EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 21.10.2025

COM(2025) 871 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

lainsäädännön yksinkertaistamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta

 

1.Esipuheet

Puheenjohtajan esipuhe

Avain kilpailukyvyn parantamiseen on yksinkertaistaminen. Mario Draghin kilpailukykyraportin ja Enrico Lettan sisämarkkinaraportin viimevuotisten julkistamisten jälkeen EU:n yksinkertaistamisohjelma on saanut lisää vauhtia. Meidän on poistettava yritystoimintaa hidastavia esteitä sekä helpotettava investointeja ja työpaikkojen luomista Euroopassa. Tämä tavoite on komissioni poliittisten suuntaviivojen keskiössä. Uuden toimikauden alettua olemme tehneet kaikkemme saadaksemme unionin toiminnasta nopeampaa, yksinkertaisempaa, kohdennetumpaa ja paremmin eurooppalaisia yrityksiä tukevaa. Pelkkä yksinkertaistaminen ei kuitenkaan riitä. Jäsenvaltioiden on pantava yhteiset sääntömme asianmukaisesti täytäntöön, ja jos näin ei tapahdu, meidän on ryhdyttävä toimiin. Yksinkertaistaminen, täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta kulkevat käsi kädessä.

Yksinkertaistaminen on ollut työmme keskiössä, ja olemme tähän mennessä ehdottaneet kuutta yksinkertaistamista koskevaa koontiasetusta. Kun paketit astuvat voimaan, niillä on todellista vaikutusta eurooppalaisiin yrityksiin: paperityön määrä vähenee, sääntöjä yksinkertaistetaan ja samalla noudatetaan EU:n sosiaali- ja ympäristönormeja. Olemme ehdottaneet yksinkertaistamistoimenpiteitä, jotka vähentäisivät yrityksille ja kansalaisille aiheutuvia kustannuksia yli 8,6 miljardilla eurolla. Nyt meidän on jatkettava kiireellistä toimintaa. Lisää koontisäädöksiä on tulossa jo tänä vuonna, ja on erittäin tärkeää, että lainsäätäjät toimivat nopeasti, jotta yksinkertaistamisehdotuksilla saadaan välittömästi aikaan tuloksia yritysten hyväksi.

Seuraava olennainen askel on täytäntöönpano. Sääntöjen yksinkertaistamisen lisäksi meidän on varmistettava, että ne pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Komission ensisijaisia kumppaneita tässä työssä ovat jäsenvaltiot. On kuitenkin myös olennaisen tärkeää kuulla yrityksiä, työmarkkinaosapuolia ja sidosryhmiä yleisesti, jotta voidaan havaita täytäntöönpanon virheet tai puutteet paremmin. Viime kuukausien aikana varapuheenjohtajat ja komission jäsenet ovat osallistuneet 28 täytäntöönpanovuoropuheluun yli 550 sidosryhmän kanssa kaikista jäsenvaltioista. Menettely on tarjonnut tärkeitä näkemyksiä siihen, miten EU:n sääntöjä ja politiikkoja voidaan edelleen yksinkertaistaa ja niiden täytäntöönpanoa tukea.

Keskeinen osa-alue on myös täytäntöönpanon valvonta. Kokemus on osoittanut, että nopein tapa valvoa sääntöjemme täytäntöönpanoa on tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio on käynnistänyt vuoden 2025 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana 168 rikkomusmenettelyä edeltävää vuoropuhelua. Asia on saatu ratkaistua kahdessa kolmesta päättyneestä vuoropuhelusta. Samaan aikaan olemme myös käynnistäneet 373 rikkomusmenettelyä, ja lähes yhtä monet niistä on saatu päätökseen. Tapauksista 95 prosenttia saatiin ratkaistua ennen kuin komissio joutui viemään ne unionin tuomioistuimeen. Menettely vähentää EU:n kansalaisten kokemaa epävarmuutta ja auttaa heitä hyötymään EU:n politiikoista nopeammin. Pyrimme aina varmistamaan, että yhteisesti sovitut säännöt pannaan kaikilta osin täytäntöön mahdollisimman nopeasti, jotta EU:n kansalaiset pääsevät pian kokemaan niiden vaikutuksia.

Tämä kertomus kuvaa tähänastisia saavutuksia ja luo perustan työn jatkamiselle. Yksinkertaistaminen, täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta: komissioni tavoitteena on tuloksellinen, maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen unioni. 

Esipuhe – komission jäsen Valdis Dombrovskis

Vuoden alussa esitimme vision, jonka tarkoituksena on keventää merkittävästi kansalaisten, yritysten ja viranomaisten sääntelytaakkaa Euroopassa sekä tehostaa politiikkojemme täytäntöönpanoa. Sitouduimme ehdottamaan EU:n sääntöjen ennennäkemätöntä yksinkertaistamista vaurauden lisäämiseksi ja resilienssin parantamiseksi, ja ryhdyimme uudella tarmolla tekemään säännöistä selkeämpiä ja nopeammin täytäntöönpantavia, jotta niiden tavoitteet on helpompi saavuttaa käytännössä.

Diagnoosimme oli selvä, ja siitä oltiin laajalti yksimielisiä. Sääntöjen kasautuminen vähitellen eri tasoilla ja sen aiheuttama monimutkaistuminen vaikuttavat huomattavan kielteisesti Euroopan kilpailukykyyn ja vaurauteen. Tämän ongelman selättäminen edellyttää rohkeaa, yhtenäistä toimintaa sen sijaan, että edettäisiin vain vähän kerrallaan. EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää lainsäädäntöympäristöä, joka tukee yritysten perustamista ja kasvua sekä suojelee ihmisiä ja avaa heille mahdollisuuksia mahdollisimman yksinkertaisella, nopealla ja tuloksellisella tavalla.

Komissio on muutaman kuukauden kuluessa esittänyt kuusi koontipakettia, jotka koskevat muun muassa kestävyysraportointia, huolellisuusvelvoitetta, kemikaaleja, puolustusvalmiutta, pieniä midcap-yrityksiä ja maataloutta. Yhdessä muiden yksinkertaistamisaloitteiden kanssa nämä paketit voisivat tuottaa yli 8,6 miljardin euron säästöt toistuvista hallinnollisista kustannuksista. Ehdotukset ovat ensimmäinen merkittävä askel kohti yleistä 25 prosentin vähennystavoitetta ja pk-yrityksiä koskevaa 35 prosentin vähennystavoitetta, mikä merkitsee 37,5 miljardin euron säästöjä kansalaisille, yrityksille ja julkishallinnoille toimikauden loppuun mennessä.

Sitoutumisemme EU:n säännöstön asteittaiseen stressitestaukseen on jo johtanut ensimmäisten EU:n sääntöjen yksinkertaistamiseen tähtäävien lainsäädäntöehdotusten muodostamiseen. Toimia jatketaan komission vuoden 2026 työohjelman mukaisesti. Aiomme edelleen puuttua kaikkiin sääntelytaakan aiheuttajiin – hallinnollisiin kustannuksiin ja yleisemmin säännösten noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kustannuksia on vähennettävä, jotta Eurooppa voi saavuttaa kunnianhimoiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteensa paitsi paperilla, myös käytännössä.

Komission jäsenten kollegio on edistänyt aktiivisesti tätä tavoitetta. Jokainen komission jäsen on käynyt vähintään yhden täytäntöönpanovuoropuhelun, ja monet ovat jo ehdottaneet kunnianhimoisia yksinkertaistamispaketteja. Yhdessä muovaamme uutta institutionaalista kulttuuria, joka on aiempaa avoimempi ja reagoivampi, jossa keskitytään tehokkuuteen ja tuloksiin ja jolla asetetaan nykyisten sääntöjen parantamisen etusijalle sen sijaan että luotaisiin uusia.

Olemme myös sitoutuneet mahdollisimman suureen avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen sekä toimielinten väliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Tämä vuotuinen tilannekatsaus sekä kunkin komission jäsenen yksittäiset edistymiskertomukset ovat näiden tavoitteiden kannalta keskeisiä. Niitä täydennetään Europa-verkkosivuston laajoilla tiedoilla yksinkertaistamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta.

Yksinkertaistamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien EU:n toimielinten, erityisesti lainsäätäjinä toimivien parlamentin ja neuvoston, yhteisiä ponnisteluja. On meidän yhteinen vastuumme käsitellä yksinkertaistamisehdotukset nopeasti ja keskitetysti ja pitää samalla kiinni kunnianhimoisista tavoitteistamme.

Vaikka pyrimme yksinkertaistamaan sääntöjämme ja parantamaan niiden täytäntöönpanoa, emme arkaile panna niitä täytäntöön. Komissio toteuttaa jatkossakin määrätietoisia täytäntöönpanotoimia kansalaisten ja yritysten etujen mukaisesti kaikkialla sisämarkkinoilla. 

2.Tiivistelmä

Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimivan Euroopan luominen on yksi vuosien 2024–2029 toimikauden tärkeimmistä monialaisista painopisteistä, ja se merkitsee kulttuurista ja institutionaalista muutosta Euroopan komissiossa. Ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmällisesti EU:n lainsäädäntöä ja politiikkoja kaikkialla Euroopassa niiden vaikutuksen tehostamiseksi sekä samalla parantaa niiden täytäntöönpanoa ja valvontaa.

Komission puheenjohtajan poliittisten suuntaviivojen ja tiedonannon Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU mukaan keskeisiä poliittisia painopisteitä ovat nopeus, johdonmukaisuus ja yksinkertaisuus. Nämä tavoitteet ovat avainasemassa EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa kilpailukykykompassin mukaisesti. Kompassi ohjaa komission toimintaa koko tämän toimikauden ajan. Kullekin komission jäsenelle on annettu tehtäväksi vähentää hallinnollisia rasitteita ja yksinkertaistaa täytäntöönpanoa. Komission vuoden 2025 työohjelmaan sisältyvistä 18 lainsäädäntöaloitteesta 11:llä pyrittiin joko kokonaan tai osittain yksinkertaistamaan lainsäädäntöä ja politiikkoja.

Tämä on ensimmäinen vuotuinen tilannekatsaus, jossa esitetään yhteenveto komission työn tärkeimmistä tuloksista kolmella keskeisellä osa-alueella EU:n työn yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Lisäksi kukin kollegion jäsen on laatinut vastuualueidensa yksinkertaistamista, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevan vuotuisen edistymiskertomuksen. Ne kaikki kattavat ajanjakson 31. heinäkuuta 2025 saakka. 1

Komissio on hyväksynyt vain kuudessa kuukaudessa kuusi aloitepakettia (ns. koontiasetusta) ja muita ehdotuksia, joilla pyritään keventämään sääntelytaakkaa ja yksinkertaistamaan lainsäädäntöä sekä vähentämään kustannuksia yli 8,6 miljardilla eurolla. Lisäksi komissio edistyi EU:n säännöstön stressitestauksessa useilla aloilla, kuten energia-, rahoitus-, digitaali- sekä yritys- ja kuluttajalainsäädännön aloilla, hyödyntäen sidosryhmien tilannearvioissa ja täytäntöönpanovuoropuheluissa antamaa panosta.

Yhteensä kuultiin 550:tä sidosryhmää 28:ssa kollegion jäsenten järjestämässä täytäntöönpanovuoropuhelussa, jotka koordinoitiin täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaavan komission jäsenen kanssa. Vuoropuhelut ovat myös osa uusia kuulemisvälineitä, jotka on kehitetty nopeuttamaan EU:n lainsäädännön, politiikan ja rahoituksen täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio on tukenut jäsenvaltioita useilla välineillä, jotta yhteisesti sovitut säännöt voidaan saattaa kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna täytäntöön, minkä lisäksi komissio on määrätietoisesti toteuttanut EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Katsauksen viimeisessä osassa esitellään työn seuraavat vaiheet, joiden tarkoituksena on saada aikaan todellinen sääntelykulttuurin muutos kaikkialla Euroopan unionissa. Siinä korostetaan kumppanuuden merkitystä, yhteistyön jatkamista parlamentin ja neuvoston kanssa sekä vastuun jakamista jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan saada EU:sta nopeammin ja yksinkertaisemmin toimiva.

Jotta tämä kunnianhimoinen ohjelma olisi toteutettavissa, komissio luottaa siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto jatkavat ja jopa nopeuttavat koontipakettien ja muiden yksinkertaistamisehdotusten parissa tekemäänsä työtä, pitävät yllä niiden tavoitetason ja varmistavat, että niiden hyödyt näkyvät nopeasti. Myös jäsenvaltioilla on toiminnassa keskeinen rooli. Niiden ennakoiva sitoutuminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan keventää kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvaa yleistä sääntelytaakkaa sekä varmistaa, että EU:n lainsäädäntö ja politiikat pannaan täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan yksinkertaistamistoimiin yksinkertaistamalla ja vähentämällä omista kansallisista säännöistään johtuvaa liiallista byrokratiaa.

Komissio pyrkii yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja politiikkoja edelleen tulevina vuosina. Tämä näkyy samaan aikaan tämän kertomuksen kanssa hyväksytyssä komission vuoden 2026 työohjelmassa, jossa yli puoleen aloitteista liittyy vahva yksinkertaistamisulottuvuus. Komissio käyttää jatkossakin kaikkia välineitään ja resurssejaan säännösten täytäntöönpanon nopeuttamiseksi eikä epäröi hyödyntää täytäntöönpanomekanismeja sen varmistamiseksi, että sovitut säännöt tuottavat parhaat mahdolliset tulokset.

3.Strategian toteuttaminen: keskeiset toimenpiteet

”Työpaikkojen suojelemiseksi meidän on helpotettava liiketoimintaa Euroopassa. Tähän mennessä esittämillämme koontiasetuksilla on todellista vaikutusta. Vähemmän paperityötä, vähemmän päällekkäisyyksiä ja vähemmän monimutkaisia sääntöjä. Ehdotuksemme vähentävät eurooppalaisten yritysten hallintokustannuksia 8 miljardia euroa vuodessa.”

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puhe unionin tilasta 
10. syyskuuta 2025, Strasbourg

A.Yksinkertaistaminen ja stressitestit

Yksinkertaistaminen ja sääntelytaakan keventäminen ovat olennainen osa EU:n kilpailukyvyn parantamista. Komissio pyrkii ennennäkemättömällä tavalla yksinkertaistamaan lainsäädäntöä ja saavuttamaan kestävää, mitattavissa olevaa edistystä. Se poistaa sisämarkkinoiden esteitä ja sääntelyn pullonkauloja kestävän talouskasvun tieltä. Komissio oli asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen vähentää toimikautensa loppuun mennessä kaikkien yritysten hallinnollista taakkaa vähintään 25 prosenttia ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) hallinnollista taakkaa 35 prosenttia. Eurooppa-neuvosto kehotti maaliskuussa 2025 komissiota ja lainsäätäjiä edistämään työtä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Komission vuoden 2025 työohjelma, jonka 18 ehdotuksesta 11:ssä keskitytään vahvasti yksinkertaistamiseen, käynnistää tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan työn. Helmikuun 2025 jälkeen komissio on sidosryhmien palautteen ja sisäisen analyysinsa perusteella esitellyt kuusi aloitepakettia, joilla pyritään erityisesti vähentämään hallinnollista rasitusta ja yksinkertaistamaan lainsäädäntökehystä. Nämä paketit – joita kutsutaan niiden monialaisen ja kohdennetun luonteen vuoksi koontiehdotuksiksi ja jotka täydentävät muita yksinkertaistamisehdotuksia – vähentävät pk-yrityksiin, suurempiin yrityksiin ja viranomaisiin kohdistuvaa rasitusta. Niiden avulla säästetään yli 8,6 miljardia euroa juoksevia toistuvia hallinnollisia kustannuksia.

Ensimmäinen koontipaketti on kauaskantoinen aloite, jolla yksinkertaistetaan kestävyysraportointiin, kestävää toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen ja kestävyysluokitusjärjestelmään liittyviä sääntöjä (4,5 miljardin euron säästöt). Se vähensi kestävyysraportointivaatimusten piiriin kuuluvien yritysten määrää ja höllensi raportointivaatimuksia arvoketjussa. Tämän lisäksi se lykkäsi kahdella vuodella vaatimuksia, jotka koskevat tiettyjä yrityksiä – myös pienempiä yrityksiä (niin kutsuttuja toisen ja kolmannen aallon yrityksiä) –, joihin sovelletaan yritysten kestävyysraportointia koskevaa direktiiviä. Se myös lykkäsi vuodella direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettua määräaikaa sekä direktiivin soveltamisen alkamispäivää niiden yritysten osalta, jotka kuuluvat yritysvastuudirektiivin mukaiseen ensimmäiseen ryhmään. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät tämän toimenpiteen 17. huhtikuuta 2025, ja luokitusjärjestelmää koskevaan delegoituun säädökseen tehdyt muutokset hyväksyttiin heinäkuussa 2025. Paketin muut osat on tarkoitus hyväksyä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Lisäksi ensimmäisen koontipaketin puitteissa hiilirajamekanismin yksinkertaistamista koskeva ehdotus poistaa tähän liittyvät velvoitteet noin 182 000:lta eli 90 prosentilta tuojista, joista suurin osa on pk-yrityksiä, mikä mahdollistaa 1,2 miljardin euron säästöt. Lainsäätäjät hyväksyivät paketin lokakuussa 2025.

Investointisääntöjen yksinkertaistamista koskevalla toisella koontipaketilla helpotetaan InvestEU-ohjelman ja Euroopan strategisten investointien rahaston käyttöä ja niistä raportointia (350 miljoonan euron säästöt, joista 324 miljoonan euron kertaluonteiset säästöt hallinnollisissa kustannuksissa ja 50 miljardin euron lisäinvestoinnit julkisiin ja yksityisiin investointeihin). Lainsäätäjien on määrä hyväksyä se piakkoin.

Komissio ehdotti myös ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn yksinkertaistamista ja menettelyjen helpottamista. Paketista keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevalla kolmannella koontipaketilla vähennetään hallinnoinnin, seurannan ja raportoinnin monimutkaisuutta sekä viljelijöille ja jäsenvaltioiden viranomaisille aiheutuvaa liiallista hallinnollista rasitusta. Tätä varten hyödynnetään myös digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. (Tämä tuottaa 1,58 miljardin euron vuotuiset säästöt viljelijöille ja 210 miljoonan euron säästöt viranomaisille.) Pakettia koskevat keskustelut ovat edenneet Euroopan parlamentissa ja neuvostossa pitkälle.

Pieniä midcap-yrityksiä, digitalisaatiota ja yhteisiä eritelmiä koskevan neljännen koontipaketin ansiosta pienet midcap-yritykset voivat osittain hyötyä samoista, kevyemmistä vaatimuksista kuin pk-yritykset. Paketilla poistetaan tehottomia paperimuotoisia raportointivaatimuksia tuotelainsäädännöstä ja lykkää akkuja ja paristoja koskevan huolellisuusvelvoitteen soveltamista, kuten heinäkuussa 2025 sovittiin (380 miljoonan euron säästöt). Paketista keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Puolustusvalmiutta koskeva viides koontipaketti yksinkertaistaa Euroopan puolustusteollisuuteen sovellettavia EU:n sääntöjä, jotta voidaan helpottaa investointien tekemistä sekä puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden suunnittelua, kehittämistä, valmistamista ja toimittamista. Paketissa käsitellään sekä erityistä EU:n puolustuslainsäädäntöä että puolustustoimintaan vaikuttavaa yleistä lainsäädäntöä. Paketista keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Kuudes koontipaketti vähentää kemianteollisuudelle sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa säilyttäen kuitenkin kansanterveyden ja ympäristön suojelun vahvan tason. Sillä yksinkertaistetaan kemikaalien, lannoitevalmisteiden ja kosmeettisten valmisteiden luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevia sääntöjä (363 miljoonan euron säästöt, joista 290 miljoonaa euroa koostuu toistuvista säästöistä). Paketista keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Yhdessä muiden aloitteiden – kuten yksinkertaisemman, standardoidun arvopaperistamiskehyksen luomiseen tähtäävän toimenpidepaketin – kanssa koontipaketteja koskevat ehdotukset edistävät merkittävästi komission tavoitetta vähentää hallinnollista taakkaa vähintään 25 prosentilla ja pk-yritysten osalta vähintään 35 prosentilla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää juoksevien hallinnollisten kustannusten leikkaamista 37,5 miljardilla eurolla toimikauden loppuun mennessä. Hallinnollisiin kustannuksiin kohdistuvien 8,6 miljardin euron säästöjen 2 ansiosta komissio on jo nyt, viisivuotisen toimikautensa ensimmäisten kuukausien aikana, tehnyt ehdotuksia, jotka koskevat yli viidesosaa sen tavoitteista. Lainsäätäjien on siis vietävä niitä eteenpäin nopeasti. Lisäksi on komissio leikannut näiden toimenpiteiden avulla 4 miljardia euroa kertaluonteisia kustannuksia. Kaiken kaikkiaan tämän tavoitteen saavuttaminen nostaa merkittävästi vuosina 2022–2024 käyttöön otetun ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen tavoitetasoa, sillä sen puitteissa komissio ehdotti lähes 14 miljardin euron nettomääräisiä hallinnollisia kustannussäästöjä yrityksille ja kansalaisille.

Koontiehdotuksiin on sisältynyt myös kohdennetusti pk-yrityksiin kohdistuvia säästöjä, joiden arvo on yli 2,8 miljardia euroa. Tämä käsittää kolmannen koontipaketin (yhteinen maatalouspolitiikka) tuottamat 1,6 miljardin euron säästöt, hiilirajamekanismin, ensimmäisen koontipaketin tarjoamat 830 miljoonan euron säästöt, neljännen koontipaketin (pienet midcap-yritykset ja digitalisaatio) tuottamat 180 miljoonan euron säästöt ja kuudennesta koontipaketista (kemikaalit) seuraavat 67 miljoonan euron toistuvat säästöt.

Mitattavissa olevan hallinnollisen taakan vähentämisen lisäksi tähän mennessä hyväksytyissä koontipaketeissa otetaan käyttöön useita toimenpiteitä, jotka hyödyttävät pk-yrityksiä eri aloilla ja auttavat niitä harjoittamaan liiketoimintaa EU:ssa. Komissio on ehdottanut, että listatut pk-yritykset jätetään yritysten kestävää toimintaa koskevien raportointivelvoitteiden ulkopuolelle – arvoketjurajaus ja vapaaehtoinen standardi suojaavat alle 1 000 työntekijän yrityksiä suhteettomilta tietopyynnöiltä. Komissio on ehdottanut yritysten kestävää toimintaa koskevan huolellisuusvelvoitteen yhteyteen suojakeinoa, jolla suojellaan pk-yrityksiä suurilta yrityksiltä siirtyvää rasitusta vastaan, sekä harvemmin toteutettavia arviointeja ja oikeasuhteisempia toimia. Hiilirajamekanismiin ehdotetut muutokset yksinkertaistavat pk-yritysten vaatimustenmukaisuusmenettelyä vapauttamalla alle 50 tonnia vuodessa tuovat pientuojat verosta sekä keventämällä raportointi-, lupa- ja päästölaskentavaatimuksia. Pk-yritysten odotetaan hyötyvän myös yksinkertaistetuista hallinnollisista menettelyistä, joilla parannetaan pääsyä InvestEU-ohjelmaan (toinen koontipaketti). Pienviljelijöiden on tarkoitus saada tukea yksinkertaistetun tukijärjestelmän kautta sekä hyötyä yksinkertaistetusta valvonnasta, tehokkaammasta kriisinhallinnasta ja paremmasta kilpailukyvyn ja digitalisoinnin tuesta (kolmas koontipaketti).

Laajemmin katsottuna pk-yritykset hyötyvät paperipohjaisten raportointivaatimusten korvaamisesta digitaalisilla prosesseilla, yleisen tietosuoja-asetuksen yksinkertaistetuista kirjaamisvelvoitteista ja korkeammista F-kaasujen raportoinnin kynnysarvoista (neljäs koontipaketti). Puolustussääntöjen selkeyttäminen yksinkertaistaa rahoituksen saantia, lupamenettelyjä ja rajatylittäviä siirtoja, mikä puolestaan keventää puolustusalalla toimivien pk-yritysten taakkaa (viides koontipaketti). Lisäksi pk-yritykset hyötyvät yksinkertaistetuista vaarallisten kemikaalien merkintöjä koskevista säännöistä, selvemmistä kosmetiikkaa koskevista EU:n säännöksistä ja helpommasta EU:n lannoitevalmisteiden rekisteröinnistä, jotka ovat seurausta vaatimusten yhdenmukaistamisesta REACH-asetuksen vakiomuotoisten tietovaatimusten kanssa (kuudes koontipaketti).

Komissio myös hyväksyi 1. huhtikuuta 2025 osana väliarviointiaan uudenaikaistettua koheesiopolitiikkaa koskevan ehdotuksensa, jolla muutetaan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevia asetuksia (lainsäätäjät hyväksyivät ehdotuksen 18. syyskuuta 2025). Siinä kannustetaan jäsenvaltioita mukauttamaan ohjelmansa paremmin EU:n strategisiin ja uusiin painopisteisiin kohdentamalla käytettävissä olevia varoja uudelleen kilpailukykyyn, puolustukseen, asumiseen, vesiresilienssiin ja energiasiirtymään. Jäsenvaltiot myös hyötyvät yksinkertaistamistoimenpiteistä, erityisesti rahoituksen nopeammasta saatavuudesta muiden EU:n välineiden nojalla valittuihin strategisiin eurooppalaisiin hankkeisiin ja Euroopan arvoketjuihin sijoittaville yrityksille, täytäntöönpanokehyksen joustavuuden lisäämisestä sekä taloudellisista kannustimista suuremman ennakkorahoituksen ja yhteisrahoituksen osalta. Lisäksi mahdollisuus hyötyä tietyin edellytyksin vuodella pidennetystä tukikelpoisuusajasta vähentää tuensaajiin kohdistuvaa ajoituspainetta.

Komission viimeaikaiset seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset edistävät nekin merkittävällä tavalla pyrkimyksiä yksinkertaistaa EU:n sääntöjä. Tavoitteena on vähentää merkittävästi EU:n rahoituksen saajiin ja tuensaajiin, myös yrityksiin, kansalaisiin ja hallintoihin, kohdistuvaa taakkaa. Ehdotuksen ansiosta tuensaajien on helpompi saada EU:n rahoitusta, kun tieto rahoituksesta ja tarjousmahdollisuuksista sekä yhdenmukaistetut ohjeet hankkeiden toteuttajille kootaan keskitettyyn portaaliin. Näin lyhennetään EU:n rahoitusmahdollisuuksia koskevan tiedon hakemiseen tarvittavaa aikaa.

Lisäksi seuraavan rahoituskehyksen rakenne tulee olemaan yksinkertaisempi, sillä EU:n ohjelmien määrä vähenee ja niiden säännöt on yhdenmukaistettu. Tämä vähentää päällekkäisyyksiä ja maksimoi eri ohjelmien väliset synergiat. Kansallisilla ja alueellisilla kumppanuussuunnitelmilla vähennetään ohjelma-asiakirjojen määrää ja niistä kansallisille ja alueellisille hallinnoille aiheutuvaa rasitetta. Myös rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden käyttöä yksinkertaistetaan yhdenmukaistettujen teknisten sääntöjen, Euroopan kilpailukykyrahaston sisäisiä politiikkoja koskevan yhtenäisen talousarviotakuun ja Globaali Eurooppa ‑rahaston ulkoisia politiikkoja koskevan erillisen takuun avulla. Tämä vähentää huomattavasti hallinnollista taakkaa erityisesti toteutuskumppaneiden ja lopullisten tuensaajien osalta.

Päivitettyyn tuloskehykseen sisältyvät myös yhtenäiset säännöt, jotka vähentävät seurantaan ja raportointiin liittyvää hallinnollista taakkaa. Kaikkiin ohjelmiin sovelletaan yhtä menojen ja tuloksellisuuden seurantajärjestelmää, jonka myötä yli 5 000 indikaattoria korvataan noin 900 indikaattorin yksinkertaistetulla kokonaisuudella.

Komissio on päättänyt sisällyttää yksinkertaistamisnäkökulman kaikkiin uusiin ehdotuksiin. Sen varmistamiseksi, että tuleva lainsäädäntö edistää kasvua, vaikutustenarvioinneissa on vuonna 2025 otettu käyttöön uusi pk-yritys- ja kilpailukykytarkastus. Tarkoituksena on varmistaa, että uudet ehdotukset edustavat byrokratian vähentämiseen tähtäävää yrityskulttuurin muutosta, jolla parannetaan EU:n yritysten kilpailukykyä (pk-yritykset mukaan lukien). Lisäksi komissio on tammikuusta 2025 lähtien arvioinut poliittisten aloitteidensa digitaalista ulottuvuutta Yhteentoimiva Eurooppa ‑säädöksen mukaisesti. Näin komissio edistää sellaisten oikeudellisten vaatimusten käyttöä, joihin kuuluu oletusarvoisesti digitaalista täytäntöönpanoa, ja kannustaa käyttämään uudelleen olemassa olevia tietoja ja digitaalisia ratkaisuja.

Täydentääkseen tätä yleiskatsausta komissio raportoi jatkossakin hallinnollisen taakan vähentämistavoitteesta ja esittää yleiskatsauksen lainsäädännön yksinkertaistamiseen, liiallisen sääntelyn välttämiseen ja rasitteiden vähentämiseen tähtäävän työn keskeisistä tuloksista Europa-verkkosivustolla 3 .

Stressitestit

Byrokratian vähentäminen ja yksinkertaisempien sääntöjen luominen edellyttävät, että nykyiseen lainsäädäntöön kertyneitä rasitteita tarkastellaan kriittisesti. Jokaiselle komission jäsenelle on annettu tehtäväksi suorittaa täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaavan komission jäsenen alaisuudessa kattava EU:n lainsäädännön stressitesti omalla vastuualueellaan. Prosessin tavoitteena on yksinkertaistaa, kodifioida ja konsolidoida EU:n sääntelykehys sekä varmistaa, että se on edelleen olennainen ja oikeasuhteinen ja soveltuu tavoitteidensa saavuttamiseen mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

Stressitestausprosessissa priorisoidaan alat, joilla rasitus tuntu voimakkaimmin ja joilla on parhaat mahdollisuudet yksinkertaistaa toimintaa. Painopisteet laaditaan sidosryhmien palautteen perusteella, jota saadaan myös uusien kuulemisvälineiden (täytäntöönpanovuoropuhelut ja tilannearviot) avulla, ja komission yksiköiden laatiman sisäisen arvion perusteella. Valmistuneet arvioinnit sekä Draghin ja Lettan raportit auttavat painopisteiden määrittämisessä. Nämä stressitestit otetaan huomioon muissa koonti- ja yksinkertaistamisaloitteissa koko toimikauden ajan. Vuonna 2025 tutkitaan merkittäviä politiikan aloja, muun muassa rahoitus-, digitaali-, energia-, yritys- ja kuluttajalainsäädännön keskeisiä osia, jotta voidaan määrittää, täyttävätkö nykyiset säännöt niille asetetut tavoitteet, ja löytää mahdollisuuksia hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi. Esimerkiksi tulevassa pankkialan lainsäädännön kilpailukykyraportissa arvioidaan myös EU:n sääntelykehyksen monimutkaisuutta.

Digitaalipolitiikan osalta komissio on etsinyt mahdollisuuksia yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Komissio ehdottaa vuoden 2025 loppuun mennessä digitaalialan koontipakettia, joka kattaa muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevaan asetukseen, datanhallinta-asetukseen ja avointa dataa koskevaan direktiiviin pohjautuvan tietopolitiikkaa säätelevän EU:n lainsäädännön. Lisäksi se kattaa kyberturvallisuutta ja vaaratilanteita koskevat ilmoittamisvaatimukset, tekoälysäädöksen soveltamisen ja muita yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä kohdennettuja näkökohtia. Digitaalialan koontipaketilla varmistetaan myös yhdenmukaisuus tulevan, eurooppalaista yrityslompakkoa koskevan ehdotuksen kanssa. Lisäksi komissio valmistelee kattavaa digitaalista toimivuustarkastusta tarkastellakseen laajemmin kumulatiivisia vaikutuksia, johdonmukaisuutta ja mahdollisuuksia, joita voidaan luoda EU:n digitaalilainsäädännön ja siihen liittyvien sääntöjen soveltamisessa.

Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta koskevan politiikan osalta komissio on havainnut mahdollisuuksia yksinkertaistaa sääntöjä ja esittääkin vuoden loppuun mennessä koontipakettiehdotuksen, kuten maatalous- ja elintarvikevisiossa ilmoitettiin. Paketin tavoitteena on vähentää tarpeetonta sääntely- ja hallinnollista taakkaa säilyttäen kuitenkin tiukat vaatimukset elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden varmistamiseksi sekä suojella kansanterveyttä, eläinten ja kasvien terveyttä ja ympäristöä. Ehdotuksella vastataan sidosryhmien ja EU-jäsenvaltioiden toistuviin pyyntöihin nopeuttaa ja selkeyttää kasvinsuojeluaineita, drooneja, biosidejä, rehun lisäaineita, hygieniasääntöjä ja virallista valvontaa koskevia menettelyjä.

Ympäristöpolitiikan osalta komissio julkaisi kannanottopyynnön löytääkseen yksinkertaistamismahdollisuuksia kiertotalouden, jätehuollon, teollisuuden päästöjen ja ympäristöarviointien aloilta, ja se aikoo ehdottaa ympäristöä koskevaa koontipakettia vuoden 2025 loppuun mennessä.

Energia- ja ilmastopolitiikan osalta komissio tarkistaa – energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen toimintaa  ja sen  arviointia koskevien kertomusten pohjalta – energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnon ja siihen liittyvän lainsäädännön virtaviivaistaakseen ja yksinkertaistaakseen erityisesti jäsenvaltioiden raportointivelvoitteita energia- ja ilmastoalalla sekä parantaakseen EU-kehyksen yhdenmukaisuutta kansainvälisten sitoumusten kanssa. Energian toimitusvarmuutta koskevan kehyksen toimivuustarkastus on parhaillaan käynnissä, ja se valmistuu tämän vuoden aikana.

Myös yritys- ja kuluttajalainsäädäntö asetettiin vuoden 2025 stressitestauksessa etusijalle sidosryhmien palautteen perusteella. Tämä johtaa 28. oikeusjärjestyksen syntymiseen. Sen tarkoituksena on luoda vuonna 2026 yhtenäiset säännöt yrityksille kaikkialla EU:ssa. Näin poistetaan kansallisten yrityslainsäädännön sääntöjen hajanaisuus, joka vaikeuttaa liiketoiminnan harjoittamista useissa EU-maissa. Käynnissä on myös osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin arviointi, jonka tarkoituksena on tutkia tapoja yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa sijoittajien, liikkeeseenlaskijayhtiöiden ja välittäjien rajatylittäviä toimia ja arvioida niiden laajuutta, jotta voitaisiin vähentää toimijoihin kohdistuvia kustannuksia ja rasitteita.

Vuonna 2024 valmistuneen EU:n kuluttajalainsäädännön kattavan toimivuustarkastuksen seurauksena komissio valmistelee parhaillaan oikeudenmukaisuutta digiympäristössä koskevaa säädöstä, jolla on tarkoitus paikata digitaalisessa kuluttajansuojassa havaitut puutteet. Kun otetaan huomioon toimivuustarkastuksessa tehdyt havainnot ja kuluttajansuojasta digitaalisessa ympäristössä 15. heinäkuuta 2025 käyty täytäntöönpanovuoropuhelu 4 , meneillään oleva vaikutustenarviointi ja oikeudenmukaisuutta digiympäristössä koskevaan säädökseen liittyvät kuulemiset koskevat myös tietyillä aloilla mahdollisesti merkittäviä yksinkertaistamistekijöitä, kuten verkkosopimuksissa esitettyjä kuluttajatietovaatimuksia ja digitaalisten mediapalveluiden perumisoikeuksia.

Tietosuojan osalta komissio ehdottaa 16. heinäkuuta 2025 käydyn täytäntöönpanovuoropuhelun 5 pohjalta kohdennettuja muutoksia, jotka liittyvät yleiseen tietosuoja-asetukseen. Tämä sisältyy digitaalialan koontiasetukseen, joka esitetään vuoden 2025 lopussa ja jossa pohditaan, miten tietosuojakehystä voitaisiin nykyaikaistaa edelleen ja parantaa sen hallintaa ja täytäntöönpanoa siten, että samalla pidetään yllä tietosuojaa perusoikeutena.

Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset

Stressitestaus ei kata ainoastaan lainsäädäntöä vaan myös täytäntöönpanosäädökset. Komissio hyväksyy vuosittain useita delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Ne muodostavat merkittävän osan yleisestä sääntelykehyksestä ja perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymiin valtuutuksiin. Monet säädökset ovat puhtaasti teknisiä tai toistuvia hallintatoimenpiteitä, rahoituspäätöksiä tai valtuuksia. Jotkin niistä voivat kuitenkin lisätä hallinnollista taakkaa.

Sen vuoksi on tarpeen tarkastella säädösten vaikutusta sääntelyn monimutkaisuuteen. Komission yksiköt tarkastelevat delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen liittyviä valtuutuksia. Tavoitteena on määrittää, tarvitaanko tällaisia säädöksiä oikeudellisesti, voisiko sääntelykehystä yksinkertaistaa ja ovatko säädökset välttämättömiä EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jolloin ne olisi asetettava tärkeysjärjestyksessä etusijalle. Jos näin ei ole, ne voidaan poistaa painopisteistä.

Esimerkiksi rahoituspalveluiden osalta komissio analysoi 430 näiden säädösten antamiseen liittyvää valtuutusta, jotka perustuivat lainsäätäjien vuosina 2019–2024 antamiin perussäädöksiin. Arvioinnissa115 delegoidun säädöksen ja täytäntöönpanosäädöksen katsottiin olevan muita kuin välttämättömiä peruslainsäädännön tehokkaan toiminnan kannalta. Komissio on seulonut ympäristöalalla 253 säädöstä, jotka saattavat olla vastaavia. Niistä 196 säädöstä todettiin välttämättömiksi ympäristö- tai taakankeventämispolitiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kun taas 57 säädöksen katsottiin tuovan vähemmän välitöntä lisäarvoa ja olevan samalla hallinnollisesti tai täytäntöönpanon kannalta raskaita tai aiheuttavan kustannuksia.

Komissio katsoo, että valtuutusten sisällyttäminen uuteen lainsäädäntöön on olennaista vain, jos delegoidut säädökset ja/tai täytäntöönpanosäädökset ovat tarpeen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja jos valtuutukset eivät aiheuta merkittävää täytäntöönpanotaakkaa. Komissio luottaa tässä parlamentin ja neuvoston yhteistyöhön, jotta painopiste säilyy yksinkertaistamisessa niin uuden lainsäädännön kuin täytäntöönpanosääntöjenkin osalta.

Tilannearviot

Komissio on aloittanut uuden välineen avulla tilannearvioiden toteuttamisen sellaisten osapuolten kanssa, jotka panevat täytäntöön EU:n lainsäädäntöä tai joihin se vaikuttaa suoraan, ymmärtääkseen paremmin, miten lainsäädäntö toimii käytännössä. 6 Teknisen tason suoran yhteydenpidon avulla komissio voi tunnistaa esteitä ja myönteisiä kokemuksia sekä tarkistaa, ovatko EU:n lainsäädännön perustana olevat oletukset oikeita ja tuottaako EU:n lainsäädäntö odotettuja hyötyjä. Prosessin avulla komissio voi myös saada palautetta esimerkiksi politiikkaehdotuksiin liittyvissä vaikutustenarvioinneissa esitetyistä kustannus- tai säästöarvioista. Tilannearvioiden tulokset otetaan huomioon voimassa olevan lainsäädännön stressitestauksessa (niin arvioinneissa kuin toimivuustarkastuksissakin) ja tulevien yksinkertaistamisehdotusten suunnittelussa.

Tähän mennessä toteutetut tilannearviot – esimerkiksi toimijoiden kanssa toteutetut kestävyyttä, lannoitteita, kosmetiikkaa ja luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista, teollisuuden hiilestä irtautumisen vauhdittamista ja puolustusteollisuutta koskevat tilannearviot – ovat tukeneet yksinkertaistamisehdotusten, myös koontipakettien, laatimista.

Toinen esimerkki on kohtuuhintaista asumista koskevien valtiontukisääntöjen tilannearvio, jossa sidosryhmiltä ja jäsenvaltioilta pyydettiin tietoja todellisista tilanteista ja käytännön vaikeuksista kohtuuhintaisen asumisen alalla, erityisesti merkittävimmistä nykyisistä ja mahdollisista valtiontukisääntöjen soveltamiseen kohdistuvista esteistä. Lääkinnällisiin laitteisiin kohdistettu tilannearvio puolestaan mahdollisti lainsäädännön täytäntöönpanossa esiintyvien esteiden määrittämisen potilaiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja valmistajien avulla. Lisäksi Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) täytäntöönpanon tilannearviossa tutkittiin yhdessä tuensaajien ja yritystukiorganisaatioiden kanssa STEP-portaalin käyttöä sekä STEP-hankkeiden rahoittamisen hyötyjä ja esteitä.

B.Täytäntöönpano

EU:n lainsäädännön ja politiikkojen vaikutusta heikentävät haasteet niiden nopeassa, tehokkaassa täytäntöönpanossa. Tästä syystä Euroopan komissio on hiljattain ottanut käyttöön kaksi uutta kuulemisvälinettä: täytäntöönpanovuoropuhelut ja tilannearviot. Komission jäsenet ovat asettaneet etusijalle yhteistyön sidosryhmien kanssa ja järjestäneet täytäntöönpanovuoropuheluita , joissa sidosryhmiltä on pyydetty palautetta edistymisen arvioimiseksi ja parhaiden käytäntöjen ja haasteiden kartoittamiseksi sekä kerätty käytännön ehdotuksia, jotka auttavat etsimään mahdollisuuksia yksinkertaistaa sääntöjä ja parantaa täytäntöönpanoa. Ensimmäinen 28 vuoropuhelun kierros yli 550 sidosryhmän kanssa on saatu päätökseen. Vuoropuheluissa oli mukana muun muassa teollisuuden, pk-yritysten ja suurempien yritysten, työmarkkinaosapuolten, keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Niistä saatiin käytännönläheisiä, toimintaa koskevia näkemyksiä, jotka komissio huomioi tulevassa työssään ja joiden suhteen se ryhtyy toimiin. Esimerkiksi yksi ensimmäisistä vuoropuheluista koski liikennettä ja suurnopeusjunia. Sen tuloksia on hyödynnetty eurooppalaisen suurnopeusrautatieverkon yleissuunnitelman valmistelutyössä. 7

Täytäntöönpanovuoropuheluissa on keskitytty

aiheisiin, jotka on esitetty  poliittisissa suuntaviivoissa ja tiedonannossa Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU . Esille tuotuja kysymyksiä ovat muun muassa EU:n lainsäädännön monimutkaisuus, monitasoiset velvoitteet ja jatkuvasti muuttuvat raportointivaatimukset. Toistuvana aiheena on ollut EU:n lainsäädännön jatkuva oikeudellinen hajanaisuus ja ylisääntely kansallisella tasolla. Sidosryhmät toivat esiin, että rajatylittävässä toiminnassa ja investoinneissa haasteena on noudattaa 27:ää tulkintaa samoista säännöistä. Kansallisilla viranomaisilla on puolestaan vaikeuksia soveltaa päällekkäisiä lainsäädäntökehyksiä erityisesti silloin, kun useat EU:n asetukset ovat keskenään päällekkäisiä, eikä niistä ole selviä ohjeita tai koordinoitua tulkintaa. Komissio on toteuttanut vuoden 2025 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana useita toimenpiteitä täytäntöönpanotarpeiden määrittämiseksi ja käsittelemiseksi. Esimerkiksi

Jäsenvaltioille apua EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon

Komissio on lisännyt yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa, sillä se on nopein tapa varmistaa, että EU:n säännöillä saadaan aikaan ihmisten ja yritysten kannalta konkreettisia tuloksia. Jo olemassa olevien tukitoimenpiteiden lisäksi komissio on ottanut käyttöön uusia välineitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemisessa ja helpotetaan tietojenvaihtoa. Huhtikuussa 2025 se asetti saataville kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen etenemissuunnitelmaa koskevan tietoteknisen välineen, jolla parannetaan tiedonkulkua ja autetaan ennakoimaan täytäntöönpanon haasteita. Jo pelkästään kolmen kuukauden aikana tätä uutta välinettä käytettiin 21 direktiivissä. Komissio valmisteleekin nyt vakiomallia, jossa selvitetään jäsenvaltioille asetetut kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevat velvoitteet ja jossa jäsenvaltioiden on selvitettävä, miten nämä täytetään kansallisin toimenpitein uusien direktiivien osalta.

Komission yksiköt valmistelevat nyt useammin täytäntöönpanostrategioita ja ‑ohjeita 8 lainsäätäjien hyväksymiä merkittäviä säädöksiä varten. Jotta komissio voisi kehittää kohdennettuja strategioita ja tukitoimenpiteitä täytäntöönpanon helpottamiseksi, on ratkaisevan tärkeää saada varhaisessa vaiheessa tietoa jäsenvaltioiden viranomaisilta ehdotusten ja hyväksyttyjen säädösten erityisistä kansallisista oikeudellisista, hallinnollisista tai käytännön vaikutuksista. Samalla komissio pyrkii entistä tarmokkaammin laatimaan hyvin muotoiltuja, laadukkaita säädöstekstejä, jotka on helppo ymmärtää ja panna täytäntöön.

Jäsenvaltioille tukea valmiuksien kehittämiseen

EU:n politiikan parempi täytäntöönpano ja tehokkaampi hallinto voisivat tuottaa EU:n veronmaksajille ja yrityksille miljardien eurojen säästöt vuosittain. Täytäntöönpanovuoropuheluissa kävivät ilmi hallinnollisten valmiuksien puute ja kohdennetun valmiuksien kehittämisen tarve. Niitä julkishallinnon organisaatiot ja sidosryhmät korostivat keskus-, alue- ja paikallistasolla muun muassa lupien myöntämiseen, yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja turvallisuuteen liittyen.

Komissio tukee jäsenvaltioiden julkishallinnon organisaatioita julkishallinnon yhteistyötä koskevan vaihto-ohjelman kautta. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla ohjelmasta saivat tukea Saksa, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Slovakia hallinnollisten valmiuksiensa kehittämiseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista varten sekä kestävää rahoitusta koskevien tietojen raportointiasetuksen tai elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan mukaisten uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa varten.

Lisäksi komissio saattoi julkaisun Quality of Public Administration – A Toolbox for Practitioners ajan tasalle. Julkaisussa annetaan esimerkkejä siitä, miten hallinnollisia vaatimuksia voidaan vähentää yhdistämällä yksinkertaistamiseen tähtäävät uudistukset ja digitalisointi.

Täytäntöönpanoa tukevat välineet ja ohjelmat

Komissio tuki jäsenvaltioita erilaisten välineiden ja ohjelmien avulla EU:n keskeisten politiikkojen täytäntöönpanossa ja varojen käytössä. Esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän foorumi auttaa niitä EU:n jäsenvaltioita ja alueita, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten. Vuonna 2025 foorumi tarjosi kattavia neuvontapalveluja 32:lle oikeudenmukaisen siirtymän rahaston piiriin kuuluvalle alueelle 13 jäsenvaltiossa 9 toimien nopeuttamiseksi ja rahaston käytön helpottamiseksi. Muuttoliikkeen alaan liittyen komissio on perustanut 27 maaryhmää, jotka tarjoavat jäsenvaltioille räätälöityä tukea muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanossa.

Alueellisen yhteistyön osalta noin 30 aluetta 15 jäsenvaltiossa 10 sai S3-käytäntöyhteisön ja älykkään erikoistumisen foorumien kautta teknistä apua Euroopan aluekehitysrahaston käyttämiseen, mikä edisti niiden kilpailuetua ja innovatiivista, älykästä talouden muutosta. Nämä välineet tuovat yhteen tutkijoita ja yrityksiä sekä kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon edustajia, jotka kehittävät avainteknologioihin liittyviä kumppanuuksia, joihin lukeutuvat esimerkiksi eurooppalaiset akku- ja vetyalan sekä polttokennoteknologian alan allianssit.

Lisäksi keskeinen tekijä yksinkertaistamiseen ja tehokkuuteen tähtäävässä muutoksessa on REGIO Peer2Peer+, joka edistää EU:n politiikkojen toteuttamista auttamalla hallinnoimaan paremmin koheesiopolitiikkaan liittyviä varoja. Kuluneen vuoden aikana sitä on hyödyntänyt yli 1 100 virkamiestä esimerkiksi keskeisiin yksinkertaistamistoimenpiteisiin, kuten hanke-ehdotuspyyntöjen virtaviivaistamiseen, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen soveltamiseen ja tulosperusteisten toimintamallien käyttöönottoon.

Ympäristönsuojelun osalta komissio tukee kaikkia jäsenvaltioita EU:n keskeisen ympäristölainsäädännön ja ‑politiikan täytäntöönpanossa tekemällä vuosittain ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin . Neljännessä arvioinnissa (heinäkuussa 2025) kartoitettiin jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä ja haasteita. Siinä suositeltiin parannuksia ja ratkaisuja sekä ensisijaisia toimia, joiden avulla päätöksentekijät voivat priorisoida resursseja, kuten EU:n varoja ja teknistä apua.

Teknistä tukea ja apua täytäntöönpanoon

Komissio tarjoaa teknistä tukea teknisen tuen välineen puitteissa ja käyttää EU:n varoja teknisen avun antamiseen jäsenvaltioille. Vuonna 2025 kaikista jäsenvaltioista valittiin 135 uudistushanketta, joille annettiin tukea teknisen tuen välineestä. Tuen avulla toteutettiin 390 innovatiivista, kunnianhimoista uudistusta, joiden määrärahat olivat lähes 117 miljoonaa euroa.

Vuonna 2025 päättyneessä monikansallisessa hankkeessa tuettiin julkishallinnon perustaa näyttöön perustuvassa poliittisessa päätöksenteossa . Hankkeeseen kuuluneella toimenpiteellä pyrittiin keventämään hallinnollista taakkaa Belgiassa ja parantamaan politiikan arviointia Tšekissä, Virossa, Kreikassa, Latviassa, Liettuassa ja Alankomaissa. Vastaavasti Slovenia paransi EU:n varojen käyttöastetta ja investointien hallinnointia vähentämällä järjestelmän hajanaisuutta, yhdistämällä osaamista ja resursseja, yksinkertaistamalla menettelyjä (vähemmän ylisääntelyä) ja priorisoimalla strategiset investoinnit paremmin. 

Kun uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus tuli voimaan, yhdeksän jäsenvaltiota 11 sai nopeasti teknistä tukea paikan päällä kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmiensa valmisteluun sopimuksen käytännön toteutusta varten. Lisäksi yhdeksän jäsenvaltion 12 viranomaiset saavat räätälöityä tukea, jotta ne voivat toteuttaa kansallisiin täytäntöönpanosuunnitelmiinsa perustuvat erityisuudistukset vuoteen 2026 asti ulottuvan kahden vuoden siirtymäkauden aikana. Muita esimerkkejä ovat tuki markkinoiden väärinkäytön havaitsemiseen tarkoitettujen tekoälymallien kehittämiseen ja käyttöönottoon 14 jäsenvaltiossa 13 , teollisuuslaitosten ympäristölupien yksinkertaistamiseen ja digitalisointiin (Puolassa), eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoon (Kreikassa), talousosaamisen parantamiseen tähtäävälle kansalliselle strategialle (Kyproksessa) ja kansalliselle asuntopolitiikan suunnitelmalle (Kroatiassa).

Digitalisaatiota ja datan saatavuutta parantavat aloitteet

Komissio on ollut keskeisessä roolissa avustaessaan jäsenvaltioita yhteentoimivuusarviointien käyttöönotossa julkaisemalla kattavat ohjeet ja  avoimen lähdekoodin ohjelmistoluettelon. Ohjeet ja luettelo asetettiin julkisesti saataville Yhteentoimiva Eurooppa ‑portaaliin kaikilla EU:n kielillä. Lisäksi komissio perusti toukokuussa 2025 Yhteentoimiva Eurooppa ‑yhteisön . Tarkoituksena on tarjota julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmille foorumi, jossa ne voivat luoda yhdessä, vaihtaa tietoa ja edistää yhteentoimivuuden toteuttamista käytännössä koko EU:ssa. Yhteisö tukee myös Yhteentoimiva Eurooppa ‑lautakuntaa ohjaamalla omalla panoksellaan sen strategisia päätöksiä rajatylittävistä digitaalisista julkisista palveluista.

Eurooppalainen yrityslompakko rakentuu eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen pohjalle. Se mahdollistaa turvallisen digitaalisen tunnistamisen, tietojen jakamisen ja oikeudellisesti pätevät ilmoitukset kaikkialla EU:ssa. Eurooppalainen yrityslompakko auttaa talouden toimijoita hallitsemaan sääntelyvaatimuksia sekä vähentää hallinnollisia rasitteita ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Komissio pyrkii parantamaan datan saatavuutta ottamalla käyttöön yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia, joita kehitetään muun muassa maatalouden, kulttuuriperinnön, energian, talouden, vihreän kehityksen ohjelman, terveydenhuollon, kielten, valmistusteollisuuden, median, liikkuvuuden, julkishallinnon, tutkimuksen ja innovoinnin sekä matkailun aloilla.

Koska ensisijaisena tavoitteena on nopeuttaa ehdokasmaiden liittymistä, komissio kehittää parhaillaan tekoälytyökalua (eAccession) sujuvoittamaan lainsäädännön yhdenmukaistamisprosessia, jossa ehdokasmaat sisällyttävät EU:n säännöstön 35 lukua kansallisiin oikeusjärjestelmiinsä osana valmistautumistaan EU-jäsenyyteen.

EU:n virastot ja EU:n lainsäädännön johdonmukainen soveltaminen

Vuonna 2025 EU:n virastot ovat jatkaneet EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon tukemista, mikä on edistänyt lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista eri jäsenvaltioissa ja vähentänyt oikeudellista epävarmuutta. Virastot ovat antaneet teknistä ja tulkintaan liittyvää neuvontaa, joka koostuu muun muassa sääntelystandardeista, tieteellisestä neuvonnasta ja malleista sekä kysymyksiä ja vastauksia sisältävistä asiakirjoista. Tällä on erityistä arvoa aloilla, joihin liittyy rajatylittävää toimintaa, jolloin yhdenmukainen tulkinta on ratkaisevan tärkeää. Toinen keskeinen tuen muoto on ollut käytännön yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen edistäminen. Esimerkiksi Euroopan työviranomainen on tukenut seitsemän jäsenvaltion (Belgia, Tanska, Kroatia, Italia, Kypros, Liettua ja Romania) rajatylittävää valvontaoperaatiota yhteistyössä Euroopan liikennepoliisiverkoston kanssa.

C.Täytäntöönpanon valvonta

EU:n uskottavuus ja menestys riippuvat siitä, onnistuvatko sen lainsäädännön käytännön täytäntöönpano ja soveltaminen tehokkaasti ja täydessä laajuudessa. Yhteisesti sovituilla politiikoilla saadaan aikaan ihmisiin ja yrityksiin kohdistuvia toivottuja vaikutuksia vain, jos politiikkoja sovelletaan kaikkialla Euroopassa samalla tavalla. EU:lla ei ole varaa siihen, että sääntöjä noudatettaisiin hajanaisesti tai puolittain.

Komissio haluaa viedä eteenpäin vieläkin kunnianhimoisempaa täytäntöönpano-ohjelmaa. Komissio toimii ensisijaisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jolloin vältetään täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat alusta alkaen. Jos yhteistyö ei kuitenkaan onnistu, täytäntöönpanon valvonnassa tarvitaan määrätietoista otetta. Komissio on viime kuukausina jälleen osoittanut päättäväisyytensä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa tärkeimmillä politiikan aloilla. Parantaakseen täytäntöönpanon valvontatoimiensa läpinäkyvyyttä entisestään komissio otti käyttöön uuden Europa-verkkosivun , jolla käsitellään rikkomuksia, rikkomusmenettelyjä edeltäviä vuoropuheluja ja direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Verkkosivulla voi tehdä kohdennettuja hakuja ja luoda itse määritettyjä kaavioita politiikan aloittain ja aihepiireittäin.

Enemmän rikkomusmenettelyjä edeltäviä vuoropuheluja, nopeampia tuloksia

Komissio käyttää rikkomusmenettelyä edeltävää vuoropuhelua (aiemmin EU Pilot) silloin, jos sen avulla todennäköisesti päästään virallista rikkomusmenettelyä nopeammin tilanteeseen, jossa sääntöjä noudatetaan. Vuoropuhelujen avulla komissio voi myös kerätä tietoja, jotka auttavat sitä määrittelemään, onko EU:n lainsäädäntöä rikottu. Vuoden 2025 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana komissio aloitti 168 vuoropuhelua, mikä osoittaa, että välinettä käytetään yhä enemmän. 14 Vuoropuheluiden ratkaisuaste on 67 prosenttia, joten ne toimivat erittäin tehokkaasti. 15 Vuoropuheluissa on käsitelty tapauksia hyvin erilaisilta politiikan aloilta aina työterveydestä ja -turvallisuudesta rahoituspalveluihin, ympäristöön, energiaan, välittömään ja välilliseen verotukseen sekä liikenneturvallisuuteen. Lähes 20 prosenttia tapauksista on aloitettu ja saatettu päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla, mikä osoittaa, että rikkomusmenettelyä edeltävät vuoropuhelut tarjoavat hyvän mahdollisuuden kerätä tietoja ja saada tuloksia nopeasti. Komissio on myös parantanut tietoteknistä työkalua, jota komission yksiköt ja jäsenvaltiot käyttävät vuoropuhelujen käymiseen, mikä lisää niiden tehokkuutta entisestään.

Aikaa säästyy, jos rikkomusmenettely johtaa sääntöjen noudattamiseen varhaisessa vaiheessa

Rikkomusmenettelyt ovat olleet ja ovat jatkossakin apuväline, jota komissio tarvitsee tapauksissa, joissa yhteistyötoimenpiteet eivät riitä siihen, että EU:n sääntöjä noudatettaisiin oikea-aikaisesti. Vuoden 2025 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana komissio käynnisti  373 rikkomustapausta , joista 87 prosentissa oli kyse direktiivien puutteellisesta tai virheellisestä täytäntöönpanosta 16 . Näistä uusista rikkomusmenettelyistä aloitettiin 13 – yksityishenkilöiden ja yritysten tekemistä valituksista saatujen hyödyllisten tietojen pohjalta, joiden avulla pystyttiin kartoittamaan puutteita. 17  

Samalla ajanjaksolla komissio  saattoi päätökseen 345 rikkomustapausta 18 , joissa jäsenvaltiot oli saatu noudattamaan sääntöjä. Tapauksista 95 prosenttia saatiin ratkaistua, ennen kuin komissio joutui viemään ne unionin tuomioistuimeen. Kansalaiset ja yritykset pääsivät siten hyötymään EU:n lainsäädännön eduista nopeammin kuin jos tapaukset olisi jouduttu käsittelemään tuomioistuimessa. Komissio on edistynyt monissa jo pitkään vireillä olleissa tapauksissa 19 , ja rikkomusten keskimääräinen käsittelyaika onkin lyhentynyt 20 .

Tehokkaalla toiminnalla tuloksia, jotka hyödyttävät ihmisiä ja yrityksiä

Eri politiikan aloilla on saavutettu konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät ihmisiä ja yrityksiä. Työntekijöiden liikkuvuutta EU:n jäsenvaltioiden välillä on helpotettu. Useat jäsenvaltiot ovat poistaneet ammattipätevyyden tunnustamiseen  ja eri alojen säänneltyjen ammattien harjoittamisen edellytyksiin liittyviä perusteettomia esteitä. 21 Komissio on saavuttanut konkreettisia työvoiman liikkuvuutta helpottavia tuloksia kantelijoiden esiin tuomissa 22 tai vetoomuksen kohteena olevissa 23 tapauksissa. Lisäksi useammat jäsenvaltiot 24  ovat nyt saattaneet asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU:n säännöt. Ne koskevat tilanteita, joissa työnantajat lähettävät työntekijöitään tilapäisesti suorittamaan palveluja toiseen EU:n jäsenvaltioon. Kuten sisämarkkinastrategiassa todetaan, komissio on puuttunut rikkomusmenettelyillä myös sisämarkkinaesteisiin, kuten hajanaisiin merkintäkäytäntöihin tai vähittäiskaupan rajoituksiin. 25  

Digitaalialalla komission täytäntöönpanon valvontatoimilla on parannettu digipalvelusäädöksen ja datanhallinta-asetuksen vaatimusten noudattamista, kun kahdeksan jäsenvaltiota on nimennyt toimivaltaiset viranomaiset panemaan säännöt täytäntöön ja antanut näille viranomaisille valtuudet suorittaa vaaditut tehtävät. Muut jäsenvaltiot ovat edelleen jäljessä, ja kuuden jäsenvaltion osalta komissio on edennyt rikkomusmenettelyn seuraavaan vaiheeseen. Tarkasteltaessa turvallisuuden parantamista rikkomusmenettelyt ovat osoittautuneet toimiviksi 26   verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta annetun asetuksen osalta. EU:n kyberturvallisuussääntöjen 27 saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä edellyttää kuitenkin vielä lisätoimia. Komission toimilla on myös selkeytetty tieliikennesääntöjä 28 , parannettu rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta 29 sekä edistetty Euroopan laajuista liikenneverkkoa 30 .

Kuluttajansuoja on vahvistunut, kun jäsenvaltiot ovat edistyneet tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä ja kollektiivisia etuja puolustavia edustajakanteita koskevien EU:n sääntöjen saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöään. Samoin EU:n lainsäädännön rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden oikeuksia on vahvistettu. Rahoituspalvelujen alalla komission täytäntöönpanon valvontatoimet ovat vahvistaneet lainanottajien oikeuksia ja edistäneet vakaampaa, luotettavampaa rahoitusympäristöä. 31 Työntekijöiden oikeuksien osalta voidaan todeta, että komission täytäntöönpanon valvontatoimien jälkeen lähes kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet avoimia ja ennakoitavia työehtoja koskevat EU:n säännöt täydessä laajuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Komission täytäntöönpanon valvontatoimien ja unionin tuomioistuimen viidelle jäsenvaltiolle määräämien taloudellisten seuraamusten ansiosta kaikki jäsenvaltiot ovat nyt saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään EU:n oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevat säännöt, jotka auttavat ehkäisemään ja käsittelemään EU:n lainsäädännön rikkomuksia monilla eri aloilla.

Komissio on toteuttanut EU:n ympäristösääntöjen täytäntöönpanon valvontaa vahvistamalla ympäristövastuujärjestelmää ja ympäristövaikutusten arviointia koskevia sääntöjä jäsenvaltioissa. 32 Rikkomismenettelyjen avulla jäsenvaltiot on myös saatu noudattamaan velvoitteita, jotka koskevat kansallisia vesisuunnitelmia, jokien ja järvien veden laadun parantamista sekä tulviin varautumista ja niiden hallintaa. 33 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa on vahvistettu panemalla täytäntöön tarkistettu EU:n päästökauppajärjestelmä ja yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat . Lisäksi useammat jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön EU:n puhtaan energian säädöspaketin säännöt .

Komissio on toteuttanut vapaata liikkuvuutta koskevien EU:n sääntöjen täytäntöönpanon valvontaa ja suojellut unionin kansalaisuutta. Viimeksi mainitun osalta unionin tuomioistuin teki päätöksen , että kansalaisuuden myöntäminen ennalta määrättyjä maksuja tai investointeja vastaan on EU:n lainsäädännön vastaista. Komissio on jatkanut oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien vaalimista. 34  

Päättäväisiä täytäntöönpanon valvontatoimia, kuten taloudellisia seuraamuksia

Vaikka komissio pyrkii saattamaan rikkomusmenettelyt päätökseen jo niiden alkuvaiheessa, se ei epäröi viedä tapausta unionin tuomioistuimeen, jos tämä on tarpeen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi. Viiteajanjaksolla komissio saattoi unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi 45 tapausta . Kaikissa tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa niin määrätään, komissio pyysi tuomioistuinta määräämään kyseessä olevalle jäsenvaltiolle taloudellisia seuraamuksia ( 15 tapausta ). Nämä luvut vahvistavat, että siirtämispäätösten määrä on kasvanut viime vuosina 35 , mikä on osoitus komission päättäväisyydestä tehdä kaikkensa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan eteen.

Vuoden 2025 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana 14 jäsenvaltiota on maksanut Euroopan unionin tuomioistuimen määräämiä taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä on yli 302 miljoonaa euroa. 36 Jotkin jäsenvaltiot maksavat useita taloudellisia seuraamuksia, jotka liittyvät tuomioistuimen eri tuomioihin. Ne koskevat suuruusjärjestyksessä seuraavia aiheita koskevia EU:n sääntöjä: turvapaikka-asiat, väärinkäytösten paljastajien suojelu, yhdyskuntajätevesien käsittely, kaatopaikat, puhtaat ajoneuvot, audiovisuaaliset palvelut ja kansalliset kilpailuviranomaiset. 37  

4.Tulevat toimet

Seuraavien neljän vuoden aikana komissio jatkaa toimia, joilla yksinkertaistetaan EU:n sääntöjä, kevennetään sääntelytaakkaa ja siten helpotetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa käytännössä. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan lisätä EU:n talouden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä, saada aikaan nopeita, merkittäviä parannuksia, jotka hyödyttävät ihmisiä ja yrityksiä, ja samalla varmistaa, että EU:n painopisteet ja tavoitteet saavutetaan. Tänään hyväksytty komission työohjelma 2026 kuvastaa tätä pyrkimystä: yksinkertaistamisehdotuksia painotetaan siinä selvästi ja voimakkaasti.

Yksinkertaistamisen osalta tulevina kuukausina on tulossa lisää yksinkertaistamis- ja koontipakettiehdotuksia muun muassa ympäristön, autoteollisuuden, elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden, lääkinnällisten laitteiden, kliinisten tutkimusten ja digitaalitekniikan aloilla. Keskitymme myös muihin sidosryhmien esiin tuomiin kiireellisiin kysymyksiin, kuten energiatuotelainsäädäntöön ja verotukseen, ja esitämme myös yksinkertaistamisehdotuksia, joilla puututaan kansalaisten hallinnolliseen taakkaan.

Yksinkertaistamisen on oltava EU:n toimielinten yhteinen ponnistus. Siksi on tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät edelleen komission koontipaketti- ja yksinkertaistamisehdotusten käsittelyn etusijalla ja keskittyvät yksinkertaistamiseen huolehtien samalla, että politiikkatavoitteet saavutetaan.

Komissio pyrkii myös yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa varmistamaan, että kaikki toimielimet pitävät kiinni tavoitteestaan arvioida merkittävien muutostensa vaikutuksia. Prosessin helpottamiseksi komissio kehittää parhaillaan yksinkertaista, käytännöllistä toimintamallia, jota kukin toimielin voisi hyödyntää.

Täytäntöönpanon osalta kollegion jäsenet jatkavat yhteistyötä sidosryhmien kanssa täytäntöönpanovuoropuhelujen toisella kierroksella, joka järjestetään ennen vuoden loppua. Vuoropuheluissa keskitytään moniin eri politiikan aloihin, kuten kohtuuhintaiseen asumiseen, rakentamiseen, alueellisen yritystoiminnan kilpailukykyyn, kauppaan ja taloudelliseen turvallisuuteen, energiatuotteita koskevaan lainsäädäntöön, petostentorjuntajärjestelmään ja pankkitoiminnan integraatioon. Komissio antaa jäsenvaltioille räätälöityä tukea EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa, jotta säädöksillä ja politiikoilla saadaan aikaan toivottu käytännön vaikutus. Täytäntöönpano on jatkossakin – yhdessä sääntöjen yksinkertaistamiseen tähtäävän työn kanssa – keskeisellä sijalla komission pyrkiessä vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä. Komission yhteistyö jäsenvaltioiden ja EU:n muiden toimielinten kanssa on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta tämän toimikauden alussa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan osalta voidaan todeta, että käynnissä olevien rikkomusmenettelyjen määrä on edelleen suuri, sillä vireillä on yli 1 500 tapausta . Menettelyjä on käynnissä kaikkien jäsenvaltioiden kanssa, mutta tapausten määrässä on huomattavia eroja jäsenvaltioittain. 38  Ensisijaisena tavoitteena on edelleen valvoa EU:n lainsäädännön soveltamista ja varmistaa sen noudattaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään jo pitkään vireillä olleisiin tapauksiin – vaarantamatta kuitenkaan komission täytäntöönpanon valvontatoimien tehokkuutta. Pohjimmiltaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa on kyse siitä, että varmistetaan sääntöjen noudattaminen ja saavutetaan ihmisten ja yritysten kannalta myönteisiä tuloksia. Komissio pyrkii jatkuvasti parantamaan täytäntöönpanon valvontapolitiikkaansa ja varmistamaan, että sillä on käytössään tarkoituksenmukaiset välineet.

Komissio on esittänyt tiedonannossaan Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU kunnianhimoisen yksinkertaistamis- ja täytäntöönpanosuunnitelman, jolla pyritään parantamaan kilpailukykyä, vaurautta, politiikan toteuttamista ja häiriönsietokykyä EU:ssa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa sitoutumista myös muilta toimielimiltä ja sidosryhmiltä, erityisesti Euroopan parlamentilta ja neuvostolta. Tässä kertomuksessa luodaan perusta niiden kanssa käytävälle jäsennellylle vuoropuhelulle EU:n lainsäädännön ja sen täytäntöönpanon nykytilasta sekä mahdollisuuksista yksinkertaistamiseen. Komissio kehottaa myös jäsenvaltioita ryhtymään vastaaviin, oman kansallisen lainsäädäntönsä yksinkertaistamista, täytäntöönpanemista ja valvomista koskeviin toimiin.

(1)

…………………………………….

(2)

Tämä ensimmäinen tilannekatsaus kattaa 7 kuukauden jakson. Seuraava tilannekatsaus laaditaan 12 kuukauden ajalta 1. päivästä elokuuta 2025 31. päivään heinäkuuta 2026.

(3)

 Lukuun ottamatta säästöjä, jotka johtuvat puolustukseen liittyvästä viidennestä koontipaketista, jota koskevaa komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa viimeistellään parhaillaan.

(4)

 https://commission.europa.eu/law/law-making-process/better-regulation/simplification-and-implementation/simplification.

(5)

  Implementation dialogue on consumer protection in the digital environment with Commissioner Michael McGrath – Euroopan komissio .

(6)

  Implementation dialogue on the application of the general data protection regulation with Commissioner Michael McGrath – Euroopan komissio .

(7)

 Osallistujien valinnan taustalla on tavoite tarkastella suoraa käytännön vuorovaikutusta ja käytännönläheistä tietojenvaihtoa sekä samalla pyrkimys osallistujien väliseen tasapainoon.

(8)

  Eurooppalaisia suurnopeusrautateitä koskeva täytäntöönpanovuoropuhelu komission jäsenen Apostolos Tzitzikostasin kanssa.

(9)

Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä koskeva strategia .

(10)

Belgia, Tšekki, Saksa, Irlanti, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Liettua, Puola, Romania, Suomi ja Ruotsi.

(11)

Bulgaria, Tšekki (Karlovy Vary, Määri ja Sleesia, Usti), Kreikka (Kreeta, Itä-Makedonia ja Traakia, Länsi-Makedonia), Espanja (Aragon, Baleaarit, Katalonia), Ranska (Réunion, Normandia), Kroatia, Italia (Molise, Puglia, Veneto), Unkari, Malta, Puola (Malopolska), Portugali (Alentejo, Azorit, Centro, Madeira), Romania (Centru, Lounais-Oltenia), Slovenia, Suomi (Itä- ja Pohjois-Suomi, Päijät-Häme) ja Ruotsi (Jämtland, Härjedalen, Västernorrland).

(12)

Belgia, Tšekki, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Italia, Portugali ja Romania.

(13)

Belgia, Tšekki, Viro, Irlanti, Kreikka, Italia, Liettua, Romania ja Slovakia.

(14)

Bulgaria, Tanska, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Liettua, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Ruotsi.

(15)

Vuonna 2024 komissio aloitti 173 vuoropuhelua.

(16)

Kaiken kaikkiaan komissio saattoi viiteajanjaksolla päätökseen 118 tapausta, mihin sisältyi useita jo pitkään vireillä olleita tapauksia vuodelta 2023 tai sitä edeltävältä ajalta.

(17)

  Jakautuminen rikkomustyypeittäin : 256 tapausta, joissa saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä oli tehty puutteellisesti ja 69 tapausta, joissa se oli tehty virheellisesti, 18 tapausta, joissa direktiivejä oli sovellettu puutteellisesti, sekä 30 tapausta, joissa oli rikottu perussopimuksia, asetuksia tai päätöksiä.

(18)

Seuraavat uudet tapaukset aloitettiin kahdeksaa jäsenvaltiota vastaan valitusten perusteella: INFR(2024)4012 , INFR(2025)4000 , INFR(2025)4004 , INFR(2025)4006 , INFR(2025)4007 , INFR(2025)4008 , INFR(2025)4011 , INFR(2025)4012 , INFR(2025)4013 , INFR(2025)4015 , INFR(2025)4016 , INFR(2025)4017 ja INFR(2025)4018 .

(19)

195 tapausta, joissa saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä oli tehty puutteellisesti ja 51 tapausta, joissa se oli tehty virheellisesti, 30 tapausta, joissa direktiivejä oli sovellettu puutteellisesti, sekä 69 tapausta, joissa oli rikottu perussopimuksia, asetuksia tai päätöksiä.

(20)

Näistä tapauksista 18 prosenttia oli aloitettu yli viisi vuotta sitten, mikä osoittaa, että komissio pyrkii vähentämään jo pitkään vireillä olleita tapauksia.

(21)

 Keskimääräinen käsittelyaika on nyt 34,3 kuukautta , kun vuonna 2024 se oli 36,4 kuukautta.

(22)

Lääkärien ja eläinlääkärien osalta Maltassa , sairaanhoitajien osalta Irlannissa ja uraneuvojien osalta Kreikassa .

(23)

Liittyen julkisen sektorin työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen Kyproksessa ja eläkepääoman siirtoon pois Alankomaista .

(24)

  Italia on tehnyt korjaavia toimenpiteitä unionin tuomioistuimessa vireille pannussa asiassa, joka koski ulkomaalaisten luennoitsijoiden syrjintää.

(25)

  Slovenia ja Suomi   lähetettyjä työntekijöitä koskevan täytäntöönpanodirektiivin  osalta.

(26)

  Ranska ja Italia pakkausmerkintöjen osalta sekä Unkari elintarvikkeiden vähittäismyynnin , apteekkien vähittäismyynnin ja vähittäismyynnin verojärjestelmän osalta.

(27)

  Kypros , Puola ja Slovenia ovat täyttäneet velvoitteensa, ja niitä koskeneet tapaukset on saatettu päätökseen. Bulgaria, Irlanti ja Portugali puolestaan on haastettu tuomioistuimeen, koska ne eivät ole täyttäneet tiettyjä asetuksen mukaisia velvoitteitaan.

(28)

  Kreikkaa ja Liettuaa koskeneet tapaukset on voitu saattaa päätökseen, mutta 19:ää jäsenvaltiota vastaan on annettu perustellut lausunnot.

(29)

Esimerkiksi kahdeksaa jäsenvaltiota vastaan vireillä olleet tapaukset, jotka koskivat ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttöä tavaraliikenteessä koskevien EU:n sääntöjen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, on voitu saattaa päätökseen.

(30)

  Tšekki ja Puola ovat saattaneet rautatieturvallisuusdirektiivin ja Puola yhteentoimivuusdirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja Saksa on ratkaissut jälkimmäisen direktiivin puutteelliseen soveltamiseen liittyneen ongelmansa.

(31)

  Viroa , Kroatiaa , Sloveniaa ja Slovakiaa koskeneet tapaukset on saatettu päätökseen, kun taas Belgialle , Ranskalle ja Luxemburgille on annettu perusteltu lausunto.

(32)

Komissio on toteuttanut järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita koskevien EU:n sääntöjen täytäntöönpanon valvontaa siirtämällä kuuden jäsenvaltion tapaukset tuomioistuimen käsiteltäviksi ja saattamalla kuuden jäsenvaltion tapaukset päätökseen.

(33)

  Belgiaa , Viroa ja Alankomaita koskeneet tapaukset on voitu saattaa päätökseen.

(34)

  Bulgariaa , Espanjaa ja Slovakiaa koskeneet tapaukset on voitu saattaa päätökseen.

(35)

 Unkaria koskeneessa tapauksessa komissio pyysi unionin tuomioistuinta käsittelemään asian nopeutetussa menettelyssä. Unionin tuomioistuin hyväksyi  pyynnön .

(36)

Vuosina 2023 ja 2024 komissio saattoi unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi 134 rikkomustapausta, joista 55:ssä se vaati taloudellisia seuraamuksia.

(37)

Määrät ovat lopullisia vasta, kun kaikki oikeussuojakeinot on käytetty. Julkinen rekisteri sisältää ajantasaisen luettelon vireillä olevista rikkomistapauksista, joissa unionin tuomioistuin on määrännyt taloudellisia seuraamuksia.

(38)

Turvapaikka-asioiden, yhdyskuntajätevesien käsittelyn ja kaatopaikkojen osalta maksetut sakot johtuvat unionin tuomioistuimen SEUT-sopimuksen 260 artiklan 2 kohdan nojalla antamista tuomioista (toinen tuomio), kun taas muilla aloilla maksetut sakot johtuvat EU:n sääntöjen puutteellisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä (SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohdan nojalla).

(39)

Niissä kolmessa jäsenvaltiossa, joissa on eniten avoimia tapauksia (Espanja, Puola ja Bulgaria) tapausten määrä on kolminkertainen verrattuna jäsenvaltioon, jonka kanssa on käynnissä vähiten rikkomusmenettelyjä (Liettua). Komission täytäntöönpanon valvontatoimia koskevia tietoja ja lisätietoja aiheesta on saatavilla täältä .