Bryssel 16.4.2025

COM(2025) 187 final

KOMISSION TIEDONANTO

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskeva työsuunnitelma vuosiksi 2025–2030

{SWD(2025) 112 final}


KOMISSION TIEDONANTO

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskeva työsuunnitelma vuosiksi 2025–2030

1.Johdanto

1.1.Kestävien tuotteiden sisämarkkinat

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus (ekosuunnitteluasetus) 1 on ekosuunnitteluvaatimusten asettamisen oikeudellinen kehys. Yhdessä energiamerkintäpuiteasetuksen kanssa sillä parannetaan kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja kannustetaan ottamaan käyttöön kestävämpiä ja energiatehokkaampia tuotteita. Tässä tiedonannossa määritetään tuotteet, jotka priorisoidaan ekosuunnitteluasetuksen ja energiamerkintäpuiteasetuksen toteuttamisessa vuoteen 2030 asti.

Koko sisämarkkinoilla sovellettavien yhdenmukaistettujen ekosuunnitteluvaatimusten asettaminen auttaa vauhdittamaan kestävien tuotteiden käyttöönottoa, tuotantoa ja kulutusta. Sidosryhmät kannattavat tätä aloitetta, koska se vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, yksinkertaistaa järjestelmää ja antaa tuottajille ja kuluttajille mahdollisuuden hyötyä mittakaavaeduista, joita 450 miljoonan kuluttajan markkinat tarjoavat. Tämä edistää investointeja ja innovointia lisäämällä kestävien tuotteiden kysyntää, mikä puolestaan parantaa EU:n valmistajien kilpailukykyä ja kannustaa tekemään kestäviä valintoja koko arvoketjussa. Sekä EU:n yrityksiin että EU:n ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavien kunnianhimoisten kynnysarvojen asettaminen tuotteiden EU:n markkinoille saattamiselle tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden lisätä maailmanlaajuisten arvoketjujen kestävyyttä. Lisäksi kannustimilla voidaan tukea kestäviä tuotteita ja varmistaa, että ne ovat kohtuuhintaisia kaikille kuluttajille.

Ekosuunnitteluvaatimuksilla vähennetään tehokkaasti tuotteiden ympäristö-, energia- ja ilmastovaikutuksia sekä energiankulutusta ja kehitetään kiertotaloutta. Vaatimusten myötä tuotteiden kestävyydestä annetaan enemmän tietoa, mikä auttaa kuluttajia tekemään paremmin tietoon perustuvia ostopäätöksiä ja tuottaa taloudellisia hyötyjä kestävämpien tuotteiden tuottajille. Kuluttajatuotteiden korjattavuutta koskevien ekosuunnitteluvaatimusten kehittämisellä on merkitystä myös siksi, että siten laajennetaan tavaroiden korjaamista edistävässä direktiivissä (EU) 2024/1799 2 säädettyä kuluttajien korjauttamisoikeutta. Ekosuunnitteluvaatimuksilla edistetään näin ollen tärkeitä EU:n poliittisia tavoitteita, jotka liittyvät ympäristöön, energiaan, ilmastoon, kuluttajansuojaan, kilpailukykyyn, häiriönsietokykyyn ja sisämarkkinoihin.

Tällä työsuunnitelmalla edistetään myös hiljattain hyväksytyn kilpailukykykompassin 3 tavoitteiden saavuttamista kuromalla umpeen innovaatiokuilua sekä edistämällä kilpailukykyä, vähähiilistämistä ja EU:n taloudellista turvallisuutta. Työsuunnitelman avulla voidaan myös kehittää edelläkävijämarkkinoita kestäville ja kiertotalouteen perustuville tuotteille hiljattain laadittujen puhtaan teollisen kehityksen ohjelman 4 ja teräs- ja metallialan toimintasuunnitelman 5 mukaisesti. Komissio aikoo täydentää tätä aloitetta antamalla kiertotaloussäädöksen ja teollisuuden vähähiilistämistä vauhdittavan säädöksen.

Ekosuunnitteluasetus on keskeinen väline, jolla edistetään puhtaan teollisen kehityksen ohjelman tavoitetta tehdä EU:sta maailmanlaajuisesti johtava kiertotalouden toimija vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen mukaisten tuotevaatimusten hyväksyminen on – yhdessä tulevan kiertotaloussäädöksen kanssa – olennaisen tärkeää, jotta EU:n talouksia voidaan kehittää enemmän kiertotalouteen perustuviksi. Vaatimusten avulla kehitetään kestävien kiertotaloustuotteiden edelläkävijämarkkinoita, varmistetaan arvokkaita ja harvinaisia raaka-aineita sisältävien tuotteiden tehokas uudelleenkäyttö mahdollisimman pitkään ennen niiden jätteeksi päätymistä ja otetaan käyttöön korjattavuutta, kierrätettävyyttä ja kierrätetyn materiaalin osuutta korostavia kriteerejä. Ekosuunnitteluasetuksella edistetään siis merkittävästi tavoitetta saavuttaa puhdas, vähähiilinen ja resurssitehokas EU:n talous.

1.2. Yksinkertaistamista ja taakan keventämistä koskevien tavoitteiden edistäminen

Tässä työsuunnitelmassa sovelletaan ensimmäistä kertaa ekosuunnitteluasetuksen laajempaa soveltamisalaa tiettyihin tuotteisiin. Työsuunnitelman tarkoituksena on löytää tasapaino asetuksen mahdollisten myönteisten ympäristövaikutusten, sen toteutuksen menestysmahdollisuuksien ja sääntelyn yksinkertaistamistarpeen välillä. Ekosuunnitteluasetuksen useissa säännöksissä edellytetään nimenomaisesti, että komissio ei ekologista suunnittelua (ja raportointia) koskevilla säännöillään aiheuta kohtuutonta hallinnollista taakkaa yrityksille, varsinkaan pk-yrityksille. 6

Yksinkertaistamistavoite on keskeinen osa ekosuunnitteluasetusta. Asetuksessa säädettyjä tuotteiden kestävyyttä koskevia vaatimuksia, jotka on yhdenmukaistettu EU:n tasolla, sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ehkäistään kaupan esteitä ja luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoilla toimiville tai niille vieville yrityksille, mikä puolestaan vähentää yritysten hallinnollista taakkaa.

Työsuunnitelmassa määritetään ensimmäiset keskeiset prioriteetit, jotta voidaan kerätä kokemuksia ja kehittää valmiuksia, joiden pohjalta ekosuunnitteluasetuksen koko sääntelypotentiaalia voidaan hyödyntää. Tämä toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Työsuunnitelma myös pohjustaa uusien tuoteryhmien sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan. Tätä varten toteutetaan alustavia kartoituksia ja yksityiskohtaisia arviointeja mahdollisista vaikutuksista ja parannuksista. Näin noudatetaan uusien sääntelytoimenpiteiden käyttöönottoa koskevia sitoumuksia, vähennetään viivästymisriskiä ja tuetaan vakaata liiketoimintaympäristöä.

Kokemuksia kerätään myös menetelmistä, erityisesti hiilikirjanpitoon liittyen. Sen osalta työsuunnitelman täytäntöönpanolla edistetään puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa asetettua tavoitetta hiilikirjanpitomenetelmien yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta ja täydennetään siten ohjelmassa myös ilmoitettua vapaaehtoista merkintää.

1.3. Ekologisen suunnittelun ja energiamerkintöjen toimivan esimerkin hyödyntäminen

Ekosuunnitteluasetus perustuu toimintatapaan, jota on jo käytetty menestyksekkäästi EU:n nykyisissä ekologista suunnittelua koskevissa puitteissa 20 vuoden ja energiamerkintää koskevissa puitteissa 30 vuoden ajan.

Nykyisten ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimusten arvioidaan 7  vähentäneen energian loppukulutusta 12 prosenttia vuonna 2023. Se on enemmän kuin Belgian ja Tšekin yhteenlaskettu energian loppukulutus, ja tarkoittaa, että kyseisenä vuonna vältettiin 145 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Vaatimusten myös arvioidaan vuonna 2020 luoneen 346 000 työpaikkaa ja saaneen aikaan 182–266 euron kustannussäästöt kotitaloutta kohti. Tämän luvun odotetaan kasvavan 473–736 euroon kotitaloutta kohti vuoteen 2030 mennessä. Vaatimuksista on ollut hyötyä myös yrityksille: 93 prosenttia kuluttajista tunnistaa energiamerkin ostaessaan merkinnällä varustettuja tuotteita, ja tavarantoimittajien ja vähittäismyyjien mukaan energiatehokkaampien tuotteiden kysyntä on kasvussa (mikä auttaa kuluttajia ottamaan huomioon muutakin kuin pelkät hankintakustannukset). Nämä puitteet ovat myös edistäneet energiatehokkaampia tuotantomalleja maailmanlaajuisesti ja kannustaneet useita kolmansia maita ottamaan käyttöön samankaltaista lainsäädäntöä.

Ekosuunnitteluasetuksen tavoitteena on toistaa tämä menestys laajemmassa mittakaavassa ja säilyttää energiamerkintää koskevien puitteiden kanssa aikaansaatu tiivis synergia. Ekosuunnitteluasetuksen avulla ekosuunnitteluvaatimuksia voidaan asettaa paljon laajemmalle tuotevalikoimalle 8 . Vaatimukset voivat koskea tuotteen suoritustasoa (esimerkiksi käyttökestävyys, varaosien saatavuus tai kierrätetyn materiaalin vähimmäismäärä) ja/tai tuotetietoja (esimerkiksi tuotteen keskeiset ominaisuudet tai sen hiili- tai ympäristöjalanjälki). Tuotetiedot asetetaan saataville pääasiassa digitaalisessa tuotepassissa tai energiamerkillä varustettujen tuotteiden osalta energiamerkintöjen eurooppalaisessa tuoterekisterissä (EPREL). Ekosuunnitteluvaatimukset asetetaan delegoiduilla säädöksillä joko tuotekohtaisesti tai horisontaalisesti samankaltaisten tuotteiden ryhmille. Komissio kiinnittää ekosuunnitteluvaatimuksia laatiessaan erityistä huomiota pk-yritysten, varsinkin mikroyritysten ja pienten midcap-yritysten, tarpeisiin. Se myös tukee niitä kohdennetusti kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen 22 artiklan mukaisesti.

2.Vuosia 2025–2030 koskevassa työsuunnitelmassa priorisoitavat tuotteet

2.1.Lakisääteiset vaatimukset

Ekosuunnitteluasetuksessa vahvistetaan kriteerit tuotteiden priorisoinnille ja niiden sisällyttämiselle työsuunnitelmiin, jotka kattavat vähintään kolme vuotta. Työsuunnitelmaan sisällyttämisen on perustuttava tuotteiden mahdollisuuksiin edistää EU:n ilmasto-, ympäristö- ja energiatehokkuustavoitteita. Siinä on otettava huomioon muun muassa mahdolliset puutteet EU:n lainsäädännössä, tuotteiden suoritustason vaihteluväli, myynti- ja kauppamäärä, vaikutukset koko arvoketjussa ja tarve tarkastella uudelleen olemassa olevia vaatimuksia.

Ekosuunnitteluasetuksen 18 artiklan mukaan ensimmäisessä työsuunnitelmassa priorisoitavat tuotteet ovat rauta ja teräs, alumiini, tekstiilit, erityisesti vaatteet ja jalkineet, huonekalut, mukaan lukien patjat, renkaat, pesu- ja puhdistusaineet, maalit, voiteluaineet, kemikaalit, energiaan liittyvät tuotteet, tieto- ja viestintätekniikan tuotteet ja muu elektroniikka. Asetuksessa kuitenkin annetaan komissiolle jonkin verran harkintavaltaa jättää pois joitakin näistä tuotteista tai lisätä uusia tuotteita, kunhan se perustelee päätöksensä.

Ekosuunnitteluasetuksen mukainen työsuunnitelma sisältää myös luettelon tuotteista, jotka priorisoidaan energiamerkinnän osalta energiamerkintäpuiteasetuksen 9 mukaisesti. Tämän asetuksen perusteella vanhoja merkkejä on skaalattava uudelleen ja päivitettävä markkinoiden ja teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi.

Komissio ottaa huomioon oman toimikautensa ja parlamentin toimikauden keston ja haluaa varmistaa ennustettavuuden yritysten kannalta. Tätä varten komissio ehdottaa viisivuotista kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevaa työsuunnitelmaa (vuosiksi 2025–2030) ja väliarvioinnin tekemistä kolmen vuoden jälkeen (vuonna 2028).

2.2.Näyttöön perustuva, osallistava ja avoin prosessi ennakoitavien tulosten saamiseksi

Priorisoitavien tuotteiden valinta perustuu kattavaan tekniseen analyysiin 10 , jossa kuullaan laajasti sidosryhmiä, myös jäsenvaltioita.

Osana tätä prosessia toteutettiin vuonna 2023 laaja julkinen kuuleminen 11 . Myös työsuunnitelman luonnosta esiteltiin ja siitä käytiin keskustelu 19. helmikuuta 2025 pidetyssä ekologisen suunnittelun foorumin ensimmäisessä kokouksessa. Kokouksessa oli (paikan päällä ja verkossa) yli 200 osallistujaa, jotka edustivat useita teollisuudenaloja, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja kansainvälisiä kumppaneita sekä jäsenvaltioita ja ETA-maita 12 . Kuulemisessa saatua palautetta tarkasteltiin perusteellisesti tätä työsuunnitelmaa viimeisteltäessä.

Edellisessä jaksossa kuvatun valmisteluprosessin tuloksena ensimmäinen työsuunnitelma sisältää neljä lopputuotetta, kaksi välituotetta ja kaksi säädöstä, joissa asetetaan horisontaalisia vaatimuksia. Työsuunnitelmassa on myös luettelo edellisen ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevan työsuunnitelman 13 myötä aloitetuista huomattavista toimista, joita jatketaan uuden työsuunnitelman puitteissa.

2.2.1.Työsuunnitelmaan sisällytettävät uudet tuotteet

Tuote/toimenpide

JRC:n luokitus

Sidosryhmien mielipide

Markkinoiden koko (EU)

Parantamismahdollisuudet

Alustava hyväksymisaikataulu

Lopputuotteet

Tekstiilit ja vaatteet

1.

Sai paljon tukea

78 miljardia euroa (kaikki tekstiilit ja jalkineet kattavien markkinoiden koko oli 142 miljardia euroa vuonna 2019)

Merkittävät mahdollisuudet pidentää tuotteen käyttöikää, parantaa materiaalitehokkuutta ja vähentää veteen, jätteen syntymiseen, ilmastonmuutokseen ja energiankulutukseen liittyviä vaikutuksia. Ekosuunnitteluasetuksen mukaiset tietovaatimukset toimivat synergiassa uudelleentarkasteltavana olevan tekstiilien merkintöjä koskevan asetuksen kanssa.

2027

Huonekalut

2.

Sai tukea

140 miljardia euroa (2021)

Merkittävät mahdollisuudet parantaa resurssien käyttöä; materiaalien tuotannolla ja toimituksella on usein suurin vaikutus eri ympäristövaikutusluokkiin (kuten ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen ja rehevöitymiseen) ja jätteen syntymiseen. Toimilla on myönteinen vaikutus muihin luokkiin, kuten ilmaan, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen.

2028

Renkaat

3.

Sai paljon tukea

45 miljardia euroa (2021)

Renkaita säännellään jo muilla EU:n säädöksillä (kuten renkaiden merkintöjä koskevalla asetuksella (EU) 2020/740). Tässä yhteydessä on kuitenkin mahdollista parantaa kierrätettävyyttä ja kierrätetyn materiaalin osuutta ja vähentää loppuun käytettyjen renkaiden jätehuoltoon liittyviä riskejä.

2027

Patjat

4.

Sai paljon tukea

10 miljardia euroa (2022)

Merkittävät mahdollisuudet rajoittaa jätteen syntymistä, parantaa materiaalitehokkuutta ja pidentää käyttöikää.

2029

Välituotteet

Rauta ja teräs

1.

Sai paljon tukea

152 miljardia euroa (2023)

Merkittävät mahdollisuudet parantaa ilmastonmuutokseen, energiankulutukseen, veteen ja ilmaan kohdistuvia vaikutuksia ja vahvistaa EU:n häiriönsietokykyä, strategista riippumattomuutta ja teknologista innovointia. Ekosuunnitteluasetuksen mukaiset toimenpiteet täydentävät puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa ilmoitettua vihreän teräksen merkintää sekä terästuotteita ja teräksen tuotantoa koskevia nykyisiä ympäristö- ja ilmastotoimia, kuten päästökauppajärjestelmää ja hiilirajamekanismia.

2026

Alumiini

4.

Sai tukea

40 miljardia euroa (2019)

Mahdollisuudet parantaa ilmastonmuutokseen, energiankulutukseen, ilmaan, veteen, biologiseen monimuotoisuuteen, maaperän pilaantumiseen ja raaka-aineisiin liittyviä vaikutuksia. Uusiomateriaalien käyttö valmistuksessa voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 11-kertaisesti. Alumiini on yksi metalleista, joihin liittyy suurin kierrätyspotentiaali ja mahdollisuus parantaa EU:n toimitusketjujen häiriönsietokykyä. Ekosuunnitteluasetuksen mukaisilla toimenpiteillä on tarkoitus täydentää alumiinituotteita ja alumiinin tuotantoa koskevia nykyisiä ympäristö- ja ilmastotoimia, kuten päästökauppajärjestelmää ja hiilirajamekanismia.

2027

Horisontaaliset vaatimukset

Korjattavuus (mukaan lukien pisteytys)

Sai paljon tukea

Merkittävät mahdollisuudet parannuksiin. Riippuen toimenpiteen soveltamisalasta ja siitä, kattaako se myös resurssien käytön, siinä voidaan ottaa huomioon myös (kriittisten) raaka-aineiden kierron lisääminen, ilmastonmuutos sekä käyttökestävyyttä (luotettavuutta) koskevat kohdennetut vaatimukset. Soveltamisalaa tarkennetaan taustaselvityksen aikana, mutta vaatimus voisi koskea esimerkiksi kulutuselektroniikkaa ja pieniä kodinkoneita.

2027

Kierrätetyn materiaalin osuus sähkö- ja elektroniikkalaitteissa ja näiden laitteiden kierrätettävyys

Sai tukea

Merkittävät mahdollisuudet parannuksiin, riippuen toimenpiteen tarkasta soveltamisalasta ja siitä, kattaako se myös resurssien käytön, (kriittisten) raaka-aineiden kierron lisäämisen, ilmastonmuutoksen sekä jätteen syntymisen ehkäisemisen.

2029

Edellä ei mainittu tieto- ja viestintätekniikkaa (ICT-tuotteita). Ne sisältyvät kuitenkin ensimmäiseen työsuunnitelmaan, sillä ne otetaan huomioon kahden horisontaalisen vaatimuksen valmistelutyössä. Tietyt ICT-tuotteet sisältyvät seuraavassa jaksossa käsiteltävien energiaan liittyviä tuotteita koskevien toimien piiriin.

Ekosuunnitteluvaatimuksia asetettaessa on otettava huomioon välituotteiden erityistilanne. Välituotteiden sääntelyllä voi olla vaikutuksia paitsi niiden valmistamiseen, myös kaikkiin niistä valmistettaviin lopputuotteisiin. Tämä edellyttää asiaankuuluviin markkinoihin, myös lopputuotteiden markkinoihin, kohdistuvien mahdollisten vaikutusten huolellista arviointia, jottei tuotantoketjun loppupään toimijoille aiheuteta kielteisiä seurauksia. Tämä koskee erityisesti valmistajia, joiden valmistamien lopputuotteiden komponentteina käytetään säänneltyjä välituotteita. 14 , 15 Yksi tämän riskin lieventämiseksi arvioitavista vaihtoehdoista on pelkkien tietovaatimusten asettaminen. Lisäksi arvioidaan huolellisesti vaihtoehtoa, jossa delegoitujen säädösten soveltamisala koskee vain tiettyjä, suuria määriä välituotteita sisältäviä lopputuotteita. Analyysissa tarkastellaan myös eri vaihtoehtoihin liittyvien todentamismekanismien luotettavuutta ja kustannuksia.

Horisontaaliset vaatimukset koskevat monenlaisia mutta tietyiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia tuotteita, kun se on teknisesti mahdollista. Horisontaalisten vaatimusten määrittelyssä otetaan huolellisesti huomioon kaikki tuotekohtaiset ominaisuudet, joihin säännöt voivat vaikuttaa, jotta voidaan tunnistaa ja ottaa huomioon mahdolliset kompromissit eri tuoteominaisuuksien välillä. Tämä uusi tapa määrittää ekosuunnittelua koskevat säännöt otetaan käyttöön vaiheittain, jotta voidaan hyödyntää ensimmäisistä tapauksista saatuja kokemuksia.

2.2.2.Energiaan liittyvät tuotteet

Tulevaisuudessa energiaan liittyviä tuotteita säännellään ekosuunnitteluasetuksella. Tämä koskee myös jo ekosuunnitteludirektiivillä säänneltyjä tuotteita. Ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskeva työsuunnitelma vuosiksi 2022–2024 kattaa 35 tuotetta. Työsuunnitelman toteuttamisessa saavutettua huomattavaa edistystä kuvataan tähän tiedonantoon liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 16 . Ekosuunnitteluasetuksessa asetetaan 19:lle näistä tuotteista 31. joulukuuta 2026 saakka kestävä siirtymäaika 17 , jonka aikana näihin tuotteisiin sovelletaan edelleen ekosuunnitteludirektiiviä.

Muiden 16 tuotteen osalta komissio katsoo, että mahdollisuuksia parannuksiin koskeva analyysi on edelleen pätevä. Komissio on jo aloittanut tarvittavat valmistelut useimpien näiden tuotteiden osalta. Näin ollen nämä 16 tuotetta sisällytetään tehokkuussyistä myös vuosia 2025–2030 koskevaan työsuunnitelmaan.

Seuraavia 16 tuotetta koskevia toimia jatketaan ja ne sisällytetään ensimmäiseen ekosuunnitteluasetuksen mukaiseen työsuunnitelmaan.

Energiaan liittyvät tuotteet

Uusi tuote

Ekosuunnitteluvaatimukset

Energiamerkki

Alustava aikataulu

Matalan lämpötilan lämmönsäteilijät

Kyllä

Ei

Kyllä

Hyväksyntä: 2026

Näytöt

Ei

Kyllä

Kyllä

Hyväksyntä: 2027

Sähköajoneuvojen laturit

Kyllä

Täsmennettävä

Täsmennettävä

Hyväksyntä: 2028

Kotitalouksien astianpesukoneet

Ei

Kyllä

Kyllä

Hyväksyntä: 2026 

Kotitalouksien pyykinpesukoneet ja kotitalouksien kuivaavat pyykinpesukoneet

Ei

Kyllä

Kyllä

Hyväksyntä: 2026 

Ammattikäyttöön tarkoitetut pyykinpesukoneet

Kyllä

Kyllä

Täsmennettävä

Hyväksyntä: 2026 

Ammattikäyttöön tarkoitetut astianpesukoneet

Kyllä

Kyllä

Täsmennettävä

Hyväksyntä: 2026 

Sähkömoottorit ja taajuusmuuttajat

Ei

Kyllä

Ei

Hyväksyntä: 2028

Kylmäsäilytyslaitteet (mukaan lukien kotitalouksien jääkaapit ja pakastimet)

Ei

Kyllä

Kyllä

Hyväksyntä: 2028

Kylmäsäilytyslaitteet, joihin liittyy myyntitoiminto

Ei

Kyllä

Kyllä

Hyväksyntä: 2028

Valonlähteet ja (ainoastaan ekologisen suunnittelun osalta) erilliset liitäntälaitteet

Ei

Kyllä

Kyllä

Hyväksyntä: 2029

Hitsauslaitteet

Ei

Kyllä

Ei

Hyväksyntä: vuoden 2030 lopussa

Matkapuhelimet ja tabletit

Ei

Kyllä

Kyllä

Hyväksyntä: vuoden 2030 lopussa

Paikalliset tilalämmittimet

Ei

Kyllä

Kyllä

Energiamerkki: hyväksytään vuonna 2026

Ekosuunnitteluvaatimukset:

hyväksyntä: vuoden 2030 puolivälissä

Kuivausrummut

Ei

Kyllä

Kyllä

Hyväksyntä: vuoden 2030 lopussa

Lepovirtakulutus

Ei

Kyllä

Ei

Hyväksyntä: vuoden 2030 lopussa

2.2.3.Tuotteet, joita ei sisällytetä ensimmäiseen työsuunnitelmaan

Edellä mainitun arviointimenetelmän, saatavilla olevien resurssien ja jäljempänä kuvailtavien perustelujen perusteella seuraavia ekosuunnitteluasetuksen 18 artiklassa lueteltuja tuotteita ei ole sisällytetty ensimmäiseen asetuksen mukaiseen työsuunnitelmaan. Eräiden tässä luettelossa olevien tuotteiden osalta on kuitenkin ehdotettu, että niiden käsittely aloitetaan tekemällä tutkimuksia ja että tilannetta arvioidaan uudelleen kolmen vuoden päästä toteutettavan väliarvioinnin yhteydessä.

Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) uusista tuoteprioriteeteista tekemä tutkimus osoitti, että pesu- ja puhdistusaineiden, maalien ja voiteluaineiden tuoteryhmillä on vähemmän vaikutuksia ja niihin liittyy vähemmän parantamismahdollisuuksia kuin tähän työsuunnitelmaan valituilla lopputuotteilla. Avoimessa julkisessa kuulemisessa kävi myös ilmi, että nämä tuotteet saivat suhteessa vähemmän tukea kuin tässä työsuunnitelmassa priorisoidut lopputuotteet.

Jalkineet ovat eri tuoteryhmässä kuin tekstiilit erilaisen materiaalien käytön, tuotteiden toiminnallisuuden ja toimitusketjujen vuoksi. Jalkineiden vaikutukset ovat myös pienempiä kuin priorisoitavien lopputuotteiden luettelossa olevien tuotteiden vaikutukset. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä, minkä lisäksi ekosuunnitteluvaatimuksia voitaisiin käyttää jätepuitedirektiivin mukaisten jalkineisiin sovellettavien laajennettuun tuottajan vastuuseen perustuvien maksujen ekomodulaatioon. Siksi asiasta teetetään tutkimus työsuunnitelman toteutuksen aikana. Tutkimuksessa arvioidaan mahdollisuuksia parantaa jalkineiden ympäristökestävyyttä ekosuunnitteluasetuksen mukaisesti, ja se toteutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kemikaalien tuoteryhmä sijoittui yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa korkealle suurten vaikutusten ja parantamismahdollisuuksien suhteen. Kemikaalien sisällyttäminen luetteloon sai kannatusta myös avoimessa julkisessa kuulemisessa. Yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa tämä erittäin monimuotoinen tuoteryhmä arvioitiin kuitenkin välituotteena, ja siinä keskityttiin suurivolyymisiin orgaanisiin ja epäorgaanisiin kemikaaleihin. Kemikaalien tuoteryhmän katsotaan kuitenkin yleisesti olevan paljon laajempi, ja se on päällekkäinen muiden segmenttien, kuten petrokemian tuotteiden, polymeerien, erikoiskemikaalien ja muovien, kanssa. Tuoteryhmän monimutkaisuuden vuoksi vuoden 2025 loppuun mennessä käynnistetään tutkimus, jossa määritellään tarkemmin mahdolliset soveltamisalaan kuuluvat kemikaalit ja tuoteominaisuuksien parantamista koskevat mahdolliset painopistealueet tulevaa (yhtä tai useampaa) ekosuunnitteluasetuksen nojalla annettavaa delegoitua säädöstä varten. Säädös tai säädökset liittyvät kemikaaleihin (polymeerit ja muovit mukaan luettuina), joiden sisällyttämistä harkitaan tämän työsuunnitelman uudelleentarkastelussa tai seuraavassa työsuunnitelmassa.

Ekosuunnitteluasetuksen 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio voi milloin tahansa asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia tuoteryhmille, joita ei ole sisällytetty työsuunnitelmaan. Komissio esimerkiksi seuraa sähköisten kytkinlaitteistojen osalta tiiviisti fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun asetuksen (EU) 2024/573 18 pohjalta tapahtuvaa kehitystä ennen kuin se harkitsee ekosuunnitteluvaatimusten asettamista.

3.Keskeiset mahdollistavat tekijät

3.1.Kansainvälinen ulottuvuus osana kaikkia prosessin vaiheita

Ekosuunnitteluasetukseen perustuvilla tulevilla säännöillä voi olla merkittäviä kansainvälisen tason vaikutuksia, koska kaikkien EU:n markkinoille saatettavien tuotteiden, myös tuontituotteiden, on täytettävä uudet vaatimukset (samoin kuin ekosuunnitteludirektiivin kohdalla). Siksi ekosuunnitteluvaatimusten kehittämisprosessissa on arvioitava ja ymmärrettävä yksityiskohtaisesti vaatimusten vaikutuksia kolmansiin maihin.

Komissio varmistaa, että kansainvälistä ulottuvuutta arvioidaan oikeasuhteisesti, järjestelmällisesti ja laadukkaasti taustaselvityksissä ja vaikutustenarvioinneissa. Näin varmistetaan, että kolmansien maiden toimijoihin kohdistuvasta vaikutuksesta saadaan riittävän ajoissa kattava käsitys ja että se on oikeasuhteinen ja komission paremman sääntelyn suuntaviivojen 19 mukainen. Tähän liittyvä oikea-aikainen viestintä ja tiedotus ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan selittää sääntöjä ja tehdä yhteistyötä EU:n kumppanimaiden kanssa erityisesti EU:n edustustojen kautta. Tältä pohjalta suunnitellaan ja valmistellaan toimia, joilla EU:n kumppaneita tuetaan tiukennettujen ekosuunnitteluvaatimusten täyttämisessä.

3.2.Tietoa kaikista arvoketjun vaiheista: digitaalinen tuotepassi

Yksi ekosuunnitteluasetuksen keskeisistä pilareista on digitaalinen tuotepassi. Kaikille tuotteille, joihin kohdistetaan ekologista suunnittelua koskevia toimenpiteitä, otetaan käyttöön digitaalinen tuotepassi. Passia ei tarvita, jos käytössä on vastaavat tiedot tarjoava vaihtoehtoinen digitaalinen järjestelmä, kuten energiamerkintöjen eurooppalainen tuoterekisteri (EPREL) 20 energiamerkillä varustettuja energiaan liittyviä tuotteita varten. Näin yritykset, kuluttajat ja viranomaiset saavat mahdollisuuden tutustua tietoihin tiedonsaantitarpeen perusteella avointen, ei-kaupallisten kansainvälisten standardien mukaisesti. Komissio on käynnistänyt standardointiprosessin asettaakseen tietovälineitä, infrastruktuuria ja tietojen yhteentoimivuutta koskevia sääntöjä, joita tuotepassijärjestelmän kehittäminen edellyttää. Digitaalista tuotepassia varten kerättävät ja siinä saataville asetettavat tiedot määritetään ekosuunnitteluasetuksen nojalla annettavissa tuotekohtaisissa delegoiduissa säädöksissä ja tarvittaessa muussa lainsäädännössä. Digitaalinen tuotepassi varmistaa jäljitettävyyden arvoketjun eri vaiheissa tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen. Tämä voisi edistää jäljitettävyysratkaisujen vapaaehtoista käyttöönottoa, mikä vauhdittaisi markkinoiden kehitystä ja kestävää kauppaa myös EU:n ulkopuolella. Tuotepassi sisältää tiedot tuotteen materiaalikoostumuksesta ja mahdollisista huolta aiheuttavista aineista sekä tuotteen turvallisesta käytöstä, kierrätyksestä ja hävittämisestä. Tämä helpottaa tuotteen koko elinkaaren hallintaa alusta loppuun.

3.3.Lisää vaikutusmahdollisuuksia kuluttajille: selkeät ja informatiiviset merkinnät

Ekosuunnitteluasetuksessa keskitytään vahvasti tuotetietoihin. Tietovaatimuksia tarvitaan, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Näin edistetään käyttäytymisen muutosta, jonka avulla asetuksen ympäristökestävyyteen liittyvät hyödyt voidaan saavuttaa tehokkaasti ja laajemmin kuin pelkästään säätämällä tuotteille vähimmäissuoritustasot. Tämä käy selvästi ilmi nykyisestä energiamerkistä, jonka kuluttajat ovat arvioineet antavan vankkaa ja luotettavaa tietoa ostopäätösten tueksi. Energiamerkki tunnetaan ja sitä käytetään laajalti, yhä useammin merkkiin sisältyvän QR-linkin kautta, joka ohjaa energiamerkintöjen eurooppalaiseen tuoterekisteriin. Tuoterekisterissä on lähes kaksi miljoonaa yli 3 000 todennetun toimittajan rekisteröimää mallia.

Energiaan liittyvissä tuotteissa käytetään edelleen oletusarvoisesti energiamerkkejä, paitsi jos huolellisen arvioinnin jälkeen todetaan, ettei merkissä kyetä antamaan kuluttajien kannalta tärkeimpiä tietoja.

Muiden soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta tiedot annetaan yleensä digitaalisessa tuotepassissa. Joissakin tuotteissa voi myös olla ekosuunnitteluasetuksen mukainen merkki ja/tai muita merkkejä, joista säädetään EU:n lainsäädännössä, kuten parhaillaan uudelleentarkastelun kohteena olevassa tekstiilien merkintöjä koskevassa asetuksessa. Merkeissä annetaan selkeää ja luotettavaa tietoa tuotteen merkityksellisistä ominaisuuksista tai suoritustasosta, kuten hiilijalanjäljestä, vedenkulutuksesta, käyttökestävyydestä, korjattavuudesta tai kierrätettävyydestä. Lisäksi komissio ottaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä vihreässä siirtymässä koskevan direktiivin 21 mukaisesti käyttöön kaupallista kestävyystakuuta koskevan yhdenmukaistetun merkinnän. Tämä uusi tuotemerkintä on tarkoitettu tuottajille, jotka haluavat tuoda esiin tuotteidensa käyttökestävyyttä, ja kuluttajille, jotka haluavat valita käyttöiältään pidempiä tuotteita.

3.4.Edelläkävijämarkkinoiden kehittäminen: ympäristöä säästävät julkiset hankinnat

Ekosuunnitteluasetuksessa säädetään mahdollisuudesta asettaa julkisia hankintoja koskevia pakollisia vähimmäisvaatimuksia ad hoc -täytäntöönpanosäädöksillä, kun ekosuunnitteluasetuksen nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä säännellyt tuotteet ovat julkisten ostajien kannalta merkityksellisiä ja ostajien on taloudellisesti mahdollista ostaa ympäristön kannalta kestävimpiä tuotteita. Toimenpiteiden tarkoituksena on edistää edelläkävijämarkkinoiden luomista, vauhdittaa investointeja ja auttaa EU:n teollisuutta parantamaan kilpailukykyään puhtaan teollisen kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Komissio arvioi mahdollisuuksia asettaa julkisia hankintoja koskevia vähimmäisvaatimuksia työsuunnitelmassa priorisoiduille tuotteille samalla kun se arvioi näille tuotteille asetettavia ekosuunnitteluvaatimuksia.

Ekosuunnitteluvaatimuksia koskeva delegoitu säädös ja julkisia hankintoja koskevien vaatimusten asettamista koskeva täytäntöönpanosäädös ovat kaksi erillistä säädöstä. Ne liittyvät kuitenkin tiiviisti toisiinsa, koska molempien säädösten on katettava samat tuoteominaisuudet. Siksi komissio tutkii ja arvioi näitä kahta toimenpidettä yhdessä ja toteuttaa niitä koskevat hyväksymismenettelyt samanaikaisesti. Energiamerkillä varustettujen tuotteiden osalta energiamerkintäpuiteasetuksessa ja energiatehokkuusdirektiivissä määritetään jo vaatimuksia, joissa julkiset hankinnat yhdistetään energialuokkaan. 22  

4.Onnistuneen täytäntöönpanon edellytykset

4.1.Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa markkinavalvonnan toteuttamiseksi

Tehokas markkinavalvonta on keskeistä sen varmistamiseksi, että ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimukset pannaan täytäntöön, odotetut hyödyt toteutuvat, yrityksille taataan tasapuoliset toimintaedellytykset, kuluttajille tarjotaan luotettavaa tuotetietoa ja puitteet edistävät luottamusta.

Markkinavalvonta kuuluu kansalliseen toimivaltaan, ja komissiolla on siinä tuki- ja koordinointitehtävä. 23 Saatavilla olevan näytön 24 perusteella vaatimusten noudattamattajättämisaste on merkittävä, minkä vuoksi arviolta 10 prosenttia hyödyistä jää toteutumatta. Vaatimusten noudattamatta jättäminen on erityisen yleistä verkkokaupassa, ja siihen on vaikea puuttua, erityisesti kun kauppaa käydään EU:n ulkopuolisilla verkkoalustoilla. Uusien tuotteiden ja uudenlaisten vaatimusten käyttöönotto luo uusia haasteita. Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että jäsenvaltioiden markkinavalvontaan käyttämien resurssien lisääminen olisi erittäin kustannustehokasta.

Tehostetun täytäntöönpanon valvonnan merkitystä markkinoiden luotettavuuden säilyttämisen kannalta korostetaan Lettan raportissa 25 . Myös Draghin raportissa 26 suositellaan, että EU:n olisi tuettava paremmin jäsenvaltioita tehokkaan markkinavalvonnan toteuttamisessa ja EU:n sääntöjen noudattamisessa. Raportissa viitattiin nimenomaisesti ekologiseen suunnitteluun ja energiamerkintöihin.

Näihin tarpeisiin vastaamiseksi komissio aikoo tehdä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa tehostaakseen asiaan liittyviä toimia, kuten se kohtuuhintaista energiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa 27 totesi. Komissio esimerkiksi kutsuu säännöllisesti koolle ekologisen suunnittelun foorumin tarkastelemaan vakiintuneiden markkinavalvontamekanismien tehokkuutta ja keskustelemaan tarpeesta mukauttaa tai vahvistaa mekanismeja. Komissio tukee edelleen kansallisia markkinavalvontaviranomaisia ekologisen suunnittelun hallinnollisen yhteistyön ryhmän sekä tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevän EU:n verkoston työohjelman kautta, myös tekemällä yhteistyötä tulliviranomaisten kanssa. Viranomaisten työn helpottamiseksi komissio tukee tietoteknisiä välineitä, kuten markkinavalvontaa koskevaa tieto- ja viestintäjärjestelmää ja energiamerkintöjen eurooppalaista tuoterekisteriä.

Näiden hallinnollisten tukitoimenpiteiden lisäksi komissio rahoittaa vuosina 2024–2028 jäsenvaltioiden viranomaisille tarkoitettua 8 miljoonan euron yhtenäistä toimintaa (EEPLIANT4), joka kattaa kuusi tuoteryhmää. Komissio tukee myös edelleen toimialalähtöisiä vaatimustenmukaisuustoimia, kuten energiatehokkaiden tuotteiden portaalia 28 , aihetta koskeville viesteille tarkoitettua sähköpostiosoitetta, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, ohjeasiakirjoja ja 2,4 miljoonan euron arvoista ComplianceServices -hanketta. Tulli tukee keskeisesti politiikan toteuttamista tuonnin osalta, koska digitaalisen tuotepassin tiedot ovat saatavilla tullimenettelyjen yhteydessä. Tulli- ja markkinavalvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä tarvitaan lisäksi sähköisen kaupankäynnin yhteydessä yhdennettyä, datavetoista toimintatapaa, jossa keskitytään strategisiin toimiin, joilla puututaan vaatimuksia noudattamattomiin toimitusketjuihin.

4.2.Myymättä jääneiden tuotteiden hävittämisen estäminen

Ekosuunnitteluasetuksessa annetaan komissiolle mahdollisuus päivittää niiden tuotteiden luetteloa, joihin sovelletaan myymättä jääneiden tuotteiden hävittämiskieltoa. Se voi myös sisällyttää tuotteet, joiden osalta kieltoa harkitaan, ekosuunnitteluasetuksen mukaisiin työsuunnitelmiin. Komissio ei aio käyttää tätä mahdollisuutta tässä ensimmäisessä ekosuunnitteluasetuksen mukaisessa työsuunnitelmassa. Se olisi ennenaikaista, koska myymättä jääneiden kulutustuotteiden hävittämistä koskevien tietojen ilmoittamisvelvollisuuden täytäntöönpanosta ei ole vielä saatavilla tietoa (jonka perusteella mahdollisia kieltoja voitaisiin harkita tulevissa työsuunnitelmissa).

5. Päätelmät

Ekosuunnitteluasetuksen tarkoituksena on parantaa EU:n markkinoille saatettavien tuotteiden ympäristökestävyyttä vähentämällä tuotteiden elinkaaren aikaista kokonaishiilijalanjälkeä ja ympäristöjalanjälkeä sekä mahdollistaa kestävien tuotteiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla.

Tämä työsuunnitelma on ensimmäinen tärkeä askel kohti kyseistä tavoitetta. Uusien säänneltävien loppu- ja välituotteiden vuotuinen osuus EU:n markkinoiden vuosimyynnistä on yli biljoona euroa – noin 600 miljardia euroa energiaan liittyvien tuotteiden osalta 29 ja lähes 500 miljardia euroa ekosuunnitteluasetuksen laajemman soveltamisalan mukaisten uusien tuotteiden osalta 30 . Näiden tuotteiden osuus EU:n kulutuksen ympäristövaikutuksista on samoin merkittävä: lähes 31 prosenttia ilmastonmuutosvaikutuksista ja 34 prosenttia fossiilisten luonnonvarojen käytöstä EU:n kokonaiskulutusta edustavassa tuotekorissa 31 (minkä lisäksi niillä on muita vaikutuksia). Energian ja muiden resurssien säästäminen esimerkiksi tuotteiden käyttöikää pidentävillä toimilla vähentää kuluttajien tarpeettomia menoja ja säästää rahaa muihin käyttötarkoituksiin.

Työsuunnitelmassa tavoitellaan riittävän korkeaa mutta realistista tavoitetasoa ja edistetään siten puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa ja EU:n kilpailukykykompassia, jossa korostetaan, että valmistusteollisuuden olisi onnistuneesti yhdistettävä kilpailukyky ja siirtyminen vähähiiliseen ja kestävään tuotantoon. Työsuunnitelmassa mahdollistetaan myös sidosryhmien osallistuminen sääntöjen laatimisprosessiin ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevien puitteiden toimivan esimerkin pohjalta.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1781, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista.
(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1799, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tavaroiden korjaamista edistävistä yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivien (EU) 2019/771 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L, 2024/1799, 10.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1799/oj ).
(3)      COM(2025) 30 final.
(4)      COM(2025) 85 final.
(5)    COM(2025) 125 final.
(6)      Erityisesti ekosuunnitteluasetuksen 5, 7, 13, 16, 36, 39, 47 ja 60 artikla.
(7)      2024 Ecodesign Impact Accounting, https://europa.eu/!THcmy4 .
(8)      Ekosuunnitteluasetuksen 1 artiklan 2 kohta.
(9)      Asetus (EU) 2017/1369 energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta.
(10)     https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC138903 .
(11)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13682-New-product-priorities-for-Ecodesign-for-Sustainable-Products/public-consultation_fi .
(12)    Lisäksi ekosuunnitteluasetuksen mukainen jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä kokoontui 21. helmikuuta 2025, jotta voitiin kuulla jäsenvaltioiden ja ETA-maiden näkemyksiä. Ks. asiaan liittyvät asiakirjat osoitteessa https://ec.europa.eu/transparency/expert-groups-register/screen/meetings/consult?lang=fi&meetingId=59861&fromExpertGroups=3969 .
(13)     https://energy.ec.europa.eu/publications/ecodesign-and-energy-labelling-working-plan-2022-2024_fi .
(14)    Tämä kattaa mahdolliset ”vuotovaikutukset”, joiden seurauksena kyseisiä välituotteita sisältävien lopputuotteiden tuonti kasvaa, jotta voidaan kiertää vain välituotteiden tasolla toteutettua sääntelyä. Vastaavia riskejä arvioidaan parhaillaan myös hiilirajamekanismiin liittyvässä tutkimuksessa.
(15)    Esimerkiksi tietyillä aloilla, kuten puolustus ja turvallisuus, avaruusala ja lääkinnälliset laitteet, on tehtävä huolellinen arviointi sen varmistamiseksi, että lopputuotteiden suoritustaso ei vaarannu, kun otetaan huomioon niiden käyttötarkoitukset (ekosuunnitteluasetuksen johdanto-osan 19 kappaleen mukaisesti).
(16)    SWD(2025) 112.
(17)    Nämä 79 artiklassa luetellut tuotteet ovat aurinkosähköpaneelit, tila- ja yhdistelmälämmittimet, vedenlämmittimet, kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet, huoneilmastointilaitteet, mukaan lukien ilma-ilmalämpöpumput ja huonetuulettimet, kiinteän polttoaineen kattilat, ilmalämmitystuotteet ja jäähdytystuotteet, ilmanvaihtokoneet, pölynimurit, keittolaitteet, vesipumput, teollisuustuulettimet, kiertovesipumput, ulkoiset teholähteet, tietokoneet, palvelimet ja tiedontallennustuotteet, muuntajat, ammattikäyttöön tarkoitetut kylmä- ja pakastelaitteet ja kuvantamislaitteet.
(18)    EUVL L, 2024/573, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/573/oj .
(19)     https://commission.europa.eu/law/law-making-process/better-regulation/better-regulation-guidelines-and-toolbox_fi .
(20)    Energiamerkintöjen eurooppalainen tuoterekisteri.
(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/825, annettu 28 päivänä helmikuuta 2024, direktiivien 2005/29/EY ja 2011/83/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä parantamalla suojaa sopimattomilta menettelyiltä ja parantamalla tiedottamista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti).
(22)    Ks. suuntaviivoista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/1791 5, 6 ja 7 artiklan tulkitsemiseksi julkisen sektorin energiankulutuksen, julkisten rakennusten korjaamisen ja julkisten hankintojen osalta 19 päivänä kesäkuuta 2024 annetun komission suosituksen (EU) 2024/1716 liitteessä oleva 6 jakso.
(23)      Asetus (EU) 2019/1020 markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta.
(24)      Esimerkiksi https://www.eca.europa.eu/fi/publications?did=52828 .
(25)      Enrico Letta, Much more than a market , huhtikuu 2024.
(26)      Mario Draghi, The future of European competitiveness , syyskuu 2024.
(27)     https://energy.ec.europa.eu/publications/action-plan-affordable-energy-unlocking-true-value-our-energy-union-secure-affordable-efficient-and_fi .
(28)       https://energy-efficient-products.ec.europa.eu/index_fi .
(29)    Ks. 2024 Ecodesign Impact Accounting status report .
(30)    Ks. 2.2.2 jaksossa oleva taulukko (lähde: yhteinen tutkimuskeskus, https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC138903 ).
(31)    Tiedot päivitetty edellä mainitusta yhteisen tutkimuskeskuksen raportista.