EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 8.10.2025
COM(2025) 723 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Tekoälyn soveltamisstrategia
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 8.10.2025
COM(2025) 723 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Tekoälyn soveltamisstrategia
1.Johdanto
Tekoäly kehittyy ennennäkemättömällä vauhdilla, ja sen valmiuksien ennustetaan uudistavan kokonaisia toimialoja ja julkista sektoria. 1 Tekoälyteknologioiden (kuten kehittyneiden yleiskäyttöisten tekoälymallien, tekoälyagenttien, digitaalisten kaksosten ja erikoistuneiden pienten tekoälymallien) kehittäminen ja käyttöönotto tarjoavat EU:lle ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää innovointia, nopeuttaa tuottavuuden kasvua ja vahvistaa kilpailukykyään ja teknologista suvereniteettiaan. Vahvasta teollisesta perustasta ja elinvoimaisesta startup-ekosysteemistä huolimatta tekoälyn kehittäminen ja käyttöönotto on EU:ssa edelleen vähäistä – vain 13,5 prosenttia yrityksistä ja 12,6 prosenttia pk-yrityksistä, jotka ovat EU:n talouden selkäranka, käyttää tekoälyä. 2
Tämä strategia perustuu tekoälyn maanosa ‑toimintasuunnitelmaan ja EU:n sitoumukseen edistää ihmiskeskeistä, luotettavaa tekoälyä tekoälysäädöksen 3 mukaisesti. Strategiassa keskitytään tekoälyn muutospotentiaalin hyödyntämiseen vertikaalisen integraation lisääjänä. Tavoitteena on lisätä tekoälyn käyttöä erityisesti pk-yrityksissä ja pienissä midcap-yrityksissä sekä helpottaa tekoälyn integrointia Euroopan toimialojen, erityisesti strategisten toimialojen, kilpailukyvyn parantamiseksi. Strategialla pyritään saavuttamaan tekoälyn laajemmat yhteiskunnalliset hyödyt nykyistä varhaisempien ja tarkempien terveydenhuollon diagnoosien mahdollistamisesta julkisten palvelujen tehokkuuden ja saavutettavuuden parantamiseen vaalien samalla syrjimättömyyden periaatteita. Lisäksi sillä pyritään vahvistamaan EU:n valmiuksia ja saamaan aikaan huippuosaamista etulinjan tekoälyn osalta.
Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, strategialla edistetään ongelmanratkaisutapojen muuttamista yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa. Niitä kannustetaan aloittamaan tekoäly ensin ‑periaatteen soveltaminen ja integroimaan eurooppalaisiin ratkaisuihin perustuva tekoäly toimintoihinsa. Ottamalla käyttöön tekoälyn – arvioiden samalla sen mahdollisia hyötyjä ja riskejä – eurooppalaiset yritykset voivat mukautua sen muutosvaikutuksiin myös työpaikan organisoinnin ja koulutustarpeiden osalta. Tämä edistää paitsi yritysten menestymistä myös EU:n strategisen läsnäolon kehittämistä tekoälypinojen 4 eri tasoilla, osallistaa työntekijöitä ja tukee vankan, suvereenin EU:n tekoälyekosysteemin luomista.
Tekoälyn soveltamisstrategia perustuu julkisessa kuulemisessa 5 ja alakohtaisissa keskusteluissa 6 viime kuukausina kerättyihin tietoihin, ja se koostuu kolmesta pääosiosta: 7
·alakohtaisten lippulaiva-aloitteiden käynnistäminen tekoälyn käytön edistämiseksi EU:n talouden keskeisillä toimialoilla ja julkisella sektorilla
·monialaisiin haasteisiin vastaaminen tekoälyn käyttöönoton lisäämisen tukemiseksi pk-yrityksissä, tekoälyn käyttöön valmiin työvoiman mahdollistamiseksi kaikilla aloilla, kehittyneiden tekoälyvalmiuksien hyödyntämiseksi ja markkinoita kohtaan koetun luottamuksen varmistamiseksi
·yhteisen hallintomekanismin perustaminen alakohtaisen toimintatavan edelläkävijänä toimimiseksi ja sidosryhmien välisen dynaamisen yhteistyön edistämiseksi – samalla perustetaan myös tekoälyn seurantakeskus, joka kehittää keskeisiä tulosindikaattoreita ja seuraa tekoälyn kehitystä, vaikutuksia ja tulevia suuntauksia.
Tekoälyn soveltamisstrategiaan liittyy tekoäly tieteessä ‑strategia, jossa ilmoitetaan eurooppalainen tekoälyn tutkimusneuvosto ‑lippulaiva-aloitteesta ja käsitellään tekoälyn käyttöönottoa eri tieteenaloilla. Tekoälyn soveltamisstrategiaa täydennetään eurooppalaista dataunionia koskevalla strategialla, jolla saadaan aikaan uusia laadukkaiden, laajojen datajoukkojen lähteitä, joita tarvitaan algoritmien kouluttamiseen.
2.Alakohtaisten lippulaiva-aloitteiden käynnistäminen
Tekoäly voi muuttaa toimialojen ja hallintoelinten toimintatapaa sekä sitä, miten taloudessa luodaan arvoa. Se voi tehostaa yksinkertaistamistoimia ja parantaa siten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Seuraavissa alakohdissa esitetään lippulaiva-aloitteita, joilla vastataan tärkeimpiin alakohtaisiin haasteisiin ja tuetaan tekoäly ensin ‑periaatteen soveltamista. Aloitteet perustuvat sidosryhmien alustavaan palautteeseen, jota kerättiin keskeisten alakohtaisten toimijoiden julkisen kuulemisen 8 , kannanottopyynnön 9 ja 17 teknisen jäsennellyn vuoropuhelun avulla (liite 1).
Tekoälyn soveltamisstrategian hyväksyminen aloittaa muutostoimet, joita päivitetään ja laajennetaan jatkuvasti strategian viimeisessä luvussa kuvatusta hallintomekanismista saatujen tietojen avulla. Tämä tarkoittaa, että jäljempänä esitettyjä toimia voidaan tulevaisuudessa täydentää muita aloja, kuten rahoitusalaa, matkailualaa ja sähköisen kaupankäynnin alaa, koskevilla uusilla aloitteilla. Jotta strategian toimet voidaan toteuttaa, komissio ottaa käyttöön rahoitusohjelmistaan 10 noin miljardi euroa. Rahoituksella on alasta riippuen merkittäviä vipuvaikutuksia.
2.1 Terveydenhuoltoala (lääkeala mukaan lukien)
Tekoälyllä on huomattavat mahdollisuudet muuttaa terveydenhuolto- ja lääkealaa, parantaa terveyttä ja jopa pelastaa ihmishenkiä kaikkialla EU:ssa. Sillä voidaan tukea nykyistä varhaisempia ja tarkempia kliinisiä päätöksiä, helpottaa terveydenhuollon ammattilaisiin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta, tukea hallinnollisia prosesseja ja parantaa potilastuloksia koko hoitojatkumon ajan. Terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvan paineen lisääntyessä tekoäly tarjoaa konkreettisia välineitä tehokkuuden ja laadun parantamiseksi, myös huonon palvelusaatavuuden alueilla tai syrjäisillä alueilla, joilla ei ole sairaaloita, asiantuntijoita tai diagnostisia palveluja. Kuten EU:n lääketieteellisiä vastatoimia koskevassa strategiassa 11 korostetaan, komissio edistää tekoälyvälineiden käyttöä rutiiniterveydenhuollon lisäksi terveyskriiseihin varautumisessa ja niihin reagoimisessa, mukaan lukien terveysuhkien nopeampi havainnointi ja valvonta lääketieteellisiin vastatoimiin liittyvien tiedustelutietojen keräämiseksi.
Tekoälyn käyttöönotto terveydenhuollossa ja sen integrointi kliiniseen työnkulkuun ja hallinnollisiin prosesseihin on EU:ssa kuitenkin edelleen vähäistä ja vaihtelevaa. 12 Esteitä ovat muun muassa laadukkaan datan saatavuus, infrastruktuurien heterogeenisyys sekä terveydenhuollon ammattilaisten rajallinen tekoälylukutaito, tekoälyosaaminen ja luottamus tekoälyyn. On toteutettava toimia, joilla kannustetaan innovointiin sekä edistetään investointeja ja rajat ylittävää monialaista yhteistyötä, jotta voidaan saavuttaa kaikki tekoälyn terveydenhuoltojärjestelmille ja kansalaisille tarjoamat hyödyt. 13
Jotta voidaan tukea tekoäly ensin ‑periaatteen soveltamista terveydenhuoltoalalla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Perustaa eurooppalaisia tekoälyä hyödyntäviä kehittyneitä seulontakeskuksia, jotka nopeuttavat innovatiivisten ennaltaehkäisy- ja diagnosointivälineiden käyttöönottoa terveydenhuoltoyksiköissä ja tuovat terveydenhuoltopalveluja huonon palvelusaatavuuden alueille. Aloitteella pyritään parantamaan varhaista havaitsemista ja varmistamaan oikea-aikainen diagnoosi erityisesti sydän- ja verisuonitautien ja syöpien osalta. Aloitteessa pyritään varmistamaan, että tekoälyyn perustuvassa seulonnassa ja diagnosoinnissa otetaan huomioon sukupuolikohtaiset tekijät. 14 Ottamalla käyttöön tekoälyratkaisuja nämä keskukset tukevat tosielämän kliinistä validointia ja paikallista suorituskykytestausta sekä tuottavat näyttöä kliinistä käyttöönottoa varten. 15 Näiden tekoälyä hyödyntävien keskusten verkosto helpottaa pääsyä korkealaatuisiin datajoukkoihin eurooppalaisella terveystietoalueella 16 sekä edistää syövän kuvantamista 17 ja genomitietoja 18 koskevia eurooppalaisia digitaalisia infrastruktuureita. Lisäksi verkosto tukee lupaavien tekoälymallien testausta ja validointia, myös yksilöllistä ennaltaehkäisyä varten. Tämä perustuu EU:n syöväntorjuntasuunnitelman, Euroopan biotieteiden strategian ja EU:n tulevan sydän- ja verisuoniterveyttä koskevan suunnitelman asiaa koskeviin toimiin.
·Perustaa tekoälyn käyttöönottoa terveydenhuollossa koskevan eurooppalaisen asiantuntijaverkoston ohjeistuksen ja parhaiden käytäntöjen vakiinnuttamiseksi. Verkosto laatii käyttöönottoon liittyviä toimintaohjeita ja muuta ohjeistusta, muun muassa paikallisesta validoinnista (suorituskyvystä kliinisessä käytännössä) ja käyttöönoton jälkeisestä seurannasta. Se laatii periaatteita sekä luo perustan parhaiden käytäntöjen vaihtamiselle tekoälyn käyttöönotosta terveydenhuollossa.
Tekoäly mullistaa myös lääkekehitystä uusien lääkkeiden kehittämisen nopeuttamisesta lääkkeiden haittavaikutusten seurannan tukemiseen. Tekoälypohjaisella mallintamisella ja simuloinnilla voidaan nopeuttaa uusien hoitovaihtoehtojen kehittämistä, löytää olemassa oleville lääkkeille uusia käyttötarkoituksia (uudet antibiootit) sekä parantaa turvallisuutta ja tehoa koskevia ennusteita. Tämän seurauksena EU:n jäsenvaltioissa vuosittain julkaistujen terveydenhuoltoon liittyvien tekoälypatenttien määrä kasvoi vuosien 2016 ja 2024 välillä 20-kertaiseksi. 19 Tekoälyn koko potentiaalin hyödyntäminen lääkekehityksessä edellyttää jatkuvaa edistymistä vahvojen tekoälyn perusmallien luomisessa sekä toimia niiden luotettavuuden, läpinäkyvyyden ja kliinisen merkityksellisyyden varmistamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää bioteknologia-alan innovaatioiden edistämisen kannalta. 20
Tekoälysovelluksia sisältävät lääkinnälliset laitteet voivat edistää merkittävästi terveydenhuollon tarjoamista terveydenhuoltojärjestelmien nykyisten haasteiden, kuten työvoimapulan, aikana. On tärkeää, että EU:n sääntelykehyksellä luodaan innovointia tukeva ympäristö.
Jotta voidaan tukea tekoälyn käyttöönottoa lääkekehityksessä, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Esittää haasteen kehittää tekoälyn avulla uusia lääkkeitä, joilla voitaisiin mahdollisesti vastata täyttämättömiin lääketieteellisiin tarpeisiin ja hoitaa vaikeasti parannettavia sairauksia, kuten Alzheimerin tautia tai tiettyjä syöpiä. Haasteen voittaja saa sekä oikeuden käyttää tekoälytehtaiden laskentakapasiteettia että neuvoja kehittämiensä uusien lääkkeiden saattamiseksi markkinoille.
·Ehdottaa asianmukaisia toimia, joilla virtaviivaistetaan lääkinnällisten laitteiden markkinoille pääsyä ja mahdollistetaan sen nopeuttaminen turvallisuutta vaarantamatta.
2.2 Robotiikka-ala
Euroopassa oli vuonna 2023 yli 90 000 asennettua teollisuusrobottia ja yli 400 palvelurobottien valmistajaa. Näin ollen Eurooppa on robotiikkavallankumouksen, ”fyysisen tekoälyn”, eturintamassa. Tekoälyn integrointi perustuu mekatroniikkaan, antureihin ja mikroprosessoreihin, ja sen avulla EU:n kehittäjät voivat saada aikaan monenlaisia innovaatioita – kognitiivisista roboteista autonomisiin drooneihin –, joilla on laaja-alaisia vaikutuksia muun muassa valmistusteollisuuteen, terveydenhuoltoon, maatalouteen ja puolustukseen. EU on erityisen vahva toimija teollisuusrobotiikan alalla, jolla yhteistyörobotit mahdollistavat turvallisen, tehokkaan vuorovaikutuksen ihmisten ja robottien välillä, helpottavat työvoimapulaa sekä vähentävät työntekijöiltä tarvittavaa panosta ikävystyttäviin tai vaarallisiin työtehtäviin. Robotiikan kehittäminen edelleen generatiivisen tekoälyn integroinnin avulla ja eurooppalaisten ratkaisujen käyttöönotto on kuitenkin välttämätöntä, jos EU haluaa säilyttää asemansa innovointijohtajana alalla.
Jotta voidaan tukea tekoälyn käyttöönottoa robotiikka-alalla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Perustaa eurooppalaisen robotiikan käyttöönoton kiihdytteen, joka kokoaa yhteen kehittäjät ja käyttäjätoimialat. Tarkoituksena on nopeuttaa markkinoiden tarpeisiin vastaavien eurooppalaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Tämä toteutetaan yhteistyössä AI Data Robotics Association ‑yhdistyksen 21 kanssa. Samassa yhteydessä komissio aikoo rahoittaa sellaisten alakohtaisten kiihdyttämisväylien (Acceleration Pipelines) kehittämistä, joilla edistetään tekoälypohjaisen robotiikan käyttöönottoa. Niissä keskitytään vaikuttaviin käyttötapauksiin, jotka on asetettu etusijalle tiiviissä yhteistyössä loppukäyttäjäalojen kanssa, varmistaen, että innovaatiot vastaavat todellisia tarpeita.
2.3 Valmistusteollisuus, tekniset alat ja rakennusala
Euroopan valmistusteollisuuden alalla toimii 2,2 miljoonaa yritystä, jotka ovat pääasiassa pk-yrityksiä. Ala työllistää 30 miljoonaa henkilöä ja tuottaa noin 14 prosenttia EU:n BKT:stä. 22 Valmistusteollisuus käsittää laajan joukon toisiinsa liittyviä segmenttejä perinteisistä teollisuudenaloista ja huipputeknologia-aloista rakennus- ja logistiikka-alaan – ja myös uusien (puhtaiden) materiaalien kehittämisestä toimitusketjuihin ja logistiikkaan saakka. Huolimatta EU:n vahvuuksista keskitason teknologian ja huipputeknologian valmistuksessa tuotantoa on esimerkiksi kone- ja sähkötekniikan, kemianteollisuuden ja koneteollisuuden aloilla siirtynyt alueille, joilla kustannukset ovat alhaiset. Tämä on heikentänyt kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja strategista riippumattomuutta. Tekoälyn ja automaation muutospotentiaali voisi kuitenkin kääntää tämän suuntauksen.
Tekoäly voi parantaa tehokkuutta, tarkkuutta ja mukautuvuutta erilaisissa tuotantoprosesseissa. Muutoksen kulmakivenä on tekoälypohjaisten digitaalisten kaksosten käyttö, jonka avulla yritykset voivat toteuttaa monimutkaisia simulaatioita ja ”mitä jos” ‑skenaarioita virtuaalisissa ympäristöissä. Niitä käytetään jo nyt valmistusteollisuuden eri aloilla. Ne helpottavat ennakoivaa kunnossapitoa 23 sekä auttavat suunnittelemaan ja optimoimaan kokonaisten toimitusketjujen toimintaa, työntekijäportaan työtä ja tuotannon keskeistä työnkulkua. Kun yritykset luovat älykkäitä digitaalisia malleja rakennuksista, tuotteista, koneista ja valmistusprosesseista, ne voivat testata, parantaa ja hienosäätää toimintaansa ennen muutosten toteuttamista käytännössä.
Jotta voidaan tukea tekoälyn käyttöönottoa valmistusteollisuudessa, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Tukea valmistusteollisuuteen mukautettujen etulinjan tekoälymallien ja tekoälyagenttien kehittämistä. Komissio aikoo helpottaa datapoolausta eri teollisuustoimijoiden välillä luotettavien kolmansien osapuolten kautta. Tämä perustuu valmistusteollisuuden data-avaruuksiin 24 ja tulevaan dataunionistrategiaan. Tarkoituksena on varmistaa koulutusdatan riittävä määrä säilyttäen samalla teollis- ja tekijänoikeudet ja tietoturva sekä hyödyntää tarvittaessa tekoälytehtaiden datalaboratorioita.
·Rahoittaa sellaisten kiihdyttämisväylien (Acceleration Pipelines) kehittämistä, joilla edistetään tekoälyn käyttöönottoa valmistusteollisuudessa ja kavennetaan tehokkaammin kuilua tutkimuslaboratorioiden ja käyttöönoton välillä. Hankkeilla nopeutetaan valmistusteollisuuden tarpeisiin vastaavien tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämistä tarjoamalla jatkuvaa tukea ja varmistamalla, että ratkaisut kypsyvät laboratoriotasolta sellaisiksi, että ne sopivat tosielämän sovelluksiin.
2.4 Puolustus-, turvallisuus- ja avaruusala
Tekoäly on noussut kriittiseksi murrokselliseksi teknologiaksi, jolla on merkittäviä vaikutuksia geopolitiikkaan, turvallisuuteen ja puolustukseen. Kuten korostetaan valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä 25 , uudet teknologiat, myös tekoäly 26 , muuttavat sodankäynnin luonnetta perusteellisesti. Tekoälyn roolin odotetaan kasvavan puolustusalalla dramaattisesti, kun otetaan huomioon kasvava kiinnostus kaksikäyttöisiin tekoälysovelluksiin ja erityisesti odotukset, että etulinjan tekoälymallien avulla olisi mahdollista saavuttaa strateginen ja sotilaallinen ylivoima. Tekoäly voi mahdollistaa strategisen edun, jos sitä käytetään miehittämättömissä ajoneuvoissa, tilannetietoisuuden tarkoituksiin ja hahmontunnistuksessa taistelukentällä, aseiden (kuten suihkuhävittäjien) tukena tai puolustustuotteiden kuten droonien automatisoinnissa. Valkoisessa kirjassa ilmoitettiin myös, että vuoden 2025 loppuun mennessä esitetään Euroopan puolustuksen muutosta koskeva etenemissuunnitelma. Sen tarkoituksena on edistää kriittisten murroksellisten teknologioiden, myös tekoälyn, nopeampaa sisällyttämistä puolustusvoimavaroihin, jotta Euroopan puolustusvalmius voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä unionin taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien etujen ja tavoitteiden mukaisesti.
Lisäksi komissio yhteisrahoittaa jäsenvaltioiden kanssa laskentavalmiuksia, myös synergiassa puolustuksen kanssa. Jäsenvaltiot voivat kansallisten suunnitelmiensa puitteissa hyödyntää myös Euroopan turvallisuutta edistävää välinettä (SAFE-välinettä) investoidakseen puolustuksen keskeisiin osa-alueisiin, kuten tekoälypohjaisiin laitteisiin ja kyberturvallisuuteen.
Lisäksi visiossa Euroopan avaruustaloudelle 27 tunnustetaan tekoälyn ratkaiseva rooli EU:n avaruusalan kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn edistämisessä. Tekoäly mullistaa avaruusjärjestelmien suunnittelun, valmistuksen ja käytön. Tekoäly on myös ratkaisevan tärkeä sen kannalta, että maainfrastruktuuri pystyy käsittelemään tulevia megakonstellaatioita ja että avaruusmassadatan mallinnusvalmiudet saadaan käyttöön. Tämän vuoksi – jotta EU:n avaruusjärjestelmien koko potentiaali saadaan käyttöön – komissio aikoo edistää tarvittaessa ympäristöä, jolla helpotetaan tekoälyvalmiuksien ja ‑teknologioiden integrointia, suorituskyvyn, tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Tässä yhteydessä komissio aikoo tukea suvereenien etulinjan mallien ja agenttisten tekoälyjärjestelmien kehittämistä sekä varmistaa, että turvallisuus on niissä sisäänrakennettu ominaisuus.
Jotta voidaan tukea tekoäly ensin ‑periaatteen noudattamista puolustus- ja avaruusalalla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Nopeuttaa Euroopan tekoälypohjaisten tilannetietoisuus‑ ja C2 (ohjaus ja hallinta) ‑valmiuksien kehittämistä ja käyttöönottoa EU:n puolustusrahaston avulla. Samalla se aikoo tarjota kannustimia rajaturvallisuutta ja kriittisen infrastruktuurin suojelemista koskeviin kaksikäyttöisiin avoimen arkkitehtuurin ratkaisuihin sekä varmistaa yhteentoimivuuden, jotta voidaan tukea puolustusalan lippulaiva-aloitteita, jotka koskevat erityisesti autonomisten ominaisuuksien sisällyttämistä erilaisiin ratkaisuihin, kuten Eastern Flank Watch ‑aloitetta ja droonimuurialoitetta.
·Ottaa käyttöön erittäin suojattujen laskentatehovalmiuksien strategisen eurooppalaisen infrastruktuurin (esimerkiksi tekoälytehdas / tekoälyn gigatehdas) puolustus- ja avaruusalan tekoälymallien kouluttamista ja tekoälyn puolustus- ja avaruussovellusten kehittämistä varten.
·Tukea EU:n avaruusteollisuuden ja -toimintojen tekoälynmukaisuutta, myös kiertorata- ja maainfrastruktuurin osalta, kehittyneen valmistusteollisuuden, robotiikan, erityisen reunalaskennan / kiertoradalla tapahtuvan laskennan, avaruuspohjaisten tietoverkkojen, signaalinkäsittelylaitteiden sekä ohjaus- ja hallintajärjestelmien avulla.
Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto kytkevät edellä mainitut ensisijaiset toimet koordinoituihin sitoumuksiin, aloitteisiin ja toimiin, joita jäsenvaltiot toteuttavat puolustusvalmiuden etenemissuunnitelmaan liittyvässä prosessissa, sekä asiaankuuluviin kehyksiin ja aloitteisiin, joilla pyritään nopeuttamaan tekoälyn käyttöönottoa puolustusalalla, muun muassa hyödyntämällä EU:n puolustusrahastoa ja Euroopan puolustusviraston puolustusalan innovaatiokeskusta.
Kuten tiedonannossa ProtectEU – eurooppalainen sisäisen turvallisuuden strategia 28 korostetaan, tekoälystä on muodostumassa olennainen väline myös sisäisen turvallisuuden ja kyberturvallisuuden varmistamisessa, kun valtioihin ja kansalaisiin kohdistuu yhä monimutkaisempia, nopeasti muuttuvia digitaalisia uhkia. Terroristijärjestöt ja järjestäytyneet rikollisjärjestöt käyttävät yhä enemmän tekoälypohjaista teknologiaa nopeuttaakseen, lisätäkseen ja laajentaakseen laitonta toimintaansa. Kyberrikollisuutta, sabotaasia ja terrorismia yhdistetään hybridihyökkäyksiksi, joissa pahantahtoiset toimijat käyttävät usein tekoälyä. Siksi EU:n on varmistettava sisäistä turvallisuutta ja kyberturvallisuutta koskevien tekoälypohjaisten ratkaisujen nopea tarjoaminen. Näin tuetaan viranomaisia monimutkaisten turvallisuustehtävien suorittamisessa, autetaan torjumaan tekoälyn pahantahtoista käyttöä, havaitaan poikkeamia, analysoidaan niitä ja reagoidaan niihin tehokkaammin. Tämä mahdollistaa hyökkäysten nopeamman havaitsemisen, paremman päätöksenteon ja resurssien tehokkaamman käytön.
Jotta voidaan tukea tekoäly ensin ‑periaatteen noudattamista sisäisen turvallisuuden, myös kyberturvallisuuden, alalla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Edistää sisäistä turvallisuutta koskevien tekoälyratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa 29 muun muassa tukemalla soveltavaa tutkimusta ja innovointia sekä edistämällä sisäisen turvallisuuden alalle räätälöityjen tekoälyratkaisujen saattamista markkinoille.
·Rahoittaa hankkeita, joilla kehitetään ja otetaan käyttöön tekoälypohjaisia kyberturvallisuusvälineitä, ‑teknologioita ja ‑palveluja, jotka koskevat uhkien ja haavoittuvuuksien havaitsemista, uhkien lieventämistä sekä poikkeamista toipumista omaehtoisen palautumisen, data-analyysin ja datan jakamisen avulla.
·Tukea tekoälyn yhteentoimivuutta ja luotettavaa integrointia kyberturvallisuusarkkitehtuureihin, infrastruktuureihin ja uhkien valvontaan, myös kyberkeskuksiin ja tuleviin kaapeliturvallisuuskeskuksiin, sekä kaksikäyttöisiin ja puolustuksen kannalta merkityksellisiin digitaalisiin ympäristöihin.
2.5 Liikkumis-, liikenne- ja autoala
Liikenneala on ratkaisevan tärkeä EU:n talouden ja Euroopan kestävän muutoksen kannalta. Tekoälyä käytetään alalla jo laajalti – ja sillä onkin merkittäviä vaikutuksia – automaattisesta reittivalinnasta ajoavustinjärjestelmiin. Tekoälypohjaisten, automatisoitujen liikenne- ja liikkumisteknologioiden käyttö laajenee nopeasti kaikissa liikennemuodoissa. Ne tukevat turvallisempaa, kestävämpää liikkumista parantamalla liikenteen sujuvuutta, logistiikkaa ja liikennesuunnittelua. Esimerkiksi automatisoidut ajoneuvot 30 mahdollistavat joustavat, kustannustehokkaat palvelut ja helpottavat kuljettajapulaa. 31 Niiden käyttöönottoa haittaavat kuitenkin tekniset, sääntelyyn liittyvät ja taloudelliset haasteet. Kansallisten ja EU:n tason säädösten vuorovaikutus vaikeuttaa automatisoitujen ajoneuvojen todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta, hyväksyntää ja käyttöä. Käyttöönottoa haittaavat lisäksi luottamuskysymykset, vaikeudet saada laadukasta koulutusdataa sekä liikenne- ja digitaalisten infrastruktuurien riittämätön käyttöönotto.
Jotta voidaan tukea tekoäly ensin ‑periaatteen noudattamista liikennealalla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Hyödyntää tekoälytehtaita ja tekoälyn gigatehtaita, jotta nopeutetaan automatisoituja ajo- ja ajoneuvonhallintajärjestelmiä koskevien innovatiivisten tekoälymallien ja yleisohjelmistoalustojen kehittämistä eurooppalaisen verkottuneiden ja autonomisten ajoneuvojen allianssin puitteissa. 32
·Käynnistää autonomista ajamista edistäviä kaupunkeja koskevan aloitteen (Autonomous Drive Ambition Cities), jolla nopeutetaan toiminnallisten palvelujen käyttöönottoa yhteistyössä eurooppalaisten palveluntarjoajien kanssa osana autoteollisuuden toimintasuunnitelmassa ilmoitettuja laajamittaisia ylikansallisia testiympäristöjä. Aloite perustuu eurooppalaisen verkottuneiden ja autonomisten ajoneuvojen allianssin 33 suosituksiin, ja siinä keskitytään tekoälyä hyödyntäviin itseohjautuviin ajoneuvoihin (robottiajoneuvoihin) ja kaupungeissa pisteestä pisteeseen tapahtuvaan autonomiseen työmatkaliikenteeseen. Aloitteessa perustetaan toiminnallisia yhteisyrityksiä ja hyödynnetään tekoälysäädöksen valmiita innovointitoimenpiteitä, jotka koskevat sääntelyn testiympäristöjä ja todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta.
2.6 Sähköisen viestinnän ala
Tekoälyn integrointi sähköisen viestinnän alalla on kiihtynyt merkittävästi viime vuosina, mikä johtuu automaation, verkon optimoinnin ja paremman asiakaskokemuksen tarpeen kasvusta. Maailman toimijoista 65 prosenttia laatii parhaillaan tekoälystrategioita ja kokeilee aktiivisesti tekoälypohjaisia ratkaisuja verkko- ja asiakaspalvelutoiminnoissa. 34 Tekoälyllä on paljon potentiaalia erityisesti älykkäämmän verkonhallinnan ja palveluinnovoinnin osalta. 35 Sen vaikutukset alalla ovat kuitenkin edelleen rajalliset reunalaitteiden kapasiteetin ja avointen alustojen puutteen vuoksi.
Jotta voidaan tukea tekoäly ensin ‑periaatteen noudattamista sähköisen viestinnän alalla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Edistää reunatekoälylaitteita koskevia EU:n valmiuksia tarjoamalla erityistä tukea älykkäät verkot ja palvelut ‑yhteisyrityksen ja siruyhteisyrityksen puitteissa.
·Luoda eurooppalaisen televiestinnän tekoälyalustan (Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman puitteissa toteutettavan tekoälypinoja koskevan pilottitoimen), jotta televiestintäoperaattorit, myyjät ja käyttäjäalat voivat luoda yhteistyössä 36 mahdollisesti avoimeen lähdekoodiin perustuvia tekoälypinoelementtejä, kuten välityskerroksia, datatekniikkaa, pilvirajapintoja ja tekoälypalveluja.
2.7 Energia-ala
Tekoälyn avulla voidaan parantaa energiatehokkuutta koko talouden arvoketjussa aina verkonhallinnan parantamisesta ja uusiutuvan energian integroinnista olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaampaan käyttöön ja varastointikapasiteetin optimointiin. Tekoälyvälineet auttavat yrityksiä säästämään energiaa rakennusten optimoidun suunnittelun ja käytön ansiosta sekä alentavat energiakustannuksia energian automatisoidun ostamisen tai myymisen avulla. Lisäksi uudet tekoälypohjaiset välineet voivat lisätä kansalaisten ja yrityksen mahdollisuuksia hallita energiankäyttöään paremmin sekä opastaa niitä energian vähittäistarjousten valinnassa. Samalla energia-ala on kriittinen ala, joka tuottaa Euroopan kasvavan digitaalitalouden ja datakeskusten tarvitseman sähkön.
Tekoälyn käyttöönotto energia-alalla on kuitenkin epätasaista. Verkonhallinnassa, kysyntäpuolen joustavuudessa 37 ja infrastruktuurisuunnittelussa 38 edistytään hitaammin tiukkojen turvallisuusvaatimusten, hallinnon hajanaisuuden ja datan rajallisen jakamisen vuoksi.
Jotta voidaan edistää tekoälyn käyttöä verkonhallinnan ja energiatehokkuuden parantamiseksi, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Tukea sellaisten tekoälymallien kehittämistä, joilla edistetään ennakointia, optimointia, digitaalisia kaksosia ja järjestelmän tasapainottamista energiajärjestelmässä. Näitä toimia tuetaan hyödyntämällä pilvipohjaista esineiden internetin rajainfrastruktuuria, ohjelmistoja ja tekoälyvälineitä, jotka toimivat energiajärjestelmän kaikkien resurssien digitaalisena runkona ja joiden avulla varmistetaan turvallinen, tehokas ja luotettava datan jakaminen koko energiaekosysteemissä.
Tekoäly parantaa energiankulutusta ja energiatehokkuutta useilla eri aloilla. Kehittyneet tekoälymallit ja ‑järjestelmät kuitenkin myös kuluttavat merkittävästi energiaa erityisesti datakeskuksissa. Tekoälyn käyttöä energiajärjestelmässä käsitellään tarkemmin tulevassa energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskevassa strategisessa etenemissuunnitelmassa. Siinä, kuten myös pilvipalveluja ja tekoälyä edistävässä säädöksessä, käsitellään myös strategioita, joilla varmistetaan, että tekoälyn kehittämiseen on tarpeeksi energiavaroja – esimerkiksi datakeskusten energiatehokkuutta parantamalla. Lisäksi on lisättävä ymmärrystä tekoälyn algoritmiarkkitehtuurin vaikutuksista energiankulutustapoihin. Tämän vuoksi komissio hyväksyy tekoälysäädöksen mukaisesti pyynnön standardoida yhteiset raportointi- ja dokumentointiprosessit, jotka koskevat tekoälyjärjestelmien ja yleiskäyttöisten tekoälymallien vaikutuksia energiankulutukseen.
2.8 Ilmasto- ja ympäristöala
Euroopassa toimii monia ilmasto- ja ympäristöinnovoinnin johtavia organisaatioita. Näiden alojen tekoäly-startupit ovat vuodesta 2019 lähtien houkutelleet noin 700 miljoonaa euroa riskipääomaa. 39 Tekoälyä on käytetty pitkään erityisesti ympäristönseurannassa, ennakoinnissa ja maapallon havainnoinnissa. Se voi parantaa maastopalojen, tulvien, kuivuuden ja helleaaltojen varhaisvaroitusjärjestelmiä, auttaa katastrofeihin reagoinnissa sekä tukea vesihuoltoa 40 ja ilmastonmuutokseen varautumiseen ja häiriönsietokykyyn liittyvää päätöksentekoa. Uraauurtavilla aloitteilla, kuten Destination Earth 41 ja eurooppalainen valtamerten digitaalinen kaksonen 42 , tarjotaan korkean resoluution vuorovaikutteisia simulaatioita, joiden ennustuskyky on ennennäkemättömällä tasolla.
Näistä edistysaskelista huolimatta tekoälyn kaikkia ilmasto- ja ympäristötoimiin liittyviä mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty, koska tekoälypohjainen ilmasto- ja ympäristömallinnus on tieteellisesti ja teknisesti monimutkaista eikä paikallisviranomaisilla, pk-yrityksillä ja kansalaisyhteiskunnalla ole vieläkään tarpeeksi asiaa koskevia valmiuksia eikä osaamista. Ilmasto- ja ympäristöalan tekoälyvälineiden, datajoukkojen ja palvelujen ekosysteemin hajanaisuus pahentaa haasteita entisestään ja haittaa laaja-alaista käyttöönottoa ja vaikutusten toteutumista.
Jotta voidaan tukea tekoäly ensin ‑periaatteen noudattamista ilmasto- ja ympäristöalalla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Toteuttaa Destination Earth ‑aloitteen seuraavan vaiheen eli ottaa käyttöön maapallon luonnonjärjestelmää koskevan, avoimeen lähdekoodiin perustuvan etulinjan tekoälymallin ja siihen liittyviä tekoälypohjaisia sovelluksia ja palveluja, jotka mahdollistavat paremmat sääennusteet, maapallon seurannan ja ”mitä jos” ‑skenaariot. Malli koulutetaan täysin EU:n tekoälytehtaissa. Siinä noudatetaan monialaisuuden periaatetta ja hyödynnetään eri alojen asiantuntemusta. Mallin avulla komissio aikoo asettaa paikallisviranomaisten ja asiaankuuluvien toimijoiden saataville tekoälypohjaisia paikallisia digitaalisia kaksosia (joihin on sisällytetty EU:n omistamaa Copernicus-dataa 43 ), jotka auttavat ennakoimaan riskejä ja vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia paremman varautumisen ja häiriönsietokykyisen kaupunki- ja maaseutusuunnittelun avulla 44 , sekä palveluja, joilla parannetaan katastrofien hallintaa ja kriisien lieventämistä.
2.9 Maatalous- ja elintarvikeala
Tekoäly uudistaa jo nyt maataloustuotantoa useilla keskeisillä aloilla ja voi mullistaa tavan, jolla elintarvikkeita tuotetaan – ympäristöstä, ilmastosta ja ihmisistä huolehtien. 45 Se voi parantaa täsmäviljelyä, ja sitä voidaan hyödyntää peltotyössä käytettävissä koneissa ja roboteissa. Viljelijät saavat jo nyt tukea tekoälypohjaisista neuvontavälineistä, jotka tarjoavat yksilöllisiä suosituksia heidän erityistarpeitaan ajatellen.
Monet täsmäviljelysovellukset eivät kuitenkaan pääse markkinoille, koska korkealaatuista dataa 46 ja yhteisesti sovittuja muotoja ei ole tai koska alustat, jotka ovat suljettuja tai yhteen myyjään sidottuja, eivät ole keskenään yhteentoimivia. Lisäksi viljelijät usein epäröivät ottaa käyttöön tekoälypohjaisia ratkaisuja ajan ja osaamisen puutteen, tekoälyyn kohdistuvan epäluottamuksen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvän epävarmuuden vuoksi ja pelkäävät menettävänsä määräysvaltansa päätöksenteon suhteen. Tämän vuoksi tekoälyn käyttöönotto eurooppalaisilla tiloilla on edelleen vähäistä, erityisesti verrattuna muiden alueiden tiloihin. 47
Jotta voidaan tukea tekoäly ensin ‑periaatteen noudattamista maatalous- ja elintarvikealalla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Edistää sellaisen maatalous- ja elintarvikealaa koskevan tekoälyalustan luomista, jolla helpotetaan maatalouteen kehitettyjen tekoälypohjaisten välineiden ja sovellusten käyttöönottoa. Alustalla helpotetaan sovellusten löytämistä ja integrointia, lisätään viljelijöiden luottamusta tekoälypohjaisiin sovelluksiin ja edistetään avoimen lähdekoodin kehittämistä. 48
2.10 Kulttuuriala, luovat alat ja media-ala
Tekoälyn mahdollisuudet lisääntyvät kulttuurialalla ja luovilla aloilla, ja se luo uusia tapoja käyttää luovuutta. Tekoäly voi auttaa elokuvantekijöitä kaikissa tuotantovaiheissa ja tehostaa esimerkiksi kuvakäsikirjoitus- ja erikoistehosteprosesseja. Se voi parantaa verkossa olevan median, musiikin ja kirjallisen sisällön löytyvyyttä, mikä johtaa monipuolisempaan kulutukseen ja tekijöiden parempaan tulonjakoon. Se voi edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja tarjota tekijöille tietoa ja välineitä, joita he tarvitsevat kehittääkseen osallistavampaa, monipuolisempaa sisältöä, jossa varmistetaan vammaisnäkökulman huomioiminen ja saavutettavuus. Se voi tuottaa sisältöä räätälöidysti ja lisätä yleisön osallistumista.
Tekoälyllä tuetaan myös kulttuuriperintöä, ja sitä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, kuten ennallistamiseen, jälleenrakentamiseen, säilyttämiseen, uudelleenkäyttöön virtuaalituotannoissa ja mielekkäämpään käyttäjien sitouttamiseen. Viime kädessä se tukee myös muita asiaan liittyviä aloja, kuten matkailua 49 . Tekoälymallien käyttöönotto luo kaiken kaikkiaan arvokkaita mahdollisuuksia kulttuurialan ja luovien alojen väliselle yhteistyölle. Esimerkiksi videopeliala toimii tärkeänä testialustana sellaisille innovaatioille, joita voidaan käyttää useilla eri aloilla.
Mahdollisuuksistaan huolimatta tekoälyn käyttöönotto kulttuurialalla ja luovilla aloilla on edelleen epätasaista. 50 Tämä johtuu osittain yhteisistä haasteista, joita ovat esimerkiksi eettisten, läpinäkyvien, osallistavien ja laadukkaiden mallien saatavuus, erikoistuneiden tekoälymallien rahallistaminen, erilaisten rahoituslähteiden turvaaminen sekä korkean tason osaamisen hankkiminen. Lisäksi kulttuuriala ja luovat alat ovat huolissaan tekijänoikeussuojatun sisällön luvattomasta käytöstä generatiivisten tekoälymallien koulutuksessa sekä tekoälyn tuotoksista, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti kulttuuriseen monimuotoisuuteen, luovuuteen ja median moniarvoisuuteen. 51 Lisäksi suurten teknologiayritysten huomattava asema näillä aloilla luo monimutkaisen dynamiikan, joka voi vaikuttaa kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja pienempien organisaatioiden innovointikykyyn.
Jotta voidaan tukea tekoälyn käyttöönottoa kulttuurialalla ja luovilla aloilla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet 52 :
·Edistää tekoälypohjaiseen virtuaalituotantoon erikoistuneiden mikrostudioiden kehittämistä kaikkialla EU:ssa. Lisäksi komissio tukee investointeja sellaisten eurooppalaisten tekoälymallien kehittämiseen ja käyttöönottoon, joissa keskitytään vuorovaikutteiseen ja immersiiviseen tarinankerrontaan, media mukaan lukien, sekä verkossa olevan eurooppalaisen musiikin ja kirjallisen sisällön löytyvyyteen. 53
·Auttaa kehittämään Euroopan laajuisia alustoja, joissa käytetään monikielistä tekoälyteknologiaa ja joiden avulla eri puolilla EU:ta toimivien ammattimaisten tiedotusvälineiden reaaliaikaisia uutisia ja tietoa asetetaan laajempien yleisöjen saataville. Tekoälyä käytetään sisällön kääntämiseen tarvittavia kanavia, myös lähettämistä, varten: tekoäly luokittelee ja tunnistaa sisällön, analysoi sen kielellisesti ja kääntää sen.
·Käynnistää kohdennetun tutkimuksen, jossa tutkitaan tekoälyn tuottamiin tuotoksiin liittyviä oikeudellisia haasteita sekä sitä, miten huipputason teknisten suojatoimien ja teknologioiden, myös tekoälyn, avulla voitaisiin ehkäistä ja lieventää tekijänoikeuksia rikkovan tekoälysisällön tuottamisen riskejä – esimerkiksi havaitsemalla ja poistamalla tällainen sisältö.
2.11 Julkinen sektori
Tekoälyllä on hyvät mahdollisuudet tehostaa julkista hallintoa. 54 Komission kyselytutkimuksessa 55 52 prosenttia haastatelluista julkishallinnon johtajista ilmoitti organisaationsa jo ottaneen käyttöön vähintään yhden tekoälyratkaisun. Lisäksi 63 prosenttia suunnittelee parhaillaan uusia tekoälyhankkeita. Vastaavasti Public Sector Tech Watch ‑seurantakeskus 56 kirjasi vuonna 2024 yli 1 200 tekoälyn käyttötapausta EU:n julkishallinnon organisaatioissa. Selkeät, toteuttamiskelpoiset ohjeet ovatkin ratkaisevan tärkeitä, jotta tekoälyratkaisuja voidaan ottaa käyttöön täysimittaisesti ja vastuullisesti, erityisesti niissä hallinto-organisaatioissa, jotka vasta aloittelevat tekoälyn käyttöä. Tekoälyteknologioiden potentiaalin hyödyntämistä haittaavat edelleen tietyt esteet, kuten julkisen sektorin tietolähteiden hajanaisuus ja luotettavien tekoälypohjaisten välineiden rajallinen saatavuus. Mahdollisten ennakkoluulojen poistaminen, infrastruktuuriin ja osaamiseen investoiminen sekä läpinäkyvyyden ja luottamuksen varmistaminen ovat siksi avainasemassa tekoälyn onnistuneessa integroinnissa julkisen sektorin toimintaan.
Noudattamalla tekoäly ensin ‑periaatetta julkishallinnon organisaatiot voivat paitsi tehostaa työtään, lieventää hallinnollista rasitettaan ja vähentää yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa myös auttaa tekoälyalan startup-yrityksiä kasvamaan lisäämällä Euroopassa kehitettyjen, avoimeen lähdekoodiin perustuvien tekoälyratkaisujen kysyntää. Tämä puolestaan voi vahvistaa EU:n tekoälysuvereniteettia. Sen sijaan, että tekoälyä käsiteltäisiin erillisenä välineenä, sitä on pidettävä strategisena voimavarana, joka integroidaan instituutioihin ja palveluihin. 57 Kun otetaan huomioon tekoälyn mahdolliset vaikutukset julkiseen sektoriin ja siten kansalaisiin, on ratkaisevan tärkeää arvioida ja ylläpitää turvallisuutta, toiminnallista autonomiaa ja suvereniteettia tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio pyrkii toimimaan esimerkkinä ja toteuttamaan sisäistä tekoälypolitiikkaa innovatiivisella, vastuullisella ja luotettavalla tavalla (liite 2).
Jotta voidaan edistää tekoälyratkaisujen käyttöönottoa julkisella sektorilla, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Luoda julkishallinnon organisaatioille (myös oikeuslaitoksille 58 ) tarkoitetun tekoälyvälineistön, joka sisältää käytännöllisten, avoimeen lähdekoodiin perustuvien ja uudelleenkäytettävien välineiden ja ratkaisujen 59 yhteisen varaston, jolla tuetaan tekoälyn yhteentoimivuutta. 60 Välineistöön sisältyvät myös tekoälyratkaisut, jotka esitettiin lainvalvontaviranomaisten laillista ja tosiasiallista pääsyä dataan koskevassa etenemissuunnitelmassa 61 . Tämän lisäksi aiotaan käynnistää julkisen sektorin tekoäly- ja yhteentoimivuusvalmiuden polku (Public Sector AI & Interoperability Readiness Pathway eli PAIR Pathway), jonka avulla esitetään vaihe vaiheelta eteneviä käytännön esimerkkejä. Esimerkit auttavat hallinto-organisaatioita kehittämään omiin erityistarpeisiinsa räätälöityjä palveluja.
·Nopeuttaa eurooppalaisten skaalautuvien ja toisinnettavien generatiivisten tekoälyratkaisujen käyttöönottoa julkishallinnon organisaatioissa 62 keskittyen erityisesti koulutukseen 63 ja ottaen huomioon mahdolliset asiaan liittyvät riskit. Tähän sisältyy sellaisen kattavan teknisen ja toimintapoliittisen välineistön luominen, jolla tuetaan generatiivisten ja agenttisten tekoälyratkaisujen kehittämistä. 64 Tällä toimella parannetaan kansalaisille tarjottavien palvelujen laatua.
·Tarkistaa eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita siten, että niihin liitetään ohjeet, jotka mahdollistavat tekoäly ensin ‑periaatteen noudattamisen eurooppalaisissa julkishallinnon organisaatioissa.
3.Monialaisiin haasteisiin vastaaminen
Tekoälyn soveltamisstrategialla vastataan tekoälyn maanosa ‑toimintasuunnitelman tavoitteiden pohjalta keskeisiin monialaisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä tekoälyn kehittämistä ja integrointia EU:n strategisilla aloilla ja viime kädessä parantaa teknologista suvereniteettia.
3.1 Eurooppalaisten pk-yritysten mahdollisuuksien parantaminen
Eurooppalaisilla pk-yrityksillä, joiden osuus kaikista eurooppalaisista yrityksistä on yli 90 prosenttia 65 , on vaikeuksia tekoälyn käyttöönotossa. Monet niistä pelkäävät, että tekoäly on liian monimutkainen tai kallis. Markkinoiden tarjonta on suunnattu suuremmille yrityksille, mutta pk-yritykset tarvitsisivat räätälöityjä tekoälyratkaisuja, joissa otetaan huomioon niiden koko. Ne tarvitsevat myös puolueetonta neuvontaa asianmukaisten tekoälyratkaisujen käytöstä. Komissio on perustanut tätä varten yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisia digitaali-innovointikeskittymiä. Keskittymät, joita on yli 250, toimivat paikallisesti, tukevat yrityksiä digitalisoinnissa ja kattavat yli 85 prosenttia EU:n alueista. 66
Näiden keskittymien painopisteitä on tarkistettu, ja ne ovat nyt ”tekoälyn kokeilukeskuksia” (Experience Centres for AI). Keskukset ovat ratkaisevan tärkeitä tarjonnan ja kysynnän välisten erojen kaventamiseksi ja eurooppalaisen tekoälypinon edistämiseksi. Ne tukevat EU:n tekoäly ensin ‑periaatetta ottaen huomioon pk-yritysten työvoiman täydennyskoulutustarpeen ja toimivat Euroopan tekoälyinnovaatioekosysteemin etuoikeutettuina yhteyspisteinä. 67 Ne edistävät eurooppalaisia ratkaisuja, jotka vauhdittavat EU:n sisäisen, erityisesti avoimeen lähdekoodiin perustuvan, monikielisen tekoälyekosysteemin kasvua.
Jotta voidaan tukea eurooppalaisten tekoälyratkaisujen käyttöönottoa, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Käynnistää kiinnostuksenilmaisupyynnön, jossa eurooppalaisia yrityksiä pyydetään jakamaan tekoälymallinsa ja ‑järjestelmänsä eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston kanssa, mikä voi myöhemmin edistää näiden mallien ja järjestelmien laajamittaista käyttöönottoa EU:n strategisilla aloilla.
3.2 Tekoälyn käyttöön valmiin työvoiman mahdollistaminen kaikilla aloilla
Tekoälyn soveltamisstrategialla pyritään tekoälyn maanosa ‑toimintasuunnitelman tekoälyosaamista koskevan pilarin pohjalta käsittelemään mahdollisuuksia ja riskejä, joita tekoälymuutos tuo mukanaan. Tekoälyn lisääntyvä integrointi EU:n strategisille aloille voi automatisoida rutiinitehtäviä ja lisätä tehokkuutta edelleen sekä parantaa innovatiivisia käytäntöjä, luovuutta ja kognitiivista päättelyä eri ammateissa, myös lääkäreiden, opettajien 68 ja insinöörien keskuudessa. Nykyiset tiedot viittaavat myös siihen, että tekoäly tukee jo nyt työpaikkoja, sillä merkittävä enemmistö (67 %) eurooppalaisista työntekijöistä on ilmoittanut, että tekoäly on auttanut heitä suoriutumaan tehtävistään nopeammin. 69 Huolta herättää kuitenkin edelleen se, miten tekoäly vaikuttaa työpaikkojen laatuun ja työpaikkojen menettämiseen. 70
Riittävä osaaminen on edellytys tekoälyn vastuullisen, hyödyllisen käytön varmistamiseksi kaikkien työntekijöiden keskuudessa. Vahvan tekoälylukutaidon hankkiminen olisi aloitettava jo varhaisella koulutustasolla 71 , ja sitä olisi jatkettava myös työmarkkinoilla uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla.
Komissio aikoo kunkin strategian kattaman alan osalta toteuttaa seuraavat toimet:
·Tarjota mahdollisuuden osallistua tekoälylukutaitoa koskeviin käytännön koulutuksiin, jotka on räätälöity eri aloille ja toimenkuviin sopiviksi, tekoälyakatemian (AI Skills Academy) avulla 72 . Tekoälyakatemia kokoaa oman tarjontansa lisäksi yhteen muiden EU:n välineiden tarjoamat koulutukset. Koulutusten olisi mieluiten johdettava pieniin osaamiskokonaisuuksiin. 73
·Kannustaa alaa osallistumaan tekoälyä koskevaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, myös osaamissopimuksen 74 kautta, ja tarjota osaamisunionia koskevassa tiedonannossa ilmoitetun taitotakuun kautta lisäkoulutusmahdollisuuksia rakennemuutoksen alaisina olevien alojen työntekijöille, joiden työpaikat ovat vaarassa esimerkiksi tekoälyn vuoksi. 75
Lisäksi komissio aikoo edistää asiaa koskevien osaamiskehysten laajaa käyttöönottoa ja käyttöä käytännössä. Tällaisia osaamiskehyksiä ovat esimerkiksi kansalaisille tarkoitettu eurooppalainen digitaalisten taitojen puitekehys, joka päivitetään vuoden 2025 loppuun mennessä, tekoälylukutaidon puitekehys perusopetuksen ja toisen asteen oppilaita varten (AI Literacy Framework for Primary and Secondary Education) sekä muut toimenkuva- ja alakohtaiset kehykset.
Sellaisten korkean digitalisaatioasteen alojen osalta, joilla tarvitaan alakohtaista tekoälyosaamista (esimerkiksi liikenne-, energia-, ympäristö- ja kulttuurialat ja luovat alat, myös media-ala), komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Rahoittaa AI for business (executive master) ‑ohjelmia, joissa kehitetään hybriditoimenkuvia (esimerkiksi tekoälyinsinööri 76 , jolla on alakohtaista asiantuntemusta), Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta sekä mahdollisesti Erasmus+ ‑ohjelmasta. 77
·Perustaa ”tekoäly-yrittäjien laboratorion”, joka perustuu nykyisiin aloitteisiin (esimerkiksi EIT:n ja eurooppalaisten yliopistojen allianssien aloitteisiin 78 ) ja jossa saatetaan yhteen lahjakkaita tekoälytutkinnon suorittaneita ja sellaisten olemassa olevien tekoäly-yritysten yrittäjyysmentoreita, jotka haluavat laajentaa mallejaan tai pohjustaa tulevia kumppanuuksia.
Komissio on tietoinen tekoälyn tulevista vaikutuksista työvoimaan sekä tekoälyyn liittyvistä mahdollisista eroista eri väestöryhmien, alojen ja alueiden välillä. Komissio aikookin seurata aktiivisesti tekoälyn vaikutuksia työmarkkinoihin, jotta voidaan ennakoida markkinoiden tarpeita, havaita mahdolliset häiriöt ja tukea asianmukaisen, osallistavan politiikan kehittämistä, johon kuuluvat muun muassa osaamissiirtymän edistäminen ja rakenteellisen epätasa-arvon (esimerkiksi sukupuolten ja sukupolvien välisen epätasa-arvon) korjaaminen. Tulokset antavat laajemmin pohjaa osaamista koskevan tiedon hankinnan eurooppalaiselle seurantakeskukselle, josta ilmoitettiin osaamisunionia koskevassa komission tiedonannossa.
Seurannan täydentämiseksi on olennaisen tärkeää käydä avointa vuoropuhelua työnantajien, työntekijöiden ja muiden työmarkkinaosapuolten kanssa.
3.3 Tekoälyn tukeminen tuotannontekijänä
Tekoälystä on nykyisessä taloudessa muodostumassa nopeasti perustavanlaatuinen tuotannontekijä perinteisten tuotantopanosten oheen, ja sen muodot voivat vaihdella. Esimerkiksi yleiskäyttöiset tekoälymallit suorittavat monenlaisia tehtäviä joustavasti, minkä vuoksi niillä on perustavanlaatuinen merkitys useissa tekoälysovelluksissa. Kaikista kehittyneimmät mallit edistävät huipputason valmiuksiensa ansiosta tekoälyagenttien eli sellaisten tekoälyjärjestelmien kehittämistä, jotka pystyvät tekemään päätöksiä ja toteuttamaan toimia itsenäisesti. Tämän ansiosta agentit pystyvät ymmärtämään kieltä, tekemään tehtäviin liittyviä päätelmiä, toimimaan itsenäisesti ennalta määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, olemaan vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa ja organisoimaan vuorovaikutusta myös ihmisten kanssa.
Yleiskäyttöisten tekoälymallien lisäksi olemassa on erikoistuneita, pienempiä malleja, joita koulutetaan tai mukautetaan toimimaan erityisen hyvin tietyillä aloilla, kuten lääketieteellisessä diagnosoinnissa, oikeudellisessa tutkimuksessa tai sopimusten tekemisessä tekoälyn avulla. Niiden avulla voidaan tarjota asiantuntijatukea nopeasti ja tehokkaasti. Tällaisia erikoistuneita malleja ja sovelluksia tuotetaan yleensä tiivistämällä tai hienosäätämällä mallien ja sovellusten tietoja siten, että niiden arkkitehtuurista tulee kevyempi ja soveltuva kohdennettuun, tehokkaaseen käyttöönottoon. Erikoistuneita malleja ja sovelluksia voidaan tuottaa myös esimerkiksi integroimalla ulkoisia tietokantoja. 79
Lisäksi kehittyneellä tekoälyllä voidaan parantaa digitaalisia kaksosia, jotka ovat virtuaalisia kopioita todellisista kohteista tai prosesseista, kuten tehtaasta, rakennuksesta tai jopa ihmiskehosta. Näin voidaan tukea tulosten ennustamista ja suorituskyvyn optimointia mallintamisen ja simulaatioiden avulla. Digitaaliset kaksoset voivat tuottaa myös synteettistä dataa, joka on erittäin hyödyllistä tekoälyn jatkokoulutuksen kannalta.
Nykyiset edistysaskeleet muistin, päättelyn ja itsenäisen käyttäytymisen kehittämisessä pohjustavat tietä yleiselle tekoälylle eli tekoälylle, joka pystyy suorittamaan minkä tahansa kognitiivisen tehtävän, jonka ihminenkin pystyisi. Teknologian etulinjan tekoälymallit, joista käytetään yleisesti nimitystä ”etulinjan tekoäly”, ovat nousemassa strategiseksi voimavaraksi ja tekoälyteknologiapinon ratkaisevan tärkeäksi osaksi. EU:lle on ensisijaisen tärkeää varmistaa, että eurooppalaiset mallit, joiden valmiudet ovat huipputasoa, vahvistavat suvereniteettia ja kilpailukykyä luotettavalla, ihmiskeskeisellä tavalla.
Komissio aikoo hyödyntää voimavarojaan – maailmanluokan laskentainfrastruktuuria, erinomaista tiedeosaamista ja erityistä toimintatapaansa, jossa painotetaan avointa lähdekoodia ja turvallisuutta – ja niiden pohjalta toteuttaa seuraavat toimet:
·Käynnistää etulinjan tekoälyä koskevan aloitteen (Frontier AI Initiative) ja koordinoida sitä. Aloitteella nopeutetaan Euroopan etulinjan tekoälyvalmiuksien kehittymistä tuomalla yhteen Euroopan johtavat teolliset ja akateemiset toimijat ja tukemalla strategisia toimia. 80 Aloitteessa keskitytään kehittyneiden valmiuksien kehittämiseen huipputason tekoälyarkkitehtuurien ja laadukkaan datan sekä tekoälytehtaiden ja tekoälyn gigatehtaiden tarjoaman laskentakapasiteetin avulla. Yhteistyön edistämiseksi toimijat tuodaan yhteen julkaisemalla kiinnostuksenilmaisupyyntö. Aloitteella korjataan ekosysteemin pullonkauloja ja vastataan Euroopan teollisuuden tuotantoketjun loppupään kysyntään, mikä lisää sekä kilpailukykyä että suvereniteettia etulinjan tekoälyn kehittämisessä.
Komissio aikoo käynnistää osana tätä aloitetta merkittäviä EU:n laajuisia kilpailuja avointen etulinjan tekoälymallien kehittämiseksi, sillä avoimet etulinjan tekoälymallit ovat merkittäviä innovoinnin edistäjiä. Näissä hankkeissa saadaan käyttää EuroHPC-supertietokoneita ilmaiseksi, ja hankkeissa kehitetyt avoimet mallit asetetaan laajasti eurooppalaisten viranomaisten ja tiede- ja yritysyhteisöjen saataville.
Toimella täydennetään ja tuetaan edelleen EU:n start-up- ja scale-up-strategiaa 81 , joka käsittää Lab to Unicorn ‑aloitteen sekä Scaleup Europe ‑rahaston, johon kerätään yksityisiä varoja Euroopan teknologisen suvereniteetin edistämiseksi. Lisäksi teollisuutta vauhdittavalla säädöksellä otetaan käyttöön tarvittavat keinot teollisuuden kapasiteetin ja edelläkävijämarkkinoiden edistämiseksi EU:ssa. Euroopassa kehitettyjen tekoälyratkaisujen käyttöönotto EU:n koko teollisessa perustassa lisää tehokkuutta ja nykyaikaistaa valmistusmalleja ja -ekosysteemejä.
EU:n elinvoimainen tutkimusyhteisö muodostaa perustan kehittyneitä tekoälymalleja ja erikoistuneita sovelluksia koskevan innovoinnin edistämiselle. Tulevassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa 82 Euroopan strategisiksi painopisteiksi määritellään seuraavan sukupolven tekoälymallien ja ‑agenttien tutkimus, kehittäminen ja käyttöönotto, ja niitä aiotaan tukea meneillään olevasta Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta sekä ehdotetusta Euroopan kilpailukykyrahastosta (seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa). Tässä yhteydessä on tuettava suvereenien, olennaisilta piirteiltään turvallisten etulinjan tekoälyvalmiuksien ja tekoälyagenttien kehittämistä.
Samanaikaisesti on olennaisen tärkeää edistää soveltavaa tekoälytutkimusta sellaisten teknologioiden kehittämiseksi, joilla on vaikutuksia monilla eri aloilla. Tätä varten komissio aikoo käynnistää nykyisen Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman avulla kohdennetun tutkimuksen, joka koskee keskeisille tekoälyn soveltamisaloille räätälöityjä seuraavan sukupolven tekoälyagentteja.
Vaikka tekoälyn soveltamisstrategiassa käsitellään tekoälytutkimusta tekoälyteknologioiden ja niiden käyttöönoton edistämiseksi kaikilla aloilla, tämän tiedonannon yhteydessä esitetyssä eurooppalaisessa tieteen tekoälystrategiassa keskitytään tekoälyn käyttöönottoon tutkimuksessa kaikkialla Euroopassa kaikilla tieteenaloilla. Strategiassa esitetään erityistoimia, joilla tuetaan tekoälyn käyttöä ja kehittämistä Euroopan tiedeyhteisössä, ja kannustetaan niihin. Eurooppalainen tekoälyn tutkimusneuvosto kokoaa tätä varten yhteen strategisia resursseja (joita ovat rahoitus, laskenta, data ja osaaminen), jotta voidaan rikkoa tekoälyn teknologisia rajoja ja hyödyntää sen mahdollisuuksia edistää tieteellisiä läpimurtoja.
Eurooppalaisen tekoälyn tutkimusneuvoston toiminta muodostuu kahdesta pääpilarista, jotka ovat a) tekoälyä edistävä tiede (tuetaan perustutkimusta keskeisten tekoälyvalmiuksien, erityisesti turvallisen etulinjan tekoälyn, kehittämiseksi) ja b) tekoäly tieteessä (edistetään tekoälyn käyttöä edistyksen saavuttamiseksi eri tieteenaloilla). Lisäksi tutkimusneuvosto edistää aktiivisesti näiden kahden pilarin välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa siten tekoälyn ja tieteen kehittymisen rinnakkain. Tältä osin komissio aikoo kehittää edelleen eurooppalaisen tekoälyn tutkimusneuvostoa, myös sen hallintorakennetta, sekä käynnistää pilottivaiheen, kuten tekoäly tieteessä ‑strategiassa selitetään tarkemmin. Osana tätä toimea tuodaan yhteen joukko johtavia eurooppalaisia tekoälylaboratorioita, joista muodostetaan ainutlaatuinen tekoälyn huippuosaamisen reservi edistämään etulinjan tekoälyä koskevaa aloitetta.
3.4 Euroopan markkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistaminen
Komissio sitoutui tekoälyn maanosa ‑toimintasuunnitelmassa panemaan tekoälysäädöksen täytäntöön selkeästi, yksinkertaisesti ja innovointia edistävällä tavalla. Jo nyt voidaan soveltaa sekä kieltoja, jotka koskevat kohtuuttomia riskejä aiheuttavia käytäntöjä, että yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin liittyviä velvoitteita. Sovellettavia sääntöjä selkeytetään ja niiden soveltamista tuetaan muun muassa yleiskäyttöistä tekoälyä koskevilla käytännesäännöillä 83 , komission ohjeilla 84 ja tekoälysopimuksella. Sidosryhmien palaute kuitenkin osoittaa, että tekoälysäädöksen täytäntöönpanon suurimmat esteet ovat epävarmuus ja ohjeiden puute, jotka myös hidastavat tekoälyn käyttöönottoa. Komissio aikoo osana tekoälyn soveltamisstrategiaa tehostaa toimiaan, joilla varmistetaan tekoälysäädöksen noudattaminen.
Kuten tekoälyn maanosa ‑toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin, komissio on ensinnäkin perustanut tekoälysäädöksen palvelupisteen 85 (AI Act Service Desk). Kyseessä on keskus, jossa on mahdollista saada kaikki asiaankuuluvat tiedot tekoälysäädöksestä, selata sen sisältöä, ymmärtää, miten sitä sovelletaan, sekä saada räätälöityjä vastauksia kaikkiin sen täytäntöönpanoon liittyviin kysymyksiin. Se sisältää yhtenäisen tietoalustan ja vuorovaikutteisia välineitä, erityisesti vaatimustenmukaisuuden tarkistajan, joka auttaa sidosryhmiä määrittämään, kuuluvatko ne oikeudellisten velvoitteiden piiriin, ja ymmärtämään, mitä toimia niiden on toteutettava noudattaakseen velvollisuuksiaan.
Komissio aikoo myös laatia tarkemmat ohjeet tekoälysäädöksen käytännön soveltamisesta. Komissio aikoo työskennellä ensisijaisesti seuraavien parissa:
·ohjeet tekoälyjärjestelmien luokittelemisesta suuririskisiksi
·ohjeet tekoälysäädöksen vuorovaikutuksesta unionin muun lainsäädännön kanssa (kattaen asiaankuuluvan alakohtaisen lainsäädännön, esimerkiksi liikenteen, koneet ja radiolaitteet).
Merkittävä osa jäsenvaltioista ei ole vielä perustanut asiasta vastaavia kansallisia toimivaltaisia viranomaisia. Komissio aikoo tehostaa toimia, joilla varmistetaan, että tämä ei vaaranna tekoälysäädöksen onnistunutta täytäntöönpanoa.
4.Yhteisen hallintomekanismin perustaminen
Tekoälyn soveltamisstrategia ei ole ylhäältä alaspäin suuntautuva aloite vaan osallistava ponnistus. Jotta voidaan jäsennellä tekoälyä koskevaa jatkuvaa vuoropuhelua ja tarjota alakohtaisille sidosryhmille keino osallistua aktiivisesti tekoälyä koskevaan päätöksentekoon, komissio aikoo toteuttaa seuraavat toimet:
·Muuntaa nykyisen tekoälyallianssin tekoälyä soveltavien sidosryhmien 86 ja poliittisten päättäjien koordinointifoorumiksi. Liittymällä ”tekoälyn soveltamisallianssiin” (Apply AI Alliance) sidosryhmät voivat ilmaista julkisesti kiinnostuksensa osallistua alakohtaisiin työnkulkuihin, saada suoran yhteyden poliittisiin päättäjiin ja keskustella heidän kanssaan tiettyjen alakohtaisten tekoälyratkaisujen vaikutuksista, esteistä ja mahdollisuuksista. Allianssi toimii yhteyspisteenä, tekee tiivistä, täydentävää yhteistyötä muiden tekoälyä koskevien neuvoa-antavien aloitteiden (myös alakohtaisten ja sääntelyyn liittyvien aloitteiden sekä tutkimus- ja innovointialoitteiden) kanssa sekä yhdistää sidosryhmiä asianmukaisiin keskusteluihin. 87 Se mahdollistaa verkostoitumisen vertaisten kesken sekä tekoälyratkaisujen tarjoajien ja käyttäjien välillä esimerkiksi yhdistämällä vaatimustenmukaisuusvälineiden kehittäjän ja niiden mahdolliset käyttöönottajat. Tekoälytoimisto isännöi vuosittain kaikille aloille, tutkijoille ja kansalaisjärjestöille avoimia tilaisuuksia, joissa keskustellaan tekoälyinnovointia koskevista politiikoista ja perustetaan alakohtaisia toimikuntia, jotka keskustelevat strategian täytäntöönpanosta ja seuraavat sitä. Tekoälyn soveltamisallianssin, tekoälyneuvoston ja eurooppalaisen tekoälyn tutkimusneuvoston jatkuva yhteistyö helpottaa myös arvokkaan tutkimuksen muuntamista kehitykseksi ja Euroopan markkinoille pääsyksi.
·Perustaa tekoälyn seurantakeskuksen 88 . Sen tehtävänä on tarjota vankkoja indikaattoreita, joilla arvioidaan tekoälyn vaikutuksia tällä hetkellä luetelluilla ja tulevilla aloilla sekä seurataan kehitystä, suuntauksia ja muutoksia, joita tekoäly voi tuoda työmarkkinoille. Komissio aikoo tehdä seurantatoimien perusteella ehdotuksen julkisia ja yksityisiä tekoälyinvestointeja koskevasta tavoitteesta digitaalisen vuosikymmenen yhteydessä. 89 Seurantakeskus tukee myös alakohtaisten keskustelujen järjestämistä. Sitä hyödynnetään poliittisessa analyysissa ja päätöksenteossa. Lisäksi sen avulla tiedotetaan tekoäly-yhteisölle ja laajemmalle yleisölle alan viimeaikaisesta kehityksestä.
Tekoälysäädöksen nojalla perustettu tekoälyneuvosto on edelleen tärkein foorumi 90 , jolla tekoälystä keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa, ja sille tiedotetaan säännöllisesti tekoälyn soveltamisallianssin toiminnasta. Tekoälyneuvoston innovointialaryhmän avulla seurataan edelleen kansallisia tekoälystrategioita ja helpotetaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken, myös julkisen sektorin osalta. Tässä yhteydessä komissio kehottaa jäsenvaltioita saattamaan kansalliset tekoälystrategiansa tässä tiedonannossa esitetyn alakohtaisen toimintamallin mukaisiksi.
EU pitää tekoälyä strategisena globaalina teknologiana. Se haluaa tulla nähdyksi ennakoivana, yhteistyökykyisenä ja luotettavana kumppanina, joka pyrkii toimimaan esimerkkinä ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä suojellen samalla etujaan, turvallisuuttaan ja arvojaan. Tuleva kansainvälinen yhteistyö perustuu vankkaan kahdenväliseen yhteistyöhön ja aktiiviseen osallistumiseen kaikkiin asiaankuuluviin kansainvälisiin tekoälyfoorumeihin ja ‑aloitteisiin (G7, G20, tekoälyä koskeva maailmanlaajuinen kumppanuus, OECD, Euroopan neuvosto, tekoälyn turvallisuusinstituuttien verkosto Network of AI Safety and Security Institutes, tekoälyä koskevat huippukokoukset sekä YK-järjestelmä). 91 EU aikoo myös jatkaa työtä luotettavan rajat ylittävän tiedonsiirron – tekoälyn kehittämisen olennaisen osan – varmistamiseksi samanmielisten kumppanien kanssa kahden- ja monenvälisten kauppasopimusten puitteissa, G7- ja G20-ryhmissä sekä OECD:ssä. Lisäksi EU tukee tekoälyteknologioita, jotka hyödyttävät yhteiskuntia, ja toteuttaa tekoälyn yleishyödyllistä käyttöä edistävää politiikkaa. 92
Maailmanlaajuisen ympäristön muutosten vuoksi tekoälyä koskevien määrätietoisten – myös synkronoidusti EU:n lähimpien liittolaisten kanssa toteutettavien – toimien merkitys ja tarve ovat suurempia kuin koskaan, ja niiden odotetaan vain kasvavan. Tekoälypinoa koskevat ulkoiset riippuvuudet, joita valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat voivat käyttää aseina ja jotka voivat siten lisätä toimitusketjuihin kohdistuvia riskejä, tekevät Euroopan unionin toiminnan tehostamisesta ratkaisevan tärkeää. Näin ollen EU tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioidensa kanssa näihin haasteisiin vastaamiseksi monilla taloudellisen turvallisuuden toiminta-alueilla (mukaan lukien tuleva taloudellista turvallisuutta koskeva doktriini). 93
EU:n viimeaikaiset aloitteet, erityisesti tekoälytehtaat ja tekoälyn gigatehtaat, ovat edistysaskel häiriönsietokykyä vahvistavissa EU:n toimissa. Nämä aloitteet yhdessä etulinjan tekoälyyn tehtävien suurien, lisääntyvien investointien kanssa ovat tärkeitä EU:n varautumisen kannalta. Euroopan tekoälytoimisto harjoittaa tekoälysäädöksen mukaisesti valvontaa turvallisuushaasteiden lieventämiseksi, ja sen lisäksi EU tekee kansainvälistä yhteistyötä voimien yhdistämiseksi ja pahantahtoisten käyttäjien aiheuttamien vaarojen torjumiseksi. EU hyödyntää strategisia voimavarojaan ja vahvuuksiaan – kuten osaamista, tutkimusta, teollisuuden vahvuutta (myös teollista dataa) ja laajoja sisämarkkinoitaan, joilla on yhtenäiset säännöt – käyttäen niitä kansainvälisesti osana EU:n teknologiatarjontaa luodakseen kumppanuuksia ja liittoumia kaikkialla maailmassa, kuten Euroopan unionin kansainvälisestä digitaalistrategiasta hiljattain annetussa yhteisessä tiedonannossa 94 todetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään mahdollisuuksiin integroida tekoälyä ja tehdä kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä strategian täytäntöönpanoon osallistuvien ehdokasmaiden ja lähimpien naapurimaiden kanssa.
5.Päätelmä
Tekoälyn soveltamisstrategian tarkoituksena on auttaa toimialoja ja julkista sektoria saamaan parempi käsitys siitä, mitä tekoäly voi tehdä, missä se on tehokas ja miten se voi luoda kilpailuetua. Sillä kannustetaan organisaatioita käyttämään tekoälyä aiempaa enemmän ongelmanratkaisussa. Strategiassa ehdotetaan sekä monialaisia että alakohtaisia politiikkatoimia ja luodaan siten malli asiaankuuluvien tekoälyratkaisujen käyttöönoton ja laajentamisen tukemiseksi. Strategiassa perustetaan yhteinen hallintomekanismi, jolla kannustetaan poliittisia päättäjiä ja eri alakohtaisia yhteisöjä vuoropuheluun. Strategialla yhdistetään ja vahvistetaan tekoälyyn liittyviä välineitä, ja se toimii mallina sille, miten tekoäly voidaan ottaa käyttöön ja integroida täysimittaisesti EU:n strategisille aloille – ja siten vahvistaa tekoälyn maanosaa.
Ks. esimerkiksi yhteisen tutkimuskeskuksen julkaisu Generative AI Outlook Report ( https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/9f7e0b86-477c-11f0-85ba-01aa75ed71a1 ).
https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/isoc_eb_ai/default/table .
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32024R1689 .
Tekoälypino on kokoelma teknologioita, kehyksiä ja infrastruktuuria, joilla yhdessä luodaan, otetaan käyttöön ja laajennetaan tekoälyjärjestelmiä sekä helpotetaan niiden käyttöä.
Viime kuukausina on järjestetty 17 alakohtaista jäsenneltyä vuoropuhelua ja kaksi korkean tason poliittista vuoropuhelua (ks. liitteessä oleva taulukko).
Strategiassa esitetyt toimet eivät rajoita SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan eivätkä asiaa koskevien EU:n kilpailusääntöjen soveltamista.
Erityisesti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta, EU4Health-ohjelmasta ja Luova Eurooppa ‑ohjelmasta.
COM(2025) 529 final.
https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/9ddf7bf8-62bf-11f0-bf4e-01aa75ed71a1 .
Esimerkiksi EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja syövän asiantuntijaverkoston sekä tunnustettujen kansallisten laaja-alaisten syöpäkeskusten EU-verkoston avulla.
Ks. esimerkiksi Gender medicine: effects of sex and gender on cardiovascular disease manifestation and outcomes | Nature Reviews Cardiology .
Työ perustuu Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman vuosien 2025–2027 työohjelmasta rahoitettaviin toimiin ja COMPASS-AI -hankkeeseen.
https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/cancer-imaging .
https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/1-million-genomes .
Study on the deployment of AI in healthcare , Euroopan komissio, 2025.
Komissio käsittelee tätä myös tulevassa eurooppalaisessa bioteknologiasäädöksessä, jolla pyritään mahdollistamaan innovointi ja edistämään EU:n kilpailukykyä bioteknologia-aloilla.
Maailmanpankki, 2024, Trading Economics.
Koneiden anturitietoja analysoidaan, jotta voidaan ennakoida laitteistovikoja ennen niiden syntymistä.
https://www.eeas.europa.eu/eeas/white-paper-for-european-defence-readiness-2030 .
Tulevassa etenemissuunnitelmassa, joka koskee tekoälyn käyttöönottoa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, vahvistetaan kehys koordinoiduille toimille, joilla edistetään turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä tekoälyvalmiuksia.
https://defence-industry-space.ec.europa.eu/vision-european-space-economy .
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52025DC0148 .
Etenemissuunnitelma – lainvalvontaviranomaisten laillinen ja tosiasiallinen pääsy dataan, COM(2025) 349 final.
Termi ”ajoneuvo” kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, rautatie-, lento-, meri- ja sisävesiliikenteen.
Yhteinen tutkimuskeskus, Requirements for Inclusive Automated Vehicle Services: Insights for Vehicle and Smartphone Application Design, 2025, https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC142261 .
Euroopan autoteollisuuden toimintasuunnitelman perusteella ( https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025DC0095 ). Yhteyksiä siruihin, tekoälyyn ja robotiikkaan vahvistetaan edelleen 2Zero-, CCAM- ja BATT4EU‑kumppanuuksien välisellä yhteisymmärryspöytäkirjalla ( https://ec.europa.eu/commission/presscorner/api/files/document/print/en/ ip_25_2090/IP_25_2090_EN.pdf ).
Liittyminen allianssiin: https://ec.europa.eu/eusurvey/runner/75555fa5-6d3c-253b-cefc-1c9b4f8daadf .
https://www.gsmaintelligence.com/research/telco-ai-state-of-the-market-q4-2024 .
Myös mobiililaitteiden ja reunalaskennan osalta.
Tarvittaessa EU:n kilpailusääntöjen, kuten Suuntaviivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan soveltamiselle horisontaalisiin yhteistyösopimuksiin, mukaisesti.
Kysyntäpuolen joustavuudella tarkoitetaan kykyä mukauttaa sähkönkulutusta ulkoisten signaalien, kuten hinnanmuutosten tai verkon tarpeiden, perusteella. Sen ansiosta kuluttajat voivat siirtää, vähentää tai lisätä energiankäyttöään tiettyinä aikoina, erityisesti energiankulutuksen huippuaikoina, auttaakseen tasapainottamaan verkkoa ja vähentääkseen lisätuotantokapasiteetin tarvetta.
Sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (ENTSO-E) laatii joka toinen vuosi unioninlaajuisen kymmenvuotisen verkonkehittämissuunnitelman. Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/944 (sähködirektiivi) säädetään, että jakeluverkonhaltijoiden on laadittava ja julkaistava säännöllisesti jakeluverkon kehittämissuunnitelmia.
Kesäkuussa 2025 hyväksytyn vesiresilienssistrategian tavoitteena on pienentää vesijalanjälkeä muun muassa laskentayksiköiden osalta lisäämällä vesitehokkuutta ja kuivajäähdytystä sekä kiertoa veden uudelleenkäytön avulla.
Tekoälyllä on myös hyvät mahdollisuudet auttaa uusi eurooppalainen Bauhaus ‑aloitteen arvojen ja periaatteiden käyttöönotossa sekä maksimoida mahdollisuudet sen osalta.
Yksi tärkeistä tekijöistä, jotka mahdollistaisivat tekoälyn menestyksekkään käyttöönoton maataloudessa, on yksilöllisten maatilatunnusten järjestelmän perustaminen. Tätä on tutkittu muun muassa maatalouselintarvikkeita koskevassa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiossa. Toinen tärkeä tekijä, joka mahdollistaisi tekoälyn menestyksen maatalousalalla, on maaseudun yhteyksien parantaminen.
Vuonna 2024 tehdyssä McKinseyn kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vain 27 prosenttia eurooppalaisista viljelijöistä käyttää sadon seurantaan algoritmeja ja 49 prosenttia hyödyntää tekoälyä täsmäruiskutuksessa – käyttöaste on noin puolet Yhdysvaltojen vastaavasta ( https://www.mckinsey.com/industries/agriculture/our-insights/global-farmer-insights-2024?.com ).
Toimia tuetaan myös olemassa olevilla välineillä, kuten yhteisellä eurooppalaisella maatalouden data-avaruudella ( https://agridataspace-csa.eu/ ) ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta yhteisrahoitetulla maatalouden dataa koskevalla kumppanuudella.
Vaikka matkailuala ei olekaan yksi tekoälyn soveltamisstrategian painopistealoista, on kiistatonta, että se edistää merkittävästi Euroopan taloutta. Sen osuus bruttoarvonlisäyksestä on noin 5 prosenttia, ja se tukee suoraan yli 20 miljoonaa työpaikkaa ja yli kolmea miljoonaa yritystä. Tekoälyn nopea integrointi matkailualalle sekä kuluttajien että toimijoiden näkökulmasta uudistaa alan toimintatapaa. Näin ollen komissio aikoo edelleen edistää sellaista tekoälyn käyttöä matkailualalla, jossa kunnioitetaan eettisiä käytäntöjä ja tietosuojaa sekä edistetään avoimuutta ja osallisuutta ja samalla kestävää innovointia.
Videopeliyrityksistä 51 prosenttia, audiovisuaalialan yrityksistä 39 prosenttia ja uutismediayrityksistä 35 prosenttia on ottanut käyttöön tekoälypohjaisia ratkaisuja, ja 35 prosenttia musiikintekijöistä on ilmoittanut käyttävänsä tekoälyä työssään (tuleva toinen Euroopan media-alan näkymistä kertova European Media Outlook ‑raportti, jonka Technopolis Group laatii ERIn vuoden 2024 yritystutkimuksen perusteella).
Tekijänoikeuksien osalta komissio on jo helpottanut sellaisten käytännesääntöjen laatimista, joilla täsmennetään yleiskäyttöistä tekoälyä koskevia tekoälysäädöksen säännöksiä. Käytännesäännöt katsottiin asianmukaiseksi välineeksi, jonka avulla yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat voivat osoittaa noudattavansa tekoälysäädöksessä säädettyjä velvoitteita. Tämän lisäksi – ja suoremmin tekijänoikeuksien osalta – komissio hyväksyi yleiskäyttöisten tekoälymallien koulutuksessa käytettävää sisältöä koskevan mallin. Käynnissä on myös tutkimus mahdollisuuksista toteuttaa tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen soveltamistapausten rekisteri. Lisäksi suunnitteilla on tutkimus, jolla tuetaan tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevan direktiivin säännösten, myös tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen, arviointia. Komissio on käynnistänyt myös prosessin uusien, tekoälyn tuottaman sisällön avoimuutta koskevien käytännesääntöjen laatimiseksi tekoälysäädöksen 50 artiklan mukaisesti.
Lueteltujen toimenpiteiden lisäksi komissio aikoo ehdottaa kulttuurialaa ja luovia aloja koskevaa tekoälystrategiaa sen varmistamiseksi, että tekoäly yhä mahdollistaa ihmisten luovuuden ja vahvistaa sitä, samalla kun turvataan Euroopan kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus.
Näitä rahoitetaan Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta ja Luova Eurooppa ‑ohjelmasta.
Ks. esimerkiksi yhteisen tutkimuskeskuksen raportti generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksista julkisella sektorilla ( https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC139825 ).
https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC138684 .
https://interoperable-europe.ec.europa.eu/collection/public-sector-tech-watch .
Citiverse EDIC (eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio Citiverse) tukee tämän mukaisesti esimerkiksi kaupunkeja varten kehitettyjen kehittyneiden tekoälyratkaisujen EU-ekosysteemiä. Lisätietoa on osoitteessa https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/factpages/citiverse .
Erityisistä toimista ilmoitetaan tulevassa DigitalJustice@2030-strategiassa, jolla pyritään parantamaan oikeudenkäytön tehokkuutta ja vähentämään hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia ja näin edistämään talouskasvua.
Esimerkiksi arkkitehtuurimallit, standardit, dataa ja tekoälyä koskevat eritelmät sekä suurten kielimallien rekisterit.
Tämä välineistö julkaistaan Public Sector Tech Watch ‑seurantakeskuksen verkkosivustolla, ja myös tekoälyyn keskittyvä tilauspohjainen alusta edistää sitä osana käyttövalmiiden resurssien valikoimaansa. Tämä auttaa julkishallinnon organisaatioita siirtymään pilottihankkeista tekoälyratkaisujen täysimittaiseen toiminnalliseen käyttöönottoon. PAIR Pathway toteutetaan Public Sector Tech Watch ‑seurantakeskuksen kautta, ja sitä täydennetään eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien tuella. Keskittymille annetaan asiasta koulutusta, ja ne tukevat asiasta tiedottamista.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52025DC0349 .
Tämä toteutetaan järjestämällä GenAI4EU-ehdotuspyyntö Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa (2025-2026 DIGITAL-2025-AI-08 – Apply AI: GenAI for the public administrations ). Ehdotuspyynnöllä pyritään nopeuttamaan skaalautuvien ja toisinnettavien generatiivisten tekoälyratkaisujen käyttöönottoa julkishallinnon organisaatioissa tukemalla enintään neljää pilottihanketta keskeisillä toiminta-aloilla. Niitä ovat esimerkiksi tietoon perustuva päätöksenteko, sisäisten prosessien ja toimintojen optimointi, kansalaisten kanssa käytävän vuorovaikutuksen tehostaminen sekä oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen.
Komissio aikoo edistää Erasmus+ ‑ohjelman kautta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämistä ja koulutusteknologia-alan kanssa tehtävää yhteistyötä koulutuksessa käytettävien tekoälyvälineiden eettisen suunnittelun, kehittämisen ja käytön osalta. Lisäksi se aikoo edistää useiden sidosryhmien osallistumista tekoälyn tehokkaan, vastuullisen käyttöönoton edistämiseen koulutuksessa esimerkiksi digitaalisen koulutuksen keskuksen kohdennettujen toimien avulla.
Tässä käytetään pääasiassa Euroopassa kehitettyjä, avoimeen lähdekoodiin perustuvia GPT-pohjaisia tekoälyjä ja monikielisiä keskusteluagentteja eli monikielisiä chattibotteja.
Characteristics and regional coverage of the EDIH Network: discover the comprehensive report | eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkosto .
Keskukset auttavat organisaatioita saamaan käyttöönsä infrastruktuuria ja laitteistoja helpottamalla datan saamista ja hallintaa ja käyttämällä kevyitä tekoälyvälineitä – kustannustehokkaasti ja turvallisesti – paikallisissa, mahdollisesti avoimeen lähdekoodiin perustuvissa pilvijärjestelmissä sekä tarjoavat koulutuksia.
Opettajat altistuvat generatiiviselle tekoälylle enemmän kuin 90 prosenttia muista työntekijöistä ( yhteisen tutkimuskeskuksen julkaisutietokanta, Generative AI Outlook Report ). Komissio aikoo tarjota käytännön tukea opettajille ja kouluttajille päivittämällä eettiset ohjeet tekoälyn ja datan käytöstä opetuksessa ja oppimisessa ( Tekoälyn käyttöä koskevat eettiset ohjeet kouluttajille – eurooppalainen koulutusalue ).
Generative AI and Jobs: A global analysis of potential effects on job quantity and quality | Kansainvälinen työjärjestö .
Komissio laatii vuoteen 2030 ulottuvan digitaalisen koulutuksen ja osaamisen tulevaisuutta koskevan etenemissuunnitelman, jonka avulla se auttaa koulutusjärjestelmiä ja ‑toimijoita mukautumaan tekoälymuutokseen, edistää tekoälylukutaitoa ja ‑osaamista virallisessa koulutuksessa sekä tukee Euroopan koulutusteknologia-alaa.
Osaamisunionia koskevassa komission tiedonannossa (COM(2025) 90 final) ilmoitettiin, että EU:n akatemioita arvioidaan sen varmistamiseksi, että ne pysyvät merkityksellisinä nykyisiin tarpeisiin vastaamisen kannalta.
Pienet osaamiskokonaisuudet voisivat auttaa varmentamaan pienten, räätälöityjen oppimiskokemusten tuloksia. Neuvosto kehottaa 16 päivänä kesäkuuta 2022 antamassaan suosituksessa (2022/C 243/02) jäsenvaltioita hyväksymään EU:n yhteisen määritelmän ja lähestymistavan.
Komissio on pyytänyt osaamissopimuksen osapuolia kaksinkertaistamaan sitoumuksensa (lupauksensa) osana osaamisunionia.
Tämä vastaa myös EU:n naisten oikeuksien edistämissuunnitelmaa ( Naisten oikeuksien edistämissuunnitelma: uusi panostus sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi – Euroopan komissio ).
Yhteisen tutkimuskeskuksen raportti osoittaa, että tekoälyinsinöörit / koneoppimisen insinöörit ovat tekoälyalan kysytyimpiä työntekijöitä. Näiden toimenkuvien vahvistaminen ja samalla tällaisen osaamistarjonnan laajentaminen eri tieteenaloille voisivat mahdollisesti lisätä tekoälyn käyttöönottoa kaikilla aloilla ( https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC143488 ).
Esimerkiksi innovaatioyhteenliittymien ja Digital Opportunity ‑harjoittelujaksojen avulla.
Esimerkiksi EIT:n AI Founders Club ‑pilottiohjelma ( https://www.eitdigital.eu/eit-ai-founders-club-2025/ ).
Hienosäädöllä tarkoitetaan sitä, että laajaa, aiemmin koulutettua perusmallia koulutetaan lisää alakohtaisella datalla (esimerkiksi oikeus‑, lääketiede- tai rahoitusalan datalla), jotta se erikoistuu tiettyyn tehtävään tai alaan. Tiivistämisellä tarkoitetaan tekniikkaa, jossa pienempi malli (”opiskelija”) oppii jäljittelemään suuremman mallin (”opettajan”) käyttäytymistä ja omaksuu suurimman osan sen valmiuksista kompaktimmassa, tehokkaassa muodossa. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun tekoälyä otetaan käyttöön rajallisten resurssien ympäristöissä (esimerkiksi mobiililaitteet ja reunalaskenta).
Tämä aloite liittyy eurooppalaiseen tekoälyn tutkimusneuvostoon.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025DC0270&qid=1751203388259 .
Tiedonanto COM(2025) 543.
https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/contents-code-gpai .
Komissio on julkaissut ohjeet yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevien velvoitteiden soveltamisalasta, tekoälyjärjestelmän määritelmästä ja kielletyistä tekoälykäytännöistä tekoälysäädöksen mukaisesti.
Sidosryhmiin kuuluu tällä hetkellä yrittäjä- ja kuluttajajärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä, konsulttitoimistoja, kansalaisia, rahoituslaitoksia, hallintoelimiä ja julkisia elimiä, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioita, työmarkkinaosapuolia, korkeakouluja sekä uskonnollisia ja filosofisia yhteisöjä edustavia järjestöjä.
Se luo esimerkiksi yhteyksiä eurooppalaisen tekoälyn tutkimusneuvoston hallintorakenteeseen sekä nykyiseen tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen. Lisäksi keskeinen kanava, jonka kautta viestitään sääntelykysymyksistä sidosryhmien kanssa, on edelleen tekoälysopimus. Komissio varmistaa panostusten täydentävyyden.
Tekoälyn seurantakeskus hyödyntää muun muassa virallisia tilastoja, jotka koskevat tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä eri talouden aloilla, sekä muita Eurostatin ja EU:n jäsenvaltioiden jo julkaisemia tilastoja tekoälyn vaikutuksista yhteiskuntaan.
Komissio on kehittänyt tekoälyn soveltamisstrategian yhteydessä tiiviissä yhteistyössä OECD:n kanssa EU:n tekoälypolitiikan mukaisen menetelmän tekoälyyn tehtävien julkisten ja yksityisten investointien mittaamiseksi ( https://www.oecd.org/en/publications/advancing-the-measurement-of-investments-in-artificial-intelligence_13e0da2f-en.html ).
Tekoälyneuvoston tekoälyinnovaatioekosysteemi (AI innovation ecosystem) on pääasiallinen tekoälyn soveltamisstrategian täytäntöönpanoa käsittelevä työryhmä. Koordinoidun tekoälysuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät toimet toteutetaan ja sovitetaan yhteen tämän strategian sisällön kanssa. Euroopan datainnovaatiolautakunta toimii jatkossakin pääasiallisena foorumina, jolla keskustellaan dataan liittyvistä kysymyksistä tekoälyn ja laajemman digitaalisen poliittisen kehyksen tukemiseksi.
Euroopan komissio tukee syyskuussa 2024 hyväksytyn digitaalisopimuksen perusteella i) tekoälyn hallinnointia koskevaa maailmanlaajuista vuoropuhelua (Global Dialogue on AI Governance), joka järjestettiin YK:n korkean tason viikon puitteissa syyskuussa 2025, myös sen tavoitetta edistää turvallisten, luotettavien tekoälyjärjestelmien luomista, sekä ii) tekoälyä käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tiedepaneelin (International Independent Scientific Panel on AI) perustamista.
Komissio on mukana esimerkiksi kestävän kehityksen tekoälykeskuksessa (AI Hub for Sustainable Development) ( https://www.aihubfordevelopment.org ).
https://commission.europa.eu/document/download/4047c277-f608-48d1-8800-dcf0405d76e8 .
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52025JC0140 .
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 8.10.2025
COM(2025) 723 final
LIITE
asiakirjaan
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Tekoälyn soveltamisstrategia
Liite 1: Yhteenvetotaulukko strategiaa varten järjestetyistä jäsennellyistä vuoropuheluista
|
Alakohtaiset jäsennellyt vuoropuhelut |
|||
|
Ala(t) |
Päivämäärä |
Sidosryhmätyyppi |
Osallistujamäärä |
|
Liikkumis-, liikenne- ja autoala |
5.2.2025 |
Avoin kaikille |
Noin 400 |
|
11.4.2025 |
Avoin kaikille |
Noin 500 |
|
|
Maatalous- ja elintarvikeala |
27.3.2025 |
Avoin kaikille |
Noin 200 |
|
Energia-ala |
20.9.2024 |
Avoin kaikille |
Noin 280 |
|
31.3.2025 |
Avoin kaikille |
Noin 250 |
|
|
Sähköisen viestinnän ala |
10.6.2025 |
Vain asiantuntijat |
Noin 25 |
|
Ilmasto- ja ympäristöala |
28.4.2025 |
Avoin kaikille |
Noin 180 |
|
Kulttuuriala ja luovat alat |
7.4.2025 |
Avoin kaikille |
Noin 100 |
|
8.4.2025 |
Vain asiantuntijat |
Noin 30 |
|
|
Robotiikka-ala |
12.6.2025 |
Vain asiantuntijat |
Noin 30 |
|
Valmistusteollisuus |
29.4.2025 |
Vain asiantuntijat |
Noin 15 |
|
20.5.2025 |
Vain asiantuntijat |
Noin 10 |
|
|
Julkinen sektori |
14.4.2025 |
Avoin kaikille |
Noin 800 |
|
Terveydenhuoltoala |
28.3.2025 |
Avoin kaikille |
Noin 200 |
|
5.6.2025 |
Vain asiantuntijat |
Noin 30 |
|
|
Lääkeala |
24.6.2025 |
Vain asiantuntijat |
Noin 25 |
|
Puolustus-, turvallisuus- ja avaruusala |
2.4.2025 |
Vain asiantuntijat |
Noin 30 |
|
Korkean tason poliittiset vuoropuhelut |
|||
|
Julkinen sektori ja terveydenhuoltoala |
18.6.2025 |
Toimitus- ja pääjohtajat, avoin myös yleisölle |
Noin 50 |
|
Liikenneala, maatalous- ja elintarvikeala, energia-ala, terveydenhuoltoala, lääkeala, sähköisen viestinnän ala, puolustusala, kulttuuriala ja luovat alat |
2.7.2025 |
Toimitus- ja pääjohtajat sekä kuluttajien ja työntekijöiden edustajat |
Noin 20 |
Liite 2: Komission sisäiset tekoälyyn liittyvät aloitteet
Komissio on toiminut esimerkkinä ja laatinut tekoälyä Euroopan komissiossa koskevan tiedonannon 1 . Siinä määritellään erilaisia organisatorisia ja operatiivisia toimia, joilla varmistetaan laillisten, turvallisten ja luotettavien tekoälyjärjestelmien sisäinen kehittäminen ja käyttöönotto.
Komissio on käynnistänyt osana sitoumustaan useita aloitteita, joilla pyritään edistämään seuraavia tavoitteita:
1.Sisäisten toimintaohjeiden laatiminen: Komissio on laatinut kattavat ohjeet henkilöstölle, joka käyttää, kehittää ja hankkii tekoälyjärjestelmiä. Materiaalia on laadittu muun muassa generatiivisten tekoälyvälineiden käytöstä, datan hallinnasta, turvallisuudesta, Euroopan suurteholaskennasta ja tekoälyn ympäristövaikutuksista. Komissio myös edistää erityisillä ohjeilla avoimeen lähdekoodiin perustuvan tekoälyn kehittämistä avoimen lähdekoodin strategiansa mukaisesti sekä tarjoaa resursseja, kuten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia usein kysyttyjä kysymyksiä sekä johtajille tarkoitetun tekoälyoppaan, jotta tekoälyvälineiden käyttöönottoa päivittäisessä työssä voidaan edistää.
2.Sisäisen tekoälyjärjestelmien rekisterin perustaminen ja riskiperusteinen luokittelu: Käytössä tai kehitteillä olevat tekoälyjärjestelmät luokitellaan järjestelmällisesti tekoälysäädöksen mukaisella riskiperusteisella menetelmällä komission omien toimintaohjeiden mukaisesti. Tuloksia seurataan sisäisessä rekisterissä raportointia varten ja oikeudellisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.
3.Organisaatiorakenteet: Tekoälyä Euroopan komissiossa koskevassa tiedonannossa esitettyjen toimien täytäntöönpanoa valvoo uusi komission yksiköiden välinen tekoälyryhmä (Interservice Group on AI). Muutosten hallinnoinnista ja viestinnästä vastaavat erityiset työryhmät.
4.Tekoälylukutaito: Erityisillä tekoälyyn liittyvillä koulutusohjelmilla pyritään luomaan työvoimaa, jolla on tekoälyosaamista. Tietojenvaihtoa tuetaan tekoälyportaalilla, joka toimii tieto-, tapahtuma- ja uutiskeskuksena, AI@EC-verkostolla, joka toimii käytäntöyhteisönä, sekä AI Champions ‑verkoston kautta tapahtuvalla vertaisoppimisella. Lisäksi tekoälyvälineiden käyttöönottoa ja niitä kohtaan tunnettua kiinnostusta arvioidaan sisäisessä kyselytutkimuksessa, jotta voidaan kartoittaa niihin liittyviä puutteita ja tarpeita.
Esimerkkejä siitä, miten komissio toimii edelläkävijänä tekoälyvälineiden sisäisen käyttöönoton alalla, ovat muun muassa
-erityinen generatiivinen tekoälyväline (GPT@EC), joka on koko henkilöstön saatavilla tarjoten ohjelmointirajapinnan käyttömahdollisuuden ja siten tekoälyvalmiuksia muille järjestelmille; lähdekoodin ensimmäinen avoin versio on määrä julkaista vuonna 2026
-kielivälineet 2 , kuten eTranslation, jotka tarjoavat uusia valmiuksia uusien generatiivisten tekoälyominaisuuksien ansiosta ja ovat julkisen sektorin käytettävissä.
Liite 3: Yhteenvetotaulukko tekoälyyn liittyvistä komission toimista
|
Komission toimet |
Tavoiteajankohta |
|
Strategiset toimialat |
|
|
Terveydenhuoltoala (lääkeala mukaan lukien) |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Perustetaan tekoälyä hyödyntävien kehittyneiden seulontakeskusten eurooppalainen verkosto, jonka avulla nopeutetaan innovatiivisten ennaltaehkäisy- ja diagnosointivälineiden käyttöönottoa terveydenhuoltoyksiköissä ja tuodaan terveydenhuoltopalveluja huonon palvelusaatavuuden alueille. |
Vuoden 2027 toinen neljännes |
|
Perustetaan tekoälyn käyttöönottoa terveydenhuollossa koskeva eurooppalainen asiantuntijaverkosto ohjeistuksen ja parhaiden käytäntöjen vakiinnuttamiseksi. Verkosto laatii käyttöönottoon liittyviä toimintaohjeita sekä muuta ohjeistusta muun muassa paikallisesta validoinnista (suorituskyvystä kliinisessä käytännössä) ja käyttöönoton jälkeisestä seurannasta. Se laatii periaatteita sekä luo perustan parhaiden käytäntöjen vaihtamiselle tekoälyn käyttöönotosta terveydenhuollossa. |
Vuoden 2027 viimeinen neljännes |
|
Käynnistetään haaste kehittää tekoälyn avulla uusia lääkkeitä, joilla voitaisiin mahdollisesti vastata täyttämättömiin lääketieteellisiin tarpeisiin ja hoitaa vaikeasti parannettavia sairauksia. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Ehdotetaan asianmukaisia toimia, joilla virtaviivaistetaan lääkinnällisten laitteiden markkinoille pääsyä ja mahdollistetaan sen nopeuttaminen turvallisuutta vaarantamatta. |
2026 |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Edistetään yhteistyötä keskeisillä aloilla, kuten perusterveydenhuollossa ja kroonisten sairauksien hallinnassa, terveydenhuollossa käytettävän tasapuolisen tekoälyn kehittämiseksi ja laajentamiseksi. |
Vuoden 2027 viimeinen neljännes |
|
Tuetaan luotettavan tekoälyn käytön laajentamista sydän- ja verisuoniterveyden alalla sekä tekoälyn vastuullista käyttöä ennaltaehkäisyä varten. |
Vuoden 2025 viimeinen neljännes |
|
Helpotetaan eurooppalaisten laskentavalmiuksien (kuten tekoälytehtaiden) saatavuutta kehittäjille ja tarjoajille terveydenhuoltoinnovaatioiden edistämiseksi, mukaan lukien bioteknologisen lääkekehityksen innovaatiot esimerkiksi harvinaisten sairauksien hoidon edistämiseksi. |
Vuoden 2026 toinen neljännes |
|
Nopeutetaan ihmisen virtuaalikaksosten ja niihin liittyvien innovatiivisten tekoälyratkaisujen käyttöönottoa terveydenhuollossa ja lääkekehityksessä helpottamalla ekosysteemejä. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Laaditaan EU:n ohjeita tekoälyn vastuullisesta käytöstä lääkevalvonnassa ja sääntelytoimissa. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Tarjotaan rahoitusta terveysdatan saatavuuden ja laadun parantamiseksi tekoälyinnovaatioita varten. |
Vuoden 2027 viimeinen neljännes |
|
Tuetaan tekoälyagenttien käyttöönottoa terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa terveydenhuollon eri aloilla, myös hallinnollisissa tehtävissä. |
Vuoden 2026 toinen neljännes |
|
Edistetään biolääketieteellistä tutkimusta, myös uusien ja olemassa olevien lääkkeiden kehittämistä, koskevia seuraavan sukupolven tekoälyratkaisuja. |
Vuoden 2026 toinen neljännes |
|
Robotiikka-ala |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Perustetaan eurooppalaisen robotiikan käyttöönoton kiihdyte, jolla tuodaan yhteen sidosryhmiä innovoinnin optimoimiseksi ja eurooppalaisten ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Tässä yhteydessä rahoitetaan sellaisten alakohtaisten kiihdyttämisväylien (Acceleration Pipelines) kehittämistä, joilla edistetään tekoälypohjaisen robotiikan käyttöönottoa. |
Vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä alkaen |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Nopeutetaan robottien sellaisten taitojen kehittämistä, joita voidaan soveltaa monilla aloilla, ja mahdollistetaan robottien taitojen kvalifiointikeskukset. |
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes |
|
Investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen sellaisten perusmallien edistämiseksi, jotka mahdollistavat sen, että robotit voivat oppia todellisen maailman kokemuksista, simuloida monimutkaisia ympäristöjä sekä suunnitella ja toimia itsenäisesti fyysisten rajoitteiden puitteissa. |
Vuoden 2025 viimeinen neljännes |
|
Mahdollistetaan operatiivisen datan turvallinen saatavuus rahoittamalla luotettuja infrastruktuureja, selkeyttämällä teollisen datan käyttöä koskevia oikeudellisia kehyksiä sekä edistämällä yhteentoimivia hallintostandardeja. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Valmistusteollisuus, tekniset alat ja rakennusala |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Tuetaan valmistusteollisuuteen mukautettujen etulinjan tekoälymallin ja tekoälyagenttien kehittämistä. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Rahoitetaan sellaisten kiihdyttämisväylien (Acceleration Pipelines) kehittämistä, joilla edistetään tekoälyn käyttöönottoa valmistusteollisuudessa ja kurotaan tehokkaammin umpeen tutkimuslaboratorioiden ja käyttöönoton välistä kuilua. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Vahvistetaan valmistusteollisuuden testaus- ja kokeilulaitoksen valmiuksia, jotta voidaan tukea tekoälypohjaisia koneita kehittäviä innovaatioyrityksiä niiden sertifiointiprosesseissa. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Puolustus-, turvallisuus- ja avaruusala |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Nopeutetaan Euroopan tekoälypohjaisten C2 (ohjaus ja hallinta) ‑valmiuksien kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopan puolustusrahaston avulla sekä tarjotaan kannustimia rajaturvallisuutta ja kriittisen infrastruktuurin suojelemista koskeviin kaksikäyttöisiin avoimen arkkitehtuurin ratkaisuihin. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Otetaan käyttöön erittäin suojattujen laskentatehovalmiuksien strateginen eurooppalainen infrastruktuuri (esimerkiksi tekoälytehdas / tekoälyn gigatehdas) puolustus- ja avaruusalan tekoälymallien kouluttamista ja tekoälyn puolustus- ja avaruussovellusten kehittämistä varten. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Tuetaan EU:n avaruusteollisuuden ja -toimintojen tekoälynmukaisuutta, myös kiertorata- ja maainfrastruktuurin osalta, kehittyneen valmistusteollisuuden, robotiikan, erityisen reunalaskennan / kiertoradalla tapahtuvan laskennan, avaruuspohjaisten tietoverkkojen, signaalinkäsittelylaitteiden sekä ohjaus- ja hallintajärjestelmien avulla. |
2026 |
|
Edistetään sisäistä turvallisuutta koskevien tekoälyratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa muun muassa tukemalla soveltavaa tutkimusta ja innovointia sekä edistämällä sisäisen turvallisuuden alalle räätälöityjen tekoälyratkaisujen saattamista markkinoille. |
Vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä alkaen |
|
Rahoitetaan hankkeita, joilla kehitetään ja otetaan käyttöön tekoälypohjaisia kyberturvallisuusvälineitä, ‑teknologioita ja ‑palveluja, jotka koskevat uhkien havaitsemista, haavoittuvuuksien havaitsemista, uhkien lieventämistä ja poikkeamista toipumista omaehtoisen palautumisen, data-analyysin ja datan jakamisen avulla. |
Vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä alkaen |
|
Tuetaan tekoälyn yhteentoimivuutta ja luotettavaa integrointia kyberturvallisuusarkkitehtuureihin, infrastruktuureihin ja uhkien valvontaan, myös kyberkeskuksiin ja tuleviin kaapeliturvallisuuskeskuksiin, sekä kaksikäyttöisiin ja puolustuksen kannalta merkityksellisiin digitaalisiin ympäristöihin. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Helpotetaan yhteisöjen välistä yhteistyötä järjestämällä työpajoja ja pyöreän pöydän kokouksia, joissa siviili- ja puolustusasiantuntijat keskustelevat kaksikäyttöisen tekoälyn kehittämisen painopisteistä, synergioista ja haasteista. Tällä tuetaan standardien kehittämistä ja yhteisymmärrystä kehityksen nykyisestä tasosta. |
Vuoden 2026 toisesta neljänneksestä alkaen |
|
Tuetaan kybertaitoakatemian hankkeiden yhteydessä sellaisten tekoälyvälineiden käyttöä, jotka auttavat kyberturvallisuushenkilöstöä operatiivisissa tehtävissä. |
Vuoden 2026 viimeisestä neljänneksestä alkaen |
|
Liikkumis-, liikenne- ja autoala |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Hyödynnetään tekoälytehtaita ja tekoälyn gigatehtaita, jotta nopeutetaan automatisoituja ajojärjestelmiä ja ajoneuvonhallintajärjestelmiä koskevien innovatiivisten tekoälymallien ja yleisohjelmistoalustojen kehittämistä. |
Vuoden 2026 toisesta neljänneksestä alkaen |
|
Käynnistetään autonomista ajamista edistäviä kaupunkeja koskeva aloite (Autonomous Drive Ambition Cities), jolla nopeutetaan eurooppalaisten palveluntarjoajien tarjoamien toiminnallisten palvelujen käyttöönottoa. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Edistetään automatisoituja ajojärjestelmiä koskevien innovatiivisten tekoälymallien ja ‑ratkaisujen kehittämistä eurooppalaisen verkottuneiden ja autonomisten ajoneuvojen allianssin puitteissa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman rahoituksella. |
Vuoden 2025 kolmas neljännes |
|
Tuetaan liikkumista ja autoalaa koskevan datan saatavuutta, jakamista ja yhdistämistä tekoälymallien ja ‑sovellusten kehittämistä varten. |
Vuoden 2027 ensimmäinen neljännes |
|
Sähköisen viestinnän ala |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Edistetään reunatekoälylaitteita koskevia EU:n valmiuksia tarjoamalla erityistä tukea älykkäät verkot ja palvelut ‑yhteisyrityksen ja siruyhteisyrityksen puitteissa. |
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes |
|
Luodaan eurooppalainen televiestinnän tekoälyalusta (tekoälypinoja koskeva alusta), jotta televiestintäoperaattorit, myyjät ja käyttäjäalat voivat luoda yhteistyössä tekoälypinoelementtejä. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Tuetaan erityisten televiestinnän datajoukkojen ja erikoistuneiden tekoälymallien ja ‑ratkaisujen luomista televiestintää varten. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Tuetaan Euroopan osallistumista keskeisiin standardoinnin kehittämisorganisaatioihin ja helpotetaan yhteisiä eurooppalaisia kantoja. |
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes |
|
Energia-ala |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Tuetaan sellaisten tekoälymallien kehittämistä, joilla edistetään ennakointia, optimointia, digitaalisia kaksosia ja järjestelmän tasapainottamista energiajärjestelmässä. Näitä toimia tuetaan hyödyntämällä pilvipohjaista esineiden internetin rajainfrastruktuuria, ohjelmistoja ja tekoälyvälineitä, jotka toimivat energiajärjestelmän kaikkien resurssien digitaalisena runkona ja joiden avulla varmistetaan turvallinen, tehokas ja luotettava datan jakaminen koko energiaekosysteemissä. |
Vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen |
|
Hyväksytään pyyntö standardoida yhteiset raportointi- ja dokumentointiprosessit, jotka koskevat tekoälyjärjestelmien ja yleiskäyttöisten tekoälymallien vaikutuksia energiankulutukseen. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Perustetaan erityinen käytäntöyhteisö, joka edistää luottamusta kriittisiä energiatoimintoja koskeviin tekoälysovelluksiin. Tämä yhdistetään tiiviisti aloitteisiin, jotka koskevat digitaalisia kaksosia ja äärimmäisiin sääilmiöihin varautumista. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Ilmasto- ja ympäristöala |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Otetaan käyttöön maapallon luonnonjärjestelmää koskeva, avoimeen lähdekoodiin perustuva etulinjan tekoälymalli ja siihen liittyviä tekoälypohjaisia sovelluksia ja palveluja, jotka mahdollistavat paremmat sääennusteet, maapallon seurannan ja ”mitä jos” ‑skenaariot. |
Vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä alkaen |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Tuetaan katastrofien jälkeistä elpymistä edistäviä kaupunkisuunnittelupalveluja ottamalla käyttöön jälleenrakentamista koskeva paikallinen digitaalinen kaksonen. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Maatalous- ja elintarvikeala |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Edistetään sellaisen maatalous- ja elintarvikealaa koskevan tekoälyalustan luomista, jolla helpotetaan maatalouteen kehitettyjen tekoälypohjaisten välineiden ja sovellusten pääsyä markkinoille. |
Vuoden 2027 ensimmäinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Rahoitetaan maataloutta koskevien perusmallien kehittämisvalmiuksien parantamista (esimerkiksi suuret kielimallit). |
Vuoden 2025 viimeinen neljännes |
|
Lisätään edelleen komission tukea, jota annetaan uusien säänneltyjen tuotteiden hyväksymisen nopeuttamiseen tekoälyn avulla ja jonka avulla säilytetään eurooppalaisten elintarvikealan toimijoiden kilpailukyky. |
Vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä alkaen |
|
Kulttuuriala ja luovat alat (mukaan lukien media-ala) |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Hyväksytään kulttuurialaa ja luovia aloja koskeva tekoälystrategia. |
Vuoden 2027 ensimmäinen neljännes |
|
Edistetään tekoälypohjaiseen virtuaalituotantoon erikoistuneiden mikrostudioiden kehittämistä kaikkialla EU:ssa. |
Vuoden 2027 ensimmäinen neljännes |
|
Autetaan kehittämään Euroopan laajuisia alustoja, joissa käytetään monikielistä tekoälyteknologiaa ja joiden avulla eri puolilla EU:ta toimivien ammattimaisten tiedotusvälineiden reaaliaikaisia uutisia ja tietoa asetetaan laajempien yleisöjen saataville. |
Vuoden 2027 ensimmäinen neljännes |
|
Käynnistetään kohdennettu tutkimus, jossa tutkitaan tekoälyn tuottamiin tuotoksiin liittyviä oikeudellisia haasteita ja sitä, miten huipputason teknisten suojatoimien ja teknologioiden, myös tekoälyn, avulla voitaisiin ehkäistä ja lieventää tekijänoikeuksia rikkovan tekoälysisällön tuottamisen riskejä – esimerkiksi havaitsemalla ja poistamalla tällainen sisältö. |
Vuoden 2027 ensimmäinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Ehdotetaan investointeja sellaisten eurooppalaisten tekoälymallien kehittämiseen ja käyttöönottoon, joissa keskitytään median vuorovaikutteiseen ja immersiiviseen tarinankerrontaan sekä verkossa olevan median, musiikin ja kirjallisen sisällön löytyvyyteen. |
Vuoden 2027 kolmas neljännes |
|
Tuetaan sellaisten tekoälyteknologioiden käyttöönottoa ja käytön laajentamista, joiden avulla voidaan luoda erittäin realistisia ja tarkkoja kolmiulotteisia digitaalisia kaksosia kulttuurikohteista ja ‑esineistä. |
Vuoden 2026 kolmas neljännes |
|
Julkinen sektori |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Luodaan julkishallinnon organisaatioille tarkoitettu tekoälyvälineistö, joka sisältää käytännöllisten, avoimeen lähdekoodiin perustuvien ja uudelleenkäytettävien välineiden ja ratkaisujen yhteisen varaston, jolla tuetaan tekoälyn yhteentoimivuutta. |
Vuoden 2026 toinen neljännes |
|
Päivitetään eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet siten, että niillä tuetaan tekoälyn käyttöönottoa julkishallinnon organisaatioissa. |
Vuoden 2026 toinen neljännes |
|
Nopeutetaan eurooppalaisten skaalautuvien ja toisinnettavien generatiivisten tekoälyratkaisujen käyttöönottoa julkishallinnon organisaatioissa, jotta voidaan parantaa kansalaisille tarjottavien palvelujen laatua. Tähän sisältyy sellaisen kattavan teknisen ja toimintapoliittisen välineistön luominen, jolla tuetaan generatiivisten ja agenttisten tekoälyratkaisujen kehittämistä. |
Vuoden 2026 kolmannesta neljänneksestä alkaen |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Seurataan tekoälyyn liittyviä tarpeita ja sen käyttöä julkisella sektorilla tekoälyneuvoston puitteissa käynnistetyn erityisen toimintalinjan avulla. |
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes |
|
Edistetään tekoälyä koskevia mallisopimuslausekkeita. Nämä lausekkeet toimivat tekoälypohjaisten ratkaisujen julkista hankintaa koskevien parhaiden käytäntöjen kehyksenä, joka ohjaa viranomaisia tekoälyn tehokkaan, eettisen, avoimen ja vastuullisen käyttöönoton varmistamisessa. |
Vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä alkaen |
|
Eurooppalaisten startup-yritysten ja pk-yritysten mahdollisuuksien parantaminen |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Käynnistetään kiinnostuksenilmaisupyyntö, jossa eurooppalaisia yrityksiä pyydetään jakamaan tekoälymallinsa ja ‑järjestelmänsä eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston kanssa, mikä voi myöhemmin edistää näiden mallien ja järjestelmien laajamittaista käyttöönottoa EU:n strategisilla aloilla. |
Vuoden 2026 toinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Annetaan eurooppalaisille digitaali-innovointikeskittymille mahdollisuus toimia keskeisessä asemassa EU:n tekoäly ensin ‑periaatteen edistämisessä sekä Euroopan tekoälyinnovaatioekosysteemin etuoikeutettuina yhteyspisteinä. |
Vuoden 2026 kolmas neljännes |
|
Vahvistetaan eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien alakohtaista erikoistumista pk-yritysten ja startup-yritysten erityistarpeiden ja haasteiden huomioimiseksi. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Tarjotaan organisaatioille (myös startup-yrityksille) mahdollisuus käyttää itsearviointivälinettä, jolla ne voivat analysoida markkinavalmiuttaan, määritetään käytettävissä olevat tukitoimenpiteet ja tarjotaan kohdennettua neuvontaa rahoitusympäristöstä. |
Vuoden 2025 viimeinen neljännes |
|
Perustetaan foorumi, jolla kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa keskustellaan pk-yrityksiin (myös startup-yrityksiin) kohdistuvien tekoälysopimusten riskien vähentämisestä ja annetaan oikeudellista neuvontaa, erityisesti tekoälysopimusten mallisopimusehtojen muodossa sekä tekoälysopimusjärjestelmien valinnan suhteen. |
Vuoden 2027 viimeinen neljännes |
|
Tekoälyn käyttöön valmiin työvoiman mahdollistaminen kaikilla aloilla |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Tarjotaan tekoälyakatemian (AI Skills Academy) avulla mahdollisuus osallistua käytännön tekoälylukutaitokoulutuksiin, jotka on räätälöity eri aloille ja toimenkuviin sopiviksi. |
Vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen |
|
Kannustetaan alaa osallistumaan tekoälyä koskevaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, myös osaamissopimuksen kautta, ja tarjotaan osaamisunionia koskevassa tiedonannossa ilmoitetun taitotakuun kautta lisäkoulutusmahdollisuuksia rakennemuutoksen alaisina olevien alojen työntekijöille, joiden työpaikat ovat vaarassa esimerkiksi tekoälyn vuoksi. |
Vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen |
|
Rahoitetaan AI for business (executive master) ‑ohjelmia, joissa kehitetään hybriditoimenkuvia. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Perustetaan ”tekoäly-yrittäjien laboratorio”, jossa saatetaan yhteen lahjakkaita tekoälytutkinnon suorittaneita ja olemassa olevien tekoäly-yritysten yrittäjyysmentoreita. |
Vuoden 2026 viimeinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Perustetaan tekoälyhautomojen ja teknologiansiirtotoimistojen eurooppalainen verkosto (European Network of AI Incubators and Technology Transfer Offices), joka tukee yliopistolähtöisten tekoäly-yritysten syntymistä. |
Vuoden 2026 toinen neljännes |
|
Tekoälyn tukeminen tuotannontekijänä |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Käynnistetään etulinjan tekoälyä koskeva aloite (Frontier AI Initiative) ja koordinoidaan sen toteuttamista. Aloitteella nopeutetaan etulinjan tekoälyvalmiuksien kehittymistä Euroopassa tuomalla yhteen Euroopan johtavat teolliset ja akateemiset toimijat sekä tukemalla strategisia toimia. Komissio aikoo käynnistää osana tätä aloitetta merkittäviä EU:n laajuisia kilpailuja avointen etulinjan tekoälymallien kehittämiseksi tärkeinä innovaatioiden edistäjinä. |
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes |
|
Muut asiaankuuluvat toimet |
|
|
Tuetaan innovaatiohaasteita yksittäisillä sektoreilla pyrkien saamaan aikaan läpimurtoja strategisilla aloilla, kuten ilmailu- ja avaruusalalla, lääkealalla, kehittyneessä valmistusteollisuudessa, autonomisen ajamisen alalla sekä sähköisen viestinnän alalla. |
Vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen |
|
Euroopan markkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistaminen |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Laaditaan ohjeet tekoälyjärjestelmien luokittelemisesta suuririskisiksi. |
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes |
|
Laaditaan ohjeet tekoälysäädöksen vuorovaikutuksesta unionin muun lainsäädännön kanssa. |
Vuoden 2026 kolmannesta neljänneksestä alkaen |
|
Yhteisen hallintomekanismin perustaminen |
|
|
Lippulaiva-aloitteet |
|
|
Käynnistetään tekoälyn soveltamisallianssi (Apply AI Alliance) tekoälyalan sidosryhmien ja poliittisten päättäjien koordinointifoorumiksi. |
Vuoden 2025 viimeinen neljännes |
|
Perustetaan tekoälyn seurantakeskus. Sen tehtävänä on tarjota vankkoja indikaattoreita, joilla arvioidaan tekoälyn vaikutuksia tällä hetkellä luetelluilla ja tulevilla aloilla sekä seurataan kehitystä ja suuntauksia. |
Vuoden 2026 toinen neljännes |