EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 3.12.2025
COM(2025) 945 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
RESourceEU-toimintasuunnitelma
EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan strategian nopeuttaminen uuteen todellisuuteen sopeutumiseksi
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
RESourceEU-toimintasuunnitelma
EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan strategian nopeuttaminen uuteen todellisuuteen sopeutumiseksi
Johdanto
Historia on osoittanut, että riittävän kunnianhimoisin tavoittein ja oikein välinein EU pystyy vähentämään jopa syvään juurtuneita riippuvuuksia. Näin kävi REPowerEU-suunnitelman( 1 ) kohdalla. Tämä suunnitelma muutti EU:n energiaympäristöä muun muassa lopettamalla asteittain kaasun tuonnin Venäjältä. Komissio hyväksyy tänään RESourceEU-toimintasuunnitelman, jossa kriittisiin raaka-aineisiin sovelletaan samanlaista riskien vähentämisen ja hajauttamisen logiikkaa. RESourceEU hyödyntää useita erilaisia politiikan välineitä ja mobilisoi yksityisiä ja julkisia toimijoita, jotta EU voi yhdessä nopeuttaa kriittisiä raaka-aineita koskevan strategiansa täytäntöönpanoa, vähentää kriittisiä riippuvuuksiaan ja vahvistaa taloudellista turvallisuuttaan.
EU on jo vuonna 2024 esittänyt kunnianhimoisia toimenpiteitä kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä( 2 ). Säädöksessä asetetaan selkeät tavoitteet EU:n toimitusvarmuudelle: vuoteen 2030 mennessä EU:lla olisi oltava valmiudet louhia 10 prosenttia kuluttamistaan strategisista raaka-aineista, jalostaa 40 prosenttia niistä ja kierrättää 25 prosenttia niistä( 3 ). Samaan aikaan EU:n olisi monipuolistettava tarjontalähteitään siten, että korkeintaan 65 prosenttia sen kysynnästä täytettäisiin tuonnilla jostakin yksittäisestä maasta. Vaikka suunta on selvä, on olennaisen tärkeää nopeuttaa etenemistä kohti tätä tavoitetta.
Kriittiset raaka-aineet ovat olennaisen tärkeitä EU:n kilpailukyvyn, puhtaan energian ja digitaalisen siirtymän sekä sen puolustus-, ilmailu- ja avaruustarpeiden ja elintarviketurvan kannalta. Useimpien kriittisten raaka-aineiden osalta (mukaan lukien energiasiirtymän kannalta merkitykselliset 26 raaka-ainetta) EU on kuitenkin liian riippuvainen tuonnista EU:n ulkopuolisista maista. Kiina on vakiinnuttanut maailmanlaajuisen tuotantokapasiteetin osalta määräävän asemansa arvoketjun kaikissa vaiheissa louhinnasta metallinvalmistukseen tai magneettien valmistukseen( 4 ). Tämä vahva asema luo riippuvuuksia EU:lle ja muille kumppaneille, ja niitä käytetään yhä enemmän aseena geopoliittisiin tarkoituksiin niin, että tällä voi olla merkittävä vaikutus EU:n valmistustoimintaan. Kriittisten raaka-aineiden tarjonnan kriisi on hyvin todellinen ja välitön uhka EU:lle.
Kriittisten raaka-aineiden kasvava kysyntä johtaa geopoliittiseen kamppailuun resursseista. Kiinan lähestymistapana on toimia koko toimitusketjun pituudelta, ja se hyödyntää kriittisten raaka-aineiden markkinavoimaansa laajentaakseen jatkuvasti määräävää asemaansa keskeisissä tuotantoketjun loppupään arvoketjuissa (akut ja paristot, sähköajoneuvot tai tuuliturbiinit). Se pyrkii tavoitteisiinsa erinäisillä muilla kuin markkinatalouteen perustuvilla politiikoilla ja käytännöillä, mukaan lukien tuet koko arvoketjussa, jotka auttavat lisäämään kotimaista tuotantoa ja luovat ylikapasiteettia, joissa käytetään häikäilemättömiä tarjonta- ja hinnoittelukäytäntöjä, joilla pakotetaan teknologian siirtoon ja joilla tehdään investointeja arvoketjujen hallitsemiseksi kolmansissa maissa.
Kiina on lisäksi kolmen viime vuoden aikana ottanut käyttöön useita vientivalvontatoimenpiteitä, jotka koskevat sellaisia kriittisiä raaka-aineita kuin grafiittia, galliumia, volframia, vismuttia, germaniumia ja harvinaisia maametalleja, mutta myös lopputuotteita, kuten akkuja ja paristoja, tai harvinaisten maametallien käsittelyyn liittyviä laitteita. Lokakuun 9. päivänä 2025 asetettuihin rajoituksiin sisältyi tiettyjä kriittisiä raaka-aineita sisältävien teollisuus- tai puolustustarvikkeiden ekstraterritoriaalinen valvonta. Niiden soveltamisen keskeyttäminen vuodella on vain väliaikainen ja osittainen helpotus. EU:n teollisuuden toimijoihin vaikuttavat edelleen muut yhä voimassa olevat toimenpiteet, jotka aiheuttavat hallinnollisia esteitä ja viivästyksiä kuljetuksissa. Eurooppalaiset autojen ja koneiden valmistajat sekä lääkinnällisten laitteiden valmistajat pyrkivät kiireesti turvaamaan harvinaisia maametalleja sisältävien kestomagneettien hankintansa. Koska markkinoilla on vain vähän vaihtoehtoja, ne joutuvat usein odottamaan eivätkä saa tietoa lupien hyväksymisaikataulusta. Lisäksi ne joutuvat toimittamaan arkaluonteisia liiketoimintatietoja.
Tämä saattaa johtaa tuotantoseisokkeihin ja lopulta tuotantolaitosten sulkemiseen ja irtisanomisiin ja heikentää samalla EU:n taloudellista turvallisuutta, pitkän aikavälin kilpailukykyä ja siirtymiä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kriittiset riippuvuudet tietyistä kriittisistä raaka-aineista saattavat myös heikentää EU:n kykyä saavuttaa vuodeksi 2030 asetettu puolustusvalmiustavoitteensa ja tukea Ukrainaa sotilaallisesti, mikä aiheuttaa suoran turvallisuusriskin ja vaarantaa Euroopan taloudellista turvallisuutta koskevan tiedonannon( 5 ) tavoitteet. Näiden strategisten toimitusketjujen häiriönsietokyvyn varmistaminen, niiden suojaaminen ulkoiselta vaikuttamiselta ja riskialttiiden riippuvuuksien ehkäiseminen ovat myös keskeisiä tavoitteita taloudellisen turvallisuuden kannalta. Muut globaalit toimijat ovat toteuttaneet toimenpiteitä puuttuakseen riippuvuuksiinsa. Esimerkiksi Yhdysvallat osallistuu kriittisiä raaka-aineita koskeviin hankkeisiin ostosopimuksilla ja allekirjoittaa kumppanuuksia kumppanimaiden kanssa.
EU:ssa tarvitaan nyt vahvempia ja nopeampia toimenpiteitä johdonmukaisen Team Europe -lähestymistavan keinoin, koska markkinavoimat eivät yksin pysty toteuttamaan tarvittavaa tarjonnan monipuolistamista. Epätasapuolisten toimintaedellytysten vuoksi tuotanto on usein kalliimpaa EU:ssa kuin muilla alueilla, esimerkkinä kestomagneetit, joiden osalta se voi olla kolme kertaa kalliimpaa. Tämä johtuu monista eri syistä, jotka vaihtelevat energian hinnoista tiukempiin sääntely-ympäristöihin. Vakiintuneiden toimijoiden harjoittama suoranainen markkinoiden manipulointi aiheuttaa lisäksi hintojen epävakautta ja heikentää kriittisiä raaka-aineita koskevien eurooppalaisten hankkeiden liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä estää Euroopan jatkojalostusteollisuutta sitoutumasta pitkäaikaisiin ostosopimuksiin EU:n toimittajien kanssa. EU:n on puututtava niihin vaikeuksiin, joita uusilla tulokkailla on erittäin keskittyneillä markkinoilla toimimisessa, erityisesti silloin, kun muut toimijat turvautuvat muihin kuin markkinakäytäntöihin ja niiden käyttäytymistä motivoivat geopoliittiset tai muut kuin taloudelliset edut.
Sen vuoksi komissio hyväksyy RESourceEU-toimintasuunnitelman nopeuttaakseen kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen tavoitteiden saavuttamista, säilyttääkseen kriittisten ensiö- ja uusioraaka-aineiden tuotannon EU:ssa ja laajentaakseen sitä, vahvistaakseen EU:n sietokykyä toimitushäiriöiden varalta ja viitoittaakseen tietä kriittisten raaka-aineiden toimitusketjujen nopeammalle monipuolistamiselle. Näin ollen RESourceEU-toimintasuunnitelma täydentää muita toimenpiteitä, joilla edistetään unionin taloudellisen turvallisuuden tavoitteita osana taloudellista turvallisuutta koskevassa tiedonannossa esitettyä strategista lähestymistapaa, ja edistää puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa( 6 ) asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Toimintasuunnitelmalla voidaan tukea kaikkia kriittisiä raaka-aineita, mutta välittömänä painopisteenä on vahvistaa harvinaisia maametalleja sisältävien kestomagneettien, akkujen ja paristojen raaka-aineiden ja puolustukseen liittyvien raaka-aineiden arvoketjuja, kun otetaan huomioon niiden strateginen ulottuvuus Euroopan kilpailukykyä, siirtymää ja puolustusvalmiutta koskevien tavoitteiden kannalta. Tätä varten tässä toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla nopeutetaan sellaisten kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden käyttöönottoa, jotka voivat käynnistyä vuonna 2029 ja sitä ennen. Kun nämä pitkälle kehitetyt hankkeet ovat toiminnassa, ne voivat merkittävästi auttaa vähentämään EU:n riippuvuuksia ja vahvistaa muuta arvoketjua, mikä auttaa luomaan perustan kilpailukykyiselle kriittisten raaka-aineiden tuotannonalalle Euroopassa ja kaikkien nykyisten ja tulevien kriittisiä raaka-aineita koskevien strategisten hankkeiden onnistuneelle toteuttamiselle. Kiertotalous on keskeinen tekijä tässä pyrkimyksessä, ja sitä voidaan edistää tukemalla kierrätyshankkeita ja antamalla sääntelykannustimia raaka-aineiden ottamiseksi talteen.
1.Toimitusten turvaaminen kriittisten raaka-aineiden eurooppalaisen keskuksen avulla
Kriittisiä raaka-aineita koskeva haaste edellyttää strategista valvontaa ja pitkän aikavälin rakenteellisia toimia Euroopassa kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen ja RESourceEU-toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Japanin metalli- ja energiaturvallisuusjärjestön (JOGMEC) kokemuksia hyödyntäen komissio perustaa vuonna 2026 kriittisten raaka-aineiden eurooppalaisen keskuksen, jäljempänä ’keskus’, jonka tehtävänä on auttaa varmistamaan kriittisten raaka-aineiden saatavuus Euroopan teollisuudelle. Keskus kehittää systeemistä tiedonhankintaa kriittisten raaka-aineiden arvoketjusta sekä ensi- ja jälkimarkkinoista, jotta saadaan tietoa investointeja, varastointia ja yhteishankintoja koskevia eurooppalaisia ja kansallisia toimia varten.
Keskuksella on tämän tiedonhankinnan ansiosta keskeinen rooli toimien ja rahoituksen ohjaamisessa niin EU:n kuin kansallisella tasolla kriittisten raaka-aineiden koko toimitusketjussa ja erityisesti strategisissa hankkeissa, ja se tukeutuu hankkeiden tarpeisiin räätälöityihin rahoitusvälineisiin, jotka vaihtelevat lainoista ja takuista omaan pääomaan, yhteistyössä julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten ja jäsenvaltioiden kriittisten raaka-aineiden rahastojen kanssa. Keskus ottaa tässä roolissaan kokonaisuutta hallitessaan piiriinsä niin sisäisiä kuin maailmanlaajuisia toimia monipuolisen, kestävän ja turvallisen kriittisten ensiö- ja uusioraaka-aineiden arvoketjun rakentamiseksi. Keskus myös seuraa hankkeita niiden koko kehityssyklin ja toiminnan ajan varmistaakseen, että ne laajenevat nopeasti ja jatkavat toimintaansa EU:ssa ja luotettavissa kumppanimaissa.
Keskus toimii suojana, jolla tuetaan EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä helpottamalla kriittisten ensiö- ja uusioraaka-aineiden strategista varastointia koordinoidusti EU:n teollisuuden toimijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa. Hankkeiden elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja varastojen kehittämiseksi keskuksella on tarvittavat valtuudet toteuttaa yhteishankintaoperaatioita ja sovittaa yhteen kysyntä ja tarjonta. Keskus asettaa etusijalle unionin strategisten alojen, kuten ilmailu-, avaruus- ja puolustusalan, kannalta merkityksellisten kriittisten raaka-aineiden hankinnan ja varmistaa samalla johdonmukaisuuden ja täydentävyyden jäsenvaltioiden ja teollisuuden omiin varastointitoimiin nähden.
Keskus aloittaa toimintansa vuonna 2026 kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen ja RESourceEU:n mekanismien pohjalta. Komissio aikoo myös ehdottaa lainsäädäntövälineitä viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä, jotta sillä olisi tarvittavat välineet toteuttaa kaikki suunnittelemansa toimet toisessa vaiheessa.
2.Ensisijaisten hankkeiden edistäminen ja nopeuttaminen
Merkityksellisten hankkeiden yksilöinti ja tukeminen on olennainen edellytys, jotta voidaan kehittää kriittisten raaka-aineiden eurooppalainen toimitusketju ja varmistaa EU:n hankintalähteiden monipuolistaminen. Komissio on jo hyväksynyt kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen nojalla 60 strategista hanketta, joista 13 kolmansissa maissa( 7 ). Näistä strategisista hankkeista ja muista kriittisiä raaka-aineita koskevista hankkeista osa voidaan ottaa käyttöön hyvin lyhyellä aikavälillä, jotta EU:ta voitaisiin auttaa vähentämään riippuvuuttaan yhdestä alkuperämaasta 30–50 prosentilla viimeistään vuoteen 2029 mennessä akkuihin ja paristoihin, harvinaisiin maametalleihin tai puolustukseen liittyvien raaka-aineiden arvoketjujen osalta( 8 ). Tarvittavan tuotantokapasiteetin saavuttamiseksi näiden hankkeiden käyttöön on saatava noin 2,15 miljardia euroa, jotta voidaan kattaa niiden arvioidut rahoitustarpeet sekä pääoma- että toimintamenojen osalta. Tämä ei onnistu ilman julkisia toimia, joiden avulla on vähennettävä hankkeiden riskejä ja saatava liikkeelle yksityiset investoinnit, joiden tarve on merkittävä.
Sen vuoksi on otettava käyttöön välineitä riskien vähentämiseksi ja poistettava sääntelyn pullonkauloja, jotta voidaan nopeuttaa tuotannon käynnistymistä tällaisissa merkityksellisissä hankkeissa. Muutoin hankkeita rajoittaisivat sijoittajien haluttomuus sitoutua pitkäaikaisiin ja monimutkaisiin operaatioihin sekä tuotantoketjun loppupään teollisuuden vähäinen kiinnostus ostosopimuksia kohtaan.
2.1.Kriittisten raaka-aineiden rahoituskeskuksen perustaminen kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden nopeuttamiseksi EU:ssa ja kumppanimaissa
Komissio, jäsenvaltiot ja julkiset ja yksityiset rahoituslaitokset ovat jo sitoutuneet tukemaan aiemmin tänä vuonna kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen nojalla valittuja strategisia hankkeita. Kriittisten raaka-aineiden eurooppalaisen arvoketjun kehittämisen edistäminen edellyttää myös riittävää yksityistä pääomaa EU:n sisällä. Tältä osin säästö- ja investointiunionilla tulee olemaan keskeinen rooli helpotettaessa EU:n yritysten mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa.
Kriittisten raaka-aineiden arvoketjua tuetaan useilla EU:n rahoitusohjelmilla. Innovaatiorahaston vuoden 2024 ehdotuspyynnössä myönnettiin 376 miljoonaa euroa viidelle kriittisiä raaka-aineita koskevalle hankkeelle, erityisesti Polvoltin strategiselle hankkeelle akkujen ja paristojen raaka-aineiden vähäpäästöisen kierrätyslaitoksen rakentamiseksi Puolassa. Lisäksi useat innovaatiorahaston hankkeet ovat saaneet STEP-kehysvälineen suvereniteettimerkin rahoituksen saannin helpottamiseksi kansallisella tasolla. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta on myönnetty 18,7 miljoonaa euroa rahoitusta Virossa toteutettavalle harvinaisia maametalleja koskevalle Neo Performancen magneettihankkeelle.
Osana uutta kriittisiä raaka-aineita koskevaa strategista aloitettaan Euroopan investointipankki (EIP) on sitoutunut myöntämään vuosittain jopa 2 miljardia euroa rahoitusta kriittisiin raaka-aineisiin liittyviin hankkeisiin lainojen, riskipääoman ja yksityisen rahoituksen kautta( 9 ). EIP on tähän mennessä jo myöntänyt rahoitusta strategisille hankkeille UpCatalyst (grafiitin jalostus) ja Keliber (litiumin louhinta ja jalostus) lainasopimuksilla, joita tuetaan myös InvestEU-ohjelmasta. EIP on ottanut käyttöön kriittisiä raaka-aineita koskevan neuvontatuen, jolla autetaan parantamaan kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden rahoituskelpoisuutta tarjoamalla teknistä apua ja opastusta hankkeiden jäsentämiseen investointien houkuttelemiseksi.
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) käynnisti komission tuella välineen, jolla otetaan käyttöön 100 miljoonaa euroa kriittisten raaka-aineiden etsintähankkeisiin tehtäviin pääomasijoituksiin( 10 ). EBRD teki myös noin 6 miljoonan euron suuruisen pääomasijoituksen strategiseen EuroManganese-hankkeeseen Tšekissä ja 3,6 miljoonan euron pääomasijoituksen strategiseen Sarytogan Graphite -hankkeeseen Kazakstanissa( 11 ) ( 12 ). Rahoitusriskien vähentäminen EU:n tasolla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tukea kriittisten raaka-aineiden arvoketjun kehittämistä EU:ssa, mutta lisätoimia tarvitaan käytännönläheisellä, tulos- ja hankesuuntautuneella lähestymistavalla. Lähtökohtana on, että komissio koordinoi nykyisiä hajallaan olevia kriittisten raaka-aineiden rahoituslähteitä sekä asiaan liittyviä eri toimijoita. Komissio lisää toimien johdonmukaisuutta, olipa sitten kyse tutkimusrahoituksesta, laajentamisrahoituksesta tai avustusten hallinnoinnista. Komissio pyrkii myös välttämään sen, ettei sisäisen ja ulkoisen toiminnan välineiden välinen yhteys pääse katkeamaan, jotta voidaan edistää kaikkia EU:n kannalta merkityksellisiä hankkeita ja varmistaa arvoketjuun perustuva lähestymistapa kriittisiä raaka-aineita koskeviin hankkeisiin ottaen huomioon pk-yritysten panos.
Komissio perustaa kriittisten raaka-aineiden rahoituskeskuksen, joka koordinoi strategisesti rahoitustukea, antaa teknistä apua hankkeiden toteuttajille ja kansallisille viranomaisille ja nopeuttaa hankkeiden kehittämistä. Rahoituskeskus kokoaa yhteen eri pilarit tukemaan asiaankuuluvia hankkeita koko arvoketjussa painottaen erityisesti kierrätystä ja teknologiselta kypsyydeltään eri tasoilla olevia hankkeita (innovoinnista markkinoille saattamiseen):
·InvestEU tarjoaa kriittisiä riskien vähentämisen valmiuksia kriittisiä raaka-aineita koskeville hankkeille koko arvoketjussa. Komissio odottaa saavansa liikkeelle noin 2 miljardia euroa kriittisiin raaka-aineisiin liittyviä lisäinvestointeja vuosina 2026–2027 muun muassa InvestEU-ohjelman koontipaketin vahvistamisen ansiosta.
·Lisäksi innovaatiorahastosta tuetaan innovatiivisia hankkeita kriittisten raaka-aineiden arvoketjussa: vuoden 2025 ehdotuspyynnössä osoitetaan miljardi euroa puhtaan teknologian valmistukseen painottaen voimakkaasti kriittisten raaka-aineiden arvoketjujen vahvistamista puhtaan teknologian sovelluksissa EU:ssa, kuten harvinaisia maametalleja sisältävissä kestomagneeteissa ja akuissa ja paristoissa.
·Akkubuusteri-paketilla, jonka määrärahat ovat 1,8 miljardia euroa, on myös tarkoitus rahoittaa akkujen arvoketjun kannalta kriittisiä raaka-aineita, erityisesti litiumia, kobolttia, nikkeliä, mangaania ja grafiittia, koskevia hankkeita enintään 300 miljoonalla eurolla.
·Koska kriittiset raaka-aineet ovat tärkeitä puolustusteollisuudelle, komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa niiden sisällyttämiseksi prioriteettialaksi toimitusvarmuusjärjestelmän ja tulevan Euroopan puolustusteollisuusohjelman rahoituksen painopisteiden yhteydessä( 13 ).
Komissio ottaa vuonna 2026 käyttöön uuden hankerahoitusta koskevan lähestymistavan, jossa keskitytään kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuden parantamiseen kannustamalla ostosopimuksiin ja varmistamalla ne EU:ssa. Tämän lähestymistavan myötä korostuu kriittisten raaka-aineiden monipuolisten ja häiriönsietokykyisten toimitusketjujen kasvava tarve EU:ssa.
Innovaatiorahastosta asetetaan vuonna 2026 saataville vähintään 700 miljoonaa euroa puhtaan teknologian valmistusta ja kriittisten raaka-aineiden toimitusketjuja koskevassa ehdotuspyynnössä. Tässä ehdotuspyynnössä hakukelpoisia ovat sekä puhtaan teknologian että kriittisten raaka-aineiden hankkeet, ja komissio edistää yhdennettyä lähestymistapaa asettamalla etusijalle puhtaan teknologian valmistushankkeet, joissa kriittisiä raaka-aineita hankitaan kotimaisilla ostosopimuksilla tai muista luotettavissa kumppanimaissa sijaitsevista monipuolisista lähteistä. Jos hankkeen toteuttaja osoittaa, että tämä ei ole mahdollista, tarvitaan suunnitelma kriittisten raaka-aineiden tarjonnan nopeaa monipuolistamista varten. Jäsenvaltioita pyydetään osallistumaan tämän ehdotuspyynnön rahoitukseen valtiontuen kanssa sopusoinnussa olevan ”avustus palveluna” -mekanismin mukaisesti.
Lisäksi komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja asiasta kiinnostuneiden rahoituslaitosten kanssa suunnitellakseen riskien vähentämiseen tarkoitettuja rahoitusvälineitä, kuten hinnanerosopimuksia, jotta tällaisille ostosopimuksille voidaan tarjota lisäkannustimia.
EU:n taloudellista turvallisuutta koskevan tiedonannon mukaisesti on olennaisen tärkeää varmistaa, että tuetuilla hankkeilla taataan edelleen toimitusvarmuus. Komissio pyrkii yhdessä EIP:n ja EBRD:n kanssa asettamaan tiukat ehdot sen varmistamiseksi, että EU:n varoilla tuetut kriittisiä raaka-aineita koskevat hankkeet todella toimittavat niille markkinoille, joille niiden on tarkoitus toimittaa.
Kriittisten raaka-aineiden keskuksella tulee olemaan keskeinen rooli hankkeiden kehittämisen ja täytäntöönpanon seurannassa ja tukemisessa sekä kriittisten raaka-aineiden rahoituskeskuksen toiminnan koordinoinnissa.
Osana Team Europe -lähestymistapaa EU:n olisi seuraavien 12 kuukauden aikana saatava liikkeelle 3 miljardia euroa EU:n varoja kriittisten raaka-aineiden arvoketjun suoraan tukemiseen.
2.2.Jäsenvaltioiden ja alueiden valmiuksien hyödyntäminen
Haasteen laajuus edellyttää kaikenkattavaa lähestymistapaa, jolla maksimoidaan EU:n tason tuen ja kansallisten ja paikallisten hallintoelinten rahoituksen väliset synergiavaikutukset. Alankomaat, Italia, Ranska ja Saksa ovat perustaneet kansallisia kriittisten raaka-aineiden rahastoja, ja muut toteuttavat samankaltaisia toimia. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään kriittisiä raaka-aineita koskevia kansallisia varojaan sen varmistamiseksi, että EU:n arvoketjun häiriönsietokykyä edistävät hankkeet käynnistetään nopeasti. Tätä varten jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään täysimääräisesti mahdollisuuksia myöntää tukea tukikelpoisille hankkeille, erityisesti puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehyksen nojalla hyväksyttyjen valtiontukijärjestelyjen perusteella. Koheesiopolitiikan ohjelmien väliarvioinnin yhteydessä komissio kannustaa jäsenvaltioita ja alueita kanavoimaan jopa miljardi euroa kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen nojalla valittujen strategisten hankkeiden tukemiseen. Varoja kohdennetaan jo uudelleen investointeihin, joilla edistetään kriittisten raaka-aineiden arvoketjut kattavan Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) tavoitteita( 14 ).
Samalla jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään rahoitustukea raaka-aineiden varastointiin, jotta voidaan parantaa puolustustarvikkeiden saatavuutta Euroopan turvallisuutta edistävästä välineestä (SAFE) annetun asetuksen( 15 ) mukaisesti. Jäsenvaltiot, jotka ovat myös Naton jäseniä, voivat Haagin huippukokouksen julistuksen pohjalta kanavoida rahoitusta puolustusalan kannalta merkityksellisiin kriittisiä raaka-aineita koskeviin hankkeisiin osana sitoumustaan vahvistaa turvallisuuttaan siten, että nämä menot ovat 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen( 16 ).
On olennaisen tärkeää, että EU:n ja kansallisen tason yhteistyötä ja koordinointia jatketaan julkisten toimien vaikutusten maksimoimiseksi. Tämän vuoksi komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rahoituslaitosten kanssa koordinoidakseen kriittisiin raaka-aineisiin liittyvien rahoitusvälineiden käyttöönottoa kriittisiä raaka-aineita käsittelevässä toimikunnassa.
2.3.Kansainvälisten kumppanuuksien saaminen toimintakuntoon konkreettisten hankkeiden toteuttamiseksi
Raaka-aineita koskevat kansainväliset kumppanuudet tuottavat konkreettisia tuloksia EU:lle ja sen kumppaneille. Hankkeita, investointeja ja yhteistyöohjelmia toteutetaan kahdenvälisesti kumppanuuksien puitteissa. Komissio on yksilöinyt 15 kumppaninsa osalta 60 hanketta, joilla on välitöntä merkitystä EU:lle( 17 ). Kriittisten raaka-aineiden tuonti Chilestä, Grönlannista, Kanadasta, Kazakstanista ja Namibiasta on kasvanut sekä määrällisesti että arvoltaan viime vuosina( 18 ).
Muuttuvat globaalit olosuhteet edellyttävät kuitenkin operatiivisempaa lähestymistapaa strategisiin kumppanuuksiin ja monenvälisiin aloitteisiin. Komissio tarjoaa hankelähtöisen lähestymistavan pohjalta välineistön, jolla tuetaan merkityksellisiä hankkeita niiden eri kehitysvaiheissa ja varmistetaan, että ne tuottavat suurta paikallista lisäarvoa ja muita sosioekonomisia hyötyjä. Ensinnäkin komissio käynnistää Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa 2021–2027 yhteisrahoitetun eurooppalaisen kumppanuuden, joka muodostuu jäsenvaltioista ja kolmansista maista ja jolla yhteisrahoitetaan tutkimus- ja innovointihankkeita kriittisten raaka-aineiden arvoketjun koko pituudelta. Sen kokonaisbudjetin odotetaan olevan 300 miljoonaa euroa( 19 ). Toiseksi Global Gateway ‑strategian rahoitusvälineillä tuetaan strategisia hankkeita ja muita merkityksellisiä hankkeita EU:n ulkopuolella ja varmistetaan, että toimitukset suunnataan EU:n ostoihin, esimerkkinä Greenland Resources -yhtiön toteuttama Malmbjergin molybdeenihanke. EKKR+:n takausvälineitä käytetään julkisen ja yksityisen pääoman houkuttelemiseen monimutkaisissa ja suuririskisissä kriittisten raaka-aineiden toimintaympäristöissä. Kolmanneksi kriittisiä raaka-aineita käsittelevästä EIP:n työryhmästä ja komission kriittisten raaka-aineiden välineestä annetaan teknistä apua, jolla tuetaan lupaavia hankkeita, jotta niistä tulisi rahoituskelpoisia. Kypsempiä hankkeita voitaisiin sitten tukea Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan takausvälineillä tai rahoitusta yhdistävillä välineillä.
Tämän lisäksi EU:n olisi hyödynnettävä kaikkia diplomaattisia ja taloudellisia välineitään helpottaakseen eurooppalaisten ja kolmansien maiden yritysten välisten sopimusten nopeaa tekemistä raaka-aineiden arvoketjussa.
2.4.Hankkeiden toteuttamisen nopeuttaminen
Komissio pyrkii varmistamaan EU:n kannalta merkityksellisten hankkeiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuden virtaviivaistamalla ja yksinkertaistamalla lupamenettelyä.
Lupamenettelyihin liittyviin epävarmuustekijöihin pyritään ensi sijassa vastaamaan kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön tiukan lupamenettelyaikataulun strategisille hankkeille (27 kuukautta louhintahankkeille ja 15 kuukautta jalostus- ja kierrätyshankkeille) ja perustavat yhden tai useamman keskitetyn asiointipisteen hankkeiden lupamenettelyn koordinoimiseksi. Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä perustaneet keskitettyjä asiointipisteitä, olisi perustettava ne välittömästi, ja kaikkien jäsenvaltioiden olisi annettava hallintoviranomaisilleen tarvittavat resurssit, jotta kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen mukaisia strategisten hankkeiden lupamenettelyjen määräaikoja voidaan noudattaa. Nimetyn keskitetyn asiointipisteen puuttuminen haittaa lupamenettelyjen nopeuttamista erityisesti kun on kyse strategisiksi nimetyistä hankkeista, kuten Rovinan kuparintuotantohankkeesta Romaniassa.
Komissio tarkistaa ja mukauttaa oikeudellista kehystään poistaakseen mahdolliset sääntelyn pullonkaulat, jotta voidaan täysimääräisesti hyödyntää kotimaisen tuotannon ja kierrätyksen potentiaalia.
Ensimmäisenä askeleena komissio esittää ympäristölupamenettelyjen nopeuttamista koskevan ehdotuksen, johon sisältyy säännöksiä kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamisesta.
Jotta voidaan lisätä vesiresilienssistrategian ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen välistä synergiaa ja täydentävyyttä, komissio julkaisee vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ohjeasiakirjan, joka mahdollistaa ympäristölupia koskevan EU:n lainsäädännön yksinkertaisemman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon jäsenvaltioissa, mukaan lukien kaivosalaan liittyvät näkökohdat. Ohjeasiakirjassa selvennetään esimerkiksi ympäristönlaatunormien noudattamista koko vesistön tasolla ja edistetään niiden helpompaa ja nopeampaa noudattamista. Se vahvistaa myös, että laissa sallitaan ”luonnollisten” taustapitoisuuksien huomioon ottaminen pintaveden kemiallisen tilan arvioinnissa.
Ohjeasiakirjan lisäksi komissio tarkastelee ja tarkistaa viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä vesipolitiikan puitedirektiiviä sidosryhmien antamien tietojen ja jäsenvaltioista saatujen kokemusten pohjalta kiinnittäen erityistä huomiota yksinkertaistamiseen ja tarpeeseen puuttua mahdollisiin pullonkauloihin, jotta voidaan edistää kiertotaloutta ja kriittisten raaka-aineiden saatavuutta EU:ssa ja suojella samalla ympäristöä ja ihmisten terveyttä.
Komissio tarkastelee kaivannais-, kierrätys- ja jalostusalojen erityisiä toiminnallisia realiteetteja myös kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen( 20 ) ilmoitetun tarkistuksen sekä karsinogeenejä, mutageenejä ja lisääntymiselle vaarallisia aineita koskevan direktiivin( 21 ) nykyisen täytäntöönpanon ja mahdollisten tulevien tarkistusten yhteydessä siten, että samalla säilytettäisiin mahdollisimman korkea työntekijöiden, terveyden ja ympäristön suojelun taso.
Lupamenettelyjen lisäksi kriittisiin raaka-aineisiin liittyvät toimet edellyttävät, että on olemassa niitä tukevat mahdollistavat edellytykset. Komissio on käynnistänyt hankkeen, jolla tuetaan hyödyllistä teollista yhteistyötä kriittisten raaka-aineiden arvoketjussa, mukaan lukien pk-yritysten välinen yhteistyö, kilpailulainsäädäntöä noudattaen. Komissio on myös valmis antamaan opastusta yrityksille, jotka osallistuvat tehokkuutta lisääviin teollisiin yhteistyöhankkeisiin.
EU pyrkii vastaamaan kriittisiä raaka-aineita koskevien toimien inhimillisen pääoman tarpeisiin perustamalla laajamittaisen kriittisiä raaka-aineita koskevan osaamiskumppanuuden( 22 ) ja raaka-aineakatemian( 23 ) edistämään kriittisten raaka-aineiden toimitusketjuissa työskentelevien kannalta merkityksellistä osaamista.
|
Toimet ensisijaisten hankkeiden edistämiseksi ja nopeuttamiseksi |
|
Komissio perustaa monipilarisen kriittisten raaka-aineiden rahoituskeskuksen, jolla vähennetään kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden riskejä erilaisilla EU:n välineillä, kuten InvestEU-ohjelmalla, EU:n innovaatiorahastolla, akkubuusteripaketilla tai Euroopan puolustusteollisuusohjelmalla. Sen tavoitteena on saada käyttöön 3 miljardia euroa seuraavien 12 kuukauden aikana. |
|
Komissio, jäsenvaltiot ja kumppanimaat jatkavat strategisten kumppanuuksien saamista toimintakykyisiksi nopeuttamalla kolmansissa maissa toteutettaville hankkeille annettavaa tukea teknisen avun, takausvälineiden ja rahoitusta yhdistävien välineiden kautta EU:n diplomaattisten ja taloudellisten välineiden tuella. |
|
Komissio ja EIP antavat RESourceEU-toimintasuunnitelman täytäntöönpanon käynnistämiseksi rahoitustukea kahdelle kriittisiä raaka-aineita koskevalle hankkeelle, joilla vastataan nopeasti EU:n tarpeisiin: Greenland Resources -yhtiön toteuttamalle Malmbjergin molybdeenihankkeelle puolustusalan toimitusvarmuuden saavuttamiseksi ja Vulcanin litiumkaivosta koskevalle strategiselle hankkeelle Saksassa akkujen raaka-ainetoimitusten edistämiseksi. Hankkeeseen saatiin 250 miljoonan euron verran rahoitustukea Euroopan investointipankilta. |
|
Komissio aikoo ehdottaa lupamenettelyjä koskevaan EU:n sääntelykehykseen muutoksia, joilla parannetaan perusedellytyksiä kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden saamiseksi toimintakuntoon nopeammin. |
|
Komissio antaa viimeistään vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ohjeet vesipolitiikan puitedirektiivistä ja tarkastelee ja tarkistaa sitä viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä. |
3.Kiertotalouden ja innovointipotentiaalin hyödyntäminen
3.1.Kriittisten raaka-aineiden säilyttäminen EU:ssa ja jo saatavilla olevien resurssien kierrätys
Kriittisten raaka-aineiden kierrätys on avainasemassa EU:n tuotantokapasiteetin lisäämisessä. EU:ssa kerätään nykyisin kuitenkin keskimäärin vain 40 prosenttia käytöstä poistetuista tuotteista, ja alle yksi prosentti harvinaisista maametalleista kierrätetään EU:ssa( 24 ). Toisin sanoen kestomagneettiromua ja käytöstä poistettuja tuotteita siirtyy joko pois EU:sta, jää käyttämättä tai – mikä vielä pahempaa – päätyy kaatopaikalle. EU:n harvinaisten maametallien kierrättäjät, kuten Carester ja Solvay Ranskassa tai Inspiree Italiassa, voisivat asianmukaisten syöttöaineiden ja kannustimien turvin lisätä toimintaansa ja tuottaa lähivuosina 3 800 tonnia harvinaisia maametalleja sisältäviä kestomagneetteja, mikä vastaa noin 20:tä prosenttia nykyisestä kysynnästä.
Tämän vuoksi komissio ehdottaa viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä rajoituksia kestomagneettiromun ja -jätteen viennille EU:sta perusteellisen arvioinnin perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon kansainväliset velvoitteensa ja kumppanuudet kolmansien maiden kanssa. Itse asiassa uhka kestomagneettien valmistuksessa tarvittavien harvinaisten maametallien toimituspulasta edellyttää erityisiä toimia, joilla varmistetaan tarvittavien syöttöaineiden saatavuus EU:n tuotanto- ja laajentumiskapasiteetin mukaisesti. Tähän työhön kuuluu yhdistetyn nimikkeistön ja Euroopan jäteluettelon mukaisen EU:n tason alakoodin kehittäminen kestomagneettien ja niitä sisältävien käytöstä poistettujen tuotteiden virtojen tunnistamiseksi ja seuraamiseksi. Näiden toimenpiteiden lisäksi jäsenvaltioiden on tehostettava täytäntöönpanon valvontaa ulkorajoilla laittomien siirtojen torjumiseksi.
Komissio varmistaa akku- ja paristoasetuksen täytäntöönpanosäädöksellä, joka koskee merkintöjä, että akkujen ja paristojen raaka-aineet voidaan ottaa talteen ja kierrättää helpommin. Akkujen ja paristojen kierrätys edellyttää myös mustan massan saatavuutta, mikä on edelleen haaste Euroopan teollisuudelle. Yhteinen tutkimuskeskus arvioi, että EU voisi käsitellä noin 50–65 prosenttia tuottamastaan mustasta massasta, mikä johtaisi jopa miljoonaan uuteen sähköajoneuvojen akkuyksikköön vuodessa. Tämä kapasiteetti on kuitenkin edelleen suurelta osin vajaakäytössä, ja huomattava osa Euroopan mustasta massasta viedään edelleen Aasiaan lopullista hyödyntämistä varten. Tämän riskin vähentämiseksi, kuten maaliskuussa 2025 päätettiin, käytetyt litiumioniakut ja -paristot ja musta massa tullaan luokittelemaan vaaralliseksi jätteeksi syyskuussa 2026( 25 ). Tämä tarkoittaa sitä, että vienti OECD:n ulkopuolisiin maihin on kiellettyä kyseisen päivämäärän jälkeen. Komissio pyrkii panemaan tämän kiellon tehokkaasti täytäntöön ilman, että sitä kierrettäisiin, ja esittää tarvittaessa toimenpiteitä mustan massan viennin rajoittamiseksi entisestään. Akkujen raaka-aineita kierrättävät hankkeet, kuten Hydromet Suomessa, voisivat näin ollen saada lisää mustaa massaa toimintaansa varten.
Lisäksi komissio ehdottaa keväällä 2026 alumiiniromua koskevia kohdennettuja toimenpiteitä, joilla puututaan maailmanlaajuiseen epätasapainoon ja ylläpidetään alumiiniteollisuuden kilpailukykyä ja toteutetaan teräs- ja metallialan toimintasuunnitelmaa. Tässä aloitteessa otetaan huomioon komission heinäkuussa 2025 käynnistämän EU:sta lähtevien romuvirtojen seurannan tulokset, ja se auttaa varmistamaan, että eurooppalaisilla sulattamoilla ja kierrättäjillä on riittävä pääsy keskeisiin syöttöaineisiin. Lisäseurantatoimien jatkeeksi vastaavia toimia harkitaan kupariromun osalta, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.
Jotta voidaan puuttua kriittisiä raaka-aineita sisältävän jätteen kokonaisvirtaan, komissio mahdollistaa kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätteiden ja uusiomateriaalien tehokkaat siirrot EU:ssa panemalla täytäntöön jätteensiirtoasetuksen. Tähän kuuluu myös siirtyminen digitaalisiin menettelyihin ja tiettyjen jätevirtojen mahdollinen kirjaaminen ”vihreään luetteloon” EU:ssa kierrätettäviksi (18). Lisäksi komissio aikoo tukkia porsaanreiät, jotka tällä hetkellä johtavat tuotteina vilpillisesti esitetyn kupari- tai alumiiniromun vientiin kolmansiin maihin (19).
3.2.Kriittisten raaka-aineiden kierrätykseen kannustaminen
Komissio kannustaa kriittisiä raaka-aineita sisältävien tuotteiden kierrättämiseen. Kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä otettiin jo käyttöön kestomagneetteja koskevat merkintävaatimukset kierrätysprosessien parantamiseksi. Komissio ehdottaa tämän pohjalta kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen muuttamista siten, että laajennetaan sellaisten kestomagneetteja sisältävien tuotteiden luetteloa, joilta edellytetään merkintää, joka sisältää asiaankuuluvat tiedot kierrättäjiä varten.
Lisätoimia tarvitaan myös sen varmistamiseksi, että talteen otetut materiaalit palaavat arvoketjuun ja että uusioraaka-aineita käytetään tehokkaasti uusissa tuotteissa. Kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä keskitytään kulutusjätteeseen, jotta voidaan edistää käytöstä poistettujen tuotteiden keräyksen ja kierrätysmarkkinoiden kehittämistä EU:ssa. Siinä ei kuitenkaan oteta huomioon tuotantojätettä kierrätetyn sisällön laskennassa, vaikka sen kierrätys on tyypillisesti puhtaampaa, helpompaa ja kustannustehokkaampaa. Valmistuksen aikana syntyvän tuotantojätteen huomioon ottaminen parantaisi lyhyen aikavälin resurssitehokkuutta ja täydentäisi kulutusjätteen hyödyntämistä, joka on edelleen olennaisen tärkeää todellisten kiertotalous- ja kierrätysjärjestelmien saavuttamiseksi. Sen vuoksi komissio ehdottaa tänään kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen muuttamista siten, että siinä edellytetään ilmoitusta tuotanto- ja kulutusjätteestä peräisin olevasta kierrätetystä sisällöstä. Komission olisi kerättyjen tietojen perusteella myös määriteltävä EU:n sisäisestä tuotanto- ja kulutusjätteestä talteen otettujen kriittisten raaka-aineiden vähimmäisosuudet, jotka on määrä käyttää tuotteisiin sisältyvissä kestomagneeteissa. Toimenpiteellä tuetaan myös kierrätyskapasiteettia EU:ssa luomalla tuotantokannustimia Ranskassa toteutettavan MagReesourcen kaltaisille hankkeille.
Harvinaisia maametalleja sisältävien kestomagneettien lisäksi tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan lisätä kriittisten raaka-aineiden talteenottoa sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin tarkistaminen osana kiertotaloussäädöstä koskevaa ehdotusta tulee sisältämään toimenpiteitä, joilla parannetaan käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräystä kriittisten raaka-aineiden talteenoton tehostamiseksi. Siinä on myös tarkoitus ehdottaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän päättymisen jälkeisen käsittelyn tehostamista runsaasti kriittisiä raaka-aineita sisältävien komponenttien säilyttämiseksi. Romuajoneuvodirektiivin tarkistaminen, kunhan lainsäätäjät sen hyväksyvät, mahdollistaa kriittisten raaka-aineiden talteenoton autoista.
Samoin tarvitaan lisätoimia, jotta Euroopassa voidaan vähentää kriittisiä riippuvuuksia lannoitteista, joista osa perustuu kriittisiin raaka-aineisiin, kierrättämällä ja edistämällä lannoitteiden kotimaista tuotantoa.
3.3.Innovoinnin edistäminen korvaamisen ja tehokkuuden mahdollistamiseksi
Komissio tukee tutkimusta ja innovointia kriittisten raaka-aineiden louhinta-, jalostus- ja kierrätysteknologioiden parantamiseksi sekä kriittisten raaka-aineiden korvaamista innovatiivisilla kehittyneillä materiaaleilla, kehittyneellä valmistuksella ja vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Komissio on jo viimeisten viiden vuoden aikana osoittanut Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta 700 miljoonaa euroa kriittisten raaka-aineiden arvoketjuun liittyvien tutkimus- ja innovointihankkeiden kehittämiseen. Niistä 20:llä tuettiin kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen mukaisten strategisten hankkeiden teknologioita, esimerkkeinä Barroson, Emilin ja Keliberin litiumhankkeet.
Tämän korvaamis- ja tehokkuuspotentiaalin vahvistamiseksi komissio käynnistää Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa 593 miljoonan euron kohdennetut ehdotuspyynnöt vuosien 2026–2027 työohjelmassa tukeakseen resurssien käytön optimointia kiertotaloudessa ja uusissa tuotantoprosesseissa.
Euroopan innovaationeuvosto (EIC) myöntää lisäksi 100 miljoonaa euroa sekarahoitustukena kahden EIC:n Accelerator-haasteen kautta. Toinen niistä on 50 miljoonan euron haaste, joka koskee Euroopan kriittisten raaka-aineiden arvoketjun edistämistä, ja toinen 50 miljoonan euron haaste, joka koskee uusiutuvan energian ja energianvarastointijärjestelmien kehittyneitä materiaaleja.
Myös Euroopan puolustusrahastoa hyödynnetään Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kilpailukyvyn ja innovoinnin lisäämiseksi tukemalla kriittisten raaka-aineiden korvaajien integrointia puolustustarvikkeisiin ja -teknologioihin.
Euroopan komissio tukee jäsenvaltioita Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) yhteisen eurooppalaisen foorumin kautta IPCEI-hankkeiden käyttöönotossa, jotta voidaan edistää innovointia ja ensivaiheen teollista käyttöönottoa kriittisten raaka-aineiden hankinnassa, käsittelyssä ja kierrätyksessä. Komissio tukee myös IPCEI-hankkeiden valmistelun tukikeskuksen kautta kiertotalouteen perustuvia kehittyneitä materiaaleja koskevan mahdollisen ICPEI-hankkeen suunnittelun viimeistelyä.
Samaan aikaan komissio nopeuttaa kehittyneitä materiaaleja koskevan säädöksen mukaisesti kriittisten raaka-aineiden korvaajien kehittämistä ja käyttöönottoa kehittyneisiin materiaaleihin liittyvällä innovoinnilla.
|
Toimet kiertotalouden ja innovointipotentiaalin hyödyntämiseksi EU:ssa |
|
Komissio ehdottaa viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä rajoituksia harvinaisia maametalleja sisältävän kestomagneettiromun viennille. Komissio ehdottaa viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä myös alumiiniromua koskevia kohdennettuja toimenpiteitä. Vastaavia toimenpiteitä harkitaan kupariromun osalta lisäseurannan pohjalta. |
|
Komissio ehdottaa osana RESourceEU-toimintasuunnitelmaa kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen muuttamista harvinaisia maametalleja sisältävien kestomagneettien kierrätettävyyden parantamiseksi. |
|
Komissio ehdottaa viimeistään vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä kiertotaloussäädöksessä toimenpiteitä, joilla lisätään kriittisten raaka-aineiden talteenottoa, myös sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta. |
|
Komissio ehdottaa viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä toimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan kotimaisten lannoitteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus, mukaan lukien toimet, joilla mahdollistetaan kierrätysravinteet ja muut lannoitteiden vaihtoehdot. |
|
Komissio käynnistää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2026–2027 työohjelman puitteissa 593 miljoonan euron kohdennetut ehdotuspyynnöt RESourceEU-tavoitteiden tukemiseksi. Lisäksi Euroopan innovaationeuvosto myöntää 100 miljoonaa euroa sekarahoitusta. |
|
Komissio aikoo ehdottaa kehittyneitä materiaaleja koskevaa säädöstä viimeistään vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä. |
4.Eurooppalaisten hankkeiden kysynnän lisääminen Euroopassa ja kestävien markkinoiden luominen
Hintojen epävakaus ja läpinäkymättömät markkinakäytännöt asettavat tällä hetkellä haasteita nykyiselle tuotantokapasiteetille ja kriittisten raaka-aineiden kestävämpien arvoketjujen tulevalle kehittämiselle. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että EU:n ja tuotantoketjun alku- ja loppupään kumppaneiden välisten ostosopimusten määrä on vähäinen.
Julkiset toimet ovat sen vuoksi tarpeen hankintalähteiden monipuolistamiseksi mutta myös markkinamekanismien luomiseksi ja kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden toiminnan tukemiseksi ajan mittaan, jotta voidaan selviytyä suuremmista kustannuksista, hintavaihteluista ja maailmanmarkkinoiden epävarmuudesta.
4.1.Euroopan teollisuuden kysynnän yhdistämisen ja yhteishankintojen mahdollistaminen
Komissio on kehittänyt EU:n energian ja raaka-aineiden yhteishankinta-alustan puitteissa erityisen raaka-ainemekanismin . Se toimii yhteistyövälineenä, jolla luodaan yhteyksiä strategisten raaka-aineiden ostajien ja toimittajien, rahoituslaitosten ja varastointipalvelujen tarjoajien välille. Se tarjoaa kiinnostuneille ostajille mahdollisuuden koota yhteen kysyntää ja ostaa yhdessä raaka-aineita sekä uusille hankkeille mahdollisuuden varmistaa ostosopimukset EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti. Mekanismilla parannetaan myös pk-yritysten mahdollisuuksia saada strategisia raaka-aineita alentamalla niiden hakukustannuksia ja antamalla niille mahdollisuus saavuttaa kriittinen koko, jotta ne pystyvät hankkimaan toimittajien myymiä suuria määriä. Alusta lisää merkittävästi kriittisten raaka-aineiden markkinoiden avoimuutta. Lisäksi se voi tukea kriittisten raaka-aineiden rahoituskeskuksen tulevia riskien vähentämistoimia. Kun keskus on toiminnassa, se tulee hyödyntämään mekanismin toimintaa toteuttaakseen julkisia yhteishankintoja julkisten ja yksityisten elinten puolesta.
Komissio käynnisti alustalle rekisteröitymisen 18. marraskuuta 2025, ja ensimmäinen kierros kontaktien luomiseksi järjestetään maaliskuussa 2026( 26 ). Tällä ensimmäisellä kierroksella keskitytään välittömästi ja pian saatavilla oleviin harvinaisten maametallien samoin kuin akkujen ja paristojen ja puolustusalan raaka-aineiden arvoketjuihin, mikä hyödyttää erityisesti toimijoita pienillä, epälikvideillä markkinoilla, kuten volframin tai galliumin markkinoilla( 27 ). Raaka-ainemekanismissa keskitytään EU:n, Euroopan talousalueen, merentakaisten maiden ja alueiden sekä strategisen kumppanuuden maiden toimittajiin. Tulevilla kierroksilla keskitytään hankkeiden kehittämiseen, EU:n teollisuuden tarvitsemien strategisten raaka-aineiden monipuolisen tarjonnan turvaamiseen ja osallistujien ja varastointipalvelujen yhteensaattamiseen.
Tätä yhteishankinta-alustalla toteutettua markkinoiden yhdistämistä on täydennettävä mekanismeilla, joilla kannustetaan tekemään sopimuksia useiden eri toimittajien kanssa. Keskus ottaa tämän tehtävän hoitaakseen tulevaisuudessa. Komissio käynnistää tätä silmällä pitäen sidosryhmien kanssa prosessin, jossa tutkitaan sellaisen kustannustehokkaan mekanismin suunnittelua, laajuutta ja rahoitusta, jolla voidaan hyödyntää pohjahintaa investointien saamiseksi niin jalostuslaitoksiin Euroopassa kuin kriittisten mineraalien louhintaan Euroopassa ja kumppanimaissa.
4.2.Kriittisten raaka-aineiden monipuolistamisen edistäminen Euroopan teollisuudessa
Tarjonnan ja kysynnän yhdistäminen on ensimmäinen askel kohti häiriönsietokykyisten ja monipuolisten kriittisten raaka-aineiden markkinoiden luomista. Se ei kuitenkaan suoraan pienennä sitkeää hintaeroa, joka vaikuttaa kriittisiä raaka-aineita koskeviin EU:n hankkeisiin ja lisää markkinoiden epävakautta.
Kriittisten raaka-aineiden hankinnan monipuolistamiseksi komissio ehdottaa myös kohdennettua muutosta kriittisiä raaka-aineita koskevaan säädökseen. Eurooppalaisten tuotantoketjun loppupään teollisuudenalojen on sitouduttava monipuolistamaan hankintaansa, koska ne eivät voi enää täysin luottaa Kiinan vientiin kriittisten raaka-aineiden kysyntänsä tyydyttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurten yritysten on tehtävä riskinarviointi toimitusketjuistaan ja toteutettava tarvittaessa lieventäviä toimenpiteitä, mukaan lukien toimitusten monipuolistaminen yhdestä ainoasta hankintalähteestä irtautumiseksi. Komissiolla olisi oltava valmiudet kannustaa tehokkaisiin monipuolistamistoimenpiteisiin, joita suurten yritysten olisi toteutettava merkittävien haavoittuvuuksien tapauksessa, ja jos toimia ei toteuteta, tehdä monipuolistamisesta pakollista. Tämän pitäisi myös osaltaan lisätä hankkeiden kysyntää EU:n arvoketjussa ja auttaa turvaamaan toimitukset luotettavista kumppanimaista. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa monipuolistamisen pitkän aikavälin hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin niiden lyhyen aikavälin rahoituskustannukset. Yksityisten yritysten ja rahoituslaitosten olisi otettava ne asianmukaisesti huomioon.
EU:n puolustusteollisuuteen on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Kriittisten raaka-aineiden vientivalvonta, johon liittyy olettama sotilaallisen loppukäytön kieltämisestä, mukaan lukien kriittisiä raaka-aineita sisältävien puolustustarvikkeiden ekstraterritoriaalinen valvonta kolmansissa maissa, on selkeä ja välitön uhka EU:n turvallisuudelle ja puolustukselle. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi koordinoidusti Naton kanssa otettava käyttöön kaikki mahdolliset saatavillaan olevat keinot, jotta voidaan nopeasti vähentää kriittisiin raaka-aineisiin liittyvää riippuvuutta puolustusteollisuuden arvoketjuissa ja käyttää puolustusmenoja lisäkatalysaattorina kriittisiä raaka-aineita koskevien ensisijaisten hankkeiden hyödyntämisessä. Komissio selvittää kannustimia kriittisten raaka-aineiden tarjonnan monipuolistamiseksi julkisia hankintoja( 28 ) ja puolustushankintoja koskevien direktiivien tarkistamisen yhteydessä sekä puolustusvalmiuden tiekartassa 2030 esitettyjen lippulaivahankkeiden suunnittelussa( 29 ). Jäsenvaltioiden hankintaviranomaisia kannustetaan myös antamaan toimeksisaajille mahdollisuus hankkia raaka-aineita turvallisella tavalla esimerkiksi asettamalla etusijalle hankkeet, jotka perustuvat muihin kuin hintakriteereihin, kuten monipuolistamiseen, erityisesti silloin, kun ne käyttävät EU:ssa jalostettuja tai kierrätettyjä raaka-aineita.
4.3.Varastoinnin tukeminen Euroopan teollisuuden häiriönsietokyvyn parantamiseksi
Komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät koordinoimaan kriittisten raaka-aineiden varastoja, mikä voi olla keskeinen väline toimitusvarmuuteen liittyvien riskien rajoittamiseksi. Tällä hetkellä monet yritykset ostavat kriittisiä raaka-aineita vain silloin, kun se on tarpeen. Niiden toimintaa vaikeuttavat se, että Kiina myöntää vain rajallisen määrän lisenssejä, samoin kuin varastointikapasiteetin puute, riittämättömät rahoitusvaihtoehdot ja materiaalispesifikaatioiden muuttuminen pitkien varastointijaksojen aikana. Tämä tilanne johtaa siihen, että osto-olosuhteet eivät ole optimaaliset aikoina, jolloin hinnat ovat korkeat ja varastot alhaisella tasolla. EU:ssa ei ole käytössä rakenteellista välinettä kriittisten raaka-aineiden varastojen hallinnoimiseksi ja niiden asianmukaisen ja oikeudenmukaisen vapauttamisen varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa häiriötilanteissa. Sen sijaan kolmannet maat, kuten Japani, Yhdysvallat ja Etelä-Korea, ovat toteuttaneet merkittäviä strategisia toimia oman turvallisuutensa ja taloudellisen vakautensa varmistamiseksi.
Heinäkuussa 2025 hyväksyttiin EU:n varastointistrategia, jonka tavoitteena on parantaa varastointijärjestelmien yhteentoimivuutta ja koordinointia EU:n ja kansallisella tasolla( 30 ). Lisäksi tulevasta Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta tuetaan toimia, joilla pyritään nopeuttamaan rakenteellisiin muutoksiin mukautumista, mukaan lukien raaka-aineisiin, niiden varastointiin ja varalla olevan kapasiteetin kasvattamiseen liittyvät mukautukset.
Komissio ja useat jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä kriittisten raaka-aineiden varastointia koskevassa pilottihankkeessa kehittääkseen tehokkaan ja koordinoidun lähestymistavan kriittisten raaka-aineiden varastointiin EU:ssa. Pilottihanke on toimintakunnossa vuoden 2026 alkupuolella. Se perustuu jäsenvaltioiden ja komission valmiuksiin, ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota uusioraaka-aineisiin. Siinä käsitellään varastoinnin logistisia ulottuvuuksia, kuten kriittisten raaka-aineiden ostamisen, varastoinnin ja varastojen vapauttamisen taustalla olevia olosuhteita. Pilottihankkeessa tarkastellaan myös sitä, minkätyyppinen varastointi tukee parhaiten Euroopan teollisuutta, kun otetaan huomioon näihin toimintoihin käytettävissä olevat rahoitusvälineet, ja jotta voidaan varmistaa yhtenäisyys teollisuuden toimiin nähden. Tämän jälkeen keskus yhdistää tämän pilottihankkeen toimet varastointitoimiinsa.
|
Toimet eurooppalaisten hankkeiden kysynnän lisäämiseksi Euroopassa ja kestävien markkinoiden luomiseksi |
|
Komissio käynnistää viimeistään vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä EU:n energian ja raaka-aineiden yhteishankinta-alustan puitteissa ensimmäisen kontaktien luomiseen tähtäävän kierroksen, jossa keskitytään harvinaisia maametalleja sisältävien kestomagneettien, akkujen ja paristojen ja puolustusalan raaka-aineiden arvoketjuun. |
|
Komissio ehdottaa osana RESourceEU-toimintasuunnitelmaa kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen muuttamista, jotta voidaan edistää suurten markkinatoimijoiden pyrkimyksiä monipuolistaa toimitusketjuja ja ehkäistä riippuvuutta yksittäisistä hankintalähteistä. |
|
Komissio selvittää monipuolistamiseen tähtääviä kannustimia puolustushankintoja koskevan direktiivin tarkistamisen yhteydessä sekä puolustusvalmiutta vuoteen 2030 mennessä koskevien lippulaivahankkeiden suunnittelussa. |
|
Viimeistään vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä komissio ja jäsenvaltiot käynnistävät kriittisten raaka-aineiden varastointia koskevan ensimmäisen pilottihankkeen. |
5.Sisämarkkinoiden ja EU:n kriittisten raaka-aineiden arvoketjun häiriönsietokyvyn turvaaminen
5.1.Toimitusketjujen seurannan vahvistaminen ja toimitushäiriöihin reagoinnin koordinointi
Kriisiaikoina EU:n ensisijaisena tehtävänä on turvata sisämarkkinat, ja komissio varmistaa, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä eivätkä toimi toisiaan vastaan. Tämä on sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (IMERA)( 31 ) päätavoite. Säädöksen tultua voimaan toukokuussa 2026 komissio aikoo kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen täytäntöönpanon yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella käyttää IMERA-välineistöä vastatakseen haasteisiin EU:n arvoketjussa. Jos sisämarkkinoiden valmiustila- tai hätätilavaihe otetaan käyttöön IMERA-asetuksen nojalla, komissio voi vastata tuotantokapasiteettia ja -varastoja tai toimitusketjujen häiriöitä tai puutteita koskeviin tietopyyntöihin ja lisäksi toteuttaa yhteishankintoja, määrätä ensisijaisiksi luokitelluista pyynnöistä ja koordinoida varastojen jakelua.
Ennen asetuksen voimaantuloa komissio on jo koonnut jäsenvaltiot yhteen arvioimaan toimitushäiriöitä ja koordinoimaan toimia. Tämä oli mahdollista kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen nojalla toteutetun toimitusketjujen seurannan ansiosta. Jäsenvaltiot ja komissio ovat alkaneet tehdä stressitestejä strategisille toimitusketjuille, ja seuraavissa yhteisissä harjoituksissa keskitytään harvinaisten maametallien arvoketjuihin ja puolustukseen liittyviin kriittisiin raaka-aineisiin. Jäsenvaltioiden on myös seurattava kriittisten raaka-aineiden arvoketjun keskeisiä markkinatoimijoita ja ilmoitettava komissiolle, jos merkittävät tapahtumat voivat haitata niiden tavanomaista toimintaa. On tärkeää tehdä yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa toimitushäiriöiden arvioimiseksi ja varautumisen vahvistamiseksi.
5.2.EU:n suojaaminen vihamieliseltä vaikuttamiselta
Komissio pyrkii hyödyntämään mahdollisesti haitallisista markkinakäytännöistä kerättyjä tietoja. Ulkomaiset sijoittajat voivat osallistua kriittisiä raaka-aineita koskeviin hankkeisiin EU:ssa, mutta EU:n on varmistettava, että tällaiset investoinnit tuovat todellista lisäarvoa sisämarkkinoille ja ovat taloudellisen turvallisuuden tavoitteiden mukaisia. Kriittisten raaka-aineiden arvoketjun strategisen luonteen vuoksi komissio käsittelee kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen strategisia hankkeita ulkomaisia suoria sijoituksia koskevan asetuksen mukaisina ”unionin etua koskevina hankkeina tai ohjelmina”, mikä lisää turvallisuussyistä toteutettavaa ulkomaisten sijoitusten valvontaa EU:n kriittisten raaka-aineiden arvoketjussa.
Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2026–2027 työohjelmassa rajoitetaan kiinalaisten yhteisöjen ja Kiinan määräysvallassa olevien EU:hun sijoittautuneiden yhteisöjen osallistumista kaikkiin kriittisiin raaka-aineisiin liittyviin tutkimus- ja innovointitoimiin. Komissio pyrkii toistamaan tämän lähestymistavan muissa EU:n rahoitusvälineissä ja kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan vastaavia toimenpiteitä kriittisten raaka-aineiden kotimaisen rahoitustuen osalta.
Komissio, G7-maat, Australia ja Ukraina ovat toteuttaneet yhteisiä toimia toimitusketjujen suojaamiseksi epäreiluilta markkinakäytännöiltä ja hyväksyneet G7-maiden etenemissuunnitelman kohti standardeihin perustuvia kriittisten mineraalien markkinoita( 32 ). Etenemissuunnitelman täytäntöönpano edistää toimitusketjun jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä, ja samalla sillä vahvistetaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät kriteerit luotettavien ja turvallisten premium-markkinoiden luomiseksi kriittisille mineraaleille. Näin voidaan lisätä premium-markkinoiden kysyntää kansainvälisesti ja tehdä vastuullisesta tuotannosta maailmanlaajuinen vertailukohta. Komissio varmistaa, että toimitusketjun monipuolistaminen ja häiriönsietokyky säilyvät standardeihin perustuvien markkinoiden olennaisina osatekijöinä.
Jotta voidaan suojata EU:n ja jäsenvaltioiden investoinnit kriittisiä raaka-aineita koskeviin hankkeisiin, on olennaisen tärkeää varmistaa, että niiden elinkelpoisuutta ei voida häiritä markkinoiden häikäilemättömällä manipuloinnilla ja vakiintuneiden toimittajien muilla kuin markkinatalouskäytännöillä ja -politiikoilla. Komissio aikoo tiiviissä yhteistyössä G7-maiden ja muiden kumppaneiden kanssa ja taloudellista turvallisuutta koskevan tiedonannon mukaisesti kehittää ja ottaa käyttöön vankan poliittisen lähestymistavan, mukaan lukien kaupan välineet, jolla varmistetaan, että EU voi toimia nopeasti ja päättäväisesti, jos kolmannet maat harjoittavat kriittisten raaka-aineiden arvoketjuissa muita kuin markkinakäytäntöjä, kuten hintojen manipulointia( 33 ). Näin komissio hyödyntää EU:n keskeisiä vahvuuksia, kuten pääsyä sen sisämarkkinoille, varmistaakseen kriittisten raaka-aineiden lyhyen aikavälin saatavuuden, jos kolmannet maat häiritsevät toimitusketjuja.
|
Toimet sisämarkkinoiden ja kriittisten raaka-aineiden arvoketjun häiriönsietokyvyn turvaamiseksi |
|
Vuoden 2026 toisesta neljänneksestä alkaen ja aina tarvittaessa komissio ottaa käyttöön IMERA-välineistön sisämarkkinoiden suojaamiseksi kriittisten raaka-aineiden arvoketjun toimitushäiriöiltä. |
|
Komissio sisällyttää viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen strategiset hankkeet ulkomaisia suoria investointeja koskevaan asetukseen lisätäkseen ulkomaisten investointien valvontaa strategisilla aloilla. |
|
Samaan aikaan komissio ja G7-kumppanit kehittävät standardeihin perustuvia kriittisten raaka-aineiden markkinoita, jotka perustuvat ympäristöä, yhteiskuntaa, hallintoa, tarjonnan monipuolistamista ja häiriönsietokykyä koskeviin kriteereihin. |
|
Komissio kehittää viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä vankan poliittisen lähestymistavan, mukaan lukien kaupan välineet, jotta voidaan reagoida kriittisten raaka-aineiden arvoketjussa esiintyviin muihin kuin markkinakäytäntöihin, kuten hintojen vääristymiin. |
6.Kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa toimitusten monipuolistamiseksi
6.1.EU:n sitoutumisen vahvistaminen ja laajentaminen
EU:n kriittisten raaka-aineiden tarjonnan monipuolistamiseksi komissio toteuttaa EU:n puolesta ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ennakoivaa kriittisiä raaka-aineita koskevaa diplomaattista toimintaohjelmaa. Vapaakauppasopimusten ja puhtaan kaupan ja puhtaiden investointien kumppanuuksien lisäksi vuodesta 2021 lähtien on allekirjoitettu 15 raaka-aineita koskevaa strategista kumppanuutta luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden kanssa, ja EU laajentaa edelleen kumppanuusverkostoaan luotettavien kumppaneiden kanssa( 34 ).
Näiden kumppanuuksien tavoitteena on hyödyttää sekä EU:ta että sen kumppaneita paikallisen rikastamisen kautta. On olennaisen tärkeää luoda paikallista lisäarvoa ja työpaikkoja muun muassa mahdollistamalla se, että kolmannet maat voivat vahvistaa valmiuksiaan louhintaa pidemmälle. Kumppanuuksilla pyritään yleisesti ottaen integroimaan molempien osapuolten arvoketju tukemalla yhteisiä hankkeita ja tekemällä yhteistyötä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvissä standardeissa sekä tutkimuksessa ja innovoinnissa.
Viimeisin yhteisymmärryspöytäkirja tehtiin Etelä-Afrikan kanssa 20. marraskuuta 2025. Sen täytäntöönpanolla olisi tuettava konkreettisia hankkeita, kuten Zandkopsdriftin strategista hanketta harvinaisten maametallien ja mangaanin tuottamiseksi ja Manganese Metal Companyn erittäin puhdasta mangaanisulfaattimonohydraattia tuottavaa laitosta. Lisäksi komissio käynnisti kahdenväliset neuvottelut Brasilian kanssa. Brasilia on strateginen kumppani, jolla on tärkeitä arvoketjuja harvinaisten maametallien, niobiumin, nikkelin, grafiitin, litiumin, mangaanin ja alumiinin alalla.
Komissio pyrkii myös integroimaan EU:n kriittisten raaka-aineiden arvoketjun strategisten kumppaneiden, vapaakauppasopimusmaiden, laajentumisprosessissa mukana olevien maiden ja naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden arvoketjuihin. Esimerkkinä mainittakoon, että se rahoittaa kriittisiä raaka-aineita koskevia hankkeita Ukrainan investointikehyksen kautta, mikä voi hyödyttää Ukrainan strategisia hankkeita ja edistää raaka-aineita koskevan EU:n ja Ukrainan strategisen kumppanuuden täytäntöönpanoa. Se tarjoaa tarvittaessa myös Länsi-Balkanin investointikehyksen kautta rahoitusvälineitä, joilla helpotetaan näiden maiden teollisuuden arvoketjujen yhdentymistä EU:hun. Tiiviimpää yhteistyötä EU:n naapuruusmaiden kanssa edistetään erityisesti Pohjois-Afrikassa raakafosfaatin ja kaliumkarbonaatin saatavuuden osalta sekä Persianlahdella. Tuleva Välimeren alueen sopimuksen toimintasuunnitelma sisältää useita investointihankkeita, jotka myös tarjoavat molempia osapuolia hyödyttäviä mahdollisuuksia EU:n eteläisen naapuruston kumppanimaille.
6.2.Monipuolisten toimitusten turvaamiseen tähtäävien monenvälisten aloitteiden hyödyntäminen
EU ja G20-kumppanit ovat monenvälisellä tasolla suhtautuneet myönteisesti kriittisiä mineraaleja koskevaan kehykseen, joka on yhteistyöhön perustuva suunnitelma sen varmistamiseksi, että kriittisillä mineraaleilla edistetään kestävää kasvua ja vaurautta koko arvoketjussa( 35 ). Tällä kehyksellä edistetään muun muassa geologisten luonnonvarojen kartoittamista, parannetaan ESG-standardeja ja lisätään investointeja kriittisten raaka-aineiden arvoketjuun.
Komissio tukee kriittisten mineraalien tuotantoallianssia Kanadan G7-puheenjohtajuuskaudella, jotta kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden riskejä voidaan yhdessä vähentää. Luettelo G7-ministerikokouksessa lokakuussa 2025 tuetuista ja ilmoitetuista hankkeista on ensimmäinen askel kohti koordinoituja toimia kriittisten raaka-aineiden maailmanlaajuisen toimitusketjun tukemiseksi. Tuleviin kierroksiin olisi sisällyttävä useilla eri lainkäyttöalueilla toteutettavia lisähankkeita. Kriittisten mineraalien tuotantoallianssi ja standardeihin perustuviin markkinoihin tähtäävä G7-maiden etenemissuunnitelma vastaavat edellä esitettyjä toimia niin kriittisten raaka-aineiden arvoketjun tarjonta- kuin kysyntäpuolellakin.
|
Toimet kumppanuuksien toteuttamiseksi kolmansien maiden kanssa toimitusten monipuolistamiseksi |
|
EU:n diplomaattiset ja taloudelliset välineet Team Europe -yhteistyössä tukevat myös EU:n ja kolmansien maiden yritysten välisten sopimusten tekemistä |
|
Komissio aloittaa neuvottelut kriittisiä raaka-aineita koskevasta kumppanuudesta Brasilian kanssa. Komissio tehostaa yhteistyötä eteläisen naapuruston maiden kanssa erityisesti tulevan Välimeren alueen sopimuksen toimintasuunnitelman avulla. |
|
Komissio hyödyntää G7-maiden kriittisten mineraalien tuotantoallianssia kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden riskien vähentämiseksi EU:ssa ja kumppanimaissa. |
|
Komissio seuraa yhteistä sitoutumista ja voimakasta pyrkimystä monipuolistamiseen G20-tasolla kriittisiä mineraaleja koskevan G20-maiden kehyksen puitteissa. |
Päätelmät
Euroopan unioni on laatinut selkeän toimintasuunnitelman kriittisten raaka-aineiden toimitustensa turvaamiseksi, mutta nykyistä suurta riippuvuutta on tarkoitus vähentää vain asteittain ja keskipitkällä aikavälillä. Kun otetaan huomioon haasteen mittakaava, ainoastaan EU:n ja jäsenvaltioiden rohkeilla yhteisillä toimilla voidaan tukea Euroopan teollisuutta laajamittaisissa monipuolistamispyrkimyksissä ottamalla käyttöön erilaisia välineitä, osaamista ja taloudellisia valmiuksia vakaan ja tehokkaan kriittisten raaka-aineiden arvoketjun kehittämiseksi EU:ssa.
RESourceEU-toimintasuunnitelmassa esitetään useita toimia, joilla vahvistetaan EU:n monipuolistamispolitiikkaa lyhyellä aikavälillä, jotta voidaan nopeasti parantaa sen kykyä sietää toimitusketjujen häiriöitä ja viestittää markkinoille uudesta poliittisesta suunnasta keskipitkällä aikavälillä. Tällaisia toimia vahvistetaan perustamalla keskus, joka hallinnoi tähän tarkoitukseen käytettäviä välineitä ja hintatukimekanismeja ja jolla on valmiudet edistää monipuolistamista, hankkeiden kehittämistä ja EU:n kriittisten raaka-aineiden arvoketjun häiriönsietokykyä. Keskuksen tukena on osana tulevaa monivuotista rahoituskehystä ehdotettavan Euroopan kilpailukykyrahaston tarjoama rahoituskapasiteetti.
Kriittisten raaka-aineiden tarjonnan monipuolistamisesta on tultava yksi EU:n ensisijaisista poliittisista painopisteistä tulevina vuosina. Komissio tehostaa tätä silmällä pitäen toimiaan ottamalla käyttöön kaikki toimintapoliittiset ja rahoitukseen liittyvät välineet, jotta voidaan laajentaa EU:n käytössä olevaa kriittisten raaka-aineiden toimittajapohjaa, vahvistaa kotimaista louhintaa ja kierrätystä ja vähentää nykyisiä liiallisia riippuvuuksia kriittisten raaka-aineiden osalta. Euroopan komissio kehottaa tehostamaan kriittisiä raaka-aineita koskevaa yhteistyötä Euroopan parlamentin, EU:n jäsenvaltioiden, kolmansien kumppanimaiden, teollisuuden sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Komissio pyytää Eurooppa-neuvostoa hyväksymään tämän toimintasuunnitelman. RESourceEU:n menestyminen on yhteistyön varassa.