EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 5.3.2025

COM(2025) 98 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yhteisvastuusta ja tietyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/1938 perustuvista kaasuvarastoja koskevista näkökohdista

1.Johdanto

Maanalaiset kaasuvarastot ovat olennainen osa EU:n energian toimitusvarmuutta. Varastojen kokonaiskapasiteetti on 1 147 terawattituntia (noin 105 miljardia kuutiometriä, mikä vastaa noin kolmasosaa EU:n kokonaiskysynnästä), joten se antaa kaasujärjestelmälle olennaista kausittaista joustoa. Varastot vastaavat tyypillisesti 25–35:tä prosenttia EU:n todellisesta kaasunkulutuksesta, ja talvisin ne toimivat usein tärkeimpänä toimituslähteenä. Kaasun varastointi mahdollistaa EU:n kaasujärjestelmän tehokkaamman käytön vähentämällä suurten tuontimäärien tarvetta huippukulutuskausina, jolloin kaasun hinnat ovat korkeammat. Tämä auttaa välttämään liiallisia investointeja siirtoinfrastruktuuriin, mikä edistää hintavakautta ja vaimentaa toimitushäiriöitä.

Vuonna 2021 energianhinnat olivat EU:ssa pitkään epävakaita ja korkeita, mikä johtui muun muassa tavanomaista alhaisemmasta varastojen täyttöasteesta. Geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan vuoden 2022 alussa, lisäsi epävarmuutta ja korosti kaasuvarastojen riittävän täyttöasteen tarvetta tulevina talvina.

Sen vuoksi lainsäätäjät hyväksyivät kesäkuussa 2022 komission ehdotuksen 1 kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi toteutettavista toimista annetun asetuksen (EU) 2017/1938, jäljempänä ’kaasun toimitusvarmuutta koskeva asetus’ 2 , muuttamisesta. Muutoksella asetetaan muun muassa pakolliset vuotuiset täyttötavoitteet kunkin vuoden marraskuun 1. päivään mennessä: 80 prosenttia vuonna 2022 ja 90 prosenttia vuodesta 2023 alkaen sekä täyttöpolkuja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden, joilla ei ole kaasuvarastoja, on varastoitava vähintään 15 prosenttia vuotuisesta kaasunkulutuksestaan toiseen jäsenvaltioon. Lisäksi asetuksella (EU) 2022/1032 eli kaasun varastointia koskevalla asetuksella otettiin käyttöön velvoite sertifioida varastointijärjestelmien haltijat kussakin jäsenvaltiossa.

Yhdessä nämä toimenpiteet ovat osoittautuneet ratkaiseviksi kaasun toimituspulasta selviämisessä, ja ne ovat osaltaan merkittävästi vähentäneet markkinoiden epävarmuutta ja hintojen epävakautta. Vuoden 2022 dramaattisten kaasun hintapiikkien skenaario ei toistunut vuosina 2023 eikä 2024, ja velvoite sertifioida varastointilaitteistojen haltijat lopetti vuodesta 2021 alkaen käytännön, jossa osa kolmannen osapuolen omistamista kaasuvarastoista täytettiin tarkoituksellisesti alle kapasiteetin tai myöhään ennen talvikuukausia.

EU:n toimitusvarmuus on kuitenkin edelleen alttiina riskeille, jotka johtuvat geopoliittisesta epävakaudesta, erityisesti siitä, että Venäjä saattaa käyttää toimituksia edelleen aseenaan Ukrainaan kohdistamansa sotilaallisen hyökkäyksen yhteydessä. Nämä riskit todennäköisesti pidentävät kaasumarkkinoiden kireää, epävarmaa tilannetta ja korostavat varastojen keskeistä roolia EU:n toimitusvarmuuden kannalta. Tämä päätelmä vahvistettiin äskettäin tilintarkastustuomioistuimen laajassa kertomuksessa EU:n energiavarmuuteen liittyvistä toimenpiteistä. 3

Kertomuksessa tarkastellaan kaasun varastointia koskevan asetuksen täytäntöönpanoa vuonna 2024. Rakenteeltaan se noudattelee suurelta osin aiempaa kahta vuosikertomusta mutta sisältää joitakin uusia elementtejä, jotka johtuvat uusiutuvan kaasun, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista annetun asetuksen (EU) 2024/1789 (kaasumarkkina-asetus) hyväksymisestä. Kaasumarkkina-asetuksella muutetaan kaasun toimitusvarmuutta koskevaa asetusta. Uudet elementit liittyvät pääasiassa riskinarviointiin ja yhteisvastuusäännöksiin. Kertomuksessa esitetyt kaasun varastointitoimenpiteitä, sertifiointimenettelyjen edistymistä sekä riskinarviointiin ja yhteisvastuuseen liittyviä toimenpiteitä koskevat päivitykset perustuvat pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin, joita täydennetään Eurostatin, yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC), ACERin ja Kaasu-ENTSOn tiedoilla.

2.Oikeusperusta ja asiayhteys

Kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen 17 a artiklan mukaan komissio toimittaa vuosittain kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen on sisällytettävä

·yleiskatsaus toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet varastointivelvoitteidensa täyttämiseksi

·selvitys aiemmin 4 asetuksen (EY) N:o 715/2009 5 (kaasuasetuksen) 3 a artiklassa säädettyyn sertifiointimenettelyyn tarvittavasta ajasta

·selvitys komission pyytämistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan täyttöpolkujen ja täyttötavoitteiden noudattaminen

·analyysi asetuksen mahdollisista vaikutuksista kaasun hintoihin ja mahdollisiin kaasusäästöihin liittyen 6 b artiklan 4 kohtaan.

Kaasumarkkina-asetuksella käyttöön otetuissa kaasun toimintavarmuutta koskevan asetuksen 17 a artiklan tarkistuksissa edellytetään lisäksi, että komissio antaa yleisen arvion 6 a – 6 d artiklan, 7 artiklan 1 kohdan ja 4 kohdan g alakohdan, 13 artiklan, 13 a artiklan, 16 artiklan 3 kohdan, 17 a artiklan, 18 a artiklan, 20 artiklan 4 kohdan sekä liitteiden I a ja I b soveltamisesta.

3.Katsaus jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin

Kaasun varastointia koskevassa asetuksessa säädettyjen muutosten mukaisesti jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet täyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään markkinapohjaisia toimenpiteitä, jotta vältetään tarpeettomat markkinahäiriöt. Toimenpiteisiin voi kuulua sääntelytoimenpiteitä taikka taloudellisia kannustimia tai korvauksia markkinaosapuolille.

Varastointiasetuksessa on havainnollistava luettelo mahdollisista toimenpiteistä ja välineistä, mutta se ei ole tyhjentävä. Komissio lähetti syksyllä 2024 kyselytutkimuksen jäsenvaltioiden viranomaisille kerätäkseen tietoja toimenpiteistä ja välineistä, joita ne ovat käyttäneet varastojensa täyttymisen varmistamiseksi. Niihin kuuluvat myös sopimukset, yhteisymmärryspöytäkirjat ja taakanjakomekanismit, jotka sellaiset jäsenvaltiot, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, ovat allekirjoittaneet ja joihin sisältyy järjestelyjä maanalaisten varastojen käytöstä.

Jäsenvaltiot, joilla on maanalaisia kaasuvarastoja, vahvistivat, että useimpia vuosina 2022 ja 2023 käytössä olleita toimenpiteitä jatkettiin vuonna 2024. Viime vuonna Itävalta, Latvia, Alankomaat ja Espanja hyväksyivät uusia toimenpiteitä ja/tai jatkoivat tai peruivat voimassa olleita toimenpiteitä. Itävallassa jatkettiin valtion strategista valmiusvarastointia, Latviassa otettiin käyttöön uusi yhdistetty tuote, joka kannustaa varastojen pitkäaikaiseen käyttöön, ja Alankomaat valtuutti nimetyn osapuolen uudelleen varaston täyttämiseen. Espanjassa lakkautettiin varastointitariffin alennus kapasiteetista, joka ylittää 20 päivän kiinteän kulutuksen. Suotuisat markkinaolosuhteet injektointikaudella 2024 helpottivat varastojen tehokasta täyttämistä ajoissa, eikä viimesijaisia toimenpiteitä tarvinnut panna täytäntöön. Yleisimpiä jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä olivat

-kaasun varastoinnin vähimmäismäärä: kansallisen tavoitteen mukaisen vähimmäistäyttötason asettaminen varastointijärjestelmien haltijoille

-kapasiteettien tarjoaminen: vaaditaan, että varastointijärjestelmien haltijat tarjoavat kapasiteettia markkinaosapuolille (useimmiten kapasiteettihuutokaupoilla)

-erityisen yhteisön nimittäminen: nimitetään sellainen yhteisö, joka tarjoaa varastointipalvelua viimeisenä vaihtoehtona

-strateginen varastointi: otetaan käyttöön tehokkaita välineitä, joiden avulla julkiset tai yksityiset yhteisöt voivat ostaa strategisia varastoja ja hallinnoida niitä

-käyttämättä jääneet varatut kapasiteetit: varmistetaan varatun kapasiteetin tehokas käyttö soveltamalla ”käytä tai menetä” ‑ylikuormitusmekanismeja varatun mutta käyttämättömän varastointikapasiteetin vapauttamiseksi.

Yksityiskohtaisempia tietoja täytäntöönpanotoimenpiteistä on taulukossa 1.

Taulukko 1 – 6 b artiklan mukaiset toimenpiteet, jotka on toteutettu jäsenvaltioittain maanalaisten kaasuvarastojen avulla

Kaasun varastoinnin vähimmäismäärä

Kapasiteettien tarjoaminen

Siirtoverkonhaltijoiden hallinnoimat tasapainotukseen käytettävät varastot

Nimettyjä yhteisöjä koskevat vaatimukset

Koordinoidut välineet

Vapaaehtoiset yhteishankintamekanismit

Taloudelliset kannustimet markkinaosapuolille

Käyttämättä jääneet varatut kapasiteetit

Strateginen varastointi

Erityisen yhteisön nimittäminen

Alennukset varastointitariffeista

Pääoma- ja toimintamenot

Muut

T tarkoittaa väliaikaista toimenpidettä.

Lähde: Jäsenvaltioiden vastaukset komission kyselytutkimukseen sekä ACERin ja VIS:n vuoden 2023 raportti kaasun varastoinnista .

4.Sertifiointimenettely

Kaasuasetukseen sisällytetyissä kaasun varastointia koskevan asetuksen säännöksissä 6 asetettiin toimivaltaisille kansallisille viranomaisille velvoite sertifioida varastointijärjestelmien haltijat, jotta voidaan vähentää muun muassa seuraavista syistä johtuvia kaasun toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä alueellisella, kansallisella tai unionin tasolla:

a) omistus-, toimitus- tai muut kaupalliset suhteet, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti varastointijärjestelmien haltijan kannustimiin ja kykyyn täyttää maanalainen kaasuvarasto

b) sellaiset unionin oikeudet ja velvoitteet kolmannen maan suhteen, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, myös sellaisesta yhden tai useamman kolmannen maan kanssa tehdystä sopimuksesta, jossa unioni on osapuolena ja jossa käsitellään energian toimitusvarmuutta

c) sellaiset asianomaisten jäsenvaltioiden oikeudet ja velvoitteet kolmannen maan suhteen, jotka johtuvat asianomaisten jäsenvaltioiden yhden tai useamman kolmannen maan kanssa tekemistä sopimuksista, sikäli kuin kyseiset sopimukset ovat unionin oikeuden mukaisia

d) kaikki muut tapaukseen liittyvät erityiset tosiseikat ja olosuhteet.

Säädöksessä edellytetään, että jäsenvaltiot antavat sertifiointipäätösluonnoksensa viimeistään 2. tammikuuta 2024 ja ilmoittavat niistä komissiolle. Jotkin jäsenvaltiot toimittivat varastointisertifiointipäätöksensä jo vuonna 2023, ja komissio antoi kuusi lausuntoa. 7 Sertifiointiprosessi jatkui vuonna 2024. Tähän mennessä on annettu viisi lausuntoa, ja hyväksymismenettelyn eri vaiheissa on 17 lausuntoa neljästä jäsenvaltiosta. Joidenkin jäsenvaltioiden päätösluonnoksia ei ole vielä hyväksytty. Joissakin harvoissa tapauksissa lausunnon laatiminen riippuu kansallisen lainsäädäntö- tai sääntelykehyksen muutoksista, minkä vuoksi sen antaminen kestää kauemmin. Vaikuttaa realistiselta, että sertifiointimenettely saadaan useimpien jäsenvaltioiden osalta päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Kun sertifiointiprosessi saatiin onnistuneesti päätökseen, jäsenvaltiot saivat täyden määräysvallan strategisiin resursseihinsa, mikä esti vuoden 2021 skenaarion toistumisen. Tällöin jotkin varastointijärjestelmien haltijat olivat pitäneet varastoja tarkoituksellisesti hyvin alhaisella tasolla.

Taulukko 2 – Yhteenveto sertifiointimenettelystä vuonna 2024

JÄSENVALTIO	Päätöksiä	Päätösluonnoksia hyväksytty Toimijoiden lukumäärä (Varastopaikkojen lukumäärä) [1]	Toimijoita yhteensä (Varastopaikkojen lukumäärä) [2]
AT	4		4 (8)
BE	1		1 (1)
BG		1 (1)	1 (1)
CZ		4 (9)	4 (9)
DE	5	20 (24)	25 (50)
DK	1		1 (2)
ES	2		2 (4)
FR	3		3 (16)
HR	1		1 (1)
HU	2		2 (5)
IT		3 (13)	3 (13)
LV	1		1 (1)
NL	4	1 (3)	4 (7)
PL	1		1 (7)
PT	1		1 (1)
RO	2		2 (6)
SE	1		1 (1)
SK	2		2 (2)
YHTEENSÄ	31	29 (50)	58 (122)

[1] Sertifikaatit myönnetään haltija- ja/tai varastokohtaisesti.

[2] Tiedot perustuvat jäsenvaltioiden kanssa käytyihin keskusteluihin, GIE AGSI+ -alustaan sekä ACERin ja VIS:n vuoden 2023 kaasun varastointia koskevaan raporttiin .

5.Varastojen täyttötavoitteiden noudattaminen vuonna 2024

Marraskuussa 2023 hyväksyttiin täytäntöönpanoasetus (EU2023/2633), 8 jossa vahvistettiin vuoden 2024 välitäyttötavoitteet. Välitäyttötavoitteet tarjoavat jäsenvaltioille tarvittavan joustavuuden, jotta ne voivat saavuttaa lopullisen 90 prosentin täyttötavoitteen marraskuussa alkavaan lämmityskauteen mennessä. Vuonna 2024 täyttöpolku eteni vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

Maaliskuun 2024 lopussa EU:n maanalaisten kaasuvarastojen taso oli 60 prosenttia (670 terawattituntia), mikä oli edelleen keskimääräistä korkeampi täyttöaste verrattuna takavuosien tasoihin. Kaasun varastointitasot vuoden 2024 toisella ja kolmannella neljänneksellä vastasivat pitkälti vuoden 2023 tasoja, ja EU saavutti kokonaisuutena 90 prosentin tason 19. elokuuta eli lähes samana päivänä kuin vuonna 2023 (16. elokuuta). Koska varastotasot olivat korkeat jo kaasunottokauden 2023–2024 jälkeen, täyttö oli injektointijakson viimeisinä kuukausina tavallista hitaampaa. Noin 60 prosenttia kesällä varastoidusta kaasusta syötettiin touko-heinäkuussa (ks. kaavio 1). EU:n kaasuvarastojen täyttöaste oli 1. marraskuuta 2024 95 prosenttia, ja kaikki jäsenvaltiot Tanskaa lukuun ottamatta ylittivät täyttötavoitteen (ks. kaavio 2).

Kaavio 1 – Aiemmat päivittäiset nettoinjektoinnit

Lähde: JRC:n toimitusvarmuuden tulostaulu 9 .

Kaavio 2 – Kaasu EU:n maanalaisissa varastoissa vuosina 2024 ja 2023 (joulukuuhun mennessä) verrattuna edellisten kuuden vuoden keskiarvoon ja vaihteluväliin

Lähde: JRC:n toimitusvarmuuden tulostaulu.

Lähes kaikki jäsenvaltiot täyttivät varastonsa yli 90 prosentin tasoon marraskuun 1. päivään mennessä, joten täytäntöönpanoasetuksessa asetettu tavoite täyttyi. Ainoa poikkeus oli Tanska, jossa varastointitaso 1. marraskuuta oli 75 prosenttia. Varastojen täyttöasteen jääminen tavoitteesta Tanskassa johtui Tyran tuotantoalustan käyttöönottoon liittyvistä teknisistä infrastruktuuriongelmista ja Nybron kaasuterminaalin suunnittelemattomasta huollosta. Lisäksi Saksa oli soveltanut niin sanottua kaasun varastointimaksua joulukuun 31. päivään 2024 saakka. Siirretystä kaasusta perittiin maksua, jonka tarkoituksena oli kattaa varastointipaikkojen täyttökustannukset. Näin ollen kaasun tuonti Saksan suunnasta oli vaikuttanut vähemmän houkuttelevalta, mikä oli kannustanut markkinatoimijoita ottamaan kaasua mieluummin kaasuvarastoista, myös tanskalaisista varastoista. Vaikka marraskuun 1. päivän tavoitetta ei saavutettu, Tanskan yleinen energiavarmuustilanne pysyi vakaana pääasiassa Baltian kaasuputken äskettäisen käyttöönoton ja biometaanin tuotannon jatkuvasti kasvavan osuuden ansiosta. Se kattaa lähes 40 prosenttia maan kaasunkulutuksesta. Tilanne osoittaa kuitenkin, että yhdessä jäsenvaltiossa toteutetulla toimenpiteellä voi olla haitallisia vaikutuksia toisen jäsenvaltion energiavarmuustilanteeseen ja että on tarpeen välttää yksipuolisia kansallisia toimenpiteitä. Euroopan komissio on käynyt aktiivista vuoropuhelua Tanskan ja sen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Viranomainen on hyväksynyt toimenpiteitä, joiden avulla Tanska voi saavuttaa helmikuun 1. päiväksi 2025 asetetun välitavoitteensa.

On syytä huomata, että Latvian ja Alankomaiden varastointikapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin niiden kulutus, ja sen vuoksi näiden kahden jäsenvaltion lopullinen vuotuinen tavoite on asetettu kaasun varastointiasetuksen 6 a artiklan mukaisesti eri tavalla. Molemmat maat täyttivät siten 90 prosentin täyttötavoitteen, vaikka nimellinen arvo olikin hieman pienempi (ks. myös alaviite 11, jossa selitetään vähennysmenetelmää).

Energiayhteisön osalta kaasun huoltovarmuutta koskevan asetuksen kaasun varastointiin liittyvien säännösten täytäntöönpanossa on edistytty jonkin verran. Sopimuksen osapuolet Serbia ja Ukraina, joilla on varastoja, olivat saavuttamassa varastointitavoitteensa (tilanne toukokuussa 2024). Lisätietoja on energiayhteisön sihteeristön vuoden 2024 vuosikertomuksessa. 10

Taulukko 3 – Varastointiasetuksen täyttötavoitteiden noudattaminen vuonna 2024 11

Jäsenvaltio	Helmikuun 1. päivän välitavoite	Täyttötasot 1. helmikuuta	Toukokuun 1. päivän välitavoite	Täyttötasot 1. toukokuuta	Heinäkuun 1. päivän välitavoite		Täyttötasot 1. heinäkuuta		Syyskuun 1. päivän välitavoite		Täyttötasot 1. syyskuuta		Marraskuun 1. päivän välitavoite		Täyttötasot 1. marraskuuta
AT	50 %	81 %	40 %	75 %		58 %		83 %		72 %		92 %		90 %		94 %
BE	30 %	60 %	5 %	52 %		40 %		73 %		78 %		94 %		90 %		98 %
BG	52 %	67 %	33 %	44 %		55 %		72 %		77 %		88 %		90 %		100 %
CZ	40 %	75 %	25 %	62 %		30 %		82 %		60 %		93 %		90 %		92 %
DE	45 %	74 %	10 %	68 %		30 %		82 %		65 %		95 %		90 %		98 %
DK	45 %	75 %	40 %	55 %		60 %		64 %		80 %		75 %		90 %		75 %
ES	59 %	81 %	60 %	83 %		66 %		95 %		80 %		100 %		90 %		100 %
FR	41 %	59 %	11 %	50 %		39 %		68 %		81 %		90 %		90 %		95 %
HR	46 %	51 %	29 %	33 %		51 %		59 %		83 %		88 %		90 %		91 %
HU	51 %	76 %	37 %	71 %		65 %		78 %		86 %		90 %		90 %		91 %
IT	45 %	64 %	36 %	65 %		54 %		82 %		72 %		93 %		90 %		99 %
LV	45 %	57 %	41 %	46 %		63 %		58 %		90 %		71 %		90 %		80 %
NL	43 %	65 %	30 %	55 %		50 %		69 %		68 %		91 %		90 %		89 %
PL	50 %	75 %	35 %	43 %		60 %		73 %		80 %		98 %		90 %		98 %
PT	70 %	103 %	70 %	92 %		80 %		102 %		80 %		102 %		90 %		103 %
RO	40 %	63 %	41 %	58 %		65 %		77 %		85 %		94 %		90 %		103 %
SE	59 %	77 %	30 %	63 %		61 %		63 %		79 %		91 %		90 %		91 %
SK	45 %	73 %	20 %	70 %		27 %		79 %		67 %		95 %		90 %		95 %

Lähde: GIE AGSI+ ‑alustan tietoihin perustuvat täyttöasteet.

Kysynnän vähentäminen

Kaasun kysyntä väheni 18 prosenttia elokuun 2022 ja syyskuun 2024 välisenä aikana, mikä ylitti asetuksessa (EU) 2022/1369 12 ja neuvoston suosituksessa C/2024/2476 13 asetetun vapaaehtoisen 15 prosentin vähennystavoitteen.

Kaavio 3 – Kaasun kysyntä kuukausittain

Lähde: JRC:n toimitusvarmuuden tulostaulu .

Riskinarviointi

Kaasu-ENTSOn marraskuussa 2024 toteuttamassa EU:n laajuisessa toimitusvarmuuden simulaatiossa otetaan huomioon skenaariot yhden toimituslähteen pitkäaikaisesta häiriöstä. Erityisesti Venäjän toimitusten täydellistä keskeytymistä pidetään perusskenaariona kaikissa skenaarioissa. Kaikissa skenaarioissa oletetaan myös, että varastointitasot ovat poikkeuksellisen alhaiset talvikauden alussa, sekä tarkastellaan yksittäisiä infrastruktuurihäiriöitä, jotka kuvastavat kaasun toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisen infrastruktuurin valvontaan liittyviä riskejä, kuten olemassa olevan infrastruktuurin väärinkäytön riskiä, mukaan lukien kapasiteetin hamstraus tai unionin lainsäädännön rikkominen. Päätelmissä vahvistetaan EU:n kaasujärjestelmän häiriönsietokyky ja myös korostetaan kaasun kysynnän vähentämisen keskeistä roolia energiansäästöjen tai energiatehokkuustoimenpiteiden avulla.

6.Yhteisvastuu

Kaasun toimitusvarmuutta koskevalla asetuksella käyttöön otetuilla solidaarisuusmekanismeilla on ratkaiseva merkitys sen varmistamisessa, että suojatut asiakkaat, kuten kotitaloudet ja sairaalat, saavat kaasua myös äärimmäisissä kriiseissä. Yhteisvastuu toteutettiin alun perin vapaaehtoisilla kahdenvälisillä yhteisvastuusopimuksilla suoraan liitettyjen EU:n jäsenvaltioiden välillä lukuun ottamatta Maltaa, Kyprosta ja Irlantia, joihin sovelletaan poikkeusta (koska niillä ei ole suoraa yhteyttä mihinkään muuhun jäsenvaltioon). Tähän mennessä on allekirjoitettu yhdeksän yhteisvastuusopimusta kaikkiaan 40:stä odotettavissa olevasta sopimuksesta. Näistä Saksan, Italian ja Sveitsin väliset sopimukset allekirjoitettiin vuonna 2024. Ratifioitujen sopimusten vähäinen määrä altisti EU:n toimitusvarmuuteen liittyvälle riskille kaasukriisin ollessa pahimmillaan vuonna 2022, ja vapaaehtoisten sopimusten järjestelmää arvioitiin uudelleen. Näin ollen yhteisvastuun käsitettä vahvistettiin kaasumarkkina-asetuksella, jolla luotiin yhteisvastuuta koskevat perussäännökset yhteisvastuuperiaatteen toteuttamiseksi kriisitilanteissa ja sellaisissa tilanteissa, joissa kahdenvälisiä yhteisvastuusopimuksia ei ole tehty.

Lisäksi kaasumarkkina-asetuksella laajennetaan yhteisvastuuvelvoite koskemaan välillisesti liitettyjä jäsenvaltioita, mikä antaa niille mahdollisuuden päästä laajempaan markkinapohjaiseen yhteisvastuuseen muun muassa nesteytetyn maakaasun toimitusten avulla. Komission marraskuussa 2024 teoreettisena simulaationa toteuttama kriisiharjoitus (”kuivaharjoitus”) osoitti uusien yhteisvastuusäännösten tehokkuuden ja korosti sellaisten markkinapohjaisten toimenpiteiden merkitystä, jotka vähentävät yhteisvastuun kokonaiskustannuksia EU:lle. Lisäksi nesteytetyllä maakaasulla voi olla keskeinen rooli yhteisvastuupyynnöissä, sillä jäsenvaltiot voivat kyllä helpottaa markkinatoimijoiden välistä keskustelua, mutta niillä ei ole oikeudellista velvoitetta vaatia nesteytetyn maakaasun toimittajia ohjaamaan toimituksia uudelleen. Harjoituksessa myös yksilöitiin tapoja, joilla yhteisvastuun täytäntöönpanoa olisi parannettava kriisitilanteissa, kuten selkeämmät menettelyt, seurantatoimia koskevat suuntaviivat ja asianomaisten osapuolten väliset sopimusjärjestelyt yhteisvastuumekanismien täytäntöönpanon helpottamiseksi.

7.Kaasun varastointia koskevan asetuksen täytäntöönpano vuonna 2025

Vuoden 2025 täyttöpolkuja koskevat välitavoitteet perustuvat jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin ja komission arvioon yleisestä toimitusvarmuudesta ottaen huomioon viiden edellisen vuoden täyttöasteet ja Kaasu-ENTSOn talvitoimitusnäkymät. Vuoden 2025 tavoitteet asetettiin virallisesti marraskuussa 2024 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2024/2995 kaasunvarastointikomitean avustamana. Näitä välitavoitteita pidetään vähimmäistavoitteina, jotka mahdollistavat markkinoiden mahdollisimman suuren joustavuuden 90 prosentin saavuttamiseksi, kunhan kysynnän vähentämispyrkimykset jatkuvat ja tarjonta säilytetään edellisvuotta vastaavalla tasolla.

Taulukko 4 – – Komission 29. marraskuuta 2024 antamassa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2024/2995 (https://energy.ec.europa.eu/publications/implementing-regulation-setting-filling-trajectory-intermediary-targets-2025-member-states_en) vahvistetut vuoden 2025 välitavoitteet jäsenvaltioille, joilla on maanalaisia kaasuvarastoja 14

Jäsenvaltio	Helmikuun 1. päivän välitavoite	Toukokuun 1. päivän välitavoite	Heinäkuun 1. päivän välitavoite	Syyskuun 1. päivän välitavoite	Marraskuun 1. päivän välitavoite 15
AT	64 %	52 %	66 %	77 %	90 %
BE	30 %	5 %	40 %	78 %	90 %
BG	55 %	36 %	57 %	77 %	90 %
CZ	40 %	25 %	30 %	60 %	90 %
DE	45 %	10 %	30 %	65 %	90 %
DK	45 %	40 %	60 %	75 %	90 %
ES	58 %	53 %	64 %	80 %	90 %
FR	41 %	11 %	39 %	81 %	90 %
HR	46 %	29 %	51 %	83 %	90 %
HU	59 %	38 %	61 %	84 %	90 %
IT	55 %	45 %	54 %	72 %	90 %
LV	45 %	41 %	63 %	90 %	90 %
NL	47 %	39 %	57 %	72 %	90 %
PL	50 %	35 %	60 %	80 %	90 %
PT	70 %	70 %	80 %	80 %	90 %
RO	41 %	42 %	63 %	84 %	90 %
SE	53 %	5 %	5 %	5 %	90 %
SK	45 %	20 %	29 %	74 %	90 %

Kaasu-ENTSOn talvitoimitusnäkymissä 2024–2025 arvioidaan, että viitetalviskenaariossa (ei pitkiä kylmiä jaksoja) Eurooppa voisi vielä saavuttaa 40 prosentin varastointitason tämän talvikauden lopussa Venäjän putkikaasun puuttumisesta huolimatta.

8.Mahdollisia kaasun hintaan kohdistuvia vaikutuksia koskeva analyysi

Kaasuvarastot ovat edelleen keskeisessä asemassa kaasumarkkinoiden jännitteiden lieventämisessä, koska niistä saadaan merkittäviä määriä kaasua tarjonnan ollessa niukkaa, mikä hillitsee hintavaihteluja ja hintapiikkejä. On havaittu, että kaasun spot-hinnat ovat yleensä korkeammat, kun täyttötasot ovat keskimääräistä alemmat. 16 Kansainvälinen energiajärjestö totesi vuoden 2023 keskipitkän aikavälin kaasuraportissaan , että korkeat varastointitasot ja vähäinen kysyntä painoivat kaasun spot-hintoja Euroopassa vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Vastaavasti ACER totesi kesäkuussa 2023 antamassaan raportissa , että varastojen täyttöasteet ovat huomattavasti viime vuosien keskiarvoa korkeammat ja että tämä on osaltaan vaikuttanut hintojen laskuun.

Kuten alla olevasta kaaviosta käy ilmi, kaasun tukkuhinnat ovat viime kuukausina olleet 30–50 euroa megawattitunnilta. Hinnat ovat laskeneet merkittävästi kriisin huipusta eli kesästä 2022, jolloin ne olivat ennennäkemättömällä tasolla (yli 300 euroa megawattitunnilta), mutta ne ovat edelleen selvästi korkeammat kuin ennen kriisiä ja niissä esiintyy monia huomattavia heilahtelujaksoja.

Jäsenvaltiot ja komissio ottivat käyttöön kattavan toimenpidepaketin, joka paransi markkinatilannetta ja auttoi lieventämään hintapaineita. Kaasun toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa säädetty sitoumus varastoida vähimmäiskaasumäärät ennen talvea oli tärkeä osa tätä aloitekokonaisuutta, ja loppusyksystä 2022 lähtien havaittu varastojen erittäin korkea täyttöaste on ollut keskeinen (joskaan ei ainoa) tekijä, joka on helpottanut markkinoiden jännitystä ja laskenut kaasun hintoja.

Vuoden 2024 loppusyksyn ja vuoden 2025 alun välillä Euroopan kaasumarkkinoilla alkoi kuitenkin esiintyä kielteistä suuntausta kesän ja talven välisessä hintaerossa tilanteessa, jossa markkinat olivat kireät ja kysyntä kylmän sään vuoksi kasvanut. Tällainen hintatilanne ei ole suotuisa varastoon injektoinneille kesällä, joka on tavanomaista varastojen täyttöaikaa. Suuntaus on suhteellisen tuore, ja tämän mietinnön laatimisajankohtana, tammikuussa 2025, kehityksen täsmällisistä syistä ei ollut vieläkään yksimielisyyttä. Ilmiö oli havaittavissa myös muilla markkinoilla (esim. Kaakkois-Aasiassa), joten se ei selity pelkästään Euroopan kysyntä- ja tarjontatilanteella. Jotkin viimeaikaiset Eurooppaan liittyvät tekijät, kuten kylmä sää ja vähäinen uusiutuvan energian tuotanto, saattoivat osaltaan edistää kaasun hintojen nousua ja kaasunoton kasvua. On todennäköistä, että lähivuosina käyttöön tulevan nesteytetyn maakaasun lisäkapasiteetin aalto laskee tulevia maailmanmarkkinahintoja. Jotta voidaan vähentää järjestelmän niukkuustilanteita ja välttää kaasuvarastojen uudelleentäyttöön liittyviä markkinavääristymiä, komissio aikoo tällä välin käyttää asetuksessa jäsenvaltioiden suhteen annettua liikkumavaraa ja antaa komission suosituksen tukeakseen jäsenvaltioita täyttöpolkujen koordinoinnissa ja antaakseen niille entistä enemmän joustavuutta saavuttaa kaasuvarastojen täyttötavoitteensa omaan tahtiinsa.

Kaavio 4 – TTF-päivähinnat ja TTF-kuukausihinnat kesäkuusta 2021 syyskuuhun 2025

Lähde: Energian pääosasto S&P Globalin tietojen pohjalta.

9.Päätelmät

Vuonna 2024 varastointiasetuksessa asetetut tavoitteet on suurelta osin saavutettu tai ylitetty. Marraskuun 1. päivään mennessä lähes kaikki jäsenvaltiot noudattivat säännösten mukaista tavoitetta. Ainoa poikkeus säännöstä oli Tanska. Alhaisemmat täyttötasot eivät kuitenkaan vaarantaneet Tanskan yleistä energiavarmuustilannetta, ja Tanska pystyi saavuttamaan helmikuun 1. päiväksi 2025 asetetun välitavoitteensa.

Kaasu-ENTSOn talvitoimitusnäkymät 2024–2025 sekä komission vuoden 2024 neljännesvuosittaiset kaasumarkkinaraportit osoittavat, että täyttöpolut olivat vuonna 2024 suhteellisen sujuvia. Tämän vahvistaa se, että vuonna 2024 yksikään jäsenvaltio ei hyväksynyt uusia täyttötoimenpiteitä edelliseen vuoteen nähden. Muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin ei turvauduttu, ja on syytä uskoa, että vähimmäisvälitavoitteita koskeva mekanismi mahdollistaa edelleen riittävän joustavuuden, jotta jäsenvaltiot voivat vahvistaa omat toimenpiteensä ja aikataulunsa. Samaan aikaan kaasun varastointia koskevassa asetuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen auttoi pienentämään kaasumarkkinoiden riskipreemiota vuoden lopussa.

Kaasuvarastojen sertifiointiprosessi jatkui vuonna 2024. Kansalliset viranomaiset edistyivät sertifiointipäätösten hyväksymisessä, ja komissio on antanut useita lausuntoja vuoden aikana. Vaikka jotkin jäsenvaltiot eivät ole vielä toimittaneet päätöksiään, EU:n strategisten voimavarojen hallinta on parantunut ja markkinoiden manipulointimahdollisuudet ovat vähentyneet huomattavasti vuoteen 2021 verrattuna.

Vuonna 2024 yksikään jäsenvaltio ei julistanut uusia kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen 11 artiklassa tarkoitettuja kriisitasoja. Suomi palasi hälytystasolta ennakkovaroitustasolle, Tanska, Ruotsi ja Viro taas pois ennakkovaroitustasolta. Kriisin julistaminen on ennakkoedellytys sille, että jäsenvaltio voi pyytää yhteisvastuutoimenpiteiden soveltamista, joten vuoden 2024 aikana ei esitetty yhteisvastuupyyntöjä. Jäsenvaltioille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta komissio sai tietoonsa, ettei vuonna 2024 allekirjoitettu kahdenvälisiä taakanjakosopimuksia.

Kaasumarkkina-asetuksella 2024/1789 käyttöön otettujen yhteisvastuusäännösten testi vahvistaa myös sen, että jäsenvaltiot, komissio ja Kaasu-ENTSO ovat valmistautuneet kaasuhätätilaan ja että nykyisten ja äskettäin sovittujen yhteisvastuuta koskevien EU:n säännösten soveltaminen tarjoaa yleensä riittävät puitteet nopeiden, tehokkaiden kriisitoimien käynnistämiseksi. Uudet yhteisvastuusäännökset, joilla mekanismit ulotetaan koskemaan välillisesti liitettyjä jäsenvaltioita, mahdollistavat laajemman ja oletettavasti halvemman markkinapohjaisen yhteisvastuutoimien käytön suoraan liitettyjen naapurimaiden ollessa hätätilanteessa. Lisäksi nesteytetyllä maakaasulla voi olla keskeinen rooli yhteisvastuupyynnöissä, mutta tehokkuus riippuu lopulta osapuolten välisistä sopimusjärjestelyistä.

Euroopan energiaturvallisuustilanne vuonna 2024 on epäilemättä parempi kuin vuonna 2022, ja vakaat kaasuvarastojen täyttöpolut ovat vaikuttaneet siihen myönteisesti. Talven 2024–2025 suhteellisen kylmän alun vuoksi kaasuvarastot kuitenkin hupenevat nopeammin kuin vuonna 2023, ja EU:n yleinen varastointitaso, joka oli aiempina vuosina historiallisen korkea, laski kriisiä edeltänyttä keskiarvoa vastaavalle tasolle vain neljässä viikossa. Lisäksi yleinen geopoliittinen tilanne, nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen tarjonnan nollakasvu ja sen vakaa globaali kysyntä voivat johtaa tilanteen kiristymiseen maailmanlaajuisilla kaasumarkkinoilla vuonna 2025. Tämänhetkiset markkinaindikaattorit eivät viittaa siihen, että kaasun hinnat EU:ssa nousisivat vuoden 2022 ennätystasolle, mutta jatkuvasti kireään geopoliittiseen tilanteeseen liittyvät riskit, mukaan lukien mahdollinen kaasutoimitusten käyttäminen aseena Venäjän taholta, ovat edelleen suuria ja voivat aiheuttaa jonkin verran hintapaineita.

Nämä tekijät yhdessä korostavat kaasun varastointia koskevan asetuksen merkitystä ja sitä, että on tärkeää varmistaa korkeat varastointitasot ennen seuraavaa talvikautta.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta (kaasun varastointia koskeva asetus) (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17–33).

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (kaasun toimitusvarmuutta koskeva asetus)

(EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1).

(3)

Erityiskertomus 09/2024: Kaasun toimitusvarmuus EU:ssa .

(4)

Velvollisuus sertifioida varastointilaitteistonhaltijat on nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston 13 päivänä kesäkuuta 2024 uusiutuvan kaasun, maakaasun sekä vedyn sisämarkkinoista, asetusten (EU) N:o 1227/2011, (EU) 2017/1938 ja (EU) 2019/942 ja (EU) 2022/869 sekä päätöksen (EU) 2017/684 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 kumoamisesta annetun asetuksen (EU) 2024/1789 (uudelleenlaadittu) 15 artiklassa. Asetusta alettiin soveltaa 5. helmikuuta 2025 alkaen (EUVL L, 2024/1789, 15.7.2024) (kaasumarkkina-asetus).

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta (kaasuasetus)

(EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36).

(6)

Kuten edellä mainittiin, velvoite sertifioida varastointijärjestelmien haltijat sisältyy nyt kaasumarkkina-asetuksen (asetus (EU) 2024/1789) 15 artiklaan.

(7)

https://energy.ec.europa.eu/topics/energy-security/gas-storage_en#certification-for-storage-system-operators.

(8)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/2633, annettu 20 päivänä marraskuuta 2023, vuoden 2024 täyttöpolun ja välitavoitteiden vahvistamisesta kullekin jäsenvaltiolle, jonka alueella sijaitsee suoraan sen markkina-alueeseen yhteenliitettyjä maanalaisia kaasuvarastoja (EUVL L, 2023/2633, 23.11.2023).

(9)

Linkki JRC:n toimitusvarmuuden tulostauluun .

(10)

https://www.energy-community.org/news/Energy-Community-News/2024/05/28b.html.

(11)

Taulukon 3 säännösten mukaisia tavoitteita pienennetään kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen 6 a artiklan mukaisesti. Tavoitteet sisältävä taulukko on otettu komission täytäntöönpanoasetuksen 2023/2633 liitteestä. Liitteeseen sovelletaan kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen, erityisesti sen 6 a – 6 c artiklan, mukaisia kunkin jäsenvaltion suhteellisia velvoitteita. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka kuuluvat 6 a artiklan 2 kohdan soveltamisalaan, suhteellinen välitavoite lasketaan kertomalla taulukossa ilmoitettu arvo 35 prosentin rajalla ja jakamalla tulos 90 prosentilla.

(12)

Neuvoston asetus (EU) 2022/1369 koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä.

(13)

Neuvoston suositus C/2024/2476, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2024, koordinoitujen kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteiden jatkamisesta.

(14)

Taulukkoon sovelletaan asetuksen (EU) 2017/1938, erityisesti sen 6 a – 6 c artiklan, mukaisia kunkin jäsenvaltion suhteellisia velvoitteita.

(15)

Ks. toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 6 a artiklan 1 kohdan b alakohta.

(16)

”What Drives Natural Gas Prices?” JSTOR-palvelussa .