on noudattanut kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä vuodesta 1991 lähtien mutta säilyttänyt kuolemanrangaistuksen rikoslainsäädännössään. Se ei myöskään ole ratifioinut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa kuolemanrangaistuksen poistamisesta, ja kansallisten tuomioistuinten on ilmoitettu tuominneen ihmisiä kuolemaan.

Tunisia on ratifioinut kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen. Sitä ei ole vielä pantu kaikilta osin täytäntöön.

Tunisiassa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa.

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Tunisian väestöön ei yleisesti ottaen kohdistu vainoa tai todellista vakavan haitan vaaraa, minkä osoittaa myös alhainen EU:n laajuinen hyväksymisaste. Näin ollen Tunisia voidaan määrittää turvalliseksi alkuperämaaksi. Tästä huolimatta maan tiettyjen ryhmien erityishaasteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen turvapaikkamenettelyasetuksen kanssa, jossa säädetään mahdollisuudesta määrittää kolmansia maita turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla. Ehdotus on yhdenmukainen myös aseman määrittelyä koskevan asetuksen kanssa, jota sovelletaan kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseen kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi ja myönnetyn kansainvälisen suojelun sisältöön. Ehdotuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset siitä, mitkä toimet olisi katsottava Geneven yleissopimuksessa tarkoitetuiksi vainoksi katsotuiksi teoiksi tai vakavaksi haitaksi ja mitkä seikat on otettava huomioon arvioitaessa vainon syitä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus EU:n yhteisen turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimisesta ja erityisesti Eurooppa-neuvoston EU:n ehdokasmaiksi nimeämien kolmansien maiden määrittämisestä on johdonmukainen EU:n laajentumispolitiikan kanssa. Kun Eurooppa-neuvosto nimesi asianomaiset maat ehdokasmaiksi, niiden arvioitiin täyttävän Kööpenhaminassa 21. ja 22. kesäkuuta 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamat kriteerit, jotka koskevat demokratian takaavia vakaita instituutioita, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia sekä vähemmistöjen kunnioittamista ja suojelemista. Ehdokasmaiden on edelleen täytettävä nämä kriteerit, jotta niistä voi tulla unionin jäseniä. Edistymistä poliittisten ja taloudellisten kriteerien täyttämisessä ja lainsäädännön yhdenmukaistamisessa unionin säännöstön kanssa arvioidaan joka vuosi Euroopan komission vuotuisessa edistymiskertomuksessa.

Ehdotuksella tuetaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yleisiä tavoitteita ja erityisesti tavoitetta tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä EU:ssa ja löytää ratkaisuja yhteistyöhön ja taakan jakamiseen kolmansien maiden kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 78 artiklan 2 kohdan d alakohtaan, joka on oikeusperusta toimenpiteille, jotka koskevat yhteisiä menettelyjä turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan yhdenmukaisen aseman myöntämisessä ja peruuttamisessa. Ehdotuksella pyritään määrittämään turvalliset alkuperämaat unionin tasolla turvapaikkamenettelyasetuksessa säädettyjä tarkoituksia varten muuttamalla tätä asetusta, joka annettiin SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla.

•Eriytetty yhdentyminen

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU-sopimus) ja SEUT-sopimukseen liitetyssä, Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu minkään sellaisen toimenpiteen hyväksymiseen, jota ehdotetaan SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osaston sisältämien yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamista koskevien toimenpiteiden nojalla, eikä mikään tällainen toimenpide sido sitä. Mainitun pöytäkirjan 3 artiklan mukaan Irlanti voi kuitenkin päättää osallistua tällaisten toimenpiteiden antamiseen ja soveltamiseen. Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua uuden turvapaikkamenettelyasetuksen antamiseen. Se voi myös osallistua tämän turvapaikkamenettelyasetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen antamiseen ja soveltamiseen pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 ja 4 a artiklan mukaisesti.

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevassa SEUT-sopimuksen V osastossa annetaan Euroopan unionille tiettyjä näihin asioihin liittyviä toimivaltuuksia. Näitä toimivaltuuksia on käytettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, toisin sanoen ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla.

Ehdotuksen tarkoituksena on laatia unionin tasolla yhteinen luettelo turvallisista alkuperämaista, sillä sen ansiosta kaikkien jäsenvaltioiden on helpompi käyttää menettelyjä, jotka liittyvät turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltamiseen. Ehdotuksella pyritään myös poistamaan joitakin jäsenvaltioiden nykyisten turvallisia alkuperämaita koskevien kansallisten luettelojen välillä tällä hetkellä olevia eroavaisuuksia, joiden seurauksena samasta kolmannesta maasta peräisin oleviin kansainvälistä suojelua hakeviin henkilöihin ei aina sovelleta jäsenvaltioissa samoja menettelyjä. Tämän ehdotetun toimen yleisiä tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin toimilla.

•Suhteellisuusperiaate

Voimassa olevaan lainsäädäntökehykseen ehdotetuissa muutoksissa ei suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. EU:n yhteisen turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimisessa noudatetaan turvapaikkamenettelyasetuksessa jo säädettyjä perusteita turvallisten alkuperämaiden määrittämiselle, ja EU:n yhteiseen luetteloon sisällytettyjä maita tarkastellaan säännöllisesti. Turvapaikkamenettelyasetukseen ehdotetut muutokset on rajattu siihen, mikä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että asetuksen turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltamista koskevia säännöksiä voidaan soveltaa kolmansiin maihin, jotka on sisällytetty EU:n yhteiseen luetteloon turvallisista alkuperämaista.

•Toimintatavan valinta

Asetuksen käyttäminen EU:n yhteisen turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimiseksi on perusteltua tällaisen yhteisen luettelon luonteen vuoksi, sillä luettelo laaditaan unionin tasolla ja sitä olisi sovellettava suoraan jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti ennen Eurooppa-neuvoston kokousta 16. joulukuuta 2024 päivätyssä kirjeessään valtionpäämiehille, että EU:n turvapaikkavirastoa oli pyydetty EU:n luettelon laatimista varten nopeuttamaan analyysiaan siitä, mitkä kolmannet maat voitaisiin mahdollisesti määrittää turvallisiksi alkuperämaiksi. Eurooppa-neuvosto pani 19. joulukuuta 2024 pidetyn kokouksen jälkeen hyväksytyissä päätelmissään merkille kirjeen ja turvallisia alkuperämaita koskevan työn. Kuulemisia järjestettiin korkeimmalla tasolla.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Turvapaikkaviraston keräämät tiedot perustuvat useisiin lähteisiin, joihin kuuluu muun muassa Euroopan komission kertomuksia, mukaan lukien EU:n laajentumiskertomukset, Euroopan ulkosuhdehallinnon raportteja, EU:n virastojen (kuten EU:n perusoikeusviraston) raportteja, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ja muiden kansainvälisten järjestöjen (esimerkiksi Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston) sekä valtioista riippumattomien järjestöjen, myös kansalaisjärjestöjen, raportteja, politiikan ja kansainvälisten suhteiden ajatushautomoiden poliittisia analyyseja, varmennettuja verkkomedia-artikkeleja, sanomalehtiartikkeleja sekä asianomaisten maiden kansallista lainsäädäntöä.

•Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan EU:n perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, mukaan lukien oikeutta turvapaikkaan ja suojeluun palauttamiselta, kuten perusoikeuskirjan 18 ja 19 artiklassa määrätään.

Turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisesti se, että kolmas maa on määritetty turvalliseksi alkuperämaaksi, ei voi antaa ehdottomia turvatakeita kyseisen maan kansalaisille eikä se sen vuoksi poista tarvetta suorittaa asianmukainen yksilöllinen tutkinta kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta. On myös muistettava, että maan määrittämistä turvalliseksi maaksi ei voida enää pitää merkityksellisenä hakijan kannalta, jos hän on esittänyt painavia syitä, joiden perusteella maata ei voida katsoa turvalliseksi hänen henkilökohtaisessa tilanteessaan.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus ei vaikuta EU:n talousarvioon eikä sillä pitäisi olla talousarviovaikutuksia jäsenvaltioissa.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Turvapaikkamenettelyasetuksen mukaan komissiolla on velvollisuus arvioida EUAA:n avustamana tilannetta niissä kolmansissa maissa, jotka on määritetty turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla. Jos tällaisen kolmannen maan tilanteessa tapahtuu huomattava muutos huonompaan suuntaan, ja sen jälkeen, kun on tehty perusteellinen arviointi, komissio on velvollinen keskeyttämään kyseisen kolmannen maan määrittämisen unionin tasolla turvalliseksi alkuperämaaksi kuuden kuukauden ajaksi delegoidulla säädöksellä. Turvapaikkamenettelyasetuksen mukaan silloin, kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, jolla keskeytetään kolmannen maan määrittäminen turvalliseksi alkuperämaaksi unionin tasolla, sen olisi esitettävä kolmen kuukauden kuluessa delegoidun säädöksen hyväksymisestä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ehdotus tämän asetuksen muuttamisesta kyseisen kolmannen maan turvalliseksi alkuperämaaksi määrittämisen poistamiseksi unionin tasolla.

Jos komissio ei esitä tällaista ehdotusta kolmen kuukauden kuluessa delegoidun säädöksen hyväksymisestä, delegoitu säädös, jolla keskeytetään kyseisen kolmannen maan määrittäminen turvalliseksi alkuperämaaksi unionin tasolla, lakkaa olemasta voimassa. Jos komissio esittää tällaisen ehdotuksen kolmen kuukauden kuluessa delegoidun säädöksen hyväksymisestä, komissiolla on valtuudet pidentää kyseisen delegoidun säädöksen voimassaoloa perustellun arvioinnin perusteella kuudella kuukaudella, ja pidennys voidaan uusia kerran.

Sopimus tulee voimaan kesäkuussa 2026, ja sen jälkeen Euroopan unionin turvapaikkavirasto seuraa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän operatiivista ja teknistä täytäntöönpanoa EU:n turvapaikkavirastoa koskevan asetuksen (asetus (EU) 2021/2303) 14 artiklan mukaisesti. Turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltaminen on osa EUAA:n suorittamaa seurantaa. Lisäksi vuotuisiin kertomuksiin, jotka komission on hyväksyttävä turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen 9 artiklan nojalla, sisältyvät EUAA:n suorittaman seurannan tulokset ja siten turvallisen alkuperämaan käsitteen ja luettelon soveltaminen. Komission on otettava nämä eri tekijät huomioon arvioidessaan, kohdistuuko jäsenvaltioihin muuttopainetta tai ovatko ne vaarassa joutua muuttopaineen kohteeksi, tai merkittävässä muuttoliiketilanteessa, sekä määrittäessään, onko jäsenvaltiossa järjestelmäpuutteita, joilla voi olla Dublin-järjestelmän toiminnan kannalta vakavia kielteisiä seurauksia.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Turvallisten alkuperämaiden luettelon laatiminen unionin tasolla

Asetuksen 1 artiklassa muutetaan 62 artiklaa lisäämällä siihen uusi kohta, jossa unionin ehdokasmaat määritetään turvallisiksi alkuperämaiksi, ja liitettä II, jossa määritetään kuusi EU:n ehdokasmaata ja yksi mahdollinen ehdokasmaa turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla.

Nopeutetun menettelyn / rajamenettelyn uuden perusteen soveltamisen edistäminen erityisesti silloin, kun henkilöt tulevat maista, joiden hyväksymisaste on alhainen (maat, joiden hyväksymisaste on enintään 20 prosenttia)

Tällä turvapaikkamenettelyasetuksessa säädetyllä nopeutetulla menettelyllä ja rajamenettelyllä pyritään antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus reagoida nopeasti ja joustavasti muuttovirtojen muutoksiin. Uusi nopeuttamisperuste perustuu objektiivisempiin ja helppokäyttöisempiin kriteereihin, joiden mukaan jäsenvaltioiden on nopeutettava sellaisista kolmansista maista tulevien hakijoiden hakemusten käsittelyä, joiden osalta myönteisten turvapaikkapäätösten osuus kaikista turvapaikkapäätöksistä on Eurostatin viimeisimpien saatavilla olevien unionin laajuisten keskimääräisten vuotuisten tietojen mukaan enintään 20 prosenttia. Sen soveltamisen pitäisi myös johtaa jäsenvaltioiden yhdenmukaisempaan toimintaan turvapaikkamenettelyissä, sillä keskeinen tekijä on EU:n tasolla tehtyjen kansainvälistä suojelua koskevien myönteisten päätösten prosenttiosuus, joka on jonkun henkilön suojeluntarpeen todennäköisyyden objektiivinen, todennettavissa oleva ja vahva indikaattori.

Nopeutusperusteen soveltaminen on edelleen vapaaehtoista, kunnes turvapaikkamenettelyasetusta aletaan soveltaa. Käytännössä jäsenvaltioiden olisi voitava käsitellä nopeutetussa menettelyssä tai rajamenettelyssä niiden henkilöiden hakemukset, jotka eivät todennäköisesti tarvitse kansainvälistä suojelua, ja palauttaa nämä henkilöt nopeasti. Tämän ansiosta turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaiset voivat arvioida todenperäiset hakemukset tehokkaammin, tehdä päätöksiä nopeammin ja parantaa näin turvapaikka- ja palauttamispolitiikkaa ja sen uskottavuutta noudattaen kaikilta osin perusoikeuksia.

Turvallisia kolmansia maita ja turvallisia alkuperämaita koskevien poikkeusten varhainen soveltaminen kansallisessa lainsäädännössä

Turvapaikkamenettelyasetus mahdollistaa turvallisten kolmansien maiden ja turvallisten alkuperämaiden määrittämisen sekä unionin että kansallisella tasolla, lukuun ottamatta alueellisia poikkeuksia ja poikkeuksia, jotka koskevat yksilöitävissä olevia henkilöryhmiä ja joiden tarkoituksena on ottaa huomioon kolmansien maiden monitahoinen ja dynaaminen todellisuus. Jotta näitä kahta käsitettä voitaisiin soveltaa käytännössä, jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa näitä säännöksiä kansallisiin luetteloihinsa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kesäkuuta 2026.

2025/0101 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2024/1348 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimisesta unionin tasolla

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 3 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1348 4 mukaan silloin, kun hakija tulee turvallisesta alkuperämaasta, voidaan soveltaa erityissääntöjä. Tällöin on erityisesti nopeutettava hakemuksen käsittelyä, ja jos hakijalle ei ole vielä myönnetty lupaa tulla jäsenvaltioiden alueelle, jäsenvaltio voi tutkia hakemuksen perusteet rajamenettelyssä.

(2)Turvallisen alkuperämaan käsitteen käyttöä on vahvistettava, koska kolmansien maiden määrittäminen turvallisiksi alkuperämaiksi on keskeinen väline, joka tukee todennäköisesti perusteettomien hakemusten nopeaa tutkimista. On myös tarpeen korjata joitakin jäsenvaltioiden kansallisten turvallisten alkuperämaiden luetteloiden välisiä eroja. Siksi olisi laadittava turvallisten alkuperämaiden luettelo unionin tasolla. Vaikka jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa tai ottaa käyttöön lainsäädäntöä, joka mahdollistaa muiden kolmansien maiden kuin unionin tasolla turvallisiksi määritettyjen maiden määrittämisen kansallisella tasolla, tällaisella unionin tason yhteisellä määrityksellä tai luettelon laatimisella saataisiin varmistettua, että kaikki jäsenvaltiot soveltavat käsitteitä yhdenmukaisesti niiden hakijoiden osalta, joiden alkuperämaat on määritetty.

(3)Se seikka, että tietyn kolmannen maan katsotaan olevan turvallinen alkuperämaa EU:n tai kansallisella tasolla, ei voi olla ehdoton turvatae kyseisen maan kansalaisille eikä sen vuoksi poista tarvetta suorittaa yksilöllinen tutkinta kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta. Jäsenvaltiot voivat soveltaa turvallisen alkuperämaan käsitettä vain, jos hakija ei voi esittää yksilöllisen arvioinnin yhteydessä tosiasioita perusteeksi sille, että häneen ei voida soveltaa turvallisen alkuperämaan käsitettä, ja edellyttäen, että hakija on kyseessä olevan maan kansalainen tai hakija on kansalaisuudeton henkilö ja tämä maa on hänen aiempi asuinmaansa. Käsitteen soveltaminen yksilöllisen arvioinnin yhteydessä ei rajoita sitä, että määritetyissä kolmansissa maissa tietyt hakijaryhmät voivat joutua erityistilanteeseen ja heillä voi siksi olla perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellinen vaara joutua kärsimään vakavaa haittaa.

(4)EU:n ehdokasvaltion aseman saaneita maita koskevat Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistetut ehdot ja periaatteet, jotka kaikkien EU:n jäsenvaltioiksi haluavien maiden on täytettävä. Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto asetti nämä kriteerit vuonna 1993, ja Madridin Eurooppa-neuvosto vahvisti ne vuonna 1995. Nämä kriteerit ovat vakaat instituutiot, joilla taataan demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu, toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailupaineesta ja markkinavoimien paineesta EU:ssa, kyky täyttää jäsenyysvelvoitteet, mukaan lukien kyky panna tehokkaasti täytäntöön EU:n lainsäädännön muodostavat säännöt, normit ja politiikat, sekä poliittisen liiton ja talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen. Eurooppa-neuvosto myöntää maalle jäsenehdokasvaltion aseman unionin jäsenyyshakemuksen jälkeen laadittavan Euroopan komission lausunnon perusteella.

(5)Muiden kolmansien maiden tilanteen arviointi perustuu useisiin asiaankuuluviin ja saatavilla oleviin tietolähteisiin, kuten jäsenvaltioilta, Euroopan unionin turvapaikkavirastolta, jäljempänä ’turvapaikkavirasto’, Euroopan ulkosuhdehallinnolta, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulta ja muilta asiaankuuluvilta kansainvälisiltä järjestöiltä saatuihin tietoihin. Arvioinnissa otetaan asetuksen (EU) 2024/1348 mukaisesti huomioon myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2303 5 11 artiklassa tarkoitettu yhteinen alkuperämaatietoja koskeva analyysi silloin kun se on saatavilla.

(6)Eurooppa-neuvosto on myöntänyt EU:n ehdokasmaille tämän aseman yksimielisellä päätöksellä Euroopan komission suosituksesta. EU:n ehdokasmaiden todettiin erityisesti EU:n jäsenyyttä koskevien poliittisten kriteerien osalta edistyneen demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaavien instituutioiden vakauden saavuttamisessa. Näin ollen voidaan päätellä, että ne kolmannet maat, joille on myönnetty EU:n ehdokasmaan asema, olisi määritettävä turvallisiksi alkuperämaiksi, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia: siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaa vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä, maan toimien perusteella on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan IV osastossa tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä tai maasta tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste on yli 20 prosenttia.

(7)Turvapaikkaviraston tietojen mukaan tällä hetkellä 16 jäsenvaltiota määrittää Kosovon 6 turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla ja Kosovosta tulevien hakijoiden unionin laajuinen hyväksymisaste oli viisi prosenttia vuonna 2024. Kosovo on unionin mahdollinen ehdokasmaa. Sen perustuslakiin on sisällytetty tärkeimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Kosovo on parlamentaarinen edustuksellinen monipuoluedemokratia, jossa toimivalta on jaettu lainsäädäntö-, toimeenpano- ja lainkäyttöelinten kesken, ja asiaa koskeva oikeudellinen kehys on eurooppalaisten normien mukainen. Lainsäädäntökehys takaa yleisesti ottaen perusoikeuksien suojelun, ja se on eurooppalaisten normien mukainen. Kosovon kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä. Kosovossa ei ole asetuksen (EU) 2024/1347 7 15 artiklassa tarkoitettua vakavan haitan vaaraa. Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä kuolemanrangaistuksesta, ja Kosovon viranomaiset ovat sitoutuneet ehkäisemään kidutusta ja kaltoinkohtelua. Kosovossa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa. Kosovossa ei esiinny asetuksen (EU) 2024/1347 9 artiklassa tarkoitettua vainoa.

(8)Turvapaikkaviraston tietojen mukaan tällä hetkellä kuusi jäsenvaltiota määrittää Bangladeshin turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla ja Bangladeshista tulevien hakijoiden unionin laajuinen hyväksymisaste oli neljä prosenttia vuonna 2024. Maa on ratifioinut joitakin kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Bangladesh on parlamentaarinen tasavalta, jonka toimintaa ohjaa perustuslaki, jossa määrätään toimeenpanovallan ja tuomiovallan välisestä vallanjaosta. Bangladeshin kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä. Asetuksen 2024/1347 15 artiklassa tarkoitettua todellista vakavan haitan vaaraa ei yleisesti ottaen ole. Kuolemanrangaistus on edelleen voimassa Bangladeshissa, eikä maa ole allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa, jolla pyritään poistamaan kuolemanrangaistus, mutta kuolemantuomiot pannaan täytäntöön harvoin. Bangladesh on ratifioinut kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen. Bangladeshissa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa. Maassa ei yleisesti ottaen esiinny asetuksen (EU) 2024/1347 9 artiklassa tarkoitettua vainoa.

(9)Turvapaikkaviraston tietojen mukaan tällä hetkellä yksikään jäsenvaltio ei määritä Kolumbiaa turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla ja Kolumbiasta tulevien hakijoiden unionin laajuinen hyväksymisaste oli viisi prosenttia vuonna 2024. Maa on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Vuoden 1991 perustuslaki ja siitä johtuva perustuslakituomioistuimen oikeuskäytäntö muodostavat vahvat ihmisoikeustakuut. Kolumbia on liittotasavalta, jolla on demokraattinen edustuksellinen poliittinen järjestelmä ja jossa toimivalta on jaettu toimeenpano-, lainsäädäntö- ja lainkäyttöelinten kesken. Kolumbian kansalaisten laajamittaisesta karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä. Kolumbiassa ei yleisesti ottaen ole asetuksen (EU) 2024/1347 15 artiklassa tarkoitettua vakavan haitan riskiä, lukuun ottamatta tiettyjä maaseutualueita, joilla valtio ei ole olennaisella tavalla läsnä. Kuolemanrangaistus on kielletty Kolumbian perustuslaissa. Kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävä oikeudellinen kehys on kansainvälisten normien mukainen. Maassa ei ole kansainvälisen tai sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan yleistä uhkaa. Maassa ei yleisesti ottaen esiinny asetuksen (EU) 2024/1347 9 artiklassa tarkoitettua vainoa.

(10)Turvapaikkaviraston tietojen mukaan tällä hetkellä kuusi jäsenvaltiota määrittää Egyptin turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla ja Egyptistä tulevien hakijoiden EU:n laajuinen hyväksymisaste oli neljä prosenttia vuonna 2024. Maa on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Egypti on tasavalta, jossa presidentti toimii sekä valtionpäämiehenä että ylimpänä toimeenpanovallan käyttäjänä. Egyptin kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä. Asetuksen (EU) 2024/1347 15 artiklassa tarkoitettua todellista vakavan haitan vaaraa ei yleisesti ottaen ole. Egypti on säilyttänyt kuolemanrangaistuksen rikoslainsäädännössä ja sotilaslaeissa, mutta se on ratifioinut kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen. Egypti on ilmoittanut kansallisessa ihmisoikeusstrategiassaan aikovansa uudistaa tutkintavankeutta koskevaa lakia, parantaa vankilaoloja, rajoittaa niiden rikosten määrää, joista määrätään kuolemanrangaistus, ja parantaa ihmisoikeuskulttuuria kaikissa valtion instituutioissa. Tähän mennessä edistyminen on näkynyt institutionaalisella tasolla, ja nyt tarvitaan tuloksellista täytäntöönpanoa. Egyptissä ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa. Maassa ei yleisesti ottaen esiinny asetuksen (EU) 2024/1347 9 artiklassa tarkoitettua vainoa.

(11)Turvapaikkaviraston tietojen mukaan tällä hetkellä yhdeksän jäsenvaltiota määrittää Intian turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla ja Intiasta tulevien hakijoiden unionin laajuinen hyväksymisaste oli kaksi prosenttia vuonna 2024. Maa on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Intia on perustuslaillinen tasavalta ja parlamentaarinen demokratia. Intian kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä. Asetuksen (EU) 2024/1347 15 artiklassa tarkoitettua todellista vakavan haitan vaaraa ei yleisesti ottaen ole. Intia on säilyttänyt kuolemanrangaistuksen rikoslainsäädännössään eikä ole allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa, jolla pyritään poistamaan kuolemanrangaistus, mutta kuolemanrangaistusta ei kuitenkaan ole sovellettu käytännössä vuoden 2020 jälkeen. Intia on ratifioinut kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, Intiassa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa. Maassa ei yleisesti ottaen esiinny asetuksen (EU) 2024/1347 9 artiklassa tarkoitettua vainoa.

(12)Turvapaikkaviraston tietojen mukaan tällä hetkellä 11 jäsenvaltiota määrittää Marokon turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla ja Marokosta tulevien hakijoiden unionin laajuinen hyväksymisaste oli neljä prosenttia vuonna 2024. Maa on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Marokko on parlamentaarinen monarkia. Marokon kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä. Asetuksen (EU) 2024/1347 15 artiklassa tarkoitettua todellista vakavan haitan vaaraa ei yleisesti ottaen ole. Marokko on noudattanut kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeytystä vuodesta 1993 lähtien mutta säilyttänyt kuolemanrangaistuksen rikoslainsäädännössään; se ei ole ratifioinut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa kuolemanrangaistuksen poistamisesta. Marokko on ratifioinut kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, Marokossa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa. Maassa ei yleisesti ottaen esiinny asetuksen (EU) 2024/1347 9 artiklassa tarkoitettua vainoa.

(13)Turvapaikkaviraston tietojen mukaan tällä hetkellä kymmenen jäsenvaltiota määrittää Tunisian turvalliseksi alkuperämaaksi kansallisella tasolla ja Tunisiasta tulevien hakijoiden unionin laajuinen hyväksymisaste oli neljä prosenttia vuonna 2024. Maa on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Vuoden 2022 perustuslailla perustettiin presidenttijärjestelmä. Tunisian kansalaisten karkottamisesta, maastapoistamisesta tai luovuttamisesta maihin, joissa on kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaara, ei ole viitteitä. Asetuksen (EU) 2024/1347 15 artiklassa tarkoitettua todellista vakavan haitan vaaraa ei yleisesti ottaen ole. Tunisia on noudattanut kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeytystä vuodesta 1991 lähtien mutta säilyttänyt kuolemanrangaistuksen rikoslainsäädännössään; se ei ole ratifioinut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa kuolemanrangaistuksen poistamisesta. Tunisia on ratifioinut kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen. Tunisiassa ei ole käynnissä aseellista selkkausta, eikä siellä näin ollen ole kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvan mielivaltaisen väkivallan uhkaa. Maassa ei yleisesti ottaen esiinny asetuksen (EU) 2024/1347 9 artiklassa tarkoitettua vainoa.

(14)Asetuksessa (EU) 2024/1348 säädetään mahdollisuudesta määrittää kolmannet maat turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla kyseisessä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(15)Asetuksen (EU) 2024/1348 mukaan kolmas maa voidaan määritellä turvalliseksi alkuperämaaksi vain, jos oikeudellisen tilanteen, demokraattisen järjestelmän puitteissa tapahtuvan lainsäädännön soveltamisen ja yleisen poliittisen tilanteen perusteella voidaan osoittaa, että maassa ei esiinny vainoa, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2024/1347 9 artiklassa, eikä kyseisen asetuksen 15 artiklassa määritellyn vakavan haitan vaaraa.

(16)Koska Bangladeshissa, Egyptissä, Intiassa, Kolumbiassa, Marokossa ja Tunisiassa sekä unionin mahdollisessa ehdokasmaassa Kosovossa ei kuitenkaan yleisesti ottaen ole asetuksessa (EU) 2024/1347 tarkoitettua vainon tai vakavan haitan vaaraa, minkä hyvin alhaiset hyväksymisasteet osoittavat, ne olisi määritettävä turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla.

(17)Näiden maiden määrittäminen turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla ei rajoita asetuksessa (EU) 2024/1348 vahvistettua sääntöä, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa turvallisen alkuperämaan käsitettä ainoastaan, jos hakijat eivät voi esittää yksilöllisen arvioinnin yhteydessä tosiasioita perusteeksi sille, miksi heihin ei voida soveltaa turvallisen alkuperämaan käsitettä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hakijoihin, jotka ovat näissä maissa erityistilanteessa, kuten hlbtiq-henkilöihin, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreihin, ihmisoikeuksien puolustajiin, uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluviin ja toimittajiin.

(18)Koska muuttoliiketilanne voi muuttua nopeasti ja eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen saapuminen ja niiden muuttajien suuri osuus, joilla on heikot mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua, aiheuttavat entistä enemmän painetta, jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää asetuksen (EU) 2024/1348 41 artiklan 1 kohdan j alakohdassa säädettyä hakemusten käsittelyn nopeuttamisen perustetta kyseisen asetuksen yleistä soveltamispäivää aiemmasta päivästä alkaen. Näin jäsenvaltiot voisivat reagoida nopeasti ja joustavasti muuttovirtojen muutoksiin. Koska tällaisten hakijoiden hakemukset ovat todennäköisesti perusteettomia, niiden nopea käsittely nopeutetussa menettelyssä tai rajamenettelyssä antaisi turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisille mahdollisuuden arvioida tehokkaammin oikeutettuja hakemuksia, tehdä nopeammin päätöksiä ja edistää siten parempaa ja uskottavampaa turvapaikka- ja palauttamispolitiikkatoimintaa perusoikeuksia kaikilta osin kunnioittaen.

(19)Jotta voidaan ottaa huomioon monimutkaiset ja tosiasialliset tilanteet kolmansissa maissa, jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa tai ottaa käyttöön lainsäädäntöä, joka mahdollistaa kolmannen maan kansallisen määrittämisen turvalliseksi alkuperämaaksi tai turvalliseksi kolmanneksi maaksi, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka koskevat sen alueen tiettyjä osia tai selvästi yksilöitäviä henkilöryhmiä, ennen kuin asetuksen (EU) 2024/1348 soveltaminen alkaa.

(20)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimista unionin tasolla ja asetuksen (EU) 2024/1348 tiettyjen säännösten soveltamisen edistämistä, vaan ne voidaan saavuttaa vain unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut [… päivätyllä kirjeellä] haluavansa osallistua tämän [säädöksen] hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän [säädöksen] hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(22)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(23)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteita.

(24)Sen vuoksi asetusta (EU) 2024/1348 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2024/1348 seuraavasti:

(1)Muutetaan 62 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Maat, joille on myönnetty unionin jäsenehdokasvaltion asema, määritetään turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla, ellei ainakin yksi seuraavista edellytyksistä täyty:

(a)siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaa vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä;

(b)maan toimien perusteella on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan IV osastossa tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä;

(c)osuus kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevista määrittävän viranomaisen päätöksistä maasta tulevien hakijoiden – joko maan kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden tapauksessa sellaisten hakijoiden, joilla on aiemmin ollut maassa vakituinen asuinpaikka – osalta on viimeisimpien saatavilla olevien unionin laajuisten keskimääräisten vuotuisten Eurostatin tietojen mukaan yli 20 prosenttia.”;

b) lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Liitteessä II luetellut kolmannet maat määritetään turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla.”;

(2)Muutetaan 79 artikla seuraavasti:

(a)lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kuitenkin 59 artiklan 2 kohtaa, 61 artiklan 2 kohtaa ja 61 artiklan 5 kohdan b alakohtaa sovelletaan [asetuksen (EU) 2024/1348 muuttamisesta] annetun asetuksen (EU) .../... voimaantulopäivästä ’turvallisen kolmannen maan’ käsitteen soveltamisen osalta direktiivin 2013/32/EU 36 ja 37 artiklan mukaisesti ja ’turvallisen alkuperämaan’ käsitteen soveltamisen osalta direktiivin 2013/32/EU 38 artiklan mukaisesti.”;

(b)lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltiot voivat soveltaa 42 artiklan 1 kohdan j alakohtaa ja 42 artiklan 3 kohdan e alakohtaa perusteena direktiivin 2013/32/EU 31 artiklan 8 kohdan mukaiselle nopeutetulle tutkintamenettelylle tai direktiivin 2013/32/EU 43 artiklan mukaiselle rajalla tai kauttakulkualueilla toteutetulle menettelylle ennen 12 päivää kesäkuuta 2026.”

(3)Lisätään tämän asetuksen liitteessä oleva teksti liitteeksi II.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus asetukseksi asetuksen (EU) 2024/1348 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimisesta unionin tasolla

1.2.Toimintalohko(t)

Turvapaikka-asiat

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Ehdotuksen tarkoitus on määrittää kolmansia maita turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla ja tehostaa turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltamista.

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite 1:

Saavuttaa laajempi yhdenmukaisuus sen osalta, millä perusteella kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille voidaan myöntää kansainvälinen suojelu asetuksessa (EU) 2024/1347, jäljempänä ’aseman määrittelyä koskeva asetus’, tarkoitetulla tavalla.

Erityistavoite 2:

Poistaa joitakin jäsenvaltioiden nykyisten turvallisia alkuperämaita koskevien kansallisten luettelojen välillä tällä hetkellä olevia eroavaisuuksia.

Erityistavoite 3:

Aikaistaa mahdollisuutta nimetä turvallinen alkuperämaa ja turvallinen kolmas maa poikkeuksin (turvapaikkamenettelyasetuksen 59 artiklan 2 kohta ja 61 artiklan 2 kohta), jotta jäsenvaltiot voisivat tehdä niin joustavammin kansallisella tasolla.

Erityistavoite 4:

Aikaistaa mahdollisuutta käsitellä rajamenettelyssä tai nopeutetussa menettelyssä niiden kolmannen maan kansalaisten hakemuksia, joiden osalta osuus kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevista määrittävän viranomaisen päätöksistä on EU:n tasolla enintään 20 prosenttia.

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

1. Parannetaan oikeudellista selkeyttä ja johdonmukaisuutta turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltamisessa.

2. Lähennetään turvapaikkamenettelyjä, myös sellaisten tietyistä maista tulevien hakijaryhmien osalta, jotka olisi ohjattava tavanomaiseen menettelyyn.

3. Tehostetaan turvapaikkamenettelyjä ja vähennetään EU:n turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvaa painetta ja väärinkäytöksiä.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Muutosten vaikutus seuraaviin:

1. turvallisiksi alkuperämaiksi unionin tasolla määritetyistä maista tulevien hakijoiden hyväksymisaste;

2. turvallisiksi alkuperämaiksi määritettyjen maiden kansalaisten tekemien tavanomaisiin, nopeutettuihin ja rajamenettelyihin ohjattujen hakemusten lukumäärä;

3. niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka käyttävät 59 artiklan 2 kohdan ja 61 artiklan 2 kohdan mukaisia turvallisten alkuperämaiden ja turvallisten kolmansien maiden kansallisia nimeämismekanismeja;

4. niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka käyttävät poikkeuksia turvallisten alkuperämaiden ja turvallisten kolmansien maiden määrittämiseen;

5. alle 20 prosentin hyväksymisasteen perusteella nopeutettuun menettelyyn tai rajamenettelyyn ohjattujen turvapaikanhakijoiden määrä.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 8

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Turvapaikkamenettelyasetuksen 75 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat, jotka perustuvat komission laatimaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa koskevaan yhteiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan. Komission on seurattava tiiviisti kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien täytäntöönpanoa. Kun sopimukseen sisältyvät säädökset tulevat voimaan, Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA) seuraa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän operatiivista ja teknistä täytäntöönpanoa EU:n turvapaikkavirastoa koskevan asetuksen (asetus (EU) 2021/2303) 14 artiklan mukaisesti. Turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltaminen on osa EUAA:n suorittamaa seurantaa. Lisäksi vuotuisiin kertomuksiin, jotka komission on hyväksyttävä turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen 9 artiklan nojalla, on sisällytettävä EUAA:n suorittaman seurannan tulokset. Komission on otettava nämä eri tekijät huomioon arvioidessaan, kohdistuuko jäsenvaltioihin muuttopainetta tai ovatko ne vaarassa joutua muuttopaineen kohteeksi, tai merkittävässä muuttoliiketilanteessa, sekä määrittäessään, onko jäsenvaltiossa järjestelmäpuutteita, joilla voi olla Dublin-järjestelmän toiminnan kannalta vakavia kielteisiä seurauksia.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta):

Turvallisen alkuperämaan käsitteeseen ja turvapaikkamenettelyihin sovelletaan turvapaikkamenettelyasetukseen (EU) 2024/1348 perustuvaa EU:n lainsäädäntöä. Ilman EU:n tason toimia jäsenvaltiot nimeäisivät edelleen eri maita turvallisiksi alkuperämaiksi kansallisella tasolla, mikä johtaisi huomattaviin eroihin turvallisten alkuperämaiden kansallisten luettelojen välillä. Erilaiset kansalliset lähestymistavat aiheuttaisivat edelleen oikeudellista epävarmuutta, lisäisivät riitojen riskiä ja haittaisivat turvapaikkasääntöjen yhdenmukaista soveltamista kaikkialla unionissa, mikä johtaisi myös edelleen liikkumiseen. Koordinoitujen toimien puute estäisi myös oikeudenmukaisen taakanjaon jäsenvaltioiden kesken. Toimimalla EU:n tasolla tällä ehdotuksella varmistetaan yhdenmukaisuus unionin tasolla turvallisiksi alkuperämaiksi määrittämisen osalta, oikeusvarmuus ja menettelytakeet.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Kun tämä ehdotus on pantu täytäntöön, se parantaa oikeusvarmuutta ja menettelyjen tehokkuutta, koska sillä varmistetaan, että jäsenvaltiot kanavoivat hakijat samaan turvapaikkamenettelyyn nimettyjen maiden osalta.

Ottamalla käyttöön hyväksymisasteen 20 prosentin ylärajaan perustuva peruste nopeutettuja menettelyjä ja rajamenettelyjä varten varmistetaan, että turvapaikkaresursseja käytetään ensisijassa aidoissa suojelua edellyttävissä tapauksissa, mikä parantaa Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän yleistä tehokkuutta.

EU:n tasolla EUAA:n ja komission suorittamalla valvonnalla varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat turvallisen alkuperämaan käsitettä soveltaessaan kaikilta osin perusoikeuksia ja menettelytakeita. Ehdotuksessa luodaan tasapaino tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välille ja varmistetaan, että EU:n turvapaikkajärjestelmä pysyy toimivana, ennakoitavana ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisena.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Komissio ehdotti yhteistä luetteloa turvallisista alkuperämaista jo vuosina 2015 ja 2016. Toimielinten väliset neuvottelut asiasta epäonnistuivat, koska lainsäätäjien välillä oli kummassakin tapauksessa erimielisyyttä.

Tästä syystä tämän ehdotuksen valmistelun yhteydessä suoritettiin useita epävirallisia kuulemisia komission yksiköiden (pääosastot ENEST, MENA ja INTPA) ja EUH:n kesken sen varmistamiseksi, että asiantuntijatieto nimetyistä maista otettiin asianmukaisesti huomioon nimeämiseen johtaneessa analyysissä ja että arvion tueksi esitettiin konkreettista ja todennettavissa olevaa näyttöä, myös erityisten riskiprofiilien osalta.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Tämä ehdotus perustuu turvapaikkamenettelyasetukseen (2024/1348), ja se on osa toukokuussa 2024 hyväksyttyä muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta, jolle on jo varattu rahoitus. Ehdotuksesta ei aiheudu taloudellista eikä hallinnollista rasitetta unionille. Sen vuoksi sillä ei ole vaikutusta EU:n talousarvioon. Turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltaminen ei ole uutta jäsenvaltioille, ja jäsenvaltiot voivat käyttää sekä nykyisestä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta että tulevista maahanmuuttorahastoista kansallisiin ohjelmiinsa saamiaan varoja tukeakseen tämän käsitteen soveltamiseksi tarvittavia investointeja. EUAA voi henkilöstönsä avulla tukea jäsenvaltioita samassa tarkoituksessa omien toimivaltuuksiensa puitteissa.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Ei sovelleta

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

– Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 9

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Komissio aikoo tarkastella jatkuvasti tilannetta kyseisessä kolmannessa maassa ottaen huomioon muun muassa jäsenvaltioiden ja turvapaikkaviraston toimittamat tiedot, jotka koskevat myöhempiä muutoksia kyseisen kolmannen maan tilanteessa.

Turvapaikkamenettelyasetuksen (EU) 2024/1348 75 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat, jotka perustuvat komission laatimaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan, ja komissio seuraa tiiviisti niiden täytäntöönpanoa. Kun sopimusta aletaan soveltaa, EUAA valvoo Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän operatiivista ja teknistä soveltamista turvapaikkavirastosta annetun asetuksen (EU) 2021/2303 14 artiklan mukaisesti, mukaan lukien turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltaminen.

Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen 9 artiklan mukaisiin komission vuosikertomuksiin sisällytetään EUAA:n seurantatulokset, joissa arvioidaan, kohdistuuko jäsenvaltioihin muuttopainetta tai onko systeemisiä puutteita, jotka voivat vaikuttaa Dublin-järjestelmän toimintaan.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ei sovelleta

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Yksi ehdotettuun muutokseen liittyvistä keskeisistä riskeistä on se, että jäsenvaltiot soveltaisivat turvallisuusolettamaa kaikkiin hakijoihin, jotka tulevat unionin tasolla turvallisiksi määritetyistä alkuperämaista. Tämän riskin lieventämiseksi useiden nimettyjen maiden osalta täsmennetään, että turvapaikkahakemuksen yksilöllisessä arvioinnissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hakijoihin, jotka ovat erityistilanteessa kyseisissä maissa (esim. sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit, ihmisoikeuksien puolustajat, uskonnolliset vähemmistöt, hlbtiq-henkilöt ja toimittajat).

2.2.3Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Ei sovelleta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ei sovelleta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Ei sovelleta, koska ehdotuksella ei ole taloudellisia tai henkilöstövaikutuksia.

Jäljempänä olevissa kahdessa taulukossa voi olla tarvittava määrä budjettikohtia.

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 10	EFTA-mailta 11	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 12	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: <…….>			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat
Budjettikohta	Sitoumukset	(1a)					0,000
	Maksut	(2a)					0,000
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)					0,000
	Maksut	(2b)					0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 13
Budjettikohta		(3)					0,000
Pääosaston <…….> määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	= 2a + 2b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Maksut

(5)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen

Sitoumukset

= 4 + 6

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Maksut

= 5 + 6

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Maksut

(5)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ

(6)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin 1–6 kuuluvat

Sitoumukset

= 4 + 6

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)

Maksut

= 5 + 6

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot” 14

Pääosasto: <…….>

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

 Henkilöresurssit

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

 Muut hallintomenot

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Pääosasto <…….> YHTEENSÄ

Määrärahat

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Pääosasto: <…….>

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

 Henkilöresurssit

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

 Muut hallintomenot

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Pääosasto <…….> YHTEENSÄ

Määrärahat

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
		2024	2025	2026	2027
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat	Sitoumukset	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset



Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 15

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 … 16

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3,1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4,1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 17

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.4,3.Henkilöresurssien kokonaistarve

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT + ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT YHTEENSÄ		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

Kun otetaan huomioon otsakkeen 7 kokonaistilanne sekä henkilöstön että määrärahojen osalta, henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa tai muissa komission pääosastoissa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä.

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

	Katetaan komission yksiköissä käytettävissä olevalla henkilöstöllä	Poikkeuksellinen lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet			Ei sovelleta
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

*Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

Pakollinen: jäljempänä olevaan taulukkoon olisi sisällytettävä paras arvio ehdotuksen/aloitteen aiheuttamista digitaaliteknologiaan liittyvistä investoinneista.

Jos ehdotuksen/aloitteen toteuttaminen sitä edellyttää, otsakkeen 7 määrärahat olisi poikkeuksellisesti esitettävä asianomaisella rivillä.

Otsakkeiden 1–6 määrärahat olisi otettava huomioon ”toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenoina”. Niillä tarkoitetaan toimintatalousarviota, jota käytetään suoraan aloitteen täytäntöönpanoon liittyvien tietoteknisten alustojen/välineiden uudelleenkäyttöön/ostoon/kehittämiseen sekä niihin liittyviin investointeihin (esimerkiksi lisensseihin, koulutukseen tai tietojen säilyttämiseen). Tässä taulukossa annettujen tietojen olisi oltava yhdenmukaisia 4 jaksossa ”Digitaaliset ulottuvuudet” esitettyjen yksityiskohtien kanssa.

YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 18
		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Momentti ….