EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.3.2025

COM(2025) 137 final

2025/0071(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2021/2115 ja (EU) N:o 251/2014 muuttamisesta viinialan ja maustettujen viinituotteiden tiettyjen kaupan pitämistä koskevien sääntöjen ja alakohtaisten tukitoimenpiteiden osalta

PERUSTELUT

1.    EHDOTUKSEN TAUSTA

•    Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Unionilla on edelleen maailmanlaajuinen johtoasema sikäli kuin on kyse viinien tuotannosta, kulutuksesta ja vientiarvosta, mutta yhteiskunnalliset ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat kulutetun viinin määrään, laatuun ja tyyppiin. Viinin kulutus on unionissa vähentynyt tasaisesti ja on nyt vähäisempää kuin kertaakaan kolmen viime vuosikymmenen aikana, ja kulutuksen väheneminen ja geopoliittiset tekijät yhdessä vaikuttavat unionin viinien perinteisiin vientimarkkinoihin, minkä vuoksi viennistä on tullut epävarmempaa.

Tuotantoa on lisäksi entistä vaikeampi ennakoida, sillä viiniala on hyvin altis ilmastonmuutokselle. Tästä seurauksena oleva ylitarjonta aiheuttaa hintapaineita, joten viininviljelijöillä on vähemmän tuloja investoitavana liiketoimintaansa ja vähän taloudellista pelivaraa, jos jokin yhä useammin toistuvista ja usein paikallisista äärimmäisistä sääilmiöistä vaikuttaa heidän alueeseensa.

Viinialan korkean tason työryhmä perustettiin keskustelemaan näistä haasteista ja kartoittamaan unionin viinialan käytettävissä olevia mahdollisuuksia. Korkean tason työryhmä muodostettiin unionin jäsenvaltioiden maatalousministeriöiden pääjohtajista, ja ensimmäisessä kokouksessa myös tärkeimpien sidosryhmäorganisaatioiden edustajia pyydettiin esittämään analyysinsa tilanteesta. Keskusteluissa keskityttiin siihen, miten alaa voitaisiin paremmin tukea – ottaen huomioon nykyiset rakenteelliset haasteet – hallitsemalla tuotantokykyä, parantamalla kilpailukykyä ja tutkimalla uusia markkinamahdollisuuksia. Neljän kokouksen jälkeen ryhmä hyväksyi joulukuussa 2024 asiakirjan, joka sisältää toimintapoliittisia suosituksia 1 . Sidosryhmät ja Euroopan parlamentin jäsenet suhtautuivat suosituksiin yleisesti ottaen myönteisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan (COMAGRI) kokouksessa 13. tammikuuta 2025.

Koska korkean tason työryhmän suosituksiin suhtauduttiin myönteisesti, odotuksena on nyt, että kiireellisimmät alakohtaiset suositukset muunnetaan mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksiksi, jotta viinialaa voidaan auttaa vastaamaan vakaviin haasteisiin ja parantamaan kilpailukykyään. Jos komissio ei toimi nopeasti, tilanne heikkenee entisestään, millä on peruuttamattomia seurauksia monille maaseutualueille, kun viinitarhoja joudutaan hylkäämään ja kasvun ja työllistymisen mahdollisuuksia menetetään.

•    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistetaan viini-istutusten lupajärjestelmää koskevat säännökset, joita muutetaan tällä ehdotuksella tuotantokyvyn hallintaa koskevien korkean tason työryhmän suositusten mukaisesti, jolloin jäsenvaltioiden on helpompi puuttua ylituotantokapasiteetin riskiin tai ehkäistä sitä tietyillä alueilla ja markkinasegmenteillä. Tällä ehdotetulla asetuksella muutetaan myös merkintöjä koskevia nykyisiä sääntöjä, jotta voidaan helpottaa vähemmän alkoholia sisältävien viinituotteiden tuotantoa ja sallia uusia tapoja tiedottaa kuluttajille heidän ostamansa viinin ominaisuuksista.

Myös maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annettua asetusta (EU) N:o 251/2014 muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon asetukseen (EU) N:o 1308/2013 tehdyt muutokset, jotka koskevat vähemmän alkoholia sisältäviä viinejä, jotta sallitaan vähemmän alkoholia sisältäviin viineihin perustuvien maustettujen viinituotteiden tuotanto. Sen varmistamiseksi, että kuluttajille tiedotetaan asianmukaisesti vähemmän alkoholia sisältävien maustettujen viinituotteiden luonteesta, myös merkintäsääntöjä muutetaan rypäletuotteita koskevien sääntöjen mukaisesti.

Strategiasuunnitelmien tukea koskevista säännöistä annettua asetusta (EU) 2021/2115 muutetaan tällä ehdotuksella, jotta jäsenvaltiot voivat yhdistää viinitilojen tehokkaan rakenneuudistuksen tarpeeseen välttää tuotannon kasvua korkean tason työryhmän suosituksen mukaisesti. Suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä hallinnoivat tuottajaryhmät voivat lisäksi saada tukea viinimatkailun kehittämiseen alueellaan, ja kolmansissa maissa toteutettaviin menekinedistämis- ja viestintätoimiin myönnettävän tuen enimmäiskestoa pidennetään. Viinialan yhteistyön vahvistamiseksi tietyt tuottajaorganisaatioiden tekemät investoinnit saavat enimmäismäärän unionin taloudellista apua. Jotta tuottajia voidaan tukea ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa, jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus lisätä sellaisen unionin taloudellisen avun enimmäismäärää, jota voidaan myöntää investointeihin, joilla pyritään tällaiseen tavoitteeseen.

Ehdotetut poliittiset toimenpiteet olisi pantava täytäntöön johdonmukaisen kansallisen strategiakehyksen puitteissa niiden tehokkuuden maksimoimiseksi. Jäsenvaltioiden on arvioitava niiden vaikutusta tehokkuuden, kustannustehokkuuden ja pitkän aikavälin hyötyjen varmistamiseksi. Keskeisiin painopisteisiin kuuluvat markkinoiden epätasapainon välttäminen, maisemien säilyttäminen, maaseudun työllisyyden ylläpitäminen sekä viininviljelijöiden ja viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen.

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Helpottamalla vähemmän alkoholia sisältävien viinituotteiden ja maustettujen viinituotteiden tuotantoa tällä ehdotuksella annetaan kuluttajille mahdollisuus vähentää alkoholin kulutustaan mutta nauttia edelleen viinistä. Se, että suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä hallinnoiville tuottajaryhmille annetaan mahdollisuus saada tukea viinimatkailun kehittämiseen alueellaan, vastaa tavoitetta luoda työllistymis- ja kasvumahdollisuuksia maaseutualueilla.

2.    OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ja erityisesti sen 42 artiklan ensimmäisen alakohta ja 43 artiklan 2 kohta.

•    Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Säännökset, joita on muutettava korkean tason työryhmän suositusten panemiseksi täytäntöön, vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa, joten jäsenvaltiot eivät voi panna kyseisiä suosituksia täytäntöön, jos unionin lainsäädäntöä ei muuteta vastaavasti. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti useat tämän ehdotuksen säännökset antavat kansallisille viranomaisille laajemmat mahdollisuudet hallita viinintuotantoalueiden erityistilanteeseen paremmin mukautettua tuotantokykyä.

•    Suhteellisuusperiaate

Ehdotukseen sisältyvät poliittiset ratkaisut perustuvat korkean tason työryhmän suosituksiin, jotka edustavat yksimielisesti hyväksyttyä kompromissia, joka saatiin aikaan toimintavaihtoehdoista käytyjen neljän eri neuvottelukierroksen jälkeen ja jota kaikki jäsenvaltiot kannattavat. Korkean tason työryhmän keskustelut perustuivat viinimarkkinoiden seurantakeskuksen asiantuntijoiden tekemään perusteelliseen analyysiin 2 . Asiantuntijat järjestivät joulukuun 2023 ja vuoden 2024 toisen neljänneksen välillä kolme erityisistuntoa, joissa arvioitiin viinimarkkinoiden tilaa ja tarkasteltiin erilaisia toimintavaihtoehtoja nykyisiin haasteisiin vastaamiseksi ja alan auttamiseksi tarttumaan mahdollisiin tuleviin mahdollisuuksiin. Tässä ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joihin jo pyritään muutetuilla nykyisillä säännöillä.

•    Toimintatavan valinta

Säännöt, joita on muutettava korkean tason työryhmän suositusten panemiseksi täytäntöön, vahvistetaan kolmessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Näin ollen valitun välineen on myös oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.

3.    JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta

•    Sidosryhmien kuuleminen

Koska aloite on hyväksyttävä kiireellisesti, suunnitteilla ei ole kannanottopyyntöä eikä julkista kuulemista.

•    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Korkean tason työryhmän suositukset olivat tulosta laajasta ja perusteellisesta keskustelusta ja analyysistä, joka alkoi jo ennen korkean tason työryhmän perustamista. Keskusteluja käytiin ensin viinimarkkinoiden seurantakeskuksen viinialan asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa ja sitten korkean tason työryhmän puitteissa kaikkien jäsenvaltioiden maatalousministeriöiden pääjohtajien kanssa. Yhteen korkean tason työryhmän kokoukseen kutsuttiin myös keskeiset sidosryhmät esittämään näkemyksiään. Säädösehdotus perustuu korkean tason työryhmän suosituksiin, jotka jäsenvaltiot hyväksyivät yksimielisesti ja joita sidosryhmät kannattivat ja joihin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta suhtautui myönteisesti.

•    Vaikutustenarviointi

Koska aloite on hyväksyttävä kiireellisesti, vaikutustenarviointia ei tehdä. Aloitteen kustannuksia ja hyötyjä arvioidaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa aloitteen hyväksymisestä.

•    Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Jo nyt on olemassa mahdollisuus toimittaa ainesosaluettelo ja ravintoarvoilmoitus sähköisessä muodossa, mutta tällä ehdotuksella pyritään tämän lisäksi minimoimaan pk-yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja samalla yksinkertaistamaan unionin jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Viinintuottajien on tällä hetkellä hankala ilmoittaa sanallisesti (esim. ”ainesosat” ja/tai ”ravintoarvoilmoitus”) pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä linkki (esim. QR-koodi) sähköiseen välineeseen, jolla ainesosaluettelo ja ravintoarvoilmoitus toimitetaan, ja ilmoittamista koskevat säännöt vaihtelevat jäsenvaltioittain. Ehdotetulla asetuksella komissiolle siirretään valta kehittää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sääntöjä, joilla otetaan käyttöön yhteinen toimintamalli tällaisen ilmoittamisen osalta, mikä vähentää kustannuksia ja hallinnollista rasitetta erityisesti pientuottajille, jotka voivat myydä viinejään eri maissa samalla etiketillä. Vähemmän alkoholia sisältävien viinien myyntinimitykset yhdenmukaistetaan lisäksi kaikkialla unionissa, ja niitä selkeytetään käyttämällä kuluttajille tutumpia ilmaisuja.

 •    Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

4.    TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole määrällisesti ilmaistavissa olevia vaikutuksia talousarvioon. Strategiasuunnitelman mukaisiin interventioihin annettavaan unionin taloudelliseen apuun tehtävät muutokset toteutetaan kansallisten määrärahojen puitteissa.

5.    LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Unionin viinialan tämänhetkisen kriisin vuoksi toimenpiteen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian, lukuun ottamatta uusia merkintäsääntöjä, joita on sovellettava myöhemmin, jotta tuottajille jää aikaa mukautua ja jotta ne voivat myydä aiemmin sovellettujen sääntöjen mukaisesti merkittyjä tuotteita, kunnes varastot ovat loppuneet.

Viinimarkkinoiden seurantakeskus seuraa jatkuvasti erityyppisten viinien tarjontaa ja kysyntää unionin markkinoilla ja antaa tietoa vähän alkoholia sisältävien viinien markkinasegmentin kehityksestä, jota tällä asetusehdotuksella pyritään tukemaan. Viini-istutusten lupajärjestelmään tehtävien muutosten vaikutuksia seurataan jäsenvaltioiden järjestelmän täytäntöönpanosta toimittamien pakollisten vuosittaisten tiedonantojen puitteissa.

•    Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta

•    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Jos viiniviljelmä raivataan, viininviljelijä voi hakea uudelleenistutuslupaa, joka on voimassa kolme vuotta (kuusi vuotta, jos uudelleenistutus tapahtuu samalla lohkolla). Korkean tason työryhmä suositteli, että kaikkien uudelleenistutuslupien voimassaoloaika pidennettäisiin kahdeksaan vuoteen, jotta viininviljelijöille annettaisiin tässä epävarmassa tilanteessa enemmän aikaa selvittää mahdollisuutta istuttaa lajikkeita, jotka soveltuvat paremmin markkinoiden kysyntään tai muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, tai käyttää uusia viinitilan hoitotekniikoita.

Viininviljelijöihin kohdistuvan paineen lieventämiseksi olisi lisäksi poistettava hallinnolliset seuraamukset, joita sovelletaan, jos uudelleenistutuslupaa ei käytetä sen voimassaoloaikana. Korkean tason työryhmä sopi kuitenkin sellaisen hallinnollisen seuraamuksen pitämisestä voimassa, jota sovelletaan, jos uudet istutusluvat jäävät käyttämättä, jotta voitaisiin torjua keinottelutarkoituksessa tehdyt hakemukset viljelijöiltä, joilla ei ole aikomusta istuttaa viinitarhaa. Viinin kysynnän ollessa tällä hetkellä laskussa viininviljelijöiden, joilla on edelleen voimassa olevia, uusia istutuksia koskevia käyttämättömiä lupia, jotka on myönnetty heille ennen 1. tammikuuta 2025, olisi kuitenkin sallittava luopua näistä luvista tiettyyn päivämäärään mennessä ilman hallinnollista seuraamusta, jotta poistettaisiin kannustin istuttaa viinitarhoja, joiden tuottamalle viinille ei ehkä ole kysyntää.

Jäsenvaltioilla on jo mahdollisuus asettaa alueellisia rajoituksia uusille istutusluville, kun kyseessä ovat tietyt alueet, jotka soveltuvat suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien viljelyyn, tai alueet, jotka soveltuvat suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien viljelyyn, tai maantieteellistä merkintää vailla olevat alueet. Niille olisi myös annettava mahdollisuus rajoittaa uusien istutuslupien myöntämistä aluetasolla, kun kyseessä ovat tietyt alueet, joilla on ylitarjontaa, jos tarjonnan vähentämiseen tähtääviä kansallisia tai unionin toimenpiteitä, kuten tislausta, raakana korjaamista tai viiniviljelmien raivausta, toteutetaan tai on toteutettu, jotta vältetään tuotantokyvyn kasvu alueilla, joilla tarjonta jo ylittää kysynnän.

Jos jäsenvaltio kuitenkin päättää asettaa tietyille alueille alueellisia rajoituksia, jotta vältettäisiin tuotantokyvyn liiallinen kasvu, sille olisi myös annettava lupa edellyttää, että kyseiselle alueelle, jota rajoitus koskee, myönnetyt luvat käytetään kyseisellä alueella, koska muutoin on vaarana, että uudet tulokkaat suljetaan kokonaan järjestelyn ulkopuolelle, mikä vähentäisi uusien tulokkaiden ja nuorten viljelijöiden viljelyhalukkuutta.

Vaikka raivatun viiniviljelmän uudelleenistutus ei lisää viinitarhojen kokonaispinta-alaa, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus vahvistaa uudelleenistutusta koskevia sääntöjä, jotta viinitarhojen alueellista jakautumista voidaan hallita paremmin. Uudelleenistutusluvat voidaan käyttää samalla tilalla, jolla raivaus tehtiin. Koska tilojen viinitarhat voivat sijaita eri alueilla, jäsenvaltioiden olisi voitava välttää viinitarhojen siirtyminen alueelta toiselle, kun viininviljelyn säilyttäminen alkuperäisellä maantieteellisellä alueella on tärkeää sosioekonomisista tai ympäristöön liittyvistä syistä, esimerkiksi viinitarhojen säilyttämiseksi rinteillä ja pengerryksillä tai maiseman säilyttämiseksi ja maaperän eroosion välttämiseksi. Jäsenvaltioille olisi myös annettava mahdollisuus asettaa uudelleenistutuslupia koskevia erityisedellytyksiä sellaisten lajikkeiden ja tuotantomenetelmien käytön edistämiseksi, jotka eivät lisää keskimääräistä tuotosta.

Kulutuksen vähentyessä kokonaistuotantokyvyn seuranta on erittäin tärkeää markkinoiden tulevan tasapainon kannalta. Tämä tavoite sisältyy istutuslupajärjestelmään, jota olisi sovellettava kaikissa viinintuotantojäsenvaltioissa, kun tietty viinitarhojen kokonaisala on saavutettu.

Vähemmän alkoholia sisältävien rypäletuotteiden kysyntä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat tuntevat nämä tuotteet esimerkiksi ”alkoholittomina” tai ”vähäalkoholisina”, mutta näiden ilmaisujen käyttöä säännellään kuitenkin eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Koska unionissa ei ole erityisiä sääntöjä ravitsemusväitteistä, joissa viitataan alhaiseen alkoholipitoisuuteen tai alkoholin tai energian vähentämiseen tai puuttumiseen juomista, jotka tavallisesti sisältävät alkoholia, voidaan soveltaa asiaa koskevia kansallisia sääntöjä elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (ravitsemus- ja terveysväitteitä koskeva asetus) 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Siksi on tarpeen yhdenmukaistaa näiden ilmaisujen käyttöä ja määritellä kuhunkin niistä liittyvä alkoholipitoisuus kaikkialla EU:ssa. Tämä olisi otettava huomioon myös viinialan tuotteiden merkintöjä koskevissa säännöissä, jotta kuluttajille voidaan tiedottaa paremmin sellaisten rypäletuotteiden ominaisuuksista ja tuotantomenetelmistä, joiden alkoholipitoisuus on pienempi, jotta unionin viiniala voi hyötyä tästä kuluttajakysynnän kehityksestä ja tuottaa samalla edelleen korkealaatuisia viinejä.

Vähemmän alkoholia sisältävien ja alkoholittomien kuohuviinituotteiden suuri kuluttajakysyntä tarjoaa alalle mahdollisuuden, mutta niiden tuotantoon liittyy teknisiä rajoituksia, jotka johtuvat alkoholin poistamista koskevista nykyisistä tuotantosäännöistä. Voimassa olevien sääntöjen mukaan viinituotteiden on täytynyt saavuttaa kyseisen luokan ominaisuudet ja todellinen vähimmäisalkoholipitoisuus ennen alkoholin poistamista. Alkoholin poistamisen yhteydessä myös kuohuviinien hiilidioksidi häviää. Sen vuoksi olisi sallittava kuohuviinien ja hiilihapotettujen viinien tuottaminen kuohumattomista viineistä, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain, toisen käymisen tai hiilidioksidin lisäämisen avulla edellyttäen, että ne merkitään tavalla, joka ei johda kuluttajaa harhaan.

Mahdollisuus esittää ainesosaluettelo ja ravintoarvoilmoitus sähköisessä muodossa on osoittautunut toimivaksi keinoksi, jolla toimijat voivat antaa tietoja kuluttajille, ja samalla se helpottaa sisämarkkinoiden toimintaa ja viinin vientiä erityisesti silloin, kun on kyse pientuottajista. Sähköisen välineen ilmoittamista fyysisessä etiketissä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen puuttuminen ja tästä johtuvat jäsenvaltioiden soveltamat erilaiset ratkaisut ovat kuitenkin aiheuttaneet sisämarkkinoiden pirstoutumista, mikä on vaikuttanut viinien asianmukaiseen kaupan pitämiseen kaikkialla unionissa. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta laatia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sääntöjä, jotka koskevat kuluttajille tiedottamiseen käytettävän sähköisen välineen ilmoittamista, erityisesti muun kuin kieleen perustuvan järjestelmän avulla, jotta voidaan minimoida toimijoille aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen rasite ja varmistaa yhteinen toimintamalli kaikkialla unionin markkinoilla ottaen samalla huomioon tarve asettaa tiedot kuluttajien saataville. Tässä asetusehdotuksessa komissiolle siirretään myös valta mukauttaa sähköisiä merkintöjä koskevia sääntöjä uusiin tarpeisiin, jotka johtuvat digitalisaation nopeasta ja jatkuvasta edistymisestä ja niiden tietojen kasvavasta määrästä, jotka olisi asetettava kuluttajien saataville.

Jäsenvaltioilla on mahdollisuus antaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä viinialan tarjonnan sääntelemiseksi yhteisten viinimarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja vakauttamiseksi. Kun otetaan huomioon nykyinen rakenteellinen kulutuksen väheneminen ja toistuvat ylitarjontatilanteet tietyillä alueilla ja markkinasegmenteillä, on aiheellista selventää, että tällaisiin sääntöihin voi sisältyä enimmäistuotosten asettaminen rypäleille ja viinivarastojen hallinnointi. Tuottajaorganisaatioilla voi lisäksi olla tärkeä rooli viininviljelijöiden aseman vahvistamisessa elintarvikeketjussa ja tarjonnan mukauttamisessa markkinasuuntauksiin. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi myös voitava hyväksyä kaupan pitämistä koskevia sääntöjä viinialalla ottaen huomioon hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymät ehdotukset, jos nämä organisaatiot ovat edustavia kyseisellä talousalueella.

Jos markkinat ovat epätasapainossa, jäsenvaltioilla on tällä hetkellä lupa maksaa viinintuottajille kansallisia tukia viinin vapaaehtoista tai pakollista tislausta varten. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on sallia kansalliset tuet vapaaehtoista raakana korjaamista ja tuottavien viiniviljelmien vapaaehtoista raivausta varten lisävälineinä tarjonnan hallitsemiseksi, kun otetaan huomioon, että ylijäämäviinin poistaminen markkinoilta ennen sen tuottamista on kustannustehokasta. Tislausta ja raakana korjaamista varten jäsenvaltiossa tiettynä vuonna sallittujen kansallisten tukien kokonaismäärälle asetetaan yläraja, jotta vältetään kilpailun vääristyminen. Kun otetaan huomioon raivauksen rakenteellinen luonne ja sen korkeammat kustannukset, tämän toimenpiteen osalta kansallisten tukien enimmäismäärä vahvistetaan tapauskohtaisesti jäsenvaltion ja niiden viinialueiden erityisten markkinaolosuhteiden perusteella, joilla toimenpide on määrä toteuttaa.

Maustetut viinituotteet ovat toinen tärkeä rypäletuotteiden käyttökohde. Nykyisessä lainsäädännössä ei kuitenkaan sallita maustetuille viinituotteille varattujen myyntinimitysten käyttöä juomissa, jotka jäävät kunkin tuoteluokan vähimmäisalkoholipitoisuuden rajan alle. Kun otetaan huomioon innovatiivisten alkoholijuomien, joilla on pienempi todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, kuluttajakysynnän kasvu, maustettuja viinituotteita olisi voitava saada viineistä, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain. Sen varmistamiseksi, että kuluttajille tiedotetaan asianmukaisesti vähemmän alkoholia sisältävien maustettujen viinituotteiden luonteesta, on aiheellista vahvistaa sellaisten viinien merkintöjä koskevat säännöt, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain, jotta näiden maustettujen viinituotteiden esillepanossa ja merkinnöissä voidaan käyttää samoja kuvailevia ilmaisuja kuin alkoholipitoisuudeltaan vastaavien rypäletuotteiden kohdalla. Jotta selkeytettäisiin kuluttajille annettavia tietoja, sähköisessä muodossa annettavia maustettujen viinituotteiden ravintoarvoilmoituksen merkintöjä ja ainesosaluetteloa koskevat säännökset olisi yhdenmukaistettava rypäletuotteisiin sovellettavien säännösten kanssa.

Jotta voidaan vastata uuteen kuluttajakysyntään ja tuoteinnovaatioiden tarpeeseen, maustetun viinin tuoteluokkaa ”Glühwein” koskevia vaatimuksia muutetaan roseeviinin käytön sallimiseksi. Samalla annetaan säännöksiä, joilla kielletään ilmaisun ”roseeviinistä” käyttö sellaisen ”Glühwein”-viinin merkinnöissä, joka on valmistettu yhdistämällä puna- ja valkoviiniä tai jompaakumpaa niistä ja roseeviiniä. Otetaan käyttöön merkintöjä koskeva poikkeus, jotta sellaisten alkoholijuomien esillepanossa ja merkinnöissä, jotka on valmistettu samojen vaatimusten mukaisesti kuin ”Glühwein” mutta käyttämällä pääasiallisena ainesosana hedelmäviiniä rypäletuotteiden sijasta, voidaan käyttää myyntinimitystä ”Glühwein” tällaisten tuotteiden kasvavaan kuluttajakysyntään vastaamiseksi.

YMP:n strategiasuunnitelmien puitteissa voidaan tukea viinitilojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä. Jotta voidaan tasapainottaa jäsenvaltioiden tarve varmistaa viinitilojen tehokas rakenneuudistus ja tarve välttää tuotannon kasvu, joka voi johtaa ylitarjontaan, jäsenvaltiot voivat asettaa edellytyksiä rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen kaltaisten interventioiden täytäntöönpanolle, jotta vältetään tuotoksen kasvu ja siten tuotannon lisääntyminen viinitiloilla, joihin sovelletaan tämäntyyppisiä interventioita.

Jotta voitaisiin kehittää viinimatkailua viinialueilla, joilla on suojattu nimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä, suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä hallinnoivat tuottajaryhmät voivat nyt saada tukea viinimatkailua tuotantoalueilla edistävistä interventiotyypeistä.

Sidosryhmät ja jäsenvaltiot ovat toistuvasti todenneet, että kolmansissa maissa toteutettaviin menekinedistämis- ja viestintätoimiin, jotka liittyvät markkina-alueiden vakiinnuttamiseen, myönnettävän tuen nykyinen kolmen vuoden enimmäiskesto on liian lyhyt tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Näin ollen enimmäiskestoa pidennetään kolmesta viiteen vuoteen.

Jotta voidaan luoda lisäkannustin viinialan yhteistyölle, tiettyihin hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tekemiin investointeihin sovelletaan samaa unionin taloudellisen avun enimmäismäärää kuin jo nykyisin tapahtuu mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla.

Jotta tuottajia voidaan tehokkaammin tukea ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa, jäsenvaltiot voivat halutessaan korottaa unionin sellaisen taloudellisen avun enimmäismäärän, jota voidaan myöntää investointeihin, joilla pyritään tällaiseen tavoitteeseen, enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista.

Innovaatioinvestointeihin myönnettävään unionin taloudelliseen apuun sovellettavien edellytysten selventämiseksi todetaan nimenomaisesti, että tällaista unionin taloudellista apua ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille siten kuin ne määritellään komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen”.

2025/0071 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2021/2115 ja (EU) N:o 251/2014 muuttamisesta viinialan ja maustettujen viinituotteiden tiettyjen kaupan pitämistä koskevien sääntöjen ja alakohtaisten tukitoimenpiteiden osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ensimmäisen alakohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 3 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 4 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionilla on edelleen maailmanlaajuinen johtoasema sikäli kuin on kyse viinien tuotannosta, kulutuksesta ja vientiarvosta, mutta yhteiskunnalliset ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat kulutetun viinin määrään, laatuun ja tyyppiin. Viinin kulutus on unionissa nyt vähäisempää kuin kertaakaan kolmen viime vuosikymmenen aikana, ja laskeva kulutussuuntaus ja geopoliittiset tekijät yhdessä vaikuttavat unionin viinien perinteisiin vientimarkkinoihin, minkä vuoksi viennistä on tullut epävarmempaa. Tuotantoa on lisäksi entistä vaikeampi ennakoida, sillä viiniala on hyvin altis ilmastonmuutokselle. Tästä seurauksena oleva ylitarjonta johtaa hintojen laskuun, joten viininviljelijöillä on vähemmän tuloja investoitavana liiketoimintaansa ja vähän taloudellista pelivaraa, jos jokin yhä useammin toistuvista ja usein paikallisista äärimmäisistä sääilmiöistä vaikuttaa heidän alueeseensa.

(2)Viinialan korkean tason työryhmä perustettiin keskustelemaan näistä haasteista ja kartoittamaan unionin viinialan käytettävissä olevia mahdollisuuksia. Se pohti, miten alaa voitaisiin paremmin tukea nykyisiin rakenteellisiin haasteisiin vastaamisessa hallitsemalla tuotantokykyä, parantamalla kilpailukykyä ja tutkimalla uusia markkinamahdollisuuksia. Neljän kokouksen jälkeen korkean tason työryhmä hyväksyi asiakirjan, joka sisältää toimintapoliittisia suosituksia 5 .

(3)Jotta edellä mainittujen haasteiden parissa ponnistelevia viinintuottajia voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla, on aiheellista ottaa huomioon korkean tason työryhmän kiireellisimmät suositukset viineihin ja maustettuihin viinituotteisiin sovellettavassa oikeudellisessa kehyksessä.

(4)Viinin kysynnän ollessa tällä hetkellä laskussa viininviljelijöiden, joilla on voimassa olevia, uusia istutuksia koskevia käyttämättömiä lupia ja istutusoikeuksien muuntamisen jälkeen myönnettyjä lupia, jotka on myönnetty heille ennen 1 päivää tammikuuta 2025, olisi kuitenkin sallittava luopua näistä luvista ilman hallinnollista seuraamusta, jotta istutusluvan haltijoilta poistettaisiin kannustin istuttaa viinitarhoja, joiden tuottamalle viinille ei ehkä ole kysyntää. Kyseisen päivämäärän jälkeen myönnettyjen uusien istutuslupien osalta hallinnollista seuraamusta olisi edelleen sovellettava, jos näitä lupia ei käytetä, jotta voitaisiin torjua keinottelutarkoituksessa tehdyt hakemukset viininviljelijöiltä, joilla ei ole aikomusta istuttaa viinitarhaa.

(5)Tuotantokyvyn hallinnan osalta olisi säädettävä uudelleenistutuslupien voimassaoloajan pidentämisestä, jotta tuottajille annettaisiin enemmän aikaa selvittää mahdollisuutta istuttaa lajikkeita, jotka soveltuvat paremmin markkinoiden kysyntään tai muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, tai käyttää uusia viinitilan hoitotekniikoita. Viininviljelijöihin kohdistuvan paineen lieventämiseksi heihin ei myöskään pitäisi kohdistaa hallinnollisia seuraamuksia, jos he päättävät olla käyttämättä uudelleenistutuslupaa.

(6)Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus rajoittaa uusien istutuslupien myöntämistä aluetasolla, kun kyseessä ovat tietyt alueet, joilla on ylitarjontaa, jos tarjonnan vähentämiseen tähtääviä kansallisia tai unionin toimenpiteitä (eli tislausta, raakana korjaamista tai viiniviljelmien raivausta) toteutetaan tai on toteutettu, jottei tuotantokyky kasvaisi entisestään.

(7)Jos jäsenvaltio päättää asettaa tietyille alueille alueellisia rajoituksia, jotta vältettäisiin tuotantokyvyn liiallinen kasvu, on myös aiheellista sallia jäsenvaltioiden edellyttävän, että kyseiselle alueelle, jota alueellinen rajoitus koskee, myönnetyt luvat käytetään kyseisellä alueella. Jotta viinialan viimeaikaiset suuntaukset voitaisiin ottaa paremmin huomioon, jäsenvaltioilla olisi oltava joustovaraa asettaa tietyille alueille jopa niinkin alhaiset kuin 0 prosentin alueelliset rajoitukset tuotantokyvyn mukauttamiseksi markkinoiden kysyntään.

(8)Vaikka raivatun viiniviljelmän uudelleenistutus ei lisää viinitarhojen pinta-alaa, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus vahvistaa uudelleenistutusta koskevia sääntöjä, jotta voidaan paremmin hallita viinitarhojen alueellista jakautumista ja esimerkiksi välttää viinitarhojen siirtyminen alueille, joilla markkinat ovat epätasapainossa, tai pois rinteiltä ja pengerryksiltä, joilla niillä on tärkeä rooli maiseman säilyttämisessä ja maaperän eroosion välttämisessä. Jäsenvaltioille olisi myös annettava mahdollisuus vahvistaa lajikkeiden käyttöä ja tuotantomenetelmiä koskevia edellytyksiä, jotta vältetään tuotoksen kasvu ja varmistetaan perinteisten rypälelajikkeiden ja tuotantomenetelmien säilyminen.

(9)Jotta voidaan varmistaa oikeasuhteinen toimintamalli istutuslupajärjestelmän soveltamiseen ja ottaa samalla huomioon ylitarjonnasta markkinoille aiheutuvat vakavat riskit, on aiheellista vahvistaa istutettujen viinitarhojen hehtaarien enimmäismäärä, jonka mukaisesti jäsenvaltiot vapautetaan istutuslupajärjestelmän soveltamista koskevasta velvoitteesta.

(10)Kuluttajat ovat viime vuosina kaivanneet koko ajan enemmän sellaisia rypäletuotteita, joiden alkoholipitoisuus on pienempi. Niitä tuotetaan nykyisin alkoholin poistamista koskevalla käsittelyllä käyttämällä tiettyjä unionissa sallittuja tekniikoita. Kuluttajat tuntevat sellaiset ilmaukset kuin ”0,0 %”, ”alkoholiton” ja ”vähäalkoholinen”, jotka ovat laajalti käytössä mutta joita säännellään eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa näiden ilmaisujen käyttö kaikkialla unionissa. Viinituotteiden merkintöjä koskevia sääntöjä olisi sen vuoksi muutettava, jotta kuluttajille voitaisiin tiedottaa paremmin sellaisten rypäletuotteiden ominaisuuksista, joiden alkoholipitoisuus on pienempi, mutta samalla olisi säilytettävä velvollisuus antaa tietoja valmistusmenetelmästä, joka sisältää alkoholin poistamisen. Unionin viinialalla pitäisi tämän ansiosta olla mahdollisuus hyötyä tästä kuluttajakysynnän kehityksestä mutta tuottaa samalla korkealaatuisia viinejä.

(11)Vähemmän alkoholia sisältävien ja alkoholittomien kuohuviinituotteiden suuri kuluttajakysyntä tarjoaa alalle mahdollisuuden. Nykyiset säännöt, jotka koskevat sellaisten viinien tuotantoa, joista on poistettu alkoholi, asettavat kuitenkin tiettyjä teknisiä rajoituksia tällaisten viinien tuotannolle. Voimassa olevien sääntöjen mukaan viinituotteiden on täytynyt saavuttaa vastaavan luokan ominaisuudet ja vähimmäisalkoholipitoisuus ennen alkoholin poistamista, mikä tarkoittaa, että kuohuviinit, joista on poistettu alkoholi, voidaan valmistaa ainoastaan kuohuviineistä. Alkoholin poistamiseen käytettävä käsittely poistaa kuitenkin kokonaan hiilidioksidin alkuperäisestä kuohuviinistä. Näin ollen vähemmän alkoholia sisältävää tai alkoholitonta kuohuviiniä valmistettaessa siihen on alkoholin osittaisen tai täydellisen poiston jälkeen lisättävä uudelleen hiilidioksidia, sillä se on menettänyt prosessissa alkuperäisen hiilidioksidipitoisuutensa. Sen vuoksi olisi sallittava tuottaa kuohuviinejä ja hiilihapotettuja kuohuviinejä, joista on poistettu alkoholi, suoraan kuohumattomista viineistä, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain, toisen käymisen avulla tai lisäämällä hiilidioksidia.

(12)Mahdollisuus esittää viinituotteiden ainesosaluettelo ja ravintoarvoilmoitus sähköisessä muodossa on osoittautunut toimivaksi keinoksi, jolla toimijat voivat antaa tärkeitä tietoja kuluttajille, ja samalla se helpottaa sisämarkkinoiden toimintaa ja viinin vientiä erityisesti silloin, kun on kyse pientuottajista. Koska ei ole olemassa yhdenmukaistettuja sääntöjä, jotka koskisivat ainesosaluettelon ja/tai ravintoarvoilmoituksen toimittamiseen käytettävän sähköisen välineen ilmoittamista pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä, seurauksena on se, että toimijoilla on käytössä toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja kansalliset viranomaiset soveltavat erilaisia sääntöjä, mikä vaikuttaa viinien asianmukaiseen kaupan pitämiseen. Jotta voidaan minimoida toimijoille aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen rasite ja varmistaa yhteinen toimintamalli koko unionin markkinoilla samalla, kun otetaan huomioon tarve asettaa tällaiset tiedot kuluttajien saataville, komissiolle olisi siirrettävä valta laatia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sääntöjä, jotka koskevat ainesosaluettelon ja ravintoarvoilmoituksen toimittamista kuluttajille yhdenmukaisella tavalla sähköisessä muodossa, josta ilmoitetaan pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä, myös muun kuin kieleen perustuvan järjestelmän avulla.

(13)Komissiolle olisi siirrettävä valta mukauttaa sähköisiä merkintöjä koskevia sääntöjä digitalisaation nopeasta ja jatkuvasta etenemisestä johtuviin uusiin tarpeisiin ja ottaa huomioon muut kuluttajille annettavat pakolliset tai asiaankuuluvat tiedot, jotka voidaan esittää sähköisesti.

(14)Jäsenvaltioilla on mahdollisuus antaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä viinialan tarjonnan sääntelemiseksi yhteisten viinimarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja vakauttamiseksi. Kun otetaan huomioon nykyinen rakenteellinen kulutuksen väheneminen ja toistuvat ylitarjontatilanteet tietyillä alueilla ja markkinasegmenteillä, on aiheellista selventää, että tällaisiin sääntöihin voi sisältyä enimmäistuotosten asettaminen rypäleille ja viinivarastojen hallinnointi. Tuottajaorganisaatioilla voi lisäksi olla tärkeä rooli viininviljelijöiden aseman vahvistamisessa elintarvikkeiden tarjonnassa ja tarjonnan mukauttamisessa markkinasuuntauksiin. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi myös voitava hyväksyä kaupan pitämistä koskevia sääntöjä viinialalla ottaen huomioon hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymät ehdotukset, jos nämä organisaatiot ovat edustavia kyseisellä talousalueella tai -alueilla.

(15)Jäsenvaltioilla voi tällä hetkellä olla lupa maksaa viinintuottajille kansallisia tukia viinin vapaaehtoista tai pakollista tislausta varten. Koska ylituotannon poistaminen markkinoilta ennen viinin tuottamista on kustannustehokasta, on aiheellista säätää myös mahdollisuudesta antaa jäsenvaltioille perustelluissa kriisitapauksissa lupa myöntää kansallisia tukia vapaaehtoista raakana korjaamista ja tuottavien viiniviljelmien vapaaehtoista raivausta varten. Tässä asetuksessa olisi asetettava yläraja tislausta ja raakana korjaamista varten jäsenvaltiossa tiettynä vuonna sallittujen kansallisten tukien kokonaismäärälle, jotta vältetään kilpailun vääristyminen. Kun otetaan huomioon raivauksen rakenteellinen luonne ja sen korkeammat kustannukset, tämän toimenpiteen osalta ei ole asianmukaista vahvistaa kansallisten tukien enimmäismäärää. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin ilmoituksessaan perusteltava kansallisten tukien enimmäismäärä tapauskohtaisesti erityisten markkinaolosuhteidensa ja niiden viinialueiden markkinaolosuhteiden perusteella, joilla toimenpide on määrä toteuttaa.

(16)Maustetut viinituotteet ovat rypäletuotteiden luonnollinen käyttökohde. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 251/2014 6 ei kuitenkaan sallita maustetuille viinituotteille varattujen myyntinimitysten käyttöä juomissa, jotka jäävät kyseisessä asetuksessa kullekin tuoteluokalle vahvistetun vähimmäisalkoholipitoisuuden rajan alle. Kun otetaan huomioon innovatiivisten alkoholijuomien, joilla on pienempi todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, kuluttajakysynnän kasvu, olisi sallittava saattaa markkinoille juomia, jotka on saatu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 mukaisesti valmistetuista viineistä, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain ja joiden esillepanossa ja merkinnöissä käytetään maustetuille viinituotteille varattua myyntinimitystä.

(17)Sen varmistamiseksi, että kuluttajille tiedotetaan asianmukaisesti vähemmän alkoholia sisältävien maustettujen viinituotteiden luonteesta, on aiheellista vahvistaa asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti sellaisten viinien merkintöjä koskevat säännöt, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain, jotta maustetut viinituotteet, jotka on saatu viineistä, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain, kuvataan niiden esillepanossa ja merkinnöissä samoin ilmaisuin kuin alkoholipitoisuudeltaan vastaavat rypäletuotteet.

(18)Edellä rypäletuotteiden osalta esiin tuodut seikat, jotka liittyvät ravintoarvoilmoituksen ja ainesosaluettelon toimittamiseen käytettävän sähköisen välineen ilmoittamiseen, pätevät myös maustettuihin viinituotteisiin. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta laatia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa maustettujen viinituotteiden osalta sääntöjä, jotka koskevat sähköisen välineen ilmoittamista pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä. Yksinkertaisuuden ja selkeyden varmistamiseksi näiden sääntöjen olisi oltava samat kuin rypäletuotteisiin sovellettavat säännöt.

(19)Jotta voidaan vastata uuteen kuluttajakysyntään ja tuoteinnovaatioiden tarpeeseen, tuoteluokkaan ”Glühwein” kuuluvan maustetun viinin tuotantoa ja merkintöjä koskevia vaatimuksia olisi muutettava roseeviinin käytön sallimiseksi. Samalla olisi kiellettävä ilmaisun ”roseeviinistä” käyttö sellaisen Glühwein-viinin esillepanossa ja merkinnöissä, joka on valmistettu yhdistämällä puna- ja valkoviiniä tai jompaakumpaa niistä ja roseeviiniä. Samoista syistä on myös aiheellista säätää poikkeuksesta, jolla sallitaan myyntinimityksen Glühwein käyttö sellaisten alkoholijuomien esillepanossa ja merkinnöissä, jotka on valmistettu samojen vaatimusten mukaisesti kuin Glühwein mutta käyttämällä pääasiallisena ainesosana hedelmäviiniä rypäletuotteiden sijasta.

(20)Jotta voitaisiin kehittää viinimatkailua viinialueilla, joilla on suojattu nimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä, on aiheellista sallia, että suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 8 mukaisesti hallinnoivat tuottajaryhmät voivat olla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 9 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan i alakohdassa tarkoitetun interventiotyypin tuensaajia.

(21)Jotta voidaan tasapainottaa jäsenvaltioiden tarve varmistaa viinitilojen tehokas rakenneuudistus ja tarve välttää tuotannon kasvu, joka voi johtaa ylitarjontaan, jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa edellytyksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun viinitilojen rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen toteuttamiseksi. Näillä edellytyksillä olisi pyrittävä välttämään tuotoksen kasvu ja siten tuotannon lisääntyminen viinitiloilla, joihin sovelletaan tämäntyyppisiä interventioita.

(22)Jotta voidaan mukautua markkinasuuntauksiin ja hyödyntää tehokkaita markkinamahdollisuuksia, kolmansissa maissa toteutettaviin menekinedistämis- ja viestintätoimiin, jotka liittyvät markkina-alueiden vakiinnuttamiseen, myönnettävän tuen enimmäiskestoa olisi pidennettävä kolmesta viiteen vuoteen.

(23)Jotta voitaisiin vahvistaa viinialan yhteistyötä, asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin, joita asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksytyt tuottajaorganisaatiot tekevät, olisi sovellettava asetuksen (EU) 2021/2115 59 artiklan 2 kohdassa vahvistettua unionin taloudellisen avun enimmäismäärää, kuten jo tehdään komission suosituksessa 2003/361/EY 10 tarkoitettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

(24)Jotta tuottajia voidaan tehokkaammin tukea ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa, on aiheellista säätää jäsenvaltioiden mahdollisuudesta korottaa unionin taloudellisen avun enimmäismäärä investoinneille, joilla pyritään tähän tavoitteeseen, enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista.

(25)Lisäksi on tarpeen selventää, että asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettua unionin taloudellista apua innovointiin ei pitäisi myöntää komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen” tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille, kuten on asianlaita kyseisen asetuksen 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnettävän unionin taloudellisen avun kohdalla.

(26)Asetuksia (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 251/2014 ja (EU) 2021/2115 olisi sen vuoksi muutettava.

(27)Jotta tuottajilla olisi aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin, jotka koskevat sellaisten rypäletuotteiden nimitystä, joiden alkoholipitoisuus on pieni, kyseisiä uusia vaatimuksia olisi alettava soveltaa 18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä. On myös aiheellista säätää siirtymäsäännöistä, joilla sallitaan ennen uusien vaatimusten soveltamista merkittyjen rypäletuotteiden saattaminen markkinoille varastojen loppumiseen asti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1308/2013 seuraavasti:

(1)Korvataan 62 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut, 64 ja 68 artiklan mukaisesti myönnetyt luvat ovat voimassa kolme vuotta niiden myöntämispäivästä. Tuottajaan, joka ei ole käyttänyt hänelle 64 ja 68 artiklan mukaisesti myönnettyä lupaa luvan voimassaoloaikana, kohdistetaan hallinnollisia seuraamuksia, joista säädetään 90 a artiklan 4 kohdassa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tuottajiin, joilla on 64 ja 68 artiklan mukaisia ennen 1 päivää tammikuuta 2025 myönnettyjä voimassa olevia lupia, ei kohdisteta 90 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettua hallinnollista seuraamusta edellyttäen, että he ilmoittavat toimivaltaisille viranomaisille ennen luvan voimassaolon päättymispäivää ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026, että he eivät aio käyttää lupaansa.

Uudelleenistutuksia koskevat 66 artiklan mukaisesti myönnetyt luvat ovat voimassa kahdeksan vuotta niiden myöntämispäivästä. Tuottajiin, jotka eivät ole käyttäneet heille 66 artiklan mukaisesti myönnettyä lupaa luvan voimassaoloaikana, ei kohdisteta 90 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettua hallinnollista seuraamusta.”

(2)Muutetaan 63 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltiot voivat

a) soveltaa kansallisesti 1 kohdassa säädettyä pienempää prosenttiosuutta;

b) rajoittaa lupien myöntämistä aluetasolla, kun kyseessä ovat tietyt alueet, jotka soveltuvat suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien viljelyyn, tai alueet, jotka soveltuvat suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien viljelyyn, tai maantieteellistä merkintää vailla olevat alueet;

c) rajoittaa lupien myöntämistä uusille istutuksille aluetasolla, kun kyseessä ovat tietyt alueet, joilla on perustelluissa kriisitapauksissa pantu täytäntöön viinin tislausta, raakana korjaamista tai raivausta koskevia kansallisia tai unionin toimenpiteitä.

Edellä olevaa c alakohtaa sovellettaessa ’raakana korjaaminen’ tarkoittaa raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä alalta ei tule lainkaan satoa, lukuun ottamatta korjaamatta jättämistä, joka tarkoittaa kaupallisten rypäleiden korjaamatta jättämistä tavanomaisen tuotantosyklin lopussa. Jäsenvaltiot, jotka rajoittavat uusia istutuksia koskevien lupien myöntämistä aluetasolla ensimmäisen alakohdan b tai c alakohdan mukaisesti, voivat edellyttää, että tällaiset luvat käytetään kyseisillä alueilla.”

(b)korvataan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”3. Kaikkien 2 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten on edistettävä tuotantokyvyn mukauttamista markkinakysyntään, ja ne on nimenomaisesti perusteltava yhdellä tai useammalla seuraavista erityisistä syistä:”

(3)Lisätään 66 artiklan 3 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltio voi myös asettaa 1 kohdassa tarkoitettujen uudelleenistutuslupien myöntämiselle yhden tai useamman seuraavista edellytyksistä:

a) lupa on käytettävä samalla maantieteellisellä alueella, jolla vastaavat raivatut viiniköynnökset sijaitsivat, jos viininviljelyn säilyttäminen kyseisellä maantieteellisellä alueella on perusteltua sosioekonomisten tai ympäristöön liittyvien syiden vuoksi;

b) on käytettävä ainoastaan sellaisia lajikkeita ja tuotantomenetelmiä, jotka eivät lisää keskimääräistä tuotosta raivattuihin viiniköynnöksiin verrattuna, tai ainoastaan tietyn alueen perinteisiä lajikkeita ja tuotantomenetelmiä, jos vastaava raivattu ala sijaitsee tuotantoalueella, jonka jäsenvaltio on katsonut kärsivän markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta; tai

c) lupaa ei saa käyttää tuotantoalueella, joka on eri kuin alue, jolla raivattu ala sijaitsee, jos jäsenvaltio on katsonut kyseisen eri tuotantoalueen kärsivän markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta.”

(4)Korvataan 67 artikla seuraavasti:

”67 artikla
Vähimmäissääntö

Tässä luvussa perustettua viini-istutusten lupajärjestelmää ei sovelleta jäsenvaltioissa, joissa viiniviljelmien kokonaisala on ollut enintään 10 000 hehtaaria vähintään kolmena edellisistä viidestä markkinointivuodesta. Jos tämä edellytys ei enää täyty jäsenvaltiossa, viini-istutusten lupajärjestelmää sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa sitä markkinointivuotta seuraavan markkinointivuoden alusta, jona edellytys lakkasi täyttymästä.”

(5)Muutetaan 119 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a)korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) rypäletuotteen luokka liitteessä VII olevan II osan mukaisesti. Liitteessä VII olevan II osan 1 ja 4–9 kohdassa määriteltyjen rypäletuotteiden luokkien osalta, jos tällaisille tuotteille kokonaisuudessaan tai osalle niistä on tehty alkoholin poistamista koskeva käsittely liitteessä VIII olevan I osan E jakson mukaisesti, luokassa on mainittava:

i) ilmaisu ”alkoholiton”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia; tähän voidaan lisätä ilmaisu ”0,0 %”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,05 tilavuusprosenttia;

ii) ilmaisu ”vähäalkoholinen”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on yli 0,5 tilavuusprosenttia ja vähintään 30 prosenttia alle luokan todellisen vähimmäisalkoholipitoisuuden ennen alkoholin poistamista;”

(b)lisätään k) alakohta seuraavasti:

”k) a alakohdan toisessa virkkeessä tarkoitettujen rypäletuotteiden osalta ilmaisu ”tuotettu alkoholia poistamalla”.

(6)Lisätään 122 artiklan 1 kohdan d alakohtaan alakohdat seuraavasti:

”v) 119 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu sähköisen välineen ilmoittaminen pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä, myös kuvamerkillä tai symbolilla sanojen sijasta;

vi) sähköisesti toimitettavien tietojen muoto ja rakenne, niiden esitystavan yksinkertaistamiseksi, niiden mukauttamiseksi tekniikan tulevaan kehitykseen ja unionin tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin kuluttajien kannalta merkityksellisiä tietoja koskeviin uusiin vaatimuksiin tai saavutettavuuden parantamiseksi kuluttajien kannalta.”

(7)Korvataan 167 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Viinin sekä rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja viinien, joista ne ovat peräisin, yhteismarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja vakauttamiseksi tuottajajäsenvaltiot voivat vahvistaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tarjonnan sääntelemiseksi, mukaan lukien enimmäistuotosten asettaminen ja varastojen hallintaa koskevien sääntöjen asettaminen. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon 152 ja 154 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai 157 ja 158 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden tekemät ehdotukset, kun tällaisten organisaatioiden katsotaan edustavan viinialaa 164 artiklan 3 kohdan mukaisesti talousalueella tai talousalueilla, jolla tai joilla sääntöjä on tarkoitus soveltaa.”

(8)Muutetaan 216 artikla seuraavasti:

(a)korvataan otsikko seuraavasti:

”Kansallinen tuki viinin tislausta, raakana korjaamista tai raivausta varten perustelluissa kriisitapauksissa

(b)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltiot voivat perustelluissa kriisitapauksissa myöntää viinintuottajille kansallista tukea vapaaehtoista tai pakollista viinin tislausta, vapaaehtoista raakana korjaamista ja tuotannossa olevien viiniviljelmien vapaaehtoista raivausta varten.

Tätä artiklaa sovellettaessa ’raakana korjaaminen’ tarkoittaa raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä alalta ei tule lainkaan satoa, lukuun ottamatta korjaamatta jättämistä, joka tarkoittaa kaupallisten rypäleiden korjaamatta jättämistä tavanomaisen tuotantosyklin lopussa

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut maksut eivät saa ylittää tapauksen mukaan tuotteen ja asianomaisen toimen kustannuksia, joihin luetaan mukaan kannustin toteuttaa tällainen toimi kriisin ratkaisemiseksi.

Jäsenvaltiossa tislauksen ja raakana korjaamisen tukeen käytettävissä olevien tukien kokonaismäärä ei saa minään vuonna ylittää 20:tä prosenttia asetuksen (EU) 2021/2115 liitteessä VII kullekin jäsenvaltiolle vahvistetuista asianomaisena vuotena käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista.”

(c)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää 1 kohdassa tarkoitettua kansallista tukea, on toimitettava asianmukaisesti perusteltu ilmoitus komissiolle. Jäsenvaltioiden on ilmoituksissaan perusteltava toimenpiteen asianmukaisuus, sen kesto ja tuen enimmäismäärä sekä muut sitä koskevat järjestelyt erityisten markkinaolosuhteidensa ja niiden viinialueiden markkinaolosuhteiden perusteella, joilla toimenpide on määrä toteuttaa.

Komissio päättää ilman 229 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamista, hyväksytäänkö määrä, kesto ja muut toimenpidettä koskevat järjestelyt ja saako tukea myöntää viinintuottajille.”

(d)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Komissio voi 227 artiklan mukaisesti antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla säännöt, jotka koskevat kriisitilanteen olemassaoloa koskevia vähimmäisvaatimuksia ja kansallisten tukien laskentaa.”

(9)Lisätään liitteessä VII olevan II osan johdantolauseeseen toinen alakohta seuraavasti:

”Edellä 4 ja 7 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvia rypäletuotteita voidaan saada myös toisen käymisen avulla tai lisäämällä hiilidioksidia 1 kohdassa tarkoitettuihin viineihin, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain.”

2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 251/2014 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 251/2014 seuraavasti:

(1)Lisätään 3 artiklaan kohta seuraavasti:

”5. Poiketen siitä, mitä 2 kohdan g alakohdassa, 3 kohdan g alakohdassa ja 4 kohdan f alakohdassa ja liitteessä II kunkin tuoteluokan vähimmäisalkoholipitoisuuden rajoista säädetään, maustettujen viinituotteiden todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina voi olla pienempi, jos ne on saatu rypäletuotteista, joille kokonaisuudessaan tai joista osalle on tehty asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VIII olevan I osan E jakson mukainen käsittely alkoholin poistamiseksi.”

(2)Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a. Jos maustetut viinituotteet on saatu rypäletuotteista, joille kokonaisuudessaan tai joista osalle on tehty asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VIII olevan I osan E jakson mukainen käsittely alkoholin poistamiseksi, niiden myyntinimityksiä on täydennettävä samoilla ilmauksilla kuin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 119 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisessa virkkeessä ja 119 artiklan 1 kohdan k alakohdassa säädetään samoin edellytyksin kyseisten rypäletuotteiden osalta.”

(3)Lisätään 6 a artiklaan kohta seuraavasti:

”4 a. Maustettujen viinien alan erityispiirteiden huomioon ottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi antamalla sääntöjä, jotka koskevat seuraavia:

a) 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu sähköisen välineen ilmoittaminen pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä, myös kuvamerkillä tai symbolilla sanojen sijasta;

b) sähköisesti toimitettavien tietojen muoto ja rakenne, niiden esitystavan yksinkertaistamiseksi, niiden mukauttamiseksi tekniikan tulevaan kehitykseen ja unionin tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin kuluttajien kannalta merkityksellisiä tietoja koskeviin uusiin vaatimuksiin tai saavutettavuuden parantamiseksi kuluttajien kannalta.”

(4)Korvataan liitteessä II olevan B osan 8 kohta seuraavasti:

”8) Glühwein

Maustettu viinipohjainen juoma,

–joka on valmistettu yksinomaan puna- tai valko- tai roseeviinistä tai niiden yhdistelmästä,

–joka on maustettu pääasiassa kanelilla tai neilikalla tai molemmilla, ja

–jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 7 tilavuusprosenttia.

Veden lisääminen on kiellettyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten vesimäärien käyttöä, jotka johtuvat liitteessä I olevan 2 kohdan soveltamisesta.

Jos juoma on valmistettu valkoviinistä, myyntinimitystä ”Glühwein” on täydennettävä viittauksella valkoviiniin, kuten ilmaisulla ”valkoviinistä”.

Jos juoma on valmistettu yksinomaan roseeviinistä, myyntinimitystä ”Glühwein” on täydennettävä viittauksella roseeviiniin, kuten ilmaisulla ”roseeviinistä”. Ilmaisua ”roseeviinistä” ei kuitenkaan saa käyttää, jos Glühwein on saatu yhdistämällä puna- ja valkoviiniä tai jompaakumpaa niistä ja roseeviiniä.

Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 5 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään, myyntinimitystä ”Glühwein” voidaan käyttää edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti valmistettujen mutta muista hedelmistä kuin rypäleistä käymisen avulla saaduista juomista valmistettujen alkoholijuomien esillepanossa ja merkinnöissä. Tällöin myyntinimitystä ”Glühwein” on täydennettävä maininnalla, joka osoittaa, että se on saatu hedelmäviinistä, tai jollakin seuraavista maininnoista: ”Heidelbeer-Glühwein”, ”Apfel-Glühwein” tai ”Frucht-Glühwein”.”

3 artikla
Asetuksen (EU) 2021/2115 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/2115 seuraavasti:

(1)Muutetaan 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a)korvataan i alakohta seuraavasti:

”i) jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksymien viinialan toimialakohtaisten organisaatioiden tai suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä asetuksen (EU) 2024/1143* mukaisesti hallinnoivien tuottajaryhmien toteuttamat toimet, joilla pyritään vahvistamaan unionin viinitilojen mainetta edistämällä viinimatkailua tuotantoalueilla;

_______________________;

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1143, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024, viinejä, tislattuja alkoholijuomia ja maataloustuotteita koskevista maantieteellisistä merkinnöistä sekä aidoista perinteisistä tuotteista ja maataloustuotteiden vapaaehtoisista laatumerkinnöistä, asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2019/787 ja (EU) 2019/1753 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1143, 23.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1143/oj ).”

(b)lisätään ensimmäisen alakohdan jälkeen toinen alakohta seuraavasti:

”Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa jäsenvaltiot voivat vahvistaa YMP:n strategiasuunnitelmassaan erityisiä maatalous-, viininviljely- tai muita edellytyksiä, joilla varmistetaan, että tämän interventiotyypin kohteena olevan viinitarhan sato ei kasva uusiin lajikkeisiin siirtymisen, viinitarhan uudelleensijoittamisen, viinitarhojen uudelleenistuttamisen tai viinitilan hoitotekniikoiden parantamisen jälkeen.”

(c)toisesta alakohdasta tulee kolmas alakohta, ja se korvataan seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan k alakohtaa sovelletaan vain viineihin, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike. Markkina-alueiden vakiinnuttamiseen tähtäävien menekinedistämis- ja viestintätoimien pidentämätön enimmäiskesto on rajattava viiteen vuoteen, ja ne voivat liittyä ainoastaan alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskeviin unionin laatujärjestelmiin.”

(2)Muutetaan 59 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin saa olla enintään

a) 50 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;

b) 40 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;

c) 75 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

d) 65 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä unionin taloudellista apua myönnetään enimmäismääräisenä ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY** tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksytyille tuottajaorganisaatioille. Se voidaan kuitenkin myöntää kaikille yrityksille syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetyt unionin taloudellisen avun enimmäistasot puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita ja joiden palveluksessa on alle 750 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen.

Unionin taloudellista apua ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen”***.

_______________________;

** Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2003/361/oj ).

*** EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1, ELI: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52014XC0731(01) ”.

(b)lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan m alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan kuitenkin korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen.”

(c)korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.    Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuihin innovaatioihin saa olla enintään

a) 50 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;

b) 40 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;

c) 80 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

d) 65 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä unionin taloudellista apua myönnetään enimmäismääräisenä ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksytyille tuottajaorganisaatioille. Se voidaan kuitenkin myöntää kaikille yrityksille syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetyt unionin taloudellisen avun enimmäistasot puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita ja joiden palveluksessa on alle 750 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen.

Unionin taloudellista apua ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen”.

4 artikla
Siirtymäsäännös

Rypäletuotteita, jotka on merkitty asetuksen (EU) N:o 1308/2013 119 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen virkkeen mukaisesti ennen [...] päivää [...]kuuta [...] [päivämäärä – 18 kuukautta voimaantulopäivästä], voidaan edelleen saattaa markkinoille, kunnes varastot loppuvat.

5 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 1 artiklan 5 kohtaa sovelletaan kuitenkin [...] päivästä [...]kuuta [...] [päivämäärä – 18 kuukautta voimaantulopäivästä].

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). Unionin osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka unionin osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.    Toimintalohko(t) 

1.3.    Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.    Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.    Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.    Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

–EU:n viiniala on vastaisuudessakin maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa viinimarkkinoilla.

–Viinintuotantokyvyn ja kotimaan ja kansainvälisten markkinoiden kysynnän kehityksen välinen tasapaino palautuu.

–Jäsenvaltiot voivat hyväksyä toimenpiteitä, joilla haasteisiin ja vaikeuksiin voidaan puuttua joustavammin.

–Viljelijät ja tuottajaorganisaatiot hyötyvät joustavammasta poliittisesta kehyksestä voidakseen tehdä markkinasuuntauksiin mukautettuja päätöksiä.

–EU:n viiniala tehostaa valmiuksiaan parantaa asemaansa kehittyvillä ja uusilla markkinoilla ja monipuolistaa tulonlähteitä.

–EU:n viiniala pystyy paremmin vastaamaan markkinoihin vaikuttaviin epävarmuustekijöihin, kuten ilmastonmuutokseen.

1.3.4.    Tulosindikaattorit

1.4.    Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 11  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.    Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.    EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.    Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.    Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.    Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.    Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

    Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

    Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

·Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

·minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.    Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 12  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

· yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

· toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

· kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

· kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

· Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

· varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

· julkisoikeudellisille yhteisöille

· sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

· sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

· sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

· jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

2.    HALLINNOINTI 

2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.    Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.    Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.    Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

–Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 13	EFTA-mailta 14	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 15	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
3	[08.02.02.03] YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset tukitoimityypit tietyillä aloilla – viiniala	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

–Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
	[XX.YY.YY.YY]	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

3.2.    Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

·    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

·    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.    Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: AGRI			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat
Budjettikohta	Sitoumukset	(1a)					0,000
	Maksut	(2a)					0,000
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)					0,000
	Maksut	(2b)					0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 16
Budjettikohta		(3)					0,000
Pääosaston AGRI määrärahat yhteensä	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	= 2a + 2b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Pakollinen taulukko

			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
			2024	2025	2026	2027
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	(5)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat	Sitoumukset	= 4 + 6	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	= 5 + 6	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

Pääosasto: AGRI				Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
				2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ	Määrärahat			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto: <…….>				Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
				2024	2025	2026	2027
 Henkilöresurssit				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
 Muut hallintomenot				0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ	Määrärahat			0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ		(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)		0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
		2024	2025	2026	2027
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat	Sitoumukset	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.2.    Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset 

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 17

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 … 18

– Tuotos

– Tuotos

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

·    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

·    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.4.    Henkilöresurssien arvioitu tarve 

·    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

·    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.    Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2024	2025	2026	2027
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		0	0	0	0
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta [XX.01.YY.YY]	– päätoimipaikassa	0	0	0	0
	– unionin edustustoissa	0	0	0	0
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0
Muu budjettikohta – Otsake 7		0	0	0	0
Muu budjettikohta – Otsakkeen 7 ulkopuolella		0	0	0	0
YHTEENSÄ		0	0	0	0

3.2.5.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

Pakollinen: jäljempänä olevaan taulukkoon olisi sisällytettävä paras arvio ehdotuksen/aloitteen aiheuttamista digitaaliteknologiaan liittyvistä investoinneista.

Jos ehdotuksen/aloitteen toteuttaminen sitä edellyttää, otsakkeen 7 määrärahat olisi poikkeuksellisesti esitettävä nimetyllä rivillä.

Otsakkeiden 1–6 määrärahat olisi otettava huomioon ”toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenoina”. Näillä menoilla tarkoitetaan toimintatalousarviota, jota käytetään suoraan aloitteen täytäntöönpanoon liittyvien tietoteknisten alustojen/välineiden uudelleenkäyttöön/ostoon/kehittämiseen sekä niihin liittyviin investointeihin (esim. lisenssit, koulutus, tietojen säilyttäminen). Tässä taulukossa annettujen tietojen olisi oltava yhdenmukaisia 4 jaksossa ”Digitaaliset ulottuvuudet” esitettyjen yksityiskohtien kanssa.

YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2021–2027
	2024	2025	2026	2027
OTSAKE 7
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 7, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
YHTEENSÄ	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

3.2.6.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

·    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

·    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

·    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.    Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotuksen/aloitteen

·    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

·    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin 

·    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

·    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

(3)vaikutuksia omiin varoihin

    vaikutuksia muihin tuloihin

    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 19
		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.    Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.    Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

Viittaus vaatimukseen Vaatimuksen kuvaus Toimija, johon vaatimus vaikuttaa tai jota se koskee Ylätason prosessit Luokka 1 artiklan 6 kohta Komissiolle siirretään valta määritellä säännöt ja säännökset, jotka koskevat asetuksen 119 artiklassa määriteltyjen pakollisten tietojen sähköisiä merkintöjä. – Komissio – Sidosryhmät – Suuri yleisö Rypäletuotteiden merkitseminen Digitaalinen ratkaisu 2 artiklan 3 kohta Kuten edellä, mutta maustettujen viinituotteiden osalta. – Sidosryhmät – Suuri yleisö Maustettujen viinituotteiden merkitseminen Digitaalinen ratkaisu

4.2.    Data

Ehdotetuissa säännöksissä säädetään seuraavaa: a) Komissiolle siirretään valta antaa sääntöjä, joilla täydennetään voimassa olevia sääntöjä, jotka koskevat tiettyjen sellaisten pakollisten tietojen sähköistä merkitsemistä, jotka viinialan toimijoiden on ilmoitettava kuluttajille (1 artiklan 6 kohta). Henkilötietojen suoja on jo otettu huomioon voimassa olevassa asetuksessa, eikä se kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. b) Maustettujen viinituotteiden ravintoarvoilmoituksen ja ainesosaluettelon sähköisiä merkintöjä koskevat säännökset yhdenmukaistetaan rypäletuotteisiin sovellettavien säännösten kanssa (2 artiklan 3 kohta). Yhdenmukaistaminen Euroopan datastrategian kanssa Rypäle- ja viinituotteiden sähköisiä merkintöjä koskevalla siirretyllä säädösvallalla yhdenmukaistetaan EU:n datastrategian mukaisesti kuluttajille sähköisessä muodossa toimitettavien tietojen ilmoittamista koskevat ehdot ja säännöt, mikä varmistaa yhteisen toimintamallin kaikkialla unionin markkinoilla. Viime kädessä tällainen toimintamalli mahdollistaa merkintöjen liikkumisen EU:n sisällä kansalaisten ja kuluttajien hyödyksi. Mikäli yhdenmukaistamiseen Euroopan datastrategian kanssa liittyy joitakin erityisnäkökohtia, niitä olisi arvioitava tapauskohtaisesti aina, kun valtuutusta käytettäisiin. Yhdenmukaistaminen yhden kerran periaatteen kanssa Ei sovelleta. Ehdotus ei koske julkishallintoa. Data-/tietovirrat Ei sovelleta.

4.3.    Digitaaliset ratkaisut

Digitaalinen ratkaisu. valtuutuksen antaminen sähköisessä muodossa esitettävien pakollisten merkintätietojen osalta. Viittaus vaatimuksiin: 1 artiklan 6 kohta Komissio voi laatia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan, miten rypäletuotteiden pakkauksessa tai etiketissä voidaan yhteisesti ilmoittaa se sähköinen väline, jolla kuluttajille annetaan pakollisia tietoja, ja mukautetaan tarvittaessa sähköisiä merkintöjä koskevia sääntöjä tekniikan tulevaan kehitykseen (esim. tiukemmat vaatimukset, jotka koskevat sähköisessä muodossa olevien tietojen antamista toimijoiden välillä tai toimijoilta kuluttajille). Uudet säännöt parantaisivat näin digitaalisten tuoteselosteiden saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä kaikkialla EU:ssa, vähentäisivät toimijoille aiheutuvia kustannuksia ja lisäisivät selkeyttä kuluttajien kannalta. Vastaava taho: Euroopan komissio (valtuutuksen osalta), talouden toimijat (täytäntöönpanon osalta). Digitaalinen ratkaisu. säännös, joka mahdollistaa pakollisten tietojen merkitsemisen sähköisesti. Viittaus vaatimuksiin: 2 artiklan 3 kohta Sähköisen välineen ilmoittamista koskevat säännöt yhdenmukaistettaisiin maustettujen viinituotteiden osalta viinialaa koskevien vastaavien sääntöjen kanssa siten, että kaikilla aloilla sovellettaisiin yhtä ainoaa järjestelmää. Tärkeimmät viiniä koskevat voimassa olevat säännöt, joiden osalta vastaavuus varmistettaisiin: toimijat voivat antaa tiettyjä pakollisia tietoja (ainesosaluettelo, ravintoarvoilmoitus) fyysisessä tuoteselosteessa tai sähköisessä muodossa, joka on ilmoitettu pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä. Järjestelmässä on vältettävä kaikenlaista käyttäjätietojen keräämistä tai jäljittämistä, eikä se saa tarjota markkinointitarkoituksiin tarkoitettuja tietoja. Vastaava taho: talouden toimija. Toimintapoliittisessa aloitteessa ei tällä hetkellä säädetä tekoälyteknologioiden käytöstä yksilöidyssä digitaalisessa ratkaisussa.

4.4.    Yhteentoimivuusarviointi

Toimintapoliittisessa aloitteessa asetetut vaatimukset eivät koske digitaalisia julkisia palveluja.

4.5.    Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

1 artiklan 6 kohta: komissio antaa delegoituja säädöksiä, kun se katsotaan tarpeelliseksi (ei tietyssä määräajassa). Jäsenvaltiot osallistuvat menettelyyn. 2 artiklan 3 kohta: säännöksellä yksinkertaisesti laajennetaan viiniin sovellettavia sähköisiä merkintöjä koskevat säännöt koskemaan maustettuja viinejä. Jäsenvaltiot osallistuvat menettelyyn. Toimijat panevat säännöt täytäntöön.

(1)     https://agriculture.ec.europa.eu/document/download/f9ee9420-2b95-4788-8dc2-faa3cfb8171a_en?filename=policy-recommendations-wine-sector-hlg_en.pdf

(2)     https://agriculture.ec.europa.eu/document/download/83588b14-0c75-43a4-b8ab-c5718bee6b01_en?filename=future-prospects-of-the-eu-wine-sector-june-2024.pdf

(3)    EUVL C , , s. .

(4)    EUVL C , , s. .

(5)     https://agriculture.ec.europa.eu/document/download/f9ee9420-2b95-4788-8dc2-faa3cfb8171a_en?filename=policy-recommendations-wine-sector-hlg_en.pdf  

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/251/oj ).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1308/oj ).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1143, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024, viinejä, tislattuja alkoholijuomia ja maataloustuotteita koskevista maantieteellisistä merkinnöistä sekä aidoista perinteisistä tuotteista ja maataloustuotteiden vapaaehtoisista laatumerkinnöistä, asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2019/787 ja (EU) 2019/1753 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1143, 23.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1143/oj ).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/2115/oj ).

(10)    Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2003/361/oj ).

(11)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(12)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx

(13)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(14)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(15)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(16)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(17)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(18)    Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2 ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”.

(19)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.