Bryssel 28.2.2025

COM(2025) 62 final

2025/0034(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

eurooppalaisen tutkimusalueen toimintapoliittisesta ohjelmasta (2025–2027)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tarkoituksena on luoda alue, jossa ”tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti” (SEUT-sopimuksen 179 artikla). ERA käynnistettiin uudelleen vuonna 2020, ja samaan yhteyteen liittyi myös Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen 1 hyväksyminen. Sopimuksessa esitetään seuraavat jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan prioriteettialat:

1)aidosti toimivien osaamisen sisämarkkinoiden syventäminen;

2)yhteinen vastaaminen vihreään siirtymään ja digitalisaatioon sekä muihin yhteiskuntaan vaikuttaviin haasteisiin ja yhteiskunnan ERAan osallistumisen lisääminen;

3)tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamisen saatavuuden lisääminen kaikkialla unionissa ja innovointiekosysteemien välisten yhteyksien parantaminen kaikkialla unionissa;

4)yhteisten tutkimus- ja innovointi-investointien ja ‑uudistusten edistäminen.

EU vauhditti ERAn toteuttamista ja tutkimusta ja innovointia (T&I) koskevien strategioiden yhteensovittamista ottamalla käyttöön uusia hallintorakenteita sekä konkreettisia toimia sisältäneen ensimmäisen ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2022–2024. Jäsenvaltioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on saavutettu huomattavaa edistymistä, erityisesti niiden T&I-järjestelmien hajanaisuuden poistamisessa. Aloitteissa on keskitytty tutkijanuriin, tutkimusinfrastruktuureihin, avoimeen tieteeseen, tiedettä kohtaan tunnettavan luottamuksen rakentamiseen kansalaisosallistumisen avulla ja resurssien hankkimiseen temaattista T&I-yhteistyötä varten. Jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja komission yhdessä kehittämä painopisteiden asettamisprosessi on lisännyt omistajuuden tunnetta ja sitoutumista ERAn täytäntöönpanoon, erityisesti ensimmäisen ERAn toimintapoliittisen ohjelman kautta.

Samoin kuin vuosia 2022–2024 koskeneessa ensimmäisessä toimintapoliittisessa ohjelmassa, vuosia 2025–2027 koskevassa toisessa toimintapoliittisessa ohjelmassa esitetään konkreettisia ERA-toimia, jotka toimivat strategisena kehyksenä EU-maiden välisen yhteistyön edistämiselle, T&I-järjestelmien tehostamiselle ja yhteisille toimille, joilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Toisessa ohjelmassa hyödynnetään ensimmäisen ohjelman täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia pyrkien sekä syventämään nykyisten painopisteiden mukaisia toimia rakennepolitiikkojen avulla että samalla laajentamaan eurooppalaisen tutkimusalueen visiota uusilla ERA-toimilla. Rakennepolitiikat ovat ERAn pitkän aikavälin politiikkoja, jotka koskevat muun muassa avointa tiedettä, tutkimusinfrastruktuureja ja tutkijanuria. Ne ulottuvat yksittäisiä toimintapoliittisia ohjelmia pidemmälle, ja ne on integroitu kansallisen ja EU:n tason politiikkaan. ERA-toimet puolestaan ovat rajattuja, politiikkalähtöisiä ja tavoitteellisia toimia, jotka tuottavat olennaista lisäarvoa EU:lle, jäsenvaltioille ja sidosryhmille. Tekoälyn käyttö tieteessä, tutkimuksen turvallisuus, politiikkaa tukeva tiede ja tasapuolisuus tieteessä yksilöitiin toiminta-aloiksi, joilla yhteistyötä pidetään tarpeellisena. Yleisenä tavoitteena on selkeyttää vuosia 2025–2027 koskevan ERAn toimintapoliittisen ohjelman painopisteitä ja rakennetta ja sitä kautta helpottaa kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien suorittamaa täytäntöönpanoa.

ERAn toimintapoliittinen ohjelma on ei-sitova väline, jolla ohjataan kansallisia ja EU:n tason politiikkoja SEUT-sopimuksen 179 artiklassa vahvistettujen ERAn tavoitteiden mukaisesti. Sillä sovitetaan yhteen jäsenvaltioiden prioriteetteja ERAn edistämiseksi yhteisten toimien pohjalta ja kannustetaan näin vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja koordinointiin jäsenvaltioiden ja EU:n välillä. Koska ERAan osallistuminen on vapaaehtoista, täytäntöönpanoa ei valvota oikeudellisesti. ERAn toimintapoliittisen ohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan vaihtelevan geometrian mallia. ERA-foorumi toimii hallintoelimenä, joka kokoaa yhteen Euroopan komission, jäsenvaltioita, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneita maita ja EU:n tason sidosryhmiä koordinoimaan yhdessä ERA-toimien täytäntöönpanoa.

Vaikka myös muilla kuin lainsäädäntöaloitteilla on saatu aikaan merkittävää edistystä – kuten esimerkiksi ERAn toimintapoliittisella ohjelmalla 2022–2024, joka sisältää vapaaehtoisia sitoumuksia ERA-toimien muodossa – ne eivät yksin kykene poistamaan rakenteellisia esteitä. Eurooppalaisen tutkimusalueen täytäntöönpanosta 22 päivänä lokakuuta 2024 annetussa komission tiedonannossa 2 tuotiin esiin joitakin jatkuvia haasteita, kuten jäsenvaltioiden erot tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin (TKI) suorituskyvyssä, riittämättömät yksityiset ja julkiset TKI-investoinnit, jotka jäävät alle tavoitteen (kolme prosenttia BKT:stä), sääntelykehysten hajanaisuus, rajallinen tuki teknologiansiirrolle sekä tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien hajanaisuus. Tiedonannon päätelmissä korostettiin tarvetta vahvistaa hallintoa.

Näihin systeemisiin haasteisiin vastaamiseksi ERAn toimintapoliittista ohjelmaa täydennetään tulevilla lainsäädäntöaloitteilla, joilla voidaan ottaa käyttöön lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotka menevät ei-sitovan ERAn toimintapoliittisen ohjelman vapaaehtoisia toimia pidemmälle. Tällaiset aloitteet (kuten eurooppalaista tutkimusaluetta koskeva säädös) tarjoavat tilaisuuden puuttua ongelmiin yhdenmukaistamalla toimintaa, soveltamalla sääntöjä yhdenmukaisesti ja valvomalla EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille jäsenvaltioille. Niitä voitaisiin soveltaa osa-alueilla, joilla arvioidaan tarvittavan vapaaehtoisten koordinointi- ja yhteistyötoimenpiteiden ohella sitovia sääntöjä tai rakenteita ERAn tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän pitäisi vähentää huomattavasti T&I-politiikkojen ja ‑järjestelmien hajanaisuutta EU:ssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Aloitteen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 292 artikla. SEUT-sopimuksen 292 artiklan mukaisesti neuvosto voi antaa suosituksia ja se tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta aina silloin, kun perussopimuksissa määrätään, että neuvosto hyväksyy säädöksen komission ehdotuksesta. SEUT-sopimuksen 179 artiklan 1 kohdan mukaisesti unioni pyrkii toiminnallaan lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, tukemaan unionin kilpailukyvyn, myös sen teollisuuden kilpailukyvyn, kehittämistä sekä edistämään kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena. SEUT-sopimuksen 181 artiklan mukaan unioni ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla turvatakseen kansallisen politiikan ja unionin politiikan keskinäisen yhtenäisyyden.

Komissio voi kiinteässä yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa tehdä aiheellisia aloitteita tämän yhteensovittamisen edistämiseksi, erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella säännöllistä seurantaa ja arviointia varten tarvittavaa työtä. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla. SEUT-sopimuksen 182 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan ERAn toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä monivuotisen puiteohjelman mukaisten toimien täydentämiseksi.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

ERAn tarkoituksena on luoda alue, jossa ”tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti” (SEUT-sopimuksen 179 artiklan 1 kohta). Se on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska kyse on hallinnoltaan monitasoisesta aloitteesta ja koko hallinnon kattavasta lähestymistavasta, mikä varmistaa, että toimintapolitiikat sovitetaan yhteen hallinnon eri tasoilla ja eri politiikanalojen välillä. Siinä kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa tällä alalla mutta pyritään varmistamaan, että T&I-politiikka on johdonmukaista kaikilla hallintotasoilla (paikallisella, alueellisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla). Lisäksi siinä esitetään aloitteita, jotka tuottavat Euroopan tasolla suurimman osan EU:n lisäarvosta, joka liittyy kansallisiin ja alueellisiin poliittisiin toimiin ja perustuu niihin. Aloite on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska SEUT-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan nojalla ehdotus ei kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotetut toimet ovat oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ehdotuksella tuetaan uuden ERAn tavoitteiden saavuttamista. Se täydentää kansallisia pyrkimyksiä luoda tutkijakeskeinen, arvoihin perustuva, huipputasoinen ja vaikutuslähtöinen tutkimusalue. Ehdotuksessa kunnioitetaan jäsenvaltioiden käytäntöjä ja noudatetaan eriytettyä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset taloudelliset, rahoitukselliset ja sosiaaliset tilanteet sekä tutkimusjärjestelmien ja niihin liittyvien instituutioiden ja organisaatioiden moninaisuus. Siinä on otettu huomioon, että ehdotetun suosituksen täytäntöönpanotavat voivat erota toisistaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten olosuhteiden mukaisesti.

•Toimintatavan valinta

Ensimmäisestä ERAn toimintapoliittisesta ohjelmasta 2022–2024 saatujen kokemusten perusteella toimintatavaksi valittiin neuvoston suositus. Komissio korostaa sitoumustaan vahvistaa yhteistyöhön perustuvaa ERAn hallintoa muuntamalla jäsenvaltioiden, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneiden maiden ja EU:n tason sidosryhmien kanssa tehdyn yhteiskehittämistyön tulokset neuvoston suositusta koskevaksi komission ehdotukseksi. Tavoitteena on lisätä omistajuuden tunnetta ja tietoon perustuvaa sitoutumista jäsenvaltioiden ja sidosryhmien keskuudessa, minkä pohjalta voidaan jatkaa yhteisiä toimia ja rakennepolitiikkoja koskevaa yhteistyötä. Lisäksi toimintatavassa huomioidaan edelleen joustava lähestymistapa ERA-toimien toteuttamiseen ja ERAn toimintapoliittisen ohjelman vapaaehtoinen luonne.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Euroopan komission ehdotus ERAn toimintapoliittiseksi ohjelmaksi 2025–2027 perustuu ensimmäisestä ERAn seurantasyklistä vuonna 2023 kerättyyn näyttöön. Sykliin sisältyi arviointi ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2022–2024 täytäntöönpanosta unionin tasolla ensimmäisen 18 kuukauden aikana (EU:n tason raportti), ERA-maaraportit kaikista jäsenvaltioista ja 11:stä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneesta maasta sekä ensimmäinen unionin tason ERA-tulostaulu (ERA Scoreboard) ja ensimmäinen yksityiskohtainen ERA-tulostaulu (ERA Dashboard). Kahdeksantoista kuukauden jakson kattamassa unionin tason raportissa arvioitiin edistymistä Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksessa vahvistetuilla ERAn yhteisen toiminnan prioriteettialoilla sekä ERAn toimintapoliittisen ohjelman täytäntöönpanossa. ERA-maaraporteissa sama analyysi toistettiin kansallisella tasolla. Unionin tason ERA-tulostaulussa arvioitiin ERAn prioriteettien yleistä vakiinnuttamista ja kollektiivista edistymistä vuonna 2023 koko EU:n osalta, ja yksityiskohtaisessa tulostaulussa arvioitiin edistymistä kansallisella tasolla. Kaikki raportit ovat julkisesti saatavilla ERAn toimintapoliittisella foorumilla 3 .

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointia ei tehty. Koska kyseessä on komission ehdotus neuvoston suositukseksi, joka sisältää myös suunniteltuja ERA-toimia, vaikutuksia ei voida määrittää tarkasti etukäteen. Lisäksi ERAn toimintapoliittinen ohjelma 2025–2027 on laadittu yhteistyössä ERA-foorumin asiantuntijaryhmän kanssa, joka kokoaa yhteen jäsenvaltioita, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneita maita ja sidosryhmiä. Ohjelman valmistelua käsiteltiin neuvostossa (erityisesti eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komiteassa sekä EU:n kilpailukyvyn parantamisesta, ERAn vahvistamisesta ja sen hajanaisuuden poistamisesta annettujen neuvoston päätelmien 4 yhteydessä), mikä osoittaa, että jäsenvaltiot ja sidosryhmät odottavat, että asiakirja hyväksytään.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta.

•Perusoikeudet

Ei sovelleta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ei sovelleta.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2025–2027 täytäntöönpanoa seurataan ERAn seurantamekanismin avulla. Mekanismi perustuu Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta annetussa neuvoston suosituksessa vahvistettuihin vaatimuksiin. Euroopan komissio esitteli 10. kesäkuuta 2022 neuvostolle ERAn tulevaa seurantamekanismia koskevan kehyksen, jossa määritellään mekanismin osatekijät.

ERAn seurantamekanismiin kuuluu sekä laadullisia että määrällisiä raportointivälineitä, joilla arvioidaan ERAn toimintapoliittisen ohjelman puitteissa sovittujen toimien toteutusta sekä kansallisella että Euroopan tasolla sekä EU:n ja jäsenvaltioiden suoriutumista ERAn tavoitteiden saavuttamisessa.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ei sovelleta.

2025/0034 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

eurooppalaisen tutkimusalueen toimintapoliittisesta ohjelmasta (2025–2027)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan ensimmäisen ja toisen virkkeen,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)EU:lla on edessään useita ennennäkemättömiä haasteita. Maailmanjärjestys on muuttumassa, ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden perusteita horjuttavat epävakaa geopoliittinen tilanne, kasvava taloudellinen kilpailu, ennennäkemättömän nopea ja mullistava teknologinen vallankumous sekä ilmastonmuutos ja sen seuraukset. Euroopan johtoasemaa ja strategista riippumattomuutta keskeisillä teknologian aloilla on kiireellisesti vahvistettava. Tässä yhteydessä tiede, teknologia ja innovointi ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan haavoittuvuuden vähentämiseksi ja sen täyden potentiaalin vapauttamiseksi. Myös tutkimuksella ja innovoinnilla (T&I) on ratkaiseva rooli Euroopan unionin kestävän kilpailukyvyn parantamisessa.

(2)Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittäminen on keskeinen osa unionin pyrkimyksiä vastata näihin haasteisiin. Tavoite luoda eurooppalainen tutkimusalue tutkimuksen, teknologian ja innovoinnin sisämarkkinoiksi esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000, ja se vahvistettiin Lissabonin sopimuksessa EU:n erityistavoitteeksi. Viimeaikaiset poliittiset pyrkimykset perustaa tutkimus- ja innovaatiounioni, joka johtaisi yhteiseen eurooppalaiseen T&I-strategiaan ja ‑politiikkaan, ja jatkaa ”viidennen vapauden” eli osaamisen vapaan liikkuvuuden edistämistä osoittavat, että on tarpeen kehittää edelleen aluetta, joka kokoaa valtiot yhteen koordinoimaan ja kehittämään kansallisia T&I-politiikkojaan ja ‑ekosysteemejään ja jolla tietämys, tutkijat ja teknologia voivat liikkua vapaasti. EU:n laajuisen koordinoinnin lisääminen ERAn kautta voi edistää investointeja ja uudistuksia, ja se voi olla keskeisessä asemassa kestävän kilpailukyvyn edistämisessä kilpailukykykompassin 5 tavoitteiden mukaisesti.

(3)ERA on 25 viime vuoden aikana saavuttanut merkittäviä tuloksia keskeisillä politiikan aloilla, joita ovat muun muassa tutkimusinfrastruktuurit, avoin tiede, kansainvälinen yhteistyö, sukupuolten tasapuolinen edustus T&I-toiminnassa, yhteinen ohjelmasuunnittelu, tutkijanurat ja tutkijoiden liikkuvuus. Näitä saavutuksia on edistetty myös Marie Skłodowska-Curie ‑toimilla, joista on rahoitettu yli 150 000:ta huippututkijaa muun muassa huipputason tohtorinkoulutusohjelmien, tohtorintutkinnon jälkeisten apurahojen ja T&I-henkilöstövaihdon kautta, EURAXESS-palvelulla, jonka kautta on tuettu yli kahden miljoonan tutkijan urakehitystä ja liikkuvuutta eri puolilla Eurooppaa, sekä eurooppalaisilla avoimen tieteen pilvipalveluilla (EOSC), jotka tarjoavat saumattoman pääsyn laadukkaaseen dataan ja digitaalisiin palveluihin ja tukevat samalla rajat ylittävää ja tieteenalojen välistä yhteistyötä.

(4)Vuonna 2021 jäsenvaltiot ja komissio sopivat uudesta visiosta ja poliittisesta kehyksestä, jotka esitetään ERAn tulevaa hallinnointia 6 ja Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimusta 7 koskevissa neuvoston päätelmissä. Visiossa esitetään yhteiset arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat tutkimusta ja innovointia, ja määritellään yhteisen toiminnan prioriteettialat. Tutkimus- ja innovaatiosopimuksessa jäsenvaltiot toistivat sitoumuksensa tehdä yhteistyötä ERAn tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta voidaan edistää yhdentymistä ja yhteistyötä ja vähentää tieteellisen tutkimuksen, teknologian ja innovoinnin hajanaisuutta Euroopassa. Jäsenvaltiot vahvistivat vuonna 2024 annetuissa neuvoston päätelmissä EU:n kilpailukyvyn parantamisesta, eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisesta ja sen hajanaisuuden poistamisesta 8 , että ne ovat sitoutuneet parantamaan koordinointia ja yhdenmukaistamaan kansallisia T&I-politiikkoja yhdennetymmän ja tehokkaamman tutkimusekosysteemin luomiseksi.

(5)Ensimmäinen ERAn toimintapoliittinen ohjelma 2022–2024 loi vankan perustan ERAn tavoitteiden saavuttamiselle. Sillä muunnettiin Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen prioriteettialat konkreettisiksi toimiksi. Komissio, jäsenvaltiot, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneet maat ja EU:n tason sidosryhmät toteuttivat yhteistyössä 17 toimea. ERA-foorumilla ja sen alaryhmillä on osana uutta hallintomallia erityinen rooli ERAn ja sen toimien täytäntöönpanon tukemisessa. Ne toimivat siltana EU:n tason, kansallisten ja alueellisten elinten välillä ja helpottavat yhteistyötä. Osallistavalla lähestymistavalla varmistetaan, että kaikkien näkemykset tulevat kuulluksi. Tämä edistää innovatiivisia strategioita ja yhteistä sitoutumista politiikkoihin, joilla vahvistetaan Euroopan T&I-ekosysteemiä. Eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komitea (ERAC) on korkean tason strateginen ja poliittinen neuvoa-antava elin, joka tarjoaa varhaisessa vaiheessa neuvoja neuvostolle ja komissiolle.

(6)Komissio korosti ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2022–2024 saavutuksia ja uutta hallintomallia ERAn toteuttamisesta vuonna 2024 antamassaan tiedonannossa 9 . Ensimmäisen ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2022–2024 tärkeimpiin saavutuksiin erilaisten T&I-tarpeiden täyttämisessä eri puolilla Eurooppaa kuuluvat 1) tutkimuksen arvioinnin edistämistä käsittelevän koalition (CoARA) perustaminen, 2) nollatoleranssia koskevat käytännesäännöt, joilla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa EU:n T&I-järjestelmässä, 3) vihreän energiamurroksen edistäminen ottamalla käyttöön vihreää vetyä koskevan ERA-pilottihankkeen strateginen T&I-ohjelma, 4) tutkimuksesta ja innovoinnista ja koheesiopolitiikasta vastaavien hallintoviranomaisten verkoston (RIMA) perustaminen tavoitteena tuoda yhteen T&I-politiikan toimijat ja hallintoviranomaiset, jotta voidaan arvioida innovaatiokuilua, lisätä huippuosaamista ja hyödyntää olemassa olevia välineitä osallistumispohjan laajentamiseksi, ja 5) uuden ERAn seuranta- ja arviointikehyksen kehittäminen.

(7)Toinen ERAn toimintapoliittinen ohjelma 2025–2027 on suunniteltu tämän lähestymistavan pohjalta vastaamaan nykyisiin haasteisiin. Siinä hahmotellaan Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen yhteisen toiminnan prioriteettialojen ja ensimmäisen ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2022–2024 täytäntöönpanon tulosten pohjalta 11 ERAn rakennepolitiikkaa ja kahdeksan konkreettista ERA-toimea. Ne ovat ERA-foorumin ja ERACin puitteissa toteutetun laajan yhteiskehittämisprosessin tulos, ja niiden toteutus on tarkoitus aloittaa vuonna 2025. Ensimmäinen ja toinen ERAn toimintapoliittinen ohjelma ovat kytköksissä toisiinsa. Vuosia 2025–2027 koskevalla toimintapoliittisella ohjelmalla jatketaan ensimmäiseen ohjelmaan sisältyvien käynnissä olevien politiikkojen toteutusta, edistetään ERAn tärkeimpiä pitkän aikavälin tavoitteita ja varmistetaan joustavuus, jota tarvitaan uusiin strategisiin tarpeisiin vastaamiseksi,

SUOSITTAA SEURAAVAA:

1.Jäsenvaltiot hyväksyvät ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2025–2027, johon sisältyy 11 pitkän aikavälin ERAn rakennepolitiikkaa, jotka ulottuvat yksittäisiä toimintapoliittisia ohjelmia pidemmälle mutta joilla on kuitenkin kolmivuotinen työsuunnitelma, sekä kahdeksan ERA-toimea, jotka on määrä saattaa päätökseen toimintapoliittisen ohjelman kolmivuotiskauden aikana. Kaikki ERA-ehdotukset kuvataan yksityiskohtaisemmin liitteessä.

2.Jäsenvaltiot toteuttavat vapaaehtoiselta pohjalta jäljempänä esitettyjä ERAn rakennepolitiikkoja ja ERA-toimia, jotka ovat sopusoinnussa Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen neljän yhteisen toiminnan prioriteettialan kanssa. Näiden rakennepolitiikkojen ja toimien fokuksena on i) tuottaa selkeää lisäarvoa kansallisella ja Euroopan tasolla, ii) saada aikaan vaikutuksia tuottamalla konkreettisia tuotoksia ja tuloksia kolmivuotiskauden aikana, iii) jatkaa yhteiskehittämistoimintaa jäsenvaltioiden, komission ja sidosryhmien välillä, iv) keskittyä itsenäiseen toimintaan yhdessä päätoimessa ilman alatoimia, ja v) noudattaa täytäntöönpanossa vaihtelevaa geometriaa, mikä mahdollistaa joustavuuden sen suhteen, missä määrin maat voivat osallistua.

1.Prioriteettiala: Aidosti toimivien osaamisen sisämarkkinoiden syventäminen

Tutkijoiden, tietämyksen ja datan vapaa liikkuvuus on olennaista tehokkaamman ja osallistavamman eurooppalaisen T&I-järjestelmän rakentamiseksi. Se auttaa minimoimaan resurssien päällekkäisyyden ja luomaan tehokkaan toiminnan edellyttämän kriittisen massan. Unionin kilpailukyvyn parantamiseksi on välttämätöntä vahvistaa EU:n kansainvälistä asemaa ja tieteellistä johtoasemaa toteuttamalla uraauurtavaa perustutkimusta sekä soveltavaa tutkimusta.

EU jatkaa työtä tämän painopisteen parissa seuraavien rakennepolitiikkojen avulla:

Avoin tiede: mahdollistetaan avoin tiede datan yhteiskäytön ja uudelleenkäytön avulla muun muassa eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (EOSC) kautta. Tutkimusinfrastruktuurit: parannetaan tutkimusinfrastruktuurien kestävyyttä, saavutettavuutta ja häiriönsietokykyä eurooppalaisella tutkimusalueella. Sukupuolten tasa-arvo, kaikkien yhtäläiset mahdollisuudet ja osallistavuus: vahvistetaan osallistavaa ja intersektionaalista sukupuolten tasa-arvoa eurooppalaisella tutkimusalueella. Tutkijoiden urakehitys ja liikkuvuus sekä tutkimuksen arviointi- ja palkitsemisjärjestelmät: tehdään tutkijanurista houkuttelevampia ja kestävämpiä sekä uudistetaan tutkimuksen arviointia. Tietämyksen hyödyntäminen: vahvistetaan tietämyksen hyödyntämistä koskevia valmiuksia ja toimia. Globaali osallistuminen: sovelletaan globaalia lähestymistapaa tutkimukseen ja innovointiin.

Seuraaville kolmelle vuodelle ehdotetaan seuraavia ERA-toimia:

·avoimen tieteen tasapuolisuus;

·edistetään politiikkaa tukevan tieteen (S4P) eurooppalaista ekosysteemiä;

·helpotetaan ja vauhditetaan tekoälyn vastuullista käyttöä tieteen alalla EU:ssa;

·parannetaan tutkimuksen turvallisuutta.

2.Prioriteettiala: Yhteinen vastaaminen vihreään siirtymään ja digitalisaatioon sekä muihin yhteiskuntaan vaikuttaviin haasteisiin ja yhteiskunnan ERAan osallistumisen lisääminen

Jotta ERA voisi vahvistaa kilpailukykyä, parantaa ihmisten elämänlaatua EU:ssa ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten vihreään ja digitaaliseen siirtymään, ERAn ja alakohtaisten politiikkojen ja teollisuuspolitiikan välille on luotava synergiaa. T&I-investoinneilla on saatava aikaan konkreettisia tuloksia, joita hyödynnetään ja otetaan käyttöön markkinoilla.

Seuraavat rakennepolitiikat ovat olleet tärkeimpiä lähestymistapoja tällä prioriteettialalla:

Haasteisiin perustuvat aloitteet: tehdään strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta (SET-suunnitelma) ERAn keskeinen aihealue. Koulutuksen ja Euroopan osaamisohjelman väliset synergiat: parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin sekä korkea-asteen koulutuksen yhteensovittamista eurooppalaisella tutkimusalueella ja hyödynnetään Euroopan T&I-ekosysteemien koko potentiaali. Kansalaisten ja yhteiskunnan aktiivinen osallistuminen tutkimukseen ja innovointiin: lisätään luottamusta tieteeseen kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen ja tiedeviestinnän avulla.

Seuraaville kolmelle vuodelle ehdotetaan seuraavia ERA-toimia:

·vauhditetaan T&I-investointeja Euroopan teollisen muutoksen ja kilpailukyvyn kestävyyden edistämiseksi;

·vauhditetaan uuden lähestymistavan menetelmiä (NAM-menetelmät) biolääketieteellisen tutkimuksen ja lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden testauksen edistämiseksi;

·luodaan yhdenmukaistettu ja koordinoitu kehys tutkimuksen ja innovoinnin integriteettiä ja etiikkaa koskevalle eurooppalaiselle lähestymistavalle uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

3.Prioriteettiala: Tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamisen saatavuuden lisääminen kaikkialla unionissa ja innovointiekosysteemien välisten yhteyksien parantaminen kaikkialla unionissa

Huippuosaamista löytyy kaikkialta Euroopasta, kaikista ikäryhmistä ja kaikilta tieteenaloilta ja toimialoilta. Sen kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty, koska tutkijoiden ja innovoijien mahdollisuuksissa on huomattavia eroja eurooppalaisella tutkimusalueella. Tätä prioriteettialaa koskevan rakennepolitiikan tavoitteena on luoda synergioita EU:n, kansallisten ja alueellisten rahoitusohjelmien välille ja parantaa EU:n mahdollisuuksia hyödyntää huippuosaamista.

Seuraaville kolmelle vuodelle ehdotetaan seuraavaa ERA-toimea:

·kehitetään T&I-valmiuksia uudistamalla tutkimusjohtamisen ammattialaa.

4.Prioriteettiala: Yhteisten tutkimus- ja innovointi-investointien ja ‑uudistusten edistäminen

Koska EU keskittyy tulevaisuuden kilpailukyvyn, kestävyyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiin aloihin, T&I-investointien ja ‑aloitteiden monistaminen, korvaaminen tai pirstominen ei olisi tarkoituksenmukaista. Toimintaa voidaan tehostaa rajat ylittävällä yhteistyöllä, jotta voidaan yhdistää resursseja kriittisen massan saavuttamiseksi ja edistää tietämyksen vaikutusten leviämistä innovoinnin vauhdittamiseksi. Investointien tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää joissakin tapauksissa myös kansallisten T&K-järjestelmien rakenneuudistusten suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Uudistusten tavoitteena on vahvistaa tieteellistä huippuosaamista, edistää tutkimustulosten hyödyntämistä, parantaa tiedemaailman ja yritysten välisiä yhteyksiä ja kohdentaa toimintapolitiikat paremmin yritysten harjoittaman innovoinnin tukemiseen.

Tämän tavoitteen osalta ei ehdoteta erityisiä ERA-toimia, mutta yleisesti tunnustetaan, että T&I-investointien lisääminen ja rakenneuudistusten toteuttaminen on edelleen ensisijainen tavoite Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille, jotta ne voivat tehdä tiivistä yhteistyötä olemassa olevia välineitä käyttäen. Tarkemmalla tasolla EU:n elpymis- ja palautumistukivälineeseen sisältyvien T&I-toimenpiteiden toteuttamisen odotetaan parantavan kansallisia innovointivalmiuksia erityisesti maissa, jotka ovat edelleen muita jäljessä.

Euroopan komissio suorittaa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa perusteellisen analyysin kansallisista T&I-järjestelmistä ja antaa maakohtaisia suosituksia siitä, miten kunkin maan innovaatiopotentiaalia voidaan parantaa. Tämän jälkeen komissio seuraa jäsenvaltioiden politiikkatoimia arvioidakseen maiden edistymistä T&I-puutteiden korjaamisessa. Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden pyrkimyksiä parantaa T&I-järjestelmiään uudistuksilla tuetaan asiantuntijatasolla Horisontti-ohjelmaan kuuluvalla toimintapolitiikan tukijärjestelyllä, joka on osoittautunut erittäin hyödylliseksi välineeksi päätöksenteon parantamisessa ja uudistuspolkujen määrittämisessä. Lisäksi jäsenvaltioiden kanssa voidaan käydä tehostettua kahdenvälistä vuoropuhelua yhteisesti sovituista T&I-aiheista.

3.Euroopan komission, jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja sidosryhmäorganisaatioiden välinen vakiintunut yhteistyökehys, joka muodostuu ERA-foorumista ja ERACista, olisi säilytettävä ERAn hallinnoinnin keskeisenä mekanismina. ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2025–2027 toteuttamiseen sovelletaan edelleen osallistavaa ja avointa lähestymistapaa kaikilla hallinnon tasoilla yhteiskehittämisen ja ohjelmaan sitoutumisen edistämiseksi. ERA-foorumi toimii edelleen elimenä, jossa voidaan käydä keskustelua uusista haasteista, jotka eivät liity ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2025–2027 toimiin mutta jotka edellyttävät maiden välistä yhteistyötä ja kuuluvat Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen soveltamisalaan, kuten tieteellisen tutkimuksen vapauden seuranta.

4.Koordinoidulla täytäntöönpanolla olisi varmistettava, että EU:n tason sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti ja laajalti kaikkeen toimintaan tutkimuksesta innovointiin ja markkinoille saattamiseen asti. ERA-foorumin sidosryhmäluokkia olisi tarkistettava, jotta eri intressit olisivat paremmin edustettuina.

5.Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission olisi tuettava Horisontti Eurooppa ‑ohjelmaan assosioituneiden maiden ja EU:n tason sidosryhmien kattojärjestöjen täysipainoista osallistumista ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2025–2027 täytäntöönpanoon.

6.T&I-investoinnit EU:ssa eivät vastaa tavoitteita, ja ne jäävät edelleen monien EU:n globaalien kilpailijoiden investointitasoa alhaisemmiksi. Tällä hetkellä EU käyttää noin 2,3 prosenttia BKT:stään tutkimukseen ja kehitykseen, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Barcelonan julistuksessa vuonna 2002 asetettu 3 prosentin tavoite. Jotta voidaan vastata 3 prosentin monitahoiseen haasteeseen, tarvitaan koordinoituja toimia julkisten ja yksityisten T&K-investointien lisäämiseksi. Lisäksi on tarpeen toteuttaa lisää uudistuksia, jotta voidaan parantaa kansallisia T&I-ekosysteemejä ja maksimoida T&I-investointien lisäämisen vaikutus. Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen prioriteettialan ”Yhteisten tutkimus- ja innovointi-investointien ja ‑uudistusten edistäminen” lisäksi jäsenvaltioiden ja komission olisi jatkettava myös muita ponnistelujaan tämän tavoitteen edistämiseksi.

7.Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi jatkettava ERAn seurantamekanismin toteuttamista. Mekanismi hahmoteltiin Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksessa, ja sen yksityiskohdat esitetään komission neuvostolle 10 päivänä kesäkuuta 2022 antamassa tiedotteessa ”Framework for the future ERA monitoring mechanism” 10 . ERAn seurantamekanismilla arvioidaan edistymistä Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksessa määriteltyjen ERAn painopisteiden saavuttamisessa. ERAn seurantamekanismin olisi koostuttava seuraavista osatekijöistä:

1)säännöllisesti päivitettävä ERA-tulostaulu, jolla seurataan edistymistä ERAn tavoitteiden saavuttamisessa sekä EU:n että kansallisella tasolla;

2)komission säännöllinen ERA-seurantakertomus neuvostolle, jossa tarkastellaan ERAn toimintapoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa;

3)säännölliset ERA-maaraportit, joissa tarkastellaan maiden edistymistä ERAn toimintapoliittisen ohjelman täytäntöönpanossa.

Jäsenvaltiot jatkavat ERAa koskevien tietojen vaihtoa muun muassa jakamalla dataa ja tietoja ERAn toimintapoliittisen foorumin kautta. Jäsenvaltiot edistävät myös ERAn toimien ja tulosten täytäntöönpanoa kansallisesti hyödyntäen saatavilla olevaa tukea.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    NEUVOSTON SUOSITUS (EU) 2021/2122.
(2)    COM(2024) 490.
(3)     https://european-research-area.ec.europa.eu/ .
(4)    16179/24.
(5)    COM(2025) 30 final.
(6)    14308/21.
(7)    NEUVOSTON SUOSITUS (EU) 2021/2122.
(8)    16179/24.
(9)    COM(2024) 490.
(10)    KOMISSION TIEDOTE NEUVOSTOLLE 9578/22.

Bryssel 28.2.2025

COM(2025) 62 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI

eurooppalaisen tutkimusalueen toimintapoliittisesta ohjelmasta (2025–2027)


LIITE

Yksityiskohtainen selvitys ERAn rakennepolitiikoista ja ERA-toimista

Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakennepolitiikkoja ja ERA-toimia koskevat ehdotukset perustuvat jäsenvaltioiden, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneiden maiden ja sidosryhmien kanssa maaliskuun 2023 ja marraskuun 2024 välisenä aikana toteutettuun yhteiskehittämisprosessiin. Ne esitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa järjestyksessä:

ERAn rakennepolitiikat

·Mahdollistetaan avoin tiede datan yhteiskäytön ja uudelleenkäytön avulla muun muassa eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (EOSC) kautta.

·Parannetaan tutkimusinfrastruktuurien kestävyyttä, saavutettavuutta ja häiriönsietokykyä eurooppalaisella tutkimusalueella.

·Vahvistetaan osallistavaa ja intersektionaalista sukupuolten tasa-arvoa eurooppalaisella tutkimusalueella.

·Tehdään tutkijanurista houkuttelevampia ja kestävämpiä.

·Uudistetaan tutkimuksen arviointia.

·Vahvistetaan tietämyksen hyödyntämistä koskevia valmiuksia ja toimia.

·Sovelletaan globaalia lähestymistapaa tutkimukseen ja innovointiin.

·Tehdään strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta (SET-suunnitelma) ERAn keskeinen aihealue.

·Parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin sekä korkea-asteen koulutuksen yhteensovittamista eurooppalaisella tutkimusalueella ja hyödynnetään Euroopan T&I-ekosysteemien koko potentiaali.

·Lisätään luottamusta tieteeseen kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen ja tiedeviestinnän avulla.

·Parannetaan EU:n mahdollisuuksia hyödyntää huippuosaamista.

ERA-toimet

·Avoimen tieteen tasapuolisuus.

·Edistetään politiikkaa tukevan tieteen (S4P) eurooppalaista ekosysteemiä.

·Helpotetaan ja vauhditetaan tekoälyn vastuullista käyttöä tieteen alalla EU:ssa.

·Parannetaan tutkimuksen turvallisuutta.

·Vauhditetaan T&I-investointeja Euroopan teollisen muutoksen ja kilpailukyvyn kestävyyden edistämiseksi.

·Vauhditetaan uuden lähestymistavan menetelmiä (NAM-menetelmät) biolääketieteellisen tutkimuksen ja lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden testauksen edistämiseksi.

·Luodaan yhdenmukaistettu ja koordinoitu kehys tutkimuksen ja innovoinnin integriteettiä ja etiikkaa koskevalle eurooppalaiselle lähestymistavalle uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

·Kehitetään T&I-valmiuksia uudistamalla tutkimusjohtamisen ammattialaa.

ERAn rakennepolitiikat

1.Mahdollistetaan avoin tiede datan yhteiskäytön ja uudelleenkäytön avulla muun muassa eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (EOSC) kautta

Tavoitteet

·Palkitaan avoimen tieteen käytännöistä ja taidoista ja opetetaan niitä, jolloin niistä tulee ”uusi normaali”.

·Luodaan standardit, välineet ja palvelut, joiden avulla tutkijat voivat hakea, tarkastella, käyttää uudelleen ja yhdistellä tuloksia.

·Otetaan käyttöön tutkimustulosten avoimen jakamisen mahdollistava federoitu yhteisölähtöinen infrastruktuuri ja ylläpidetään sitä. 

·Kehitetään Euroopan johdolla FAIR 1 -tutkimusdatan verkko, joka on yhteydessä myös muihin data-avaruuksiin.

·Tarjotaan tutkijoille paremmat oikeudelliset edellytykset ja resurssit saada pääsy julkisrahoitteisiin tutkimustuloksiin ja käyttää niitä uudelleen ja hyödyntää julkaisuja ja dataa tieteellisiin tarkoituksiin.

Kuvaus

Tämän rakennepolitiikan tavoitteena on saada aikaan merkittävä muutos Euroopan tutkimusyhteisöissä ja ‑infrastruktuureissa. Sillä pyritään parantamaan EU:n oikeudellista kehystä, joka mahdollistaa tutkimusdatan ja muiden tutkimuksen elinkaaren aikana käytettyjen ja tuotettujen digitaalisten objektien avoimen yhteiskäytön, saumattoman saatavuuden ja luotettavan uudelleenkäytön. Esimerkkejä toteutettavista toimista:

·Edistetään EOSC:n EU:n keskussolmun (EOSC EU Node) käyttöä eurooppalaisessa tutkimusyhteisössä.

·Tuetaan EOSC-federaation (EOSC Federation) laajentumista useilla solmuilla ja varmistetaan sen skaalattavuus EOSC-federaatiota koskevilla yhteisillä standardeilla ja käyttöperiaatteilla (vuodesta 2025 alkaen).

·Toteutetaan uusia sidosryhmien kuulemisia ja kerätään lisänäyttöä yksilöidyistä politiikkavaihtoehdoista, jotta tekijänoikeuksia ja dataa koskevasta EU:n lainsäädäntö- ja sääntelykehyksestä voidaan tehdä tutkimukseen soveltuva.

·Laajennetaan EOSC-seurantakehystä uusimmilla menetelmillä asiaan liittyvien politiikkojen ja käytäntöjen vaikutusten arvioimiseksi.

Odotetut tulokset

·Kehitetään korkealuokkainen EOSC-federaatio ja edistetään sen käyttöä.

·Lisätään FAIR-tutkimusdatan määrää ja tuottavaa käyttöä Euroopassa.

·Yksilöidään aloja lainsäädännöllisille ja muille toimenpiteille, jotta voidaan varmistaa tutkimukseen soveltuva tekijänoikeuksia ja dataa koskeva EU:n lainsäädäntö- ja sääntelykehys.

·Arvioidaan avoimen tieteen politiikkojen ja käytäntöjen vaikuttavuutta avoimen tieteen politiikkoja koskevaa tietoa sisältävän alustan avulla.

2.Parannetaan tutkimusinfrastruktuurien kestävyyttä, saavutettavuutta ja häiriönsietokykyä eurooppalaisella tutkimusalueella

Tavoitteet

·Luodaan vahvistetut tutkimusinfrastruktuuripalvelut, jotka on mukautettu paremmin käyttäjien tarpeisiin ja joissa otetaan huomioon nykyiset ja tulevat tieteelliset, teknologiset ja innovointiin liittyvät haasteet ja EU:n politiikan painopistetavoitteet.

·Vahvistetaan eurooppalaista tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemiä muun muassa yhdistämällä nykyisiä tutkimusinfrastruktuureja ja yksilöimällä uusia tutkimusinfrastruktuurihankkeita aukkojen korjaamiseksi.

·Luodaan yhdennetympiä ja kestävämpiä järjestelmiä tutkimusinfrastruktuurien ja niiden palvelujen saatavuuden parantamiseksi.

·Tehostetaan vaikutuksia tutkimukseen ja yhteiskuntaan ja vahvistetaan yhteistyötä teollisuuden kanssa.

·Luodaan paremmat yhteydet erilaisten infrastruktuurien välille (esim. tutkimus-, teknologia-, sähköiset ja datainfrastruktuurit).

·Lisätään sidosryhmien osallistumista tutkimusinfrastruktuurien toimintaan.

Kuvaus

Tällä rakennepolitiikalla varmistetaan kestävien maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien avoimuus, saavutettavuus ja turvallisuus Euroopan tutkijoiden ja innovoijien kannalta sekä kehitetään ja vahvistetaan edelleen tutkimusinfrastruktuureja, niiden integroivaa tehtävää T&I-ekosysteemissä ja niiden potentiaalia vastata EU:n painopisteisiin. Pitkän aikavälin strategialla virtaviivaistetaan tutkimusinfrastruktuuriympäristöä ja määritetään ja asetetaan etusijalle tutkimusinfrastruktuuripalvelut ja teknologiat, joilla voidaan parantaa EU:n tieteellistä ja teknologista kilpailukykyä ja strategista riippumattomuutta sekä sen valmiuksia ratkaista yhteiskunnallisia haasteita.

·Kehitetään tutkimusinfrastruktuureja koskeva pitkän aikavälin strategia.

·Seurataan eri tutkimusinfrastruktuurien suorituskykyä selkeällä tavalla.

·Tehdään selkeä analyysi tutkimusinfrastruktuureille myönnetystä taloudellisesta tuesta.

·Tehdään strateginen analyysi Euroopan tutkimusinfrastruktuurien toimintaympäristöstä.

Odotetut tulokset

·Pitkän aikavälin toimet ja toistuvat toimet: 1) tutkimusinfrastruktuureja koskeva EU:n pitkän aikavälin strategia, mukaan lukien uusi strateginen lähestymistapa tutkimusinfrastruktuureille myönnettävään EU:n tukeen, 2) ESFRIn etenemissuunnitelma 2026 ja vuonna 2028 tehtävän toimintaympäristöanalyysin keskeiset osatekijät, 3) ESFRIn Landmark-tavoitteiden seuranta, 4) sidosryhmien osallistuminen (raportointi tapahtumista ja toimista).

·Lyhyen aikavälin toimista laaditaan suosituksia sisältäviä raportteja seuraavista aiheista: 1) rahoitus, mukaan lukien synergiat kansallisen ja alueellisen rahoituksen, EU-rahoituksen ja muiden rahoituslähteiden kanssa, 2) kansainvälinen yhteistyö, ottaen huomioon myös tutkimuksen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat, 3) ESFRIä koskeva vaikutustenarviointi, 4) eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien häiriönsietokyky ja viherryttäminen, 5) eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurikonsortioiden (ERIC) vahvistaminen edelleen osana tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemiä.

3.Vahvistetaan osallistavaa ja intersektionaalista sukupuolten tasa-arvoa eurooppalaisella tutkimusalueella

Tavoitteet

·Syvennetään politiikkavuoropuhelua osallistavasta ja intersektionaalisesta sukupuolten tasa-arvosta T&I-toiminnassa sekä asiaa koskevien politiikkojen ja toimien koordinointia. Esimerkkejä asiaan liittyvistä aiheista: institutionaalisten ja rakenteellisten muutosten toteuttaminen osallistavien sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien avulla, intersektionaalisuus, sukupuoliulottuvuuden sisällyttäminen T&I-sisältöön, sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettaminen ja sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittäminen.

·Edistetään osallistavaa ja intersektionaalista sukupuolten tasa-arvoa T&I-toiminnassa lisäämällä nykyisten suositusten noudattamista ja olemassa olevien välineiden hyödyntämistä.

·Parannetaan tiedonkeruuta, seurantaa ja arviointia osallistavasta ja intersektionaalisesta sukupuolten tasa-arvosta T&I-toiminnassa, jotta voidaan kartoittaa onnistuneet käytännöt ja haasteet ja mahdolliset puutteet, joihin tulevissa toimintapolitiikoissa ja toimenpiteissä on puututtava.

·Vähennetään jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden välisiä eroja osallistavan ja intersektionaalisen sukupuolten tasa-arvon käsittelyssä.

·Lisätään naisten ja aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien tutkijoiden osallistumista kaikilla monimuotoisuuden osa-alueilla ja parannetaan työoloja (ja opiskelun olosuhteita) muun muassa edistämällä työhönoton, ylennysten ja määrärahojen kohdentamisen oikeudenmukaisuutta, työ- ja yksityiselämää tasapainottavien toimenpiteiden saatavuutta, turvallisia ympäristöjä, joissa ei esiinny sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, sukupuolten tasapainoa päätöksenteossa sekä puolueettomia ja laadukkaampia T&I-tuloksia.

Kuvaus

Tällä rakennepolitiikalla parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin laatua ja yhteiskunnallista merkitystä ja autetaan houkuttelemaan monenlaisia osaajia Euroopan T&I-järjestelmään ja pitämään heidät Euroopassa sekä varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus hyödyntää koko potentiaalinsa. Tämä osoittaa, että EU on edelleen sitoutunut toimimaan kansainvälisenä edelläkävijänä osallistavan ja intersektionaalisen sukupuolten tasa-arvon varmistamisessa T&I-toiminnassa.

Odotetut tulokset

·Kehitetään seuranta- ja arviointimenetelmä osallistavien sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien tehokasta täytäntöönpanoa varten.

·Laaditaan suuntaviivat intersektionaalisuuden sisällyttämiseksi T&I-politiikkaan ja luodaan asiaan liittyvät indikaattorit.

·Suunnitellaan seuranta- ja arviointimenetelmä, jolla edistetään sukupuoliulottuvuuden sisällyttämistä T&I-sisältöön.

·Tehostetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen mekanismeja synergioiden luomiseksi muiden ERA-toimien kanssa EU:n ja kansallisella tasolla.

·Pannaan täytäntöön ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2022–2024 toimen 5 puitteissa laaditut käytännesäännöt sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi T&I-toiminnassa.

·Kehitetään sukupuolitietoista budjetointia ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvien T&I-menojen seurantaa koskevat periaatteet.

4.Tehdään tutkijanurista houkuttelevampia ja kestävämpiä 

Tavoitteet

·Edistetään tutkimusalan ammattien tunnustamista sekä tutkijanurien yhteentoimivuutta ja vertailtavuutta eri alojen ja eri jäsenvaltioiden välillä.

·Parannetaan työhönottoa ja työoloja, mukaan lukien avoimeen, läpinäkyvään ja ansioihin perustuvaan työhönottoon liittyvät näkökohdat.

·Vahvistetaan tutkijoiden taitoja alojen ja tieteidenvälisen liikkuvuuden edistämiseksi.

·Tuetaan urakehitystä ja uran jatkuvuutta ja kehitetään uusia investointiväyliä epävarmuuden vähentämiseksi ja uramahdollisuuksien laajentamiseksi.

·Pyritään tasapainoisempaan osaamiskiertoon, myös eri alojen välillä.

·Varmistetaan, että T&I-urien seurantakeskus tuottaa tehokasta ja luotettavaa tietoa.

·Luodaan synergioita muiden asiaan liittyvien ERA-politiikkatoimien ja nykyisten ja tulevien EU:n aloitteiden, kuten komission osaajien liikkuvuutta koskevan toimenpidepaketin, kanssa.

Kuvaus

Tämän rakennepolitiikan tavoitteena on tehdä eurooppalaisista tutkijanurista houkuttelevampia ja kestävämpiä tukemalla EU:n, jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja sidosryhmien yhteistä täytäntöönpanoa kaikissa ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2022–2024 toimeen 4 perustuvissa toimissa sekä seuraamalla näiden aloitteiden ja uudistusten käytännön toteutuksen tuloksia. Toiminnassa keskitytään hyvien käytäntöjen vaihtoon, suuntaviivojen ja suositusten laatimiseen sekä T&I-urien seurantakeskuksen (ReICO) vahvistamiseen.

Odotetut tulokset

·Laaditaan yhdessä suuntaviivat tutkijanuria koskevan neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa, työpaikkojen laadun parantamista ja tutkijoiden työmarkkinoiden tehostamista varten.

·Perustetaan toimijayhteisö kokemusten jakamiseksi ja tutkijanurien vahvistamiseksi Euroopan, kansallisella, alueellisella ja organisaatiotasolla.

·Vahvistetaan T&I-urien seurantakeskusta ottamalla mukaan asiaankuuluvat T&I-yhteisön ulkopuoliset toimijat, ja korjataan puutteet yhdessä.

·Laaditaan suosituksia urakehityksen ja urien jatkuvuuden parantamiseksi muun muassa virkaurajärjestelmän kaltaisten mallien sekä niihin liittyvien arviointi- ja rahoitusmekanismien avulla.

·Kehitetään yhdessä investointiväyliä, yhdistetään ja koordinoidaan resursseja ja suunnitellaan yhdessä aloitteita, joilla vähennetään epävarmuutta ja helpotetaan myös muita kuin akateemisia tutkijanuria.

5.Uudistetaan tutkimuksen arviointia

Tavoitteet

·Toteutetaan institutionaalisia muutoksia tutkimuksen arvioinnin parantamiseksi.

·Mitataan tutkimuksen arviointia koskevien uudistusten edistymistä.

·Lisätään tietämystä ja tietoisuutta uudistuksista.

·Yksilöidään uudistusten puutteet, mahdolliset rajoittavat tai estävät tekijät ja tarvittavat lisätoimenpiteet.

·Autetaan parantamaan tutkimuksen laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja sitä kautta myös tutkijanurien houkuttelevuutta.

Kuvaus

Tutkimushankkeiden, tutkijoiden, tutkimusyksiköiden ja tutkimuslaitosten arviointi perustuu edelleen pitkälti vain rajallisten tutkimustuotosten ja ‑toimien, pääasiassa julkaisujen, tarkasteluun, ja arvioinnissa käytetään yleisesti useita tutkimuksen laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavia indikaattoreita ja menetelmiä epäasianmukaisella tavalla.

·Yksilöidään tutkimuksen arviointia koskevia hyviä käytäntöjä, välineistöjä ja suosituksia ja jaetaan niitä laajalti.

·Komissio, tutkimuksen arvioinnin edistämistä koskeva koalitio (CoARA) ja jäsenvaltiot järjestävät kansainvälisiä vuoropuheluja ja tulosten levittämistä ja keskinäistä oppimista koskevia tapahtumia.

·Toteutetaan tutkimuksen arviointia koskevia uudistuksia tutkimuslaitoksissa.

·Tehdään tutkimus, jossa kartoitetaan kansallisiin kehyksiin tehtyjä muutoksia, tutkimuslaitosten toteuttamia muutoksia ja muutoksia, joita voidaan odottaa tutkimuksen arvioinnin uudistamista koskevan sopimuksen allekirjoittajien laatimien toimintasuunnitelmien perusteella.

·Jatketaan kansallisia vuoropuheluja kansallisten viranomaisten ja tutkimusorganisaatioiden välillä.

Odotetut tulokset

·Lisätään tietämystä ja tietoisuutta CoARAn, tutkimusorganisaatioiden (kuten tutkimuksen toteuttajien, rahoittajien ja arviointiorganisaatioiden), kansallisten viranomaisten ja EU:n toimielinten esiin tuomista tutkimuksen arviointikäytännöistä ja ‑uudistuksista sekä sitoutumista niihin.

·Tuetaan, kartoitetaan ja analysoidaan kansallisiin kehyksiin tehtyjä muutoksia ja yksittäisissä tutkimuslaitoksissa toteutettuja muutoksia.

·Määritetään jäljellä olevat uudistustarpeet ja eri tasoilla (institutionaalisella, kansallisella ja unionin tasolla) tarvittavat lisätoimenpiteet.


·

6.Vahvistetaan tietämyksen hyödyntämistä koskevia valmiuksia ja toimia

Tavoitteet

·Vahvistetaan tietämyksen hyödyntämistä ja käyttöä sekä osaamista ja ammatillista tukea.

·Parannetaan tutkimuksesta ja innovoinnista peräisin olevan aineettoman omaisuuden ja datan saatavuutta ja käyttöä.

·Vahvistetaan tietämyksen hyödyntämisen kulttuuria.

Kuvaus

EU:lla on haasteita T&I-tulosten muuntamisessa yhteiskunnalliseen käyttöön ja taloudelliseksi arvoksi sekä tuotetun arvon säilyttämisessä unionissa, mikä on elintärkeää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Tällä rakennepolitiikalla pyritään sulkemaan Euroopan osaamisympäristö seuraavin keinoin:

·Kehitetään välittäjien valmiuksia tiedeyhteisön, teollisuuden ja viranomaisten välisten yhteyksien vahvistamiseksi.

·Parannetaan aineettoman omaisuuden saatavuutta ja suojaamista erityisesti vastuullisen lisensoinnin ja yhteinen datanhallintamalli avulla.

·Vahvistetaan T&I-toimijoiden, kuten tutkimuslaitosten ja rahoitusorganisaatioiden, tietämyksen hyödyntämiseen liittyviä valmiuksia ja taitoja.

·Edistetään monialaisen tutkimuksen (mukaan lukien yhteiskuntatieteet, taiteet ja humanistiset tieteet) tulosten hyödyntämistä.

·Parannetaan mittauskehystä aikaansaadun laajemman yhteiskunnallisen arvon mittaamiseksi.

Odotetut tulokset

·Kehitetään vastuullista lisensointia koskeva eurooppalainen järjestelmä ja yhteinen datanhallintamalli, joilla helpotetaan monialaista yhteistyötä, jotka hyödyttävät sekä yrityksiä että yhteiskuntaa ja joissa otetaan huomioon myös tutkimuksen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

·Perustetaan arvonmuodostusta edistäviä oppimislaboratorioita, joilla kehitetään tietämyksen hyödyntämiseen ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja kohdennettujen koulutusten, vertaisoppimisen ja roolimallien avulla.

·Annetaan poliittista ohjausta monialaisen tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntämisen lisäämiseksi ja vauhdittamiseksi eurooppalaisella tutkimusalueella komission taustatutkimuksen sekä erityisen toimijayhteisön perustamiseksi tehdyn työn pohjalta.

·Luodaan koko tietämyksen hyödyntämistoimien laajan kirjon kattava mittauskehys ERAn suorituskyvyn seuraamiseksi tällä alalla.

7.Sovelletaan globaalia lähestymistapaa tutkimukseen ja innovointiin

Tavoitteet

·Varmistetaan, että ERAn toimintapoliittisessa ohjelmassa 2025–2027 kansainvälinen ulottuvuus on yksi T&I-ekosysteemin monialaisista pitkän aikavälin ominaisuuksista.

·Vahvistetaan tieteen, politiikan ja diplomatian välistä rajapintaa.

·Vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin samalla kun suojellaan unionin, sen jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden strategisia etuja, arvoja ja periaatteita.

·Edistetään kansainvälisen T&I-yhteistyön tasapuolisia toimintaedellytyksiä EU:n tasolla.

·Syvennetään tietämystä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kahdenvälisestä yhteistyöstä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Kuvaus

Geopoliittisen, tieteellisen ja teknologisen toimintaympäristön perustavanlaatuisten muutosten vuoksi EU:n on hyödynnettävä kansainvälistä yhteistyötä entistä strategisemmin T&I-toiminnan alalla.

Tätä rakennepolitiikkaa toteutetaan globaalia lähestymistapaa käsittelevän ERA-foorumin pysyvän alaryhmän toimien ja keskustelujen kautta.

·Kartoitetaan säännöllisesti jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja sidosryhmien kahden- ja monenvälisiä tieteellisen yhteistyön toimia.

·Edistetään synergioita muiden EU:n ohjelmien ja aloitteiden, kuten Global Gateway ‑strategian, kanssa.

·Koordinoidaan ja yhteensovitetaan toimintaa muiden ERA-toimien, kuten ehdotetun tutkimuksen turvallisuutta koskevan toimen, kanssa.

·Annetaan palautetta ja ohjeistusta siitä, miten seuraavan puiteohjelman kansainvälistä ulottuvuutta voidaan vahvistaa.

Odotetut tulokset

·Tiedediplomatian eurooppalainen kehys (2025).

·Kansainvälisen T&I-yhteistyön arvoja ja periaatteita koskevan monenvälisen vuoropuhelun etenemissuunnitelma (2025).

·Team Europe ‑lähestymistavan uudet pilottialoitteet, jotka koskevat Latinalaista Amerikkaa ja Karibian aluetta (2025) ja Intiaa (2026), sekä nykyisten Afrikkaa ja Kiinaa koskevien Team Europe ‑lähestymistapojen laajentaminen.

·Lausunto siitä, miten kansainvälinen T&I-yhteistyö kolmansien maiden kanssa olisi järjestettävä seuraavassa puiteohjelmassa.

8.Tehdään strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta (SET-suunnitelma) ERAn keskeinen aihealue

Tavoitteet

·Syvennetään T&I-yhteisön ja teollisuuden välisiä yhteyksiä puhtaan energian innovaatioiden käyttöönoton tukemiseksi hallinnollista taakkaa lisäämättä.

·Kehitetään yhteisiä lähestymistapoja monialaisiin kysymyksiin, joita ovat muun muassa kestävä suunnittelu, osaamisen kehittäminen, yhteiskunnallisiin tarpeisiin räätälöity tutkimus ja innovointi, digitalisaatio ja markkinoille saattaminen ja markkinoille pääsy.

·Tarkistetaan nykyistä teknologista soveltamisalaa siten, että siihen sisällytetään uusia asiaankuuluvia puhtaan energian teknologioita.

·Käynnistetään uudenlaista yhteistyötä Euroopan teknologia- ja innovaatiofoorumien ja eurooppalaisten teollisten allianssien välillä.

Kuvaus

Tällä rakennepolitiikalla edistetään ERAn yleisiä tavoitteita syventämällä puhdasta energiaa koskevien T&I-ohjelmien ja ‑aloitteiden koordinointia unionin, kansallisella ja institutionaalisella tasolla ja lisäämällä toimijoiden välistä yhteistyötä kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan edistää yleisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Uudistetun SET-suunnitelman ottaminen yhdeksi ERAn uuden toimintapoliittisen ohjelman rakennepolitiikoista edistää myös uusien keskeisten aloitteiden käynnistämistä ja toteuttamista sekä puhdasta energiaa koskevan T&I-tavoitteen tiiviimpää kytkemistä laajempaan T&I-näkökulmaan. Esimerkiksi EU:n aurinkoenergiastrategiassa esitetään yhtenä toimena yhteisen aurinkoenergiaa koskevan strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman laatimista jäsenvaltioiden kanssa. Muita suunniteltuja toimia:

·Perustetaan viisi monialaista työryhmää, joiden tehtävänä on kehittää välineitä ja suosituksia SET-suunnitelman monialaisista kysymyksistä.

·Luodaan vetyä koskeva toimintalinja vihreää vetyä koskevan ERA-pilotin toteuttamiseksi.

·Yhdenmukaistetaan T&I-painopisteitä jäsenvaltioiden ja EU:n välillä ja edistetään eurooppalaisten tutkimuskeskusten, yliopistojen ja teollisuuden välisiä yhteisiä rajat ylittäviä toimia.

Odotetut tulokset

·Mukautetaan kaikki alakohtaiset ja teknologiakohtaiset strategiset T&I-ohjelmat ja toteutussuunnitelmat EU:n uusiin painopisteisiin ja kehitetään yhteisiä toteutus- ja investointisuunnitelmia.

·Laaditaan toimintapoliittisia suosituksia, jotta seuraavat alat voidaan sisällyttää paremmin SET-suunnitelman energiaa koskevaan T&I-kehykseen: kiertotalous ja materiaalien korvaaminen, yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaava tutkimus ja innovointi, digitalisaatio, osaaminen, markkinoille pääsy.

·Parannetaan edistymisen seurantaa SET-suunnitelman tietojärjestelmän avulla.

9.Parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin sekä korkea-asteen koulutuksen yhteensovittamista eurooppalaisella tutkimusalueella ja hyödynnetään Euroopan T&I-ekosysteemien koko potentiaali

Tavoitteet

·Parannetaan T&I-toimintaa ja korkea-asteen koulutusta koskevien strategioiden, politiikkojen, ohjelmien ja rahoituksen johdonmukaisuutta. Tiivistetään yhteistyötä ja vuoropuhelua näiden kahden alan välillä unionin, kansallisella, alueellisella ja institutionaalisella tasolla.

·Kehitetään vahvempia ja paremmin yhteenliitettyjä alueellisia T&I-järjestelmiä ja kavennetaan eurooppalaista innovaatiokuilua.

·Parannetaan tietämystä, indikaattoreita ja välineitä kattavien monialaisten strategioiden toteuttamiseksi ja sovitetaan innovointi laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin.

·Lisätään tietämystä tutkimuksesta ja koulutuksesta ja parannetaan näiden alojen välistä täydentävyyttä.

·Vähennetään Euroopan T&I-ympäristön hajanaisuutta ja alueellisia eroja.

·Vahvistetaan yhteistyötä akateemisten, julkisten ja yksityisten tahojen välillä.

Kuvaus

Tällä rakennepolitiikalla pyritään luomaan jäsennelty ja kohdennettu tietojenvaihtofoorumi, jolla edistetään järjestelmällisempää lähestymistapaa muun muassa hallinnoinnin ja tuen osalta ja johon osallistuu sekä tutkimuksen että korkea-asteen koulutuksen edustajia. Lisäksi tehdään yhteistyötä uusien mekanismien ja kannustimien luomiseksi hajanaisuuden vähentämiseksi ja alueellisten erojen kuromiseksi umpeen, jotta voidaan luoda vahvoja kumppanuuksia koulutuksen ja T&I-alan toimijoiden välille.

Odotetut tulokset

·Laaditaan strategioiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevia suosituksia institutionaalisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

·Määritetään nykyiset oikeudelliset esteet alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla sekä periaatteet ja tärkeimmät osatekijät, jotka ovat tarpeen ”viidennen vapauden” luovan oikeudellisen kehyksen kehittämiseksi. Annetaan suosituksia eurooppalaisten korkeakoulujen aseman vakiinnuttamiseksi maailmanlaajuisen tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.

·Määritellään politiikat, mekanismit ja kannustimet, joilla edistetään vahvempia kumppanuuksia korkeakoulujen ja muiden T&I-toimijoiden välillä.

·Hyväksytään ERAn ja eurooppalaisen koulutusalueen (korkea-asteen koulutusta koskeva) strategisen yhdenmukaistamisen etenemissuunnitelma.



10.Lisätään luottamusta tieteeseen kansalaisosallistumisen ja tiedeviestinnän avulla 

Tavoitteet

·Edistetään kansalaisten osallistumista tutkimukseen ja innovointiin sekä kansalaistiedettä ja tiedeviestintää yhteisesti laadittujen suuntaviivojen avulla.

·Kehitetään tehokkaampia mekanismeja, joiden avulla kansalaiset voivat osallistua merkittävällä ja osallistavalla tavalla tutkimukseen ja innovointiin.

·Vahvistetaan tieteen ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

·Lisätään tieteellistä lukutaitoa ja tieteellistä pääomaa tiivistämällä yhteyksiä tiedeyhteisön ja nuorten välillä sekä sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tavallisesti osallistu tieteeseen.

Kuvaus

Tässä rakennepolitiikassa esitetään monitahoinen lähestymistapa, jolla pyritään lisäämään luottamusta tieteeseen ja epäsuorasti myös demokraattiseen hallintotapaan. Se perustuu ERAn toimintapoliittisen ohjelman 2022–2024 toimessa 14 ”Tuodaan tiede lähemmäs kansalaisia” saavutettuihin tuloksiin.

Odotetut tulokset

·Osallistavaa yhteistyötä ohjaavat periaatteet: kehitetään yhteisiä lähestymistapoja, joiden avulla kansalaiset voivat osallistua tutkimukseen ja innovointiin ja tiedeviestintään.

·Tiedeyhteisön ja nuorten väliset toimet: kehitetään innovatiivisia, tehokkaita ja osallistavia tapoja saada nuoret mukaan tieteeseen kutsumalla alan toimijoita jakamaan parhaita kansallisia käytäntöjään ja jatkamaan EU:n rahoittamissa hankkeissa tehtyä työtä käsikirjojen ja suuntaviivojen laatimiseksi.

·Tuodaan tiede lähemmäs kansalaisia toteuttamalla toimia, joilla luodaan ja vahvistetaan yhteyksiä paikallisten T&I-yhteisöjen ja eri sidosryhmien ja kansalaisten välillä tieteeseen ja sen yhteiskunnalliseen rooliin liittyvillä aihealueilla.

·Toteutetaan keskinäiseen oppimiseen liittyvä toimi, jossa käsitellään luottamusta tieteeseen ja jossa vahvistetaan ja jaetaan tietämystä siitä, miten luottamusta voidaan rakentaa, mitata ja lisätä kansalaisosallistumisen avulla.

·Luodaan mekanismi ja rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on laajentaa kansalaisosallistumista koskevien kansallisten aloitteiden parhaita käytäntöjä EU:n tasolle.


11.Parannetaan EU:n mahdollisuuksia hyödyntää huippuosaamista

Tavoitteet

·Parannetaan huippuosaamisen saatavuutta kaikkialla EU:ssa.

·Edistetään koheesiopolitiikan ohjelmista ja kymmenennestä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta T&I-toimintaan tehtävien EU:n investointien johdonmukaista ja yhteisvaikutteista suunnittelua ja toteuttamista.

·Tiivistetään yhteyksiä alueviranomaisten ja T&I-ohjelmiin kuuluvien aloitteiden välillä ja tarjotaan kannustimia EU:n tason aloitteita täydentävien kansallisten aloitteiden käynnistämiseen.

Kuvaus

Huippuosaamisen parantamisessa ja koheesiopolitiikan ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman välisten synergioiden vahvistamisessa on jatkuvia pullonkauloja. Tällä rakennepolitiikalla pyritään poistamaan nämä pullonkaulat vahvistamalla yhteistyötä Euroopan aluekehitysrahaston ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman hallinnoinnista vastaavien elinten välillä kansallisella ja EU:n tasolla.

·Jatketaan ERA-foorumin RIMA-alaryhmän työtä kansallisten T&I-viranomaisten ja koheesiopolitiikan ohjelmista vastaavien hallintoviranomaisten tuomiseksi yhteen, jotta voidaan helpottaa EU:n aloitteisiin liittyviä tuloksia ja käytäntöjä koskevan tiedon jakamista.

Odotetut tulokset

·Annetaan suosituksia huippuosaamisen saatavuuden parantamiseksi ja ohjelmien välisen johdonmukaisuuden ja synergian varmistamiseksi.

·Laaditaan edistymisraportti ensimmäistä vaihetta koskevaan RIMAn tutkimukseen perustuvien suositusten täytäntöönpanosta nykyisen oikeudellisen kehyksen puitteissa (nämä suositukset koskevat muun muassa viestintää, valmiuksien kehittämistä, pitkän aikavälin suunnittelua, datan saatavuutta ja datavetoista lähestymistapaa, täytäntöönpanosääntöjä sekä näiden kahden yhteisön välisen koordinoinnin malleja).

·Annetaan neuvoja koheesiopolitiikan ja puiteohjelman välisten synergioiden vahvistamiseksi erityisesti älykkään erikoistumisen alalla hyödyntäen synergioita osallistumispohjan laajentamista koskevasta ohjelman osasta rahoitettujen toimien kanssa.

·Parannetaan huippuosaamisen saatavuutta vaihtamalla parhaita käytäntöjä muun muassa kansallisista politiikoista, toimista ja välineistä, joilla helpotetaan pääsyä tiede- ja innovointiverkostoihin, sekä annetaan toimintapolitiikkaa koskevia ehdotuksia erityisesti jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä varten.



ERA-toimet

12.Avoimen tieteen tasapuolisuus 

Tavoitteet

·Kartoitetaan avoimen tieteen tasapuolisuuteen liittyvät esteet ja haasteet ja ehdotetaan poliittisia toimia koskevia etenemistapoja.

·Laajennetaan voittoa tavoittelemattomia ja avoimesti saatavilla olevia tieteellisiä julkaisumalleja edistämällä niiden laajaa käyttöönottoa ja tunnustamista kaikilla tieteenaloilla, myös tutkimuksen arvioinnissa.

·Kehitetään ERA-tutkimusyhteisön valmiuksia avoimen tieteen taitojen sekä avoimen tieteen infrastruktuurien tasapuolisen saatavuuden osalta.

·Kehitetään EU:n toimintapoliittisia lähestymistapoja, jotta voidaan määrittää keinoja lisätä tasapuolisuutta avoimen tieteen käytännöissä ja infrastruktuureissa.

Kuvaus

Avoimen tieteen toteuttaminen edellyttää vahvaa poliittista tukea ja merkittäviä investointeja resursseihin, erityisesti infrastruktuureihin (ja niiden saatavuuteen), koordinointiin, teknologiseen valmiuteen, avoimen tieteen taitoihin ja digitaitoihin sekä tutkijoille suunnattujen tehokkaiden kannustimien ja tunnustamis- ja palkitsemisjärjestelmien luomiseen. Näillä osa-alueilla esiintyy merkittäviä eroja Euroopan eri maiden ja eri organisaatioiden välillä mutta myös maailmanlaajuisesti. Siksi on tarpeen kehittää tasapuolisempia lähestymistapoja eurooppalaisella tutkimusalueella.

·Tutkitaan kansallisia kokemuksia ja toimintapoliittisia kehyksiä, jotka liittyvät avoimen tieteen infrastruktuurien saatavuuteen, kattavuuteen ja rakenteisiin, tieteellisiin julkaisukäytäntöihin ja tutkijoiden avoimen tieteen valmiuksiin.

·Käynnistetään avoimen tieteen tasapuolisuutta käsittelevä keskinäiseen oppimiseen liittyvä toimi vuonna 2025 tai 2026.

·Edistetään osaamisen levittämistä ja koulutusta avoimen tieteen harjoittamiseen liittyvien eriarvoisuuksien poistamiseksi.

·Järjestetään viranomaisille suunnattuja työpajoja, joissa laaditaan suosituksia toimielimille ja poliittisille päättäjille, ja laaditaan aihetta käsittelevä raportti vuonna 2027.

Odotetut tulokset

·Tehdään kartoitus avoimen tieteen tasapuolisuuteen liittyvistä haasteista (kuten kehyksiin, valmiuksiin, rahoitukseen jne. liittyvistä eroista) kaikissa ERA-maissa.

·Varmistetaan poliittinen ja rahoitustuki korkealaatuisten voittoa tavoittelemattomien ja avoimeen saatavuuteen perustuvien tieteellisten julkaisupalvelujen ylläpitämiseksi koko eurooppalaisella tutkimusalueella.

·Kehitetään yhteisiä välineitä, koulutusmenetelmiä ja palveluja ja levitetään niitä avoimen tieteen valmiuksien parantamiseksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

·Laaditaan suosituksia EU:n toimintapoliittisen lähestymistavan kehittämiseksi, jotta voidaan edistää avoimen tieteen tasapuolisuutta EU:n eri käytännöissä.

13.Edistetään politiikkaa tukevan tieteen (S4P) eurooppalaista ekosysteemiä

Tavoitteet

Tällä toimella on kolme toisiinsa liittyvää tavoitetta:

·kehitetään edelleen politiikkaa tukevaa tiedettä (Science for Policy, S4P) ja parannetaan tietämyksen monialaista integrointia julkisiin politiikkoihin;

·edistetään ja vahvistetaan eurooppalaista S4P-ekosysteemiä kaikissa lähestymistavoissa ja kaikilla aloilla ja hallinnon tasoilla;

·edistetään asiaankuuluvien toimijoiden verkostojen välistä yhteistyötä sekä parhaiden käytäntöjen tunnistamista ja vaihtoa ja keskinäistä oppimista.

Kuvaus

Tieteen ja politiikan välisten rajapintojen tukemiseksi kaikkialla Euroopassa ja S4P-ekosysteemien hajanaisuuden torjumiseksi on tarpeen saavuttaa kaksi keskeistä tavoitetta:

·S4P-yhteyshenkilöiden verkosto, joka kokoaa yhteen T&I-politiikasta vastaavissa kansallisissa instituutioissa S4P:n parissa työskenteleviä viranomaisia eri puolilta Eurooppaa ja jonka tavoitteena on koordinoida toimia S4P-lähestymistapojen valtavirtaistamiseksi hallinnon kaikilla tasoilla ja eri maiden välisen keskinäisen oppimisen edistämiseksi; 

·S4P-toimijayhteisö, jonka tavoitteena on edistää vahvoja yleiseurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä sekä lisätä vuorovaikutusta, keskinäistä oppimista ja yhteistyötä S4P-verkostojen ja ‑toimijoiden välillä.

Odotetut tulokset

·Varmistetaan säännöllinen vuoropuhelu verkoston, toimijayhteisön ja muiden sidosryhmien välillä, jotta voidaan tutkia keinoja luoda tarvittavat edellytykset tutkimuksen ja politiikan väliselle tehokkaalle vuorovaikutukselle.

·Edistetään vertaisoppimista, jolla vahvistetaan taitoja ja osaamista ja mahdollistetaan S4P-yhteistyö eri aloilla ja hallinnon tasoilla.

·Perustetaan eurooppalaisen S4P-ympäristön ja sen käytäntöjen seurantakeskus, joka kerää tietoa tieteen ja politiikan rajapinnassa toimimisen menestystekijöistä ja yleisistä haasteista.

14.Helpotetaan ja vauhditetaan tekoälyn vastuullista käyttöä tieteen alalla EU:ssa

Tavoitteet

Suunnitellaan, tuetaan, yhdenmukaistetaan ja koordinoidaan politiikkatoimia, joilla vauhditetaan ja helpotetaan tekoälyn vastuullista käyttöä tieteen ja tutkimuksen alalla Euroopassa, minkä tuloksena:

·yhdenmukaistetaan tekoälyn käyttöä tieteessä koskevat politiikat sekä määritellään yhteiset painopisteet;

·vahvistetaan asiantuntemusta ja lisätään resurssien jakamista maiden välillä;

·luodaan perusta yhteistyölle ja tulevalle osallistumiselle, parhaiden käytäntöjen jakamiselle ja samanhenkisten kumppanien houkuttelemiselle;

·tiivistetään yhteistyötä ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa, perustetaan verkostoja ja muodostetaan alalle oma yhteisö.

Kuvaus

Toimessa keskitytään kolmeen keskeiseen aiheeseen lähtökohtinaan uuden komission poliittiset painopisteet. Kyseessä ovat:

·tekoäly tieteessä ‑strategia

·eurooppalaisen tekoälyn tutkimusneuvoston perustaminen

·sopimus tekoälyn käyttöön tieteessä myönnettävän rahoituksen painopisteistä.

Näistä aiheista keskustellaan ja niitä kehitetään säännöllisissä kokouksissa, valmiuksien kehittämiseen keskittyvissä seminaareissa, joissa esitellään näyttöä ja politiikan kehitystä, sekä käytännön työpajoissa, joissa käsitellään yhdessä toimintapoliittisiin linjauksiin, suuntaviivoihin ja rahoitusohjelmiin liittyviä aiheita.

Odotetut tulokset

·Päivitetään, edistetään ja levitetään ERAn säännöllisesti päivitettäviä suuntaviivoja generatiivisen tekoälyn käytöstä tutkimuksessa (vähintään vuosittain vuosina 2025, 2026 ja 2027).

·Laaditaan yhteinen etenemissuunnitelma tekoälyn käytöstä tieteessä (2025).

·Sovitaan strategisesta rahoitusohjelmasta jäsenvaltioiden ja mahdollisesti myös eurooppalaisten rahoittajien kanssa (2026).

·Toteutetaan yhteisiä hankkeita, jos osallistujat pitävät niitä toteuttamiskelpoisina tai hyödyllisinä (2026–2027).

·Sovitaan suunnitelmasta jatkuvaa yhteistyötä ja politiikan kehittämistä varten (2027).


·

15.Parannetaan tutkimuksen turvallisuutta

Tavoitteet

·Parannetaan tutkimuksen turvallisuutta EU:ssa vahvan ja avoimen akateemisen ympäristön säilyttämiseksi tutkimuksen turvallisuudesta annetun neuvoston suosituksen pohjalta.

·Tarjotaan poliittisille päättäjille foorumi, jonka avulla ne voivat jakaa kokemuksia ja panna täytäntöön ja kehittää kansallisia lähestymistapoja riskien lieventämiseksi, kunnioittaen samalla akateemista vapautta ja institutionaalista riippumattomuutta.

·Lisätään Euroopan T&I-alan valmiuksia optimoida kansainvälisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ja vähentää sen riskejä sekä säilyttää kansainvälisen yhteistyön avoimuus ja turvallisuus.

Kuvaus

Kun otetaan huomioon eurooppalaisella tutkimusalueella kulkevat tietovirrat ja T&I-alan vahvat kansainväliset yhteydet, tutkimuksen turvallisuutta ei ole mahdollista varmistaa pelkästään kansallisin toimin. Koordinoidut kansalliset ja EU:n tason toimet tarjoavat puitteet parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Ensimmäisenä vuonna jäsenvaltiot voivat arvioida tilanteensa ja suunnitella seuraavia toimia, joilla ne voivat auttaa toisiaan saavuttamaan tutkimuksen turvallisuuden perustaso.

Odotetut tulokset

Toimella pannaan täytäntöön tutkimuksen turvallisuutta koskevassa neuvoston suosituksessa 2 vahvistetut puitteet seuraavasti:

·Pyritään luomaan tutkimuksen turvallisuutta koskeva eurooppalainen yhteistyöalue tekemällä rakenteellista yhteistyötä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden, tutkimuksen rahoittajien ja EU:n tason T&I-sidosryhmäorganisaatioiden välillä sekä perustamalla tutkimuksen turvallisuutta koskevan asiantuntemuksen eurooppalainen keskus.

·Kutsutaan poliittiset päättäjät, asiantuntijat ja alan toimijat koolle joka toinen vuosi järjestettävään tutkimuksen turvallisuutta käsittelevään eurooppalaiseen lippulaivakonferenssiin (2025, 2027).

·Kartoitetaan, seurataan ja analysoidaan kansallisen ja EU:n tason tutkimuksen turvallisuutta käsitteleviä toimenpiteitä ja aloitteita muun muassa joka toinen vuosi toteutettavan tutkimuksen turvallisuutta koskevan seurannan avulla (2025, 2027).

·Tuetaan tiedonvaihtoa, vertaisoppimista ja valmiuksien kehittämistä erityisesti tutkimuksen turvallisuutta koskevien kansallisten lähestymistapojen kehittämiseksi.

·Kehitetään ohjeita ja välineitä kansallisten ja EU:n tason tutkimusrahoitusohjelmien suojatoimia sekä tutkimusorganisaatioiden riskinhallintaa ja asianmukaisen huolellisuuden prosesseja varten (esim. keskitetty palvelupiste, jolla torjutaan ulkomaista sekaantumista tutkimukseen ja innovointiin).

·Tiivistetään yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa tutkimuksen turvallisuutta koskevien lähestymistapojen ja toimenpiteiden alalla.

Koska aihe on arkaluonteinen ja koska siihen liittyy usein luottamuksellisia tai salassa pidettäviä tietoja, osallistuminen rajoitetaan yleensä jäsenvaltioiden asiantuntijoihin.

16.Vauhditetaan T&I-investointeja Euroopan teollisen muutoksen ja kilpailukyvyn kestävyyden edistämiseksi

Tavoitteet

·Syvennetään käsitystä T&I-tuloksiin ja ‑investointeihin liittyvistä teollisuuden tarpeista, jotta poliittiset päättäjät ja rahoittajat voivat suunnitella ja toteuttaa kohdennettuja välineitä T&I-investointien mobilisoimiseksi.

·Lisätään synergioita T&I-toiminnan rahoituksessa, erityisesti teollisuuden toteuttamien teknologian siirtoon, demonstrointiin, laajentamiseen, validointiin ja infrastruktuureihin liittyvien toimien osalta.

·Helpotetaan kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä teollisuudessa keskittyen kestävyyteen ja yhteiskunnalliseen hyötyyn.

Kuvaus

T&I-investointien vauhdittaminen edellyttää järjestelmällistä lähestymistapaa, jossa T&I-ohjelmaa muokataan tiedon ja teollisuuden tarpeiden mukaan. Lisäksi se edellyttää kattavaa toimintakehystä, jolla T&I-tulokset voidaan siirtää tehokkaasti teollisiin sovelluksiin.

·Integroidaan nykyiset välineet Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla, esitellään niiden soveltamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä, helpotetaan kokemusten vaihtoa ja tarjotaan jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä ja tuottaa uutta tietämystä.

·Toteutetaan suunniteltu teknologiainfrastruktuureja koskeva eurooppalainen lähestymistapa, mukaan lukien valitut pilottitoimet, hallintokehys ja mahdolliset rahoitusjärjestelyt.

·Kehitetään, testataan ja toteutetaan poliittiseen välineistöön perustuvaa lähestymistapaa, jolla nopeutetaan energiavaltaisen teollisuuden hiilestä irtautumista ja edistetään kiertotaloutta, sekä varmistetaan myös SET-suunnitelman yhteisön osallistuminen.

Odotetut tulokset

·Suoritetaan teollisuuden T&I-toimintaa tukevien poliittisten välineiden kartoitus.

·Pannaan täytäntöön teknologiainfrastruktuureja koskeva eurooppalainen politiikka ja toimet, joilla lisätään tällaisten infrastruktuurien saatavuutta ja käyttöä teollisuudessa, myös pk-, startup- ja scale-up-yrityksissä.

·Kehitetään ja vaihdetaan tietämystä ja asiantuntemusta kansallisista teollisuusteknologian etenemissuunnitelmista energiavaltaisen teollisuuden hiilestä irrottamiseksi.

·Osallistutaan teknologian ja teollisten demonstraatioiden eurooppalaisen seurantafoorumin (INCITE) toimintaan.


·

17.Vauhditetaan uuden lähestymistavan menetelmiä (NAM-menetelmät) biolääketieteellisen tutkimuksen ja lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden testauksen edistämiseksi

Tavoite

Toimella pyritään vauhdittamaan jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhdenmukaisen ja koordinoidun lähestymistavan avulla NAM-menetelmien kehittämistä, validointia, hyväksyntää ja käyttöönottoa biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden lakisääteisessä testauksessa.

Kuvaus

Vaikka jäsenvaltioita sitoo direktiivi 2010/63/EU, jossa edellytetään eläinten käytön korvaamista tutkimuksessa, opetuksessa ja lakisääteisessä testauksessa heti, kun käytettävissä on soveltuvia vaihtoehtoisia menetelmiä, käytössä ei ole koordinointimekanismia NAM-menetelmien kehittämisen ja validoinnin varmistamista varten. Tähän ERA-toimeen otetaan aktiivisesti mukaan kaikki toimijat perustamalla EU:n laajuinen koordinointiryhmä, johon kuuluu edustajia asiaankuuluvista ministeriöistä, sääntelyelimistä, tutkimusta rahoittavista organisaatioista, tiedeyhteisöstä, lääketeollisuudesta ja lääketieteellisen teknologian alalta, toimeksiannon saaneista tutkimusorganisaatioista (CRO), pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset) sekä startup-yrityksistä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa kansallisia ja alueellisia toimintapolitiikkoja, joilla vauhditetaan NAM-menetelmien kehittämistä, validointia, hyväksyntää ja käyttöönottoa.

Tätä toimea tuetaan neljällä työryhmällä, jotka keskittyvät seuraaviin aiheisiin: 1) NAM-menetelmien ja yhteisten eurooppalaisten infrastruktuurien kehittäminen, 2) NAM-menetelmien validointi, hyväksyntä ja käyttöönotto, 3) koulutus, 4) avoimuus ja tiedottaminen.

Odotetut tulokset

·Otetaan käyttöön NAM-menetelmiä koskeva kehitys- ja infrastruktuuriohjelma, jossa yksilöidään alueet, joilla NAM-menetelmiä tarvitaan eniten ja joilla niillä odotetaan olevan suurin vaikutus lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (vuoden 2027 viimeinen neljännes).

·Jäsenvaltiot ja sidosryhmät yksilöivät toimia, joita ne voisivat yhdessä tukea uusien NAM-menetelmien ja niihin liittyvien infrastruktuurien kehittämiseksi (vuoden 2028 ensimmäinen neljännes).

·Otetaan käyttöön NAM-menetelmien hyväksyntää ja käyttöönottoa koskeva strategia, jossa määritetään perusteet NAM-menetelmien käytölle (vuoden 2027 kolmas neljännes).

·Jäsenvaltiot ja sidosryhmät tukevat yhdessä sellaisten NAM-menetelmien validoimista, jotka on tarkoitus hyväksyä ja ottaa käyttöön lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden lakisääteisessä testauksessa (vuoden 2027 viimeisen neljänneksen ja vuoden 2028 kolmannen neljänneksen välillä).

·Otetaan käyttöön NAM-menetelmiä koskeva koulutussuunnitelma (vuoden 2027 ensimmäinen neljännes) ja yhteiset koulutusohjelmat (vuoden 2027 toisen neljänneksen ja vuoden 2028 toisen neljänneksen välillä).

·Luodaan NAM-menetelmiä koskeva yhdenmukaistettu avoimuus- ja tiedotusohjelma, jolla parannetaan NAM-menetelmiä koskevien pöytäkirjojen ja eläinkokeiden tulosten avointa saatavuutta. Ohjelmassa laaditaan ohjeita eettisen komitean jäsenille, arvioijille ja sääntelyviranomaisille osallistuvien jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen pohjalta. Lisäksi siinä ehdotetaan konkreettisia toimia, joilla lisätään sääntelyviranomaisten luottamusta NAM-menetelmiin muun muassa syventämällä ymmärrystä näiden menetelmien mahdollisuuksista ja rajoituksista (vuoden 2028 toinen neljännes).

·Järjestetään vähintään yksi merkittävä konferenssi, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaisyhteiskunnan ja potilaiden tietoisuutta biolääketieteellisestä tutkimuksesta ja lääkkeiden kehittämisprosessista (vuoden 2028 kolmas neljännes).


18.Luodaan yhdenmukaistettu ja koordinoitu kehys tutkimuksen ja innovoinnin integriteettiä ja etiikkaa koskevalle eurooppalaiselle lähestymistavalle uusiin haasteisiin vastaamiseksi

Tavoitteet

·Luodaan foorumi, jolla helpotetaan keskustelua tutkimuksen etiikkaa ja integriteettiä koskevasta uudesta lähestymistavasta, joka on teknologianeutraali, joka helpottaa innovointia ja tukee huippuosaamista ja jossa noudatetaan yksinkertaistamiseen ja sisäänrakennettuun eettisyyteen perustuvaa lähestymistapaa.

·Koordinoidaan toimia tutkimuksen etiikan ja integriteetin parantamiseksi, rikkomusten torjumiseksi ja olemassa olevien eettisten ohjeiden täytäntöönpanon esteiden poistamiseksi.

·Kehitetään vaiheittain eurooppalainen verkosto tutkimuksen integriteettiä ja etiikkaa koskevan kehyksen luomiseksi, mukaan lukien toimia koskeva etenemissuunnitelma ja tulosindikaattorit.

·Luodaan visio luottamukseen perustuvasta eettisen neuvonnan ja tuen ekosysteemistä, jotta tiede ja tutkimus voivat edistää yhteiskunnallisten etujen mukaista vastuullista innovointia.

Kuvaus

Tällä toimella pyritään ennakoimaan, ehkäisemään, käsittelemään ja lieventämään esiin nousevia haasteita ja turvaamaan tutkimuksen integriteetti kriittisillä teknologia-aloilla ottaen huomioon tutkimustoiminnan integriteettiä koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen äskettäinen päivitys ja EU:n taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisistä teknologia-aloista annettu komission suositus.

·Kehitetään yhteinen lähestymistapa tutkimuksen integriteettiin ja etiikkaan, jotta T&I-alan olisi helpompi vastata näihin ja muihin uusiin haasteisiin.

·Kehitetään laaja valikoima välineitä, joilla voidaan ennakoida, ehkäistä, hallita ja lieventää tutkimuksen integriteettiin kohdistuvia uusia disruptiivisia haasteita.

·Kehitetään aidosti toimiva, johdonmukainen ja kestävä eurooppalainen lähestymistapa, jolla autetaan tutkijoita ratkaisemaan eettiset kysymykset.

Odotetut tulokset

·Kehitetään koordinointirakenne (eurooppalaisen foorumin muodossa), joka kokoaa yhteen nykyiset tutkimuksen etiikkaa ja integriteettiä käsittelevät eurooppalaiset verkostot.

·Laaditaan yksityiskohtainen toimia koskeva etenemissuunnitelma sekä tulosindikaattorit.

·Kehitetään käytännön ohjeita, välineistöjä ja vakiotoimintamenettelyjä.

·Pilotoidaan yhteisiä koulutustoimia koskevaa lähestymistapaa.



19.Kehitetään T&I-valmiuksia uudistamalla tutkimusjohtamisen ammattialaa

Tavoitteet

·Parannetaan tutkimusjohtajan ammattipätevyyden tunnustamista sekä tutkimusjohtajien urapolkujen houkuttelevuutta ja selkeyttä.

·Varmistetaan koulutusmateriaalien ja osaamisen kehittämistoimien ja ‑työkalujen (esim. tekoälyvälineitä koskevien ohjeiden) laaja ja helppo saatavuus tutkimusjohtajille, myös uransa alkuvaiheessa oleville tutkimusjohtajille.

·Luodaan tutkimusjohtajille suunnattu Euroopan laajuisesti tunnustettu oppimis- ja osaamisen kehittämisohjelma, joka sisältää myös vertaisoppimiseen ja liikkuvuuteen perustuvia osia. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa ERAn painopisteiden ja arvojen (esim. tutkimuksen etiikka ja integriteetti, avoin tiede ja osallistava sukupuolten tasa-arvo) integrointi toimintaan.

·Parannetaan verkostoitumista yksityisen sektorin tutkimusjohtajien kanssa kolmiomallin luomiseksi (julkiset tutkimusorganisaatiot – tutkimusta rahoittavat organisaatiot – teollisuus). Tarkoituksena on lisää tietoisuutta ammatillisen kehityksen ohjelmista, urapoluista ja tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista.

Kuvaus

Tutkimusprosessien tehostuessa ja yhteiskunnallisten vaikutusten tuottamiseen liittyvien odotusten kasvaessa tutkimusjohtajien tarjoamalla erityistuella on ratkaiseva merkitys. Tällä aloitteella pyritään vahvistamaan tutkimusjohtamisen ammattialaa, joka on edelleen aliarvostettu ammatti eurooppalaisella tutkimusalueella, ja tukemaan sen strategista kehittämistä. Siinä vahvistetaan, että tarvitaan koordinoitua EU:n ja kansallisen tason poliittista tukea, jotta voidaan luoda osaavia ammattilaisia, parantaa uranäkymiä ja kehittää työoloja, sukupuolten tasa-arvoa, koulutusta ja liikkuvuutta.

Odotetut tulokset

·Käynnistetään vuonna 2025 ja toteutetaan tutkimusjohtajille suunnattu kattava ja joustava urakehitys- ja osaamiskehys. Toteutetaan jäsenvaltioissa näyttöön perustuva tiedotuskampanja, jonka tulokset julkaistaan vuonna 2026.

·Laaditaan yhdessä vuonna 2026 eurooppalaisten tutkimusjohtajien peruskirja, jolla luodaan tutkimusorganisaatioiden, tutkimusta rahoittavien organisaatioiden ja Euroopan teollisuuden välinen kolmiomalli ja jolla varmistetaan tutkimusjohtajien ammattipätevyyden tunnustaminen kaikilla aloilla. Suunnitellaan lähestymistapoja valmiuksien kehittämiseen. Analysoidaan tutkimuksen hallinnoinnin roolia osallistumispohjan laajentamista koskevasta Horisontti Eurooppa ‑ohjelman osasta rahoitetuissa valikoiduissa toimissa, jotta voidaan seurata T&I-järjestelmän yleiseen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvia vaikutuksia.

·Käynnistetään vuonna 2027 keskitetty verkkotietokeskus, mieluiten tulevan ERAn osaamisfoorumin puitteissa, johon kootaan yhteen nykyiset ja uudet opetussuunnitelmat, koulutusmateriaalit ja tutkimusjohtajille suunnatut osaamisen kehittämisvälineet ja jonka kautta sekä nykyiset ammattilaiset että alasta kiinnostuneet voivat osallistua tärkeisiin koulutus- ja sertifiointiohjelmiin.

(1)    Findable, Accessible, Interoperable, Reusable (löydettävissä oleva, saatavilla oleva, yhteentoimiva ja uudelleenkäytettävä data).
(2)    NEUVOSTON SUOSITUS (EU) 9097/1/24.