PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että työttömiksi jääneille työntekijöille tarkoitetusta Euroopan globalisaatiorahastosta, jäljempänä ’EGR’, voidaan tukea työttömiksi jääneiden työntekijöiden lisäksi myös työntekijöitä, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen.

Rakenneuudistuksen kohteena olevien yritysten työntekijöiden olisi voitava hyötyä yksilöllisistä toimenpidepaketeista, jos heitä uhkaa välitön työpaikan menettäminen. Jotta rakenneuudistuksen kohteena olevien yritysten työntekijät voisivat hyötyä tällaisesta tuesta, yritykset voivat pyytää asianomaista jäsenvaltiota jättämään EGR:n tukea koskevan hakemuksen, jos toimintakriteerit täyttyvät ja jos yritys haluaa tarjota tukea, jonka rahoitukseen EGR osallistuu.

Rakenneuudistuksiin liittyy yleensä useita irtisanomisaaltoja. EGR:stä voidaan sen nykymuodossa auttaa vain työntekijöitä, jotka ovat jo menettäneet työpaikkansa. Jos kuitenkin on jo tiedossa, milloin seuraava työntekijäryhmä menettää työpaikkansa, heitä olisi autettava reagoimaan tähän välittömään uhkaan sen vaikutusten lieventämiseksi.

Pidemmän aikavälin ennakoiva tuki kuuluu Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) piiriin, kun taas EGR on hätäapuväline, jolla reagoidaan rakenneuudistuksiin. Tällä ehdotuksella tuetaan ja vahvistetaan EGR:n hätäapuluonnetta. ESR+:n rahoitusta ei useinkaan ole mahdollista kohdentaa uudelleen lyhyellä aikavälillä, ja rakenneuudistuksen kohteena olevilla yrityksillä on rajalliset keinot tukea irtisanomisten kohteena olevia työntekijöitä. EGR voisi täyttää tämän aukon siten, että sillä reagoidaan rakenneuudistuksiin keskipitkällä aikavälillä.

Syksyn 2024 talousennusteen mukaan kasvun odotetaan kiihtyvän EU:ssa 1,5 prosenttiin vuonna 2025, kun sekä kulutus että investoinnit elpyvät vuonna 2024 tapahtuneesta supistumisesta. Lisääntyneen epävarmuuden ja rakenteellisten muutosten odotetaan kuitenkin rasittavan talouden joitakin segmenttejä, erityisesti valmistusteollisuudessa. EU:n työllisyyskasvu on ollut poikkeuksellista viime vuosina, mutta Eurofoundin Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineen tiedot osoittavat, että kehitys on kääntynyt vuodesta 2024 lähtien. Lähitulevaisuudessa työpaikat vähenevät ilmoitettujen laajamittaisten rakenneuudistusten yhteydessä huomattavasti enemmän kuin uusia työpaikkoja luodaan EU:ssa.

Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineen keräämien tietojen mukaan laajamittaiset rakenneuudistukset kaikissa seurannan kohteena olleissa maissa ja kaikilla aloilla kestivät yli vuoden (387 päivää). Mitä laajempi rakenneuudistus on, sitä pidempään se kestää. Rakenneuudistuksissa, joihin liittyy yli 3 000 työntekijää, keskimääräinen kesto on lähes 1 000 päivää.

Talouden häiriöt, esimerkiksi vihreän ja digitaalisen siirtymän tai globalisaation aiheuttamat häiriöt, vaikuttavat kielteisesti työntekijöihin, joiden osaamista ei enää tarvita. Työllisyys voi kuitenkin supistua samaan aikaan kun esiintyy työvoimapulaa ja osaamisvajetta. Siksi asianomaisia työntekijöitä on tuettava aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteillä, kuten koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella, jotta he voivat hankkia taitoja, joita tarvitaan uusiin tehtäviin tai työpaikkoihin siirtymiseksi.

Kun otetaan huomioon vihreä ja digitaalinen siirtymä ja uudet geopoliittiset haasteet, on olennaisen tärkeää tehostaa tuottavuuden kasvua niin, että samalla varmistetaan sosiaalinen osallisuus ja säilytetään oikeudenmukaisuus, jotta työntekijät varmasti hyötyvät EU:n solidaarisuudesta.

Tämä ehdotus on siten tarpeen, jotta voidaan lieventää talouden häiriöiden kielteisiä vaikutuksia työvoimaan ja parantaa EU:n talouden kilpailukykyä. Siinä korostetaan EGR:n luonnetta reagoivana hätäapuvälineenä, jolla autetaan rakenneuudistuksen kohteena olevien yritysten työntekijöitä, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen.

Näille työntekijöille annettava tuki koostuisi yksilöllisten palvelujen paketeista, joiden avulla he saisivat tarvittavat taidot eri tehtävään tai uuteen työpaikkaan siirtymistä varten. Työajan lyhentämisjärjestelyt eivät ole tukikelpoisia, koska ne rahoitetaan jäsenvaltioiden kansallisista talousarvioista. Jos EU:n solidaarisuus ulotettaisiin näihin työntekijöihin tällaisen tuen avulla, olisi otettava huomioon heidän saatavillaan kansallisella tasolla oleva tuki.

Työntekijät, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen tai joiden työpaikan menettäminen on odotettavissa rakenneuudistuksen kohteena olevissa yrityksissä, voivat saada EGR:n tukea työttömiksi jääneille työntekijöille tarkoitettua tukea koskevien säännösten nojalla.

Nykyisissä talouden häiriöissä on erittäin tärkeää tukea sekä irtisanottuja työntekijöitä että työntekijöitä, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, nopeuttamalla EGR:n tuen käyttöönottomenettelyä. Tämän saavuttamiseksi asetuksessa (EU) 2021/691 voitaisiin vahvistaa menettely, jonka mukaisesti komissio voi tarkasti määritellyin ehdoin pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan käyttöön koko vuotuisen enimmäismäärän kunkin vuoden alussa. Jos varojen käyttöönotto hyväksytään, komissio voisi tehdä yksilöllisiä rahoituspäätöksiä, jotka koskevat asianomaisten EU-maiden esittämiä hakemuksia. Komissio ilmoittaa välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tekemistään päätöksistä, mukaan lukien rahoituspäätöksen tekemisen perusteena olevat ehdot sekä vastaavat määrät.

Jos komissio ei käytä koko vuotuista enimmäismäärää tiettynä vuonna, kyseinen määrä raukeaa varainhoitovuoden lopussa.

Ehdotetussa muutoksessa noudatetaan kaikilta osin monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen voimassa olevia säännöksiä (17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/2093 (sellaisena kuin se on muutettuna 29. helmikuuta 2024 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2024/765) 8 artikla) sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä, moitteettomasta varainhoidosta ja uusista omista varoista 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen voimassa olevia määräyksiä (9 kohta).

Ehdotuksella myös autetaan rakenneuudistuksen kohteena olevia yrityksiä hallinnoimaan aktiivisesti talouden siirtymiä sosiaalisesti vastuullisella tavalla.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten ja unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on yksi Euroopan autoteollisuuden toimintasuunnitelman (COM(2025) 95 final) pilariin 4 kuuluvista lippulaivatoimista. Sillä tuetaan osaamisunionin ja Euroopan kilpailukykykompassin tavoitteita.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Oikeusperustan muodostaa Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT-sopimus) ja erityisesti sen 175 artiklan kolmas kohta.

Jos tarvitaan erityistoimia, jotka eivät kuulu EU:n rakennerahastojen soveltamisalaan, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmannen kohdan nojalla toteuttaa toimia tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja Euroopan alueiden komiteaa kuultuaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EU:n talousarviosta myönnettävä rahoitus keskitetään toimiin, joiden tavoitteita jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ja joissa EU:n toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. EGR:n varojen käyttöönotto sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseksi, joilla on tarkoitus auttaa työntekijöitä, jotka ovat jääneet työttömiksi ja joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, löytämään uusi työpaikka, on toissijaisuusperiaatteen mukaista, ja sillä luodaan eurooppalaista lisäarvoa.

Työttömiksi jääneiden työntekijöiden auttaminen on kansallisten työmarkkinaohjelmien vakiokäytäntö, ja se on myös yritysten kannalta hyvä käytäntö työvoiman kouluttamiseksi. EGR:n tarkoituksena ei ole korvata tällaisia ohjelmia. Jos rakenneuudistuksella on merkittävä vaikutus työmarkkinoihin, kansallisiin työmarkkinaohjelmiin kohdistuu painetta. Rakenneuudistuksen kohteena olevilla yrityksillä on usein rajalliset määrärahat, joilla voitaisiin auttaa ylimääräisiä työntekijöitä sopeutumaan. Näin ollen laajamittaisten rakenneuudistusten laajuuden ja vaikutusten vuoksi ja koska EGR:llä osoitetaan solidaarisuutta jäsenvaltioissa, tukea voidaan antaa paremmin EU:n tasolla. EGR:n tuella lisätään EU:n solidaarisuuden merkityksellisyyttä sellaisten työntekijöiden kannalta, joihin rakenneuudistukset ovat vaikuttaneet, ja yleisesti eurooppalaisten kannalta.

EGR:n varojen käyttöönotolla luodaan lisäarvoa lisäämällä työntekijöille, joihin rakenneuudistusten vaikutukset kohdistuvat, tarjottavien palvelujen määrää samoin kuin niiden valikoimaa ja intensiteettiä. EGR voi myös testata innovatiivisia ideoita ja tunnistaa parhaita käytäntöjä ja sisällyttää ne kansallisiin tukipaketteihin. EGR:n yhteisrahoittamilla toimenpiteillä parannetaan myös yleisesti niiden työntekijöiden saatavilla olevaa tukea, joita uhkaa työpaikan menettäminen.

•Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. EU:n ja EGR:n tukea hakevien kansallisten viranomaisten hallinnollinen rasite rajoittuu siihen, mitä komission vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta edellyttää. Koska rahoitustuki maksetaan EU-maalle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti, kyseisen maan on esitettävä kertomus siitä, miten rahoitus käytettiin.

•Toimintatavan valinta

Koska tällä ehdotuksella muutetaan asetusta (EU) 2021/691, välineen on oltava asetus.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tämän ehdotuksen esittämisellä vastataan lisääntyneeseen taloudelliseen epävarmuuteen ja riskeihin sekä siihen, että EGR ei reagoi asianmukaisesti rakenneuudistuksiin, jotka tapahtuvat pidemmällä aikavälillä. Komissio on analysoinut haasteita ja todennut, että tämä ehdotus on tarpeen sen varmistamiseksi, että EGR voi reagoida tehokkaasti ja osoittaa solidaarisuutta niitä työntekijöitä, alueita ja yrityksiä kohtaan, joihin rakenneuudistukset kohdistuvat.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

EGR on erityisväline, joka ei sisälly monivuotisen rahoituskehyksen talousarviomäärärahojen enimmäismäärään. Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 8 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna 29. helmikuuta 2024 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/765 1 artiklan 4 kohdalla, säädetään, että EGR ei saa ylittää 30 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina) SEUT-sopimuksen 312 artiklan perusteella. Tällä ehdotuksella, joka perustuu SEUT-sopimuksen 175 artiklaan, ei voida muuttaa vuotuista enimmäismäärää.

EGR:n toimintaa säännellään budjettiyhteistyötä ja moitteetonta varainhoitoa koskevasta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisestä toimielinten sopimuksesta laaditun luonnoksen 9 kohdalla. Tämä ehdotus on näiden säännösten mukainen.

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetuissa muutoksissa täsmennetään, että ilmoitetut työpaikkojen menetykset, jotka tapahtuvat tietyn ajan kuluessa lähitulevaisuudessa, kuuluvat EGR:n soveltamisalaan. Tavoitteena on mahdollistaa yhtenäisempi tapa reagoida työpaikkojen menetyksiin, jotka johtuvat laajamittaisista rakenneuudistuksista. Rakenneuudistuksen kohteena olevien yritysten on voitava hakea EGR:n tukea kansallisten viranomaisten kautta. Rahoituksella on tarjottava yksilöllisiä aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpidepaketteja työntekijöille, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen lähitulevaisuudessa.

Koska EGR:ää hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, kukin EU-maa perustaa keskitetyn asiointipisteen yritysten esittämien hakemusten käsittelyä varten. Tämän jälkeen asianomainen EU-maa jättää EGR:n tukea koskevan hakemuksen. Tukea hakevan EU-maan menoihin, jotka aiheutuvat tällaisiin hakemuksiin liittyvistä valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvonta- ja raportointitoimista, on myönnettävä 100 prosentin yhteisrahoitus koko EU:ssa.

Tulevien arviointien helpottamiseksi kunkin EGR:n rahoitustuen täytäntöönpanon jälkeen olisi tehtävä edunsaajia koskeva selvitys. Edunsaajia koskevan selvityksen laatii komissio. Koska yritykset ovat ainoita, joilla on pääsy edunsaajien yhteystietoihin, niiden olisi avustettava komissiota lähettämällä edunsaajille kutsu osallistua selvitykseen. Komission olisi käytettävä kerättyjä tietoja arviointitarkoituksiin.

Tämän asetuksen ja erityisesti neuvonta-, arviointi- ja tiedotustoimien täytäntöönpanemiseksi komissio katsoo, että teknisen avun enimmäismäärä on nostettava 1,5 prosenttiin EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä.

2025/0073 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2021/691 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sellaisten työntekijöiden tukemisesta, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen rakenneuudistusten kohteena olevissa yrityksissä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 2 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisen monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006 3 . EGR perustettiin, jotta unioni voi osoittaa solidaarisuutta sellaisia työntekijöitä kohtaan, jotka menettävät työpaikkansa globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi.

(2)EGR:n toiminta-alaa laajennettiin vuonna 2009 osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siitä voidaan tukea työntekijöitä, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena.

(3)Euroopan globalisaatiorahasto 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1309/2013 4 . Sillä myös laajennettiin EGR:n soveltamisalaa niin, että voidaan kattaa mahdollisesta uudesta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuvat irtisanomiset. Lisäksi asetusta (EU) N:o 1309/2013 muutettiin muun muassa niin, että otettiin käyttöön sääntöjä, joiden nojalla EGR voi poikkeuksellisesti kattaa kollektiivisia hakemuksia, joissa on mukana pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka sijaitsevat yhdellä alueella ja toimivat eri NACE Rev. 2:n 5 kaksinumerotasolla määritellyillä toimialoilla, jos hakijajäsenvaltio osoittaa, että kyseisellä alueella toimii pääasiallisesti tai yksinomaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

(4)Euroopan globalisaatiorahasto 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisen monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/691. Jotta EGR pystyisi paremmin vastaamaan nopeasti muuttuviin taloudellisiin haasteisiin globalisoituneessa taloudessa, EGR:n soveltamisalaa laajennettiin jälleen niin, että se kattaa kaikenlaiset laajamittaiset rakenneuudistukset syystä riippumatta. Alempi kynnysarvo kuvastaa paremmin harvaan asuttujen alueiden realiteetteja. Digitaalinen ja vihreä siirtymä huomioon ottaen toimenpiteitä, joilla autetaan edunsaajia valmistautumaan vihreään ja digitaaliseen siirtymään, pidettiin pakollisina osina kaikissa edunsaajille tarjottavissa koordinoiduissa yksilöllisissä toimenpidepaketeissa. Yhteisrahoitusosuudet linjattiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 6 perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) korkeimman yhteisrahoitusosuuden mukaisiksi kyseisessä jäsenvaltiossa. Lisäksi otettiin käyttöön pakollinen edunsaajia koskeva selvitys.

(5)Rakenneuudistusten kohteena olevien työntekijöiden auttamisessa pääasiallinen unionin väline on ESR+, jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti. Myös EGR:n tarkoituksena on tarjota tukea suurten rakenneuudistusten yhteydessä. Tässä järjestelyssä ei kuitenkaan oteta asianmukaisesti huomioon sitä, että laajamittaiset rakenneuudistukset tapahtuvat yleensä pitkällä aikavälillä. Jäsenvaltiot voivat käyttää ESR+:aa työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, mutta ESR+:sta ei tueta työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta hätätilanteessa, jollaisessa työntekijät ovat, jos heitä uhkaa välitön työpaikan menettäminen. Yritykset, joissa tällaiset työntekijät työskentelevät, ovat usein taloudellisissa vaikeuksissa, minkä vuoksi ne eivät voi tarjota tällaista apua yksin.

(6)EGR:llä on edelleen tärkeä rooli joustavana välineenä, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusia työpaikkoja mahdollisimman pian. Unionin olisi jatkossakin tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen ihmisarvoiseen ja kestävään työhön alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. EU:n on varmistettava vaurautensa ja kilpailukykynsä kestävällä tavalla niin, että se samalla säilyttää ainutlaatuisen sosiaalisen markkinataloutensa, onnistuu vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä turvaa demokratiansa, taloudellinen turvallisuutensa ja geopoliittinen asemansa. Jotta voidaan turvata EU:n tulevaisuus talouden edelläkävijänä ja edistyä sekä digitaalisessa että vihreässä siirtymässä, on olennaisen tärkeää tukea työntekijöitä, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen rakenneuudistusten kohteena olevissa yrityksissä, jotta he voivat hankkia taitoja, jotka auttavat heitä siirtymään eri tehtävään tai uuteen työpaikkaan.

(7)Sen vuoksi on tarpeen muuttaa asetusta (EU) 2021/691 siten, että EGR:stä voidaan tarjota tukea myös työntekijöille, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen rakenneuudistusten kohteena olevassa yrityksessä. Koska nämä työntekijät ovat edelleen työelämässä, heidän työnantajansa voi pyytää tukea asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten kautta. Koska EGR:ää hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jäsenvaltioiden viranomaiset voivat hakea EGR:n yhteisrahoitusta yrityksen pyynnöstä edellyttäen, että yritys suostuu antamaan kansallisen yhteisrahoitusosuuden. Jos EGR:n rahoitustukea myönnetään, asianomaisen jäsenvaltion olisi asetettava pyydetyt varat yrityksen saataville kahden viikon kuluessa niiden vastaanottamisesta. Yrityksen olisi toimitettava jäsenvaltiolle kaikki tiedot, joita tarvitaan asianomaisen rahoitustuen täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen laatimiseksi, kuuden kuukauden kuluessa tuen täytäntöönpanon päättymisestä. Komissio laatii edunsaajia koskevan selvityksen, ja yrityksen olisi asetettava selvitys ohjelmaan osallistuneiden työntekijöiden saataville.

(8)Koska tavoitteena on tukea työntekijöitä, kohdennetut tukipaketit, joilla tuetaan työntekijöitä, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, on suunniteltava siten, ettei jäsenvaltioilla ole harkintavaltaa tukikelpoisuusperusteiden tai edunsaajien valinnan suhteen. Jos jäsenvaltioilla olisi harkintavaltaa EGR:n varojen käytön suhteen, etenkin niiden yritysten valinnassa, joiden työntekijät hyötyisivät kohdennetuista ohjelmista, EGR:n varoja olisi pidettävä valtion varoina, minkä vuoksi niihin olisi sovellettava EU:n valtiontukisääntöjä.

(9)Sellaisille työntekijöille annettavassa tuessa, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen rakenneuudistuksen kohteena olevassa yrityksessä, olisi otettava huomioon kansallisten toimenpiteiden puitteissa saatavilla olevat tukimuodot. Työajan lyhentämisjärjestelyjen ei pitäisi olla oikeutettuja EGR:n tukeen, koska ne eivät liity työpaikkojen menettämiseen vaan työskentelyn tilapäiseen keskeyttämiseen. Tukea hakenut yritys voi teettää alihankintana koordinoidun yksilöllisen toimenpidepaketin toteuttamisen tai osan siitä, jos kansalliset toimenpiteet sen sallivat.

(10)Tällaisten toimenpiteiden, jotka on kohdennettu työntekijöihin, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen rakenneuudistuksen kohteena olevassa yrityksessä, yhteisrahoitusosuuden olisi vastattava työttömiksi jääneille työntekijöille annettavan EGR:n tuen yhteisrahoitusosuutta. EGR-tukea hakevien yritysten olisi annettava kansallinen yhteisrahoitusosuus.

(11)EGR-tukea koskevista hakemuksista, mukaan lukien hakemusten valmistelu sekä myönnetyn tuen seuranta ja valvonta, sekä tiedotus- ja mainontatoimenpiteistä jäsenvaltioille aiheutuvien menojen yhteisrahoitusosuuden olisi oltava 100 prosenttia.

(12)Koska työntekijät, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, ovat edelleen työelämässä, tukikelpoisia olisivat ainoastaan ne aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet, joilla annetaan uudelleen- tai täydennyskoulutusta taikka neuvontaa tai mentorointia, mukaan lukien toimenpiteet, jotka on suunnattu työntekijöille, jotka voisivat aloittaa oman yrityksen jonakin päivänä. Sen vuoksi yleisten tai yritystoiminnan käynnistämiseen tarkoitettujen avustusten ei pitäisi olla tukikelpoisia.

(13)EGR:n tukea saavien työntekijöiden, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, olisi pysyttävä tukikelpoisina, vaikka heidän työsuhteensa päättyisi. Heidän olisi myös pysyttävä tukikelpoisina, jos asianomaiset jäsenvaltiot tekevät mahdollisia jatkohakemuksia saman yrityksen työttömiksi jääneiden työntekijöiden tukemiseksi.

(14)Koska asetuksen (EU) 2021/691 täytäntöönpanoon liittyvät komission tehtävät lisääntyvät, komission olisi voitava pyytää teknistä apua, jonka määrä on enintään 1,5 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä. Korkeampi osuus on perusteltu myös siksi, että EGR:n vuotuista enimmäismäärää alennettiin monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

(15)Työntekijöille annettavan tuen myöntämistä on nopeutettava, jotta voidaan tarjota nopeammin tukea työntekijöille, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen rakenneuudistuksen kohteena olevassa yrityksessä tai jotka on irtisanottu, ja jotta he voivat hyödyntää unionin solidaarisuutta nykyisessä talouden häiriötilanteessa ja nopeissa muutoksissa. Yksi keino tähän on, että komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan käyttöön EGR:n koko vuotuisen enimmäismäärän kunkin vuoden alussa, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Komission ehdotuksessa olisi sen vuoksi esitettävä olosuhteet, joiden perusteella komissio päättelee, että edellytykset koko vuotuisen enimmäismäärän käyttöönoton pyytämiselle täyttyvät. Komission ehdotuksen olisi perustuttava tietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittavat kunkin vuoden lopussa. Ehdotuksen olisi sisällettävä kunkin asianomaisen jäsenvaltion mahdollisten hakemusten lukumäärä, asianomaiset toimialat, niiden yritysten arvioitu lukumäärä, jotka voisivat pyytää jäsenvaltioita hakemaan EGR:n tukea, sekä arvio niiden työntekijöiden lukumäärästä, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen tai jotka ovat joutuneet työttömiksi. Asianomaisten yritysten tunnistetietoja ei pitäisi paljastaa, jos asia ei ole vielä julkisesti tiedossa.

(16)Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet koko vuotuisen enimmäismäärän käyttöönoton, komission olisi tehtävä yksilöllisiä hakemuksia koskevat rahoituspäätökset ja ilmoitettava välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle näiden päätösten hyväksymisestä. Jos komissio ei käytä koko käyttöön otettua vuotuista enimmäismäärää tiettynä vuonna, kyseinen määrä raukeaa varainhoitovuoden lopussa.

(17)Ehdotetuissa muutoksissa noudatetaan kaikilta osin neuvoston asetuksen (EU) 2020/2093 7 8 artiklaa sekä 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 8 9 kohtaa.

(18)Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta asianomaisille työntekijöille voidaan tarjota nopeasti tukea,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2021/691 seuraavasti:

(1)Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. EGR tarjoaa 4 artiklan mukaisesti tukea merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja työntekijöille, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen rakenneuudistuksen kohteena olevassa yrityksessä.”;

(2)Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tehtävä ja tavoitteet

”1. EGR tukee globalisaatiosta ja teknologisista ja ympäristöön liittyvistä muutoksista johtuvia sosioekonomisia muutoksia auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut, sopeutumaan rakennemuutokseen. EGR on hätärahasto. Näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.

2. EGR:n tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta ja edistää ihmisarvoista ja kestävää työllisyyttä unionissa tarjoamalla tukea merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä, etenkin sellaisten, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden kokoonpanoissa tapahtuneista merkittävistä muutoksista ja rahoitus- tai talouskriiseistä sekä vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta. EGR tukee edunsaajien paluuta ihmisarvoiseen ja kestävään työhön niin pian kuin mahdollista. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä. EGR tukee myös työntekijöitä, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, heidän hankkiessaan taitoja, joita tarvitaan siirtymiseen eri tehtävään tai uuteen työpaikkaan.”;

(3)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a)lisätään kohta seuraavasti:

”1 a) ’työntekijällä, jota uhkaa välitön työpaikan menettäminen’ hänen työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta työntekijää, jonka työsopimuksen tai -suhteen odotetaan päättyvän työntekijöiden vähentämisen kautta siitä päivästä, jona työnantaja ilmoittaa kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä direktiivin 98/59/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;”;

(b)lisätään kohta seuraavasti:

6) ’rakenneuudistuksen kohteena olevalla yrityksellä’ yritystä, jossa on käynnissä prosessi, johon liittyy direktiivissä 98/59/EY tarkoitettuja joukkovähentämisiä.”;

(4)Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin, työtekijöihin, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.”;

(b)lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”d) vähintään 200:aa työntekijää uhkaa välitön työpaikan menettäminen jäsenvaltiossa rakenneuudistuksen kohteena olevassa yrityksessä.”;

(5)Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

(a)korvataan ensimmäisen kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä menetelmä, jota käytetään työttömiksi jääneiden työntekijöiden, työntekijöiden, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän laskemisessa 4 artiklan soveltamiseksi yhtenä tai useampana seuraavista ajankohdista:”;

(b)korvataan toinen kohta seuraavasti:

”Ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle lisätietoja 4 artiklan mukaisten vähentämisten todellisesta määrästä kaikkien 6 artiklan ensimmäisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja edunsaajia koskevien hakemusten osalta ennen kuin komissio saattaa arviointinsa päätökseen.”;

(6)lisätään 6 artiklan ensimmäiseen kohtaan alakohta seuraavasti:

”c) työntekijät, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen rakenneuudistuksen kohteena olevassa yrityksessä. Työntekijät pysyvät tukikelpoisina myös siinä tapauksessa, että työsuhde tosiasiallisesti päättyy. Tukikelpoisia ovat ainoastaan ne rakenneuudistukset, jotka katsotaan direktiivin 98/59/EY mukaisiksi joukkovähentämisiksi.”;

(7)Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. EGR:n rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien, erityisesti niistä heikoimmassa asemassa olevien, integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen tai auttaa 6 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettuja työntekijöitä hankkimaan taidot, joita he tarvitsevat siirtyäkseen joko eri tehtävään nykyisen työnantajan palveluksessa tai eri työnantajan palvelukseen.”;

(b)lisätään 2 kohdan toiseen alakohtaan alakohta seuraavasti:

”c) Koordinoituun pakettiin voi 6 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettujen edunsaajien osalta sisältyä työntekijän yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä koulutusta ja uudelleenkoulutusta, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikka ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, hankittujen tietojen ja taitojen sertifiointi, yksilöllisiä työnhakuneuvontapalveluja ja kohdennettua ryhmätoimintaa, ammatillista ohjausta, neuvontapalveluja, mentorointia, työnvälitysapua, yrittäjyyden edistämistä ja yhteistyötoimia. Siihen ei saa sisältyä työajan lyhentämisjärjestelyjä.”;

(8)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(a)korvataan otsikko seuraavasti:

”8 artikla

Hakemukset, jotka koskevat EGR:n tukea työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut”;

(b)korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Hakijajäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 30 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan sen käännöksen vastaanottamisesta.

Jos komissio ei pysty noudattamaan kyseistä määräaikaa, se ilmoittaa siitä kyseiselle jäsenvaltiolle ennen kyseistä määräaikaa ja antaa uuden määräajan arviointinsa päätökseen saattamiselle. Kyseinen uusi määräaika voi olla enintään 20 työpäivän kuluttua ensimmäisen alakohdan mukaisesta määräajasta.”;

(c)korvataan 7 kohdan l alakohta seuraavasti:

”l) perusteltu lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR:n tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat työnantajien vastuulle;”;

(9)Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Hakemukset, jotka koskevat EGR:n tukea työntekijöille, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen

1. Rakenneuudistuksen kohteena olevat yritykset voivat pyytää asianomaista jäsenvaltiota esittämään EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen, jos 4 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetyt toimintakriteerit täyttyvät ja jos yritys haluaa tarjota EGR:stä yhteisrahoitettua tukea niille työvoimansa osille, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen 6 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdan mukaisesti. Yrityksen on esitettävä tällainen pyyntö kahden viikon kuluessa päivästä, jona se oli ilmoittanut kirjallisesti viranomaisille suunnitelluista joukkovähentämisistä direktiivin 98/59/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Kaikkien jäsenvaltioiden on nimettävä keskitetty asiointipiste, johon yritykset voivat osoittaa 1 kohdassa tarkoitetut pyynnöt, ja julkaistava asiaankuuluvat ohjeet ja mallit. Näiden mallien mukaisesti kerättävien tietojen on katettava kaikki EGR:n rahoitustukea koskevaa hakemusta varten tarvittavat tiedot jäljempänä olevan kohdan mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on käsiteltävä kaikkia yrityksiltä saatuja pyyntöjä yhdenvertaisesti vastaanottojärjestyksessä käyttämättä harkintavaltaa niiden hyväksyttävyyden ja tukikelpoisuuden suhteen ja toimitettava tukihakemukset näiden pyyntöjen perusteella. Jäsenvaltiot eivät saa ottaa käyttöön lisävaatimuksia tai muuttaa tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

4. Hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle EGR:n rahoitustukea koskeva hakemus viikon kuluessa päivästä, jona se vastaanotti yrityksen pyynnön.

5. Asianomaisen jäsenvaltion on yrityksen pyynnöstä annettava yritykselle ohjausta koko hakumenettelyn ajan.

6. Komissio antaa hakijajäsenvaltion pyynnöstä jäsenvaltiolle ohjausta koko hakumenettelyn ajan.

7. Kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä tai tapauksen mukaan kymmenen työpäivän kuluessa päivästä, jolloin komissiolla on hallussaan hakemuksen käännös, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, komissio ilmoittaa hakemuksen vastaanottamisesta ja pyytää hakijajäsenvaltiolta mahdollisia lisätietoja, joita se tarvitsee hakemuksen arvioimiseksi.

8. Jos komissio pyytää lisätietoja, jäsenvaltion on vastattava pyyntöön 15 työpäivän kuluessa sen päivämäärästä. Komissio pidentää kyseistä määräaikaa kymmenellä työpäivällä hakijajäsenvaltion pyynnöstä. Kaikki pidentämistä koskevat pyynnöt on perusteltava asianmukaisesti.

9. Hakijajäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 30 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan sen käännöksen vastaanottamisesta.

Jos komissio ei pysty noudattamaan kyseistä määräaikaa, se ilmoittaa siitä hakijajäsenvaltiolle ennen kyseistä määräaikaa ja antaa uuden määräajan arviointinsa päätökseen saattamiselle. Kyseinen uusi määräaika voi olla enintään 20 työpäivän kuluttua ensimmäisen alakohdan mukaisesta määräajasta.

10. Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a) asianomaisen yrityksen tunnistetiedot;

b) arvio 6 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdan mukaisesti menetettävien työpaikkojen määrästä;

c) lyhyt kuvaus rakenneuudistukseen johtaneista tapahtumista;

d) vahvistus siitä, että yritys on noudattanut ja noudattaa edelleen lakisääteisiä velvoitteitaan tai työehtosopimuksia, jotka koskevat suunniteltuja vähentämisiä, ja huolehtii työntekijöistä niiden mukaisesti, sekä kuvaus menettelyistä, joita yritys noudattaa kuullakseen kohteena olevia edunsaajia tai heidän edustajiaan;

e) koordinoidun paketin suunnittelussa käytetty arvio kohteena olevista edunsaajista eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

f) koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan lukien kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia, nuoria ja ikääntyneitä edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita;

g) alustava talousarvio kustakin osasta koordinoidussa paketissa, jonka yritys tarjoaa kohteena olevien edunsaajien tueksi;

h) päivämäärät, jolloin koordinoidun paketin tarjoaminen kohteena oleville edunsaajille ja 7 artiklassa säädetyt toimet EGR:n toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

i) hakijajäsenvaltion tällaiseen hakemukseen liittyvien valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien alustava talousarvio;

j) perusteltu lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR:n tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä perusteltu lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat työnantajien vastuulle;

k) vahvistus siitä, että asianomainen yritys osallistuu toimenpiteiden rahoitukseen ja että se on ainoa kansallisen yhteisrahoituksen lähde.”;

(10)Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komission aloitteesta enintään 1,5 prosenttia EGR:n vuotuisesta määrästä voidaan käyttää sen tuen toteuttamiseen liittyviin teknisiin ja hallinnollisiin menoihin, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä tiedonkeruuseen, mukaan lukien yritysten tietotekniikkajärjestelmiin liittyvään tiedonkeruuseen, viestintätoimiin ja EGR:n näkyvyyttä rahastona tai yksittäisten hankkeiden yhteydessä lisääviin toimiin, sekä muihin teknisen avun toimenpiteisiin. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet.”;

(11)Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Edellä olevan 8 artiklan tai 8 a artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, ehdotetut toimenpiteet ja arvioidut kustannukset, komissio arvioi ja määrittää mahdollisen EGR:n rahoitustuen määrän, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa.”;

(b)lisätään kohta seuraavasti:

”2 a. Jäsenvaltiolle 6 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitetuista edunsaajista aiheutuvien ja 7 artiklan 6 kohdassa säädettyihin toimenpiteisiin liittyvien menojen yhteisrahoitusosuus on 100 prosenttia.”;

(c)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos komissio toteaa 8 artiklan tai 8 a artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se antaa viipymättä rahoitustukea koskevan päätöksen 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti.”;

(12)Korvataan 14 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Menoihin voidaan myöntää EGR:n rahoitustukea alkaen hakemuksessa 8 artiklan 7 kohdan j alakohdan tai 8 a artiklan 10 kohdan h alakohdan mukaisesti esitetyistä päivistä, joina asianomainen jäsenvaltio tai yritys alkaa tai sen on määrä alkaa tarjota koordinoitua pakettia kohteena oleville edunsaajille tai joina jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta 7 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltion tai yrityksen on ryhdyttävä toteuttamaan 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimenpiteitä ilman aiheetonta viivytystä, ja sen on toteutettava kyseiset toimenpiteet mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 24 kuukauden kuluessa rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.”;

(13)Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Talousarviomenettely ja toteutus

”1. Sen varmistamiseksi, että tuki annetaan tukikelpoisille edunsaajille mahdollisimman pian, komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta 2 tai 3 kohdan mukaisesti.

2. Komissio toimittaa ehdotuksensa päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, kun se on vastaanottanut yhden EGR:n tukea koskevan hakemuksen ja vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) komissio arvioi hakemuksen tai jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella, että jokin 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy;

b) komissiolle ilmoitetaan toiminnan lopettamisesta, joka johtaa yli 1 000 työntekijän työpaikan menettämiseen;

c) komissiolle ilmoitetaan laajamittaisista rakenneuudistuksista, joissa yli 1 000:ta työntekijää uhkaa välitön työpaikan menettäminen.

3. Komissio voi pyytää EGR:n koko vuotuisen enimmäismäärän käyttöönottoa kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä. Komission ehdotuksen on sisällettävä seuraavat jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin perustuvat seikat:

i) mahdollisten hakemusten lukumäärä kustakin asianomaisesta jäsenvaltiosta;

ii) asianomaiset toimialat;

iii) niiden yritysten arvioitu lukumäärä, jotka voisivat pyytää jäsenvaltioita hakemaan EGR:n tukea;

iv) niiden työntekijöiden arvioitu lukumäärä, jotka ovat jääneet työttömiksi tai joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen.

Samaan aikaan kun komissio toimittaa ehdotuksensa päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle määrärahojen vuotuista enimmäismäärää koskevan siirtoesityksen asiaankuuluvien budjettikohtien osalta.

Jos vuotuista enimmäismäärää ei ole otettu käyttöön tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, komissio pyytää EGR:n varojen käyttöönottoa hakemuskohtaisesti. Komission ehdotukseen päätökseksi EGR:n varojen hakemuskohtaisesta käyttöönottamisesta on sisällyttävä 8 artiklan 6 kohdan tai 8 a artiklan 9 kohdan mukaisesti tehty arviointi, yhteenveto arvioinnin perustana olevista tiedoista ja ehdotettujen määrien perustelut. Samaan aikaan kun komissio toimittaa ehdotuksensa päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle määrärahasiirtoesityksen asiaankuuluvien budjettikohtien osalta.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kunkin vuoden joulukuun loppuun mennessä.

5. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta. EGR:ään liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

6. Kun komissio on todennut, että EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset täyttyvät 4 artiklan mukaisesti, se antaa rahoitustukea koskevan päätöksen. Kyseinen päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös.

7. Kun vuotuinen enimmäismäärä on otettu käyttöön 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, komissio ilmoittaa siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi kunkin rahoitustukea koskevan päätöksen antamisen yhteydessä.”;

(14)Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Riittämättömät varat

Jos EGR:ssä jäljellä olevat maksusitoumusmäärärahat eivät riitä kattamaan rahoitustukea varten tarvittavaa määrää, komissio voi lykätä rahoitustukea koskevan päätöksen antamista siihen asti, että maksusitoumusmäärärahoja on käytettävissä seuraavana vuonna. EGR:n vuotuista talousarviomäärärahojen enimmäismäärää on noudatettava kaikissa tapauksissa.”;

(1)Lisätään 17 artiklaan kohta seuraavasti:

”6. Asianomaisen jäsenvaltion on viikon kuluessa komission ennakkomaksun vastaanottamisesta asetettava asianomaisen yrityksen saataville se osa ennakkomaksusta, joka liittyy yrityksen toteuttamaan koordinoituun toimenpidepakettiin. Jäsenvaltion on pidätettävä ennakkomaksun osa, joka liittyy 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.”;

(2)Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Jos yritys myöntää EGR:n rahoitustukea työntekijöille, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen, yrityksen on toimitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle täytäntöönpanokauden päättymistä seuraavan kuudennen kuukauden loppuun mennessä kaikki 1 kohdassa täsmennetyt asiaankuuluvat tiedot.”;

(3)Korvataan 22 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Edunsaajia koskeva selvitys on käynnistettävä kuuden kuukauden kuluessa kunkin täytäntöönpanokauden päättymisestä. Edunsaajia koskevan selvityksen on oltava avoinna edunsaajille ainakin neljän viikon ajan. Jäsenvaltioiden on toimitettava edunsaajia koskeva selvitys edunsaajille, lähetettävä vähintään yksi muistutus ja ilmoitettava komissiolle toimituksesta ja muistutuksen lähetyksestä. Jos kyseessä on yrityksen täytäntöön panema tuki, jonka kohteena ovat 6 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdan mukaiset edunsaajat, kyseinen yritys vastaa komission laatiman selvityksen toimittamisesta toimenpiteisiin osallistuneille työntekijöille. Komissio kerää ja analysoi edunsaajia koskevan selvityksen vastaukset, joita se käyttää pohjana tulevissa arvioinneissa.”;

(4)Lisätään uusi artikla seuraavasti:

”28 a artikla

Siirtymätoimenpiteet

Poiketen siitä, mitä 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, komissio voi esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen EGR:n vuoden 2025 vuotuisesta enimmäismäärästä jäljellä olevan määrän käyttöönottamiseksi [...] päivästä [...]kuuta [...] [tämän asetuksen voimaantulopäivä] 15 artiklassa säädetyin edellytyksin.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoitteet 3

1.3.1.Yleiset tavoitteet3

1.3.2.Erityistavoitteet3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset5

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI 7

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt7

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)7

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle7

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä7

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi8

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET9

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat9

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin10

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin10

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat11

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat12

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset13

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin13

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat13

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve13

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat14

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin14

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa15

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet15

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin15

4.Digitaaliset näkökohdat16

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta16

4.2.Data/tieto16

4.3.Digitaaliset ratkaisut16

4.4.Yhteentoimivuusarviointi16

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi16

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/691 muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t)

Työllisyys (Kilpailukyky ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus)

1.3.Tavoitteet

1.3.1.Yleiset tavoitteet

EGR on joustava väline, jonka avulla EU voi reagoida odottamattomiin tapahtumiin. EGR perustettiin vuonna 2007, ja sillä on siitä lähtien autettu työntekijöitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa talouden häiriöiden vuoksi.

EU tarjoaa EGR:stä erityistä kertaluonteista tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden muodossa helpottaakseen paluuta ihmisarvoiseen ja kestävään työhön. Tuki täydentää ESR+:sta tarjottavaa ennakoivampaa tukea.

Tällä ehdotuksella pyritään ulottamaan tämä tuki kattamaan työntekijät, joita uhkaa välitön työpaikan menettäminen joukkovähentämismenettelyn seurauksena.

Sillä pyritään myös järkeistämään ja nopeuttamaan varojen käyttöönottomenettelyä.

1.3.2.Erityistavoitteet

Erityistavoite nro

1) EGR:n tavoitteena on tukea työntekijöitä, jotka on irtisanottu sellaisen mittavan rakenneuudistuksen yhteydessä, jolla on laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi merkittävä vaikutus, ja helpottaa työntekijöiden paluuta ihmisarvoiseen ja kestävään työhön. Tällä ehdotuksella lisätään tavoitteeksi tarjota tukea myös työntekijöille, joita uhkaa irtisanominen rakenneuudistuksen kohteena olevassa yrityksessä, jotta he voisivat paremmin ja lyhyemmässä ajassa valmistautua työpaikan menettämiseen ja jotta voitaisiin helpottaa heidän siirtymistään uuteen tehtävään tai uudelle uralle.

2) EGR:n tuki on asetettava saataville nopeammin.

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Mahdollistetaan nopea ja kestävä siirtyminen ihmisarvoisiin uusiin työpaikkoihin.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Indikaattori 1: EGR:n edunsaajat yhteensä tietyssä tapauksessa

Indikaattori 2: Edunsaajat sukupuolen mukaan (nainen, mies/muunsukupuolinen)

Indikaattori 3: Edunsaajat ikäryhmittäin (alle 30 vuotta/yli 54 vuotta)

Indikaattori 4: Edunsaajat koulutustason mukaan (enintään alemman perusasteen/toisen asteen tai sen jälkeinen koulutus/korkea-asteen koulutus)

Indikaattori 5: Yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa olevien EGR:n edunsaajien prosenttiosuus

Indikaattori 6: Edunsaajat ammattiaseman mukaan (työttömät/työmarkkinoiden ulkopuolella olevat/(palkka)työssä olevat/itsenäiset ammatinharjoittajat).

Indikaattoreissa ei aseteta perustasoa, tavoitteita tai välitavoitteita. Asianomaisen jäsenvaltion ilmoittamaa kohteena olevien edunsaajien määrää ei pidetä perustasona. Tämä johtuu siitä, että jotkin jäsenvaltiot kohdistavat toimet vain irtisanottuihin työntekijöihin, joilla on heikot mahdollisuudet siirtyä uuteen työpaikkaan ilman räätälöityä tukea, kun taas toiset jäsenvaltiot kohdistavat toimet kaikkiin irtisanottuihin työntekijöihin.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 9

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen

⌧ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Ehdotuksen ansiosta EGR voi vastata laajamittaisiin rakenneuudistuksiin auttamalla työntekijöitä, jotka menettävät työpaikkansa välittömästi. Siitä myös tarjotaan ennakoivaa apua niille, joita uhkaa välitön irtisanominen.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla

EU:n osallistuminen EGR:n kautta mahdollistaa kansallisten (sekä julkisten että yksityisten) toimenpiteiden täydentämisen sellaisten työntekijöiden integroimiseksi uudelleen työmarkkinoille, jotka on irtisanottu tai aiotaan irtisanoa merkittävien rakenneuudistusten vuoksi. Tähän mennessä saadut kokemukset osoittavat, että EU:n osallistumisen ansiosta voidaan tarjota räätälöityä tukea pidemmäksi ajaksi ja sellaisia toimenpiteitä, joita ei olisi toteutettu ilman EU:n osallistumista.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Kun saavutetaan korkeampi työttömiksi jääneiden työntekijöiden uudelleenintegroitumisaste kuin kansallisella tuella, saadaan aikaan määrällisiä vaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoituksella ei ole pelkästään lisätty tarjottavien palveluiden määrää ja moninaisuutta vaan myös kyseisten palveluiden intensiteettiä.

Parannetaan kansalaisten käsitystä EU:sta.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ks. asetuksesta (EU) 2021/691 saadut kokemukset, kuten asetusehdotuksen perusteluissa esitetään.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

EGR:n tuki täydentää ESR+:sta tarjottavaa ennakoivampaa tukea.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Vaikutustenarvioinnin (SWD/2018/289 final) keskeinen havainto on, että hätäapurahastona EGR olisi jätettävä EU:n talousarvion enimmäismäärien ulkopuolelle.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

⌧ kesto on rajattu

–Voimassa asetuksen (EU) 2021/691 voimassaolon päättymiseen asti

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 10

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

⌧ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai EU:n oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi EU:n varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa EU:n tuen enimmäismäärään.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Asetuksen (EU) 2021/691 21 artiklassa edellytetään, että komissio esittää joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen mukaisista toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä on erityisesti tiedot jätetyistä hakemuksista, käsittelyajoista, tehdyistä päätöksistä ja rahoitetuista toimenpiteistä, mukaan lukien asetuksen (EU) 2021/691 liitteessä II esitettyjä indikaattoreita koskevat tilastotiedot, ja tällaisten toimenpiteiden täydentävyydestä muista unionin rahastoista, erityisesti ESR+:sta, rahoitettujen toimenpiteiden kanssa, sekä tiedot myönnetyn rahoitustuen päättämisestä.

Asetuksen (EU) 2021/691 22 artiklan mukaisesti komissio laatii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa väliarvioinnin 30. kesäkuuta 2025 mennessä ja arvioinnin 31. joulukuuta 2029 mennessä. Arvioinnissa esitetään suosituksia, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa uusia työllisyys- ja sosiaalialan ohjelmia tai kehitettäessä edelleen nykyisiä ohjelmia.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Hallinnointiin ja varainhoidon valvontaan sovellettavat vaatimukset vahvistetaan asetuksen (EU) 2021/691 23 artiklassa.

EGR:ää hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Kokemus on osoittanut, että yksilöllisten palvelujen paketin suunnittelu on parasta antaa asianomaista henkilöä lähimpänä olevan viranomaisen tehtäväksi. Jäsenvaltion ja rakenneuudistuksen tyypin mukaan kyseessä on yleensä paikallis-, alue- tai kansallinen viranomainen. Toteutustehtävät uskotaan tämän vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisille. Irtisanotuille työntekijöille annettava tuki edellyttää lisäksi rakenneuudistuksen kohteena olevan yrityksen osallistumista. EU:n toimia tarvitaan työntekijävähennysten vaikutuksen laajuuden vuoksi, mutta toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ne rajataan siihen, mikä on tarpeen, jotta voidaan täyttää tavoite EU:n solidaarisuuden osoittamisesta työttömiksi jääneitä työntekijöitä kohtaan.

Koska EGR:n tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa joko etukäteen tai jälkikäteen, EGR on edelleen joustava väline, johon ei sovelleta EU:n talousarvion enimmäismääriä.

Käyttöönottomekanismista säädetään asetuksen (EU) 2021/691 15 artiklassa. Komissio maksaa rahoitustuen asianomaiselle jäsenvaltiolle yhtenä 100 prosentin ennakkomaksuna.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Riskit liittyvät yhteisön rahastojen yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin. Hallinnointiin ja varainhoidon valvontaan sovellettavat vaatimukset vahvistetaan asetuksen (EU) 2021/691 23 artiklassa.

Virhetaso pyritään pitämään 2 prosentin kynnysarvon alapuolella.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Jäsenvaltioiden olisi ehkäistävä, havaittava ja käsiteltävä tehokkaasti edunsaajien tekemät sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti valtuudet tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa EU:n taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti tutkia rikoksia, jotka vahingoittavat EU:n taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat yhteistyössä EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistavat, että EU:n varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle havaitut sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja tällaisten sääntöjenvastaisuuksien ja OLAFin tutkimusten johdosta toteuttamansa jatkotoimenpiteet. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä komission, OLAFin, tilintarkastustuomioistuimen ja EPPOn kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti kaikissa petosepäilyihin tai todettuihin petoksiin liittyvissä asioissa.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 11	EFTA-mailta 12	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 13	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	30.0402 Varaus työttömiksi jääneille työntekijöille tarkoitettua Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) varten	Jaks.	EI	EI	EI	EI
Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	16.0202 Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille (EGR)	Jaks.	EI	EI	EI	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

<…>

Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolinen väline

EGR:n maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaismäärä ei saa ylittää 30 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Tällä ehdotuksella ei muuteta EGR:n vuotuista enimmäismäärää. Jäljempänä esitetyt arviot maksumäärärahoista koskevat erityisesti tämän ehdotuksen mukaisten erityistoimien arvioituja maksumäärärahoja EGR:n vuotuisen enimmäismäärän rajoissa.

			2025	2026	2027	YHTEENSÄ
16.02.02 Euroopan globalisaatiorahaston toimintamenot	Sitoumukset	(1)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
	Maksut	(2)		7 460	30 775	38 235
30.04.02 Varaus Euroopan globalisaatiorahastoa varten 14	Sitoumukset	(1)
	Maksut	(2)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 15	Sitoumukset = Maksut	(3)	p.m.	p.m.	p.m.	Ei sovelleta.
Määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+3
	Maksut	=2+3		7 460	30 775	38 235

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Henkilöresurssit		1 431	1 431	1 431	4 293
Muut hallintomenot		Ei sovelleta.	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)	1 431	1 431	1 431	4 293

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2025	2026	2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEIDEN määrärahat YHTEENSÄ maksujen osalta ja OTSAKKEISIIN sisältymättömät määrärahat YHTEENSÄ sitoumusten osalta	Sitoumukset
	Maksut		7 460	30 775	38 235

Muiden hallintomenojen osalta kokonaismäärärahat esitetään ESR+:aa koskevaan säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset



Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 16

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 17 …

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 …

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	Ei sovelleta	1 431	1 431	1 431	4 293
Muut hallintomenot	Ei sovelleta	0 000	0 000	0 000	0 000
OTSAKE 7, välisumma	Ei sovelleta	1 431	1 431	1 431	4 293

Henkilöresurssit	Ei sovelleta	0 000	0 000	0 000	0 000
Muut hallintomenot	Ei sovelleta	0 000	0 000	0 000	0 000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	Ei sovelleta	0 000	0 000	0 000	0 000

YHTEENSÄ	Ei sovelleta	1 431	1 431	1 431	4 293

===================================================================

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla komission pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Jäsenvaltioiden toimittamien EGR-hakemusten analysointi ja niistä keskustelu. Komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle esitettäviä EGR-hakemuksia koskevan dokumentoinnin valmistelu. Asiaan liittyvien komission pääosastojen kuuleminen ja niiden kanssa keskustelu koko työskentelyn ajan. Rahoitustukien toteutuksen seuranta. Esitettyihin hakemuksiin tehtävien asiaankuuluvien muutosten valmistelu ja/tai niistä keskustelu.

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 18

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	6	6	6
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	3	3	3
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	9	9	9

Kun otetaan huomioon otsakkeen 7 kokonaistilanne sekä henkilöstön että määrärahojen osalta, henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa tai muissa komission pääosastoissa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä.

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

	Katetaan komission pääosastoissa käytettävissä olevalla henkilöstöllä	Poikkeuksellinen lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet	6		Ei sovelleta
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)	3

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–⌧ voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä maksujen ja henkilöstökulujen osalta

–⌧ edellyttää monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–⌧ rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

–⌧ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– vaikutuksia omiin varoihin

– vaikutuksia muihin tuloihin

– tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 19
		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).