EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 7.5.2025
COM(2025) 191 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin makroaluestrategian tarkistetusta toimintasuunnitelmasta
{SWD(2025) 114 final}
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO
2. STRATEGIAN SAAVUTUKSET
3. TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA
4. PILARIT
5. HORISONTAALISET AIHEET
6. MONIALAISET AIHEET
7. STRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO
8. PÄÄTELMÄT
1.JOHDANTO
Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuosina 2009–2015 neljän Euroopan unionin makroaluestrategian laatimisen. Strategioissa käsitellään kysymyksiä, joita mikään maa ei voi ratkaista tehokkaasti toimimalla yksin. Siksi strategioissa edellytetään, että eri maat yhdistävät resursseja ja tekevät monialaista ja monitasoiseen hallintoon perustuvaa yhteistyötä. Kaikki makroaluestrategiat tuottavat tuloksia, jotka tukevat vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista siirtymää sekä alueellista kehitystä ja kasvua. Strategiat ovat olleet toiminnassa menestyksekkäästi jo yli vuosikymmenen ajan. Makroaluekäsite on houkutteleva ja saa merkittävästi huomiota julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä tiedemaailman ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita edustavilta sidosryhmiltä kaikkialla Euroopassa.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin makroaluestrategian, jäljempänä ’strategia’, laatimisen vuonna 2014. Se oli kolmas yhteensä neljästä laadittavasta strategiasta. Alueella asuu yli 70 miljoonaa ihmistä, ja siihen kuuluu kymmenen maata: neljä EU:n jäsenvaltiota (Italia, Kreikka, Kroatia, Slovenia), viisi ehdokasmaata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia) ja yksi kolmas maa (San Marino). Kaikki kymmenen maata osallistuvat strategiaan tasavertaisesti ja tekevät yhteistyötä kunkin maan ja koko alueen hyväksi monissa kysymyksissä, jotka voidaan ratkaista vain yhdessä.
Tämä strategia on ainutlaatuinen sikäli, että se on ainoa makroaluestrategia, johon osallistuu enemmän EU:n ehdokasmaita kuin jäsenvaltioita. Se on myös yksi haastavimmista, koska alueella on suuria sosioekonomisia eroja. Osallistujamailla on yhteinen tarve vastata alueeseen vaikuttaviin haasteisiin rajat ylittävällä ja ylikansallisella tavalla: ilmastonmuutoksen seuraukset, meriroska ja jätteet eivät pysähdy valtioiden rajoille. Lisäksi alue voi hyötyä maiden välisestä koordinoidusta ja syvemmästä yhteistyöstä esimerkiksi liikenteeseen, energiaan ja kestävään matkailuun liittyvissä asioissa. Myös yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen voidaan puuttua paremmin soveltamalla johdonmukaista alueellista lähestymistapaa. Strategiasta saatavan tuen ansiosta Länsi-Balkanin maat hyötyvät syvemmästä yhteistyöstä viidellä keskeisellä alalla, mikä auttaa niitä matkalla kohti EU:hun yhdentymistä – esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vuodelle 2050 asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa.
Adrian- ja Joonianmeren alueella on rikas historia ja kulttuuriperintö, runsaasti luonnonvaroja ja erittäin monimuotoinen luonto. Siellä on merkittävät mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden ja laadukkaan elintarviketuotannon kehittämiseen. Alueella on kuitenkin myös lukuisia haasteita. Ilmastonmuutos vaikuttaa alueeseen merkittävästi. Länsi-Balkanin vihreää toimintaohjelmaa varten tehdyn analyysin mukaan alueen lämpötila voi nousta jopa 4 celsiusastetta tämän vuosisadan loppuun mennessä. 1 Maastopalot ja kuivuus aiheuttavat jo merkittäviä haasteita joka vuosi. Liikenne- ja energiajärjestelmät ovat hajanaisia sekä usein vanhentuneita, eivätkä monet alueet ole vieläkään hyvin yhteydessä toisiinsa. Vihreää siirtymää on nopeutettava. Kestävää kalastusta ja vesiviljelysektoria on kehitettävä ja liikakalastusta ehkäistävä Adrianmerellä ja Joonianmerellä. Massaturismi jättää joihinkin alueen osiin negatiivisen jalanjäljen, mikä korostaa tarvetta yhteiselle, koordinoidulle ja vahvemmalle matkailun hallinnalle.
Länsi-Balkanin ehdokasmaiden integroiminen Euroopan unioniin on EU:lle ensisijaisen tärkeää. Vastaavasti strategiaan osallistuville ehdokasmaille EU:hun liittyminen on erittäin tärkeää. 2 Liittymisprosessi on kuitenkin edennyt suhteellisen hitaasti. Länsi-Balkanin alueen suuri ongelma on, että lähentyminen on liian hidasta. Sen asukaskohtainen bruttokansantuote on tällä hetkellä noin 35 prosenttia EU:n keskiarvosta. Tämä tarkoittaa, että liittymisprosessiin ja siihen liittyviin uudistuksiin ei riitä varoja, ja aiheuttaa laajamittaista maastamuuttoa ja väestökatoa. 3
Viime vuosikymmenellä oli useita kriisejä, ja Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota on johtanut uuteen, entistä epävakaampaan geopoliittiseen tilanteeseen. Strategian yleisenä tavoitteena tällä vuosikymmenellä on ollut edistää taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia ja kasvua alueella parantamalla sen houkuttelevuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä. Tämä tavoite on edelleen voimassa. Strategiaa on kuitenkin päivitettävä, jotta se vastaisi viimeaikaista kehitystä ja tarjoaisi parempia ratkaisuja alueen vaativiin ja monitahoisiin haasteisiin.
Tässä tiedonannossa tarkastellaan strategian puitteissa laadittua tarkistettua toimintasuunnitelmaa. Siinä selitetään suunnitelman tausta ja perusteet sekä kerrotaan, mikä on muuttunut ja miten strategialla vastataan uusiin ja tuleviin muutoksiin.
2.STRATEGIAN SAAVUTUKSET
Tulosten saavuttaminen EU:n keskeisten painopisteiden suhteen
Päästyään käyntiin strategia on tuottanut useita myönteisiä ja onnistuneita tuloksia useilla aihealueilla. Se on auttanut lisäämään alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista neljän alkuperäisen temaattisen pilarin puitteissa. Strategialla on onnistuttu saavuttamaan alueella tuloksia EU:n vuosien 2019–2024 painopisteiden suhteen. Sillä on saavutettu tuloksia erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman ja Euroopan digitaalistrategian suhteen, koska siinä sovelletaan monialaista lähestymistapaa, joka perustuu monitasoiseen hallintoon ja sidosryhmien laajaan osallistumiseen. Se on myös auttanut parantamaan Adrianmeren ja Joonianmeren merialueiden ja rannikkoalueiden yhdennettyä ja kestävää hallintaa. Lisäksi strategiassa on räätälöity keskeisiä EU:n aloitteita alueen erityistarpeisiin ja tilanteeseen sopiviksi.
Strategia on myös ollut tärkeässä asemassa tuettaessa Länsi-Balkanin maita, jotka ovat hyötyneet asemastaan strategian tasavertaisina kumppaneina. Strategia on auttanut luomaan kattavan monenvälisen hallintojärjestelmän sekä lisännyt alueen vakautta ja edistänyt rauhanomaista poliittista ja hallinnollista vuoropuhelua osallistujamaiden yhteistä etua koskevista kysymyksistä.
Konkreettiset tulokset kansalaisille
Strategian vaikutusta kansalaisiin voidaan havainnollistaa tehokkaimmin esimerkeillä yksittäisistä hankkeista, jotka on yksilöity, toteutettu ja pantu täytäntöön strategian puitteissa.
Strategialla on parannettu merialueiden hallinnointia alueella kehittämällä meriasioiden hallinnoinnin hallinnollisia ja institutionaalisia valmiuksia. PoWER-hankkeessa (”Ports as driving Wheels of Entrepreneurial Realm”) tuettiin satamien kehittämistä innovaatiokeskittyminä niiden liiketoimintapotentiaalin hyödyntämiseksi ja innovoinnin toimitusketjun keskeisten toimijoiden välisen yhteistyön edistämiseksi.
Strategialla on myös monipuolistettu alueen matkailutuotteita ja -palveluja ja käsitelty sisämaa-, rannikko- ja merimatkailun kysynnän kausiluonteisuutta. Tässä yhteydessä ADRIONCYCLETOUR-hankkeella (Adrian- ja Joonianmeren alueen kestävää matkailua edistävä pyöräilyreitti) pyritään luomaan rannikkoa pitkin kulkeva pyöräilyreitti, joka kattaa kaikkien kumppanimaiden koko rannikon aina Italiasta Kreikkaan asti. Sillä edistetään alueen historiallista sekä taide-, kulttuuri- ja luonnonperintöä, ja painopiste on ekomatkailussa. Hanke on onnistunut esimerkki ”sulauttamisprosessista”. Tällä tarkoitetaan, että strategian ideat ja painopisteet sulautetaan useisiin alueen rahoitusohjelmiin siten, että eri ohjelmista tarjotaan rahoitusta hankkeen eri osille. 4
Sulauttamisprosessi
Sulauttamisprosessi on ratkaisevan tärkeä strategian onnistumisen kannalta, koska strategialla ei ole omaa talousarviota, kuten ei muillakaan makroaluestrategioilla. Täytäntöönpano riippuu kyvystä saada käyttöön varoja muista aiheeseen liittyvistä lähteistä (EU:n varat, kansalliset ja alueelliset varat sekä yksityinen sektori) sekä eri tasoilla saatavilla olevan rahoituksen koordinoidusta käytöstä.
Strategian täytäntöönpanon tärkeimmät rahoituslähteet ovat EU:n koheesiopolitiikan rahastot, liittymistä valmisteleva tukiväline, Länsi-Balkanin kasvusuunnitelman investoinnit ja uudistukset sekä Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma.
Kaikkia rahoituslähteitä voidaan kuitenkin tutkia ja kehittää. Esimerkiksi NAMIRS-hanke (”North Adriatic Maritime Incident Response System”), joka koostuu yhteistyömekanismeista ja toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan varautumista ja reagointia meren saastumiseen liittyviin hätätilanteisiin Sloveniassa, Kroatiassa ja Italiassa, kehitettiin strategian puitteissa toteuttamiskelpoiseksi hankkeeksi, ja sitä on siitä lähtien rahoitettu Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista.
Omistajuuden tunteen lisääminen
Toimintasuunnitelman tarkistamisprosessissa kävi ilmi, että strategian täytäntöönpanossa tarvitaan strategisempaa visiota ja järjestelmällisempää lähestymistapaa, jotta voidaan lisätä strategian omistajuutta ja tehdä sitä tunnetummaksi kaikissa osallistujamaissa. Tätä korostettiin myös Adrian- ja Joonianmeren alueen yhteistyötä koskevassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön raportissa 5 vuonna 2019.
3.TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA
Viime vuosikymmenen aikana poliittiselle asialistalle on noussut useita uusia haasteita, kuten EU:n laajentuminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio.
Vuodesta 2022 alkaen osallistujamaat ovat tiiviissä yhteistyössä komission kanssa työskennelleet yhdessä monitasoisella, yhdennetyllä ja koordinoidulla tavalla laatiakseen tarkistetun toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon vuodesta 2014 lähtien tapahtunut geopoliittinen ja poliittinen kehitys. Tarkistetussa toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon myös strategian täytäntöönpanosta vuosien aikana saadut kokemukset, ja se sisältää strategian hallintoon ja johtamiseen viime vuosikymmenen aikana tehtyjä muutoksia.
Tämän työn seurauksena tarkistettu toimintasuunnitelma kuvastaa tarkemmin alueen tarpeita ja mahdollisuuksia ja tarjoaa entistä vankemmat puitteet, joiden avulla osallistujamaat voivat tehdä tehokkaampaa yhteistyötä strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
Mikä on uutta?
a) Ensimmäinen, hyvin näkyvä muutos tarkistetussa toimintasuunnitelmassa on alkuperäisten neljän pilarin lisäksi luotu uusi viides pilari. Tässä sosiaalisessa pilarissa keskitytään toimiin, joilla lisätään nuorten osallistumista, osaamista ja työllisyyttä, parannetaan tasavertaisia ja osallistavia työoloja koskevaa yhteistyötä ja koordinointia sekä edistetään sosiaalista innovointia. Sillä pyritään myös sovittamaan strategia paremmin yhteen EU:n sosiaalipolitiikan kanssa.
b) Aiemmassa toimintasuunnitelmassa oli kaksi monialaista aihetta. Tarkistetulla toimintasuunnitelmalla on uusi rakenne, jossa on kolme horisontaalista ja kolme monialaista aihetta. Horisontaaliset aiheet ovat niin tärkeitä, että ne olisi sisällytettävä kaikkiin pilareihin. Monialaiset aiheet olisi sisällytettävä eri pilareihin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.
Kolme horisontaalista aihetta ovat laajentuminen, valmiuksien kehittäminen sekä tutkimus, innovointi ja kehitys (ks. lisätietoa jäljempänä jaksossa 5).
Kolme monialaista aihetta ovat kiertotalous, maaseudun vihreä kehittäminen ja digitalisaatio (ks. lisätietoja jäljempänä jaksossa 6).
c) Tehokkaan täytäntöönpanon tueksi on luotu uusi hallintorakenne. Uusi rakenne auttaa parantamaan alueen institutionaalista ja tehokasta monitasoista hallintoa. On olennaisen tärkeää varmistaa, että alueet, paikallisviranomaiset, tiedeyhteisö, nuoret, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt osallistuvat aktiivisesti strategian toteuttamiseen.
Hallintojärjestelmään sisältyy ensimmäistä kertaa Facility Point -koordinointipiste. Se on jo toiminnassa ja tarjoaa teknistä ja sisältöön liittyvää apua toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Koordinointipiste seuraa ja raportoi jatkuvasti, miten tehokkaasti strategiaa toteutetaan suhteessa tavoitteisiin, myös tuotoksia ja tuloksia koskeviin tavoitteisiin.
4.PILARIT
Seuraavat viisi pilaria muodostavat tarkistetun toimintasuunnitelman ytimen. Ne edustavat kiireellisimpiä haasteita ja aiheita, joissa alueen maiden tekemästä monialaisesta ja alueiden välisestä yhteistyöstä on eniten hyötyä. Tämän painopisteen kautta tarkistetulla toimintasuunnitelmalla kehotetaan kumppanimaita lisäämään politiikojen johdonmukaisuutta kaikilla maantieteellisillä tasoilla.
Kestävä sininen talous
Pilarin 1 puitteissa strategialla pyritään kehittämään sinistä ja vihreää teknologiaa kalojen ja äyriäisten kestävää tuotantoa ja kulutusta varten sekä merenkulun ja meriasioiden hallintaa ja palveluja, jotta voidaan tuoda vaurautta rannikkoyhteisöille ja suojella sisävesiä sekä meri- ja merenkulkuympäristöä.
Pilarin 1 mukaisilla toimilla pyritään myös edistämään EU:n osaamissopimusta ja institutionaalisia kumppanuuksia, vahvistamaan alueellisia markkinoita tehostamalla yhteistyötä alueella sekä lisäämään sidosryhmien osallistumista ja yhteyksiä elinkeinoelämään. Vihreän ja sinisen teknologian tutkimusta ja innovointia edistävien innovaatioekosysteemien rakentaminen alueelle lisää sosioekonomista kilpailukykyä asiaan liittyvillä aloilla sekä rannikko- että sisämaa-alueilla.
Tämän pilarin mukaisilla toimilla käsitellään myös tarvetta ehkäistä liikakalastusta. Tehokas ja entistä parempi kalastuksenhoito merellä ja asiaankuuluvilla sisävesillä edellyttää tiivistä koordinointia osallistujamaiden välillä. Koordinoidut toimet ovat tarpeen, jotta makean veden varoja voidaan ennallistaa ja suojella makean veden terveellisen ja kestävän saatavuuden varmistamiseksi. Tällä hetkellä roskista, mikromuovista, torjunta-aineista ja antibiooteista koostuvan saasteen suuri määrä Adrianmeressä ja Joonianmeressä uhkaa meriympäristöä.
Liikenne ja energia
Liikenneyhteydet ovat keskeisiä taloudellisen kehityksen kannalta. Alueen liikennejärjestelmä on hajanainen, ja infrastruktuuri on usein vanhentunutta, mikä hidastaa taloudellista kehitystä ja haittaa julkista käyttöä. Alueen raideliikenne on EU:n keskiarvoa jäljessä sekä infrastruktuurin että rahti- ja matkustajamäärien osalta. Monissa osallistujamaissa, ja erityisesti Länsi-Balkanilla, rautatiejärjestelmien laatu on heikko ja tiet ovat vaarallisia.
Siksi tarkistetulla toimintasuunnitelmalla pyritään lisäämään raide- ja tieliikenteen kapasiteettia ja laatua lisäämällä yhteyksiä sekä helpottamalla pullonkauloja ja tukemalla kattavia rautatieuudistuksia. Strategialla tuetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaan sisältyvien aloitteiden käyttöönottoa erityisesti kaupunkisolmukohdissa, joissa kaupungistumissuuntaus on voimakasta. Sillä parannetaan satamatoimintojen turvallisuutta ja kehitetään kilpailukykyinen, makroalueellinen yhteenliitetty satamajärjestelmä.
Tarkistetulla toimintasuunnitelmalla pyritään myös lisäämään energian toimitusvarmuutta ja parantamaan energiatoimitusten kilpailukykyä. Perimmäisenä tavoitteena on kehittää hyvin toimivat sähkömarkkinat, jotka saavutetaan poistamalla säännellyt sähkön vähittäishinnat, helpottamalla verkon ylikuormitusta, integroimalla uusiutuvia energialähteitä sähköverkkoihin ja mahdollistamalla esteetön sähkönsiirto rajojen yli. Nykyisin sähköverkossa ei ole saatavilla riittävästi kapasiteettia uusiutuvista lähteistä peräisin olevan vaihtelevan energian ajamiseksi, mikä rajoittaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Aurinko- ja tuulivoiman käyttöönoton ja jakelun pullonkaulat on arvioitava ja poistettava. Energiajärjestelmien vähähiilistäminen ja siirtyminen nollanettohiilitalouteen edellyttävät uusiutuvien energialähteiden ja muiden vähähiilisten energiavaihtoehtojen laajamittaista käyttöönottoa, energiatehokkuuden parantamista ja sähköistämisen lisäämistä.
Ympäristö
Adrian- ja Joonianmeren alueeseen kohdistuu yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi merenpinnan nousu, eroosio, meriveden tunkeutuminen, suolaveden imeytyminen maahan, vesipula, kuivuus ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.
Meriliikenne jättää merkittävän jalanjäljen meriympäristöön, ja vilkkaasti liikennöidyillä meriväylillä öljypäästöjä aiheuttavien onnettomuuksien riski on erittäin suuri. Myös liikakalastus on merkittävä ongelma, ja maa-alueilta peräisin olevat saasteet aiheuttavat suuren haasteen meriympäristölle, koska epäpuhtaudet kulkeutuvat mereen. Tehokas jätehuolto on ratkaisevan tärkeää erityisesti rannikoilla, ja siinä korostuu, kuinka tärkeää on soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa tämän ongelman ratkaisemiseksi.
Alueen meri- ja rannikkoluonnon monimuotoisuutta on suojeltava. Tässä pilarissa painotettuja toimia ovat esimerkiksi parempi biodiversiteetin hallinta sekä merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon parempi koordinointi. Painolastivesistä sekä muista mereen vapautuvista sisävesistä ja vaihettumisvyöhykkeen vesistä johtuvat ympäristöongelmat on ratkaistava. Luonnonvarojen hallintaa suojelualueilla parannetaan tehostamalla rajat ylittävää yhteistyötä.
Kestävä matkailu
Alue on erittäin riippuvainen matkailusta. On selvää, että matkailuvirtojen hallintaa on parannettava, jotta kysyntää voidaan tasata kausien välillä, ehkäistä työttömyyttä sesonkien ulkopuolella ja vähentää liikamatkailun kielteisiä vaikutuksia luontoon ja paikallisympäristöön sesonkien aikana.
On toteutettava toimia, joilla lisätään tietoa kestävästä ja älykkäästä matkailukohteiden hallinnoinnista pienimuotoisissa matkailuyrityksissä ja matkailualan sidosryhmien keskuudessa. Tukea annetaan matkailualan koulutusta koskevien kansallisten suuntaviivojen laatimista varten ja siksi, että EU:n osaamissopimuksen täytäntöönpano matkailuekosysteemissä olisi tehokasta.
Myös maaseutumatkailun, luomutuotteiden ja Välimeren ruokavalion edistämistä tuetaan. Kestävän matkailun ja elintarvikealan välisiä yhteyksiä on mahdollista tiivistää. Näin syntyy kilpailuetuja, jotka edistävät alueen talouden ja ympäristön kestävyyttä sekä yhteiskunnallista kestävyyttä. Toimintasuunnitelma parantaa laajemmin elintarvike- ja maatalousalan kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja kestävyyttä.
Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen
Adrian- ja Joonianmeren alueella on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia haasteita, kuten väestön ikääntyminen, työmarkkinoiden epätasapaino, sosiaalinen syrjäytyminen, pakolaisvirrat, köyhyyssaarekkeet ja väestökato.
Uuden viidennen pilarin toimilla pyritään lähentämään aluetta EU:n strategioihin ja politiikkoihin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi sekä nuorten osallistumisen, osaamisen, yhtäläisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi. Strategiassa näihin aloihin sovelletaan intersektionaalista lähestymistapaa ja kehitetään toimenpiteitä, joilla lisätään nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä heidän valmiuksiaan osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen elämään. Sillä edistetään yhdenvertaista ja osallistavaa työympäristöä sekä kehitetään ja yhdenmukaistetaan osaamista koskevia politiikkoja työllistymisnäkymien parantamiseksi. Siinä hyödynnetään sosiaalisen innovoinnin konseptia ja yhteisötaloutta tehostamalla yhteistyötä ja tietämyksen siirtoa tällä alalla, mikä edistää sosiaaliselle innovoinnille suotuisaa ekosysteemiä Adrian- ja Joonianmeren alueella.
5.HORISONTAALISET AIHEET
Koska strategiassa käsiteltävät kysymykset ovat luonteeltaan integroituja ja koordinoituja, kaikkien viiden pilarin on katettava seuraavat kolme horisontaalista aihetta:
Laajentuminen
Geopoliittinen tilanne on viime vuosina muuttunut nopeasti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksena, minkä vuoksi alueen poliittinen ja taloudellinen kehys on mennyt uusiksi. Euroopan unionin laajentumisesta on tullut yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Strategialla autetaan ehdokasmaita nopeuttamaan liittymisprosessia ja lähentymään EU:hun yhä enemmän.
Kaikissa strategian pilareissa otetaan huomioon laajentumisulottuvuus, ja niillä edistetään liittymisprosessia toteuttamalla siihen liittyviä toimia. Tähän sisältyvät uudistusten tukeminen, suunnitelmien laatiminen ja hankkeiden luominen yhdessä eri aloilla. Kaikki tämä lisää yhdenmukaisuutta EU:n politiikkojen kanssa ja nopeuttaa ehdokasmaiden yhdentymistä EU:hun.
Valmiuksien kehittäminen
Vankat ja tehokkaat hallinnolliset valmiudet ovat sekä toimivan hallintoprosessin että makroaluestrategiassa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen ennakkoedellytys. Koska tällaiseen työhön osallistuu useita maita ja useita kumppaneita, se edellyttää vahvoja koordinointimekanismeja osallistujamaissa ja niiden välillä. Myös valmiuksien kehittäminen on erottamaton osa laajentumisprosessia: ehdokasmaiden on kehitettävä hallinnollisia valmiuksiaan, jotta ne ovat valmiita ja kykenevät vastaamaan EU-jäsenyyden vaatimuksiin.
Näin ollen kaikilla strategian pilareilla edistetään tarvittaessa toimia valmiuksien kehittämiseksi ja hallinnon laadun parantamiseksi alueella.
Tutkimus, innovointi ja kehittäminen
Tutkimus ja innovointi ovat maiden ja niiden laajemman alueen kehittymisen ja menestyksen välttämättömiä edellytyksiä. Myös kyky muuntaa innovatiiviset ratkaisut tavaroiksi ja palveluiksi, joita voidaan myydä markkinoilla, on välttämätön. Tarkistetulla toimintasuunnitelmalla autetaan lisäämään ehdokasmaissa harjoitettavan tieteen ja tutkimuksen yhdenmukaisuutta eurooppalaisen tutkimusalueen kanssa ja tuetaan siten innovatiivisia pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä koko alueella.
Kaikilla pilareilla edistetään tarvittaessa tutkimuksen ja innovoinnin vahvistamista alueella. Toimet yhdistetään maiden ja alueiden käyttöön ottamiin älykkään erikoistumisen strategioihin.
6.MONIALAISET AIHEET
Toimintasuunnitelman tarkistusprosessin aikana tunnistettiin useita aiheita, jotka olisivat voineet muodostaa oman temaattisen pilarinsa. Kun näitä aiheita tarkasteltiin lähemmin, niiden kuitenkin todettiin olevan päällekkäisiä useiden muiden pilarien kanssa. Koska haluttiin välttää luomasta liian monta pilaria, seuraavista kolmesta lisäaiheesta tehtiin monialaisia aiheita useiden pilareiden mukaisille toimille.
Kiertotalous
Ilmastoneutraaliutta ei ole mahdollista saavuttaa siirtymättä kokonaisvaltaiseen kiertotalouteen. Kiertotalousmalli, jossa arvo ja resurssit säilytetään taloudessa mahdollisimman pitkään ja jätteen syntyminen minimoidaan, vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta ja tukee kestävää kasvua.
Tarkistetussa toimintasuunnitelmassa suunnitellaan kiertotalouteen perustuvien toimintatapojen käyttöönottoa useilla eri aloilla. Tämä sisältyy erityisesti pilariin 1, jonka painopiste on vihreässä ja sinisessä teknologiassa, jolla vähennetään ihmisten vaikutuksia ympäristöön ja vesiin, pilariin 2, jonka painopiste on uusiutuvassa energiassa, sekä pilariin 4, jonka painopiste on kestävässä ja vihreässä matkailussa.
Maaseudun vihreä kehittäminen
Merkittävä osa Adrian- ja Joonianmeren alueesta on maaseutua. Maaseudun vihreän kehittämisen määritteleminen monialaiseksi kysymykseksi korostaa, kuinka tärkeää ja haastavaa ”sinisen” ja ”vihreän” kehityksen tasapainottaminen on laajemmalla alueella.
Toimet ovat yhdenmukaisia EU:n pitkän aikavälin maaseutuvision 6 ja EU:n maaseutusopimuksen kanssa. Tavoitteena on saavuttaa vahvemmat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet vuoteen 2040 mennessä. Toimilla vastataan erityisesti väestökehityksen haasteisiin ja tuetaan kansalaisten tosiasiallista oikeutta jäädä asumaan kotipaikkaansa. Kaikki tarkistetun toimintasuunnitelman viisi pilaria ovat vaihtelevissa määrin yhteydessä maaseudun vihreään kehittämiseen. Painopiste on paikallisten kalastusyhteisöjen tukemisessa, kestävässä energiantuotannossa, liikkuvuudessa, ympäristössä ja maatalouskäytännöissä sekä aivovuodon ehkäisemisessä. Maaseudun vihreä kehittäminen otetaan huomioon myös parempiin elinoloihin ja yhteyksiin liittyvissä horisontaalisissa aiheissa.
Digitalisaatio
Digitaalinen siirtymä on olennaisen tärkeää alueen yritysten kilpailukyvyn kannalta. Strategialla tuetaan digitalisaatioon liittyviä toimia kaikilla talouden aloilla, millä varmistetaan, että hyödyt ovat kaikkien kansalaisten ja sidosryhmien saatavilla. Strategian ensisijaisena tavoitteena on luoda alueelle digitaalisten innovaatiokeskittymien verkosto. Tämän jälkeen siirrytään tukemaan vahvempien yhteyksien muodostamista verkostoon. Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin aloihin. Siksi tähän liittyvät toimet integroidaan strategian kaikkiin pilareihin.
7.STRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Strategian hallintorakenteessa on kolme tasoa: poliittinen, koordinointi- ja täytäntöönpanotaso. Useat hallintoprosessiin liittyvät haasteet näillä eri tasoilla osoittavat, että parantamisen varaa on edelleen. Rajallinen institutionaalinen osallistuminen, henkilöstön suuri vaihtuvuus ja sulauttamisprosessin rajalliset tulokset ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat heikentäneet strategian tehokkuutta aiemmin.
Tältä osin osallistujamaat ja keskeiset sidosryhmät ovat toteuttaneet merkittäviä toimia rakentaakseen ja varmistaakseen strategialle tehokkaamman ja toimivamman hallinnon kaikilla tasoilla.
Tätä varten on olennaisen tärkeää vahvistaa poliittista sitoutumista: asianomaisten maiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten olisi tarjottava enemmän strategista johtajuutta, jotta voidaan kuroa umpeen kunnianhimoisten poliittisten sitoumusten ja hallintojen toteuttamiskyvyn välinen kuilu.
Tarkistetun strategian hallinto vahvistaa myös johtamisvalmiuksia strategisella tasolla, mikä lisää tehokasta päätöksentekoa ja lujittaa tulosperusteista lähestymistapaa. Lisäksi se parantaa sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia, lisää omistajuuden tunnetta ja kannustaa niitä verkostoitumaan, tekemään yhteistyötä sekä osallistumaan strategian täytäntöönpanoon ja kehittämiseen. Selkeät yhteydet kansallisen ja alueellisen tason päätöksentekoon auttavat lisäämään vastuuministeriöiden, muiden viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista sekä vahvistamaan poliittista tukea ja täytäntöönpanoa strategian osallistujamaissa.
Hallinnon poliittinen, koordinointi- ja täytäntöönpanotaso
Poliittista hallintotasoa edustavat ulkoasiainministerit, soveltuvin osin Eurooppaan yhdentymisestä vastaavat ministerit sekä koheesiopolitiikasta vastaavat ministerit tai viranomaiset. Ne tarjoavat strategiaa varten poliittista ja strategista ohjausta. Tulevaisuudessa myös alueviranomaisilla odotetaan olevan tärkeä rooli näissä keskusteluissa.
Vuotuisen kiertävän puheenjohtajuuden rooli on vakiintunut, sillä osallistujamaat tunnustavat sen merkityksen strategisen suunnan antamisessa strategialle. Puheenjohtajakausien välisen koordinoinnin ja jatkuvuuden lisäämiseksi on myös otettu käyttöön kolmen puheenjohtajakauden järjestelmä (edellinen, nykyinen ja tuleva puheenjohtajakausi).
Kansalliset koordinaattorit koordinoivat strategiaa osallistujamaiden sisällä ja niiden välillä. Ne toimivat yhdessä rajapintana poliittisen tason ja täytäntöönpanotason välillä: poliittiselle tasolle ne raportoivat täytäntöönpanosta ja esittävät ehdotuksia, täytäntöönpanotasolle taas antavat strategista ohjausta. Monet osallistujamaat ovat ottaneet kansallisella tasolla käyttöön monitasoisia koordinointimekanismeja, joilla on saatu aikaan rohkaisevia tuloksia. Henkilöstön jatkuvuutta on kuitenkin parannettava, ja hallinnollisen tuen on oltava riittävää.
Keskeisten toteuttajien (pilareiden koordinaattorit ja temaattisten ohjausryhmien jäsenet) rooli on kasvanut huomattavasti, koska ne vastaavat toimintasuunnitelman päivittäisestä täytäntöönpanosta.
Strategian monitasoiseen ja monisidosryhmäiseen hallintojärjestelmään kuuluu monia erilaisia ylikansallisia, monialaisia ja alueiden välisiä toimijoita, joilla on monenlaista toimintaa. Tarkistettuun toimintasuunnitelmaan otetaan mukaan uusia sidosryhmiä, ja sillä luodaan uudenlaista dynamiikkaa ja uudenlaisia yhteistyötapoja.
Kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on tärkeä rooli paremman päätöksenteon edistämisessä, koska ne tuovat paikallis- ja alueyhteisöt lähemmäs strategiaa. Tässä yhteydessä Adrian- ja Joonianmeren alueen kauppakamarien foorumi, Adrian- ja Joonianmeren alueen kaupunkien foorumi sekä Adrian- ja Joonianmeren alueen yliopistojen liitto muodostavat jo yli 120 elimen ja laitoksen verkoston. Nämä järjestöt olisi otettava tiiviimmin mukaan strategiaan. Laajemmin ottaen on tehtävä enemmän työtä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen saamiseksi liikkeelle edistämään yhteisiä tavoitteita.
Nuorisoneuvoston perustamisen jälkeen tarkistetussa toimintasuunnitelmassa on tunnustettu, että on tärkeää ottaa myös nuoret mukaan hallintoprosessiin. On tärkeää tavoittaa nuoret, jotta voidaan lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan ja antaa heille mahdollisuus osallistua toimintaan, joka on heidän kiinnostuksenkohteidensa ja huolenaiheidensa mukaista.
8.PÄÄTELMÄT
Kymmenen vuotta kestäneen myönteisen edistyksen jälkeen Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan on aika tehdä muutoksia, jotta voidaan sopeutua alueen uusiin geopoliittisiin ja poliittisiin haasteisiin. Tehostetun hallintorakenteen, tarkistetun ja laajennetun ensisijaisten aiheiden luettelon sekä vahvemman ja tehokkaamman seuranta- ja arviointijärjestelmän ansiosta strategia ja sen kymmenen osallistujamaata ovat valmiita aloittamaan uuden makroalueellisen yhteistyön aikakauden.
Komissio jatkaa kaiken tarvittavan tuen ja neuvonnan antamista strategian kumppaneille. Se käyttää aikaa ja resursseja auttaakseen aluetta saavuttamaan yleiset tavoitteet onnistuneesti. Samalla komissio korostaa, että osallistujamaat ovat viime kädessä vastuussa strategian täytäntöönpanosta, ja korostaa kaikkien mukana olevien maiden korkean tason pitkäaikaisen poliittisen sitoutumisen merkitystä strategian yleisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Tarkistettu toimintasuunnitelma tarjoaa ratkaisuja ja uusia ideoita siitä, miten Adrian- ja Joonianmeren alueen haasteisiin voidaan vastata ja sen mahdollisuuksia hyödyntää. Komissio tukee voimakkaasti näitä pyrkimyksiä ja tarkistettua toimintasuunnitelmaa.
Guidelines for the Implementation of the Green Agenda for the Western Balkans SWD(2020)223, 6. lokakuuta 2020, eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020SC0223 .
Eurobarometri 99 – kevät 2023.
”Länsi-Balkanin uusi kasvusuunnitelma”, marraskuu 2023, Euroopan komissio.
Hankkeen eri osia on rahoitettu kolmesta erillisestä koheesiopolitiikan ohjelmasta: Interreg Italia-Slovenia -ohjelmasta, Interreg Italia-Kroatia -ohjelmasta ja Friuli-Venezia Giulia -alueen alueellisesta ohjelmasta.
”Territorial wide area cooperation in the Adriatic-Ionian region: Outlook on future Transnational Cooperation in the Region”, OECD, 2019.
COM(2021) 345 final.