Bryssel 1.4.2025

COM(2025) 141 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen (2014–2020) loppuarvioinnista

{SWD(2025) 76 final}


Sisältö

1.    JOHDANTO    

2.    EU:N VAPAAEHTOISAPUA KOSKEVAN ALOITTEEN TOTEUTUS    

3.    ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET    

3.1.Merkityksellisyys, johdonmukaisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus – missä määrin EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite on onnistunut?

Merkityksellisyys    

Johdonmukaisuus    

Vaikuttavuus    

Tehokkuus    

3.2.EU:n tason lisäarvo – mitä merkitystä EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella on tähän mennessä ollut ja kenelle?

4.    PÄÄTELMÄT    



1.JOHDANTO 

EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite oli asetuksella (EU) N:o 375/2014 1 perustettu EU:n ohjelma, jolla oli sen 7 artiklan mukaisesti viisi tavoitetta:

·Lisätä ja parantaa osaltaan unionin valmiutta antaa humanitaarista apua.

·Kehittää vapaaehtoisten taitoja, tietoja ja osaamista humanitaarisen avun alalla ja parantaa heidän osallistumisensa ehtoja ja edellytyksiä.

·Kehittää vastaanottavien järjestöjen valmiuksia ja edistää vapaaehtoistoimintaa kolmansissa maissa.

·Tiedottaa unionin humanitaarisen avun periaatteista, joista on sovittu humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa.

·Lisätä vapaaehtoistoiminnan johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa unionin kansalaisten mahdollisuuksia osallistua humanitaarisen avun toimiin ja operaatioihin.

Tämän asetuksen 27 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti Euroopan komissio on nyt tehnyt aloitteen loppuarvioinnin kaudelta 2014–2020. Loppuarviointia tuettiin kahdella ulkoisella tutkimuksella (jotka toteutettiin vuonna 2021 sekä kesäkuun 2023 ja joulukuun 2024 välisenä aikana) ja kuulemisilla.

Arvioinnissa tarkasteltiin aloitteen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä sen tuottamaa lisäarvoa.

Arvioinnissa todettiin, että aloite sekä i) vastasi aloitteeseen osallistuneiden vapaaehtoisten tarpeisiin että ii) oli linjassa sen tavoitteen kanssa, joka koski vapaaehtoisten taitojen ja osaamisen kehittämistä humanitaarisen avun alalla. Lisäksi aloitteella i) tuettiin vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittämistä ja ii) edistettiin vapaaehtoistoimintaa EU:n ulkopuolisissa maissa, ja iii) se tuotti EU:n tason lisäarvoa edistämällä humanitaarisen avun vapaaehtoistoimintaa koskevia yhteisiä normeja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Aloitteessa hyödynnettiin mahdollisimman hyvin EU:n maailmanlaajuista läsnäoloa, jotta voitiin kehittää vapaaehtoisten lähettämistä, ja se tarjosi ihmisille foorumin, jolla he voivat osallistua mielekkääseen humanitaarisen avun toimintaan EU:n ulkopuolisissa maissa.

Tähän kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa on yksityiskohtaista tietoa arvioinnin havainnoista, kuulemisista ja menetelmistä.

2.EU:N VAPAAEHTOISAPUA KOSKEVAN ALOITTEEN TOTEUTUS

Vuonna 2009 voimaan tulleen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 214 artiklan 5 kohdassa määrättiin Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen (EVHAC) perustamisesta. Niiden tavoitteena oli luoda puitteet sille, että ”Euroopan nuoret voisivat osallistua unionin yhteisen humanitaarisen avun toimiin”.

EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite perustettiin vuonna 2014 asetuksella (EU) N:o 375/2014. Aloitteen yleisenä tavoitteena oli lisätä ja parantaa osaltaan EU:n valmiutta antaa tarveperusteista humanitaarista apua, jolla pyritään i) pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä, ii) ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä, iii) säilyttämään ihmisarvo, sekä iv) vahvistamaan haavoittuvassa asemassa olevien tai katastrofista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä kolmansissa maissa (erityisesti parantamalla katastrofivalmiutta ja vähentämällä katastrofiriskiä sekä vahvistamalla hätäavun sekä kunnostus- ja kehitysyhteistyötoimien välistä yhteyttä).

Asetuksessa (EU) N:o 375/2014 todettiin, että EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen toimissa olisi noudatettava humanitaarisen avun periaatteita (eli humaanisuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta) ja humanitaarista apua koskevaa eurooppalaista konsensusta 2 . Asetuksessa todetaan myös, että aloitteen mukaisilla toimilla olisi i) vastattava paikallisyhteisöjen ja vastaanottavien järjestöjen tarpeisiin, ii) varmistettava vapaaehtoisehdokkaiden turvallisuus, iii) edistettävä valtioiden rajat ylittäviä yhteistyökumppanuuksia, ja iv) pyrittävä osaltaan lisäämään humanitaarisen toiminnan vaikuttavuutta.

EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite kokosi yhteen vapaaehtoisia ja järjestöjä eri maista, ja sen tavoitteena oli kannustaa ja edistää i) yhteistyötä, ii) tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, ja iii) kumppanuuksien luomista humanitaarisen avun alan järjestöjen välille.

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) vastasi EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen käytännön toteutuksesta (esim. ehdotuspyynnöistä, sopimusten hallinnoinnista ja talousarviomäärärahoista). Ohjelmaa hallinnoi vuoteen 2020 asti EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto (ECHO) sekä vuosina 2021 ja 2022 jatkuneiden hankkeiden osalta koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto (EAC). Aloitteesta luovuttiin asteittain vuoden 2020 lopussa (mutta käynnissä olevien hankkeiden toteutus jatkui vuoteen 2022 asti), ja se integroitiin Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

3.ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET

Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen 3 mukaisesti arviointi perustuu kahteen ulkoiseen tutkimukseen, joista ensimmäinen tehtiin vuonna 2021 4 ja toinen vuosina 2023–2024 5 . Aloitteen arvioinnin tulos oli kokonaisuudessaan myönteinen kaikkien arviointikriteerien osalta.

3.1.Merkityksellisyys, johdonmukaisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus – missä määrin EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite on onnistunut? 

Merkityksellisyys

Tärkeimmät tulokset

·EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite vastasi tarpeeseen tukea vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittämistä, koska se tarjosi kumppanijärjestöille oikea-aikaista ja tarpeellista tukea ja asiantuntemusta.

·Lisäksi se vastasi hyvin tarpeeseen kehittää EU:n vapaaehtoistoimintaa humanitaarisen avun alalla kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Useimmat arvioinnin kohteena olleet järjestöt olivat samaa mieltä tai vahvasti samaa mieltä siitä, että aloitteella oli vastattu vähemmän kehittyneiden maiden jatkuviin tarpeisiin.

·Lisäksi aloite i) vastasi osallistuvien vapaaehtoisten ja vastaanottavien järjestöjen keskeisiin tarpeisiin ja huolenaiheisiin, ii) kehitti näiden vapaaehtoisten ja vastaanottavien järjestöjen monialaisia taitoja, iii) loi käsityksen vähemmän kehittyneiden maiden tarpeista ja haasteista, ja iv) vastasi tarpeeseen valmistaa ihmisiä työurille kansainvälisen kehityksen alalla.

Johdonmukaisuus

Tärkeimmät tulokset

·EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite täydensi muita EU:n ohjelmia (kuten Euroopan solidaarisuusjoukkoja, entistä eurooppalaista vapaaehtoispalvelua ja Erasmus+-ohjelmaa) sen laajemman maantieteellisen kattavuuden ja sen puitteissa järjestettyjen erityisten toimintatyyppien vuoksi.

·Vaikka aloitteen tavoitteet olivat yhdenmukaisia ja linjassa EU:n humanitaarisen agendan kanssa, aloitteen toimien ja EU:n muiden humanitaarisen avun toimien välisistä synergioista oli vain vähän näyttöä.

·Sidosryhmät pitivät aloitetta yhdenmukaisena vastaanottavien maiden kansallisten politiikkojen kanssa. Aloitteen ja joidenkin EU:n jäsenvaltioiden vapaaehtoisverkostojen välillä havaittiin epävirallisia yhteyksiä.

·Sidosryhmät arvostivat suuresti sitä, että aloite vahvisti paikallisia valmiuksia erityisesti koulutuksen avulla.

Viimeisimmässä arviointitutkimuksessa todettiin, että aloite täydentää muita vapaaehtoistoimintaa tarjoavia EU:n ohjelmia sen laajemman maantieteellisen kattavuuden ja erityisten toimityyppien vuoksi. Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoin aloitteessa oli kyse solidaarisuudesta, mutta se keskittyi humanitaariseen toimintaan EU:n ulkopuolisissa maissa.

Vaikka EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen tavoitteet olivat yhdenmukaisia ja linjassa EU:n humanitaarisen agendan kanssa, arvioinnissa löydettiin vain vähän näyttöä aloitteen toimien ja EU:n muiden humanitaarisen avun toimien välisistä synergioista. Kuten edellisessä arviointitutkimuksessa todettiin, suurena haasteena oli, että turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet estivät vapaaehtoisten lähettämisen alueille, joilla oli käynnissä EU:n humanitaarisen avun toimia katastrofien aikana. Aloitteen yhdenmukaisuutta EU:n muiden humanitaaristen toimien kanssa rajoittivat i) se, että vapaaehtoisia ei voitu lähettää konfliktialueille 6 , ii) sisäiset huolenaiheet, jotka koskivat nuorten vapaaehtoisten lähettämistä hätätilanteisiin 7 , ja iii) pitkät rekrytointi- ja lähettämismenettelyt. Lisäksi, kuten ensimmäisessä arviointitutkimuksessa todettiin, EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston paikallistoimistoissa tai muissa EU:n edustustoissa ei ollut riittävästi tietoa aloitteen toiminnasta ja niiden välinen vuorovaikutus oli vähäistä. 8 Laajempien synergioiden havaitsemista rajoittaa kuitenkin myös aloitteen erittäin pieni mittakaava verrattuna EU:n humanitaarisen avun kokonaismäärään (aloitteelle osoitettiin EU:n asetuksen (EU) N:o 375/2014 nojalla 141 miljoonaa euroa vuosiksi 2014–2020, kun Euroopan komission humanitaarisen avun määrärahat samalle ajanjaksolle olivat 13,5 miljardia euroa 9 ).

Vaikuttavuus

Tärkeimmät tulokset

·EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella oli huomattavia haasteita lähetettyjen vapaaehtoisten tavoitemäärän saavuttamisessa. Vaikka jotkin näistä haasteista ratkaistiin myöhemmin, covid-19-pandemian aikaisilla matkustusrajoituksilla oli vakavia vaikutuksia aloitteeseen. Aloitteen toimien puitteissa ulkomaille töihin matkustavien vapaaehtoisten määrä väheni 90 prosenttia vuosina 2019–2020.

·Yksittäiset osallistujat hyötyivät taitojensa kehittymisestä ja ammatillisesta kehityksestä erityisesti korkean kysynnän aloilla, kuten hankkeiden hallinnoinnissa ja lähettämistä edeltävässä turvallisuuskoulutuksessa. Nämä vapaaehtoiset myös saivat tilaisuuden harjoittaa ja kehittää erilaisia monialaisia taitoja kehitysyhteistyön kontekstissa.

·Aloitteella autettiin järjestöjä parantamaan niiden valmiuksia katastrofiriskien vähentämisen ja selviytymiskyvyn osalta, mikä lisäsi niiden näkyvyyttä, uskottavuutta sekä toiminta- ja viestintävalmiuksia. Järjestöt, jotka halusivat osallistua EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen ja lähettää tai vastaanottaa vapaaehtoisia, oli sertifioitava joko lähettäviksi tai vastaanottaviksi järjestöiksi. Vuonna 2015 julkaistiin avoin hakupyyntö, jonka nojalla järjestöjen oli mahdollista tehdä hakemuksia 30 päivään syyskuuta 2020 saakka. Vuoden 2020 loppuun mennessä oli sertifioitu 74 lähettävää ja 296 vastaanottavaa järjestöä.

·Aloite hyödytti tuettuja yhteisöjä ja erityisesti niitä yhteisöjä, jotka olivat alttiita luonnonkatastrofeille ja suurille muuttovirroille. Aloitteella annettiin ratkaisevan tärkeää tukea selviytymiskyvyn ja katastrofihallintavalmiuksien kehittämiseen katastrofialttiilla alueilla.

·Aloitteessa lisättiin innovatiivisten osallistumistapojen, kuten verkkovapaaehtoistoiminnan, käyttöä yhteisöjen jatkuvan osallistamisen ja tuen varmistamiseksi covid-19-pandemian aikana.

Tehokkuus

Tärkeimmät tulokset

Talousarvion toteutus ja ohjelman hallinnointi oli tehokasta, kun otetaan huomioon tilanne, jossa ohjelma toteutettiin, mutta tuotosten ja tulosten mittaamisessa on kehitettävää.

·Aloitteen rahoitus oli riittävä, koska vain noin 76 prosenttia kaikista budjetoiduista varoista käytettiin. Tämä johtui suurelta osin viivästyksistä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen käynnistämisessä ja covid-19-epidemian loppupuolella tapahtuneista viivästyksistä.

·Toteutuksen osalta EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen todelliset menot vastasivat asetuksessa (EU) N:o 375/2014 määritettyä osuutta talousarviomäärärahoista.  Aloite ei kuitenkaan saavuttanut menotavoitteitaan eikä osallistuvien vapaaehtoisten määrää koskevaa tavoitettaan. Vuoden 2022 loppuun mennessä oli varmistettu rahoitus 1 192:n vapaaehtoisen lähettämiselle, mikä vastaa 29:ää prosenttia alkuperäisestä 4 175:n lähetetyn vapaaehtoisen tavoitteesta. Näin ollen on epäselvää, olisiko käytettävissä oleva rahoitus ollut realistinen aloitteen kaikkien tavoitteiden saavuttamiseen. Aloitteen talousarviomäärärahoista käytettiin 76 prosenttia, kun tavoitteista saavutettiin vain 29 prosenttia. Tästä ekstrapoloiden on todennäköistä, että lähetettyjen vapaaehtoisten määrälle asetetun tavoitteen sataprosenttiseen saavuttamiseen olisi tarvittu huomattavasti suurempi budjetti.

·Lisäksi perustelut, joilla talousarviomäärärahat yhdistettiin odotettuihin toimiin ja tuloksiin, olivat epäselvät. Esimerkiksi osoitettujen määrärahojen ja vapaaehtoisten lähettämisten määrän, keston, tulosten ja vaikutusten välillä ei ollut yksiselitteistä yhteyttä, mikä on saattanut johtaa tehottomuuteen. Suoremman yhteyden varmistaminen näiden näkökohtien välille olisi mahdollisesti tehnyt aloitteesta kustannustehokkaamman.

·Sekä viivästykset EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen käynnistämisessä että viivästykset sen toteuttamisessa covid-19-pandemian aikana vaikuttivat alhaiseen toteutumisasteeseen, joka jäi 29 prosenttiin alkuperäisestä tavoitteesta. 

·Tulosjohtamisen osalta todelliset kustannukset kutakin interventioon osallistuvaa järjestöä kohti olivat 10 prosenttia pienemmät kuin talousarviossa alun perin ennakoitiin, mikä osoittaa jonkinasteista kustannustehokkuutta.

3.2.EU:n tason lisäarvo – mitä merkitystä EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella on tähän mennessä ollut ja kenelle? 

Tärkeimmät tulokset

·EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite vastasi tarpeeseen tukea vastaanottavien järjestöjen valmiuksien kehittämistä, koska se tarjosi kumppanijärjestöille oikea-aikaista ja tarpeellista tukea ja asiantuntemusta.

·Lisäksi aloite vastasi hyvin tarpeeseen kehittää EU:n vapaaehtoistoimintaa humanitaarisen avun alalla kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Useimmat järjestöt olivat samaa mieltä tai vahvasti samaa mieltä siitä, että aloite vastasi vähemmän kehittyneiden maiden jatkuviin tarpeisiin.

·Se vastasi osallistuvien vapaaehtoisten ja vastaanottavien järjestöjen keskeisiin tarpeisiin ja huolenaiheisiin, kehitti osallistujien monialaisia taitoja ja antoi käsityksen vähemmän kehittyneiden maiden tarpeista ja haasteista. Lisäksi se vastasi tarpeeseen valmistaa ihmisiä työurille kansainvälisen kehityksen alalla.

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen alustavassa arviointitutkimuksessa vuonna 2021 todettiin, että aloite oli merkityksellinen sekä järjestöjen että yksityishenkilöiden kannalta. Vuoden 2021 arviointitutkimuksessa tunnistettiin kuitenkin kehityskohteita, erityisesti kolmansien osapuolten osalta ja EU:n humanitaaristen periaatteiden edistämisessä muiden tahojen kuin suorien edunsaajien parissa. Viimeisimmässä arviointitutkimuksessa todettiin myös, että aloite oli yhdenmukainen paikallisten viranomaisten katastrofihallintatarpeiden ja kansallisten aloitteiden kanssa. Kyselytutkimuksissa kävi ilmi, että aloitteen päätavoitteet vastasivat yleisesti ottaen yhteiskunnallisia tarpeita, vaikka osallistujat kyseenalaistivatkin, paransivatko hankkeet tehokkaasti yhteisöjen selviytymiskykyä tai lisäsivätkö ne tietoisuutta EU:n humanitaarisista periaatteista.

4.PÄÄTELMÄT

Osallistuminen EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen sen käynnistämisen jälkeen ei vastannut odotuksia. Aloitteella oli kaudella 2014–2020 tarkoitus tukea 4 400 vapaaehtoisen kouluttamista ja 4 000 vapaaehtoisen lähettämistä. Sen tavoitteena oli myös tarjota teknistä apua osallistuville järjestöille ja kehittää niiden valmiuksia sekä toteuttaa viestintä- ja tukitoimia. Vuoden 2022 loppuun mennessä oli kuitenkin rahoitettu vain 1 192 lähettämistä (29 prosenttia alkuperäisestä tavoitteesta) ja toteutettu 788 lähettämistä.

Aloitteessa otettiin käyttöön tiukka sertifiointimekanismi, jonka mukaan lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen oli osoitettava, että niillä oli tarvittavat menettelyt ja toimintaperiaatteet niiden korkeiden vaatimusten täyttämiseen, joita ohjelmassa sovellettiin vapaaehtoistoimintaan. Tämä johti kunnianhimoisiin tavoitteisiin sertifioitujen järjestöjen sekä koulutettujen ja lähetettyjen vapaaehtoisten osalta. Sertifiointimekanismia ei kuitenkaan ollut käytössä pilottivaiheessa. Vaikka näitä tavoitteita ei täysin saavutettu, EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite oli EU:n ensimmäinen askel humanitaarisen avun vapaaehtoistoiminnan tukemisessa.

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteyteen perustettiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa uusi humanitaarisen avun lohko. Tavoitteena oli lisätä yhdenmukaisuutta ja synergiaa solidaarisuusjoukkojen muiden vapaaehtoistoimien kanssa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen perinnön pohjalta. Laajentamalla Euroopan solidaarisuusjoukot kattamaan humanitaarinen apu EU:n ulkopuolisissa maissa ohjelma on vahvistanut rooliaan ainutlaatuisena väylänä, jonka kautta nuoret voivat osallistua vapaaehtoistoimintaan ja muihin solidaarisuustoimiin. Laajentuminen on myös lisännyt ohjelman näkyvyyttä ja vaikutusta sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Toteutuksen tasolla EU:n vapaaehtoisapua koskevasta aloitteesta saadut kokemukset, erityisesti vapaaehtoisehdokkaiden esivalinta hankkeisiin ennen pakollista keskitettyä koulutusta, ovat merkittävästi helpottaneet kiinnostuneiden nuorten ja järjestöjen osallistumista vapaaehtoistoimintaan. Niiden pohjalta on myös kehitetty parempia toimenpiteitä, joilla vapaaehtoistoimintaan voivat osallistua myös nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Ohjelman laatu- ja tukimekanismeja on myös vahvistettu, ja osallistujille on tarjolla enemmän koulutus- ja tukivaihtoehtoja ennen heidän osallistumistaan, sen aikana ja sen jälkeen.

Toteutuksen tasolla vuosien 2014–2020 EU:n vapaaehtoisapua koskevasta aloitteesta saadut kokemukset ovat olleet keskeisessä asemassa suunniteltaessa vuosien 2021–2027 Euroopan solidaarisuusjoukkojen uutta humanitaarisen avun lohkoa. Ne ovat hyödyttäneet erityisesti seuraavilla aloilla:

·Koska kiinnostuneita nuoria vaaditaan rekisteröitymään ja ilmaisemaan kiinnostuksensa EU:n nuorisoportaalissa, hankkeisiin on tarjolla laajempi vapaaehtoisehdokkaiden joukko.

·Uudesta lohkosta rahoitetuissa hankkeissa vapaaehtoiset valitaan suoraan koulutettujen vapaaehtoisehdokkaiden joukosta, toisin kuin EU:n vapaaehtoisapua koskevassa aloitteessa, jossa edellytettiin, että vapaaehtoiset oli esivalittava hankkeisiin ennen pakollista keskitettyä peruskoulutusta. Tämä lisää avoimuutta ja lyhentää huomattavasti valinnan ja lähettämisen välistä aikaa, minkä tavoitteena on vähentää keskeyttäjien määrää ja nopeuttaa hankkeiden toteutusta.

·Myös toimenpiteet sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saamiseksi mukaan vapaaehtoistoimintaan ovat kehittyneet. Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman osallistavuustavoite on ankkuroitu ohjelmien oikeusperustoihin nimenomaisesti osallisuutta koskevalla luvulla, joka pohjautuu osallisuus- ja monimuotoisuusstrategiaan 2020–2027, ja lokakuussa 2021 hyväksytyllä osallisuutta koskevien toimenpiteiden kehyksellä.

·Toimi hyötyy myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamista horisontaalisista tukivaihtoehdoista, erityisesti oppimisjaksosta. Tähän sisältyy muun muassa yleinen verkkokoulutus ja kielivalmennustuen verkkokurssi, jotka ovat osallistujien saatavilla EU Academy -alustalla ennen heidän osallistumistaan, sen aikana ja sen jälkeen.

(1)

     EUVL L 122, 24.4.2014, s. 1–17. Asetus ei ole enää voimassa , koska se kumottiin Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta annetulla asetuksella (EU) 2021/888.

(2)

      https://civil-protection-humanitarian-aid.ec.europa.eu/who/european-consensus_fi . Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma.

(3)

      https://ec.europa.eu/info/law/law-making-process/planning-and-proposing-law/better-regulation-why-and-how/better-regulation-guidelines-and-toolbox_fi .

(4)

     ADE (2021). EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen jälkiarviointi vuosina 2014–2020. Saatavilla osoitteessa https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/1d172a85-0b96-11ec-adb1-01aa75ed71a1 .

(5)

   Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman (2021–2027) väliarviointi, Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman (2018–2020) loppuarviointi ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen (2014–2020) loppuarviointi. Saatavilla osoitteessa https://data.europa.eu/doi/10.2766/5736339 .

(6)

     Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta annettu neuvoston asetus 375/2014, 14 artikla 3 kohta.

(7)

     ADE (2021). EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen jälkiarviointi vuosina 2014–2020.

(8)

     Ks. edellinen alaviite.

(9)

     EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston vuotuiset toimintakertomukset 2014–2020.