EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 5.3.2025
COM(2025) 89 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
STEM-aineiden opetusta koskeva strateginen suunnitelma: taitoja kilpailukyvyn ja innovoinnin edistämiseksi
1.Johdanto
Jotta EU saisi koko potentiaalinsa käyttöön, sen on hyödynnettävä strategisella tavalla tärkeintä voimavaraansa: inhimillistä pääomaa. Kilpailukykykompassi osoittaa selvästi EU:n tuottavuuden ja innovointikapasiteetin vajeet sekä tarjoaa EU:lle tien tulla paikaksi, ”jossa tulevaisuuden teknologioita, palveluja ja puhtaita tuotteita keksitään, valmistetaan ja markkinoidaan”. 1 Siinä vaaditaan keskittymään voimakkaammin keskeisiin teknologia-aloihin, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin. Näihin aloihin on kiinnitettävä kiireellisesti huomiota ja ne ovat riippuvaisia ammattitaitoisista työntekijöistä 2 , myös STEM-alojen (luonnontieteet, matematiikka, tekniikka ja teknologiat) osaajista, joiden kysyntä kasvaa teknologian murroksen aiheuttaman osaamistarpeiden muuttumisen vuoksi. Samaan aikaan työvoiman määrä vähenee, koska työikäinen väestö pienenee.
Vaikka koulutusjärjestelmissä on jo alettu levittää tietoa ja tukea toimia, joilla parannetaan STEM-alojen taitoja muun muassa tekemällä yhteistyötä eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa, vahvempi keskittyminen STEM-aineiden opetukseen on kilpailukyvyn, varautumisen ja teknologisen johtoaseman ylläpitämisen kannalta olennaisen tärkeää.
Uusimman PISA-tutkimuksen (kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelma) tulokset osoittavat, että jotkin STEM-taidot ovat olennaisesti heikenneet ja parhaiten suoriutuneiden oppilaiden osuus on vähentynyt selvästi koko EU:ssa. Vuonna 2022 noin 30 prosentilla oppilaista ei ollut matematiikan perustaitoja, kun vuonna 2018 tämä osuus oli noin 23 prosenttia, ja luonnontieteiden perusosaamisessa havaittiin myös laskeva trendi, sillä 24 prosenttia oppilaista ei saavuttanut tässä perustasoa, kun vuonna 2018 tämä osuus oli 22 prosenttia.
Ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tiettyjen STEM-tutkintojen suorittaneista on pulaa erityisesti käsityöammateissa, luovalla alalla ja kulttuurialalla, puhtaan teknologian alalla sekä tieto- ja viestintätekniikan kaltaisilla aloilla, joilla kysynnän ennustetaan kasvavan huomattavasti. 3 STEM-alojen korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvussa, mutta kasvu ei ole riittävän nopeaa joidenkin STEM-alojen työmarkkinatarpeisiin vastaamiseksi.
Kriittisen tärkeää on huomata, että EU:n STEM-alojen opinnoissa ja ammateissa vallitsee pysyvä sukupuolten välinen kuilu, ja EU:n on yhä vaikeampi houkutella STEM-osaajia maailmanlaajuisesti ja pitää näistä kiinni. Yhdessä nämä suuntaukset heikentävät EU:n asemaa maailmanlaajuisessa teknologiakilpailussa ja mahdollisuutta säilyttää strateginen riippumattomuus keskeisillä teollisuudenaloilla.
STEM-taitojen lisäämiseen tähtäävä toiminta edellyttää uusia kunnianhimoisia tavoitteita ja toimia niin EU:lta kuin jäsenvaltioiltakin. Draghin ja Lettan raporteissa annetaan selkeitä suosituksia siitä, mitä asioita EU:n olisi painotettava. Yksi niistä on taitojen monipuolistaminen: Draghin raportissa todetaan, että perustason lasku- ja lukutaidon lisäksi digitaidot, vihreät taidot ja STEM-taidot ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta uutta teknologiaa osataan käyttää tehokkaasti ja teknologian kehitystä pystytään edistämään. 4 Toinen painopiste on koulutuksen ja työmarkkinatarpeiden parempi yhteensovittaminen erityisesti STEM-aloilla. 5
Sen lisäksi, että STEM-aineiden opetus on avain kilpailukykyyn, se voi olla tehokas tasa-arvon ja sosiaalisen aseman kohentamisen moottori. STEM-aineiden opetus antaa kriittisiä teknisiä taitoja ja ongelmanratkaisutaitoja, auttaa kehittämään kykyä selviytyä työmarkkinoiden muutoksista ja avaa ovia paremmalle työllistyvyydelle ja laadukkaille työpaikoille iästä riippumatta. 6 Se edistää myös digilukutaitoa ja finanssiosaamista antamalla opiskelijoille digitaalisten ja talousjärjestelmien toiminnan ymmärtämiseen tarvittavia taitoja.
EU:n innovointikyvyn turvaamiseksi STEM-osaajien polkua start-up- ja scale-up-yrityksiin on vahvistettava. EU:n on kehitettävä STEM-alojen huippuosaajia myös kannustamalla yrittäjiä ja auttamalla heitä muuttamaan ideansa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Innovoijia on ratkaisevan tärkeää kannustaa hallitsemaan teollis- ja tekijänoikeuksiaan sekä edistämään tuotteiden ja palvelujen hedelmällistä vuorovaikutusta tekoälyn, puolijohteiden, kyberturvallisuuden, biotieteiden, lohkoketjun, puhtaan teknologian, bioteknologian tai kehittyneen valmistuksen aloilla. Monialainen koulutus ja vahvemmat yhteydet oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden ja teollisuuden välillä voivat vauhdittaa siirtymistä luovista ideoista tuotteiden ja palvelujen markkinoille saattamiseen.
Tässä STEM-aineiden opetusta koskevassa strategisessa suunnitelmassa esitetään EU:n toimenpiteet, joilla pyritään edistämään STEM-aineiden opetusta osaamisen lisäämiseksi kaikkialla EU:ssa. Suunnitelma on osaamisunionin keskeinen aloite ja täydentää perustaitoja koskevaa toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on parantaa perustaitoja perus- ja toisen asteen koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Suunnitelmalla pyritään käynnistämään ja ohjaamaan toimia EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Näin suunnitelma edistää myös Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -ohjelman tavoitteita ja erityisesti siinä esitettyjä perustason digitaitoja ja EU:ssa työskentelevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrää koskevia tavoitteita. 7
Suunnitelmassa kehotetaan parantamaan osaamista koskevan tiedon hankintaa hyödyntämällä kehitteillä olevaa osaamista koskevan tiedon hankinnan eurooppalaista seurantakeskusta kriittisten tai strategisten alojen tulevien osaamistarpeiden ennakointiin ja sen varmistamiseen, että STEM-aineiden koulutus sovitetaan paremmin työmarkkinoiden kysyntään. Suunnitelma edistää osaltaan huippuosaamista STEM-koulutuksessa yritysten ja koulutuksen välisiä kumppanuuksia tukemalla ja toimiala- ja sektorikohtaisia lähestymistapoja vahvistamalla.
Tämän strategisen suunnitelman onnistuminen riippuu EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten, yksityisen sektorin, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä sekä niiden sitoutumisesta kansallisten STEM-koulutusstrategioiden laajentamiseen ja yhdenmukaistamiseen EU:n yhteisten strategisten tavoitteiden pohjalta.
2.STEM-taitojen kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet
EU on globaali johtaja keskeisillä teollisuudenaloilla, kuten ilmailu- ja avaruusalalla sekä autoalalla. EU:n on kuitenkin reagoitava strategisesti ja päättäväisesti kilpailupaineiden ja maailmanlaajuisten riskien lisääntyessä. STEM-koulutuksen tehostaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta kriittisten taitojen osaajia riittäisikaikille tärkeimmille teknologia- ja teollisuusaloille. EU:n on toimittava kahdella rintamalla: sen on ensinnäkin varmistettava, että STEM-koulutus on korkealaatuista ja laajasti saatavilla, ja toiseksi tarjottava näiden alojen opetuksessa menestyksekkäällä urapolulla tarvittavat taidot ja osaaminen. Opiskelijat voivat ilman oikeanlaista valmistautumista kokea STEM-tieteenalat liian haastaviksi ja olla haluttomia lähtemään näille aloille.
Jäsenvaltioiden on nostettava koulujen STEM-opetuksen laatutasoa, koska PISA-tutkimusten mukaan STEM-alojen perustaidot ovat heikkenemässä. Viimeaikaisten tulosten perusteella Aasian maat suoriutuvat parhaiten, kun taas EU:ssa matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti suoriutuvien oppilaiden määrä on kasvanut ja matematiikassa parhaiten suoriutuvien laskenut. 8 EU:ssa 43 prosentilla kahdeksannen luokan oppilaista ei ole digitaalisia perustaitoja, 9 mutta Etelä-Koreassa vastaava luku on 27 prosenttia. 10 Heikkoon tulokseen vaikuttaa myös se, että useimmat EU-maat kärsivät huomattavasta pätevien STEM-opettajien pulasta, 11 vanhempien osallistuminen on vähäistä ja vähemmän kehittyneillä alueilla, raja-alueilla, maaseudulla, haja-asutusalueilla sekä syrjäisimmillä alueilla, on edelleen haasteita koulutuksen tarjonnassa.
Koulujen STEM-opetuksen haasteisiin vastaaminen edellyttää opetussuunnitelmien parantamista siten, että ne lisäävät kiinnostusta STEM-aineita kohtaan, ja innovatiivisten opetusmenetelmien edistämistä. Tämä sisältää projektioppimisen, joka kannustaa opiskelijoita soveltamaan teoreettista tietoa tosielämän tilanteisiin, ja monialaisen koulutuksen, joka edistää luovuutta ja lisää opiskelijoiden sitoutumista. Opettajat eivät kuitenkaan saa riittävästi tukea kehittääkseen ammatillista osaamistaan, etenkin heikosti suoriutuvien oppijoiden tukemista, ja STEM-osaamista koskevat epäselvät arviointikehykset vaikeuttavat opiskelijoiden edistymisen seuraamista. Molemmat näistä tekijöistä pahentavat yleistilannetta edelleen. Heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ja maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on eniten vaikeuksia päästä laadukkaan STEM-opetuksen piiriin.
Lähes puolet STEM-alojen tutkinnon suorittaneista on valmistunut ammatillisista oppilaitoksista. Vuosina 2015–2022 STEM-alojen ammatillisten opiskelijoiden osuus toisen asteen koulutuksessa ja toisen asteen jälkeisen koulutuksessa, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, kasvoi 34 prosentista 36,2 prosenttiin. Teknisten alojen, valmistusteollisuuden ja rakennusalan ammatteihin valmistuneiden kysyntä on suurin. Näiden alojen työllisyysaste onkin 83,3 prosenttia, mistä näkee, kuinka tärkeitä nämä koulutusalat ovat esimerkiksi vihreän siirtymän edellyttämän puhtaan teknologian käyttöönotolle sekä turvallisuudelle ja varautumiselle. Puutetta on yleisesti myös mm. rakennusalan ammattilaisista: 21 jäsenvaltiossa on pulaa hitsaajista, 20 jäsenvaltiossa putkiasentajista ja 17 jäsenvaltiossa metalli- ja koneasentajista. 12
Ammatillista peruskoulutusjärjestelmää tarkasteltaessa STEM-aineisiin liittyy monia erityishaasteita. i) Oppimistulokset: 15-vuotiaat ammatillisen koulutuksen opiskelijat hallitsevat useissa maissa keskimäärin huomattavasti heikommin matematiikkaa kuin lukio-opiskelijat [ks. perusosaamisen toimintasuunnitelma]. Tämä heijastuu puolestaan PIAAC-tutkimuksessa mitattavaan aikuisten osaamiseen. Tutkimuksen perusteella joka neljännellä aikuisella on peruslaskutaitoon (matematiikkaan) liittyviä vaikeuksia. Ero heikoimmin ja parhaiten suoriutuvien aikuisten välillä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Vankka STEM-pohja on kuitenkin keskeinen erityisesti käsityöammateissa (valmistus, rakentaminen). ii) Ammatillisen koulutuksen opettajapula: useat maat raportoivat opettajapulasta. Lisäksi opettajakunta on varsin iäkästä, mikä tuo tilanteeseen lisähaasteen, koska on löydettävä uusia opettajia heidän tilalleen. iii) Ammattikoulutuksen houkuttelevuus: joissakin maissa ammatillista koulutusta, myös STEM-aloilla, ei aina pidetä houkuttelevana, varsinkin jos sen kautta on rajalliset mahdollisuudet jatkaa korkea-asteelle tai jos sen sidokset yrityksiin tai työssäoppimiseen ovat puutteelliset.
Korkea-asteen STEM-tutkinnon suorittaneiden määrä ei vastaa kysyntää joillakin STEM-aloilla. Vaikka korkea-asteen (ISCED 5–8) STEM-tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi 14,4 prosenttia vuosina 2015–2022, 13 määrä ei kaikilla aloilla riitä vastaamaan työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Osaajien puute koskee erityisesti ICT-alaa, joka on tekniikan alan kanssa olennaisen tärkeä digitalisaatio- ja sähköistymiskehityksessä. Vuonna 2022 EU:ssa oli noin 9,8 miljoonaa ICT-alan asiantuntijaa. Määrän odotetaan kasvavan 12 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, mikä on selvästi alle Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen (20 miljoonaa).
STEM-ohjelmissa opiskelevien määrää voidaan edelleen kasvattaa korkea-asteen koulutuksessa. Helpommin saavutettava, osallistavampi ja vähemmän sukupuolittunut STEM-koulutus voisi houkutella enemmän tyttöjä ja naisia sekä uusia osaajia erityistarpeisten opiskelijoiden joukosta. STEM-taitojen nykyistä tarjontaa haittaa riittämätön osaamista koskevan tiedon hankinta sekä vanhentuneet STEM-alojen opetussuunnitelmat, jotka eivät mukaudu uusiin teknologisiin suuntauksiin. Mikrotutkintojen tunnustaminen ja kehittäminen on edelleen vähäistä, ja käytännön innovaatio- ja yrittäjyyskoulutuksen puute kasvattaa osaamisvajetta entisestään.
Tohtorikoulutustasolta kerättyjen tietojen mukaan EU:n STEM-alojen tutkijoiden määrä on vähentynyt viime vuosina. 14 STEM-alojen tohtorintutkinnon suorittaneiden määrä väheni yleisesti 7 prosenttia vuosina 2015–2022 yleisesti ja eniten laskua oli luonnontieteissä, matematiikassa ja tilastotieteessä (–13,1 prosenttia) sekä tieto- ja viestintätekniikassa (–25,5 prosenttia). Kasvua havaittiin vain tekniikan, valmistuksen ja rakentamisen alalla (+9,4 prosenttia). 15 Vertailun vuoksi STEM-alojen tohtorintutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut Yhdysvalloissa 16,3 prosenttia (2015–2022), 16 ja viimeisimmät Kiinasta ja Intiasta (2020) saatavilla olevat tiedot osoittavat huomattavasti suurempia lukuja kuin muualla maailmassa. 17 Useat haasteet vaikuttavat tutkijanuriin EU:ssa, kuten epävarmat työolot (mukaan lukien vahva riippuvuus lyhytaikaisista hankepohjaisista sopimuksista), jäykät akateemiset hierarkiat, pysyvien virkojen puute ja suhteellisen alhaiset palkat (esim. verrattuna Yhdysvaltoihin tai Japaniin) sekä kilpailu työpaikoista.
Lisäksi STEM-aloilla vallitsee edelleen sukupuolten välinen kuilu. Vaikka 53,7 prosenttia korkea-asteen opiskelijoista oli naisia vuonna 2022, naisten osuus STEM-alojen korkea-asteen opiskelijoista oli vain 30,9 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa ero on vielä suurempi, sillä naisten osuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen STEM-alojen opiskelijoista on vain 16,1 prosenttia. EU:ssa vuonna 2023 naistutkijoiden ja -insinöörien osuus tieteen ja tekniikan alan kaikista työntekijöistä oli 41 prosenttia. 18 Näillä aloilla sukupuolten välinen kuilu paitsi rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia, myös riistää EU:n mahdollisuudet hyödyntää ratkaisevan tärkeää osaamista ja erilaisia näkökulmia, joita tarvitaan teknologian kehittämiseksi. Perussyyt liittyvät edelleen olemassa oleviin sukupuolittuneisiin yhteiskunnallisiin odotuksiin ja stereotypioihin, jotka vaikuttavat tyttöjen urapyrkimyksiin ja valintoihin jo varhaisessa vaiheessa, mikä heikentää heidän asenteitaan STEM-aineita kohtaan sekä motivaatiotaan ja suoriutumistaan niissä.
STEM-aineisiin kohdistuvan kiinnostuksen ja innostuksen lisääminen sekä niistä tiedottaminen erityisesti nuorten tyttöjen keskuudessa on olennaisen tärkeää, jotta he kiinnostuisivat myöhemmin STEM-alojen ammateista, mutta pelkästään se ei riitä. Opetusmenetelmät ja luokkahuoneympäristöt voivat vaikuttaa poikiin ja tyttöihin eri tavoin, mikä korostaa sukupuolisensitiivisten opetusstrategioiden ja -materiaalien käyttöönoton merkitystä. Jäsenvaltiot, jotka ovat panneet täytäntöön kattavia strategioita naisten ja tyttöjen osallistamiseksi STEM-aineisiin, ovat havainneet mitattavissa olevia parannuksia osallistumisasteissa ja koulutustuloksissa. Edistyminen on kuitenkin liian hidasta. Esimerkiksi naisten määrä energia-alalla kasvoi vuoden 2010 19 prosentista 24 prosenttiin vuonna 2022. ICT-alalla naisten osuus kasvoi viimeisen vuosikymmenen aikana 2,9 prosenttia ja oli 19,3 prosenttia vuonna 2023. Nämä alat kuuluvat edelleen EU:n talouden miesvaltaisimpiin aloihin. 19
Sosioekonominen huono-osaisuus ennustaa opiskelijan suoriutumista yhä vahvemmin. Heikko suoriutuminen on paljon yleisempää muita heikommassa asemassa olevilla opiskelijoilla kuin heidän paremmassa asemassa olevilla opiskelutovereillaan. Esimerkiksi puolet muita heikommassa asemassa olevista opiskelijoista (48 prosenttia) suoriutuu heikosti matematiikassa koko EU:n tasolla (PISA 2022). Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on muita suurempi riski suoriutua heikosti.
STEM-osaamisen kysyntä lisääntyy edelleen erityisesti nopeimmin kasvavilla aloilla, jotka liittyvät teknologiaan: big data -asiantuntijat, finanssiteknologiainsinöörit, tekoäly- ja koneoppimisasiantuntijat sekä ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät. Puolijohdealan ja bioteknologian kaltaisten keskeisten toimialojen johtoasema edellyttää STEM-osaamista. Jotta vihreän siirtymän tavoitteet saavutetaan, energia-alan STEM-ammattilaisia tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän vuoteen 2030 mennessä. Vihreän siirtymän ja energiasiirtymän ammatit, kuten autonomisten ja sähköajoneuvojen asiantuntijat sekä ympäristötekniikan insinöörit ja uusiutuvan energian erityisasiantuntijat, kuuluvatkin nopeimmin kasvavien roolien joukkoon. STEM-osaamisen puute ulottuu perinteisten teknisten alojen ulkopuolelle, luoville ja kulttuurialoille, joilla rajallinen tekninen asiantuntemus haittaa kykyä hyödyntää tekoälyä ja uusia teknologioita sekä heikentää kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia. Edistyneet STEM-taidot ovat ratkaisevan tärkeitä puolustus- ja ilmailualan valmiuksien kannalta, mukaan lukien ilmastoennusteet ja kiertotaloudessa tarvittavat taidot, jotta riippuvuutta EU:n ulkopuolisista toimittajista voidaan vähentää. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat parempaa kyberturvallisuuskoulutusta ja -tietoa. Väestökehityksen nykysuuntaukset aiheuttavat lisähaasteita, joista terveydenhuoltoala on karu esimerkki: vuonna 2022 lääketieteen ammattilaisten määrä oli 1,2 miljoonaa pienempi kuin tarve, opiskelualan kiinnostavuus on vähentynyt vuodesta 2018 alkaen ja väestön ikääntyminen kasvattaa painetta. 20 STEM-alan työntekijämäärän kasvu EU:ssa ei kuitenkaan vastaa kysyntää erityisesti ICT-alalla ja digitaalisen siirtymän sekä turvallisuuden ja varautumisen kannalta keskeisillä aloilla, kuten kyberturvallisuudessa, puolustuksessa ja ilmailussa.
On kehitettävä pitkän aikavälin STEM-koulutusstrategia, joka kattaa koko koulutusketjun ja jossa otetaan huomioon väestörakenteen muutokset ja alueelliset erot, jotta EU voi samanaikaisesti puuttua kriittiseen työvoimapulaan, luoda kestäviä ja esteettömiä työllisyyspolkuja sekä tukea ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista liikettä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kohdennettua erikoistumista nopeimmin kasvaville aloille, työelämään integroitujen oppimisohjelmien edistämistä, työvoiman osaamisen parantamista ja uudelleenkoulutusta sekä tiiviimmän yhteistyön varmistamista oppilaitosten välillä sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Useilla EU:n aloitteilla puututaan jo nykyisiin osaamisvajeisiin STEM-aloilla, mutta niiden täytäntöönpanoa sekä alakohtaista lähestymistapaa on tehostettava ja virtaviivaistettava. Osaamisunioni perustuu EU:n aiempiin osaamisen kehittämisaloitteisiin. Siihen sisältyy i) eurooppalaisten yksilöllisten oppimistilien käyttöönotto, ii) pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöönotto joustavina oppimisratkaisuina aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa ja iii) osaamissopimus, jonka osapuolet ovat sitoutuneet parantamaan 25 miljoonan työntekijän osaamista vuoteen 2030 mennessä laajamittaisilla kumppanuuksilla, jotka kattavat EU:n teollisuuden kaikki 14 ekosysteemiä. Vastaavasti EU:n taitoakatemiat, kuten Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymä, Yhteentoimiva Eurooppa -akatemia, Advanced Materials Academy -akatemia ja digitaalisten taitojen akatemiat, edistävät STEM-aineiden tarpeisiin vastaavaa uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta. Nämä akatemiat hyödyntävät teollisuuden, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä tekniikan eri alojen opiskelijoiden ja ammattilaisten perus-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa.
3.Tavoitteesta toiminnaksi
Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata ja mahdollisuuksia hyödyntää, EU:n STEM-aineiden opetusta koskevassa strategisessa suunnitelmassa on määritelty kolme keskeistä tavoitetta:
·ankkuroidaan STEM-alat EU:n koulutus- ja taitopolitiikan strategiseksi pilariksi (JOHDETAAN)
·luodaan vahvempi ja osallistavampi EU:n STEM-osaamisjatkumo (NOSTETAAN TASOA)
·edistetään naisten hakeutumista STEM-aloille ja innostetaan tulevia innovoijia (POISTETAAN esteet).
EU:n STEM-aineiden opetusta koskeva strateginen suunnitelma
3.1Ankkuroidaan STEM-alat EU:n koulutus- ja taitopolitiikan strategiseksi pilariksi
EU:n väestö on korkeasti koulutettua, ja STEM-aineiden perinne on vahva. STEM-koulutuksen priorisoinnin edistäminen edellyttää parempaa dataa, hallintoa ja yhteistyömekanismeja EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä. STEM-taitojen yleisen tarjonnan lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi jatkettava toimiaan perustaitojen (mukaan lukien matematiikka ja luonnontieteet) heikkenemiskehityksen katkaisemiseksi, jotta heikosti suoriutuvien osuus painuisi alle 15 prosenttiin 15-vuotiaiden keskuudessa vuoteen 2030 mennessä. Ketterämpi yhteistyö, jolla vastataan teollisuuden ja työmarkkinaosapuolten tarpeisiin, on keskeinen osa nopeampaa reagoimista STEM-taitopuutteisiin. Alakohtaisia STEM-taitotarpeita voidaan ennustaa tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin kattavamman STEM-osaamista koskevan tiedon hankinnan ja vertailukelpoisten EU:n tason tietojen avulla. STEM-aineiden koulutuksen huippuosaamista edistetään yhdistämällä jäsenvaltioiden poliittiset uudistukset ja EU:n tuki perustuen näyttöön ja EU:n laajuisesta yhteistyöstä saatuihin hyviin käytäntöihin. Tätä varten komissio esittää seuraavat toimenpiteet:
|
JOHDETAAN A.Ehdotetaan uusia EU:n tason STEM-tavoitteita vuodelle 2030. Vuoteen 2030 mennessä: I)STEM-alojen opiskelijoiden osuuden toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa olisi oltava vähintään 45 prosenttia, 21 vähintään joka neljännen opiskelijan olisi oltava nainen, 22 II)STEM-alojen opiskelijoiden osuuden korkea-asteen opiskelijoista olisi oltava vähintään 32 prosenttia 23 ja vähintään kahden viidestä opiskelijasta olisi oltava naisia, III)STEM-alojen opiskelijoiden osuuden ICT-alojen tohtorikoulutettavista olisi oltava vähintään 5 prosenttia 24 ja vähintään joka kolmannen opiskelijan olisi oltava nainen. Jäsenvaltioita kehotetaan sitoutumaan komission kanssa näiden EU:n tason tavoitteiden asettamiseen ja kehittämään niiden pohjalta omia kansallisia tavoitteitaan kansallisten tai alueellisten STEM-strategioiden ohjaamiseksi. B.Perustetaan vuonna 2025 liiketoiminnan/poliittisen/hallinnollisen huipputason STEM-alojen eurooppalainen toimeenpanoryhmä antamaan neuvoja strategisiin kysymyksiin, kuten opetussuunnitelmien nykyaikaistamiseen, teollisuudelta saatujen eri alojen osaamistarpeita koskevien tietojen käsittelyyn, innovatiivisessa opetukseen ja oppisisältöihin sekä oppilaitosten ja yritysten yhteistyön sisällyttämiseen STEM-koulutukseen. Toimeenpanoryhmä antaisi osaamista käsittelevälle eurooppalaiselle korkean tason ryhmälle toteuttamiskelpoisia suosituksia, joilla edistetään tiivistä yhteistyötä yritysten ja STEM-koulutuksen välillä, ja asettaisi työnsä tulokset julkisesti kaikkien saataville. C.Parannetaan yleisesti STEM-taitoja koskevan tiedon hankintaa kansainvälisten indikaattorien ja vertailuarvojen perusteella, mittaamalla ammatillisesta koulutuksesta ja korkea-asteen koulutuksesta valmistuneiden tuloksia Eurograduate-kyselytutkimuksen avulla ja ennakoimalla paremmin alakohtaisia osaamistarpeita osana tulevaa osaamista koskevan tiedon hankinnan eurooppalaista seurantakeskusta sekä hyödyntämällä yhteistä eurooppalaista osaamisen data-avaruutta. |
3.2Luodaan vahvempi ja osallistavampi EU:n STEM-osaamisjatkumo
Laajemman ja osallistavamman STEM-osaamisjatkumon kehittäminen edellyttää jäsenvaltioilta perusteellisempia uudistuksia ja kattavaa lähestymistapaa STEM-koulutukseen. Opetussuunnitelmia on nykyaikaistettava ja opetusmenetelmiä päivitettävä ja samalla otettava tarkasti huomioon koulutuksen saavutettavuus ja osallistavuus. Lisäksi on vahvistettava kumppanuuksia teollisuuden kanssa, jotta kaikki opiskelijat pääsevät tutustumaan STEM-alojen ammatteihin käytännössä. Koulutuksen järjestäjien tulisi pystyä ottamaan toimialalta saatu palaute ja työelämän vaatimukset entistä suoremmin huomioon STEM-koulutustarjonnassa. Houkuttelevuutta voisivat lisätä alakohtaiset oppimispolut, jotka tarjoaisivat saavutettavia mahdollisuuksia opiskelijoille ja aikuisille. Lisäksi STEM-ammattilaisten kasvava kysyntä edellyttää kattavaa ja joustavaa lähestymistapaa koulutukseen, ja se on ulotettava perinteisiä luokkahuoneympäristöjä laajemmalle. STEM-osaajien houkutteleminen väestöryhmistä, joiden potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty, mukaan lukien maaseutualueilta, on ratkaisevan tärkeää toimien laajuuden vahvistamiseksi ja tulosten saamiseksi. Kehittyneiden digitaalisten taitojen, kuten datatieteen, algoritmien lukutaidon, laskennallisen ajattelun, salauksen tai kyberturvallisuuden, integroiminen STEM-opetusohjelmiin ja pieniin osaamiskokonaisuuksiin voi parantaa oppimiskokemusta ja tuottaa dynaamista työvoimaa. STEM-opettajien ja kouluttajien ammatillinen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää ja edellyttää jatkuvia investointeja. Tätä varten komissio esittää seuraavat toimenpiteet:
|
NOSTETAAN TASOA A.Edistetään tulevaisuuteen suuntautuneita STEM-opetussuunnitelmia kouluissa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa: I)Kehitetään vuoteen 2026 mennessä STEM-osaamiskehys kaikille oppijoille koulutuksen kaikissa vaiheissa ja ESCO-luokituksen sisäinen STEM-taitojen luokitus. Tämä toimii pohjana opetussuunnitelmien ja STEM-taitojen arviointikehysten uudistamiselle ja tukee sitä. II)Pyritään edistämään eurooppalaista insinööritutkintoa hyödyntämällä Eurooppalaiset yliopistot -alliansseja ja käynnissä olevia Erasmus+ -pilottihankkeita työnantajien tarpeet huomioon ottaen. B.Toteutetaan STEM-opetuskeskusten kokeilu kouluopetuksessa, myös ammatillisessa koulutuksessa, kaikkialla EU:ssa ja pyritän näin parantamaan STEM-aineiden opetustapaa ja oppimiskokemusta perus- ja toisen asteen koulutuksessa. Nämä keskukset luovat Erasmus+ -ohjelman tukemina dynaamisia oppimisen ekosysteemejä, jotka edistävät innovointia koulujen STEM-opetuksessa ja -oppimisessa tehostamalla yhteistyötä yritysten, tiedemuseoiden, STEM-organisaatioiden, kirjastojen, kulttuurijärjestöjen, luovien alojen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. C.Houkutellaan lisää eri taustoista tulevia opiskelijoita STEM-opintoihin toisen asteen koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa: I)Käynnistetään STEM-alojen teknologiaosaajien perehdytys, johon kuuluu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) järjestämiä perehdytystoimia, joiden tarkoituksena on houkutella nuoria STEM-alojen ammatteihin ja joihin osallistuu roolimalleja ja yrittäjiä. II)Käynnistetään edistyneiden digitaalisten taitojen eurooppalaisia taitokilpailuja, joilla innostetaan nuoria ratkaisemaan yhteiskunnallisia, teknologisia tai teollisia haasteita huippuluokan digitaaliteknologioiden avulla samaan tapaan kuin olemassa olevissa kyberturvallisuuskilpailuissa (International Cybersecurity Challenge, European Cybersecurity Challenge). D.Vastataan työnantajien tarpeisiin ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa seuraavilla toimilla: I)Kehitetään yhteisiä rajat ylittäviä ohjelmia ja lyhyitä kursseja, jotka johtavat pieniin osaamiskokonaisuuksiin kilpailukykykompassissa määritellyillä strategisilla STEM-aloilla ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen ja Eurooppalaiset yliopistot -allianssien kautta. Tiiviissä yhteistyössä niiden innovaatioekosysteemien ja EU:n osaamisakatemioiden kanssa: i) edistetään STEM-aineiden yhteisohjelmien ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa muun muassa koulutuksen STEAM-lähestymistavalla (tiede, teknologia, tekniikka, taide ja matematiikka), ii) kannustetaan ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä ja Eurooppalaiset yliopistot -alliansseja koordinoimaan STEM-aineiden tarjontaa sekä kokoamaan ja jakamaan investointejaan STEM-infrastruktuureihin, laitteisiin ja koulutusteknologioihin, iii) kannustetaan huippuyksiköitä ja alliansseja hyödyntämään yksityisiä investointeja sellaisten pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämiseen, jotka kohdentuvat Euroopan työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutukseen strategisilla STEM-aloilla ja iv) tuetaan ja seurataan EU:n tuella myönnettyjä pieniä osaamiskokonaisuuksia suorittaneita osaajia rekrytoivien työnantajien osallistumista. II)Tuetaan strategisten STEM-alojen yhteisten koulutusohjelmien (kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasot) ja erikoiskoulutuksen kehittämistä hyödyntäen osaamisakatemioita ja Eurooppalaiset yliopistot -alliansseja. Tämä sisältää digitaalisen teknologian (esim. tekoäly, kvanttiteknologia ja kyberturvallisuus) yhteistutkinnot ja tulevat eurooppalaiset tutkinnot sekä monialaiset tutkinnot, joissa näitä teknologioita sovelletaan terveys- ja biotekniikan kaltaisiin aloihin, sekä Destination Earth -teknologioiden 25 koulutuksen (esim. ilmastomallinnus, kiertotaloustekniikka). III)Edistetään täydennys- ja uudelleenkoulutuksen intensiivikursseja, virallisen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen järjestämiä lyhyitä kursseja, jotka johtavat pieniin osaamiskokonaisuuksiin, sekä digitaalisen immersiivisen oppimisen ja opetuksen alustoja elinikäisten oppimismahdollisuuksien luomiseksi. IV)Tarjotaan innovointia, yrittäjyyttä ja immateriaalioikeuksien hallinnointia koskevaa koulutusta 200 000:lle STEM-alojen korkeakouluopiskelijalle, tutkijalle ja korkeakoulujen työntekijälle vuoteen 2028 mennessä EIT:n korkeakoulualoitteen pohjalta synergiassa Eurooppalaiset yliopistot -allianssien ja EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa. E.Toteutetaan vuonna 2026 pilottihanke strategisten alojen STEM-alojen taitopajojen kehittämiseksi ottamalla yritykset mukaan nuorten opiskelijayrittäjien mentorointiin yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Pilottihankkeessa annetaan opiskelijayrittäjille pääsy yritysten laboratorioihin, teknisiin infrastruktuureihin ja laitteisiin, kehitetään teollis- ja tekijänoikeuksia sekä helpotetaan riskipääoman saatavuutta. Tämän pitäisi myös tuoda yhteen ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjät, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen huippuopiskelijat sekä rahoitusmaailma, erityisesti riskipääoma. F.Ehdotetaan STEM-valmiuksien kehittämistä koskevaa aloitetta laajentumismaiden ja muiden EU:n ensisijaisten kumppanimaiden, kuten EU:n osaamiskumppanuuksien edunsaajien oppilaitoksille ja ehdotetaan kansainvälisiä STEM-kumppanuuksia STEM-huippuosaamisen edistämiseksi. Tuleva uusi Välimeren sopimus tarjoaa tässä yhteydessä myös erityisiä mahdollisuuksia. |
3.3Edistetään naisten hakeutumista STEM-aloille ja innostetaan tulevia innovoijia
Yhä useampien naisten houkutteleminen STEM-alojen koulutukseen edellyttää jäsenvaltioilta lisäponnisteluja, joilla kasvatetaan STEM-alojen houkuttelevuutta opinto- ja uravaihtoehtona tytöille ja naisille: i) puututaan sukupuolistereotypioihin, ii) helpotetaan STEM-koulutukseen pääsyä kohdentamalla toimet keskeisiin ikäryhmiin ja iii) edistetään institutionaalisesti tuettuja mentorointiohjelmia, joihin osallistuu roolimalleja. Tällaisia toimenpiteitä olisi tehostettava kansallisilla ja eurooppalaisilla tiedotus- ja valistusaloitteilla. Naisinnovoijien seuraavan sukupolven vaaliminen edellyttää STEM-koulutuksen nykyaikaistamista tieteiden välisillä ohjelmilla, joissa luovat ongelmanratkaisu- ja yrittäjyystaidot täydentävät teknistä osaamista. STEM-opinnoissa innovoijien määrää voidaan suurentaa myös parantamalla kansainvälisten STEM-osaajien tulo- tai paluupolkuja Eurooppaan, kuten osaamisunionia koskevassa tiedonannossa todetaan. Lisäksi komissio kannustaa toimenpiteisiin, joilla
|
POISTETAAN esteet A.Houkutellaan lisää tyttöjä ja naisia STEM-aloille käynnistämällä vuonna 2025 uusi Girls go STEM -aloite, jonka tarkoituksena on kannustaa toisen asteen naisopiskelijoita STEM-opintoihin, myös ammatilliseen koulutukseen, ja korkea-asteen naisopiskelijoita STEM-ammatteihin, sekä kehittää heidän teknisiä ja yrittäjätaitojaan STEM-aloilla muun muassa perehdytysjaksojen ja mentoroinnin avulla. Tavoitteena on kouluttaa miljoona tyttöä vuoteen 2028 mennessä Erasmus+ -ohjelman, Eurooppalaiset yliopistot -allianssien, eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän, digitaalisten taitojen akatemioiden ja EIT:n kautta. B.Käynnistetään STEM Futures, jonka kautta voidaan löytää ja jakaa osallistavia ja onnistuneita STEM-koulutuskäytäntöjä, mukaan lukien lupaavimmat EU:n tukemat STEM-koulutushankkeet, joissa hyödynnetään olemassa olevia yhteisöjä ja verkostoja. Vuonna 2026 keskitytään STEM-alojen tytöille ja naisille suunnattuihin parhaisiin käytäntöihin. Osana tätä aloitetta järjestetään Euroopan STEM-viikko synergiassa EU:n rahoittamien hankkeiden kanssa. Pyrkimyksenä on tavoittaa nuoria, erityisesti tyttöjä ja heidän perheitään, saavutettavalla tavalla. C.Esitellään ja vaihdetaan hyviä käytäntöjä ja edistetään vastavuoroista oppimista tyttöjen ja naisten rohkaisemiseksi STEM-oppisopimuskoulutukseen ja heidän tukemisekseen. Tehdään yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa osana eurooppalaista oppisopimusyhteenliittymää tavoitteena naispuolisten oppisopimusoppilaiden osuuden kasvattaminen. D.Kokeillaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa STEM-asiantuntijoiden apurahaa, jolla houkutellaan erilaisista taustoista tulevia kansainvälisiä STEM-asiantuntijoita EU:n korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin sekä keskeisillä strategisilla aloilla toimiviin EU:n tukemiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin. |
4.Tulevat toimet
Vuonna 2025 alkavan STEM-aineiden opetusta koskevan strategisen suunnitelman täytäntöönpano integroidaan osaamisunionin hallintorakenteisiin.
Tämän strategisen suunnitelman tärkeimmät täytäntöönpanotavat ovat uudistus- ja investointipolitiikan koordinointi osaamista koskevan tiedon perusteella. Lisäksi jäsenvaltioiden välistä koordinointia lujitetaan keskittymällä vahvemmin STEM-aloihin koulutus- ja osaamisuudistusten seurannassa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.
STEM-alojen eurooppalainen toimeenpanoryhmä antaa toteuttamiskelpoisia, toimialan tarpeisiin perustuvia suosituksia maailmanluokan STEM-koulutuspolitiikan tueksi todellisten liiketoimintakokemusten ja -tarpeiden perusteella. Nämä suositukset antavat tietoa osaamista käsittelevälle eurooppalaiselle korkean tason ryhmälle.
STEM-aineiden opetusta koskevan strategisen suunnitelman ja siihen liittyvien hankkeiden ja toimien täytäntöönpanossa hyödynnetään nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä edelleen elpymis- ja palautumistukivälinettä, koheesiopolitiikan rahastoja ja Erasmus+ -ohjelmaa sekä muita rahastoja ja välineitä, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa ja teknisen tuen välinettä. STEM-koulutuskeskusten ja STEM-taitopajojen pilottihankkeet toteutetaan nykyisten ohjelmien rahoituksella.
Tulevalla EU:n rahoituksella tuetaan koulutusta ja puututaan samalla resurssien hajautumiseen useisiin eri ohjelmiin. Tämä sisältää siirtymisen lyhyen aikavälin (yksilöllisistä) toimista pidemmän aikavälin sijoitustuotteisiin, joilla edistetään yksityisiä rahoitusosuuksia, hyödynnetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, puututaan yhteiskunnallisiin ja alueellisiin eroihin sekä tuetaan kansallisia ja alueellisia uudistuksia. Komission ehdotus siitä, että kullekin maalle laadittaisiin tulevaisuudessa keskeiset uudistukset ja investoinnit yhdistävä suunnitelma, voisi auttaa saavuttamaan tämän tavoitteen paremmin, sillä se varmistaisi yhtenäisyyden ja tehokkuuden.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:n on johdettava strategisesti, nostettava osaamistasoa ja poistettava esteet, jotka haittaavat STEM-aineiden koulutusta ja Euroopan talouden tarvitsemaa suorituskykyä. Sen on sovellettava koulutuksen, teollisuuden ja politiikan yhdistävää ja integroivaa koordinoitua lähestymistapaa. EU vahvistaa tämän strategisen suunnitelman avulla sitoutumistaan osallistavaan koulutukseen talouskasvun ja yhteiskunnallisen edistyksen kulmakivenä ja varmistaa, että kaikki voivat olla rakentamassa Euroopan tulevaisuutta ja hyvinvointia sekä hyötyä niistä.
Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja työmarkkinaosapuolia hyväksymään STEM-aineiden opetusta koskevan strategisen suunnitelman ja tukemaan sekä edistämään aktiivisesti sen aloitteiden toteuttamista.
COM(2025) 30 final.
Tämä toimintasuunnitelma kattaa pääpiirteissään kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) koulutusalat ”Luonnontieteet, matematiikka ja tilastotiede (05)”, ”Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (06)” ja ”Tekniikan alat (07)” sekä niihin liittyvät tieteidenväliset alat ja opinnot.
Draghin raportti ”The future of European competitiveness – In-depth analysis and recommendations”, s. 258.
Draghin raportti ”The future of European competitiveness – In-depth analysis and recommendations”, s. 272.
Väestörakenteen muutos Euroopassa: toimintavälineistö, s. 13.
https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/report-state-digital-decade-2024 .
Vuoden 2022 PISA-tutkimuksen mukaan vuonna 2022 heikosti suoriutuvien osuus oli EU:n tasolla 29,5 prosenttia matematiikassa ja 24,2 prosenttia luonnontieteissä (22,4 prosenttia ja 21,6 prosenttia tieteessä vuonna 2018). Osuus kasvoi selvästi vuosien 2018 ja 2022 välillä: matematiikassa 6,6 prosenttiyksikköä ja luonnontieteissä 2,0 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan parhaiten suoriutuvien oppilaiden osuus laski matematiikassa 3,1 prosenttiyksikköä vuoden 2018 11 prosentista vuoden 2022 7,9 prosenttiin.
Elinikäisen oppimisen avaintaidoista vuonna 2018 annetun neuvoston suosituksen laajan määritelmän mukaan ”digitaalisiin taitoihin kuuluu digitaaliteknologian osaava, kriittinen ja vastuullinen käyttö ja siihen perehtyminen opiskelussa, työssä ja osana yhteiskunnan toimintaan osallistumista”.
Euroopan komissio, Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto: ”International Computer and Information Literacy Study (ICILS) in Europe, 2023 – Main findings and educational policy implications”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024, https://data.europa.eu/doi/10.2766/5221263 .
Useimmat EU:n koulutusjärjestelmät ilmoittavat vakituisten tai tilapäisten STEM-opettajien puutteesta, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia (Kreikka, Italia, Kypros, Unkari, Portugali ja Romania). Ks. Vuoden 2022 Eurydice-raportti matematiikan ja luonnontieteiden oppimisesta kouluissa (koskee lukuvuotta 2020–21) ja vuoden 2023 koulutuksen seurantakatsaus .
https://www.ela.europa.eu/sites/default/files/2024-05/EURES-Shortages_Report-V8.pdf .
Eurostat educ_uoe_grad02.
Myös tohtorintutkinnon suorittaneiden kokonaismäärä väheni 6,1 prosenttia vuosina 2015–2022.
Eurostat educ_uoe_grad02.
Center for Security and Emerging Technology (2023): The Global Distribution of STEM Graduates: Which Countries Lead the Way? .
Eurostat, hrst_st_nsecsex2.
OECD / Euroopan komissio (2024), Health at a Glance: Europe 2024: State of Health in the EU Cycle, OECD Publishing, Paris, https://www.oecd.org/en/publications/health-at-a-glance-europe-2024_b3704e14-en.html , s. 36.
Vastaava luku vuonna 2022 oli 36,2 prosenttia.
Vastaava luku vuonna 2022 oli 16,1 prosenttia.
Vastaava luku vuonna 2022 oli 27,1 prosenttia.
Vastaava luku vuonna 2022 oli 3,7 prosenttia.
Euroopan komission lippulaivahanke, jonka tavoitteena on kehittää erittäin tarkka digitaalinen malli maapallosta (Maan digitaalinen kaksonen). Mallilla seurataan, simuloidaan ja ennustetaan luonnonilmiöiden ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta. https://destination-earth.eu/ .