EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.4.2025

COM(2025) 181 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2024

{SWD(2025) 102 final}

Sisällysluettelo

1.    Johdanto    

2.    Kilpailusääntöjen nykyaikaistaminen ja yksinkertaistaminen EU:n kilpailukyvyn, vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän sekä sisämarkkinoiden vahvistamisen edistämiseksi    

2.1. Kilpailunrajoituksia ja yrityskeskittymiä koskevien sääntöjen arviointi ja tarkistaminen    

2.2. Valtiontukisääntöjen ja -ohjeiden arviointi ja tarkistaminen    

2.3. Valtiontukipolitiikka kriisiaikojen häiriönsietokyvyn avaintekijänä    

Tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet, joilla tuetaan siirtymää kohti nettonollataloutta    

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano    

3. Kilpailusääntöjen noudattamisen tuloksellinen valvonta edisti EU:n vihreää ja digitaalista siirtymää ja sisämarkkinoiden vahvistamista    

3.1. Markkinoiden pitäminen oikeudenmukaisina ja kilpailullisina sekä sisämarkkinoiden vahvistaminen    

Kilpailusääntöjen soveltamisen valvonta    

Yrityskeskittymien valvonta    

Valtiontukien valvonta    

3.2 Vihreän siirtymän tukeminen    

Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta    

Yrityskeskittymien valvonta    

Valtiontukien valvonta    

3.3. Ihmisten hyväksi toimivan talouden tukeminen    

Rahoituspalvelusektori    

Verotus    

4. Digimarkkinasäädöksen ja ulkomaisia tukia koskevan asetuksen tuloksellinen täytäntöönpano    

4.1. Digimarkkinasäädöksen noudattamisen valvonta vastaa digitaalisten markkinoiden haasteisiin ja dynamiikkaan    

4.2. Sisämarkkinoiden suojeleminen vääristävältä ulkomaiselta tuelta ulkomaisia tukia koskevan asetuksen noudattamisen valvonnalla    

5. Kilpailupolitiikan ja valvonnan vaikutukset    

5.1. Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonnan hyödyt kuluttajille ja kansalaisille    

5.2. Kilpailun turvaaminen muuttuvassa maailmassa    

5.3. Valtiontukipolitiikan vaikutus sisämarkkinoihin    

6. Viestintä ja vaikuttaminen tukevat kilpailupolitiikkaa    

7. Suhteet muihin EU:n toimielimiin    

8. Kilpailupolitiikka eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa kontekstissa    

8.1. Eurooppalaisen kilpailukulttuurin edistäminen Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston avulla    

8.2. Jäsenvaltioiden auttaminen uudistumaan teknisen tuen välineen avulla    

8.3. Kansainväliset suhteet    

1.Johdanto

Kilpailupolitiikalla on ollut keskeinen rooli sisämarkkinoiden muokkaamisessa Euroopan yhdentymisen alkuajoista lähtien. Kilpailupolitiikan avulla kaikenkokoiset yritykset voivat kilpailla ja kasvaa EU:ssa omien ansioidensa perusteella. Samalla se edistää innovointia ja kasvua sekä EU:n talouden yleistä kilpailu- ja häiriönsietokykyä.

EU:n kilpailupolitiikka ja kilpailusääntöjen noudattamisen tuloksellinen valvonta pitävät hinnat alhaalla, parantavat tuotteiden laatua ja nopeuttavat innovointia, mikä parantaa yleisesti kuluttajien ja yritysten hyvinvointia. EU:n kilpailupolitiikan tavoitteena on pitää markkinat avoimina ja kilpailullisina erityisesti poistamalla kilpailua vääristäviä käytäntöjä ja määräämällä niistä seuraamuksia sekä sallimalla vain vähiten kilpailua vääristävän valtiontuen.

Enrico Letta 1 ja Mario Draghi 2 julkaisivat raporttinsa vuonna 2024. Enrico Lettan raportti sisältää suosituksia sisämarkkinoiden parantamiseksi ja Mario Draghin raportti ehdotuksia EU:n kilpailukyvyn lisäämiseksi. Molemmissa raporteissa korostetaan, että sisämarkkinat ovat EU:n paras voimavara kilpailukykyisen, puhtaan ja digitaalisen tulevaisuuden kannalta, ja että kilpailusääntöjen tuloksellinen täytäntöönpano on tuottavuuden kasvun ja kilpailukyvyn keskeinen lähde EU:ssa. Tehokas kilpailu on toimivien markkinoiden keskeinen piirre.

Tätä taustaa vasten Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ja sen kilpailun pääosasto jatkoivat vuonna 2024 EU:n kilpailupolitiikan kehittämistä vihreän, digitaalisen ja häiriönsietokykyisen Euroopan talouden saavuttamiseksi sekä kilpailusääntöjen aktiivisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tehokas kilpailu on toimivien markkinoiden keskeinen piirre. Kilpailupolitiikkaa ei kuitenkaan tehdä tyhjiössä. Alakohtainen sääntely ja kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta toteutetaan yhteistyössä ja toisiaan vahvistaen.

Komission Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle laatimassa kertomuksessa kilpailupolitiikasta 2024 tehdään selkoa EU:n kilpailupolitiikan ja sen täytäntöönpanon tärkeimmistä kehitysaskeleista vuonna 2024. Kertomuksen oheisasiakirjana olevaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan sisältyy kattavampi selvitys politiikan kehityksestä, täytäntöönpanotoimista ja merkittävästä oikeuskäytännöstä.

2.Kilpailusääntöjen nykyaikaistaminen ja yksinkertaistaminen EU:n kilpailukyvyn, vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän sekä sisämarkkinoiden vahvistamisen edistämiseksi

Vuonna 2024 tehtiin paljon työtä sen varmistamiseksi, että kaikki kilpailusääntöjen noudattamisen valvontavälineet (yrityskeskittymien valvonta, kilpailusäännöt ja valtiontuen valvonta) ovat edelleen tarkoituksenmukaisia reilun kilpailun suojelemiseksi ja että ne ovat yhdenmukaisia vihreän, digitaalisen ja häiriönsietokykyisen EU:n talouden tavoitteiden kanssa.

2.1. Kilpailunrajoituksia ja yrityskeskittymiä koskevien sääntöjen arviointi ja tarkistaminen

Helmikuussa 2024 komissio hyväksyi tarkistetun markkinoiden määrittelyä koskevan tiedonannon 3 , jolla saatetaan ajan tasalle markkinoiden määrittely, jotta voidaan ottaa huomioon markkinoiden uudet realiteetit sekä päätöksenteko- ja oikeuskäytännön kehitys. Markkinoiden määrittely edellyttää yritysten välisen kilpailun rajojen määrittämistä yrityskeskittymiä ja useimpia kilpailunrajoituksia koskevia tapauksia arvioitaessa. Markkinoiden määrittelyä koskeva tiedonanto lisää sääntelyn läpinäkyvyyttä ja oikeusvarmuutta yrityksille, helpottaa sääntöjen noudattamista ja tehostaa osaltaan kilpailun valvontaa. Tarkistettu tiedonanto tarjoaa ajantasaista ja ymmärrettävämpää opastusta. Siinä kuvataan määrittelyn yleiset periaatteet ja korostetaan muiden kuin hintaan liittyvien parametrien, kuten innovoinnin, laadun, toimitusvarmuuden ja kestävään kehitykseen liittyvien näkökohtien, merkitystä markkinoiden määrittelyssä. Lisäksi markkinoiden määrittelyä koskeva tiedonanto sisältää ohjeistusta markkinoiden määrittelyn käsitteiden soveltamisesta tietyissä erityisolosuhteissa, esimerkiksi digitaalisilla markkinoilla, innovaatiointensiivisillä aloilla ja rakenteellisessa siirtymässä olevilla markkinoilla. Tiedonanto kattaa myös kvantitatiiviset menetelmät, joita käytetään markkinoiden määrittelyssä ja markkinaosuuksien laskennassa.

Kilpailusääntöjä koskevan menettelyllisen kehyksen arviointi saatiin päätökseen vuonna 2024. Asetuksella (EY) N:o 1/2003 4 ja sen täytäntöönpanosäädöksellä, asetuksella (EY) N:o 773/2004 5 , vahvistetaan menettelyllinen kehys, jonka tarkoituksena on varmistaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tuloksellinen ja yhtenäinen soveltaminen. Laajan näytön keräämisen, julkisen kuulemisen ja kyselytutkimuksen jälkeen komissio julkaisi syyskuussa 2024 komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 6 , jossa esiteltiin arvioinnin tulokset. Komission yksiköt olivat koko arviointiprosessin ajan yhteydessä jäsenvaltioiden kansallisiin kilpailuviranomaisiin. Komission henkilöstö totesi, että arvioidut asetukset olivat yleisesti ottaen saavuttaneet hyvin tavoitteensa, eli SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tuloksellisen ja yhdenmukaisen soveltamisen. Tämä oli saatu aikaan sekä muuttamalla komission täytäntöönpanovaltuuksia että valtuuttamalla kansalliset kilpailuviranomaiset panemaan täytäntöön EU:n kilpailusääntöjä. Arvioinnissa yksilöitiin myös kohteita jatkopohdinnalle, jotta voidaan varmistaa kilpailun valvonnan pysyminen digitalisaation tasalla ja kilpailuoikeuden johdonmukainen ja nopea täytäntöönpano.

Markkinoilta sulkemiseen johtavat määräävän markkina-aseman väärinkäytökset vahingoittavat sekä yrityksiä että kuluttajia. Ne johtavat hintojen nousuun, innovoinnin vähenemiseen ja tavaroiden ja palvelujen huonompaan laatuun. Komissio jatkoi vuonna 2024 uusien markkinoilta sulkemiseen johtavia määräävän markkina-aseman väärinkäytöksiä koskevien suuntaviivojen valmistelua. Työn tarkoituksena on systematisoida SEUT-sopimuksen 102 artiklan mukaisia poissulkevia menettelyjä koskevaa oikeuskäytäntöä, jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja ennakoitavuus sekä antaa yrityksille toimintaohjeita. Suuntaviivojen tarkoituksena on myös edistää toimivaa ja vaikutuksiin perustuvaa menettelyä, joka on taloudellisen ajattelun mukaista ja tukee SEUT-sopimuksen 102 artiklan tuloksellista täytäntöönpanoa. Komissio julkaisi elokuussa 2024 markkinoilta sulkemiseen johtavia määräävän markkina-aseman väärinkäytöksiä koskevien suuntaviivojen luonnoksen 7 huomautusten esittämistä varten. Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto, jäljempänä ’ECN’, on sen jälkeen hyväksynyt suuntaviivojen luonnoksen syyskuussa 2024 annetussa yhteisessä lausunnossa 8 .

Komissio aloitti tammikuussa 2024 moottoriajoneuvoja koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen arvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, missä määrin moottoriajoneuvoja koskeva ryhmäpoikkeusasetus on edelleen tarkoituksenmukainen. Komissio jatkoi huhtikuussa 2023 moottoriajoneuvoja koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaoloa viidellä vuodella 31. toukokuuta 2028 saakka. 9 Tämä rajoitettu pidentäminen antoi komissiolle enemmän aikaa arvioida uusia suuntauksia, kuten niitä, jotka johtuvat digitaalisten ominaisuuksien laajenevasta käytöstä uusissa ajoneuvoissa. Komissio päivitti myös alaa koskevat täydentävät suuntaviivat 10 , joilla on sama voimassaoloaika.

Teknologiansiirtosopimuksia koskevien sääntöjen arviointi saatiin päätökseen. Teknologiansiirtoja koskeva ryhmäpoikkeusasetus 11 vapauttaa tietyt sopimusten ja menettelytapojen ryhmät EU:n kilpailusääntöjen soveltamisesta. Nykyisen ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaolo päättyy 30. huhtikuuta 2026, ja tätä asetusta sekä siihen liittyviä suuntaviivoja arvioitiin 12 , jotta voidaan selvittää, miten säännöt ovat käytännössä toimineet, ja auttaa komissiota päättämään, pitäisikö sen antaa asetuksen raueta, pidentää sen voimassaoloa vai laatia tarkistettu asetus ja siihen liittyvät suuntaviivat. Arvioinnin tulokset julkaistiin marraskuussa 2024. 13 Arviointi osoitti, että teknologiansiirtoja koskeva ryhmäpoikkeusasetus ja teknologiansiirtosopimuksia koskevat suuntaviivat olivat suurelta osin onnistuneet varmistamaan EU:n kilpailusääntöjen tuloksellisen ja yhdenmukaisen soveltamisen teknologiansiirtosopimuksiin ja että niiden tavoitteet ovat edelleen merkityksellisiä. Arviointi osoitti myös, että ryhmäpoikkeusasetusta ja siihen liittyviä suuntaviivoja voitaisiin parantaa ja yksinkertaistaa oikeusvarmuuden parantamiseksi ja markkinoiden viimeaikaisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Komissio aikoo tarkistaa teknologiansiirtosäännöstöä varmistaakseen, että yrityksillä on selkeät, yksinkertaiset ja ajanmukaiset säännöt kilpailua edistäville teknologian lisenssisopimuksille, mikä helpottaa teknologian leviämistä, kannustaa alkuvaiheen T&K-toimintaan ja edistää innovointia.

Marraskuussa 2024 komissio julkaisi kilpailun pääosaston tilaaman jälkiarviointiselvityksen lääkealan niin kutsuista ”tappohankinnoista”. 14  Selvityksessä ”tappohankinnat” määriteltiin hankinnoiksi, joiden tavoitteena tai seurauksena on sellaisten kehitteillä olevien innovatiivisten lääkkeiden T&K-projektien lopettaminen, jotka kilpailisivat hankkivan yrityksen omien tuotteiden kanssa. On olemassa merkittävä riski, että tällaiset tappohankinnat vähentävät innovaatiokilpailua liiketoimen kohteena olevan tuotteen osalta ja viime kädessä koko markkinoilla. Selvityksessä arvioitiin yrityskauppojen lisäksi myös muunlaisia liiketoimia, kuten lisensointisopimuksia ja T&K-yhteistyösopimuksia. 15 Selvityksen mukaan vuosina 2014–2018 keskimäärin 48 liiketoimeen vuodessa liittyi kliinisten tutkimusten vaiheessa olevien, kapeasti päällekkäisten tutkimus- ja kehityshankkeiden hankinta. Merkittävässä osassa näistä liiketoimista luovuttiin myöhemmin jostakin osapuolten T&K-hankkeesta. Koska selvityksen tekijöillä ei ollut mahdollisuutta tutustua yritysten sisäisiin asiakirjoihin, selvityksessä ei voitu yksilöidä nimenomaisia esimerkkejä sopimuksista, jotka olisi voitu osoittaa tappohankinnoiksi, mutta 18 liiketoimen vuodessa todettiin ”vaativan lisätarkastelua”. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisen hankkeen keskeyttämiselle ei ollut selvästi havaittavissa olevaa teknistä tai turvallisuuteen liittyvää syytä. Selvityksessä arvioitiin komission aiempia täytäntöönpanon valvontatoimia mahdollisiin tappohankintoihin puuttumiseksi ja oikeudellista kehystä, joka ohjaa komission toimia tässä asiassa. Siinä todettiin, että komissio oli arvioinut vahinkoteoriat asianmukaisesti viidessä sulautumatapauksessa 16 , joihin liittyi tappohankintoja. Lisäksi selvityksessä ehdotettiin parannuksia oikeussuojakeinoihin. Selvityksessä analysoitiin myös yrityskeskittymiä ja kilpailunrajoituksia koskevien välineiden soveltuvuutta tappohankintoihin, joihin nähden komissiolla ei ole toimivaltaa. 17

2.2. Valtiontukisääntöjen ja -ohjeiden arviointi ja tarkistaminen

Komissio muutti alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivoja toukokuussa 2024. 18 Jäsenvaltioiden mahdollisuus myöntää tukea alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen nojalla on tärkeä väline, jolla tuetaan investointeja Euroopan heikommassa asemassa oleville alueille ja parannetaan sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen muutos 19 antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden muuttaa aluetukikarttojaan siten, että ne voivat myöntää Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen 20 , jäljempänä ’STEP-kehysväline’, kattamille investointihankkeille enintään 10 prosenttiyksikköä enemmän aluetukea SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukikelpoisilla alueilla (ns. a-alueet) ja enintään 5 prosenttiyksikköä enemmän SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukikelpoisilla alueilla (ns. c-alueet). STEP-kehysvälineestä tuetaan EU:n vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä EU:n strategisen autonomian kannalta merkityksellisten kriittisten teknologioiden kehittämistä ja valmistusta.

Riskirahoituksella on ratkaiseva rooli talouden rahoittamisessa erityisesti startup-, pk- ja mid-cap-yritysten osalta. Komissio antoi tammikuussa 2024 jäsenvaltioille käytännön ohjeita siitä, miten riskirahoitustoimenpiteisiin myönnettävän tuen olemassaoloa voidaan arvioida, kun harkitaan, ovatko yritysten rahoituksen saantia helpottavat julkiset toimenpiteet valtiontukea. 21  

Kaksi tarkistettua vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta tuli voimaan 1. tammikuuta 2024. Kolmas vähämerkityksistä tukea koskeva asetus hyväksyttiin joulukuussa 2024.

Tarkistettua yleistä vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta 22 sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2030 saakka. Siinä suljetaan pienet tukimäärät EU:n valtiontuen valvonnan ulkopuolelle, koska niillä ei katsota olevan vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eivätkä ne vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua. Yhdelle yritykselle kolmen vuoden aikana myönnettävän vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä nostettiin 200 000 eurosta 300 000 euroon. Jäsenvaltiot velvoitetaan rekisteröimään vähämerkityksinen tuki kansalliseen tai unionin tason keskusrekisteriin. Tätä velvoitetta sovelletaan 1. tammikuuta 2026 alkaen.

Myös tarkistettu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin myönnettyä vähämerkityksistä tukea koskeva asetus 23 tuli voimaan 1. tammikuuta 2024. Yhdelle yritykselle yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin kolmen vuoden aikana myönnettävän vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä nostettiin 500 000 eurosta 750 000 euroon. Kuten yleistä vähämerkityksistä tukea koskevassa asetuksessa, jäsenvaltiot velvoitetaan rekisteröimään myös yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin myönnetyt vähämerkityksiset tuet kansalliseen tai unionin tason keskusrekisteriin. Tätä velvoitetta sovelletaan 1. tammikuuta 2026 alkaen.

Komissio hyväksyi joulukuussa 2024 maatalousalan vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen muutoksen 24 . Muutetuilla säännöillä jäsenvaltiot voivat antaa viljelijöille laajemmalti tukea yksinkertaisesti, nopeasti, suoraan ja tehokkaasti. Tärkeimmät muutokset ovat seuraavat: 1) yhdelle yritykselle kolmen vuoden aikana myönnettävän vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän korottaminen 25 000 eurosta 50 000 euroon, 2) kansallisen ylärajan (jäsenvaltion myöntämien vähämerkityksisten tukien kokonaismäärän yläraja) korottaminen 1,5 prosentista 2 prosenttiin asianomaisen jäsenvaltion maataloustuotannon arvosta, 3) alakohtaisen ylärajan (yläraja jäsenvaltion toimenpiteille, jotka kohdistuvat vain yhteen tuotemarkkinaan) poistaminen, 4) pakollisen vähämerkityksisen tuen keskusrekisterin käyttöönotto kansallisella tai unionin tasolla ja 5) tarkistetun asetuksen voimassaolon jatkaminen 31. joulukuuta 2032 saakka.

Vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän korottaminen ja vähämerkityksisen tuen keskusrekisterin perustaminen näiden kolmen asetuksen mukaisesti yksinkertaistavat sovellettavia sääntöjä merkittävästi. Korotettujen enimmäismäärien ansiosta jäsenvaltiot voivat tarjota enemmän tukea nopeammin ja yksinkertaisemmin, ja keskusrekisterit vähentävät sidosryhmien raportointivelvoitteita.

Lisäksi komissio julkaisi kesäkuussa 2024 uudet maa- ja multimodaaliliikennettä koskevat sääntöluonnoksensa – maa- ja multimodaaliliikenteen suuntaviivat sekä liikennealan ryhmäpoikkeusasetuksen – kuulemista varten. Ryhmäpoikkeusasetuksella on tarkoitus myöntää tietyille raide-, sisävesi- ja multimodaaliliikenteen tukimuodoille vapautus ennakkoilmoitusten antamisesta. Sillä täydennetään maa- ja multimodaaliliikenteen suuntaviivoja, jotka korvaavat nykyiset raideliikenteen suuntaviivat 25 , ja vahvistetaan edellytykset, joilla arvioidaan sellaisen kestävälle maaliikenteelle myönnettävän tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille, jota ei myönnetä ryhmäpoikkeuksen nojalla. Nämä kaksi säännöstöä tarjoat kattavat ja ajantasaiset säännöt kestävälle maaliikenteelle myönnettäville tuille. Näiden kahden välineen uudelleentarkastelu on käynnissä.

2.3. Valtiontukipolitiikka kriisiaikojen häiriönsietokyvyn avaintekijänä     

Valtiontukisäännöillä varmistetaan, että tuki kohdennetaan markkinoiden toimintapuutteisiin sekä vältetään liialliset korvaukset, yksityisen rahoituksen syrjäyttäminen ja muut kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla. Viime vuosina valtiontukipolitiikka on auttanut EU:n taloutta selviytymään peräkkäisistä kriiseistä entistä häiriönsietokykyisempänä.

Tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet, joilla tuetaan siirtymää kohti nettonollataloutta

Komissio jatkoi vuonna 2024 tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden 26 soveltamista EU:n talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä jatkoi nettonollatalouteen siirtymisen kannalta keskeisten alojen tukemista.

Mahdollisuus nopeuttaa uusiutuvan energian, energian varastoinnin ja teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämistä koskevien järjestelmien käyttöönottoa (tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden 2.5 ja 2.6 jakso) ja hyväksyä toimenpiteitä, joilla vauhditetaan edelleen investointeja, joilla tuetaan siirtymistä kohti nettonollataloutta (2.8 jakso), on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Kohtia, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat myöntää rajoitettuja tukimääriä (tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden 2.1 jakso) ja korkeiden energianhintojen kompensoimiseen tarkoitettua tukea (tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden 2.4 jakso), sovellettiin 30. kesäkuuta 2024 saakka. Jäsenvaltioita kuultuaan komissio muutti 2. toukokuuta 2024 tilapäisiä kriisi- ja siirtymäpuitteita maataloustuotteiden alkutuotannon alalla sekä kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien yritysten erityistilanteen perusteella. Komissio hyväksyi kyseisillä aloilla toimivien yritysten osalta rajoitetun pidennyksen 27 , jolla niiden säännösten, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat myöntää rajoitettuja tukimääriä (tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden 2.1 jakso), voimassaoloa jatkettiin edelleen 31. joulukuuta 2024 saakka.

Komissio antoi vuonna 2024 tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden nojalla tai niiden periaatteiden pohjalta 127 päätöstä (joista 55 muutospäätöstä), joilla hyväksyttiin 77 kaikkien 24 jäsenvaltion ilmoittamaa kansallista toimenpidettä. Näiden valtiontukitoimenpiteiden kokonaisbudjetti oli jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamien tietojen mukaan 68,03 miljardia euroa.

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano

Komissio jatkoi vuonna 2024 elpymis- ja palautumistukivälineen 28 – joka on keskeinen osa NextGenerationEU-suunnitelmaa 29 – puitteissa hyväksyttyjen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa. Elpymis- ja palautumistukiväline edistää koheesiopolitiikan rinnalla ja lisäksi jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta lieventämällä covid-19-pandemian sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia ja tukemalla vihreää ja digitaalista siirtymää. Suurin osa elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetuista toimenpiteistä ei ole valtiontukea. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa suurimman osan niistä toimenpiteistä, jotka ovat valtiontukea, suoraan jäsenvaltioissa joko ryhmäpoikkeusasetuksen 30 tai vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen 31 nojalla. Tietyt elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetut valtiontukitoimenpiteet on kuitenkin ilmoitettava komissiolle ennakkohyväksynnän saamiseksi. Komissio hyväksyi vuoden 2024 aikana vähintään 40 valtiontukipäätöstä, joilla annettiin hyväksyntä elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettaville toimenpiteille. Jotkin näistä päätöksistä koskivat Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita, jäljempänä ’IPCEI-hankkeet’, koska tietyissä tapauksissa elpymis- ja palautumistukivälineen varoja käytettiin tällaisten hankkeiden yhteisrahoitukseen.

3. Kilpailusääntöjen noudattamisen tuloksellinen valvonta edisti EU:n vihreää ja digitaalista siirtymää ja sisämarkkinoiden vahvistamista

Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta auttaa poistamaan markkinoille pääsyn esteitä ja laajentumisen esteitä sisämarkkinoilla. Markkinatalous ei voi olla kilpailukykyinen ilman toimivaa kilpailua. Kilpailusäännöt lisäävät innovointia ja investointeja sekä monipuolistavat toimitusketjuja parantamalla markkinoiden toimintaa ja säilyttämällä markkinakurin. Tämä edistää digitaalista ja vihreää siirtymää sekä EU:n talouden häiriönsietokykyä ja tukee EU:n teollisuuspolitiikkaa.

3.1. Markkinoiden pitäminen oikeudenmukaisina ja kilpailullisina sekä sisämarkkinoiden vahvistaminen

Kilpailusääntöjen soveltamisen valvonta

Kilpailusääntöjen soveltamisen valvonnan alalla komissio jatkoi vuonna 2024 useiden tapausten käsittelyä digitaalisilla markkinoilla suuria digitaalialan yrityksiä vastaan ja varmisti siten, että nämä yritykset eivät käytä markkinavoimaansa väärin. Digitaalisilla markkinoilla on tiettyjä erityispiirteitä, ja niiden vallitsevat liiketoimintamallit ja tavanomainen markkinadynamiikka asettavat konkreettisia haasteita. Yritykset voivat esimerkiksi hankkia dataa tai teknologiaa lisätäkseen markkinoille pääsyn esteitä tai käyttää kilpailijoiden dataa omaksi hyödykseen (esimerkiksi kahden käyttötarkoituksen alustat, jotka toimivat samalla välittäjänä ja kilpailijana).

Maaliskuussa 2024 komissio määräsi Applelle yli 1,8 miljardin euron sakot sen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä iPhonen ja iPadin käyttäjien, jäljempänä yhdessä ’iOS:n käyttäjät’, käyttämien musiikin suoratoistosovellusten jakelussa App Storen kautta. 32 Komissio totesi erityisesti, että Apple sovelsi sovelluskehittäjiin rajoituksia, jotka estivät niitä tiedottamasta iOS-käyttäjille sovelluksen ulkopuolella saatavilla olevista vaihtoehtoisista ja edullisemmista musiikin tilauspalveluista (ohjauksenestosäännökset).

Marraskuussa 2024 komissio määräsi Metalle 797,72 miljoonan euron sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. 33 Metan ensisijainen tuote on sen Facebook-verkkoyhteisö. Lisäksi Facebook tarjoaa luokiteltujen ilmoitusten Facebook Marketplace -verkkopalvelun, jossa käyttäjät voivat ostaa ja myydä tuotteita. Komissio totesi, että Meta rikkoi EU:n kilpailusääntöjä sitomalla Facebook Marketplacen Facebook-verkkoyhteisöönsä. Koska kaikilla Facebookin käyttäjillä on pääsy Facebook Marketplaceen ja he voivat altistua sille omasta tahdostaan riippumatta, Facebook Marketplace saa huomattavia etuja kilpailijoihinsa nähden. Lisäksi Facebook asettaa yksipuolisesti epäoikeudenmukaisia kauppaehtoja muille mainostajille Metan alustoilla, erityisesti Facebookissa ja Instagramissa. Näin Meta voi käyttää muiden mainostajien tuottamaa mainoksiin liittyvää dataa yksinomaan Facebook Marketplacen hyväksi.

Komissio ilmoitti kesäkuussa 2024 Microsoftille katsovansa alustavasti, että yritys rikkoi SEUT-sopimuksen 102 artiklaa sitomalla viestintä- ja yhteistyötuotteensa Teamsin Microsoftin suosittuihin tuottavuussovelluksiin, jotka sisältyvät sen yrityksille suunnattuihin Office 365- ja Microsoft 365 -ohjelmistopaketteihin. 34

Suurten digitaalialan yritysten markkinakäyttäytymistä koskevien tutkimusten lisäksi komissio torjui kilpailunvastaisia käytäntöjä monilla muilla sektoreilla, kuten matkapuhelin- ja vaatealoilla.

Komissio aloitti marraskuussa 2024 muodollisen tutkinnan siitä, onko elektronisten mobiililaitteiden rikkoutumisenkestävän lasin merkittävä valmistaja Corning mahdollisesti käyttänyt väärin määräävää asemaansa kyseisten laitteiden maailmanlaajuisilla markkinoilla. 35  Komissio tutkii, onko Corning tehnyt kilpailunvastaisia sopimuksia yksinomaisista toimituksista matkapuhelinvalmistajien ja tätä tarkoitusta varten raakalasia jalostavien yritysten kanssa. Komissio on huolissaan siitä, että Corningin matkapuhelinten tuottajien ja raakalasin jalostajien kanssa tekemät sopimukset ovat saattaneet sulkea kilpailijoita pois suurilta markkinasegmenteiltä, mikä on vähentänyt asiakkaiden valinnanvaraa, nostanut hintoja ja tukahduttanut innovointia kuluttajien vahingoksi.

Marraskuussa 2024 komissio määräsi muotitalo Pierre Cardinille ja sen suurimmalle lisenssinsaajalle Ahlersille 5,7 miljoonan euron sakot EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisesta. 36 Komissio katsoi, että Pierre Cardin ja Ahlers olivat rikkoneet SEUT-sopimuksen 101 artiklaa rajoittamalla Pierre Cardinin lisensoimien tuotteiden passiivista myyntiä EU:ssa ja rajoittamalla asiakkaita, joille tällaisia tuotteita voitiin myydä. Pierre Cardinin ja Ahlersin toiminta pirstoi laittomasti sisämarkkinoita estämällä kuluttajia vertailemasta hintoja ja pienentämällä heidän valinnanvaraansa.

Komissio jatkoi vuonna 2024 tutkimusten tekemistä EU:n kansalaisille ratkaisevan tärkeällä elintarvikealalla. Inflaation kiihdyttämä elintarvikkeiden hinnannousu vaikuttaa merkittävästi elinkustannusten nousuun EU:ssa.

Toukokuussa 2024 komissio määräsi Mondelezille 337,5 miljoonan euron sakon suklaan, keksien ja kahvituotteiden rajatylittävän kaupan estämisestä. 37 Mondelez oli tehnyt 22 sopimusta SEUT-sopimuksen 101 artiklan vastaisesti ja käyttänyt väärin määräävää asemaansa SEUT-sopimuksen 102 artiklan vastaisesti.

Komissio antoi tammikuussa 2024 väitetiedoksiannon väitetystä norjalaisesta lohikartellista. 38 Norja tuottaa yli puolet maailman viljellystä Atlantin lohesta ja EU:n yritykset ovat sen pääasiallisia asiakkaita. Komissio epäilee, että norjalaiset lohentuottajat ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailusääntöjä tekemällä salaista yhteistyötä vääristääkseen kilpailua norjalaisen viljellyn Atlantin lohen spot-myynnin EU-markkinoilla.

Lisäksi komissio jatkoi pyrkimyksiään lääkkeiden pitämiseksi kohtuuhintaisina kaikille. Kilpailusääntöjen täytäntöönpano hyödytti kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä, apteekkeja, potilaita ja loppujen lopuksi kuluttajia säilyttämällä hoitoja koskevan valinnanvapauden ja laajentamalla sitä sekä vauhdittamalla innovointia.

Tämän vuoksi komissio teki heinäkuussa 2024 oikeudellisesti sitovia Viforin sitoumuksista, joilla yhtiö vakuutti korjaavansa mustamaalauksen, jota sen väitettiin kohdistaneen suurimpaan kilpailijaansa EU:n suonensisäisen raudan markkinoilla, Pharmacosmoksen Monofer-lääkkeeseen. 39 Vifor on sitoutunut toteuttamaan kattavan ja monikanavaisen viestintäkampanjan korjatakseen ja kumotakseen aiemmin levitettyjen, Monoferin turvallisuutta koskevien mahdollisesti harhaanjohtavien viestien vaikutukset. Vifor lupasi myös olla harjoittamatta Monoferin turvallisuutta mustamaalaavaa ulkoista markkinointi- tai lääketieteellistä viestintää kymmeneen vuoteen. 

Komissio määräsi lokakuussa 2024 maailmanlaajuiselle lääkeyhtiölle Tevalle 462,6 miljoonan euron sakon sen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, jolla se oli viivästyttänyt kilpailua Copaxonea (glatirameeriasetaattia) vastaan, joka on yrityksen menestyslääke multippeliskleroosin hoitoon. 40 Tevalla oli ollut glatirameeriasetaatin peruspatentti vuoteen 2015 asti. Komissio havaitsi, että Teva laajensi keinotekoisesti glatirameeriasetaatin patenttisuojaa luomalla sekundaaristen patenttien verkon sen valmistusprosessia ja annostelujärjestelmää varten ja käyttämällä näitä patentteja kilpailijoitaan vastaan, mikä johti pitkittyneisiin oikeusriitoihin ja vaikeutti kilpailevien lääkkeiden markkinoille tuloa. Lisäksi Teva levitti järjestelmällisesti harhaanjohtavaa tietoa kilpailevan tuotteen turvallisuudesta, tehosta ja terapeuttisesta vastaavuudesta Copaxonin kanssa estääkseen kilpailevan tuotteen markkinoille tulon ja käyttöönoton. Teva käytti määräävää asemaansa glatirameeriasetaatin markkinoilla väärin Belgiassa, Tšekissä, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Puolassa ja Espanjassa. Tevan kilpailunvastaisen toiminnan vaikutusten vakavuudesta kertoo se, että kilpailevan tuotteen markkinoille tulon jälkeen glatirameeriasetaatin listahinnat laskivat jopa 80 prosenttia.

Lähde: Euroopan komissio

Asetuksessa N:o 1/2003 annetaan komissiolle valtuudet tehdä yllätystarkastuksia sellaisten yritysten tiloissa, joiden epäillään rikkovan EU:n kilpailusääntöjä. Komissio teki vuonna 2024 yllätystarkastuksia useilla sektoreilla, kuten rengasalalla (kahdesti) 41 , datakeskusten rakentamisen alalla 42 ja rahoituspalvelujen alalla 43 . Kesäkuussa 2024 komissio määräsi International Flavors & Fragrances Inc:lle ja International Flavors & Fragrances IFF France SAS:lle 15,9 miljoonan euron sakot komission tutkimuksen estämisestä poistamalla tietoja matkapuhelimesta tarkastuksen aikana 44 .

Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin antoivat vuonna 2024 useita tärkeitä tuomioita, jotka liittyivät komission kilpailuoikeuden täytäntöönpanotoimiin ja vahvistivat eräitä komission viime vuosina tekemistä merkittävimmistä päätöksistä:

Yrityskeskittymien valvonta

Komissio jatkoi vuonna 2024 yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa suojellakseen yrityksiä ja kuluttajia paitsi hinnankorotuksilta myös muiden tärkeiden kilpailutekijöiden, kuten laadun, valinnanvaran ja innovoinnin, heikkenemiseltä monilla tärkeillä EU:n talouden aloilla. Yrityskeskittymien valvonta estää liian vahvan markkina-aseman syntymistä, markkinoiden sulkemista ja markkinatulokkaiden poistamista, mikä tukee komission painopisteitä.

Komissio työskenteli vuonna 2024 edelleen tiiviisti yrityskeskittymien valvonnan parissa. Komissio teki 398 yrityskeskittymäpäätöstä eri aloilla, kun niitä vuonna 2023 tehtiin 333. Valtaosa yrityskeskittymistä (351) hyväksyttiin yksinkertaistetulla menettelyllä. Komissio puuttui 48 kymmeneen ehdotettuun hankintaan, joista kahdeksan hyväksyttiin ehdollisina. Yhtään hankintaa ei kielletty vuonna 2024, mutta osapuolet luopuivat kahdesta ilmoitetusta sulautumasta ja peruuttivat ne toisessa vaiheessa. 49 Jäljempänä esitetään yhteenveto tapauksista, jotka hyväksyttiin sitoumusten ehdolla, alkaen kolmesta perusteellisten tutkimusten jälkeen päätetystä tapauksesta.

Komissio hyväksyi helmikuussa 2024 Korean Airin ehdottaman Asiana Airlinesin yritysoston ehdollisena. 50 Komissio oli huolissaan siitä, että liiketoimi vahingoittaisi kilpailua EU:n ja Etelä-Korean välisten lentorahtipalvelujen sekä matkustajalentoliikennepalvelujen markkinoilla neljällä reitillä Soulin ja tiettyjen EU:n kohteiden välillä. Komission kilpailua koskevien huolten ratkaisemiseksi Korean Air tarjoutui luopumaan Asianan maailmanlaajuisesta rahtiliiketoiminnasta ja antamaan kilpailevan lentoyhtiön T'Wayn käyttöön tarvittavat resurssit, jotta se voisi aloittaa lentotoiminnan kyseisillä neljällä päällekkäisellä reitillä.

Heinäkuussa 2024 komissio hyväksyi ehdollisena Lufthansan ja Italian valtiovarainministeriön ehdottaman yhteisen määräysvallan hankinnan ITAssa. 51 Komission kilpailua koskevien huolten ratkaisemiseksi Lufthansa ja Italian valtiovarainministeriö ehdottivat i) että yhden tai kahden kilpailevan lentoyhtiön käyttöön annettaisiin tarvittavat resurssit, jotta ne voisivat aloittaa välilaskuttomat lennot Rooman tai Milanon ja tiettyjen Keski-Euroopan lentoasemien välillä, ja että toisella näistä lentoyhtiöistä olisi pääsy ITAn kotimaan verkkoon, jotta se voisi tarjota epäsuoria yhteyksiä tiettyjen Keski-Euroopan lentoasemien ja tiettyjen muiden italialaisten kaupunkien kuin Rooman ja Milanon välillä, ii) että ne tekisivät kilpailijoidensa kanssa sopimuksia, jotka parantaisivat näiden kilpailukykyä pitkän matkan reiteillä, kuten interline-sopimuksia tai lähtö- ja saapumisaikojen vaihtoja, ja iii) että ne siirtäisivät Italian ja Keski-Euroopan maiden välisten lyhyen matkan reittien lähtö- ja saapumisaikoja sitoumuksia hyödyntäville tahoille Milanon Linaten lentoasemalla.

Komissio hyväksyi helmikuussa 2024 ehdotuksen Orangen ja MásMóvilin välisen yhteisyrityksen perustamiseksi Espanjassa ehdollisena. 52 Yritykset tarjoutuivat myymään MásMóvilin hallussa olevia mobiilitaajuuksia niiden kilpailijalle Digille kolmella taajuusalueella (kaksi keskitaajuusaluetta ja yksi korkeataajuusalue). Näin Digi voi rakentaa oman verkostonsa ja varmistaa yhteisyritykselle merkittävän kilpailupaineen. Lisäksi yritykset tekevät valinnaisen kansallisen roaming-sopimuksen, ja Digi voi päättää, haluaako se käyttää sopimusta.

Lähde: Euroopan komissio

Alustavan tutkimuksen jälkeen saatiin päätökseen viisi tapausta, joissa komissio asetti ilmoituksen tehneiden osapuolten antamia sitoumuksia hyväksymispäätöksensä ehdoksi. Helmikuussa 2024 komissio hyväksyi CMA CGM:n ehdottaman Bolloré Logisticsin hankinnan ehdollisena. 53 Molemmilla yrityksillä on merkittävä rooli globaalilla logistiikka- ja kuljetussektorilla. Osapuolet tarjoutuivat luopumaan kaikista Bolloré Logisticsin toiminnoista Guadeloupessa, Martiniquessa, Saint Martinissa ja Ranskan Guayanassa sekä eräistä myytyihin toimintoihin liittyvistä omaisuuseristä Ranskassa. Näiden korjaavien toimenpiteiden tarkoituksena oli ratkaista pääasiassa Ranskan merentakaisten alueiden ja Ranskan pääkaupunkiseudun logistiikkamarkkinoihin liittyviä kilpailuongelmia.

Kesäkuussa 2024 komissio hyväksyi ensimmäisen vaiheen tutkimuksen jälkeen ehdollisena ehdotuksen, jonka mukaan Cooper hankkisi Viatrisin lääkkeiden käsikauppaliiketoiminnan Euroopassa. 54 Vastatakseen komission kilpailua koskeviin huoliin osapuolet sitoutuivat luopumaan lasten Bebegel-ummetuslääkettä ja Otowaxoli ‑korvavahanpoistovalmistetta koskevista oikeuksista, omistusoikeuksista ja osuuksista. Komissio päätteli, että luovutukset ratkaisivat kilpailuongelmat kokonaisuudessaan luomalla uusille kilpailijoille mahdollisuuksia tulla näiden tuotteiden markkinoille ja laajentua niillä elinkelpoisina kilpailijoina.

Komissio antoi elokuussa 2024 ehdollisen hyväksynnän sille, että Bunge hankkii Viterran. 55 Nämä kaksi yritystä ovat maailmanlaajuisia toimijoita maatalouden koko arvoketjussa viljelykasvien alkutuotannosta elintarvikkeiden, rehujen ja polttoaineiden toimitusketjujen loppupäähän asti. Komission tutkimus osoitti, että Bunge ja Viterra käyttävät merkittävää markkinavoimaa tuotantoketjun alkupään viljelijöihin sekä asiakkaisiin rapsin- ja auringonkukansiementen koko arvoketjuissa Keski-Euroopassa. Komission hyväksynnän edellytyksenä on Viterran alkutuotanto- ja jalostuslaitosten ja -henkilöstön luovutus Unkarissa ja Puolassa.

Lokakuussa 2024 komissio hyväksyi ehdollisesti yrityskaupan, jossa JD Sports hankkii Couririn. 56 Molemmat yritykset ovat useiden tuotemerkkien urheilutavaroiden ja erityisesti vapaa-ajan urheilujalkineiden ja -vaatteiden vähittäismyyjiä useissa ETA-maissa. Komissio katsoi, että sulautuma johtaisi suuriin yhteenlaskettuihin markkinaosuuksiin useilla paikallisilla markkinoilla Ranskassa ja Portugalissa, mikä vähentäisi kilpailua, nostaisi hintoja ja vähentäisi kuluttajien valinnanvaraa näillä paikallisilla markkinoilla. Komission hyväksyntä edellytti kaikkien Portugalissa sijaitsevien Courir-myymälöiden ja useiden tietyillä Ranskan paikallisilla markkinoilla sijaitsevien myymälöiden luovuttamista Snipesille, joka on osapuolten suora kilpailija.

Komissio hyväksyi lokakuussa 2024 Eiffagen toteuttaman EQOS:n yritysoston ehdollisena. 57 EQOS ja Eiffage, joiden päätoimipaikat sijaitsevat Saksassa ja Ranskassa, toimivat aktiivisesti pitkän matkan rautatieyhteyksien kannattimien ja ajojohdinten asentamisen ja kunnossapidon markkinoilla, myös Belgiassa. Komissio katsoi, että sulautuma nostaisi hintoja, huonontaisi laatua ja vähentäisi innovointia, mikä vahingoittaisi Belgian rautatieinfrastruktuurin hallinnointia ja lopulta kuluttajia. Päätöksen ehtona on EQOS Belgiumista luopuminen. Näin riippumaton toimija voi luoda markkinoille uutta kilpailupainetta. Joulukuussa 2024 komissio hyväksyi Stadsbaderin, joka on rautatieinfrastruktuurialalla toimiva belgialainen yritys, EQOS Belgiumin ostajaksi.

Valtiontukien valvonta

Investoinnit digitaalisiin infrastruktuureihin, teknologioihin ja palveluihin edistävät keskeisellä tavalla talouskasvua paitsi digitaalialalla, myös koko taloudessa. Tällaiset investoinnit ovat välttämättömiä digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa 63 asetettujen politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi. Digitaalialalle tehtäviin riskialttiisiin investointeihin saatetaan tarvita valtiontukea markkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseksi (eli kun pelkkien yksityisten aloitteiden tuottamien investointien määrä jäisi yhteiskunnan kannalta liian alhaiseksi).

Komissio hyväksyi huhtikuussa 2024 Slovakian suunnitelmat korvata maanpäällisen digitaalitelevision operaattorille Towercomille 700 MHz:n taajuusalueen vapauttamisesta aiheutuneet suorat kustannukset. 64 Towercom saa vapauttamisesta 11,7 miljoonan euron korvauksen. Tämä on seurausta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksestä 65 vapauttaa 700 MHz:n taajuusalue matkaviestinnälle kesäkuuhun 2020 mennessä ja mahdollistaa riittävä korvaus maanpäällisen verkon operaattoreille valtiontukisääntöjen mukaisesti.

Toukokuussa 2024 komissio hyväksyi Italian 2 miljardin euron valtiontukitoimenpiteen STMicroelectronicsin tukemiseksi piikarbidivoimalaitteiden integroidun lastunvalmistuslaitoksen rakentamisessa ja toiminnassa Sisilian Cataniassa. 66 Hanke perustuu teknologioihin, joita on kehitetty ja kehitetään osana mikroelektroniikan tutkimusta ja innovointia koskevia Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita, jäljempänä ’IPCEI-hankkeet’. 67 Toimenpiteellä vahvistetaan EU:n toimitusvarmuutta, häiriönsietokykyä ja digitaalista suvereniteettia puolijohdeteknologioiden osalta Euroopan sirusäädöstä koskevassa tiedonannossa 68 asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Joissakin tapauksissa komissio totesi, että tukitoimenpiteet eivät olleet EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia.

Esimerkiksi vuonna 2024 komissio arvioi Romanian Blue Airin hyväksi toteuttamaa rakenneuudistussuunnitelmaa. Romanialainen lentoyhtiö Blue Air oli ollut taloudellisissa vaikeuksissa vuodesta 2019. Romania myönsi vuonna 2020 julkisen takauksen, jolla korvattiin lentoyhtiölle koronaviruksen suoraan aiheuttamat vahingot, sekä julkisen takauksen pelastamislainalle. Vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävän julkisen tuen on perustuttava toteuttamiskelpoisiin suunnitelmiin tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Komissio totesi helmikuussa 2024, että Blue Airia koskeva rakenneuudistussuunnitelma ei ollut EU:n valtiontukisääntöjen mukainen. 69

Komissio totesi kesäkuussa 2024, että Unkarin suunnitelma tukea uuden autonosien tuotantolaitoksen rakentamista Észak Magyarországiin ei ollut EU:n valtiontukisääntöjen mukainen. 70 Alueellisen tuen on kannustettava yritystä harjoittamaan lisätoimintaa epäsuotuisalla alueella, eikä tämä vaatimus täyttynyt tässä tapauksessa. Komissio päätteli, että Unkari ei kyennyt osoittamaan, että tuki olisi ratkaiseva tekijä sille, että tuensaaja sijoittaisi investointinsa Unkariin.

Komissio päätteli huhtikuussa 2024, että Tšekin eräille suurille tšekkiläisille maatalousyrityksille vuosina 2017 ja 2018 myöntämä investointituki ei ollut EU:n valtiontukisääntöjen mukaista. 71 Tšekin on perittävä sisämarkkinoille soveltumaton valtiontuki takaisin. Tuki perustui aiempaan maatalouden ryhmäpoikkeusasetukseen 72 , jonka mukaan tukea voidaan myöntää vain pk-yrityksille. Tšekin viranomaiset luokittelivat osan tuensaajista virheellisesti pk-yrityksiksi, vaikka ne olivat itse asiassa suuria yrityksiä.

Innovointi on yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä edistäjistä. Valtiontukisäännöt antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea huipputeknologian kehittämistä julkisella rahoituksella. IPCEI-hankkeet palvelevat tätä tarkoitusta. Niiden avulla jäsenvaltiot voivat yhdistää valtioiden varoja EU:n yhteistä etua koskevien strategisten alojen ja teknologioiden kehittämiseksi, erityisesti aloilla, joilla markkinat eivät yksinään tuota toivottua tulosta.

Komissio teki tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa IPCEI-hankkeiden yhteisellä eurooppalaisella foorumilla, jäljempänä ’JEF-IPCEI-foorumi’, uusien IPCEI-hankkeiden suunnittelu- ja arviointiprosessin parantamiseksi ja nopeuttamiseksi. 73  

Lähde: Euroopan komissio

3.2 Vihreän siirtymän tukeminen

Kilpailupolitiikalla edistetään EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita, kuten EU:n talouden hiilestä irtautumista ja liikenteen siirtymistä fossiilisista polttoaineista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Kilpailuoikeuden noudattamisen valvonta edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa 75 pitämällä markkinat tehokkaina, oikeudenmukaisina ja innovatiivisina.

Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta

Komissio jatkoi vuonna 2024 vihreää siirtymää haittaavan kilpailunvastaisen markkinakäyttäytymisen torjumista. Siirtyminen tieliikenteestä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin on ratkaisevan tärkeää. Erityisesti raideliikenne pienentää hiilijalanjälkeä. Tätä muutosta ei voida saavuttaa ilman tehokasta, kilpailukykyistä ja houkuttelevaa raideliikennettä.

Lokakuussa 2024 Tšekin ja Itävallan rautatieyhtiöille – Ceské dráhy (CD) ja Österreichische Bundesbahnen (ÖBB) – määrättiin 48,7 miljoonan euron sakko EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta. 76 ČD ja ÖBB tarjoavat rautateiden henkilöliikennepalveluja Tšekissä ja Itävallassa. ČD ja ÖBB tekivät yhteistyötä estääkseen uutta tulokasta, RegioJetiä, hankkimasta ÖBB:ltä käytettyjä vaunuja, joista RegioJetin kilpailukyky oli suurelta osin riippuvainen. ČD ja ÖBB vaihtoivat luottamuksellisia tietoja myyntimenettelyistä, tarjouksista ja muiden tarjoajien kiinnostuksen tasosta sulkeakseen RegioJetin pois markkinoilta. Liikkuvan kaluston myynti järjesteltiin kilpailunvastaisesti niin, että ČD pystyisi hankkimaan käytetyt vaunut RegioJetin sijasta.

Komissio teki tammikuussa 2024 Renfen antamista sitoumuksista oikeudellisesti sitovia, mikä avasi kilpailua junalippujen verkkomyynnissä Espanjassa. 77 Komissio päätteli, että Renfen esittämät sitoumukset ratkaisivat sen alustavat huolet siitä, että Renfe oli saattanut rikkoa SEUT-sopimuksen 102 artiklaa kieltäytymällä toimittamasta kaikkea sisältöään ja reaaliaikaisia tietojaan kolmansille lipunmyyjille. Renfen sitoumukset avaavat kilpailua junalippujen verkkomyynnissä Espanjassa sekä edistävät edullisempia raideliikenteen palveluja ja ympäristöystävällisiä liikennemuotoja. 

Yrityskeskittymien valvonta

Vuonna 2024 komissio tutki ja tarkasteli useita vihreisiin teknologioihin ja kestävyyspyrkimyksiin liittyviä sulautumia ja hankintoja esimerkiksi uusiutuvan energian 78 , sähköajoneuvojen latausasemien 79 ja biopolttoaineiden 80 sektoreilla.

Komissio hyväksyi elokuussa 2024 kahden yhteisyrityksen perustamisen, jonka toteuttivat kolme ranskalaista yritystä eli Erameti, Suez RV France ja TFIN. 81 Nämä kolme emoyhtiötä toimivat metallien talteenoton ja hyödyntämisen, vesi- ja jätehuoltopalvelujen sekä suljetun kierron kierrätysratkaisujen aloilla ajoneuvon elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Liiketoimi koski pääasiassa sähköajoneuvoista peräisin olevien litiumioniakkujen ja niiden tuotannosta peräisin olevien jäämien kierrätystä.

Komissio hyväksyi lokakuussa 2024 ehdoitta sen, että Yhdistyneissä arabiemiraateissa rekisteröity yritys Masdar hankki Ateenan pörssissä listatun kreikkalaisen uusiutuvan energian yrityksen Ternan. 82 Masdar on uusiutuvaa energiaa ja kestävää kehitystä edistävä yritys, joka kehittää energiaan, veteen, kaupunkikehitykseen ja puhtaisiin teknologioihin liittyviä ratkaisuja maailmanlaajuisesti.

Valtiontukien valvonta

EU:n talouden viherryttämisen tukemiseksi tarvitaan huomattavasti rahoitusta. Rahoitus hankitaan pääasiassa yksityisistä lähteistä, joita kuitenkin tarvittaessa kannustetaan ja/tai täydennetään julkisilla varoilla. Voimassa olevat valtiontuen valvontaa koskevat säännöt tarjoavat jäsenvaltioille useita mahdollisuuksia rahoittaa aloitteita, joilla edistetään hiilestä irtautumista ja talouden viherryttämistä.

Komissio hyväksyi vuonna 2024 kaikkiaan 51 valtiontukitoimenpidettä 83 , joilla pyritään nopeuttamaan vihreää siirtymää eri aloilla. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat merkittävä tuki uusiutuvan energian hankkeille, teollisuuden hiilestä irtautumista koskeville toimille ja puhtaan liikenteen aloitteille. Hyväksytyillä valtiontukitoimenpiteillä on esimerkiksi tuettu uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, laajentamista, vähähiilisten teknologioiden käyttöönottoa teollisessa tuotannossa sekä kestävien liikenneratkaisujen, kuten sähköajoneuvoinfrastruktuurin ja vetykäyttöisen liikenteen, kehittämistä. Nämä aloitteet edistävät paitsi ilmastoneutraaliutta myös EU:n talouden häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä.

Komissio päätti marraskuussa 2024, että Saksan 1,9 miljardin euron valtiontukitoimenpide DB Cargon 84 tukemiseksi oli EU:n valtiontukisääntöjen mukainen pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien EU:n suuntaviivojen 85 mukaisesti arvioituna. DB Cargo on valtion omistaman Deutsche Bahnin (DB) kokonaan omistama tytäryhtiö sekä kooltaan ja liikevaihdoltaan suurin rautateiden rahtiliikenteen harjoittaja EU:ssa. Arvioidessaan tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille komissio otti huomioon rautateiden rahtiliikenteen keskeisen merkityksen kestävänä ja vähäpäästöisenä vaihtoehtona maantiekuljetuksille ja sen merkityksen välttämättömänä ratkaisuna logistiikan ekologisessa murroksessa.

IPCEI-hankkeet voivat edistää puhtaiden teknologioiden innovointia ja parantaa energia- ja resurssitehokkuutta. Näillä perusteilla komissio hyväksyi Hy2Infra -yhteishankkeen.

Lähde: Euroopan komissio

Lähde: Euroopan komissio

Komissio hyväksyi helmikuussa 2024 Saksan 1,3 miljardin euron valtiontukitoimenpiteen 88 ilmastolle, ympäristönsuojelulle ja energia-alalle myönnettävästä valtiontuesta annettujen suuntaviivojen 89 , jäljempänä ’CEEAG-suuntaviivat’, mukaisesti. Osittain elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettu toimenpide tukee ArcelorMittalia sen eräiden teräksentuotantoprosessien hiilestä irtautumisessa. Valtiontukiohjelma edistää EU:n vetystrategiassa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Toimenpide vähentää lisäksi riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa vihreää siirtymää REPowerEU-suunnitelman mukaisesti.

Lisäksi komissio hyväksyi kesäkuussa 2024 CEEAG-suuntaviivojen mukaisesti Ruotsin 265 miljoonan euron suuruisen toimenpiteen, joka rahoitettiin osittain elpymis- ja palautumistukivälineestä. Toimenpiteellä tuetaan H2GS AB:tä laajamittaisen vihreän teräksen tuotantolaitoksen perustamisessa. 90 Lisäksi komissio hyväksyi lokakuussa 2024 Ruotsin 128 miljoonan euron toimenpiteen, jolla tuetaan SSAB:tä sen terästuotannon hiilestä irtautumisessa. Toimenpiteen tarkoituksena on nopeuttaa SSAB:n siirtymistä sähköistettyyn teräksentuotantoon sen Ruotsissa sijaitsevissa teräslaitoksissa ja edistää teräksen arvoketjun viherryttämistä. 91 Tämä valtiontukitoimenpide on EU:n ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen mukainen.

Huhtikuussa 2024 komissio hyväksyi alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen nojalla Slovakian valtiontukitoimenpiteen, jolla edistetään työpaikkojen luomista, alueellista kehitystä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Valtiontuen kokonaismäärä oli 267 miljoonaa euroa. 92 Investointituella tuetaan uuden sähkökäyttöisten henkilöautojen tuotantolaitoksen perustamista Valalikyyn Itä-Slovakiassa.

Komissio hyväksyi huhtikuussa 2024 tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän valtiontuen puitteiden 93 mukaisesti Ranskan valtiontukitoimen, jonka budjetti oli 300 miljoonaa euroa. 94 Se tukee Electricité de Francen tytäryhtiötä Nuwardia pienten modulaaristen ydinreaktoreiden tutkimuksessa ja kehittämisessä.

Komissio hyväksyi heinäkuussa 2024 tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaisesti Ranskan valtiontukiohjelman, jolla tuetaan merituulivoiman käyttöönottoa 20 vuoden ajan ja edistetään siirtymistä kohti nollanettotaloutta. Ohjelman budjetti on 10,82 miljardia euroa. 95

Komissio hyväksyi vuonna 2024 tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaisesti 902 miljoonan euron investointituen Northvoltille sähköajoneuvojen akkutehtaan rakentamista varten. 96 Ilman tukea yritys olisi investoinut Yhdysvaltoihin eikä EU:hun.

Toukokuussa 2024 komissio hyväksyi CEEAG-suuntaviivojen puitteissa Tšekin 3,2 miljardin euron ohjelman, jolla tuetaan sähköntuotantoa uusilla ja nykyaikaistetuilla sähkön ja lämmön tehokkailla yhteistuotantolaitoksilla. 97 Ohjelmalla edistetään Tšekin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n energiatehokkuustavoitteiden täytäntöönpanoa.

3.3. Ihmisten hyväksi toimivan talouden tukeminen

Rahoituspalvelusektori

Komissio oli katsonut vuonna 2022 alustavasti, että Apple rajoitti kilpailua käyttämällä väärin määräävää asemaansa iOS-laitteiden mobiililompakkomarkkinoilla 98 rajoittamalla kaupoissa tehtävien maksujen (lähimaksu) osalta pääsyä iPhone-puhelinten tähän ominaisuuteen ja varasi siten pääsyn kyseiseen toiminnallisuuteen Apple Paylle. 99 Komissio totesi heinäkuussa 2024, että Applen esittämät sitoumukset vastasivat sen alustaviin huoliin ja teki sitoumuksista oikeudellisesti sitovia. Apple sitoutui antamaan kilpailijoille mahdollisuuden käyttää iPhone-puhelimien lähimaksuteknologiaa (tai NFC-lähitiedonsiirtoteknologiaa) 100 , mikä laajentaa iPhonen käyttäjien valinnanvaraa turvallisissa ja innovatiivisissa mobiililompakoissa. 101

Lähde: Euroopan komissio

Komissio tutki vuonna 2024 useita rahoituspalvelualan sulautumia. Esimerkiksi maaliskuussa 2024 komissio hyväksyi Worldlinen ja Crédit Agricolen yhteisyrityksen perustamisen. Molempien yritysten kotipaikka on Ranskassa. 102 Yhteisyritys on suunnattu ranskalaisille ja ulkomaisille kauppiaille tarjottavien vastaanotto- ja hyväksymispalvelujen 103 markkinoille Ranskassa. Kesäkuussa 2024 komissio hyväksyi liiketoimen, jossa UniCredit hankki yksinomaisen määräysvallan Alpha Bank Romaniassa. 104 Liiketoimi koski erilaisia pankki- ja rahoituspalveluja Romaniassa, kuten vähittäispankki- ja yrityspankkipalveluja sekä rahoitusmarkkinapalveluja.

Komissio hyväksyi vuonna 2024 tiettyjen voimassa olevien valtiontukiohjelmien pidentämisen tai uudelleen käyttöön ottamisen, jotta jäsenvaltiot voivat tukea vaikeuksissa olevien rahoitusalan yritysten rakenneuudistusta tai hallittua markkinoilta poistumista. Esimerkiksi syyskuussa 2024 komissio hyväksyi vuodesta 2014 käytössä olleen Puolan luotto-osuuskuntien likvidaatiojärjestelmän palauttamisen käyttöön. 105 Lisäksi komissio hyväksyi huhtikuussa 2024 Kyproksen valtion asunto-ohjelman nojalla myönnettyjen lainojen hallinnointijärjestelmän (OIKIA-järjestelmä) uudelleenkäyttöönoton ja joulukuussa 2024 järjestelmän muutoksen. Järjestelmästä myönnetään avustuksia mitätöimällä osittain sellaisten lainanottajien lainoja, joilla on vaikeuksia maksaa lainansa takaisin valtion asunto-ohjelman mukaisesti. 106 Joulukuussa 2024 komissio suostui jälleen pidentämään Kreikan Hercules-omaisuudensuojeluohjelmaa. Hercules-ohjelma auttaa pankkeja järjestämättömien lainojen arvopaperistamisessa ja siirtämisessä pois niiden taseista. 107  

Verotus

Helmikuussa 2024 komissio päätti valtiontukitutkinnan, joka koski Tanskan 108 ja Ruotsin 109 julkista rahoitusta Juutinrauman kiinteälle rautatie-maantieyhteydelle. Komissio päätteli, ettei Tanskan ja Ruotsin myöntämä takaus eikä yhteyden rakentaminen ollut uutta valtiontukea. Osa Tanskan myöntämästä ja toteuttamasta verotuesta katsottiin kuitenkin uudeksi valtiontueksi, joka oli suhteetonta ja siten valtiontukisääntöjen vastaista. Tanskan oli perittävä sisämarkkinoille soveltumaton tuki takaisin.

Komissio teki kesäkuussa 2024 kaksi Saksaa koskevaa päätöstä. 110 Komissio päätteli, että Saksan julkisten pelikasinoiden erityisverojärjestelmä ei ollut EU:n valtiontukisääntöjen mukainen. Näin ollen sisämarkkinoille soveltumaton valtiontuki oli perittävä takaisin ja verojärjestelmät lakkautettava.

4. Digimarkkinasäädöksen ja ulkomaisia tukia koskevan asetuksen tuloksellinen täytäntöönpano

4.1. Digimarkkinasäädöksen noudattamisen valvonta vastaa digitaalisten markkinoiden haasteisiin ja dynamiikkaan

Digimarkkinasäädös 113 on sisämarkkinoiden sääntelyväline, jonka tavoitteena on lisätä digitaalialan kilpailullisuutta ja lopettaa verkkoalustatalouden portinvartijoina toimivien yritysten epäoikeudenmukaiset käytännöt. Portinvartijoiksi virallisesti nimettyjen yritysten on noudatettava digimarkkinasäädöksessä vahvistettuja velvoitteita 114 .

Ensimmäiset kuusi nimettyä portinvartijaa 115 toimittivat digimarkkinasäädöksen mukaiset vaatimustenmukaisuusilmoituksensa maaliskuussa 2024. 116 Myöhemmin saman kuukauden aikana komissio aloitti muodolliset velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevat tutkimukset Alphabetin, Applen ja Metan osalta. Tutkimusten aiheet olivat Alphabetin ja Applen ohjaussäännöt niiden omissa sovelluskaupoissa (Google Play ja App Store), Alphabetin omien palvelujen ja tuotteiden suosiminen Google Search -palvelussa, Applen käyttäjien valintavelvoitteet, mukaan lukien verkkoselaimen valintanäyttö, asennusten poistaminen ja oletusarvot sekä Metan ”maksa tai suostu” -mainontamalli. Komissio epäili, että näiden portinvartijoiden vaatimusten noudattamiseksi toteuttamat toimenpiteet eivät olleet tuloksellisia eivätkä tarjonneet EU:ssa toimiville yrityksille eivätkä EU:n kansalaisille digimarkkinasäädöksen mukaisia laajoja mahdollisuuksia.

Komissio toteutti viisi perusteellista markkinatutkimusta ydinalustapalvelujen osalta sen jälkeen, kun asianomaiset yritykset olivat kiistäneet oletetun portinvartijan asemansa, ja tarkasteli näissä tutkimuksissa huolellisesti sekä moninaisten markkinatoimijoiden että portinvartijoiden näkemyksiä. Tämän seurauksena komissio päätti ensin helmikuussa 2024, että kynnysarvojen täyttymisestä huolimatta jotkin Microsoftin ydinalustapalveluista – eli Microsoftin verkkohakukone Bing, verkkoselain Edge ja verkkomainospalvelu Microsoft Advertising – ja Applen viestintäpalvelu iMessage eivät ole portinvartijapalveluita. Sen lisäksi, että komissio päätti toukokuussa 2024 olla nimeämättä X Ads ja TikTok Ads -palveluja ydinalustapalveluiksi, se päätti lokakuussa 2024 viidennen markkinatutkimuksensa päättämällä, että X-verkkoyhteisöpalvelua ei pitäisi nimetä ydinalustapalveluksi, koska se ei ole digimarkkinasäädöksen mukainen tärkeä yhdysväylä yrityskäyttäjille, jotka pyrkivät tavoittamaan loppukäyttäjät. 117 Komissio teki vuonna 2024 yhteensä kuusi nimeämättä jättämistä koskevaa päätöstä.

Komissio ilmoitti Applelle kesäkuussa 2024 alustavasta näkemyksestään, jonka mukaan sen App Storen ohjaussäännöt ovat digimarkkinasäädöksen vastaisia, koska ne estävät sovelluskehittäjiä ohjaamasta kuluttajia vapaasti vaihtoehtoisilla kanavilla olevien tarjousten ja sisällön pariin. Lisäksi komissio käynnisti saman kuukauden aikana Applea vastaan uuden velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn, joka koski sen sopimusvaatimuksia kolmansille sovelluskehittäjille ja sovelluskaupoille, mukaan lukien Applen uusi ”ydinteknologiamaksu”.

Komissio ilmoitti heinäkuussa 2024 Metalle alustavista havainnoistaan, joiden mukaan sen ”maksa tai suostu” -mainontamalli ei ollut digimarkkinasäädöksen mukainen, aloittamalla velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn. Komissio katsoo alustavasti, että tämä joko-tai-valinta pakottaa käyttäjät suostumaan henkilötietojensa yhdistämiseen eikä tarjoa vaihtoehtona vastaavaa versiota Metan sosiaalisista verkostoista, jossa olisi vähemmän yksilöllistettyjä mainoksia.

Lisäksi komissio nimesi huhtikuussa 2024 Applen portinvartijaksi sen tablettien (iPad) iPadOS-käyttöjärjestelmän osalta, mikä avaa digimarkkinasäädöksen tarjoamat mahdollisuudet kaikille EU:ssa toimiville yrityksille. Toukokuussa 2024 komissio nimesi Bookingin digimarkkinasäädöksen mukaiseksi portinvartijaksi sen verkossa toimivan Booking.com-välityspalvelun osalta. Yrityksellä oli kuusi kuukautta aikaa varmistaa, että palvelu on kaikilta osin digimarkkinasäädöksen vaatimusten mukainen. Määräaika umpeutui 14. marraskuuta 2024. Booking julkaisi 13. marraskuuta 2024 vaatimustenmukaisuusilmoituksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti toimenpiteet, joihin se on ryhtynyt Booking.com -palvelun saattamiseksi digimarkkinasäädöksen vaatimusten mukaiseksi. 118  

Komissio aloitti syyskuussa 2024 kaksi täsmennysmenettelyä 119 auttaakseen Applea täyttämään digimarkkinasäädöksen mukaiset velvoitteensa tarjota kolmansille kehittäjille ja yrityksille maksuton ja tosiasiallinen yhteentoimivuus Applen digimarkkinasäädöksessä nimettyjen iOS- ja iPadOS-käyttöjärjestelmien ohjaamien laitteisto- ja ohjelmisto-ominaisuuksien kanssa. Komissio lähetti 18. joulukuuta 2024 alustavat päätelmät Applelle kummassakin täsmennysmenettelyssä. Näissä alustavissa päätelmissä otettiin Applen ja kolmansien osapuolten kommentit huomioon ja ehdotettiin toimenpiteitä, joilla varmistetaan verkkoon liitettyjen laitteiden yhteentoimivuus iPhone-laitteiden kanssa ja tehdään yhteentoimivuudesta ennakoitavampaa ja avoimempaa kolmansille osapuolille, kuten digimarkkinasäädöksessä edellytetään.

Unionin yleinen tuomioistuin antoi heinäkuussa 2024 tuomionsa asiassa, jossa Bytedance oli riitauttanut nimeämisensä digimarkkinasäädöksen mukaiseksi portinvartijaksi. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksen.

Digimarkkinasäädöksessä kehotetaan komissiota, joka on säädöksen täytäntöönpanon ainoa valvoja, kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja muita asianomaisia osapuolia tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään. Tätä varten perustettiin korkean tason ryhmä. 120 Korkean tason ryhmän pääasiallisena tavoitteena on tukea digimarkkinasäädöksen ja muiden portinvartijoihin sovellettavien alakohtaisten säännösten johdonmukaista ja tuloksellista täytäntöönpanoa. Korkean tason ryhmä kokoontui vuonna 2024 kahdeksan kertaa.

Lisätietoja siitä, miten komissio valvoo digimarkkinasäädöksen noudattamista, on saatavilla digimarkkinasäädöstä koskevasta vuosikertomuksesta.

4.2. Sisämarkkinoiden suojeleminen vääristävältä ulkomaiselta tuelta ulkomaisia tukia koskevan asetuksen noudattamisen valvonnalla

Komissio valvoi vuonna 2024 tiukasti sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen 121 noudattamista suojellakseen sisämarkkinoita EU:n ulkopuolisten maiden sisämarkkinoilla toimiville yrityksille myöntämiltä, kilpailua vääristäviltä tuilta. Sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annettu asetus tarjoaa puitteet ulkomaisten tukien sisämarkkinoilla aiheuttamien vääristymien torjumiselle tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Tällaisia vääristymiä voi ilmetä missä tahansa taloudellisessa toiminnassa ja erityisesti keskittymissä ja julkisissa hankintamenettelyissä. Samalla sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annettu asetus varmistaa, että EU:n sisämarkkinat pysyvät avoimina kolmansien maiden kaupalle ja investoinneille. 122

Komissio vastaanotti vuonna 2024 kaikkiaan 102 sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen mukaista keskittymäilmoitusta. Komissio aloitti vuonna 2024 alustavan tarkastelun lentoasemien ja satamien turvalaitteiden alalla. Osana tutkimusta komissio teki sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen mukaisia yllätystarkastuksia Nuctechin tiloihin Alankomaissa ja Puolassa. Nuctech on kiinalainen yritys, joka valmistaa ja myy turvalaitteita EU:ssa. Komissiolla oli viitteitä siitä, että tarkastettu yritys on voinut saada ulkomaisia tukia, jotka voisivat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. 123 Lisäksi komissio käynnisti tuulienergiaa koskevan alustavan tarkastelun.

Sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen mukaisesti vastaanotettujen 102 keskittymäilmoituksen tuloksena komissio käynnisti yhden perusteellisen tutkinnan, joka koski Emirates Telecommunications Group Company PJSC:n (e&) hankkimaa yksinomaista määräysvaltaa PPF Telecom Group B.V:ssä (PPF) sen tšekkiläistä liiketoimintaa lukuun ottamatta. 124 Komissio hyväksyi liiketoimen ehdollisesti syyskuussa 2024 sillä edellytyksellä, että osapuolten tarjoamat sitoumukset täytetään kaikilta osin. e& on teleoperaattori, jonka kotipaikka on Yhdistyneissä arabiemiraateissa ja joka on valtion sijoitusrahasto Emirates Investment Authorityn (EIA) määräysvallassa. PPF, jonka päätoimipaikka on Alankomaissa, on Tšekissä, Bulgariassa, Unkarissa, Serbiassa ja Slovakiassa toimiva teleoperaattori. Komissio totesi, että e& ja EIA olivat saaneet Yhdistyneiltä arabiemiraateilta ulkomaisia tukia, erityisesti rajoittamattomana valtiontakauksena e&:lle sekä avustuksina, lainoina ja muina velkainstrumentteina. Sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen mukaan rajoittamattomien valtiontakausten katsotaan ”todennäköisimmin vääristävän sisämarkkinoita”. Näiden tukien avulla sulautuman tuloksena syntyvä yritys olisi voinut tehdä kilpailua vääristäviä investointeja sisämarkkinoilla. Vastatakseen komission huolenaiheisiin e& ja EIA sitoutuivat siihen, että e&:n yhtiöjärjestys ei poikkea Yhdistyneiden arabiemiraattien tavanomaisesta konkurssilainsäädännöstä, mikä poistaa rajoittamattoman valtiontakauksen. Lisäksi EIA:ta ja e&:iä kiellettiin rahoittamasta sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen toimintaa sisämarkkinoilla. Osapuolet sitoutuivat siihen, että muut yritysten väliset liiketoimet toteutetaan markkinaehdoin, ja sitoutuivat ilmoittamaan komissiolle tulevista hankinnoista, joista ei ole ilmoitettava sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen nojalla.

5. Kilpailupolitiikan ja valvonnan vaikutukset

5.1. Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonnan hyödyt kuluttajille ja kansalaisille

Komission toteuttamista kilpailuoikeuden täytäntöönpanotoimista ja yrityskeskittymien valvonnasta on suoraa hyötyä kansalaisille. Kilpailun pääosasto mittaa näiden toimien vaikutusta useilla tavoilla. Asiakkaiden suorat säästöt eli suorat hintavaikutukset, joista asiakkaat hyötyvät sen jälkeen, kun komissio on puuttunut sulautumia ja kilpailunrajoituksia koskeviin tapauksiin (mukaan lukien kartellit ja yksipuoliset toimet), ovat tärkeä mittari. Kilpailun pääosasto arvioi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) hyväksymän menetelmän 125 perusteella, että vuosina 2012–2023 komission kilpailuoikeuden täytäntöönpanotoimien ja yrityskeskittymien valvonnan tuottamat suorat asiakassäästöt olivat 12–21 miljardia euroa 126 vuodessa.

Säästöt asiakkaille (kunkin vaihteluvälin keskipisteinä) 2013–2023

Lähde: Euroopan komissio

Komissio ei ole ainoa EU:n kilpailusääntöjen noudattamisen valvoja. Myös kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvasti mukana valvonnassa. Kilpailun pääosasto alkoi vuonna 2024 mitata ja arvioida EU:n kansallisten toimivaltaisten viranomaisten suorittaman valvonnan tuottamia suoria lisäsäästöjä. Vuosina 2020–2022 kaikkien 13 osallistuvan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen voidaan arvioida tuottaneen yhteensä 7–11 miljardin euron suorat asiakassäästöt vuodessa. Jos kaikki asiakkaiden säästöt eli komission ja osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tuottamat säästöt yhdistetään, niiden määrä on 23–38 miljardia euroa vuosina 2020–2022. Nämä laskelmat antavat alustavan käsityksen komission ja 13 osallistuvan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tuottamien välittömien säästöjen suuruudesta. 127

Myös valvonnan epäsuorat pelotevaikutukset ja niiden myönteiset vaikutukset innovointiin ja laatuun ovat merkittäviä. Välillisiä vaikutuksia on vaikeampi arvioida kuin suoria vaikutuksia, mutta niillä on todennäköisesti suurempi merkitys kuin suorilla asiakassäästöillä. Komissio teetti loppuvuodesta 2023 selvityksen kilpailusääntöjen noudattamisen valvonnan pelotevaikutuksista ymmärtääkseen paremmin, miten yritykset ottavat ne huomioon liiketoimintapäätöksissään. Hanke jatkui vuonna 2024 ja päättyy vuoden 2025 alkupuoliskolla.

5.2. Kilpailun turvaaminen muuttuvassa maailmassa

Kilpailun pääosasto julkaisi kesäkuussa 2024 arviointiraportin Protecting competition in a changing world - Evidence on the evolution of competition in the EU during the past 25 years 128 . Vuonna 2024 järjestettiin myös raporttiin liittyvä konferenssi ja asiantuntijatyöpaja. Arviointiraportti perustuu OECD:n kannanottoihin, tutkijakonsortion näkemyksiin ja kilpailun pääosaston itse tekemään tutkimukseen. Raportin tarkoituksena oli tutkia, miten ja miksi kilpailuedellytykset ovat kehittyneet EU:ssa viimeisten 20–25 vuoden aikana, sekä selvittää, miten ja miksi kilpailun toimivuudella on merkitystä laajempien taloudellisten tulosten (kuten hintojen, tuottavuuden, kilpailukyvyn ja kasvun) kannalta.

Raportin ensimmäisessä osassa esitetyt tutkimukset viittaavat siihen, että keskimäärin ja useilla eri EU:n talouden sektoreilla viimeisten 25 vuoden aikana i) keskittyminen on lisääntynyt sekä teollisuudenalojen että markkinoiden tasolla, ii) katteet ja voitot ovat kasvaneet erityisesti jakeluketjun huipulla, iii) teollisuuden johtajien ja perässä tulijoiden katteiden, voittojen ja tuottavuuden erot ovat kasvaneet ja iv) liiketoiminnan dynaamisuus on vähentynyt esimerkiksi johtavien yritysten välisen markkinaosuuden vaihtelun tai markkinoille tulemisen ja niiltä poistumisen asteen perusteella mitattuna. Viimeisten 25 vuoden aikana havaitun kehityksen merkittävä taustatekijä näyttää olevan, että monilla aloilla suuret, markkinoille ensimmäiseksi tulleet yritykset korjaavat suurimman osan hyödyistä (”winner takes most” -dynamiikka) paljolti seuraavien pitkän aikavälin rakenteellisten taloudellisten muutosten vuoksi: i) omiin tietoteknisiin ratkaisuihin ja omistusoikeuden alaisiin tietoihin tai muihin aineettomiin hyödykkeisiin (esimerkiksi T&K, patentit ja tuotemerkit) tehtävien investointien osuuden kasvu, ii) globalisaatio ja iii) sulautumien ja yritysostojen lisääntyminen, vaikkakin mahdollisesti vähäisemmässä määrin. Myös sääntelylliset markkinoille pääsyn ja niiltä poistumisen esteet ovat voineet vaikuttaa näihin suuntauksiin.

Vaikka suuntaukset ja osatekijöiden yhdistelmät vaihtelevat toimialoittain, kilpailun intensiteetti vaikuttaa keskimäärin heikommalta ja kate- ja voittojakauman kärjessä olevien yritysten markkinavoima näyttää olevan aiempaa suurempi.

Raportin toisessa osassa esitellyt lisätutkimukset vahvistavat ja täydentävät aiempia tutkimuksia, joiden mukaan tosiasiallisella (tai heikolla) kilpailulla voi olla merkittäviä myönteisiä (tai kielteisiä) vaikutuksia paitsi hintoihin ja siten kuluttajien ostovoimaan myös EU:n yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn ja siten yleiseen talouskasvuun. 129 Nämä tulokset saavat vahvistuksen selvityksestä, jossa analysoidaan hintojen ja markkinoiden keskittymisen suhdetta kuudella alalla, joilla hinnat vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä, EU:hun sijoittautuneille vientiyrityksille tehdystä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin toimivan kansallisen kilpailun merkitystä EU:n sisämarkkinoilla, sekä toimivan kilpailun makrotaloudellisia vaikutuksia koskevasta selvityksestä.

5.3. Valtiontukipolitiikan vaikutus sisämarkkinoihin

Sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuuden ja moitteettoman toiminnan turvaamiseksi SEUT-sopimuksessa kielletään valtiontuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua. Valtiontuen valvonta varmistaa, että yritysten välinen kilpailu tapahtuu ansioiden perusteella eikä perustu kunkin yrityksen saamaan valtiontukeen. Tällä tavoin voidaan välttää tukikilpailut, jotka suosivat niiden jäsenvaltioiden tukemia yrityksiä, joilla on ”syvimmät taskut”. Tietyissä tilanteissa valtion väliintulo voi kuitenkin olla tarpeen talouden toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi. Tästä syystä SEUT-sopimuksessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus myöntää valtiontukea tiettyjen selkeästi määriteltyjen politiikkatavoitteiden tukemiseen. Valtiontukea voidaan myöntää, jos se on tarpeellista, oikeasuhteista ja asianmukaista määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi eikä vääristä kilpailua sisämarkkinoilla kohtuuttomasti. Kun valtiontuen valvonta on tuloksellista, valtiontuki on paremmin kohdennettua, sääntöjenmukaista ja vaikuttavaa ja liialliset korvaukset vältetään. Näin valtiontuen valvonta auttaa saamaan rajallisista julkisista varoista suurimman hyödyn.

Valtiontuen vaikutusten seuraamiseksi komissio kerää säännöllisesti tietoja siitä, miten jäsenvaltiot panevat valtiontukitoimenpiteensä täytäntöön. Tietoja kerätään monella tavalla, joista tärkeimpiä ovat seuraavat:

i) Vuosittain julkaistava valtiontuen tulostaulu, joka perustuu jäsenvaltioiden keräämiin tietoihin 130 kunkin hyväksytyn tukitoimenpiteen todellisista menoista (eli maksetuista määristä), mukaan lukien tukiosuudet eli tuesta koituva etu 131 . Uusimmat valtiontuen tulostaulun tiedot kattavat vuoden 2023.

ii) Määräajoin tehtävät kyselytutkimukset, joilla kerätään tietoja jäsenvaltioiden viimeaikaisten kriisien aikana (covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan) myöntämästä ja maksamasta julkisesta tuesta. Nämä kyselytutkimukset toteutettiin poikkeuksellisena toimena, jotta voitiin ottaa huomioon merkittävät tukisummat, joita on maksettu Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan seurauksena, ja tukea talouden aloja, jotka ovat keskeisessä asemassa nettonollatalouteen siirtymisessä. Tätä varten komissio keräsi tietoja hyväksyttyjen kriisitoimenpiteiden mukaisesti tosiasiallisesti myönnetystä valtiontuesta eli varoista, joihin yritykset olivat saaneet laillisen oikeuden kunkin tutkimuksen kattamana ajanjaksona. Uusin kyselytutkimus kattaa kesäkuun 2024 loppuun asti annetun tuen.

Kriisisidonnaisen ja ei-kriisisidonnaisen valtiontuen myöntäminen vuonna 2023

Jäljempänä esitetyt luvut koskevat yksinomaan valtiontueksi katsottaviin tukitoimenpiteisiin liittyviä maksuja. Jäsenvaltiot ovat voineet myöntää merkittävää tukea talouksilleen ja kotitalouksilleen muilla keinoilla, joita ei voida pitää valtiontukena.

Jäsenvaltioiden viimeisimpien vuosittaisten kertomusten (jotka kattavat vuoden 2023) mukaan ne maksoivat 186,77 miljardia euroa (joka vastaa 1,09:ää prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen) tukea ei-kriisisidonnaisiin toimenpiteisiin ja kriisitoimenpiteisiin.

Kokonaismenot supistuivat merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Nimellisesti vuoden 2023 menot lähes puolittuivat verrattuna vuosiin 2020 ja 2021 (eli covid-19-kriisin huippuun). Inflaatioon mukautettuna (verrattuna vuoden 2022 vuotuiseen inflaatiovauhtiin) valtiontuen kokonaismenot laskivat noin 23 prosenttia.

Kuva 1: Valtiontukimenot yhteensä, tukiosuudet prosentteina BKT:sta, erottelu covid-19-pandemiaan liittyvään valtiontukeen, tilapäisiin puitteisiin 132 liittyvään valtiontukeen ja ei-kriisisidonnaisiin valtiontukitoimenpiteisiin

Vuosina 2022 ja 2023 havaitut menovähennykset vastaavat kriisitoimenpiteisiin liittyvän tuen merkittävää supistumista 133 seuraavista syistä:

i) Covid-19-toimenpiteiden menot olivat 10,55 miljardia euroa vuonna 2023, mikä vastaa noin 0,06:ta prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen ja alle 6:ta prosenttia valtiontuen kokonaismenoista. Verrattuna covid-19-toimenpiteiden menoihin vuonna 2022 – 77,70 miljardia euroa vuoden 2023 hintoina – tämä merkitsee 86 prosentin vähennystä. Vähennys oli odotettavissa, koska covid-19-pandemiaa koskevat tilapäiset valtiontukipuitteet poistettiin asteittain käytöstä vuoden 2023 joulukuun loppuun mennessä.

ii) Kriisitoimenpiteiden osalta ilmoitetut menot perustuivat pääasiassa tilapäisiin kriisipuitteisiin ja tilapäisiin kriisi- ja siirtymäpuitteisiin, myös niiden osioihin, joilla tuetaan siirtymistä nettonollatalouteen. Tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaisesti tai niiden periaatteiden pohjalta hyväksytyt valtiontukitoimenpiteet supistuivat 39,45 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä on noin 0,23 prosenttia suhteessa EU:n kokonaisbruttokansantuotteeseen ja 21 prosenttia valtiontuen kokonaismenoista vuonna 2023. Kun vuoden 2022 tukimenot olivat 45,59 miljardia euroa kiinteinä hintoina, vuoden 2023 kokonaistukimenot laskivat niihin verrattuna 13 prosenttia.

Ei-kriisisidonnaisiin tavoitteisiin myönnetty valtiontuki kasvoi vuonna 2023 noin 136,78 miljardiin euroon, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 tukimenot, jotka olivat 119,98 miljardia euroa (kiinteinä hintoina). Ei-kriisisidonnaisen tuen maksettu kokonaismäärä kasvoi nimellisesti 19 jäsenvaltiossa vuoteen 2022 verrattuna 134 . Ei-kriisisidonnaisen valtiontuen lisääntyminen näyttää johtuneen pääasiassa ympäristönsuojeluun (myös energiansäästöihin) myönnetyn tuen kasvusta. Tämäntyyppiset tuet kasvoivat vuonna 2022 toteutuneesta noin 45,99 miljardista eurosta 55,32 miljardiin euroon vuonna 2023. Vastaavasti tutkimus- ja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan valtiontukimenot kasvoivat 11,99 miljardista eurosta vuonna 2022 kaikkiaan 15,95 miljardiin euroon vuonna 2023. Alakohtaiseen kehitykseen myönnetyn valtiontuen menot kasvoivat 9,37 miljardista eurosta vuonna 2022 kaikkiaan 13,02 miljardiin euroon vuonna 2023. Lisäksi IPCEI-hankkeille myönnetty valtiontuki lähes kaksinkertaistui 1,25 miljardista eurosta vuonna 2022 aina 2,22 miljardiin euroon vuonna 2023.

Kasvusta huolimatta vuonna 2023 myönnetyn ei-kriisisidonnaisen tuen määrä jää selvästi covid-19-pandemian huipulla laskettujen ei-kriisisidonnaisten tukimenojen alle. Nämä menot olivat kiinteinä hintoina 157,46 miljardia euroa vuonna 2020 ja 157,23 miljardia euroa vuonna 2021. Vuoden 2023 muut kuin kriisitukimenot jäävät myös pienemmiksi kuin kriisiä edeltävät menot, jotka olivat kiinteinä hintoina 153,34 miljardia euroa vuonna 2019 ja 145,43 miljardia euroa vuonna 2018.

Kuva 2: Valtiontukimenot ilman kriisitukea vuosina 2018–2023, tukiosuudet kiinteinä hintoina miljardeissa euroissa, eroteltuna tuen tarkoituksen mukaan

Kriisituen ja ei-kriisisidonnaisen valtiontuen menojen jakautumisessa jäsenvaltioiden kesken on merkittäviä eroja osuutena kansallisesta BKT:sta ilmaistuna. 135 Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka jäsenvaltioiden maksamien nimellisten tukimäärien välillä on huomattavia eroja, tilanne on monivivahteisempi, kun tarkastellaan suhteellisia valtiontukimenoja suhteessa BKT:hen.

Lopuksi on todettava, että edellä esitetyt luvut koskevat yksinomaan valtiontueksi katsottaviin tukitoimenpiteisiin liittyviä maksuja. Jäsenvaltiot ovat myös saattaneet myöntää merkittävää tukea taloudelleen ja kotitalouksilleen muilla toimenpiteillä, jotka eivät ole valtiontukitoimenpiteitä.

Kuva 3: Valtiontuen kokonaismenot jäsenvaltioittain vuonna 2023, tukiosuudet miljardeissa euroissa, erittely ei-kriisisidonnaisten valtiontukitoimenpiteiden, covid-19-pandemiaan liittyvän valtiontuen sekä tilapäisiin kriisipuitteisiin ja tilapäisiin kriisi- ja siirtymäpuitteisiin liittyvän valtiontuen välillä.

Kuva 4: Valtiontuen kokonaismenot jäsenvaltioittain, prosentteina suhteessa vuoden 2023 kansalliseen BKT:hen, erittely ei-kriisisidonnaisten valtiontukitoimenpiteiden, covid-19-pandemiaan liittyvän valtiontuen sekä tilapäisiin kriisipuitteisiin ja tilapäisiin kriisi- ja siirtymäpuitteisiin liittyvän valtiontuen välillä.

Valtiontuki teollisen innovoinnin ja teknologiajohtajuuden edistämiseksi

Vaikka valtiolla voi olla tärkeä rooli pyrittäessä parantamaan talouden kilpailukykyä, monia tukimuotoja ei katsota SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Valtiontukisäännöt tarjoavat kuitenkin jäsenvaltioille useita mahdollisuuksia tukea hyvin toimivaa ja oikeudenmukaista taloutta sekä puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin. Tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden ”siirtymäosioiden” tarkoituksena on edistää vihreää ja digitaalista siirtymää. Jäsenvaltiot voivat 31. joulukuuta 2025 saakka myöntää tukea nettonollatalouteen siirtymisen edistämiseksi. 136  

Vuonna 2023 teollisuudelle myönnetyn tuen kokonaismäärä 137 – valtiontukea koskeviin suuntaviivoihin perustuva tuki mukaan luettuna – oli 126,97 miljardia euroa, mikä on noin 0,74 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Teollisuustuen kokonaismäärästä ympäristönsuojelutuki (energiansäästöt mukaan luettuna) on ollut tärkein politiikkatavoite viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sen määrä oli 55,32 miljardia euroa vuonna 2023, mikä on 44 prosenttia teollisuustuen kokonaismäärästä eli noin 0,32 prosenttia suhteessa EU:n koko BKT:hen. IPCEI-hankkeiden hyväksi maksettiin 2,22 miljardia euroa valtiontukea vuonna 2023. Akkujen, akkukomponenttien, aurinkopaneelien ja sähköajoneuvojen tuotannon tukemiseen myönnettiin alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti 138 miljoonaa euroa investointitukea vuonna 2023. 

Vuoden 2024 kesäkuun loppuun mennessä tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaisesti myönnettyjä tukia koskevassa kyselytutkimuksessa 138 kerättyjen tuoreimpien tietojen mukaan 11 jäsenvaltiota 139 on aloittanut vuoden 2023 jälkeen puitteiden ”siirtymäosioiden” mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen. Tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden 2.5, 2.6 ja 2.8 jakson mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin oli myönnetty noin 2,38 miljardia euroa. 140  

Kun tarkasteltiin yksinomaan kunkin jäsenvaltion nettonollatalouteen siirtymisen edistämiseksi myöntämää tukea prosentteina kansallisesta BKT:sta laskettuna, Portugali oli suurin tuen antaja ja toiseksi suurin oli Slovakia.

Kaavio 5: Vuosina 2023 ja 2024 (30. kesäkuuta 2024 asti) tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaisesti myönnetty siirtymäkauden valtiontuki (absoluuttisesti ja prosentteina suhteessa kansalliseen BKT:hen)

6. Viestintä ja vaikuttaminen tukevat kilpailupolitiikkaa

Komissio edisti vuonna 2024 edelleen kilpailupolitiikkaa ja tiedotti siitä useilla tasoilla EU:n kilpailupolitiikan vaikuttavuuden tukemiseksi. Näkyvimmin tätä teki kilpailupolitiikasta vastaava johtava varapuheenjohtaja, joka osallistui moniin tapahtumiin ja lehdistötilaisuuksiin. Kilpailun pääosaston ylemmät johtajat osallistuivat komission edustustojen tuella myös tiedotustoimiin jäsenvaltioissa. Nämä toimet täydentävät kilpailun pääosaston ulospäin suuntautuvia viestintäaloitteita, kuten lehdistötiedotteita, toimintapoliittisia katsauksia, uutiskirjeitä ja sosiaalista mediaa.

Komissio jatkoi Markets for People -keskustelusarjaa vuonna 2024. Otsikolla This is why we need competition policy järjestetty viides ja viimeinen keskustelu pidettiin Tanskan Aarhusissa toukokuussa 2024. Lisäksi kilpailun pääosasto jatkoi webcast-keskustelujen ”Let's Talk Competition” -sarjaansa. Webcast-lähetyksissä asiantuntijat keskustelivat kilpailupolitiikan ja valvonnan keskeisestä kehityksestä 141 .

Merkittäviä viestintätoimia toteutettiin myös kilpailun pääosaston arviointiraportin Protecting competition in a changing world. Evidence on the evolution of competition in the EU during the past 25 years julkaisun yhteydessä. Julkistamiskonferenssi järjestettiin 27. kesäkuuta 2024 142 ja asiantuntijatyöpaja 15. lokakuuta 2024. 143  

7. Suhteet muihin EU:n toimielimiin

Euroopan parlamentti, neuvosto, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea ovat komission keskeisiä kumppaneita kilpailupolitiikkaa koskevassa jatkuvassa vuoropuhelussa. Johtava varapuheenjohtaja Vestager osallistui vuonna 2024 Euroopan parlamentissa useisiin keskusteluihin ja rakenteellisiin vuoropuheluihin muun muassa talous- ja raha-asioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, veroasioita käsittelevän alivaliokunnan sekä talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Lisäksi johtava varapuheenjohtaja Vestager osallistui täysistuntokeskusteluihin kilpailupolitiikasta.

Neuvostossa johtava varapuheenjohtaja Vestager osallistui vuonna 2024 näkemysten vaihtoon ja keskusteluihin kilpailupoliittisista kysymyksistä sekä kilpailukyvystä, vihreästä siirtymästä ja valtiontukivälineistä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä.

Komissio oli myös suoraan yhteydessä muihin EU:n elimiin. Esimerkiksi kilpailun pääosaston henkilöstö oli läsnä kokouksissa, jotka kutsui koolle Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kilpailupolitiikkaa koskevasta komission kertomuksesta 2023 lokakuussa 2024 antaman lausunnon laatimisesta vastaava esittelijä. 144 Tällaisissa valmisteluryhmän ja kilpailupolitiikasta (sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus) vastaavan jaoston kokouksissa kilpailun pääosasto antoi neuvoja ja vastasi tosiseikkoja koskeviin kysymyksiin.

8. Kilpailupolitiikka eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa kontekstissa

8.1. Eurooppalaisen kilpailukulttuurin edistäminen Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston avulla

EU:ssa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset valvovat kilpailusääntöjen noudattamista kansallisilla lainkäyttöalueillaan, kun taas komissio keskittyy tapauksiin, joilla on sisämarkkinaulottuvuus. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja komission monenvälistä yhteistyötä tehdään Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston (ECN) kautta erityisesti kilpailuoikeuden alalla. 145 Tavoitteena on varmistaa, että EU:n kilpailusääntöjä sovelletaan tuloksellisesti ja johdonmukaisesti kaikkialla EU:ssa, erityisesti tutkittaessa kilpailua rajoittavaa toimintaa, joka voi vaikuttaa EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kilpailusääntöjen yhteinen täytäntöönpano Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston puitteissa vahvistaa kilpailupolitiikan merkityksellisyyttä ja uskottavuutta kaikkialla EU:ssa.  

Komissio turvasi SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tuloksellista ja johdonmukaista soveltamista kaikkialla EU:ssa myös vuonna 2024. Ensinnäkin kansalliset kilpailuviranomaiset ilmoittavat komissiolle uudesta tutkinnasta ensimmäisen virallisen tutkintatoimenpiteen yhteydessä. Toiseksi kansalliset kilpailuviranomaiset kuulevat komissiota ennen tietyntyyppisten päätösten tekemistä. Vuonna 2024 verkostossa käynnistettiin 191 uutta tutkintaa ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle 66 suunniteltua päätöstä. Verkoston jäsenet kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan tapauksista, poliittisista kysymyksistä ja strategisesti tärkeistä asioista. Vuonna 2024 järjestettiin 37 Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston kokousta. Digitaalisia tutkimuksia ja tekoälyä käsittelevä työryhmä edistää datatutkijoiden voimavarojen yhdistämistä verkostossa. Yhdistettyjä voimavaroja käytetään yhteistyöhön kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yhteistä etua koskevissa hankkeissa, kuten tarjouskeinottelun havaitseminen suuria tietojoukkoja analysoimalla.

8.2. Jäsenvaltioiden auttaminen uudistumaan teknisen tuen välineen avulla

Teknisen tuen väline on komission väline, jolla autetaan jäsenvaltioita uudistusten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. 146 Tuki ei edellytä yhteisrahoitusta jäsenvaltioilta ja voi muodostua esimerkiksi strategisesta ja oikeudellisesta neuvonnasta, tutkimuksista, koulutuksesta ja asiantuntijavierailuista. Se voi kattaa minkä tahansa uudistusprosessin vaiheen. Teknisen tuen välinettä hallinnoi komission uudistus- ja investointityöryhmä (SG REFORM). Teknisen tuen väline määrittelee vuosittain teknisen tuen lippulaivahankkeita, joilla vastataan jäsenvaltioiden yhteisiin tarpeisiin ja jotka ovat EU:n keskeisten painopisteiden mukaisia.

Kilpailun pääosasto tuki vuoden 2024 syklin aikana seuraavien hankkeiden rahoittamista:

Tarjouskeinottelun torjuminen julkisissa hankinnoissa – Vaatimustenmukaisuuden ja kilpailun parantaminen julkisissa hankinnoissa 147 : Tämän OECD:n suunnitteleman ja organisoiman hankkeen tavoitteena on auttaa Itävaltaa, Bulgariaa, Kroatiaa, Kyprosta, Kreikkaa ja Romaniaa parantamaan tarjouskeinottelun ennaltaehkäisyä ja havaitsemista useiden työpajojen avulla. Lisäksi hankkeessa edistetään valmiuksien kehittämistä, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä kilpailuviranomaisten sekä hankintaviranomaisten ja muiden julkisten elinten välillä.

Kilpailua koskeva markkinatutkimus – Digitaaliala 148 : Hankkeen tavoitteena on kartoittaa mahdollisia kilpailuongelmia Puolan, Latvian ja Liettuan digitaalisilla markkinoilla sekä selvittää nykyisten kansallisten ja EU:n lainsäädäntökehysten soveltuvuus tällaisten ongelmien tulokselliseen käsittelyyn.

8.3. Kansainväliset suhteet

Monenväliset suhteet

Komissio jatkoi vuonna 2024 toimintaansa kilpailuun liittyvillä kansainvälisillä foorumeilla, kuten OECD:n kilpailukomiteassa, kansainvälisessä kilpailuviranomaisverkossa (ICN) ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCTAD).

Yhtenä ICN:n sulautumia käsittelevän työryhmän puheenjohtajista komissio osallistui sulautumien analysointia koskevien suositeltujen käytäntöjen kehitystyöhön erityisesti johtamalla horisontaalisten sulautumien yksipuolisia ja koordinoituja vaikutuksia koskevien lukujen tarkistamista. Lisäksi komissio oli mukana järjestämässä ICN:n sulautumaseminaaria Taiwanissa marraskuussa 2024.

Komissio osallistui useisiin OECD:n pyöreän pöydän keskusteluihin ja OECD:n tarkistetun sulautumasuosituksen laatimiseen. Suositus on ohjeasiakirja, joka kattaa sulautumien valvonnan menettelylliset näkökohdat. Komissio osallistui myös sulautumien valvonnan olennaisia näkökohtia käsittelevän OECD:n asiakirjan tarkistetun version laatimiseen.

Kahdenväliset suhteet

Komissio jatkoi vuonna 2024 neuvotteluja reilun kaupan sopimusten tekemisestä Intian, Indonesian, Filippiinien, Thaimaan sekä itäisen ja eteläisen Afrikan maiden (ESA5) 149 kanssa.

Komissio ja Yhdysvaltojen kilpailuviranomaiset järjestivät huhtikuussa 2024 EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistä teknologiakilpailupolitiikkaa koskevan vuoropuhelun 150 neljännen korkean tason kokouksen, jossa käsiteltiin yhteistyön jatkamista tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi ja edistämiseksi digitaalitaloudessa. Vuoropuhelussa keskityttiin suurten teknologiayritysten kehittyviin liiketoimintastrategioihin, kuten viimeaikaisiin investointeihin ja kumppanuuksiin suurten pilvipalvelujen tarjoajien ja tekoälypalvelujen tarjoajien välillä, sekä niiden vaikutuksiin kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaan.

Komissio jatkoi vuonna 2024 kahdenvälistä yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppayhteistyösopimuksen 151 ja erosopimuksen 152 mukaisesti. Komissio ja Yhdistynyt kuningaskunta saivat lokakuussa päätökseen tekniset keskustelut kilpailuyhteistyösopimuksesta 153 . Tuleva sopimus täydentäisi EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimusta, jossa sovitaan mahdollisuudesta tehdä erillinen sopimus kilpailuyhteistyöstä. Sopimuksen mukaisesti komissio ja EU:n kilpailulainsäädäntöä valvovat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voisivat tehdä yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailuviranomaisen kanssa.

Komissio aloitti vuonna 2024 myös neuvottelut Sveitsin kanssa kahdeksasta EU:n ja Sveitsin kahdenvälisiin suhteisiin liittyvästä kysymyksestä. Valtiontuki on yksi neuvotteluissa käsiteltävistä kysymyksistä.

Komissio jatkoi vuonna 2024 kilpailupolitiikkaa koskevaa yhteistyötään Korean reilun kaupan komission ja Japanin reilun kaupan komission kanssa. Komissio jatkoi myös neuvotteluja Kanadan kanssa sen varmistamiseksi, että EU:n ja Kanadan välisen kilpailuyhteistyösopimuksen tietosuojaa koskevat määräykset ovat yhdenmukaisia unionin tuomioistuimen EU:n ja Kanadan vuoden 2014 matkustajarekisterisopimuksesta antamassa lausunnossa 154 vahvistettujen vaatimusten kanssa. Lisäksi komissio teki vuonna 2024 yhteistyötä useiden kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa Afrikassa yhteistyön lisäämiseksi kilpailun alalla. 155  

EU:n laajentumispolitiikan osalta komission päätavoitteita kilpailun alalla ovat auttaa ehdokasmaita 156 ja mahdollisia ehdokasmaita 157 luomaan, ylläpitämään ja kehittämään lainsäädäntökehyksiä, avustaa hyvin toimivia ja riippumattomia kilpailu- ja valtiontukiviranomaisia sekä auttaa kyseisiä viranomaisia saamaan valvontakokemusta. Komissio pyrkii myös toteuttamaan Ukrainalle ja Moldovalle tukijärjestelyjä, joilla tuetaan näiden maiden oikeudellista ja hallinnollista mutta myös taloudellista yhdentymistä EU:n sisämarkkinoihin.

(1)

 Much More than a Market - Speed, Security, Solidarity - Empowering the Single Market to deliver a sustainable future and prosperity for all EU Citizens, Enrico Letta, 10.4.2024.

(2)

 The future of European competitiveness – A competitiveness strategy for Europe, Mario Draghi, 9.9.2024.

(3)

Komission tiedonanto, Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä unionin kilpailuoikeuden kannalta, EUVL C, C/2024/1645, 22.2.2024, s. 1.

(4)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta, EYVL L, 4.1.2003, s. 1.

(5)

Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta, EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18.

(6)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Evaluation of Regulations 1/2003 and 773/2004 (SWD (2024) 217 final), 5.9.2024.

(7)

Komission tiedonanto, Guidelines on the application of Article 102 of the Treaty on the Functioning of the European Union to abusive exclusionary conduct by dominant undertakings.

(8)

 Joint statement by the European Competition Network (ECN) on the European Commission’s initiative to adopt Guidelines on abusive exclusionary conduct by dominant undertakings, 2.9. 2024.

(9)

Komission asetus (EU) N:o 461/2010, annettu 27 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin moottoriajoneuvoalalla (EUVL L 129, 28.5.2010, s. 52), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2023/822, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2023, asetuksen (EU) N:o 461/2010 muuttamisesta sen soveltamisajan osalta, EUVL L 102I, 17.4.2023, s. 1.

(10)

Komission tiedonanto, Täydentävät suuntaviivat moottoriajoneuvojen myyntiä ja korjaamista sekä varaosien jakelua koskevien sopimusten vertikaalisista rajoituksista (EUVL C 138, 28.5.2010, s. 16), sellaisena kuin se on muutettuna komission tiedonannolla Muutokset komission tiedonantoon – Täydentävät suuntaviivat moottoriajoneuvojen myyntiä ja korjaamista sekä varaosien jakelua koskevien sopimusten vertikaalisista rajoituksista (2023/C 133 I/01) (EUVL C 133I, 17.4.2023, s. 1).

(11)

Komission asetus (EU) N:o 316/2014, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta teknologiansiirtosopimusten ryhmiin, EUVL L 93, 28.3.2014, s. 17.

(12)

Komission tiedonanto, Suuntaviivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan soveltamisesta teknologiansiirtosopimuksiin, EUVL C 89, 28.3.2014, s. 3.

(13)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Evaluation of Commission Regulation (EU) No 316/2014 of 21 March 2014 on the application of Article 101(3) of the Treaty on the Functioning of the European Union to categories of technology transfer agreements (SWD (2024) 269 final), 22.11.2024.

(14)

Ilman mahdollisuutta tutustua sisäisiin asiakirjoihin tekijät eivät pystyneet vahvistamaan (”todistamaan”) nimenomaisia esimerkkejä tappohankinnoista. Selvityksen tulosten suuruusluokka on verrattavissa muiden tutkijoiden eri menetelmillä ja eri tietoaineistoista saamiin tuloksiin.

(15)

Buccirossi, P., Marrazzo, A. ym. (2024), Ex-post evaluation: EU competition enforcement and acquisitions of innovative competitors in the pharma sector leading to the discontinuation of overlapping drug research and development projects, Learin Euroopan komissiolle laatima loppuraportti, marraskuu 2024. Ks. https://competition-policy.ec.europa.eu/publications/ex-post-economic-evaluations_en?prefLang=fi . Oheisasiakirjana olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 7.4 jaksossa on tarkempi kuvaus tutkimuksen tuloksista.

(16)

Nämä viisi tapausta valittiin selvitystä varten, eivätkä ne kuvaa sellaisten tapausten kokonaismäärää, joihin liittyy mahdollisia tappohankintoja.

(17)

Tappohankintojen osalta ks. myös unionin tuomioistuimen asiassa Illumina/Grail antaman tuomion tiivistelmä jäljempänä 3.1 jaksossa.

(18)

Komission tiedonanto Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat (EUVL C 153, 29.4.2021, s. 1).

(19)

Komission tiedonanto alueellista valtiontukea koskevien suuntaviivojen täydentämisestä Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen osalta.

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795 Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta, 29.2.2024.

(21)

 Practical guidance for Member States: The Market Economy Operator Test for Risk Finance Measures, 26.1.2024.

(22)

Komission asetus (EU) 2023/2831, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, EUVL L, 2023/2831, 15.12.2023.

(23)

Komission asetus (EU) 2023/2832, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen, EUVL L, 2023/2832, 15.12.2023.

(24)

Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla, EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9.

(25)

Komission tiedonanto, Rautatieyrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat yhteisön suuntaviivat, EUVL C 184, 22.7.2008, s. 13.

(26)

Komission tiedonanto, Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, EUVL C 101, 17.3.2023, s. 3.

(27)

 Komission tiedonanto talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan annettujen, valtiontukitoimenpiteitä koskevien tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden muuttamisesta toista kertaa, EUVL C, C/2024/3113, 2.5.2024.

(28)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_3131 ja https://ec.europa.eu/economy_finance/recovery-and-resilience-scoreboard/index.html?lang=fi .

(29)

  https://next-generation-eu.europa.eu/index_fi .

(30)

Ensisijaisesti komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti, EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EU) 2021/1237, EUVL L 270, 29.7.2021, s. 1.

(31)

Ensisijaisesti komission asetus (EU) 2023/2831, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, EUVL L, 2023/2831, 15.12.2023, s. 1.

(32)

Asia AT.40437 – Apple – App Store -sovelluskaupan käytännöt (musiikin suoratoisto).

(33)

Asia AT.40684 – Facebook Marketplace.

(34)

Asiat AT.40721 – Microsoft Teams ja AT.40873 – Microsoft Teams II.

(35)

Asia AT.40728 – Corning.

(36)

Asia AT.40642 – Pierre Cardin/Ahlers.

(37)

Asia AT.40632 – Mondelezin toteuttamat kaupan rajoitukset.

(38)

Asia AT.40606 – Farmed Atlantic Salmon.

(39)

Asia AT.40577 – VIFOR IV iron products.

(40)

Asia AT.40588 – Teva Copaxone.

(41)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_561 ja https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_3365 .

(42)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_5926 .

(43)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_4832 .

(44)

Asia AT.40882 – IFF – tietojen poistaminen.

(45)

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.9.2024, Qualcomm v. komissio, T-671/19, ECLI:EU:T:2024:626.

(46)

Unionin tuomioistuimen tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C-48/22 P, ECLI:EU:C:2024:726.

(47)

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google AdSense for Search), T-334/19, ECLI:EU:T:2024:634.

(48)

Yrityskeskittymiin liittyviä toimia ovat muun muassa kieltopäätökset, korjaavien toimenpiteiden ehdolla hyväksytyt sulautumat sekä peruuttamiset toisessa vaiheessa.

(49)

Asia M.10920 – Amazon/iRobot ja asia M.11109 – IAG / AIR EUROPA.

(50)

Asia M.10149 – Korean Airlines / Asiana Airlines.

(51)

Asia M.11071 – Deutsche Lufthansa / MEF / ITA.

(52)

Asia M.10896 – Orange/MásMóvil/JV.

(53)

Asia M.11143 – Bolloré Logistics / CMA CGM.

(54)

Asia M.11383 – Viatris/Cooper.

(55)

Asia M.11204, Bunge/Viterra.

(56)

Asia M.11159, JD Sports / Groupe Courir.

(57)

Asia M.11577, Eiffage/Eqos.

(58)

Unionin tuomioistuimen tuomio 3.9.2024, Illumina ja Grail v. komissio, C-611/22 P ja C-625/22, ECLI:EU:C:2024:677.

(59)

Maaliskuussa 2021 Ranskan kilpailuviranomainen pyrki siirtämään Illuminan ehdottaman GRAILin hankinnan komission käsiteltäväksi sulautuma-asetuksen 22 artiklan mukaisesti. Komissio hyväksyi 22 artiklan mukaisen siirron 19. huhtikuuta 2022. Alankomaiden, Belgian, Kreikan, Islannin ja Norjan kansalliset kilpailuviranomaiset liittyivät myöhemmin asian siirtämistä koskevaan pyyntöön. 

(60)

Asia M.10188 – Illumina/GRAIL.

(61)

Ne olivat: i) 22.7.2021 tehty päätös Illuminan ehdottamaa GRAILin hankintaa koskevan toisen vaiheen tutkinnan aloittamisesta (M.10188), ii) 6.9.2022 tehty päätös, jolla kiellettiin Illuminaa hankkimasta GRAILia (M.10188), iii) 29.10.2021 (M.10493) ja 28.10.2022 (M.10938) tehdyt väliaikaisia toimenpiteitä koskevat päätökset, iv) 12.10.2023 tehty päätös korjaavista toimenpiteistä, joilla Illuminaa vaadittiin peruuttamaan GRAILin hankinta (M.10939) ja v) 12.7.2023 tehty päätös sakon määräämisestä Illuminalle ja GRAILille sulautuman toteuttamisesta ennen komission hyväksyntää (M.10483). 

(62)

Johtava varapuheenjohtaja Vestagerin lausunto 3.9.2024. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/statement_24_4525 .

(63)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/2481, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman perustamisesta.

(64)

Asia SA.55953 – Slovakia – Compensation to Towercom for the costs resulting from the release of the 700 MHz band.

(65)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/899, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, 470–790 MHz:n taajuusalueen käytöstä unionissa, L 138/131.

(66)

Asia SA.107594 – Italia – Catania Campus – STMicroelectronics S.r.l.

(67)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_18_6862 ja https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_3087 .

(68)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1781, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2021/694 muuttamisesta (sirusäädös), EUVL L 229, 18.9.2023, s. 1.

(69)

Asia SA.62829 – Romania – Blue Air.

(70)

Asia SA.63470 – Unkari – LIP – Regional investment aid to Rubin NewCo 2021 Kft.

(71)

Asiat SA.50787 ja SA.50837 – Tšekki – Hedelmätarhojen rakenneuudistustuki ja tuki hedelmätarhojen, humalatarhojen, viinitarhojen ja taimitarhojen tihkukastelujärjestelmien rakentamiseen.

(72)

Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti, EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1.

(73)

Ks. https://competition-policy.ec.europa.eu/state-aid/ipcei/joint-european-forum-ipcei_en?prefLang=fi .

(74)

Asiat SA.105088 – Belgia; SA.104974 – Ranska; SA.105126 – Unkari; SA.105085 – Italia; SA.105097 – Slovakia; SA.105098 – Espanja, RRF – Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä terveyshanke (IPCEI-Med4Cure).

(75)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(76)

Asia AT.40401 – Käytetty liikkuva kalusto.

(77)

Asia AT.40735 – Renfe – Junalippujen verkkojakelu Espanjassa.

(78)

Asia M.11632 – Alten/Worldgrid.

(79)

Asia M.11745 – Die Schweizerische Post / Fenaco / PowerUp JV.

(80)

Asia M.11639 – Enilive / LG Chem / JV.

(81)

Asia M.11371 – Eramet / Suez RV / TFIN / JV.

(82)

Asia M.11634 – Masdar/Terna.

(83)

Ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnetty tuki ei sisälly tähän lukuun.

(84)

Asia SA.50952 – Saksa – Väitetyt valtiontukitoimenpiteet yrityksen DB Cargo hyväksi.

(85)

Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen,

EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(86)

Asiat SA.102821 – Ranska; SA.102825 – Saksa; SA.102815 – Italia; SA.102807 – Alankomaat; SA.102810 – Puola; SA.103494 – Portugali; SA.102811 – Slovakia, elpymis- ja palautumistukiväline – Important Project of Common European Interest on Hydrogen Infrastructure (IPCEI Hy2Infra).

(87)

Asiat SA.104442 – Viro; SA.104668 – Ranska; SA.104676 – Saksa; SA.104453 – Italia; SA.104440 – Alankomaat; SA.104434 – Slovakia; SA.104435 – Espanja, elpymis- ja palautumistukiväline – Important Project of Common European Interest on Hydrogen on Mobility & Transport (IPCEI Hy2Move).

(88)

Asia SA.104898 – Saksa – elpymis- ja palautumistukiväline – ArcelorMittal (Bremen & Eisenhuttenstadt).

(89)

Komission tiedonanto – Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle (EUVL C 80, 18.2.2022, s. 1).

(90)

Asia SA.110031 – Ruotsi – Sweden setting up a large-scale green steel plant.

(91)

Asia SA.109640 – Ruotsi – Support to SSAB Luleå for the transition to carbon-neutral production of slabs.

(92)

Asia SA.103740 – Slovakia – Regional investment aid to Volvo Car Slovakia s. r. o.

(93)

Komission tiedonanto – Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (EUVL C 414, 28.10.2022, s. 1–38).

(94)

Asia SA.106964 – Ranska – Soutien à la phase APD du projet Nuward.

(95)

Asia SA.109161 – Ranska – TCTF FR Régime de soutien à Deux parcs éoliens en mer posés, l'un en Sud Atlantique et l'autre au large de la Normandie dans la zone Centre Manche 2.

(96)

Asia SA.107936 Saksa – tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet – Aid to Northvolt Germany GmbH.

(97)

Asia SA.108368 – Tšekki – Support for electricity from high-efficiency combined heat and power generation.

(98)

Mobiililompakko on digitaalinen tapa tallentaa luotto-, pankki-, henkilö- ja lahjakortteja, mikä mahdollistaa ostosten tekemisen mobiiliälylaitteen avulla fyysisen kortin sijaan.

(99)

Asia AT.40452 – Apple – Mobiilimaksut

(100)

NFC-lähitiedonsiirtoteknologia on joukko tietoliikenneprotokollia, jotka mahdollistavat tiedonsiirron kahden elektronisen laitteen välillä 4 cm:n etäisyydellä.

(101)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_3706 .

(102)

Asia M.11120 – Worldine / Crédit Agricole / JV.

(103)

Vastaanottopalvelujen avulla kauppiaat voivat hyväksyä maksukortteja (esimerkiksi kun asiakas asettaa kortin maksupäätteeseen ja pääte hyväksyy maksun, hyväksymisen mahdollistavat palvelut ovat vastaanottopalveluja). Hyväksyntäpalvelujen avulla kauppias voi optimoida yhteytensä useisiin vastaanottajiin (vastaanottopalvelujen tarjoajiin). Ne koskevat pääasiassa suuria kauppiaita (esimerkiksi supermarketteja), joille suoritetaan päivittäin satoja tai tuhansia maksuja ja jotka ovat yleensä yhteydessä useisiin vastaanottajiin näiden maksujen optimoimiseksi.

(104)

Asia M.11546 – Unicredit / Alpha Bank Romania.

(105)

Asia SA.114922 – Puola – Reintroduction of the Credit Unions Orderly Liquidation Scheme.

(106)

Asia SA.112704 – Kypros – Scheme for the management of loans granted under Government Housing Plans (OIKIA scheme) ja asia SA.116563 – Kypros – Amendment of the scheme for the management of loans granted under Government Housing Plans (OIKIA scheme).

(107)

Asia SA.116229 – Kreikka – Prolongation of the re-introduction of the Hercules Scheme.

(108)

Asia SA.52162 – Tanska – Valtiontuki Oresund Bridge Consortiumin hyväksi.

(109)

Asia SA.52617 – Ruotsi – Valtiontuki Oresund Bridge Consortiumin hyväksi.

(110)

Asiat SA.44944 ja SA.53552 – Saksa – Julkisten pelikasinojen verokohtelu Saksassa ja väitetty takaus julkisille pelikasinoille Saksassa.

(111)

Unionin tuomioistuimen tuomio 10.09.2024, komissio v. Irlanti ym., C-465/20 P, ECLI:EU:C:2024:724.

(112)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/speech_24_4624 .

(113)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14 päivänä syyskuuta 2022, kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (digimarkkinasäädös), EUVL L 265, 12.10.2022, s. 1.

(114)

Yritysten, jotka on nimetty yhden tai useamman ydinalustapalvelun portinvartijoiksi digimarkkinasäädöksen mukaisesti, on esimerkiksi sallittava kolmansien osapuolten ja portinvartijan omien palvelujen yhteentoimivuus tietyissä tilanteissa, annettava yrityskäyttäjilleen pääsy niiden alustaa käyttäessään tuottamaan dataan, tarjottava alustalla toimiville mainostajille tarvittavat välineet ja tiedot portinvartijan ylläpitämien mainosten tarkastamiseksi ja annettava yrityskäyttäjille mahdollisuus markkinoida tarjontaansa ja tehdä sopimuksia asiakkaiden kanssa portinvartijan alustan ulkopuolella. Nimetyt portinvartijat eivät esimerkiksi saa järjestystä määritettäessä kohdella omia tuotteitaan ja palvelujaan suotuisammin verrattuna vastaaviin tuotteisiin ja palveluihin tai kolmannen osapuolen tarjoamiin tuotteisiin, eivätkä ne saa enää estää kuluttajia olemasta yhteydessä yrityksiin portinvartijan alustojen ulkopuolella. Ne eivät myöskään saa estää käyttäjiä poistamasta esiasennettuja ohjelmistoja tai sovelluksia eivätkä seurata loppukäyttäjiä ydinalustapalvelun ulkopuolella kohdennetun mainonnan toteuttamiseksi ilman loppukäyttäjän suostumusta.

(115)

Komissio nimesi syyskuussa 2023 digimarkkinasäädöksen mukaisesti kuusi portinvartijaa – Alphabet, Amazon, Apple, ByteDance, Meta ja Microsoft – näiden portinvartijoiden tarjoamien 22 ydinalustapalvelun osalta.

(116)

Näistä raporteista on julkaistu yleisesti saatavilla olevat versiot. Ks. https://digital-markets-act-cases.ec.europa.eu/reports/compliance-reports .

(117)

Päätöksen ei-luottamuksellinen versio julkaistaan digimarkkinasäädöstä koskevalla komission verkkosivustolla.

(118)

Ks. https://digital-markets-act-cases.ec.europa.eu/reports/compliance-reports .

(119)

Digimarkkinasäädöksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan komissio voi omasta aloitteestaan antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa täsmennetään ne toimenpiteet, jotka asianomaisen portinvartijan on toteutettava, jotta tämä noudattaisi tosiasiallisesti digimarkkinasäädöksessä vahvistettuja velvoitteita, kuten 6 artiklan 7 kohdan mukaista yhteentoimivuusvelvoitetta.

(120)

Korkean tason ryhmä koostuu 30 edustajasta, jotka on nimetty Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimestä (BEREC), Euroopan tietosuojavaltuutetun (EDPS) ja Euroopan tietosuojaneuvoston henkilöstöstä, Euroopan kilpailuviranomaisten verkostosta (ECN), kuluttajasuojan yhteistyöverkosta (CPC Network) ja audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmästä (ERGA).

(121)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista, EUVL L 330, 23.12.2022, s. 1. Kilpailun pääosasto vastaa sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen keskittymiä koskevien sääntöjen noudattamisen valvonnasta ja käynnistää viran puolesta menettelyt, jotka eivät koske julkisia hankintamenettelyjä, kun taas sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto (DG GROW) vastaa asetuksen noudattamisen valvonnasta julkisissa hankinnoissa.

(122)

Sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annettu asetus korjaa sääntelyvajeen sisämarkkinoilla, joilla jäsenvaltioiden myöntämiä tukia valvotaan tiiviisti EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti, kun taas EU:n ulkopuolisten maiden hallitusten myöntämät tuet jäävät suurelta osin valvonnan ulkopuolelle. Sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen mukaan yritysten on ilmoitettava EU:n ulkopuolisilta viranomaisilta kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana saaduista taloudellisista panoksista ennen keskittymän (eli sulautumisen, hankinnan tai yhteisyrityksen) toteuttamista tai sopimuksen tekemistä EU:n julkisissa hankintamenettelyissä, jotka ylittävät annetut ilmoituskynnysarvot. Sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annettu asetus antaa komissiolle mahdollisuuden tehdä viran puolesta tarkasteluja, jos tiedot osoittavat, että ulkomainen tuki vääristää sisämarkkinoita.

(123)

  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/mex_24_2247  

(124)

Asia FS.100011 – Emirates Telecommunications Group / PPF Telecommunication Group.

(125)

 The OECD Guide for helping competition authorities assess the expected impact of their activities, OECD, 15.4.2014.

(126)

Näistä 12 miljardin euron summa on vuosien 2012–2023 alarajojen keskiarvo ja 21 miljardin euron summa ylärajojen keskiarvo samalla kaudella.

(127)

Arvioitu vaihteluväli ei kata kaikkia EU:n kansallisia toimivaltaisia viranomaisia, joten määrää on pidettävä karkeana arviona. Lisäksi on syytä huomata, että tämä alustava toimenpide kattoi kolme vuotta, joiden aikana koronapandemia todennäköisesti vaikutti valvontaan.

(128)

Ks. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/c03374f1-3833-11ef-b441-01aa75ed71a1 .

(129)

Yhteenveto tuloksista on esitetty oheisasiakirjana olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 7.3 jaksossa.

(130)

Valtiontuen tulostaulun tiedot perustuvat jäsenvaltioiden komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamiin vuosittaisiin raportteihin. Jäsenvaltiot vastaavat toimittamistaan tiedoista.

(131)

 Tukiosuus riippuu tuen muodosta. Avustusten kohdalla tuensaajalle aiheutuva etu vastaa yleensä talousarvion menoja. Muiden tukivälineiden osalta tuensaajalle aiheutuva etu ja valtiolle aiheutuvat kustannukset voivat poiketa toisistaan. Esimerkiksi takausten tapauksessa tuensaaja välttää takaukseen liittyvän riskin, koska valtio vastaa siitä. Tällaisesta valtion ottamasta riskistä peritään tavallisesti asianmukainen takausmaksu. Jos valtio luopuu tällaisesta maksusta kokonaan tai osittain, maksun puuttuminen muodostaa tukiosuuden.

(132)

Tilapäiset kriisipuitteet ja tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet.

(133)

Kun covid-19-pandemiaan liittyvän tuen osuus suhteessa EU:n BKT:hen oli vuonna 2022 noin 0,45 prosenttia, vuonna 2023 se laski 0,06 prosenttiin suhteessa EU:n BKT:hen. Myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttamien talouden häiriöiden vuoksi maksettujen avustusten menot vähenivät. Nämä menot olivat 0,27 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen vuonna 2022 ja 0,23 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen vuonna 2023.

(134)

Malta (+0,91 prosenttiyksikköä), Kroatia (+0,47 prosenttiyksikköä), Kreikka (+0,33 prosenttiyksikköä), Puola (+0,32 prosenttiyksikköä), Liettua (+0,27 prosenttiyksikköä), Slovenia (+0,22 prosenttiyksikköä), Luxemburg (+0,21 prosenttiyksikköä), Saksa (+0,19 prosenttiyksikköä), Latvia (+0,16 prosenttiyksikköä), Italia (+0,13 prosenttiyksikköä), Tanska (+0,12 prosenttiyksikköä), Espanja, Slovakia ja Itävalta (+0,09 prosenttiyksikköä), Suomi (+0,08 prosenttiyksikköä), Irlanti (+0,07 prosenttiyksikköä), Ranska ja Kypros (+0,04 prosenttiyksikköä) ja Viro (+0,02 prosenttiyksikköä). Tuen määrä pysyi vakaana Alankomaissa, ja seitsemässä muussa jäsenvaltiossa ei-kriisisidonnaisen valtiontuen määrä väheni: Portugali (-0,44 prosenttiyksikköä), Tšekki (-0,23 prosenttiyksikköä) ja Bulgaria (-0,11 prosenttiyksikköä), Ruotsi (-0,09 prosenttiyksikköä), Belgia (-0,07 prosenttiyksikköä), Bulgaria (-0,04 prosenttiyksikköä) ja Romania (-0,02 prosenttiyksikköä).

(135)

Unkarin menot olivat suurimmat suhteessa BKT:hen vuonna 2023 (noin 2,91 prosenttia). Toiseksi suurin valtiontuen myöntäjä suhteessa BKT:hen oli Kroatia (noin 1,86 prosenttia). Jäsenvaltiot, joiden menot olivat pienimmät vuonna 2023 – Irlanti, Kypros ja Bulgaria – käyttivät valtiontukeen 0,39–0,51 prosenttia kansallisesta BKT:staan. Lisätietoja on komission verkkosivustolla julkaistussa valtiontukien tulostaulussa: https://competition-policy.ec.europa.eu/state-aid/scoreboard_en?prefLang=fi.

(136)

Tukea voidaan myöntää i) REPowerEU:n kannalta merkityksellisen uusiutuvan energian, varastoinnin ja uusiutuvan lämmön käyttöönoton nopeuttamiseen (2.5 jakson mukaiset toimenpiteet) ja ii) teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen (2.6 jakson mukaiset toimenpiteet). Jäsenvaltiot voivat lisäksi myöntää tukea, jolla nopeutetaan investointeja nettonollatalouteen siirtymisen kannalta keskeisillä aloilla ja mahdollistetaan strategisten teknologioiden, kuten akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, lämpöpumppujen, elektrolyysilaitteiden ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä keskeisten komponenttien tuotannon investointituki sekä tuki näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon ja kierrätykseen (2.8 jakson mukaiset toimenpiteet).

(137)

Teollisuudelle myönnetyllä tuella tarkoitetaan valtiontukimenoja tukiosuutena vuonna 2023 sellaisena kuin se on ilmoitettu vuosittaisissa kertomuksissa ja siten, että sen ulkopuolelle on suljettu seuraavia politiikkatavoitteita edistävä valtiontuki: kulttuuri, kulttuuriperinnön edistäminen ja luonnonmullistusten aiheuttaman tuhon korvaaminen. Analyysissa ei myöskään oteta huomioon kriisitukea eli covid-19-kriisiin liittyviä valtiontukimenoja eikä Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan liittyviä valtiontukimenoja.

(138)

Kattavampi kuvaus maaliskuun 2022 ja kesäkuun 2024 välisenä aikana tilapäisten kriisipuitteiden sekä tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaisesti myönnetystä tuesta on saatavilla kilpailua koskevasta valtiontukikatsauksesta: Competition policy briefs – European Commission

(139)

 Portugali, Slovakia, Unkari, Kroatia, Espanja, Saksa, Italia, Belgia, Ranska, Itävalta ja Tanska.

(140)

Näistä 2,38 miljardista eurosta 150 miljoonaa euroa on myönnetty tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden 2.5 jakson mukaisesti – Tuki REPowerEU:n kannalta merkityksellisen uusiutuvan energian, varastoinnin ja uusiutuvan lämmön käyttöönoton nopeuttamiseen, 240 miljoonaa euroa 2.6 jakson mukaisesti – Tuki teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen sähköistämisen ja/tai tietyt edellytykset täyttävän uusiutuvan ja sähköpohjaisen vedyn käytön avulla sekä tuki energiatehokkuustoimenpiteisiin ja 1,99 miljardia euroa 2.8 jakson mukaisesti – Tuki investointien vauhdittamiseen aloilla, jotka ovat strategisia siirryttäessä kohti nettonollataloutta.

(141)

Ks. https://competition-policy.ec.europa.eu/about/reaching-out/lets-talk-competition_en?prefLang=fi .

(142)

Ks. https://competition-policy.ec.europa.eu/about/reaching-out/protecting-competition-changing-world_en?prefLang=fi .

(143)

Ks. https://competition-policy.ec.europa.eu/about/reaching-out/protecting-competition-changing-world-public-workshop_en?prefLang=fi .

(144)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea – Lausunto komission kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta 2023, 21.10.2024, (COM(2024) 115 final), https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/report-competition-policy-2023 .

(145)

Komission tiedonanto yhteistyöstä kilpailuviranomaisten verkostossa, EUVL C 101, 27.4.2004, s. 43 ja EUVL C 374, 13.10.2016, s. 1.

(146)

https://commission.europa.eu/funding-tenders/find-funding/eu-funding-programmes/technical-support-instrument/technical-support-instrument-tsi_en?prefLang=fi.

(147)

https://www.oecd.org/en/about/projects/fighting-bid-rigging-in-public-procurement-in-austria-bulgaria-croatia-cyprus-greece-and-romania.html .

(148)

https://www.oecd.org/en/about/projects/oecd-competition-market-study-digital-sector-in-poland-latvia-and-lithuania.html.

(149)

Viisi itäistä ja eteläistä Afrikan maata: Komorit, Madagaskar, Mauritius, Seychellit ja Zimbabwe.

(150)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_1952 .

(151)

Kauppa- ja yhteistyösopimus Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välillä, EUVL L 444, 31.12.2020, s. 14.

(152)

 Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, EUVL C 384 I, 12.11.2019, s. 1–177.

(153)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_5468 .

(154)

Unionin tuomioistuimen lausunto 1/15 (suuri jaosto) 26.7.2017, Luonnos Kanadan ja Euroopan unionin väliseksi sopimukseksi lentomatkustajarekisteritietojen siirtämisestä unionista Kanadaan, EU:C:2016:656.

(155)

Ks. https://africa.competitioncooperation.eu/ .

(156)

Maat, joille Eurooppa-neuvosto on myöntänyt ehdokasmaan aseman Euroopan komission suosituksen perusteella: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina.

(157)

Mahdollinen EU:n jäsenehdokas: Kosovo.