Bryssel 1.4.2025

COM(2025) 144 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

vuosien 2021–2027 Euroopan solidaarisuusjoukkojen väliarvioinnista ja vuosien 2018–2020 Euroopan solidaarisuusjoukkojen loppuarvioinnista

{SWD(2025) 75 final}


Sisällys

1.    JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ KESKEISISTÄ HAVAINNOISTA    

2.    ARVIOINTIKERTOMUKSEN TARKOITUS    

3.    TÄYTÄNTÖÖNPANO    

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma 2018–2020

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma 2021–2027

4.    ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET    

4.1Merkityksellisyys, johdonmukaisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus – missä määrin Euroopan solidaarisuusjoukot on onnistunut?

4.2EU:n tason lisäarvo – mitä merkitystä EU:n solidaarisuusjoukoilla on tähän mennessä ollut ja kenelle?

5.    SUOSITUKSET    

6.    ETENEMINEN    



1.JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ KESKEISISTÄ HAVAINNOISTA

Euroopan solidaarisuusjoukot on EU:n ohjelma, joka antaa nuorille mahdollisuuden rakentaa aiempaa osallistavampaa yhteiskuntaa, tukea haavoittuvassa asemassa olevia ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Joulukuussa 2016 käynnistetty Euroopan solidaarisuusjoukot on ollut EU:n rahoittama oma ohjelmansa lokakuusta 2018 lähtien 1 . Vuodesta 2022 lähtien ohjelmasta on rahoitettu myös vapaaehtoishankkeita, joilla tuetaan humanitaarisen avun operaatioita maailmanlaajuisesti.

Kyseisissä arvioinneissa todettiin, että Euroopan solidaarisuusjoukot vastaa eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisiin tarpeisiin erityisesti edistämällä osallistumista demokraattiseen toimintaan, osallisuutta sekä monimuotoisuutta. Ohjelmalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä, elvytetään paikallisia aloitteita ja edistetään laajempaa, globaalia näkökulmaa. Osallistuminen ohjelmaan parantaa henkilökohtaisia, ammatillisia ja opiskeluun liittyviä taitoja sekä yhteiskunnallista tietoisuutta ja kansalaistietoisuutta. Ohjelmassa osallistetaan myös nuoria, joilla on monenlaisia haasteita, ja luodaan Euroopan laajuisia verkostoja, jotka johtavat pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja suhteisiin. Yksittäiset osallistujat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ohjelmaan, ja osallistujaorganisaatiot voivat lisätä sen avulla ammatillista osaamistaan ja parantaa organisatorista tehokkuuttaan.

Arvioinnin keskeiset havainnot voidaan tiivistää seuraavasti:

·Euroopan solidaarisuusjoukot vastaa tehokkaasti eurooppalaisen yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, yksilöiden kehitystä sekä osallisuutta.

·Ohjelma hyödyttää yksilöitä, organisaatioita ja yhteisöjä. Osallistujat kehittyvät henkilökohtaisesti sekä ammatillisesti, mikä lisää kansalaisosallistumista. Organisaatioiden projektinhallinta- ja osallistamiskäytännöt paranevat. Yhteisöissä puolestaan sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyy ja kulttuurienvälinen ymmärrys paranee.

·Ohjelma on yhdenmukainen komission demokraattista osallistumista, osallisuutta, monimuotoisuutta ja ympäristökestävyyttä koskevien painopisteiden kanssa.

·Vaikka ohjelma on huomattavan tehokas, sen rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset inflaation ja niiden osallistujien tukemisen vuoksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Tämä korostaa tarvetta mukauttaa talousarvio paremmin ohjelman tavoitteisiin.

2. ARVIOINTIKERTOMUKSEN TARKOITUS

Euroopan komissio toteutti asetuksen (EU) 2021/888, jäljempänä ’asetus’, 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliarvioinnin nykyisestä Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta ohjelmasta ja loppuarvioinnin vuosien 2018–2020 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta ohjelmasta. Tässä arvioinnissa hyödynnettiin ulkoista tutkimusta, kuulemisia sekä jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimittamissa kertomuksissa esitettyjä havaintoja (näissä kertomuksissa käsitellään ohjelman täytäntöönpanoa ja vaikutuksia). Arvioinneissa arvioitiin ohjelman vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta sekä lisäarvoa.

Arvioinnissa vahvistettiin, että tämä ohjelma, jossa tarjotaan mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan komission vuosien 2019–2024 poliittisten painopisteiden mukaisesti, on edelleen merkityksellinen. Näitä painopisteitä ovat muun muassa demokraattinen osallistuminen, monimuotoisuus, osallisuus ja kestävyys. Arvioinnissa havaittiin myös muutamia parannuskohteita. Ohjelmassa olisi esimerkiksi i) parannettava niiden henkilöiden tunnistamista, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, jotta heidän osallistumistaan ohjelmaan voidaan helpottaa, ii) mukautettava ohjelman rahoitus paremmin sen tavoitteisiin, iii) parannettava tietoteknisiä ja seurantaan liittyviä välineitä sekä iv) selvennettävä ja tarkennettava viestintää, joka koskee humanitaarisen avun toimintalohkon tarkoitusta. Tässä kertomuksessa esitellään arvioinnin keskeiset havainnot ja ehdotetaan suosituksia. Tähän kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa on yksityiskohtaista tietoa havainnoista, kuulemisista ja menetelmistä.

Komissio toimittaa väli- ja loppuarvioinnin Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle asetuksen mukaisesti.

3.TÄYTÄNTÖÖNPANO

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma 2018–2020

Vuosien 2018–2020 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman määrärahat olivat 375,6 miljoonaa euroa, mikä osoitettiin nuorten vapaaehtoistoimintaan, solidaarisuushankkeisiin, harjoitteluihin ja työpaikkoihin. Vuoden 2020 loppuun mennessä ohjelmassa oli luotu mahdollisuuksia yli 35 000 nuorelle. Ohjelmalla edistettiin horisontaalisia painopisteitä, kuten osallisuutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, ja siitä tuettiin hankkeita, joihin osallistui nuoria.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen tuotokset vuosina 2018–2020

Kuvaus

2018

2019

2020

Suunniteltu

Toteutunut

Suunniteltu

Toteutunut

Suunniteltu

Toteutunut

Osallistujien kokonaismäärä

17 000

4 412

34 700

16 709

40 300

22 346

Vapaaehtoishankkeet, osallistujat

8 400

2 694

24 600

11 735

28 900

14 009

Solidaarisuushankkeet, osallistujat

5 400

1 057

6 200

4 447

7 300

7 196

Harjoittelu- ja työpaikkahankkeet, osallistujat

3 200

139

3 900

208

4 100

503

Vapaaehtoistiimit ensisijaisilla osa-alueilla, osallistujat

–

522

–

319

–

638

Osallistujat, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia (%)

25 %

35 %

25 %

42 %

25 %

42 %

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma 2021–2027

Nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvällä kaudella 2021–2027 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevassa ohjelmassa keskitytään vielä aiempaa enemmän vapaaehtoistoimintaan ja ehdotetaan humanitaarisen avun vapaaehtoistoimintaa EU:n ulkopuolisissa maissa. Ohjelman määrärahat ovat 1 009 miljoonaa euroa vuosille 2021–2027. Ohjelman täytäntöönpano viivästyi vuosina 2021–2022, mikä johtui siitä, että asetus annettiin vasta toukokuussa 2021, sekä covid-19-pandemian vaikutuksista. Tämän vuoksi ohjelman tuloksellisuutta koskevassa lausunnossa 2 asetettuja tulostavoitteita mukautettiin 270 000 osallistujasta 185 000 osallistujaan vuonna 2023. Ohjelmaa on sen ensimmäisinä vuosina toteutettu sitä edeltäneen ohjelman saavutusten sekä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen pohjalta.

Viimeisimmän monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäinen vuosi oli haastava ja monimutkainen. Ohjelmaa koskevan asetuksen ja työohjelman viivästyneen hyväksymisen sekä covid-19-pandemian lisäksi vuonna 2022 ilmeni odottamattomia ja poikkeuksellisia haasteita. Ne johtuivat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan sekä kiihtyneen inflaation vaikutuksista. Ohjelmassa otettiin nopeasti käyttöön joustotoimenpiteitä, jotta osa hankkeiden toimista voitiin halutessa kohdistaa uudelleen ja suunnata ne Ukrainan ja sen väestön lyhytaikaiseen tukemiseen. Lisäksi inflaatioon vastattiin mukauttamalla yksikköhintoja.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen tuotokset vuosina 2021–2023

Kuvaus

2021

2022

2023

Suunniteltu

Toteutunut

Suunniteltu

Toteutunut

Suunniteltu

Toteutunut

Osallistujien kokonaismäärä

25 000

18 112

27 223

25 147

25 606

20 403

Solidaarisuushankkeet, osallistujat

9 000

5 164

9 700

7 418

9 100

3 813

Vapaaehtoishankkeet, osallistujat

15 000

11 648

16 200

16 016

15 200

14 404

Vapaaehtoistiimit ensisijaisilla osa-alueilla, osallistujat

1 000

1 300

1 000

1 384

1 000

1 837

Humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminta, osallistujat

0

0

323

329

306

349

Osallistujat, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia (%)

34 %

35 %

30 %

35 %

30 %

40 %

Organisaatiot, jotka ovat saaneet solidaarisuustoimien vapaaehtoistoiminnan laatumerkin

2 000

2 178

2 100

504

390

258

Organisaatiot, jotka ovat saaneet humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnan laatumerkin

–

100

100

40

40

30

4.ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET

Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen 3 mukaisesti arviointi perustuu ulkopuolisessa tutkimuksessa esitettyyn näyttöön. Arviointi kattoi edellisen ohjelman osalta vuodet 2018–2020 ja nykyisen ohjelman osalta vuodet 2021–2023. Arvioinnissa annetaan myönteinen kokonaisarvio kaikkien arviointikriteerien osalta, ja se tukee Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanon jatkamista.

4.1Merkityksellisyys, johdonmukaisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus – missä määrin Euroopan solidaarisuusjoukot on onnistunut?

Merkityksellisyys

Euroopan solidaarisuusjoukot on erittäin merkityksellinen eurooppalaisen yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden kannalta. Ohjelmalla edistetään monenlaisia mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan komission vuosien 2019–2024 poliittisten painopisteiden, kuten demokraattisen osallistumisen, osallisuuden, monimuotoisuuden ja kestävyyden, mukaisesti.

Ohjelmassa on myös vakaasti sitouduttu mukauttamaan sen painopisteitä kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Tämä on käynyt ilmi sen nopeasta reagoinnista covid-19-pandemiaan ja muihin kriiseihin. Parantamisen varaa kuitenkin on. Ohjelmassa olisi varmistettava paremmin osallistujien tasainen maantieteellinen jakautuminen sekä lisättävä niiden nuorten osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen horisontaalisten painopisteiden merkityksellisyys osallistujien mukaan

Lähde: yksittäisille osallistujille tehty kyselytutkimus, kysymys 102 (Euroopan solidaarisuusjoukoilla on useita painopisteitä. Missä määrin ne mielestäsi vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin ja odotuksiin?)

Merkityksellisyys

Yleisluontoiset havainnot

·Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteet ja painopisteet ovat merkityksellisiä nuorten sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja henkilökohtaisen kehityksen edistämisen kannalta.

·Ohjelma on erittäin merkityksellinen paikallisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaamisen kannalta, sillä sitä toteutetaan useissa eri muodoissa ja eri aihealueilla, mikä mahdollistaa räätälöidyt hankkeet.

Havainnot vuosien 2021–2027 ohjelmasta

·Euroopan solidaarisuusjoukot on osoittautunut olevan mukautettavissa muuttuviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, kuten ilmastoon liittyvien aiempaa yleisempien ja vakavien uhkien ja muiden katastrofien vaikutuksiin.

·Ohjelman merkityksellisyyttä korostaa yksittäisten osallistujien korkea tyytyväisyysaste.

·Ohjelma vastaa eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisiin tarpeisiin erityisesti edistämällä osallistumista demokraattiseen toimintaan, osallisuutta ja monimuotoisuutta.

·Ohjelma voisi kuitenkin vastata paremmin eri taustoista tulevien tai erityisessä tilanteessa olevien osallistujien (kuten vammaisten) tarpeisiin, jos ohjelmassa tunnistettaisiin paremmin ne nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja lisättäisiin heille räätälöityä tukea.

Johdonmukaisuus

Euroopan solidaarisuusjoukot on osoittautunut sisäisesti ja ulkoisesti hyvin johdonmukaiseksi (tai yhdenmukaiseksi) EU:n strategisten painopisteiden kanssa – erityisesti nuorten osallistumisen sekä EU:n muiden poliittisten aloitteiden sisällyttämisen osalta.

Ohjelma täydentää Erasmus+-ohjelman kaltaisia EU:n ohjelmia, mutta tosiasialliset synergiat ovat jokseenkin vähäisiä. Tämä viittaa siihen, että tarvitaan jäsennellympiä toimia. Euroopan solidaarisuusjoukkojen mahdollinen sisällyttäminen Erasmus+ -ohjelmaan voisi luoda sekä mahdollisuuksia että haasteita. Vaikka sisällyttäminen voisi lisätä hallinnon tehokkuutta ja resurssien joustavuutta, se voisi myös heikentää Euroopan solidaarisuusjoukkojen ainutlaatuista painottumista vapaaehtoistoimintaan ja solidaarisuuteen sekä mahdollisesti heikentää sen perusarvoja ja vaikutuksia.

Euroopan solidaarisuusjoukot on ulkoisesti hyvin yhdenmukainen EU:n muiden poliittisten aloitteiden kanssa, erityisesti niiden aloitteiden kanssa, joilla pyritään lisäämään nuorten osallistumista sekä osallistumista demokratiaan. Tämän yhdenmukaisuuden hyötyjä voitaisiin lisätä entisestään tekemällä jäsenneltyä yhteistyötä seuraavan ohjelman alusta alkaen. Kun lisäksi otetaan huomioon haavoittuvassa asemassa olevien nuorten saamat ammatilliset hyödyt, ohjelma voitaisiin yhdistää paremmin EU:n nuorisotyöllisyysaloitteisiin.

Johdonmukaisuus

Havainnot vuosien 2018–2020 ohjelmasta

·Ohjelma täydensi EU:n politiikkoja ja toimi solidaarisuustoimien keskitettynä asiointipisteenä.

·Yleisesti ottaen se täydensi EU:n muita ohjelmia, erityisesti Erasmus+-ohjelmaa.

·Ohjelman ammatillinen toiminta ei erottunut ohjelman muista toimista, minkä vuoksi se ei juurikaan voinut täydentää niitä.

·Ohjelma erottui muista ohjelmista siten, että siinä tarjottiin kotimaan toimintaa ja ryhmähankkeita.

Havainnot vuosien 2021–2027 ohjelmasta

·Komission suoraan hallinnoimien ja kansallisten toimistojen välillisesti hallinnoimien toimintatyyppien välillä ei havaittu erityisiä epäjohdonmukaisuuksia.

·Euroopan solidaarisuusjoukoissa tehtävän vapaaehtoistoiminnan virtaviivaistaminen on parantanut ohjelman johdonmukaisuutta.

·Vaikka ohjelman sisällyttäminen Erasmus+ -ohjelmaan saattaa vaikuttaa kustannustehokkaalta, se voisi lisätä osallistumisen esteitä, vähentää ohjelman keskittymistä omiin painopisteisiinsä ja kohderyhmiinsä ja heikentää ohjelman vaikutuksia.

·Ohjelma täydentää merkittävästi EU:n ulkoiseen toimintaan liittyvää vuosien 2022–2027 nuorisotoimintasuunnitelmaa sekä komission laajoja vuosien 2019–2024 strategisia painopisteitä.

·Yleisesti ottaen ohjelma täydentää EU:n muita ohjelmia, erityisesti Erasmus+-ohjelmaa ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, mutta synergioita voitaisiin lisätä.

Vaikuttavuus

Euroopan solidaarisuusjoukot vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, parantaa kulttuurien välistä ymmärrystä ja vastaa paikallisiin haasteisiin erityisesti alueilla, joilla paikallinen vapaaehtoistoiminta on vähentynyt. Ohjelmalla edistetään yhteisöjen osallistumista, johtajuuden kehittämistä ja yhteistyöhön perustuvia organisaatioverkostoja. Eri maista tulevien vapaaehtoisten osallistuminen on ollut ratkaisevan tärkeää syrjäisillä tai sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla, mutta ohjelman mukauttamisessa näiden alueiden erityistarpeisiin on ollut joitakin organisatorisia haasteita. Keskeisiä vaikutuksia yhteisöihin:

oPaikallisiin haasteisiin on vastattu korjaamalla vapaaehtoispulaa ja parantamalla elämänlaatua erityisesti maaseutualueilla ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla. Eri maista tulevien vapaaehtoisten osallistuminen on ollut näillä alueilla ratkaisevan tärkeää, sillä se on lisännyt yhteisöllisyyttä ja vastannut paikallisiin erityistarpeisiin.

oYhteisöjen kehitystä on parannettu vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parantamalla kulttuurienvälistä ymmärrystä yhteisöissä. Ohjelmassa oli kuitenkin haasteita syrjäisillä alueilla.

Osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia 4 , koskevat ohjelman tavoitteet on saavutettu johdonmukaisesti (34 prosenttia vuonna 2021 ja 30 prosenttia vuosittain vuodesta 2022 alkaen). Näiden osallistujien nykyinen tunnistamismenetelmä vaikeuttaa kuitenkin ohjelman tämän osa-alueen tuotosten arviointia.

Kiinnostus humanitaarisen avun toimintalohkoa kohtaan on kasvanut merkittävästi EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen verrattuna. Toukokuuhun 2023 mennessä oli saatu yli 42 000 kiinnostuksenilmaisua, mikä tarkoittaa, että ohjelman käynnistäminen oli onnistunut ja saanut paljon näkyvyyttä. Vuoden 2023 loppuun mennessä oli esitetty yhteensä lähes 104 000 kiinnostuksenilmaisua, mikä on selvästi alkuperäistä tavoitetta enemmän (alkuperäinen tavoite oli 1 955 osallistujaa koko ohjelmakaudelle 2021–2027). Lohkon nykyiset määrärahat eivät näin ollen luultavasti riitä vastaamaan tähän korkeaan kysyntään.

Vaikuttavuus

Yleisluontoiset havainnot

·Organisaatiot tunnustavat, että niiden hankkeiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa ja niistä raportointia koskeva osaaminen on parantunut. Ne ovat myös panneet merkille Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin vaikutukset tulevaan varainhankintaansa ja hankkeidensa toteuttamiseen.

·Ohjelmalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä, elvytetään paikallisia aloitteita ja edistetään laajempaa, globaalia näkökulmaa.

·Ohjelma tuottaa hyviä yksilötason tuloksia. Siihen osallistuminen parantaa esimerkiksi henkilökohtaisia, ammatillisia ja opiskeluun liittyviä taitoja sekä yhteiskunnallista tietoisuutta ja kansalaistietoisuutta.

Havainnot vuosien 2018–2020 ohjelmasta

·Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelma selvisi sääntelyyn ja pandemiaan liittyvistä haasteista. Liikkuvuustoimiin osallistuvien osallistujien määrä kasvoi asteittain, mutta ohjelma jäi kuitenkin tavoitteistaan.

Havainnot vuosien 2021–2027 ohjelmasta

·Ohjelmalla luodaan suotuisa kierre sen kohderyhmien – yksilöiden, organisaatioiden ja yhteisöjen – avulla.

·Organisaatioilla on haasteita niiden vapaaehtoisten kanssa työskentelyssä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, mikä korostaa jatkuvan valmiuksien kehittämisen ja ohjelmatuen tarvetta.

Tehokkuus

Ohjelman kustannustehokkuus on parantunut edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Ohjelman eri toimien kustannustehokkuudessa on kuitenkin huomattavia eroja, mikä viittaa siihen, että joidenkin osa-alueiden tehokkuutta voitaisiin parantaa kohdennetuilla rahoitusstrategioilla. 

Rahoitus on osoittautunut hyvin rajalliseksi, kun otetaan huomioon ohjelman tavoitteet. Vaikka vuotuiset määrärahat ovat 22 prosenttia suuremmat kuin vuosina 2018–2020, inflaatio on vaikuttanut ohjelman kykyyn saavuttaa tavoitteitaan. Sen vuoksi määrärahat on mukautettava nuorten tosiasiallisiin tarpeisiin ja solidaarisuuden edistämisen tavoitteeseen. Tilannetta vaikeuttaa suuri kiinnostus ohjelmaa kohtaan. Nykyinen ohjelma on ollut noin kaksi kertaa kustannustehokkaampi osallistujakustannusten osalta kuin vuosien 2018–2020 ohjelma: osallistujakustannukset ovat inflaatioon mukautettuina 4 054 euroa osallistujaa kohden.

Lisäksi osa maista ei käytä kaikkia suunniteltuja määrärahojaan, mikä vaikuttaa ohjelman yleiseen tuloksellisuuteen. Maat, joissa ohjelmaan haluttaisiin osallistua eniten, eivät puolestaan saa käyttää yli 100:aa prosenttia niille osoitetuista määrärahoista.

Mittausta ja seurantaa on parannettu merkittävästi. Haasteita on kuitenkin edelleen – erityisesti niiden uusien tietoteknisten välineiden osalta, jotka eivät ole vastanneet täysin käyttäjien tarpeita. Lisäksi tulosindikaattoreiden käytännön soveltamista on parannettava, jotta saadaan tietoa ohjelman kaikista vaikutuksista. Lisäksi on olennaisen tärkeää seurata osallistujien maantieteellisen jakautumisen tasapainoa sekä hyötyjen jakautumista osallistuvien maiden kesken.

Tehokkuus

Havainnot vuosien 2018–2020 ohjelmasta

·Rahoitusta pidettiin asianmukaisena, kun otettiin huomioon 79,4 prosentin käyttöaste. Maksujen alhainen käyttöaste ei ole merkki liiallisesta rahoituksesta vaan joustamattomista määrärahoista ja covid-19-kriisistä johtuvista vääristymistä.

·Hallinnollinen rasite oli useimpien sidosryhmien mukaan kohtuullinen.

·Ohjelman hallinnointia pidettiin kohtalaisen tehokkaana, mutta tietoteknisiä välineitä kritisoitiin jonkin verran.

Havainnot vuosien 2021–2027 ohjelmasta

·Vaikka monet osallistujat ja organisaatiot katsoivat, että hallinnollinen rasite oli hallittavalla tasolla, prosesseja voitaisiin yksinkertaistaa entisestään.

·Ohjelman hallinnointi ja täytäntöönpano on ollut yleisesti ottaen tehokasta. Ohjelman joustava hallinnointi lievensi ulkoisten häiriöiden, kuten covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen, vaikutuksia.

·Ohjelman rahoitus oli yleisesti ottaen liian vähäistä ohjelman tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden, ja tilannetta vaikeuttivat muun muassa inflaatiopaineet.

·Tietoteknisten välineiden käyttäjäystävällisyyteen ja toimintoihin on kiinnitettävä lisähuomiota niiden jatkuvasta parantamisesta huolimatta.

4.2EU:n tason lisäarvo – mitä merkitystä EU:n solidaarisuusjoukoilla on tähän mennessä ollut ja kenelle?

Euroopan solidaarisuusjoukot on yli puolelle organisaatioista ja osallistujista ainoa mahdollisuus osallistua vapaaehtois- ja solidaarisuustoimintaan (ks. alla oleva kaavio).

Lähde: julkinen kuuleminen

Osallistuvat organisaatiot ja yksittäiset osallistujat kiinnittävät huomiota paikallisten kysymysten lisäksi myös laajempiin kysymyksiin ja tiedostavat, miten heidän toimensa vaikuttavat laajempaan eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Lisäksi myönteinen suhtautuminen EU:hun leviää selkeästi ohjelmaan osallistuviin yhteisöihin ja yhteiskunnallisiin ryhmiin.

Demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen

Ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n ja demokratian vastaisten tunteiden lieventämisessä sen vahvan kansainvälisen verkoston ansiosta, joka ulottuu kansallisista viranomaisista yhteiskunnallisiin organisaatioihin, yhteisöön ja yksilöihin.

Vapaaehtoistoiminnan yhteys laajempaan yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja kansalaisuuteen sitoutumiseen on tunnustettu laajalti. Ohjelma edistää laajempaa yhteiskunnallista osallistumista, sillä solidaarisuustoimintaa harjoittavat nuoret ovat yleensä kiinnostuneita yhteiskunnasta ja politiikasta.

Nuorten voimaannuttaminen

Euroopan solidaarisuusjoukot edistävät nuorten voimaannuttamista tarjoamalla monia etuja kansallisten rajojen ulkopuolella, mikä johtuu ohjelman panoksesta muun muassa demokratian, aktiivisen kansalaisuuden, solidaarisuuden sekä henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen vahvistamiseen. Ohjelma vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tukee eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia. 

Ohjelmalla luodaan laajoja yleiseurooppalaisia verkostoja, joilla edistetään pitkän aikavälin kumppanuuksia, jotka helpottavat tietämyksen jakamista ja yhteistyöaloitteita Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottaminen

Euroopan solidaarisuusjoukot ylittävät odotetun vaikutuksensa auttamalla nuoria, jotka kohtaavat työllistymisen esteitä koulutussaavutuksistaan huolimatta. Ohjelma vetoaa uransa aloittaneisiin, jotka pyrkivät yhdistämään akateemisen opiskelun ja ammatillisen harjoittelun, vahvistamaan taitojaan ja hankkimaan arvokasta kokemusta. Euroopan solidaarisuusjoukot puuttuvat nuorten koulutuksen ja työllistymisen väliseen eroon, vaikka se ei olekaan niiden suora tavoite.

EU:n tason lisäarvo

Yleisluontoiset havainnot

·Euroopan solidaarisuusjoukot edistävät osallistujiensa keskuudessa tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä ja eurooppalaisten arvojen tukemista.

Havainnot vuosien 2018–2020 ohjelmasta

·Ohjelmalla edistettiin aktiivista kansalaisuutta ja osallistujien henkilökohtaista kehittymistä tasolla, jota ei todennäköisesti saavuteta kansallisin toimin.

·Muutos eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta Euroopan solidaarisuusjoukkoihin lisäsi EU:n tason lisäarvoa luomalla solidaarisuustoimille yhden yhteyspisteen.

·Laajentamalla soveltamisalaa, lisäämällä joustavuutta ja vahvistamalla osallisuutta koskevia tavoitteita Euroopan solidaarisuusjoukot pystyivät vastaamaan nuorten tarpeisiin paremmin kuin eurooppalainen vapaaehtoispalvelu.

·Ohjelma paransi kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötä, mitä oli vaikea saavuttaa kansallisilla vapaaehtoisaloitteilla.

Havainnot vuosien 2021–2027 ohjelmasta

·Euroopan solidaarisuusjoukot on tehokas aloite nuorten voimaannuttamiseksi, ja siihen liittyy ainutlaatuinen toimintamahdollisuuksien yhdistelmä.

·Ohjelmassa on mukana nuoria, joilla on monenlaisia haasteita.

·Osallistujaorganisaatiot voivat rikastuttaa ammatillista osaamistaan ja parantaa organisaationsa tehokkuutta.

·Ohjelman laatustandardit, mukaan lukien Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki, erottavat sen muista järjestelmistä, jotka eivät välttämättä tarjoa samantasoista johdonmukaisuutta tai laajuutta laadunvarmistuksessa.

·Ohjelma on ainutlaatuinen, koska siinä luodaan yleiseurooppalaisia verkkoja, mikä johtaa pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja suhteisiin.

5.SUOSITUKSET

Muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien ihmisten osallistuminen

Nykyinen muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien henkilöiden seurantamenetelmä perustuu joko organisaatioiden ja kansallisten toimistojen vapaaehtoistoimissa tekemään raportointiin tai solidaarisuushankkeissa tapahtuvaan omaan raportointiin, mikä aiheuttaa epäjohdonmukaisuuksia.

Suositukset: 

·selkeytetään edelleen, miten muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien nuorten määritelmää olisi tulkittava

·tehdään täytäntöönpanon suuntaviivoja – Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallisuus- ja monimuotoisuusstrategiaa 5 – laajemmin tunnetuksi

·pannaan täytäntöön strategioita, joilla parannetaan muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien henkilöiden tunnistamista, ennen kuin he osallistuvat hankkeisiin

·luodaan enemmän mahdollisuuksia valmiuksien kehittämiselle organisaatioissa ottamalla käyttöön tilanne-esimerkkejä ja harjoituksia, jotta vähemmän mahdollisuuksia omaavat osallistujat voidaan tunnistaa ja integroida paremmin

·otetaan kansallisten toimistojen osallisuuteen ja monimuotoisuuteen erikoistuneet vastuuhenkilöt mukaan näiden toimien järjestämiseen sen varmistamiseksi, että ne ovat yhdenmukaisia osallisuus- ja monimuotoisuusstrategian tavoitteiden kanssa.

Tulosten ja vaikutusten maantieteellisen jakautumisen eroihin puuttuminen

Ohjelman maantieteellistä jakautumista on seurattava paremmin, jotta voidaan arvioida tarkasti ohjelman hyötyjen jakautumista ja saavuttaa ohjelman solidaarisuustavoite.

Suositukset:

·jatketaan seurantamekanismien parantamista, jotta voidaan seurata, missä vapaaehtoistoimintaa harjoitetaan

·jos havaitaan maantieteellistä epätasapainoa, kannustetaan aliedustettujen alueiden organisaatioita osallistumaan.

EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten viisumijärjestelyjen parantaminen

Vapaaehtoiset ja järjestöt ovat tuoneet esiin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten viisumijärjestelyihin liittyviä jatkuvia ongelmia.

Suositukset:

·vahvistetaan yhteistyötä asiaankuuluvien kansallisten elinten kanssa EU:n ulkopuolisten osallistujien viisumien toimitusprosessin virtaviivaistamiseksi

·tehdään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä annetun direktiivin (EU) 2016/801 6 täytäntöönpanossa nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopan unionissa annetun neuvoston suosituksen (2022/C157/01) 7 mukaisesti.

Rahoituksen sovittaminen tavoitteisiin

Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitus muistuttaa pilottiohjelman rahoitusta ja on liian vähäistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suositukset:

·harkitaan tulevaisuutta varten kokonaisbudjetin mukauttamista paremmin ohjelman tavoitteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluja

·harkitaan vuotuisten talousarvion lisäysten suunnittelua kiinteän talousarvion sijaan, jotta ohjelmasta tulisi kestävämpi talouden häiriöitä vastaan

·arvioidaan vuosittain uudelleen yksikkökustannusten soveltuvuutta, jotta ohjelmalla voidaan vastata organisaatioiden ja osallistujien tarpeisiin vaarantamatta hankkeiden laatua

·tarkastellaan tulevan ohjelman määrittelyssä yhdessä osallistujamaiden kanssa mahdollisuutta kalibroida uudelleen rahoituksen myöntämisperusteet

·integroidaan ohjelma paremmin muihin poliittisiin aloitteisiin vapaaehtoiset voisivat esimerkiksi hyötyä enemmän aloitteista, joilla pyritään tukemaan ammatillisia siirtymiä ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeita

·maksimoidaan ja kehitetään edelleen synergioita muiden ohjelmien kanssa, jotta nykyisestä rahoituksesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja yhteiset tavoitteet saavutetaan.

Tietoteknisten välineiden vahvistaminen

Tietotekniset välineet, joita käyttäjät eivät voi käyttää helposti tai joihin liittyy käyttökatkoksia, aiheuttavat haasteita ohjelman tehokkaalle täytäntöönpanolle, ja niihin liittyy riskejä, kuten tietojen menetys ja viivästynyt raportointi.

Suositukset: 

·toteutetaan kattava käyttäjätestaus erilaisten loppukäyttäjien kanssa käytettävyyteen ja saavutettavuuteen liittyvien ongelmien havaitsemiseksi ja sen varmistamiseksi, että tietotekniset välineet vastaavat kaikkien sidosryhmien tarpeita 

·yksinkertaistetaan edelleen tietoteknisiä välineitä ja lomakkeita, joita organisaatiot käyttävät hakiessaan rahoitusta

·varmistetaan, että käytössä on varotoimenpiteitä tietojen eheyden ja jatkuvuuden ylläpitämiseksi, kun raportointivälineitä ei ole saatavilla.  

Humanitaarisen avun toimintalohkon tukeminen

Humanitaarisen avun toimintalohkon tarkoitusta on vielä selvennettävä, ja siitä on tiedotettava sidosryhmille, jotta ne voivat paremmin hallita odotuksiaan. Lisäksi toimintalohkon korkeampi 35 vuoden ikäraja verrattuna ohjelman muiden vapaaehtois- ja solidaarisuustoimien 30 vuoteen tekee ohjelmasta epäjohdonmukaisemman ja hämmentää sidosryhmiä.

Suositukset:

·ilmoitetaan selkeästi osallistujaorganisaatioille, että toimintalohkon tarkoituksena on tarjota yksilöllistä liikkuvuutta ja oppimista vapaaehtoisille, joilla ei tarvitse olla ammatillista osaamista ja kokemusta

·harkitaan humanitaarisen avun toimintalohkon ikärajan mukauttamista muuhun ohjelmaan, koska kysyntä 30–35-vuotiaiden ihmisten taholta ei ole suurta (vain kolme prosenttia kaikista toimintalohkoon rekisteröityneistä).

6.ETENEMINEN

Arvioinnin tulokset vahvistavat, että Euroopan solidaarisuusjoukoilla on keskeinen rooli ja että se on joissakin maissa ainoa vaihtoehto vapaaehtois- ja solidaarisuustoiminnalle. Vaikka on yksilöity useita parannuskohteita, viiden kriteerin (merkityksellisyys, tehokkuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus ja EU:n tason lisäarvo) kokonaisarviointi on myönteinen ja muodostaa perustan ohjelman täytäntöönpanon edelleen kehittämiselle vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ja pohdintojen käynnistämiselle tulevaa ohjelmaa varten vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä.

(1)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1475, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä.

(2)

 EU (2024), European Solidarity Corps - Performance (https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/performance-and-reporting/programme-performance-statements/european-solidarity-corps-performance_fi#mff-2014-2020--european-solidarity-corps). 

(3)

  https://ec.europa.eu/info/law/law-making-process/planning-and-proposing-law/better-regulation-why-and-how/better-regulation-guidelines-and-toolbox_fi

(4)

Käsite ”nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia” määritellään Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta 20 päivänä toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/888 2 artiklan 4 kohdassa.

(5)

      https://erasmus-plus.ec.europa.eu/document/implementation-guidelines-erasmus-and-european-solidarity-corps-inclusion-and-diversity-strategy

(6)

   EUVL L 132, 2016/801, 21.5.2016, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=OJ%3AJOL_2016_132_R_0002 .

(7)

   EUVL C, 2022/C157/01, 11.4.2022, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32022H0411(01) .