EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.2.2025
COM(2025) 80 final
2025/0044(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
direktiivien (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivämääristä, joista alkaen jäsenvaltioiden on määrä soveltaa tiettyjä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevia vaatimuksia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SWD(2025) 80 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Yleinen tausta ja tavoitteet
Raportissaan Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta Mario Draghi korosti, että Euroopan on luotava sääntely-ympäristö, joka parantaa kilpailukykyä ja resilienssiä. Raportissa nostettiin esille erityisesti yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (kestävyysraportointidirektiivi) ja yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin (yritysvastuudirektiivi) aiheuttama rasitus ja säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. 1 Budapestin julistuksessa uudesta Euroopan kilpailukykyohjelmasta EU:n jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet kehottivat aloittamaan yksinkertaistamisvallankumouksen, jolla varmistetaan selkeä, yksinkertainen ja älykäs lainsäädäntökehys yrityksille ja vähennetään merkittävästi erityisesti pk-yritysten hallinnollista sekä sääntely- ja raportointirasitusta. 2 He kehottivat komissiota esittämään vuoden 2025 alkupuoliskolla konkreettisia ehdotuksia raportointivaatimusten vähentämiseksi vähintään 25 prosentilla.
Komissio vahvisti EU:n kilpailukykykompassia koskevassa tiedonannossaan, että se aikoo ehdottaa ensimmäistä yksinkertaistamispakettia, jolla kestävän rahoituksen raportointia, yritysten kestävää toimintaa koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää yksinkertaistetaan kattavasti. 3 Komissio esitti tiedonannossa Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU: tiedonanto lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta lainsäädännön täytäntöönpano- ja yksinkertaistamisagendan, jonka tarkoituksena on tuoda ihmisille ja yrityksille nopeasti näkyviä parannuksia. Se edellyttää rohkeita toimia EU:n, kansallisten ja alueellisten sääntöjen keventämiseksi ja yksinkertaistamiseksi. 4
Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan 5. tammikuuta 2023. 5 Sillä tiukennettiin ja nykyaikaistettiin yritysten kestävyysraportointivaatimuksia muuttamalla tilinpäätösdirektiiviä, avoimuusdirektiiviä, tilintarkastusdirektiiviä ja tilintarkastusasetusta. 6 Kestävyysraportointidirektiivi on tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja kestävän kasvun rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa. 7 Sen tarkoituksena on varmistaa, että sijoittajat saavat tarvitsemansa tiedot ymmärtääkseen riskit, joille sijoitusten kohteina olevat yritykset altistuvat ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysnäkökohtien vuoksi, ja hallitakseen näitä riskejä. Sillä pyritään myös varmistamaan, että sijoittajilla ja muilla sidosryhmillä on tarvitsemansa tiedot yritysten vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Näin se edistää rahoitusvakautta ja ympäristötavoitteiden toteuttamista. Tämä on välttämätön edellytys sille, että taloudellisia resursseja suunnataan yrityksille, jotka pyrkivät kestävyystavoitteiden saavuttamiseen, ja lisää vastuuvelvollisuutta ja yritysten kestävyystulosten läpinäkyvyyttä kaikille sidosryhmille.
Yritysvastuudirektiivi hyväksyttiin 13. kesäkuuta 2024. Sillä pyritään edistämään Euroopan unionin laajempaa tavoitetta siirtyä kestävään ja ilmastoneutraaliin talouteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Direktiivissä edellytetään, että yritykset tunnistavat haitalliset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön ja torjuvat niitä omassa toiminnassaan, tytäryritystensä toiminnassa ja toimintaketjuissaan.
Kestävyysraportointidirektiivin ja yritysvastuudirektiivin täytäntöönpanoon vaikuttaa nyt uusi ja vaikea maailmantilanne. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on nostanut EU:n yritysten energiakustannuksia. Geopoliittisen toimintaympäristön muutokset lisäävät kaupan jännitteitä. Jotkin muut merkittävät lainkäyttöalueet ovat päättäneet säännellä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta eri tavalla kuin EU, mikä pakottaa tarkastelemaan näiden EU:n säädösten vaikutuksia EU:n yritysten kilpailuasemaan. Unionin kyky ylläpitää ja suojella arvojaan riippuu muun muassa sen talouden kyvystä sopeutua ja kilpailla epävakaassa ja joskus vihamielisessä geopoliittisessa ympäristössä.
Siksi tällä ehdotuksella lykätään yritysvastuudirektiivin ja tiettyjen kestävyysraportointidirektiivin säännösten voimaantuloa.
Tämän ehdotuksen erityinen tausta ja tavoitteet kestävyysraportointidirektiivin osalta
Kestävyysraportointidirektiiviä sovelletaan tällä hetkellä suuriin yrityksiin, pk-yrityksiin, joiden arvopapereita on listattu EU:n säännellyillä markkinoilla, suurten konsernien emoyrityksiin sekä liikkeeseenlaskijoihin, jotka kuuluvat näihin yritysluokkiin. Kestävyysraportointidirektiivillä käyttöön otettuja raportointivaatimuksia aletaan soveltaa eri yritysluokkien osalta vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa suurten yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen, joissa on yli 500 työntekijää, on raportoitava ensimmäisen kerran vuonna 2025 tilikauden 2024 tiedot. 8 Toisessa vaiheessa muiden suurten yritysten on raportoitava vuonna 2026 tilikauden 2025 tiedot. 9 Kolmannessa vaiheessa pk-yritysten, joiden arvopapereita on listattu EU:n säännellyillä markkinoilla, on raportoitava vuonna 2027 tilikauden 2026 tiedot, mutta niillä on myös mahdollisuus jättäytyä raportoinnin ulkopuolelle tilivuosien 2026 ja 2027 osalta. 10 Neljännessä vaiheessa tiettyjen EU:n ulkopuolisten yritysten, joiden liiketoiminta unionin alueella ylittää tietyt kynnysarvot, on raportoitava vuonna 2029 tiedot tilikaudelta 2028. 11
Kestävyysraportointidirektiivissä edellytetään, että sen soveltamisalaan kuuluvat yritykset raportoivat kestävyystiedot pakollisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti ja että komissio hyväksyy kyseiset standardit delegoiduilla säädöksillä. Komissio hyväksyi ensimmäiset toimialoista riippumattomat ESRS-standardit heinäkuussa 2023. Kaikkien standardien soveltamisalaan kuuluvien yritysten on sovellettava niitä riippumatta yrityksen toimialasta. 12 Kestävyysraportointidirektiivissä edellytetään myös, että komissio hyväksyy ensimmäiset alakohtaiset raportointistandardit viimeistään kesäkuussa 2026. Kestävyysraportointidirektiivi antaa listautuneille pk-yrityksille mahdollisuuden käyttää raportoinnissaan täyden ESRS-standardikokonaisuuden sijasta erillistä kevyempää ja oikeasuhteisempaa standardikokonaisuutta.
EFRAG 13 on komission pyynnöstä toimittanut pk-yritysten, jotka eivät kuulu raportointivaatimusten soveltamisalaan, käyttöön vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin (VSME-standardi). VSME-standardin tavoitteena on tarjota pk-yrityksille yksinkertainen ja laajalti tunnustettu väline, jonka avulla ne voivat antaa kestävyystietoja pankeille, suurille yrityksille ja muille sidosryhmille, jotka saattavat pyytää tällaisia tietoja.
Muita kestävyysraportointidirektiivin tärkeitä näkökohtia ovat varmennusta ja arvoketjua koskevien tietojen raportointia koskevat säännökset. Yritysten on julkaistava kestävyystietojensa rinnalla lakisääteisen tilintarkastajan tai, jos jäsenvaltiot sen sallivat, riippumattoman varmennuspalvelujen tarjoajan lausunto. Nykyisin vaaditaan rajoitettu varmuus, ja kestävyysraportointidirektiivissä säädetään, että tulevaisuudessa voidaan tietyin edellytyksin vaatia kohtuullista varmuutta. 14 Kestävyysraportointidirektiivissä edellytetään myös, että komissio hyväksyy kestävyysvarmennukselle standardit delegoiduilla säädöksillä.
Kestävyysraportointidirektiivissä edellytetään, että yritykset raportoivat arvoketjua koskevat tiedot niiden kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämisen edellyttämässä laajuudessa. Kestävyysraportointidirektiivissä vahvistetaan arvoketjurajaus, jonka mukaan ESRS-standardeissa ei pidä asettaa raportointivaatimuksia, jotka edellyttäisivät, että yritykset hankkivat arvoketjussaan olevilta pk-yrityksiltä enemmän tietoja kuin mitä oikeasuhteisen listattuja pk-yrityksiä koskevan standardin mukaisesti on julkistettava.
Tällä ehdotuksella pyritään keventämään raportointirasitusta ja rajoittamaan velvoitteiden valumista pienemmille yrityksille. Ensinnäkin komission samanaikaisesti tämän ehdotuksen kanssa tekemä erillinen lainsäädäntöehdotus yksinkertaistaisi säännöstöä ja vähentäisi rasitusta seuraavilla tavoilla:
–Pakollisen kestävyysraportoinnin soveltamisalaan kuuluvien yritysten määrää vähennettäisiin noin 80 prosenttia. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät suuret yritykset, joissa on enintään 1 000 työntekijää (eli osa toisen vaiheen yrityksistä ja osa ensimmäisen vaiheen yrityksistä) ja listatut pk-yritykset (eli kaikki kolmannen vaiheen yritykset). Raportointivaatimuksia sovellettaisiin ainoastaan suuriin yrityksiin, joissa on keskimäärin yli 1 000 työntekijää (eli yrityksiin, joilla on yli 1 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa tai tase yli 25 miljoonaa euroa). Tällä tarkistetulla kynnysarvolla kestävyysraportointidirektiivi saatetaan paremmin linjaan yritysvastuudirektiivin kanssa. 15
–Niiden yritysten osalta, joihin ei sovelleta pakollisia kestävyysraportointivaatimuksia, komissio ehdottaa oikeasuhteista vapaaehtoisesti käytettävää standardia, joka perustuisi EFRAGin laatimaan VSME-standardiin. Tämän ehdotuksen mukaan komissio hyväksyisi kyseisen vapaaehtoisen standardin delegoidulla säädöksellä. Vastatakseen markkinoiden kysyntään komissio aikoo ennen sitä antaa mahdollisimman pian vapaaehtoista kestävyysraportointia koskevan suosituksen EFRAGin laatiman VSME-standardin pohjalta.
–Arvoketjurajausta laajennettaisiin ja vahvistettaisiin. Sitä sovellettaisiin suoraan raportoivaan yritykseen sen sijaan, että sillä rajoitettaisiin sitä, mitä ESRS-standardeissa voidaan määrittää. Se suojelisi kaikkia yrityksiä, joissa on enintään 1 000 työntekijää, eikä pelkästään pk-yrityksiä, kuten tällä hetkellä. Rajaus määriteltäisiin komission delegoidulla säädöksellä hyväksymässä vapaaehtoisessa standardissa, joka perustuu EFRAGin laatimaan VSME-standardiin. Tämä vähentää merkittävästi valumavaikutusta.
–Alakohtaisia raportointistandardeja ei olisi, jolloin vältettäisiin kasvattamasta yritysten raportoitavaksi tulevien tietopisteiden määrää.
–Mahdollisuus siirtyä rajoitettua varmuutta koskevasta vaatimuksesta kohtuullisen varmuuden vaatimukseen poistettaisiin. Tämä selkeyttää sitä, että soveltamisalaan kuuluvien yritysten varmennukseen liittyvät kustannukset eivät tulevaisuudessa nouse.
–Sen sijaan, että komissio velvoitettaisiin hyväksymään kestävyysvarmennusta koskevia standardeja vuoteen 2026 mennessä, komissio antaa kohdennettuja varmennusohjeita vuoteen 2026 mennessä. Näin komissio voi reagoida nopeammin kestävyysvarmennukseen liittyviin esille nouseviin ongelmiin, jotka voivat aiheuttaa tarpeetonta rasitusta raportointivaatimusten soveltamisalaan kuuluville yrityksille.
–Ehdotuksella otetaan käyttöön vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, jossa suurten yritysten, joiden työntekijämäärä on keskimäärin yli 1 000 (eli yritysten, joilla on yli 1 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa tai tase yli 25 miljoonaa euroa) ja nettoliikevaihto enintään 450 miljoonaa euroa ja jotka väittävät, että niiden toiminta on kokonaan tai osittain EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän mukaista, on ilmoitettava liikevaihtoaan ja pääomamenojaan koskevat keskeiset tulosindikaattorit, ja ne voivat halutessaan julkistaa toimintamenojaan koskevat keskeiset tulosindikaattorit. Tämä vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä poistaa luokitusjärjestelmän raportointisääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset kokonaan suurilta yrityksiltä, joiden työntekijämäärä on keskimäärin yli 1 000 (eli yrityksiltä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa tai tase yli 25 miljoonaa euroa) ja nettoliikevaihto enintään 450 miljoonaa euroa ja jotka eivät väitä, että niiden toiminta liittyy luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla ympäristön kannalta kestäväksi katsottavaan taloudelliseen toimintaan. Lisäksi tällä ehdotuksella lisätään joustavuutta antamalla näille yrityksille mahdollisuus raportoida toiminnasta, joka täyttää tietyt kestävyysluokitusjärjestelmän tekniset arviointikriteerit mutta ei kaikkia. Tällainen raportointi osittain luokitusjärjestelmän mukaisesta toiminnasta voi edistää toiminnan asteittaista ympäristösiirtymää ja tukee tavoitetta lisätä siirtymärahoitusta.
Toiseksi komissio aikoo hyväksyä viipymättä delegoidun säädöksen ensimmäisen ESRS-standardikokonaisuuden tarkistamisesta. Jotta ESRS-standardeja voidaan yksinkertaistaa ja keventää pikaisesti ja yritykset saavat selkeyttä ja oikeusvarmuutta, komissio pyrkii hyväksymään tarvittavan delegoidun säädöksen mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun raportointikehyksen yksinkertaistamista koskeva direktiivi, josta on erillinen ehdotus, on tullut voimaan. Delegoitua säädöstä tarkistettaessa vähennetään merkittävästi pakollisten ESRS-tietopisteiden määrää i) poistamalla ne tietopisteet, joita pidetään vähiten tärkeinä yleisen kestävyysraportoinnin kannalta, ii) painottamalla määrällisiä tietopisteitä tekstikenttien sijasta ja iii) tekemällä selkeämpi ero pakollisten ja vapaaehtoisten tietopisteiden välillä heikentämättä yhteentoimivuutta maailmanlaajuisten raportointistandardien kanssa ja rajoittamatta kunkin yrityksen olennaisuusarviointia. Tarkistuksella selkeytetään epäselviksi katsottuja säännöksiä ja parannetaan yhdenmukaisuutta muiden EU:n säädösten kanssa. Siinä annetaan selkeämmät ohjeet siitä, miten olennaisuusperiaatetta sovelletaan, jotta varmistetaan, että yritykset ilmoittavat ainoastaan olennaiset tiedot, ja vähennetään riskiä siitä, että varmennuspalvelujen tarjoajat kannustavat tahattomasti yrityksiä ilmoittamaan tietoja, jotka eivät ole tarpeellisia, tai osoittamaan liiallisia resursseja olennaisuuden arviointiprosessiin. Sillä yksinkertaistetaan standardien rakennetta ja esitystapaa ja parannetaan jo ennestään erittäin hyvää yhteentoimivuutta maailmanlaajuisten kestävyysraportointistandardien kanssa. Sillä tehdään myös muita muutoksia, joita voidaan pitää tarpeellisina ESRS-standardien ensimmäisestä soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella.
Kolmanneksi tällä ehdotuksella lykättäisiin raportointivaatimusten käyttöön ottamista kahdella vuodella toisen vaiheen osalta (suuret yritykset, jotka eivät ole yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä ja joilla on yli 500 työntekijää, sekä suuret yritykset, joilla on enintään 500 työntekijää 16 ) ja kolmannen vaiheen osalta (listatut pk-yritykset, pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset luottolaitokset sekä vakuutus- ja jälleenvakuutusalan kytkösyritykset). Lykkäämisen tavoitteena on välttää tilanne, jossa tiettyjen yritysten olisi raportoitava tilikaudelta 2025 (toinen vaihe) tai 2026 (kolmas vaihe), minkä jälkeen ne vapautettaisiin tästä vaatimuksesta. Tällaisessa tilanteessa kyseisille yrityksille aiheutuisi tarpeettomia ja vältettävissä olevia kustannuksia.
Komissio kehottaa lainsäätäjiä sopimaan ehdotetusta lykkäyksestä nopeasti ja erityisesti varmistamaan tarvittavan oikeudellisen selkeyden toisen vaiheen yrityksille, joiden tällä hetkellä edellytetään raportoivan ensimmäisen kerran vuonna 2026 tiedot varainhoitovuodelta 2025.
Tämän ehdotuksen erityinen tausta ja tavoitteet yritysvastuudirektiivin osalta
Nykyisten sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden olisi saatettava yritysvastuudirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 26. heinäkuuta 2026. Sen soveltaminen on tarkoitus aloittaa kolmessa vaiheessa. Heinäkuusta 2027 alkaen sääntöjä sovellettaisiin ainoastaan suurimpiin EU:n yrityksiin eli yrityksiin, joilla on yli 5 000 työntekijää ja joiden vuotuinen (maailmanlaajuinen) nettoliikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa, sekä EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden nettoliikevaihto EU:ssa on yli 1,5 miljardia euroa. Toisessa vaiheessa, heinäkuusta 2028 alkaen, uutta kehystä sovellettaisiin EU:n yrityksiin, joilla on yli 3 000 työntekijää ja joiden nettoliikevaihto on yli 900 miljoonaa euroa, sekä EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden nettoliikevaihto EU:ssa on yli 900 miljoonaa euroa. Viimeisessä vaiheessa, heinäkuusta 2029, kaikkien muiden direktiivin yleiseen soveltamisalaan kuuluvien yritysten olisi alettava soveltaa direktiiviä (kansallisia sääntöjä, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä). Kyseisestä päivämäärästä yritysvastuudirektiiviä sovelletaan arviolta noin 6 000 suureen EU:n yritykseen ja noin 900:aan EU:n ulkopuoliseen yritykseen. Keskeisiä tekijöitä oikeasuhteisuuden varmistamisessa ovat henkilöllinen soveltamisala ja vaiheittain alkava soveltaminen, joissa otetaan huomioon, että erikokoisilla yrityksillä on erilaiset valmiudet panna uusi kehys täytäntöön.
Lisäksi komission samanaikaisesti tämän ehdotuksen kanssa tekemä erillinen lainsäädäntöehdotus yksinkertaistaisi säännöstöä ja vähentäisi yritysten rasitusta monin tavoin. Tällä ehdotuksella lykättäisiin direktiivin soveltamisen ensimmäistä vaihetta yhdellä vuodella. Lykkäämisellä on tavoitteena antaa ensimmäiselle yritysryhmälle lisäaikaa valmistautua muutetun direktiivin mukaisiin velvoitteisiinsa ottaen huomioon myös ohjeet, jotka komissio tulee hyväksymään samaan aikaan tehtävässä yksinkertaistamisehdotuksessa säädetyn tiukemman aikataulun mukaisesti.
Lisäksi määräaikaa, johon mennessä jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, lykättäisiin tällä ehdotuksella yhdellä vuodella, jotta voidaan ottaa huomioon, että käynnissä olevat toimet yritysvastuudirektiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä voivat viivästyä sen vuoksi, että direktiiviin tehdään rinnakkaisella yksinkertaistamisehdotuksella mahdollisesti muutoksia.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Yrityksiltä, joihin sovelletaan kestävyysraportointidirektiivin raportointivaatimuksia, edellytetään automaattisesti raportointia myös tietyistä luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklassa tarkoitetuista indikaattoreista. Koska tällä ehdotuksella lykättäisiin yritysten raportointivaatimusten soveltamista toisessa ja kolmannessa vaiheessa, sillä lykättäisiin automaattisesti myös päivämäärää, johon mennessä näiden yritysten on ilmoitettava kyseiset luokitusjärjestelmäasetuksessa tarkoitetut indikaattorit.
Kestävyysraportointidirektiivissä ja ESRS-standardeissa asetetuilla raportointivaatimuksilla pyritään varmistamaan muun muassa, että finanssimarkkinoiden toimijat, luottolaitokset ja vertailuarvojen hallinnoijat saavat yrityksiltä kestävyystiedot, joita ne tarvitsevat kestävää rahoitusta koskevien tietojen antamista koskevan asetuksen, vakavaraisuusasetuksen ja vertailuarvoasetuksen mukaisten omien raportointivelvoitteidensa täyttämiseen. Ehdotettu lykkääminen viivästyttää tietojen saatavuuden parantamista finanssimarkkinoiden toimijoiden, luottolaitosten ja vertailuarvojen hallinnoijien kannalta.
Yritysvastuudirektiivissä ei edellytä, että yritykset, joihin sovelletaan sekä kestävyysraportointidirektiiviä että yritysvastuudirektiiviä, ilmoittavat muita tietoja kuin mitä niiden on kestävyysraportointidirektiivin nojalla raportoitava. Koska tällä ehdotuksella lykätään yritysvastuudirektiivissä säädettyjä toimenpiteitä ja tiettyjen yritysten osalta kestävyysraportointidirektiivin mukaisten raportointivaatimusten soveltamispäivää, näiden kahden säädöksen välinen johdonmukaisuus säilyy.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Tämä ehdotus ja EU:n politiikka, jolla tähdätään kilpailukyvyn parantamiseen, sääntelykehyksen yksinkertaistamiseen ja yrityksiin kohdistuvan rasituksen vähentämiseen niin, että edelleen saavutetaan kestävyysraportointidirektiivin ja yritysvastuudirektiivin politiikkatavoitteet, ovat linjassa keskenään. Tähän sisältyy vihreän kehityksen ohjelman säilyttäminen, sillä keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukyky vaatii sitä, että yritykset ottavat kestävyysnäkökohdat riittävästi huomioon toiminnassaan.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 50 ja 114 artiklaan. SEUT-sopimuksen 50 artikla toimii oikeusperustana sellaisten EU:n toimenpiteiden hyväksymiselle, joilla pyritään saavuttamaan yhtiöoikeuden alalla sijoittautumisoikeus sisämarkkinoilla. Siinä annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle valtuudet toimia antamalla direktiivejä. SEUT-sopimuksen 114 artikla muodostaa yleisen oikeusperustan, jonka tavoitteena on toteuttaa sisämarkkinat tai varmistaa niiden toimivuus – tässä tapauksessa pääomien vapaa liikkuvuus. SEUT-sopimuksen 50 ja 114 artikla ovat direktiivien (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 oikeusperusta.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Tällä ehdotuksella muutetaan EU:n lainsäädännön tiettyjen säännösten soveltamisen alkamispäivää. Näitä päivämääriä voidaan muuttaa vain EU:n tason toimilla.
•Suhteellisuusperiaate
Tavoitteena on lykätä EU:n lainsäädännön tiettyjen säännösten soveltamisen alkamispäivää. Ainoa keino tavoitteen saavuttamiseksi on ehdottaa kyseisten päivämäärien muuttamista.
•Toimintatavan valinta
Tämä ehdotus koostuu direktiivistä, jolla muutetaan yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (kestävyysraportointidirektiivi) ja yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin (yritysvastuudirektiivi) säännöksiä. Voimassa olevia direktiivejä on tarkoitus muuttaa niin, että kestävyysraportointia ja yritysvastuuta yksinkertaistetaan ja rasitusta vähennetään. Sopivimpana oikeudellisena välineenä tähän pidetään koontidirektiiviä.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Yritysvastuudirektiiviä ei ole vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, eivätkä yritykset sovella sitä vielä. Kestävyysraportointidirektiiviä ovat soveltaneet ensimmäisen soveltamisvaiheen yritykset, jotka julkaisevat ensimmäiset kestävyysselvityksensä pääasiassa vuoden 2025 alkupuoliskolla. Näin ollen kummastakaan säädöksestä ei ole voitu tehdä jälkiarviointia tai toimivuustarkastusta.
•Sidosryhmien kuuleminen
Seuraavat kuulemistoimet ovat auttaneet muokkaamaan tämän ehdotuksen sisältöä:
-Raportointivaatimusten järkeistämistä koskeva Euroopan komission kannanottopyyntö, johon kerättiin vastauksia lokakuusta joulukuuhun 2023. 17
-Euroopan komission toteuttama kestävyysraportoinnin realiteettien tarkistus ja yksinkertaistamista koskeva pyöreän pöydän keskustelu helmikuun 2025 alussa.
-Euroopan komissio on myös järjestänyt touko- ja marraskuussa 2024 erillisiä sidosryhmätilaisuuksia, muun muassa kaksi kestävyysraportointidirektiiviä käsittelevää laajaa sidosryhmien hybridifoorumia, joihin osallistui paikan päällä yli 400 ja virtuaalisesti yli 3 000 henkilöä.
-Euroopan komissio on saanut suuren määrän kirjeitä ja yksityiskohtaisia analyyseja erityyppisiltä sidosryhmiltä (yrityksiltä, sijoittajilta, pankeilta, kansalaisyhteiskunnan edustajilta, kansalaisjärjestöiltä, kauppakamareilta ja jäsenvaltioiden kansallisilta viranomaisilta).
Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi
Raportointivaatimusten järkeistämistä koskevassa Euroopan komission kannanottopyynnössä pyydettiin näyttöä ja näkemyksiä säännöksistä, joiden katsotaan aiheuttavan hallinnollista rasitusta. Kannanottopyyntöön vastasi lähes 200 sidosryhmää, jotka kehottivat ensisijaisesti yksinkertaistamaan kestävyysraportointia, huolellisuusvelvoitetta ja EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää.
Euroopan komission helmikuun 2025 alussa Euroopan teollisuuden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa pitämissä kokouksissa sidosryhmät ilmaisivat tukensa kestävyysraportointidirektiivin ja yritysvastuudirektiivin yleisille tavoitteille, mutta korostivat, että direktiivien täytäntöönpanoa on yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava.
Eräät sidosryhmät, nimittäin yritykset ja teollisuuskonsernit, ehdottivat, että voimassa olevan lainsäädännön soveltaminen keskeytetään, jotta voidaan keskittyä yksinkertaistamiseen. Niiden mielestä yritysten kestävyysraportointidirektiivin raportointivaatimusten lykkääminen antaisi komissiolle mahdollisuuden yksinkertaistaa säännöstöä ja samalla yritykset saisivat enemmän aikaa valmistautua mahdollisiin tulossa oleviin muutoksiin.
Eräät muut sidosryhmät, nimittäin kansalaisjärjestöt, pitivät sääntöjen ylläpitämistä erittäin hyödyllisenä ja korostivat, että oikeusvarmuus ja sääntelyn vakaus ovat yritysten sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman tavoitteiden kannalta tärkeitä. Ne toivat myös esiin, että sen sijaan, että voimassa olevia sääntöjä lykätään tai muutetaan, tiettyjä kestävyysraportointikehyksen osia olisi selkeytettävä ja yksinkertaistettava antamalla täytäntöönpano-ohjeita.
Lainsäädännön yksinkertaistamisen tarvetta on korostettu myös monissa muissa finanssialan ja sen ulkopuolisten yritysten ja sidosryhmien raporteissa, suosituksissa ja näkemyksissä. Monet niistä ovat korostaneet, että on tärkeää vähentää monimutkaisuutta ja hallinnollista rasitusta, ja niiden näkemykset on otettu huomioon tässä ehdotuksessa kuvatuissa rasituksen keventämiseen tähtäävissä toimenpiteistä.
Direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta
Ehdotusta varten on kuultu eri sidosryhmiä, kuten yrityksiä, toimialajärjestöjä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Sidosryhmiltä on saatu näkemyksiä myös muissa yhteyksissä. Tällainen oli esimerkiksi kaksipäiväinen sidosryhmätapahtuma, jonka aikana alan toimijat kertoivat komissiolle, mitä haasteita ne ovat havainneet nykyisessä lainsäädäntökehyksessä ja miten kyseiset haasteet voitaisiin ratkaista. Jotkin sidosryhmät vaativat laajamittaisia muutoksia ja lykkäyksiä, kun taas toiset korostivat sääntelyvarmuuden tarvetta ja vastustivat direktiivin käsittelemisen aloittamista uudelleen haluten sen sijaan keskittyä direktiivin täytäntöönpanoon. Tällä ehdotuksella, kuten myös rinnakkaisella yksinkertaistamisehdotuksella, pyritään löytämään tasapaino näiden näkökulmien välillä säilyttämällä yritysvastuudirektiivin eheys, mutta tekemällä siihen muutoksia, joilla sitä yksinkertaistetaan ja kevennetään.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ei sovelleta.
•Vaikutustenarviointi
Tähän ehdotukseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka sisältää analyysin ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksista. Koska havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kiireellisesti ehdotuksia, ei ole ollut mahdollista laatia kattavaa vaikutustenarviointia.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Tämän ehdotuksen nimenomaisena tavoitteena on yksinkertaistaa merkittävästi kestävyysraportointijärjestelmää.
•Perusoikeudet
Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi
Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja noudatetaan niitä periaatteita, jotka on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. Yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä on välillinen myönteinen vaikutus perusoikeuksiin, koska kestävyysraportointivaatimukset voivat muuttaa yritysten toimintaa myönteiseen suuntaan. Ehdotuksen avulla lisätään yritysten tietoisuutta perusoikeuksista ja vaikutetaan myönteisesti siihen, miten ne tunnistavat ja hallinnoivat todellisia ja mahdollisia perusoikeuksiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Ehdotettu lykkääminen myös viivästyttäisi myönteisiä vaikutuksia niiden yritysten osalta, jotka aloittaisivat raportointivaatimusten soveltamisen myöhemmin. Tällaisiin yrityksiin kohdistuvan rasituksen keventämisen – ja tiettyjen yritysten jättämisen kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle komission samanaikaisesti tämän ehdotuksen kanssa tekemässä erillisessä ehdotuksessa – odotetaan kuitenkin johtavan muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin vaurauden luomisen, työllisyyden ja innovoinnin, mukaan lukien kestävyyttä edistävä innovointi, muodossa.
Direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta
Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja noudatetaan niitä periaatteita, jotka on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. Yksi yritysvastuudirektiivin päätavoitteista on perusoikeuksien suojelu ja edistäminen. Direktiivissä edellytetään, että hyvin suuret yritykset tunnistavat haitalliset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön ja torjuvat niitä omassa toiminnassaan, tytäryritystensä toiminnassa ja toimintaketjuissaan. Ehdotettu lykkääminen viivästyttäisi näitä myönteisiä vaikutuksia direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan ensimmäiseen yritysryhmään, joka aloittaisi huolellisuusvaatimusten soveltamisen myöhemmin.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia talousarvioon.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Ei sovelleta.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Selittäviä asiakirjoja ei pidetä tarpeellisina.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Ehdotuksen 1 artiklalla muutetaan direktiivin (EU) 2022/2464 (kestävyysraportointidirektiivi) 5 artiklan 2 kohtaa lykkäämällä kestävyysraportointivaatimuksia kahdella vuodella kaikkien niiden kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta, joiden yrityksen koosta riippuen edellytetään noudattavan vaatimuksia tilivuodesta 2025 tai 2026 alkaen.
Täsmällisemmin ilmaistuna:
–Artiklan 1 kohdan a alakohdassa edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, että seuraavat yritykset raportoivat kestävyydestä 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta (eikä 1. tammikuuta 2025 alkaen):
·suuret yritykset, joilla on tilikauden aikana ollut keskimäärin enintään 500 työntekijää;
·suuret yritykset, joilla on tilikauden aikana ollut keskimäärin yli 500 työntekijää mutta jotka eivät ole yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä;
·sellaisen suuren konsernin emoyritykset, joissa on konsernin lukujen perusteella ollut tilinpäätöspäivinä keskimäärin yli 500 työntekijää tilikauden aikana;
·sellaisen suuren konsernin emoyritykset, joissa on konsernin lukujen perusteella ollut tilinpäätöspäivinä keskimäärin yli 500 työntekijää tilikauden aikana mutta jotka eivät ole yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä;
–Artiklan 1 kohdan b alakohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot varmistavat, että pk-yritykset, joiden arvopapereita on otettu kaupankäynnin kohteeksi EU:n säännellyillä markkinoilla, pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset laitokset (edellyttäen, että ne ovat suuria yrityksiä tai listattuja pk-yrityksiä) ja EU:n (jälleen)vakuutusalan kytkösyritykset (edellyttäen, että ne ovat suuria yrityksiä tai listattuja pk-yrityksiä) raportoivat kestävyydestä 1. tammikuuta 2028 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta (eikä 1. tammikuuta 2026 alkaen);
–Artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, että seuraavat liikkeeseenlaskijat raportoivat kestävyydestä 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta (eikä 1. tammikuuta 2025 alkaen):
·liikkeeseenlaskijat, joilla on tilikauden aikana keskimäärin enintään 500 työntekijää;
·liikkeeseenlaskijat, jotka ovat sellaisen suuren konsernin emoyrityksiä, joilla on konsernin lukujen perusteella tilikauden aikana keskimäärin enintään 500 työntekijää;
–Artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot varmistavat, että liikkeeseenlaskijat, jotka ovat pk-yrityksiä, pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset laitokset (edellyttäen, että ne ovat suuria yrityksiä tai listattuja pk-yrityksiä) ja EU:n (jälleen)vakuutusalan kytkösyritykset (edellyttäen, että ne ovat suuria yrityksiä tai listattuja pk-yrityksiä) raportoivat kestävyydestä 1. tammikuuta 2028 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta (eikä 1. tammikuuta 2026 alkaen).
Ehdotetulla 2 artiklalla muutetaan direktiivin (EU) 2024/1760 (yritysvastuudirektiivi) 37 artiklaa lykkäämällä määräaikaa direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja direktiivin soveltamista yhdellä vuodella direktiivin soveltamisalaan kuuluvan ensimmäisen yritysryhmän osalta.
Ehdotetussa 3 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot saattavat tämän direktiivin 1 artiklan osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 31. joulukuuta 2025 ja toimittavat komissiolle täytäntöönpanotoimenpiteidensä tekstin.
Ehdotetussa 4 artiklassa täsmennetään, että direktiivi tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2025/0044 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
direktiivien (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivämääristä, joista alkaen jäsenvaltioiden on määrä soveltaa tiettyjä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevia vaatimuksia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 ja 114 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 18 ,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Komission 11 päivänä helmikuuta 2025 antamassa tiedonannossa ”Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU: tiedonanto lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta” 19 esitetään visio lainsäädännön täytäntöönpano- ja yksinkertaistamisagendasta, jonka tarkoituksena on tuoda ihmisille ja yrityksille nopeasti näkyviä parannuksia. Tämä edellyttää, ettei eteneminen ole vain asteittaista, ja unionin on määrä toteuttaa rohkeita toimia tavoitteen saavuttamiseksi. Komission, Euroopan parlamentin, neuvoston, jäsenvaltioiden viranomaisten ja sidosryhmien on tarpeen tehdä yhteistyötä, jotta sääntöjä voidaan virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla sekä lisätä politiikan täytäntöönpanon tuloksellisuutta.
(2)Komissio on sitoutunut keventämään raportointitaakkaa ja parantamaan kilpailukykyä, joten on tarpeen tehdä kohdennettuja muutoksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveihin (EU) 2022/2464 20 ja (EU) 2024/1760 21 näiden tavoitteiden saavuttamiseksi säilyttäen samalla vihreän kehityksen ohjelman 22 ja kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman 23 tavoitteet.
(3)Direktiivin (EU) 2022/2464 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa täsmennetään yrityksen koon mukaan määritetyt päivämäärät, joista alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU 24 säädettyjä kestävyysraportointivaatimuksia. Suurten yritysten, jotka ovat yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä, joilla on tilikauden aikana ollut keskimäärin yli 500 työntekijää, ja yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen, jotka ovat sellaisten suurten konsernien emoyrityksiä, joilla on tilinpäätöspäivinä konsernin lukujen perusteella ollut tilikauden aikana keskimäärin yli 500 työntekijää, on määrä raportoida vuonna 2025 tilikausilta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen. Muiden suurten yritysten ja muiden suurten konsernien emoyritysten on määrä raportoida vuonna 2026 tilikausilta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2025 tai sen jälkeen. Pienten ja keskisuurten yritysten – mikroyrityksiä lukuun ottamatta – pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten sekä (jälleen)vakuutusalan kytkösyritysten on määrä raportoida vuonna 2027 tilikausilta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Kun otetaan huomioon, että komissio on tehnyt aloitteita, joilla pyritään yksinkertaistamaan tiettyjä voimassa olevia kestävyysraportointivelvoitteita ja keventämään yritysten niihin liittyvää hallinnollista rasitusta, lisäämään oikeudellista selkeyttä ja välttämään se, että yrityksille, joiden on tällä hetkellä raportoitava 1 päivänä tammikuuta 2025 tai sen jälkeen ja 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta, aiheutuu tarpeettomia ja vältettävissä olevia kustannuksia, kyseisten yritysten kestävyysraportointivaatimuksia olisi kummassakin tapauksessa lykättävä kahdella vuodella.
(4)Direktiivin (EU) 2022/2464 5 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa täsmennetään liikkeeseenlaskijan koon mukaan määritetyt päivämäärät, joista alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/109/EY 25 säädettyjä kestävyysraportointivaatimuksia. Liikkeeseenlaskijoiden, jotka ovat suuria yrityksiä, joilla on tilikauden aikana keskimäärin yli 500 työntekijää, ja liikkeeseenlaskijoiden, jotka ovat sellaisten suurten konsernien emoyrityksiä, joilla on tilinpäätöspäivinä konsernin lukujen perusteella ollut tilikauden aikana keskimäärin yli 500 työntekijää, on määrä raportoida vuonna 2025 tilikausilta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen. Muiden liikkeeseenlaskijoiden, jotka ovat suuria yrityksiä, ja muiden liikkeeseenlaskijoiden, jotka ovat suurten konsernien emoyrityksiä, on määrä raportoida vuonna 2026 tilikausilta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2025 tai sen jälkeen. Liikkeeseenlaskijoiden, jotka ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä – mikroyrityksiä lukuun ottamatta – pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia laitoksia tai (jälleen)vakuutusalan kytkösyrityksiä, on määrä raportoida vuonna 2027 tilikausilta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Kun otetaan huomioon, että komissio on tehnyt aloitteita, joilla pyritään yksinkertaistamaan tiettyjä voimassa olevia kestävyysraportointivelvoitteita ja keventämään yritysten niihin liittyvää hallinnollista rasitusta, lisäämään oikeudellista selkeyttä ja välttämään se, että liikkeeseenlaskijoille, joiden on tällä hetkellä raportoitava 1 päivänä tammikuuta 2025 tai sen jälkeen ja 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta, aiheutuu tarpeettomia ja vältettävissä olevia kustannuksia, kyseisten liikkeeseenlaskijoiden kestävyysraportointivaatimuksia olisi lykättävä kahdella vuodella.
(5)Päivämäärää, johon mennessä jäsenvaltioiden on sovellettava direktiiviä 2024/1760, olisi lykättävä vuodella direktiivin soveltamisalaan kuuluvan ensimmäisen yritysryhmän osalta, jotta yrityksillä olisi enemmän aikaa valmistautua direktiivin vaatimuksiin ja jotta niillä olisi mahdollisuus ottaa huomioon komission antamat ohjeet siitä, miten niiden olisi täytettävä huolellisuusvelvoitteensa käytännössä.
(6)Kun lisäksi otetaan huomioon rinnakkainen lainsäädäntöehdotus, jolla pyritään yksinkertaistamaan kestävyyskehystä ja keventämään yritysten rasitusta, määräaikaa, johon mennessä jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi 2024/1760 osaksi kansallista lainsäädäntöään, olisi pidennettävä vuodella, jotta voidaan ottaa huomioon, että niiden käynnissä olevat toimet kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä voivat viivästyä sen vuoksi, että direktiiviin tehdään mahdollisesti muutoksia.
(7)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
(8)Sen vuoksi direktiivejä (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 olisi muutettava.
(9)Koska asia on kiireellinen ja jotta voitaisiin saada oikeusvarmuus mahdollisimman pian, tämän direktiivin olisi tultava voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiivin (EU) 2022/2464 muuttaminen
Muutetaan direktiivin (EU) 2022/2464 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:
1)muutetaan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
a)korvataan b alakohdan johdantokappale seuraavasti:
”1 päivänä tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta:”
b)korvataan c alakohdan johdantokappale seuraavasti:
”1 päivänä tammikuuta 2028 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta:”
2)muutetaan kolmas alakohta seuraavasti:
a)korvataan b alakohdan johdantokappale seuraavasti:
”1 päivänä tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta:”
b)korvataan c alakohdan johdantokappale seuraavasti:
”1 päivänä tammikuuta 2028 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta:”
2 artikla
Direktiivin (EU) 2024/1760 muuttaminen
Korvataan direktiivin (EU) 2024/1760 37 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 26 päivänä heinäkuuta 2027. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Niiden on sovellettava näitä säännöksiä:
a)26 päivästä heinäkuuta 2028 niiden 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen yritysten osalta, jotka on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja joilla oli keskimäärin yli 3 000 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 900 000 000 euroa viimeisenä heinäkuun 26 päivää 2028 edeltävänä tilivuotena, jolta on hyväksytty tai olisi pitänyt hyväksyä vuositilinpäätös, lukuun ottamatta 16 artiklan noudattamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava näihin yrityksiin 1 päivänä tammikuuta 2029 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta;
b)26 päivästä heinäkuuta 2028 niiden 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen yritysten osalta, jotka on perustettu kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti ja joiden nettoliikevaihto unionissa oli yli 900 000 000 euroa tilivuotena, joka edeltää viimeistä heinäkuun 26 päivää 2028 edeltävää tilivuotta, lukuun ottamatta 16 artiklan noudattamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava näihin yrityksiin 1 päivänä tammikuuta 2029 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta;
c)26 päivästä heinäkuuta 2029 kaikkien muiden 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen yritysten sekä 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yritysten osalta, lukuun ottamatta 16 artiklan noudattamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava näihin yrityksiin 1 päivänä tammikuuta 2030 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta.”
3 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1.Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
4 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3
1.2.Toimintalohko(t)3
1.3.Tavoite (Tavoitteet)3
1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3
1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3
1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3
1.3.4.Tulosindikaattorit3
1.4.Ehdotus/aloite liittyy4
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4
2.HALLINNOINTI8
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8
2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8
2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8
2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9
4.Digitaaliset ulottuvuudet29
4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30
4.2.Data30
4.3.Digitaaliset ratkaisut31
4.4.Yhteentoimivuusarviointi31
4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevista vaatimuksista.
1.2.Toimintalohko(t)
Pääomamarkkinaunioni, säästö- ja investointiunioni, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, kestävän rahoituksen strategia, yhtiöoikeus ja yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
1.3.Tavoite (Tavoitteet)
1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)
Tällä lainsäädäntöehdotuksella on tarkoitus yksinkertaistaa ja keventää direktiivin 2006/43/EY, direktiivin 2013/34EU, direktiivin (EU) 2022/2464 ja direktiivin (EU) 2024/1760 tiettyjä elementtejä, jotta vaatimusten soveltamisalaan kuuluvien yritysten raportointirasitusta voidaan keventää.
Vähentämällä edellä mainitusta lainsäädännöstä johtuvaa raportointivaatimuksiin liittyvää hallinnollista rasitusta ja kestävyysraportointivaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia tällä ehdotuksella pyritään parantamaan säännöstön oikeasuhteisuutta ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä säilyttäen samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.
1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)
Direktiiviin (EU) 2022/2464 ehdotettujen muutosten erityistavoitteilla pyritään saavuttamaan seuraavaa:
–Toisen ja kolmannen aallon yritysten kestävyysraportointivaatimuksia lykätään kahdella vuodella.
Direktiiviin (EU) 2024/1760 ehdotettujen muutosten erityistavoitteilla pyritään saavuttamaan seuraavaa:
–Määräaikaa, joka koskee kestävyyteen liittyvien huolellisuusvaatimusten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista, lykätään ensimmäisen aallon yritysten osalta yhdellä vuodella.
1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.
Ehdotettujen muutosten odotetut tulokset ja vaikutukset ovat kestävyysraportointivaatimusten yksinkertaistaminen ja yrityksille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentäminen säilyttäen samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman tavoitteet. Ehdotetuista muutoksista odotetaan aiheutuvan myös merkittäviä kustannussäästöjä niiden soveltamisalaan kuuluville yrityksille, kun ne toteuttavat kestävyysraportointia.
Direktiiviin (EU) 2024/1760 tehtävien muutosten odotetaan keventävän yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta, koska ne saavat enemmän aikaa valmistautua vaatimusten noudattamiseen, mukauttaa toimintaperiaatteitaan, prosessejaan ja menettelyjään ottaen huomioon myös ohjeet, jotka komissio antaa, jotta ne voivat hyödyntää parhaita käytäntöjä ja vähentää riippuvuuttaan oikeudellisesta neuvonnasta ja muista neuvontapalveluista.
1.3.4.Tulosindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.
Kestävyysraportointidirektiiviä ovat soveltaneet ensimmäisen soveltamisvaiheen yritykset, jotka julkaisevat ensimmäiset kestävyysselvityksensä pääasiassa vuoden 2025 alkupuoliskolla. Näin ollen kummastakaan säädöksestä ei ole voitu tehdä jälkiarviointia tai toimivuustarkastusta.
Jotta komissio voi seurata edistymistä ehdotuksen tavoitteiden saavuttamisessa, se tarkastelee mahdollisuutta järjestää taloudellisten resurssien salliessa eri muodoissa tiedonvaihtoa sidosryhmien kanssa sekä teettää kyselyjä kestävyystietojen käyttäjillä ja kestävyystietoja raportoivilla yrityksillä. Kestävyysraportointidirektiivin 6 artiklassa edellytetään, että komissio antaa huhtikuuhun 2029 mennessä kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta.
Komissio sitoutuu tässä ehdotuksessa myös tarkistamaan ensimmäistä ESRS-standardien kokonaisuutta. Komission olisi direktiivin 2013/34/EU nojalla tarkasteltava kyseisiä kestävyysraportointistandardeja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevat kestävyysraportointistandardit mukaan lukien, uudelleen joka kolmas vuosi, jotta voidaan ottaa huomioon asiaan liittyvä kehitys, mukaan lukien kansainvälisten standardien kehitys.
Muutetun yritysvastuudirektiivin täytäntöönpanoa ja sen tuloksellisuutta sen tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti haitallisten vaikutusten torjumisessa, arvioidaan myös säännöllisesti kyseisen direktiivin 36 artiklan mukaisesti.
Ehdotusten edistymisen seurannassa käytetään useita indikaattoreita, kuten ehdotettujen toimien vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta, kestävyysraportointivaatimusten mukaisten datankeruu- ja -käsittelyprosessien tehokkuutta sekä tavoitetta vähentää hallinnollista rasitusta ja välttää tarpeettomia tai päällekkäisiä raportointivaatimuksia.
1.4.Ehdotus/aloite liittyy
uuteen toimeen
uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 26
käynnissä olevan toimen jatkamiseen
yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
Komissio ehdottaa direktiiviä, jolla muutetaan direktiivejä (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760. Kun lainsäätäjät ovat päässeet yhteisymmärrykseen ehdotuksen sisällöstä, jäsenvaltioiden on määrätyssä ajassa saatettava tällä direktiivillä tehdyt muutokset osaksi kansallista lainsäädäntöään sen päivämäärän lykkäämiseksi, josta alkaen tiettyjen yritysryhmien on sovellettava näitä direktiivejä. Tässä ehdotuksessa määräajaksi on asetettu 31. joulukuuta 2025. Ehdotuksella pyritään myös lykkäämään vuodella määräaikaa, johon mennessä direktiivi (EU) 2024/1760 on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi saatettava yritysvastuudirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 26. heinäkuuta 2027.
Komissio ehdottaa erillisessä lainsäädäntöehdotuksessa, että useita direktiivien 2006/43/EY, 2013/34/EU, (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 säännöksiä muutetaan. Komissio ehdottaa myös komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772 (eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit) tarkistamista. Komissio hyväksyy tarkistetun delegoidun ESRS-säädöksen hyvissä ajoin, jotta toisen aallon yritykset, joiden tulisi aloittaa kestävyysraportointidirektiivin mukainen raportointi varainhoitovuoden 2027 osalta vuonna 2028, voivat soveltaa tarkistettuja standardeja.
Jotta komissio voi seurata edistymistä ehdotuksen tavoitteiden saavuttamisessa, se tarkastelee mahdollisuutta järjestää taloudellisten resurssien salliessa eri muodoissa tiedonvaihtoa sidosryhmien kanssa sekä teettää kyselyjä kestävyystietojen käyttäjillä ja kestävyystietoja raportoivilla yrityksillä. Kestävyysraportointidirektiivin 6 artiklassa edellytetään, että komissio antaa huhtikuuhun 2029 mennessä kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta. Muutetun yritysvastuudirektiivin täytäntöönpanoa ja sen tuloksellisuutta sen tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti haitallisten vaikutusten torjumisessa, arvioidaan myös säännöllisesti kyseisen direktiivin 36 artiklan mukaisesti. Tämä ehdotus ei edellytä toteuttamissuunnitelmaa.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
Tilinpäätösdirektiivissä, sellaisena kuin se on muutettuna kestävyysraportointidirektiivillä, säännellään jo kestävyystietojen julkistamista EU:ssa. Kestävyysraportointia ja sen varmentamista koskevilla yhteisillä säännöillä varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset eri jäsenvaltioihin sijoittautuneille yrityksille. Merkittävät erot jäsenvaltioiden välillä kestävyysraportointia ja varmentamista koskevissa vaatimuksissa aiheuttaisivat lisäkustannuksia ja monimutkaisuutta rajatylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille, mikä olisi haitallista sisämarkkinoille. Jäsenvaltiot eivät yksin pysty muuttamaan voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä yrityksille aiheutuvan rasituksen keventämiseksi.
Samoin yritysvastuudirektiivissä vahvistetaan jo yhdenmukaistettu sääntelykehys yritysten kestävää toimintaa koskevaa huolellisuusvelvoitetta varten. Se kattaa myös tietyt EU:n markkinoilla toimivat kolmansien maiden yritykset, ja näin voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
Ei sovelleta
1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
Ei sovelleta
1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Ei sovelleta
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3,1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Ei sovelleta
4.Digitaaliset ulottuvuudet
4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta
|
Direktiivillä 2013/34/EU käyttöön otetuissa raportointivaatimuksissa edellytetään, että yritykset keräävät dataa ja raportoivat vaikutuksistaan, riskeistään ja mahdollisuuksistaan olennaisten kestävyysseikkojen osalta. Tämä edellyttää merkittävää datan määrittämistä, keräämistä, käsittelyä, todentamista ja julkaisemista. Yritykset käyttävät datan keräämiseen usein digitaalisia datankeruu- ja -jakamisalustoja. Lisäksi yritykset käyttävät usein myös digitaalisia datanhallintavälineitä, jotta ne voivat tallentaa ja käsitellä dataa kestävyysraportointia varten. Kestävyystietojen käyttäjät odottavat yhä useammin, että tällaiset tiedot ovat saatavilla, vertailukelpoisia ja koneellisesti luettavissa digitaalisessa muodossa. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että direktiivin 2013/34/EU kestävyysraportointivaatimusten soveltamisalaan kuuluvat yritykset asettavat toimintakertomuksensa maksutta yleisön saataville verkkosivustollaan. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia hyödyntää tietoja tehokkaammin ja voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä sekä käyttäjille että yrityksille. Digitalisaatio mahdollistaa myös datan keskittämisen unionin ja jäsenvaltioiden tasolla avoimeen ja saavutettavaan muotoon, joka helpottaa lukemista ja mahdollistaa tietojen vertailun. Näillä vaatimuksilla täydennetään myös eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen (ESAP) perustamista julkiselle yritystiedolle. Seuraavassa esitetään direktiivin vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta. Direktiivissä 2013/34/EU edellytetään, että kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvat yritykset laativat toimintakertomuksensa komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815, jäljempänä ’delegoitu ESEF-asetus’, 3 artiklassa täsmennetyssä sähköisessä raportointimuodossa. Siinä edellytetään myös, että nämä yritykset merkitsevät tunnisteilla kestävyysraportointinsa, mukaan lukien asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklassa edellytetyt tiedot, noudattaen digitaalista luokitusjärjestelmää, jonka komissio hyväksyy muuttamalla delegoitua ESEF-asetusta. Unionin kestävyysraportointistandardeihin liittyvä digitaalinen luokitusjärjestelmä mahdollistaa kestävyysraportoinnin merkitsemisen tunnisteilla ja sen koneellisen lukemisen. Yritysten ei tarvitse merkitä kestävyysselvityksiään tunnisteilla ennen kuin tämä digitaalinen luokitusjärjestelmä on hyväksytty. Koska kestävyysselvityksestä tulee koneellisesti luettava vasta sitten, kun se on sekä sisällytetty XHTML-asiakirjaan että merkitty digitaalista luokitusjärjestelmää noudattaen tunnisteilla, yritysten ei myöskään tarvitse laatia toimintakertomusta XHTML-muotoisena ennen kuin digitaalinen luokitusjärjestelmä on hyväksytty. Sidosryhmiä, joihin nämä vaatimukset vaikuttavat, ovat muun muassa yritykset, joiden on laadittava ja julkaistava kestävyysselvitys, joka on merkitty digitaalisilla tunnisteilla ja toimitettu XHTML-muodossa, sekä varmennuspalvelujen tarjoajat, joiden on todennettava, että kestävyysselvitys täyttää tarvittavat vaatimukset. Tällä ehdotuksella ei muuteta yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä käyttöön otettuja voimassa olevia digitaalisiin tunnisteisiin tai muotoon sovellettavia sääntöjä, joilla parannetaan digitaalista raportointia ja mahdollistetaan tekoälyn käyttö yritysten raportoimien tietojen hyödyntämisessä. Yritysvastuudirektiivin osalta digitaalisilla välineillä ja teknologioilla voitaisiin tukea datan keräämistä ja arviointia ja vähentää niihin liittyviä kustannuksia. Tällä ehdotuksella ei muuteta yritysvastuudirektiivin asiaankuuluvia säännöksiä. |
4.2.Data
|
Ks. edellä. |
4.3.Digitaaliset ratkaisut
|
Ks. edellä. |
4.4.Yhteentoimivuusarviointi
|
Ei sovelleta |
4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi
|
Komissio osallistuu useisiin aloitteisiin helpottaakseen kohdassa 4.1 yksilöityjen digitalisaation kannalta merkityksellisten vaatimusten sujuvaa täytäntöönpanoa. Ensinnäkin digitaalinen luokitusjärjestelmä unionin kestävyysraportointistandardeja varten on tarpeen, jotta raportoitavat tiedot voidaan merkitä tunnisteilla kyseisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Komissio hyväksyy delegoidulla säädöksellä digitaalisen luokitusjärjestelmän kestävyystietojen merkitsemiseksi tunnisteilla saatuaan ESMAlta teknisen lausunnon. Toiseksi komissio aikoo teknisen tuen välineen vuoden 2025 kierroksen yhteydessä käynnistää useita maita kattavan lippulaivahankkeen nimellä ”Yritysten kestävyysraportoinnin parantaminen”. Tällä aloitteella pyritään parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tukea yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, kestävyysraportointidirektiivin ja EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän raportointivaatimusten toteuttamisessa. Aloitteen puitteissa annettavassa tuessa otetaan huomioon raportointivaatimusten kehitys, ja sillä on merkitystä myös listaamattomille pk-yrityksille, joihin ei sovelleta pakollista raportointia mutta joilta rahoitus- ja arvoketjukumppanit vaativat yhä enemmän kestävyystietoja. Kolmanneksi EFRAG on perustanut pk-yritysfoorumin, jossa pk-yritysyhteisön sidosryhmät kokoontuvat yhteen keskustelemaan kestävyysraportointivaatimusten toteuttamisesta ja siitä, miten digitaalisilla ratkaisuilla ja välineillä voidaan helpottaa pk-yritysten kestävyysraportointia. Yritysvastuudirektiivissä kannustetaan käyttämään digitaalisia välineitä ja teknologioita ja edellytetään, että komissio antaa ohjeita, jotka sisältävät tietoa ja viittauksia sopiviin resursseihin, jotta yritysten olisi helpompi täyttää huolellisuusvelvoitteensa kaikkialla arvoketjussaan. Tällä ehdotuksella ei muuteta kyseisiä säännöksiä. |